__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

Sallila Yhtiöiden asiakaslehti 2 • 2015

Marjatta Rasi

Punkalaitumelta ulkoministeriöön s. 4-5 Luontostipendi Loimaan Naavanaiset s. 6-7

Pikkurahalla oma aurinkovoimala s. 8-9

Lieke on ollut myös Elias Lönnrotin ehdottama sähköä tarkoittava sana.

Oletko käynyt? Frisbeegolf s. 12


Sallila Yhtiöiden asiakaslehti 2 • 2015

Sisällysluettelo 2-3

Pääkirjoitus Potinkara pohtii

4-5

Marjatta Rasi: Nyt tarvitaan korjausliike asenteisiin

6-7

LIEKE kylässä: Loimaan Naavanaiset

8-9

Pikkurahalla oma aurinkovoimala

10

Autonkiillotuskoneko turhake?

11

e-lasku: Laskuyhteenveto helpottaa maatilan paperitöitä

12-13

Oletko käynyt? Kun frisbeekiekko koriin kolahtaa, Uskallatko kiivetä Ruumisvuorelle?

14-15

Bisons-Jyrki rummuttaa vastustajan suohon

16-17 Uutiset 18 Ajankohtaista SE-Vaihto on määräaikaisen sopimuksen hintatakuu 18

Sallila palvelee – esittelyssä Jenni Hulmi

19 Ristikko Julkaisija Sallila Yhtiöt Päätoimittaja Mika Potinkara Toimitus ja kuvat Terhi Raumonen Toimitussihteeri Pirjo Haapanen Ulkoasu ja taitto Mainostoimisto Tekokuu ISSN 2342-1932 (painettu)

Loimijoentie 65, 32440 Alastaro puh. 02 76 431 www.sallila.fi

2


Potinkara pohtii... Mikä siinä sähkönsiirrossa maksaa? Sallila Sähkönsiirto Oy:n käyttökate nousi viime vuonna 7,5 miljoonaan euroon ja liikevoitto 5,7 miljoonaan euroon. Onpa iso läjä rahaa! Mihin se käytetään, makeaan elämäänkö? Hankitaanko sähkölaitokselle jättitelkkari ja poreamme joka huoneeseen? Olkaa huoleti: rahaa ei törsätä, vaan joka liikenevä sentti painetaan maahan rakentamalla maakaapeliverkkoa. Sähkönsiirron investoinnit ovat pelkästään tänä vuonna noin 6,5 miljoonaa euroa, ja laaja sähköverkon investointiohjelma kestää ensi vuosikymmenen loppuun asti. Säävarmaa verkkoa rakennetaan, jotta myrskyjen vaikutus sähkönjakeluun vähenee. Tähän meitä velvoittaa sähkömarkkinalaki. Maakaapeloinnin lisäksi tehdään muita verkostoinvestointeja, joita edellyttää muun muassa pienvoimatuotannon lisääntyminen. Miten pelkkä siirtohinta voi olla niin korkea, meiltä kysytään usein. Asiakkaita ihmetyttää, että siirtolaskun loppusumma on samaa luokkaa kuin sähkön myyntilaskun. Jos kulutusta on hyvin vähän, melkein koko sähkölasku on sähkön siirtomaksuja. Verkkopalvelussa maksetaankin pääasiassa sähkönkäyttömahdollisuudesta, ei niinkään energiasta. Siirto voi tuntua kalliilta energian hintaan verrattuna siksi, että verkkoyhtiö laskuttaa myös sähköverot ja tilittää ne edelleen valtiolle. Sähkövero nousi tämän vuoden alussa 18 %. Siirtolaskusta veroja on keskimäärin kolmasosa. Sallilan sähköverkot halkovat silmää hivelevän kaunista maaseutua Loimaalla, Huittisissa, Punkalaitumella ja Ypäjällä. Ruman betonirakentamisen puuttumisella on sähkönsiirron näkökulmasta nurja puolensa: maalaissähköverkko on kallis ylläpitää. Kunnossapidettävän verkon pituus on asiakasta kohden suurempi kuin kaupunkialueella. Ja kun myrskyää, puut kaatuvat langoille. Verkkopalvelumaksulla asiakas saa kaikki sähköverkkotoimintaan liittyvät palvelut, mm. asiakaspalvelun, sähkön kulutuksen mittauksen, 24/7 vikapalvelun, vikojen korjauksen kaikissa tilanteissa sekä ennen kaikkea pääsyn sähkömarkkinoille ostamaan sähköä. Verkkopalvelun hinnoittelu on valvottua. Energiavirasto valvoo verkosta saatavaa voittoa, ja verkkopalvelumaksut perustuvat aina kunkin alueen todellisiin kustannuksiin. Vielä kamalampaa kuin suuri sähkölasku on se, ettei sähköä pääse kuluttamaan ollenkaan. Kynttilänvalossa on joskus mukava tunnelmoida, mutta parasta on, kun ajankohdan siihen saa valita itse. Hyvä verkkopalvelu on mahdollisimman katkotonta. Tästä olemme varmasti kaikki samaa mieltä! Mika Potinkara, myyntijohtaja

3


Nyt tarvitaan korjausliike asenteisiin Pitkän ja komean uran ulkoministeriössä tehnyt Marjatta Rasi on maailmankansalainen, jonka sydän on Punkalaitumella. – Bella, hae Marjatta luistinradalta! kehotti Mauri Rasi, ja tanskandoggi jolkotteli Vartiolan luistinradan nurkille. Sieltä se saatteli kotiin tyttösen, joka oli liidellyt jäällä ajan muoti-iskelmien tahdissa muun nuorison mukana. – Bella oli kiltti, mutta niin suuri, että pojat eivät uskaltaneet heittää minua lumipalloilla, Marjatta Rasi muistelee hymyillen. Luistinrata oli yksi hänen lempipaikkansa Punkalaitumella. Myöhemmin veri veti Särkän lavalle tanssimaan. Perheen kesämökki Vehkajärven rannalla oli myös tärkeä paikka. Helsingin-kodin lisäksi maailmalta palanneella Marjatta Rasilla on kakkoskoti Punkalaitumella. Sukua on täällä edelleen, veli ja hänen kaksi tytärtään sekä kaksi serkkua perheineen. – Juuret merkitsevät hirmuisen paljon. Johtuu ehkä siitä, että olen ollut niin paljon muualla. Vaikka mielestäni olen niin helsinkiläinen kuin olla voi, niin tulen tänne ja hups, alan puhua tätä murretta. Marjatan lapsuuden ja nuoruuden Punkalaidun oli vilkas paikka. – Täällä oli kahdeksantuhatta asukasta. Kaksi elokuvateatteria, kenkäkauppa, vaatekauppa, kemikaalikauppa. Nyt tiloja on tyhjillään. Kyllä minua huolestuttaa, että miten tässä vielä käy. Valopilkkuna on hyvä päivittäistavarakauppa tuoretiskeineen. Kunnanjohtaja saa kiitosta energisestä otteestaan. Hieno on myös Yli-Kirran talonpoikaismuseo. Ja sokerina pohjalla: lempikahvila Urjalantiellä. – Siellä minä istun täällä pikku pikku Punkalaitumella ja juon aivan loistavan ihanaa espressoa!

