Page 1

3-4/2012 LIGAKUU  1,-

Arbua oma tila – anna arvo toizelegi

KŽ 3-4/12 Täs noumeras:

u Pertti Lampi u Tämä tarku da Suomes hyvin tunnettu sananparzi on yli suan vuvven aijan olluh unohtuksis fanuattusuomelazil karjal- da kalevalaindoilijoil mollembil puolil rajua. Karjalan kieldy ielleh pietäh, pruazniekkupaginois huolimattah, kehittymättömänny da tarbehettomannu kielenny, kudamal ei ole nimidä tulevazuttu. Karjalasten kul’tuuru omas puoles on läs tävvelleh suomelaine, luguhottamata ”vahingollizii” ven’alazii ozii. Karjalazen kul’tuuran rikkahin oza da suurin lahju muailmankirjallizuolle, kalevalazet kanzanrunot, ollah tiettäväine igivahnua suomelastu perindehty i m.i. Tutkijat ollah jo ammui tovestettu nämä nägemykset tyhjikse, a net vai eletäh ielleh da vaigevutetah äijäl meijän kielen da kul’tuuran elvytysruaduo mollembis mualois. Varattavin miffu on se viäry

nägemys, min mugah suomen kielen da kul’tuuran eistämine Ven’an karjalasalovehil lujoittas karjalastu identitiettua da avvuttas parahiten elvytysruavos. Tädä poliitiekkua ongi todevutettu Päivännouzu-Karjalas pahoin tuloksin läs sada vuottu. Poliitiekan lähtökohtannu on se, što ei tarvita nimidä vähembistökieldy eigo ni murdehii, vaiku suomen kieles

on kylläl. Karjalazien kirjukieli on suomi. Nägemys tiettäväine on lähtenyh Suomespäi da on ottanuh allun 1700- da 1800luvun ruoččalastamispoliitiekas.Sen mugah suomi oli liijan vähäpädöine da kehittymätöi kul’tuurukielekse. Samanluadustu toravehkehty käytetäh ielleh karjalazih vastah. Karjalan tazavallAS nägyy, kui karjalasten da vepsälästen miäry vähenöy vuozi vuodeh. Suomes on äijäl paheksuttu tuadu kehitysty da viäritetty vaiku ven’alazii virguniekkoi. Samal kerdua on tovendettu, gu Suomespäi on annettu huomattavua denguabuu muga sanotuile kanzallizile kielile (suomi, karjal da vepsy). Syyt täh kehitykseh ollah yhtelläh ylen yksinkerdazet. Perushaireh on muga sanottu kolmen kielen poliitiekku. Europan nevvoston sobimuksien mugah suomi ei ole kanzalline vähembistökieli Karjalan Tazavallas. Suomi on verrattavis immigrantukielih, da sidä pidäs pidiä sen mugazesti. Suurin oza kodimualazis da Suomespäi tulijois voimuvarois on pandu suomen kielen da kul’tuuran eistämizeh, mi ei vuozikymmenien kogemusten perustehel eistä karjalasten da vepsälästen statustu. Suomelazil ”besserwisseroil” kudamis muiten moni pidäy karjalua da

vepsiä jo menetetyinny kielinny, on jiännyh huomuamattah kui identitietan omaksumine da kielen valličendu roihes tavallizil karjalazil. Ku voimuvarois dai julgizes huomivos suurin oza menöy suomalazen kul’tuuran da kielen kannatukseh, da karjal pyzyy alalleh orboilapsen tilas da väheksitynny mennezyön kielenny, valličendu tovellizuos roihes vaiku suomelazen da ven’alazen kul’tuuran da kielen välil. Suomi tunduu patriottizis karjalazis vierahal. Sendäh hyö samastutah parembi ven’alazeh kul’tuurah da ven’an kieleh. Karjal ei ole monile tovelline vaihtoehto. Kieldy paistah vaiku perehes da suvus. Mugahai on ainos harjavuttu ruadamah. Yhtelläh toizin ku mennyzyös, karjalazii kylii da muidu karjalazii yhteisölöi on nygöi äijy vähembi da karjalazet eletäh muun rahvaliston joukos. SUOMEN TILANDEH on aiga samanmoine. Tiägi oza virguniekois, vällän sivistysruavon järjestölöis da kai karjalazis järjestölöis väheksiy karjalastu kul’tuurua, karjalan kieldy dai suomen kielen karjalazii murdehiigi. Monen karjalazen järjestön johto on keksinyh korvuavua ruaduo, gu ei olla maltettu eigo tahtottu elvyttyä da kehittiä omua kul’tuurua da >> luve tagasivul

kieldy. Hämmästyttävin ezimerki on 1970–1990-luguloil. Silloi Karjalan Liitto harjoitti Lapin hotelibiznessua piäruadonah da ilmai tarvittavua azientundemustu. Pahallehäi se meni. Veres ezimerki on täl kezäl. Eiammatillizin voimin järjestetyis suomelasmielizis Sortavalan pajopruazniekois rodih suomelazen kul’tuuran pruazniekku. Keral olluot luottavazet karjalazien järjestölöin edustajat uskottih edukädeh, ku kyzymys olis olluh suures karjalankielizen kul’tuuran pruazniekas. A net oldih tyhjät kuvitelmat. MOLLEMBIS MUALOIS tarvitah

