__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

Ratkaiseeko avaruussähkö  energiaongelmat? s. 13 Sallilan ja Forssan sähköyhtiöiden asiakaslehti 2 • 2016

Sallila Yhtiöt ja Forssan energiayhtiöt palvelevat nyt yhdessä

VPK-harrastus kasvattaa vastuunkantoon s. 7

Olet lukemassa ensimmäistä Sallila Yhtiöiden ja Forssan Verkkopalvelut Oy:n yhteistä asiakaslehteä. Lieke on Sallila Yhtiöiden asiakkaille tuttu jo useiden numeroiden kautta. Sen sijaan Forssan energiayhtiöiden asiakkaat saavat lehden nyt ensimmäistä kertaa. Haluammekin toivottaa myös forssalaiset tervetulleiksi lukemaan Liekettä! Forssan Energia Oy siirtyi toukokuussa kokonaisuudessaan Sallila Energia Oy:n omistukseen, kun Valkeakosken Energia Oy luopui omistamastaan 50 %:n osuudesta. Tämän taustalla on omistajayhtiöiden yhteinen näkemys, että asiakkaiden palvelu ja myyntiyhtiön kehittäminen onnistuu parhaiten ja tehokkaimmin, kun Forssan Energia on toisen omistajayhtiön yhteydessä. Näin Forssan Energiasta tuli Sallila Energian tytäryhtiö ja osa Sallila Yhtiöitä.


Sallilan ja Forssan sähköyhtiöiden asiakaslehti

sisällysluettelo 2 Sisällysluettelo

2 • 2016

Forssan Verkkopalvelut Oy vastaa Forssan alueen sähköverkkopalveluista. Yhtiö on edelleen Sallila Sähkönsiirto Oy:n ja Valkeakosken Energia Oy:n puoliksi omistama. Forssan Energialla on myös jatkossa asiakaspalvelupiste Forssassa Paulinkadulla, kuten tähänkin asti. Paulinkadulla hoidetaan myös Forssan Verkkopalveluiden asiakaspalvelua. Omistusmuutoksista huolimatta forssalaisia palvellaan vanhasta tutusta paikasta, ja Sallilan alueen asiakaspalvelu hoituu Alastarolta kuten aina ennenkin. Toivomme, että yhteisen asiakaslehden avulla onnistumme kertomaan Sinulle kiinnostavia ja ajankohtaisia sähkömarkkinoihin ja sähkönkäyttöön liittyviä asioita. Sähköasioiden lisäksi teemme juttuja kiinnostavista yrityksistä ja henkilöistä, tutustumisen arvoisista paikoista ja harrastuksista sekä monista muistakin aiheista. Sallila Yhtiöt on yli 100 vuoden ajan keskittynyt palvelemaan alueensa asiakkaita, ja myös Forssan sähköyhtiöillä on pitkät perinteet Forssan seudulla. Tervetuloa saamaan paikallista palvelua ja tutustumaan paikallisen sähköyhtiön toimintaan ja palveluihin myös asiakaslehden kautta!

Olli Eskola toimitusjohtaja Sallila Energia Oy

3

Potinkara pohtii

4

Sallila Energia Oy

5

Forssan Energia Oy

6

Lieke kylässä: Koiraharrastus

7

Lieke kylässä: Huittisten VPK-nuoret

8 - 9

SE-24/7

10

Oletko käynyt: Punkalaitumen pappila

11

Oletko käynyt: Huittisten meijeri

12

Oletko käynyt: Tehtaankoulu

13

Avaruussähkö

14

Uudistunut Online-palvelu

14

Tuote: SE-Aurinko

15

Uutiset: Laskuyhteenveto ja Aurinkopuisto

16

Ajankohtaista: Suoramaksun ennakkotiedote

ja lintupallot 17

Ajankohtaista: Harhaanjohtava puhelinmyynti

18

Sallila palvelee: Noora Karinen

19 Ristikko

Julkaisija Sallila Yhtiöt Päätoimittaja Mika Potinkara Toimitus ja kuvat Terhi Raumonen Kannen kuva Terhi Raumonen; kuvissa Matias Järvinen ja Miikka Laineenoja, Huittisten VPK:n nuoriso-osasto Toimitussihteeri Pirjo Haapanen Ulkoasu ja taitto Mainostoimisto Tekokuu ISSN 2342-1932 (painettu)

Ilkka Tolonen toimitusjohtaja Forssan Verkkopalvelut Oy Loimijoentie 65 32440 Alastaro puh. 02 76 431 www.sallila.fi

Paulinkatu 9 30420 Forssa puh. 029 70200 111 www.fore24.fi

Lieke on ollut myös Elias Lönnrotin ehdottama sähköä tarkoittava sana.

2


Potinkara pohtii... Onko paikallinen sähköyhtiö mennyttä maailmaa?

S

ähköä saa nykyään ostettua vähän joka paikasta, vaikka toiselta puolelta Suomea, ja aina se niistä samoista pistorasioista singahtaa kotiin. Mitäs väliä sillä siis on, ostanko sähköni paikalliselta yhtiöltä vai jostain muualta? Mitä tekoa ja merkitystä paikallisella sähköyhtiöllä ylipäänsä on tässä globalisoituneessa maailmassa? Sallila Energia ja Forssan Energia myyvät sähköä periaatteessa minne Suomen kolkkaan tahansa, käytännössä pääosin tänne omille nurkille. Samalla ne tuovat työpaikkoja ja verotuloja näille samoille kulmille. Myös molemmat verkkoyhtiöt ovat hankinnoissa ja palveluiden ostossa pyrkineet suosimaan paikkakunnalla toimivia yrityksiä. Kaikki yhtiöt tukevat joka vuosi pienillä summilla paikallisia urheiluseuroja ja järjestöjä. Pyytäjiä on paljon, mutta pyrimme jakamaan sponsorointiin varatut rahat niin, että niitä riittäisi mahdollisimman moneen hyvään tarkoitukseen. Näin se hyvä kiertää. Ja niin kauan se kiertää, kun paikalliset asiakkaat ostavat meiltä sähköä. Etätyö, etäkonttori, etäopiskelu – etänä tekeminen on nykyisin muodikasta. Vaan miten käy Huittisten, Loimaan, Ypäjän, Punkalaitumen tai Forssan, jos kaikki palvelut viedään isompiin yksiköihin, kauas täältä? Siinä käy niin, että kauniit, vireät kuntamme ovat kohta kuin Seurasaaren ulkomuseoita, joissa ei ole enää muita palveluita kuin lipunmyynti. Me emme usko etäsähköyhtiöön. Uskomme, että asiakkaat haluavat tulla käymään tai soittaa paikalliseen firmaan. Mehän emme vain myy ja siirrä sähköä, vaan tarjoamme kaikkea energiaan liittyvää palvelua sähkönsäästöneuvonnasta aurinkopaneelien asennukseen. Onhan siinä toki oma eksotiikkansa, jos asiakaspalvelunumeroon vastataan vaikka Intiasta, mutta väitän, että esimerkiksi ongelmatilanteiden setviminen käy aika paljon joutuisammin kotimaisin voimin.

Paikallinen sähköyhtiö on juuri meitä, paikallisia ihmisiä varten. Sallila tai Forssa ei aja pikavoittoja hakevien, kasvottomien pääomasijoittajien asiaa, vaan toimii oman alueemme sähkönkäyttäjien parhaaksi. Saattaa olla, että jokin iso, maanlaajuisesti toimiva sähkönmyyjä pystyy joskus tekemään sinulle sentin tai parin verran paremman tarjouksen kuin me. Siinä kohtaa on paikka miettiä, liikenisikö sinulta kuitenkin muutama euro vuodessa siihen, että oma paikkakunta pysyy elinvoimaisena? Siihen, että työpaikat ja palvelut pysyvät täällä. Kun valitset paikallisen yhtiön sähkönmyyjäksi, pidät hyvän kiertämässä. Mika Potinkara, myyntijohtaja

3


Yli satavuotias Sallila toimii

TIUKASTI AJAN HERMOLLA

P

alvelu, luottamus ja ympäristö, kuuluu Sallilan tunnuslause. Perinteikäs sähköyhtiö pyrkii joka päivä sanoista tekoihin: tarjoamaan asiakkaille kaikki sähkönkäytön tuotteet ja palvelut.