Kokemuksia, joita ei saa rahalla Keskikoulu, kotitaloustunti. Marjatan opettaja antaa hänen äidilleen palautetta. Tehtä-

4


vänä oli silittää miestenpaita, mutta: – Teidänpäs Marjatta sanoi että en minä tota tee. Että ei minun tarkoitukseni elämässä ole ruveta miehen paitoja silittämään. Äiti oli ihan kauhuissaan – meidän kiltti pikku Marjatta sanoi noin! Päästyään ylioppilaaksi Marjatta Rasi lähti Helsinkiin opiskelemaan oikeustiedettä. – Ajattelin, että se antaa monta mahdollisuutta: voin mennä oikeuslaitoksen palvelukseen tai bisnesmaailmaan tai valtionhallintoon. Se on ollut hyvä pohjakoulutus. Etenkin YK:n vuosina oli paljon neuvottelua kansainvälisistä sopimuksista ja päätöksistä. Henkilökohtainen kiinnostus ohjasi opiskelemaan sivussa myös kieliä. Se avasi tietä diplomaatin uralle, joka alkoi vähän sattumalta. – Siihen aikaan oikis oli miesvaltainen, ja työelämässäkin miehet menivät naisten ohi. Työpaikallani ylennys meni minun sijastani miehelle, jolla ei ollut siihen vaadittua kielitaitoa. Minua korpesi ja hain ulkoministeriöön. Alkupalkat olivat olemattomat, mutta olin perheetön ja äiti pikkuisen auttoi jossain vaatehankinnoissa, Marjatta Rasi muistelee uransa alkua. – Juristitutut ihmettelivät, että oletko ihan dorka: katso mitä tienaat verrattuna siihen, jos olisit asianajotoimistossa. Vielä kun olin jo suurlähettiläs, moni kysyi, että eikö harmita. Sanoin, että olen saanut kokemuksia ja elämyksiä valtavasti. Ei niitä osteta rahalla. Intiassa tapasin kaikki Äiti Teresasta lähtien, aivan hirmu mielenkiintoisia ihmisiä. YK:ssa vaikka ketä.

Meillä on varaa auttaa Lähes 44 vuoden työura ulkoministeriössä on ohi, mutta Marjatta Rasin asiantuntemukselle on edelleen käyttöä. Pitkä kokemus ihmisoikeus-, tasa-arvo- ja kehityspolitiikan asioista antaa perspektiiviä ja auttaa nykyilmiöiden taustoittamisessa. – Nuoremmilta kollegoilta olen saanut paljon kiitosta siitä, että olin ulkoministeriössä monessa tehtävässä ensimmäinen nainen. Minkälaisissa käsissä Suomen ulkopolitiikka tällä hetkellä on? – Ihan hyvissä. Substanssiosaamistahan ulkoministerillä on aika paljon, kun hän on johtanut eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa. Ehkä joissain ulostuloissa voisi olla pikkuisen enemmän diplomatiaa, mutta onhan siellä pätevät kollegat auttamassa. Tämmöiset Immos-kohut eivät tietenkään ole meille hyväksi, kun kaikki on nykyään niin globaalia ja tieto kulkee. Hänkin vielä kirjoitti sen englanniksi – olisi pannut suomeksi vaan, Marjatta Rasi puuskahtaa. – Perussuomalaisten mielestä ihmisiä pitäisi auttaa siellä missä he ovat, mutta

silloin kehitysyhteistyörahoista ei pitäisi leikata, hän sanoo. – Ymmärrän, että kun leikata täytyy, niin leikataan kaikesta. Ehkä minua on enemmän loukannut se helppous, jolla näistä rahoista leikataan. Ihan kuin ne olisivat jotain turhaa. Ihmiset ovat unohtaneet, että Suomi on sodan jälkeen saanut Unicefiltä ja Maailmanpankilta apua. Me eletään täällä nyt sellaisessa maailmassa, että meillä täytyy olla varaa auttaa. – Suomalaiset eivät tiedä mistä puhuvat kun sanovat, että pakolaiset haluavat vaan tulla parempiin olosuhteisiin. Mutta niinhän kaikki ihmiset haluavat, parempaa itselleen ja varsinkin lapsilleen.

Enemmän työntekoa, vähemmän voivottelua

Suomella ei mene nyt kovin hyvin. Mitä pitäisi tehdä? – Ei tämä maa nouse kuin työtä tekemällä. Sanotaan, että pitäisi rikkaita verottaa enemmän, mutta eihän heitä ole kuin kourallinen. Verokertymät tulevat ns. työtä tekevältä keskiluokalta. Miten saadaan ihmiset töihin? – Mitään työtä ei pidä vähätellä. Meillä on syntynyt sellainen käsitys, että on ”hyväksyttyä” etteivät suomalaiset tee tietyntyyppisiä töitä. Helsingissä alkavat olla kaikki siivousfirmojen ihmiset maahanmuuttajataustaisia. Samoin

Marjatta Rasi Kotoisin Punkalaitumelta Sarkkilan kylästä Oikeustieteiden kandidaatti Työskennellyt mm. Suomen pysyvänä edustajana YK:ssa sekä suurlähettiläänä Suomen New Delhin ja Wienin suurlähetystöissä, YKtoimiston toimistopäällikkönä ja kehitysyhteistyöosaston osastopäällikkönä sekä kehityspolitiikasta vastaavana alivaltiosihteerinä Luottamustehtäviä mm. YK:n turvallisuusneuvoston Irakin vastaisen pakotekomitean puheenjohtaja YK:n talous- ja sosiaalineuvoston historian ensimmäinen naispuheenjohtaja Aasian, Afrikan ja EteläAmerikan kehityspankkien Suomen kuvernööri Naisten Pankin perustajajäsen

liikennelaitoksella, se on vuorotyötä eikä siksi kelpaa suomalaisille, sanoi edellinen työministeri kun kysyin. Punkalaitumella on turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen myötä pitkät perinteet maahanmuuttajista. Keskus on jälleen avattu, ja Marjatta on jututtanut sen asukkaita. – Kunnan nurmikkoja leikkaavat tummapintaiset pojat, ja samaan aikaan suomalaispojat ajavat mopolla edestakaisin etupyörä ylhäällä, hän hymähtää epäillen, että väärä asenne työntekoon opitaan jo nuorena. Marjatta Rasi pyrki kokoomuksen listoilta europarlamenttiin ja eduskuntaan. – Vaalikampanjoja tehdessäni kävin kauppakeskuksissa Helsingin laidoilla ja näin miten keskellä päivää miehet istuivat isot kaljatörpäköt edessään. Pappiystäväni kertoi, että ruokakasseja hakevat usein ne samat ihmiset, jotka istuvat päivät kaljalla. Ihmisten laitostuminen sohvalle telkkarin ääreen ja kaljoittelemaan huolestuttaa. – Jollain tavalla pitäisi saada korjausliike aikaan – saada ihmisiin positiivisempaa henkeä, uskoa tulevaisuuteen, siihen että kyllä minäkin jotain voin tehdä. Kauhean paljon vain istutaan ja voivotellaan, että ei tästä mitään tule ja ei tämäkään hallitus mitään saa aikaan.

Toinenkin kuppi kahvia Marjatta Rasi täyttää marraskuun lopulla 70 vuotta. – Ihminen on sillä lailla rakennettu, ettei sitä omaa ikäänsä oikeastaan huomaa, hän naurahtaa. – Se on siunattu asia. Millä mielellä katsot elämääsi taakse päin? – Ymmärrän, että olen ollut etuoikeutettu. Olen saanut tehdä äärettömän mielenkiintoista työtä miellyttävien työtovereiden kanssa. Olen saanut nähdä paljon ja se on antanut paljon. Muistelmia on kyselty, mutta Marjatta ei ainakaan toistaiseksi ole kokenut niiden kirjoittamista mielekkääksi. Viime vuonna lonkan tekonivelleikkaus havahdutti huomaamaan, miten tärkeitä terveys ja liikuntakyky ovat. – Toivon, että saisin elää terveenä ja olla aktiivisesti mukana monessa. Voisi matkustaa jonkin verran. Espanjaa ajattelin alkaa opiskella syksyllä. Marjatta on aktiivinen puoluekuvioissa, Lottaperinneyhdistyksessä ja Rotary-järjestössä. Hän harrastaa klassista musiikkia ja lukemista sekä liikkuu paljon. Ihaninta eläkepäivissä ovat kiireettömät aamut. – Nautin valtavasti, ettei tarvitse lähteä mihinkään. En lorvi sängyssä, mutta luen lehteä ja voin juoda toisenkin kupillisen kahvia – ihan kaikessa rauhassa.

5


Lieke kylässä

Yhteiseksi hyväksi, kaikkien parhaaksi Loimaan Naavanaisten näpeissä pysyy niin kahvipannu kuin raivaussahakin. He kaatavat puita, ja myös halaavat niitä. Pieni mutta aktiivinen yhdistys on viime aikoina keskittynyt tekemään metsäluontoa tutuksi perheille.

