Page 1

MEILTÄ TEILLE Asfalttikallio Oy:n asiakaslehti 2018

PÄIVÄRETKI SIIRRETTÄVILLE ASFALTTIASEMILLE s.22

ODOTTOMATON LOUHINTATYÖ TURUSSA

TUOREEN KAUPUNGIN KATUJA KUNTOON

YKSI KILPAILIJA MUIDEN JOUKOSSA

TYÖTURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖ EDELLÄ

HOITO JA YLLÄPITO TALVELLAKIN TOUHUTAAN


PÄÄKIRJOITUS

HUH, HELLETTÄ! Asfalttikallion omistus muuttui kevään 2018 aikana ja nyt omistajina on vain yksityishenkilöitä tai perheyhtiöitä. Uusi omistuspohja luo vakaan ja turvallisen ympäristön viedä yritystä eteenpäin kohti uusia haasteita. Aloitimme viime vuonna Tampereella aluetoiminnan. Ensimmäinen vuosi oli täynnä haasteita ja niistä selvittiin hienosti. Toiminta kehittyy ja laajenee suunnitellusti. Alueellinen toiminta on meidänkin tulevaisuutta. Käynnistimme myös hoito- ja ylläpitotoiminnan viime syksynä ja talvi sujui paremmin kuin odotimme. Keskitymme toiminnassamme hallittuihin kokonaisuuksiin pienin askelin. HYP-toimintaa teemme niin kesällä kuin talvellakin. Tavoitteenamme Asfalttikalliossa on yhteiset toimintatavat, ja sitä kautta motivoitunut, kehittyvä ja sitoutettu henkilöstö. Uskoisin meillä itsellämme olevan paras tieto ja taito kouluttaa uusia osaajia meidän tarpeisiin. Sen vuoksi käynnistimme KURKO-akatemian, joka on meidän tapa tehdä tämä asia. Haaste on kova, mutta niin on porukkakin; Team of teams! Asfalttikallio on satsannut henkilöstöön myös muulla tavoin ja ottanut koko henkilöstölle laajan Terveysturvavakuutuksen. Toivon kaikkien arvostavan vakuutusta. Turvallisuudessa on aina parannettavaa. Jokainen työtapaturma on liikaa. Turvallisen työympäristön saavuttamiseksi tulemme kiinnittämään erityistä huomiota turvallisuusasiohin tulevaisuudessa. Olemme ottaneet Asfalttikalliolla käyttöön myös suorituskykymittareita, joilla seurataan säännöllisesti toimintaamme sen kehittämiseksi ja tehostamiseksi. Ongelmat ovat oppimisen mahdollisuus. Esimiesten tehtävä on ohjata ja vastata koulutuksesta alaisiinsa päin. Yksilön velvollisuus on oppia uutta ja kehittää itseään paremmaksi omassa työssään. Näissä asioissa toivomme mittareilta apua. Ympäristöasiat tulevat tulevaisuudessa olemaan vahvasti esillä toiminnassamme. Olemme käynnistäneet ympäristösertifikaattiin tähtäävät toimenpiteet. Kehitämme lisää ympäristöystävällisiä asfaltteja asiakkaidemme tarpeisiin. Asfalttikalliolla käynnistyi kuudes toimintavuosi. Työkausi on lähtenyt hyvin käyntiin ja meillä on historiamme paras tilauskanta kasassa. Kelit ovat myös olleet pikimiehille suotuisat ja toivottavasti sen myötä myös tulokset ovat ennätyksellisiä. Olemme menneet yhtiössä eteenpäin kaikilla mittareilla mitattuna ja siitä on hyvä ponnistaa eteenpäin. Tilauskantamme työllistää koko henkilökunnan pitkälle syksyyn. Loppukevennyksenä voisi kertoa, että Suomen teitä ajaessaan on tarpeen kiertää reikiä, kun taas muissa pohjoismaissa tarvitsee etsiä tiestöstä reikiä. Työteliästä ja turvallista syksyä kaikille. Antti Kalliomaa Toimitusjohtaja Asfalttikallio Oy

Toimitus ja ulkoasu: Hm-Media Oy www.hm-media.fi Kuvat: Mikko Leivo / Hm-Media Oy Jari Kohonen / Hm-Media Oy Sami Hämäläinen / ProFilm Oy


TÄSSÄ LEHDESSÄ

4

ODOTTOMATON LOUHINTATYÖ TURUSSA Varsinais-Suomen ELY-keskus

18

TALVELLAKIN TOUHUTAAN Jorma Tuomela, Asfalttikallio

8

RAKENTEEN PARANTAJA Niko Sekki, Asfalttikallio

22

PÄIVÄRETKI SIIRRETTÄVILLE ASFALTTIASEMILLE Asfalttikallio

10

TUOREEN KAUPUNGIN KATUJA KUNTOON Jan Gröndahl, Raasepori

32

YKSI KILPAILIJA MUIDEN JOUKOSSA Varsinais-Suomen ELY-keskus

12

TYÖTURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖ EDELLÄ Petri Korhonen, Asfalttikallio

36

ASFALTTI - AINOA OIKEA RATKAISU Memmu ja Sami Pitkänen Pispala

15

ASFALTTIKALLIO KIMPPAAN Pirkanmaan ELY-keskus ja Anne Valkonen, Via Blanca Oy

38

HENKILÖKUNTA


ODOTTOMATON LOUHINTATYÖ TURUSSA

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tienparannusurakka sai yllättävän käänteen, kun parannustyömaalta paljastui tavallista hankalampi tiepohjan pulmakohta. Odottamaton louhintatyö sujui kivuttomasti osapuolten mainion yhteistyön ansiosta.

4

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI


Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tieinsinööri Veli-Pekka Pelttari (oik.) ja A-insinöörit Rakennuttaminen Oy:n valvoja Marko Ojaniemi vastasivat tieurakan teettämisestä.

A

sfalttikallio toteutti syksyllä Turun seudulla melko laajan tieurakan. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tilaama kokonaisuus muodostui kolmesta erillisestä työstä. – Tämä oli kolmen pienen tien rakenteenparantamisurakan urakkapaketti. Maantieteellisesti työt olivat niin lähekkäin, että voitiin harkita yhdistää ne samaan urakkaan, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tieinsinööri Veli-Pekka Pelttari esittelee. – Putkisiltaurakoissa on esimerkiksi käytetty samanlaista käytäntöä, jossa pienempiä töitä on niputettu yhteen urakkaan. Näin ollaan saatu sekä tilaajalle että urakoitsijalle ekonomiaa, Pelttari jatkaa. Kaikki työt poikkesivat hieman toisistaan. – Yhdellä tiellä tehtiin kuivatus- ja kunnostustöitä, uusittiin rumpuja ja perattiin ojia. Tänä vuonna rahoitus ei riittänyt kyseisen tien uudelleenpäällystämiseen, mutta tehtiin kuivatustyöt kuitenkin jo valmiiksi, Pelttari taustoittaa. – Toinen kohde oli korjausrahakohde, joka uudelleen päällystettiin ja samalla parannettiin kuivatusta. Eli se oli aika perinteinen tiepäällystyskohde. Kolmas oli sellainen raskaan liikenteen osalta vilkas, mutta muuten hiljaisempi tieosuus, Pelttari kuvailee.

Yllätys muhi pinnan alla

Pikaisilla päätöksillä töihin

Tämä kolmas kohde asetti niin tilaajan

Pelttari toteaa, että ELY-keskuksessa ratkaisut tehtiin nopeasti. Kun yllätys paljastui, tehtiin pikainen työnjako Asfalttikallion kanssa. Asiaa ei alistettu ylimääräisiin palavereihin, sillä tie haluttiin nopeasti kuntoon. – Kaikki meni todella sujuvasti. Urakan aikataulu oli tietysti tehty alkuperäisten työmäärien osalta, mutta juuri tässä viimeisessä kohteessa, jossa näitä raskaita rakenteenparannustöitä tehtiin, jouduttiin aika paljon lisäämään työkohteita ja sitä myötä tietysti aikataulutkin muuttuivat, Pelttari paljastaa. – Urakoitsijan urakanhallinta oli kuitenkin oikein hyvää ja yhteistyö sujui hyvin. Meillä oli lisäksi tässä sellainen erikoistilanne, että olin itse yhdeksän viikkoa sairauslomalla lonkkaleikkauksen takia, joten hoidin tilaajanroolia etänä kotoa käsin. Valvojana oli A-insinöörien Marko Ojaniemi, joka hänkin toimi erinomaisesti tilaajan silminä, korvina ja käsinä, Pelttari hymyilee. Asfalttikallio tilasi louhinnan ja siihen liittyneet räjäytystyöt ulkopuoliselta urakoitsijalta. Louhinta ja räjäytykset teettivät huomattavan määrän lisätyötä. Lisäksi edessä oli joukko toimenpiteitä, joihin ei edeltäkäsin oltu varauduttu. – Koska tässä urakassa ei alunperin

kuin urakoitsijan osaamisen koetukselle. Asiat eivät sujuneet sillä tavoin, kuin oli ennalta suunniteltu. – Oli tullut ilmi, että siellä on aika suuria kantavuuspuutteita ja routimisongelmia. Sitä haluttiin kunnostaa pistekohtaisilla korjauksilla. Kohteessa tehtiin massanvaihtoja ja asennettiin teräsverkkoja, lisäksi päädyttiin jopa kallion louhintaan, Pelttari kertoo. Urakan ollessa jo täydessä vauhdissa paljastui, että tie oli rakennettu kallion päälle. Korkein huippu oli Pelttarin mukaan vain 20 senttimetriä tien pinnan alapuolella. – Lisäksi siellä oli erilaisia vesipesiä, jotka pääsivät routimaan ja aiheuttivat aikamoisia heittoja tien pintaan kevätaikaan. Sellaiset louhittiin määräsyvyyteen ja tehtiin uudet kerrokset tilalle, Pelttari selvittää. Tilanne tuli eteen kaikille täytenä yllätyksenä. – Suunnitelmaan ei ollut tehty minkäänasteisia ratkaisuja tämän suhteen. Sitä tietä ei oltu edes maatutkattu, ja routimisen syy oli arvioitu väärin. Alla olikin kovempaa tavaraa kuin mitä oli tiedossa, Pelttari kertaa.

5


Se on hyvä, ettei tilaaja tällaisissa tapauksissa jarruta, vaan asioita edistetään yhteistyössä, jotta työ saadaan maaliin.

6

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI


ollut lainkaan louhintaurakoita, katsoin paremmaksi sellaisen ratkaisun, että hoidettiin tilaajan toimesta esimerkiksi kiinteistökatselmukset ja sillä tavalla saatiin varmasti kokonaisuutena asia paremmin hallintaan. Urakoitsija vastasi louhinnan kustannuksista, Pelttari luettelee.

Liikenteen piti sujua Vaikein tieosuus oli saatettava väliaikaisesti ajokuntoon. Kalliolouhinta hoidettiin kiireellisestä aikataulusta huolimatta tarkoin suunnitellen siten, ettei liikenne kohtuuttomasti häiriintynyt. – Työ tehtiin kaista kerrallaan. Toki räjäytysten ajaksi koko liikenne aina keskeytettiin. Muilta osin kaivuun ja porausten aikana pystyttiin hoitamaan liikenne ohi työmaan yhtä kaistaa pitkin, Asfalttikallion työnjohtaja Niko Sekki kuvailee. Yllättäen muuttuneet olosuhteet vaativat suunnittelulta paitsi joustoa, myös nopeita päätöksiä. – Joku muu urakoitsija olisi ehkä repinyt kaikki kerralla auki, mutta kyllä me järkeiltiin, että on parempi välillä pistää kiinni jotain. Olisi muuten ollut aika paljon avonaista maastoa, Niko Sekki hymähtää. ELY-keskuksen Pelttari oli tyytyväinen Asfalttikallion valitsemaan toimintatapaan. – Onneksi se on täällä Kisko-Perniö-välillä vähän eri asia kuin Espoossa kauppakeskuksen ja päiväkodin välisellä kadulla, Pelttari naurahtaa. Kolmen työn kokonaisuudesta tuli siis hieman aiottua suurempi savotta. Molempien osapuolten osaaminen pistettiin puntariin, mutta lopputulos oli sekä tilaajan että urakoitsijan näkökulmasta onnistunut. – Poikkeuksellisemman tästä meidän osalta teki se, että päällystystyön ja rakenteenparantamistöiden osuus oli suuri piirtein puolet ja puolet. Yleensä päällystysurakoissa on 10-20 prosenttia rakenteenparantamista. Siinä mielessä tämä oli siis meillekin poikkeuksellinen työ, Sekki toteaa. – Se on hyvä, ettei tilaaja tällaisissa tapauksissa jarruta, vaan asioita edistetään yhteistyössä, jotta työ saadaan maaliin, Sekki sanoo.

7


RAKENTEEN PARANTAJA

Me tienkäyttäjät tuskailemme huonosta asfalttipinnasta, emmekä reagoi mitenkään silloin kun se on hyvä. Kuulostaako omakohtaiselta? Tien päällystäminen on ammattilaisten työtä, mutta niin on tienpohjien tekokin. Harvemmin ajattelemme, että mitähän työvaiheita allamme rullaavan tien teko on vaatinut. Asfalttipintoja uusittaessa joudutaan usein uusimaan valtavia maamassoja. Asfalttikalliolla työskentelee myös pohjatöihin perehtyneitä erityisosaajia, joista haastattelimme Niko Sekkiä.

” Urak at hetke saattavat m ss kun u ä hyvinkin uuttua yh dessä sein v hekti sik an epäm iellytt han pinna si, jos ja äv n tienp ohjist iä yllätyks alta löyty y a i ä mitää e . n dok i useimmi Vanhoista ten o umen le tteja olem assa. ”

Nuori työnjohtaja Niko Sekki.

8

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI


26

-vuotias Niko Sekki on reipas, kohtelias ja miellyttävä nuorimies. Sekki on työskennellyt Asfalttikalliolla keväästä 2015 ja on diplomityötä vaille diplomi-insinööri. Jyväskylästä kotoisin oleva nuorukainen valmistui Tampereella 2015 infrarakentamisen insinööriksi, jonka sivuaineena oli väylärakentaminen. Koulutustaan miettiessä miehellä oli vaihtoehtoina autopuoli sekä infrarakentaminen, mutta syystä tai toisesta maanrakennus tuntui mielekkäämmältä. Hänellä ei ollut alasta omakohtaisia kokemuksia, eikä lähipiiristäkään löytynyt ketään maanrakentajaa. Polku oli siis hieman toisenlainen kuin monella muulla jatkoaan miettivällä, joilta useimmiten löytyy joku linkki alalle. Sekki innostui rakenteen parantamisesta ja perehtyi siihen syvällisesti. – Minua kiehtoivat kovasti pinnan alla olevat maakerrostumat ja niiden eri koostumukset, hän kertoo. – Miksi maantiehen tulee kuoppia, ”nimismiehenkiharaa” tai routavaurioita, oli pintana sitten sora, betoni tai asfaltti. Se kaikki vaikutti kiinnostavalta, Sekki toteaa.

TYÖ TÄYNNÄ YLLÄTYKSIÄ Niko Sekki ei puutu työssään asfaltinlevittämiseen, vaan hänen kontollaan on luoda parhaat ja kestävimmät olosuhteet sille. Hänen projektinsa alkavat usein jopa puunkaadoista ja päättyvät siltarumpujen asentamisen ja massanvaihtojen jälkeiseen tasattuun pintaan. Urakat saattavat muuttua yhdessä hetkessä hyvinkin hektisiksi, jos ja kun usein vanhan pinnan alta löytyy epämiellyttäviä yllätyksiä. Vanhoista tienpohjista ei useimmiten ole mitään dokumentteja olemassa. - Varsinkin tuolla maakunnassa, pienemmillä tieosuuksilla saattaa joku isäntä tulla kertomaan meille mitä sieltä löytyy, Sekki naurahtaa. Usein he kertovat jopa olleensa mukana tienpohjan valmistuksessa, mene ja tiedä. - Kun kaivukoneen kauha isketään maahan, jännittää niin meitä urakoitsijoita kuin myös työn tilaajaa. Suunnitelma muuttuu hetkessä ja aiheuttaa sekä aikataulullista, että taloudellistakin painetta. – Tilaajat teettävät satunnaisesti maaperätutkimuksia ennakkoon, mutta ei niistäkään aina lopulliseen selvyyteen päästä, Sekki valaisee. Kyky tehdä nopeita päätöksiä on

Asfalttikallion työkoneet kauniissa maalaismaisemassa Pinsiössä, Pirkanmaalla.

Kun kaivukoneen kauha isketään maahan, jännittää niin meitä urakoitsijoita kuin myös työn tilaajaa.

Sekin ammatissa tärkeää. Vastuuta jaetaan useimmiten niin, että kohteen valvoja, joka useimmiten on ulkopuolinen konsultti, sekä urakoitsija tekevät ehdotuksen työn tilaajalle. Tilaaja on sitten se taho, jonka kanssa päätöksistä neuvotellaan ja ne lyödään viimein lukkoon. Sekki on lopulta enemmän tekemisissä maanrakennustöistä vastaavien Asfalttikallion aliurakoitsijoiden, kuin oman henkilöstön kanssa. -Rekolan Mikon kanssa valitsemme pääsääntöisesti aliurakoitsijamme työmaiden sijainnin ja vaatimustason mukaan, Sekki sanoo. Pidän Asfalttikallion

työilmapiiristä ja eritoten siitä, että uskaltavat antaa meille nuorille vastuuta ja tilaa kehittyä. Eihän tästä mitään tulisi, jos emme saisi työskennellä itsenäisesti ja vastata tekemisistämme. Niko Sekki miettii parhaillaan aihetta diplomityölleen ja tekisi sen mielellään Asfalttikallion

toimista.

Nuorukaisella

on selkeät tavoitteet elämässään ja hän astelee määrätietoisesti niitä kohti. - Kahden vuoden kuluttua minulla on diplomityö tehtynä ja koulun paperit taskussani ja työskentelen Asfalttikallion palveluksessa projektipäällikkönä.

9


Tuoreen kaupungin katuja kuntoon Vajaan 30 000 asukkaan Raasepori on varsin tuore kaupunki maamme kartalla. Se syntyi vuoden 2009 alussa kun Tammisaari, Karjaa ja Pohja yhdistivät voimavaransa. Noin 75 km Helsingistä länteen sijaitseva kaupunki nimettiin alueella sijaitsevan keskiaikaisen Raasepori-linnan mukaan. Raaseporin kaupungin katuyksikkö huolehtii katujen kunnossapidosta ja niiden asfaltointitöistä on vastannut vuoden 2018 alusta Asfalttikallio Oy, kahden vuoden puitesopimuksella. Raaseporin, niin kuin muidenkin kaupunkien tiestöstä osa kuuluu ELY-keskusten hoitoon ja lähinnä taajama-alueen katuverkosto pysäköinti-ja torialueineen sekä kevyenliikenteen väylät ovat puolestaan katuyksikön vastuulla. Raasepori on pinta-alaltaan laaja ja entisten kolmen kunnan alueella on paljon pienempää katuverkostoa. Kaupungin pääkadusto on saatu viime vuosina kohtuullisen hyvään kuntoon, mutta alempi katuverkosto on auttamatta heikossa kunnossa. Asiaan on saatu helpotusta kaupungin päättäjien myönnettyä lisäbudjettia katujen hoitoon.

10

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI


Aktiivinen kumppani Raaseporin teknisenä johtajana 7 vuotta toiminut Jan Gröndahl on tyytyväinen tilanteeseen. – Ainahan se helpottaa työtämme, kun on enemmän rahaa millä tehdä, mies toteaa. – Olemme toteuttaneet pitkän tähtäimen suunnitelmaa, jonka tavoitteena on luoda kaupunkilaisille ja siellä vieraileville ihmisille mukava ja turvallinen ympäristö. Kaunis kaupunkimme on vilkas matkailukohde ja täällä on lähes 6500 kesämökkiä, joten haluamme, totta kai, inframme olevan kunnossa, Gröndahl mainitsee. 2018 alusta alkanut yhteistyö Asfalttikallion kanssa on sujunut joustavasti. – Parasta siinä on ollut se, että tulleeseen kansalaispalautteeseen on reagoitu, mies naurahtaa. – Kun palautetta ei tule, on kaikki hyvin. – Katujen korjaus- ja päällystystöissä marssijärjestys menee niin, että kartoitamme pääsääntöisesti itse korjattavat kohteet. Toki kuuntelemme urakoitsijaa ja luotamme heidän arviointikykyynsä, mutta kohteet valikoituvat oman priorisointimme perusteella. – Asfalttikallio on ollut poikkeuksellisen aktiivinen kumppani. Heiltä löytyy paljon tuoreita ideoita ja ajatuksia, miten käytettävissä olevalla rahamäärällä voitaisiin saada tehokkaampaa työtä ja kestävämpää lopputulosta. – Arvostamme sitä kovasti, Gröndahl kehaisee. Asfalttikalliolla on alueella oma siirrettävä asfalttiasema, josta saadaan tarvittavat asfalttimassat nopeasti ja ympäristöä turhaan rasittamatta. – Slätmossabergetissä on hyvää kiviainesta ja siirtomatkat kaupungin eri alueille ovat lyhyet, kertoo aluejohtaja Jorma Tuomela Asfalttikalliolta. Meillä on 5-8 henkilön asfaltointiryhmiä lähialueilla töissä ja teemme Raaseporiin tehokkaita ”täsmäiskuja” työnjohtaja Jesse Hämäläisen johdolla. – Länsi-Uusimaa ja Varsinais-Suomi ovat olleet meille työmääriltään merkittäviä alueita viime vuosina ja Raasepori sijoittuu mukavasti keskelle näitä. Se on kaupungin veronmaksajien etu, että kaikki asfalttityöt keskitetään samalle tekijälle, Tuomela sanoo. Kun kalusto on lähellä, ihmiset ja heidän toimintatapansa tuttuja, eikä aikaa kulu mihinkään turhaan, on lopputulos aina edullisin mahdollinen, mies päättää.

11


Laatupäällikkö Petri Korhonen käy säännöllisesti työmailla tutustumassa työolosuhteisiin.

12

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI


Työturvallisuus ja

YMPÄRISTÖ EDELLÄ – Työtäni helpottaa se, että nykyään pääosaa tilaajistamme kiinnostavat eniten turvallinen työ ja sovittu lopputulos, sanoo syksyllä 2015 Asfalttikallion palvelukseen astunut laatupäällikkö Petri Korhonen.

K

orhonen huolehtii yrityksen ympäristöarvoista, työturvallisuudesta sekä erilaisten pelisääntöjen noudattamisesta. Korhosta ovat kiinnostaneet ympäristöasiat pitkään ja ehkä juuri siksi mies valmistui ympäristöteknologian insinööriksi 2014. – Asfalttiala vaikutti ympäristöihmisestä haastavalta jo opintojen alkuvaiheessa. Perehdyttyään alaan tarkemmin, mies huomasi, että ei täällä ”sademetsiä olla kaatamassa”. – Yllätyksekseni huomasinkin, että asfalttiala on pitkään ollut edelläkävijä monessa ympäristömme hyvinvointiin vaikuttavassa asiassa, Korhonen toteaa. – Esimerkiksi paljon puhuttu kierrätys on kuulunut alallemme jo vuosikymmeniä ja siihen on panostettu valtavasti jo ihan taloudellisistakin syistä. Samoin on koneiden ja laitteiden käytön suhteen. Kalusto pidetään mahdollisimman vähäpäästöisenä sekä siirtoreitit ja

muu käyttö on tarkoin suunniteltua ja valvottua. Bitumille on mietitty korvaajaa kautta historian, mutta edullisempaa, kestävämpää ja ympäristöystävällisempää tienpäällystettä ei ole toistaiseksi keksitty. – Hyvänä esimerkkinä alan innovaatioista on nykyään enenevissä määrin käytettävä kattohuoparouhe. Kattohuovassa on paljon bitumia , eikä se yleensä sisällä ympäristölle haitallisia ainesosia, mies tietää. – Asfalttikallio on ollut varsin valveutunut ympäristöasioissa yrityksen perustamisesta asti. – Toki kaikkien alallamme toimivien on sitä nykyään oltava, sillä sekä tilaajat, että ympäristöviranomaiset ovat erittäin tarkkoja valvonnassaan. Ympäristömme hyvinvoinnista on tullut vallitseva trendi ja hyvä niin, Petri Korhonen pamauttaa.

13


Kaiken tehtävän työn seuraus tulee aina olla täydellinen ja turvallinen lopputulos, sanoo Petri Korhonen(oik)

YMPÄRISTÖ • Asfalttikallio on jyrsinyt yli 4 miljoonaa neliömetriä asfalttia tienpinnasta uusiokäyttöön • Asfalttikallio on kierrättänyt n. 700 000 tonnia vanhaa asfalttia uusiokäyttöön

ISO 14001 Asfalttikallio Oy on kovaa vauhtia menossa kohti ISO 14001 Standardia. Standardi on ympäristöasioiden hallintaa käsittelevän kansainvälisen standardisarjan päästandardi. ISO 14001 on laajasti käytössä ympäristöasioiden hallinnan perustana ympäri maailman. – Uskon ja tiedän, että saavutamme sen viimeisimmän päivitysasteen velvoitteet jo kuluvan kauden aikana, Korhonen lupaa. Standardointi koskee ketjumme jokaista lenkkiä asfalttiasemista levitystyömaille, sekä kalustokorjaamolta kaikkiin muihin yrityksen toimintoihin. – Olemme aina olleet valveutuneita ympäristön suhteen, mutta nyt paneudumme siihen täysillä, mies tuumaa.

TAPATURMIA TASAN NOLLA – Otsikointi kuulostaa haihattelulta, mutta se on realistinen tavoite Asfalttikallion toiminnassa. Yritys on edennyt tavoitetta kohti hyvin johdonmukaisesti, eikä siitä kaukana olla, mutta jokainen työtapaturma on liikaa. Työuupumus, kiire ja turvallisuusvälineiden käytön laiminlyönti ovat asioita joihin on puututtu jo vuosia. – Vahinko ei tule kello

14

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI

kaulassa, on vanha fraasi, mutta täysi vahingottomuus on mahdollista. Onko se todennäköistä, mene ja tiedä, mutta jos kaikki menee käsikirjoitusten mukaan, se on. Tampereella asuvan Korhosen mukaan asfaltointiala ei ole erityisen suurennuslasin alla, mitä viranomaisvalvontaan tulee. – Noudatamme pilkulleen työaikalainsäädäntöä sekä vallitsevia työturvamääräyksiä. – Tämä on ala, jossa jokaisen toimijan tulee noudattaa tarkasti luotuja pelisääntöjä, hän valaisee. Korhonen on parhaillaan luomassa täysin uutta perehdyttämisohjelmaa yhteistyössä Asfalttikallion aluejohtajien ja projektipäälliköiden kanssa. ”Turvallisuusmanuaali” työnimellä kulkeva opus valmistuu lähiaikoina ja jatkossa se tulee löytyä jokaisen työntekijän taskusta, mies väläyttää. Manuaalissa käydään seikkaperäisesti läpi työn vaaranpaikat aina liikenteenohjausta myöden. – Vauhti pois työmailta, on sen keskeinen sanoma.

MUKAVA TYÖPAIKKA Petri Korhonen mieltää Asfalttikallion mukavaksi työpaikaksi, jossa ei kahta

samanlaista työpäivää tule vastaan. Miehen työnkuvaan kuuluvat erilaisten koulutusohjelmien luominen, työmaakierrokset eri viranomaisten kanssa, auditointien järjestämisiä ja monia muita tilaisuuksia, joissa laatupäällikön tulee esiintyä. - Olemme luoneet myös ”kurkoakatemia”-koulutusohjelmaa talon sisäiseen käyttöön. Siinä pääsuunnittelijana toimii kehityspäällikkömme Hällforssin Juha, mutta olen panoksellani mukana senkin luomisessa. Kurkoakatemia sisältää henkilöstön myyntikoulutusta, turvallisuusasiaa, vakuutuskäytäntöjen tietämyksen lisäämistä, tarjouslaskentaa, ympäristöasiaa ja paljon muuta, Korhonen kertoo. – Pidän kuitenkin kaikkein eniten Asfalttikallion ilmapiiristä. Täällä saa sopivasti vastuuta ja on mahdollisuus kehittää omaa osaamista. Talossa on poikkeuksellisen inhimillinen ote kaikkeen, mies kehuu. Asfalttikalliolla ei kukaan ole yksin, vaan aina saa apua ja neuvoja sekä vertaistukea muilta. – Isotkin päätökset voidaan jakaa porukan kesken ja talon ylin johto toimitusjohtajaa myöden on aina tavoitettavissa. Me olemme kaikki tasavertaisia työkavereita, Petri Korhonen päättää.


Anne Valkonen ”pongaa” reiän asfaltissa. - No, tehdään se KIMPASSA kuntoon.

ASFALTTIKALLIO KIMPPAAN

P

irkanmaan ELY-keskus aloitti keväällä 2013 uudentyyppisen kumppanuusmallisen päällysteiden paikkausurakan. KIMPPA-urakkamallissa tilaaja ja urakoitsija ohjelmoivat ja päättävät yhdessä paikattavat tiekohteet. KIMPPA on yksikköhintainen urakka, jonka bonusjärjestelmä kannustaa urakoitsijaa kehittämään kestävämpiä ja taloudellisempia paikkausmenetelmiä sekä -materiaaleja.

15


Edellinen, viisi vuotta kestänyt urakkasopimus päättyi syksyllä 2017 ja Asfalttikallio aloitti uuden 1,5-vuotta kestävän sopimuskauden urakoitsijana lokakuun alusta vuonna 2017. Haastattelimme tilaajan konsulttia Anne Valkosta Via Blanca Oy:stä ja kyselimme häneltä, mitä KIMPALLE kuuluu ja miten ”kapulanvaihto” on onnistunut.

KIMPPA urakkamalli KIMPPA urakkamalli koskee ainoastaan tienpinnan paikkauksia ja pieniä päällystystöitä. Pirkanmaan alueella puhutaan 4000-5000 km tieverkosta, jonka kunto on osittain pahasti rappeutunut. Liikenteen solmukohtana maakunta on erityisen vaativa tienhoidon osalta, eikä jatkuva raskaan liikenteen läpiajo suinkaan helpota tilannetta. – Viime talvi ja kevät olivat erityisen haastavia tienpidollisesti, huokaa aluejohtaja Mikko Mäkelä Asfalttikalliolta. Ja kun tienpitoon käytettävää rahaa ei ole, niin reikiä paikataan nyt poikkeuksellisen paljon ja teitä päällystetään tarpeisiin nähden liian vähän ja myöhässä, mies jatkaa. – Tiestömme, etenkin vähäliikenteiset rappeutuvat sitä tahtia, että vaikka kuinka niitä paikkaamme, reikien määrä lisääntyy. – Täytyy muistaa, että laki lähtee siitä, että tienkäyttäjän tulee aina sovittaa vauhtinsa vallitseviin olosuhteisiin, Anne Valtonen muistuttaa. Tiestön kunto on huono ja sen kanssa tienkäyttäjien tulee valitettavasti elää. – Onneksi tienpidon huonous ei näy juurikaan kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa.

Kapulanvaihto KIMPPA lähti käyntiin ja toimi edellisen urakoitsijan toimesta viisi vuotta. – Totta kai alku oli opettelua, Valkonen tuumaa. Uusi idea oli minun käsialaani, koska turhauduin paikkausten huonoon hoitoon. Nyt kun yksi ja sama toimija hoitaa paikkaukset, niiden ohjelmoinnin, tiedottamisen ja valvonnan, on päästy sentään paljon paremmalle tasolle. – Ennen KIMPPAA saattoi käydä jopa niin, että joku tieosuus paikattiin ja viikon kuluttua siihen vedettiin uusi asfaltti. Paikkaaminen on nyt irrotettu muista päällystetöistä omaksi kokonaisuudekseen, hän sanoo. – Urakoitsijan vaihto tuntui haasteelta. Meille oli edellisen kanssa muodostunut jo yhteiset toimintatapamme ja

16

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI

Edullisella en suinkaan tarkoita halvinta, vaan kestävintä paikkausta olemassa olevalla budjetilla, Valkonen täsmentää.

olimme kehittäneet KIMPPAA yhdessä. – Asfalttikallion henkilöstö koostuu kuitenkin alansa osaajista, joten turhaan jännitin ”kapulanvaihtoa”, Valkonen kehaisee. Ensimmäinen kolmannes urakan pituudesta on sujunut suunnitelmien mukaan, ellei jopa paremminkin. Asfalttikallion väki on itse asiassa paneutunut paikkausmenetelmien kehittämiseen suurella sydämellä. – Heillä on nuorekas, innovatiivinen porukka, joka haluaa kehittyä omalla sektorillaan. On äärimmäisen tärkeää, että urakoitsijan ja minun tilaajan konsulttina, päämääränä on edullisin mahdollinen lopputulos. Edullisella en suinkaan tarkoita halvinta, vaan kestävintä paikkausta olemassa olevalla budjetilla, Valkonen täsmentää.

Suuri vastuu Asfalttikallio paneutuu tosissaan tiestön tutkimiseen ja ongelmien paikantamiseen. Liikenneturvallisuutta vaarantavat tienkohdat tulee korjata aina ja heti. – Keräämme yhteiseen tietojärjestelmäämme teiden ongelmakohtia ja vastuumme on suuri, Mikko Mäkelä sanoo. – Lähdemme joka päivä useamman ryhmän voimin paikkaustöihin ja tiestöntarkastuksiin. Tienkäyttäjien Tielinja- palveluun tulee keskimäärin vuorokaudessa 1-3 ilmoitusta kesällä ja 5-7 ilmoitusta vuorokaudessa keväisin ja syksyisin. Talvella huomasi palautteiden määrässä kuivan pakkaskauden ja toisessa ääripäässä plussakelit. Olemme valmiudessa 24/7 ja liikennekeskuksen ilmoituksiin vastaamme 10 minuutin sisällä, mies jatkaa. Liikenneturvallisuutta vaarantaviin toimenpidepyyntöihin reagoimme heti ja korjaukset pyrimme suorittamaan saman vuorokauden aikana. – Jos kuitenkin käy niin, että emme kykene tienkohtaa vuorokau-

den sisällä korjaamaan, viemme paikalle päällystevaurio-merkit, sekä tarvittaessa väliaikaiset nopeusrajoitukset, Mäkelä toteaa. – Tuo Annen aiemmin mainitsema paikkausmenetelmien kehittäminen on ollut meille mieluisaa ja jatkoa ajatellen äärimmäisen tärkeä tehtävä. – Olemme yhdessä todenneet, että paikkauksissakin kaikki kuuma on parempaa kuin perinteinen kylmäasfalttipaikkaus. Valuasfaltti on todettu kestäväksi menetelmäksi vesitiiviyttä vaativiin reikiin, mutta ohutpintaus taitaa kuitenkin olla paikkauksissa tulevaisuutta. – Ohutpintauksessa asfaltin reiät täytetään massalla ja pintaan levitetään ohut asfalttikerros, jopa koko tien tai kais-


tan leveydelle. – Ohutkin pintakerros sitoo paikkaukset hyvin, eikä se kaiken harmin alku ja juuri, eli vesi pääse tunkeutumaan paikattuihin reikiin, Mäkelä evästää. Mielestämme KIMPPA on hyvä idea. - Vaikka se on urakoitsijalle haastava ja kovin sitova järjestelmä, niin uskon sen olevan tulevaisuutta ihan maanlaajuisesti, Mäkelä tuumii. KIMPALLA saavutettavat kustannusedut ja ennen kaikkea turvallisemmat tiet ovat meidän kaikkien etu.

Via Blanca Vaikka yrityksen nimi viittaa vahvasti

valkoiseen tiehen, on sen toiminta ohjattu pääasiassa mustaan. Yrityksen perustajalla Anne Valkosella on pitkä ura tienhoidon saralla. Diplomi-insinööriksi 1990-luvulla valmistunut Valkonen toimi 11 vuotta Tampereen teknisellä yliopistolla tutkijana. Seuraavat 11 vuotta hän toimi tienpidon tehtävissä Hämeen tiepiirissä ja vuonna 2015 hän päätti perustaa oman yrityksen, jonka toimialana on, kuinkas muutoinkaan teiden ylläpito. Via Blanca Oy tarjoaa asiantuntijapalveluita tiestön hoitoon ja ylläpitoon, sekä liikenneturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Tien päällystäminen, päällysteohjelmointi, tiemerkinnät, tienpitoon liittyvät hankinnat, sekä tiestön hoidon

ja ylläpidon erityiskysymykset ovat Valkosen ominta osaamista. – Halusin kehittyä alalla, ja oma yritys tuntui siihen parhaalle vaihtoehdolle, Valkonen toteaa. Isoimpia asiakkaitani ovat ELY-keskukset ja liikennevirasto, sekä kunnat ja kaupungit. – KIMPPA on yksi mielekkäimpiä projektejani, hän toteaa. Olen ollut sen suunnittelijana sekä toteuttajana alusta saakka. Projektia avataan parhaillaan läpikotaisesti. Se analysoidaan kaikilta kanteilta ja sen talous sekä tienkunnon saavutukset tutkitaan tarkasti. – Nämä KIMPPA vuodet ovat olleet varsin opettavaisia ja on mielenkiintoista nähdä, kuinka projekti jatkuu tulevaisuudessa, Anne Valkonen päättää.

17


Hoito ja ylläpito

TALVELLAKIN

TOUHUTAAN Asfalttikallio haluaa pitää pyörät pyörimässä myös talvisin. Kun lumi on maassa ja lämpömittari heiluu pakkasen puolella, ei asfaltointia voida suorittaa.

18

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI


Aluejohtaja Jorma Tuomela tuntee ulkoalueiden talvikunnossapidon metkut. – Meillä on koneet ja henkilöstö olemassa, joten miksi emme työskentelisi myös talviaikaan.

H

yvä kalusto ja loistava henkilöstö mahdollistavat kuitenkin erilaisia urakointimalleja ulkoalueiden kunnossapitoon. Hoito ja ylläpito (HYP) työllistää talviaikaan niin operatiiviseen toimintaan osallistuvia, kuin toimihenkilöitäkin. – Yrityksellä pyörivät tietyt kulut vuoden ympäri, joten olisi suorastaan hölmöä olla tekemättä talvisin mitään, tuumaa Asfalttikallion aluejohtaja Jorma Tuomela. – Olemme onnistuneet solmimaan jo useita ulkoalueiden kunnossapitosopimuksia, joista suurimmat käsittävät jopa 20 hehtaarin alueen. Meillä on sopimuksia julkisen puolen, muutaman suuren teollisuuslaitoksen sekä erilaisten kauppaliikkeiden kanssa. Joissain kohteissa toimimme pääurakoitsijan ja toisissa taas aliurakoitsijan roolissa. – Toimenkuvamme kyseisissä kohteissa ovat lumityöt aurauksineen, hiekoituksineen sekä lumenajoineen. Meillä on tähän kaikkeen sopiva kalusto sekä osaava henkilöstö olemassa ja kunnon myräkän sattuessa saamme apua jo kesäajalta tuttujen aliurakoitsijoidemme suunnalta, Tuomela toteaa. Muita toimiamme HYP-kohteissa ovat kaikenlaiset ulkoalueisiin kohdistuvat työt pienimuotoisesta maanrakentamisesta pensasaidan leikkaukseen.

VANKKA KOKEMUS Tuomelalla on hoito ja ylläpitotöistä vankka kokemus jo edellisen työnantajansa ajoilta. – Toimin aikanaan eräänlaisena ”ideoitsijana” tähän suuntaan, koska silloinen työnantajani halusi myös tehostaa toimintaansa ympärivuotiseksi, mies kertoo. – Ulkoalueiden hoidossa vaadittavat laadunvarmistukset, työturvallisuusseikat, työaikalainsäädännöt ja liikenteen vaaranpaikkojen todennus ovat meille tuttuja toimia varsinaisesta leipätyöstämme, eli laajentaminen tähän suuntaan käy varsin kivuttomasti ja ennen kaikkea turvallisesti. – Emme ole haastajana kiinteistöhuoltoon keskittyville yrityksille, ulkoalueiden hoitourakoitsijoille, emmekä missään tapauksessa maanrakentajille. – Haluamme tehostaa toimintaamme ja työllistää henkilöstöämme tehokkaammin ja ympärivuotisemmin, Tuomela päättää.

19


Asfalttikallio Oy on sataprosenttisesti suomalainen asfaltoinnin ja maanrakentamisen palveluja tarjoava yritys.

MERKITTÄVIMPIÄ PÄÄLLYSTYSURAKOITA 2018 •

Tienpäällystysurakka VAR ELY ET 2 2018

Tienpäällystysurakka DHJ PIR ELY RC 2018-2020

Tienpäällystysurakka ELY Etelä 3 TP 2018

Tienpäällystysurakka DHJ PIR ELY ET 3 2018

Päällysteiden paikkausurakka KIMPPA 2017-2018

Tienpäällystysurakka DHJ PIR ELY ET 1 2018

MERKITTÄVIMPIÄ ASIAKKAITAMME 2018

TILAA MEILTÄ

Kunnat & kaupungit, esim. Hanko, Helsinki, Ikaalinen,

• • • • • • • • • • • •

Kangasala, Mäntsälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Nurmijärvi, Orivesi, Raasepori, Sipoo, Tampere, Virrat, Ähtäri

ASFALTTIKALLION HALLITUS • • • • •

20

Jukka Elg, jäsen Antti Kalliomaa, puheenjohtaja Mikko Mäkelä, jäsen Karl Sjöblom, jäsen Jorma Tuomela, jäsen

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI

Päällystystyöt Massanvaihdot Kivetystyöt Mastix-vesieristystyöt Remixer-työt Kuumennuspintaustyöt Asfaltin jyrsintätyöt Asfalttimassan myynti Kokonaisurakointi Siltapäällysteet valuasfaltilla Sirotepintaustyöt Kurkofalt


KALUSTOMME TEITÄ VARTEN Asfalttiasemat

Jyrsimet

Asfalttikallio Oy:llä on 6 asfalttiasemaa, 1 kiinteä ja 5 mobiilia.