Kaikki alkoi Sallilan koskesta Loimijoessa vuonna 1914. Sinne perustettiin vesivoimalaitos, ja siellä se yhä toimii, Huittisten Vampulassa. Koski ja voimalaitos antoivat nimen sähköyhtiölle, joka toimii nykyään pääosin viiden kunnan alueella. Huittisten, Loimaan, Punkalaitumen ja Ypäjän seuraan liittyi Forssa, kun Forssan Energiasta tuli kesällä osa Sallila Yhtiöitä. Sallilan pitkät perinteet sähköalalla eivät tarkoita paikoilleen jämähtämistä, korostaa Sallila Energian myyntineuvottelija Noora Karinen. – Pieni yhtiö voi reagoida nopeastikin sähkömarkkinoilla puhaltaviin uusiin tuuliin. Yksi meidän vahvuuksistamme on ehdottomasti se, että seuraamme aikaamme. Vaikka olemmekin perinteikäs yhtiö pienellä paikkakunnalla, olemme etulinjassa mukana uusissa hankkeissa. Tuoreena esimerkkinä on Aurinkopuiston rakennuttaminen Loimaalle. Sallila tuo asiakkailleen tarjolle myös jatkuvasti uusia, energiatehokkuutta lisääviä teknologioita.

Sallila Yhtiöiden konttori sijaitsee Loimaan Alastarolla, Loimijoentiellä. Asiakaspalvelussa ja tarvikemyynnissä voi asioida arkisin kello 8:30-15:30. -- Asiakaspalvelumme neuvoo ja auttaa toimistolla kasvokkain, puhelimitse ja sähköpostin välityksellä sekä internetissä Sallilan nettisivujen oman chat-palvelun kautta, Noora Karinen kertoo. Asiakkaita palvelee Sallilassa joukko ammattilaisia, joilla on monipuolista sähköalan osaamista. – Pystymme palvelemaan asiakkaitamme kokonaisvaltaisesti. Meiltä ei tarvitse lähteä muualle hakemaan apua missään sähköasioissa, Noora Karinen lupaa. Sallila on työpaikkana kotoisa ja välitön, joten töihin on aina kiva tulla, Noora sanoo. Hän uskoo, että hyvä fiilis ja positiivinen energia välittyvät myös asiakkaille. -- Monet työntekijöistämme ovat olleet Sallila Energian palveluksessa pitkään. Puhelut pyydetään usein yhdistämään tutulle asiakaspalvelijalle, jonka kanssa on aina saatu sähköasiat mukavasti hoidettua.

Kuinka sähkö kulkee kotiis

Sallilan jakelualueen verkko mutkittelee pitkin kaunista maaseutua Huittisista Punkalaitumen ja Loimaan kautta Ypäjälle. Käyttöpaikkoja on 23 000, ja suurin etäisyys niiden välillä on yli 70 kilometriä. Isosta alueesta siis puhutaan, kertoo käyttöinsinööri Matti Hällfors Sallila Sähkönsiirrosta. Kuten kaikkien verkkoyhtiöiden, Sallila Sähkönsiirron tärkein tehtävä on siirtää asiakkaille katkotonta sähköä. Suurin osa runkojohdosta on vielä ilmajohtoa, mutta

4

säävarmaa verkkoa maan alle rakennetaan koko ajan. – 20 kilovoltin runkojohtoa kaivetaan maahan yli 30 kilometrin vuosivauhtia. Runkojohdoilla on ilmajohtoa kuitenkin yli 1000 kilometriä. Nopeaa hommaa se ei siis ole, Hällfors muistuttaa. – Hyvin paljon linjaa on pelloilla. Niiden kanssa ei ole niin kiire. Hankalien metsäpaikkojen kaapelointiin on sen sijaan panostettu paljon, koska ne ovat alttiimpia myrskyvaurioille. Kaapelointi tuo omat haasteensa sähkön jakelujärjestelmään, sillä sähköasemille täytyy sen myötä asentaa uutta teknologiaa. Sallilan jakelualueella on yhdeksän sähköasemaa ja toistatuhatta jakelumuunta-

jaa, jotka jakavat pienjännitettä edelleen kuluttajille. Sallila Sähkönsiirrossa työskentelee 11 henkeä. Kaapelointityöt tekee pääsääntöisesti Sallila Energian toinen tytäryhtiö, Sallila Sähköasennus, jonka asentajat hoitavat myös verkon vikapäivystystä. Sähkön laatua valvotaan jatkuvasti ja ilmenneitä ongelmia pyritään ratkomaan nopeasti. – Viime vuonna saatiin valmiiksi kaikille sähköasemille maasulun sammutusjärjestelmä. Sen myötä pienet sähkökatkot ovat vähentyneet, kun maasulkujen aiheuttamat pienet räpsyt eivät etene asemilta asiakkaille asti, Matti Hällfors kertoo.


Sallilan omistama Forssan Energia tarjoaa

VAHVASTI PAIKALLISTA ENERGIAPALVELUA

F

orssalaiset arvostavat sitä, että asioita pääsee hoitamaan paikan päällä, kertovat Minna Mandelin ja Taija Lähteenmäki, jotka palvelevat asiakkaita kaikissa energia-asioissa Paulinkadulla.

Ihmiset keskustelevat ihmisten kanssa ja koneet koneiden kanssa. Tämä periaate on kirjattu Forssan Energian nettisivuillekin, ja siitä halutaan pitää kiinni. Paulinkadun toimipiste on forssalaisille sähkönkäyttäjille täyden palvelun talo, sillä siellä hoituvat myös verkkoyhtiön asiat. Muuttoilmoitukset, sopimukset, sähkötarjoukset – ne ovat yleisimpiä syitä poiketa asiakaspalvelussa, Taija Lähteenmäki ja Minna Mandelin kertovat. Asiakkailla on myös laskuihin liittyviä kysymyksiä. Vähemmän tunnettu ja käytetty palvelu on energianeuvonta. Asiakkaat voivat hakea lainaksi kulutusmittareita, jotka paljastavat kodin sähkösyöpöt. Tärkeä osa hyvää asiakaspalvelua on toimiva puhelinpalvelu. Isoissa yhtiöissä asiakas joutuu jonoon odottelemaan, joskus pitkäksikin aikaa. – Asiakkaat kiittelevät, että meille pääsee nopeasti puhelimella läpi. Soittoaikoja ei ole, vaan vastaamme joka arkipäivä

kello 8:30-15:30, Taija Lähteenmäki muistuttaa. Kun ostaa sähkönsä Forssan Energialta, sähkönmyynti ja -siirto laskutetaan samalla laskulla. – Sitä monet asiakkaat pitävät tärkeänä. Heistä tuntuu selkeämmältä, että tulee vain yksi sähkölasku. Muilta yhtiöiltä välillä sähköä ostaneita on palannut ForE:n asiakkaiksi ihan vain siitä syystä, että he haluavat sen yhden laskun, kertoo Minna Mandelin. Monet kokevat, että omaa sähkönkulutustaan on helpompi seurata yhdeltä laskulta. Minna Mandelin ja Taija Lähteenmäki kannustavat asiakkaita tutustumaan myös kulutuksenraportointipalveluun, johon pääsee ForE:n internet-sivuilta. Kirjautumiseen tarvitset käyttöpaikkatunnuksen ja asiakasnumeron. Omaa sähkönkäyttöään pystyy seuraamaan tunnin tarkkuudella, ja sitä voi verrata vaikka edellisen vuoden käyttöön. Palvelun käyttö on helppoa, ja siihen saa meiltä tarvittaessa opastusta, Minna ja Taija lupaavat.

si Avainasemassa omat osaajat Forssan verkkopalvelut ei kuulu Sallila Yhtiöihin, mutta Sallila Sähkönsiirto on vuodesta 2010 omistanut sen puoliksi Valkeakosken Energian kanssa. Noin 5 x 10 km:n jakelualue on Forssan kaupungin alueella, ja käyttöpaikkoja oli vuodenvaihteessa 10 521. Lähes kaikki suomalaiset verkkoyhtiöt ovat ulkoistaneet asennustyönsä, ja niitä vain hallinnoidaan verkkoyhtiöstä. Forssassa on haluttu pitää oma porukka töissä. Työntekijöitä on 17.

