Page 17

JOHDANTO 15

tietoa sekä tulevaisuuden trendejä. Näiden tutkimusten hyödynnettävyyttä heikentää se, etteivät ne kosketa suoraan erikoistuneempien museoiden toimialaa, ne käsittelevät useampia kulttuurilaitoksia kerrallaan eivätkä tiedot aina ole ajantasaisia. Museot myös vaihtavat keskenään tutkimustietoja ja muiden museoiden tutkimukset olivat monille tärkeämpiä vertailukohteita kuin laajemmat toimialatutkimukset. Kulttuurialalla yleisön tutkimisella voi olla myös muita tavoitteita kun oman toiminnan kehittäminen. Yleisön tutkiminen liittyy myös siihen virtaukseen, jossa museoita, teattereita ja konserttitaloja pyritään aiempaa enemmän vertailemaan ja arvioimaan rahoittajien ja poliitikkojen tarpeista lähtöisin. Erityisesti kulttuurilaitosten yhteiskunnallinen vaikuttavuus punnitaan yhä useammin erilaisten hyödyllisyysmittareiden kautta. Perinteinen taiteen itsenäisyyttä kunnioittava hallintomalli on alkanut muuttua poliittisiin tavoitteisiin kytketyksi ohjaukseksi, joka pyrkii myös vaikuttamaan taiteen rooliin yhteiskunnassa. (Opetusministeriö 2009a.) Johtopäätöksemme museoiden vastauksista oli se, että yleisötutkimukset ovat niiden aktiivisille hyödyntäjille merkittävä työkalu, jolla tiedon keruun ohella käydään dialogia yleisön kanssa ja viestitään museon aktiivisesta roolista yhteiskunnassa. Yleisötutkimusten käyttötarkoitus voidaan tiivistää kolmeen ryhmään: ensinnäkin oman toiminnan kehittäminen, joka on tärkein syy tehdä yleisötutkimuksia. Tutkimuksen keinoin voidaan esimerkiksi laajentaa yleisöpohjaa, parantaa palveluita sekä asiakastyytyväisyyttä ja kohdentaa markkinointiviestintää paremmin. Toinen syy on kulttuurilaitosten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaaminen ja kolmas yhteistyön parantaminen rahoittajien ja yritysmaailman kanssa. Kysely nosti esiin kaikkia kolmea yleisötutkimuksen käyttötarkoitusta koskevia kehittämistarpeita. Kun kulttuurilaitokset tutkivat omatoimisesti yleisöään toimintansa kehittämiseksi, tarkkoja tutkimuskysymyksiä ei välttämättä osata esittää. Tutkimukset ovat pikemminkin kävijäkunnan rakennetta kartoittavia, ja tämä kartoitus suoritetaan yleensä tarkastelemalla suoria prosenttijakaumia. Selittäviä tekijöitä esimerkiksi ristiintaulukoiden avulla etsitään vain harvoin. Omatoimisissa tutkimuksissa myös otannan suunnittelu on usein puutteellista ja kyselylomakkeet epätarkoituksenmukaisia. Toiminnan kehittämisen kannalta kulttuurilaitosten omat ylei-

Yleisötutkimus kulttuurialan opinnäytetyönä  

Perusoppikirja kulttuurin yleisöjen tutkimiseen. (2011)

Yleisötutkimus kulttuurialan opinnäytetyönä  

Perusoppikirja kulttuurin yleisöjen tutkimiseen. (2011)