Miten ihmisen luontosuhde on aikojen kuluessa muuttunut? Minkälainen minun suhteeni luontoon on, voisiko se muuttua? Tällaisista kysymyksistä lähtivät liikkeelle Naavanaisten suunnittelemat retket, kurssit ja tilaisuudet, joilla he toteuttivat Maa- ja kotitalousnaisten Metsästä voimaa -kampanjaa paikallisesti. – Metsä on tärkein uudistuva luonnonvaramme, ja Loimaa vahva maatalouspitäjä. Nuoret, myös naiset, ovat tulevaisuuden maaseutuyrittäjiä ja met-

6

sänomistajia. On tärkeää, että heillä on realistinen ja monipuolinen kuva luonnosta, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Karoliina Kirvelä. Naavanaiset on entinen Loimaan Pienviljelijäyhdistyksen naisosasto, josta on 70-luvulla tullut Maa- ja kotitalousnaisten paikallisyhdistys. Naavanaisiksi he muuttuivat vuonna 2000. Jäseniä on 16, joista aktiivisesti mukana toiminnassa tusinan verran. Suurin osa jäsenistä on maataloustaustaisia. Pienviljelijäyhdistyksen kanssa tehdään edelleen paljon yhteistyötä, esimerkiksi yhteisten retkien ja tapahtumien merkeissä. Sieni-, lintu- ja marjaretket sekä tutustumismatkat erilaisiin kohteisiin ovatkin Naavanaisten tavallista toimintaa, samoin kahvitukset yleisötilaisuuksissa. Menneenä kesänä kahvipannu porisi muun muassa Pienviljelijäyhdistyksen järjestämillä Masinisti-päivillä, joilla esiteltiin vanhoja traktoreita ja muita koneita.

Maa- ja kotitalousnaiset on perinteisesti ollut neuvontajärjestö, joka alkujaan opasti naisia arkisissa asioissa kuten kodinhoidossa ja ruuanlaitossa. Nykyisin neuvonta kohdennetaan nopeatempoisemmin ajan tarpeisiin. Maa- ja kotitalousnaisilla on taito purjehtia uusien tuulien mukana, Karoliina Kirvelä sanoo. Ruoka-aiheiset kurssit ovat edelleen suosittuja. – Meillä on ollut esimerkiksi grilli-iltoja, joissa opetellaan yhdessä, mitä kaikkea grillissä voi valmistaa. Ne ovat samalla sosiaalisia tapahtumia, mukavia iltoja, kertoo Merja Merta. Kursseille hankitaan välillä ulkopuolisia opettajia, mutta varsin pitkälle pärjät ään omin voimin.

Metsä raikaa ja saha soi – Yleensä meidän touhut liittyvät siihen, että kaikki tekevät kaik-


Maa- ja kotitalousnaiset Yksi Suomen suurimmista naisjärjestöistä: paikallisyhdistyksiä on lähes 1500, ja niissä jäseniä liki 55 000. Jäsenet joko asuvat maaseudulla, heidän juurensa ovat maalla tai maaseudun asiat ovat muuten sydäntä lähellä. Tärkeitä asioita ovat yhteisöllisyys, hyvinvointi, virkistäytyminen, kodin asiat, lähiruoka, -maisema ja -ympäristö, luonto, maaseutu ja pienyrittäjyys. Palveluja ja neuvontaa tarjoavat asiantuntijat toimivat alueellisissa piirikeskuksissa, joita on 11 ympäri Suomen. Toiminta alkoi 1930-luvun alussa. Julkaisee Koti ja Maaseutu -lehteä.

kea, Karoliina Kir velä summaa. Viime ja tämä vuosi onkin ollut touhukasta aikaa. Metsästä voimaa -kampanjan puitteissa Naavanaiset ovat järjestäneet koko joukon jollakin tavalla metsään liittyvää toimintaa: metsässä on paitsi retkeilty ja laulettu, myös istutettu puita ja halattu niitä. On käyty ihmettelemässä, miten sahuri tekee tukeista lautoja. Huittisten Pahkaparatiisiin käytiin tutustumassa yhdessä Pienviljelijäyhdistyksen väen kanssa. Viime syksynä Naavanaisten iskuryhmä esitteli Loimaan torilla sieniä. Esillä oli peräti 72 nimettyä sientä. Niitä kävi ihmettelemässä paljon kiinnostuneita, muun muassa päiväkotiryhmiä. Vuosi sitten keväällä järjestettiin raivaussahakurssi naisille. – Se oli sellainen hetken oivallus, että meidän nuorille emännillehän tämmöinen on tarpeen. Paimion metsäkoulusta saatiin ”hermoton” opettaja joka jaksoi meidän kanssa touhuta. Kurssilla oli erinomaisen mukavaa, Karoliina Kirvelä kiittelee. Sahaan tarttui lopulta yksitoista eriikäistä naista. Merja Merta ei ollut en-

Luontostipendi Sallila Energia täytti viime vuonna 100 vuotta ja jakoi juhlavuotensa kunniaksi Luontostipendin. Osan siitä sai Loimaan Naavanaiset, joka käytti rahat Metsästä voimaa -kampanjan tapahtumiin.

nen kurssia käyttänyt koskaan raivaussahaa. – Hyvä oli opetella käyttämään, kerran sellainen kotona kuitenkin on, hän tuumii. – Muutaman kerran olen kurssin jälkeen sitä käyttänytkin. Sahauksen makuun kun päästiin, niin tänä keväänä oli vuorossa moottorisahakurssi naisille. Opettajaksi saatiin jälleen sopivasti ”hermoton” mies, Irmeli Nummen isä Ilkka Rantanen. – Naisten kursseilla on tosi tärkeää se, ettei pidetä asioita itsestäänselvinä, vaan kerrotaan ne yksinkertaisesti ja suoraviivaisesti. Kun käyttää sellaista kieltä ja sanastoa, että sen ymmärtää kerralla, niin ei tarvitse selitellä. Kaikki opettajat eivät ole suinkaan sellaisia, Karoliina Kirvelä sanoo. Moottorisahaakin tarvitaan moneen paikkaan, Naavanaiset miettivät. Tosin sen käytössä on oltava harkintaa – puun saa äkkiä poikki, mutta sen kasvaminen kestää aika monta kymmentä vuotta. Irmeli Nummea, Merja Mertaa ja Karoliina Kirvelää alkaa naurattaa. Mitähän on kaatunut ja mistä?

7


Pikkurahalla saa aurinkosähköä

Loimaan aurinko valaisee ja lämmittää

Voisiko aurinko valaista kotisi ympäri vuoden? Maistuisiko aurinkosähköllä keitetty kahvi? Kohta se onnistuu vaivatta! Sallila rakentaa Loimaalle aurinkovoimalan, josta asiakkaat voivat vuokrata itselleen aurinkopaneeleja. Pitkään ajateltiin, ettei auringolla pysty tuottamaan sähköä järkevästi näillä leveysasteilla. Tekniikka on kuitenkin kehittynyt suurin harppauksin. Aurinkoenergia ei ole enää haihattelua, vaan todellista totta. Tällä hetkellä joillakin asiakkailla on aurinkosähköjärjestelmiä käytössä omissa tiloissaan, yleensä sen rakennuksen katolla, jossa sähkö myös käytetään. Aurinkosähkö kiinnostaa monia, mutta melko korkeat perustamiskustannukset ovat jarruttaneet kysyntää. Rakentamalla aurinkovoimalan Sallila liittyy alan edelläkävijöiden harvalukuiseen

8

joukkoon Suomessa. – Suunnitteilla on 1000 kilowatin aurinkovoimalakenttä, mikä tarkoittaisi noin 3500 kappaletta aurinkosähköpaneeleja, kertoo sähkön hankinnasta vastaava Raimo Prusi Sallila Energia Oy:stä. Aurinkovoimala sijoitetaan Loimaalle, jossa se on fyysisesti kaikkien asiakkaiden nähtävissä. – Loimaalla riittää aurinkoa, niin kuin koko Etelä-Suomessa, Raimo Prusi sanoo. – Marras-, joulu- ja tammikuussa paneelien tuotto on heikko, mutta muina kuukausina vähintään kohtalainen. Tavoitteena on, että Loimaalla porottava aurinko muuttuu sähköksi jo ensi kesänä. Tämän syksyn aikana toteutettavan myyntikampanjan myötä selviää, miten kiinnostuneita Sallilan asiakkaat ovat aurinkosähköstä. – Jonkin suuruinen voimalakenttä rakennetaan joka tapauksessa. Lopullinen koko määräytyy sen mukaan, miten in-

nokkaasti asiakkaat lähtevät hankkeeseen mukaan, Raimo Prusi sanoo.