– Me hoidamme päivystyksenkin itse, ja kannattavuutta parannetaan tekemällä ulkopuolista urakointia, kertoo verkkopäällikkö Jyrki Tulander. Kun verkkoon tulee vikatilanne, paikalle saadaan nopeasti omat miehet, jotka tuntevat verkon. – Jos olisimme Tapani-myrskyn aikaan olleet ostopalvelujen varassa, niin urakointifirmat olisivat ensimmäisinä olleet korjaamassa Carunan ja Elenian verkkoja. Pienen verkkoyhtiön alueelle ei asentajia ihan heti olisi riittänyt, Tulander epäilee. Myrskyn jälkeen joidenkin verkkoyhtiöiden alueilla sähkö oli poikki kaksikin viikkoa. Forssassa oli vain 168 asiakasta, joilla sähkökatko kesti yli 12 tuntia. – Ilman omaa osaavaa porukkaa ei olisi ollut mitään mahdollisuutta hoitaa verkkoa

kuntoon niin nopeasti. Kokeneiden asentajien monipuolinen osaaminen mahdollistaa myös monenlaisten palvelujen tarjoamisen. Forssan Verkkopalvelut tekee verkostourakointia, katuvalourakointia, liikennevalojen kunnossapitoa ja rakentamista. He päivystävät myös kaukolämpöverkkoa ja lämpölaitoksia. Ydintehtävänä on siirtää toimintavarmasti katkotonta sähköä forssalaisille – tietysti vielä edullisesti. Forssalaisten puolta pidetään muutenkin. – Sellainen tärkeä linjaus on tehty, että kaikki mahdollinen firmaan ostetaan Forssasta. Jos täältä ei löydy, niin seuraava kriteeri on, että ostetaan Suomesta. Sitten vasta muualta, Jyrki Tulander summaa.

5


Lieke kylässä

KOIRAHARRASTUS IRROTTAA ARJESTA

M

ukavaa yhdessäoloa ja tekemistä, arjesta irtaantumista. Hyvää vastapainoa työlle ja ulkoilua säässä kuin säässä. Yhteishenki on hyvä ja kannustava, kuvailee naisporukka, jolle parasta vapaa-ajanviettoa on painella pitkin peltoa koiran kanssa. Kennelliiton arvion mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin puoli miljoonaa rotukoiraa. Vuodesta toiseen yksi suosituimmista roduista on saksanpaimenkoira, ja sellainen on remmissä myös näillä Forssasta, Humppilasta, Somerolta ja Jokioisista saapuneilla naisilla. He ovat Saksanpaimenkoiraliiton Forssan alaosaston jäseniä. Kuuden naisen ja kahdeksan koiran pienryhmässä pidetään yhteisiä tottelevaisuus- ja jälkitreenejä pari kertaa viikossa. Paikkoina ovat pellot Forssassa ja Humppilassa. – Ilman peltoja tämä harrastus ei olisi mahdollista. Suurkiitokset siis peltojen omistajille, jotka ovat antaneet ne meidän käyttöömme. Ja kentänhoitaja Ekku, nurmi on aina vihreä ja hyvin hoidettu! ryhmäläiset kehuvat. Tottelevaisuuskoulutuksen tavoitteena on opettaa koiralle miellyttävää ja hallittua käyttäytymistä sekä koiran ohjaajalle oikeaa ja asiallista koiran käsittelytaitoa. Tottelevaisuus koostuu mm. seuraamisesta, kapuloiden noutamisesta ja esteiden ylityksistä sekä ihan perinteisestä istumisesta ja maahanmenosta. Jäljestäminen eli ihmisen tekemän jäljen seuraaminen pellolla tai metsässä puolestaan rentouttaa koiraa ja on sille yleensä hyvin mielekästä touhua. Humppilalaisen Tanja Koskisen harrastuskaverit ovat Karu ja Iiro, isä ja poika. 8-vuotiaalla Karulla on takanaan menestyksekäs ura suojelussa. Kolme vuotta sitten Karu ja Tanja

voittivat suojelun Suomen mestaruuden ja lensivät Yhdysvaltoihin Philadelphiaan edustamaan Suomea MM-kisoissa. – Siellä ei menestystä enää tullut, mutta kokemus oli hauska ja antoisa. Vuoden ikäinen Iiro harrastaa suojelua isänsä tassunjäljillä. Karun kanssa Tanja harrastaa vielä erikoisjälkeä, niin sanottua FH-jälkeä. Siinä koira seuraa pellolle tehtyä jälkeä, jonka poikki on tehty harhajälki, ja paikallistaa maastoon jätettyjä esineitä. Kaksikolta puuttuu vielä yksi koe, minkä jälkeen heille aukeaa mahdollisuus osallistua SM-kisoihin.

Käyttökoira ei sovi sohvaperunalle Mitä pitäisi ottaa huomioon, jos harkitsee omaa karvaista harrastuskaveria? Rodun alkuperäinen käyttötarkoitus, sanoo Tanja Koskinen. – Ihmiset eivät perehdy tarpeeksi siihen, millaiseen käyttöön rotu on tarkoitettu. Jos koiralla on vahva riista- tai suojeluvietti, se ei sovellu pelkäksi seurakoiraksi kotiin. Tekemisen puutteesta seuraa monesti käytöshäiriöitä, hän varoittelee. Tanjan Karulla on massaa komeat 48 kiloa, ja vaikuttaa siltä, että Iirosta on kasvamassa ainakin yhtä iso. Kun tällainen koira kiskoo remmissä, on iso mieskin vaikeuksissa. – Peruskoulutus on vähimmäisvaatimus. Muuten voiman kanssa voi olla ongelmia. Muiden käyttökoirien tapaan saksanpaimenkoira tarvitsee säännöllistä lenkkeilyä sekä toimintaa ympärilleen. Omistajaksi sopiikin parhaiten liikunnallinen sekä jämpti ja johdonmukainen ihminen. Harjoittelun vastapainoksi käyttökoirakin tarvitsee vapaaaikaa: metsälenkkejä, joilla saa kulkea omaan tahtiin ja haistella kaikessa rauhassa. Treeneissä pitää totella, mutta kotona Karua ja Iiroa lellitään, ehkä liiankin kanssa, emäntä epäilee. Koirilla on lupa röhnöttää sohvallakin. – Ja viimeksi tänä aamuna ne kömpivät kainaloon nukkumaan, Tanja Koskinen tunnustaa.

