Page 1

KITKA KUUSAMO-OPISTON VALOKUVAUSLINJAN JULKAISU JOULUKUUSSA 2017

1


J

oulukuun puolivälissä Kuusamo-opiston valokuvauslinja linnoittautui kellarin Mac-luokkaan opiskelemaan journalismin ja kuvajournalismin ihmeellisiä saloja. Aurinkoa ei juuri näkynyt ja sää pysyi miinuksella, mutta juttua syntyi (tasaisen noitumisen ja raskaan huokailun säestämänä): Annu kävi haastattelemassa metsäkellijä Mirja Nylanderia luontosuhteen tärkeydestä Niinan syventyessä Kuusamo-opiston historiaan. Mikko sukelsi panoramakuvauksen maailmaan ja Arja tutki ruokakuvia sosiaalisessa mediassa. Leena halusi monipuolistaa ihmisten käsityksiä moottorikelkkailusta Koillismaan alueella ja Erika vie lukijat retkelle talven sydämeen. Taina kirjoitti jutun lanseeraamastaan suutaripalvelusta ja Kaisa tutustui street dancen opetukseen Kuusamossa. ps. Kitka-nimi on johdettavissa useampaan asiaan: Kuusamo-opiston osoite on Kitkantie 35, yhdessä Mikon panoramakuvista Kitkajoki esiintyy edukseen, ja eräille luokan jäsenille taitto-ohjelma inDesignin käytön opettelu aiheutti kitkaa. pps. Kannen kuva: Anna-Sofia Mäntykoski.

2


Metsän parantava voima

3


Mirja Nylanderin maailmankuva mullistui vaellusretkellä puun puhuttua hänelle. Nyt metsätieteilijä innostaa muita hakemaan hyvää oloa luonnosta.

LUONTO ON OLLUT VAHVASTI LÄSNÄ Mirjan elämässä lapsesta saakka hänen synnyttyä maatalon tyttäreksi Sääminkiin. Kuusen tuoksu on aina vaikuttanut Nylanderiin erityisen vahvasti. – Vasta aikuisena sain tietää, kuinka isäni oli asettanut minut jo pienenä vauvana pärekorissa kuusen alle nukkumaan.

MUUTAMA VUOSI SITTEN Mirja Nylanderin elämä täyttyi vastoinkäymisistä. Lyhyen ajan sisällä isä sairastui Alzheimerin tautiin ja äiti ajoi kolarin. Viimeistään hankala avioero ja työuupumus johtivat masennukseen. Onneksi sisko kutsui Nylanderin mukaansa Ylläkselle vaeltamaan ja voimaantumaan. Kesken patikoinnin Nylander kuuli si- säisen äänen ja tunsi voimakkaan vedon pois polulta, mikä johti lopulta suuren vanhan männyn luo. Puu kommunikoi Nylanderin kanssa ja halusi auttaa vuodattaen elinvoimaa tälle vastoinkäymisistä uupuneelle naiselle.

KIRJAKOKOELMAA KATSELLESSA ja Nylanderia kuunnellessa ymmärtää, että hän tietää luonnosta ja Suomen metsistä paljon, monesta eri näkökulmasta. Metsiä ja luontoa hän on tarkastellut myös työelämässä metsurin sekä maatalous- ja metsätieteiden maisterin silmin. Tällä hetkellä ympäri Suomen suunnitteilla olevista kaivoshankkeista, pohjavesien tilasta ja liian suurista avohakkuista hän on huolissaan. – Me ihmiset olemme osa luontoa, emmekä siitä erillisiä. Jos luonto voi huonosti, mekin voimme huonosti. Haluan auttaa ihmisiä vahvistamaan omaa luontoyhteyttään, Mirja kertoo.

TAPAHTUMAN JÄLKEEN hän ryhtyi etsimään selityksiä nykytieteen valossa selittämättömälle kokemukselleen. Lopulta hän on päätynyt vahvasti suomalaisen kansanperinteen ja muinaissuomalaisen maailmankuvan pariin, vaikka hänestä on tärkeää tarkastella maailmaa monitie- teellisesti. Nykyään Nylander kuuluu Suomen Kansanparantajaseuraan. MIRJA NYLANDERIN TYÖHUONEEN NURKASSA on kutsuva nojatuoli. Kaksi kirjahyllyä ja työpöytä ovat pullollaan kirjoja liittyen eri aiheisiin, kuten luonnonlääkintään, hyvinvointiin, marjoihin, sieniin, metsään, kansanparannukseen ja suomalaiseen kansanperinteeseen. Lapsuudesta tuttua luterilaisuutta on ollut luontevaa lähestyä kristilliseen mystiikkaan ja rukousperinteeseen liittyvien kirjojen kautta. – Katolisen kirkon ajatus siitä, että masennus on synti, oli mielestäni kurja. Sehän on uusi taakka masentuneelle kannettavaksi. Tuntui vapauttavalta lukea, että masennuksen tarkoitus on ihmiselle annettu mahdollisuus henkiseen kasvuun. Se, jos tätä mahdollisuutta ei käytä, on synti, nainen kertoo hymyillen.

4

TÄMÄN AJATUKSEN POHJALTA Mirja kehitti muun muassa energiapsykiatriaan, NLP:hen, positiivisuuspsykologiaan ja voimaantumisteorioihin perustuvan, Metsäkellinnäksi kutsutun menetelmän. Jo menetelmän nimen on tarkoitus saada hymy kuulijan huulille. Kellintä on yhteisöllinen, ilahduttava ja voimaannuttava metsässä toteutettu luontokokemus, joka saa aikuisenkin hupsuttelemaan lapsen lailla. Se sisältää esimerkiksi puuhengitystä, ilokivien virittämistä, luonnon värihengittämistä energiakeskuksiin sekä takaperinkävelyä. –Kävelemällä takaperin aivot saadaan niksautettua katsomaan vanhoja asioita aivan uudesta näkövinkkelistä, Nylander kertoo. PUUHENGITYKSESSÄ puuta lähestytään kunnioittavasti ja kiitollisella mielellä samalla käsiä yhteen hieroen, jotta saadaan oma aikomusenergia käyttöön. Puunrunkoa vasten nojaavat pää ja hartiat, lantiota työnnetään hieman ulospäin. Ensimmäisellä hengenvedolla kuvitellaan henkeä vedettävän


maapallon keskustasta kohti puun juuria, juurista jalkoihin ja siitä sydänalaan. Uloshengityksellä jatketaan sydämestä kohti päälakea, päälaelta ulos puuhun ja puun runkoa pitkin kohti latvusta ja taivaankantta. – On tutkittu, että vihreän värin aallonpituus vaikuttaa sydämen alueelle. Mielikuvaharjoittelussa voi hengittää eri värejä ihmisen eri energiakeskuksiin, joita egyptiläisen mytologian mukaan on ihmisellä kolmetoista. UUPUMUKSEN JA VASTOINKÄYMISTEN selättäneelle Nylanderille oma hyvinvointi on etusijalla. – Kun itse voi hyvin, pystyy positiivista energiaa lähettämään ympärilleen hyvillä ajatuksilla ja sanoilla, joiden vo-

ima voi olla suurempi kuin normaalisti ajatellaan. Iloisesta ja ren- toutuneesta olotilasta kumpuavat uudet, positiiviset ajatukset ja ideat. Itsensä tasapainoon saaminen puuhengitystä, joogaa tai jotakin muuta itselle sopivaa menetelmää käyttäen on ihmiselle tärkeää. Silloin kuulee paremmin oman syvätajunnan sisäisen äänen ulkoisen hälinän keskeltä. Katso video Metsäkellinnästä ja lue lisää Suomen Kansanparantajaseurasta:https://www.youtube.com/watch?v=JYQqZJMHj74, https://www.suomenkansanparantajaseura. fi/suomen-kansanparantajaseura TEKSTI JA KUVAT: ANNA-SOFIA MÄNTYKOSKI

Kuka? Mirja Nylander on koulutukseltaan metsuri sekä maatalous- ja metsätieteiden maisteri. Hän kuuluu Suomen Kansanparantajaseuraan. Mitä? Nylander on kehittänyt energiapsykiatriaan, voimaantumisteorioihin, NLP:hen, positiivisuuspsykologiaan ja ihmisfysiologiaan nojaavan Metsäkellinnäksi kutsutun menetelmän, johon kuuluvat muun muassa ilokivien virittäminen, puuhengitys, luonnon värihengitys ja takaperinkävely. Kellintä on iloista heittäytymistä sekä parantavaa metsäterapiaa, jolla saadaan hyvän olon hormonit liikkeelle. Lisäksi Mirja Nylander puhuu erilaisissa tilaisuuksissa, kuinka monella tapaa voimme hyödyntää metsää hyvän olon lähteenä sekä kouluttaa uusia puuhengitysohjaajia. Missä? Nylanderin juuret ulottuvat lapsuuden kotitilalle, Savonlinnan lähellä sijaitsevaan Sääminkiin. Hän on opiskellut Rovaniemellä ja Helsingissä. Asuu nykyisin Kuusamossa porotilalla. Miksi? Nylander selätti elämän tuomat vastoinkäymiset, kuten isänsä sairastumisen, äidin kolarin, avioeron, uupumuksen ja masennuksen luonnon parantavan voiman avulla, mikä on johdattanut hänet uudelle polulle. Mitä seuraavaksi? Kirjoittaa parhaillaan kirjaa Metsäkellinnän vaikutuksista ja sen tieteellisestä taustasta. Seuraavaksi Nylander on menossa puhumaan Voi Hyvin -messuille.

5


Lautaselta sosiaaliseen mediaan Ruokakuvat valtasivat somen ja vaikuttavat siihen, miten syรถmme

6


MUUTAMAN VIIME VUODEN AIKANA kiinnostus ruokaan on kasvanut räjähdysmäisesti ja sosiaalinen media on tulvillaan ruokaan liittyviä postauksia. Instagramiin ruokaan liittyviä kuvia ja videoita on ladattu yli 300 miljoonaa; ruoka onkin toiseksi suurin postausten aihe, enemmän on vain selfieitä. – Ruoka on aina ollut paitsi terveyden ja hyvinvoinnin, myös identiteetin rakentamisen väline, sanoo Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä. Ruoka on monelle yhä tärkeämpi osa elämää ja sosiaalista kanssakäymistä ja siitä halutaan viestiä myös muille oman “ruokaheimon” jäsenille. VAHVOJEN RUOKATRENDIEN – raaka-aineiden puhtaus ja kestävä tuotanto, lähiruoka, slow food, satokausiajattelu, artesaaniruoka- ja yleisen ruokainnostuksen mukana myös kiinnostus ruokakuvaukseen on lisääntynyt nopeasti. Kännykkäkameralla jokainen voi dokumentoida ruokafilosofiaansa, ikuistaa herkullisia kuvia ja jakaa niitä vaivattomasti. Myös painon pudotuksessa ja terveellisiin ruokatottumuksiin pyrkimisessä ruokakuvien postaus someen voi auttaa. Washingtonin yliopiston tekemässä tutkimuksessa todettiin, että Instagramin käyttäminen julkisena ruokapäiväkirjana auttoi ruokavalion ylläpitämisessä. Kuvan ottaminen ja postaaminen on helpompaa kuin perinteisen ruokapäiväkirjan täyttäminen ja mahdollistaa tuen saamisen muilta. RUOKAKUVAUKSESSA ON viime aikoina kehittynyt useita tyylisuuntia, jotka liittyvät erilaisiin ruokatrendeihin. “Granny chic” ja “Back to country” kuvaavat perinteistä kotiruokaa eri puolilta maailmaa, kotipuutarhassa kasvatettuja vihanneksia ja yrttejä, lähellä tuotettuja raaka-aineita. “Mystic light”-trendi puolestaan on lähtöisin skandinaavisilta valokuvaajilta ja pohjoisesta valosta. Kuvat vievät katsojan juhannusyön pehmeään valoon tai kaamoksen hämärään, jossa kuvauskohteen valaisee vain kapea valokiila. “Perfectly imperfect”-tyyli puolestaan kehittyi

ruokabloggaajien kuvista, jotka näyttävät spontaaneilta ja elämänläheisiltä. Ruokabloggaajien ja ammattikuvaajien kuvat lähestyvät kuvajournalismia; dokumentinomaiset kuvat kertovat tarinaa sekä ruoka-annoksesta että raaka-aineiden alkuperästä ja ihmisistä niiden takana. Ruokakuvauksen trendit seuraavat ruokatrendejä, mutta myös luovat niitä. Kun me aikaisemmin söimme aamiaiseksi visuaalisesti ikävän näköisiä muroja, nyt hashtagilla avocadotoast on lähes 600 000 ja hashtagilla smoothiebowl yli 1,2 miljoonaa postausta. Instagram siis vaikuttaa siihen, miten me syömme. RUOKAKUVAUKSEN ASEMA valokuvauksen piirissä on myös muuttumassa. Aiemmin ruoka-aiheisia kuvia pidetiin pääasiassa ruokaohjeiden kuvituksena, kun taas esimerkiksi muotokuvia luokiteltiin valokuvataiteeksi. Nyt monien huippukuvaajien, esimerkiksi Polina Plotnikovan, Jean Cazalsin ja Olimpia Daviesin ruokaan liittyvät asetelmat ovat taidekuvia samaan tapaan kuin 1600-luvun hollantilaisten taiteilijoiden, Vermeerin, van Dyckin ja muiden aikalaisten, maalaukset.

RUOKAKUVAAJIA www.polinaplotnikova.com www.jeancazals.com www.artisanfoodphotography.com www.iraleoniphotography.com www.stevehansenimages.com

TEKSTI JA KUVAT: ARJA TOIVONEN

7


8


Uusi suutari tunturiin Ollaan Kuusamossa, Rukajärvenkylällä. Tien vasemmalla puolella eteen avautuu lumenvalkea maalaismaisema. Pellon reunassa on suuri entinen kyläkoulu rakennus ja kaksi piharakennusta. Taina Tervanen ja Lasse Juvonen ovat perustamassa suutaria Rukatunturiin. Tästä syntyi luonnollisesti yrityksen nimi Tunturi Suutari. Tarkoituksena on palvella Rukatunturin ja Kuusamon asukkaita ja yrityksiä.

I

dea yrityksen perustamisesta syntyi kun sattuma tarjosi tilaisuuden ostaa kohtuulliseen hintaan kaikki suutarin koneet ja laitteet, johon pariskunta päätti tarttua. - Tiedossamme oli että palvelulle olisi tarve ja tilausta, sillä aiempi suutari lopetti tämän vuoden alussa. Lähimpään suutariin on matkaa nyt toista sataa kilometriä, Lasse kertoo. KUMMALLAKIN ON TAUSTA KÄSITYÖLÄISINÄ ja yrittäjinä. Taina muutti Tampereelta Kuusamoon kesällä 2017. - Minulla on ollut aiemmin viisi vuotta suutari Tampereella. Lasse on yhdeltä ammatiltaan entisöijä ja hyvin innostunut oppimaan suutari työn eri osa-alueet ja tämä tuntui meistä hyvin luonnolliselta tavalta työllistää itsemme, joten päätös syntyi hyvin nopeasti, Taina jatkaa. Tainan ja Lassen tavoitteena on aloittaa yritystoiminta

tammikuun aikana, jos ei mitään suurempia esteitä ilmaannu. - Koneet, laitteet ja tarvikkeet tosiaan löytyy jo, mutta osaa koneista ei ole vielä kytketty. Eli kolmivaihevirta ja lämpöeristys piharakennukseen niin ei kait se oo ku alkaa tekkeen, Lasse pohtii.

Suutarin palvelut - kengät - nahkatuotteet - vaate- ja varustekorjaus - kotiavainkopiot - verhoilu- ja entisöintityöt - mittatilaustuotteet Mottomme on ”kaiken voi korjata”.

SUUTARIN VERSTAS SIJAITSEE RUKAJÄRVELLÄ, mutta mietinnässä on vielä se miten asiakkaita pystytään palvelemaan parhaiten. - Lasse on vielä sesonkitöissä ainakin tämän talven ja minä opiskelen Kuusamo-opistossa valokuvausta päivisin toukokuun loppuun asti. Tarkoitus olisi löytää Kuusamon keskustasta paikka missä päivystää ainakin yhtenä päivänä viikossa, todennäköisesti lauantaisin. Se saisi olla sisätiloissa, missä voimme vastaanottaa ja palauttaa asiakastöitä, sekä valmistaa koti-avaimia odottaessa. Näin palvelisimme parhaiten myös keskustassa asuvia ja iäkkäämpiä asiakkaita. VARSINAISTA KIVIJALKALIIKETTÄ EI OLE tarkoitus perustaa, näin minimoidaan kiinteitä kustannuksia, eivätkä aukioloajat määritä töissä oloa. - Haluamme pitää kiinni vapaudestamme toimia yrittäjinä. Olemme aiemmista elämistämme oppineet, että täytyy antaa aikaa myös perheelle, harrastuksille ja omalle hyvinvoinnille.

TEKSTI JA KUVAT: TAINA TERVANEN

9


10


Väljät vaatteet, jäykät ranteet, rennot aatteet TEKSTI: KAISA VÄNSKÄ KUVAT: KAISA VÄNSKÄ JA ARJA TOIVONEN

11


ON PILVINEN ILTAPÄIVÄ SYYSKUUSSA, kun

oppiminen

saavun Kuusamon keilahallille. Eksyn sisään väärästä

opiskelevat

ovesta, ja saan vastaani hivenen hölmistyneen nuoren

kehittyvät, oppivat uutta ja esiintyvät aktiivisesti.

miehen, joka kuitenkin ystävällisesti ohjaa minut oikeaan

Kuusamon

paikkaan. Alakerran peilisalissa alkaa jo toista kertaa

koostuu perusopinnoista ja syventävistä opinnoista, ja

aikuisille suunnattu street dance -ryhmä, jonka vetäjänä

lajeja ovat showtanssi, discotanssi, hiphop ja jazz-tanssi.

ja

sosiaalisuus

tanssia

korostuvat.

Opiskelijat

opetussuunnitelman

kansalaisopistossa

mukaan,

tanssitekninen

opetus

toimii Henna Linjakumpu. Pienen

paikkakunnan

valmistautunut

kasvattina

varautuneeseen

olen

henkisesti

vastaanottoon

STREET DANCE ON RANTAUTUNUT Kuusamoon

ja

2000-luvun alussa hip hopin ja break dancen muodossa.

vaikeuksiin, joita moni on varmasti kohdannut pyrkiessään

Laji vetää puoleensa eri-ikäisiä harrastajia, joiden tausta

sisään ryhmään, jonka jäsenet ovat tunteneet toisensa

niin elämän kuin tanssinkin suhteen voi olla hyvin

jo pitempään. Yllätyksekseni vastaanotto on lämmin ja

erilainen verrattuna ryhmän muihin jäseniin. Kuusamo-

reipas, ja jokainen saa tunnin aluksi kertoa itsestään ja

opiston

taustastaan lyhyesti ennen kuin opetus alkaa.

Mäntykosken mukaan lajissa viehättävät musiikki ja

valokuvauslinjalla

opiskelevan

Anna-Sofia

tanssista välittyvä rento asenne – se, ettei tarvitse hioa TAITEEN PERUSOPETUKSEN TANSSIN yleisen

tekniikkaa yhtä loputtomasti kuin esimerkiksi baletissa,

oppimäärän opetussuunnitelma hyväksyttiin Kuusamossa

vaan voi keskittyä koreografiaan, tanssimiseen ja

kesällä 2009. Se tarjoaa tanssiopintoja opiskelijoille,

hauskanpitoon.

jotka harrastavat pääasiassa yhtä oppiainetta viikossa.

Liikunnanopettajana työskentelevän Virpi Kankaan

Opetus painottuu ryhmäopetukseen, jossa osallistuminen,

ajatukset kulkevat samoja ratoja: häntä viehättää street dancen vähemmän femininiinen olemus, ja se, että street dance sopii lajina sekä tytöille ja pojille. Erilaisia tanssityylejä jo pitempään harrastaneen Jenni

Laji vetää puoleensa eriikäisiä harrastajia, joiden tausta niin elämän kuin tanssinkin suhteen voi olla hyvin erilainen verrattuna ryhmän muihin jäseniin. 12

Suoraniemen mielestä street dance on rentoa tekemistä, jonka tempuissa riittää kuitenkin haasteita.

Street dance on vauhdikas ja akrobaattinen laji, jonka peruskuviot on helppo oppia nopeasti, mutta niiden hiomiseen ja taitojen parantamiseen voi käyttää vuosia.


13


TAITEEN PERUSOPETUKSEN TANSSIN yleisen

oppimäärän

opetussuunnitelman

mukaan tanssinopetuksen tehtävänä on myös osaltaan tukea oppilaan fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Aikuisille suunnatussa street dance -ryhmässä tanssiva Jouko Niemelä kokee tämän toteutuneen omalla kohdallaan: - Olen saanut tanssista rohkeutta olla oma itseni ja toivottavasti myös rohkaissut muitakin miehiä heittäytymään. Hän

aloitti

tanssimisen

poikansa

tanssiharrastuksen innoittamana. MONI TULEE TUNNEILLE YKSIN, mutta ainakin Hennan ohjauksessa henki on hyvä, ja jokainen uskaltaa mokailla ja keskeyttää opetuksen apua pyytääkseen. Yhteinen nauru kaikuu vähän väliä nopeabiittisen musiikin täyttämässä salissa, ja vähä vähältä rakentuu toimiva

koreografia

Kuusamo-opiston

tanssiesitykseen Luonto tanssii. Tunneilta lähtiessä selkä on aina hiessä ja suu kaartunut hymyyn itse kullakin.

Break dance koostuu neljästä eri osaalueesta: toprock, footwork, freeze ja power moves. Kuvassa freeze.

14


KATUTANSSIN EXTRALYHYT OPPIMÄÄRÄ Street dance, eli katutanssi, on nimensä mukaisesti saanut

alkunsa

“kaduilta”:

tanssistudioiden

korttelijuhlista,

ulkopuolelta,

puistoista,

koulujen

pihoilta, reiveistä ja yökerhoista. Se on yläkäsite, jonka alle seuraavat katutanssin lajit menevät: hip hop electric boogie / popping locking break dance house Hip hop itsessään käsittää alalajit popping, locking ja break dance, jotka ovat kehittyneet 1970-luvulla eripuolilla Amerikkaa funk- ja hip hop -musiikin sivutuotteina. House-tyylilajin juuret sen sijaan ovat 1980-luvun Chicagossa ja New Yorkissa, jossa diskon jälkimainingeissa kehittyi myös housemusiikki. Siinä missä break dance, popping ja locking muistuttavat

liikkeiltään

usein

akrobatiaa

ja

voivat tuoda mieleen robotin, housessa korostuu monimutkainen jalkatyö ja sulavat vartalonliikkeet. Perinteisistä paritansseista tai baletista eroten katutanssi elää: tyylit muuntuvat ja muuttuvat uuden musiikin ja uusien tanssijoiden myötä koko ajan.

15


Luonto ikuistuu panoraamakuvin Kuusamo tunnetaan upeasta luonnostaan, johon tullaan tutustumaan ympäri maailman. Kuulostaako tutulta Oulangan kansallispuiston alueella kiemurteleva Karhunkierros tai sen varrella sijaitsevat Kiutaköngäs, Myllykoski tai Jyrävä? Niiden lisäksi tuhannet kenkäparit kohtaavat vuosittain Valtavaaran, Päähkänäkallion, Iivaaran ja Posion puolella sijaitsevan Riisitunturin poluilla. Monet pitävätkin Kuusamoa Suomen luontopääkaupunkina. TEKSTI JA KUVAT: MIKKO OIVUKKA

Alkutalven tykkylumimaisema Riisitunturin huipulla ikuistettu järjestelmäkameralla yhdeksän pystykuvan panoraamaksi.

16


17


Oulangan opastuskeskuksen parkkipaikan tuntumasta ensi lumen aikaan ikuistettu yhdeksän pystykuvan panoraama.

KUUSAMON LUONNOSSA ihmisen silmä lepää. Toinen toistaan upeammat maisemat tulevat vastaan, kun aktiiviset liikkujat retkeilevät tunnetuilla poluilla. Maiseman ikuistaminen valokuviin antaa omat haasteensa. Tavallinen kuva jää usein latteaksi, oli se sitten otettu kännykällä, pokkarilla tai järjestelmäkameralla. Miten omin silmin nähty näkymä ikuistetaan niin, että kuvan katsojakin pystyisi tuntemaan olevansa paikanpäällä? Panoraama mielletään matalaksi ja leveäksi kuvaksi ja näinhän se usein onkin. Se on kuitenkin paljon muutakin ja panoraamatekniikalla voidaan ottaa tavallisen panoraamakuvan lisäksi esimerkiksi 360 asteen kuvia, pystypanoraamakuvia tai ihan tavallisiakin kuvia, joista saadaan tehtyä panoraamatekniikan avulla isompia tiedostoja isoja tulosteita varten.

18

PANORAAMAKUVA JÄÄ usein ottamatta, koska se mielletään liian haastavaksi toteuttaa. Alkuun pääsee kuitenkin melko yksinkertaisesti, koska nykyään lähes jokaisessa kännykässäkin on panoraaman kuvausmahdollisuus. Siitä tulee usein melko matala ja leveä suikale, joten se kannattaa rajata kapeammaksi kameran omilla muokkausmahdollisuuksilla. Myös järjestelmäkameran kanssa pääsee pienellä vaivalla panoraamakuvauksen alkuun. Käsivaralla kuvatun panoraaman voi yhdistää yhdeksi panoraamakuvaksi esimerkiksi Adoben kuvankäsittelyohjelmien Lightroomin tai Photoshopin avulla. Nälkä kasvaa usein syödessä ja panoraamakuvauksen alkuun pääsemisen jälkeen lisävarusteiden lista kasvaa. Jalustalta kuvatessa kannattaa miettiä panoraamapään tai jopa panoraamarobotin hankintaa.

Panoraamarobottiin voidaan ohjelmoida haluttu kuvaalue, jonka jälkeen robotti ottaa kuvat automaattisesti.


INTERNETISSÄ JA sosiaalisessa mediassa panoraamakuvat eivät välttämättä pääse parhaiten oikeuksiinsa. Facebookissa on mahdollista julkaista 360 asteen kuvia, jotka toimivat ihan hyvin, mutta itse panoraamakuva jää usein aika pieneksi. Instagramiin on tullut viime aikoina kikka, jolla perinteiset panoraamakuvat pääsevät paremmin oikeuksiinsa. Jos esimerkiksi kännykkään ladatulla sovelluksella tai Photoshopin avulla pilkkoo kuvan neliön muotoisiksi pikkukuviksi ja lataa pilkotut kuvat oikeaan järjestykseen Instagramiin, niin kuvaa pystyy liikuttamaan sormella pyyhkäisemällä. Myös Googlella on varteenotettava 360 asteen kuvan julkaisumahdollisuus. Kännykkään on mahdollista ladata streetview (Katunäkymä) –sovellus, joka tekee 360 asteen kuvan ottamisesta helppoa ja sen voi ladata suoraan sovelluksen avulla Googlen palveluun.

KUUSAMO-OPISTO JÄRJESTÄÄ vuosittain valokuvauslinjan, jossa on hyvä mahdollisuus tutustua Kuusamon luontoon sekä oppia kuvaamaan järjestelmäkameralla. Lukuvuoden aikana tutustutaan erilaisiin kuvaustekniikoihin ja kuvankäsittelyohjelmiin. Sen jälkeen jokainen voi oma-aloitteisesti kehittää omia kiinnostuksen kohteitaan oli ne sitten esimerkiksi panoraamakuvaus, luontokuvaus, videokuvaus, studio- tai henkilökuvaus.

Vaakakuvista tehdyllä pystypanoraamalla saadaan myös näyttäviä maisemakuvia.

19


HANNE PALOSAARI

TEKSTI: NIINA RINTA-MÖYKKY

20

Erasmus Student Network Tallinnan vaihto-oppilaat juhlistamassa satavuotiasta Suomea Kiutakönkäällä Kuusamossa.


Opistolla eletään kansainvälistä arkea KUUSAMO-OPISTO ARKI ON AINA OLLUT ja on edelleen hyvin kansainvälistä. Opiston isäntänä pidetty vienankarjalainen Paavo Ahava perusti Kuusamon kansanopiston vuonna 1909. Ensimmäisiä pakolaisille järjestettyjä koulutuksia olivat sivistyskoulutukset, joita kansanopistolla pidettiin jo vuosisadan alussa. 1920-luvulla lähes sata Vienan pakolaista tuli opiskelemaan uuden kotimaansa kieltä ja kulttuuria. Toisen maailmansodan jälkeen opiskelijat olivat pääasiassa suomalaisia. KANSAINVÄLISTYMINEN NÄKYY EDELLEEN opiston arjessa. Viron itsenäistymisen jälkeen 1990-luvun alussa alkoi yhteistyö Kuusamo-opiston ja Erasmus Student Network Tallinnan kanssa. - Perinteeksi on jo tullut, että joulukuun aikana opistolla vierailee Tallinnassa olevia vaihto-oppilaita. Täällä heidät perehdytetään paikalliseen kulttuuriin, perinteisiin, historiaan ja luontoon, kertoo opiston rehtori Kari Kantola. KUUSAMO-OPISTON KURSSEILLE osallistuu vaihto-oppilaiden lisäksi myös karjalaisia ja virolaisia useammalla linja-autolla. Loppuvuodesta 2015 Kuusamoon saapui 20 kongolaista

Eri kulttuurit ovat perusta opistolle ja sen kehittymiselle.

kiintiöpakolaista. Aikuisikäisille pakolaisille tarjottiin kotoutumiskoulutusta ja koulupaikkana oli jälleen Kuusamo-opisto. TULEVAISUUDEN SUUNNITELMISSA ON, että opistolle saataisiin mahdollisesti uusia pakolaisryhmiä, joille voitaisiin tarjota koulutusta. Asia saattaa olla ajankohtainen jo ensi vuoden aikana, sillä Kuusamoon suunnitellaan 30 uuden pakolaisen vastaanottamista. Rehtori Kantolan mukaan eri kulttuurit ovat perusta opistolle ja sen kehittymiselle. - Teemme myös yhteistyötä muun muassa italialaisten kuvataiteilijoiden ja valokuvaajien kanssa. Myös kielikoulutukset maahanmuuttajille vakiintuvat. Yhteistyötä ulkomaalaisten kanssa jatketaan työpaja- ja kurssimuodoissa. Olemme hakeneet myös taloudellista tukea, jotta kansainväliset taiteilijat voisivat vierailla Kuusamo-opistolla nykyistä useammin. Kantolan mukaan kansainvälistymiskehitystä on tapahtunut vuosi vuodelta enemmän ja tulevaisuudessa se tulee lisääntymään vieläkin enemmän.

taitajana, näkijänä, elämänkertojana, itkuvirsien ja runojen laulajana. Luku- ja kirjoitustaidoton Marina käytti tänä päivänä ihailtavana taitonaan kaiken mitä hän kuuli, näki ja painoi nämä asiat mieleensä kertoen ja laulaen niistä vastaantulijoille. Marina Takalosta on tehty patsas, joka tänäkin päivänä on muistona Kuusamossa. Patsaan on suunnitellut Nina Sailo. NIINA RINTA-MÖYKKY

Marina Takalon patsas muistuttaa historiasta MARINA TAKALO TULI PERHEINEEN Kuusamoon Karjalan kapinan jälkeen pakolaisena vuonna 1922. Marina muistetaan vienankarjalaisen oulankalaiskulttuurin

21


Moottorikelkkailu Koillismaan takamailla TEKSTI JA KUVAT LEENA TAKKINEN

22


M

oottorikelkkailua pidetään usein pelkkänä kilpailu- ja harrastelajina, kuitenkin kelkkailun saralla on monia toimijoita, joiden peruselinkeino on riippuvainen tästä talviurhei-

lulajista. Kuusamossa kelkkailu työllistää lähinnä talvikaudella kaupallista ja matkailuelinkeinoa sekä näiden joukossa useita pienyrityksiä. Vähäisissä määrissä moottorikelkkojen ja -mönkijöiden käyttötarkoitus kohdistuu alkutuotannon poro-, maatalous- ja metsätalouden puolelle, jolloin erityisesti nämä koneteholtaan sekä tyypiltään ovat tätä käyttötarkoitusta varten suunniteltu. Matkailun saralla ohjelmapalveluyritykset tarjoavat muun muassa moottorikelkkavuokrausta ja -safareja, joiden asi-

akkaat ovat lähinnä yritysten henkilöstöä ja harrastelijoita. Mainittakoon kolme suurinta Kuusamon Erä-Safari Oy, Rukapalvelu Oy ja RukaSafaris Oy. Kuusamossa toimintaa harjoitetaan maastoliikenne alueiden kelkkareiteillä ja -urilla, Metsähallituksen ja yksityisten maanomistajien maa-alueilla. Kuusamossa on moottorikelkkareittejä noin 200 kilometriä ja moottorikelkkauria noin 400 kilometriä, joiden ylläpito on Kuusamon kaupungin tehtävänä. Moottorikelkka hankintoja tehdään alkutuotannon tarpeisiin lähinnä rauta- maatalous kaupoista, joiden yhteydessä muuta alan konekauppaa käydään. Matkailu- ja kilpakonekaluston myyntiin Kuusamossa on erikoistunut kaksi pienkoneliikettä, jotka myös toimivat huoltoliikkeinä. Näitä ovat Koillis-Motor Oy ja S.Pätsi Ky. Lisäpalveluna S.Pätsi Ky järjestää Rukan

ympäristössä moottorikelkkavuokrausta ja –safareja. Kuusamossa on ollut myös tarjolla kilpaurheilua moottorikelkkaharrastajille. Kilpaurheilulajeja ovat enduro, snowcross ja enduron kevyempi sprintti sekä uutena lajina vuodesta 2013 cross country. Harraste- ja kilpailutoiminnasta vastaa paikallisesti Kuusamon Moottorikelkkailijat ry, jonka toiminta on alkanut 1990-luvun alusta. Seuran harrastajamäärä on ollut vuosittain 100–200 henkilöä. Yhdistys on järjestänyt viimeiseksi Kuusamossa moottorikelkkaenduron ajoleirin ja MK-Mini-enduro -kilpailut tammikuussa 2017. Tapahtuman leiri oli pääasiassa tarkoitettu aloittelijoille, nuorille sekä kelkkailijoille, joita kiinnosti kilpaileminen moottorikelkkaendurossa.

Tarvitaan lämmintä tilaa ja runsain määrin työkaluja, jotta kilpakaluston rakentaminen sekä huolto onnistuu vaivattomasti.

23


24


MOOTTORIKELKKAILUN LAJIJÄRJESTÖT Suomen Moottoriliitto ja Suomen Moottorikelkkailijat ry ovat järjestäviä tahoja talviurheilulajeissa. Suomen Moottoriliitto ry (SML) on Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionapua saava moottoripyörä-, moottorikelkka- ja ATV-urheilun lajiliitto. Kelkkailijoiden kattojärjestö on Suomen Moottorikelkkailijat ry, joka järjestää kilpailuja ja tapahtumia kaikille moottorikelkkailusta kiinnostuneille. Kelkkailijoiden kattojärjestö on Suomen Moottorikelkkailijat ry, joka järjestää enduro-, sprint- ja cross eountry -sarjan SM-kilpailuja ja tapahtumia kaikille moottorikelkkailusta kiinnostuneille.

Sodankylän snowcross-kilpailun lähtö huhtikuussa 2015. Lähtöviivalla kahdeksan kilpailijaa ensimmäisessä karsintaerässä.

Kemijärven Giant-kilpailun varikolla tunnin kestävällä päivähuollolla isä Timo Takkinen tyttärensä Heli Käkelän kanssa ennen varikon sulkemista.

25


Riihivuoren snowcross-kilpailut käytiin 2015 osin Laajavuoren pujottelurinteellä. Näyttävät hypyt ovat yleisön mieleen, kuitenkin kilpailijalle oma riskinsä: siitä osoituksena Henri Takkisen Sodankylän kilpailujen onnettomuus vuonna 2015.

26


VUOSITTAIN TÄRKEIN ja kuljettajien keskuudessa suuren arvostuksen saavuttanut Giant on SM-kilpailuvaatimukset täyttävä enduron päätapahtuma, joka käydään kahden päivän aikana Kemijärvellä kevään viimeisenä endurolajin kilpailuna. Giant-kisa on Euroopan pisin, yli 500 kilometriä ja vanhin moottorikelkkaenduro, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1991. Kiistatta talviurheilulajeista näyttävin snowcross on SM-sarjan maastokilpailu suljetulla radalla, joka on nopeatempoinen kilpaurheilulaji. Snowcrossin pro-luokkaan osallistuvat Pohjoismaiden kovimmat kuljettajat. Kuninkuusluokan kuljettajat ovat lajinsa huippuja. Laji vaatii äärimmäistä rohkeutta ja kuntoa sekä vuosien harjoittelua. Snowcross lajina on näistä vaativin ja sisältää myös riskin vakaville vammoille. Moottorikelkkailun cross country on kilpailutyyliltään vastaava kuin suuren suosion ympäri maailmaa moottoripyörillä ajettava laji. Vuosien varrella menestystä näihin talviurheilulajeihin on tullut myös Koillismaalle enduron ja snowcrossin saralla.

27


Talven sydämessä Retki talven sydämeen KUVAT JA TEKSTI ERIKA KLEMETTI

28


Kuusamosta tulee melko harvoin lähdettyä Posiolle, vaikka etäisyys naapuripaikkakunnalle ei ole kuin 60 kilometriä. Viime keväänä äitiäni ja minua kutsui kuitenkin ensimmäistä kertaa Korouoman kanjoni, jonka upeat jääputoukset Retkipaikka-yhteisö valitsi jopa Vuoden retkipaikaksi 2015.

PÄIVÄ NAAPURIPITÄJÄSSÄ ei alkanut meillä oikein lupaavasti, kun huomasimme Korouoman päiväreitin aloituspistettä etsiessämme ajaneemme reilut 50 kilometriä väärään suuntaan, Ranualle päin. Lähtöpiste siltäkin suunnalta kyllä löytyi, mutta sieltä matka uudelle Koronjää-päiväreitille olisi kertynyt peräti 17 kilometrin mittaiseksi (tästä opittakoon, että ajo-ohjeet kannattaa yleensäkin varmistaa jo kotona). LÖYDETTYÄMME LOPULTA SAUKKOVAARAN parkkialueen 30 kilometrin päästä Posiolta Rovanie-

melle päin pääsimme viimein tositoimiin. Koronjää tuntui olevan tuonakin päivänä suosittu vaelluskohde, ja ihmettelimme kuinka niin monet kävelivät reittiä väärinpäin ja tulivat meitä vastaan. Lopulta sekin selvisi: me itse olimme lähteneet kiertämään reittiä väärään suuntaan, vastapäivään, jolloin Kanjonin laavu tuli vastaan jo alle kilometrin talsimisen jälkeen. No, toisaalta nälkä olikin jo ehtinyt yllättää siinä melkein pari tuntia autossa istuessa ja lähtöpistettä etsiessä.

29


ENERGIATANKKAUKSEN JÄLKEEN viiden kilometrin mittainen Koronjää taittui melko vaivattomasti, vaikka kulkiessa reitti niin päin ylämäkiä riittikin. Nousut olivat paikoin hyvinkin jyrkkiä, joten ilman kengissä olevia liukuesteitä kulku olisi ollut vaikeaa, varsinkin, kun polku oli paikoin tampaantunut melko liukkaaksi. Korouoman rotkolaakso on kokonaisuudessaan 30 kilometriä pitkä, ja kanjonin keskiosa kohoaa jopa 100-150 metrin korkeuteen. Luonnonsuojelualueeksi Korouoma nimitettiin vuonna 2004. Putouksia alueella on kaikenkaikkiaan toistakymmentä, joista suurin ja vaikuttavin, 60 metrin korkeuteen kohoava Ruskea Virta tuli meitä vastaan ensimmäisenä. Äidilläni mukana olleet hiihtosauvat osoittautuivat maaliskuisella Koronjäällä vallan tarpeellisiksi apuvälineiksi.

tuonakin päivänä muutamat hurjapäät olivat valloittamassa putouksia. Vesi, joka Ruskeaan Virtaan laskee on osittain peräisin suolta, mikä aiheuttaa siihen sen ruskean värin.

Korouoman rotkolaakso on kokonaisuudessaan 30 kilometriä pitkä, ja kanjonin keskiosa kohoaa jopa 100-150 metrin korkeuteen.

KOROUOMAN JÄÄSEINÄMÄT paistattelevat suuressa suosiossa jääkiipeilijöiden keskuudessa, joten Yli 600 miljoonaa vuotta vanhassa rotkolaaksossa tunsi itsensä varsin pieneksi. Korouoman vanhat kuuset pursuavat naavaa, mikä kertoo alueen ilman puhtaudesta.

30


31


VIIMEISELLÄ PUTOUKSELLA, myöskin noin 50 metrin korkeuteen ylettyvällä Jaska Jokusella nautimme lisää retkieväitä. Olisi hauska tietää miksi putous on nimetty juuri kyseisen Tenavat-tähden mukaan. Seinämän keskipaikkeille muodostuu joinakin talvina jääluola, jollaisessa voisi olla elämys majoittua. Jokusta pääsimme ihastelemaan hieman kauempaa myös myöhemmin reitillä, kun olimme tehneet todella tehokkaan reisi- ja pepputreenin (lue: helvetillisen jyrkän ja ähkimisen täyteisen nousun) laaksosta rinteelle Hannunkallion näköalapaikalle. Sitä ennen matkaa siivittivät muutamat pienemmät jäämuodostelmat kiviseinämällä ja seudun mielenkiintoisesta historiasta kertovat opasteet.

32


AURINKO EI OLLUT KOKO PÄIVÄNÄ kovinkaan näyttäytyvällä tuulella, vaikka välillä se meille onneksi pilvien takaa kurkistelikin. Koronjään loppupuolella vanhana hevos-tienä toiminut reitti muuttui melko yksitoikkoiseksi mäntymaisemaksi, joten siltäkin kantilta reitin kulkeminen myötäpäivään olisi kannattanut, jolloin silmiä hivelevin osuus olisi jäänyt reitin loppuun.

TALVIRETKIÄ TULEE JOSTAIN SYYSTÄ TEHTYÄ paljon vähemmän kuin kesä- tai syyspatikointeja, mutta tämä päivä osoitti, että ihan syyttä. Olin kiinnostunut Korouomasta lähinnä juuri putousten vuoksi, mutta paikanpäällä huomasinkin vakuuttuneeni ehkä jopa enemmän ihan yleisesti ottaen kauttaaltaan ympäröivästä lumisesta maisemasta, sekä siitä rauhan tunteesta, minkä se minussa sai aikaan.

Kesällä 2017 posiolainen perheyritys avasi Saukkovaaran lähtöpisteelle erähenkisen KoroCafen, jossa voi vaelluksen jälkeen (tai ennen, jos on sattunut etsimään oikeaa parkkipaikkaa tunnin kuten eräät..) nauttia vaikkapa lettukahvit. Tästäkin syystä Korouoman maisemiin on syytä palata vielä uudestaankin.

33


KUUSAMOOPISTON VALOKUVAUSLINJA 2017

34

Kitka 17  

Kuusamo-opiston valokuvauslinjan 2017/18 julkaisu joulukuussa 2017. #luontokuvaus #kuusamo #streetdance #luelisaa

Kitka 17  

Kuusamo-opiston valokuvauslinjan 2017/18 julkaisu joulukuussa 2017. #luontokuvaus #kuusamo #streetdance #luelisaa

Advertisement