kielipoliitiekan muutos. Nygöi on ruvettavu ruadoh tulevazuon hyväkse eigo enämbi pie kaččuo mennyzyöh. Piähuomivo pidäy panna karjalan kielen da kul’tuuran elvytysruadoh uuttu luojal da nygyaigah sobijah tabah. Opastus- da kul’tuurutoimindu ollah piäpozitsies, a sežo elvytykseh liittyi yritystoimindu on tärgei ozaaloveh. Käytändön yhtehisty ruaduo on lizättävy huomattavasti. Muutos on tävvelleh mahtolline, a se vuadiu karjalazis da heijän järjestölöispäi äijy ruaduo da enne kaikkie uvven nägökannan omaksumistu. Meijängi on ezmäi arvattavu oma tila. n >> luve tagasivul

Arbua oma tila - anna arvo toizelegi Kolmas Muumi-kniigu piäzi ilmah Ugri-illačču Piäkirjutus: Ongo karjalan kielen da kul’tuuran vastustamine vaiku histouriedu?

Midä karjalan kieli merkittšöö miul Karjalan kielen da kul’tuuran elvytystoimindu tuou uuzii ruadopaikkoi Karjalankieline radioohjelmu algau Yles Suomi-ugri muailmankongressu Mad’aaries Karjalazien kodirandualoveh Pohjas-Karjalah KKS:n tugijat Karjalazien hyväksekäyttö jatkuu vie 2010-luvul Suomi-ugri muailmankongressu Mad’aaries Registriiruičei nygöi karjalazekse Vaalit.fi Hyvä julgavovuozi Ugri-illačču Helsingis Suaran kuaskut: Tata sai sen

FEDJA-SETÄ

Karjalan Kielen Seuru on piästänyh ilmah vägi lyhyös aijas 33 kirjua da kymmene iänikirjua. Net ollah mendy hyvin kaupakse da moni kirjasto on ostanuh niidy kirjaston kogomuksih. Meijän kirjat, iänikirjat, muuzikkutallendehet da muut julgavot ollah sezo hyvii lahjoi kui lapsile muga i aiguzile. Niidy on monenmostu: lapsile kirjua da nygöi uuzi cd-discu Kurret. On sanakniigoi, kielioppii, opastundukirjoi da muudu -materjualua, kaunokirjallizuttu, religioznoidu kirjallizuttu, tiedokirjua i m.i. SANTTU KARHU

SVETLANA

SANTTU K

Käygiä verkokaupas kaččomas da tiluamas libo soittakkua Helsingin da Joensuun toimistoloih. Niilöin noumerot ollah sivul 2. Voitto kävvä ostoksil myös Seuran Joensuun da Helsingin toimistolois.

Kolmas Muumi-kniigu piäzi ilmah viro

– Tiijätgo midä, konzu tänäpäi kabrastin čardakkua, lövvin suuren kirjutustetratin. Etgo kehtuas kirjuttua kniigua omas nuores ijäs? Tuatto ei sanonuh nimidä, ga rygimizen heitti. – Sehäi olis hyvä ruado sinule nygöi, konzu kylmit, etgo voi mennä pihale, jatkoi muamo – Eigo niidy sanota mustelmikse, konzu kentahto kirjuttau omas elaijas? – Ga mustelmat, sanoi tuatto. TIMOI MUNNE

AILU VALLE


Piäkirjutus Ongo karjalan kielen da kul’tuuran vastustamine vaiku histouriedu?

K

ezäkuus 2012 eräs ven’ankarjalaine toimittai kirjutti, ku suomen karjalankielizien taivahal ei nävy pilvie toizin ku Karjalan Tazavallas. Ku oldasgi dielot muga hyvin Suomes. Tiä on kylläl karjalan kielen da kul’tuuran vastustajii vie 2010-luvulgi. Izänmualline kanzanliikeh perustettih uvvelleh jo vuvvennu 1993 da Akadeemizen Karjalseuran perindehyhtistys registriiruittih vuvvennu 2003. Nämä jyrkät laidujoukot ollah ammussah kiistetty i iččenäzen karjalazen kul’tuuran da kielen olemasolo da ollah novvatettu Germuanien natsistoin printsippua: yksi kanzu, yksi mieli, yksi kieli da yksi johtai. Uvvessah perustetut yhtistykset ilmoitetah niilöin alguperäzien järjestölöin ruavon jatkamizes, da sen periä hyö ei hyväksytä vahnoi eigo uuzii vähembistölöi. Hos iče jyrkil laidujoukkoloil on vähä jäzenii, net vaikutetah vuottamattoman äijän muijen puolovehien kannattajien da valdivon dai enne kaikkie internetan kauti. Ylen puaksuh vähembistölöin syrjindiä sellitetäh izänmuallizuvvel, kanzallizel evul da kommunisman vastuksel. Pari vuottu tagaperin eräs kirjuttai sanoi varmah, ku karjalan kielen virrallistamine da elvyttämine on oza suomalazien ven’alastamispluanua.