Oma paikka auringossa? Aurinkovoimalasta voivat vuokrata paneeleja sekä yksityisasiakkaat että yritykset. Paneelin voi vuokrata lahjaksikin, vaikkapa uusiutuvasta energiasta kiinnostuneelle sukulaiselle. Helpoiten varauksen voi tehdä Sallilan internetsivujen kautta. Asiakas saa vuokraamansa paneelin tuottaman sähkömäärän käyttöönsä. Se vähennetään hänen sähkölaskustaan. Vastaavalla konseptilla on aiemmin aloittanut Helsingin Energia: Suvilahteen rakennetun aurinkovoimalan paneelit vuokrattiin kaikki yhdessä rysäyksessä, ja Kivikkoon tehdään jo toista voimalaa. – Tällä keskitetyn voimalan konseptilla asiakas pääsee hyvin edullisella kuukausimaksulla kiinni uusiutuvaan energiaan,


Mitä aurinkoenergia on Aurinkoenergialla tarkoitetaan auringon säteilyenergian suoraa hyödyntämistä aurinkopaneelin avulla. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää tehokkaasti myös Suomessa, sillä auringon tuottama säteilyenergia on meillä vuodessa noin 1000 kWh/m2. Uudenaikaisilla aurinkokeräimillä tästä määrästä voidaan ottaa talteen jopa 600–800 kWh/m2. Aurinkopaneeli koostuu useista piikennoista, jotka muuttavat auringon säteilyn suoraan sähkövirraksi. Yhden aurinkopaneelin pinta-ala on tavallisesti noin 1,5 m2 ja nimellisteho 250–300 Wp. Aurinkopaneelissa päivänvalon energia muunnetaan sähköksi ja syötetään invertterille. Invertteri muuntaa tasasähkön vaihtosähköksi, jotta se voidaan yhdistää kiinteistön sähköjärjestelmään.

Raimo Prusi mainostaa. Aurinkovoimalan rakentamisella Sallila haluaa tarjota asiakkailleen lisää uusiutuvien energialähteiden vaihtoehtoja. Hankkeen myötä myös paikallinen energiaomavaraisuus kasvaa, ja muualta tuodun energian määrä pienenee vastaavasti. – Samalla vähennetään hiilidioksidipäästöjä. Ajatellaan siis tulevien sukupolvien hyvinvointia, toteaa Raimo Prusi. Hän kannustaa mukaan tärkeän asian puolesta. – Tämän hankkeen kautta asiakkaat pääsevät aidosti vaikuttamaan tulevaan ilmastokehitykseen. Nyt kannattaa hypätä kyytiin. Lisätietoja löydät nettisivuilta www.sallila.fi

Aurinkosähköjärjestelmiä on sekä verkkoon kytkettäviä että akustolla toimivia. Sähköverkkoon kytketAurinkoenergian täviä aurinkosähköjärjestelmiä käytetään silloin kun on saatavilla tarjoamat edut yleinen sähköverkko. Verkkoon - ilmainen ja saasteeton kytkettävät järjestelmät toimivat energialähde siten, että ensisijaisesti käyte- alhaiset käyttökustannukset tään saatavilla olevaa aurinko- luotettava ja helppokäyttöinen energiaa ja vasta tämän jälkeen - energiaomavaraisuus kasvaa siirrytään käyttämään yleisen - pitkäikäinen sähköverkon sähköä. Aurin- ympäristöystävällinen koenergialla tuotettua sähköä voidaan myös ladata akustoihin, jotta saadaan sähköä sähköttömiin olosuhteisiin, kuten mökeille. Akku latautuu päivän aikana auringon säteilyn voimasta ja illan aikana sähköä voidaan käyttää esimerkiksi jääkaapin, valaisimien, television ja tietokoneen käyttöön. Aurinkopaneelit on rakennettu niin, että edessä olevassa lasissa on kaksi ominaisuutta, jotka vähentävät heijastumista. Optimaalisen sähkön saannin vuoksi lasi on käsitelty heijastumista ehkäisevällä päällysteellä, joka parantaa valon läpipääsyä aurinkokennoihin. Lisäksi lasin ulkopinnalla on rakeinen koostumus, jonka ansiosta lasissa on mattapinnan kaltainen viimeistely. Nämä kaksi ominaisuutta vähentävät huomattavasti heijastumista verrattuna perinteiseen lasitukseen. Aurinkopaneelin voi asentaa mihin tahansa paikkaan, johon aurinko paistaa esteettömästi mahdollisimman suuren osan päivästä. Aurinkopaneelin tuotto pienenee merkittävästi jopa pienistä varjoista, joten kannattaa varmistaa, että rakennukset, puidenoksat tai lipputanko eivät aiheuta paneelille varjoja. Kiinteästi asennettaessa aurinkopaneelit asennetaan eteläsuuntaan ja kallistetaan noin 35–45 asteen kulmaan suhteessa horisonttiin. Paneelin tuottoa voidaan parantaa jonkin verran käyttämällä aurinkoseuraajaa eli säätölaitetta, joka ohjaa paneelia automaattisesti aurinkoa kohti.

9


Turhake?

Vahalla suojataan auton maalipinta, tasoitetaan pieniä vaurioita ja saadaan aikaan kaunis kiilto. Monissa liikkeissä on tarjolla edullisia autonkiillotuskoneita. Voisiko sellainen olla automiehelle tai -naiselle kätevä laite? Annoimme ammattimiehen kokeilla. Tero Pietiäinen ei ilahdu nähdessään Biltemasta 19,90 euron hintaan haetun vempeleen. Se näyttää epäilyttävästi samanlaiselta kuin hänen isänsä jokin aikaa sitten ostama kone. – Siitä suli moottori puolen tunnin käytön jälkeen, hän huokaisee. Vuodesta 1991 autoja työkseen kiillottanut Pietiäinen suostuu kuitenkin testaamaan, voisiko tällainen laite olla kotikäytössä passeli. Testiautoksi valikoituu kauniinpunainen Nissan Almera, johon levitetään Autoglymin puhdistavaa yleisvahaa. Kiillotuskoneen virtajohto on lyhyt, mutta jatkojohdon avulla laitteen käyttö onnistuu moitteetta. Halpojen sähkölaitteiden vitsauksena on usein kova melutaso, mutta tämän kiillottajan ääni ei erityisesti ota Tero Pietiäisen korvaan. Koneen pakkauksessa kerrotaan, että desibelejä on 79. Vaha lähtee levittymään auton pintaan, mutta kohta tulee huonompia uutisia: jos konetta painaa vähänkin enemmän, se

+ 10

• halpa hinta • helppo käyttää • hiljainen

AUTONKIILLOTUSKONEKO turhake? Testilaite:

∙ Kiillotuskone PM 240, ostopaikka Biltema

∙ Kiillotuslaikka Ø 240 mm ∙ Suositellaan esimerkiksi auton, veneen tai asuntovaunun kiillotukseen ∙ Yksi vahaamislevy vahaamista ja toinen jälkikiillottamista varten ∙ Teho: 110 W. ∙ Kierrosluku: 3200 kierr./min. ∙ 230 V ∙ Paino 2,3 kg

alkaa hyytyä. Vääntöä ei löydy. – Tätä voi käyttää hyväkuntoisen maalipinnan vahaukseen, mutta jos pinta on vähänkin hapettunut tai haa-

-

listunut, niin ei kannata vaivautua tällä kiillottamaan, kuuluu tuomio. Vahan levityksessä laite jotenkuten toimii, mutta Tero Pietiäisen mielestä lopullinen kiillotus kannattaa tehdä silti käsin mikrokuituliinaa käyttämällä. Niin saa paremman lopputuloksen. Testillä on onnellinen loppu, sillä lieskoja tai käryä ei nähdä, vaan kiillotuskone jää henkiin. Tero Pietiäinen kuitenkin arvelee, että vähänkin kovemmassa käytössä moottori kyllä tästäkin laitteesta sulaisi. Ammattilaisen mielestä testikone on siis rimpula, mutta hinnallahan se ei ole pilattu. Yrityksessään Loimaan Autofiksaamossa Tero Pietiäinen on tottunut aika lailla eri kategorian laitteisiin: ammattikäyttöön tarkoitetun kiillotuskoneen hinnassa on kaksi nollaa enemmän. Sellaisella onnistuu myös naarmujen ja hapettumien poisto maalipinnasta. Tällä testilaitteella ei.

