Issuu on Google+

It채-Suomen yliopiston harjoittelukoulut Joensuun normaalikoulu Savonlinnan normaalikoulu Laatuk채sikirja Luonnos 0209 13.11.2009 It채-Suomen yliopisto


1 Joensuun JA SAVONLINNAN normaalikoulu.............................................................. 4 1.1 Toiminta-ajatus ja visio.................................................................................................................... 4 1.1.1 Tehtävät................................................................................................................................................ 4 1.1.2 Visio 1.1.3 Arvot..................................................................................................................................................... 4 1.2 Organisaatio ja johtaminen............................................................................................................. 4 1.2.1 Strategiat............................................................................................................................................... 4 1.2.2 Tiivistelmä strategiasta...................................................................................................................... 5 1.2.3 Johtosääntö.......................................................................................................................................... 6 1.2.4 Laadunhallinta.................................................................................................................................... 6 1.2.5 Kokouskäytännöt............................................................................................................................... 6 1.2.6 Työhyvinvointi.................................................................................................................................... 7 1.2.7 Muut työryhmät.................................................................................................................................. 7 1.3. Toiminnan suunnittelu, kehittäminen ja seuranta........................................................................ 7 1.3.1 Ohjatun harjoittelun prosessikuva.................................................................................................. 7 1.3.2 Yleiset periaatteet............................................................................................................................... 8 1.3.3 Toiminnan suunnittelu...................................................................................................................... 8 1.3.4 Toiminnan kehittäminen................................................................................................................... 8 1.3.5 Toiminnan seuranta (ml. mittarit ja indikaattorit)...................................................................... 8 2 Voimavarat................................................................................................................................... 9 2.1 Henkilöstö........................................................................................................................................ 9 2.1.1 Rekrytointi........................................................................................................................................... 9 2.1.2 Esimies-alaissuhteet........................................................................................................................... 9 2.1.3 Tehtäviin perehdyttäminen ja ohjaus............................................................................................. 9 2.1.4 Henkilökunnan ammattitaidon ylläpito ja jatkokoulutus.......................................................... 9 2.1.5 Täydennyskoulutus..........................................................................................................................10 2.1.6 Henkilökunnan hyvinvointi...........................................................................................................10 2.2 Oppilaat.......................................................................................................................................... 10 2.3 Talous.............................................................................................................................................. 10 2.3.1 Käyttösuunnitelma...........................................................................................................................11 2.3.2 Täydentävä rahoitus.........................................................................................................................11 2.3.3 Määrärahaseuranta...........................................................................................................................12 2.3.4 Hinnoittelu ja kustannuslaskenta..................................................................................................12 2.3.5 Menojen käsittely.............................................................................................................................12 2.3.6 Tulojen käsittely................................................................................................................................12 2.3.7 Kirjanpito ja tilinpäätös...................................................................................................................12 2.4 Infrastruktuuri................................................................................................................................ 12 2.4.1 Tilat.....................................................................................................................................................12 2.4.2 Hankintamenettely...........................................................................................................................13 2.4.3 Oppilashuolto ja opiskelun tuki....................................................................................................13 2.4.3.1Oppilaanohjaus..............................................................................................................................13 2.4.3.2 Terveydenhuolto...........................................................................................................................13 2.4.3.3 Erityisopetus..................................................................................................................................13 2.4.3.4 Koulupsykologi..............................................................................................................................14


3 PROSESSIT....................................................................................................................................... 15 3.1. Koulutus......................................................................................................................................... 15 3.1.1 Muu opettajankoulutus ja opiskelijavalinnat..............................................................................15 3.1.2 Opetussuunnitelmien valmistelu ja niistä päättäminen............................................................16 3.1.3 Opettajaksi opiskelevien harjoittelu.............................................................................................16 3.1.4. Työnjako harjoittelun ohjauksessa...............................................................................................16 3.2. Yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttaminen........................................................................ 17 3.3. tukipalveluprosessit...................................................................................................................... 17 3.3.1 Kirjastot..............................................................................................................................................17 3.3.2 Tietohallinto- ja atk-palvelut..........................................................................................................17 3.3.3 Tiedotus ja markkinointi.................................................................................................................17 3.3.4 Virastomestaripalvelut.....................................................................................................................18 4 Laadunvarmistuksen ja arvioinnin menettelytavat..................................... 19 4.1 Henkilöstöä ja yksikköä koskevat laadunvarmistuksen menettelytavat.................................... 19 4.1.1 Kehityskeskustelut............................................................................................................................19 4.1.2 Henkilöstökyselyt.............................................................................................................................19 4.1.3 Henkilöstön osaamisen ylläpito...................................................................................................19 4.1.4 Rehtoraatti.........................................................................................................................................19 4.2 Opettajiksi opiskelevilta kerättävä palaute................................................................................... 20 4.2.1 Aineenopettajiksi opiskelevien palaute ja sen käsittely.............................................................20 4.2.2 Luokanopettajiksi opiskelevien palaute ja sen käsittely............................................................20 4. 3 Perusasteen oppilaiden ja lukion opiskelijoiden palaute ja sen käsittely.................................. 20 4.4 Tukipalveluiden laadunvarmistusmekanismit............................................................................. 21 4.4.1 Kirjasto...............................................................................................................................................21 4.4.2 Kansliapalvelut..................................................................................................................................21 4.4.3 Ruokapalvelut....................................................................................................................................21 4.4.4 ATK-palvelut.....................................................................................................................................21 4.4.5 Virastomestaripalvelut.....................................................................................................................21 4.5 Sidosryhmät.................................................................................................................................... 22 4.6 Ulkoiset arvioinnit......................................................................................................................... 22


1 Joensuun ja Savonlinnan normaalikoulu 1.1 Toiminta-ajatus ja visio 1.1.1 Tehtävät Joensuun normaalikoulu ja Savonlinnan normaalikoulu järjestävät ja kehittävät perusopetuslain mukaista esi- ja perusopetusta, Joensuun normaalikoulu myös lukiokoulutusta lukiolain mukaisesti. Normaalikoulut ovat osa sijaintikaupunkiensa kouluverkostoa. Koulujen toisena perustehtävänä on yliopistolain (85§) mukaan Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutukseen kuuluvan ohjatun opetusharjoittelun järjestäminen. Yliopistolain ja yliopiston hallintojohtosäännön mukaan tehtäviin kuuluu myös opettajankoulutuksen kehittäminen. Koulujen kolmantena tehtävänä on toimia alueellisena täydennyskouluttajana ennen kaikkea Itä-Suomen alueella. Neljäntenä tehtävänä harjoittelukouluille on esitetty tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistehtävää (mm. Opettajankoulutus 2020 –raportti). Harjoittelukoulut kuuluvat hallinnollisesti Itä-Suomen yliopiston filosofiseen tiedekuntaan. Kouluilla on aktiivista tutkimus-, kehittämis- ja yhteistyötoimintaa yliopiston eri tiedekuntien kanssa. 1.1.2 Visio Harjoittelukoulut kehittyvät esi- ja perusopetusta, lukiokoulutusta (Joensuu) sekä opettajankoulutusta järjestävinä oppilaitoksina osana yliopistoa. Tulevaisuudessa koulut toimivat aktiivisina tutkimus-, kokeilu- ja kehittämisympäristöinä. Koulut pitävät toiminnassaan tärkeänä myös alueellista vaikuttavuutta. Vision toteuttaminen perustuu ammattitaitoiseen ja innovatiiviseen henkilöstöön, kollegiaaliseen yhteistyöhön, hyvään toimintaympäristöön, yliopistoyhteistyöhön sekä sitoutumiseen opettajankoulutustehtävään. 1.1.3 Arvot Harjoittelukoulut korostavat toiminnassaan seuraavia arvoja: - avoin vuorovaikutuskulttuuri - innovatiivisuus – olemme avoimia uusille ideoille, kehitämme jatkuvasti uusia tapoja toimia - uudistumiskyky – tutkimme, kouluttaudumme ja seuraamme aktiivisesti alaamme - tulevaisuusorientoituneisuus

1.2 Organisaatio ja johtaminen ORGANISAATIOKAAVIO 1.2.1 Strategia Harjoittelukoulujen tavoitteena on korkean laadun toteuttaminen kaikilla koulutoiminnan osaalueilla. Tavoitteiden saavuttamiseksi koulut - tarjoavat monipuolista opetusta - kehittävät oppimaan oppimisen ja elämänhallinnan taitoja - ovat vuorovaikutuksessa ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja edistävät kansainvälistymistä - ovat oppilaiden huoltajien ja muiden sidosryhmien yhteistyökumppaneita - tukevat laaja-alaisen, tieteelliseen tietoon perustuvan opettajuuden kehittymistä - luovat edellytyksiä, osallistuvat sekä järjestävät itse opetuksen ja oppimisen kokeilu-, kehittä-

4


mis- ja tutkimustoimintaa yhteistyössä mm. yliopiston ja muiden harjoittelukoulujen kanssa - ovat aktiivisia tutkimustiedon soveltajia - arvioivat omaa toimintaansa säännöllisesti ja systemaattisesti Harjoittelukoulujen tavoitteena on täyttää seuraavassa esitetyt hyvin toimivan harjoittelukoulun mitat: - opetuksen ja opettajankoulutuksen korkea laatu - perustehtäviä palveleva, oppivaan organisaatioon ja jaettuun asiantuntijuuteen perustuva johtaminen - yliopistoyhteys ohjaa toimintaa ja kehittämistyötä - tavoitteet ja työnjako ovat selkeitä - vuorovaikutus on avointa - palautejärjestelmät ovat kattavia ja toimintaa arvioidaan jatkuvasti 1.2.2 Tiivistelmä strategiasta PERUSOPETUS - osallistumisjärjestelmien kehittäminen - perusopetuksen yhtenäisyyden korostaminen - taito- ja taideaineopetuksen kehittäminen (Snor) - oppilashuollon laadun ja kattavuuden jatkuva kehittäminen - monimuotoryhmien (pienluokat) kokeilu (Jnor) - oppilaiden hyvinvoinnin seuraaminen ja kehittäminen - opettajien ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen - opetussuunnitelman kehittäminen LUKIOKOULUTUS (Joensuu) - yksilöllisyyden huomioon ottaminen - luonnontieteellis-matemaattisen linjan kehittäminen - kurssitarjonnan monipuolistaminen - ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan työnjaon selkiyttäminen - kurssipalautteiden käyttöönotto - opiskelijoiden hyvinvoinnin seuraaminen ja kehittäminen - verkkosivujen kehittäminen - yhteistyön kehittäminen Itä-Suomen koulun kanssa - sidosryhmäyhteistyö (kaupunki, yliopisto, eNorssi) - verkkopedagogiikan kehittäminen - kansainvälinen yhteistyö - opetussuunnitelman kehittäminen OPETTAJANKOULUTUS - teoria-aineksen lisääminen ohjatun harjoittelun suunnitelmiin ja ohjaukseen - digitaalisen portfolion käyttöönotto - ohjatun harjoittelun arviointikriteeristön valtakunnallinen vertailu - palautejärjestelmän kehittäminen - ohjaussuunnitelman ja ohjaajakoulutussuunnitelman laadinta - kolmikantayhteistyön (harjoittelukoulu, opettajankoulutusyksikkö, ainelaitos) - vahvistaminen - tutkimusstrategian laadinta ja soveltaminen - täydennyskoulutuksen kehittäminen - induktiokoulutus - oma täydennyskoulutustarjonta - opettajankoulutukseen opintokokonaisuuksia integroivan ja opiskelijan ammatillista kasvua tukevan toimintamallin edelleen kehittäminen - tutkivaan oppimiseen ja luovaan ongelmanratkaisuun perustuvan projektityöskentelymallin laajempi käyttöönotto ohjatussa harjoittelussa (Sln) - yhtenäisen perusopetuksen tarpeiden yhä laajempi huomioon ottaminen ohjatussa harjoittelussa - harjoittelusuunnitelmien kehittäminen

5


HENKILÖSTÖ, JOHTAMINEN JA HALLINTO - palkkausjärjestelmän kehittäminen - työhyvinvoinnin edistäminen - tehtävien vaativuuskuvausten selkiyttäminen - henkilökohtaista suoriutumista koskevien arviointien täsmentäminen - talouden vakauteen pyrkiminen - uuden opettajan perehdyttämistoimien vahvistaminen - tukipalvelujen kehittäminen ja niiden merkityksen korostaminen koulun toiminnassa TOIMINNAN ARVIOINTI - arviointiosioiden täsmentäminen - arvioinnin toimeenpano-ohjelman laadinta STRATEGIASTA KÄYTÄNTÖÖN Strategian tavoitteiden toteutumiseksi koulujen opettajista ja henkilöstöstä kootaan työryhmiä, joille asetetaan tavoitteet. Työryhmien toimintaa arvioidaan lukuvuosittain. 1.2.3 Johtosääntö Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulujen hallintoa hoitavat johtokunta ja johtava rehtori. Harjoittelukoulujen johtosääntö on osa Itä-Suomen yliopiston hallintojohtosääntöä. https://www.uef.fi/c/document_library/get_file?uuid=d14ae758-f9c8-476d-8e35-1b69facf8421&groupId=10128

1.2.4 Laadunhallinta Harjoittelukouluissa toimii laatutyöryhmä, jonka tehtäviin kuuluvat: - koulussa tehtävän laatutyön koordinointi ja organisointi - henkilöstön tutustuttaminen ja sitouttaminen laadunvarmistusjärjestelmiin - laadunvarmistusjärjestelmien saattaminen osaksi normaalia arkityötä - laadunvarmistusjärjestelmien tuottaman arviointitulosten hyödyntäminen koulun kehittämisessä Koulut osallistuvat aktiivisesti filosofisen tiedekunnan ja Itä-Suomen yliopiston laatutyöhön. Laatukäsikirjan hyväksyy filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto harjoittelukoulujen johtokuntia kuultuaan. Laatukäsikirjaa ylläpidetään harjoittelukoulujen kanslioissa. 1.2.5 Kokouskäytännöt Rehtorit vastaavat työyhteisön kokousten suunnittelusta ja organisoinnista. Rehtorit kokoontuvat viikoittain suunnittelemaan ja arvioimaan koulun toimintaa ja käsittelemään ajankohtaisia asioita. Työyhteisön ja opettajakunnan kokousten ajankohdat ilmoitetaan lukukausien alussa. Johtava rehtori kutsuu koolle koko työyhteisön ja koko opettajakunnan kokoukset ja toimii niissä puheenjohtajana. Perus- ja lukioasteen rehtorit kutsuvat koolle oman asteensa opettajien kokoukset ja toimivat niissä puheenjohtajina. Muun henkilökunnan kokoukset kutsuu koolle johtava rehtori. Rehtoreiden perustamat työryhmät pitävät kokouksia puheenjohtajiensa johdolla. Rehtori on tarvittaessa mukana kokouksissa.

6


Johtava rehtori osallistuu tiedekunnan johtoryhmään. Rehtorit osallistuvat kaupungin rehtorikokouksiin. 1.2.6 Työhyvinvointi Kouluissa toimii työhyvinvointityöryhmä, joka tekee vuosittaisen työhyvinvointisuunnitelman työyhteisön hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. 1.2.7 Muut työryhmät Muut työryhmät on kuvattu liitteissä: Joensuun normaalikoulun työryhmät lukuvuonna 2010-11. Savonlinnan normaalikoulun työryhmät lukuvuonna 2010-11.

1.3. Toiminnan suunnittelu, kehittäminen ja seuranta 1.3.1 Ohjatun harjoittelun prosessikuvaus Laajuus ja jaksotus Ohjattu harjoittelu on laajuudeltaan 20 opintopistettä ja se on jaettu neljään eri vaiheeseen. Orientoivan harjoittelun (3 op) teemana on opettajuuteen perehdyttäminen, perusharjoittelun (Joensuu 5 op, Savonlinna 7 op) opetuksen suunnittelu, soveltavan harjoittelun (4 op) opettajan työkokonaisuus ja syventävän harjoittelun (Joensuu 8 op, Savonlinna 6 op) tutkiva ja kokeileva opettajuus. Lisäksi Savonlinnassa tapahtuvaan ohjattuun harjoitteluun sisältyvät ammattillisen kasvun ryhmät (3 op). Suunnittelu Opettajankoulutuksen opetussuunnitelmassa määritellään harjoittelujaksojen keskeiset tavoitteet ja toimintamuodot sekä arviointiperiaatteet. Näitä tarkennetaan erillisissä harjoittelusuunnitelmissa. Harjoittelua koskevan opetussuunnitelman hyväksyy filosofinen tiedekunta ja erilliset harjoittelusuunnitelmat tiedekunnan ja harjoittelukoulun yhteinen työryhmä. Harjoittelusuunnitelmat valmistellaan harjoittelukoulun työryhmissä ja soveltavan harjoittelun osalta soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa. Työryhmiin nimetään opiskelijoiden edustajat. Toteutus Luokanopettajakoulutuksen opiskelijat jaetaan kussakin harjoittelujaksossa tasaisesti eri luokkiin siten, että kullekin opiskelijalle taataan mahdollisuus harjoitella eri luokka-asteilla ja eri oppiaineissa. Harjoitteluun sisällytetään myös opettajan kokonaisia työpäiviä oheistehtävineen. Aineenopettajakoulutuksen opiskelijat jaetaan vastaavasti aineryhmiin ja niissä tasaisesti eri ohjaajille. Opiskelijoille taataan mahdollisuus harjoitella perusopetuksen luokka-asteilla 7–9 ja lukiossa. Ennen perusharjoittelun aloittamista luokanopettajaopiskelijoilla on oltava opetettavien aineiden monialaiset opinnot suoritettuna. Vastaavasti perusharjoittelua aloittavilla aineenopettajaopiskelijoilla on oltava pääaineensa aineopinnot suoritettuna. Ohjaus Aineenopettajakoulutuksen harjoittelun ohjauksesta vastaavat harjoittelukoulun lehtorit ja opettajat sekä soveltavan harjoittelun osalta asianomaisten oppilaitosten opettajat ja rehtorit. Luokanopettajakoulutuksen harjoittelun ohjauksesta vastaavat edellä mainittujen ryhmien lisäksi myös filosofisen tiedekunnan soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston lehtorit ja opettajat. Ohjaajille järjestetään säännöllisesti täydennyskoulutusta.

7


Palaute Harjoittelujaksoista kootaan säännöllisesti opiskelijapalautetta ja vähintään joka kolmas vuosi myös ohjaajapalautetta. Saadut palautteet arvioidaan tiedekunnan ja harjoittelukoulun yhteisessä työryhmässä ja niiden pohjalta tehdään suunnitelmiin tarvittavat muutokset. Vastuutahot Yliopiston harjoittelukoulussa toteutettavasta ohjatusta harjoittelusta vastaa johtava rehtori. Muissa oppilaitoksissa toteutettavasta harjoittelusta vastaa filosofisen tiedekunnan määräämä henkilö. 1.3.2 Yleiset periaatteet Itä-Suomen yliopisto tekee opetusministeriön kanssa tulossopimuksen, jonka osana sovitaan myös harjoittelukoulujen tulostavoitteista. Yliopiston tulostavoitteet asetetaan kolmivuotiskaudelle. Välivuosina sovitaan tulevan vuoden voimavaroista. Harjoittelukouluilla on kaksi lakisääteistä perustehtävää: 1) opettajankoulutuksen ohjatun harjoittelun järjestäminen ja opettajankoulutuksen kehittäminen sekä 2) perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäminen. 1.3.3 Toiminnan suunnittelu Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kouluvuoden toiminnan yleisenä runkona toimii perusopetus- ja lukiolainsäädäntöön perustuva vuosisuunnitelma. Kouluvuoden toiminnan organisoinnista vastaavat rehtorit. Rehtorit organisoivat koulun vuotuista työskentelyä sekä suunnittelevat tulevan vuoden resursointia, työnjakoa ja opetusta. Toiminnan suunnittelu ja organisointi on kuvattu tarkemmin koulun vuosisuunnitelmassa. 1.3.4 Toiminnan kehittäminen Kehittämistyötä ohjaavat koulujen strategiat, joita tarkistetaan vuosittain. Joensuun normaalikoulun strategia Savonlinnan normaalikoulun strategia 1.3.5 Toiminnan seuranta (ml. mittarit ja indikaattorit) Joensuun ja Savonlinnan normaalikoulun toiminnan osa-alueita seurataan ja niistä raportoidaan filosofisen tiedekunnan dekaanille ja johtokunnille vuosittain. Määrärahojen käytön seurannasta vastaa johtava rehtori. Tavoitteiden saavuttamisen indikaattoreina ovat ohjatun harjoittelun suoritukset (opintopisteet) ja opiskelijamäärät. Perusopetusta seurataan vuotuisten oppilastilastojen avulla sekä peruskoulun päättäneiden määrinä. Lukiokoulutusta seurataan vastaavien vuotuisten tilastojen avulla sekä ylioppilaskirjoitusten tuloksen perusteella. Harjoittelukoulujen tilastotiedot kootaan vuosittain KOTA -tietokantaan jossa niitä voidaan verrata muiden koulutuksen järjestäjien tilastoihin. Tämän lisäksi sekä perusopetuksen että lukiokoulutuksen tilastot kerätään vuosittain lääninhallituksen tietokantoihin. Aineenopettajien opetusharjoittelusta kootaan palautetta kaksi kertaa vuodessa. Vastaava palaute kootaan luokanopettajaopiskelijoilta jokaisen harjoittelujakson jälkeen. Ohjatusta harjoittelusta saadaan opiskelijapalaute myös valtakunnallisesti. Tulokset käsitellään ohjaajien kokouksessa sekä opettajaksi opiskelevien palautekeskusteluissa. Järjestelmää kehitetään saadun palautteen pohjalta.

8


2 Voimavarat 2.1 Henkilöstö Joensuun normaalikoulussa on runsaat 80 pää- tai sivutoimista opettajaa. Muuta henkilökuntaa on 10-20, joista 10 pysyvissä tehtävissä. Savonlinnan normaalikoulussa on n. 30 pää- tai sivutoimista opettajaa sekä muuta henkilökuntaa yhteensä 6, joista kolme on pysyvissä tehtävissä. Vuosikohtaiset tiedot löytyvät KOTA-tietokannasta. 2.1.1 Rekrytointi Normaalikoulut noudattavat rekrytoinnissa yliopiston ja filosofisen tiedekunnan ohjeistuksia. Harjoittelukoulun opetushenkilöstön kelpoisuusvaatimukset ovat opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa 14.12.1998/986. Johtava rehtori tekee esityksen tiedekunnalle päätoimisten opetustehtävien auki julistamisesta. 2.1.2 Esimies-alaissuhteet Joensuu: Normaalikoulun johtava rehtori toimii koko koulun esimiehenä. Hänen avukseen nimetään viisivuotiskausittain perusasteen rehtori ja lukioasteen rehtori jotka toimivat asteidensa opettajien lähiesimiehinä ja pedagogisina johtajina. Perusasteella on lisäksi apulaisrehtori. Lukiossa ja perusasteella on lisäksi vararehtorit. Savonlinna: Johtava rehtori vastaa koulun toiminnasta. Hänen apunaan toimii perusasteen rehtori, joka nimetään viisivuotiskaudeksi. Rehtoreiden tehtävänjaosta määrätään työsopimuksessa. (Itä-Suomen yliopiston hallintojohtosääntö, 24 §). Rehtoreiden perustehtävät ja muu työnjako (liite). Muun henkilökunnan esimiehenä toimii johtava rehtori. 2.1.3 Tehtäviin perehdyttäminen ja ohjaus Uusi työntekijä tutustutetaan kouluun ja sen toimintakulttuuriin erillisen suunnitelman pohjalta (liite). Uusia opettajia varten on laadittu erillinen opaskirja. Ohjeet sijaisena toimivalle opettajalle (liite). 2.1.4 Henkilökunnan ammattitaidon ylläpito ja jatkokoulutus Tavoitteena on henkilökunnan osaamisen jatkuva ylläpito, laajentaminen ja syventäminen eri alueilla. Tämä edellyttää koulun eri tehtäväalueiden kansallisen ja kansainvälisen kehityksen johdonmukaista seurantaa. Henkilökunnan ammattitaidon ylläpitoa edistetään järjestämällä täydennyskoulutusta vuosittain laadittavan täydennyskoulutussuunnitelman mukaisesti. Täydennyskoulutussuunnitelma tehdään ottaen huomioon koulun painotukset, koulun visio ja strategian edellyttämät kehittämisalueet sekä henkilökunnalle tehtyjen täydennyskoulutuskyselyjen tulokset. Koulu tukee henkilökunnan hakeutumista muiden tahojen järjestämään, koulun painopistealueiden mukaiseen täydennyskoulutukseen.

9


2.1.5 Täydennyskoulutus Koulun henkilöstö toimii monipuolisesti erilaisissa koulutustehtävissä. Opettajakunnan tehtäviin kuuluvat perusopetus (Joensuu ja Savonlinna), lukiokoulutus (Joensuu) sekä opettajankoulutukseen kuuluvan harjoittelun ohjaus. Lisäksi monet opettajat toimivat täydennyskouluttajina. Tehtävien laajuus edellyttää monipuolista henkilöstön täydennyskoulutusta. Koulu tukee opettajien erilaisia kouluttautumistarpeita seuraavasti: 1. Koulu lähettää johdon määräyksellä opettajia koulutuksiin joissa annettava tieto ja osaaminen on välttämätöntä koulun kehittämisen kannalta. Koulutus tapahtuu tällöin täysin palkkauseduin. 2. Koulu tukee opettajaa joka haluaa omaehtoisesti kehittää ammatillista osaamistaan, joka liittyy suoraan hänen opetus- tai ohjaustehtäviinsä. Koulutus tapahtuu tällöin pääosin työnantajan kustannuksella. 3. Koulu tukee opettajaa joka haluaa omaehtoisesti kehittää ammatillista osaamistaan, joka ei suoranaisesti kohdistu hänen tällä hetkellä koululla tekemäänsä opetustyöhön. Koulutus tapahtuu tällöin suurelta osin opettajan omalla kustannuksella koulun tukemana. Tuen määrä neuvotellaan tapauskohtaisesti. 4. Koulu tukee opettajan jatko- ja pätevöitymisopintoja mahdollisuuksien mukaan. Vastuu kus tannuksista on opettajalla itsellään. Ammattitaidon ylläpitämiseen liittyviin koulutuksiin pääsystä päättää johtava rehtori. 2.1.6 Henkilökunnan hyvinvointi Koulussa työskentelee työhyvinvointiryhmä joka laatii vuosittaisen suunnitelman työhyvinvoinnin tukemiseksi.

2.2. Oppilaat Oppilaiden osallisuutta koulutoimintaan vahvistetaan oppilaskuntatoiminnan kautta. Oppilaskunnat laativat toimintasuunnitelmat kullekin lukuvuodelle. Oppilaskuntatoimintaan osoitetaan erillinen määräraha. Oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuusjärjestelmä on esitetty seuraavassa kuviossa (Joensuu):

2.3 Talous

Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulut saavat niille erikseen merkityn rahoituksen yliopistolle osoitetun rahoituksen yhteydessä. Yliopisto veloittaa yleishallintokulut erikseen. Määrärahan jaosta harjoittelukoulujen kesken päättää filosofisen tiedekunnan dekaani johtavien rehtoreiden esityksestä. Normaalikoulun taloudesta vastaa johtava rehtori. Normaalikoulu noudattaa taloutensa hoidossa yliopiston hallintojohtosääntöä sekä taloussääntöä: Hallintojohtosääntö:

https://www.uef.fi/c/document_library/get_file?uuid=d14ae758-f9c8-476d-8e35-1b69facf8421&groupId=10128

Taloussääntö

https://www.uef.fi/c/document_library/get_file?uuid=b974bb1e-d914-4c1d-90ee-43b189fb5296&groupId=188713

10


2.3.1 Käyttösuunnitelma Suurin osa koulun saamasta määrärahasta osoitetaan palkkausmenoihin. Kiinteistömenoihin osoitetaan yliopiston tilapalvelujen arvioima summa. Jäljelle jäävä osuus jaetaan Joensuussa yhteisiin ja koulukohtaisiin (Länsikadun koulu ja Tulliportin koulu) menolajeihin, Savonlinnassa koulukohtaisiin menolajeihin. 2.3.2 Täydentävä rahoitus Täydentävää rahoitusta pyritään hankkimaan eri lähteistä, mm. Euroopan Unionin, opetusministeriön ja opetushallituksen rahoista.

11


2.3.3 Määrärahaseuranta Määrärahojen käyttöä seurataan kuukausittain laadittavan määrärahaseurantaraportin avulla. Perusrahoitteisen toiminnan lisäksi normaalikoulut toteuttavat erilaisia ulkoiseen rahoitukseen ja projektirahoituksiin liittyviä hankkeita ja projekteja. Kyseisten määrärahojen käytöstä koulut raportoivat rahoituksen myöntäjälle sen määrittelemällä tavalla. 2.3.4 Hinnoittelu ja kustannuslaskenta Ulkopuolisille myytävien tavaroiden ja palvelusten hinnoittelu tapahtuu pääsääntöisesti valtion maksuperustelaissa säädetyllä tavalla. Täydennyskoulutuspalveluista ja Joensuun normaalikoulun Itä-Suomen koululle annettavista opetuspalveluista laaditaan kustannusvastaavuuslaskelma. 2.3.5 Menojen käsittely Menolaskujen käsittely tapahtuu sähköisessä muodossa Rondo-järjestelmän avulla. 2.3.7 Tulojen käsittely Laskutus tapahtuu Raindance-ohjelmalla. Käteisellä koottavien tulojen määrä on vähäinen. Lukumääräisesti eniten käteismaksutapahtumia on ruokalatoiminnassa. Muiden käteismaksujen määrä on vähäinen. Niiden koonnassa käytetään numeroituja tulotositteita. Käteismaksut tilitetään joko pankkiin tai yliopiston pääkassaan. 2.3.8 Kirjanpito ja tilinpäätös Virallinen kirjanpito hoidetaan yliopiston taloustoimistossa, jossa laaditaan myös tilinpäätös. Linkki: https://www.uef.fi/c/document_library/get_file?uuid=b974bb1e-d914-4c1d-90ee-43b189fb5296&groupId=188713

2.4 Infrastruktuuri 2.4.1 Tilat Joensuun normaalikoulu toimii yliopiston Joensuun kampuksen keskellä Tulliportinkadun (Tulliportin koulu) ja Länsikadun varrella (Länsikadun koulu) sijaitsevissa koulukiinteistöissä. Koulurakennukset on peruskorjattu vuosina 2003 ja 2007. Länsikadun koulun piha-alue on rakennettu lähiliikuntapaikaksi v. 2008. Savonlinnan normaalikoulun vanha osa on rakennettu v. 1963 ja peruskorjattu v. 1986 ja koulun uudisosa on rakennettu v. 1985. Kouluun valmistellaan parhaillaan peruskorjausta. Koulukiinteistön ylläpidon järjestämisestä vastaa kiinteistön omistaja Suomen Yliopistokiinteistöt, joka hankkii korjaus- ja huoltopalvelut ostopalveluina. Eräiden toimintojen, kuten siivouksen ja sisävalaisinten lamppujen vaihtamisen järjestämisestä, vastaa yliopisto, joka hankkii palvelut ostopalveluina.

12


2.4.2 Hankintamenettely Hankinnoissa noudatetaan Itä-Suomen yliopiston antamia ohjeita, jossa on myös viittaukset hankintatointa koskeviin lakeihin, asetuksiin ja muihin säädöksiin. Hankintatoimessa on otettava huomioon myös yliopiston taloussäännön määräykset. Koulussa hankinnat hyväksyy johtava rehtori. Joensuussa 2500 e pienemmistä hankinnoista päättävät kouluasteiden rehtorit. 2.4.3 Oppilashuolto ja opiskelun tuki Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuollolla edistetään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertaisen oppimisen mahdollisuus. Oppilashuolto pyrkii tunnistamaan ja ehkäisemään oppimisvaikeuksia sekä muita oppimisen esteitä ja ongelmia, jotta tarvittavat yksilölliset tukitoimet voidaan aloittaa mahdollisimman varhain.  Oppilashuoltohenkilöstöön kuuluvat rehtorit, erityisopettajat, opinto-ohjaajat, terveydenhoitaja ja psykologi. Oppilashuoltotyöryhmät kokoontuvat tarpeen mukaan. Ryhmät kutsuvat tarvittaessa asiantuntijoita kokouksiinsa. 2.4.3.1 Oppilaanohjaus Ohjaustoiminnan tehtävänä on tukea oppilaan persoonallista kasvua, kehitystä ja osallisuutta opintojen eri vaiheissa. Ohjauksella pyritään kehittämään oppilaan valmiuksia tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja, edistämään koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja oppilaiden hyvinvointia sekä ehkäisemään syrjäytymistä. Ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvat. Oppilaanohjaaja on erityisesti vastuussa oppilaan ohjaamisesta opintojen nivelvaiheissa ja tulevaisuuden suunnittelussa. 2.4.3.2 Terveydenhuolto Kouluterveydenhoidon tavoitteena on yhteistyössä oppilaiden, opetta-jien ja vanhempien kanssa edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluterveydenhoitaja on kouluyhteisön terveyden edistämisen asiantuntija ja vastaa hoitotyön asiantuntijana kouluterveydenhuollosta. Hän osallistuu oppilaiden terveydenhoidon ja terveyden edistämisen asiantuntijana opetussuunnitelman valmisteluun, oppilashuollon toimintaan sekä koulun sisäiseen ja ulkoiseen arviointiin. Koulujen syystiedotteet 2011: linkit (liite) Joensuun normaalikoulun opetussuunnitelma: (linkki) Savonlinnan normaalikoulun opetussuunnitelma: (linkki) 2.4.3.3 Erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaisen erityisopetuksen tehtävänä on tukea oppilaita, jotka tarvitsevat omaa opiskeluympäristöä tai yksilöllistä ohjausta. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus opiskella ja suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereittensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan yksilölliset tarpeet, jotka nivelletään tavoitteellisesti oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Laaja-alainen erityisopettaja työskentelee oppilaan kanssa yksilöllisesti, pienryhmässä ja/tai samanaikaisopettajana luokassa. Oppilas käy erityisopettajan opetuksessa osa-aikaisesti.

13


Erityisopettaja tekee oppimista arvioivia testejä yksilöllisesti tai vuosiluokittain. Tarvittaessa oppilas ohjataan tarkempiin tutkimuksiin ja/tai kuntoutukseen. Moniammatillinen asiantuntijaryhmä vastaa oppilaan yksilöllisten opiskeluratkaisujen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Tarvittaessa oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Erityisopettaja tekee tarvittaessa yhteistyötä koulun ulkopuolisen asiantuntijaverkoston kanssa. Osa-aikainen/laaja-alainen erityisopetus yläkoulussa Erityisopetuksen lähtökohtana ovat oppilaan yksilölliset tarpeet. Opetuksessa pyritään selvittämään oppilaan oppimisstrategiat ja hänelle etsitään sopivia oppimismenetelmiä. Oppimista tuetaan kokonaisvaltaisesti oppilaan oppimisedellytykset huomioiden. Laaja-alainen erityisopettaja työskentelee oppilaan kanssa yksilöllisesti, pienryhmässä ja/tai samanaikaisopettajana luokassa. Erityisopettaja ja/tai aineenopettaja tekee tarvittavat oppimista arvioivat testit yksilöllisesti tai vuosiluokittain. Tarvittaessa oppilas ohjataan tarkempiin tutkimuksiin ja/tai kuntoutukseen. Moniasiantuntijaryhmä, johon voivat kuulua mm. vanhemmat, luokanohjaaja, erityisopettaja, aineenopettaja ja oppilaanohjaaja, vastaa oppilaan yksilöllisten opiskeluratkaisujen suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Tarvittaessa oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Laaja-alainen erityisopettaja osallistuu yhdessä muun moniasiantuntijaryhmän kanssa HOJKS -kokouksiin ja päivitykseen. Jos oppilas opiskelee jossain aineessa yksilöllisen opetussuunnitelman mukaan, se merkitään todistukseen. Erityisopettaja tekee tarvittaessa yhteistyötä koulun ulkopuolisen asiantuntujaverkoston kanssa. Yläkoulun laaja-alainen erityisopettaja ohjaa erityisopetuksen harjoittelua vuosiluokilla 7-9. 2.4.3.4 Koulupsykologi Koulupsykologin tehtävänä on tukea oppilaiden ja opiskelijoiden koulunkäyntiä ja psyykkistä hyvinvointia sekä auttaa heitä elämän ongelmatilanteissa käyttäen psykologisia menetelmiä. Koulupsykologi tekee yhteistyötä oppilaiden kotien, oman koulun väen ja tarvittaessa ulkopuolisten tahojen kanssa. Koulupsykologin työskentely tapahtuu terveydenhuollon ammattihenkilöiden toimintaa ja potilaiden oikeuksia koskevan lainsäädännön mukaisesti. Joensuun normaalikoulussa toimii oma koulupsykologi. Savonlinnan normaalikoulussa koulupsykologipalvelut hankitaan Itä-Savon sairaanhoitopiirin perhepalvelukeskukselta.

14


3 Prosessit 3.1. Koulutus Opettajankoulutuksen opetusharjoittelun toteutus Toteutus on kuvattu luvussa 1.3.1. Perus- ja lukioasteen opetus Joensuun normaalikoulussa opiskelee n. 930 perusopetuksen oppilasta ja lukion opiskelijaa ja Savonlinnan normaalikoulussa n. 360 esi- ja perusasteen oppilasta. Joensuun normaalikoulu tarjoaa opetuspalveluja myös Itä-Suomen koulun oppilaille. Kouluissa noudatetaan valtioneuvoston asetusten mukaisia perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tuntijakopäätöksiä sekä opetushallituksen antamia opetussuunnitelman perusteita. Noin viidesosa lukion opiskelijoista opiskelee luonnontieteellis-matemaattisella linjalla. Opettajien täydennyskoulutus Joensuun normaalikoulu tuottaa Itä-Suomen opettajille tarkoitettua ammatillista täydennyskoulutusta. Täydennyskoulutus toteutetaan maksullisena palvelutoimintana tai ulkopuolisena rahoituksena. Savonlinnan normaalikoulu järjestää vuosittain yhdessä Savonlinnan kaupungin, kesäyliopiston sekä soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutusosaston kanssa seudullisen opetusalan täydennyskoulutustapahtuman. Kehittämistoiminta Harjoittelukoulut ovat aktiivisesti mukana opetusalan kehittämishankkeissa. Tässä tarkoituksessa koulut toimivat läheisessä yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, opetusministeriön, opetushallituksen, opettajien koulutuskeskuksen (Educode) ja muiden harjoittelukoulujen kanssa. Koulut ovat aktiivisesti mukana erilaisissa alueellisissa, valtakunnallisissa ja kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa Joensuun normaalikoulun tilat ja varustelutaso ovat ajanmukaiset ja viihtyisät. Oppilailla ja opiskelijoilla on tavanomaisten luokkatilojen lisäksi käytössään mm. hyvin varustettu kirjasto, useita tietotekniikan tiloja, joissa koneet on kytketty yliopiston verkkoon, äänitysstudiolla varustettu musiikkiluokka (Tulliportin koulu) sekä nykyaikainen kuntosali. Savonlinnan normaalikoulun tilat on suunniteltu korjattaviksi vuonna 2013 alkaen. Opetustilat eivät kaikilta osin vastaa muuttunutta tarvetta. Rakennukseen liittyvät rakenteelliset ongelmat edellyttävät laajamittaista peruskorjausta. 3.1.1 Muu opettajankoulutus ja opiskelijavalinnat Joensuun normaalikoulu järjestää opettajan pedagogisiin opintoihin kuuluvan kolmen opintopisteen laajuisen opintojakson Opetushallinto ja johtaminen. Harjoittelukoulujen opettajat osallistuvat aineenopettaja-, erityisopettaja-, opinto-ohjaaja- ja luokanopettajakoulutuksen opiskelijavalintoihin.

15


3.1.2 Opetussuunnitelmien valmistelu ja niistä päättäminen Normaalikoulujen edustajat toimivat Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteellisten osastojen opetussuunnitelmatyöryhmissä. Opettajaksi opiskelevien harjoittelusta koulujen työryhmät tekevät esitykset ohjatun harjoittelun opetussuunnitelman sisällöiksi 3.1.3 Opettajaksi opiskelevien harjoittelu Uusia luokanopettajaharjoittelijoita tulee vuosittain 80 (Joensuu) ja 60 (Savonlinna). Eri opintojensa vaiheissa he osallistuvat orientoivaan harjoitteluun, perusharjoitteluun ja syventävän harjoitteluun harjoittelukoulussa. Soveltava harjoittelu toteutetaan harjoittelukoulun ulkopuolella. Savonlinnan opettajiksi opiskelevien harjoittelut eri toimintoineen, tehtävineen ja vastuualueineen on kuvattu ja määritelty Opetusharjoittelun perusteet –nimisessä asiakirjassa. Asiakirja löytyy osoitteesta: http://snor.joensuu.fi/media/download_gallery/opetusharjoittelu_2.pdf

Joensuussa aineenopettajaharjoittelijoiden määrä vaihtelee vuosittain; keskimäärin eri aineiden harjoittelijoita on 150. Heidän harjoittelujaksonsa ovat orientoiva harjoittelu, perusharjoittelu, soveltava harjoittelu (harjoittelukoulun ulkopuolella) ja syventävä harjoittelu. Luokanopettajaharjoittelun harjoitteluopas Aineenopettajaharjoittelun opas Harjoittelua ohjaavan lehtorin tehtävät aineenopettajakoulutuksessa Harjoittelua ohjaavan lehtorin tehtävät luokanopettajakoulutuksessa. Em. asiakirjat löytyvät koulun internetsivuilta osoitteesta: www.jnor.fi (TARK.) 3.1.4. Työnjako harjoittelun ohjauksessa Kasvatustiede - Didaktisten perustaitojen teoria-aines - suunnittelutaidot (ml. opetustapahtumien ja –kokonaisuuksien suunnittelu) - koulun työtavat (opetusmenetelmät); ml. eriyttäminen, havainnollistaminen - koulun ja oppilaiden arviointi (ml. itsearviointi, arviointikeskustelut) - Opetussuunnitelmat (kirjoitettu, toteutuva, piilo-ops), ops:n laadinta ja teoreettiset lähtökohdat - Kasvatustieteen käsitteistö - Erilaiset oppimiskäsitykset (behaviorismi, konstruktivismi, humanismi); Opetuksen ja oppimisen perusteet –opintojakson yhteydessä - Erilaiset oppimisteoriat - Oppilaantuntemukseen liittyvät teoreettiset kysymykset - Ihmisen kehityksen perustiedot - Erilaisen oppilaan kohtaaminen - Opettajan eettiset kysymykset - Koulu oppivana organisaationa - Opetusharjoittelusuunnitelmien teoreettiset lähtökohdat Didaktiikan lehtorit - Oppiaineen hallintaan liittyvät kysymykset (luokanopettajankoulutus) - Ainedidaktiikan opetus - Opetusharjoittelun ohjaus em. näkökulmista; ml. jaksonsuunnitelmat luokanopettajankoulutuksessa - Didaktiset teematunnit?

16


Normaalikoulu - Opetusharjoittelun kokonaisvaltainen ohjaus, ml. opetusharjoittelijoiden ohjaus oman käyttöteorian kehittämisessä - Didaktisten ja pedagogisten taitojen sovellukset; tuntisuunnitelmien laadinta - Oppilaantuntemukseen liittyvät kysymykset - Kodin ja koulun yhteistyökysymykset - Oppilashuolto käytännössä - Konfliktien ratkaiseminen koulussa, luokanhallinta- ja työrauhakysymykset - Oppilasarviointi käytännössä, ml. arviointikeskustelut, itsearviointi, kokeet, tiedotteet, todistukset - Koulu työyhteisönä ja oppivana organisaationa; miten koulu toimii - Yhteistyö ainelaitosten kanssa Yhteiset vastuualueet, ml. osittain ainelaitokset - Didaktisiin opintojaksoihin liittyvät harjoitukset - Teorian ja käytännön liityntöjen koordinointi - Oppimiskäsitysten soveltaminen - Oppiaineen hallintaan liittyvät kysymykset (aineenopettajakoulutus)

3.2. Yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttaminen Harjoittelukoulujen keskeisiä yhteistyötahoja ovat yliopiston eri tiedekunnat ja niiden yksiköt. Harjoittelukoulut toimivat kiinteässä yhteistyössä sijaintikaupungin koulutoimen, terveystoimen, nuorisotoimen sekä sosiaalitoimen kanssa. Lisäksi Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulut osallistuvat aktiivisesti harjoittelukoulujen yhteistyöverkoton toimintaan. Myös oppilaiden huoltajat ovat koulun keskeinen yhteistyötaho.

3.3. Tukipalveluprosessit 3.3.1 Kirjastot Kirjastot palvelevat koulussa toteutettavaa opetusta, opiskelua ja tutkimustyötä. Kirjastot toimivat oppilaiden, opiskelijoiden ja opettajien työskentelytiloina. 3.3.2 Tietohallinto- ja atk-palvelut Joensuun normaalikoulu ostaa atk-palvelut yliopiston atk-keskukselta kolmivuotisin sopimuksin. Tieto- ja viestintätekniikan kehittämisestä vastaa tietostrategiaryhmä. Savonlinnan normaalikoulussa atk-palveluista vastaa koulun palkkaama atk-neuvoja. Tieto- ja viestintätekniikan kehittämisestä vastaavat atk-henkilöt. Yliopiston atk-keskus (www.uef.fi). Yliopiston tietohallintopalvelut (www.uef.fi). Tietoturvallisuus (www.uef.fi). 3.3.3 Tiedotus ja markkinointi Tiedotuksen tavoitteena on vahvistaa koulusta kuvaa avoimena, monipuolisena, aktiivisena ja tulevaisuusorientoituneena opiskelu- ja työpaikkana. Koko yhteisöä koskevasta tiedottamisesta vastaa johtava rehtori. Asterehtorit vastaavat omien vastuualueidensa ja opettajat sekä muu henkilökunta omaan työhönsä liittyvästä tiedottamisesta.

17


Tiedottamista koordinoi tiedotusryhmä. Ulkoinen viestintä - tukee ja terävöittää työyhteisön profiilia - kertoo työyhteisön toiminnasta - mahdollistaa vuoropuhelun sidosryhmien kanssa - voi nostaa esiin tärkeitä keskusteluteemoja - herättää kiinnostusta Joensuun ja Savonlinnan normaalikoulua kohtaan. Yliopiston keskitetyn viestinnän kuvaus (www.uef.fi). Kriisiviestintä Joensuun normaalikoulun ja Savonlinnan normaalikoulun kriisitoimintamalli ja turvallisuusaineisto ovat ao. koulun www-sivuilla. www.jnor.fi http://snor.joensuu.fi

3.3.4 Virastomestaripalvelut Virastopalvelualan tehtävissä toimivien työnkuva on selostettu oheisissa liitteissä. Joensuun normaalikoulun virastomestarien tehtäväkuvat (liite) Savonlinnan normaalikoulun virastomestarien tehtäväkuvat (liite) 3.3.5 Siivouspalvelu ja jätehuolto Siivouspalvelut hankitaan ulkopuoliselta palveluntarjoajalta Siivoussopimuksen laadinnasta ja valvonnasta vastaa yliopiston tila- palvelut. Siivouksesta vastaa ISS OY. Siivous koostuu vuosittain tai muutoin määräajoin tehtävästä peruspuhdistuksesta sekä päivittäisen puhtaustason varmistavasta ylläpitosiivouksesta. Peruspuhdistukseen kuuluu mm. ikkunoiden pesu kauttaaltaan taloista sekä lattioiden peruspuhdistus ja vahaus. Ylläpitosiivousta varten tilat on jaettu siivousluokkiin. Siivouspalvelun toimittajan kanssa on lisäksi sovittu tarkemmin terveydenhoito- ja muiden erityistilojen siivouksesta. Jätteenkuljetuksen järjestämisestä vastaa kiinteistön omistajana Yliopistokiinteistöt. Harjoittelukoulu huolehtii itse ongelmajätteiden toimittamisesta käsittelyyn.

18


4 Laadunvarmistuksen ja arvioinnin menettelytavat Laatutyön tavoitteena on rohkaista jokaista työntekijää ottamaan toimintaa kehittävä laatutyö luonnolliseksi osaksi arkipäivää. Laatutyötä koordinoiva elin normaalikoulussa on laatutyöryhmä.

4.1 Henkilöstöä ja yksikköä koskevat laadunvarmistuksen menettelytavat Laadunhallinnan peruselementtinä on pätevän henkilöstön rekrytointi. Rekrytointi tapahtuu voimassa olevien lakien ja asetusten ja yliopiston antamien ohjeistusten mukaan. Rekrytoinnissa otetaan huomioon koulun tavoitteet ja strategiassa ilmaistut painotukset. 4.1.1 Kehityskeskustelut Rehtori tai rehtorit yhdessä kutsuvat työntekijän tai työntekijäryhmän vuosittain kehityskeskusteluihin. Keskustelut tukevat johtamista ja työyhteisön jäsenten tavoitteellista työskentelyä ja kehittymistä. Keskustelun runkona käytetään kehityskeskustelulomakkeita. Kehityskeskusteluissa on mahdollista antaa myös johdolle palautetta. Kehityskeskustelulomake 4.1.2 Henkilöstökyselyt Henkilöstökyselyt tehdään joko vuosittain tai joka toinen vuosi. Tavoitteena on kerätä tietoa koulun toimivuudesta, henkilöstön työskentelyolosuhteista ja työhyvinvoinnista. Rehtorit vastaavat henkilöstökyselyjen laadinnasta ja niiden käsittelystä henkilökuntakokouksissa. 4.1.3 Yliopiston henkilöstötilinpäätös ja itsearviointikyselyt Harjoittelukoulujen henkilöstöstä laaditaan yliopiston henkilöstötilinpäätöksessä oma erittely, jonka pohjalta henkilöstön hyvinvointia voidaan arvioida. Harjoittelukoulujen henkilöstö osallistuu myös Itä-Suomen yliopiston toimeenpanemiin henkilöstökyselyihin. www.uef.fi

4.1.3 Henkilöstön osaamisen ylläpito Henkilöstölle tehdään lukuvuosittain tai joka toinen lukuvuosi kysely koulutustarpeesta. Kyselyn organisoi täydennyskoulutustyöryhmä. Ohjaajakoulutusta annetaan harjoittelukoulujen yhteistyöverkoston eNorssin tukeman koulutuksen pohjalta. Tiedot koulutusohjelmista ja toteutuneiden koulutusten raportit löytyvät eNorssin verkkosivuilta: http://www.enorssi.fi/opetusharjoittelu/ohjaajakoulutus

4.1.4 Rehtorit Rehtorit arvioivat organisaation tavoitteiden ja strategioiden toteutumista vuosittaisen sovitun työskentelyaikataulun mukaan. Rehtorit saavat analyysiin tarvittavaa tietoa esim. työryhmien raporttien kautta sekä tehtyjen henkilöstökyselyjen, kehityskeskustelujen ja laatuauditointien avulla.

19


4.2 Opettajiksi opiskelevilta kerättävä palaute Normaalikoulut keräävät opettajaksi opiskelevilta palautetta toimintansa onnistumisesta ja opiskelijoiden kehittämisnäkemyksistä vapaamuotoisin keskusteluin, kyselyin sekä sisäisin auditoinnein. 4.2.1 Aineenopettajiksi opiskelevien palaute ja sen käsittely Aineenopettajaopiskelijat antavat sähköisen palautteen kaksi kertaa vuodessa, ensimmäisen kerran syyslukukauden lopussa ja toisen kerran kevätlukukauden lopussa. Keväällä kerättävän palautteen osa koostuu valtakunnallisesta eNorssin aineenopettajaharjoittelun palautteesta. Lukukausien välillä annetaan vapaamuotoisempaa ainekohtaista palautetta joko suullisesti tai kirjallisesti aineryhmälle. Syyslukukauden kyselyn tulokset käsitellään opettajaksi opiskelevien kanssa helmikuun tiedotustilaisuudessa. Ohjaavien opettajien kokouksessa käsitellään palaute ja sovitaan tarvittavista kehittämiskohteista ja toimintavastuista. Joensuussa aineryhmät rehtoria avustavan opettajan johdolla analysoivat vielä palautteen ja toimittavat laatutyöryhmälle esittämänsä kehittämiskohteet seuraavaksi lukuvuodeksi. 4.2.2 Luokanopettajiksi opiskelevien palaute ja sen käsittely Luokanopettajaksi opiskelevilla on normaalikoulussa kolme harjoittelujaksoa, joista jokaisesta kerätään www-kyselyjen avulla palautetta ohjaamaan opetusharjoittelun sekä määrällistä että laadullista kehittämistä. Kuvaus luokanopettajaharjoittelun palautemenettelystä Syventävän harjoittelun palaute on osa valtakunnallista harjoittelukoulujen palautekyselyä. Opiskelijat antavat opetusharjoittelukokonaisuudesta palautteensa nimettömänä. Palautetta pyydetään ohjaavan henkilöstön toiminnasta, oppimisesta, opetusjärjestelyistä ja organisatorisista asioista. Palauteosiot on johdettu suoraan kunkin opetusharjoittelujakson tavoitteista. Palaute sisältää sekä numeerisia että laadullisia arvioita. Jokaiseen kirjattuun epäkohtaan opiskelijaa kehotetaan kirjoittamaan kehittämisehdotus, mikäli hänellä sellainen on. Palautteet käsitellään harjoittelujakson palautekeskusteluissa ja opettajakunnan kokouksessa.

4.3 Perusasteen oppilaiden ja lukion opiskelijoiden palaute ja sen käsittely Säännöllistä oppilas- ja opiskelijapalautetta saadaan kehityskeskusteluista ja työskentely- ja ilmapiirikartoituksista. Kehityskeskustelujen tavoitteena on oppimisen ja kehityksen tukeminen sekä erityisen tuen tarpeiden kartoitus. Luokanopettajina toimivat lehtorit kutsuvat oppilaan ja huoltajat kehityskeskusteluun kerran vuodessa. Keskustelussa käsitellään oppilaan opintoihin ja koulumenestykseen liittyviä asioita. Seitsemännen ja kahdeksannen vuosiluokan luokanohjaajat käyvät kehityskeskustelun kerran vuodessa oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Tällöin keskitytään oppilaan koulumenestykseen ja opintoihin liittyviin lähitavoitteisiin. Yhdeksännen vuosiluokan oppilaat käyvät vastaavan keskustelun opinto-ohjaajan kanssa. Tällöin keskitytään oppilaan jatkokoulutussuunnitelmiin.

20


Huoltaja voi halutessaan osallistua kehityskeskusteluun. Yläluokkien oppilaat tekevät koulutyöskentelyyn liittyvän itsearvioinnin kerran lukuvuodessa. Oppilaan ja opettajan arvio koulutyöstä 2. jakson jälkeen Ryhmänohjaaja käy lukion opiskelijan kanssa kehityskeskustelun kerran lukuvuodessa. Ryhmäohjaaja ja lukion rehtori yhdessä päättävät tukitoimista. Tukitoimien olennainen sisältö käsitellään myös ryhmänohjaajien ja lukion opettajien kokouksissa. Kehityskeskusteluja voidaan käydä pyydettäessä myös huoltajien kanssa. Sekä perusasteen että lukion opiskelijoille tehdään hyvinvointikysely. Kyselyistä vastaava rehtori huolehtii kyselyiden päivittämisestä vuosittain. Kyselyn tulokset käsitellään opettajakunnan kokouksissa. Rehtorit päättävät toimenpiteistä, joihin kyselyn perusteella ryhdytään.

4.4 Tukipalveluiden laadunvarmistusmekanismit Tukipalveluiden tehtävänä on tukea koulun perustehtävien laadukasta onnistumista. Tukipalvelujen työskentelyn laadukkuuden tai mielekkyyden kokemista kysytään joko erikseen tai muiden kyselyjen osana. 4.4.1 Kirjastot Joensuun normaalikoulun kirjaston toiminta on kehittynyt erityisesti koulurakennusten peruskorjausten yhteydessä. 4.4.2 Kansliapalvelut Joensuun normaalikoulussa on kouluastekohtaiset kansliat. Lisäksi koulussa on oma hallintokansliansa. Savonlinnan normaalikoulussa on kanslia. 4.4.3 Ruokapalvelut Kouluruokailusta ja sen kehittämisestä vastaa Fazer-Amica -ravintolat. Kouluruokailu tapahtuu kolmessa eri vuorossa. Ruokapalveluista kysytään osana oppilaille ja opiskelijoille tehtävää ilmapiirikartoitusta. 4.4.4 ATK-palvelut Atk-palveluista vastaa Joensuun normaalikoulussa atk-keskus, jolta koulu ostaa ko. palvelut. Savonlinnan normaalikoulussa toimii oma atk-neuvoja. Lisäksi atk-keskus osallistuu koulun verkkotoimintojen ylläpitoon. 4.4.5 Virastomestaripalvelut Harjoittelukouluissa toimii virastomestaripalvelut (Joensuussa kolme henkilöä ja Savonlinnassa yksi.)

21


4.4.6 Siivous Siivouksesta vastaa ISS oy. Siivouspalvelut ulkoistettuna toimintana kerää palautetta oman organisaationsa kautta.

4.5 Sidosryhmät Tiedonvaihto ja palautteen saaminen tapahtuu yliopiston eri ryhmien kanssa yhteisissä työryhmissä ja sovituissa tapaamisissa. Huoltajien kanssa käytävät kehityskeskustelut ja säännölliset vanhempainillat mahdollistavat avoimen vuoropuhelun huoltajien kanssa.

4.6 Ulkoiset arvioinnit Normaalikoulujen perusaste ja Joensuussa myös lukio osallistuvat eri tyyppisiin oppimistavoitteiden saavuttamiseen liittyviin arviointeihin. Perusaste osallistuu kutsuttaessa valtakunnallisiin opetushallituksen toimeenpanemiin arviointeihin. Lukion toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan vuosittain mm. ylioppilaskirjoitusten avulla. Sekä perusaste että lukio osallistuvat vuosittain valtakunnallisiin hyvinvointi- ja terveystottumuskyselyihin. Lukion opiskelijoiden opetusta koskevaa palautetta on sovittu kerättäväksi kurssikohtaisesti kurssin päättökokeen tai viimeisen oppitunnin yhteydessä. Perusasteen yläluokkien opetusta koskeva palaute kerätään ilmapiirikartoitusten yhteydessä.

22


Laatukäsikirja