M idä karjalan kieli

©Martti Penttonen, hengilöpiirrokset Maria Kähäri

merkittšöö miul

K

aikis kummallisin on se, ku erähät karjalazaktivistat da karjalazyhtistykset ollah lapsellizinnu erehtytty yhteisruadoh nämien karjalan kielen da kul’tuuran perivihaniekoin ker. Hyö puolistetah heijän omua toimindua sil, ku vahnat dielot pidäy unohtua da olla yhteisruavos kaikkien ker. Jyrkät laidujoukot ei yksikai olla muutettu omua liiniedy libo pakittu andiekse omii pahoi ruadoloi – pagizemattahgi heijän varaittajii pluanoi kudamat ozakse jiädih todevumattah.

Paavo Harakka

Karjala on miun muamoinkieli. Miun kois kai pagizimmo karjalua. Tuatto da muamo elettih näit ennen voinua Suojärvel Kaitajärven bokas Retkanselläs. Kogo hierun rahvas paistih koďiololois karjalan kieldä. Vasta skolas ruvettih opastamah suomie. Vai ykskai oma kieli ei piässyh unohtumah.

K

arjalan kieli on suannuh pitkän borčan jälgeh virallizen stuatusan da valdivovaldu kohtavuu ylen myödämielizesti kielen da kul’tuuran elvyttämizeh da on valmis andamah huomattavii varoi elvyttämisohjelman todevuttamizekse. Sendäh ei ole nimidä järgie, ku erähät karjalazyhdistykset ollah alistunnuos yhteisruavos laidujoukkoloin kel da duumaijah sidä kauti suaha midä tahto hyödyy ičelleh. Tovellizuos kai tapahtuu nämien laidujoukkoloin ehtoloil. Nečenmoine yhteisruado voi pahimilleh äijäl vahingoittua meijän kielen da kul’tuuran stuatusan parandamistu nimenomah, migäli se suurenou nygözes.

Mie zavoďin skolankäynnän Ylä-Valtimol, kunne azetuttih elämäh 27 suojärveläzen muanruadajan perehet. Meidä lapsie oľi äijä. Erähis perehis enämbi kymmendä. Myö pagizimmo omua kieldä. Enzimäzen päivän muissan kui mie skolan pihamual dogaďin lötöin.

T

ädä kirjuttajes on juuri tulluh ilmi internetas kirjuttajan Väinämöinen-nimimerkin pluanat Breivik-luaduzes terroriskus parluamentah näh. Se on hirvei ezimerki sit, midä jyrkih laidujoukkoloih kuulujien fanuatiekoin mieles liikkuu: parluamentu on tyhjy da se pidäs loppie. Samal kerdua kalevalazen nimimerkin käyttö ozuttau, ku karjalastu mifolougiedu da kul’’uurua käytetäh ryöstäjen vie tänäpäigi jyrkih kanzallismielizih aigomuksih. Pertti Lampi

Mie huikkain toizil lapzil: -Kattšokkua vai lötöi hyppii briskahteloo! Sih yksi paikkakundalańi lapsi sanoo: -Mikä löttö se on. Sehän on sammakko. No miul oľi puoľistajua. Nuaburin brihattšu tšakkuah sanojua: - Kehnon šittastańit! Ettegö näje. Sehäi on selvä lötöi. Selviihäi siit myöhembäh, sto lötöi on suomeksi sammakko.

Karjalan kielen da kul’tuuran elvytystoimindu tuou uuzii ruadopaikkoi

Nämii ammattiloi ollah ezimerkikse kul’tuuruohjuajat da kerholoin vedäjät, kirjuttajat (sezo meedii), kielenopastajat, školahkäyndyavvuttajat, kielipezien personualu, vahnoin-

hoidajat, tekstan da paginankiändäjät, giidat, folkloretuottehien valmistajat da verkoliikendehtoimindan hoidajat. Ližäkse tarvitah vähimyölleh vältävästi karjalua maltajii toimistoruadajii da atk-alovehen maltajii. Erähile ruadajile täydyy lyhyömbi tävvennysopastumine – toizile annetah ammattiopastumistu.

Puaksuh opastumissobimusopastandu on paras opastumizen muodo. Eläkkeheläzii voijah sezo kursittua elvytysruavon maltajikse. Hyö voijah ruadua vähimyölleh oza-aiguruavos. Opastumistoimindu suau allun Karjalasten kodiseudualovehel Pohjas-Karjalas, a muisgi karjalaskeskuksis eläjile voijah andua opastumistu.

S u o m e nk a r j a l a z i e n ližäkse spetskohturyhmänny ollah karjalazet muahmuuttajat.

Hankkehes kiinnostunnuot voijah jo nygöi tiijustella ližiä seuran sekretaril.