• vääntö riittää vain vahan levitykseen • käyttöaika luultavasti hyvin rajallinen • lyhyt virtajohto


Laskuyhteenveto helpottaa maatilan paperitöitä

Koko vuoden sähkönkäytön ja sähkölaskujen summat voi saada kätevästi yhteen dokumenttiin, joka lähetetään sähköpostiisi. Sallilan tarjoama palvelu on tarkoitettu e-laskua käyttäville viljelijöille ja pienyrittäjille. – Muutamat viljelijät ovat osanneet kysellä yhteenvetoa sähkölaskuistaan, ja heille on niitä toimitettu, kertoo Sallilassa maatalous- ja yritysasiakkaita palveleva Pentti Kuusela. – He ovat kokeneet ne hyvin hyödyllisiksi, joten palvelua on kehitetty niin, että saamme tiedot suoraan asiakastietojärjestelmästä ja voimme markkinoida sitä nyt aktiivisesti muillekin viljelijöille ja pienyrittäjille. Laskuyhteenvedossa on eritelty kuukausikohtaisesti sähkölaskujen summat ja sähkönkulutus sekä laskettu ne yhteen vuositasolla. Viljelijät saavat hakea energiatuotteista kuten sähköstä ja polttoaineista valmisteveron palautusta. Hakemuksen tekeminen nopeutuu huomattavasti, kun koko vuoden sähkölaskuja ei tarvitse ynnäillä itse yhteen. – Maatalouden veroilmoitukset työllistävät joitakin viljelijöitä useamman

päivän vuodessa, joten kaikki helpotus on tarpeen, ovat viljelijät viestittäneet Sallilalle, Pentti Kuusela sanoo. Sähkölaskujen yhteenveto on hyvä apu myös kulutuksen seuraamiseen. Laskuyhteenvedossa on numerotietojen ohella taulukko, josta on helppo vertailla eri kuukausien sähkönkulutusta. Jos maatilalla on useita kiinteistöjä, kunkin kulutus näkyy erikseen. Näin mahdollisia

sähkösyöppöjä on helppo lähteä jäljittämään. Viljelijöiden paperityöt puhuttivat koko Suomea loppukesästä, kun Kiuruveden maaseutuasiamies Mari Tabell kokosi pyykkinarulle kaikki lomakkeet, jotka viljelijä joutuu täyttämään. Narusta tuli 25 metrin mittainen. Laskuyhteenveto on Sallilan tarjoama pieni apu paperibyrokratian kanssa painiville viljelijöille.

Laskuyhteenveto - On

Yhteenve

tarkoitettu

Laskunro

ensisijaisesti maanviljelijöille

656611 691742

ja pienyrittäjille, joiden

715722 759731

sähkölaskut tulevat e-laskuna

- Helpottaa

to makse

tuista

laskuista Vuosi: 20 14 Asiakas: Sallila Sä hköasenn Toimitusk us ohde: 20 150 / Papp Oy / 25556 ilanmäenti e 32100 YPÄJÄ

791061 823515

Jakso 02/Helmik uu 04/Huhtiku u 06/Kesäku u 08/Elokuu 10/Lokaku

12/Jouluku

u

(alv 0%)

145,01 € 82,15 € 80,44 €

68,34 € 58,49 €

u

Yhteensä

veroilmoituksen

Summa

107,11 €

541,54 €

Alv 34,8 € 19,72 € 19,31 € 16,4 € 14,04 € 25,71 € 129,98 €

25.8.2015

Summa

+ alv

179,81 €

101,87 € 99,75 € 84,74 € 72,53 €

132,82 € 671,52 €

tekemistä

- Saa

tilattua

Sallilan

asiakaspalvelusta

- On

Laskunro

656611 691742

asiakkaalle ilmainen

1 078 kW

h

715722

491 kW h

759731

475 kW h 362 kW h

791061

palvelu

Energia

270 kW h

823515 Yhteensä

724 kW h

3 400 kW

h

11


Oletko käynyt? Lähimatkailukohteet

Kun kiekko koriin kolahtaa Viuh! Kops! Vampulan ulkoilumajan maastossa kirkkaanväriset kiekot halkovat ilmaa ja osuvat välillä puunrunkoihin. Keväällä 2009 avatusta frisbeegolfradasta on tullut suosittu vapaa-ajanviettopaikka. – Vampulan kilpatasoinen metsärata on arvostettu pelipaikka. Keltaisilla koreilla varustetun 18-väyläisen radan lisäksi alueelle avattiin viime vuonna 10-väyläinen rata, jossa on punaiset korit. Radan tekevät haastavaksi korkeuserot ja runsas puusto, sanoo Vampulan Urheilijat ry:n frisbeejaoston puheenjohtaja Mika Vainio. – Korkeuserot tuovat heittämiseen oman elementtinsä, joka on otettava huomioon. Kapeiden väylien ympärillä on paljon puita, joihin kiekot pakkaavat osumaan. Vain pieni osa frisbeegolfin harrastajista myös kilpailee. Vampulan seurassa on 30 lisenssipelaajaa, joista suurin osa on 20–40-vuotiaita miehiä. – Naisia ei mukana ole ja juniori-ikäisiäkin pelaajia vain pari, Vainio harmittelee. – No, kyllä ne tytöt tulevat poikaystävien perässä radoille ja innostuvat vielä kilpailemaankin. Vanhempia ihmisiä näkee rataa kiertämässä paljon, eikä ihme. Onhan tämä mukavaa ulkoilua. Vampulan radat ovat väyläpituudeltaan noin 2,3 km ja 1,1 km, ja siirtymineen noin 4 km ja 2,3 km. Pelatessaan tulee siis helposti liikkuneeksi useamman kilometrin. Lajille tyypillistä on, että pelajaat pyrkivät kiertämään mahdollisimman paljon rato-

12

ja. Kiekot pakataan mukaan lomareissuillekin. Frisbeegolfradat.fi-sivustolle voi tehdä itselleen profiilin, jonne kirjataan kaikki ”bongatut” radat. – Lajissa parasta on luonnossa liikkuminen ja itsensä voittaminen. On hieno tunne, kun kiekko tottelee juuri niin kuin on ajatellut. Kilpailuissa on hyvä henki ja uusia tuttuja tulee paljon, itse viitisen vuotta aktiivisesti kilpaillut Vainio kehuu. – Frisbeegolfin pelaajamäärät kasvavat hurjaa vauhtia. Kolmen viimeisen vuoden aikana kasvu on ollut vuosittain n. 50 %, ja sama tahti tuntuu jatkuvan myös tänä vuonna, sanoo Suomen frisbeegolfliiton puheenjohtaja Ville Kotamäki. Naispuolisten harrastajien määrä on kasvanut reilusti. – Jäsenseurat tekevät aktiivisesti töitä liiton vision toteuttamiseksi. Naisten ja tyttöjen mukaan saanti sekä lasten ja nuorten harrastustoiminnan lisääminen on ollut viime ja tänä vuonna vahvasti esillä. Vampulan rata on Kotamäellekin tuttu paikka. – Olen käynyt Vampulassa muutaman kerran kisaamassa. Pidän kovasti radasta, hyvin haasteellinen ja tekninen, pelkästään pitkälle heittämällä ei siellä pärjää.

