Page 1

Kaavoituskatsaus

2018


Sisällysluettelo Strateginen yleiskaava valmistunut keväällä 2017

4

Asema- ja yleiskaavoitus kunnassa 4

Rakennusjärjestys 4 Maapoliittinen ohjelma 5 Maakuntakaava 5 Kaavassa tuulivoimalle kaksi sijoituspaikkaa 5 Kehätien alueen soveltuvuutta kierrätyspuistoksi selvitetään 6

Eteläinen kehätie on Hollolan tulevaisuuden polku Ala-Okeroisten siltaa aletaan rakentaa kesäkuussa Kehätien urakointi tarkoittaa poikkeusliikennejärjestelyitä

6 7 7

Asemakaavan ja osayleiskaavan käsittelyvaiheet sekä osallistumismahdollisuudet 8 Yleistä tietoa kaavaprosessista 9

Kaavoitussanasto

10

Kaavoituskohteita 2018 14 Vireillä olevat ja vireille tulevat asemakaavahankkeet 14 Kaavarungot 18

Hollola 20 Pikkaisen parempi liikuntakunta 21 Investointia tulevaisuuteen 21

Hollolan omakotitontit 22 Pyhäniemi 22 Työtjärvi, Krouvinniitty 22 Hämeenkoski, Heikkilä 23 Hämeenkoski, Valkinranta 23 Kuntakeskus, Perhoslehto I ja II 23

Kaavoituskatsaus 2018

2


Johdanto Kunta valmistelee kerran vuodessa katsauksen kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Kaavoituskatsauksessa esitellään ne kaavahankkeet, jotka ovat kunnan tiedossa kaavoituskatsauksen valmistelun aikana. Kaavoituskatsaus 2018 esittelee kunnassa vireillä olevat sekä vuoden 2018 aikana vireille tulevat kaavahankkeet. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsaus on esillä myös kunnan www-sivuilla: www.hollola.fi

3

Kaavoituskatsaus 2018


Strateginen yleiskaava valmistunut keväällä 2017

Rakennusjärjestys

Strateginen yleiskaava käsittää koko kunnan alueen. Strategisessa yleiskaavoituksessa keskitytään alueidenkäytön päälinjoihin. Strateginen yleiskaava esitetään yleispiirteisesti tai jopa symbolisin merkinnöin. Siinä korostuvat kunnan rakenteelliset kysymykset, kuten yhdyskunnan toimivuus, lisärakentamisen sijoittamisperiaatteet, keskus- ja palveluverkon suunnittelu, liikenteen järjestelyt sekä yhdyskunnan viherrakenteen kehittäminen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 14 §:n mukaan kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Siinä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty.

Erityisesti strategisella yleiskaavalla ratkaistaan eri alueiden rakentamisen volyymit sekä kaavoittamis- ja rakentamisjärjestys. Strateginen yleiskaava mahdollistaa kunnan kehittämisen yli valtuustokausien antaen päälinjat kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Valtuustokausittain, kunnan strategian päivittämisen yhteydessä, voidaan tarvittaessa tarkistaa myös strategisen yleiskaavan linjauksia ilman että kokonaiskuva kunnan maankäytön kehittämisestä hämärtyy.

Uusi rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2017.

Asema- ja yleiskaavoitus kunnassa Kaavoituksella varataan alueita muun muassa asumisen, yritystoiminnan, liikenteen ja ulkoilun järjestämistä varten. Kaavoitus jakautuu eri kaavatasoihin: yleispiirteisempi yleiskaava ohjaa yksityiskohtaisempia asemakaavoja. Koko maakuntaa koskevasta aluekehittämisestä ja -suunnittelusta vastaa Päijät-Hämeen liitto.

Kaavoituskatsaus 2018

4


Maapoliittinen ohjelma

Maakuntakaava

Maapolitiikka käsittää maanhankintaan ja kaavojen toteuttamiseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Hyvin hoidettu maapolitiikka on yksi kunnan keskeisistä menestystekijöistä.

Maakuntakaava on suunnitelma, joka määrittelee aluerakennetta maakunnassa pitkälle tulevaisuuteen. Maakuntakaava sovittaa yhteen valtakunnantason ja maakunnan tarpeet asumisen, työpaikkojen, liikenteen järjestämisen ja ympäristön kehittämisessä.

Kunnan strategisena päämääränä on yhdyskunnan ja ympäristön hallittu kehittäminen. Tavoitteena on eheä yhdyskuntarakenne, elinympäristön viihtyisyys sekä hallittu ja ohjattu väestökasvu koko kunnan alueella. Yhdyskuntarakennetta eheytetään sijoittamalla uudet asuntoalueet lähelle palveluja ja rakennettua infraa. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää kestävää ja pitkäjänteistä maapolitiikkaa sekä määrätietoista ja johdonmukaista maanhankintaa keskeisiltä alueilta kaavoitusta varten.

Maakuntakaava toimii ohjeena kuntakaavoitukselle ja muulle viranomaistoiminnalle. Päijät-Hämeen uusi kokonaismaakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa joulukuussa 2016. Maakuntakaava on tullut voimaan kuulutusten myötä 10.3.2017 alkaen ja samalla se on kumonnut aiemman vuonna 2008 vahvistuneen maakuntakaavan. Maakuntakaavasta on tehty yksi valitus korkeimpaan hallintaoikeuteen. Valitus ei koske alueita Hollolan kunnan alueella.

Kaikkien maankäytön ohjauksen toimenpiteiden tulee vaikuttaa samaan suuntaan, jotta maankäytölle asetetut toiminnalliset, laadulliset ja taloudelliset tavoitteet voivat toteutua.

