Huhtasuolainen 1/2023

Pääkirjoitus

Päätoimittaja

Tane Nyholm

VAALIKEVÄTTÄ

Eduskuntavaalit lähestyy ja sen myötä eri puolueiden vaalilupaukset paranee. Mielestäni nämä lupaajat pitäisi laittaa vastuuseen puheistaan, koska osa kansasta kuitenkin uskoo heitä. Koko vaaleista on tullut kuin kilpailu, johon osallistujat satsaavat rahaa paljon. Joskus tulee mieleen, että eikö voitaisi vaan kutsua eri alojen asiantuntijoita hoitamaan asiat. Ainakaan ei tarvitsisi suuria avustaja laumoja, kun he osaisivat asiansa hyvin. Toki valvonta pitäisi olla kattava, ettei vahingossa tapahtuisi väärinkäytöksiä.

Elämme muutenkin outoa aikaa, koska Ukrainan sota heijastuu meillekin paljon, ja tiedotusvälineissä se hallitsee etusivuja koko ajan. Edessä on Natoon liittyminen, ja sen myötä Suomi menettää viimeisenkin puolueettomuus statuksen. Kymmeniä, kymmeniä vuosia Suomi tasapainoili idän ja lännen välillä. Sen aikaiset valtiomiehet osasivat viisaasti hoitaa asiat niin itään, kuin länteenkin. Suomi tuli kuuluisaksi rauhan edistäjänä ympäri maailmaa.

Sodassa ihan ensimmäinen häviäjä on totuus, ja propagandaa syötetään puolin jos toisinkin. Tavallisen ihmisen on vaikea tietää mihin uskoo. Kuitenkin eteenpäin mennään, ja eletään ainakin toistaiseksi rauhan aikaa. Toivottavasti tämä säilyy, ja sota loppuu myös Ukrainassa.

Muistakaa käydä äänestämässä, sillä yksikin ääni voi olla ratkaiseva.

Tane Nyholm

Toimitus:

Huhtamedia ry

Kaakonpyrstö 6, talonpääty

Puhelin: 050 917 2810

Sähköposti: huhtasuolainen@gmail.com tai toimitus@huhtasuolainen.fi

Kotisivu: www.huhtasuolainen.fi

Päätoimittaja

Tauno Nyholm

Toimittajat

Marina Nyholm

Taitto Tomi Vaittinen

Ilmoitusmyynti

Erkki Hakkarainen

marinan pakina

AITO YSTÄVYYS

Ystävyys on tärkeä ja voimakas ihmissuhde, joka kestää aikaa ja etäisyyttä. Ystävyys voi syntyä missä vaan. Usein ystävyys syntyy koulussa tai joissain opiskelupaikossa, missä nuorille ihmisille helpo tutustua ja mukava vietää aikaa opiskelukavereiden kanssa. Työkavereiden ja naapureiden kanssa myöskin tulee hyvä ystävyys.

Nykyaikana voi saada ystävät myöskin internetistä. Minäkin olen tavannut elämässäni monet ihmiset kenen kanssa juteltiin. Mutta vain kahden ihmisen kanssa syntyi aito ystävyys. Kaksi parasta ystävää keiden kanssa voit olla oma itsesi, johon voin luottaa, jakaa surua ja iloa. Vaikka molemmat ystävät asuvat Venäjallä mutta etäisyydellä ei ole vaikutusta olenkaan meidän suhdeisiin. Joku ihminen voi sanoa, että kaksi ystävää elämässä ei riitä. Mutta olen sitä mieltä, että parempi yksi aito ystävä kuin sata kaveria.

Eilen ystävälläni oli syntymapäivä. Hän on ihana ihminen. Olen laskenut kuinka monta vuotta me olemme yhdessä. Meidän ystävyys kestää todella pitkän aikaa yli 44 vuotta. Olimme koulukavereita ja istuimme saman pöytän ääreessä. Koulun jälkeen lähdimme yhdessä opiskelimaan Pietariin. Suurkaupungissa meidän ystävyydestä tuli vielä vahvempi kuin kotikaupungissa. Vaikka opiskelimme erilaisissa opiskelupaikossa Pietarissa mutta olemme tukeneet toisiamme ja auttoimme jaksamaan vaikeina aikoina.

