Huhtasuolainen 4/2022

Page 1

suolainen www.huhtasuolainen.fi

4/2022

Huhtasuon alueen sitoutumaton paikallislehti


Huhtasuolainen

2

4/2022

Pääkirjoitus

marinan pakina

Päätoimittaja Tane Nyholm

PIMEÄÄ AIKAA Syksy on jälleen saapunut, ja päivät lyhenevät tuoden pimeyden tullessaan. Tuntuu siltä, että meillä täällä Suomessakin ihmiset passivoituvat näin syksyllä. Lehtien otsikoita hallitsee Ukrainan sota, ja erilaisia ennustajia on joka lehti täynnä. Pidän outona, että meitä kehoitetaan jopa kyttäämään mökkinaapureita, mikäli sattuu olemaan Venäläinen perhe, joka omistaa tämän mökin. Muistan hyvin, kun Saksalaiset ostelivat mökkejä, ja tontteja Suomesta. Kova oli vastustus heitä kohtaan, ja spekuloitiin, että valtaavat meidän maan tällä tavalla. Toki silloin oli kulunut sodasta vähemmän aikaa, ja varsinkin vanhemmalla väestöllä oli katkerat muistot mielessä, varsinkin Lapissa. Toivottavasti tämä sota Ukrainassa loppuu pian, ja alkaa normaalimpi aika, vaikka varmasti kestää kauan, että meidän isoon naapuriin välit paranevat. Uskon, että tulevana talvena meillä sähkö riittää, vaikka meitä onkin peloteltu siitä, että tulee katkoja sähkön jakelussa. Kaupassa käydessä huomaa, että ruokatavaran hinta on noussut kovasti. Meille kuluttajille se tietää isompia ruokalaskuja, sekä siirtymistä halvempiin tuotteisiin. Kaupat tekevät nyt isoja voittoja, ja maksajina olemme me. Kuitenkin tuottajille ei makseta enempää vaikka kustannutkset sielläkin nousseet rajusti. Täällä Huhtasuolla elämä soljuu entistä rataansa, eikä ole mitään pahempaa tapahtunut. Mennään kuitenkin luottavaisesti eteenpäin. Tane Nyhom

Toimitus: Huhtamedia ry Kaakonpyrstö 6, talonpääty Puhelin: 050 917 2810 Sähköposti: huhtasuolainen@gmail.com tai toimitus@huhtasuolainen.fi Kotisivu: www.huhtasuolainen.fi Päätoimittaja Tauno Nyholm Toimittajat Marina Nyholm Taitto Tomi Vaittinen Ilmoitusmyynti Erkki Hakkarainen

Painopaikka: Lehtisepät Oy Hallipussi 2 76101 Pieksämäki Painos: 4500 kpl Ilmoitusten hinnat: 50x100mm sisäsivu 40 €, etusivu 50 €, takasivu 45 € 100x100mm sisäsivu 75 €, etusivu 95 €, takasivu 85 € 100x150mm sisäsivu 110 €, etusivu 140 €, takasivu 125 € koko etusivu 1000 €, koko takasivu 800 €

HUOM! Mikäli Huhtasuolaista ei ole jaettu talouteenne niin Kylätoimistolta (Nevakatu 1, Huhtakeskus) voi hakea aina uusimman numeron. Kylätoimisto on avoinna ma-to klo 9-15 ja pe klo 9-14.