Pagizennan ližäksi rubein kirjuttamah omal kielel. Mie kuundeľin kui starikat paistih midä eläjes oľi sattun. Enzimäzet paginat kirjutin Nuori Karjala –aviezah. Sen jälgeh Karjala da Karjalan Mua –lehtih. Nene starikkoispäi kuullut starinat da suakkunat kirjutin siit Sunduga- da Tuhkamukki –kńiigoih jogahizen luvettavaksi. Kajaanin seminaariz opastajaksi opastujes 1960-luvun allus kirjutin dai karjalaksi Suosäätiöl pakitšendakirjuteksen omal kielel: -Miul himoittais

Karjalan kieles on roinnuh miul kaikis rakkahin harrassus. Oman kielen merkitšys puuttui mieleh välähyksen tavoin jo kymmenvuoďizena brihattšuzena. Nuaburis piettih Ylä-Valtimon nuorizoseuran ildua. Mie kuundelin, kui nuori neitokańi pajatti karjalaksi Tšiganazet -pajon. Silloi mie ellennin, sto karjala on miun koďikieli. Sidä on paistu muamoin da tuatoit vuozisadoi da sidä mie en unoha. Sen edeh mie opin ruadua kaikel väjel. Tänäpäin ťiijotetah, jotta karjalan kieldä on alotettu opastua Päivännouzu-Suomen skolis. Mie zavoďin opassan Valtimon Kirkonkylän skolas lapsil karjalua jo 1987-88. Karjala otettih dai Valtimon opassandasuunnitelmih. Mones aviezas ezim. 2PLUS i piälinnan sanomiz kirjuttettih ažies. Dai televiizoris ozutettih opassandua. Pidäh sanuo, kui muamoin kielen da tuatoin vieron kaimannet, ga siid siul eule ńi midä. Vai kui ned ollah matkas, siit ťiijät ken olet da kus tulet. Omua ei pie prakuija. Olloh burbetannat ľibo šokkien pezennät, pagize kai omal kielel.

K ARJALAN K IELEN SEURA MARIA KÄHÄRI

Karjalan kielen elvytysruadoh tarvitah uuzii am m att iniekkoi. Opastundan järjestämizeh niškoi Karjalan Kielen Seuran j o hto on pa n n u h alguh nevvottelut opastundulaitoksien da ruadovoimuvirguniekkoin ker.

piäńyörilöi kiännellä vai ďengat loppih. Ettögö vois hos vähäsen työndiä! Dai sain tukkuzen ďengua da toivotuksen: Opi toizel kerral kirjuttua suomeksi.

Helsingin toimisto: tel 0400 246 266 KKS:n maltokeskuksen julgavomyymine Joensuus: toinargi – nelläspäivy 9 -12 aigah, muuh aigah sobimuksen mugah , Tel 044-304 9293 da 044-500 2215


Vuvvennu 2012

MAARAKENNUSTA JA AUTOKAUPPAA

KARJALAN KIELEN SEURAN TOIMINDAH ANNETTIH TUGIE: d Opetus- ja kulttuuriministeriö d Taiteen keskustoimikunta/kirjallisuustoimikunta d Hartikaisen koneliike Oy d Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö d Nokia Oyj d Onnenmäki-säätiö d Suomen Kulttuurirahaston ja Suomi-Venäjä-Seuran suomalaisugrilainen kielipesähanke

www.hartikainen.com

KARJALANKIELine radio-ohjelmu Karjalan Kielen Seuru da Yle ollah 3.9.2012 piästy pohjustajah sobimukseh karjalankielizen radio-ohjelman alguhpanemizekse Karjalazien kodiseudualovehel Pohjas-Karjalas. Ohjelmii voi sit kuunnella internetasgi. Tämä on huomattavu askel edehpäi, ku tässäh Ylen edustajat ollah enämbi kymmendy vuottu kielletty karjalankielizet ohjelmat tarbehettominnu.

d PERTTI LAMPI Karjalazien hyväksekäyttö jatkuu vie 2010-luvulgi Suomen meedies on jälgiaigua

olluh

ezil

bistökul’tuuroin

vähemhyväkse-

käyttö kanzallishengen lujoittajannu

eri

mualois.

Suomi-ugri muailmankongressu Mad’aaries

Televiizoras

on

ozutettu

edusti Karjalan Kielen Seurua Suomelas-ugrilazien kanzoin muailmankongressas 6.–7. syvyskuudu. Kongressu piettih Siófokin linnas Mad’aaries (Vengries). Martti Penttonen oli ITC-gruupas gruupisruadopäivänny da pidi sie paginua opastajat.netas da ITC:n käytös opastamizeh da karjalan kielel opastumizeh niškoi. Saamelazil on hyvä virtual’noi škola internatas, kudai ozuttahes hyväkse. ITC:n käytöl opastumizen välinehenny on monii eduloi. Se yhtistäy hajallah eläjii vähembistölöi da on talovehelline da tehokas taba luadie opastusmaterjualua.

tu kui Europan suuris lin-

Martti Penttosen kongressukogemuksii voi lugie opastajat.net forumal kohtas: uudizii, tapahtumii/Mad’aariespäi (5.9. da 9.9. kirjutukset). Mieldykiinnittäjiä linkii-kohtas suomelas-ugrilazii linkilöi piäzöy ezimerkikse saamelazien virtual’noih školah. n