SPL FORSSA RY - Suomen Saksanpaimenkoiraliiton alaosasto - Perustettu 1992

Taija Lähteenmäen Optimus ja palkintopokaali

6

Tanja Koskinen ja Iiro

- Jäseniä noin 30 Forssasta ja lähikunnista


VPK-harrastus kasvattaa vastuunkantoon

Pääjohto kiinni pumppuun! uittisten VPK-nuoret ovat elementissään, kun harjoituksissa on tulta, savua, vettä -- tai ainakin paloautokyyti. Konemies liittää pääjohdon pumppuun. Kolmonen kiidättää johdon toista päätä jo isoa mötikkää kohti – se on vuorojakoliitin. Siihen pannaan kiinni myös työjohto. Kolmonen sulkee liittimen venttiilit ja nostaa kätensä konemiehelle. Se tarkoittaa ”VETTÄ!” Työjohto on tukevasti ykkösellä, jonka käsi nousee. Kolmonen päästää veden vuorojakoliittimestä työjohtoon. Ykkönen hytkähtää, muttei horju, kun vesi syöksyy johdosta. Paloasemalla on katsottu ensin Pelastusalan keskusliiton video perusselvityksestä, sitten on laitettu varusteet päälle ja lähdetty pihalle tositoimiin. Harjoitusta ohjaavat Juha Salminen, Paula Taalikka ja Jorma Huhta. Tämä on varsin tyypillinen kokoontumiskerta, kertoo VPK-nuorten johtaja Reetta Mörsky: ensin teoriaa ja sitten käytäntöä. – Palokuntahommien lisäksi täällä tehdään kyllä paljon muutakin. Joskus voidaan lähteä vaikka grillaamaan tai käydä keilaamassa, hän kertoo. Huittisissa toimii vapaapalokunnan hälytysosaston lisäksi naisosasto, veteraaniosasto sekä nuoriso-osasto. Ikään tai sukupuoleen katsomatta kaikki voivat löytää VPK:sta itselleen harrastuksen. Naisosaston ydintehtävä on lähteä palopaikalle muonittamaan, kun kutsu käy. Naisia on toki mukana myös hälytysosastossa, tällä hetkellä neljä.

Tytötkin tulivat mukaan Reetta Mörskyä VPK-kärpänen puraisi kolme vuotta sitten, kun hänet houkuteltiin mukaan naisosaston toimintaan. Harrastuksesta on tullut hyvin mieluinen. Nuoriso-osastoa hän alkoi johtaa alkuvuodesta. Noin vuosi sitten aiemmin poikavaltaiseen joukkoon alkoi tulla tyttöjä mukaan. – Ensin tuli yksi, sitten hän otti kaverin mukaan ja siitä se sitten lähti. Ihan mahtavaa, että ollaan saatu pieniä ja vähän isompia tyttöjä mukaan, Reetta Mörsky iloitsee. Nuoriso-osaston listoilla on tällä hetkellä 21 nuorta, joista kymmenkunta on aktiivisesti mukana toiminnassa. Ikähaarukka on 7-17 vuotta. – Kaksi 16-vuotiasta poikaa on siirtymässä hälytysosaston harjoituksiin. Seuraava vaihe heillä on sammutustyökurssin suorittaminen. Sen jälkeen he pääsevätkin jo palopaikoille. Palomiestaidot ovat VPK:n ykkösjuttu, mutta harrastuksesta saa muitakin taitoja, joista on hyötyä myöhemmin elämässä. – Täällä opiskellaan myös ensiaputaitoja ja alku-sammutusta sekä sellaista yleistä hyvää käytöstä: vieraanvaraisuutta, toisten huomioon ottamista ja kaverillisuutta, Reetta sanoo ja kannustaa harkitsemaan VPKharrastusta. – Kynnys tulla kokeilemaan on matala, koska tässä ei ole vuosimaksua, eikä varusteita tai vakuutustakaan tarvitse itse hankkia. Harjoitus jatkuu. Vettä kuvitteelliseen palopesäkkeeseen suihkuttavan ykkösen käsi liikkuu ylös alas – hän tahtoo johtoon lisää painetta!

7


Tyhjiä huoneita on turha lämmittää

E

nergiankäytön optimointijärjestelmä SE-24/7 on kätevä työkalu sähkölämmittäjälle. Avainsanoja ovat asumismukavuus ja vaivattomuus. Paljon sähköä kuluttavalle se tarjoaa mahdollisuuden myös selvään säästöön.

Arkipäivinä lämpö alemmas, kun koti on tyhjä, iltapäivällä ylemmäs, kun ihmiset palaavat kotiin, illalla vähän alemmas makuuhuoneissa, että on mukavampi nukkua – esimerkiksi näin voi ohjelmoida SE-24/7-järjestelmän toimimaan kotonaan. Vieläpä hyvin helposti, lupaa tietohallintopäällikkö Tero Kuusisto Sallila Energiasta. Sallila myy suomalaisen There Corporationin kehittämää järjestelmää tuotenimellä SE-24/7. Sen ideana on tarjota asiakkaalle tietoa omasta energiankulutuksestaan sekä työkaluja vaikuttaa siihen. – Kun asiakas on hankkinut järjestelmän meille, asentaja tulee laittamaan sen paikoilleen. Se käy helposti, sillä johdotuksia tai muita suuria sähkötöitä ei tarvita. Hallintajärjestelmä on internetissä toimittajan pilvessä. Siellä näkyvät oman asunnon kaikki lämmitystiedot ja myös lämmityshistoria, Tero Kuusisto kertoo. Järjestelmää on mahdollista käyttää tietokoneen lisäksi älypuhelimella tai tabletilla. Käyttöliittymä on yksinkertainen. Kotona voi olla erilaisia lämmitysalueita käyttötarkoituksen tai huoneen käyttäjän mieltymyksen mukaan. Eri viikonpäiville ja kellonajoille voi luoda erilaisia profiileja. Jos lähtee kotoa pois pitemmäksi aikaa, voi näitä tilanteita varten luoda lomatilan, jossa tyhjää kotia ei lämmitetä turhaan. Järjestelmää voi ohjata myös ulkolämpötilojen vaihtelun mukaan. SE-24/7 ei ole sidottu mihinkään sähkötuotteeseen, ja sen voi hankkia kotiinsa myös siinä tapauksessa, ettei ole Sallilan

Year

Month

Week

Day

Hour

24.5.2016

perature

Outside Tem sumption

Electricity Con

Cº Tue 24.5.

Mon 23.5.

kWh

Tue 24.5.

Mon 23.5.

24 22:00 20

8,0 20:00 - 21:00

6,0

15,3 ºC

16

6,7 kWh 12

4,0

8

2,0

0,0

16:00

20:00

79

kWh

00:00

04:00

08:00

54

16:00

00:00

Weather station

kWh

Tue 24.5.

Mon 23.5.

Powered by

8

20:00

04:00

08:00

12:00

12:00

© 2016

o

location: Alastar

sähkönmyyntiasiakas. Tero Kuusisto suosittelee kuitenkin valitsemaan sähkötuotteeksi markkinahinnan vaihteluita seuraavan spottisähkön. - Silloin on mahdollista pelata myös sähkön hinnan kanssa: esimerkiksi lämminvesivaraaja syö paljon sähköä, ja sen lämmityksen voi ohjata ns. halvemmalle tunnille.

Mitä enemmän käyttää, sitä enemmän säästää SE-24/7-järjestelmän käyttäjä saa helposti tietoa kotinsa energiankulutuksesta ja pystyy sitä kautta järkevöittämään omaa sähkönkäyttöään. Ympäristö kiittää – ja ehkä kukkarokin? – Kun asunnon lämpötilaa pystyy säätämään vaivattomasti, eikä tarvitse lähteä erikseen mihinkään pumpulle sitä kääntämään, homma tulee helpommin myös tehtyä. Jos kodin lämpötilaa pystyy laskemaan yhdenkin asteen, on karkea nyrkkisääntö, että sähkönkulutus tippuu 5 %. Jokainen pystyy helposti laskemaan, mitä se tarkoittaa euroina omassa lompakossa, Tero Kuusisto sanoo. SE-24/7 asennuksineen maksaa noin tuhat euroa. Tämän jälkeen kuluja tulee palvelun pienestä kuukausimaksusta. Asennuskuluista saa kotitalousvähennyksen verotuksessa. Suurimman euromääräisen hyödyn SE-24/7:stä saa sähkölämmittäjä. Valmistajan mukaan sähkölaskussa pystyy järjestelmän avulla säästämään 10-20 %. – Lyhyellä tähtäyksellä ja pienellä kulutuksella tämä ei ole hyvä säästökohde, koska hankintahinnan kuoletukseen menee pitkään. Paljon sähköä käyttävällä säästö sen sijaan konkretisoituu paljon nopeammin. SE-24/7:n käyttämiselle ainut vaatimus on nettiyhteys, joka voi olla langaton tai kiinteä. Saman järjestelmän piiriin saa ongelmitta muitakin kotiin kuuluvia rakennuksia, kuten autotallin, jos nettiyhteys rakennuksen ja laitteen välillä vain toimii. Tero Kuusiston mielestä SE-24/7 sopii hyvin myös esimerkiksi maatilojen käyttöön: vikatilanteissa järjestelmä lähettää käyttäjälle viestin, ja ongelmatilanteeseen pystyy reagoimaan nopeasti.