Kaavassa tuulivoimalle kaksi sijoituspaikkaa Uudessa maakuntakaavassa Hollolan alueelle on tuulivoimalle osoitettu kaksi mahdollista sijoituspaikkaa. Seudullisesti merkittävän tuulipuiston raja on kaupunkien lähellä kuusi tuulivoimalayksikköä. Muilla alueilla raja on kymmenen tuulivoimayksikköä. Jos tuulimyllyvoimaloita on tätä vähemmän, tuulipuistojen toteuttaminen ei edellytä maakuntakaavamerkintää. Tuulipuistojen toteutuksen mahdollistaminen on viime kädessä aina kunnan harkinnassa. Tuulivoimasta on kuntaan jätetty kaksi hakemusta, jotka valmistellaan esitettäväksi valtuustolle.

Kunnan maankäytön päätavoitteena on varmistaa kysyntää vastaava tonttitarjonta eheässä yhdyskuntarakenteessa, jossa kunnan ja yksityisten toimijoiden on mahdollista järjestää asukkaiden ja yritysten tarvitsemat toimivat, laadukkaat ja kustannustehokkaat lähipalvelut. Hollolan valtuusto hyväksyi maapoliittisen ohjelman 3.4.2017. Maapoliittinen ohjelma tarkistetaan strategisen yleiskaavatyön yhteydessä.

5

Kaavoituskatsaus 2018


Eteläinen kehätie on Hollolan tulevaisuuden polku

Kehätien alueen soveltuvuutta kierrätyspuistoksi selvitetään Päijät-Hämeen maakuntaliitto on selvittänyt sijaintia kierrätyspuistolle, ja joulukuussa 2017 valmistuneessa työssä tarkennettiin vaihtoehdoiksi Lahden, Hollolan ja Orimattilan alueet. Kunta hyväksyy kierrätyspuistohankkeessa YVA-menettelyn aloittamisen. Toteutuksen ehdoiksi kunta asettaa muun muassa, että kierrätysalue ei saa sijoittua kilometriä lähemmäs asumiseen tai asemakaavoitettavaksi tarkoitettua aluetta. Melu-, pöly- ja muut haitat rajataan ja sijoitetaan siten, että ne eivät muodosta asutukselle merkittävää haittaa ja haisevaa kotitalousjätettä ei sijoiteta alueelle.

Lahden eteläinen kehätie valmistuu 2020. Kehätien tavoitteena on sujuva ja turvallinen liikenne vilkkaalla valtatiellä. Se edistää Hollolan ja koko Lahden seudun elinkeinoelämää. Suuri vaikutus kohdistuu Nostavan, Hopeakallion ja Paassillan rakentuville yritysalueille. Vt12 Lahden eteläisen kehätien myötä raskas liikenne ja kunnan läpi kulkeva liikenne siirtyy pois, mutta vanha valtatie tulee säilymään tärkeänä paikallisliikenteen väylänä. Hollolan päässä rakentamisen ensimmäiset työvaiheet, kuten pintamaiden poistaminen ja kuivatusjärjestelmien rakentaminen, näkyy koko uudella tielinjalla. Tulevien laaksosiltojen – Vähäjoen ja Luhdanjoen sillat – välille tielinjalle jäävällä Patiokalliolla alkavat maaleikkaus- ja louhintatyöt. Louhinnan vuoksi liikenne pysäytetään ajoittain Nostavantiellä. Patiokalliolle tuodaan murskauslaitos, joka murskaa kiviaineksia tielinjalla käytettäväksi.

Seuraa maakuntakaavan keskeisiä hankkeita osoitteessa www.hollola.fi https://www.hollola.fi/lahden-seudunkierratyspuisto https://www.hollola.fi/tuulivoimahanketietoa-taalta

Keväällä työskennellään myös Soramäen ja Okeroisten tulevien eritasoliittymien alueilla. Soramäessä alkavat maaleikkaustyöt, penkereiden rakentaminen ja kalliopinnan puhdistaminen. Lisäksi louhinta käynnistyy Riihimäentien molemmin puolin sijaitsevilla kalliolla. Louhinnan vuoksi liikenne pysäytetään Riihimäentiellä ja Hämeenlinnantiellä (Vt12) ajoittain viikosta 14 alkaen. Kaavoituskatsaus 2018

6


Melua aiheuttavaa louhinta- ja räjäytystyötä tehdään näissä kohteissa pääosin arkipäivisin kello 7 ja 19 välisenä aikana.

Kehätien urakointi tarkoittaa poikkeusliikennejärjestelyitä Tilapäisiä liikennejärjestelyitä on tehty muun muassa Ala-Okeroistentiellä ja Soramäen eritasoliittymän läheisyyteen Riihimäentielle ja Hämeenlinnantielle sekä Nostavantielle. Liikennejärjestelyt tarkoittavat niin alennettuja nopeusrajoituksia sekä ajoittaisia, louhinnoista johtuvia liikenteen pysäytyksiä. Rakennustöiden edetessä otetaan käyttöön kiertotiejärjestelyitä, joista tiedotetaan erikseen.

Ala-Okeroisten siltaa aletaan rakentaa kesäkuussa Kehätien Hollolan pään lukuisista siltakohteista ensimmäisenä aletaan rakentaa Ala-Okeroisten siltaa. Työt käynnistyvät kesäkuussa. Melua aiheuttavia työvaiheita ovat muun muassa paalutustyöt Okeroisissa ja Patiokallion itäpuolella sekä louhinnat ja kiviaineksen murskaus Patiokalliossa ja Soramäessä.

7

Kaavoituskatsaus 2018


Asemakaavan ja osayleiskaavan käsittelyvaiheet sekä osallistumismahdollisuudet: Vireilletulo ja OAS Kaava tulee vireille kunnan tai yksityisen tahon aloitteesta. Vireilläolosta ilmoitetaan vuosittaisessa kaavoituskatsauksessa sekä erillisellä kuulutuksella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) pidetään nähtävillä ja siitä voi antaa palautetta.

Luonnosvaihe Kaavoitusta varten kerätään ja laaditaan selvityksiä ja tehdään vaikutusten arviointia. Laaditaan kaavaluonnos tai -luonnoksia. Kaavaluonnosta pidetään nähtävillä ja siitä voi antaa mielipiteen kirjallisesti tai suullisesti nähtävillä oloaikana. Osassa kaavahankkeista kaavaluonnos pidetään samanaikaisesti nähtävillä OAS:in kanssa.

Ehdotusvaihe Kaavaehdotus laaditaan kaavaluonnoksen sekä saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta. Kaavaehdotusta pidetään nähtävillä ja siitä voi jättää kirjallisen muistutuksen.

Kaavoituskatsaus 2018

8


Hyväksymisvaihe Kaavaehdotusta hiotaan tarvittaessa saatujen lausuntojen ja muistutusten pohjalta. Elinvoimavaliokunta ehdottaa kaavan hyväksymistä kunnanhallitukselle, joka edelleen esittää kaavan hyväksymistä kunnanvaltuustolle. Kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä on valitusoikeus Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätöksestä on mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Voimaantulo Mikäli kaavasta ei valiteta, kaava saa lainvoiman.

Yleistä tietoa kaavaprosessista • •

• • •

Elinvoimavaliokunta ja kunnanhallitus käsit- televät yksityiseltä taholta tulevat anomukset kaavan laatimisesta. Elinvoimavaliokunta päättää kaavoituskatsauksessa mukana olevien asemakaavojen vireille tulosta. Osayleiskaavojen laatimisesta, vireille tulosta ja tavoitteista päättää valtuusto. Elinvoimavaliokunta asettaa asemakaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS), kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtäville sekä pyytää lausunnot. Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman, kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen asettaa nähtäville kunnanhallitus sekä pyytää lausunnot. Tuulivoimakaavat ovat osayleiskaavoja. Kaavan nähtävilläolovaiheet kestävät pääsääntöisesti 30 vrk. Kaavan jokainen vaihe kuulutetaan kunnan sähköisellä ilmoitustaululla sekä Hollolan Sanomissa. Kaava-asiakirjoihin voi tutustua kunnan internetsivuilla tai kunnanvirastolla.

• •

Osallistuminen kannattaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

9

Kaavan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallistumisen järjestämisestä kaavaprosessin aikana sekä vaikutusten arvioinnista kerrotaan OAS:ssa. OAS-, luonnos, ja ehdotusvaiheista lähetetään tietoa kaava-alueen maanomistajille sekä rajanaapureille. Ehdotusvaiheen jälkeen ennen kunnanhallituksen hyväksymiskäsittelyä muistutuksen tehneille lähetetään vastineet. Osallisten kanssa ollaan yhteydessä aina tarvittaessa. Osayleiskaavoista ja laajemmista asemakaavoista järjestetään yleisötilaisuuksia, joihin osalliset ovat tervetulleita. Kaavan viranomaisneuvotteluja pidetään asemakaavoista tarvittaessa. Osayleiskaavoista viranomaisneuvotteluja pidetään aloitus- sekä ehdotusvaiheessa ja tarvittaessa työneuvotteluja valmisteluvaiheessa. Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään viranomaisilta lausuntoja. Kaavoituskatsaus 2018


Kaavoitussanasto Kaavoitussanastosta saat selville, mitä yleisimmillä asema- ja yleiskaavoituksen käsitteillä tarkoitetaan. Ajantasa-asemakaava on koostekartta lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aluehallintovirasto (AVI) Aluehallintovirastot hoitavat lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä. Hollola kuuluu Etelä-Suomen aluehallintoviraston alaisuuteen. Viraston vastuulle kuuluvat muun muassa ympäristönsuojelu ja ympäristön kestävästä käytöstä vastaaminen. Asemakaava, kaava on kaikista tarkin maankäytön suunnittelussa käytetty kaava, jolla kerrotaan yksityiskohtaisesti tietyn alueen käyttö. Asemakaavalla kerrotaan, mitä tietylle alueelle saa rakentaa. Asemakaavoitusanomus, asemakaavamuutoksen hakeminen Maanomistaja voi anoa asemakaavoittamattoman alueen kaavoitusta tai kaavoitetun alueen asemakaavan muuttamista.

Kaavoituskatsaus 2018

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) vastuulle kuuluvat muun muassa maankäytön alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus. Hollola kuuluu Hämeen ELY-keskuksen piiriin maankäytön asioissa ja Uudenmaan ELY-keskuksen piiriin liikenneasioissa. Kaava on asiakirja, jossa määrätään alueiden käytöstä ja rakentamisesta. Kaavamuotoja on kolme; asema-, yleis- ja maakuntakaavat. Kaavan laatijalla, valmistelijalla, kaavoittajalla tarkoitetaan Hollolan elinvoiman palvelualueen yksikköä viranomaistahona tai yksittäistä kaavatyötä tekevää kaavoitusarkkitehtia tai kaavasuunnittelijaa. Kaavaehdotus on lähes valmis kaava, joka asetetaan virallisesti nähtäville kaavaprosessin loppuvaiheessa. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Osalliset sekä kunnan jäsenet voivat jättää kaavaehdotuksesta muistutuksia. Kaavaehdotus asetetaan 10