Mietin miten meidän ystävyys voi kestää niin pitkän aikaa. Me monta vuotta asuimme niin kaukana toisistamme erilaisissa maissa. Se varmasti riippuu siitä, että me aina osoitetaan toiselle arvostusta, olemme rehellisiä ja osaamme kuunnella toisiamme. Me voimme keskustella avoimesti erilaisista asioista, ja jos olemme eri mieltä jostain asiasta ei koskaan puhuta pahaa toisille. Uskallamme kertoa henkilökohtaisista asioista ja olemme varmoja, että tämä salaisuus jää vain meidän välille. Emme koskaan kadehtineet ja olemme aina onnellisia toistemme menestymisestä elämässä. Haluaisin toivottaa kaikille hyviä ystäviä elämäänsä.

Marina Nyholm

Hyvää kevään alkua kaikille Huhtasuolaisille!

Painopaikka: Lehtisepät Oy

Hallipussi 2

76101 Pieksämäki

Painos: 4500 kpl

Ilmoitusten hinnat:

50x100mm

sisäsivu 40 €, etusivu 50 €, takasivu 45 €

100x100mm

sisäsivu 75 €, etusivu 95 €,

takasivu 85 €

100x150mm

sisäsivu 110 €, etusivu 140 €,

takasivu 125 €

koko etusivu 1000 €, koko takasivu 800 €

HUOM! Mikäli Huhtasuolaista ei ole jaettu talouteenne niin Kylätoimistolta (Nevakatu 1, Huhtakeskus) voi hakea aina uusimman numeron. Kylätoimisto on avoinna ma-to klo 9-15 ja pe klo 9-14.

Kangasvuoren sairaalan historiaa

Monet varmasti muistavat Kangasvuoren mielisairaalan vuosien takaa, mutta alueen historia on luultavasti monelta unohtunut. Nyt kun sairaalan rakentamisesta on kulunut 65 vuotta, on sen historiaa ja tulevaisuuden suunnitelmia hyvä avata ja muistella.

Mielisairaiden laitoshoidon juuret ulottuvat jo Ruotsi-Suomen aikaan, jolloin spitaalisia eli leprapotilaita säilytettiin 1600-luvulla rakennetuissa hospitaaleissa. Tuohon aikaan toimineet hospitaalit ja sairashuoneet eivät olleet hoitolaitoksia, vaan niissä ensisijaisesti säilytettiin parantumattomasti sairaita. Vuonna 1840 annettu Keisarillinen asetus mielisairaiden hoidosta mahdollisti mielisairaiden ottamisen akuuttihoitoon kussakin lääninsairaalassa. Vasta vuoden 1952 mielisairaslaki kielsi mielisairaiden sijoittamisen sairasko-

tien yleiselle osastolle, ja maa jaettiin A- ja B-mielisairaanhoitopiireihin. 1970-luvun lakimuutosten pohjalta tästä sairaalakategorioinnista luovuttiin ja niitä alettiin pitää keskenään yhdenvertaisina.

Kangasvuoren sairaalan toiminta käynnistyi vuonna 1958 Huhtasuon kaupunginosassa Eerolan ja Huhtasuon tilojen maa-alueelle, jotka kaupunki osti vuosina 1955 ja 1956. Sairaala aloitti toimintansa B-mielisairaalana, jossa hoidettiin

pidempiaikaisesti sairaita ja helppohoitoisia potilaita. Avohoidon kehittämisessä Kangasvuoren sairaala oli edelläkävijä.

Alue muodostui kuudesta sairaala- ja alun perin myös lääkäreille, perheellisille ja perheettömille varatuilla asuinrakennuksilla, jotka rakennettiin sairaalan yhteyteen helpottamaan työvoiman saantia. Alue rakennettiin neljässä osassa: vuonna 1968 valmistui sairaalan lounaispäädyn jatkeeksi salirakennus, jonka oli

suunnitellut Jyväskylän kaupungin rakennusviraston talo-osasto. Salin rakennuksen yhteydessä suunniteltiin ja toteutettiin myös ruumishuone ja kylmävarasto. Koillissiiven jatkeeksi valmistui vuonna 1983 arkkitehtuuritoimisto Murtosaari & Vuorelan suunnittelema kaksisiipinen laajennusosa. Vuonna 1991 laajennettiin keittiö- ja ruokatiloja, jotka suunnitteli arkkitehtuuritoimisto Pentti Murtosaari Ky. Matalat vuodeosastot valmistuivat vuonna 1992, suunnittelusta vastasi espoolainen Ympäristösuunnittelu OK.