MATKA ESPANJAAN Tänä kesänä mieheni kanssa matkustimme Espanjaan. Ensimmäinen kerta covid pandemian jälkeen. Nykyinen aika matkustaminen koronan jalkeen on muuttunut. Turvallisuuden takia täytyy noudattaa säänntöjä ja maan omia vaatimuksia ja ohjeita. Ensiksi pari-kolme päivää ennen lentoa täytimme lomakkeet, että me saaneet kaksi rokotusta ja vielä otettiin mukaan maskia. Espanjan Iberia lentoyhtiö vaati sisätilassa koko lennon aikana käyttää kertakäyttömaskia. Oman kokemuksen mukaan voin sanoa, että niin vaikea istua maski päässä lentokoneessa neljä ja puoli tuntia. Poistettiin niitä vaan kerran, kun otettiin kahvia ja syöimme muffit. Espanjassa käytettiin maskia myöskin bussissa ja metrossa sääntöjen mukaan. Muissa paikoissa kuten rannalla, kahvilassa, ravintoloissa ja kauppoissa maskia käytettiin ihan kun Suomessa jos itse haluaa. Vaikka lentämimen oli vaikeaa meille, mutta olimme onnellisia, että pääsimme Espanjan lomalle. Tykkäämme kovasti viettää lomaa Espanjassa ja olemme matkustaneet Callella kaupungille monena vuotena. Calella on pieni ja rauhallinen turistikaupunki. Upea ja siisti ranta ja iso Dalmau puisto. Calella sijaitsee vain 50 km Barcelonasta. Juna kulkee usein päivällä ja matka Barcelonan keskustaan kestää noin tunnin ja todella mukava. Melkein koko matkan voi nähdä palmuja, meri ja upea ranta. Asumme aina samassa perhe hotellissa. Viihdyn siellä hyvin. Aina ystävällinen henkilökunta ja mukavat huoneet. Lyhyt matka hotellista rannalle, ostoskadulle, puistolle, sekä rautatieasemalle. Lomalla otettin aurinkoa rannalla ja uimme merellä. Meri oli todella lämmin. Joskus olimme laiskoja ja uimme vain uima altaalla. Se ei ole kovin iso, mutta sopii aikuisille Lapsilla on oma hauska koristeltu uima-allas. Päivällä kiersimme kaupungissa ja puistossa, istumme kahvillassa ottamassa capuchino kahvia ihanan Calellan leivoksen kanssa. Aamulla ja illalla hotelli jarjestää erilaisia ohjelmia lapsille ja aikuisille. Joka kerta kun me olemme Calellassa meille tullee tunteita, että olimme kotona. Marina Nyholm Hyvää syksyn jatkoa kaikille Huhtasuolaisille!


4/2022

Huhtasuolainen

Huhtasuon kirjastossa tapahtuu!

3

Safira Sulvaran on uusi Miss Jyväskylä

25.10. Huhtasuon kirjastossa pidetään Runokaraoke. Ideana Runokaraokessa on se, että kuka tahansa voi tulla lausumaan runon tai muun itselle tärkeän tekstin, ihan niin kuin karaokessa. Halutessaan voi tulla paikanpäälle vain kuuntelemaan, ja runotoiveita voi myös esittää runokaraokeemäntämme, Leila Niemisen lausuttavaksi. Satutuokioita järjestetään syksyn aikana vielä kaksi, 17.11. ja 15.12. klo 9.30. Satutuokiot ovat kaikille avoimia satuhetkiä, joiden aikana luetaan satuja ääneen lapsille. Ryhmiltä toivomme ennakkoilmoittautumisen. Lukulemmikit päivystävät vielä kolmesti: 26.10., 9.11. ja 23.11. Ajan lukulemmikille voi varata sähköpostilla tai puhelimitse. 8.12. saamme pitkästä aikaa avata Elävän joulukalenterin luukun! Lapsille suunnatussa tapahtumassa näemme pöytänukketeatteria. Ryhmiltä jälleen ennakkoilmoittautuminen puhelimitse tai sähköpostilla. Datataiturit päivystävät Huhtasuon kirjastolla joka perjantai kello 13-15. Nappaa mukaan laitteesi, jonka kanssa tarvitset apua ja tule kirjastoon. Datataiturit ovat Gradian datanomiopiskelijoita, jotka neuvovat puhelimeen, tablettiin tai vaikkapa kannettavaan tietokoneeseen liittyvien ongelmien kanssa. Päivystyksiin ei varata aikaa. Palvelu on maksutonta.

Kirjastokortilla pelikatsomoon ja konserttiin Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastosta voi lainata paikallisseurojen ja kulttuuritoimijoiden kausikortteja viikoksi käyttöönsä. Talvikauden 202223 kausikortteja ovat lainattaviksi lahjoittaneet jo paikalliset seurat JYP, Happee, Kampuksen Dynamo (tulossa) sekä kulttuuria: Jyväskylän kaupunginteatteri, Jyväskylä Sinfonia ja livemusiikkia tarjoava JazzJKL. Kausikorttivalikoima täydentyy syksyn mittaan. Kausikortit lainataan pääkirjaston 1. kerroksen infopisteeltä, maksimissaan 2 kausikorttia/asiakas. Lainaukseen tarvitset kirjastokortin ja henkilöllisyystodistuksen. Laina-aika on 1 viikko, eikä kausikortteja voi varata tai lainaa uusia. Verkkokirjastosta löydät kausikortit hakusanalla ”kausikortti”, jos haluat tarkistaa onko haluamasi kausikortti vapaana. Palauttamattomasta kausikortista peritään kausikortin hankintahintaa vastaava summa, ja kyseinen kausikortti mitätöidään.

E-lehdet kotisohvalta Kirjaston sähköisestä lehtitarjonnasta pääsee nauttimaan myös kotisohvalta käsin. Tarvitset vain laitteen, jolta lukea lehteä, kirjastokortin ja pin-koodin. Lehtipalvelun nimi on eMagz, ja linkki sinne löytyy Jyväskylän verkkokirjastosta osoitteesta www.keski.finna.fi, e-kirjasto välilehdeltä. Palvelussa voi lukea lehteä kaksi tuntia kerrallaan, jonka jälkeen järjestelmä kirjaa sinut automaattisesti ulos. Mikäli kaikki lehden lukuoikeudet ovat käytössä, eli lehdellä on useampia lukijoita samaan aikaan, palvelu ilmoittaa siitä yrittäessäsi avata lehteä. Lehti avautuu luettavaksi painamalla kansikuvaa.

Kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot Ma-ke 13-19, to-pe 11-16. Puh. 014 266 4133, s-posti kirjasto.huhtasuo@jyvaskyla.fi Kirjasto on auki normaalisti myös koulujen syys- joulu- ja talvilomien aikana!

Vuoden 2022 Miss Jyväskylä Safira Sulvaran keskellä, vasemmalla toinen perintöprinsessa Vilma Mäntylä ja oikealla ensimmäinen perintöprinsessa Aino Peltola.

Miss Jyväskylä 2022 valittiin lauantaina 15. lokakuuta käytävässä finaalissa Kauppakeskus Sepässä. Vuoden Miss Jyväskyläksi kruunattiin Safira Sulvaran, 20. Ensimmäiseksi perintöprinsessaksi valittiin Aino Peltola, 16, sekä toiseksi perintöprinsessaksi Vilma Mäntylä, 17. Yleisönsuosikiksi valittiin 27 -vuotias Mari Kauppinen. Finaalissa mukana oli kymmenen kilpailijaa, ikähaarukaltaan 16-27 -vuotiaita.

”Lupaan olla kruunun arvoinen perillinen ja en malta odottaa tulevaa vuotta. Kiitos kaikille tämän kisan mahdollistaneille ja ihanille missisiskoille. Olen saanut niin paljon uusia kokemuksia ja ihania ystäviä jo nyt ja vielä vuoteni Miss Jyväskylänä edessä”, kertoo Safira Instagram tilillään.


4/2022

Huhtasuolainen

4

Aikamatka Huhtasuon historiaan alueen nopeaa kehittymistä. Sulun Kiinteistöhoito Oy, joka sai nimensä taimitarhan mukaan, oli tärkeä osa alueen infrastruktuuria. Mallia siihen haettiin pääkaupunkiseudulta ja Oulusta.

Kangaslampi

Huhtakeskus 1996.

Alueella oli ennen vuotta 1965 Keski-Suomen metsänhoitolautakunnan taimitarhaalue, armeijan varikko, jonka alueelta löytää vieläkin bunkkereiden ja muiden armeijarakennusten raunioita, satunnaisista ammusten osista puhumattakaan, sekä Pupuhuhta, joka oli silloin vain metsäinen mäki. Myös B-sairaalan alkuperäiset rakennukset oli rakennettu vuonna 1958

Eerolan ja Huhtasuon tilojen maa-alueille, jotka kaupunki osti vuosina 1955 ja 1956. Wikipedia kertoo lopunkin alueen siirtyneen Jyväskylälle vuonna 1965 ja seuraavana vuonna perustettu Jyväskylän Yleishyödyllinen Asuntotuotanto Oy päätti ostaa KangaslampiSulku -tilat. Ihan niin yksinkertaisesti asiat eivät kuitenkaan

edenneet, koska silloiset päättäjät pitivät aluetta liian syrjäisenä. Toisaalta alueelle kaavailtiin korkeita tornitalojakin. Asemakaava kuitenkin vahvistettin lopulta vuonna 1971, keskimäärin huomattavasti matalammilla taloilla. Rakentaminen alkoi samana vuonna ja Erkintorni-nimiset ensimmäiset talot valmistuivat Laikuttajantielle vuonna 1972. Palveluiden rakenta-

minen päätettiin myös aloittaa ajallaan, aluksi osin tilapäistiloissa. Rakentamisen tasosta ei myöskään suostuttu tinkimään, painostuksesta huolimatta. Aluetta suunnitellessa otettiin erityishuomioon Kangaslampi, Kaakkolampi ja Vääräjärvi, joiden yhteyteen rakennettiin runsaasti urheilu- ja virkistyspaikkoja. Alunperin lapsia ajatellen suunniteltiin ja osin toteutettiikin alueleikkipaikkoja, joissa oli mm. lentopallokenttiä, mutta myöhemmin osa niistä poistettiin, koska ne eivät kaikkia miellyttäneet. Huhtakeskuksen suunnitteluun ja rakentamiseen panostettiin erityisesti, koska sen katsottiin olevan erittäin olennainen osa koko Huhtasuon kehittymistä ja kasvamista pitkälle tulevaisuuteen.

Kaakkolampi vehreänä.

Julkinen liikenne oli alueella jo 70-luvulla ennen rakentamisen huippukautta tiheää, joka toisaalta helpotti

Kaupunginosan alueella sijainneen taimitarhan vaiheet ajoittuvat vuosille 1935 – 1968. Valtion omistama Keski – Suomen metsänhoitolautakunta perusti tarhan vuonna 1935 maakunnan taimituotannon turvaamiseksi ja osaksi myös muun Suomen tarpeisiin. Taimitarhan alue muodostettiin kahden vuonna 1934 ostetun maatilan maista. Myöhemmin tarhan nimi muuttui Tapion Taimitarhaksi. Noin seitsemän hehtaarin alueella oli kolme isoa kasvihuonetta. Alue jakautui Kangaslammen molemmille rannoille. Taimitarhalla kasvatettiin kuusen, männyn, koivun sekä erikoispuulaatuja jotka olivat lehtikuusi, seepramänty, hopeakuusi ja visakoivu. Suluntien ja vesitornille johtavan tien yhtymäkohdalla on toiminut betonipunkkeri, jossa pidettiin taimitarhan siemeniä. Taimitarhalla oli retkeilytupa, mihin vieraat pystyivät majoittumaan sekä rantasauna. Kevät, kesä ja syksy olivat työntäyteistä aikaa ja tarhalla oli enimmillään yli 200 henkeä töissä. Tarha sai naapurikseen suojeluvarikon, syntyi näiden välille pian yhteyksiä. Varikon alueen naiset olivat valtaisa työvoimavara taimitarhalle. Päivisin naiset hoitivat kotiaan, kun miehet tulivat illalla töistä kotiin, lähtivät naiset pariksi tunniksi taimitarhalle töihin. Näin rahaa saatiin enemmän perheeseen. Myös monelle


Huhtasuolainen

4/2022

5

kasvaneen alueen tarpeisiin. Huhtasuon koulun suunnittelu alkoi vuonna 1973. Koulu valmistui 1975 ja palveli kaikkia ala-asteen oppilaita, eli luokkia 1-6. Koulun liikuntatilat uimaopetustiloineen ja kuntosaleineen saivat kiitosta.

Kangaslampi, Kulottajantie 4.

opiskelijalle taimitarha oli erinomainen kesätyöpaikka. Kangaslampi on aina ollut tärkeä osa Huhtasuota. Myös historiassa asukkaat kokivat lammen tärkeäksi virkistyskohteeksi alueella, minkä vuoksi lammen kunnostusta toivottiin pikimmiten. Suunnitteilla oli pallokentän rakentaminen sekä lammen perkaaminen käyttökelpoiseksi vuonna 1976 hallituksen vuosikokouksessa. Kangaslammen ympärille on rakennettu pururata mikä sopii kesäsekä talvikäyttöön. Kangaslammen kalalajeja olivat historiassa kirjolohi, ankerias, särki sekä hauki. Kangaslammen metsä alueilla asustelee myös liito– oravia.