uudelleen nähtäville, mikäli muistutusten ja lausuntojen takia siihen tehdään merkittäviä muutoksia. Kaavaluonnos laaditaan kaavaprosessin alkuvaiheessa. Se ei ole vielä kaikilta yksityiskohdiltaan täysin valmis kaava. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville, jotta osalliset voivat lausua siitä mielipiteensä. Voidaan esittää myös useampia vaihtoehtoisia kaavaluonnoksia. Kaavaselostukseen sisältyvät keskeiset tiedot kaavoitettavasta alueesta, suunnittelun lähtökohdista ja tavoitteista sekä tehdyistä selvityksistä. Lisäksi kaavaselostuksessa kerrotaan kaavan vaikutuksista ja suhteesta muihin kaavatasoihin. Kaavoituskatsaus on vuosittainen julkaisu, jossa kuvataan tiedossa olevat ja vireille tulevat kaavatyöt. Kaavarunko Joissakin tapauksissa asemakaavatyön pohjaksi laaditaan kaavarunko. Se antaa alustavan käsityksen


tulevasta rakentamisesta ja toimii kaavoituksen taustaselvityksenä. Kaavan käynnistämissopimus tehdään kunnan ja yksityisen maanomistajan välillä. Kaavan käynnistämissopimuksessa sovitaan tavoitteista ja suunnittelun lähtökohdista kaavan toteuttamiselle. Sopimus tehdään ennen kaavaprosessia tai sen ohessa. Kerrosala on rakennuksen laajuutta kuvaava pinta-alakäsite. Sallittu kerrosala ilmoitetaan kaavassa rakennusoikeutena ja se merkitään yleensä tehokkuuslukuna tai suoraan kerrosalaneliömetreinä. Kuuleminen Valmisteltaessa kaavaa tulee osallisille varata tilaisuus mielipiteen esittämiseen määräajassa suullisesti tai kirjallisesti. Kuuleminen voidaan suorittaa asettamalla valmisteluaineisto nähtäville, järjestämällä kaavaa koskeva yleisötilaisuus tai muulla sopivalla tavalla. Kuulemismenettelystä tiedotetaan tarkemmin kunkin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

Kuulutus, kuuluttaminen Kaavojen vireilletulosta, kaavojen tiedotus- ja yleisötilaisuuksista, kaavaluonnoksen ja/ tai kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta sekä kaavojen voimaantulosta tiedotetaan julkaisemalla kuulutus. Julkaiseminen tapahtuu kunnan sähköisellä ilmoitustaululla, Hollolan Sanomissa ja kunnan verkkosivuilla. Lainvoimaisuus Kaava saa lainvoiman noin 1,5–2 kuukauden kuluttua kunnanvaltuuston päätöksestä, mikäli kaavasta ei ole tehty valituksia. Lausunto Viranomaistahot antavat lausuntoja kaavaluonnoksesta ja -ehdotuksesta. Maakuntakaava ohjaa nimensä mukaisesti koko maakunnan maankäyttöä eli se ulottuu useamman kunnan alueelle. Siinä ei määritellä yksityiskohtaisia asioita vaan sovitetaan yhteen valtakunnallisia tavoitteita ja maakunnan tarpeita. Maakuntakaavan laatimisesta vastaa Päijät-Hämeen liitto.

11

Maankäyttösopimus tehdään tarvittaessa kunnan ja yksityisen maanomistajan välillä. Maankäyttösopimuksessa sovitaan kaavan toteuttamisen aikataulusta, yhteistyöstä sekä kustannusvastuista. Maankäyttösopimus voidaan tehdä vasta kaavaehdotuksen oltua julkisesti nähtävillä. Mielipide Osalliset ja muut kunnan jäsenet voivat esittää mielipiteensä vireillä ja valmisteltavana olevasta kaavasta sekä siihen liittyvästä osallistumisja arviointisuunnitelmasta. Mielipide voi olla kirjallinen tai suullinen. Mielipide on vapaamuotoinen ja se on tarkoituksenmukaista perustella. Muistutus Osallisilla on mahdollisuus jättää kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus kaavatyön ehdotusvaiheen nähtävilläoloaikana. Muistutuksen tehneille annetaan perusteltu vastaus, mikäli osoite on ilmoitettu. Nähtävilläolo Kaava (luonnos tai ehdotus) on julkisesti kaikkien nähtävissä ilmoitetussa paikassa.

Kaavoituskatsaus 2018


Hollolassa kaavat ovat nähtävillä kunnan verkkosivuilla sekä kunnanvirastolla osoitteessa Virastotie 3, jossa niihin voi tutustua nähtävilläoloaikana. Nähtävilläoloaikana kaavasta voi antaa palautetta (luonnosvaihe) sekä muistutuksia (ehdotusvaihe). Kaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana palautetta voi antaa sekä suullisesti että kirjallisesti. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon aikana muistutukset tulee tehdä kirjallisina. Kaavaehdotuksesta saatuihin muistutuksiin kaavoittaja laatii perustellut vastineet, jotka kunnanhallitus käsittelee. Osallinen Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia voivat olla myös erilaiset yhteisöt kuten mm. asukas-, kiinteistö- ja ympäristöyhdistykset sekä viranomaistahot. Käytännössä osallinen on jokainen, joka itsensä osalliseksi katsoo. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Jokaisesta vireillä olevasta kaavasta laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS on suunnitelma Kaavoituskatsaus 2018

osallistumis- ja arviointimenettelyistä kaavan eri vaiheissa sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Se tulee laatia riittävän aikaisessa vaiheessa kaavan valmistelua ja sitä täydennetään tarpeen mukaan kaavaprosessin kuluessa. Poikkeaminen, poikkeamislupa Mikäli rakentamisessa on perustellusta syystä tarve poiketa kaavasta tai muista maankäyttö- ja rakentamislain mukaisista tai sen nojalla annetuista rakentamista tai muuta toimenpidettä koskevista säännöksistä, määräyksistä, kielloista tai rajoituksista (esim. rakennusjärjestyksestä), tarvitaan ennen rakennuslupaa poikkeamispäätös. Rakennustarkastaja tekee päätökset poikkeamisluvista. Rakennuskaava on aiemmin kunnissa käytössä ollut kaavamuoto. Uuden maankäyttö- ja rakennuslain myötä 1.1.2000 jälkeen vanhat rakennuskaavat ovat voimassa asemakaavoina. Rakennusjärjestys Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat olla erilaisia 12

kunnan eri alueilla. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea mm. rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakentamistapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon järjestämistä ja suunnittelutarvealueen määrittelemistä. Kaavamääräykset ohittavat rakennusjärjestyksen. Rakennuskielto, toimenpiderajoitus Kieltojen tarkoituksena on estää alueiden suunnittelun aikana sellainen rakentaminen joka olisi ristiriidassa suunnittelun tavoitteiden kanssa. Rakennuslupa Rakennuksen rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa. Lupa tarvitaan myös mittavampiin korjaus- ja muutostöihin. Rakennusluvan myöntää rakennusvalvonta. Rakennusoikeus Rakennusoikeus määritellään yleiskaavoissa, rakennusjärjestyksessä ja asemakaavoissa ja se kertoo, miten paljon rakennuspaikalle saa rakentaa.


Rakentamistapaohjeet tarkentavat alueelle laaditun asemakaavan tarkoitusta. Ohjeet kertovat esimerkiksi, millaisia materiaaleja ja värejä rakentaessa tulisi käyttää. Ranta-asemakaava (ent. rantakaava) on pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle laadittu asemakaava. Suunnitellun rakentamisen ja muun maankäytön tulee sopeutua rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön. Maanomistajalla on oikeus laatia ranta-asemakaavaehdotus omistamalleen ranta-alueelle. Toimenpidelupa Toimenpidelupa tarvitaan mm. rakennelmien (esim. katos) ja laitosten (esim. maston, säiliön) pystyttämiseen. Vrt. rakennuslupa Tontti Kunnan maa-alueet on jaettu tontteihin, joihin kaavoituksella osoitetaan esimerkiksi asumista tai yritystoimintaa. Tontilla on rajat, pinta-ala ja rajattu rakennusoikeus. Tontit on merkitty kiinteistörekisteriin. Tonttijako voidaan osoittaa asemakaavassa joko sitovana tai ohjeellisena. Tonttijako osoittaa, miten kortteli jakautuu rakennuspaikoiksi.

Valitus, Valitusoikeus Kaavan hyväksymispäätöksestä, poikkeamispäätöksestä ja suunnittelutarveratkaisusta voi valittaa vain se, jolla on kuntalain tai maankäyttö- ja rakennuslain mukainen valitusoikeus. Vastine kaavoitusprosessissa tarkoittaa kaavoittajan valmistelemaa ja kunnanhallituksen hyväksymää vastausta tai perustelua tehdylle kaavaratkaisulle. Se annetaan kaavan laatimisvaiheessa kaavaehdotuksesta tehtyyn muistutukseen.

ympäristövaikutukset sekä lisätään tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettely sisältää kaksi vähintään kuukauden kestoista kuulemiskierrosta, arviointiohjelma- ja -selostusvaiheissa. Kyseessä ei ole päätöksentekoprosessi. Menettelyn tulokset sekä viranomaisen ja osallisten kannanotot on otettava huomioon hankkeen edellyttämässä kaavoituksessa ja ympäristöluvassa.

Yleiskaava on yleispiirteinen kuntatason maankäyttösuunnitelma, joka tähtää tulevaisuuteen. Yleiskaava voidaan laatia joko oikeusvaikutteisena tai oikeusvaikutuksettomana. Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain (vaihekaava), osa-alueittain (osayleiskaava) tai kuntien yhteisenä yleiskaavana (yhteinen yleiskaava). Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) tunnistetaan, arvioidaan ja kuvataan hankkeen todennäköisesti merkittävät 13

Kaavoituskatsaus 2018


Kaavoituskohteita 2018 Vireillä olevat ja vireille tulevat asemakaavahankkeet

Kaavoituskatsaus 2018

14


1. Hopeakallion yritysalueen

asemakaavan muutos ja laajennus, 07-255 Kaavoitettava alue sijaitsee Riihimäentien risteysalueen läheisyydessä, rajoittuen pohjoisessa Hämeenlinnantiehen ja lounaispuolella tulevan kehätien viereen. Alueen rakennusoikeuksia tarkistetaan vastaamaan maakunta- ja yleiskaavan alueelle määriteltyä kaupan mitoitusta. Alueen katuverkkoa tarkistetaan vastaamaan paremmin toteutettavissa olevaa tonttijakoa. Samalla asemakaavoitetaan vieressä oleva kaavoittamaton alue. Asemakaavan ehdotusvaihe on ollut nähtävillä maaliskuussa 2018. Kaava on tarkoitus hyväksyä vuoden 2018 aikana.

2. Ojastenmäki III asemakaava, Hämeenkoski, 25-251

Kaava-alue sijaitsee Hollolan Hämeenkosken kunnanosassa, Ojastenmäen teollisuusalueella, valtatien 12 länsipuolella. Asemakaavan tavoitteena on osoittaa alueelle yritystoimintaa, jota sinne on jo muodostunut. Asemakaavalla on osoitettu kuusi teollisuustonttia ja kaksi pientalotonttia sekä yhdyskuntateknisen huollon aluetta. Alue on suurimmaksi osaksi rakentunut. Asemakaavan ehdotusvaihe on nähtävillä ja asemakaava on tarkoitus hyväksyä vuoden 2018 aikana.