Ennen sairaalan rakentamista Kangaslammen rannoilla oli aloittanut toimintansa vuosina 1935-1968 toiminut taimitarha, jonka naapurina toimi Sotateknillinen varikko vuodesta 1944 alkaen. Sittemmin varikko tunnettiin nimeltä Teknillinen varikko, ja se jatkoi toimintaansa aina kaupunginosan rakentamisen alkuun 1973

asti. Ajan mukaisesti sairaalalla oli 1950luvulla myös oma peltoalueensa, jossa kasvatettiin mm. ohraa, perunaa, juureksia ja kasviksia. Sairaalan potilaat vastasivat pellolla työskentelystä. 1990luvulla sairaalan vuodeosastojen yhteydessä alueelle toteutettiin kivetty aukio, ”Tori”, johon kuului mm. pieni liuskekivestä muodostettu suihkulähde, pengerrettyjä istutuksia sekä myöhemmin myös tupakointikatos. Vanhan rakennusosan 1. - 3. kerrokset poistuivat sairaalan omasta käytöstä 90-luvun puolivälissä, kun ne siirtyivät Jyväskylän kaupungin terveyskeskuksen Vuoristosairaalan käyttöön vanhuspotilaille.

Sittemmin sairaalassa alettiin hoitaa täysiikäisiä aikuispsykiatrian potilaita vuoteen 2015 asti, jolloin sairaalan toiminta lakkautettiin. Vuonna 2017 rakennusliike VRP osti sairaalan alueineen 1,7 miljoonan euron kauppahintaan tavoitteenaan rakentaa alueelle asuinrakennuksia. Syyskuun 2022 lopussa alueelle avattiin uusi korttelipuisto täydentämään alueen palveluita. Alueen asukkaat saivat esittää toiveita korttelipuiston toteutuksesta asukasäänestyksellä.

Nyt alueelle on suunnitteilla Henriikka Lonkan suunnittelema jalkapallohalli, joka on tarkoitus ottaa harjoittelukäyttöön vuonna 2024. Hallin pääpaino on palloilulajeissa kuten jalkapallossa ja pesäpallossa, mutta sen monipuolisuus mahdollistaa käytön myös messujen ja tapahtumien järjestämisessä.

Kangasvuoren sairaala vuonna 1994.

Kangasvuoren kartta vuodelta 1963.

Galluppi

1. Runebergin torttu vai laskiaispulla?

2. Mitä talviurheilulajeja olet harrastanut tänä vuonna?

3. Minkälainen talvi 2022-2023 on sinun mielestäsi ollut?

4. Odotatko innolla tulevia eduskuntavaaleja?

5. Pitäisikö Huhtasuolla olla talvitapahtumia?

6. Muistivatko ystävät sinua ystävänpäivänä?

Teksti ja kuvat: Riikka Metsoila & Pekka Lavia

Jutta

1. Laskiaispulla.

2. Olen ollut mukana luistelemassa lastenlasten kanssa. Itse en ole luistellut.

3. Erikoinen talvi! Ei ollut ennen tämmöisiä talveja. Maailma muuttuu.

4. En odota.

5. Olisi kyllä lapsille ainakin ihan kiva ja aikuisillekin kyllä.

6. Kyllä muistivat ja paljonkin.

1. Laskiaispulla.

2. Hiihdän ja laskettelen.

Marko

3. Aika leppoisaa. On välillä pakkasta ja välillä taas plussaa.

4. En ole suomalainen. (Marko on virolainen.)

5. Kyllä täällä voisi jotakin olla. Porukka käy kyllä aika lailla tuolla pururadalla hiihtämässä. Jos mennään esim. Laajavuoreen, niin siellä on aina jonkinlainen tapahtuma.

6. Kyllä muistivat. Tuli konvehtirasia ja vaikka mitä!

Ismo

1. Laskiaispulla. Torttuhan meni jo.

2. En kyllä yhtään. Pyöräilen, mutta eihän se talviurheilulaji ole.

3. Tämä on ollut ihan hyvä, nimittäin syövän voitin!

4. En todellakaan.

5. Joo, enemmän vain. Esim. makkaraa paistettaisiin.

6. No emäntä ei muistanut, mutta tyttö ja poika muistivat. Kaksi muisti. Minä muistin emäntää, mutta emäntä ei välitä siitä, mitä minä muistan. Muistin myös lenkkisaunakavereita. Ostin karamelliaskin, minkä vein miesten ja naisten puolelle. Olivat tyytyväisiä, mutta eivät sanoneet edes kiitoksia.