Asfalttijyrsimiä on 5 kpl ja ne soveltuvat kaiken kokoisiin töihin pihoilta moottoriteille.

Kiinteä asfalttitehdas sijaitsee Tuusulassa Senkkerin kiviainesalueella. Asfalttitehtaan tuotanto palvelee koko pääkaupunkiseudun omia levitysryhmiä ja ostavia asiakkaita. Mobiiliasemilla voimme urakoida joustavasti ympäri Suomea ristiin rastiin asiakkaita palvellen. Yksi mobiiliasema on lukittu pysyvästi palvelemaan Pirkanmaan asiakkaita. Asfalttikallion kaikki asemat pystyvät hyödyntämään kierrätysasfalttia, parhaimmat niistä jopa 70% asti. Valmistusprosesseja kehitetään jatkuvasti tukemaan korkeampia kierrätysmääriä ja pienentämään energiankulutusta sekä päästöjä ilmastoon.

Jyrät Jyriä löytyy yli 40 kpl, pienistä aina raskaisiin 2 valssitäryja kumipyöräjyriin yli 10 t:n painoluokassa. Uusiopintauskalusto Vanhan asfaltin uudelleenkäyttöä varten talosta löytyy kuumennusgrillejä 5 kpl, MPKJ-laitteita 2 kpl ja 1 kpl Remixer-koneita. Kalustomme mahdollistaa korjaukset tienpäällä pienellä lisämassalla. Menetelmät säästävät myös energiaa, luontoa ja rahaa.

Asfaltinlevittimet

Arsenaalista löytyy myös Sippi-kalusto, jolla voidaan korjata ja päällystää hiljaisempia tieverkon osuuksia.

Asfaltinlevittimiä on 20 kpl, ja ne soveltuvat päällystystöihin pienestä pihasta aina lentokentän kiitotien päällystämiseen asti.

Asfalttikalliolta löytyy asfalttiin liittyen kaikki työn edellyttämät koneet ja laitteet, sekä siihen tarvittava osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta.

21


i k t e r ä v i ä P e l l i v ä t t e r r i si e l l i m e s a i t t l asfa Toimittaja hyppäsi matkaan, kun Asfalttikallion kalustomiehet lähtivät seurantakierrokselleen kolmelle siirrettävälle asfalttiasemalle. Konepäällikkö Arho Pylkkänen ja koneinsinööri Akseli Hakala kertoivat matkalla toimenkuvastaan sekä valaisivat asemien toimintamalleja ja ennen kaikkea niiden tärkeyttä koko alalle. Suuri yleisö näkee vain asfalttimassan levityksen maanteillämme, mutta harva tulee ajatelleeksi, mistä kaikki levitettävä asfaltti tulee. Missä tuo kuuma musta aine valmistetaan ja miten ihmeessä se löytää tiensä levitystyömaalle. Sitä tulee ja tulee, kilometri toisensa perään. Asfalttiasemat ovat koko toiminnan sydän, olivat ne kiinteitä asfalttitehtaita tai mobiiliasemia.

22

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI

KIINTEÄ ASFALTTITEHDAS TUUSULASSA Asfalttikalliolla on yksi kiinteä asfalttitehdas Tuusulassa, Senkkerin alueella. Modernilla asfalttitehtaalla tuotetaan jopa paria kymmentä erilaista asfalttimassaa ja siellä on mahdollista valmistaa ja varastoida seitsemää eri massalaatua samanaikaisesti. Senkkerin tehdas tuottaa asfalttia yrityksen omaan käyttöön sekä myyntiin. Me kävimme kolmella Asfalttikallion viidestä siirrettävästä asfalttiasemasta. Siirrettävät asfalttiasemat ovat kuin tivolilaitteita, jotka on helppo purkaa, siirtää ja kasata seuraavaan kohteeseen. Ne ovat ällistyttävän nerokkaita konstruktioita.


23


Amomatic mobiiliasema Rauman kaupunkiin vuonna 2009 liitetyssä Lappi nimisessä kunnassa.

Kalustomiehet Asfalttikallion kalustomiehet saapuivat säntillisesti sovittuun aikaan ja paikkaan. Tukeva käden puristus ja kohtelias käytös loivat heti reippaan kuvan miehistä. Tässä on selvästi ukkoja, jotka tietävät mitä tekevät, toimittaja mietiskeli. Ei muuta kuin Akselin auton takapenkille ja nokka kohti Orivedellä sijaitsevaa, saksalaisen Ammanin valmistamaa siirrettävää asfalttiasemaa.

Arho Pylkkänen Konepäällikkö Arho Pylkkänen joutui heti matkan aluksi piinapenkkiin. Keväällä 2018 Asfalttikallion palvelukseen siirtynyt Pylkkänen vakuutti heti tietämyksellään. Miehen alatuntemus huokui hänen puheestaan ja itsevarmasta olemuksestaan. Pylkkänen aloitti asfalttialalla heti armeijasta vapaaehtoisena suoriuduttuaan. Hänen isänsä oli tehnyt pitkän työuran asfalttifirman korjaamopäällikkönä, joten jonkinlaisesta verenperinnöstä voitaneen puhua. Pylkkänen aloitti asemalla vaakaajana, kaiken kokeneiden asemamiesten opissa. Tekniikka kiinnosti nuorukaista suunnattomasti ja hän suorastaan ahmi tietoa asfalttiasemien toiminnasta ja asfalttimassan valmistuksesta. 1980-luvun lopulla miehestä tuli aseman vastaava ja siinä toimessa vierähtikin lähes kymmenen vuotta. Miehen kyltymätön mielenkiinto koneiden ja laitteiden toimintaa kohtaan, vei hänet kuitenkin kalustopuolelle. – Toimin asfalttifirman korjaamolla, ensin ruuvaten ja myöhemmin korjaamopäällikön virassa. – Haluan vielä mai-

24

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI

mien mahdollisuutta työmailla, Pylkkänen tuumaa. – Ja totuushan on se, että työmailla niitä ongelmia ei saa olla, ihan jo kireiden aikataulujen vuoksi. Arho Pylkkäsen työnkuva Asfalttikalliolla on miehen itsensä mukaan mielenkiintoinen. Hänen tehtävänsä muodostuvat kalustokannan käytön ja kustannusseurannan kehittämisestä. Pylkkänen ja Asfalttikallio neuvottelivat yhteistyön aloittamisesta jo kohta kolme vuotta sitten, mutta tuolloin aika ei ollut vielä kypsä. Tulen visioimaan kalustorakennetta ja nita, että olen ollut yhden kesän myös niiden kuluja vuosien päähän, Pylkkäasfaltin levityksessä mukana, mies hoknen sanoo. saa. Teimme asfalttiaseman porukan Asfalttikalliolla on katse hienosti kanssa massaa ja kävimme myös leviteteenpäin ja ylös, mutta kalustopuotämässä tekeleemme, hän naurahtaa. lella yrityksen nopea kasvu näkyy kirja– Se oli melkoista sählinkiä, näin jälkikävana konekantana, jonka kustannusteen ajatellen, mutta silloinen tilanne tehokkuuteen ei ole ehditty paneutua. vaati kyseisen toimintamallin, niin miksiKoneita on tarvittu nopeasti ja siitä syyspä sitten ei. tä kannasta on muodostunut kirjava. Pylkkänen on seurannut aitiopaikalta Kirjava konekanta ei ole kokonaisekä asfalttiasemien, että kaiken muun sedullinen. Pylkkäsen tehtäväkenttään tarvittavan konekannan kehitystä. – kuuluvat myös varaosien hankinnan teTaitavat olla lapio ja kola ainoat työhostaminen ja sopivien toimittajien karkalut jotka eivät ole juuri muuttuneet, toittaminen. Kaluston talvihuoltojen ja mies toteaa. Eihän logistiikan saralla on levittimissä tai jyrissä selkeitä epäkohtia, mitään selkeää toijoiden järkeistyksellä minnallista muutosluodaan isojakin tata ole tapahtunut, Asfalttiasemilla on loudellisia säästöjä. mutta kiristyneet tapahtunut automaation – Lyhykäisyydessään ympäristö-ja turval”vallankumous” tärkein tehtäväni on lisuusvaatimukset taloudellisuuden teovat tehneet niistä viimeisen hostaminen kaikilla elektronisempia laitkahdenkymmenen kalustoon liittyvillä teita. - Asfalttiasevuoden aikana. sektoreilla, mies samilla puolestaan noo. on tapahtunut auHyvää tässä on se, tomaation ”vallanettä Asfalttikalliolla kumous” viimeisen ei mikään ole vielä jämähtänyt rutiiniksi, kahdenkymmenen vuoden aikana. – vaan kaikkeen suhtaudutaan positiiviOnneksi olen ollut kehityksen ytimessä sesti ja ennakkoluulottomasti. – Toinen mukana ja pysynyt niin sanotusti ”kärihmetyksen aiheeni on ollut talon notryillä”, mies nauraa. keus. Kaikki päätökset, isotkin, tehdään Meidän kaikkien kannalta tärkeä ymtäällä käsittämättömän joustavasti ja päristömme suojeleminen, on otettu nopeasti. vakavasti myös asfalttialalla. – YmpärisVapaa-aikanaan Arho Pylkkänen töarvot ohjaavat pitkälti toimintaamme harrastaa aktiivisesti moottoripyöräilyä nykyään ja esimerkiksi asfalttiasemat ja veneilyä, tarkemmin veneen rakensijaitsevat huomattavasti kauempana telua. Rautaperseajon suorittanut moasutuksesta kuin aiemmin. toristi toivoo, että upea kimppavene Päästötasojen kiristyminen moottoriolisi pian viimeistä piirtoa vailla valmis ja tekniikassa aiheuttaa meille kalustosta nämä kaksi rakasta harrastusta kilpailisivastaaville haasteita. Koneiden vikavat miehen vapaa-ajasta. herkkyys kasvaa ja se kasvattaa ongel-


Konepäällikkö Arho Pylkkästä hymyilyttää, kun laitteet toimivat ja massaa tulee.

25


Koneinsinööri Akseli Hakala

Akseli Hakala Akseli Hakala edustaa lukeneempaa kaartia. Miehellä on autotekniikan insinöörin paperit taskussaan ja hän on parhaillaan valmistumassa konetekniikan diplomi-insinööriksi. Nippelitiedon puutteesta miestä ei ainakaan voi epäillä, eikä liioin intohimosta tietää ja opiskella konetekniikasta kaiken mahdollisen. Hakala on touhunnut autojen ja kaikenlaisten koneiden parissa pienestä pitäen. Työuraansa hän teki pitkään varaosapäällikkönä suuressa korjaamoketjussa, raskaan kaluston sektorilla. Hakala oli kehittämässä yrityksen myynti- ja hankintapuolta, sekä myi ja toimitti osia ympäri maailmaa. Mies aloitti Asfalttikallion palveluksessa vuoden 2018 alussa. – Roolini on tuoda suunnitelmallisuutta ja tarkkuutta korjaamolle ja varaosahankintoihin, Hakala toteaa. Tulemme olemaan

26

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI

Arhon kanssa tiiviissä yhteistyössä ja yhdistämällä kokemuksemme ja tietotaitomme, saamme Asfalttikallion kalustopuolen notkeaksi ja taloudelliseksi. Asfalttikallion korjaamolla on todella pätevä ja osaava henkilöstö, Hakala kehuu. Ongelmaksi koen sen, että suuri osa tiedosta on muutaman avainhenkilön päässä, eikä dokumentointia ole liioin harrastettu. – Niin kuin Arho totesi, on kalustomme kirjavaa. Yrityksen jatkuvan kasvun johdosta henkilöstötarpeemme lisääntyy ja on haastavaa löytää korjaamolle monen eri konemerkin monitaitureita. – Yhtenäistämällä merkkikirjoamme, helpotamme kokonaisuuden hallintaa. – Mitä enemmän ringissä on tekijöitä, sen tärkeämpää on kaiken tiedon dokumentointi, Hakala tietää. Nuoren polven asentajilla on hyvä tapa kirjata asioita ylös, ihan itseäänkin varten. – Heidän muistiinpanonsa hyödyttävät koko organisaatiotamme ja sitä kaikkea tietoa minä nyt dokumentoin. Olen lähtenyt keräämään korjaus

– ja huoltopuolen historiaa ja haluan sen siihen malliin, että meillä on kaikki tieto kirjoissa ja kansissa, mies toteaa. Valtakunnan laajuisen yhteistyöverkoston luominen on myös työlistallani. – Haluan, että ovat levitysryhmämme ihan missä vaan, saavat he tarvittaessa paikallista apua kiireellisissä ongelmatilanteissa. Hakalan työ on myös ongelmien ratkomista. Välillä mies vetää haalarit ylleen ja ratkoo ongelmia asentajien kanssa ihan fyysisesti ja välillä taas osatoimittajien kanssa. – Kun on näin paljon erilaista konearsenaalia erilaisiin käyttötarkoituksiin, riittää sitä huolto – ja korjaustyötäkin melko paljon, hän kertoo. Vapaa-aikansa Akseli Hakala viettää lasten harrastusten parissa, sekä jääkiekkoa tuomaroidessa. Liikunta kaikissa sen muodoissa on lähellä sydäntäni, niin ja tietysti autojen ”ropaaminen”, Hakala sanoo.


Vaakaaja Jukka-Pekka Kytölä

Asfalttikallio on valmistanut ja levittänyt asfalttia yli 3 miljoonaa tonnia. Oriveden asema Saapuessamme Oriveden mobiiliasemalle aamu varhain, on siellä työt jo täydessä vauhdissa. Asema on ollut käynnissä jatkuvasti, sillä massan tarve on juuri nyt kovimmillaan ja henkilöstö tekee töitä kolmessa vuorossa, vaakaajana toimiva Jukka-Pekka Kytölä valaisee. Siirsimme aseman kevättalvella Kiuruvedeltä nykyiselle paikalleen ja tässä olemme ainakin toistaiseksi. Aseman siirto kestää muutaman päivän. – Jos maanantaina alamme työpäivän jälkeen 5-6 miehen voimin laitosta purkamaan, tulee perjantaina jo seuraavassa paikassa tuutin täydeltä tavaraa, mies kertoo. Kuvauspäivänä Oriveden asemalta lähti valmista massaa lähes 70 kuorman verran, kahdessa vuorossa. Kiloissa se tekee n. 1740 tonnia. Massa riitti kahden levitysporukan tarpeisiin, joista toinen oli remixer-ryhmä. Jos asema seisoo yön yli, alkaa aamu laitteiden öljymäärien tarkistuksella ja pölyjen puhdistuksella. Kun kaikki huoltotoimet on tehty, käynnistämme aggregaatit ja kompressorit, Kytölä evästää. Sen jälkeen käynnistämme polttimet ja tarkistamme lämmöt. Päälle vielä raportoinnit edellisen päivän tuotannosta ja sitten ensimmäinen auto jo saapuukin kuormaukseen. Pyrimme saamaan levitysryhmien työnjohtajilta tiedot heidän massatarpeistaan aina viikoksi eteenpäin, jotta kykenemme laskemaan pikimäärät, fillerimäärät jne. mutta aina he eivät itsekään niitä kykene ennakoimaan, Kytölä valaisee. Edellisellä viikolla tuotimme n. 3200 tonnia asfalttimassaa vuorokaudessa, mutta silloin olimme jo lähellä maksimia, mies tietää.

27


2014 uutena hankittu saksalainen Amman mobiiliasema sijaitsee tällä hetkellä Orivedellä.

Matka jatkuu Ylöjärvelle Kun kalustomiehemme ovat tehneet Orivedellä tarvittavat tarkastukset ja henkilöstön haastattelut, jatkamme seuraavalle asemalle. Matkalla jutustelemme mobiiliasemien sijaintipaikoista. Kulloistenkin vaatimusten mukainen kiviaines ja tietysti maantieteellinen sijainti ratkaisevat asemien sijainnin. Sopivien paikkojen löytäminen perustuu pitkälti kokemukseen ja puhtaaseen jalkatyöhön. Paikat on konkreettisesti etsittävä. – Tarjouslaskennan väki kartoittaa mahdolliset kiviainespaikat suurten levitysurakoiden liepeiltä, Arho Pylkkänen tietää. Kiviaines ostetaan maanomistajalta ja heidän kanssaan hankitaan tarvittavat viranomaisluvat. Pylkkänen ja Hakala valmistautuvat matkalla seuraavan kohteemme seurantakäyntiin. – Pidämme asemanhoitajien kanssa palavereita, joissa käymme läpi toimintatapoja sekä kehitysideoita, Pylkkänen valaisee. – Kaverit tietävät paikallisesti kaiken. Heillähän

28

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI

se paras kokemus on ja parhaat ideat, mies myöntää. Asfalttikallion asemille on valikoitunut valiojoukko alansa osaajia. Asemien henkilöstö on nuorta ja idearikasta, sekä työlleen omistautunutta. Heillä on selkeä tavoite kehittää itseään ja jopa hienoista kilpailua siitä, kenen asema on parhaassa kunnossa ja kuka kykenee tehokkaimpaan toimintaan. Henkilöstö selviytyy pääsääntöisesti huolloista ja korjauksista itsenäisesti. – Ani harvoin joudumme lähettämään mobiiliasemille asentajia, Hakala kertoo. Useimmiten tarve liittyy automaatiopuoleen ja sielläkin ohjelmistomuutoksiin. Ohjelmistomuutosten tarve taas on seurausta kiristyneistä ympäristönormeista, hän jatkaa. Hyvä henkilöstö asfalttiasemilla on yksi koko asfalttiketjun tärkeimmistä lenkeistä, Arho Pylkkänen toteaa.

Saavumme Ylöjärvelle Ylöjärvellä meidät vastaanottaa Romppaisen Antti, tuoreen kahvin kera.

– Meillä on kotimaista valmistetta oleva, uudenkarhea Amomatic asema. – Asema on toiminut hienosti, Romppainen kehuu. Pidän erityisesti siitä, että meillä on valmistajaan suora puhelinyhteys ja ihan kotimaan kielellä. Asema on niin tuore, että valmistajan asentajat käyvät vielä silloin tällöin tekemässä erilaisia ”hienosäätöjä”, mutta muutoin olemme omaksuneet sen toiminnan erinomaisesti, mies kertoo. Suomalainen tietotaito mobiiliasemissa on omaa luokkaansa, Arho Pylkkänen evästää. Meillä on pitkät perinteet niiden valmistuksessa ja meillä käytetään huomattavasti muuta Eurooppaa enemmän mobiiliasemia. – Muualla kuljettavat massaa kauemmaksi ja asemat ovat pääsääntöisesti kiinteitä, Pylkkänen sanoo. Ylöjärvellä tehtiin kuvaushetkellä yhtä vuoroa ja massamäärät olivat n. 200 tonnia tunnissa. – Teemme massaa vain Asfalttikallion omaan tarpeeseen, eikä ostoasiakkaille juuri nimeksikään, Romppainen kertoo. – Sijaintimme on todella keskeinen ja täältä on lyhyt


Levitystyömaalla Loimaan liepeillä. Kuvassa työmaapäällikkö Kari Väätäinen, Arho Pylkkänen ja Akseli Hakala. Täällä se kaikki konkretisoituu valmiiksi tienpinnaksi.

matka kaikkiin Pirkanmaan kohteisiin. Emme ole milloinkaan vielä siirtäneet asemaa, joten ihan tarkkaa siirtoaikaa en pysty arvioimaan, eikä meillä ole lähitulevaisuudessa siirtämisen tarvettakaan. Asfalttikalliolla on hyvä työtilanne Pirkanmaalla ja tilauskantaa näkyy pitkälle tulevaisuuteen, Antti Romppainen sanoo.

Matka jatkuu Euran ja Rauman rajan tuntumaan Matkalla jutustelemme jälleen, mistäs muusta kuin asfalttiasemista. Pylkkänen on asemamies henkeen ja vereen ja Hakala ammentaa insinöörimäiseen tapaansa tietoa ja kokemuksia Pylkkäsen tarinoista. Asfalttikalliolla on hyvät asemat, joista voimme olla ylpeitä, Pylkkänen kehuu. Ne ovat tuoreita, tehokkaita ja ympäristöystävällisiä. – Tutkimme parhaillaan erilaisia mahdollisuuksia asemille syötettävän kiviaineksen kuivausmenetelmiin. – Rumpuun syötettävän kiviaineksen tulee olla mahdollisimman

kuivaa, jotta tuotanto olisi tehokasta ja ympäristöystävällistä. Vesi on raju elementti, mies täräyttää. – Sen kuivaaminen on kallista touhua. Saavumme Rauman kaupunkiin vuonna 2009 liitettyyn Lapin kuntaan ja taas vastassamme on tuore kahvi ja vähän nisuakin kylkeen. Asemanhoitaja Matias Laakso ottaa vieraat avosylin vastaan ja esittelee asemansa toimintaa, selkeästi hienoinen ylpeys suupielessään. Laakso on käynyt Amomaticin oman koulutusjärjestelmän ja valmistunut siellä asemanhoitajaksi. Mies selvisi kolmivuotisesta opinahjosta kahdessa vuodessa, sillä hänellä oli vankka kokemus asfalttiasemalla työskentelystä jo ennen koulutuksen alkamista. – Vaikka koulutus käytiin Amomaticilla, olen valmis toimimaan minkä tahansa merkkisen aseman hoitajana, Laakso kertoo. – Me pidämme omasta laitoksestamme hyvää huolta. Ohjauskeskuksen pöytäpintojen pölyttömyys ja yleinen siisteys kertovat paljon asfalttiaseman hoitajasta, Arho Pylkkönen tietää sy-

Koneaseman hoitaja Antti Romppainen

29


Koneaseman hoitaja Matias Laakso siistissä ”toimistossaan”.

vällä kokemuksella. – Jos täällä kaikki on puhdasta ja ojennuksessa, tiedän, että asema on muutoinkin kunnossa ja hyvissä käsissä, mies jatkaa. Laakson ohjauskeskus sitä todella on. Hyvä ettei mies käskenyt toimittajaa riisumaan kenkiään koppiin astuessa. Laakson ryhmä teki parhaillaan kumibitumimassaa Rauman sataman työmaalle. – Valmistamme ”vain” n. 1000 tonnia vuorokaudessa, Laakso sanoo. Kumibitumi vaatii normaalia korkeamman

lämpötilan

valmistusprosessissa

ja jos tulee jotain ongelmia, on toimittava todella nopeasti, mies valaisee. – Jos kumibitumimassa jämähtää laitteistoon, olemme ongelmissa, Matias Laakso tietää.

Kuvassa työmaapäällikkö Kari Väätäinen hyvissä tunnelmissa.

30

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI


Hyvä henkilöstö asfalttiasemilla on yksi koko asfalttiketjun tärkeimmistä lenkeistä.

Valmis asfalttimassa kuljetetaan levitystyömaille kuorma-autoilla. Lastaaminen on tarkkaa puuhaa.

Kotimatkaan Käydääs vielä tässä lähellä, Loimaan nurkilla levitystyömaalla, Arho Pylkkänen sanoo. No mikä ettei, vaikka on noita työmaita tullut toimittajankin nähtyä. – Siellä näet konkreettisesti koko asfalttiketjun viimeisen silauksen ja kykenet luomaan kokonaiskuvan toimistamme, hän tuumaa. Oikeassa oli Pylkkänen. Pitkä päivä valaisi paljon asfalttifirman toiminnasta ja Pylkkäsen sanat asfalttiasemien tärkeydestä koko ketjussa konkretisoituivat levitystyömaalla. Se on katastrofaalinen tilanne, jos asema seisoo. Kokonainen tuotantoketju valmiiksi tienpinnaksi hyytyy, eikä se ole mukavaa kenellekkään. Ei ainakaan niille tienkäyttäjille,

jotka toivovat asfalttimiesten häipyvän hidastamasta liikennettä ja haluaisivat ajaa hienoilla, sileillä päällystepinnoilla. Asfaltointia päätoimenaan tekevät yritykset tekevät hienoa yhteiskunnallista työtä ja joutuvat kamppailemaan jatkuvan taloudellisen paineen alla. Nykyisellä hyvinvointiyhteiskunnallamme tulisi olla enemmän varoja tienhoitoon. Kotimatkalla jutustelemme Pylkkäsen ja Hakalan kanssa niitä näitä. Miesten puheet kääntyvät jatkuvasti erilaisiin koneisiin ja niiden toimintaan. Todellisia kalustomiehiä henkeen ja vereen. Toimittajan astuessa päivän päätteeksi oman auton ratin taakse, putoaa auton eturengas syvään reikään asfaltissa, suuren valtakunnallisen liikenneasemaketjun parkkipaikalla. Niinpä. Jotain tarttis tehdä.

31


YKSI KILPAILIJA muiden joukossa

Suomen syksy yllätti tienpäällystäjät. Olosuhteiden muuttuessa kovaksi, jatkuvaksi sateeksi, ei ole kenenkään etu jatkaa työtä. Jos olosuhteet niin vaativat, on järkevää yksinkertaisesti keskeyttää päällystetyö.

32

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI


V

arsinais-Suomi ei poikkea muusta maasta varainjaossa. – Määrärahat jaetaan Suomessa melko tasaisesti, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päällysteinsinööri Tero Ahokas tietää. – Tasaisesti liian vähän, hän toteaa. Urakoitsijat tekevät työtään todella kustannustehokkaasti ja tiedän, että olemme tehokkuudessa kehityksen kärjessä, ihan kansainvälisessäkin vertailussa. Esimerkiksi naapurissamme Ruotsissa hintataso on urakoitsijan kannalta parempi, Ahokas kertoo.

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (VAR ELY) hoidettavana on 8102 km yleistä tietä, josta päällystettyä tiestöä 6074 km ja kevyen liikenteen väyliä 828 km. Vuonna 2017 VAR ELY:llä oli käytettävissään päällystämiseen ja pieniin rakenteen parantamisiin n. 22 miljoonaa Euroa. Tämä on normaalia vuositasoa (n. 18 M€) enemmän, johtuen valtiohallinnon korjausvelkaohjelmasta. Kyseisellä summalla saadaan tehtyä noin 500 km uudelleenpäällystettyä tietä. Se on selkeästi liian vähän, jos tiestön haluttaisiin olevan edes kohtuullisessa kunnossa, varsinkin pienempien tieosuuksien kohdalla.

PITKÄ URA ALALLA Vuonna 1991 Turussa yhdyskuntatekniikan insinööriksi valmistuneella miehellä on pitkä kokemus päällystealalta. Ahokas toimi jo opiskeluaikanaan valvojana alueen asfaltointikohteissa ja pääsi valmistuttuaan silloiselle Tielaitokselle töihin. Tero Ahokkaan nykyinen työtehtävä alkoi laatujärjestelmien kehittämisestä ja laatimisesta. Mies toimi kesäisin asfalttiaseman johtajana ja talvet hän suunnitteli laatu-

järjestelmiä. – Asfalttiasemalla opin runsaasti massavalmistuksesta ja työmailla tietysti eri työmenetelmistä sekä eri asfalttilaatujen ominaisuuksista ja käyttökohteista, Ahokas kertoo. – Meillä Suomessa urakoitsijat toimivat esimerkillisen hienosti, mies kehuu. Työn laatuun sekä työolosuhteisiin panostaminen ovat tuottaneet toivotun lopputuloksen, kiitos hyvien laatuvaatimusten ja niiden standardoimisen.

Toki tienkäyttäjiltä tulee työmaa-aikaisia valituksia, mutta useimmiten ne johtuvat liikennejärjestelyistä, eivätkä missään nimessä urakoitsijan toiminnasta. – Ihmiset turhautuvat nykyään niin helposti, jos vaikka työmatkalle sattuu tietyö, Ahokas tietää. – Palautevirta on jokseenkin tasaista ja saattaa johtua ihan naapurikateudestakin, hän naurahtaa. Naapurilla on siistimpi ramppi pihatiellään kuin meillä, on eräskin

Aluejohtaja Mikko Rekola Asfalttikalliolta ja Päällysteinsinööri Tero Ahokas Varsinais-Suomen ELYKeskuksesta kuvankauniissa maisemassa Tervsundintiellä, Paraisilla. Pienemmillä teillä ja siltojen kohdilla työn aikataulutuksen ja liikenteenohjauksen merkitykset korostuvat. Kaikkien etu on aina mahdollisimman sujuva liikenne, sekä työturvallisuus.

33


Maanteiden pinnoitustyöhön laadittujen laatujärjestelmien ansiosta itse työsuoritus sekä lopputulos ovat parhaita mahdollisia ja turvallisia. Kuvassa Mikko Rekola ja Tero Ahokas tutkivat uuden asfalttipinnan koostumusta.

palautteen antaja todennut. – Edullinen hintatasomme on kovan kilpailun tulos. – Tiedän, että tämän hetkisessä tilanteessamme nykyisen laatutason ylläpitäminen näillä hinnoilla on haastavaa. Meidän tarkoituksenamme ei ole saattaa urakoitsijoita ahdinkoon, vaan pikemminkin päinvastoin. Haluaisin, että niin urakoitsijamme kuin me tilaajatkin pärjäisivät ja työ säilyisi mielenkiintoisena kaikille. Kustannustehokkaampia toimintamalleja tai materiaaleja ei ole näköpiirissä, Ahokas miettii. – Ykkösluokan kiviaineskin käy vähenemään, joten hintapaineita on varmasti odotettavissa. Asfaltointityössä käytettävien turvavarusteiden käyttö on nykyään jopa esimerkillisen hyvää, urakoitsijoista riippumatta. – Terveenä töistä kotiin, on ohjenuoramme ja se on toimiva fraasi, alalla kuin alalla, mies tuumaa.

ASFALTTIKALLIO ON LUOTETTAVA TOIMIJA Asfalttikallio Oy:n tulo markkinoille noudatti yleisiä toimintatapoja. ELY-keskukset eivät voi, eivätkä halua olla estee-

34

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI

nä uusille tulokkaille. Kaikkien tulee olla lähtökohtaisesti tasa-arvoisessa tilanteessa julkisten tarjouskilpailujen prosessissa, kunhan yrityksen tuotanto on tarvittavassa kunnossa. Liikennevirasto ja ELY-keskukset käyvät uuden yrityksen taustat tarkoin läpi ja jos tuotantokapasiteetti sekä kalusto täyttävät tarvittavat kriteerit, on tarjouksen jättäminen mahdollista. Normaali käytäntö on, että uudelle toimijalle annetaan niin kutsuttuja ”sisääntulourakoita”, joissa ei vaadita aiempia referenssejä, eikä edellisten vuosien tilinpäätöstietoja. Näillä töillä Asfalttikalliokin aloitti julkisen puolen työnsä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Asfalttikallion yhteistyö alkoi keväällä 2015, jolloin kyseessä oli VAR2 urakka. Pääurakoita on alueella yleensä vuosittain kolme, joista Asfalttikallio voitti yhden. Työ sujui hyvin, vaikka sen valmistuminen menikin ihan viime metreille, Ahokas muistaa. Urakoissa on aina tarkoin määritelty työaika, laatuvaatimukset ja monta muuta seikkaa joista urakoitsijan tulee suoriutua. Kun ensimmäinen yhteinen projektimme katselmoitiin, ei meillä ollut huomauttamista mistään

osa-alueesta, ei yhdestäkään, Ahokas kehaisee. - Kaikki oli juuri niin kuin urakkasopimuksessa vaadittiin. Asfalttikallion puolelta alueella on pääosin operoinut aluejohtaja Mikko Rekola. Rekola viihtyy Varsinais- Suomalaisessa maisemassa mainiosti, onhan mies Raumalta kotoisin. – Täällä on paljon pieniä päällystettyjä teitä, hän huomauttaa ja ne ovat valitettavan surkeassa kunnossa. Pääväyliä pidetään aina ensisijaisesti kunnossa ja jos budjettia jää, ripotellaan sitä pienemmille teille. Liikennevirasto ohjeistaa ELY-keskuksia tieverkon kunnossapidossa ja siinä jäävät pienemmät, varsinkin nelinumeroiset tiet liian usein huomioimatta. – Kaikki varmasti huomioidaan, Rekola korjaa, mutta kun määrärahaa ei ole, niin sitä ei ole. Vuoden 2017 aikana saimme urakat VAR1 ja VAR2. Niihin kuului ilahduttavan paljon pienempiä tieosuuksia, Rekola sanoo. - Päällystyskohteita oli pelkästään täällä Varsinais-Suomessa kaikkiaan 19 ja Satakunnan puolella lähes toinen mokoma lisää, päättää Tero Ahokas.


35


ASFALTTI

ainoa oikea ratkaisu Pispala on kahden kaupunginosan (Ylä - ja Ala-Pispala) muodostama alue Tampereella, reilu 2km keskustasta länteen. Se sijaitsee Suomen korkeimman soraharjun, Pispalanharjun pohjoisrinteessä. Alueelle ominaista on jyrkkään rinteeseen sovitettu rakentamistapa.

M

emmu ja Sami Pitkänen rakensivat talonsa jyrkkään rinteeseen. Erittäin jyrkkään. Pitkäsen perheen taloa rakentaessa jouduttiin avaamaan kapeaa katua talotekniikan liittymien vuoksi. Kadun vanha asfaltti oli ollut huono jo pitkään ja naapuritkin pitivät sitä jopa vaarallisena. Katua pitkin on kulku useaan taloon, sekä Pispalanharjulle vieviin portaisiin. Sen käyttöaste on kova, sillä niin koiranulkoiluttajat kuin lenkkeilijätkin ovat liukastelleet kadun hiekkaisella ja epätasaisella asfaltilla.

36

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI

Pitkästen päällystettävä piha puolestaan on suhteellisen pieni ja sen pintamateriaalin valinta aiheutti päänvaivaa niin rakentajille itselleen, kuin ympäristöllekin. Alueen tarkat ympäristönormit eivät olleet asfaltin puolesta puhujia. Pispalassa soraharjun jyrkkyyden ja sen molemmilla puolilla sijaitsevien järvien (Pyhäjärvi ja Näsijärvi) vuoksi jopa hulevedet kerätään erilliseen säiliöön. Niin keräävät Pitkäsetkin. Jopa talon katolta valuva sadevesi kerätään erilliseen hulevesikaivoon. Alueen pihojen päällysteiden tulee olla pääosin vettä läpäisevää, mutta

niin sora- kuin murskepintaus syöpyvät liian herkästi. Niin käy myös erilaisille kiveyksille, kuten Pitkästen aluksi suunnittelemalle nurmikiveykselle.

Vaativa kohde oli ammattilaisille helppo Kun asfalttia lukuun ottamatta muut pihamateriaalit osoittautuivat mahdottomiksi toteuttaa, tuli aika etsiä tekijä vaativalle asfaltoinnille. Avattu katu tuli korjata Pitkästen toimesta ja pihaan piti saada tyylikäs, kestävä pinta. Otimme yhteyttä kahteen asfal-


Pitkästen piha sijaitsee jyrkässä rinteessä Tampereen Pispalassa. Asfaltoinnin viimeistely hienoine yksityiskohtineen teki suuren vaikutuksen, niin Pitkäsiin kuin naapurustoonkin. Kyllä katuamme pitkin on nyt ilo kulkea, tokaisi joku naapurustosta.

PISPALA ” Täällä on aina oltu. Ensimmäiset pispalalaiset tulivat alueelle lähes kymmenentuhatta vuotta sitten. Näissä maisemissa ja tämän maiseman kanssa on muotoutunut omanlaisensa kulttuuri ja kieli joka pitää sisällään värit, valot ja varjot, säät, tuulet ja vuodenajat. Tarinat joilla voi välittää ja joita kuunnellaan. Pispalasta riittää tarinoita. Ja Pispalassa osataan kertoa tarinoita”. Näin sanovat pispalalaiset itse. (www.pispala.fi) Ei olisi tamperelainen jääkiekko ollut aina menestyvää ilman kuuluisia Pispalan portaita. Niitä juoksevat vuorollaan kaikki kiekkoilijat seuraan katsomatta. Niitä on juostu aina.

tointeja tarjoavaan yritykseen, Sami Pitkänen kertoo. Molemmissa oli asiallinen vastaanotto ja niistä tultiin paikanpäälle katselmoimaan kohde. Asfalttikallio teki tarjouksen, mutta toisesta firmasta ei kuulunut mitään. Lienee turhan haastava tai sitten liian pieni kohde heille, Memmu ihmettelee. - Asfalttikallion toiminta projektin alusta loppuun oli ammattimaista isolla A:lla, Sami kehuu. Pohjatyöt tehtiin huolellisesti, ketään häiritsemättä ja lopputuloksesta tuli parempi kuin olisimme voineet uneksiakaan. – Se todellisten ammattilaisten käsityötaito on kaunista katseltavaa. Jopa pihakaivojen ja roska-astian ympärykset ja muut erittäin hankalat kohdat on tehty niin tyylikkäiksi ja viimeistellyiksi, että niitä ovat naapuritkin käyneet ihas-

Asfalttikallion toimintaan tyytyväiset Sami, Iiro ja Memmu Pitkänen. Vanhempi poika, Osmo taittoi vielä kuvaushetkellä koulumatkaansa. Memmun sylissä Lupu ja Peppi koirat.

telemassa. Lähdin aamulla 7. syyskuuta töihin ja iltapäivällä kun palasin kotiin, oli pihassamme uusi asfaltti, Memmu muistaa. – Toki ymmärsin, että kun pohjatyöt olivat valmiit, ei asfaltin levittäminen ole se suurin työ. Mutta silti, muutamassa tunnissa koko piha valmiiksi, ihan uskomatonta, hän iloitsee. Siitä hetkestä, kun Pitkäset sopivat urakan Asfalttikallion Tampereen pisteen kanssa, oli piha kokonaisuudessaan valmis alle viikossa. – Jos meiltä kysyttäisiin arvosana Asfalttikallion toiminnasta kouluasteikolla, on se 10+, kehuvat Memmu ja Sami yhteen ääneen. Heidän asenteestaan jäi hyvä mieli ja toimintatavoistaan vielä parempi.

37


HALLINTO JA TOIMISTO

TYÖNJOHTAJAT

JESSE HÄMÄLÄINEN 050 326 0666 Työnjohtaja

ANTTI JAAKKOLA 050 343 3536 Työnjohtaja

HENRI KALLIOMAA 040 556 6037 Työnjohtaja

MIKKO KALLIOMAA 0400 771 471 Työnjohtaja

JUHA HÄLLFORS 050 594 8825 Kehityspäällikkö

ANTTI KALLIOMAA 0400 416 222 Toimitusjohtaja

ANTTI LEINONEN 050 412 2148 Työnjohtaja

SANTERI LÄÄRÄ 050 306 4263 Työnjohtaja

TUOMAS MÄKITALO 050 569 6060 Toimistoinsinööri

ALLAN PALMROTH 050 323 3222 Työnjohtaja

PETRI KORHONEN 045 357 0347 Laatupäällikkö

SARI KYHÄLÄ 050 575 0751 Talouspäällikkö

JUHO PELTOLA 040 661 0366 Työnjohtaja

OSSI RINTALA 050 430 9096 Työnjohtaja

MIKA SIHVOLA 046 923 0707 Työnjohtaja

TOMMI SULIN 050 566 5815 Työnjohtaja

MARI MAJAPURO 0400 413 838 Palkka- ja henkilöstösihteeri

MINNA ROUHIAINEN 050 577 9592 Toimistosihteeri

JESSE UKKOLA 050 466 1616 Työnjohtaja

JUSSI YRJÖLÄ 040 141 8900 Työnjohtaja

TUIJA SALMIKOUKKUNEN 040 358 2584 Toimisto- ja markkinointisihteeri

TIMO VAINIONPÄÄ 040 062 4147 Myynti- ja markkinointijohtaja

Kiinnostaako asfalttiala? Seuraa verkkosivujamme, tarvitsemme lisää osaajia!

38

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI


TYÖMAAPÄÄLLIKÖT

TEPPO HAAPAKOSKI 040 527 0665 Projektipäällikkö

PEKKA HUJANEN 050 352 2704 Projektipäällikkö

JONNE ISOTUPA 040 670 0948 Projektipäällikkö

MATTI KOSKI 0400 174 994 Työmaapäällikkö

VILLE KUISMIN 040 843 5691 Projektipäällikkö

MATTI LEHIKOINEN 0400 244 371 Projektipäällikkö

JARKKO MUSTONEN 040 680 6546 Työmaapäällikkö

NIKO SEKKI 040 656 5199 Projektipäällikkö

OTTO SUOPAJÄRVI 040 568 6092 Työmaapäällikkö

JONI TUULANIEMI 040 670 0975 Työmaapäällikkö

JUHANI VUORI 0400 561 162 Työmaapäällikkö

KARI VÄÄTÄINEN 040 198 0689 Työmaapäällikkö

KALUSTO JA SENKKERIN ASFALTTIASEMA Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@asfalttikallio.fi Asfalttikallio Oy Puh: 09 2525 1160 ARI MIKKONEN 0400 561 105 Työmaapäällikkö

AKSELI HAKALA 050 331 5404 Koneinsinööri

Arho Pylkkänen 040 548 2800 Konepäällikkö

MIKKO REKOLA 0400 561 113 Aluejohtaja

MARKO TUOKKOLA 0400 560 775 Aluejohtaja

info@asfalttikallio.fi www.asfalttikallio.fi

ALUEJOHTAJAT

MIKKO MÄKELÄ 040 523 6937 Aluejohtaja

JORMA TUOMELA 0400 561 146 Aluejohtaja


TOIMINTAMME TÄRKEIN ARVO ON ASIAKASTYYTYVÄISYYS

ASFALTTIKALLIO OY

VANTAAN TOIMISTO

TAMPEREEN TOIMISTO

KALUSTOKORJAAMO

Puh: 09 2525 1160

Jaakonkatu 2, 4.krs 01620 Vantaa

Enqvistinkatu 7 33400 Tampere

Sisutie 5 01900 Nurmijärvi

WWW.ASFALTTIKALLIO.FI

Profile for Hm-Media

Asfalttikallio Asiakaslehi 2018  

Asfalttikallio Asiakaslehi 2018

Asfalttikallio Asiakaslehi 2018  

Asfalttikallio Asiakaslehi 2018

Profile for hm-media