Frisbeegolf... ...sopii kaikille ikään tai sukupuoleen katsomatta ...on halpa harrastus: vain kiekot pitää hankkia, radat ovat pääosin vapaasti käytettävissä ...on viime vuosina noussut Suomessa merkittäväksi kuntoilu- ja kilpailulajiksi: Suomen frisbeegolfliitossa on 94 jäsenseuraa, joissa jäseniä yli 4000. Heistä noin puolet pelaa kilpailulisenssillä.

Vampulan rata: par eli ihannetulos 58 heittoa (lyhyemmässä radasssa 33) ● luokitus FGR.fi-palvelussa AA1 (hyvin varusteltu kilparata) ● keltaisen radan voimassa oleva rataennätys on 52 heittoa ● kunnossapidosta ja kehittämisestä huolehtii Vampulan Urheilijat ry:n frisbeejaosto ● alueella oleva ulkoilumaja on vuokrattavissa ●

Muita lähiseudun ratoja (suluissa väylien määrä):

Rekikoski DiscGolfPark, Huittinen (9) l Keskuskoulun frisbeegolfrata, Loimaa (6) l Mellilänjärvi DiscGolfPark, Loimaa(18) l Porttikallion frisbeegolfrata, Punkalaidun (9) l Vartiolan frisbeegolfrata, Punkalaidun (5) l Forssan frisbeegolfrata (9) l Kiperin frisbeegolfrata, Eura (12) l Sieravuori DiscGolfPark, Eura (9) l Haukkavuori DiscGolfPark, Pöytyä (9) l Oripään frisbeegolfrata (9) l


Kuva: Aino Suominen

Uskallatko kiivetä RUUMISVUORELLE? Kun on ihastellut Kanniston Kotieläintilalla takkuturkkista ylämaankarjaa, poroja, alpakoita, possuja ja vaikka mitä muita eläimiä, on aika suunnata peltotien päässä kohoavalle Leikkilinnan mäelle. Louhikkoinen vuori on jääkauden jälkeen ollut yksinäinen saari meren keskellä, kertoo opas Aino Suominen. Majurinpolun varrelta löytyy jääkauden jälkiä ja rautakautisia uhripaikkoja. Suuren susikiven päälle paimenet pakenivat ennen vanhaan susia. Kuppikiviin tuotiin vainajille evästä tuonpuoleiseen, ja sorsakuvion vieressä nuotioon heitettiin uhrilahja Tapiolle metsästysonnen varmistamiseksi. Harmaita, sumuisia aamuja kutsutaan Alastarolla ”majurin ilmaksi”. Silloin Leikkilinnan liepeillä ratsastelee majuri Hästesko, joka oli Vuolteen puustellin isäntä 1700-luvulla. Vaikka olisi jännityksen ystävä, ei kummituksen ilmaantumista kannata toivoa: tarinan mukaan majurin haamun näkeminen tarkoittaa, että omat elonpäivät ovat vähissä. Majurin haamun ohella Leikkilinnassa voi törmätä jättiläiseen, joka kiipeää suuria kivi-

siä portaita pitkin kotiinsa vuoren huipulle. Metsässä vaeltelee myös Amalia, Kanniston paimentyttö, joka ei koskaan palannut paimenesta vaan muuttui metsänhengeksi. Leikkilinnaan liittyvät tarinat ovat kulkeneet Aino Suomisen suvussa suullisena perimätietona. Hän itse on kuullut ne isältään Tauno Suomiselta, Kanniston nykyiseltä isännältä, ja tallettanut ne lasten seikkailukirjaan Majurinpolun metsänhenget (2012). Leikkilinna on hauska nimi, mutta oikeastaan kyse on käännösvirheestä. Ruotsinkielinen nimi Likberg kun tarkoittaa Ruumisvuorta ja kertoo paikan luonteesta vainajien muistopaikkana, jonne käytiin viemässä uhrilahjoja. Suomenkielisen nimen ”linna” viittaa linnavuoreen eli siihen, että vuorelle on aikoinaan paettu viikinkejä ja muita ryöstäjiä. Leikkilinnaan pääsee peltotietä pitkin vieraillessaan Kanniston tilalla (pääsymaksu 5 euroa). Omatoimiretkeilijöitä opastavat infokyltit. Ryhmille voi tilata opastuksen.

Oletko käynyt? Mitä muidenkin kannattaisi nähdä tai kokea sinun kotinurkiltasi? Ilmianna kiinnostava nähtävyys tai mukava retkikohde Liekkeen toimitukselle! Lähetä vinkkisi sähköpostilla: pirjo.haapanen@sallila.fi

13


Tuote

Jyrki

rummuttaa vastustajan suohon

Jyrki Veini ja patarumpu ovat tuttu näky jokaiselle koripallon ystävälle Loimaalla. Kun Sallilan valikoimiin tuli Bisons-sähkötuote, tiesi superfani heti, että se on juuri häntä varten.

Kotkasta kotoisin oleva loimaalainen Jyrki Veini on seurannut Loimaan Bisonsin taivalta kakkosdivisioonasta lähtien. Hän on saanut riemuita katsomossa, kun joukkue on noussut ensin ykkösdivisioonaan, sitten liigaan ja voittanut siellä kaksi mestaruutta sekä pronssin ja hopean. Kannustuksen volyymi kasvoi, kun seura hankki fanien käyttöön patarummun. Rumpaliksi ryhtyi Jyrki. – Kyllästyin hiljaisuuteen katsomossa. Ajattelin että täytyy saada porukka innostumaan, ja niin siinä on käynyt. Positiivista palautetta on tullut paljon. Vieraspeleissä aina tullaan kyselemään, että kai te tuutte seuraavallakin kerralla, että saadaan meininkiä halliin, hän kertoo. Penkkiurheilu voi vastata rankkaa urheilusuoritusta – ainakin jos paukuttaa

14

kaksi tuntia patarumpua ja karjuu kannustushuutoja. – Kerran oli kotimatsissa sykemittari – taisi olla pronssipeli KTP:tä vastaan – ja sen mukaan pelin aikana paloi 1868 kilokaloria huippusykkeen ollessa 172. Viime kaudella hän oli liigapeleistä paikalla kaikissa Bisonsin kotiotteluissa, ja vieraspeleistäkin jäi käymättä vain kahdeksan. Viime talvena Jyrki istui pikkubussin ratissa melkein 4000 km, kun faniporukka reissasi vieraspeleihin. – Ne olivat mukavia reissuja. Pienellä autolla kun mennään kaikki kuulevat mistä puhutaan ja tulee sellainen hyvä henki. Vaikka joukkue kärsisi tappion, Bisonsin fanit ajavat kotiin aina hyvillä fiiliksillä. Matkalla ei itketä eikä ryypätä. – Kaikki ovat selvinpäin. Nuorisoa on

mukana ja siksikin on tärkeää, ettei örvelletä. Urheilujoukkueiden fanien kahakoista uutisoidaan aina välillä, ja joskus ne äityvät väkivallaksikin. – Alkuun meillekin keljuiltiin ja sanoin porukoille, ettei lähdetä siihen mukaan, niin se loppuu toiseltakin puolelta. Viime kaudella oli jo aika hiljaista, ja ihan mukavasti oltiin kaikkien kanssa kavereita. Koripallossa kiehtoo vauhti sekä juuri se katsomossa koettu yhteisöllisyys. Kaikki ovat siellä kuin yhtä perhettä. Kylillä pelaajatkin morjestelevat faneja, Jyrki Veini kiittelee. Tämän vuoden alussa Sallila lanseerasi oman sähkötuotteen Bisons-faneille. – Minulle oli heti selvää, että kun paikallinen sähköyhtiö lähtee tällä tavalla kannattamaan seuraa, niin totta kai mä