SE-Spot ForE Tuntispot

Spottisähkö on hintatietoisen valinta Lataa sovellus Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n sivuilta on ladattavissa Tuntihinta-mobiilisovellus, jonka avulla voi seurata sähkön pörssihintaa (Suomen aluehinta).

Spottisähkö on tuote, jonka hinta muodostuu perusmaksusta, myyjän marginaalista ja energian hinnasta. Tuote on sidottu markkinahintaan, ja energian hinta vaihtuu tunneittain seuraten koko ajan pörssihinnan laskuja ja nousuja.

Spottisähkö on hyvä vaihtoehto kaikille sähkönkäyttäjille. Lisähyötyä spottisähköstä voi saada, kun sähkönkäyttöä on mahdollista ohjata markkinahinnan mukaan.

Kulutuksen suunnittelu ja ohjaus korostuu erityisesti, jos sähkönkäyttö on suurta. Yöajat ja viikonloput ovat edullisimpia, ja kuormaa kannattaa yrittää ohjata näille ajanjaksoille.

sähkönmyynti, puh. 02 764 3200

asiakaspalvelu, puh. 029 70200 100 9


Oletko käynyt?

Noiduttuja lehmiä ja hirmuinen verityö

P

unkalaitumen pappila on yksi Suomen suurimpia – ja ehkä kaikkein kaunein. Pappilan mailla koettiin suurta draamaa 1600-luvulla, kun kirkkoherra joutui noidan kynsiin. 1700-luvulla puolestaan papin juoppohulluuskohtauksella oli traagiset seuraukset. Kostilan maantien varressa, keskellä peltomaisemaa kohoava uusrenessanssityylinen pappila valmistui vuonna 1897. Rakennuskaunottaren suunnitteli vammalalainen rakennusmestari Kaarle Kulmala. Se on suurin edelleen asumiskäytössä oleva pappila Suomessa. Vaikka huoneita on sittemmin otettu rippikoulun ja päiväkerhon käyttöön, riittää kirkkoherrallekin runsaasti tilaa. Rakennuksen toisessa päässä sijaitsee kirkkoherranvirasto. Pappila remontoitiin muutama vuosi sitten vanhaa kunnioittaen: sisätilojen helmiä ovat koristeelliset kaakeliuunit ja kauniit sisäkatot. Punkalaidun oli Huittisten kappeli 1540-luvulla. Itsenäinen seurakunta siitä tuli 1639. Silloinen rakennus sijaitsi vanhojen karttojen mukaan noin 200 metrin päässä nykyisestä pappilasta. Noihin aikoihin seudulla kierteli pelottava noita Valpuri Kyni, joka kulki taloissa kerjäämässä. Valpuria oli pakko kestitä vaikka viimeisillä muruillaan, muuten noita usutti sudet talonväen kimppuun. Punkalaitumen kirkkoherra Simon Mikalis kielsi seurakuntalaisia hyysäämästä noitaa. Valpuri suivaantui tästä ja ryhtyi kostamaan. Huittisten syyskäräjillä 1649 kirkkoherra kertoi, että Valpuri oli noitunut häneltä kahden vuoden aikana peräti 95 lehmää.

10

Myös hänen terveytensä horjui, sillä noita oli lähettänyt häneen tyriä, eräänlaisia taika-ammuksia. Todistaja kertoi Valpurin uhanneen, että ellei kirkkoherra ottaisi saarnatuolissa sanomaansa takaisin, "halkeaisi hän kahtia kuin makkara leipälapiolla". Valpuri Kyni tuomittiin noituutensa vuoksi roviolla poltettavaksi. Hovioikeudessa tuomio lieveni, ja hänet tuomittiin menettämään selkänahkansa – siis saamaan raippoja – sekä menettämään molemmat korvansa. Sata vuotta myöhemmin, lokakuussa 1753, pappilassa tapahtui jälleen kauheuksia. Kirkkoherra Nicolaus Rotkerus tuli mielenvikaiseksi – juoppohulluuskohtaustakin epäiltiin – ja viilsi partaveitsellä 21-vuotiaan ylioppilaspoikansa Nilsin vatsan auki. Surmatyön jälkeen kirkkoherra sytytti pappilan palamaan. Eurasta kotoisin ollut kirkkoherra Rotkerus passitettiin pahamaineiselle Seilin saarelle lepra- ja mielisairaiden hospitaaliin, jossa hän kuoli kaksikymmentä vuotta myöhemmin. Lähteenä käytetty tutkija Marko Nenosen artikkelia Valpuri Kyni – noitanainen.


Meijerikahakan maisemaa

V

anha teollisuusrakennuskin voi olla arkkitehtuurin helmi. Sellainen on Huittisten meijeri, joka on kohta sata vuotta seurannut elämänmenoa Lauttakylässä.

Onpa se suuri ja kaunis, ovat ohikulkijan ensimmäiset ajatukset. Punkalaitumenjoen varressa, Särkimyssillan kupeessa maisemaa hallitseva kaksikerroksinen meijeri oli valmistuessaan vuonna 1922 niin komea, että se maalattiin kansakouluissa käytössä olleeseen Valistuksen opetustauluun. Meijeritoiminta talossa loppui vuonna 1988, ja se siirtyi Huittisten kaupungin omistukseen. Rakennuksella on ollut sen jälkeen paljon eri käyttäjiä, pääasiassa yhdistyksiä. Alakerrassa toimii kaupungin kierrätyspiste Kiertokulma. Kulttuurihistoriallisesti merkittävänä suojellulle rakennukselle on vuosien mittaan etsitty hankkeilla uutta käyttötarkoitusta. Meijerin tulevaisuus on yhä ratkaisematta, mutta alueelle on valmisteltu kaavallinen ratkaisu, jossa meijeriin sijoittuisi palveluja ja sen ympärille asumista, kertoo Huittisten tekninen johtaja Ulla Ojala. Meijerin pihalla seistessään voi tuntea historian siipien havinaa paitsi maitoteollisuuteen, myös sisällissotaan liittyen. Paikalla sijaitsi nykyisen meijerin edeltäjä, kun maatalouslakot levisivät Huittisiin kesällä 1917. Heinäkuun 13. päivän aamuna 400–500 lakossa olevaa maatyöläistä kokoontui Lauttakylän torille ja marssi meijerille. Vastassa oli maataloustuottajien 50-henkinen vartiokaarti, joka halusi turvata meijerin toiminnan. Lakkolaiset olivat varustautuneet erilaisilla astaloilla, polkupyöränketjuilla ja kivillä. Vartiokaartilla oli ampuma-aseita. Kaartilaiset väittivät lakkolaisten yrittäneen tunkeutua sisälle meijeriin, kun taas nämä sanoivat joutuneensa heti meijerille saavuttuaan kivityksen kohteeksi, jonka jälkeen heitä ammuttiin halkopinojen takaa. Kuusi lakkoilijaa haavoittui luodeista ja kaksi sai muunlaisia vammoja. Kaartista loukkaantui yksi. Lakkolaiset ottivat vangiksi vartiokaartissa olleen nimismiehen sekä kahdeksan ampujiksi epäilemäänsä henkilöä, jotka vietiin Lauttakylän poliisiaseman selleihin. Pidätettyjen joukossa olivat tulevan presidentin Risto Rytin veljet Uuno ja Väinö Ryti.

”Aina ongittiin kello 12. Silloin meijerillä pestiin juustolan lattia ja Punkalaitumenjokeen laskettiin juustosakkaa. Se houkutti putken suuhun kaloja. Siitä sai haavilla saalista niin paljon kuin sielu sieti.” (Seppo Suomisen lapsuusmuisto Ehheetä maitoo muisteluksia Huittisten meijeristä -julkaisusta.)