Päivähoito ja koulut Laki lasten päivähoidosta vuodelta 1973 velvoitti kuntia järjestämään lasten päivähoidon siinä muodossa

niinä aikoina kun perheet sitä tarvitsivat. Tämän jälkeen lasten päivähoito alkoi laajeta ja painottua kokopäiväiseen suuntaan. Huhtasuon alueelle perustettiin 1970-luvulla päiväkoteja viisi kappaletta. 1972 Kangasvuoren ja Kanervalan päiväkodit. Kangaslammen päiväkoti 1974. Taimiston (Suluntie 18) ja Pupuhuhdan päiväkodit 1977. Jatkoa seurasi, 1980 Varikon päiväkoti (Karpalokuja 5) ja 1988 Huhtarinteen päiväkoti. 1980-luvun loppupuolella lapsimäärän vähentyessä ikärakenteen myötä tuli vuokratiloissa toimivien päiväkotien, Kangaslammen ja Kanervalan päiväkodit, kohtaloksi lakkautus 90-luvun taitteessa. Kangasvuoren päiväkoti muutti vuonna 1970 valmistuneeseen Kangasvuoren entiseen kouluun. Varikon päiväkoti (Karpalokuja 5) Purettiin 201(?) Näiden päiväkotien lisäksi alueella oli runsaasti sekä valvottuja että ohjattuja perhepäivähoitajia. Tämän päivän tilanne on kovin erilainen. Huhtasuon alueella toimii kaksi kunnallista päiväkotia, Huhtasuon päiväkoti (Suluntie 18) ja Pupuhuhdan päiväkoti (Pupuhuhdan-

tie 17). Juuri puretun Kangasvuorentien päiväkodin (Kangasvuorentie 12) tontille on määrä nousta uusi Kangasvuoren päiväkoti/koulu. Käyttöönotto on ajoitettu vuoden 2019 alkuun. Virallisesti tämän alueen kouluista on mainintoja Jyväskylän kaupungin koulusuunnitelmassa vuodelta 1969. Suunnitelmassa todetaan jo tarve rakentaa Kangasvuoren yläaste sekä useita ala-asteen kouluja. Vuonna 1971 valmistui alueen ensimmäinen koulu, Kangasvuoren koulu, (Kangasvuorentie 12) Koulussa aloitti kolme ensimmäistä ja kaksi toista luokkaa. Koulun tilat eivän kauan riittäneet nopeasti

Oman yläasteen saaminen Huhtasuolle nousi 1980-luvun alussa vakavaksi kysymykseksi. Koulun suunnittelusta järjestettiin arkkitehtikilpailu. Kilpailuun sisältyi yläasteen tilojen lisäksi erityiskoulun ja lastentarhan tilaratkaisut. Huhtaharjun koulu aloitti toimintansa Huhtasuolla 1983. Pupuhuhdan mäelle valmistui 1982 Pupuhuhdan ala-aste 1-6 luokkalaisille. 1980luvun lopulla oli saatu alueen koulurakentaminen sen hetkiseen päätökseen, peruskouluja oli neljä: Huhtaharjun ylä-aste sekä Huhtasuon, Kangasvuoren ja Pupuhuhdan ala-asteet ja Huhtarinteen erityiskoulu. Näillä kouluilla mentiinkin eteenpäin lähes 30 vuotta. Huhtarinteen koulun pahenevat sisäilmaongelmat olivat osaltaan vaikuttamassa uuden Huhtasuon koulu- ja päiväkotikeskuksen suunnittelun käynnistämiseen.

Vemmelsäären puistoa Pupuhuhdassa.

Huhtasuon koulu- ja päiväkotikeskus valmistui 2015.

Huhtasuon koulu- ja päiväkotikeskus toteutettiin kahdessa vaiheessa vuosina 2012–2015. Uusien rakennusten tieltä purettiin Huhtasuon ala-aste ja päiväkoti, Huhtaharjun koulu ja Huhtarinteen erityiskoulu. Hankkeen ensimmäinen vaihe, päiväkoti ja erityiskoulu, valmistui vuonna 2013. Toiseen vaiheeseen kuuluivat yhtenäiskoulu ja liikuntahalli. Teksti: Hannu Pitkänen ja Riikka Metsoila Lähteet: Veikko Salonen, Minun Huhtasuoni, Huhtasuon Asukasyhdistys 1974 - 1999 Reijo Pesosen muistiinpanot


Huhtasuolainen

6

N muksujen puuhapalsta A

Syysretki

Olipa kerran 8-vuotias tyttö nimeltään Anna, joka oli juuri päässyt syyslomalle. Tarkoituksena oli mennä perheen kanssa pienelle syysretkelle läheiselle lammelle. Lehdet olivat tippuneet puista ja maa oli kauniin ruskan peitossa. Maisemat olivat uskomattoman upeat ja isä oli saanut idean, että olisi kiva lähteä tutkimaan lähiseutua ja näyttää lapsille luontoa. Äiti oli puolestaan käynyt ostamassa sopivia eväitä mukaan otettavaksi. Anna oli toivonut evääksi tikkupullia. Lähtöpäivä tuli ja kaikki olivat valmiita retkelle, jopa perheen pienimäinen, Annan pikkusisko Helmi. Helmi oli Annaa kolme vuotta nuorempi ja oli vasta täyttänyt 5 vuotta. Hän oli saanut syntymäpäivälahjaksi uuden polkupyörän ja oli ajatellut lähteä, sillä retkelle mukaan. Polkupyörässä oli vielä apurenkaat asennettuna, koska Helmi ei osannut vielä pyöräillä ilman niitä. Annalla oli myös oma polkupyörä, joka oli Helmin pyöräntavoin saatu lahjaksi, kun Anna oli 5-vuotias. Anna oli kuitenkin jo oppinut pois apupyörien käytöstä. Pihasta lähtiessä Anna ja Helmi polkivat pyöriä, ja äiti ja isä kävelivät perässä niin kuin heillä on yleensäkin tapana. Perhe teki useinkin samanlaisia retkiä, mutta nyt retket olivat olleet pienellä tauolla isän työkiireiden takia. Mikään ei siis ollut parempi tapa juhlistaa kiireiden loppumista, kuin pitää pitkästä aikaa eväsretki kauniissa luonnossa yhdessä koko perheellä. Lammelle saavuttua alkoi isä tehdä heti nuotiota Annan tikkupullia varten. Äiti levitti ison punaisen liinan maahan mahdollisimman tasaiseen paikkaan. Anna ja Helmi menivät leikkimään tuonnemmaksi retki paikasta. Alueella oli villieläin varoitus, mutta ihmiset silti käyttivät paikkaa retkeilyyn. Leikin tiimellyksessä tytöt menivät aina kauemmas ja kauemmas, kunnes tulivat lähelle luolaa lammen toisella puolella. Luolan suulla oli todella pimeä ja kylmä hohkasin sen sisältä. Yhtäkkiä kylmä hehku muuttui lämpimäksi ja epämiellyttävä löyhkä kantautui tyttöjen neniin. Pian sen jälkeen luolasta kuului murahdus ja jokin lähti liikkeelle. Tytöt säikähtivät tilannetta ja alkoivat kirkua. Luolasta nousi valtava karhu, joka ärjyi tyttöjä kohti. Se oli ilmeisesti ollut siellä nukkumassa ja herännyt leikkimisen ääniin. Anna otti pikkusiskoaan kädestä kiinni ja lähti vetämään tätä poispäin karhusta. Isä oli kuullut kirkumisen ja juoksi paikalle auttamaan. Isä laski ison purkillisen hunajaa karhun eteen ja astui tyttöjen ja karhun väliin. Karhu rauhoittui haistelemaan hunajapurkkia ja sillä välin isä vei tytöt takaisin leiripaikalle. Äiti ja isä pakkasivat äkkiä kamppeet ja kaikki lähtivät paikalta.

4/2022

Vilskettä ja vipinää Perttulassa Syyskausi on hyvässä vauhdissa ja nuorisotila on usein nuoria pullollaan; hyvä juttu! Huhtasuon nuorisotila Perttula (Nevakatu 1) on yksi Jyväskylän kaupungin nuorisopalvelujen nuorisotiloista ja ovet ovat avoinna yleensä tiistaista perjantaihin. Syksyn ohjelmaan on kuulunut mm. sokerimaalausta, läksyjen tekemistä, tikkaribingo, turnauksia, kisoja, piirtämistä, heijastinten tekoa ja ohikulkijat ovat saattaneet huomata pihalla muutaman kerran vauhdikkaan pehmomiekkataistelun. Nuorisotilalla on hetkittäin paljon porukkaa, mutta melkein aina kaikki pääsevät pelaamaan haluamiaan pelejä ja vapaa-aikaa vietetään iloisissa tunnelmissa. Keskiviikkoisin on tarjolla välipalaa. Tarkemmat aukioloajat ilmoitamme Perttulan ovessa, koulun inforuudulla sekä Instagramissa @nuorisotila.perttula. Toimintamme pääkohderyhmänä ovat 13-18 -vuotiaat nuoret, mutta iltapäivisin mukana on myös 4.-6. luokkalaisia. Toimintamme on maksutonta ja päihteetöntä. Uutuutena Perttulassa on alkanut Nuorten Taidetyöpajan AlueStartti-paja, joka on suunnattu 17-29 -vuotiaille nuorille. Pajaan on jatkuva haku ja mahdollisia vapaita paikkoja voi kysellä numerosta: 050 311 8276 / Henna. Iloisia syyspäiviä kaikille toivottavat Perttulan nuorisonohjaajat

Kikka! Elokuva-arvostelu

Tilanne säikäytti isosti ja Annankin piti rauhoitella vielä kotonakin itseään. Pienempi Helmi oli vielä järkyttyneempi tilanteesta, joten perhe päätti sytyttää leirinuotion omalle takapihalle, ja paistaa tikkupullat siellä. Retki oli melkoinen seikkailu ja onneksi kaikki selvisivät tilanteesta kuitenkin vain säikähdyksellä. Jännittävä tapahtuma jäin kyllä Annankin mieleen, eikä se pääsisi unohtumaan sieltä helposti. Ensi-ilta: 12.10.2022 Ohjaaja: Anna Paavilainen Käsikirjoittaja: Maarit Nissilä Näyttelijät: Sara Melleri, Elena Leeve, Jakob Öhrman, Sanna-Kaisa Palo, Rea Mauranen, Aku Hirviniemi, Martti Suosalo, Kai Vaine, Samuli Niittymäki, Tuomo Prättälä ja Ville Tiihonen.

Kikka! -elokuva oli räiskyvä kokemus alusta alkaen. Elokuva ei ollut missään vaiheessa tylsä, että olisi nukahtanut penkkiin. Sain käsityksen Kikasta, huomiota rakastava blondi, joka uskaltaa esiintyä ja laulaa mahtavalla äänellä! Ensin toteutetaan ja sitten mietitään. Lavasteet olivat toteututtu loistavasti sen jaksoisen ajan, 90- luvun tyyliin. Elokuva oli myös surullinen loppua kohden, tippakin siinä linssiin tuli. Annan arvosanaksi elokuvalle 5 / 5 Arvostelija: Riikka Metsoila


Uuden edessä Vanhan viisauden mukaan vain muutos on pysyvää. Sanonta pätee myös Jyväskylän seurakunnan kohdalla, jossa on parhaillaan käynnissä organisaatiouudistus. Uudistuksessa yhdeksän alueseurakuntaa yhdistetään neljäksi. Huhtasuon alueseurakunnan kohdalla tämä merkitsee liittymistä Keskustan alueseurakunnan kanssa. Uusi alue, joka sisältää Huhtasuon lisäksi mm. Halssilan, Lohikosken, Pupuhuhdan, Keskustan ja Kankaan alueet, on nimeltään Keskustan alue. Muutoksella pyritään selkeyttämään seurakunnan organisaatiota, ja valmistautumaan mahdollisiin tulevaisuuden seurakuntaliitoksiin. Arjen seurakuntaelämään uudistus vaikuttaa vain vähän. Suurin ulospäin näkyvä muutos on kenties Huhtasuon alueseurakunta – nimen katoaminen. Toiminta Huhtasuolla ja Kipinässä jatkuu kuitenkin kuten ennenkin. Paikoissa tapaa myös edelleen tuttuja työntekijöitä. Yhdessä me kaikki edelleen muodostamme yhden Jyväskylän seurakunnan. Paulus Pikkarainen Huhtasuon aluekappalainen


8

Huhtasuolainen

4/2022