lähden siihen mukaan. Ei siinä ollut vaihtoehtoa! Vaimokaan ei tykännyt huonoa biisonisähköstä, sillä hänkin käy peleissä. – Alkuun oli nihkeätä kun yritin häntä houkutella, mutta sitten yksi hänen naisystävänsä houkutteli hänet lähtemään, ja hänhän jäi koukkuun saman tien. Raija ja Jyrki Veinin yritys Hierontakoti toimii nimensä mukaisesti heidän kotinsa yhteydessä. Valot palavat työpäivinä aamusta iltaan. Pesukone käy melkein joka päivä. Sähköä kuluu vuodessa 11-12 000 kWh, ja jokaisesta kilowattitunnista ropsahtaa ropoja Bisonsin hyväksi. Jyrki Veinille tuli elokuussa täyteen 28 vuotta alan töitä. Vuosittain käy parisen tuhatta asiakasta, joukossa myös Bisonsin pelaajia. – Jouduin kyllä ilmoittamaan Bisonsin toimistoon, että vaikka fani onkin, niin vaimo ei halua nähdä Bisonsin pelaajia ihan niin usein, Jyrki naurahtaa. – Jenkkipelaajia kun tuli joskus monenakin iltana viikossa hierottavaksi vielä minun työpäiväni päätteeksi, ja he saattoivat lähteä meiltä vasta iltayhdeltätoista. Entä miten käy Bisonsille ensi kaudella? – Loppuotteluun mennään ja kyllä ne mestaruuden vievät!

Bisons-sähkö on kaksivuotinen, määräaikainen tuote. Osa tuotteen hinnasta luovutetaan koripallojoukkue Bisonsille. Bisons-sähköön sisältyy myös tuotelahja: valitsemalla tämän tuotteen asiakas saa joukkueen nimmareilla varustetun pelipaidan tai pallon. Bisons-sähkösopimuksen voi tehdä nettisivuilla www.sallila.fi tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluun 02 7643 201.

Bisons-sähkön hinnat ovat

Sallila Energialla on tarjolla vastaavanlainen sähkönmyyntituote myös lentopallojoukkue Hurrikaanin faneille.

Yleissähkö Perusmaksu 3,60 €/kk Energia 7,56 snt/kWh

Bisons-sähkön tapaan Hurrikaanisähkö on kaksivuotinen ja määräaikainen. Osa tuotteen hinnasta luovutetaan Hurrikaanille, ja tuotteeseen sisältyvänä tuotelahjana voi valita Hurrikaanin pelaajien nimmareilla varustetun pelipaidan tai pallon.

Kausisähkö Perusmaksu 3,60 €/kk Energia talviarkipäivä 7,72 snt/kWh Energia muu aika 6,72 snt/kWh

Hurrikaani-sähkösopimuksen voi tehdä nettisivuilla www.sallila.fi tai asiakaspalvelussa, ja hinnat ovat samat kuin Bisons-sähkössä.

(sis. alv. 24 %):

15


Uutiset Kuhanpoikaset uivat Loimijokeen SE-Vesi-sähkötuotteen ympäristöosuudella ostetut kuhanpoikaset uiskentelivat toukokuusta asti Toivo Kykylän altaassa Vampulassa. Kesästä riippuen poikaset voivat olla jopa 12-senttisiä, tai sitten jäädä vain kuuden sentin mittaisiksi, kertoo 40 vuotta kaloja kasvattanut Kykylä. Kaloja ei tarvinnut kesällä ruokkia lainkaan, vaan ne saivat ravintonsa planktonista ja pienistä hyönteisistä vedessä. Tiilitehtaan jäljiltä oleviin altaisiin pumpattua Loimijoen vettä vaihdettiin välillä. Alunperin tarkoitus oli istuttaa toutainta. Sitä ei ollut saatavilla, mutta kuha oli

hyvä vaihtoehto, sanoo kalanpoikaset toimittanut Kimmo Puosi ProAgrialta. Hänen mukaansa Loimijoen samea vesi sopii kuhalle hyvin. Ravintoa on saatavilla runsaasti, ja rehevissä vesissä kalojen kasvu onkin yleensä nopeinta. Kuha kasvaa pyyntikokoiseksi 4-6 vuodessa. 10 000 kalanpoikasta siirretään paunetiksi kutsutun rysän avulla altaasta paljuun. Ne matkustavat jokeen 10 kilon vesipusseissa, joiden vesi hapetetaan. ”Loimijoessa on nyt kahdeksankiloisiakin kuhia minun aikoinaan istuttamistani poikasista”, Toivo Kykylä kehaisee.

Uusi lämmitysjärjestelmä pääkonttoriin

Lämpöpumppuyksiköt on asennettu sisäpihan sisäänkäynnin viereiseen kulmaukseen. Kuvan oton jälkeen ympärille on rakennettu suojaseinä.

Sallilan pääkonttorin lämmitysjärjestelmään on tehty muutostöitä kuluneen kesän aikana. Entisen sähkö/öljykattilan rinnalle on asennettu kaksi ilmavesilämpöpumppua. Samalla on parannettu järjestelmän säädettävyyttä. Vanhan järjestelmän lämmityskattilaa ei pureta, vaan se jää varajärjestelmäksi uuden rinnalle. Vanhan lämmityskattilan ikä on noin 20 vuotta. Muutostyöllä lämmityksen energiatehokkuus paranee selvästi. Myös hiilidioksidipäästöt pienenevät, siis tältä osin hiilijalanjälkemme pienenee merkittävästi. Muutostyön pääurakoitsijana on Lassila&Tikanoja Oyj. Kohteen suunnittelusta vastaa LeaseGreen Oy.

Ole tarkkana - puhelinmyyjän tarjouksesta voikin tulla sopimus Sähkönmyyjät soittelevat ahkerasti, joidenkin mielestä liiankin ahkerasti. Milloin tarjotaan huippuedullista sähköä, milloin alennusta nykyiseen hintaan. Useimmat puhelinmyyjät ovat liikkeellä rehellisin aikein. Joukossa on kuitenkin myös niitä, joiden tavoitteena on hankkia asiakkaita keinolla millä hyvänsä. Niinpä asiakkaan on syytä olla todella tarkkana siitä, mitä myyjän kanssa puhelimessa sopii ja millaisia papereita postissa saapuu. Jos olet pyytänyt myyjältä postitse tar-

16

jousta, muista ehdottomasti avata saamasi kirje ja tarkistaa, että olet todella saanut vain tarjouksen etkä sopimusta tai tilausvahvistusta. Jos olet puhelimessa sopinut sähkön ostosta ja saat postissa vahvistusilmoituksen, tarkista, että sen sisältö vastaa sovittua. Jos pyytämäsi tarjouksen sijaan oletkin saanut sopimuksen tai tilausvahvistuksen, sinulla on kahden viikon peruutusoikeus tehtyyn sopimukseen. Kahden viikon peruutusoikeus on voimassa myös siinä tapauksessa, että olet puhelimitse sopinut sähkön

ostosta, mutta et haluakaan enää tätä sopimusta voimaan. Peruutuksen voi tehdä syytä ilmoittamatta. Erityisen tarkkana kannattaa olla henkilötunnuksen kanssa eikä sitä pidä antaa, jos et halua tehdä suoraan sähkösopimusta. Tarjousta varten henkilötunnusta ei tarvita. Sallilan asiakaspalvelu auttaa puhelinmyyntiin liittyvissä asioissa ja vastaa muutenkin mielellään kaikkiin sähköön ja sen käyttöön liittyviin kysymyksiin.