Tilanne laukesi läänin kuvernöörin sekä huittislaisen kansanedustaja Oskari Leivon sovitteluun. Uusi työehtosopimus allekirjoitettiin 14.7. Siinä maatyöläiset saivat vaatimansa ympärivuotisen kahdeksan tunnin työpäivän. Tätä välikohtausta kutsutaan meijerikahakaksi, ja sitä pidetään jopa sisällissotaan johtaneiden tapahtumien lähtölaukauksena.

11


Ministeri Sillanpään koulu adat Forssan tehtaissa työskennelleet lapset kävivät vuosittain Tehtaankoulua. Kuuluisin oppilas oli Miina Sillanpää, josta tuli kansanedustaja, ministeri ja talousneuvos. Lääninarkkitehti Chiewitzin suunnittelema kaunis puurakennus seisoo Yhtiönpuiston kupeessa Puutarhakadulla. Siihen vuonna 1862 valmistunut koulu on siirretty viereisen kerrostalon paikalta. Patruuna Wahrenin rakennuttama Tehtaankoulu kertoo niistä ajoista, kun lapsityövoiman käyttö oli Suomessakin yleistä. Lasten työpäivä tehtaissa oli saman mittainen kuin aikuistenkin, 12 tuntia, ja töitä tehtiin kahdessa vuorossa. Yksitoikkoinen työ seisaaltaan kehruukoneen ääressä puudutti pienet yötyöläiset. Kerrotaan, että lapset nukahtelivat koneen ääreen, ja heräsivät osuessaan sen suojaverkkoon. Lapset kävivät tehtaankoulua vain yövuoroviikoilla, jolloin päivät olivat vapaita. Koulupäivä kesti 3-4 tuntia. Alkuaikojen opettajat olivat tylyjä ja vaativia miehiä. Moderni apuopetta-

ja Liisa Koljonen luetti lapsilla Topeliuksen Maamme-kirjaa ja salli tyttöjen pyöriä piirileikkiä. Potkuthan moisesta hulluttelusta tuli. Jokioislainen Miina Sillanpää (1866-1952) tuli 12-vuotiaana töihin Forssan puuvillatehtaan kehräämöön. Miina oli ollut Tehtaankoulussa ahkera oppilas, joka oli pitänyt varsinkin lukemisesta. Muuta muodollista koulutusta hän ei kiertokoulun lisäksi saanutkaan, mutta se ei estänyt tehtaantyttöä

nousemasta pitkäaikaiseksi kansanedustajaksi ja työläisnaisten johtohahmoksi, joka ajoi etenkin piikojen oikeuksia. Sillanpää oli Tannerin hallituksen sosiaaliministerinä Suomen ensimmäinen naisministeri. Vuonna 1921 voimaan tullut oppivelvollisuuslaki vei lapset tehtaista kansakouluihin. Samoihin aikoihin ovensa sulki myös Forssan tehtaankoulu, jonka tilat ovat nykyisin Aikuisopiston käytössä.

Miina Sillanpää ministerinä

12


Copyright JAXA Digital Archives

Ratkaiseeko avaruussähkö energiaongelmat? äärättömästi energiaa suoraan avaruudesta: sitä lähettävät langattomasti maahan kiertoradalla leijuvat aurinkovoimalat. Kuulostaako hullulta? Japanilaiset ovat hankkeensa kanssa täysin tosissaan. Avaruudessa paistaa aina aurinko, joten mikä olisikaan otollisempi paikka aurinkovoimalle? Kansainvälinen avaruusasema ISS ja satelliitit saavat tälläkin hetkellä energiansa auringosta. Japanin avaruustoimisto Jaxan jo vuosia kestäneessä projektissa yritetään ratkaista, miten avaruudessa tuotettu aurinkosähkö saataisiin siirrettyä maahan. Jaxan aurinkovoimala on suunniteltu rakennettavaksi 36 000 kilometrin korkeuteen päiväntasaajan yläpuolelle. Sillä korkeudella painovoima ei vaikuta ja laite pysyisi tasapainossa. Avaruusromukaan ei olisi ongelma. Energian maahan siirtämiselle on esitetty kaksi vaihtoehtoa, mikroaallot tai laser. Maassa toimivat vastaanottoasemat muuttaisivat energian sähköksi tai vedyksi. Yhdellä maanpäällisellä asemalla olisi tehoa yhden gigawatin eli noin yhden ydinvoimalan verran. Jaxan mukaan avaruudessa voidaan tuottaa aurinkoenergiaa 50-kertainen määrä maan pintaan verrattuna. Laitoksen on laskettu maksavan itsensä takaisin 30 vuodessa. Japanilaisten mukaan hinta on kilpailukykyinen ydinvoimalan rakentamisen kanssa. Jaxan valtavassa ja hintavassa hankkeessa on mukana suuria yrityksiä kuten Mitsubishi Industries sekä yliopistoja ja tut-

kimuslaitoksia. Suomesta siihen on osallistunut professori Michael Gasikin johtama TKK:n materiaalien valmistustekniikan laboratorio, jolta tilattiin lasermoduulin lämpöhallintaan liittyvä perustutkimus.

Kun hanoista tuli sähköä Sähkön siirto langattomasti on sinänsä ikivanha asia. Ensimmäiset kokeet teki mm. vaihtovirran keksijänä tunnettu Nikola Tesla jo sata vuotta sitten. Hän onnistui Coloradossa sytyttämään 200 sähkölamppua langattomasti 40 kilometrin päästä. Koe kuulostaa hurjalta, sillä alueella asuneet kertoivat nähneensä kipinöitä jalkojensa välissä, ja vesihanoistakin oli tullut sähköä. Sähkö siirretään paikasta toiseen sähkö- ja magneettikenttien avulla: jännite muodostaa sähkökentän ja sähkövirta magneettikentän. Mitä suurempia tehoja halutaan siirtää, sitä tehokkaampia kenttiä tarvitaan. Juuri tästä syystä Forssan Verkkopalveluiden verkkopäällikkö Jyrki Tulander ei suuresti innostu avaruussähköhankkeesta. – Esimerkiksi Forssan kaupunkia varten tehoa pitäisi olla 55 miljoonaa wattia. Sellaista ei ikinä tulla siirtämään langattomasti, hän epäilee. Tulander näkee hankkeessa isoja turvallisuusongelmia. Sähkö- ja magneettikenttien alueella oleskelulle on Suomessa turvarajat, koska tehokkaat sähkökentät luokitellaan mahdollisesti syöpää aiheuttaviksi. – Tarvittava tehomäärä kyllä putoaisi kovastikin, kun täällä ei olisi kohta yhtään ihmistä sähköä käyttämässä, verkkopäällikkö tuumii hirtehisesti. Hän uskoo, että langaton sähkönsiirto kyllä yleistyy jatkossa, mutta lyhyillä etäisyyksillä ja matalilla tehoilla, jolloin sähkömagneettiset kentät jäävät pieniksi. Kännykän voi jo ladata langattomasti laittamalla sen latauslaitteen päälle. Kännyköiden signaalikin on sähköä, joten kännykän toiminta on eräänlaista langatonta sähkönsiirtoa. – Minun sähkömiesjärjelläni tuo avaruussähköhanke ei tule onnistumaan ikinä, mutta mistäs sen tietää, mitä keksitään tuhannen vuoden päästä, Jyrki Tulander sanoo. Japanilaiset puolestaan uskovat voimalansa olevan käytössä 20–30 vuoden päästä. Jo aivan lähivuosina suunnitelmissa on lähettää sadan kilowatin koelaitos kiertoradalle. Ken elää, se näkee. Lähteinä: Tekniikka & Talous: Loputon energianlähde voi löytyä 36 000 kilometrin korkeudesta ja aka.fi: Onko sähkönsiirto langattomasti mahdollista? Professori Liisa Haarla vastaa.

