Page 1

Pohjois-Savon Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen maaseutulehti 2017

Muikun meininki vetää puoleensa – aikuisiakin PARHAITEN PIILOSSA OLEVA SALAISUUS maakuntajohtaja Marko Korhonen

KAIKKI ALKAA KIITOKSESTA kulttuurin sekatyömies Antti Heikkinen

Vastuullista ruokaa PohjoisSavosta

Savosta designia maailmalle

Green Care: Luonto sisätiloihin

Designia Savosta Japaniin


Sisällys 3

6

Pääkirjoitus

- Ruoka ja matkailu 4 6 7 8 9 10 12

Vastuullista ruokaa Pohjois-Savosta Reko-ringit aloittivat Ylä-Savossa Green Care: Lumohukka tuo luonnon sisätiloihin Matkailua ja käsityökursseja Airakselassa Matkailu- ja palveluntarjonta laajentui Lapinlahdella Seikkailua Leppävirralla Kansallispuistossa palveluita matkailijoille

- Ihmiset ja hyvinvointi 13 16

Sirkus Muikun meininki vetää puoleensa – aikuisiakin

18 19

Kyläradiotoiminta alkoi Ylä-Savossa

Pienet kunnat digitalisaation edelläkävijöinä Pohjois-Savossa

Saisiko olla, halutuimman maakunnan ainekset, maakuntajohtaja Marko Korhonen

19

Pohjois-Savossa tapahtuu

- Monipuolinen yrittäjyys 20 22 23

Savosta designia maailmalle 4H-yhdistykset työllistävät nuoria Kaikki alkaa kiitoksesta, kulttuurin sekatyömies Antti Heikkinen

24 26 28 29

Marjoja lähikouluihin ja -keittiöihin uusiutuvalla energialla

30 32

Yhteystiedot

Biotalouden headhunteriksi? Automaatioratkaisuja globaaleille yrityksille Työtä ja lähipalveluita osuuskunnasta

13

Lehti on luettavissa

Petteri Tikkasen sarjakuva: Ruoan perässä

myös verkossa. www.issuu.com/

HighwaySavon tiedotuslehti:

highwaysavo

Julkaisija:

Mahdollisuuksien maaseutu -viestintähanke Pohjois-Savossa (HighwaySavo)

Vastaava toimitus:

Hannakaisa Markkanen, HighwaySavon tiedottaja

Ulkoasu ja taitto: Sanna Tarvainen Creative Kannen kuva:

Akseli Muraja

Painopaikka:

Grano Oy, Kuopio

Painosmäärä:

4000 kpl

2

26

10


Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu

Pääkirjoitus

Savon ruoka on maailman gurmeeta Pohjois-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Tavoitteena on mm. Johtava asema valtakunnallisessa maidon- ja naudanlihan tuotannossa sekä marjantuotannossa Lisätä tuottajien osaamista ja investointihalukkuutta maataloudessa Vahvistaa monipuolista yrittäjyyttä maaseudulla Taata runsaat metsävarat ja kasvattaa bioenergiaan perustuvaa liiketoimintaa Lisätä hyvinvointia ja asumisviihtyvyyttä maaseudulla

Maaseutuparlamentti Leppävirralla 1.-3.9.2017 Tutustu: www.maaseutuparlamentti.fi

Kun nykyistä maaseutuohjelman rahoituskautta valmisteltiin, tavoitteet asetettiin aiempaa kunnianhimoisimmiksi. Tausta-ajatuksena oli ponnistaa puhtaista ja erittäin laadukkaista raaka-aineista kohti makujen maailmaa. Alkutuotannon saralla olemme olleet tunnettuja jo pitkään huippulaatuisista marjoista sekä maidosta. Muun muassa näillä osa-alueilla tuotamme elintarvikkeita huomattavasti yli oman tarpeemme, ja tämä pohja luo meille edelleen kasvun varaa. Haluamme nostaa ruokatuotannon koko ketjun sille kuuluvaan asemaansa. Kunnianhimon tasoa kuvaa ohjelman vision alku: ”vuonna 2020 PohjoisSavo on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ruokamaakunta. Ruoan tuotanto ja jalostus on ekotehokasta.” Kansainväliselle tasolle pääseminen vaatii laaja-alaista osaamista läpi koko elintarvikeketjun ravintolan pöytään saakka. Osaamisen ja yrittäjyyden tulee olla jatkuvaa ja kehittyvää. Meillä ei ole varaa jäädä makaamaan paikoilleen ja tyytyä hyviin lähtökohtiimme. Yhä voimallisemmin maailmalla esiin nousevat ruoan turvallisuus ja jäljitettävyys. Meillä on näissäkin asioissa vahva perusta ja pystymme käyttämään niitä kilpailuvalttina kansainvälisessä kilpailussa. Lisäksi alueellamme liha ja maito tuotetaan ekologisesti kestävällä tavalla luonnonkauniissa ympäristössä. Elementit menestymisellemme ovat erinomaiset. Meidän tulee edelleen kehittää vahvoihin lähtökohtiin perustuvaa elintarviketuotantoamme. Kun tähtäimeksi asetetaan aiempaa kovempi lisäarvo ja kansainväliselle tasolle hiotut tuotteet, vision tavoitteet alkavat realisoitua. Tavoitevuoteen on vielä kolme vuotta aikaa. Olemme lähteneet liikkeelle vauhdikkaasti oikeaan suuntaan. Kärkiesimerkkinä on Kuopion alueen saama tunnustus eurooppalaisena gastronomisena alueena vuonna 2020. Näytetään maailmalle, että Savon ruoka on maailman gurmeeta!

Juha Kaipiainen Pohjois-Savon ELY-keskuksen maaseutuyksikön päällikkö

Kuva: Anna Laukkanen

3


- Ruoka ja matkailu -

Kansanedustaja Sari Essayah vieraili Katri Stroheckerin tilalla Pohjois-Savon Leaderryhmien ja kansanedustajien yhteisessä tapaamisessa.

Näyttäisi siltä, että antibiootiton liha on yksi vastaus kannattavuuteen. Mukaan mahtuu lisää tuottajia.

VASTUULLISTA RUOKAA POHJOIS-SAVOSTA Finn Angus Osuuskunta tuottaa ensimmäisenä Suomessa antibiootitonta naudanlihaa. Vastuullisesti tuotetusta lihasta on tulossa vientituote, sillä osuuskunta on solminut sopimuksen kansainvälisen lihatalon Pan Nordic Meat Oy:n kanssa. Antibiootittomat valmisteet ovat nousemassa globaaliksi ruokatrendiksi.

Teksti: Hannakaisa Markkanen Kuvat: Akseli Muraja

4


Viime aikoina olemme saaneet seurata ruokakohuja toisensa

perään. Maailmalla ruokaa tuotetaan erilaisin säädöksin kuin Suomessa ja jopa asetuksista ja määräyksistä piittaamatta. Samaan aikaan suomalainen ruoantuotanto puolestaan kamppailee kannatuskriisissä tiukkojen määräysten alla. Suomalaista ruokaa ei ole nähty kohulistoilla – kiitos tiukkojen määräysten. Suomen ruokapoliittisessa selonteossa (2017) todetaan, että ruoantuotannon vahvuuksiamme ovat eläinten hyvinvointiin liittyvä osaaminen sekä eläintautien ja lääkkeiden käytön hallinta, erityisesti antibioottien vähäinen käyttö. Ilman antibiootteja tuotetut valmisteet ovat selonteon (2017) mukaan nousevia ruokatrendejä, joiden ympärille on mahdollista rakentaa tuotebrändejä.

Antibiootitonta naudanlihaa Finn Angus Osuuskunta on yksi esimerkki siitä, mitä pitkä-

jänteisellä maaseuturahaston tuella voidaan saada aikaan. Se on Suomessa ensimmäinen, joka markkinoi naudanlihaa täysin antibiootittomasti. Suomalaisen anguspihvilihatuotannon kehittäjä, leppävirtalainen Katri Strohecker kertoo, että usko vahvaan lihabrändiin ja antibiootittomaan lihaan heräsi jo kymmenisen vuotta sitten. -Jo vuosia sitten oli nähtävissä, että antibiootittoman lihan kysyntä tulee kasvamaan maailman lihamarkkinoilla. Hain tietoja vahvasti brändätystä anguspihvilihasta USA:ssa ja ajattelin, että syöntilaatuun perustuva pihvilihabrändi meiltä puuttuu Suomesta. Vihdoin olemme siinä pisteessä, että tuotamme antibiootitta kasvatettua anguspihvilihaa hyvää syöntilaatua arvostaville kuluttajille, kertoo Korkealaatuista Angus-pihvilihaa Suomesta -hankkeen projektipäällikkö ja itsekin lihantuottajana toimiva Strohecker.

ketta, jonka tavoitteena on lisätä Aberdeen Angus -rodun tunnettavuutta suomalaisilla lihamarkkinoilla, parantaa jäseniensä ammattitaitoa ja luoda jäsenilleen kestävän kehityksen mahdollisuudet suomalaisessa naudanlihantuotannossa. -Tuottajamme ovat erittäin sitoutuneita ja he ovat sijoittaneet niin osuuskuntaan kuin hankkeeseen. Haluamme yhdessä parantaa pihvilihatilojen ja koko pihvilihaketjun taloudellista tilannetta. Näyttäisi siltä, että antibiootiton liha on yksi vastaus kannattavuuteen. Ihmiset haluavat entistä tarkemmin tietää, miten ja missä liha on tuotettu, Strohecker jatkaa.

Ympäristövastuullista tuotantoa Tuottajien omistama osuuskunta tuottaa lihaa ympäristövastuullisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti.

Vaikka maataloudesta syntyy päästöjä, on lehmien laiduntamisella myös suotuisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. -Vastuu ympäristöstä tarkoittaa tuotannossamme esimerkiksi sitä, että lehmät laiduntavat luonnonniityillä. Ne tekevät näin työtä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Esimerkiksi lintulajisto ja perhoset ovat vuosien varrella lisääntyneet ja maisema siistiytynyt siitä, kun aloitimme toimintamme, Strohecker kertoo. -Maaseudun perinnemaisemat pysyvät yllä lehmiemme toimesta. Maidontuotannossa lehmät syövät nurmea, joten ne eivät samanlaista maisemointityötä edes pysty tekemään, Strohecker selventää.

Finn Angus Osuuskunta jalostaa ja tuottaa Aberdeen Angus-rodun karjaa. Maaseuturahasto on rahoittanut osuuskunnan han-

Ringit toimivat Iisalmessa, Lapinlahdella, Kiuruvedellä, Kuopiossa ja Siilinjärvellä.

REKO-ringit aloittivat Ylä-Savossa Ylä-Savossa on toimintansa aloittanut kolme REKO-lähiruokarengasta

Iisalmessa, Lapinlahdella ja Kiuruvedellä. Lähialueen tuottajat myyvät tuotteitaan ilman välikäsiä suoraan asiakkaille. Myynnissä on muun muassa kasviksia, munia, lihaa, kalaa ja marjoja. Lisäksi myynnissä on kausituotteita kuten sieniä. REKO lähiruokatoimintamallin tiedotushanke Ylä-Savon alueella -hankkeen myötä perustettiin uudet lähiruokarenkaat Lapinlahdelle ja Kiuruvedelle. Hanke on ProAgrian hallinnoima ja sitä rahoitetaan Ylä-Savon Veturista. https://pohjois-savo.maajakotitalousnaiset.fi/palvelut/hankkeet

Kuva: Eemeli Kiukkonen

5


- Ruoka ja matkailu -

Gourmet-luokan vientituote Ruokapoliittisen selonteon (2017) visiossa Suomi on vahva kor-

kealaatuisten ja turvallisten elintarvikkeiden ja elintarvikeosaamisen vientimaa vuonna 2030. Ruokaviennissä vahvuutena nähdään puhtaus, turvallisuus ja jäljitettävyys. Suomi tavoittelee ruokaviennin kaksinkertaistamista 1,5 miljardista vuoteen 2020 mennessä erityisesti Food from Finland-kasvuohjelman avulla. Kasvavaa kysyntää antibiootittomalle naudanlihalle löytyy myös maailmanmarkkinoita myöten. Finn Angus Osuuskunta sekä laadukkaan lihan markkinointiin erikoistunut Pan Nordic Meat Oy (PNM) solmivat yhteistyösopimuksen, jonka tavoitteena on avata kansainväliset vientimarkkinat suomalaiselle anguspihvilihalle.

Puhdasta ruokaa pidetään suuressa arvossa, ja laadusta ollaan yhä valmiimpia myös maksamaan.

-Haluamme tarjota kuluttajille parasta mahdollista suomalaista pihvilihaa. Myyntivalttina toimivat lihan puhtaus ja turvallisuus. Puhdasta ruokaa pidetään suuressa arvossa, ja laadusta ollaan yhä valmiimpia myös maksamaan, kertoo Strohecker. Kestävän kehityksen mukaisesti tuotettuun lihaan liittyy myös naudanruhon hyödyntäminen maksimaalisesti. Kun koko ruho saadaan tuotteistettua järkevästi, se näkyy myös tuottajan saamassa korvauksessa. Yhteistyön kautta Finn Angus Osuuskunta ja PNM aikovat lähivuosina ainakin viisinkertaistaa ketjun yhteisen anguspihvilihan vuosituotannon, joka on nykyisin reilut 500 nuorta nautaa. -Yhteistyö on alkanut lupaavasti, sillä suurin osa tulevan syksyn teuraista on jo myyty eteenpäin. Lisäämme nykyisillä tiloillamme tuotantoa ja mukaan osuuskuntaamme mahtuu lisää tuottajia. Eläinten hyvinvointi ja lajinmukaiset elinolosuhteet ovat kaikkein tärkeintä, niistä emme tingi, Finn Angus Osuuskunnan toimitusjohtaja Juha Alatalo linjaa.

www.finnangus.fi Korkealaatuista Angus-pihvilihaa Suomesta -hanke ja sitä edeltänyt esiselvityshanke on rahoitettu maaseuturahastosta Pohjois-Savon ELY-keskuksen kautta. Valtioneuvoston selonteko ruokapolitiikasta 9.2.2017 www.mmm.fi/ruoka2030 Food from Finland www.exportfinland.fi/food-from-finland Arctic food from Finland www.arcticfoodfromfinland.fi/fi

Satoaruokafestivaali järjestetään Kuopiossa.

Kuopiosta European Region of Gastronomy vuonna 2020 -Olen todella iloinen, että jury suosittelee Kuopion aluetta tunnustuksen saajaksi. Pitkäjän-

teinen työ ruokamaakunnan hyväksi on tuottanut tulosta. Meillä on mahtava luonto ja puhtaat raaka-aineet, joista voimme olla ylpeitä, RuokaSavo-hankkeen projektipäällikkö Ilona Sares iloitsee. European Region of Gastronomy 2020 -tunnustuksen luovutustilaisuus järjestetään 11.10.2017 Brysselissä. RuokaSavo-hankkeessa on kehitetty erilaisia ruokatapahtumia, kuten Kuopiossa järjestettävä Satoa-festivaali. Hanketta hallinnoi ProAgria Pohjois-Savo ja hankkeen rahoittajana toimii Pohjois-Savon Ely-keskus. www.satoa.fi

Kuvat: ProAgria Pohjois-Savo ry / Ruokasavo-hanke

6


Lumohukka tuo luonnon sisätiloihin Lumohukka Oy tuottaa Green Care -palveluja, jotka hyödyntävät luontoa ja luontoelementtejä myös kaupunki- ja laitosympäristössä. Punaisena lankana on viedä luontoa heille, jotka eivät sinne enää itse kykene menemään. Yritys toimii Vieremältä käsin, mutta kalusto liikkuu ympäri Suomea.

Teksti: Hannakaisa Markkanen Kuva: Lumohukka

Helsingistä Green Care -yrittäjäksi

Ohjattuja luontokokemuksia

Luontokuvaaja ja tuore Green Care -yrittäjä Katja Ronkainen

Ronkainen järjestää ulkona ohjattuja luontokokemuksia myös

on tehnyt kymmenvuotisen uran ministeriössä Helsingissä ennen maallemuuttoaan. Ronkainen ehti hankkia liudan luontoalan koulutuksia, kuten eräoppaan ja viimeisimpänä luontoneuvojan koulutuksen, ennen kuin omasta yrityksestä tuli totta. -Tapasin mieheni ja muutin Vieremälle, saimme lapset ja mietin, mitä alkaisin tehdä. Hoitovapaalla sain pientä sivutuloa luontokuvaamisesta. Haave sen käyttämisestä yritystoiminnassani oli kytenyt mielessä pitkään, mutta kypsyttelyä yrittäjäksi hyppääminen vaati, yrittäjäperheestä lähtöisin oleva Ronkainen kertoo.

Multimedian avulla luonto sisälle Lumohukka paitsi vie ihmisiä luontoon myös tuo luonnon sisä-

tiloihin heille, jotka eivät enää pääse luontoon syystä tai toisesta. Palveluja tarjotaan esimerkiksi hoivakoteihin ikäihmisille tai liikuntarajoitteisille ikään katsomatta. Luontokokemus saadaan sisätiloissa aikaan multimediaesityksellä, jossa yhdistetään liikkuvaa kuvaa ja ääntä. Esitykseen voidaan yhdistää myös haju-, maku- ja tuntoaisteja herätteleviä luontoelementtejä. Lumohukka sai ensin Yritys-Veturi rahoitusta, ja tämän jälkeen se haki maaseuturahaston investointitukea videotykin, heijastinkankaan ja kopterikameran hankintaan. -En olisi uskaltanut lähteä ottamaan niin isoja riskejä ilman maaseuturahaston apua. Nyt voin toteuttaa unelmaani muistisairaiden auttamisesta perusteellisemmin. Esimerkiksi teeren kukerrus soitimella voi palauttaa vanhan papan mieleen jotakin arvokasta. Maalla elämänsä viettäneillä muutos sisätiloihin joutuessa on yleensä suurempi kuin kaupungissa, Ronkainen sanoo.

työyhteisöille ja koululaisille.

-Esimerkiksi Metsämieli-menetelmän avulla ohjaan ryhmiä latautumaan metsästä ja luonnosta. Harjoituksia voi tehdä vaikkapa Espan puistossa. Voin myös ohjata, miten puun kanssa tietoisesti hengittämällä voi tasapainottaa kehoa ja mieltä. Ja se ei ole mitään puunhalausta, jos se mietityttää, Ronkainen nauraa. -Liikun sinne, missä asiakkaat ovat, aluksi Ylä-Savossa ja Kainuussa. Uskon, että tulevaisuus tuo mukanaan yhteistyökumppaneita luontokokemusten järjestämiseen, Ronkainen sanoo.

Luonnon lumo tervehdyttää Ronkainen tietää kokemuksesta, että luonto tervehdyttää. -Olen elänyt kaupungissa ja aikanaan lähes menettänyt luontoyhteyteni. Nyt olen tehnyt töitä metsässä ja luonnossa, ja kokenut, miten luontokokemus parantaa fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Luonnon kuvaaminen on ollut keino purkaa stressiä. Haluan auttaa muita vahvistamaan omaa luontoyhteyttään ja levittää sen ilosanomaa, Ronkainen sanoo.

www.lumohukka.fi

Green Carella tarkoitetaan luontoon tukeutuvien menetelmien ammatillista, vastuullista ja tavoitteellista hyödyntämistä hyvinvointipalvelujen tuottamisessa. Hyvinvointia lisäävät vaikutukset syntyvät muun muassa luonnon elvyttävyyden ja kokemuksellisuuden avulla.

7


- Ruoka ja matkailu -

Naisporukat voivat tulla mökille ja kurssille samanaikaisesti.

MATKAILUA JA KÄSITYÖKURSSEJA AIRAKSELASSA Maaseudulla rakennemurros on tuonut mukanaan maatiloille moninaista toimintaa.

Jorma ja Sari Konttisen luona Kuopion Airakselassa on vanhan piharakennuksen vieressä uusittu navetta, jonka sisältä paljastuu taitopaja. Lypsykarjatila on kokenut muodonmuutoksen, sillä lehmiä ei enää ole. Mökkimatkailussa ja metsäalan töissä on Konttisilla jo pitkät perinteet, mutta käsityöt ovat uusi alan valtaus.

Teksti ja kuvat: Hannakaisa Markkanen

Haaveesta totta Alatalon Lomamökit on nyt saanut rinnalleen käsityökurssi-

toimintaa. Sari on aloittanut kurssien pitämisen keväällä 2017, ja taitopajassa on jo ehtinyt valmistua monenlaisia käsitöitä kuten mattoja, matkahuopia ja pajutöitä. Mikään noviisi hän ei kuitenkaan ole, sillä hän on opettanut kudontaa sekä käsityökeskuksissa että kansalaisopiston kursseilla lähes kolmekymmentä vuotta. Hän on valmistunut nykyisestä Kuopion muotoiluakatemiasta tekstiilipuolen ohjaajaksi. Haave omasta taitopajasta on kytenyt mielessä pitkään. -Olen jo vuonna 1993 paikallislehdessä sanonut, että haaveenani on yhdistää matkailu ja käsityöt. Aiemmin tämä ei olisi ollut mahdollistakaan. Nyt lapset ovat kasvaneet aikuisiksi eikä karjaakaan enää ole, Sari sanoo.

8

-Esimerkiksi naisporukat voivat tulla viikonlopuksi mökille rentoutumaan ja käymään joko muutaman tunnin tai parin päivän käsityökurssilla samanaikaisesti. Tarjoamme kokonaisvaltaisen viikonloppupaketin, Sari jatkaa.

Navetasta taitopajaksi Navettaremontti valmistui joulukuussa 2016. Investointituen

avulla entiseen navettaan remontoitiin käsityökurssitilat, keittiö, wc ja pesutupa kuivaushuoneineen mökkimatkailun tarpeisiin. -Lisäksi navetan päädystä purettiin pois kylmä varastotila ja rakennettiin lämmin halli, jossa mies pystyy huoltamaan traktorit


ja muut koneet. Myös hakekeskus rakennettiin samassa yhteydessä ja sillä lämpiävät sekä taitopaja, halli että asuinrakennus. Meidän toimintaa katsottiin kokonaisuutena: mökkimatkailua, metsätöitä sekä uutta taitopajaa, Sari sanoo. -Emme olisi uskaltaneet lähteä tekemään näin isoa investointia ilman maaseuturahaston tukea. Olemme tehneet remonttia paljolti omin voimin. Ilman tukea ja suurta oman työn osuutta kustannukset olisivat karanneet käsistä, Sari kertoo.

Mökkimatkailua ympäri vuoden Mökkitoimintaa on ollut maatilan ohella jo viisikymmentä

vuotta. Nykyisellään tilalla on neljä ympäri vuoden käytössä olevaa tasokasta lomamökkiä ja yksi kesäkäytössä oleva vaatimattomampi mökki, jolla on oma asiakaskuntansa. -Mökkitoiminta ja taitopaja työllistävät minut kokopäiväisesti. Jorma tekee metsätöitä talvella ja sahausta keväällä. Kesän sesonkiaikana huollamme yhdessä mökkejä. Hommia riittää molemmille ympäri vuoden, Sari sanoo. Pääasiassa mökkimatkailu on keskittynyt kesälle, mutta talvellakin asiakkaita tulee viikonlopun viettoon. - Suurin osa asiakkaistamme on perheitä ja kaveriporukoita. Jonkin verran on myös yritysasiakkaita, Sari sanoo. Lomarengas on Suomen suurin mökkivälittäjä ja Alatalon Lomamökit ovat myös mukana renkaassa. -Olemme olleet siinä mukana jo pitkään. Meihin voi ottaa suoraan yhteyttä myös nettisivujen kautta. Vaihtelua kävijöissä on vuosittain, Sari kertoo.

Investointituen

www.alatalonlomamokit.fi

avulla entinen navettarakennus remontoitiin täysin.

Matkailu- ja palveluntarjonta laajentui Lapinlahdella Lapinlahdella toimiva Jokiniemen Matkailu on laajentanut

toimintaansa 2000-luvulla kokous- ja juhlapalveluihin, joita ei ollut edellisen sukupolven aikaan. - Maaseuturahoituksen merkitys on siinä, että investoinnit on voitu tehdä nopeammassa aikataulussa, laajempana ja perusteellisemmin. Ehkä joku olisi jäänyt tekemättä, jos ei olisi ollut avustuksia. Pääomavaltaisella alalla kun työskennellään, niin avustusten saaminen on ollut ratkaisevaa, Marita Lähdesmäki kiittelee. Mökkimatkailun lisäksi Jokiniemessä järjestetään perhejuhlia ja työpaikan tapahtumia ympäri vuoden. Kokous- ja saunatilojen yhteydessä on myös tasokkaita majoitushuoneita.

Marita Lähdesmäki, Jokiniemen Matkailu.

www.jokiniemenmatkailu.fi Kumpaakin investointia on rahoitettu maaseuturahastosta Pohjois-Savon ELY-keskuksen kautta.

9


-Sain kipinän seikkailupuistoon vieraillessani itse seikkailupuistossa. Leppävirralle kaivattiin uutta matkailun vahvistusta, ja niinpä ajatus muuttui teoiksi. Pari vuotta meni tähän perustamisprosessiin, leppävirtalainen Sami Korventaus kertoo.

SEIKKAILUA LEPPÄVIRRALLA Sami Korventaus on tuore yrittäjä, joka on perustanut Seikkailupuisto Leppiksen Leppävirralla. Seikkailupuisto sijaitsee Vesileppiksen läheisyydessä ja se on rakennettu luonnonpuihin rinteeseen. Seikkailupuistot ovat kasvavassa suosiossa niin Euroopassa kuin Suomessakin, Leppis on ensimmäinen seikkailupuisto Pohjois-Savossa.

Teksti: Hannakaisa Markkanen Kuvat: Riku Jokinen

10


- Ruoka ja matkailu-

Jokaiselle sopiva rata Seikkailupuistossa on kahdeksan erilaista rataa, ja myös harjoittelurata ennen kuin varsinaisille reiteille pääsee kulkemaan.

-Harjoittelukierros otetaan ensin oppaan kanssa. Aikaa kannattaa varata pari tuntia, jotta valjaat ja kypärät saadaan puettua ja harjoittelu tehtyä. Radat on tarkoitettu 130 cm:stä ylöspäin, eli ala-asteikäisestä eteenpäin. Meillä on ratoja nuorille, perheille ja kuntoilijoille. Keväällä oli paljon työporukoita ja luokkaretkeläisiä, Korventaus selventää. Puiden välissä kulkevat radat vaihtelevat yhden metrin korkeudesta parhaimmillaan kolmeentoista metriin.

Keväällä oli

-On meillä jo ehtinyt olla korkean paikan kammoisiakin, mutta yllättävän hyvin tuo harjoittelu on auttanut voittamaan omia pelkoja. Kun omaan tahtiin saa edetä, ei painostusta ole. Aina kannattaa kokeilla, eihän siinä ole kuin voitettavaa, Korventaus kannustaa.

paljon työporukoita ja luokkaretkeläisiä.

Investointituki siivitti alkuun Toukokuussa 2017 avattua seikkailupuistoa on rahoitettu maaseuturahastosta ELY-keskuksen kautta.

-Kyllähän investointituella on ollut suuri merkitys. Se auttoi saamaan rahoitusta myös muualta. Prosessin edetessä ja papereita selvitellessä tuli monta asiaa vastaan, mitä ei ollut aiemmin edes miettinyt. Samalla oma liikeidea myös kirkastui eri tavalla ja tarkentui prosessin edetessä, Korventaus kertoo. Tukea on myönnetty seikkailupuiston rakenteisiin ja turvavarusteisiin. -Turvallisuustekijät ovat tärkeitä. Koko radan ajan seikkailijat ovat kiinni vaijerissa, joten turvallisuus on huomioitu alusta loppuun saakka, Korventaus sanoo.

Kalenteri buukattu Vasta avatun seikkailupuiston arki on kiireistä. -Kalenteri oli täynnä kevään osalta ryhmiä. Otamme ryhmiä myös aukioloaikojen ulkopuolellakin. Vaikka vilskettä on, kaikki halukkaat seikkailijat ovat mahtuneet radalle tähän mennessä. Kaikki ovat tervetulleita kokeilemaan ja haastamaan itseään seikkailuradalle, Korventaus hymyilee. Seikkailupuisto Leppis on auki niin pitkään kuin sää sallii syksyllä. -Toivon leutoja kelejä, jotta asiakkaita riittäisi pitkälle syksyyn, Korventaus summaa.

www.seikkailupuistoleppis.fi

11


- Ruoka ja matkailu -

Kansallispuistossa palveluita matkailijoille Etelä-Konneveden kansallispuisto tarjoaa matkailijoille luonnon lisäksi myös ruoka- ja matkailupalveluita.

Teksti ja kuvat: Hannakaisa Markkanen

Etelä-Konneveden kansallispuistossa on mahdollista veneillä, meloa ja patikoida lehdoista kallioille.

-Tämä ei ole erämaa, vaan luontoalue, jossa on myös palveluita. Esimerkiksi melomista varten voi vuokrata kanootin tai kiertää vesistöä taksiveneellä. Myös ravintolapalveluita löytyy niin Rautalammin kuin Konnevedenkin puolelta, projektipäällikkö Rositsa Bliznakova luontomatkailun koordinointihankkeesta kertoo. Rautalammin ja Konneveden luontomatkailun koordinointihankkeen tavoitteena on edistää alueen matkailuinvestointien ja uusien yritysten määrän kasvua. Kansallispuiston ruokapalveluita kehitetään myös Ruokaelämyksiä-yritysryhmähankkeessa, jonka tavoitteena on auttaa yrityksiä luomaan ruokamatkailutuotteita ja parantaa yritysten valmiuksia vastaanottaa kansainvälisiä matkailijoita. Mukana on viisi yritystä, joista Törmälän loma- ja kurssikeskus ja ravintola Hetki ovat Rautalammin puolelta.

-Lähdimme mukaan Ruokaelämyksiä-yritysryhmähankkeeseen, jotta voimme kehittää yrityksemme nettisivuja kansainvälisille matkailijoille, Sari Hintikka-Varis Törmälän loma- ja kurssikeskuksesta kertoo. Kansallispuistoa ja sen palveluita on kehitetty ja rahoitettu yhteistyössä Keski-Suomen ja Pohjois-Savon ELY-keskusten kautta maaseuturahastosta. Luontomatkailun koordinointihanke www.etela-konnevesi.fi/luontomatkailun-koordinointihanke Ruokaelämyksiä-hanke www.rautalampi.fi/ruokaelamyksia-hanke-nostaa-ruokapalvelujen-tasoa www.tormala.fi www.ravintolahetki.fi

Mobiiliopastukset luontopoluille Retkipaikka on luonut Leppävirran Orinoron, Varkauden Harjurannan ja Sonkajärven Jyrkän luontopoluista mobiiliopastukset.

Tutustu osoitteessa: www.retkipaikka.fi/vapaa/pohjois-savon-mobiilireittiopas Opastukset ovat osa eMaaseutu-hankkeen digikokeiluja.

12


- Ihmiset ja hyvinvointi-

SIRKUS MUIKUN MEININKI VETÄÄ PUOLEENSA – AIKUISIAKIN Kuopio ei ole ainut paikka Pohjois-Savossa, missä järjestetään trendikästä sirkustoimintaa. Sirkus Muikku sai alkunsa Kaavilla jo yhdeksän vuotta sitten. Kyseessä ei ole harrastelijoiden puuhastelu, vaan sirkustoimintaan on panostettu myös Kaavin kunnan taholta. Syksyllä 2016 valmistuneen koulun liikuntasali on suunniteltu myös sirkustoimintaan soveltuvaksi.

Teksti: Hannakaisa Markkanen

-Aikoinaan kävi onnellisesti niin, että Opetushallitus oli palautta-

massa kouluille kerhotoimintaan liittyvää rahoitusta ja aluksi toimimme muutaman vuoden ala-asteen harrastuskerhona, Timo Hatakka kertoo toiminnan historiasta. Kaavin Nuorisosirkusyhdistys perustettiin sen jälkeen, kun vanhimmat alakoululaisista menivät yläkouluun ja nähtävissä oli, että kysyntää sirkustoiminnalle oli.

Uudet temput motivoivat nuoria Sirkus Muikku elää murrosvaihetta ja uutta on kehitteillä toiminnan kiinnostavuuden ja jatkuvuuden takaamiseksi.

I

Kuvat: Akseli Muraja

rempia itseni lisäksi. Jossakin kohtaa kuitenkin omat taidot loppuvat ja nuoret eivät motivoidu saman kertaamisesta. Erityisesti n. 11-13 –vuotiaat tytöt ovat todella nopeita oppimaan. Jotta motivaatio säilyy, tarvitaan uusia temppuja, ohjaajana toimiva Hatakka kertoo. -Saimme jokin aika sitten yksityisen lahjoituksen, jonka turvin pystyimme lähtemään miettimään kehittämishanketta, Hatakka valottaa toisen onnenkantamoisen taustaa. Kalakukko ry on ollut rahoittamassa uutta trampoliinia ja ilmavolttirataa. Ilmavolttirata on käytännössä ilmapatja, jonka avulla jo hieman kehittyneemmät voivat harjoitella esimerkiksi voltteja. Se helpottaa ponnistamista ja vähentää loukkaantumisriskiä.

-Meillä on nyt isot tilat, missä harjoitella. Olemme toimineet niin, että vanhemmat sirkuslaiset kantavat vastuuta ja opettavat nuo-

13


- Ihmiset ja hyvinvointi-

Kehittämistä Itä-Suomi yhteistyössä Vaikka sirkustoiminta vaatii paljon välineitä, ovat pääpainona kuitenkin taidot ja niiden opettamisen taito. Joensuun Seudun Leader ry ja Kalakukko ry ovat yhdessä rahoittaneet Pohjois-Savon ja PohjoisKarjalan maakuntarajojen yli tapahtuvaa yhteistyötä sirkustoiminnan kehittämiseksi.

- Sirkus on sellainen laji, että ensin on osattava itse, jotta voi opettaa toista. Jotta meillä on tasokasta sirkustoimintaa, tarvitaan myös tasokasta opetusta. Meidän kannalta tärkeää on, että saamme sirkuskouluopettajan ja pystymme järjestämään työpajoja paitsi ohjaustoiminnalle myös harjoittelemaan muuta sirkukseen liittyvää toimintaa kuten ääni- ja valotekniikkaa, Hatakka kertoo. Nykyisellään Sirkus Muikun toiminnassa on mukana yli 60 harrastajaa. Kaavin lisäksi Juankoskelta, Riistavedeltä ja Tuusniemeltä on nuoria mukana toiminnassa. Kysyntää sirkustoiminnalle on myös paitsi lasten ja nuorten keskuudessa myös aikuisten. -Yhteistyössä halutaan käynnistää uutta toimintaa 1-4 paikkakunnalle ja myös aikuisille suunnattua sirkustoimintaa monipuolistetaan, Hatakka sanoo.

Kaikki yli 7-vuotiaat toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita.

Syksyllä mukaan toimintaan Syksyisin uudet ryhmät aloittavat heti

koulujen alettua ja tervetulleita ovat kaikki yli 7-vuotiaat toiminnasta kiinnostuneet. Sirkus on lähtökohtaisesti yhteisöllistä toimintaa. Kaikkea tehdään yhdessä pyramideista lähtien ja harrastus on monipuolinen. Epäröiville Hatakka antaa seuraavan neuvon: - Vaikkei olisi urheilullinenkaan, on sirkustoiminnassa paljon sellaista, mitä voi tehdä. Taikatemppujen tekeminen ei vaadi akrobatiaa. Vähän vantterampikroppainen voi olla vaikkapa pyramidin alamiehenä, mikä on itse asiassa vaativampaa kuin ylhäällä oleminen. Uskon, että sirkustoiminta vetää puoleensa hyvän meiningin vuoksi yhteisöllisyyden ja yhdessä hengailun takia, Timo kertoo. Sirkus Muikku järjesti Kaavin alakoululla 30.5.2017 kevätnäytöksen koulun oppilaille.

www.sirkusmuikku.com

14


Kalakukko ry on ollut rahoittamassa uutta trampoliinia ja ilmavolttirataa.

15


- Ihmiset ja hyvinvointi-

PIENET KUNNAT DIGITALISAATION EDELLÄKÄVIJÖINÄ POHJOIS-SAVOSSA Pohjois-Savossa kunnat ovat lähteneet vaihtelevasti digitalisaation kelkkaan. Etujoukoissa kulkevat pienet Tervon, Vesannon, Pielaveden ja Keiteleen kunnat, jotka ovat yhteistyössä kehittäneet kuntalaisten palveluja ja tehneet erilaisia digikokeiluja. Suomessa digitalisaatio on hajanaista ja digiosallisuus vaihtelee alueellisesti.

Teksti: Hannakaisa Markkanen

Elämme digitalisaation muutosaikaa. Yhteiskunnan ja kuntien

palvelut ovat osittain siirtyneet nettiin ja vauhti vain kiihtyy. Pohjois-Savossa etujoukoissa kulkevat Tervon, Vesannon, Pielaveden ja Keiteleen kunnat. Ne toteuttavat jo valmisteilla olevaa maakunnan visiota digitalisaatiosta, jossa kuntien yhteistoiminta nähdään tärkeänä.

Tervo, Vesanto, Pielavesi ja Keitele digitalisaation kärjessä Nilakan kuntien eli Tervon, Vesannon, Pielaveden ja Keiteleen

yhteistyön juuret ovat vuoden 2011 kuntajakoselvityksessä, jolloin kaikki perattiin auki ja yhteistyön paikkoja nähtiin, kertovat Tervon kunnanjohtaja Petteri Ristikangas (kuva oikealla ylhäällä)

16

I

Kuvat: Eemeli Kiukkonen

ja Minna Jaakkola, joka toimi tuolloin maaseuturahaston Kaista Savoon -hankkeen projektipäällikkönä. -Prosessissa kunnat joutuivat pohtimaan tulevaisuutta ja sen aikana niille kehittyi ns. yhteistyön henki ja puhuisin myös yhteisestä virtuaalikuntaidentiteetistä, nykyään eMaaseutu-hankkeen viestintäpäällikkö Jaakkola kertoo. Digijohtaja Toni Auvinen Pohjois-Savon Liitosta kertoo, että maakuntavalmistelun yhteydessä on luonnosteltu digivisiota maakunnalle. -Tarjoamme palvelut ensisijaisesti sähköisesti, valtakunnallisia digiperiaatteita noudattaen ja autamme niitä, jotka eivät pysty itse käyttämään digitaalisia palveluja. Sama ajattelumalli voisi toimia myös tulevaisuuden kunnissa, Auvinen kertoo.


Kokeiluilla nopeata tietoa kuntien johtamisen tueksi Vaikka maakunnan yhteistä digivisiota vasta luonnostellaan, on

Pohjois-Savossa jo tehty digikokeiluja. Pohjois-Savon liiton rahoittama eMaaseutu-hanke on Suomessa tiettävästi ensimmäinen, joka voi toimialavapaasti rahoittaa noin puolen vuoden digikokeiluja kunnissa ja yrityksissä. -Olemme tehneet digikokeiluja kunnissa emmekä vain puhuneet. Etsimme kunnille digitaalisiin ongelmakohtiin toimivia ratkaisuja, joita yritykset ovat tuottaneet, jotta kuntien ei tarvitse etsiä ns. neulaa heinäsuovasta, Jaakkola kertoo. Nilakan kunnilla on käytössä yhteinen virtuaalikirjasto kokeilun tuloksena. Kuntalaiset voivat asioida neljän kunnan alueella omalla kirjastokortilla myös silloin, kun henkilökuntaa ei ole paikalla omassa kunnassa. Päivystävään kirjastoon saa yhteyden videochatin avulla. Lisäksi kirjastojen aukioloaikoja pidennettiin illasta eli palvelut paranivat neljän kunnan alueella. -Kirjastojen rekisterit yhdistettiin ja henkilökunta tutustui toistensa kirjastoihin, jotta esimerkiksi Tervon asiakkaita osataan neuvoa Vesannolta. Kyse on toiminnallisesta muutoksesta, jonka kirjastontädit ovat tehneet onnistuneesti, Jaakkola kertoo. -Videochat-kokeilu oli hyvä, vaikkakin totesimme testauksessa, että haluamme erilaisen käyttöliittymän. Nyt olemme hankkineet uudenlaisen ja käytämme sitä. Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että pystymme nyt investoimaan sellaiseen, mikä oikeasti toimii. Pienen kunnan on ollut helppo lähteä mukaan ja onhan meillä päätöksentekijät tämän takana. Parhaimmillaan saamme parannettua palveluita, kilpailuetua ja kustannustehokkuutta Ristikangas kertoo. Tervossa digitaalisaatio nähdään strategisesti kunnan tulevaisuuden kannalta. -Kuopion torilla näytimme, että etätöiden tekeminen Tervosta onnistuu ja esittelimme uusille pilottiperheille 3Dlasien avulla, miltä vuoden 2019 asumismessujen ekokodit rannalla tuntuvat, Ristikangas virnistää.

vaan digitaalisten palveluiden kehittäminen on ollut osittain hajanaista. Lisäksi eri väestöryhmien välillä on suuria eroja digiosallisuuden asteessa, mikä voi olla uhkana kansalaisten yhdenvertaisuudelle ja tuottaa alueellista eriarvoisuutta. -Esimerkiksi Tanskassa on lähdetty päinvastaiselle linjalle. Siellä valtio on ottanut vetovastuun ja vienyt digitalisaation vuorovaikutteiseksi. Asenne erottaa meidät Tanskasta, Jaakkola täräyttää. Auvisen mukaan Suomessa tulisi edetä Ruotsin mallin mukaisesti niin, että julkinen hallinto ylläpitäisi tietoliikenneverkkoja ja markkinoilla toimivat yhtiöt hoitaisivat palvelutuotannon asiakkaille. -Pitkien välimatkojen johdosta tulemme tarvitsemaan sekä kiinteitä että langattomia yhteyksiä, mutta 100%:n peittoa emme todennäköisesti tule siltikään saavuttamaan, Auvinen sanoo. Raportin (9/2017) mukaan Suomessa operaattorit eivät ole kovin kiinnostuneita rakentamaan laajakaistaa harvaan asutulle maaseudulle taloudellisen riskin vuoksi. Ratkaisuksi puuttuvaan infrastruktuuriin tarjotaan uusia valokuituhankkeita ja vääränlaisten tukikriteerien poistamista. Digikokeiluja ehdotetaan eriarvoistumisen estämiseen. Suositukset jättävät avoimeksi kysymyksen siitä, mitä tapahtuu, jos valokuituhankkeet eivät toteudukaan edes tukikriteerejä muokkaamalla. Hallituksen periaatepäätöksellä käynnistetty valtakunnallinen Nopea laajakaista -hanke on ollut käynnissä vuodesta 2008 ja jatkuu vuoteen 2019 johtuen mm. peruuntuneista valokuituhankkeista. Ydinkysymykseksi jäänee, riittääkö markkinaehtoinen palvelutuotanto varmistamaan laajakaistan saatavuuden harvaan asutulla maaseudulla, jotta digiosallisuus tasaarvoisesti Suomessa toteutuu.

Minna Jaakkola

Missä valokuitua, siellä digiosallisuutta?

ja Aki Sirén olivat etäyhteydessä Tervon Lohimaasta

Suomessa syrjäseuduilla on totuttu palvelujen vähenemiseen.

Digitalisaatio voi tarjota ratkaisuja kuntien palvelutuotantoon – erityisesti harvaan asutulla maaseudulla. Valokuitua on PohjoisSavoon vedetty, vaikkakaan kaikkialla ei olla yhteyksien päässä. Valokuidun määrä vaihtelee alueittain Suomessa.

Kuopion torille.

Lähteet:

-Hyötyjä on vaikea saada, jos tieto ei kulje fyysisesti linjoja pitkin. Laajakaistaa voidaankin verrata perusinfraan kuten tiestöön tai viemäriverkostoon, jotka ovat nykypäivän asumisen edellytyksenä maaseudulla, Jaakkola kertoo.

Smart Countryside. Maaseudun palveluiden kehittäminen ja monipuolistaminen digitalisaatiota ja kokeiluja hyödyntämällä. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9/2017

Valtioneuvoston Smart Countryside -raportissa (9/2017) todetaan, ettei Suomessa ole yhtenäistä kansallista digitaalista strategiaa,

Nopea laajakaista -hanke: www.viestintavirasto.fi

www.vnk.fi/julkaisut

Valtion talousarvioesitys 2017: www.budjetti.vm.fi

17


- Ihmiset ja hyvinvointi-

KYLÄRADIOTOIMINTA ALKOI YLÄ-SAVOSSA Ylä-Savossa käynnistyi kesällä kyläradio yhteistyössä Radio Sandelsin kanssa. Kyläaktiivit raportoivat kylien toiminnasta.

Teksti: Hannakaisa Markkanen Kuvat: Eemeli Kiukkonen ja Riku Jokinen

Kyläradiotoiminta on käynnistynyt kesällä 2017 Ylä-Savossa yhteistyössä Radio Sandelsin kanssa.

-Radio Sandelsin ja Iisalmen Sanomien toimittajat pitivät koulutuksen noin parillekymmenelle kyläreportterille ennen toiminnan aloittamista. Yllättävän hyvin saimme innokkaita ihmisiä mukaan, iloitsee hanketyöntekijä Satu Peltonen Kylät sydämellä -hankkeesta. Maarit Äyhynmäki on yksi kyläreporttereiksi lähteneistä kyläaktiiveista. Hän oli juttukeikalla perhetapahtumassa Joenvarren Seurahuoneella Kiuruvedellä. -Lähdin mukaan kyläreportteriksi, koska siinä yhdistyy tiedotus ja maaseudun kehittäminen, kaksi seikkaa, jotka kiinnostavat henkilökohtaisella tasolla, Äyhynmäki kertoo. -Arvostus radiotyötä kohtaan on entisestään vahvistunut, kun huomaa, miten haasteellista työtä tämä on jopa näin pienessä mittakaavassa tehtynä, Äyhynmäki jatkaa. Äyhynmäen mukaan haastateltavat ovat pääosassa ja heidän tapaaminen ja erilaisista asioista puhuminen on mukavaa ja mielenkiintoista.

18

-Varsinkin kun unohtaa, että nauhoittaa lähetystä ja pälpättää vaan omana itsenään. Pystyn jo nauramaan tahattomalle komiikalle, jota jutuissani on. Toivon, että muu Ylä-Savo vähintäänkin hymyilee, Äyhynmäki nauraa.

Kyläradiotoiminnan käynnistäminen on osa Ylä-Savon Veturi ry:n rahoittamaa Kylät sydämellä-hanketta, joka on Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän yhteinen kehittämishanke. Hanke tuo kylille lisää lähipalveluita ja toimintaa kylätaloille. Kylät sydämellä-hanke Facebookissa!

Äyhynmäki haastatteli Joenvarren Seurahuoneella Mari Nurminiemeä.


Pohjois-Savossa tapahtuu

Kulttuuria Sisä-Savossa Kulttuuritapahtumia, kuten teatteria, yhteislaulutilaisuuksia ja kulttuurijoulukalenteri, järjestetään Rautalammilla, Suonenjoella, Tervossa, Vesannolla ja Konnevedellä. Toimintaa toteutetaan paikallisten taiteilijoiden ja alueen nuorien kesätyöntekijöiden sekä harrastajien kanssa. Sisä-Savon Sävelet ry toteuttaa Kulttuuri kylässä -hankkeen. www.savelet.info/kulttuuri-kylaessae

Sisä-Savossa

Kolumni

Saisiko olla, halutuimman maakunnan ainekset Minulla oli kesällä ilo esitellä Pohjois-Savoa keskieurooppalaisille vieraille. Otimme heidät vastaan sananmukaisesti keittiön oven kautta. Yhdeksänhenkinen asiantuntijaraati tuli noutamaan maakuntamme hakemuksen Suomen ensimmäiseksi eurooppalaiseksi ruokamaakunnaksi.

Tunsin suurta ylpeyttä kun arvovaltaiset ruokavieraat kertoivat olevansa haltioituneita ensiluokkaisista raaka-aineistamme, ihmisten vilpittömästä vieraanvaraisuudesta, turvallisesta elinympäristöstä, Puijon tornista avautuvista maailmanperintötason maisemista sekä erilaisten liikuntaharrastusten parissa olleista tervehenkisistä ihmisistä. Osaamme siis pitää huolta itsestämme, toisistamme ja luonnosta.

järjestetään kulttuuritapahtumia lapsille ja aikuisille.

Vierailun aikana he totesivatkin Kuopion alueen olevan parhaiten piilossa pidetty salaisuus, johon he ovat päässeet tutustumaan. Heidän mielestään savolaisiin järvimaisemiin verrattavia näkymiäkään ei löydy KeskiEuroopasta muualta kuin maalauksista.

Koti rannalla -asumismessut Tervossa vuonna 2019 Koti rannalla -asumismessut järjestetään Tervossa

kesällä 2019. Messujen teemana on moderni ja ekologinen asuminen. Mukaan haetaan 25 pilottiperhettä. Perheet voivat vaikuttaa mm. energiaratkaisuihin, kierrätykseen sekä ranta-alueiden suunnitteluun. www.kotirannalla.fi

Tässähän ne ovat, Suomen halutuimman maakunnan ainekset. Niistä loihditaan niin arkeen kuin juhlaan kolmen hoon fiiniä dainingia - huolenpitoa, hyvinvointia ja haluttavuutta. Ja totta tosiaan, Pohjois-Savolle myönnettiin European Region of Gastronomy -tunnustus vuodeksi 2020. Tervetuloa pöytään!

Pitäjäraadit aloittivat toimintansa Kuopiossa

Marko Korhonen

Kuopiossa aloittivat 1.6.2017 toimintansa pitäjäraadit,

Pohjois-Savon liitto

joiden tehtävänä on edistää alueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä alueen kehittymistä. Riistavesi, Vehmersalmi, Karttula, Nilsiä, Maaninka ja Juankoski saivat omat raatinsa. www.kuopio.fi

Maakuntajohtaja

Kuva: Jari Sihvonen 19


-Monipuolinen yrittäjyys-

SAVOSTA DESIGNIA MAAILMALLE Savosta viedään paljon puuta maailmalle – ja nyt myös lasidesignia. Nuori lasitaiteilija Sini Majuri on valloittamassa Japania omilla lasiesineillään, joiden muotoilemisessa käytetään puuta. Suunnitteilla on myös tehdä valaisimia, joissa yhdistyvät suonenjokelainen puu ja suupuhallettu lasi.

Teksti ja kuvat: Hannakaisa Markkanen

Suonenjoella vanhassa 1800-luvun lopulta olevan maalaista-

lon tuvassa on syntynyt Sini Majurin lasitaiteen muotoilussa käytettyjä puisia aihioita. Nyt sorvi on siirretty sivuun ja pöydälle on aseteltu juuri Japanin designmessuilla olleita lasisia vuoria. -Omasta metsästä on kaadettu puut, joista veljeni Simo on sorvannut tai veistänyt sopivia muotteja muun muassa näihin vuoriin ja juomalaseihin, Majuri kertoo.

Designia savolaisesta puusta Ensimmäisenä ei tule mieleen, että suonenjokelaista puuta käytetään lasimuotoilussa.

-Puu on minulle luonnollinen materiaali käytettäväksi. Periaatteessa muottina voisi toimia kipsi tai vaikkapa vesimeloni, mutta

20

se ei olisi välttämättä kauhean kätevää, Majuri naurahtaa. Savolainen luonto on ollut Majurille rakas jo lapsesta saakka. Hän saa innoituksensa luonnosta. -Ehdottomasti luonto on tärkeä osa taidetta ja inspiraatiota. Pystyn myös konkreettisesti käyttämään puuta materiaalina designin työstämisessä. Ekologisuus ja kestävyys ovat minulle tärkeitä arvoja, Majuri sanoo. Tervaleppä on esimerkiksi yksi puulajeista, jota on käytetty Majurin töissä paljon. -Se on hyvin kestävää ja puun syyt ja oksat tulevat siinä kauniisti näkyviin. Muotteja voidaan käyttää monta kertaa esimerkiksi juomalasien valmistuksessa. Puu kestää sen, että siihen puhalletaan sulaa lasimassaa. Hiiltynyt pinta antaa oman säväyksensä esimerkiksi lasivuoriin, Majuri kertoo.


Esineillä on sielu Viimeiset vuodet ovat vieneet Majuria ympäri maailmaa. Hän

on edustanut Suomea lasidesignin saralla mm. Saksassa ja New Yorkissa. Tähän saakka ura on keskittynyt lasitaiteen puolelle. Perheyrityksen kehittämisen taustalla on halu tehdä myös käyttöesineitä ihmisille. -Haluan elättää itseni lasidesignilla. Leipä ei välttämättä ole vielä ollut kovin leveä, mutta tavoitteena on, että voin lisäksi voisi hieman juustoakin leivän päälle saada. Tämän vuoksi taiteen lisäksi haluan tehdä käyttöesineitä, kuten juomalaseja, maljakoita ja valaisimia, jotka soveltuvat myös osaksi kodin sisustusta, Majuri kertoo. Massatuotantoa ei ole kuitenkaan suunnitteilla. Tarkoituksena on tehdä yksilöllisiä tuotteita, jotka kestävät aikaa. -Puhun usein, että tekemilläni lasiesineillä on sielu. Se viittaa esineen arvoon. Arvo lähtee jo siitä, että puut on kaadettu oman perheen voimin, muotit ja lasimuotoilu on tehty huolellisesti käsityönä alusta loppuun saakka, Majuri sanoo.

Savosta Japaniin Savosta on pitkä matka Japaniin, jossa Majuri oli kesäkuussa ILT Interior Lifestyle Tokyo-designmessuilla esittelemässä Vuori-esineitä.

Lasivuoret esiteltiin Japanin designmessuilla.

-Olen todella iloinen, että Mansikka ry:n tuella pääsimme Japaniin saakka. Messuosastojen rakentaminen on kallista puuhaa, joten rahoitus tuli tarpeeseen. Esillä olo on tärkeää, jotta tunnettuutta ja kontakteja karttuu, Majuri kertoo. Japani on mielenkiintoinen portti Aasian markkinoille ja Majurin unelmana on ollut jo pitkään saada omaa muotoilua sinne. -Suomalaista muotokieltä arvostetaan Japanissa ja onhan vuorilla paikallisessa kulttuurissa erityinen asema. Niitä pidetään jopa pyhinä. Näistä lähtökohdista on hyvä aloittaa keskustelua paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa, Majuri kertoo. Majurin lasivuoristoa tullaan näkemään muun muassa Japanin luksushotelleissa. -Saimme myös hyviä kontakteja ja tulihan sieltä myös ihan oikeata kauppaakin, Majuri hymyilee.

toilua, mutta pian savolaista puuta tullaan näkemään lasin rinnalla, Majuri kertoo. Tulevaisuuteen Majuri suhtautuu luottavaisin mielin ja halu maailmalle on kova. -Voisihan sitä jäädä toki Suomeenkin, mutta markkinat ovat kovin pienet omalla alalla. Jos mielii sitä juustoa leivän päälle, on lähdettävä maailmalle. Lisäksi olemme lähdössä mukaan MikroGrow-verkostoon Pohjois-Savossa. Toisten kokemukset ovat varmasti hyödyllisiä ja vievät eteenpäin omaa liiketoimintaa. Yhdessähän sitä yleensä syntyy ideoita, joita lähteä viemään Savosta maailmalle, Majuri hymyilee.

Suunnitteilla valaisimia puusta ja lasista

www.sinimajuri.com

Metsäalan perheyritys Eiran Keirtan Oy on laajentanut toimin-

Tutustu MikroGrow-verkostoon, joka edistää

taansa lasidesignin puolelle ja suunnitteilla on myös käyttää puuta uusissa valaisimissa.

mikroyritysten kasvua ja kansainvälistymistä. www.mikrogrow.fi

-Seuraavaksi on tarkoitus tehdä valaisimia, joissa suonenjokelaista puuta käytetään myös osana valaisinta. Puun ja suupuhalletun lasin yhdistäminen on ollut tähän saakka enempi osana muo-

21


-Monipuolinen yrittäjyys-

4H-yhdistykset työllistävät nuoria 4H-yhdistykset kouluttavat nuoria vanhusten viriketoiminnan järjestämiseen ja palvelujen tuottamiseen Ylä-Savon ja Koillis-Savon puolella. Hankkeiden tuloksena nuoret ovat perustaneet omia yrityksiä ja vanhusten elämänlaatua on saatu parannettua.

Teksti: Hannakaisa Markkanen Kuva: Arvo&Lahja -hanke

4H-yhdistyksillä on Ylä- ja Koillis-Savossa esimerkiksi Iisalmes-

sa, Pielavedellä, Siilinjärvellä ja Maaningalla käynnissä kehittämishankkeita, joiden avulla koulutetaan nuoria järjestämään virikepalveluita vanhuksille. Virikepalveluilla tarkoitetaan esimerkiksi ulkoilua, leipomista tai bingon pelaamista. 14-18 -vuotiaat nuoret vierailevat vanhusten palvelukodissa viikoittain. Kyse ei ole varsinaisesta hoitotyöstä, vaan vanhusten elämänlaadun ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parantamisesta. -Olemme järjestäneet myös vanhuksille joulujuhlan ja luontopäivän, jossa ollaan oltu isommallakin porukalla yhdessä nuorten ja vanhusten kesken, hanketyöntekijä Päivi Partanen Arvo&Lahja-hankkeesta kertoo. Yhteiskunnallisesti tärkeänä tavoitteena on tehdä vanhustyöstä luonteva ja tavoittelemisen arvoinen työpaikka sekä tarjota työkokemusta nuorille. Hankkeiden avulla nuorille tarjotaan tutustumismahdollisuus hoiva-alalle ja yrittäjyyteen kotiseudulle. -Tavoitteena on, että kotihoidolla ja omaisilla on valmis kanava, jonka kautta saada luotettavia nuoria viriketoiminnan järjestäjiksi. Kaksi nuorten omaa yritystä on jo syntynyt, Partanen kertoo.

Yrittäjiä Siilinjärvellä 18-vuotiaat siilinjärveläiset yrittäjät Julia Rokkila ja Sonja Tirkkonen kertovat olleensa TET-harjoittelussa palvelutalo Akuliinassa, mistä kimmoke mukaan vanhusten auttamiseen lähti.

-Näimme kuinka kiitollisia vanhukset olivat meidän tekemästä työstä, ja tulimme siitä itsekin iloiseksi, Rokkila ja Tirkkonen kertovat.

22

Kiinnostusta yrittäjyyteen on nuorilla naisilla ollut aina, sillä siinä saa itse päättää kaikesta. Yrittäjyyskurssi toi pontta yrityksen perustamiseen. - Kun mietimme, millaisen yrityksen haluamme, mieleemme tulivat heti vanhukset ja heidän auttaminen. Soittelimme asiasta 4H-yhdistykselle, ja sieltä kerrottiin Arvo&Lahja-hankkeesta, Rokkila ja Tirkkonen sanovat. Puolestaan 17-vuotias Ville Meklin on ollut mukana 4H-toiminnassa ja kuuli sitä kautta hankkeesta ja innostui lähtemään mukaan. -Näin paljon mahdollisuuksia päästä tutustumaan erilaisiin vanhuksiin ja ennen kaikkea oppimaan heiltä elämästä, kertoo yritystoimintaa aloittava Meklin. Rokkila ja Tirkkonen kertovat, että heillä on 3-5 asiakaskäyntiä viikossa. -Yrittäjinä olemme oppineet hurjasti ottamaan vastuuta. Vaikka vanhustyö on mahtavaa, olemme enemmän kiinnostuneita muista ammateista, kertovat yo-kirjoituksiin ja korkeakouluopintoihin valmistautuvat Rokkila ja Tirkkonen. Meklin aikoo jatkaa vanhusten kanssa työskentelyä vielä hankkeen loputtua yrityksensä kautta.

Ylä-Savon Veturi ry ja Kalakukko ry ovat rahoittaneet kehittämishankkeita. www.siilinjarvi.4h.fi/hanke-arvo-lahja www.iisalmi.4h.fi/yty-hanke


Kolumni

Kaikki alkaa kiitoksesta Pyysivät kirjoittamaan monialayrittäjyydestä maaseudulla. Se on sinänsä somaa, koska minähän en ole yrittäjä. Olen free lancer ja vaikka monet ovat kehottaneet, en ole tullut ainakaan vielä pistäneeksi omaa yritystä pystyyn. Kyllä se varmasti asioita helpottaisi, mutta minä olen vähän huithapeli ja yrittäjän on oltava jämpti eläjä. Toki myös sopivassa määrin hullu ja railakas kokeilemaan uusiakin asioita, mutta jämpti kuitenkin.

Ensimmäisen tilini, niin sanotusti vieraalta tienatun, olen kui-

tenkin saanut yrittäjältä. Tai jos tarkkoja ollaan, sain ihan ensimmäisen liksani eräältä oman kylän läpinuukalta emännältä nostettuani kaksi päivää perunoita pirunmoisessa räntäsateessa. Urakan jälkeen emäntä löi tympeänä viiden markan kolikon kopraani, käänsi selkänsä eikä antanut työpanoksestani sanallista kiitosta. Se jäi kaivelemaan, kiitos-sanan kanssa ei olisi jäänyt. Mutta opettavaista se oli, koska siitä saakka olen osannut itse kiittää niitä, jotka ovat omalla työllään minun eloani helpottaneet – joko palkan edestä tai ilman. Siitä oikeana pitämästäni tilistä jäi mukavampi muisto. Piirinuohooja Veikko Ahonen eli meillä päin legendan maineessa kulkeva Nuohooja-Veikko ojensi minulle TET-viikon jälkeen Alvar Aallon kuvalla koristetun setelin sekä antoi kiitosta, opastusta ja rakentavaa palautetta. Harvaa ihmistä muistelen niin suurella lämmöllä kuin tätä toistakymmentä vuotta sitten kuollutta nuohoojaa, koska viidenkymmenen markan setelin lisäksi Veikko antoi minulle selvät raamit siitä, kuinka monialamies maaseudulla pärjää.

Ei Veikkokaan varsinaisesti monialayrittäjä ollut, mutta

hormien puhdistamisen lisäksi hän jelppasi syrjäkylien asukkaita monella muullakin tavalla. Autokyydittömät mummot saivat mökkinsä ohi ajavalta nuohoojalta kaupasta tarvitsemansa tavarat, maanviljelijälle löytyi horminoomista lehmänpoijitusapu ja ihan varma olen siitä, että monessa talossa Veikko puhdisti noet myös asukkaiden sieluista. Veikko osasi kuunnella sopivasti, puhua passelisti ja jättää lähtiessään valoisamman olon sellaisellekin asiakkaalleen, joka oli tuuminut ennen nuohoojan tuloa hyvinkin synkkiä mietteitä.

heistä on ollut yhteistä se, että jossakin vaiheessa he ovat itkeneet paikallislehdessä yrityksensä kannattamattomuutta ja moittineet toimialueensa asiakkaita siitä, jotta mikä se on kun eivät palvelut kelpaa. Niinpä. Mikähän olisi?

Minusta maaseutu tarvitsee Nuohooja-Veikkoja. Ei yksin

työlleen eläviä eikä itsestään asiakkaidensa heittopusseja tekeviä yrittäjiä, ei asemansa tähden kusipäistyneitä vaan työn ja yrittämisen ilosta kylillä vaikuttavia ihmisiä. Sellaisille on helppo sanoa, jotta kiitos. Ja sellaisia on helppo kiittää. Minä muuten kiitin sitä vitosen antanutta emäntää, mutta seuraavana vuonna en perunannostoon lähtenyt. Eikä harmita yhtään.

Antti Heikkinen Kulttuurin sekatyömies

Kuva: Otto Virtanen, WSOY:n kuvapankki

Kaikki tämä kävi nuohoustyön ohessa, montaa minuuttia nuohoojan työpäivä ei sivutoimien takia venynyt. Ylimääräisestä palkasta ei puhuttu, mutta sellaiseksi laskettiin puolin ja toisin jäävä hyvä mieli. Tämä kuulostaa nyt vahvasti klisheeltä, sitä se ei kuitenkaan ole. Kuten ei sekään, että jokaisessa nuohoojan käyntipaikassa kuultiin ihan varmasti – niin ikään puolin ja toisin yksi ratkaiseva sana: Kiitos. Veikon lisäksi olen kohdannut toisenlaisiakin maalaisyrittäjiä. He ovat olleet ylimielisiä, asiakkaisiinsa tympeästi suhtautuvia ja oman henkisen käyntikorttinsa pahaksi paskovia. Useimmille

23


-Monipuolinen yrittäjyys-

Marjantuotantoon ja -jalostukseen erikoistunut Sinikasviksen yrittäjäpariskunta Jouko Kotilainen ja Wan Mundee tuottavat tilallaan mansikkaa, vadelmaa ja omenaa. Sinikasvis jalostaa niistä ja metsämarjoista mehuja, marjasekoituksia ja -survoksia sekä uutuutena myös kuivattuja tuotteita.

MARJOJA LÄHIKOULUIHIN JA -KEITTIÖIHIN UUSIUTUVALLA ENERGIALLA Sukevalla sijaitseva marjantuotantoon ja -jalostukseen erikoistunut Sinikasvis on ensimmäisten joukossa bioenergian hyödyntämisessä Pohjois-Savossa. Se tuottaa energiansa marjatuotteiden valmistukseen aurinkoenergian ja metsähakkeen avulla. Marjatuotteiden lisäksi uutuutena valmistetaan myös omenasipsiä.

Teksti: Hannakaisa Markkanen Kuvat: Eemeli Kiukkonen

24


Lähimarjoja kouluihin ja terveyskeskuksiin

Uudet omenasipsit kuivatetaan ylijäämälämmöllä

Sinikasviksen toiminnan juuret ovat mehunpuristuksessa ja

Kesällä marjasesongin aikaan puukaasulaitos käynnistetään ja

-Meidän tuotteita toimitetaan Pohjois-Savon ja erityisesti Ylä-Savon kunnille sekä Kainuun puolelle. Suurtalouskeittiöt ovat pääasiassa meidän asiakkaitamme eli käytännössä koululaiset, vanhukset ja kuntien työntekijät syövät meidän marjojamme, Kotilainen kertoo.