Perusajatuksennu oli nenga aksentiiruija europpalazien kanzoin ylivoimazuttu.Tämä oli tärgei oza kanzallisvaldivoloin kul’tuururuaduo. Tarkoitus oli ”andua opastustu” diikoiloile da vähembistölöile. Tuah aigah europpalazil vähembistölöil ei olluh nimidä vähembistölöin oigevuksii. Yksi kieli, yksi kul’tuuru da yksi kanzu -poliitiekku oli silloi ičestäh selvy dielo. Kaikis pahindu syrjimine oli tiettäväine koloniilois. Austraaliis alguperäsrahvahan jäsenet rinnastettih zakonoinluajindas kodielättilöinke ainos 1964 vuodessah.

Martti Penttonen

dKarjalazien kodirandualoveh Pohjas-Karjalah

Pohjas-Karjalan Muakunduliitto da Karjalan Kielen Seuru ollah sovittu perustua Karjalazien kodirandualoveh. Sobimus on ainavoluaduine da histouriellinegi. Enzimästy kerdua suomenkarjalazet alletah yhtehizel väil nostua karjalazien identitiettua da karjalazen kul’tuuran vuittie suomelazes yhteiskunnas. Sidä todevutetah monil uvvenluaduzil projektoil. Pohjas-Karjalah on jälgivuozinnu keskitetty karjalan kielen da kul’tuuran tutkimustoimindua da sie on Karjalan Kielen Seurangi kielen da kul’tuuran elavutuksen painokeski. Toizet vägevät karjalazien keskukset kui Pohjas-Savo, Kainuu da piälinnualoveh i m.i. karjalazien joukkoineh vietäh kodirandualovehen toimindah. Nenga Pohjas-Karjalas rodih lähivuozinnu ennenägemätöi vägevy karjalaine aloveh, kudai nygöstygi sumbembah ruadau yhtes ven’ankarjalazien ker. Piäroulis on kaikkii igäluokkii koskii opastus- da kul’tuurutoimindu, a kodirandualoveh sežo nostattau äijän karjalazeh kul’tuurah liittyjiä eloskeinotoimindua, ezim. taidehtuotanduo, kul’tuurutapahtumua, kul’tuuruturizmua da folkloreh perustujua pienyričystoimindua. Rodih uuttu ammattii, ezim. karjalankielisty lapsienkazvattajua, karjalankielen opastajua, kiändäjiä, karjalankielisty matkanjohtajua da giidua. Tavoittehennu sežo on kuhkuttua muijal eläjii karjalazii muuttamah kodirandualovehele. Semmite vuotetah taidoilijoi, käziruadajii, yrittäjii. Sobimuksen mugah kodirandualovehele nostetah karjalankielizii ozuttimii da opastus- da infolaudoi. Internettah sežo tuotetah ezittelymaterjualua. Kai tämä perustuu sih, ku Pohjas-Karjal on vahnua karjalankielisty alovehtu. Kai tämä tapahtuu yhtehizes ellendykses suomenkielizien da karjalankielizien kesken mollembien hyövykse. Karjazien Kodirandualovehen projektu perustuu sobimukseh da eistyy käytändöllizenny yhteisruavonnu, a myöhembi sobimus da toimehet voijah andua valdivonevvoston lujendettavakse. martti penttonen VAALIT.FI-sivuil internetas oli täl kerduagi karjalakse

tieduo kunnallisvalličendois. Nygöi meil on sie olluh luvettavannu kui prezidentan valličendoin muga i parluamentu- da kunnallisvalličendoin karjalankielizet ohjavot, kuduat kai ollah Martti Penttosen kiännetyt .

läh suadu erilastu vastahpiduo. Saamelazii ozutellah muga kui muinazennu mustomerkinny, kudaman kul’tuuru yhtelläh tunnustetah a ei ezimerkikse heile kuulujii muaoigevuksii.

fil’moi, kudamis on kerrotnois 1900-luvun allus piettih rahvaszooparkoi muailmannäyttelylöin da zooparkoin yhtevyös.

Nämis

eziteldih

eksouttizii da ”alembiarvozii” alguperäzien rahvahien da

muijen

vähembistölöin

kul’tuuroi.

Vähembistölöin oigevukset on

hyväksytty Europan mualois vaste kanzallisvaldivoloin merkičyksen vähenemizen jälgeh. Europan valdivoloin yhteisruado kehittyi ravieh 1990-luvun allus lähtijen muanozan elosololoin piästyh vällälle kylmän sovan jälgeh. Yhtelläh monis mualois ollah vie kehityksen alguvaihies vuvvennu 2012. ei ni tiijä, ku Suomesgi planiiruittih rahvaszooparkua Korkeasaareh Helsinkih vuvvennu 1928. Tarkoitus oli ozutella vähimiten saamelazii. Oligo pluanois ezitellä i čiganoi da karjalazii, sidä ei tietä. Suuri lamakauzi v. 1929 luadi lopulleh tyhjäkse rahvaszooparkupluanat. Sen sijah yksittäzii saamelazii eziteldih Suomen zabuavuparkois (tivolilois) vie 1930-luvul. Samoih aigoih saamelazii da karjalazii allettih käyttiä matkailun da pajopruazniekoin vedonagloinnu da tämä hyväksekäyttö jatkuu ielleh. Saamelaine kul’tuuru da karjalaine kul’tuuru ollah yhtelMoni

