Page 34

32 SOSIOLOGISIA TULKINTOJA KULTTUURIN YLEISÖISTÄ

misen ja postmodernikeskustelun kautta yksilöiden mahdollisuuksien kasvaneen, väite siitä, että Bauman hylkäisi yhteiskunnallisten rakenteiden merkityksen yksilöiden valinnoissa ja mahdollisuuksissa ei kuitenkaan ole luettavissa hänen teksteistään. Voidaan toki väittää, että nykyaikana ihmiset voivat vaihtaa makujaan, leikitellä niillä, omaksua jatkuvasti uusia näkemyksiä. Tällaista vapautumista on tapahtunut. Individualisaatioargumenttia tukevat näkemykset eivät ole kuitenkaan tuottaneet riittävästi uskottavaa empiiristä näyttöä siitä, että tällaista yksilöllistymistä olisi tapahtunut laajassa mitassa. Onkin siirryttävä vielä kolmanteen näkemykseen, joka yhdistää näitä kahta näkökulmaa ja tuo uutta tulkintaa. Yksiruokaisuus–kaikkiruokaisuus -argumentti haastaa kaksi edellistä väitettä. Tämän tulkinnan mukaan emme voi hyväksyä individualisaatioargumenttia, sillä yhteiskunnallisilla rakenteilla on edelleen paljon merkitystä kulttuuristen valintojen jäsentymisessä. Toisaalta tämä tulkinta ei kuitenkaan yksiselitteisesti hyväksy Bourdieu’n eliitti-massat -ajattelua, vaan väittää kulttuuristen makujen rakentuvan monipuolisemmin. Yksiruokaisuus–kaikkiruokaisuus -argumentin mukaan maut jäsentyvät siten, että yhteiskunnallisesti korkeassa asemassa omaavilla on monipuolisempi (omnivorous) maku kuin alemmissa asemissa olevilla, jotka edustavat yksipuolisempaa makumaailmaa (univorous). Väitteen takana on yhdysvaltalainen professori Richard A. Peterson, joka väitteidensä tueksi on myös tuottanut mielenkiintoisia empiirisesti aineistoja (esim. Peterson & Kern 1996). Tässä kolmannessa argumentissa suhde ”korkeaan” ja ”matalaan” jäsentyy uudella tavalla. Näin suhtautuminen korkeaan ja populaariin kulttuuriin ei yksiselitteisesti erottele bourdieulaisittain erilaisia yhteiskunnallisia ryhmiä, vaikka toki näilläkin valinnoilla on merkitystä. Hieman maalaillen tämän voisi ilmaista niin, että tietyt ryhmät uivat sujuvasti useissa erilaisissa vesissä kun taas toiset pitäytyvät samankaltaisissa lammissa. Erityisesti korkeasti koulutetut ja korkeissa sosioekonomisissa asemissa olevat henkilöt seuraavat ja tuntevat niin korkeaa kuin populaaria kulttuuria ja ovat valmiita ymmärtämään ja hyväksymään hyvinkin monipuolista kulttuuritarjontaa. Vähemmän koulutetut tyytyvät tyypillisemmin yksipuolisempiin valintoihin. Näin ollen esimerkiksi yksi henkilö voi yhdistää ma-

Yleisötutkimus kulttuurialan opinnäytetyönä  

Perusoppikirja kulttuurin yleisöjen tutkimiseen. (2011)