15

Kaavoituskatsaus 2018


3. Kukonkankaan asuinalueen

5. Seniorikorttelin asemakaavan

asemakaava, Kukonkoivu, 10-224

muutos, Terveystie 4, 01-256

Kaavoitettava alue sijaitsee Kukonkoivun kunnanosassa noin 4,5 km päässä Salpakankaan keskuksesta. Suunnittelualue rajoittuu idässä Rouvintiehen, etelässä Kukonkoivun urheilukentän alueeseen ja lännessä Kukonkoivun teollisuusalueeseen. Kaavoituksen tavoitteena on lisätä kunnan tonttitarjontaa kuntakeskuksen lähialueella noin 130-160 uudella tontilla. Alueelle kaavoitetaan omakotitonttien lisäksi myös joitakin tontteja rivitaloille ja kytketyille pientaloille sekä lähivirkistysaluetta. Asemakaavan uusi luonnosvaihe on ollut nähtävillä vuodenvaihteessa 2017-2018. Kaava on tarkoitus hyväksyä vuoden 2018 aikana.

Suunnittelualue sijoittuu Salpakankaalle Terveystien varteen. Kaavoitettava alue rajautuu etelässä Terveystiehen, lännessä Huoltotiehen, idässä uimahalliin ja pohjoispuolella Heinsuon urheilukeskukseen. Suunnittelualueella sijaitsee terveysasema. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueelle senioriasumista ja niiden liitännäispalveluita tuottavia kokonaisuuksia. Seniorikorttelin rakentaminen edellyttää asemakaavan muutosta, joka mahdollistaa asumisen ja siihen liittyvät oheispalvelut sekä 6000-7000 k-m2 rakennusoikeutta 3-4 kerroksessa. Asemakaavan muutoksella tarkistetaan muun muassa korttelialueen rajausta, käyttötarkoitusta sekä kerroslukua. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä ja asemakaava on tarkoitus hyväksyä alkuvuonna 2019.

4. Hyvinvointiaseman asemakaavan muutos, Terveystie 2, 01-257

Suunnittelualue sijoittuu Tiilijärventien ja Terveystien kulmaukseen. Kaavoitettava alue rajautuu etelässä Terveystiehen, lännessä Tiilijärventiehen, idässä terveysasemaan ja pohjoispuolella Hollolan Kuntokeidas Oy:n tonttiin. Suunnittelualueella sijaitsee purettavaksi aiottu toimistorakennus, parkkialuetta ja luoteis- ja pohjoisosassa viheraluetta. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa alueelle uuden noin 3500 kerrosneliömetrin laajuisen hyvinvointiaseman rakentaminen. Asemakaavan yhteydessä muutetaan mm. alueen käyttötarkoitusta sekä tonttijakoa. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä ja asemakaava on tarkoitus hyväksyä alkuvuonna 2019. Kaavoituskatsaus 2018

6. Harjurinteen asemakaavan muutos, Soramäki, 02-222

Asemakaavan muutosalue sijaitsee kuntakeskuksesta noin kilometrin länteen. Kaavamuutosaluetta rajaa pohjoisessa Soramäen ostoskeskus sekä asutus, etelässä Ahertajantien pienteollisuuskiinteistöt. Asemakaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen kaava-aluetta on pienennetty ja kaavan tavoitteita tarkistettu. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on osoittaa liikerakentamista Soramäentien varteen. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä keväällä 2017 ja asemakaava on tarkoitus hyväksyä vuoden 2018 aikana. 16


7. Nostavan katuyhteyden

9. Kiventöyryntien asemakaava,

asemakaava, 13-258

Kukkila

Kaavoitettava alue sijaitsee VT 12 eteläisen kehätien Nostavan eritasoliittymän eteläpuolella ja Nostavan logistiikkakeskuksen välillä. Suunnittelualue tarkentuu kaavatyön edetessä, koska kadun tarkempaa sijoittumista suunnitellaan samanaikaisesti. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa katuyhteys Nostavan logistiikka-alueelle ympäröivien alueiden myöhempi kaavoitus huomioiden. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä helmi-maaliskuussa 2018. Kaava on tarkoitus hyväk10. syä vuosien 2018-2019 taitteessa.

8. Parinpellon asemakaava-alueen

Kiventöyryntien kaava-alue sijoittuu Kukkilan kunnanosaan Rätikön kaava-alueen ja valtatien 24 välille. Asemakaavaan tulee kunnan omistamien maiden lisäksi myös yksityisten omistuksessa olevia maita. Asemakaavan tavoitteena on osoittaa alueelle pientaloasumista. Asemakaava tulee vireille vuoden 2018 keväällä ja asemakaava on tarkoitus hyväksyä vuoden 2019 aikana. Asemakaavassa mukana olevien yksityisten maanomistajien kanssa tehdään kaavan käynnistämissopimus.

Messilän satama- ja lomakyläalueiden asemakaava Messilän satama- ja lomakyläalueiden ensimmäisen vaiheen asemakaava sijoittuu Rantatien ja Vesijärven väliselle alueelle. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Messilän kehittyminen ympärivuotiseksi matkailukohteeksi mahdollistamalla alueelle kylpylähotellin sekä loma-asuntojen sijoittuminen. Asemakaava on yksityisen hanke ja siitä laaditaan kaavan käynnistämissopimus ja maankäyttösopimus. Tavoitteena on käynnistää asemakaava vuoden 2018 aikana.

laajennus, Kirkonseutu, 19-242

Kaavoitettava alue sijaitsee Parinpellontien länsipuolella, nykyisen asemakaavoitetun pientaloalueen länsi- ja pohjoispuolella, noin 1,3 km päässä Hollolan kirkolta. Suunnittelualue rajoittuu idässä Parinpellon asuinalueeseen, lännessä ja pohjoisessa yksityisiin pelto- ja metsäalueisiin. Alueelle kaavoitetaan omakotitontteja kunnan tonttitarjonnan parantamiseksi. Asemakaavan on tarkoitus tulla vireille keväällä 2018. Kaava on tarkoitus hyväksyä vuoden 2019 loppupuolella. Asemakaavassa mukana olevien yksityisten maanomistajien kanssa tehdään kaavan käynnistämissopimus.

Seuraa vireillä olevien asemakaavojen etenemistä osoitteessa www.hollola.fi https://www.hollola.fi/vireilla-olevatasemakaavat

17

Kaavoituskatsaus 2018


Viistoilmakuva 2014 Kaavarungot 11. Vesikansan keskustan ja Sorvasen kaavarunko

Tehtävänä on laatia Sorvasen ja Kalliolan koulun ympäristön alueen kaavarunko. Tavoitteena on tutkia alueen maankäytön kehittämistä ja voimistaa alueen merkitystä yhtenä Hollolan alakeskuksena. Kaavarunko laaditaan tulevien asemakaavamuutoksien pohjaksi, se on luonteeltaan asemakaavaa yleispiirteisempi ja yleiskaavaa yksityiskohtaisempi, epävirallinen maankäyttösuunnitelma. Kaavarungon avulla kartoitetaan asemakaavoituksen reunaehdot liittyen muun muassa täydennysrakentamiseen, palveluiden ja liikenteen järjestämiseen sekä viherrakenteen ja suojeluarvojen yhteensovittamiseen maankäytön kanssa. Alueen strateginen yleiskaava ohjaa MRL:n mukaisesti asemakaavoitusta, mutta kaavarungon ohjaava merkitys kuitenkin säilyy yleiskaavaa yksityiskohtaisempana, ohjeellisena suunnitelmana. Kaavarunkotyössä tulevat erityisesti huomioitavaksi seuraavat näkökulmat: • Täydennysrakentamisen määrä ja sovittaminen osaksi olemassa olevaa taajamakuvaa • Alueen liikenneverkko, yhteydet valtatielle 24 • Alueen palvelut ja rooli Hollolan alakeskuksena • Viherrakenteen suunnittelu ja vaikutukset luonnon ympäristöön © Hollolan Kunta, Maankäyttö ” 2014

Kaavoituskatsaus 2018

18


19

Kaavoituskatsaus 2018


23 794 asukasta 10 päiväkotia 11 koulua

Hollola HOLLOLASSA on hyvä asua! Tarjoamme viihtyisää asumista maaseudun rauhassa, kyläyhteisöissä ja kunnan kolmessa keskuksessa Salpakankaalla, Hämeenkoskella ja Vesikansassa. Aktiiviset kylät ovat Hollolan helmiä. Perinteikkäissä kylissä, kuten Kirkonseudulla, Vesikansassa, Herralassa, Hämeenkoskella, Länsi-Hollolassa ja Miekkiössä toivotetaan uudet kyläläiset sydämellisesti tervetulleiksi. Asukkaat arvostavat hyvien yhteyksien, palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien lisäksi upeaa luontoa: useita kauniita järviä, vehmasta metsää ja jylhiä kallioita. Salpakankaan kuntakeskus on kehittynyt uusien kerrostalojen reunustamaksi liikekeskukseksi, jonka toria ja kirjastoa kehitetään kuntalaisten käyttöön ja kulttuuritilaksi. Kuntakeskuksessa alkanut iso kaavoitustyö, poikii keskukseen aikanaan hyvinvointiaseman ja senioriasumisen keskittymän. Lahden eteläinen kehätie valmistuu 2020. Kehätie varmistaa sujuvan ja turvallisen liikenteen vilkkaalla valtatie 12:lla, ja edistää elinkeinoelämää Hollolassa.

Kaavoituskatsaus 2018

20


Pikkasen parempi liikuntakunta Hollola haluaa olla monipuolisen liikkumisen kunta. Hiihtolatuverkostomme on yksi Suomen parhaista ja tunnetaan ympäri maailman muun muassa Finlandia-hiihdon ansiosta. Keskeisille paikoille eri puolille Hollolaa kunta on rakentanut toimintapuiston, skeittipuiston ja frisbeegolfratoja yhdessä paikallisten kanssa. Liikettä ja elämyksiä kuntaan tarjoavat muun muassa Messilän laskettelukeskus, huvivenesatama, golfkenttä ja leirintäalue sekä lukuisat hevosalan yrittäjät. Kulttuurinnälkäisille on taidenäyttelyitä, kesäteattereita ja tapahtumia ympäri vuoden.

Investointia tulevaisuuteen Hollola on elinkaarikoulujen edelläkävijä. Vuonna 2017 valmistuivat uudet koulut niin Salpakankaalle kuin Vesikansaan. Avoin ja avara oppimisen ympäristö tuo koulumaailmaan muun muassa aivan uudenlaista vertaisoppimista ja yhteisöllisyyttä. Koulussa vierailijat ihmettelevätkin ensimmäiseksi: mitä, ei lainkaan käytäviä!

21

Kaavoituskatsaus 2018


Hollolan omakotitontit

Pyhäniemi

Hollolan tontteja on jatkuvasti haettavana. Tontit sijoittuvat eri puolille kuntaa. Viimeisimpänä alkoi syksyllä Heikkilänrinteen tonttimyynti. Tontit sijoittuvat kulttuurimaisemaan muutaman sadan metrin päähän Hämeenkosken koulusta ja keskuksen palveluista.

Omakotitaloalue sijaitsee Pyhäniemen kylässä Rantatien pohjoispuolella noin 11 km Hollolan kuntakeskuksesta ja noin 13 km Lahden keskustasta. Alue sijoittuu arvokkaan peltomaiseman reunalle osaksi kylärakennetta. Pyhäniemen koulu ja päiväkoti sijaitsevat kilometrin päässä ja lähin päivittäistavarakauppa on Hollolan kirkolla, jonne on matkaa noin 3 km. Tonttien määrä: alueella on vapaita tontteja jatkuvasti haettavissa Tonttien koko: 1 300–1 700 m2 Myyntihinta: 21 €/m2

Uusien omakotitonttien keskitetty haku järjestetään keväällä ja/tai syksyllä. Kunta tiedottaa uusista hakuun tulevista tonteistaan lehdissä ja kunnan nettisivuilla. Keväällä ja/ tai syksyllä järjestetyllä keskitetyllä hakukierroksella jakamatta jääneet tontit ovat vapaasti haettavissa ympäri vuoden. Tontteja voi hakea kuukausittain ja hakuaika päättyy pääsääntöisesti jokaisen kuun viimeisenä päivänä. Tonttien luovutuspäätökset tehdään kerran kuukaudessa saapuneisiin hakemuksiin perustuen. Päätöksistä ilmoitetaan sähköpostilla. Hollolan kunnan nettisivuilla on tarkemmat ohjeita tontin hakijoille. Kaikki ajantasaiset tiedot tonteista www.hollola.fi

Työtjärvi, Krouvinniitty

Tontteja koskevat tiedustelut ja varaukset: Hollolan kunta Asiointipiste Piipahlus Virastotie 3, PL 66 15871 Hollola p. 044 780 1357 info@hollola.fi www.hollola.fi

Krouvinniitty sijaitsee Kirkkotien itäpuolella Kirkkotien ja Rouvintien liittymän kohdalla. Hälvälän koulu on noin kahden kilometrin etäisyydellä alueesta. Lähin päivittäistavarakauppa on Soramäen ostoskeskuksessa noin neljän kilometrin päässä. Kuntakeskukseen on matkaa hiukan yli viisi kilometriä. Tonttien määrä: alueella on vapaita tontteja jatkuvasti haettavissa. Tonttien koko: 1 200–2 000 m2 Myyntihinta: 26 €/m2

Kaavoituskatsaus 2018

22


Hämeenkoski, Heikkilä

Kuntakeskus, Perhoslehto I ja II

Asuinalue sijaitsee aurinkoisessa rinteessä koulukeskuksen läheisyydessä. Kaava-alue sijoittuu Hämeenkosken pitäjän keskustaajaman länsiosaan Keskustien pohjoispuolelle. Hämeenkosken koulukeskus jossa myös monitoimihalli Koskihalli ja Päivänpaisteen päiväkoti sijaitsevat aivan vieressä. Tonttien määrä: syksyllä 2017 haettavaksi tuli 12 tonttia Tonttien koko: 1 200–1 600 m2 Myyntihinta: 11 €/m2

Perhoslehdon asuinalue sijaitsee keskeisellä paikalla lähellä kuntakeskuksen palveluita. Salpakankaan koulu ja päiväkoti sekä Kankaan koulu sijaitsevat alle kilometrin etäisyydellä asuinalueesta. Kaikki kuntakeskuksen palvelut ovat noin 1,5 km päässä alueesta. Tonttien määrä: alueella on vapaita tontteja jatkuvasti haettavissa. Tonttien koko: 1 100–1 400 m2 Myyntihinta: 31 €/m2

Hämeenkoski, Valkinranta Valkinrannan alue sijaitsee kirkasvetisen Valkjärven etelärannalla, Kukkolanharjun kupeessa vajaan kilometrin päässä Hämeenkosken keskustan palveluista. Viihtyisällä pientaloalueella on tarjolla reilun kokoisia tontteja. Valkjärven rannassa on kaksi kunnan uimarantaa sekä useita yhteisrantoja virkistyskäyttöön. Hämeenkosken koululle on matkaa kaksi kilometriä. Kunnallistekniikka ja kadut rakennettu. Tonttien määrä: alueella on vapaita tontteja jatkuvasti haettavissa. Tonttien koko: 1 500–2 500 m2 Myyntihinta: 11 €/m2

Tutustu vapaana oleviin tontteihin osoitteessa www.hollola.fi https://www.hollola.fi/vapaanaolevat-tontit

23

Kaavoituskatsaus 2018


Yhteystiedot Kehitys- ja kaavoituspalvelut Virastotie 3, 15870 Hollola Yhteyshenkilöt Kaavoitusarkkitehti Vs. Kehitys- ja kaavoituspäällikkö Katariina Tuloisela 044 780 1359 Hankekaavoittaja Henna Kurosawa 044 780 1358 Kaavasuunnittelija Sini Utriainen 044 780 1353 Suunnitteluavustaja Minna Leppäsalo 044 780 1490 etunimi.sukunimi@hollola.fi

Kaavoituskatsaus 2018 hollola hollolan kunta  

Katsauksessa esitellään vuoden 2018 keskeiset kaavoituskohteet, tonttimyyntiä ja kaavoituksen sanastoa. Elinvoiman palvelualueen kaavoitus j...

Kaavoituskatsaus 2018 hollola hollolan kunta  

Katsauksessa esitellään vuoden 2018 keskeiset kaavoituskohteet, tonttimyyntiä ja kaavoituksen sanastoa. Elinvoiman palvelualueen kaavoitus j...

Advertisement