d kul’tuurua on käytetty da käytetäh hyväkse äijiä enämbän. Kanzallisvaldivoloin vahnan käytändön mugah siitgi otetah kai hyödy izändymuan kul’tuuran da eloikeinoeloksen puoles eigo pietä ni minny vähembistön ozua. Mi pahindu, kai erähät suomelazen tiedokollektiivan kanzallismielizet fanuatat ielleh kielletäh oman karjalazen kul’tuuran da kai kielen olemasolo. Ezimerkikse pari vuottu tagaperin, toizin sanojen vie karjalankielizen Kalevalan julguandan jälgeh, eräs rahvahanrunoloin tutkii kirjutti Hiidenkivi-lehtes, ku Kalevala perustuu suomelazih kanzanrunoloih. Karjalastu

Tämän viärän käzityksen pohjal on se ajatus, ku kai karjalazet ollah suomelazii. Nenga karjalasten kanzanrunot dai kogo kul’tuuru ollah päivännouzupuolen suomelastu kul’tuurua, gu vai karjalazen kul’tuuran Ven’aspäi suahut pahat vaikuttehet on nyhtätty iäre. Tämä vahnu fanuattusuomelasten da AKS:n ideolougien lähtökohtu on nossuh nägyvih Karjalan palautus-liikkehen ker, da erähät karjalasaktivistatgi ollah omaksuttu se. Karjalan hyväksekäyttö mat-

kailus tuntiedah kaikin, a harvu suomelaine tiedäy, kui suomelazet yritykset, järjestöt da fondat ollah suadu da vie suahah Karjala-hankkehien avul ylen suurii summii veronmaksajoin varoi omah käyttöh muakunnallizis, EU-hankkehis da eri ministroin lähialovehhankkehis (tämä abu jatkui vuodeh 2011 suate). Dengua on olluh da sidä voi suaha kai 90% hyväksytyis maksulois. Olen pidänyh silmäl kaiken aigua nečidä toimindua, da sendäh olen hyvin peril kui se on mennyh. Terväh 20 vuottu jatkunuh dengan jago ei ni juuri ole hyövytännyh karjalazii libo karjalan kul’tuuran elvyttämisty. Rahat ollah mendy läs kogonah ihan tyhjih dieloloih. Hyödyjinny ollah oldu vaiku suomelazet yritykset (enne kaikkie konsultat), järjestöt, fondat dai Ven’an virguniekat, yritykset da järjestöt. Vähimyölleh kymmenii miljounii on jo käytetty muga ku karjalazien hyväkse da tämä puaksuh korruptsielline toimindu vaiku jatkuu. Suomen valdivovallan pidäs kyskiekseh täh dieloh da terväh. d Midä sit voidas ruadua hyväksekäytön vähendämizekse? KKS nevvottelou täsgi dielos piättäjien kel, a karjalazien muitengi olis hyvä oijota viärinellendyksii da paista meijän kul’tuuran hyväksekäytös. Ku ollemmo vai ainos hillah, nimidä muutostu ei roihes. n

registriiruičei nygöi karjalazekse Olemmo jo aijembah täs lehtes kehoitannuh teidy lugijoi registriiruiččemah karjalan kielen muamankielekse. Tämä koskou kaikkii karjalazikse iččiedäh tundijoi da tiedäjii. Motiivu voi yhty hyvin olla roinduperä, eloipaikku, kielenmalto libo opastumine da ruado da nenga karjalan kieleh da kul’tuurah kiindymine. Eigo vähäzin syy samal ole huoli karjalan kielen säilymizes. Midä suurembi on statistiiruittuloin karjalankielizien miäry, sidä parembah suammo julgizii varoi Karjalan kielen elvytykseh da kehittämizeh. Muamankielen vaihtamine ei tuo teile nimidä ongelmua. Azieloinhoidokielenny pyzyy ielleh suomi. Registriiruiččemizen kebjendämizekse suatto lehten välis ankietan, kudamah on valmehekse merkitty muutoskohtat. Teijän pidäy vaiku kirjuttua omat hengilötiijot: nimi, hengilötunnus, paikku, päivävys, allekirjutus (da telefonnoumero kuduadu ei kirjuteta rahvalistoregistrusistiemah). Ankietanke tulou ližäkse magistruatoin luvettelo. Sit voitto kaččuo oman magistruatan kunne työndiä ankiettu. Se ken vaihtau internetan kauti, ohjehet lövvytäh ezim. Muamankielen vaihtamine -uudizes (13.2.2012) Karjal Žurnualu –verkolehtes. d