Tulisiko sieltä sähköä? Jyrki Tulander tähyilee taivaalle

13


Uutta ilmettä Online-palvelussa

A

siakkaillamme internetissä käytössä oleva Online-palvelukanava on uudistunut. Vaikka osa muutoksista tapahtui "konepellin alla", paljon uutta näkyy myös käyttäjille. Ulkoasu on muuttunut kokonaan ja perustuu nykyisin yleiseen tiilimalliin. Samalla yleisilme piristyi. Uusi Online-palvelu on käytettävissä matkapuhelimissa huomattavasti kätevämmin kuin aiempi. Mikäli olet jo rekisteröitynyt Online-palveluun, samat tunnukset ja salasanat toimivat edelleen uudistetussa palvelus-

sa. Jos olet uusi käyttäjä ja rekisteröidyt palveluun, tarvitset käyttöpaikkatunnuksen ja asiakasnumeron, jotka löytyvät mm. laskulta. Rekisteröitymään pääset kätevästi nettisivujemme www.sallila.fi etusivulta. Uudistuneesta Online-palvelusta löydät vanhat tutut ominaisuudet, kuten energiaraportointi ja sopimustiedot. Uusi palvelu mahdollistaa myös entistä tehokkaamman ja haluttaessa myös yksilöllisemmän tiedotuksen. Sähkösopimuksen tekeminen Online-palvelussa on nyt kehitystyön alla ja saadaan käyttöön lähikuukausien aikana.

Tuote

Esittelyssä uutuustuote: SE-Aurinko uhdas ja uusiutuva aurinkoenergia on ympäristöstään välittävän sähkönkäyttäjän valinta. Se on sijoitus tulevaisuuteen, Suomen luontoon ja kestävään kehitykseen.

SE-Aurinko-sähkösopimus on juuri sinulle, joka haluat pienentää hiilijalanjälkeäsi ja saada käyttöösi uusiutuvaa, ympäristöystävällistä energiaa. Mikäli sinulla ei ole mahdollisuutta vuokrata tai asentaa aurinkopaneeleita omalle katolle, mutta haluat kuitenkin auringosta tuotettua sähköä, SE-Aurinko on oiva valinta. Aurinkoenergian tuotantoon vaikuttaa sään lisäksi luonnollisesti vuorokauden- ja vuodenaika. Pohjoinen sijainti ei kuitenkaan ole este aurinkoenergian hyödyntämiselle, sillä Suomen auringonsäteilyn kokonaismäärä on suuruusluokaltaan hyvin lähellä Pohjois-Saksaa. Sallila Energian SE-Aurinkosähkö tuotetaan Haminan Mäkelänkankaan aurinkovoimalassa. Sitoudumme siihen, että aurinkosähköä myydään kuluttajille enintään se määrä, mikä vastaa Sallila Energian aurinkosähkön vuosituotantoa. Tällä varmistetaan, että jokainen

14

SE-Aurinko-sopimuksen valinnut asiakkaamme saa takuuvarmasti juuri aurinkosähköä. Kokonaan aurinkoenergiaan perustuva sähkösopimus on Suomessa vielä harvinaisuus. Sallila Energian asiakkailla on nyt mahdollisuus toimia edelläkävijöinä valitsemalla vastuullisempi, kotimainen ja ekologinen aurinkosähkö. SE-Aurinkosähköä myydään kaikkialle Suomeen.

Nyt myynnissä! SE-Aurinko Perusmaksu 3,60 €/kk Energian hinta: 9,85snt/kWh (sis. alv 24 %) Sopimus on voimassa toistaiseksi. Myyntipalvelumme palvelee teitä numerossa 02 764 3200. Voitte myös ottaa yhteyttä sähköpostilla info@sallila.fi tai vierailla verkkosivuillamme www.sallila.fi


Uutiset

Laskuyhteenveto summaa vuoden laskut

Kuvassa Olli Eskola, Jaakko Raikkonen ja Anu Areva

nsisijaisesti e-laskua käyttäville maanviljelijöille ja pienyrittäjille tarkoitettu laskuyhteenveto kokoaa yhteen dokumenttiin vuoden sähkönkäytön ja sähkölaskujen summat. Tiedot on eritelty kuukasikohtaisesti ja laskettu yhteen vuositasolla. Muun muassa veroilmoituksen tekemisessä laskuyhteenveto on toimiva apu. Palvelu on ilmainen ja sen voi tilata Sallilan asiakaspalvelusta. Laskuyhteenveto lähetetään asiakkaan sähköpostiin.

Aurinkopuisto avattiin Loimaalla

S

allilan kolmas oma voimalaitos, aurinkopuisto, avattiin pienessä tihkusateessa mutta juhlallisissa tunnelmissa 25. päivä elokuuta. Puisto tuottaa nyt Loimaan Hulmilla auringosta sähköä 2400 paneelin voimin. Voimalan toimitti avaimet käteen -periaatteella suomalainen Areva Solar. – Tämä oli suurin tähän asti toimittamistamme aurinkovoimaloista, ja kaikki sujui aikataulussa ja ilman ongelmia, yrityksen toimitusjohtaja Anu Areva totesi tyytyväisenä.

Asennetut paneelit ovat niin ikään kotimaisen Salo Solarin valmistamia. Voimalakenttä työllisti suomalaisia noin 800 henkilötyöpäivää, ja sen suomalaisuusasteeksi muodostui yli 90%, Anu Areva laski. – Hankkeen taloudellinen aspekti perustuu valveutuneiden vuokraajien toimiin, Sallila Yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Jaakko Raikkonen puolestaan kiitteli. Puiston paneeleista onkin vuokrattu jo yli 2000. Iltapäivällä vuorossa olivat avoimet ovet, ja yleisö pääsi tutustumaan aurinkopuistoon.

15


Ajankohtaista

Suoramaksun ennakkotiedote sähköpostiin

S

uoramaksuna veloitettavan sähkölaskun ennakkotiedote on nyt mahdollista saada paperiversion sijasta sähköisenä. Asiakkaan ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen tulevassa ennakkotiedotteessa on linkki, jonka avaamalla pääsee tarkastelemaan laskua. Tiedote saapuu hyvissä ajoin ennen eräpäivää. Sähköisen ennakkotiedotteen voi tilata asiakaspalvelustamme.

LINTUPALLOT ESTÄVÄT TÖRMÄYKSIÄ JA SÄHKÖKATKOJA

K

un joutsenet ja hanhet muuttomatkoillaan lentävät isoina parvina, sattuu aina silloin tällöin yhteentörmäyksiä sähkölinjojen kanssa. Törmäys aiheuttaa useimmiten linnulle menehtymisen ja sähkönjakeluun häiriön.

Kun joutsen osuu 20 kV johtoon, seuraa minuutin sähkökatko. Koska kyseessä on useimmiten oikosulku, syntyy jännitekuoppa koko sähköaseman alueelle. Tämä näkyy lyhyenä valojen räpsähdyksenä laajalla alueella. Lintujen lentämistä sähköjohtoihin pyritään estämään asentamalla 20 kV ilmajohtoihin lintupalloja. Näitä on Sallilankin alueella jo jonkin verran asennettu. Joutsenet ja han-

16

het parveilevat eri vuosina eri paikoissa, mikä osaltaan vaikeuttaa törmäysten estämistä lintupallojen avulla. Jos tiedät paikan, jossa joutsenet vuodesta toiseen muuttomatkoillaan viivähtävät sähköjohtojen läheisyydessä, kerro meille nettisivujemme palautesivun kautta tai sähköpostitse asiakaspalvelu@sallila.fi. Otamme vinkit mahdollisuuksien mukaan huomioon verkoston huollon yhteydessä. Lintupallo on oranssista muovista valmistettu, halkaisijaltaan noin 20 cm:n kokoinen ontto pallo, joka koostuu kahdesta puolipallosta. Puolipallot on saranoitu toisesta reunastaan, ja pallon sisällä on jousella toimiva mekanismi, joka lukitsee pallon paikalleen, kun saranoimattomasta suunnasta työnnetään johdin puolipallojen väliin.


