Page 30

28 SOSIOLOGISIA TULKINTOJA KULTTUURIN YLEISÖISTÄ

vä korkeakulttuurista makua selittävä tekijä, jota huomioimatta kulttuuripääoman käsitettä ei voi käyttää suomalaisessa kontekstissa (Rahkonen & Purhonen 2004). • Omien analyysiemme mukaan koulutus selittää ainakin taidenäyttelyssä käymistä edelleen hyvin voimakkaasti – ja sukupuolta paremmin.

2.2 Kuoleva yleisöpohja vai suuri nousu? Yksi ajankohtaisista yleisöihin liittyvistä teemoista on pohtia, miten käy esittävän taiteen tulevaisuudessa; riittääkö aktiivisia kävijöitä, vai onko heidän määränsä vähenemässä tai jopa loppumassa. Esimerkiksi Tampereen Teatterin yleisön keski-ikä on 58 vuotta ja lisäksi edelleen noususuuntainen. Alle 35-vuotiaita Tampereen Teatterissa käy vain kuutisen prosenttia. (Posti-Hela 2010, 23.) Ikäjakauma on samantapainen monissa muissakin teattereissa, taidenäyttelyissä ja oopperassa niin Suomessa kuin muissakin länsimaissa. Suuret ikäluokat (sotien jälkeen vuosina 1945–50 syntyneet) ovat usein kulttuurin suurkuluttajia ja monia kulttuurilaitoksia huolestuttaa yleisöpohjan näivettyminen tämän ryhmän ikääntymisen myötä. Klassisen musiikin osalta on jo ainakin 1950-luvulta saakka ollut huoli, että sen yleisöpohja kapenee ikääntyneen yleisön lopettaessa konserttivierailut. Onpa asia ilmaistu niinkin, että klassisen musiikin yleisö menee hautaan nykyisen kävijäkunnan myötä. Jos tällä väitteellä olisi todellisuuspohjaa, olisimme jo ehtineet nähdä muutoksen. Näinä vuosikymmeninä on kuitenkin jatkuvasti kasvatettu uutta yleisöä, joskus jo valmiiksi suhteellisen ikääntynyttä, mutta uutta yleisöä joka tapauksessa. Ehkä varteenotettavimman ja uskottavimman todistuksen yleisöpohjan kapenemishuolesta on esittänyt Bonita Kolb, joka tarkasteli vuonna 2001 julkaistussa artikkelissaan klassisen yleisön niin sanottua rekrytointipohjaa, eli sitä väkeä, minkä parista uutta yleisöä saadaan erilaisiin tilaisuuksiin. Hän lähtee aluksi siitä, että perinteisen käsityksen mukaan klassisen musiikin edustajien ei tule olla huolissaan nuorten ja nuorten aikuisten suhteellisen vähäisestä osuudesta, sillä ihmiset kasvavat, kypsyvät ja suorastaan sivilisoituvat kuluttamaan klassista musiikkia noin 40 ikävuoden

Yleisötutkimus kulttuurialan opinnäytetyönä  

Perusoppikirja kulttuurin yleisöjen tutkimiseen. (2011)