Hyvä julgavovuozi

Karjalankielizien julgavoloin sygyzyn sualoi on poikkevuksellizen moniluguine

kanzallizis vähembistölöis karjalankielizet jullatah eniten kirjoi da iänittehii, da sygyzy 2012 on tässäh ruavokkain karjalankielizes julgavotoimindas. Alguvuvves piästih ilmah Kondien ker marjas – karjalazet kirjutetah da Suaran kuaskut da starinat, syvyskuus 4 tevostu da yksi cddisku. Kirjat da iänittehet on valmistettu ven’an- da suomenkarjalazienke yhtehizenny ruavonnu. Kai julgavot roitah karjalan kielen da kul’tuuran elvytystoimindah niškoi. Tämä toimindu ei keskity mennyzien aigoin musteloh, vaiku se on nygyaigastu ruaduo da tähtiäy tulevazuoh. Tarkoitus on luadie karjalas vie nygöstygi enämbän moderni käyttökieli. Suomen

Milan perehen päivy - Maria Kähärin kirjutettu da kuvitettu

lapsienkirju on kui opastuskirju muga i kodieloksen sanaston sanakirju. Tevos sobii hyvin käytettäväkse kielikerholois da -pezis, eziškolas, perusškolas, lapsien kodiopetukses dai aiguzien opastukses. Raija Pyölin Livvinkarjalan harjoituskirju on ylen hyvä

Tove Jansson:

nygyaigaine abunevvo karjalan opastujile, enne kaikkie konzu se on käytös yhtes saman kirjuttajan Livvinkarjalan kieliopin ker. Mollembat kirjat sovitah sezo ičeopastujile.

Muumitatan mustelmat (Muumipapan urotyöt) on jo kolmas Muu-

mi-kirju. Familjen Hartwalls Fond – Hartwall Perheen Rahasto on luadinuh seurale lahjoituksen, da sen avul kai Muumi-kirjat kiännetäh karjalakse. Niilöin kiändäi on Natalja Sinitskaja.

In’aine on Natalja Sinitskajan kirjutettu da Anastasia Trifanovan kuvitettu kanzainvälizesti palkittu lapsienkirju, kudamas nygöi on otettu uuzi painos yhteisruavos Periodika-julguamon ker. Tevos kerdou tavallizes muaalovehelazes tytös, kudai puuttuu sellittämäh vaigieloi probliemoi aiguzekse kazvajes. Muamo da tuatto annetah vastavuksii tytön luadimih kyzymyksih. Sinitskaja kuvuau hyvin lapsen psiholougiedu, tyttözen syväinpuolistu muailmua da aiguzien roulii lapsen kazvatukses.

Ljudmila Markianovan kiännetyt tevokset Raudutie da Lastut

piästäh ilmah lähinedälinny Juhani Aho 150-vuottu-pruazniekkuvuvven (2011) jälgisualoinnu.

Selma Eskelinen:

Uksen raosta kuultua - kertomuksia Ilomantsin Karjalasta

Karjalan kielen rajakarjalazel ”meijän kylän” murdehel kirjutetut omaperäzet da suorusanazet kerdomukset innostetah lugemah elaijas muga ku sen Selma-tyttö tarkal silmäl da korval nägi da kuuli, musti da kuvitteli. Saara Tuovinen: Suaran kuaskut da starinat

Suojärveläzen Saara Tuovizen rakastetuis kuaskulois da starinois on jullattu uuzi levendetty painos. Santtu Karhun Kurret-diskan pajoloin - reggein, valsin, bluesin

ritmas lapset voijah tansie da lendiä kurgiparves libo sygyzyn lehtien kel, liedžuo, piirdiä päiväisty, eččie kažii, pajattua Čibi-čibi linduistu, kus kai on piälailleh da lopuškakse uinota kauneheh unipajoh. Muuzikku on Santtu Karhun, pajoloin sanat: Zinaida Dubinina (1-3, 5-6), Timoi Munne (pajo 7), Olga Muhorova (pajo 8), Santtu Karhu (irland.rahvahanpajo 4 da 9-11) Julgavoloin tiijot

Tove Jansson: Muumitatan mustelmat, 173 s, sid, Porvoo 2012, ISBN 978-952-5790-29-0, hindu 25 €. Natalja Sinitskaja: In’aine, 46 s, nid, Periodika 2012 Petroskoi, ISBN 978-5-88170-220-5, hindu 20 €. Maria Kähäri: Milan perehen päivy, 40 s, sid, Jyväskylä 2012, ISBN 978-952-5790-30-6, hindu 20 € Raija Pyöli: Livvinkarjalan harjoituskirja, 111 s, nid, Jyväskylä 2012, ISBN 978-952-5790-31-3, hindu 15 € Selma Eskelinen: Uksen raosta kuultua - kertomuksia Ilomantsin Karjalasta, 208 s, Tampere 2012, ISBN 978-952-5790-28-3, 20 €. Saara Tuovinen: Saaran kuaskut da starinat, 100 s, nid, Porvoo 2012, ISBN 978-952-5790-26-9, hindu 25 € Santtu Karhu: Kurret, CD, KKSCD-001, Karjalan Kielen Seuru 2012, hindu 20 € Julgavoloi voi tilata seuran maltokeskuksespäi tel +358-44 500 2215, Karjalan Kielen Seura ry, Pohjoiskatu 6, 80100 Joensuu, kirsti.karhinen@karjal.fi. Tilata voi myös KKS:n verkokirjukaupas: http://karjal.fi/. Ližäkse tevoksii suau seuran Helsingin toimistospäi: pertti.lampi@gmail.com, tel 0400 246 266, Korvatunturintie 2, 00970 Helsinki (Mellunmäen ortodoksinen toimintakeskus) Ližätieduo: Pertti Lampi, tel 0400 246 266