Tuomo

1. Oikeastaan kummatkin hyviä, mutta laskiaispulla on mielestäni parempi. Mansikkahillolla, ilman muuta!

2. En mitään. Olen hiihtänyt paljon eläessäni, mutta nyt ei enää jouda. Ei ole sellaisia suksiakaan enää.

3. Ihan hyvä. Ei mitään valittamista. Olen eläkeläinen. Jos on pakkasta, niin pysyn sisällä. Käyn kuitenkin aina kävelemässä, koska harrastan kävelyä.

4. En enää tässä iässä. Ja kun tietää ketä äänestää, niin se menee siinä.

5. En tiedä, saako ihmisiä silloin liikkumaan yhtään. Jos soppaa luvataan, niin silloin kyllä tulee joku.

6. Ei. Kukaan ei muistanut.

Nuorisotila Perttulan kuulumisia

Alkuvuodelle kaavailtu mm. nuorten yleiskokous, ohjattua pehmomiekkailua koulun liikuntasalissa, laavuretkiä sekä nuorten toiveitten toteutuksia. Päivitämme aikatauluja sekä tiedoitusasioita Instagramiin, tilistä: @Nuorisotila.perttula löytyy nuoristilan arkiset kuulumiset.

Huhtasuon nuorisonohjaajat tavoitat Perttulasta numeroista 050 566 2195 sekä 050 311 9894. Hyvää alkanutta vuotta, toivottaa Perttulan väki

Huhtasuon kirjaston kevään kuulumisia ja

lainavinkkejä

Kevätkauden aikana Huhtasuon kirjastossa nähdään erilaisia esityksiä sekä lapsille että aikuisille. Maaliskuussa 14.3. kello 17.30 kirjastolle saapuu kirjailijavieraaksi Pirjo Hassinen. Palkitun jyväskyläläiskirjailijan viimeisin teos on vuonna 2022 ilmestynyt Toisella tavalla onnellinen. Lisäksi Jyväskylän kaupunginteatterissa pyörii parhaillaan Hassisen Parit-nimiseen kirjaan perustuva samanniminen näytelmä.

Kirjasto toimii jälleen ennakkoäänestyspaikkana eduskuntavaaleissa. Kirjas- ton lehtisalissa on äänestyspaikka 22.-28.3. Äänestyspaikka on samaan aikaan auki kirjaston kanssa. Viikonloppuna äänestää voi kello 12-16 välisenä aikana.

Lapsille on luvassa 28.3. kello 9.30 Minna ja JonkuNalle-niminen esitys. Minna ja JonkuNalle on koko perheen satutuokio. Minna tykkää saduista ja niin myös JonkuNalle. On kuitenkin tarinoita, jotka saattavat saada Jonkun pois tolaltaan. Minnan ja Jonkun satutuokio on hauska ja yllätyksellinen hetki tuttujen tarinoiden äärellä. Esitykseen on vapaa pääsy, ryhmiltä toivomme ennakkoilmoittautumisen. Lapsille järjestämme myös kerran kuussa satutuokioita. Tänä keväänä jäljellä olevat satutuokiot ovat torstaisin 16.3. ja 13.4 kello 9.30. Näihinkin tapahtumiin on vapaa pääsy.

Toukokuussa kajahtaa jälleen Runokaraoke! 9.5. Leila Niemisen vetämään Runokaraokeen voi tulla esittämään runoja tai muita itselle tärkeitä tekstejä. Illan vetäjälle voi myös ehdottaa runoja lausuttavaksi. Paikalle voi saapua myös vain nauttimaan toisten esityksistä.

Datataiturit jatkavat päivystystä Huhtasuon kirjastolla parillisten viikkojen perjantaisin kello 13-15. Nappaa mukaan laitteesi, jonka kanssa tarvitset apua ja tule kirjastoon. Datataiturit ovat Gradian datanomiopiskelijoita, jotka neuvovat puhelimeen, tablettiin tai vaikkapa kannettavaan tietokoneeseen liittyvien ongelmien kanssa. Päivystyksiin ei varata aikaa. Palvelu on maksutonta.