Harhaanjohtava puhelinmyynti sähkökaupan harmina

T

uliko postilaatikkoosi sovitun tarjouksen sijasta tilausvahvistus uudesta sähkösopimuksesta? Sähkön puhelinmyyntiä harjoittaa valitettavasti myös pelisäännöistä piittaamattomia toimijoita.

Yhä useammin puhelin pirisee ja tarjolla olisi sähköä. Luurin toisessa päässä voi olla ihan asiallinen sähkönmyyjä, tai sitten ei: kuluttajaviranomaisille tulee jatkuvasti yhteydenottoja kuluttajilta, jotka kokevat tulleensa harhautetuiksi. Myös Sallila Energian asiakaspalvelupäällikkö Katja Rytö käy päivittäin keskusteluja pettyneiden asiakkaiden kanssa. Tavallinen tilanne on, että asiakas ei mielestään ole tehnyt uuden myyjän kanssa sähkösopimusta. He ovat jääneet siihen käsitykseen, että soittaja lähettää asiakkaalle tarjouksen, mutta postiin tai sähköpostiin saapuukin tilausvahvistus. – Kun asiakas pyytää Sallilalta tai Forssan Energialta sähkötarjousta, hänelle lähetetään aina toivomallaan tavalla -postilla tai sähköpostilla -- nimenomaan tarjous, ei koskaan suoraan tilausvahvistusta. Vasta sopimuksen synnyttyä lähetetään kirjallinen tilausvahvistus, jonka liitteenä on aina myös sähkönmyyntisopimuksen peruuttamiskaavake, Katja Rytö kertoo. Asiakkaalla on oikeus peruuttaa tehty sähkösopimus neljäntoista vuorokauden kuluessa puhelusta. Tätäkin saatetaan puhelinmyynnissä käyttää harhaanjohtavasti.

- Asiakkaillemme on esimerkiksi sanottu, että sopimuksen voi huoletta tehdä, sillä tämä ei sido mihinkään. Tällä soittaja tarkoittaa kuitenkin sitä, että asiakkaalla on ihan normaali mahdollisuus perua sopimus kahden viikon sisällä. Tämän ajan kuluttua sopimus muuttuu sitovaksi.

Totta vain toinen puoli Hintatiedoissa ja sopimusehdoissakin saattaa olla epäselvyyksiä. Esimerkiksi luvattu "maksuton kuukausi" kattaa vain sähköenergian osuuden. Sähkönsiirto tulee silti maksettavaksi tältäkin ajalta. Puhelinmyyjän esittämät väittämät nykyisen yhtiön sähkönhinnoista eivät välttämättä pidä paikkaansa, vaan myyjä saattaa verrata edustamansa yhtiön hintoja esimerkiksi nykyisen sähköyhtiön kalleimpaan hintaan, joka ei kuitenkaan vastaa asiakkaan todellista sopimushintaa. Asiakkaalle saatetaan väittää, että soittaja toimii yhteistyössä paikallisen sähköyhtiön kanssa. – Sallila ja Forssan Energia eivät käytä ulkopuolisia puhelinmyyntifirmoja ja kaikki puhelumme teemme täysin omissa nimissämme. Jos me kontaktoimme asiakasta puhelimitse, meillä on aina jotain oleellista asiaa esimerkiksi asiakkaan sähkönmyyntisopimukseen tai muuhun asiaan liittyen, Katja Rytö painottaa.

Asiakkaan asema paranee Jos saat myyntipuhelun: 1. Selvitä tarkkaan, mistä yrityksestä soitetaan ja mitä tuotetta myydään. 2. Varmista sopimuksen ehdot: edullinen hinta voi olla esimerkiksi rajattu tiettyyn kampan ja-aikaan. Jos et ymmärrä täysin, mitä tarjotaan ja millaisin ehdoin, älä suostu sopimukseen. 3. Painota, että soittaja lähettää nimenomaan sähkötarjouksen, ei tilausvahvistusta tai sopi- musta. Jos haluat vain tarjouksen, älä missään nimessä anna henkilötunnustasi soittajalle. 4. Lue aina lähetetty tarjous tai sopimus tarkkaan. Jos koet tulleesi harhautetuksi, sinulla on oi- keus pyytää sähkönmyyjältä tarkistettavaksi puhelunauhoite. 5. Jos puhelu tuntuu epäilyttävältä tai epämiellyttävältä, puhelun päättäminen on sinun oikeutesi. 6. Älä epäröi ottaa yhteyttä nykyiseen sähkönmyyjääsi, mikäli jokin asia puhelussa jäi mietityttämään. Voit ottaa myös yhteyttä kuluttajaneuvontaan (puh. 0295536901).

Koska harhaanjohtava puhelinmyynti on vaivannut sähkökauppaa jo usean vuoden ajan, hallitus on nyt puuttunut siihen asetusmuutoksella: asiakas voi jatkossa palauttaa sähkösopimuksensa uudelta myyjältä vanhalle pelkällä ilmoituksella, jos uutta sähkösopimusta ei puhelimessa ole hänen mielestään tehty, tai jos puhelimessa annetut tiedot eivät pidä paikkaansa. Jos siis olet joutunut harhaanjohtavan puhelinmyynnin kohteeksi, ole yhteydessä omaan sähköyhtiöösi ja anna valtuutus sopimuksen palauttamiseen. – Ota rohkeasti yhteyttä, niin selvitetään tilanne yhdessä, kehottaa Katja Rytö.

17


Sallila palvelee

Esittelyssä Myyntineuvottelija

Noora Karinen

Mistä tänne tulla tupsahdit? Loimaalta palveluasiantuntijan tehtävistä siirryin tänne maanantaiaamuna 18.4.2016. Missä majailet ja löytyykö kotijoukkoja? Alastarolla asustelen neljävuotiaan Jessica-tyttäreni ja avomieheni Jannen kanssa. Mitä toimenkuvaasi kuuluu? Työskentelen myyntitiimissä. Kontaktoin asiakkaita kirjeitse ja puhelimitse, sekä vastailen heidän yhteydenottoihin myynnin puolella. Erikoisin/mieleenpainuvin työssä vastaan tullut tilanne? Ei ehkä niinkään erikoinen, mutta mieleenpainuva ja mukava kokemus oli olla Okrassa edustamassa Sallilaa. Siellä kohtasi asiakkaita kasvotusten hieman erilaisessa ympäristössä. Mitä muuta teet kuin töitä? Paljon tulee vietettyä aikaa mökillä perheen ja kavereiden kanssa. Mistä tulee hyvä fiilis? Rennosti vietetystä viikonlopusta ja hyvin nukutusta yöstä. Mikä ärsyttää? Kylmä tuuli. Mitä sähkölaitetta ilman et pärjää? Sähköhammasharjaa. E-kirja, e-lasku, e-lippu - onko tullut käytettyä? Kirjoja en juuri lue, joten e-kirjaa en ole käyttänyt. E-lasku ja e-lippu ovat itselleni tutumpia ja niitä on tullut käytettyäkin. Mitä tekisit, jos naapuri saisi lottovoiton? Menisin kysymään, minne lähdetään lomalle muutamaksi viikoksi. (Appivanhemmat asuvat naapurissa.)

18


Lieke 1/2016 ratkaisu

Täytä ristikko ja lähetä se 30.11.2016 mennessä: Sallila Yhtiöt, Loimijoentie 65, 32440 Alastaro

Onnea edellisen ristikon voittaja, Hanna Miikkulainen Loimaalta

19


Tervetuloa Energiapäivään pääkonttorillemme Alastarolle

tiistaina 11.10. klo 13 - 18 •

Tarjolla: 500 annosta hernekeittoa • Pullakahvit

Esittelyssä mm. • SE-24/7-järjestelmä • Aurinkopaneelit vuokralle tai omalle katolle • Uudistunut Online-palvelu

Osallistu arvontaan, voit voittaa tablettitietokoneen

www.sallila.fi

Loimijoentie 65, 32440 Alastaro puh. 02 76 431 www.sallila.fi

Profile for Huima

Lieke 2/2016  

Lieke 2/2016  

Profile for huima

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded