Pohjois-Savon Leader-ryhmien maaseutulehti 2020 by HighwaySavo

Pohjois-Savon Leader-ryhmien maaseutulehti 2020

Uusi kosteikko harrastajien ulottuville Rautalammin kylän lähettyvillä, vajaan viiden kilometrin päässä taajamasta, on harvinainen paikka. Siellä on kosteikko, jossa pääsee näkemään luonnon todella läheltä.

JUANKOSKELLA TARINAT HERÄÄVÄT HENKIIN

YHTEISEN MAATALOUSPOLITIIKAN UUDISTUSTA TYÖSTETÄÄN VIELÄ TOVI MEP Elsi Katainen

Sisällys

3 Pääkirjoitus 4

Juankoskella tarinat heräävät henkiin

Uusi kosteikko harrastajien ulottuville

Järvi-Suomea tutuksi aasialaisille

Lisää tekemistä mökkivieraille

Marrula tarjoaa kodikkaan majoituselämyksen

Lampaat veivät koko tilan

Pakoraitti kiertää Sukevalla

Syvänniemen rantamaisema rakentui kyläläisten voimalla

Nuorten ampumaharrastajien pieni suuri Keitele

Pohjois-Savon Leader-toimintaa lukuina

Yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta työstetään vielä tovi, MEP Elsi Katainen

Savosta suureen Hollywoodiin

Vaisaset Oy tuplasi liikevaihtonsa

Veturin avustuksen jälkeen liiketoiminta lähti kasvuun

Kalusteveistäjä sai kunnolliset työkalut

Hitsauksen laatu uudelle tasolle AL-pajalla

Palkinto-PKP hyppäsi uusilla koneilla valtakunnan sarjaan

Kirkonkylät palvelukeskuksina

Kasvua KauppaKärryllä

31 Yhteystiedot

HIGHWAYSAVON TIEDOTUSLEHTI: Julkaisija: HighwaySavo ja Pohjois-Savon Leader-toiminta näkyväksi -viestintähanke Vastaava toimitus: Jaana Rissanen, tiedottaja Ulkoasu ja taitto: Sanna Tarvainen Creative Kannen kuvat: Tommi Korpihalla, Mediatoimisto Oikea Käsi Oy; Elsi Kataisen kuva Joel Häkämies Painopaikka: Grano Oy, Kuopio Painosmäärä: 3000 kpl

Pääkirjoitus

Maakunnallinen yhteistyö yhteisöjen ja pienyritysten elinvoimaisuuden tukena

ohjois-Savossa toimivat kolme kehittämisyhdistystä – Kalakukko, Mansikka ja Ylä-Savon Veturi – alkavat olla meille maakunnan asukkaille, kansalaistoimijoille ja yrityksille hyvinkin tuttuja yhteistyökumppaneita lukuisista eri yhteyksistä, niin omien elinolojen parantamiseen tai elinkeinotoiminnan edistämiseen kuin laajempaankin alueelliseen kehittämiseen liittyen. KEHITTÄMISYHDISTYKSET OVAT tukeneet PohjoisSavon maakunnan ja sen ihmisten hyvää tulevaisuutta neuvonnan, rahoituksen ja yhteisten kehittämisponnistusten muodossa reilun kahden vuosikymmenen ajan. Ne ovat toteuttaneet Pohjois-Savossa tehtäväänsä koko maakunnan mittakaavassa, Euroopan Unionin maaseuturahaston Leader-ohjelman puitteissa ja kanavoineet vuositasolla n. 2 miljoonaa euroa alueen ulkopuolelta tulevaa rahoitusta maaseudun yhteisöjen ja yritysten elinvoimaisuuden tueksi. KAKSI VUOSIKYMMENTÄ on aikuisen ihmisen elämässä lyhyt aika, pienokaisesta nuoreksi aikuiseksi varttuvalle pitkä harppaus ja organisaatioiden kehityskaaressa kokonainen elämä. Itse olen ollut oman alueeni kehittämisyhdistyksen elämässä mukana jossakin roolissa koko tuon ajan. Niin kuin ihmiselämässä myös kehittämisyhdistystoiminnassa on hyvä pysähtyä aika ajoin tarkastelemaan elettyä elämää, tehtyä työtä, onnistumisia ja epäonnistumisia ja ottaa niistä osviitaksi tulevaan. YLÄ-SAVON VETURISSAKIN on tätä tarkastelua tehty ja sitä tehdään tiiviisti kohti loppuvuotta. Tässä vaiheessa voidaan todeta, että yksi asia, joka nousee tarkastelussa vahvasti esille, on yhteinen maakuntamme ja sen kehittämisyhdistysten muodostama verkosto. Erityisesti verkoston vahvuudet ja vielä se pitkälti hyödyntämistä

vailla oleva potentiaali, joka liittyy ihmisten osaamiseen, sen tunnistamiseen – tai sanoisinko – sen tunnustamiseen, mitä kunkin verkoston jäsenen osaamisessa olisi sellaista erityistä, josta olisi myös muille hyötyä. Voisimmeko erikoistua tunnustettuamme ensin omat lähtökohtamme ja vahvuutemme ja mitä voisimmekaan tuottaa yhteisesti, samalla työnjakoamme jalostaen? MANSIKKA MAISTUU, Kalakukko paistuu ja Veturi puksuttaa! Kukin meistä on ainoa laatuaan ja yhdessä jotakin aivan erityistä!

Harri-Pekka Luomi

hallituksen puheenjohtaja Kehittämisyhdistys Ylä-Savon Veturi ry

JUANKOSKELLA TARINAT HERÄÄVÄT HENKIIN Juankoski here I come, voisi laulella virtuaali-Juice, joka herää henkiin Juankosken Ruukki ry:n hienossa hankkeessa. Yhdistys on yhdessä Juankosken Kulttuurihistoriallisen Seuran ja Juankosken Näytelmäkerhon kanssa kuvannut uusia videoita, jotka kertovat Juice Leskisen nuoruusvuosien elämästä sekä entisajan Juankoskesta. Teksti ja kuvat: TOMMI KORPIHALLA

Patruuna opastaa vieraita Juankosken ruukin alueella ja myös internetissä.

www.juankoski.fi

Jari Kosonen, Marja-Sisko Pihl, Näytelmäkerhon Eeva Pehkonen ja Ruukin Patruunaa draamakierroksilla ja videolla näyttelevä Kauko Päiväniemi ovat ylpeitä aikaansaannoksestaan.

utuksi tulevat Juice Leskisen lapsuudenmaisemat sekä Juankosken ruukin miljöö. Kuvatut videot siirtyvät valmistuttuaan lisätyn todellisuuden virtuaalisovellukseen (Salmi AR), minkä jälkeen niitä voi uusilla mobiililaitteilla katsoa kulkiessaan paikan päällä Juankoskella. Kulttuurihistoriallisen Seuran puheenjohtaja Marja-Sisko Pihl kertoo, että opastettuja kävelykierroksia on toteutettu ruukin alueella jo vuosikausia. Sittemmin Näytelmäkerhossa heräsi ajatus, että draamallisia opastuskierroksia ja niissä kerrottavia tarinoita henkilöhahmoineen olisi kiva saada talteen.

nykyteknologiaan, kertoo Kuopion kaupungin yritysasiamies Jari Kosonen. Nyt draamalliset opastetut kierrokset – niiden tarinat ja hahmot on taltioitu videolle. Editoinnin ja muun teknisen toteutuksen jälkeen niitä voi kännykkänsä avulla katsoa kuka tahansa ruukin alueella kulkeva turisti, satoi tai paistoi. -Hankkeessa ovat kohdanneet monet yhteiset asiat. Museotoiminnan nykyaikaistaminen, matkailijoiden opastaminen ja ruukin alueen elävöittäminen, Pihl iloitsee. Matkan varrella historiaprojekti jalostui vielä niin, että Juice tuli mukaan.

-Juice kiinnostaa taas, on tullut kirjoja ja elokuvakin. Nyt pystymme nykyteknologialla tuomaan esille niitä paikkoja ja asioita, jotka liittyvät Leskisen nuoruusaikaan, hän kertoo. Kokonaisuudessaan juankoskelaiset onnistuivat paketoimaan hankkeeseen niin ruukin alueen historian kuin Juicen historian nykyaikaiseen muotoon. -Osa materiaalista muokataan myös internetiin nähtäville ja sitä hyödynnetään ensi kesänä avattavassa uudessa museossa. Toivottavasti ne toimivat myös Juankosken matkailullisena houkuttimena, Kosonen toivoo.

Historia yhdistyy nykyteknologiaan. KUN ERI YHDISTYSTEN ajatukset lyötiin yhteen, kuviot suurenivat ja joukko lähti yhdessä miettimään kokonaisuutta, joka palvelisi matkailua laajemmin. Syntyi Elämyksellistä matkailua -hanke, joka sai rahoituksen Leader Kalakukolta. -Kun uusi teknologia mahdollistaa asioita, lähdimme yhdistämään ruukkialueen monivuosisataisen historian

Pikku-Juice oli ahkera lukija.

UUSI KOSTEIKKO HARRASTAJIEN ULOTTUVILLE Rautalammin kylän lähettyvillä, vajaan viiden kilometrin päässä taajamasta, on harvinainen paikka. Siellä on kosteikko, jossa pääsee näkemään luonnon todella läheltä. Teksti ja kuvat: TOMMI KORPIHALLA

ooltaan noin viiden hehtaarin kokoinen kosteikko pitää sisällään monta ulottuvuutta. Yrittäjä Petri Huttunen kertoo, että joillekin kosteikko on luontoretkikohde, joillekin se on riistanhoitokohde ja joillekin se on jahtialuetta. -Tämä on todella monipuolinen alue, jota voi käyttää hyödyksi monin tavoin. Jo pelkästään luontoretket ovat kiinnostavia, kun se tarjoillaan niin, että se on helposti saavutettavissa, Huttunen kertoo. Huttusen yrityksen nimissä kosteikolle on tehty maastoon autokelpoinen tie, jota pitkin pääsee aivan kosteikon tuntumaan. Kosteikon lisäksi alueelle on rakentumassa kota, joka soveltuu myös liikuntarajoitteisille. -Yksi kantava idea on ollut ottaa huomioon liikuntarajoitteiset asiakkaat. Kalastusvene on muutettu heittokalastusveneeksi ja siihen voi ottaa kaksi pyörätuoliasiakasta mukaan. Myös kotaan tulee pyörätuolipaikkoja liikuntarajoitteisille.

Monipuolista erämatkailua.

Petri Huttunen aikoo laajentaa toimintaa ja saada erä- ja luontomatkailusta leipätyön itselleen.

www.erahevonen.com

HUTTUSEN YRITYKSEN Erähevosen taustat ovat hevosten kasvattamisessa, mutta viime vuosina painopiste on siirtynyt erämatkailuun. Huttunen kävi muutama vuosi sitten matkailualan ohjelmapalvelutuottajan koulutuksen,

jonka jälkeen erämatkailu on alkanut kiinnostaa yhä enemmän. -Olen itse ollut kalastusoppaana Tervossa, joten tausta tulee sieltä. Pikku hiljaa on syttynyt idea tuotteistaa toimintaa ja muun muassa heitto- ja jigikalastus tuli heti ensimmäisenä mieleen. Siitä tämä on lähtenyt, Huttunen kertoo. Nyt paketteihin on lisätty myös metsästys, kun kosteikko tarjoaa siihen erinomaiset mahdollisuudet. Näihin erilaisiin retkiin yhdistetään sitten eräruokailua ja muuta aiheeseen kuuluvaa toimintaa. Oman Rautalammilla sijaitsevan mökin lisäksi yritys laajentaa parhaillaan Vesannolle, minne se rakentaa majoitustiloja. -Tähän saakka toiminta on ollut pienimuotoista, mutta Mansikalta saadun tuen avulla pystymme nyt laajentamaan toimintaa ja aloittamaan markkinointia. Yhteistyökuviot Venäjälle ovat jo valmiina, mutta alkuvaiheessa markkinoimme Suomessa syksyn metsästysretkiä ja talven eräpaketteja.

Parvathy Venugopal uskoo, että aasialaisia matkailijoita kiinnostaa suomalainen luonto.

www.greenescape.fi

Järvi-Suomea tutuksi aasialaisille Lapinlahdella toimiva GreenEscape Oy haluaa tarjota asiakkailleen jotain suurta ja hienoa. Se on suomalainen luonto, jota Savosta löytyy yllin kyllin. Teksti ja kuva: TOMMI KORPIHALLA

ksi GreenEscapen yrittäjistä on Intiasta kotoisin oleva ja Lapinlahdella nykyisin asuva Parvathy Venugopal. Hän kertoo huomanneensa suomalaisen luonnon kauneuden jo Pohjois-Karjalassa asuessaan. Nyt hän haluaa houkutella tänne intialaisia ja muita Lähi-Idän alueen matkailijoita. -He tietävät Nokian, Helsingin, ehkä Rovaniemen ja revontulet, mutta heillä ei ole tietoa siitä, kuinka kaunis suomalainen kesä ja luonto on. Sitä me haluamme heille tarjota. Parvathy Venugopal kertoo, että usein matkailijat tulevat Helsinkiin, koska pääkaupunkimme tunnetaan maailmalla. Mutta nyt GreenEscape haluaa tuoda matkailijat Helsingistä pois, lähemmäksi suomalaista luontoa. -Meillä Intiassa ei ole samanlaisia jokamiehenoikeuksia, joten metsissä vapaasti kulkeminen on eksoottista. Olen Suomessa huomannut, että näin kaunista luontoa kannattaa markkinoida muillekin. GREENESCAPE kokoaa maaseudun matkailupalveluyrittäjien kanssa erilaisia paketteja turisteille tarjottaviksi. -Esimerkkinä vaikka sellainen, että perhe viettää muutaman päivän Helsingissä ja sen jälkeen neljästä viiteen päivään Järvi-Suomessa. Heille järjestetään majoitus ja erilaisia aktiviteette-

ja niin, että koko perhe tekee niitä yhdessä, Parvathy Venugopal kertoo. Matkatoimiston tavoitteena on löytää ja tarjota monipuolisia aktiviteetteja erilaisille asiakasryhmille.

Monipuolisia palvelupaketteja. -Me paketoimme heille valmiiksi erilaisia kohteita. Ne voivat olla melontaa, luonnossa liikkumista, retkeilyä tai patikointia. Täällä on paljon sellaisia asioita, joista Lähi-Idässä ei osata edes haaveilla. Leader Ylä-Savon Veturi on ollut mukana tukemassa matkatoimistoa sen alkutaipaleella ja markkinoinnissa. -Ilman Leader-ryhmän tukea emme olisi tässä. Olemme saaneet monenlaista tukea hakemusten tekemiseen ja rahoituksen kokoamiseen. Markkinointi Aasiaan vaatii paljon työtä. -Ja sitten vielä korona. Olemme kuitenkin pystyneet jatkamaan työtä koko korona-kevään ajan. Nyt meillä on ollut aikaa suunnitella seuraavan vuoden tarjontaamme.

Lisää tekemistä mökkivieraille Leppävirralla, ei ihan kylällä eikä Kotalahdessa, vaan siinä Oikeanrannan kohdalla, pidetään mökkivieraista hyvä huoli. Eikä tule Rantaman lomamökkien asukkaille tekemisen puutetta, kun Action Leppävirta on nyt olemassa. Teksti ja kuva: TOMMI KORPIHALLA Pasi Rantama vuokraa Rantaman lomamökkien yhteydessä sup-lautoja sekä järjestää paintball-tapahtumia ryhmille omalla kentällään.

www.actionleppavirta.com

asi Rantama mietti pitkään, miten hän voisi olla aktiivisemmin mukana vanhempiensa kesämökkitoiminnassa. Mökkejä kun on lähes kymmenkunta ja vieraille pitäisi olla tekemistä. -Kymmenen vuotta minä tätä olen melkeinpä miettinyt, mutta lopulta reilu vuosi sitten uskalsin tarttua toimeen ja perustaa Action Leppävirran. Nyt Rantama pitää huolen siitä, että mökkiläisten ei välttämättä tarvitse pelata jätkänshakkia sisätiloissa, muutakin nimittäin löytyy: on sup-lautaa ja paintball-pelejä niin että tuntuu. -Tämä on ihan sitä mitä mökkiläiset ovat oikeastaan toivoneet. Nyt heille voidaan tarjota tekemistä ihan näissä omissa mökkirannoissa, hän sanoo. Lisäksi samat mökit, sup-laudat ja paintball-kenttä ovat käytössä myös tyky-ryhmille, polttariporukoille ja muille juhlavieraille. Rantama rakensi paintballia eli värikuula-aseita varten oman pelialueen vain pienen matkan päähän mökeiltä. Alueen koko on lähes hehtaarin. Siellä värikuulia sopii väistelemään isompikin porukka. Ja rankan taistelupelin jälkeen maistuvat leppoisat rantasaunan löylyt ja vaikka lenkki suppilaudalla rauhallisella järvellä.

Mansikan tuella uusia palveluja alueelle. KEHITTÄMISYHDISTYS MANSIKALTA Rantama haki tukea paintball-kentän rakentamiseen ja sup-lautojen hankkimiseen eli laitehankintoihin. Rantama innostui oman yrityksen perustamisesta, kun aikaisemmin vastaavia palveluja ei Leppävirralla ollut. Sup-laudoille ja paintballille oli kysyntää. -Olin jo harkinnut yrityksen perustamista ja kun Mansikan tuki varmistui, uskalsin lähteä liikkeelle vähän isommalla ajatuksella kuin ilman tukea. Tuen avulla pystyin rakentamaan kentän kunnolla ja hankkimaan kerralla enemmän aseita. Paintball-kentän lisäksi oli suunniteltu viiden sup-laudan hankinta. Jälkeenpäin Rantama on tyytyväinen tuen hakemiseen. -Tuen hakeminen oli helpompaa kuin etukäteen ajattelin. Sillä oli lopulta iso merkitys yrityksen perustamisessa, hän sanoo. Ryhmien kokoa rajoittaa lähinnä kuula-aseiden määrä. Isomman kaliiberin aseita on 30 ja pienempiä 20. Kentälle sopisi enemmänkin. Rakennettuun kenttään Rantama itse on tyytyväinen. Leader Mansikan tukea hän pitää merkittävänä.

Marja Pietikäinen tarjoaa bed & breakfast-majoitusta luonnonkauniilla paikalla Palonurmen kylällä.

Marrulan löydät mm. Facebookista @marrulabnb.

Marrula tarjoaa kodikkaan majoituselämyksen Nilsiässä, Palonurmen kylällä sijaitsevassa Marrulassa on tarjolla leppoisat unet ja maukas aamiainen. Marja Pietikäisen emännöimässä Bed & Breakfast Marrulassa on satsattu nimenomaan luonnonläheisyyteen. Teksti ja kuva: TOMMI KORPIHALLA

auhallinen sijainti, upea ympäristö järvinäköaloineen ja mukava välimatka Tahkolle houkuttelevat tulevina vuosina Marrulaan asiakkaita läheltä ja kaukaa. -Minä päätin jo kymmenvuotiaana, että viisikymppisenä minulla on hirsitalo Palonurmessa järven rannalla, hän sanoo. Idea bed & breakfast -majatalon pitämisestä on syntynyt maailmalla reissatessa. -Olen itse majoittunut matkaillessani usein perhemajoituksiin. Ne ovat minulle mieluisampia majoitusvaihtoehtoja kuin hotellit. Perhemajoituksissa saa tavata erilaisia ihmisiä – näkee ja kokee enemmän kuin muuten.

“Jo suunnitteluvaiheessa kiinnitin huomiota siihen, että taloon tulisi luonnonmukaiset materiaalit.”

KUN PIETIKÄINEN alkoi suunnitella rakentamista Palonurmen kylälle, hän päätyi pienen mökin sijasta isompaan taloon juuri siksi, että siellä mahtuisi majoittamaan vieraita. Rinnetontille kolmeen kerrokseen rakennetun hirsitalon ylin kerros on vieraiden käytössä. Siellä on kolme makuuhuonetta, oleskelutila sekä oma keittiö. Marrulan palveluihin tosin kuuluu, että aamiaisen voi tilata emännän tekemänä, jolloin se tarjoillaan keskikerroksessa, taivaanrannassa 15 kilometrin päässä siintäviä Tahkovuoren rinteitä katsellen. Rakennus on tehty käsin veistetyistä, jyhkeistä hirsistä. Hirret tuovat taloon luonnonläheisen tunnelman. -Jo suunnitteluvaiheessa kiinnitin huomiota siihen, että taloon tulisi luonnonmukaiset materiaalit ja mahdollisimman hyvä sisäilma, joten materiaaliksi valikoitui käsittelemätön hirsi ja yläkerran seinissä perinteinen paperitapetti. -Eristeenä on käytetty sahajauhoa ja ilmanvaihto ei ole koneellinen, vaan luonnollinen. Koko talo on rakennettu perinteisin menetelmin, siksi sekin oli mahdollista. Yrittäjä itse piti projektia varsin isona, joten Leader Kalakukon tuki oli erinomainen lisä. -Tukirahoilla saatiin rakennettua yläkerran huoneet. Omaa rahaa oli huvennut rakentamiseen jo varsin paljon, joten tukipotti mahdollisti yläkerran huoneiden valmistumisen jo nyt. -Meille on jo tullut kyselyjä niin kotimaasta kuin Venäjältäkin. Uskomme, että tuomme mieleenpainuvan vaihtoehdon niille matkailijoille, jotka hakevat erilaista majoitusta.

Yrittäjä! Onko sinulla idea? Meillä on rahaa sen toteuttamiseen. TUKEA YRITYSTEN JA ALUEEN KEHITTÄMISEEN Maaseudun ja sen eri alueiden kehittäminen tukee ja turvaa viihtyisän elämän pohjoissavolaisille asukkaille. Yrittäjyys luo maaseudulle elinvoimaa, lisää palveluja ja työpaikkoja. Yritystukea maaseuturahastosta voivat hakea aloittavat tai jo toiminnassa olevat yritykset sekä maatilat maatalouden ulkopuoliseen yritystoimintaan. Rahoitusta haetaan Pohjois-Savon ELY-keskukselta tai paikalliselta Leader-yhdistykseltä.

ELY-KESKUS VAI LEADER-RYHMÄ? ELY-keskus rahoittaa mikroyrityksiä ja pieniä yrityksiä sekä keskisuuria elintarvikeyrityksiä. Leader-ryhmät rahoittavat sellaisia mikroyrityksiä, joiden työllistyvyys on pääsääntöisesti enintään viisi vuosityöpaikkaa ja joiden hankkeen kustannusarvio on pääsääntöisesti alle 100 000€. Mikroyrityksellä tarkoitetaan yritystä, jonka henkilöstön määrä on alle 10 henkilöä ja jonka liikevaihto tai taseen loppusumma ei ylitä 2 M€ euroa. Yrityksen on annettava pääasiallinen toimeentulo ainakin yhdelle henkilölle (yrittäjä tai palkattu työntekijä).

RAHOITUSTA MAASEUDUN YRITYKSILLE Pohjoissavolaiset yritykset voivat hakea tukia kaikkialla muualla paitsi Kuopion ja Varkauden keskusta-alueilla. Elintarvikkeiden ensiasteen jalostus on tukikelpoista kaikkialla Pohjois-Savossa. Tuen lisäksi vaaditaan omaa rahoitusta. • yritysten perustamiseen • liiketoiminnan kehittämiseen • tuotannon ym. kokeiluihin • investointeihin • yritysryhmille 3–10 yritystä yhdessä

PERUSTAMISTUKI

INVESTOINTITUKI

YRITYSRYHMÄTUKI

Aloittavalle tai toimivalle yritykselle Perustamistuki 5 000–35 000€ Perustamistuki kokeiluihin 2 000–10 000€

Aloittavalle tai toimivalle yritykselle Investointituki max. 35% Toteutettavuustutkimus max. 50%

3–10 yritystä, myös yli maakuntarajojen Tuki 75%

• asiantuntija- ja ostopalveluihin

• koneisiin, laitteisiin ja kalustoon sekä tuotantotiloihin

• tila- ja laitevuokriin esim. tuotekehityksessä • uuden liiketoiminnan aloittamiseen • uuden liikeidean kokeiluun

• rakentamiseen • aineettoman käyttöomaisuuden hankintaan esim. ohjelmistot tai patentit

• yritysryhmät kootaan esim. toimialan tai teeman ympärille • uusien yhteistyöverkostojen rakentamiseen tuotannossa, markkinoinnissa ja myynnissä • koulutukseen ja asiantuntijapalveluihin

• uuden investoinnin edellytysten selvittämiseen

LAMPAAT VEIVÄT KOKO TILAN Kun Tuulikki ja Alois Böhmisch ajoivat muutamia vuosia sitten Sorsakoskella sijaitsevan Lötjösen tilan pihapiiriin kaupantekoaikeissa, he arvasivat nopeasti, että kohta tila vaihtaa omistajaa. Teksti ja kuvat: TOMMI KORPIHALLA

aupanteon jälkeen pariskunta tuli siihen tulokseen, että vanhan maalaistalon pihapiiri kaipaa eläimiä: ensin tuli kanoja ja pian pihapiiriin ilmestyi lampaita, jotka alkoivat pitää pihaheinikon siistimpänä. -Aluksi meillä oli yksi pässi ja kolme uuhta. Sitten tuli karitsoita. Kun ne kasvoivat uuhiksi, kohta tuli lisää karitsoja. Nyt tilanne on se, että lampaiden määrä karitsoineen on noin 250! Syksyllä niistä osa lähtee, mutta uuhien määrä säilyy, Alois Böhmisch kertoo. Alun perin lampaat hankittiin pihaan pitämään heinikkoa siistinä, mutta myös lihantuotanto oli ajatuksissa. Samoin kuin kanojenkin kanssa: aluksi kananmunia tuli omiin tarpeisiin, mutta pian niille alkoi olla menekkiä muuallekin. -Niin on käynyt myös lampaiden kanssa. Kun menekki kasvaa, myös lampaiden määrä kasvaa. Nyt pariskunta jalostaa tilan lampaista monenlaisia tuotteita. Lihantuotannon lisäksi taljat käsitellään myyntiin, villalangat kehrätään ja värjätään ja lopulta myydään asiakkaille. TUOTANNON JA KAUPANKÄYNNIN pullonkaulana on aiemmin ollut myymälätilojen puute. Nyt Leader Mansikan avulla asia on ratkeamassa. -Olemme parhaillaan remontoimassa vanhasta vilja-aitasta myymälätilaa. Sinne tulee keittiö, asianmukaiset lihan käsittelytilat sekä myymälä kaikille muille tuotteille. Sellaiselle meillä on ollut kova tarve, Tuulikki Böhmisch sanoo. Vanha, pihapiirissä ollut vilja-aitta on rakennettu vuonna 1948. Nyt se kokee ison muodonmuutoksen, kun se muuntuu myymäläksi. -Sinne tulee myös pakastimet lihatuotteille, joten asiakkaiden on helpompi valikoida myynnissä olevia lihoja. Lihankäsittelytilojen lisäksi sinne tulee tilat yrttien kuivattamiselle. Mansikan tuki on yrittäjäpariskunnalle iso apu. Pienellä maatilayrittäjillä ei olisi ollut rahkeita rahoittaa itse yhtä isoa remonttia. -Kun tukipäätös tuli, pystyimme palkkaamaan remonttiin ammattilaisen. Jos tämä olisi pitänyt omin voimin tehdä, se ei etenisi yhtä nopeasti, pariskunta myöntää.

Tuulikki ja Alois Böhmisch ovat kunnostamassa vanhasta aitasta omaa myymälää tilan tuotteille.

“Olemme parhaillaan remontoimassa vanhasta viljaaitasta myymälätilaa.”

PAKORAITTI KIERTÄÄ SUKEVALLA Vankilastaan tunnetulla Sukevalla on nyt aiempaa helpompi päästä pakoon. Tai ainakin Pakoraitille, joka on kylätaajaman ympärillä kiertävä ulkoiluja kulttuuripolku. Teksti ja kuvat: TOMMI KORPIHALLA

onkajärven kunnan Sukevan aluelautakunnan ja Ylä-Savon Veturin Leader-tuella rakennettu raitti pitää sisällään puolenkymmentä liikunta- ja saman verran kulttuurikohteita. Aluelautakunnan sihteeri Mirja Tonteri kertoo, että ajatus lähti liikkeelle Kehittämisyhdistys Mansikka ry:n Kirkonkylät palvelukeskuksena -hankkeen aikana. -Silloin puhuttiin viestinnästä ja markkinoinnista. Huomattiin, että meillä on omalla kylällä vaikka mitä paikkoja, joita mielellämme esittelemme muillekin. Sitten vaan laitettiin ne samaan pakettiin.

“Veturin tuen lisäksi mukana oli ihan mielettömän hyvä talkooporukka.” Kun ajatus oli kirjoitettu ylös, syntyi koko reitti vain neljässä kuukaudessa. Raitin rakentamisen aikana hankittiin vanhalle latupohjalle 190 kuutiota sahanpurua sekä kosteimpiin kohteisiin 26 kuutiota haketta. Rakentamisessa oli apuna paikallinen urheiluseura Sukevan Kisa. -Veturin tuen lisäksi mukana oli ihan mielettömän hyvä talkooporukka. Ilman sitä tätä ei olisi syntynyt, Tonteri kehuu.

NYT RAITIN varrelta löytyy muun muassa vuonna 1889 rakennettu koulu, 1905 rakennettu rautatieasema, 1920-luvulla rakennettu Hirsikankaan leirikeskus, Männikön perinnesilta vuodelta 1926 ja kirkko, joka on rakennettu vuonna 1934 rukoushuoneeksi. Liikunnallisia pisteitä raitin varrella ovat minigolf, tenniskentät, frisbeegolf, uimaranta, kuntoiluvälineet ja koko rantaraitti. -Koko raitin pituus on noin seitsemän kilometriä. Se on todella hyvä kävelylenkki, mutta kaikki eivät tietenkään käy joka paikassa, vaan kiertävät osan, kun tämä on niin helposti saavutettavissa, Tonteri kertoo. Liikunta- ja kulttuurikohteiden lisäksi raitin varrella on Valkeislammen rannalla laavu, jonne kuljetaan pitkospuita pitkin. Sukevanjärven rannalla on toinen laavu upealla paikalla. Sinne on rakennettu myös biokäymälä. -Raitti on tehty kyläläisille, ohikulkijoille, matkailijoille ja oikeastaan ihan kaikille. Naapurikuntien ihmisille tätä on markkinoitu yhtenä lähiliikuntapaikkana, koska tämä on lähellä kaikkea, Tonteri kertoo. www.retkipaikka.fi/sukevan-pakoraitti

SYVÄNNIEMEN RANTAMAISEMA RAKENTUI KYLÄLÄISTEN VOIMALLA Sata vuotta sitten Syvänniemi oli vahva ja virkeä kyläkeskus, joka rakentui Hermanni Saastamoisen luoman teollisuuden ympärille. Saastamoisesta on nyt jäljellä rikas historia ja upea Hermanni-talo, mutta virkeä kyläkeskus ei ole historiaa: kyläyhdistys on edelleen virkeä. Teksti: TOMMI KORPIHALLA Kuvat: TOMMI KORPIHALLA JA JAANA RISSANEN

iimeisimpänä osoituksena virkeästä kylätoiminnasta on yhdessä Kuopion kaupungin ja Leader Kalakukon kanssa toteutettu ranta-alueen projekti, jonka aikana se on viimeistelty ja rakennettu uuteen uskoon. Kyläaktiivi Jari Partanen kertoo, että jo vuonna 2013 rantaan rakennettiin valaistu liikuntareitti ja ranta siistittiin kuntalaisten omin voimin vuonna 2016. Viimeisimpänä projektina oli kyläyhdistyksen Liikunta maaseutumatkailun vetovoimaksi -hanke, jossa rantamaisemaan rakennettiin kuntoilukatos, jossa on useita kuntoilulaitteita, lisäksi ranta-alueelle on rakennettu lemmikkieläinten uintipaikka, nuotiopaikka, lasten leikkipaikka ja uimarannat on kunnostettu viimeisen päälle.

Kyläläisten voimin ja yhteistyöllä. RANTA-ALUEEN rakentaminen alkoi vuonna 2016 ja kuntoilulaitteet asennettiin paikalleen heinäkuussa 2017. Sen jälkeen alueen siistimistä on vielä jatkettu, kunnes virkistysalueen avajaisia päästiin viettämään kesäkuussa 2019. -Meillä on täällä Syvänniemellä parinkymmenen hengen ydinporukka,

Pekka Kääriäinen ja Jari Partanen hymyssä suin, kun Syvänniemen ranta-alueen kunnostus onnistui niin upeasti.

www.syvanniemi.fi

mutta kaikkiaan näihin hankkeisiin osallistuu aina satakunta kyläläistä, Partanen kertoo. Uusi alue tulee asukkaiden vapaaseen käyttöön. -Tämä Hermanni-talon ympäristö ja kylän uimaranta on yhdenlainen kyläkeskus, jossa kyläläiset paljon liikkuvat. Uimaranta ja leikkivälineet ovat aktiivisessa käytössä ja lapsiperheiden lisäksi myös koirien ulkoiluttajat ja muut ulkoilijat käyttävät aluetta aktiivisesti. Hanke on ollut iso kokonaisuus kunta-

laisille ja kyläläisille. Kalakukon rahoituksen lisäksi myös Kuopion kaupunki on ollut rahoittamassa alueen kehittämistä ja kun nälkä kasvaa syödessä, myös paikallinen urheiluseura tuli mukaan. -Kun projektin edetessä halusimme panostaa tähän vielä vähän lisää, muun muassa hankkimalla suunniteltua tasokkaammat kuntoilulaitteet, tuli mukaan myös Syvänniemen Nousu, joka osallistui omalla panoksellaan.

Timo-Heikki Varis esittelee luotisieppareita Leppäselän ampumaradalla, missä ammutaan vuosittain ainakin 10 000 laukausta.

Nuorten ampumaharrastajien pieni suuri Keitele Keiteleen urheiluhallissa urheiluharrastus ei lopu saliin, sillä myös kellarissa harjoitellaan. Siellä ei kuitenkaan lennä hiki yhtä paljon kuin luodit. Teksti ja kuvat: TOMMI KORPIHALLA

eiteleen Ampumaseura on suomalaisessa nuorten ampumaurheilussa pieni suuri seura. 2000 asukkaan kunnassa ampumaurheiluseuran junioritoiminnassa on mukana vuosittain noin 20–30 kouluikäistä nuorta. Seura on nuorten ampumaurheilijoiden, eli Kultahippuampujien määrän osalta kokoluokassaan kymmenen suurimman seuran joukossa Suomessa. Keiteleen Ampumaseuran käytössä on liikuntahallin alakerta, jossa ilma-aserata sijaitsee. Harjoituksia järjestetään pari-kolme kertaa viikossa. Matti Helaste kertoo, että seuran uusitut harjoitustilat ovat erinomaiset. Helaste toimi kehittämishankkeen aikaan seuran Juniorijaoston puheenjohtajana. - Meidän 6–14-vuotiaat nuoret harjoittelevat näissä tiloissa. Uusitulla ilma-aseradalla voidaan harrastaa ilma-aseilla. Harjoittelemme sekä ilmapistoolilla että -kiväärillä. Nuorimmat aloittavat harjoittelun istualtaan ampumalla kiinteältä tuelta. Taitojen ja iän karttuessa siirrytään ampumaan seisoaltaan pienempien tukien avustaessa.

“Leader-rahoituksella mahdollistettiin se, että saimme ajanmukaiset laitteet, jotka kestävät käytössä pitkään.” 18

NUORTEN AMPUMAHARRASTUKSELLA on Keiteleellä jo pitkä perinne. Aktiivista harrastustoimintaa on ollut lähes parikymmentä vuotta. Nykyisin seurassa on noin 20 nuorta ampumaurheilun harrastajaa. Ampujat harjoittelevat 2–3 kertaa viikossa. Heidän lisäkseen samassa tilassa harjoittelevat paikalliset reserviläiset sekä ajoittain myös riistanhoitoyhdistyksen metsästäjät. Ilma-aseradan käyttö ja harrastustoiminta painottuu talviaikaan. Kausi alkaa syksyllä koulujen alettua ja päättyy nuorten ampujien kansalliseen Kultahippu Finaali -kilpailuun, joka järjestetään vuosittain huhtikuussa. KUN REILU nelisen vuotta sitten vetäjät seurassa vaihtuivat, he totesivat, että vuosituhannen alusta saakka käytössä ollut tila on käynyt vanhanaikaiseksi. - Tuolloin valmistelimme hanketta, jolla koko tila peruskorjattiin. Seinät ja lattiat sekä kalusteet ja kaapit uusittiin, mutta suurin uudistus oli nykyaikaisempien rata- ja ampumalaitteiden hankkiminen, Helaste kertoo. Leader Ylä-Savon Veturi myönsi uudistukseen rahoitusta, jolla ampumaseura hankki ratalaitteet ja ampumapöydät. Ilman Ylä-Savon Veturin tukea seuralla ei olisi ollut mahdollisuuksia yhtä suureen remonttiin. - Leader-rahoituksella mahdollistettiin se, että saimme ajanmukaiset laitteet, jotka kestävät käytössä pitkään, Helaste sanoo. Urheiluhallin alakerrassa on tällä hetkellä kahdeksan ampumapaikkaa, joihin ampumatuet voidaan asettaa tarpeen mukaisesti. Helasteen mukaan Leaderin tuki oli erinomainen apu.

Tilaremontin jälkeen ampumaseura innostui hakemaan lisää rahoitusta, kun uuden ilmakiväärin hankinta oli ajankohtainen. -Teemahankkeen avulla ampumaseura sai hankittua uuden harrastusvälineen. Seura on erittäin tyytyväinen Leaderin ajoittain tarjoamaan Teemahanke -malliin, joka mahdollistaa pienempien hankintojen tekemisen esimerkiksi yhdistysten toiminnan ja toimintaedellytysten tehostamiseksi. JO AIEMMIN ampumaseuralla oli iso projekti Leppäselän kivääriradalla. Parannustyöt alkoivat 2012 maansiirtotöillä entisellä haulikkoradalla ja uusi rata valmistui 2014. Veturin tukemana rakennetun kivääriradan ampumatkat ovat nyt 25, 50, 100 ja 200 metriä. Kilpailulajina radalla on kasa-ammunta. Keiteleen Ampumaseuran hallituksen jäsen ja kivääriradan ratavastaava Timo-Heikki Varis kertoo, että ratahanke toteutettiin neljän toimijan yhteishankkeena. - Keiteleen riistanhoitoyhdistys otti yhteyttä ampumaseuraan ja kahteen paikalliseen reserviläisjärjestöön. Palaverissa selvisi, että ampumaseuralla on tarve saada pitkä kiväärirata, riistanhoitoyhdistyksellä oli tarve saneerata hirvirata ja rakentaa uutena kohteena karhurata. Reserviläiset halusivat uuden pienoiskivääriradan ja parannuksia pistooliradalle. Kaikkia toimijoita palvelevina hankkeina parannettiin tiestöä, uusittiin sähköistys, rakennettiin käymälätilat ja kaivo. Nyt kivääriradalla käy säännöllisesti harjoittelemassa ja kilpailemassa 60–70 ampujaa. Metsästäjät käyttävät rataa aseiden

Leader-hankkeen toteuttaminen on myöhemmin mahdollistanut jatkohankkeita. kohdistukseen. Vuosittain radalla ammutaan ainakin 10 000 laukausta. Mikäli kiväärirataa ei olisi Leppäselkään rakennettu, lähin vastaava kasa-ammuntarata löytyisi Kokkolasta Lohtajalta. - Ylä-Savon Veturin rooli oli hankkeessa ratkaiseva. Alussa tuen hakeminen tuntui työläältä, mutta ei se mahdottoman vaikeaa ollut. Ylä-Savon Veturissa on niin hyvä ja kärsivällinen henkilökunta, että me pärjättiin oikein hyvin, Varis kiittelee. Leader-hankkeen toteuttaminen on myöhemmin mahdollistanut jatkohankkeita. Ampumaseura on jatkanut alueen kehittämistä omin varoin, kun jo hankevaiheessa ennakoitiin radan ympäristövaikutukset ja turvallisuusriskit. - Radalla on alusta alkaen ollut luotisiepparit. Lyijy- ja kuparijäämien talteenotossa on pyritty ja myös onnistuttu lähes sataprosenttisesti. Tuorein asia meillä on 25 ja 50 metrin ratojen metalliset luotisiepparit, Varis kertoo.

Keiteleen Ampumaseuran jäsenet ovat enemmän kuin tyytyväisiä uusiin, liikuntahallin kellariin remontoituihin tiloihin. Paikalliset nuoret ampumaurheilun harrastajat pääsevät nyt harjoittelemaan ajanmukaisiin tiloihin.

POHJOIS-SAVON * LEADER-TOIMINTAA Elinkeinojen kehittäminen

Yhteisen hyvän kehittäminen

2,9 M€ myönnetty yritysten kehittämiseen

8,4 M€

myönnetty yleishyödyllisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin

Leader-ryhmää

176

318

13,4 M€

rahoitettua yritystä, joista

eri toimijaa saanut rahoitusta

171

EU:N, VALTION JA KUNTIEN RAHOITUSTA JAETTAVANA MAASEUDUN KEHITTÄMISIDEOILLE

aloittavaa yritystä

rahoitettua hanketta

60 000 tuntia eli 0,9 M€ arvosta kertynyttä talkootyötä

uutta työpaikkaa rahoituksen avulla

uutta

koneiden liiketoimintaa ja laitteiden hankinta uusia tuotekehitystä

palveluja

ja kokeiluja

lisää

uusia

nuorten

toimintaa luonto- ja harraste- ja retkikohteet liikuntapaikkoja kuntoon

uusia kylien

tapahtumia

20 *Maaseutuohjelman toteutus Pohjois-Savossa 2014–2020, tilanne 6/2020.

ja kylätalojen kehittämistä

kuva: JOEL HÄKÄMIES

Kolumni

Yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta työstetään vielä tovi

oikkeuksellinen vuosi 2020 on nostanut maaseudun arvoonsa. Etätyö on vahvistanut maaseudun houkuttelevuutta, ja kesälomat on vietetty kansallismaisemissa retkeillen ja paikallisia lähiherkkuja maistellen. Huoltovarmuuden ja kotimaisen ruoantuotannon tärkeys on otettu vakavammin kuin vuosiin, ei vain Suomessa vaan kaikkialla Euroopassa. Euroopan komission johtaja, saksalainen Ursula von der Leyen totesi vastikään varsin osuvasti, kuinka: ”koronapandemian myötä miljoonille eurooppalaisille edistys on alkanut merkitä paluuta omille juurilleen, luontoon ja maaseudulle”. EUROOPAN UNIONISSA uudistetaan parhaillaan yhteistä maatalouspolitiikkaa, jonka alle Leader-toimintakin kuuluu. Sen myötä poliittiseen keskustelun ytimeen on noussut maaseudun hyvinvointi ja tulevaisuus. Kuinka voimme vahvistaa ympäristön kantokykyä ja hillitä ilmastonmuutosta, jonka seuraukset tuntuvat vahvimmin usein juuri maaseudulla? Miten houkutella innovatiivisia nuoria jatkamaan maataloustuotannon parissa? Miten kaventaa digikuilua kaupungin ja maaseudun välillä ja vahvistaa maaseudun tietoverkkoja? NYKYINEN OHJELMAKAUSI budjetteineen (2014– 2020) lähenee loppuaan. Uuden kauden alkua joudutaan kuitenkin odottamaan vielä tovi, sillä päätöksenteko EU-instituutioissa on viivästynyt. Mutkia matkaan ovat tuoneet niin eurovaalit, brexit kuin puhtaat näke-

myserot uudistuksen suunnasta. Vaikka tulevan ohjelmakauden yksityiskohdista ei ole vielä varmuutta, on selvää, että maaseudun kehittämisen ja paikallisten toimijoiden äänitorven, Leader-toiminnan, on oltava jatkossakin yhteisen eurooppalaisen maatalouspolitiikan ytimessä. VAIKKA KOKONAISUUDISTUS viivästyy, ei tyhjän päälle olla heittäytymässä. Vakautta ja investointivarmuutta luomaan on laadittu kahden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana nykykauden sääntöjen soveltamista jatketaan. Minulla on ollut ilo ja kunnia olla vetämässä neuvotteluja Euroopan parlamentissa tämän siirtymäkauden voimaansaattamiseksi. YHTEISEN MAATALOUSPOLITIIKAN uudistus etenee pala palalta, mutta isoin kysymysmerkki on rahoitus. EU:n budjetista on perinteisesti käytetty yli kolmannes maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen, mikä nostattaa vahvoja tunteita sekä puolesta että vastaan. Tätä tekstiä kirjoittaessa Brysselissä neuvotellaan kuumeisesti EU:n monivuotisesta rahoituksesta ja talouden elpymistarpeista. Maatalouden ja maaseudun kehittämisestä ei näissä neuvotteluissa pidä tinkiä. Elävä ja yritteliäs maaseutu on toimivan yhteiskunnan tukipilareja. Tämänkin lehden tarinat sitä todistavat.

Elsi Katainen

MEP, Euroopan parlamentin jäsen

Savosta suureen Hollywoodiin Varkautelainen Jere Koistinen ei jarruttele. Hän oli juuri saanut valmiiksi tuoreen elokuvansa Ensitreffit ja oli hyvää vauhtia toipumassa ensi-illasta, kun syntyi ajatus, että seuraava elokuva pitää olla vähän suurempi. Teksti ja kuva: TOMMI KORPIHALLA

Jere Koistinen ja Teemu Kantonen editoivat elokuvaa, joka on Savossa kuvattu Hollywood-elokuva.

www.insitemovie.com www.rainydayentertainment.fi

jattelin, että uutta putkeen vaan. Sain ajatuksen, että nyt ei tehdä mitään pientä suomalaista komediaa, vaan tuodaan Hollywood-leffan tuotanto tänne Varkauteen samantien! Ja siitähän se ajatus sitten lähti. Vuonna 2017 oli kehitysvaihetta, 2018 kerättiin ensin rahoitus ja toteutettiin elokuvaa jo täyttä päätä. Nyt se on kuvattu jo lähes kokonaan, vain muutama ilmakuva ja pari kuvauspäivää Los Angelesissa on vielä tekemättä. Ensi-iltaan elokuva on tulossa ensi vuoden aikana. Elokuvan pääosissa on tuttuja nimiä, Cameron Duckett, Keenan Proctor sekä Hollywoodista tutun Julia Robertsin veli Eric Roberts. Tuttuja suomalaisnimiä ovat muun muassa Janni Hussi, Jarkko Tamminen, Pete Poskiparta, Jenni Alexandrova.

Mansikan tuella kansainvälistymään. MUTTA MITEN Hollywood-elokuva tehdään Varkaudessa ja Savossa? -Täällä on mukavasti tilaa kuvauksiin ja se on hienoa, että kun tällaista tehdään,

monet lähtevät helposti mukaan tukemaan hommaa, kun näitä ei todellakaan paljon täälläpäin tehdä, Koistinen sanoo. Insite-elokuvan kuvauksia on kuvattu useilla eri paikkakunnilla, eikä se Koistisen mukaan ole ongelma. Vaikka välimat-

kat ovat pitkiä, ne vaan vaativat vähän enemmän suunnittelua. Leader Mansikka myönsi yritykselle tukea kansainvälistymiseen, kun Koistinen kävi tutustumassa elokuvamaailmaan Amerikassa. -Pääsimme tuen avulla tutustumaan kansainväliseen markkinointiin ja ottamaan kontakteja viikoksi Santa Monicaan kansainvälisille elokuvafestareille. Kun elokuvan markkinointi alkaa loppuvuoden aikana, Koistisen yksi haaste on mahdollisimman laaja markkinointi. Silloin punnitaan, minkä verran tuosta reissusta oli hyötyä. -Rahoituksen avulla saimme hyvin jalansijaa Los Angelesissa ja varmasti parempia kontakteja kuin ilman tukea. Ilman tuota rahoitusta meille ei olisi avautunut siellä samanlaisia markkinointiväyliä kuin tuon tuen kanssa, Koistinen kiittelee. Syksyllä julkaistavan elokuvan trailerin tarkkoja päivämääriä ei vielä ole tiedossa, mutta Koistisen vihje on seurata Rainy Day Entertainmentin ja Insite-elokuvan omia somekanavia. -YouTube-kanavat ovat varmasti isossa roolissa julkaisuun saakka. Esimerkiksi RainyDayChannel YouTubea kannattaa seurata.

Marko Väisäsen Vaisaset Oy on lähes tuplannut liikevaihtonsa saatuaan tukea Kalakukolta.

www.uniball.fi

VAISASET OY TUPLASI LIIKEVAIHTONSA Siilinjärvellä toimiva Vaisaset Oy on onnistunut lähes kaksinkertaistamaan yrityksen liikevaihdon sen jälkeen, kun se sai Leader Kalakukolta tukea investointiinsa. Teksti ja kuva: TOMMI KORPIHALLA

rittäjä Marko Väisänen kertoo, että Kalakukon tuella siilinjärveläisyrityksessä saatiin paljon aikaan. -Hankimme kokonaisuudessaan uudet tilat, teimme pintaremontin, maalasimme katon ja pinnoitimme lattiat, sähkölämmityksestä siirryimme ilmalämpöpumppuihin ja niin edelleen. Yrityksen toiminta on kasvanut yrittäjän mukaan oikeastaan kaikilla mittareilla mitattuna. -Kun verrataan liikevaihtoamme ennen hankkeen toteutusta, liikevaihto on sen jälkeen lähes kaksinkertaistunut, Väisänen toteaa.

Maailmalle on lähtenyt jo 5000 tukivartta.

VAISASET ON kilpa-autojen alustan osien, varsinkin tukivarsien valmistamiseen erikoistunut yritys. Yrityksen toiminta alkoi omassa autotallissa puolenkymmentä vuotta sitten, jolloin ensimmäiset tukivarret valmistuivat. Siitä toiminta on kasvanut varsin voimakkaasti. Kaikki sai alkunsa, kun Väisäsellä oli tiimikaveri, jolla on ongelmia kilpa-auton tukivarsien kanssa. Väisänen teki hänelle yhdet tukivarret ja sen jälkeen kysyntää on riittänyt. Koko ajan kasvavalle asiakaskunnalle on tähän mennessä toimitettu jo noin 5000 tukivartta. -Suurin osa asiakkaistamme on edelleen kotimaasta, mutta tällä hetkellä jonossa on töitä asiakkaille, jotka ovat Englannista, Espanjasta, Ranskasta, Norjasta, Latviasta. Ihan MM-rallien terävimpään kärkeen Siilinjärvellä ei sentään tukivarsia tehdä, vaan kilpa-autot ovat vanhempaa mallia. Mutta asiakaskunnasta löytyy myös MM-sarjaa ajavia autoja.

Investointi toi kasvua ja lisää työntekijöitä. KALAKUKON TUKI oli Väisäsen mukaan ratkaisevassa roolissa laajennuksen toteutuksessa. Paperityötä yrittäjä kuvaa ennakoitua kevyemmäksi. Ja lopputulos oli enemmän kuin hyvä. -Rahallisesti tuki on merkittävä. Ilman Kalakukon tukea yrityksen resurssit eivät olisi riittäneet kaikkeen siihen kunnostamiseen, mitä nyt tehtiin. Investoinnin jälkeen yrityksen toiminta on kasvanut ja myös työntekijöitä on palkattu lisää. -Hanketta käynnistettäessä meillä oli yksi ulkopuolinen työntekijä. Tällä hetkellä on kolme ulkopuolista työtekijää. Hankkeella oli selvä vaikutus työllistämiseen, Väisänen iloitsee.

www.purkumerkki.fi

Veturin avustuksen jälkeen liiketoiminta lähti kasvuun Iisalmelainen Purkumerkki on erinomainen esimerkki siitä, millaista hyötyä maaseutuyrittäjälle voi olla investointituesta. Teksti ja kuva: TOMMI KORPIHALLA

isalmessa vuonna 2015 toimintansa aloittanut yritys oli alkuun niin kuin mikä tahansa aloittava yritys. Uutena yrityksenä se ei vielä saanut isoja urakoita, kun valtakunnalliset suuret yritykset veivät isoimmat urakat. Eikä nuorella yrittäjällä ollut rahkeita ottaa niin isoa riskiä, että olisi pankkiin talsinut liian isojen puheiden kanssa. Mutta yrittäjä Mikko Mähönen keksi hakea investointitukea Ylä-Savon Veturilta. -Sillä tuella oli oikeastaan suurempi merkitys kuin rahalla voi mitata. Tuen suuruus oli noin 50 000 euroa, jolla me hankimme uuden koneen. Se konehankinta on ollut ollut ratkaiseva yrityksen jatkon kannalta, Mähönen myöntää. Tuo uusi kone mahdollisti sen, että Purkumerkki pystyi toteuttamaan aiempia suurempia purku-urakoita. Tuo uusi kone mahdollisti sen, että yrityksen liikevaihto lähti kasvuun. Tuo uusi kone mahdollisti myös sen, että Purkumerkki alkoi saada sellaisia referenssejä, joita isoissa tarjouskilpailuissa

tarvitaan. -Ilman Veturin investointitukea koneen hankinta olisi ollut tuoreelle yritykselle niin iso pala, että se olisi saattanut jäädä silloin hankkimatta. Onneksi se uskallettiin toteuttaa, sillä sen jälkeen yrityksen kasvuvauhti on ollut huima. Ensimmäisenä vuonna Purkumerkin liikevaihto oli noin 480 000 euroa. Seuraavana vuonna yritys investoi koneisiin ja liikevaihto kasvoi 880 000 euroon. -Kun koneen hankinnan jälkeen pääsimme aiempaa isompiin urakkakilpailuihin, nousi liikevaihto kolmantena vuonna jo 1,2 miljoonaan euroon.

Lisää koneita ja henkilöstöä. PURKUMERKKI OY toimii julkisella sektorilla ja purkutyömaat ovat usein kou-

luja ja muita julkisia rakennuksia, joten tilaajat vaativat purkutyöstä aiempaa kokemusta ja tarjouskilpailuissa pitää olla riittävät referenssit. Myös liikevaihdon tulee olla tarpeeksi suuri, jotta yrityksellä on toimintavarmuutta. -Kasvumme lähti toden teolla liikkeelle juuri sen Veturin tukeman koneen hankinnasta. Pääsimme tekemään merkittäviä kohteita ja lisäsimme konekantaa, samoin henkilöstöä. 2019 liikevaihtomme on kahden miljoonan euron tienoilla ja henkilökuntaa meillä on 16, yrittäjä kertoo. Veturin tukema kone oli Purkumerkille järjestyksessään toinen. Nyt koneita on jo neljä ja yritys pystyy toimimaan viidellä eri työmaalla samanaikaisesti. Lähin kilpailija löytyy Joensuusta, mutta yläsavolaisyritys on jo alusta alkaen tähdännyt valtakunnan markkinoille. -Tällä hetkellä toimimme pääsääntöisesti Rovaniemen ja Helsingin välillä. Koko Pohjois-Savo on meille tietenkin tuttua aluetta.

Kalusteveistäjä sai kunnolliset työkalut Kun Pohjois-Savossa vanhaan puutaloon halutaan uudet ikkunat, kysytään apua usein Kuopion Riistavedellä toimivalta Antti Kolarilta. Hän on perinteisiin rakennusmenetelmiin ja puunveistoon keskittynyt kalusteveistäjä. Teksti ja kuva: TOMMI KORPIHALLA

olari entisöi ja uudistaa vanhoja ja perinteisiä ikkunankarmeja. Tarvittaessa hän tekee ne vaikka uudesta puusta, mutta suosittelee vanhaa. -Jos talossa on vanhat, jopa satavuotiaat ikkunat, ne kannattaa säilyttää. Ikkunat on silloin aikoinaan tehty kestävämmästä puusta kuin nykyisin edes kasvaa, Kolari vertaa. Omassa verstaassaan työskentelevä Kolari joutui ennen tekemään kaiken käsityövälineillä, mutta nyt Leader Kalakukon avulla hankitulla monitoimikoneella työ sujuu nopeammin ja tehokkaammin. -Jos karmi on huonossa kunnossa, pystymme nyt tekemään profiililtaan täsmälleen samanmuotoista puuta, joten ikkunasta tulee samannäköinen kuin alkuperäisestä.

Monitoimikoneella tehokkuutta ja monipuolisuutta. KALUSTEVEISTÄMÖLLE UUDEN monitoimikoneen hankinta oli tärkeä investointi. Sillä pystyy työskentelemään tehokkaasti verstaassa, jossa tilat asettavat omat rajoituksensa. Kun sopiva kone löytyi, uusia seiniä ei tarvinnut rakentaa.

Antti Kolari hallitsee vanhojen ikkunankarmien kunnostuksen.

www.kalusteveistamo.com

Kolari kertoo, että uudella monitoimikoneella voidaan nyt työstää puuta tehokkaammin ja monipuolisemmin kuin käsipeleillä. Ensin sillä särmätään lankusta kaarna pois, sen jälkeen oikohöylällä viimeistellään pinta kahdelta puolelta, kohta tasohöylällä toiset kaksi pintaa. -Kun pinta on hiottu, puu voidaan katkoa haluttuun mittaan ja lopuksi vielä jyrsimellä tehdä kulmaliitokset. Monitoimikoneessa on myös porakone, jolla voidaan tarvittaessa tehdä karmiin tapin reikiä, Kolari kertoo. Aikaisemman koneen kokoamisessa oli käytetty riistavetistä luovuutta, eikä siinä ei ollut kansainvälistä CE-merkintää. Se ei ollut aivan kansainvälisten standardien mukainen, mutta se huoli on nyt poissa.

Nyt konetta voi huoletta käyttää myös työntekijät, kun ennen koneen käyttäminen jäi yrittäjän itsensä vastuulle. -Lisäksi uusi kone on pyörien päällä, joten sitä pystyy tarvittaessa liikuttamaan. Uusi monitoimikone oli Kolarilla pitkään harkinnassa ja hän on vuosien varrella varautunut pikku hiljaa isoon investointiin. Kun Kalakukon kautta järjestyi lisärahoitusta, hankinta oli mahdollista toteuttaa nopeammin kuin yritys itse olisi pystynyt. -Tuen avulla pystyin myös hankkimaan kerralla paremman koneen, eikä tarvinnut tyytyä kustannuksiltaan huokeampiin ratkaisuihin. Tässä on nyt konetta useiksi vuosikymmeniksi, hän sanoo.

Kimmo Koivistoinen uskoo, että AL Metal pystyy jatkossa tehostamaan tuotantoaan nykyisestä.

www.almetal.fi

HITSAUKSEN LAATU UUDELLE TASOLLE AL-PAJALLA Iisvedellä toimiva AL Metal on ottamassa merkittävän kehitysaskeleen. Yritys on panostanut viime vuosina laatujärjestelmään, jonka toteuttamisessa Kehittämisyhdistys Mansikalta saatu tuki on ollut merkittävässä roolissa. Teksti ja kuva: TOMMI KORPIHALLA

aatujärjestelmä luo pohjan sille, että pystymme säilyttämään toimintamme jatkuvasti korkealla tasolla. Kun saamme työympäristön ja apuvälineet kuntoon, pystymme vakioimaan oman työn tekemisen ja saamme pidettyä tuotteiden laadun korkeana, kertoo yrittäjä Kimmo Koivistoinen. AL Metalin lisäksi Koivistoinen toimii myös toisessa yrityksessä, joka valmistaa vaativia koneenosia cnc-ohjatuilla työstökoneilla yhtiössä nimeltä Tehokoneistus Oy. Se toimii tiiviissä yhteistyössä AL Metalin kanssa. AL METAL OY tekee vaativaa hitsaus- ja kokoonpanotoimintaa omana yhtiönään muun muassa maatalouskoneisiin, tieliikennelaitteisiin sekä metsäkoneisiin. Nyt se on laajentamassa toimintaansa kantaviin rakenteisiin, ja Mansikan rahoit-

tama hanke liittyy tämän uuden toiminnan kehittämiseen. Meneillään olevassa kehityshankkeessa kehitetään toimintaa alan sertifikaattien mukaiseksi. Kun toiminta nousee sertifikaattien tasolle, se kertoo asiakasyritykselle toiminnan olevan vakiintunutta. Jo aiemmin AL Metallissa on aloitettu hitsauslaatujärjestelmän ja toiminnanohjausjärjestelmän rakentaminen.

Mansikan tuella kehitetään uutta toimintaa. -Mansikan tuen avulla olemme päässeet räätälöimään omaa toimintaamme ja samalla pystyneet nostamaan tuotannon tasoa. Tavoitteena on ollut, että työn

laatu ja toimitusvarmuutemme kasvaa, kun toimintamallimme vakiintuvat. Koivistoinen uskoo, että hankkeen avulla yritys pystyy laajentamaan omaa toimintaansa vähemmän kausivaihteluita sisältäväksi. Lisäksi yritys saa lisää toiminallisia tukijalkoja ja parantaa toimintaedellytyksiä myös jatkossa. Hankkeen loppuvaiheessa vielä tämän vuoden aikana yritys tekee laiteinvestointeja tuotannon tehostamiseen liittyviin laitteisiin, joilla on merkittävä rooli metallipajan tulevassa toiminnassa. -Kun saamme nykyiseen konekantaamme uusia työn aloittamista helpottavia välineitä, mm. älykkäitä työkappaleen kiinnitys- ja käsittelyratkaisuja, pysymme kilpailukykyisiin hintoihin myös piensarjatuotannossa, Koivistoinen sanoo.

Hannu Lappalainen oli miettinyt investointituen hakemista aiemminkin, mutta se toteutui vasta, kun Hannele Mähönen otti hakemuksen tehdäkseen. Ilman investointitukea uusien laitteiden hankinta olisi lykkääntynyt tuonnemmaksi.

www.palkintopkp.fi

Palkinto-PKP hyppäsi uusilla koneilla valtakunnan sarjaan Vieremäläinen palkitsemisen erikoisliike Palkinto-PKP hankki Leader Ylä-Savon Veturin investointituen avulla uuden hybridi-laserin ja kaiverruskoneen, joilla yritys on pystynyt lyömään muutamat asiakkaat ällikällä. Teksti ja kuva: TOMMI KORPIHALLA

nvestointi avasi perheyritykselle uudenlaiset markkinat. Yrittäjä Hannu Lappalainen kertoo, että jopa globaaleilla markkinoilla toimivat yritykset ovat nyt tilanneet merkattuja metalliosia Vieremältä. -Pystymme nyt tekemään kaiverruksen myös sellaisiin nitrattuihin teräosiin, johon timanttikaan ei pysty. Se on ollut joillekin asiakkaille yllätys. Vieremäläisyrityksessä yhdistyy sujuvasti kahden perinteisen toimialan erikoisliikkeet. Palkintoja ja kaiverruksia valmistaa Palkinto-PKP ja toinen puoli yrityksestä on kello- ja kultasepänliike Kellopuoti. Kaksi eri toimialaa ovat täydentäneet toisiaan jo vuosikymmenten ajan.

Yritys on perustettu 1980 Kiuruvedellä, Vieremällä yritys on toiminut jo reilut kymmenen vuotta. Yrityksen asiakkaat ovat eri puolilta Suomea, mutta kauppaa käydään jonkun verran myös ulkomaille, muun muassa Saksaan ja Viroon. PALKITSEMINEN ON kokonaisuus, jossa parhaimmillaan liikkuvat suuret volyymit ja aiemmin merkkauskapasiteetti on rajoittanut vieremäläisyrityksen toimintaa. -Kun ennen työntekijämme saattoi kaivertaa palkintoja koko päivän ajan, muuttui se investoinnin jälkeen. Nyt sama määrä merkkauksia saattaa valmistua vajaassa tunnissa, kertoo perheyrityksen myyntiä ja markkinointia hoitava Hannele Mähönen.

Urheilusta palkitsemisen kulttuuri on tarttunut myös yrityksiin, jotka palkitsevat ansioitunutta henkilöstöään.

Esimerkiksi 64 mitalin sarja saattaa nyt saada kaiverruksen kahdeksassa sekunnissa. Ennen aikaa hupeni huomattavasti enemmän. -Laiteinvestoinnin avulla henkilökunta pystyy tekemään muutakin, kun itse merkkaus sujuu nopeammin. Myös kaiverrettavat esineet voivat olla monimuotoisempia kuin ennen. Uudet merkkauslaitteet palvelevat niin palkintojen kaiverruksissa kuin teollisuuden komponenttien merkkauksissa. Yritykset usein merkkaavat omat pienet osansa omalla logollaan tai numerosarjalla. -Veturin tukeman investoinnin avulla olemme nyt päässeet palvelemaan myös valtakunnallisia toimijoita. Olemme pärjänneet tarjouskilpailuissa ja tavoitteena on luonnollisesti kasvattaa liikevaihtoa ihan tuntuvasti. Lappalaisen mukaan investoinnin tavoitteena on ollut se, että lisätuotannon avulla yritys voisi jatkossa palkata yhden tai kaksi henkilöä lisää.

Yhdistykset ja yhteisöt! Ihmisten kokoisille ideoille! Leader-toiminta perustuu siihen, että paikalliset ihmiset tietävät itse parhaiten, miten omaa kotiseutua tulisi kehittää. Tarkoituksena on hyödyntää paikallista asiantuntemusta ja osaamista oman alueen parhaaksi.

Kehittämistuet YHDISTYKSET JA YHTEISÖT voivat hakea kehittämistukea paikallisen kylän tai laajemman alueen palveluiden ja kulttuurin kehittämiseen sekä alueen viihtyvyyden parantamiseen. Tuella voidaan esimerkiksi hankkia koneita, laitteita ja kalustoa, sekä kunnostaa ja rakentaa liikuntapaikkoja tai luontokohteita. Kehittämishankkeissa voidaan mm. kehittää kyliä, asukkaiden palveluja ja luoda toimintaa tai edistää paikallista kulttuuria. LEADER-HANKERAHOITUSTA voivat hakea pohjoissavolaiset rekisteröidyt yhdistykset, julkisyhteisöt, säätiöt ja osuuskunnat kaikkialla muualla paitsi Kuopion ja Varkauden keskusta-alueilla. LEADER-RYHMÄT voivat rahoittaa hankkeita, joissa julkisen rahoituksen myönnettävä vähimmäismäärä on 5000 euroa ja enimmäismäärä 180 000 euroa. Poikkeuksena on Leader-ryhmän oma teemahanke, jossa voidaan rahoittaa alle 5000 euron toimenpiteitä. Rahoituksen hakijoina voivat siis olla pienetkin toimijat. Kysy lisää oman alueesi Leader-ryhmästä!

Katso esimerkkejä rahoitetuista hankkeista www.highwaysavo.fi 28

Kirkonkylät palvelukeskuksina -Upeat, tarpeista nousseet ideat, joita pilottikohteet toteuttivat ja kehittämisinto, mikä hankkeessa mukana olevilla ihmisillä oli, tiivistää Kirkonkylät palvelukeskuksina-hankkeen antia kumppanuuskehittäjä Seija Korhonen. Teksti: JAANA RISSANEN Kuvat: TUULA PALOJÄRVI

uosina 2017–2020 toteutetun maakunnallisen hankkeen keskeisenä tavoitteena oli kirkonkylien elinvoimaisuuden säilyttäminen ja kehittäminen. Pilottikohteina mukana olivat Sukeva Sonkajärveltä, Varpaisjärvi Lapinlahdelta, Kangaslampi Varkaudesta, Muuruvesi, Vehmersalmi ja Karttula Kuopiosta sekä Vesanto ja Rautavaara. Korhosen mukaan erityisen merkittävää hankkeessa oli kaikkien paikallistoimijoiden, yrittäjien, seurakuntien sekä kuntien sitoutuminen yhteiskehittämiseen. -Työskentely pilottikohteidemme kanssa ympäri maakuntaa oli antoisaa. Eri sektoreiden ja toimialojen välisiä kumppanuuksia, sekä asukasosallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien uudenlaisia toimintamalleja kehitettiin hyvällä yhteistyöllä, Korhonen kertoo.

Resurssit yhdistäen ja kumppanuuksia kehittämällä maaseutu säilyy elinvoimaisena. HANKKEESSA SYNTYIKIN pienten kuntien osallisuusmalli ja kokemusten pohjalta kumppanuuspöytä-työskentelymallia jatkojalostettiin edelleen. Työskentely- ja osallisuusmalleja työstettiin samalla, kun ideoitiin kirkonkylien elinvoimaisuuden säilyttämistä ja kehittämistä. -Useassa kohteessa erityisiä kohderyhmiä olivat nuoret ja ikäihmiset. Pilottikohteet ideoivat ja kehittivät heille suunnattuja

tapahtumia, palveluja ja toimintaa. Kirkonkylille järjestettiin palveluja virkistyspäiviä, Korhonen kertoo. -Tarpeista nousseita palveluja yhteiskehitettiin, esimerkkinä vaikkapa omatoimikirjasto. Eri toimijoiden yhteistyöllä aikaansaatiin myös ulkoiluja kulttuuripolku, luettelee Korhonen muutamia esimerkkejä. Useassa kunnassa pohdittiin myös kunnan tilojen monipuolista ja kustannustehokasta käyttöä. Piloteissa syntyi tarpeiden ja keskustelujen pohjalta useita uusia kehittämishankkeita. Kumppanuuspöytä toimintamallina on kiinnostanut laajasti myös hankkeen jälkeen, yhteydenottoja Korhoselle on tullut ympäri Suomea. Kirkonkylät palvelukeskuksina-hanketta hallinnoi Kehittämisyhdistys Mansikka ry. Rahoittajia olivat Pohjois-Savon ELY-keskus ja Pohjois-Savon liitto.

KASVUA KAUPPAKÄRRYLLÄ Yläsavolaisten yrittäjien rohkea idea tehdä yrityksiään ja kotiseutuaan tunnetuksi vei porukan esittelemään tuote- ja palvelutarjontaansa ympäri Suomea. Iisalmen kaupungin hallinnoimassa Kasvua KauppaKärryllä-hankkeessa yhdistyvät yritysten verkostoituminen ja kuntarajat ylittävä yhteistyö sopivasti savolaisella hulluudella maustettuna. Teksti: JAANA RISSANEN Kuva: BY IISALMI

eader Ylä-Savon Veturin rahoittamassa yritysryhmähankkeessa mukana oli yhteensä kahdeksan yritystä viidestä yläsavolaisesta kunnasta. Eri toimialoja edustaneet mikroyrittäjät jalkautuivat maanlaajuisesti Future Savo-hankkeen mukana Rovaniemeltä Helsinkiin ja olivat mukana Pohjois-Savossa yhdeksässä tapahtumassa touko-syyskuussa 2019. Tavoitteena oli tehdä tunnetuksi yrityksiä, tuotteita ja Ylä-Savoa, sekä verkostoitua yli kunta- ja maakuntarajojen. Kiertueella vetonaulana toimi yritysten yhteinen liikkuva esittely- ja myymäläkärry paikallisine tuotteineen, palveluntarjoajineen ja herkkuineen.

Roadshow vei ympäri Suomea. Anna’s Darling Ky:n yrittäjä AnnaReetta Väänänen Sonkajärveltä kertoo kiertueesta: -Tavoitimme kiertueen aikana kymmeniätuhansia ihmisiä. Saimme jälleenmyynti- ja alihankintakontakteja, kumppanuusavauksia ja hankeyhteyksiä. Tapasimme myös kunta-, yhdistys- ja

Kiertueen ollessa Rovaniemellä tavattiin tietenkin myös joulupukki SantaParkissa. Kuvassa (vas.) Ismo Partanen, Virpi Murtola, Antti Niskanen, Eetu Tikkanen ja Anna-Reetta Väänänen.

maakuntapäättäjiä. Opimme myymään ja ymmärsimme markkinoinnista, myynnistä ja strategian tärkeydestä enemmän kuin koskaan. -Koulutimme toisiamme niin palvelumuotoilussa, asiakaspalvelussa, ihmisten kohtaamisessa, ongelmaratkaisussa, asiakashankinnasta, tiedottamisessa, vastuun kantamisessa ja osallisuudessa kuin huomaamatta. -Opimme lisäksi toisistamme. Opim-

me, millaisia ihmisiä me olemme pintojemme alla. Opimme myös, mitä muualla Suomessa ajatellaan tästä hetkestä, Ylä-Savosta ja elämänmenosta yleensä. Hetkelliset päähänpistot tai hulluimmat ideat voivat olla niitä parhaimpia. Yrittäjien kirjo ja toimialakombinaatio voi olla siinä järjettömyydessään juuri se paras. Otimme riskin ja luotimme toisiimme. Voin suositella sitä muillekin.

Pohjois-Savon Leader-ryhmien työntekijät Marjo Jauhiainen (vas.), Eveliina Markkanen, Jaana Rissanen, Jaana Paananen, Sanna Happonen, Seija Korhonen, Minna Partanen ja Kirsi Manninen.

Ideasta eteenpäin! Ota yhteyttä.

Kehittämisyhdistys Mansikka ry Ainonkatu 2, 77600 Suonenjoki

www.mansikkary.fi

Kirsi Manninen, toiminnanjohtaja p. 045 131 5077 kirsi.manninen@mansikkary.fi

Marjo Jauhiainen, hankesihteeri p. 040 532 5310 marjo.jauhiainen@mansikkary.fi

Seija Korhonen, hanketyöntekijä

Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Isoharjantie 6, rakennus S1, 2. krs 71800 Siilinjärvi

www.kalakukkory.fi

Jaana Paananen, toiminnanjohtaja p. 040 510 3258 jaana.paananen@kalakukkory.fi

Sanna Happonen, hankekoordinaattori p. 040 519 6046 sanna.happonen@kalakukkory.fi

Pohjois-Savon ELY-keskus

käyntiosoite: Kallanranta 11, Kuopio postiosoite: PL 2000, 70101 Kuopio puhelinvaihde: 0295 026 500

www.ely-keskus.fi/pohjois-savo

Pirjo Ikäheimonen, maaseutuasiantuntija Leader-hanke- ja yritystuet p. 0295 026 639 pirjo.ikaheimonen@ely-keskus.fi

Pekka Stjerna, yritystutkija yritystuet p. 0295 026 625 pekka.stjerna@ely-keskus.fi

p. 050 567 8728 seija.korhonen@mansikkary.fi

Henna Huovinen, maaseutukoordinaattori Kehittämisyhdistys Ylä-Savon Veturi ry Jaana Rissanen, tiedottaja

HighwaySavo-viestintähanke p. 050 527 9943 jaana.rissanen@mansikkary.fi

Antinkatu 10, 74120 Iisalmi

www.ylasavonveturi.fi

Minna Partanen, toiminnanjohtaja p. 040 760 7173 minna.partanen@ylasavonveturi.fi

Leader-yritystuet p. 0295 026 604 henna.huovinen@ely-keskus.fi

Jaana Tuhkalainen, maaseutuasiantuntija hanketuet p. 0295 026 697 jaana.tuhkalainen@ely-keskus.fi

Eveliina Markkanen, hankeneuvoja

p. 040 567 2760 eveliina.markkanen@ylasavonveturi.fi

Retkeile ja liiku luontokohteissa Pohjois-Savossa Pohjois-Savossa on paljon ulkoiluja retkipaikkoja, joita on rakennettu tai kunnostettu Leader-rahoituksella - Sinua varten. Ihmisten kokoisista ideoista toteutetut kohteet tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia ulkoiluun tai ihan vain virkistymiseen. Karttaan on koottu esimerkkejä Pohjois-Savon Leader-ryhmien rahoittamista lähikohteista, joissa voit liikkua, harrastaa ja retkeillä. Virkisty sinäkin luonnossa!

Katso lisää www.highwaysavo.fi Tulosta sivuilta oma kartta! Kohteet löydät myös Google Maps -kartalta.