Tiesitkö että kirjastosta voi lainata myös liikuntavälineitä ja soittimia? Huhtasuon kirjastossa on lainattavia liikuntavälineitä, joiden laina-aika on pääsääntöisestä 2 viikkoa. Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjastosta taas saa lainaan soittimia. Kirjastosta lainatulla soittimella voi helposti ja maksutta kokeilla, olisiko soittoharrastus tai joku tietty soitin itselle sopiva. Suurimmalla osalla soittimista on kahden viikon laina-aika, lainoja ei voi uusia eikä soittimia myöskään voi varata.

Jyväskylän pääkirjastolta voi lainata myös äänentoisto- ja tallennuslaitteita. CD- ja vinyylilevysoittimilla pääset kuuntelemaan vanhoja tallenteitasi tai vaikka kirjaston aineistoa. Vinyylilevysoittimessa on myös kätevä digitointimahdollisuus USB-tikulle. Kannettavan Zoom H6:n voit lainata, kun tarvitset liikkuvaa äänityslaitetta.

Etsitkö uutta luettavaa? Verkkokirjastossamme osoitteessa keski.finna.fi löydät paljon lukuvinkkejä, uutuuskirjalistoja ja esimerkiksi listan tämän hetken varatuimmista kirjoista. Keski-kirjastojen, eli Keski-Suomen yleisten kirjastojen, yhteinen lukudiplomi 2023 on jälleen julkaistu. Lataa lukudiplomi verkkokirjastosta tai hae omasi kirjastolta.

Keski-kirjastojen aikuisten lukudiplomi koostuu kahdestatoista aihealueesta, joissa kussakin on kymmenen kirjaa. Diplomi on valmis, kun on lukenut tai kuunnellut yhden kirjan vähintään kymmenestä aihealueesta. Voit lukea tai kuunnella listalla mainittujen kirjojen sijaan myös minkä tahansa muun aiheeseen sopivan kirjan. Tyyli on vapaa.

Kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot 1.1.-31.5.2023

Aukioloajat ma-ke kello 13-19, to, pe kello 11-16

Kirjaston puhelinnumero on muuttunut!

Uusi numero on 014 569 4133.

Sähköpostiosoite on vanha tuttu kirjasto.huhtasuo@jyvaskyla.fi

Pelipaita päällä museoon!

Keski-Suomen museon kevään kattauksessa on tarjolla näyttelyiden ohella Pelipaita päällä museoon! -lauantai, yleisöopastuksia, taiteilijatapaamisia ja työpajoja.

Kevään aikana pysyvän näyttelyn Keskisuomalaisuutta etsimässä lisäksi KeMussa on esillä mielikuvituksen liikkeelle laittava Jussi Jäppisen Näin sen näin -valokuvanäyttely sekä urheilun ystäville tiivistunnelmainen 100 vuotta palloilua – JYP ja JJK liikuttavat -näyttely.

100 vuotta palloilua -näyttelyn kunniaksi KeMu tarjoaa lauantaina 18.3. vapaan pääsyn kaikille pelipaita päällä museoon saapuville. Reilun pelin hengessä myös muiden seurojen kuin JYPin ja JJK:n paidat kelpuutetaan. Nyt siis suosikkijoukkueen paita päälle ja ilmaiseksi museoon!

Maalis-huhtikuussa on mahdollista tutustua KeMun vaihtuviin näyttelyihin myös ilmaisilla opastetuilla kierroksilla ja taiteilijatapaamisissa. Jussi Jäppinen kertoo taiteilijatapaamisissa näyttelystään ja esillä olevista teoksistaan sekä niiden mielenkiintoisesta synnystä. 100 vuotta palloilua -näyttelyn yleisöopastuksissa kurkataan kiehtovaan Jyväskylän Palloilijoiden ja sen perillisten JYP:in ja JJK:n historiaan yhdessä urheilukokemuksia ja muistoja jakaen. Vaihtuvien näyttelyiden oheisohjelmana järjestetään kevään mittaan myös useita työpajoja.

Keskisuomalaisuutta etsimässä -näyttelyyn on tarjolla ilmainen Muistiystävällinen museokierros, joka on suunnattu muistisairaille ja heidän omaisilleen. Museokierros aloitetaan kahvittelulla ja tutustumishetkellä. Kierros tehdään pienryhmissä kulttuuriluotsien johdattamana.

Paljon onnea, Jyväskylä! työpajassa pääsee Jyväskylän syntymäpäivän kunniaksi 22.3. tekemään Jyväskylä-aiheisen pinssin ja piirtämään onnittelukorttiin kuvan siitä, mikä on parasta Jyväskylässä. Lisäksi voi testata oman Jyväskylä-tietämyksen hauskan tietokilpailun avulla!

Keskisuomalaisuutta etsimässä -näyttelyn työpajatarjonta monipuolistuu kuluvan kevään aikana, kun museo lanseeraa kolme uutta tilattavaa työpajakokonaisuutta.

Riituskan matka Mukkulan kartanolle Ghostfest tapahtumaan

Olin ostanut liput Aavedatan ghostfest tapahtumaan, joka järjestettiin Lahdessa Mukkulan kartanossa 4 päivä helmikuuta. Vein koirani hoitoon ystävälle perjantaina ja sen jälkeen sain hiukan omaa aikaa, joten näin toista ystävääni ja kävin paikallisessa ravintolassa muutamalla drinkillä.

Koitti lähtöaamu ja silmäni tuntuivat hiukan raskailta. Nousin kumminkin iloisesti ylös ja aloin pakkaamaan reppuani, samalla juoden aamukahvia ja selaillen puhelinta. Tilasin pihaan taksin, hyppäsin auton kyytiin ja matkustin kohti Jyväskylän rautatieasemaa. Juna lähti Jyväskylästä 10.41 Pieksämäelle. Junaa odotellessani, kävin ostamassa R - kioskilta mustan kahvin lämmikkeeksi.

Juna saapui ja astuin junaan sisään. Aloin etsimään omaa paikkaani. Löysin paikkani, mutta se oli varattu. Onneksi mies ymmärsi ja poistui paikaltani, joten pääsin istumaan. Pääsin Pieksämäelle. Pieksämäen asemalla vaihdoin junaa, joka lähti kohti Lahtea. Odotusaika oli 40 minuuttia.

Saavuin Lahteen 14.42 ja jouduin odottelemaan tutkimusryhmäni alkamista, joka alkoi vasta 16.45. Menin viettämään aikaani aseman ravintolaan muutamalle drinkille. Kun kello lähestyi ajankohtaa, menin pihalle ensimmäiseen taksiin ja pyysin häntä ajamaan Mukkulan kartanolle. Taksikuski oli mukava ja tulimme hyvin juttuun. Pääsimme kartanon pihalle, maksoin matkani ja kiitin kyydistä. Astuin kuninkaallisista ovista sisälle ja lämmin tunnelma odotti eteisessä. Menin tiskille ja kirjauduin samalla hotelliin sisälle. Ryhmäläiset odottivat tuoleilla ja minä istuin kanssa jännittyneenä odottamaan illan tapahtumaa. Tapahtuman järjestäjät Jupe ja Tuuli saapuivat paikalle ja ottivat meidät vastaan iloisesti. Lähdimme kartanon yläkertaan, missä otettiin tutkimusryhmästä ku-

va. Olimme viimeinen tutkimusryhmä numero

4. Kuvauksen jälkeen aloitimme tutkimuksen. puhelimet ja älykellot täytyivät, olla kiinni tai lentokone tilassa, etteivät tutkimuslaitteet ota häiriötä. Valaistus oli myös kynttilöillä.

Onko täälä joku meidän kanssamme?

Jokainen halukas sai kokeilla tutkimuslaitteita. Jupe ja Tuuli kyselivät kysymyksiä ghost boxin kautta, jos kartanon henget olisivat paikalla. Oma kokemus ghost boxista on se, että livenä läheltä on vaikea havannoida vastauksia. Kuulin ainakin vastaukset : tyttö, Matti, Tapio, Jupe ja mahtavin vastaus Aavedata kuului todella selvästi. Pidin myös kädessäni EMF - mittaria, joka reagoi vähän väliä minulla. Lähdin kiertämään vihreän kabinetin pöytää ympäri, mittari kädessä hitaasti. Kun saavuin pöydän päähän tuolin kohdalle, mittari alkoi innokkaasti reagoimaan erillaisilla värivaloilla. Istuiko juuri jokin kyseisen penkin kohdalla, mitä me emme nähneet? Menimme yläkertaan huoneeseen, missä oli punainen valo ja käytimme sielä ghost boxia. Tämän jälkeen menimme yläkerrassa isohkoon tilaan, missä oli pöytä. Pöydän ympärillä istui ihmisiä ja minä olin kyykyssä pitäen pöydästä kiinni toisella kädellä. Yhtä äkkiä tunsin kylmän kohdan olkapääni alapuolella jonkin aikaa. Koskiko minua jokin vai oliko se viileä viima alakerrasta? Se jääköön mysteeriksi. Saimme hetken aikaa tehdä pienemmissä ryhmissä myös omatoimista tutkimusta laitteilla ja samalla pääsimme hiukan tutustumaan toisiimme. Tutkimusryhmän aika oli loppumaisillaan ja illallinen alkoi. Pääsimme istumaan ruokailusaliin, jossa meille tarjoiltiin alkupala, pääruoka ja jälkiruoka. En ole eläessäni syönyt niin herkullista naudansisäfileenpihviä!

Illallisen jälkeen saapui meedio Marja Pennanen

paikalle. Hän oli loistava, sekä huumorintajuinen sanotaan lyhyesti ja ytimekkäästi, että osui ja upposi! Meedion vierailun jälkeen vietimme iltaa keskustellen päivän tapahtumista ja tutustuen toisiimme. Kartanossa toimi baari, josta saimme virvokkeita, rahaa vastineeksi. Lopuksi pidimme live lähetyksen internetin maailmaan ja teimme istunnon ghost boxilla, missä saimme kysyä kysymyksiä. Halusin myös kysyä ghost boxilta kysymyksen, onko menehtyneet isäni ja äitini paikalla, mutta en saanut vastauksista selvää. Jupe ja Tuuli olivat pyytäneet henkiä koskemaan yhtä laitetta, mikä oli salin pöydällä live lähetyksen aikana. Livelähetys oli loppumaisillaan ja aloimme taputtamaan, niin laite alkoi reagoimaan samaan aikaan. Se oli mahtava kokemus. Oli aika lähteä nukkumaan kartanon viereiseen rakennukseen (Tiilimestarintalo, Vanajanlinna Group.) Olin varannut sieltä huoneen.

Uusi aamu

Heräsin 8.30 aamulla. Sain nukutuksi huonosti huoneistossa. Yöllä nousin muutaman kerran sängystä ylös, että onko täälä joku muukin minun kanssani? Oli todella ahdistava olo. Välillä käytävältä kuului muiden ihmisten kävelyä, mutta syvän hiljaisuuden aikaan, kuulin ihmeellistä kankaan kohinaa tai mielikuvitukseni laukkasi? Jossain vaiheessa olin nukahtanut kumminkin. Lähdin aamupalalle noin kello 9 kartanolle. Sain lämpimän vastaanoton kartanontyöntekijältä, joka ohjasi minut vihreä kabinetti huoneeseen. muutama ihminen tapahtumasta oli myös aamupalalla, joihin tutustuin edellisiltana. Aamupala pöytä näytti niin uskomattoman kauniille sekä herkulliselle, että innostuin valokuvaamaan sitä. Aamupala pöydässä oli rento meininki ja edellisillan vieraita saapui pöytään. Jupe ja Tuulikin saapuivat

aamupalalle ja keskustelimme tapahtumasta, sekä tulevaisuuden tapahtumista ja toiveista. Huumoriakin pöydässä riitti ja kaikilla oli mukava olla. Aamupalan jälkeen kiitin kaikkia läsnäolijoita paikalla ja lähdin pakkaamaan reppuani huoneeseeni, että

kerkeisin junaan. Lähdin kartanolta taksilla kohti juna - asemaa ja siitä alkoikin matka kotia kohti! Reissu oli loistava ja aion jatkossakin käydä ”kummitusreissuilla”.

Teksti & kuva: Riikka Metsoila

N muksujen puuhapalsta A

Kelkkamäessä

Olipa kerran Janne -niminen poika, joka rakasti talvea ja erityisesti mäenlaskua. Hän oli suunnitellut ystävänsä Timon kanssa mennä laskemaan mäkeä yhtenä talvisena aamuna. Janne meni hakemaan Timoa tämän kotoa ja Timon äiti vilkutti pojille onnea matkaan ja pyysi olla varovainen.

