Page 108

106 OPINNÄYTETYÖSSÄ MENESTYMISEN EDELLYTYKSET

”1970-luvun viranomaista”, vaan utelias, aiheestaan innostunut ja tulkintaan kykenevä tutkija. Yleisötutkimuksen rakenne on samanlainen kuin muissakin opinnäytetöissä. Perusrakenne muistuttaa U-kirjainta: aluksi ollaan yleisellä tasolla ja kerrotaan kehittämistarpeesta, keskusteluista työn tilaajan kanssa sekä esitellään tarvittavat teoriat ja tutkimuskysymykset. Työn keskivaiheilla voidaan käsitellä hyvinkin yksityiskohtaista tietoa, kun tarkastellaan jakaumia ja pyritään löytämään oikeat kehittämisen keinot. Lopuksi palataan taas yleisemmälle tasolle ja kerrotaan lukijalle tulkinnat, laaditaan kehittämissuunnitelma ja kerrotaan työn tulosten esittämisestä tilaajalle. Ainakin osa tutkimustuloksista kannattaa esittää graafisesti. SPSS:n grafiikkatoiminnot eivät useimpien mielestä ole erityisen käteviä: on suositeltavaa tehdä grafiikka esimerkiksi Excelillä tai muulla tilastografiikkaan sopivalla ohjelmalla. Kaavioiden tekemisessä tulee olla huolellinen: jos grafiikka on suttuista, antaa se huolimattoman kuvan koko tutkimuksesta. Mitään kolmiulotteisia kaavioita ei kannata harrastaa: kolmiulotteisuus ja kaikki muutkin tarpeettomat tehosteet ovat visuaalista roinaa, joka vaikeuttaa informaation ymmärtämistä. Tilastografiikka ei ole oikea paikka esittää, mitä kaikkea ohjelmalla osataan tehdä. Mitä vähemmän kaaviossa on mitään ylimääräistä, sen vaivattomammin lukija hahmottaa itse asian. Peruskaavio on palkki tai pylväs – ei piirakkakaavio. Esimerkiksi Tilastokeskuksen grafiikka-asiantuntijan Jyri Vuorisen (2009) mielestä ”ainoa piirakkakaaviota huonompi idea on kaksi piirakkakaavioita”. Kaavioissa on pyrittävä ekonomisuuteen ja vertailun helppouteen: on esimerkiksi paljon järkevämpää esittää yhdessä kaaviossa kaikki kävijätyytyväisyyden osaalueet kuin tehdä jokaisesta oma kaavionsa. Tämä sääntö pätee myös, kun tarkastellaan jotain asiaa selittävän tekijän mukaan: esimerkiksi kävijätyytyväisyys sukupuolen mukaan tulee sijoittaa yhteen kaavioon. Kaikki ovat kuulleet vanhan vitsin ”vale, emävale, tilasto”. Grafiikan keinoin voidaan huijata, mutta useimmiten harhaanjohtava esittäminen on tahatonta. Helppo perussääntö on, että pylväät ja palkit aloitetaan nollasta, mutta viivadiagrammilla tätä vaatimusta ei ole. Viivan tarkoitus on esittää muutosta ja siksi tutkija voi valita asteikon haluamallaan tavalla.

Yleisötutkimus kulttuurialan opinnäytetyönä  

Perusoppikirja kulttuurin yleisöjen tutkimiseen. (2011)