;

Tata sai sen

Taloin seinäl oli kunniakirja. Vieras kattsoi sidä. Tuloo siih taloin prihattsuni da sellittää: – Se on maatalousnäyttelys annettu parahal pottšil, da meijän tata sai sen. Torakukoit

Karjalas-udmurtilastu jammailuu

20.10. 2012 Villi Wäinö, helsinki

Ugrit laval – suomelas-ugrilazen muailmanmuuzikan illačču

toi restoran Villi Wäinöh zualan täydeh innokastu kuulijua, da hyvä mieli nouzi lagessah illan mennes. Artistoi sai kuulta viijel suomi-ugrikielel – saamin, suomen, viron, udmurtin da karjalan. Ailu Vallen saamiräppi oli vaikuttavu. Hyvä kombinatsii oli Juulia Salosen pajot suomekse da välih saneltut uskomattomat starinat. Aapo Ilves, mies da gitarru Virospäi, sai oman ezityksen jälgeh roindupäivypajon kuulijoispäi. Svetlana Ruškina pajatti udmurtin kielel da tansi hämmästyttäväl ilol da energiel. Timoi Munne muuzikan välis ozutti runoloi Santtu Karhun runokniigas Hyvästit Karjal, Terveh Petroskoi.

Jälgimäi lavale tuldih

fotot ritva lampivuo

Suomesgi hyvin tundiettu da suosittu pajattai-pajonluadii Santtu Karhu da gitaristu Fedja-setä. Aigu meni terväh, a hyvän illačun lopukse saimmo vie kuulta Fed’ja-diäd’än, Svetlanan da Santun improviziiruittuu muuzikkua, jammailuu. ritva lampivuo

Karjal Žurnualu - karjalazien iänenkannattai

u

Tolkutoi d’ielo

Mušikka tuloo liägärii. Huahittaa. Sanoo, miules on kiireh. – Mikä teitä vaivaa, kysyy liägäri. – No ei n’i mih kosse eigä kivissä, poliisit kässettii käyvä. – No on täällä sairaitakin. – Ole vai vaikkan’i, kuundele kui mie siules sel’l’itän: Huondeksel kui ajoin autol, pysähytettii da kysyttii korttie. Mie sanoin, kehnuogo kyselettö, vastahai egläi sen iäre otitto. Ettšikkiä vai omis korman’ilois. Kässettii jälles ajua poliisilaitoksel. No sitpä kyllittši ajua hurahti autto. Hyö jälgee. Sit ajua tututimmo jällekkäi. Sit kui heijät tabain, kui pysähyttii, sanoin: ”Kehnuogo n’enga hyöhkättö kui miun pidi ajua 150:ie da alamäjes vie 170:ie? ” Hyö sanotaa: ”Mäne liägärii. Siun pidää tuuva totistus, igä vuadii. Myö viemmä tämän toisen hyöhkäjän butkaa, kui täl on varrassettu autto.” Liägäri kirjutti totissuksen. Ei n’i tutkin, kui muga hyvin oli poliisiloin jälles ajan. l Saara Tuovinen: saaran kuaskut da starinat Suojärveläzen Saara Tuovizen Leppäniemen da Kaijasjärven murdehel kirjuttamii šuutkii da starinoi on jullannuh Lieksan Suojärveläiset ry.

u adressi: c/o Pertti Lampi, Laakavuorentie 14 B 43, 00970 Helsinki u telefon: 0400 246266 u sähköpoštu: pertti.lampi@gmail.com www.karjal.fi/Karjal Žurnualu verkolehti u ilmahpiästäi: Karjalan Kielen Seuru r.y. u toimitus: Piätoimittai Pertti Lampi; toimittai, gruafiekku, kielenkiändäi Ritva Lampivuo ISSN-L 1799-7151 ISSN 1799-7151 (Painettu) ISSN 1799-716X (Verkkolehti) u painomiäry 500 (nro 3-4/2012) u painopaikku: Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj, Joensuu

u Verkolehti:

Tuttavat old’ii pruasn’ikas torevuttu. Sihi tuli poliisi, kattšoo, molemmil ollat nenät veres. – Työ oletta torannut, kehnon kondiet! – Emmo, molletit kiistevyttii, katšovai kui harvoin tabuammo, muga ihassuimmo, kui sebiämää rubeimmo, molemmil meil suuret nenät ne vassakkai t’ylkähettii. Sit kaksi torakukkuo lähtiettii astumaa iäreh.

Karjalzurnualu3412  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you