Pojat laskivat mäkeä yhä uudelleen ja uudelleen. Ylös kipuaminen mäenalta alkoi hetken jälkeen jo hengästyttämään ja pakkanen tuntui hengityksessä. Päivä oli nautinnollinen ja napakka pakkanen puri tuimasti poikien punaisia poskia. Pojilla oli molemmilla laskuvälineinä rattikelkat, jotka kiilsivät uutuuttaan.

Pojat saivat idean laskea mäkeä yhdellä kelkalla yhtä aikaa. Niinpä Janne istui kuskin paikalle ja otti Timon kelkkansa kyytiin. Kelkka nytkähti liikkeelle ja vauhti lähti kiihtymään mäkeä alas.

Vauhti kiihtyi ja kiihtyi, mutta Janne huomasi jotain omituista, jarrut eivät toimineetkaan. Nopeus kasvoi ja pojat joutuivat siristämään silmiään. Edessä näkyi hyppyri ja jarrut eivät vain toimineet. Pojat tekivät nopean ratkaisun ja hyppäsivät kelkan kyydistä ennen kuin se oli hyppyrillä. Pojat humpsahtivat pehmeään hankeen ja kelkka lennähti hyppyrin alle. Onneksi se jäi ehjäksi, pojat tuumasivat.

Pojat jatkoivat laskemista yhdessä Timon kelkalla, koska Jannen kelkan jarrut eivät enää toimineet. Päivä sujui yhdelläkin kelkalla hyvin. Aurinko lähti laskemaan puiden taakse ja oli aika lähteä kotiin.

Ensin he menivät Timon kotiin kertomaan Timon äidille mitä oli tapahtunut ja kaikki nauroivat kommellukselle, vaikka äiti olikin pitänyt tarinaa jännittävänä. Sen jälkeen Janne jatkoi lyhyen matkan päähän omaan kotiinsa kertomaan vanhemmille päivästä. Hän myös näytti isälleen kelkkaansa ja isä korjasi sen seuraavia seikkailuita varten.

Miro Kuntsi

Huhtasuon neuvola palvelee noin kuusi viikkoa väistötilassa

Huhtasuon neuvola muuttaa remontin vuoksi väistötiloihin. Neuvola palvelee 20.2.2023 alkaen seuraavat noin kuusi viikkoa väistötilassa Huhtasuon terveysaseman 1. kerroksessa (Nevakatu 1, Jyväskylä). Neuvolaan kuljetaan nyt terveysaseman pääovesta. Myös ovilla on opasteet. Muutosta takaisin tiedotetaan erikseen.

Neuvolan palvelut toimivat normaalisti.

Asterix ja Obelix Lohikäärmeen valtakunnassa

Ensi-ilta 10.03.2023

Asterix ja Obelix lohikäärmeen valtakunnassa perustuu ranskalaisten sarjakuvalegendojen, René Goscinnyn ja Albert Uderzon, tuotantoon.

Elokuvan on ohjannut Guillaume Canet, joka esittää elokuvassa Asterixia. Obelixin roolissa nähdään Gilles Lellouche. Julius Caesarin ja Cleopatran rooleissa nähdään ranskalaiset supertähdet Vincent Cassel ja Oscar -palkittu Marion Cotillard. Sivuosassa nähdään myös jalkapallolegenda Zlatan Ibrahimovic roomalaisena sotilaana Caius Antiviruksena.

Synopsis

Eletään vuotta 50 eKr. Petollisen prinssi Deng Tsin Qinin tekemän vallankaappauksen seurauksena Kiinan keisarinna on vangittu. Keisarinnan ainoa tytär, prinsessa Sass-Yi, onnistuu pakenemaan Galliaan foinikialaisen kauppias Finalthesisin ja hänen luotettavan henkivartijan, Mai Wein, avustuksella. Galliassa prinsessa pyytää apua kahdelta rohkealta soturilta - Asterixilta ja Obelixilta. Erottamaton sankarikaksikko päättää auttaa prinsessaa pelastamaan hänen äitinsä ja vapauttamamaan keisarikunnan julman prinssin vallasta. Vallanhimoinen Julius Caesar ja hänen mahtava roomalainen armeijansa ovat myös matkalla kohti lohikäärmeen valtakuntaa.