Kahvia ja energia-asiaa Tänä vuonna kesäsää oli pettymys monelle. Ypäjän torilla päästiin onneksi nauttimaan Sallilan tarjoamat pullakahvit auringonpaisteessa. – No sitä ilmaista kahviahan tänne tultiin juomaan, hyväntuuliset ypäjäläiset naureskelivat. Mielessä oli tarjoilun lisäksi kyllä sähkönkäyttöön liittyviä asioitakin. Maakaapeloinnin edistyminen kiinnosti monia. Omille nurkille toivottiin kaapelia mahdollisimman nopeasti, jotta sähkökatkoilta vältyttäisiin. Useat Sallilan asiakkaat kertoivat jo siirtyneensä sähköiseen laskutukseen. Muutamat tunnustivat vielä vierastavansa ajatusta ja olivat tyytyväisiä kuullessaan, että jatkossakin on mahdollista saada sähkölasku perinteisesti paperilla. Kahvinjuonnin lomassa ypäjäläiset vaihtoivat kokemuksia kodin energiajärjestelyistä. Martti Sassilla on 30-lu-

Laskujen välitys Soneralle ja perintä Sergelille Sallila Yhtiöiden laskujen välitys siirtyy Sonera Laskutuspalvelun hoidettavaksi. Sopimuksen mukaisesti Sonera välittää jatkossa Sallila Yhtiöiden kuluttaja- ja yritysasiakkaiden laskut sekä hoitaa yhtiön ostolaskujen välittämisen. Samalla perintäpalvelu siirtyy Soneran tytäryritykselle Sergel Oy:lle. Sallila on ulkoistanut laskujen välityspalvelun ja perinnän jo muutama vuosi sitten, joten toimintatapa ei ole täysin uusi. Yhteistyöstä Soneran ja Sergelin kanssa Sallila odottaa tehokasta ja joustavaa. Aiemmat kokemukset Sonerasta antavat vahvaa luottamusta myös tämän palvelun toimivuuteen. Yritysten yhteisenä tavoitteena on sähköisen laskutuksen merkittävä lisääminen. Sonera on yrityksenä yksi Suomen merkittävimmistä laskuttajista ja toisaalta edelläkävijä sähköisen laskutuksen lisäämisessä. Nyt se tarjoaa laskutuspalvelua myös omille asiakkailleen. Sallilan yhteistyökumppanina Sonera laajentaa tätä toimintaansa myös energia-alalle sekä vahvistaa asemaansa laskutus- ja perintäpalveluiden tarjoajana.

vun talossaan ollut ilmalämpöpumppu käytössä nelisen vuotta. – Suosittelen sitä kaikille. Vaikka talossa on sähkölämmitys, sähköä kuluu nyt vähän. Toki lämmitän myös pystyuunia ja hellaa, hän kertoi. Sallilan kesäinen torikiertue pysähtyi myös Punkalaitumella ja Huittisissa. Ykköstoivomus Sallilalle oli joka paikassa samansuuntainen: – Lähettäkää pieniä laskuja! Kiertueella sai arvata kelassa olevan kaapelin määrää. Oikea vastaus oli 199 metriä. Lähimmäs arvasivat Outi Syrjälä Punkalaitumelta, Sinikka Lammela Ypäjältä sekä Arto Nikmo, Tuula Ala-Haavisto ja Sara Lundgren Huittisista. Heille on lähetetty palkinnot.

Parannustöitä voimalaitoksilla Vuolteen voimalaitoksella on toteutettu kesän aikana korjaus- ja parannustöitä. Muutostöissä uusittiin turpiinien edessä olevat luukut tukipalkkeineen. Työ toteutettiin vaiheittain niin, että toinen koneista oli aina käytössä. Tehtävillä töillä ei ollut vaikutusta jokiveden pinnankorkeuksiin. Muutostyön toteutti Mantikko Oy Laviasta. Yritys on erikoistunut tämäntyyppisiin tehtäviin. Luukkutöiden lisäksi Vuolteen ja myös Sallilan voimalaitoksella on tehty parannustöitä alueen suoja-aitauksissa. Toteuttavana yrityksenä on Pur-Ait Oy. Muutostyöt toteutettiin, jotta laitoksen käyttö- ja turvallisuusasiat pysyvät riittävällä tasolla. Turvallisuusasioissa pitää huomioida sekä alueella ja laitoksissa työskentelevien henkilöiden että myös alueen läheisyydessä asuvien ihmisten turvallisuus.

17


Ajankohtaista

SE-VAIHTO

SE-Vaihto on määräaikaisen sopimuksen hintatakuu Kun teet määräaikaisen sähkösopimuksen, sidotaan sähkön hinta sopimuksen voimassaoloajaksi. Näin voit suojautua mahdollista sähkön hinnan yleistä nousua vastaan. Mutta entä jos käykin niin, että sähkön hinta lähtee laskuun sopimuskauden aikana? Nyt sinulla on mahdollisuus varautua myös hinnan laskuun ja siitä saadun hyödyn siirtämiseen itsellesi. Kun liität sähkösopimukseesi SE-Vaihdon, voit halutessasi päättää määräaikaisen sopimuksen ja tehdä kanssamme uuden vastaavan

määräaikaisen sopimuksen uusilla hinnoilla. Näin saat itsellesi uuden edullisemman sopimuksen. Ja uuteen sopimukseen voit jälleen liittää SE-Vaihdon. SE-Vaihto on käytettävissä uusia määräaikaisia sopimuksia tehtäessä ja koskee asiakkaita, joiden vuosikulutus on alle 30 000 kWh. SE-Vaihto laskutetaan kertamaksulla sopimuskauden ensimmäisen sähkölaskun yhteydessä. Asiakaspalvelumme kertoo mielellään lisää SE-Vaihdosta.

Sallila palvelee – esittelyssä myyntisihteeri Jenni Hulmi 1. Mistä tänne tulla tupsahdit? 4. heinäkuuta 2011 suljin takanani yhden oven ja avasin Sallilan Alastaron konttorin oven aamulla klo 8.00. 2. Missä majailet ja löytyykö kotijoukkoja? Säk yläst ä löyt yy sininen tupa ja mansikkamaa. Aviomies Mika ja kolme lasta; Kiia, Jonni ja Erin. 3. Mitä toimenkuvaasi kuuluu? Laskutus ja lisäksi hoidan sähköyhtiöiden välisen sähkönmyyjän vaihtumiseen liittyvän tiedonvaihdon eli sanomaliikenteen. 4. Erikoisin / mieleenpainuvin työssä vastaan tullut tilanne? Joulukuussa 2011 Tapani-myrskyn aiheuttama härdelli konttorilla oli jotain, mitä ei olisi voinut koskaan kuvitellakaan etukäteen. 5. Mitä muuta teet kuin töitä? Olen aktiivisesti mukana lasteni

18

harrastuksissa ja perinyt papaltani innostuksen toimia urheiluseuraaktiivina. 6. Mistä tulee hyvä fiilis? Urheilijanuorten liikuttamisesta ja heidän onnistumisestaan saavuttaa tavoitteensa. 7. Mikä ärsyttää? Maitopurkkien kierrekorkit 8. Mitä sähkölaitetta ilman et pärjää? Lämminvesivaraaja 9. E-kirja, e-lasku, e-lippu - onko tullut käytettyä? Kirjat luetaan kirjoina mutta muuten kyllä on tullut käytettyä. 10. Mitä tekisit, jos naapurisi saisi lottovoiton? Pitääkin kysyä, että lottoavatko he. Pitää hankkia korvatulpat, jos vaikka järjestävät hippalot sen kunniaksi, mä tuun kuitenkin töihin…


Helteiden jälkeen

Täytä ristikko ja lähetä se 30.11.2015 mennessä: Sallila Yhtiöt, Loimijoentie 65, 32440 Alastaro

Ristikon oikein täyttäneiden kesken arvotaan palkinto. Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Lieke 1/2015 ratkaisu

Puhelin

Onnea edellisen ristikon voittaja, Pirkko Knuutila Loimaalta!

19


Tervetuloa

Energiapäivään pääkonttorillemme Alastarolle tiistaina 6.10. klo 13-18

Tule tutustumaan

PAIKKA AURINGOSSA

aurinkopaneelipuisto e-lasku, sähköpostilasku, Online energiansäästö sähköpolkupyörä Osallistu arvontaan, voit voittaa paneelin puistostamme vuodeksi

Tarjolla kahvia ja pullaa grillimakkaraa popcornia

www.sallila.fi

Loimijoentie 65, 32440 Alastaro puh. 02 76 431 www.sallila.fi

Profile for Huima

Lieke 2/2015  

Lieke 2/2015  

Profile for huima

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded