Kaustisen seutukunnan kesälehti 2022

Page 1

u u t n Tu ä t l ä v hy 2022

Kulttuurin, luonnon ja onnellisten ihmisten seutu

Melontaa Lestijoen erämaareitillä

Sivu 6

Kaustisen seutu luo maaseudulle uutta roolia

Sivu 10

Maaseutu on Jarno Peltolan oma ympäristö

Sivu 12


Tervehdys Kaustisen seudulta!

Lopuksi, haluamme olla kulttuurin, luonnon ja onnellisten ihmisten seutu. Kaustisen seutu on valovoimainen kulttuurin, luonnon ja elävän perinnön soihdunkantaja ja onnellisten ihmisten seutu. Kaustislainen viulunsoitto on nimetty UNESCON aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Luonto, hiljaisuus, erämaat luovat elämyksiä ja mahdollisuuksia. Tavoitteenamme on, että seudun kulttuuri, luonto ja tapahtumat ovat keskeisiä matkailun kohteita Suomessa.

Kiitos, että tutustut seutumme kesälehteen! Olemme koonneet tähän lehteen joitain esimerkkejä seutumme mahdollisuuksista – ole hyvä! Kaustisen seutu on muutoksissa menestyvä, yhdessä tekemisen, onnellisten ihmisten ja vahvan yrittäjyyden maaseutu. Olemme toimeliasta maaseutua, jossa tapahtuu paljon ja tulevaisuus näyttää hyvältä. Kaustisen seutu sijaitsee Suomen läntisellä kasvuvyöhykkeellä. Seutukunnan muodostavat viisi kuntaa Kaustinen, Veteli, Toholampi, Halsua ja Lestijärvi, ja täällä asuu noin 12 000 asukasta.

Kaustisen seutu elää yhteistyöstä, kasvaa ideoista ja vahvistuu muutoksista. Meillä on tilaa kasvaa ja hengittää. On onni elää Kaustisen seudulla! Hyvää kesää!

Seutumme on yrittäjyyden, työpaikkojen ja verkostojen seutu, jonka kehitysnäkymät lähivuosille ovat erinomaiset. Yrittäjyys elää Kaustisen seudulla vireänä ja monipuolisena. Yritykset investoivat ja kehittävät tällä hetkellä voimakkaasti, ja työvoimalle on kysyntää. Alueellamme on vireillä tuulivoimaan, biometaaniin, akkumateriaalien tuotantoon ja laajemmin biotalouteen liittyviä hankkeita. Tällä hetkellä on käynnistymässä useita suurhankkeita, jotka luovat mahdollisuuksia niin alueen yrityksille, asukkaille kuin kunnillekin. Lestijärven, Toholammin ja Halsuan tuulivoimapuistojen, Keliber Oy:n kaivoksen sekä muiden valmistelussa olevien hankkeiden investoinnit tuleville vuosille ovat lähes 2 miljardia euroa.

Petri Jylhä kehittämisjohtaja

Olemme vahvasti ja konkreettisesti uusiutuvan energian ja biotalouden seutu, sillä uskomme, että maaseudulla tulee olemaan ratkaisevan tärkeä rooli aikamme suurien haasteiden kohtaamisessa ja maailman muutoksessa. Omavaraisuus niin energian kuin ruoantuotannon osalta tulee olemaan entistä tärkeämpää. Globaalit tavoitteet hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi luovat maaseudulle haasteiden ohella suuria mahdollisuuksia. Vihreä siirtymä mahdollistaa seudulle uuden liiketoiminnan kehittymisen ja kasvun. Meillä on vahvoja maatiloja, joiden tuottama ruoka, biomassat ja muut tuotteet luovat perustaa kehitykselle. Haluamme toimia edelläkävijänä uusiutuvia luonnonvaroja jalostavana ja energiaa vastuullisesti tuottavana seutuna. Seudultamme löytyy rohkeutta muuttua ja kehittyä! Kaustisen seutu on myös digitaalinen ja älykäs seutu. Seudulla on erinomaiset maaseutualueen tietoliikennepalvelut, joita kehitetään jatkuvasti. Yhteyksien perustana on jatkuvasti laajentuva noin 1000 kilometrin laajuinen valokuituverkko. Toimivat yhteydet antavat mahdollisuuden asua maaseudulla sekä yrittää ja työskennellä maailmanlaajuisesti. Haluamme, että älykkäästi digitaalisella Kaustisen seudulla palvelut ovat tasapuolisesti saavutettavissa kaikille ja kaikkialla. Digitalisaatio on keskeisessä roolissa kaikessa seudun kehitystyössä ja toiminnassa.

–2–


Luonnossa ja lavoilla - Kaustisen seutu elää monilla tavoilla

kuva: Lauri Oino/Kansanmusiikki-instituutin arkisto

Joka päivä perinnettä – kaustislainen viulunsoitto ei ole vain viulun soittoa

Luonnon läheisyys lisää onnellisuutta

Kaustislainen viulunsoittoperinne nimettiin hiljan Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Luettelointi asettaa Kaustisen seudulla elävän perinteen maailmankartalle mm. reggaen, flamencon ja argentiinalaisen tangon kanssa. Nimityksen jälkeisen juhlahumun hälvettyä ja arjen koitettua on hyvä tarkastella, mistä tässä elävässä perinteessä oikein on ruohonjuuritasolla kyse?

Samalla kun elävä perinne tuo ihmisille iloa ja yhteisöllisyyttä, Kaustisen seudulla eletään myös luonnon ympäröimänä. Elinympäristö vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiimme, ja luonnon näkeminen, kokeminen ja aktiivinen luonnossa tekeminen lisäävät tutkimusten mukaan monella tapaa ihmisten hyvinvointia. Luonnosta saatavat hyvinvointivaikutukset tulevat nopeasti ja pysyvät pitkään.

Kaustisen seudulla elävä perinne on joka päivässä niin olennainen osa, että sitä ei usein tule ajateltuakaan! Kaustiselta ponnistavaan Näppäritoimintaan osallistuu Kaustisella ja ympäri Suomen monta sataa lasta ja nuorta, ja nuorisoseuran tanssi- ja soittoryhmissä on lähes 200 harrastajaa. Perinteen elinvoimaisuudesta ja elävyydestä kertoo sekin, että Kaustisen seudulla on satoja perinteen harjoittajia vauvasta vaariin. Vuoden ympäri jatkuva tekeminen huipentuu heinäkuussa, kun festivaalien aikaan harrastaja- ja ammattiesiintyjien määrä on suurempi kuin koko kylän asukasmäärä.

Pieni piipahdus lähiluontoon on Kaustisen seudulla helppoa, mutta täällä on myös 150 kilometriä hiihtolatuja, 250 kilometriä retkeilyreittejä ja luontopolkuja sekä yli 100 kilometriä melontareittejä pidempien luontoelämysten kokemiseen. Joka kunnassa on perheillekin sopivia luontoreittejä ja taukopaikkoja. Lähiluonnossa liikkumisen mahdollisuuksia halutaan parantaa entisestään. Reittien, pitkospuiden ja taukopaikkojen kunnostuksella sekä opasteiden, reittikarttojen ja infokylttien lisäämisellä parannetaan luontokohteiden saavutettavuutta ja turvallisuutta.

Vaikka perinteen siirtyminen sukupolvelta ja taitajalta toiselle on aikaisempiin sukupolviin verrattuna organisoidumpaa, se on edelleen jatkuvasti näkyvillä myös arjessa: huoltoasemilla, palvelutaloissa tai kaupan tuulikaapissa. Tapahtumia ja aktiivista harrastustoimintaa on ympäri vuoden: helpoiten ehkä mieleen tulee Kaustisen kansanmusiikkifestivaalit, mutta yhtä varmasti harmooni ja kontrabasso siirtyvät yhteissoittoa varten samaan tilaan viulujen kanssa myös lokakuun loskassa.

Alueen erityisvahvuus on kaunis ja vaihteleva luonto - ainutlaatuinen jokimaisema ja monipuoliset luonnonmaisemat erä- ja suomaisemineen, kallioineen sekä rantaniittyineen. Meloen pääsee lähelle luontoa, ja liikkuminen vedenpinnan tasolla avaa ainutlaatuisen näkökulman maisemaan. Lestijoen melontareitillä koskemattoman erämaan, luonnon hiljaisuuden ja rauhallisen suomaiseman yhdistelmä on ainutlaatuinen elämys. Matkan varrella on mahdollista nähdä esimerkiksi ahma, metsäpeura tai vaikka kalasääski, ja koskireitillä pesii myös maakotkia. Melontareitin alkupää sopii perhereitiksi, mutta omaan aikatauluun ja taitoon sopivia ohjattuja retkiä voi tehdä kaikkiaan 70 kilometrin matkalla. Jos omaa kanoottia ei ole, paikallinen yrittäjä vuokraa välineet ja järjestää tarvittaessa myös opastuksen.

Pienessä porukassa kaikkia tarvitaan Harrastajien ja perinteen harjoittajien runsaasta lukumäärästä ja ikähajonnasta kertoo myös se, että festivaaleja on aina pidetty koko perheen ja eri sukupolvien festivaalina ja kohtaamispaikkana. Festivaalien aikaan kylien pihapiirit ja tuvat täyttyvät festivaalikävijöistä, ja soiton, laulun ja tanssin äärellä kohtaavat nuoret ja vanhat, sukulaiset ja tuttavat kaukaa ja läheltä. Yhtä tiuhaan kuin soitto soi, laulu raikaa ja töppöset tanhuaa vaihtuvat myös yksittäisen henkilön roolit festivaaleilla ja ympäri vuoden, oli itse soittaja tai ei. Kaustisen seudun joka kolkassa on mitä tavallisinta, että sama ihminen on sujuvasti yleisön jäsenenä keikalla yhtenä päivänä, soittajan tai tanssijan huoltojoukkojen jäsenenä toisena ja tilaisuuden järjestämisessä auttava talkoolainen kolmantena.

Peuranpolku kulkee pääasiassa luonnontilaisten ja suojeltujen erämaiden halki ja se tarjoaa monipuoliset retkeilymahdollisuudet niin lyhyille päiväretkille kuin pitkille vaelluksille. Lestijärven Lehtosenjärven ja Reisjärven Petäjänmäen välillä on tehty mittavia kunnostustöitä, ja niiden avulla Peuranpolku -reitistö saadaan säilymään kokonaisuutena, ja osana Euroopan kaukovaellusreittiä. Luonnosta saatavat hyvinvointivaikutukset tulevat nopeasti ja pysyvät pitkään. Sama koskee varmasti myös musiikkia ja elävää perinnettä. Onnellisten ihmisten seutu on hyvinvoiva ja elinvoimainen.

Kaustisen verrattain vähäväkisellä seudulla arki rakentuukin juuri tästä: pieni määrä asukkaita toimii joka päivä lukemattomissa eri rooleissa ja erilaisia tietoja ja taitoja tekemisessä yhdistellen ja siirtyy työtehtävistä harrastus- ja järjestötoimintaan saumattomasti pitkin päivää. Samoin on kaustislaisen viulunsoittoperinteen laita – se koostuu ja elää yhtä paljon soitosta, tanssista ja laulusta, kuin niiden ympärillä tapahtuvista asioista: tapahtumien järjestämisestä, talkoista ja taukojen aikana kerrotuista tarinoista ja sattumuksista.

–3–


Näin pötköttelet - ajatuksia paremminvoimiseen 2020-luvulla

Näin pötköttelet - ajatuksia paremminvoimiseen 2020-luvulla "Jumalan nimeen, pysähdy hetkeksi, keskeytä työsi ja katsele ympärillesi!" - Leo Tolstoi

· Hygge, tanska/norja, mukavuuden ja kodikkuuden tunnetta, joka yhdistetään myös hyvinvointiin ja seesteiseen mielialaan.

Suuret kirjailijat ovat usein osuneet naulan kantaan paljon ennen kuin naulaa on keksitty. Niin myös pötköttelyn syvintä olemusta kuvasi parhaiten Tolstoi yllä. Lue tämä huolellisesti ennen kuin aloitat pötköttelemisen. Tässä artikkelissa kerrotaan muun muassa mihin pötköttelyä käytetään, millaisia sivuvaikutuksia sillä saattaa olla, miten pötköttelyä annostellaan oikein ja miten säilytät pötköttelyä pidempää käyttöä varten.

· Fjaka, kroaatti, rentoutumista niin kehon kuin mielenkin tasolla, mitääntekemättömyydestä nauttimista. · Gezellig, hollanti, lämmin tunne, joka tulee siitä, kun viettää aikaa läheisten ihmisten kanssa mukavassa ympäristössä. · Peiskos, norja, takkamukavuus, elävän tulen lämmöstä nauttiminen esimerkiksi takan ääressä.

Mitä pötköttely on ja mihin sitä käytetään

· Gluggaveður, islanti, ikkunasää. Sää, jota on mukava katsella ikkunasta, mutta jollaisessa ei ole mukava olla ulkona.

Pötköttely on Kielitoimiston sanakirjan mukaan arkikieltä, ja tarkoittaa olla pitkällään, lojua, esimerkiksi pötköttää sängyssä. Pötköttelyn kantasana on pötkö, joka taas on tankomainen kappale jotakin kiinteähköä massaa.

Mitä on tiedettävä ennen kuin pötköttelet Työelämä on viimeistään vuonna 2020 todistanut, että videokokous toisensa perään ei ole hyväksi työnteolle eikä sen tuloksille, vaikka ajatus tuntuisikin tehokkaalta. Riippumatta siitä, pistäydytäänkö Piccadilly Circuksella vai Lestijärven muikkumarkkinoilla, eivät tallentavat laitteet ja olemiseen ja näyttämiseen kohdistuvat odotukset ole määrältään kovin erilaiset. Jatkuvasti tehokkaamman suorittamisen painottuminen on läsnä kaikkialla, ei ainoastaan työelämässä.

Pötköttely on ponnistuksesta ja suorittamisesta vapaa tila, jossa vähennetään sekä ihmisen henkilöön että tomumajaan kohdistuvaa painetta fyysisen asennon valinnan kautta. Asento voi olla määritelmän mukaisesti joko tuvan lattialla makuullaan olemista, mutta myös pystyasennossa voi pötkötellä: olennaista pötköttelyssä on levollisuus, henkisten G-voimien torjuminen pysähtymällä, ja antamalla etenemisen sijasta tilaa olemiselle. Pötköttely auttaa rentoutumisen lisäksi käyttäjäänsä kasaamaan itsensä jälleen yhdeksi kappaleeksi maailmassa, jossa ihmisen ikään, sukupuoleen tai asemaan katsomatta on usein revettävä tuhanteen eri paikkaan ja rooliin. Pötkötteleminen on sukua myös tylsyydelle siinä mielessä, että molemmilla voidaan torjua ylikiihtyneen, ärsykepaljoudesta pullistelevan arjen haittoja. Tylsyyttä ovatkin ennustaneet nousevaksi trendiksi monet asiantuntijat.

Kapeiksi ja mataliksi ovat käyneet tilanteet ja paikat, joissa älylaitteet, sensorit, vaatimukset ja paineet eivät seuraisi ihmistä, ja joissa sopisi suorittamisen sijasta vain olla. On siis todennäköistä, että tarvitset pötköttelyä, vaikka siltä ei juuri nyt tuntuisikaan. On jopa todennäköistä, että seuraava arkielämän mullistava ilmiö digitalisaation ja robotisaation kannoilla on pötkötisaatio.

Eheämpänä olemiseen ja levollisempaan maailmankatsomukseen yhdistyvät mielikuvissa sekä uusien alkujen löytäminen että kiireetön ympäristö. Kaustisen seudulle ei voida pötköttämisen alkulähdettä jäljittää, mutta on varmaa, että pötköttely on seudulla runsasta.

Pötkötisaatio: Levollisen olemisen hyödyntäminen yksilön ja yhteisön hyvinvoinnissa ja osana kestävää kehitystä. - Case Kase -hankkeen työryhmä

Vastaavat tuotteet muualla maailmassa

Pötkötellä voi paitsi monenlaisissa asennoissa, myös monenlaisissa ympäristöissä. Tutkimukset viittaavat siihen, että rauhoittumiseen ylipäänsä on otollisempi ympäristö sellainen, jossa luonto ja etenkin puiden ja pensaiden vihreää väriä on runsaasti ja meteli verrattain vähäistä. Äänten ja ihmisten täyttämä ympäristö ei kuitenkaan poista pötköttelyn hyviä vaikutuksia, ja toisaalta rauhoittavassa hiljaisuudessa riittää toisinaan yksikin älypuhelimen merkkiääni keskeyttämään pötköttelijän levollisen ajatuksen kulun.

Pötköttely ei ole vain suomalainen keksintö. Muualla - etenkin pallomme pohjoisosissa, syystä tai toisesta - samansukuisia sanoja on runsaasti. Seuraavana muutamia sanoja, joilla on pötköttelyn kanssa hyvin samanlaisia piirteitä:

–4–


Yleisiä sivuvaikutuksia

Pötkötisaatio on alueneutraali ilmiö: Pötköttelylle ei siis voida taata miellyttävämpiä puitteita postinumeron mukaan. Paikka kuin paikka, jossa pötköttelijä tuntee hengittävänsä vapaasti, keholtaan ja ajatukseltaan rentona on sovelias pötköttelyyn. On kuitenkin kiistatonta, että kiireisten ja väkirikkaiden seutujen ulkopuolella sijaitsevat paikkaseudut voivat helpommin tarjota pötköttelyyn soveliasta metsätaivalta, joenrantaa tai tuulen kuiskailua pellonlaidassa. Ei ole varmastikaan sattumaa, että etätyötä tekemään koronaviruksen ajamina siirtyivät kaikki kynnelle kykenevät nimenomaan kesämökeille ja muihin vapaa-ajan asumuksiin.

Pötköttäessä voi mieleen juolahtaa mielikuvituksellisia ajatuksia ja älyvapailtakin vaikuttavia ideoita, jollaisia ei arjessa tavallisesti kohtaa. Suhtaudu näihin avoimesti ja ilman pelkoa, ja kerro niistä myös ympärilläsi oleville ihmisille. Huomaat hyvin mahdollisesti, ettei ajatuksesi ole lainkaan niin kaukaa haettu kuin luulit.

Harvinaisempia sivuvaikutuksia

Lisäksi on tärkeää huomata, että pötköttely on tulosvastuusta vapaata aluetta: pötköttely itsessään lisää arvoa elämiseen ja olemiseen, se ei ole väline kovemmin, paremmin ja korkeammalle ponnisteluun.

Pötköttelyn seurauksena on havaittu toisinaan jopa käyttäjän arvojen ja periaatteiden avautumista muutokselle, yleensä avarakatseisempaan suuntaan. Tähän vaaditaan kuitenkin pitkittynyttä käyttöä. Pötköttelyä ei ole suunniteltu toimimaan käyttäjän tahdon vastaisesti, ja mahdolliset muutokset ajattelussa on testihenkilöillä todettu poikkeuksetta myönteisiksi.

Tulosten herkeämättömille havittelijoille tuumattavaksi kysymys: Pitääkö taloudellisesti vakaan ja sijoitusvinkkelistä kiinnostavan kohteen tai ympäristön olla täynnä hengästyttävää pöhinää, kiihtynyttä kiirettä ja oravanpyörää? Veikkaatko mieluummin virkeää vai nääntynyttä hevosta?

Älä käytä pötköttelyä jos...

Miten pötköttelyä käytetään

Pötköttelyä ei tulisi käyttää näennäistekemisenä sosiaalisen median imagon rakentamiseen. Näennäispötköttely voi luoda epämiellyttävän tyhjyyden tunteen. Suorituskeskeisen ajattelunkaan rakennuspalikaksi pötköttelystä ei ole: vaikka pötköttely tyypillisesti avaa innovatiivisia ajatuspolkuja, ei sen käytöltä tule odottaa tuplaantuvia tuloksia.

1. Lopeta tekeminen 2. Valitse sopiva paikka ja asento 3. Aloita pötköttely 4. Jatka kunnes olo on eheämpi, ja toista tarvittaessa.

Varoitukset ja varotoimet

Pötköttelyn muotoja on tuhansia. Tässä muutamia suosittuja: · Ruokaperäiset · Hiljainen kävely · Oikaisu hetkeksi nurmikolle tai rantakalliolle · Kaffit mukavassa seurassa · Nokkaunet tuvan lattialla · Varpaiden huljuttelu luonnonvesissä.

Mikäli rento oleilu ja pötköttely ei ole tuttu olotila tai et ole pitkään aikaan pötkötellyt, on syytä aloittaa varovasti. Muutamankin minuutin maltillinen kaukaisuuteen katselu levollisessa asennossa saattaa olla alkuun riittävä annos. Varminta on huolehtia etukäteen, etteivät omat tai muiden yliviritetyt tehokkuusvaatimukset keskeytä pötköttelyä. Tämän voi varmistaa esimerkiksi sulkemalla puhelimen, liiterin oven tai silmät. Vaarallista pötköttelystä tulee, jos siihen yhdistetään liika-annostus tai pakko. Liiallisesti käytettynä tai painostettuna pötköttäminenkin kääntyy lähes varmasti itseään vastaan.

Älä luovu toivosta, vaikka jyvällepääsy kestäisi, sillä etenkin pötköttelyssä matka on tärkein vaikkei maisema edes vaihtuisi. Pötköttelyn lomassa voikin kysyä itseltään: miten pötkötellä viisaasti?

Pötköttelyn säilyttäminen ja pitkäaikainen käyttö

Yleisiä virheasentoja ja -ymmärryksiä

Pötkötellessä mieleen nousseista ideoista ja tuntemuksista tulisi kertoa kaverille tai kirjoittaa niitä paperille, jotta pötköttelyn vaikutus säilyisi pidempään, ja tieto siitä päätyisi myös kanssaihmisille.

Pötköttely ei ole kokonaisvaltainen ratkaisu hyvinvointiin. Sitä tulisikin käyttää osana terveellisempää, luovempaa ja levollisempaa elämää, mutta se ei korvaa esimerkiksi Maslowin tarvehierarkiassa mainittuja ihmisen perustarpeita.

Vuonna 2020 sosiaalinen eristäytyminen on avannut myös positiivisia asioita, joista olisi hyvä pitää kiinni. Kiistatonta on, että sosiaalinen eristäytyminen ja vaikkapa työttömyys johtavat monen kohdalla joka vuosi tilanteeseen, jossa pötköttelyn vastapainoksi ei ole mielekästä tekemistä. Kiireen korostaminen ja pötköttämisen näkeminen ylellisyytenä ylläpitää epätervettä kiireen ihannointiasennetta.

Pötköttelyä pidettiin ennen jopa haitallisena, työkykyä heikentävänä toimintana. Tällaiset väitteet on onneksi sittemmin kumottu, ja pitkittyneeseen stressiin ja toisaalta lepoon ja palautumiseen liittyvät tutkimukset tukevat vahvasti sitä, että kiireetön ja levolllinen oleminen suorittamisen vastapainona on ihmiselle elintärkeää.

Tai, kuten toinen suuri kirjailija asian muotoili: "Menköön koko maailma vaikka helvettiin, kunhan minä saan juoda teeni rauhassa." - Fjodor Dostojevski

Pötköttely ei myöskään ole uhka kansantaloudelle tai asuinseudun kehitykselle, vaan päinvastoin. Pötköttelyssä on avaimia niin Soiten kulujen pienenemiseen kuin yritysideoidenkin syntyyn.

–5–


Melontaa Lestijoen erämaareitillä Koskemattoman erämaan, luonnon hiljaisuuden ja rauhallisen suomaiseman yhdistelmä on ainutlaatuinen elämys.

Postikorttimaisemia vedenpinnan tasolla Retkeillessä järvillä, joilla, merellä, soilla ja metsissä tuntee luontonsa. Oman ja ympäröivän. Minulle tarjoutui mahdollisuus tutustua melontaan Lestijoen melontareitillä erämaassa. Kanootit lasketaan veteen Niskankorvessa, Lestijoen ja Lestijärven yhtymäkohdassa. Aluksi jännitys oli isompi kuin nautinto. Kanootin lipuessa virtaan tunteet vaihtuivat toisinpäin.

Arviolta parin kilometrin jälkeen tarjoutuu mahdollisuus rantautua Jatkonkoskelle, jossa on tulipaikka ja kota makkaranpaistoon ja nokipannukahvien keittelyyn. Puroineen ja puusiltoineen maisema on kaunis ja rauhoittava. Luontoreittien kunnostamisen ansiosta Jatkonkoskelle pääsee myös pitkospuita.

Autojen ja ihmisten äänet kuuluvat hetken, ja jäävät hyvin pian kokonaan taakse. En ole yksin, mutta puhun niin vähän kuin mahdollista. Nyt riittävät luonnon äänet. Rentoutan vartaloani sen verran kuin se on etätyövuoden jälkeen mahdollista. Päätän jättää stressin ja muut vuoden aikana kertyneet taakat virran vietäväksi. Hartiat laskeutuvat alemmas, ja suupielet nousevat ylöspäin.

Matka läpi ainutlaatuisten suomaisemien Taukopaikan jälkeen pääsen kokemaan kosken. Vesi on harvinaisen korkealla, ja sen varaan joutuminen mietityttää hiukan. En pelkää vettä, mutta yllätyksiä kaihdan. Sellainen saattaa olla nyt edessä. Lähestymme kiveä väärältä puolelta, ja huomaan etten ehdi kääntää kanoottia ajoissa. Muistan alussa kuulemani ohjeet. Pitäydyn matalana tiukasti penkissä. Otan kiven tyynesti vastaan, annan kanootin keikkua vastustelematta, ja keinun sen liikkeiden mukana.

Meloessa pääsee lähelle luontoa Liikkuminen vedenpinnan tasolla avaa ainutlaatuisen näkökulman maisemaan. Meloen pääsee lähelle luontoa, ja tuntemaan sen kaikin aistein. Elementtinä vesi tuo melontaan uniikin vivahteen, sillä se toimii ympäröivän luonnon kanssa sekä mielen että kehon kehittäjänä. Lähes äänettömästi liikkuva meloja voi seurata läheltä lintujen ja kalojen elämää. Opas kertoo, että Lestijoen erämaareitin varrella on mahdollista nähdä esimerkiksi ahma, metsäpeura tai vaikka kalasääski. Koskireitillä pesii myös maakotkia.

Jatkonkoski johdattaa melojan laajalle suoalueelle. Koskemattoman erämaan, luonnon hiljaisuuden ja rauhallisen suomaiseman yhdistelmä on ainutlaatuinen elämys merenrannalla syntyneelle ja kasvaneelle. Kanootilla pääsee kulkemaan paikoissa, joihin jalan tai veneellä ei ole asiaa. Tunnen että olen osana salaisuutta, joihin kaikilla ei ole pääsyä! Melomme mutkittelevaa jokea suuri suo silmien tasalla. Taivas peilautuu tyyneen veteen. Joutsenpariskunta lähtee lentoon suoraan edestämme. Reitin suo-osuus on sopivan pitkä. Viimeistään sen aikana ehtii todella irtautua arjesta. Vesi, suoalueen kasvisto ja naavaiset puut kertovat, että täällä ilma on oikeasti puhdasta.

Pian melojan eteen avautuu postikorttinäkymä. Joen päälle molemmin puolin kaartuvat puut muodostavat saapujille sisääntuloholvin. Tuntuu kuin luonto ottaisi syliin, ja suojaisi melojaa. Jos koskaan voi kokonaan rauhoittua, niin nyt siihen on mahdollisuus. Virta vie kevyesti, eikä töitä juurikaan tarvitse tehdä. Veden matka on aina kesken. Se antaa ajattelemisen aihetta itsellekin.

Saavumme ja rantaudumme Raivionkoskelle. Jo tämä kahdeksan kilometrin mittainen aloitusreitti oli hoitava ja rentouttava, tarjosi uusia elämyksiä ja kipinän melontaan. Aloittelijankin olisi ollut mahdollista jatkaa reittiä pidemmälle, mutta sen aika on myöhemmin kesällä. Saatuaan melojan virtaansa Lestijoen erämaareitti houkuttelee hänet kyllä takaisinkin.

Jatkonkosken taukopaikka on kaunis ja rauhoittava Vesi muodostaa kauniita pyörteitä, kuin liikkuvia maljoja. Siitä tiedän, että edessä on kiviä. Veden alla on vaaroja, mutta sen päällä rauhallista. Melojan on hyvä tarkkailla mistä kohtaa kuljetaan, vaikka reitti turvallinen onkin.

Lestijoen alkuosa on arvokas osa koko Keski-Pohjanmaan maakunnan luontokohteita ja matkailutarjontaa. Lestijokilaakson yläjuoksun retkeilyreittien kunnostushankkeessa on mm. parannettu Lestijoen melontareittiä, Hongiston luontopolkua sekä Kotojärven ja Jämsänkallion alueen retkeilyreittejä, ja lisätty opasteita, viitoituksia ja taukopaikkoja. Hanke on saanut rahoitusta Pohjanmaan ELY-keskukselta Euroopan Maaseuturahastosta.

Lestijoen melontareitin alkumatka päästää aloittelijan helpolla, ja suo tunteen kanootin hallinnasta ja melomisen helppoudesta. Meloessa ei tunne tarvetta kellon tai puhelimen katseluun.

–6–


Kaustisen seutukunta mahdollistaa arjen kestäviä ratkaisuja Kaikki kuljetuspalvelut samassa paikassa Suurimman osan suomalaisten hiilijalanjäljestä aiheuttaa asuminen, liikkuminen ja ruoka. Pienet ympäristöystävälliset valinnat on helppo tehdä itsekin. Kaustisen seutukunta tekee työtä esimerkiksi liikkumisen, kiertotalouden ja tietoliikenneyhteyksien alueella, jotta yhä useammalla olisi mahdollisuus valita kestävämpiä ratkaisuja omassa arjessa.

Hankkeessa on laadittu alustavat laskelmat biokaasutuotannon liiketoiminnallisesta kannattavuudesta alueelta löydettyjen syötteiden perusteella, Malvisto kertoo. Alustavat kannattavuuslaskelmat on tehty ns. aluelaitosten kokoluokassa, jossa syötteiden vastaanotto- ja käsittelyrajaksi määriteltiin 35 000 t. Tämän kokoinen laitos on jo selkeästi tilakokoa suurempi, mutta ei vaadi vielä toiminnalleen ympäristövaikutusten arviointiprosessia (YVA). Lisäksi hankkeessa on teetetty ympäristölupa- ja laitoshyväksyntäprosessin mallinnus, jossa kuvataan biokaasulaitoksen rakentamiseen ja biokaasun tuotantoon liittyvät keskeiset lupaprosessit.

Tehokkain tapa pienentää omaa hiilijalanjälkeä on tehdä parempia valintoja isoimpiin päästöjen aiheuttajiin liittyvissä asioissa. Ei ole samantekevää, miten asut, syöt ja siirryt paikasta toiseen. Säästämällä ympäristöä säästää yleensä myös rahaa. Maaseutuliikennettä ja -kuljetuksia kehittävässä Kyytiin2 -hankkeessa tavoitellaan muutosta erityisesti pk-yritysten ja kuntien liikkumiseen liittyvissä toimintatavoissa, mutta parannetaan myös alueen asukkaiden liikkumismahdollisuuksia.

Biotalouden kehityksen myötä maaseutu voisi kukoistaa aivan uudella tavalla. Kiertotalouspotentiaalin hyödyntäminen sekä uusiutuvan energian paikallinen tuottaminen tulee vahvistamaan alueen taloutta ja elinvoimaa. Tällä hetkellä esim. autoilun kustannus on kasvanut merkittävästi fossiilisten polttoaineiden hinnannousun myötä. Biokaasuautoilun kustannusetu verrattuna perinteiseen polttomoottoriautoiluun on ollut noin 30 % luokkaa. Tällä hetkellä etu voi olla jo suurempi, vaikkakin kustannusten nousua on nähtävissä myös biokaasun tuotannossa.

Hankkeen myötä on syntynyt uusi Kulukuri.com -sivusto, joka kokoaa yhteen paikkaan kaikki maaseudun kuljetuspalvelut, kuten julkista liikennettä yhdistelevä reittiopas, paikalliset taksit, kotiinkuljetukset ja vinkkejä kimppakyytien tekemiseen. - Alueelta puuttui oma kulkuyhteyspalvelu, kuten Nysse Tampereella tai HSL Helsingissä. Erona meidän palvelussamme on se, että ajattelemme liikkumista laajemmin kuin vain joukkoliikenteen kautta. Hyödyllistä tietoa löytyy myös yksityisautoilijalle ja pyöräilijälle. Esimerkkinä vaikkapa Postin ja Matkahuollon yhdistävä pakettipistekartta tai liikennetilanne-palvelu, joka kertoo tietyöt, valaisee Kyytiin2 -hankkeen projektipäällikkö Tomas Luoma.

Kaustisen seutukunnassa on osattu aiemminkin ennakoida isompia muutoksia, ja löytää uusia tapoja tehdä asioita. Digitalisaatioon seutu lähti etunojassa, ja nykyään täällä on kattava ja kehittyvä valokuituun perustuva tietoverkko, joka lunasti paikkansa viimeistään korona-ajan etätöissä. - Elämme keskellä maailmanlaajuista energia- ja tietomurrosta, jossa maaseudulla tulee olemaan merkittävä rooli, kohdataan tulevaisuus rohkeasti ja uutta luoden!

Maaseudun asukkaalle yksi parhaista keinoista säästää rahaa ja ympäristöä on kiinnittää huomiota auton käyttövoimaan. Esimerkiksi sähköauto mielletään helposti kaupunkien liikkumisvälineeksi, mutta todellisuudessa se sopii maaseudullekin erinomaisesti. Kotilataus on merkittävä säästömahdollisuus sähköautoilussa ja maaseudulla kotilatauksen järjestäminen on paljon helpompaa. - Teemme myös paljon työtä kaasuautoilun mahdollistamiseksi alueella yhdessä Kaustisen seutukunnan muiden hankkeiden kanssa.

Ei vain pandemiaa, vaan parempaa arkea Etätyöpisteet elinvoiman kasvualustoina -hankkeen alueellinen koordinaattori Tytti Pohjola kertoo, että seudullamme tunnetaan muitakin kuin koronan aiheuttamia etätyöpiikkejä: kansanmusiikin kehdossa esimerkiksi Näppärikurssit aiheuttavat vanhemmissa liikehdintää, kun etsitään sopivaa etätyöpaikkaa lasten harrastaessa. Tässä valtakunnallisessa etätyöverkostohankkeessa sujuvoitetaan etätyön tekemistä niin työntekijän kuin työnantajankin kannalta, ja viritetään selvät sävelet etätyöpisteen perustamisesta kiinnostuneille kunnille ja yhdistyksille. Monella alalla työnkuvat muuttuvat, ja ihmiset asuvat ja työskentelevät monipaikkaisesti - etätyöpiste osana toimivaa etätyöverkostoa on vetovoimatekijä.

Biomassojen paikallisesta kierrosta uutta työtä ja energiaa Joukkoliikenne ja kimppakyydit pienentävät hiilijalanjälkeä, mutta ympäristöystävällisellä polttoaineella liikkuminen olisi vieläkin kestävämpää. Biokaasu on täysin uusiutuva energiamuoto, sillä sitä voidaan valmistaa lähes mistä tahansa eloperäisestä raaka-aineesta. Kaustisen seutukunnassa uskotaan biotalouteen, ja halutaan tuottaa osa tarvittavasta energiasta itse, paikallisesta raaka-aineesta kierrättämällä. Kiertoon!-hankkeessa tehdyn selvityksen mukaan alueella on merkittävä määrä biokaasutukseen sopivia syötteitä. - Karkeasti arvioiden viitisentuhatta henkilöautoa voisi ajaa määrällä vuotuiset ajonsa, projektipäällikkö Marko Malvisto havainnollistaa.

Pohjola huomauttaa, että etätyöpisteet eivät toimi pelkästään työnteon mahdollistajana. Tila voi olla samalla myös oman kylän kohtaamispaikka ja elinvoiman lähde, jota monessa kylässä tällä hetkellä kaivataan. Etätyöverkosto-hankkeessa ollaan tiiviissä yhteistyössä kuntien ja yhdistysten edustajien kanssa miettimässä, mitä etätyöpisteet voisivat meidän asukkaillemme tarkoittaa. Monipaikkaisuus tunnistetaan jo, ja nyt siitä halutaan tehdä entistä sujuvampaa ja luontevampaa. Maalle voi tulla maailmalta pidemmäksikin aikaa, kun löytyy työhön sopiva ja mukava tila, jossa voi parhaassa tapauksessa vaihtaa ajatuksia toisten kanssa. Etätyön myötä myös arjen kuva muuttuu kylissä, kaupungeissa ja koko yhteiskunnassa.

Biokaasun tarvitsema raaka-aine ei siis ole ongelma. Kaustisen seutukunnan alueen raaka-aineetkin sijaitsevat kohtuullisen säteen sisällä. Myös alkutuottajilla on vahvaa kiinnostusta lähteä kehittämään biokaasutoimintaa, vaikka siihen liittyvä investointi- ja tuotantoprosessi ei ole ihan yksinkertainen.

–7–


Elävänperinnön perinnönseutu seutu Elävän 1 11 3 3 3 2 22

4 44

7 77

5 55 6 66 8 88

Kaustinen Kaustinen Kaustinen

6. KAUSTISEN NUORISOSEURA 1. PENTTILÄN SILTA 6. KAUSTISEN 6. KAUSTISEN NUORISOSEURA NUORISOSEURA 1. PENTTILÄN 1. PENTTILÄN SILTA SILTA Kaustisen Nuorisoseura r.y. on vuonna 1895 perustettu kulttuurista harrasKaustisen keskustassa sijaitseva Penttilän silta on paikallisille ja erityisesti festivaaliKaustisen Kaustisen keskustassa keskustassa sijaitseva sijaitseva Penttilän Penttilän siltasilta on paikallisille on paikallisille ja erityisesti ja erityisesti festivaalifestivaalivieraille tuttu festivaalien legendaarisista siltatansseista. Siltatanssien kulta-aikaa vieraille vieraille tuttu tuttu festivaalien festivaalien legendaarisista legendaarisista siltatansseista. siltatansseista. Siltatanssien Siltatanssien kulta-aikaa kulta-aikaa oli erityisesti 1980-luku, jolloin Kaustiselta pois muuttaneet vanhat ja nuoret tuoli livat erityisesti oli erityisesti 1980-luku, 1980-luku, jolloin jolloin Kaustiselta Kaustiselta poispois muuttaneet muuttaneet vanhat vanhat nuoret ja nuoret tu- tufestivaalien keskiviikkona isoin joukoin Penttilän sillalle ja ja meijerin pihalle livattanssimaan. livat festivaalien festivaalien keskiviikkona keskiviikkona isoin isoin joukoin joukoin Penttilän Penttilän sillalle sillalle ja meijerin ja meijerin pihalle pihalle Sillan on rakentanut kirkonrakentajana paremmin tunnetuksi tullut tanssimaan. tanssimaan. Sillan Sillan on rakentanut on rakentanut kirkonrakentajana kirkonrakentajana paremmin paremmin tunnetuksi tunnetuksi tullut tullut Jaakko Kuorikoski. Kuuntelusuositus: Penttilän sillalla säv. Konsta Jylhä Jaakko Jaakko Kuorikoski. Kuorikoski. Kuuntelusuositus: Kuuntelusuositus: Penttilän Penttilän sillalla sillalla säv.säv. Konsta Konsta JylhäJylhä

2. SANTERIN KAFFILA 2. SANTERIN 2. SANTERIN KAFFILA KAFFILA (1885–1967) kahvilasta muodostui 1900-luvun alkuLiikemies Santeri Isokankaan

Liikemies Liikemies Santeri Santeri Isokankaan Isokankaan (1885–1967) (1885–1967) kahvilasta kahvilasta muodostui muodostui 1900-luvun 1900-luvun alkualkupuolella sosiaalinen ja musiikillinen keskus, jossa kirkonkyläläiset pistäytyivät puolella puolella sosiaalinen sosiaalinen ja musiikillinen jaodottivat musiikillinen keskus, keskus, jossa jossa kirkonkyläläiset kirkonkyläläiset pistäytyivät kahvilla, syrjäkyläläiset kyytejä, rahdinajajat sekä virastojen japistäytyivät liikkeiden kahvilla, kahvilla, syrjäkyläläiset syrjäkyläläiset odottivat odottivat kyytejä, kyytejä, rahdinajajat rahdinajajat sekä sekä virastojen virastojen ja liikkeiden ja majoitusliikkeiden henkilökunta kävivät ruokailemassa. Matkustajia varten oli muutamia henkilökunta henkilökunta kävivät kävivät ruokailemassa. Matkustajia Matkustajia varten varten oli harmoni muutamia oli muutamia majoitusmajoitushuoneita. Musiikki oli ruokailemassa. kahvilan vetonaula ja viulut sekä olivat aina asihuoneita. huoneita. Musiikki Musiikki oli kahvilan oli kahvilan vetonaula vetonaula ja viulut ja viulut sekä sekä harmoni harmoni olivat olivat aina aina asi-asiakkaitten käytettävissä, joskus pianokin. Kaffilassa soittelivat lukuisat tunnetut akkaitten akkaitten käytettävissä, käytettävissä, joskus joskus pianokin. pianokin. Kaffilassa Kaffilassa soittelivat soittelivat lukuisat lukuisat Kaustisen pelimannit, kuten vaikkapa Johannes Järvelä, Friiti Ojalatunnetut jatunnetut Artturi Kaustisen Kaustisen pelimannit, pelimannit, kuten kuten vaikkapa vaikkapa Johannes Johannes Järvelä, Järvelä, Friiti Friiti Ojala Ojala ja Artturi ja Artturi Peltokangas. Kuuntelusuositus: Santerin kaffilassa säv. Konsta Jylhä Peltokangas. Peltokangas. Kuuntelusuositus: Kuuntelusuositus: Santerin Santerin kaffilassa kaffilassa säv.säv. Konsta Konsta JylhäJylhä

Kaustisen Kaustisen Nuorisoseura Nuorisoseura r.y. r.y. on vuonna on vuonna 1895 1895 perustettu perustettu kulttuurista kulttuurista harrastustoimintaa ylläpitävä, puoluepoliittisesti sitoutumaton kokoharrasperheen tustoimintaa tustoimintaa ylläpitävä, ylläpitävä, puoluepoliittisesti puoluepoliittisesti sitoutumaton sitoutumaton koko koko perheen perheen yhdistys, jonka päätoimialoja ovat Ottosten kansantanssija musiikkitoiyhdistys, yhdistys, jonka jonka päätoimialoja päätoimialoja ovat ovat Ottosten Ottosten kansantanssikansantanssija musiikkitoija musiikkitoiminta sekä nuoriso- ja kotiseututyö. Nuorisoseurantalo Kalliopaviljonki on minta minta sekä sekä nuorisonuorisoja kotiseututyö. ja kotiseututyö. Nuorisoseurantalo Nuorisoseurantalo Kalliopaviljonki Kalliopaviljonki on on monipuolinen tanssitalo seuran omaan harrastuskäyttöön sekä vuokrausmonipuolinen monipuolinen tanssitalo tanssitalo seuran seuran omaan omaan harrastuskäyttöön harrastuskäyttöön sekä sekä vuokrausvuokraustoimintaan. Kuuntelusuositus: Kaustislainen purppuri, esittää Kaustisen purptoimintaan. toimintaan. Kuuntelusuositus: Kuuntelusuositus: Kaustislainen Kaustislainen purppuri, purppuri, esittää esittää Kaustisen Kaustisen purppurppuripelimannit puripelimannit puripelimannit

7. KONSTA JYLHÄN KOTITALO 7. KONSTA 7. KONSTA JYLHÄN JYLHÄN KOTITALO KOTITALO Konsta Jylhä (1910–1984) on Kaustisen ja koko Suomen tunnetuin peli-

Konsta Konsta Jylhä Jylhä (1910–1984) (1910–1984) on on Kaustisen Kaustisen ja koko jaPajalanmäellä koko Suomen Suomen tunnetuin tunnetuin pelipelimanni sitten 1900-luvun alun. Konsta asui perheineen 1950 manni manni sitten sitten 1900-luvun 1900-luvun alun. alun. Konsta Konsta asui asui Pajalanmäellä Pajalanmäellä perheineen perheineen 1950 1950 –luvulta lähtien. Talo on nykyisin yksityiskäytössä. Kuuntelusuositus: Konstan –luvulta –luvulta lähtien. lähtien. Talo Talo on nykyisin on nykyisin yksityiskäytössä. Kuuntelusuositus: Kuuntelusuositus: Konstan Konstan parempi valssi säv. Konsta Jylhäyksityiskäytössä. parempi parempi valssi valssi säv.säv. Konsta Konsta Jylhä Jylhä

8. RIIPPUSILTA 8. RIIPPUSILTA 8. RIIPPUSILTA Tunnelmallinen Markunkosken riippusilta on yksi monista Perhojokea ylit-

Tunnelmallinen Tunnelmallinen Markunkosken Markunkosken riippusilta riippusilta on yksi on yksi monista monista Perhojokea Perhojokea ylittävistä silloista. Riippusilta rakennettiinkin Varilan ja Järvelän välilleylitjuuri tävistä tävistä silloista. silloista. Riippusilta Riippusilta rakennettiinkin rakennettiinkin Varilan ja Järvelän jatoisella Järvelän välille välille juuri juuri koululaisten takia, sillä varilalaiset kävivätVarilan koulua joen puolella. 3. KREETA HAAPASALON PATSAS koululaisten koululaisten takia, takia, sillä sillä varilalaiset varilalaiset kävivät kävivät koulua koulua joen joen toisella toisella puolella. puolella. Kuuntelusuositus: Riippusillan hambo, säv. Arto Järvelä 3. KREETA 3. KREETA HAAPASALON HAAPASALON PATSAS Kaustislainen kansansoittaja PATSAS Kreeta Haapasalo (1813–1893) kierteli laajalti Kuuntelusuositus: Kuuntelusuositus: Riippusillan Riippusillan hambo, hambo, säv.säv. ArtoArto Järvelä Järvelä Kaustislainen Kaustislainen kansansoittaja kansansoittaja Kreeta Haapasalo Haapasalo kierteli laajalti Etelä-Suomea, Pietaria ja Kreeta Tukholmaa myöten (1813–1893) ja (1813–1893) ilahdutti kierteli ihmisiä erilaajalti tilaiEtelä-Suomea, Etelä-Suomea, Pietaria Pietaria ja kanteleen Tukholmaa ja Tukholmaa myöten myöten ja ilahdutti ja ilahdutti ihmisiä eri eri tilai-tilaisuuksissa laulullaan ja soitollaan. Vuonna 1954 ihmisiä vihityn patsaan on suuksissa suuksissa laulullaan laulullaan ja kanteleen ja kanteleen soitollaan. soitollaan. Vuonna Vuonna 1954 1954 vihityn vihityn patsaan patsaan on on suunnitellut Ilmari Virkkala ja muotoillut hänen nuorin poikansa Tauno VirkkaVETELI suunnitellut suunnitellut Ilmari Ilmari Virkkala Virkkala ja muotoillut ja muotoillut hänen hänen nuorin nuorin poikansa poikansa Tauno Tauno VirkkaVirkkaVETELI VETELIkylän raitti ”Vetelin kylä on ko kaupunki” - Kaino Varila la. Kuuntelusuositus: Mun kanteleeni, säv. Kreeta Haapasalo Vetelin la. Kuuntelusuositus: la. Kuuntelusuositus: MunMun kanteleeni, kanteleeni, säv.säv. Kreeta Kreeta Haapasalo Haapasalo Vetelin Vetelin kylän kylän raitti raitti ”Vetelin ”Vetelin kylä kylä on ko onkaupunki” ko - Kaino -joka Kaino Varila Varila Veteliläisistä Erkki Ala-Könnin mukaan soittajia oli kaupunki” Vetelissä kylässä. Erkki Erkki Ala-Könnin Ala-Könnin mukaan mukaan soittajia soittajia oli Vetelissä oli Vetelissä joka joka kylässä. kylässä. Veteliläisistä 4. PELIMANNITALO JA FESTIVAALIPUISTO lukuisista pelimanneista mainittakoon Tikkakosken, TorpanVeteliläisistä ja Saaren peli4. PELIMANNITALO 4. PELIMANNITALO JA FESTIVAALIPUISTO JA FESTIVAALIPUISTO lukuisista lukuisista pelimanneista pelimanneista mainittakoon mainittakoon Tikkakosken, Tikkakosken, Torpan Torpan ja Saaren ja Saaren pelipeliAlun perin Aapintuvaksi nimetty Pelimannitalo rakennettiin noin vuonna 1800 Vemannisuvut. Vetelin ja Kaustisen etäisyys noin 10 kilometriä. Alun Alun perin perin Aapintuvaksi Aapintuvaksi nimetty nimetty Pelimannitalo Pelimannitalo rakennettiin rakennettiin noin noin vuonna vuonna 1800 1800 VeVemannisuvut. mannisuvut. Vetelin Vetelin ja Kaustisen ja Kaustisen etäisyys etäisyys noin noin 10 kilometriä. 10 kilometriä. telin Pulkkisen kylään. Talo siirrettiin ja pystytettiin Kaustiselle, jossa sen tila toimii Kuuntelusuositus: Vetelin polkka, esittää Tero Hyväluoma ja Matias Tyni telin telin Pulkkisen Pulkkisen kylään. kylään. Talo Talo siirrettiin siirrettiin ja pystytettiin ja pystytettiin Kaustiselle, Kaustiselle, jossa jossa sen sen tila tila toimii toimii Kuuntelusuositus: Kuuntelusuositus: Vetelin Vetelin polkka, polkka, esittää esittää TeroTero Hyväluoma Hyväluoma ja Matias ja Matias TyniTyni kansanmusiikin esityspaikkana, kokous- ja opetustilana, Kansanmusiikki-instituukansanmusiikin kansanmusiikin esityspaikkana, esityspaikkana, kokouskokousja opetustilana, ja opetustilana, Kansanmusiikki-instituuKansanmusiikki-instituutin ja Tallarin toimitilana. Pelimannitalon portailta aukeaa näkymä festivaalipuistin toon, ja tinTallarin ja Tallarin toimitilana. Pelimannitalon Pelimannitalon portailta aukeaa aukeaa näkymä näkymä festivaalipuisfestivaalipuisjota toimitilana. hallitsee 1985 rakennettu portailta amfiteatterin muotoinen festivaaliareena HALSUA toon, toon, jota jota hallitsee hallitsee 1985 1985 rakennettu rakennettu amfiteatterin amfiteatterin muotoinen muotoinen festivaaliareena festivaaliareena HALSUA noin 3 000 hengen katsomoineen. Festivaalin ajan areenaa kattaa arkkitehti Roy HALSUA Halsuan Käpylän ravirata ja pesäpallokenttä noin noin 3 000 3 000 hengen hengen katsomoineen. katsomoineen. Festivaalin Festivaalin ajan ajan areenaa areenaa kattaa kattaa arkkitehti arkkitehti Roy Roy Halsuan Halsuan Käpylän Käpylän ravirata ravirata ja pesäpallokenttä ja pesäpallokenttä Mänttärin suunnittelema Kaustisen juhlien tunnusmerkki “Villen pipo”, joka on Halsuan kuuluisat pesäpalloilijat ja raviurheiluharrastajat löydät samalMänttärin Mänttärin suunnittelema suunnittelema Kaustisen Kaustisen juhlien juhlien tunnusmerkki tunnusmerkki “Villen “Villen pipo”, pipo”, joka joka on on Halsuan Halsuan kuuluisat kuuluisat pesäpalloilijat pesäpalloilijat ja raviurheiluharrastajat jaeiraviurheiluharrastajat löydät löydät samalsamalsaanut nimensä Viljo S. Määttälän (1923-2016) mukaan. ta kentältä. Vastaavaa yhdistelmää löydy muualta suomesta. Halsuan saanut saanut nimensä nimensä Viljo Viljo S. Määttälän S. Määttälän (1923-2016) (1923-2016) mukaan. mukaan. ta kentältä. ta kentältä. Vastaavaa Vastaavaa yhdistelmää ei löydy ei löydy muualta muualta suomesta. suomesta. Halsuan Halsuan Kuuntelusuositus: Tutskovi, esittää Näppärit Miljoonaravit ajettiinyhdistelmää ennen kaksipäiväisinä yleensä heinäkuun ensimKuuntelusuositus: Kuuntelusuositus: Tutskovi, Tutskovi, esittää esittää Näppärit Näppärit Miljoonaravit Miljoonaravit ajettiin ajettiin ennen ennen kaksipäiväisinä kaksipäiväisinä yleensä yleensä heinäkuun heinäkuun ensimensimmäisellä viikolla. Nimensä ravit saivat siitä, että kaksipäiväisten ravien yh5. KANSANTAITEENKESKUS mäisellä mäisellä viikolla. viikolla. Nimensä Nimensä ravit ravit saivat saivat siitä, siitä, että että kaksipäiväisten kaksipäiväisten ravien ravien yhyhteispalkinto summa ylitti silloista rahaa miljoona markkaa. Halsualaisista 5. KANSANTAITEENKESKUS 5. KANSANTAITEENKESKUS Kansantaiteenkeskus valmistui vuonna 1997. Keskus sijaitsee kallion alueella ja toimii teispalkinto teispalkinto summa summa ylitti ylitti silloista silloista rahaa rahaa miljoona miljoona markkaa. markkaa. Halsualaisista Halsualaisista pelimanneista ja säveltäjistä mainittakoon Mestaripelimanni Otto HotakaiKansantaiteenkeskus Kansantaiteenkeskus valmistui valmistui vuonna vuonna 1997. 1997. Keskus Keskus sijaitsee sijaitsee kallion kallion alueella alueella ja toimii jakoulutoimii pelimanneista suomalaisen kansanomaisen kulttuurin kansainvälisenä esittely-, tiedotus-, pelimanneista ja säveltäjistä ja säveltäjistä mainittakoon Mestaripelimanni Mestaripelimanni Otto Otto HotakaiHotakainen (1908-1990) ja hänenmainittakoon poikansa mestaripelimanni Risto Hotakainen. suomalaisen suomalaisen kansanomaisen kansanomaisen kulttuurin kulttuurin kansainvälisenä kansainvälisenä esittely-, esittely-, tiedotus-, tiedotus-, koulukoulu- nen tus-, tallennusja tutkimuskeskuksena. Ilmari Lahdelman ja Rainer Mahlamäen nen (1908-1990) (1908-1990) ja hänen ja hänen poikansa poikansa mestaripelimanni mestaripelimanni Risto Risto Hotakainen. Hotakainen. Halsuan ja Kaustisen etäisyys on noin 30 kilometriä. tus-,suunnittelemassa tus-, tallennustallennusja tutkimuskeskuksena. ja rakennuksessa tutkimuskeskuksena. Ilmari Lahdelman Lahdelman ja Rainer ja Mahlamäen Mahlamäen Halsuan onIlmari käytetty paljon puuta ja Rainer se on arkkitehtuuriHalsuan ja Kaustisen ja Kaustisen etäisyys etäisyys on noin on säv. noin 30Otto kilometriä. 30 kilometriä. Kuuntelusuositus: Ravit Käpylässä, Hotakainen suunnittelemassa suunnittelemassa rakennuksessa on käytetty on käytetty puuta puuta ja se jaon se arkkitehtuurion arkkitehtuurinen nähtävyys.rakennuksessa Kallioon louhitussa salissa japaljon senpaljon tiloissa järjestetään mm. näyttelyjä, Kuuntelusuositus: Kuuntelusuositus: Ravit Ravit Käpylässä, Käpylässä, säv.säv. OttoOtto Hotakainen Hotakainen nentapahtumia nen nähtävyys. nähtävyys. Kallioon Kallioon louhitussa louhitussa salissa salissa ja sen ja sen tiloissa tiloissa järjestetään järjestetään mm. mm. näyttelyjä, näyttelyjä, ja konsertteja. Kuuntelusuositus: Leikkivät sävelet, säv. Viljami Niittykoski tapahtumia tapahtumia ja konsertteja. ja konsertteja. Kuuntelusuositus: Kuuntelusuositus: Leikkivät Leikkivät sävelet, sävelet, säv.säv. Viljami Viljami Niittykoski Niittykoski

–8–


–9–


Kaustisen seutu luo maaseudulle uutta roolia

kuva: OX2. Kuvaaja: Petteri Löppönen Alueen tuulivoima- ja kaivoshankkeiden lähes kahden miljardin investoinnit ovat merkittävät koko Suomen mittakaavassa, puhumattakaan reilun 12 000 asukkaan seutukunnasta. -Valmisteilla oleva tuulivoima vastaa jopa 10 % Suomeen 2030 mennessä rakentuvasta tuulivoimakapasiteetista. Lähitulevaisuudessa alueelta louhittava litiummalmi puolestaan riittää yli 200 000 sähköauton akun vuosituotantoon, Pärkkä täydentää vihreän siirtymän kärkihankkeiden lukuja.

Uusiutuvan energian ja digitalisaation hyödyntäminen on myös tahdosta kiinni. Pelimannimusiikistaan tunnetulle Kaustisen seudulle on nousemassa Suomen suurin tuulivoimapuisto sekä Euroopan mittakaavassa merkittävä litiumkaivos. Valokuitu on pelittänyt seudulla jo viisitoista vuotta. Viiden kunnan, Kaustisen, Vetelin, Toholammin, Halsuan ja Lestijärven muodostama reilun 12000 asukkaan Kaustisen seutukunta huomioidaan varmasti lähitulevaisuudessa kansainvälisissä medioissa, eikä vähiten UNESCOn ihmiskunnan aineettoman perinnön luetteloinnin myötä. Sen verran paljon alueella tapahtuu. - Olemme osanneet ennakoida isompia muutoksia ja löytää uusia tapoja tehdä asioita. Digitalisaatioon seutu lähti 15 vuotta sitten etunojassa. Nyt meillä on kattava ja kehittyvä valokuituun perustuva tietoverkko, joka on lunastanut paikkansa erityisesti korona-ajan etätöissä, kertoo Kaustisen seutukunnan kehittämisjohtaja Petri Jylhä.

Yrittäminen, muutoskyky ja ennakkoluulottomuus – nämä kuvaukset sopivat Kaustisen seudulle. Tulevat suurinvestoinnit tarvitsevat uudenlaista osaamista ja uusia osaajia. -Tiedostamme muuttuvan toimintaympäristön sekä yritysten tarpeet ja tuemme yrityksiämme kehittämiseen liittyvissä haasteissa. Toteutimme ensimmäisen tuulivoima-asentajakoulutuksen jo kymmenen vuotta sitten. Tulevaisuudessa haluamme toteuttaa alueelle tuulivoiman osaamiskeskuksen virtuaalisine oppimisympäristöineen. Maaseutu on mahdollisuus ja näköalaikkuna tulevaisuuteen, summaa Kaustisen seutukunnan yrityskehittäjä Jarmo Finnilä.

Energiamurros Kaustisen seudulla – tuulivoimaa, akkumineraaleja ja vetyä

Maaseudun uusi yhteiskunnallinen rooli rakentuu jatkossa perinteisen alkutuotannon lisäksi yhä voimakkaammin uusiutuvan ja vastuullisen energiaratkaisujen sekä hiilen sidonnan ja kiertotalouden kautta. - Ennustamme, että tulemme näkemään vielä tällä vuosikymmenellä vaikkapa maatilojen, teollisuuden ja liikenteen uudenlaisia ekosysteemejä, joilla positiivisten aluetalousvaikutusten lisäksi tehostetaan esimerkiksi ravinteiden kiertoa ja hiilen sidontaa. Tähän kaikkeen Kaustisen seudulla on erinomaiset mahdollisuudet, toteavat Finnilä ja Pärkkä.

Kaustisen seutukunta muodostaa vetovoimaisen alueen erityisesti uusiutuvan energian osalta. Alueelle on nousemassa Suomen suurin tuulivoimakeskittymä yli 200 myllyn voimin. Lisäksi valmisteilla on Euroopan merkittävin litiumkaivos. Potentiaalia on myös biometaanin tuotannossa ja lähitulevaisuudessa jopa biopohjaisen vedyn tuottamisessa. -Olemme laatineet tiekarttaa vuoteen 2030 saakka. Maaseudun rooli monipuolistuu. Suomalainen maaseutu tulee olemaan keskeinen toimija uusiutuvan energian tuotannossa ja tietysti myös hyödyntämisessä, kertoo projektipäällikkö Timo Pärkkä.

– 10 –


FRISBEEGOLF Frisbeegolfia voi harrastaa Kaustisen seutukunnan jokaisessa kunnassa. Halsuan metsärata tarjoaa haasteita sekä aloitteleville että kokeneemmille pelaajille. Kaustisen frisbeegolfrata on erittäin tekninen ja haastava. Sen maasto on monipuolinen yhdistelmä metsää, puistoa ja kalliota. Lestijärven rata sijaitsee helposti liikuttavassa kangasmaastossa. Toholammin rata sijaitsee liikuntaradan maastossa. Vetelin rata on suunniteltu kallioiseen ja metsäiseen maastoon Vetelin pururadan yhteyteen. Kierrä vaikka kaikki Kaustisenseudun kivat 18-väyläiset frisbeegolfradat!

Toholammin frisbeegolfrata Kuusistontie, 69300 Toholampi

Kaustisen frisbeegolfrata

Tule ja tutustu: kaustisenseutu.fi sekä visitkaustisenseutu.fi

Kalliontie 13, 69600 Kaustinen

Lestijärvi DiscGolfPark Halsuantie 94, 69440 Lestijärvi

Vetelin frisbeegolfrata Lehtisaarentie 11, 69700 Veteli

Kaustisen seudun viisi kuntaa tarjoavat nähtävää ja koettavaa, elämyksiä ja tapahtumia – puhtaan luonnon keskellä tietysti.

Halsua DiscGolfPark Tynkkisentie 2, 69510 Halsua

Patanan frisbeegolfrata

Valkeisjärven leirikeskus Kinnulantie 725, 69450 Lestijärvi

Tekeekö mieli hakeutua veden äärelle?

Patanantie 785, 69850 Veteli

Kaustisen seudulla on upeat mahdollisuudet melontaan ja suppailuun, sekä paljon kivoja ja turvallisia uimapaikkoja. Uimahallejakin alueella on peräti kaksi. Kesällä voit pulahtaa alueen lukuisiin järviin, ja rentoutua viihtyisillä rannoilla. Valitse mielestäsi paras ja kaunein ranta, tai testaa vaikka seudun kaikki kivat uimapaikat. Uimapaikoista ja muista kivoista aktiviteeteista ja mahdollisuuksista löydät lisätietoa visitkaustisenseutu-sivustolta!

Meillä on sinulle vastustamaton kattaus kulttuuria, nähtävyyksiä, tapahtumia, nautintoja ja aktiviteetteja. Tai halutessasi täydellistä rentoutumista ja rauhoittumista ainutlaatuisessa luonnossa. Tule ja koe upea elämysten kesä Kaustisen seudulla!

– 11 –


Maaseutu on Jarno Peltolan oma ympäristö

Kaupunkikierroksen kautta takaisin kotiseudulle Talo seisoo keskellä peltoja, pihatien päästä alkaa metsä, ja ympärillä on riittävästi tilaa ja rauhaa. Sillä tavalla haluaa elää ja asua Kaustisen seutukunnassa digiasiantuntijana ja Kase Smart Countryside 5G Scout –hankkeen projektipäällikkönä työskentelevä Jarno Peltola. Hänelle maaseutu on hyvä paikka asua, elää ja työskennellä. Kaupunkiin pääsee jos haluaa. - Maaseutu on se minun oma ympäristöni. Ympäristö rauhoittaa ihmistä, eikä olekaan enää kiire mihinkään, hän kuvailee. Jyväskylän yliopistossa tietojärjestelmätieteitä opiskellut Peltola on kyllä ehtinyt asua kaupungissakin. Kokkolassa vierähti 4 vuotta, ja Jyväskylässä viitisen vuotta. - Ehdin nähdä sitä aivan riittämiin. Kaupungissa elämä on hektistä, ja kiire tarttuu, hän muistelee.

Nykyisessä työssä, Kaustisen seutukunnan hallinnoiman KASE Smart Countryside 5G Scout-hankkeen projektipäällikkönä, Peltolaa kiinnosti sen moniulotteisuus. - Tässä pääsee kehittämään niin itseä kuin tätä aluettakin. Olin alusta asti suunnittelemassa hankeohjelmaa, ja tämä tuntui vahvasti omalta asialta, hän muistelee.

Juurisyyt kotiseudulle muuttamiseen löytyvät helposti. Kaupunkivuosinakin Peltola puolisoineen halusi viettää aikaa kotiseudullaan, ja tavata perhettä ja ystäviä. - Tympäännyin jatkuvaan viikonloppumatkusteluun, ja aloin miettiä paluuta kotiseudulle. Täällä on molempien vanhemmat ja muuta perhettä.

Projektipäällikkönä toimimisen lisäksi Peltola toimii digiasiantuntijana, kehittämässä seutukunnan organisaation tietojärjestelmiä, työtapoja ja ohjeistuksia. Kaustisen seutukunta on kasvanut ja kehittynyt viimeisen vuoden aikana merkittävästi. - Meillä on tosi hyvä tiimi, ja osaajat lisääntyvät koko ajan, Peltola kertoo.

Peltola ei ole ajatuksineen yksin. Yhä useampi toivoo tai suunnittelee maallemuuttoa. Maaseutu nähdään entistä myönteisempänä paikkana, ja etätyön lisääntyminen mahdollistaa maaseudulla asumisen sellaisillekin, joiden työpaikka on kaupungissa. - Itsekin pystyn tehdä käytännössä kaiken työni etänä kotoa käsin, Peltola kertoo.

Poikkeusaika avasi silmät maaseudulle ja monipaikkaisuudelle

Peltolan luotsaaman hankkeen päämääränä on luoda edellytykset 5G:n laajamittaiseen hyödyntämiseen maaseutualueilla. Tavoitteiden suhteen ei kilpailla vaatimattomuudessa. - Haluamme että Kaustisen seutu on Suomen paras ja kattavin huippunopeiden tietoliikenneyhteyksien maaseutualue, Peltola kertoo.

Viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisia, ja maaseutu on nyt kiinnostavampi ja ajankohtaisempi kuin aikoihin. Koronakriisi pisti monen kohdalla vauhtia jo olemassa oleviin maallemuuttohaaveisiin ja –suunnitelmiin. Peltola kertoo, että työ 5G –hankkeessa mahdollistaa omalta osaltaan etätyön, maallemuuton ja myös monipaikkaisuuden lisääntymistä. - Alueelle voi syntyä osaamiskeskittymiä, joissa luodaan suoraan vientiin soveltuvia tuotteita. Se tuo alueelle verotuloja ja hyvinvointia.

Kotiseudulta löytyi koulutusta vastaava työpaikka Peltola on alun perin kotoisin Kaustiselta, ja muutti ennen armeijaa Kokkolaan. Kokkolassa hän asui vuoteen 2014 asti. Kemiantekniikan opiskelut vaihtuivat kuitenkin Jyväskylän yliopiston tietojärjestelmätieteisiin. - En nähnyt omaa uraani tehtaalla, hän toteaa.

5G-teknologian ja suurhankkeiden myötä alueelle tulee Peltolan mukaan syntymään työpaikkoja myös korkeakoulutetuille. Muutosten myötä myös väestönkehitys kääntyy toivon mukaan positiiviseksi. Myös etätyön ja monipaikkaisuuden lisääntyminen on realistista. - Tässä on nyt meidän mahdollisuus, Peltola toteaa.

Peltola kertoo tykänneensä pienestä pitäen värkätä tietokoneiden kanssa. Veljeksillä tosin oli lapsena tarkat peliajat, ja välillä käskettiin ulos leikkimään. Kiinnostus johdatteli kuitenkin mieleisiin opintoihin, ja sitä kautta työhön tietojärjestelmien pariin.

Monipaikkaisuuden ilmiö, jossa ihmisillä on useampi kuin yksi asuinpaikka, vahvistuu Suomessa koko ajan. Ihmiset tekevät työtä, asuvat, harrastavat ja tarvitsevat palveluja useammalla kuin yhdellä paikkakunnalla. Peltola huomauttaa, että monipaikkaisia ihmisiä ei toistaiseksi tilastoida mihinkään. Se aiheuttaa vääristymiä infran suunnittelussa.

Peltola oli ensin pitkään kuljetusalalla, sekä ajojärjestelijänä että jakoauton kuljettajana. Sen jälkeen hän siirtyi KaseNetille digiasiantuntijaksi.

– 12 –


- Koronakevät näytti, että monet lähtivät kaupungeista maalle etätöihin. Monilla on kaksi eri kotia. Palvelut on kuitenkin rakennettu vakituisen asuinpaikan mukaan, ja maaseudulta palveluja vain vähennetään.

- Yksi voi olla suunnattu esimerkiksi julkisille palveluille, jolloin voisimme testata esimerkiksi etäsairaanhoitomenetelmiä kotihoidon kehittämiseen, Peltola kuvailee.

Valokuitu mahdollistaa tietoyhteiskunnan

Kylä on maaseudulla tärkeä yhteisö Maaseudun tietoliikenneyhteyksissä riittää kehittämistä, mutta elämään kuuluu toki muutakin kuin työtä. Peltola on pelannut futsalia vuodesta 2004, ja jalkapalloa vuodesta 1998. Kalastus on myös tärkeä harrastus. Kun tähän lisätään kolmevuotias jämtlanninpystykorva Saga, paljon muuta ei enää tarvitse ehtiäkään. -En ollut ennen Sagan hankkimista koskaan metsästänyt, mutta tänä syksynä tulee kolmas vuosi jahdissa. Tänäkin syksynä viikonloput kuluvat koiran kanssa hirvijahdissa, Peltola nauraa.

Maaseudulla tarvitaan nopeita internetyhteyksiä talouskasvun, työpaikkojen ja hyvinvoinnin takia. Ja jotta voitaisiin varmistaa, että kansalaiset voivat käyttää haluamiaan sisältöjä ja palveluja. Nopea valokuituyhteys mahdollistaa kuntalaisten tasavertaisen osallistumismahdollisuuden digitaalisiin palveluihin asuinpaikasta riippumatta. Peltola kertoo, että valokuiturakentaminen on kallista, eikä sitä vielä voi kustannustehokkaasti vetää joka torppaan. Kun puhutaan palveluiden saavutettavuudesta, on epätasa-arvoista, että kaikille ei ole saatavilla nopeaa nettiä. - KaseNetillä on valokuituverkkoa tällä seudulla yli tuhat kilometriä. Valokuituyhteys on silti tällä hetkellä käytössä noin 14 prosentilla alueen asukkaista, Peltola kertoo.

Koiran kanssa tulee liikuttua muutenkin enemmän luonnossa. Halsualla ei tarvitse erikseen lähteä autolla maastoon, vaan lenkkipolku alkaa kotiovelta. Vaimo Karoliina on myös koiraihminen ja luontoihminen. - Luonnossa liikkuminen on hänen ansiostaan lisääntynyt. Vaeltamassakin olemme käyneet muun muassa Kolilla ja Saariselällä. Oma kylä on tärkeä yhteisö Peltolalle. Maaseutu edustaa rauhaa, mutta ei suinkaan ole vain verkkainen ja staattinen ympäristö. - Ihan tässä lähellä on paljon tekemistä ja mahdollisuuksia. Kyllä täältä kaikki tarvittava löytyy.

Peltolan mukaan KaseNet sai valmiiksi viime vuonna runkolaitteiden uudistamisen, joka mahdollistaa nopeamman tiedonsiirron. Valokuidun levittämisen edistämistä tehdään myös Kaustisen seutukunnan Kuitua kylille -hankkeessa, jossa tehtyjen selvitysten perusteella KaseNet haki ja sai rahoitusta kahdelle kyläverkko-hankkeelle Pohjanmaan Ely-keskuksen maaseuturahastosta. Hankkeilla rakennetaan valokuitua Halsuan Hietalahteen, Ullavaan sekä Kaustiselle.

Ylikylän kyläyhdistys osti ja remontoi talkoovoimin saunatilallisen kuntotalon. Kuntotalon remontin johdosta Halsuan kunta palkitsi Ylikylän kyläyhdistyksen joulukuussa vuoden Talkoopuukolla. - Toisaalta maaseutuympäristö rauhoittaa, eikä koko ajan ole pakko tehdä jotain. Viikonlopun saa halutessaan kulumaan ihan pihasaunaa ja paljua lämmittämällä, hän kuvailee.

5G –hankkeen päämääränä on luoda edellytykset 5G:n laajamittaiseen hyödyntämiseen maaseutualueella. Siihen kuuluu myös idea maantieteellisesti laajan langattomien yhteyksien testialustan rakentamisesta. Suunnitteilla on eri painopistealueille tarkoitetut testialustat.

– 13 –


Kulukuri.com

Kaikki Keski-Pohjanmaan maaseudun kuljetuspalvelut

Tomas Luoma p. 040 142 4257 tomas.luoma@ kausƟsenseutukunta.

Täällä eletään elämän onnellisinta aikaa – sujuvaa arkea puhtaan luonnon keskellä.

– 14 –


J A N NU

JA

KER TT U

Hanke Kaustisen seudulle

E

lelivätpä kerran suuressa ja hienossa kaupungissa Jannu ja Kerttu. Kerrostalohuoneiston vuokra oli korkea, häijy velkoja hätyytti alvariinsa ja alakerrassa asui kärttyisä Lahtisen rouva. - Muutamme? Sinnekö, ällistyi Kerttu, kun Jannu eräänä päivänä ilmoitti heidän muuttavan Kaustisen seudulle. - Enoni Brian käy siellä joka kesä polkuharmoonikursseilla, vastasi Jannu ja jatkoi: - Selvitin vähän. Siellä meidän on hyvä. Kuunteles ny! Ja Kerttu kuunteli. - Sinähän olet Kerttu ekoloogisesti knälli ja vaatelias ihminen, aloitti Jannu. Kaustisen seutukunnassa on semmoinen kun KIERTOON! -hanke. Ne ottavat uusiutuvan energian tuotannon käyttöön turkislantavarannot ja käytöstä poistuneet turvetuotantoalueet. 330000 tonnin edestä biomassoja ynnä lietteitä. Eikö kuulosta houkuttelevalta! Niillä pärtsäilemme me kohta. Ja ihana lämpö leviää uuteen kotiimme biokaasulaitokselta kuin itsestään. Omatuntomme on puhdas kuin Kärcherillä suihkuteltu kaustislainen. - Onkohan noin, Kerttu epäili. Mutta kun matkustan paljon. Miten se muka sieltä syrjälän perältä onnistuisi? - Liikkumiseen saapi biopolttoainetta. - Peijooni, Kerttu ällistyi. - Vaan ei siinä vielä kaikki, Jannu intautui! Vaikkei arvaisi, nämä kylät on hoitaneet liikenneasiaa aika hyvin. Paikallisen sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän Matkapalvelukeskus oli Suomen ensimmäisiä, josta löytyi yhdestä numerosta kaikki terveydenhuollon kyytipalvelut. - No joo, mutta entäs kun en ole terveydenhuollon asiakas ja pitäis päästä Joensuuhun? Helikopterillako pitää mennä, tiedusti Kerttu ivallisesti. - Knaputtelehan nettiin kulukuri.com. Kaupungeissa on joukkoliikenteen aikataulut, mutta tämä kulukuri on vielä kätevämpi – se tekee saman maaseudulla. Samasta osoitteesta löytyy yksityisautojen kimppakyydit, junat, bussit, taksit. Autoilijaa helpottaa, kun voi ilmoittaa vaikka, että menen joka keskiviikko Toholammilta Näppäriharjoituksiin Kaustiselle ja käyn samalla Vetelin hallissa uimassa 550 m. perhosta, tuleeko kukaan messiin?

Kerttu näytti hämmentyneeltä. Hänen kulmakarvansa nykivät: - Mutta netti siellä ei ainakaan pelaa, virkkoi ykskantaan hän. - Etpä tiedä mistä puhut, Jannu ilakoi! Siellä on tehty 5G-selvitys ja arvaa mitä; sekin seutukunnan toimesta. - Pah, puh! Hanke ja hanke! Hankeen menee koko homma. Eihän siellä perähikiällä ole mitään tukiasemiakaan, puhisi Kerttu! - Alueella on valokuiturunkoverkkoa jo yli 1000 kilometrin edestä ja lisää tulee, riemuitsi Jannu ja pomppi tasajalkaa. Kun valokuitu laajenee, saadaan viis-geekin toimimaan moitteetta syrjempänäkin. Kaupungeissa on tiuhassa tukiasemia, vastaavasti maalla 5G suihkii valokuidun avustamana. Aloittivat kehityksen jo 90-luvun lopulla, kun kuituverkko yhdisti kuntakeskukset. Valokuirulla – kuten paikallismurteella sanotaan – saadaan varma gigan nopeus. Eroa kaupunkiin ei juuri ole. Tsekkaahan Kerttu kaustisenseutu.fi. Kerttu lysäytti hartiansa alas ja näytti luovuttaneen. Enempiä ei kyselty. Muutto suunniteltiin pikaisella aikataululla, mutta edelleen kyti Kertun mielessä epäilyksen kipinä. - Kuulostaa ihan liian hyvältä ollakseen totta, tuumi Kerttu. Maitojunaan löytyy varmaan helposti liput sieltä kulukuri.comista. Kun muuton hetki koitti, pudotteli Kerttu matkan varrelle leivänmuruja, jotta löytäisi varmasti takaisin kaupunkiin. Mutta sitten yksi asia toimi kivasti, toinen järjestyi vielä mukavammin, kolmas kuin itsestään, kunnes linnut olivat syöneet kaikki leivänmurut. Vaan ei Kerttu olisi enää halunnutkaan takaisin hienoon kaupunkiin. Asustihan hän Kaustisen seudulla. - Mee sää hankhen eellä, tuumas Kerttu saunasa seuraavana talavena. teksti: Ville Kangas


KESÄLEHTI 2022 Julkaisija Kaustisen seutukunta Päätoimittaja Anu Kauppila Taitto Kaustisen seutukunta ja Huittisten Sanomalehti Oy

Painos 1000 kpl

Tule ja tutustu: kaustisenseutu.fi

Kase Kesälehden kesävisa 1. Minä vuonna pelimanni, näppäri- ja sisukipedagogi yms. Mauno Järvelä promotoitiin SibeliusAkatemian kunniatohtoriksi? a) 2011 b) 2012 c) 2017 d) 2021 2. Milloin Toholammin upea post-modernismia ilmentävä kunnantalo valmistui? a) 1980 b) 1987 c) 1990 d) 1995 3. Minkä takia Valtteri Bottaksesta kysytään seutukuntavisailussa? a) Äitinsä on Toholammilta b) Valtterin veli on naimisissa Vetelissä c) Valtterilla on kesämökki Lestijärven rannalla d) Valtteri sai ensimmäiset ylinopeussakot Lammasojan suoralla 4. Miten seuraava 1800-luvun lopun runoelma jatkuu: ”Halsua oli pieni kappeli,…”? a) jossa kansa aneita kanteli b) jossa pappi ja lukkari tappeli c) missä mannaa taivaalta sateli d) niin pieni, mutta silti ihan soppeli

5. Kuka on suunnitellut Lestijärven kunnan vaakunan, hopeakentässä olevan sinisen teerenpyrstön? a) Ilmari Wirkkala b) Tapio Wirkkala c) Gustaf von Numers d) Kustaa Vilkuna 6. Kaustisen hyppyrimäen mäkiennätys oli aikoinaan 54 metriä. Kenen nimissä tämä ennätys oli? a) Matti Nykänen b) Veikko Kankkonen c) Jari Puikkonen d) Toni Nieminen 7. Mikä seuraavista on jääkauden aikaisen suuren järven rantakivikko Kaustisen seutukunnan alueella? a) Lutakko b) Töppönen c) Kannistonrakka d) Kivistö

8. Legendaarinen Lestijärven Kiiston omistama viihdekeskus Discoland oli yksi maakunnan kuumimmista menomestoista vuosikymmenet – kuinka pitkään eli mistä vuodesta mihin vuoteen? a) 1950-2000 b) 1957-2004 c) 1967-2004 d) 1970-2006 9. Mikä on Kaustisen ja Vetelin kuntien alueella pääasiassa sijaitsevan ja Natura2000luokitellun Pilvinevan pinta-ala hehtaareina? a) 1557 ha b) 2014 ha c) 3100 ha d) 3667 ha 10. Kuka on säveltänyt kappaleen “Ilta Halsuanjärvellä”? a) Esko Pollari b) Otto Hotakainen c) Viljo Karvonen d) Hanne Jylhä

Oikeat vastaukset: 1. b) – 2. b) – 3. a) – 4. b) – 5. c) – 6. a) – 7. b) – 8. b) – 9. d) – 10. a)

Paino Sanoma Manu, Tampere

– 16 –