-Olemme laajentaneet tuotevalikoimaa omenasipseihin ja ne kuivatetaan hukkalämmöllä. Lisäksi olemme kuivanneet marjoja ja tehneet niistä marjajauheita. Ja missään näissä meidän tuotteissa ei ole lisäaineita, Kotilainen sanoo painokkaasti.

siitä siirryttiin tuotevalikoiman laajennukseen. Lähiruokaa, kuten marjasurvoksia ja marjasekoituksia, tarjoillaan pohjoissavolaisissa kouluissa ja terveyskeskuksissa.

Puukaasua ja aurinkoenergiaa Sinikasvis hyödyntää uusiutuvaa aurinkoenergiaa ja metsäha-

ketta marjantuotannossaan. Reilun vuoden käytössä ollut puukaasulaitos varmistaa energiansaannin tuotannon tarpeisiin. Maaseuturahaston investointitukea Sinikasvis sai puukaasulaitokseen Pohjois-Savon ELY-keskukselta.

se on käytössä seuraavaan kevääseen saakka. Puukaasulaitoksen sähköä käytetään marjojen pakastukseen ja ylijäämälämpö hakkeen ja marjojen sekä omenasipsien kuivatukseen.

-Vanhempi poikani haluaa lähteä opiskelemaan energia-alaa, ja nuorin poika aloittaa metsäkonekoulussa opinnot. Pidän sitä merkittävänä asiana, että omasta pihapiiristä pojat ovat saaneet kimmokkeet opiskelulle. Ja saa nähdä, josko vielä jatkajakin löytyisi perhepiiristä, Kotilainen sanoo toiveikkaana.

www.sinikasvis.fi

-Olemme olleet kiinnostuneita uusiutuvasta energiasta jo pitkään ja kävimme tutustumassa erilaisiin ratkaisuihin. Puusta maksetaan nykyään sen verran, että melkein sama jalostaa se omaan käyttöön, Kotilainen virnistää. -Saksalaisen Spannerin tekniikan avulla puuhake kaasutetaan, ja jäähdytetty ja puhdistettu kaasu syötetään poltettavaksi kaasumoottoriin, mistä saadaan sähköä. Hukkalämpöä syntyy jäähdytyksessä ja sekin otetaan talteen. Vuodessa kuluu puuhaketta noin 600 kuutiota yritystoiminnan pyörittämiseen, Kotilainen kertoo. Koska energiantarve vaihtelee vuoden kiertokulun mukaan ja vuorokauden sisällä, jää sähköä myös yli oman energiatarpeen. Ylimääräinen sähkö tuotetaan Oulun Energialle.

Tuotevalikoimaa on laajennettu omenasipseihin.

-Ylimääräinen sähkö syötetään verkkoon ja meiltä vähennetään sähkölaskusta se määrä, minkä olemme itse tuottaneet Farmivirtana Oulun Energialle, Kotilainen summaa.

25


BIOTALOUDEN HEADHUNTERIKSI? Headhunterit rekrytoivat työntekijöiksi huippuammattilaisia tälläkin hetkellä yritysten toimeksiannosta. Maa- ja metsätalouden piirissä headhuntereita ei ole ainakaan vielä paljolti näkynyt, mutta ensi vuonna heitä saatetaan nähdä jo Pohjois-Savossa. Mistä oikein on kysymys?

Teksti ja kuvat: Hannakaisa Markkanen

Maaseutuammattiin ry on lähtenyt innovatiivisesti liikkeelle rekrytoidakseen maa- ja metsätalouteen uusia tekijöitä. Mukaan ovat lähteneet niin työelämän kuin oppilaitosten edustajat.

-Kyse on maaseudun ammattien erityisesti metsäalan ammatteihin rekrytoimisesta ja uudenlaisen verkostomaisen toimintamallin luomisesta yhteistyössä yritysten ja koulutusorganisaatioiden kanssa, kertoo Maaseutuammattiin ry:n toiminnanjohtaja Niina Mäntyniemi.

Biotalouteen uutta työvoimaa Uuden toimintamallin tavoitteena on varmistaa osaltaan työvoiman saatavuutta metsätalouteen ja laajemminkin biotalouteen.

-Paikallisesti taustalla ovat myös viime aikojen investoinnit metsäalalle esimerkiksi Varkauteen ja Äänekoskelle. Myös mahdollinen Kuopion Finnpulp lisää työvoiman tarvetta Pohjois-Savossa. Tänä vuonna 3,7 prosenttia kaikista ensisijaisista hakijoista valitsi luonnonvara-alan toisen asteen koulutukseen Pohjois-Savossa. Vaikka olemmekin pieni ala, voisi luku olla suurempikin, Mäntyniemi jatkaa.

26

Headhunterit houkuttelevat uudelleenkouluttautumaan Toimintamallin ajatuksena on, että maatalouden ja metsäalan

ammattilaiset, jotka liikkuvat jo valmiiksi ihmisten parissa, toimivat alansa lähettiläinä ja headhuntereina. -Esimerkiksi metsäfirman puunostaja tai ProAgrian neuvoja voisi vinkata maa- ja metsätalouden mahdollisuuksista kohdatessaan uutta ammattia harkitsevan ihmisen. Tällöin vaikkapa maatilalla vieraileva puunostaja tai neuvoja osaisi kertoa vaikkapa metsäkoneenkuljettajan ammatista tai muusta alaan liittyvästä tehtävästä jo paikan päällä ja kannustaa uuden opiskeluun, Mäntyniemi visioi. -Toinen kuvio on se, että alan vaihdosta kiinnostuneelle tarjottaisiin ns. tutustumisjaksoa ja kartoitettaisiin koulutustarvetta. Esimerkiksi maatilalla työskennellyt osaa jo valmiiksi monenlaista ja ajatuksena on, että jo olemassa olevaa osaamista pystyttäisiin täydentämään eikä tarvitsisi välttämättä kouluttautua alusta asti, Mäntyniemi kertoo. -Myös työttömät työnhakijat voisivat kokeilla mallia, jos mielii uudelleenkouluttautumisen pariin, Mäntyniemi jatkaa.


-Monipuolinen yrittäjyys-

Toimintamallin jalkauttaminen kokeilemalla Headhuntereista toivotaan lähettiläitä

maa- ja metsätalouden alan mahdollisuuksien esille tuomiseen ja alalle soveltuvien ihmisten kannustamiseen. Uudessa toimintamallissa on myös omat haasteensa. Se vaatii mukaan lähteviltä tahoilta sitoutumista, tiivistä yhteistyötä sekä tehokasta viestintää. Esiselvityshankkeessa haastatellaan mm. Metsä Groupin, Stora Enson, Sydän-Savon maaseutupalveluiden, Pohjois-Savon MTK:n ja Metsäkeskuksen sekä Savon koulutuskuntayhtymän edustajia. -Olemme järjestäneet työpajan ja lisäksi haastattelemme työelämäorganisaatioiden ihmisiä, kuinka löytää oikeat henkilöt headhuntereiksi ja miten motivoida heitä ”headhunttaukseen” oman toimen ohella. Raha ei ole ainut motivaattori, Mäntyniemi valottaa. Vuoden loppuun mennessä esiselvityksen tulokset ovat valmiit ja halu toimintamallin kokeiluun kova. -Haluamme lähteä jalkauttamaan toimintamallia heti ensi vuonna, sillä vain kokeilemalla saamme vahvistuksen toimintamallille. Uusia tekijöitä tarvitaan, ja koulutusprosessit kestävät useamman vuoden, joten mahdollisimman nopeasti pitää lähteä liikkeelle, Mäntyniemi kertoo.

Biotalouden headhunteriksi -hanke toteutetaan 1.1.2017 - 31.12.2017 välisenä aikana ja sitä rahoittaa Kalakukko ry. www.maaseutuammattiin.fi/hankkeet Biotalous: biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista. Tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvaroja Suomessa ovat metsien (vihreä bioHeadhunterit talous), maaperän, peltojen (keltaivarmistavat osaltaan nen biotalous), vesistöjen ja meren työvoimaa biomassa eli eloperäinen aines sekä makea vesi (sininen biotalous). maa- ja metsätalouteen.

Niina Mäntyniemi

27


-Monipuolinen yrittäjyys-

Automaatioratkaisuja globaaleille yrityksille Leppävirran teollisuusalueella Sorsakoskella sijaitsee entisen huoltoaseman tiloissa Savon Automaatio Oy, joka aloitti toimintansa alueella sijaitsevan Fiskarsin tiloista. Yritys suunnittelee ja asentaa automaatiojärjestelmiä globaaleille teollisuuden toimijoille.

Teksti: Hannakaisa Markkanen Kuva: Riku Jokinen

Investointituki on mahdollistanut liiketoiminnan laajennuksen ja sen, että uskalsin ottaa riskiä.

Savon Automaatio Oy on yritys, joka tarjoaa asiakkailleen automaatio- ja ohjelmistosuunnittelua, automaatioasennuksia ja sähkölaitteistojen tarkastuksia sekä teollisuusrobotteja. Yrittäjäksi Pasi Ikonen ryhtyi vuonna 2014. Hän työskenteli pitkään ennen yrittäjäksi ryhtymistään opettajana Savon ammatti- ja aikuisopistossa.

Automaation opettajasta yrittäjäksi -Ajattelin, että sen verran on ikää, että nyt on viimeinen hetki vaihtaa hommia, jos meinaa. Kouluhommien ohella tein toiminimellä valtuutetun sähkötarkastajan hommia, joten ihan kylmiltään en hypännyt, Ikonen kertoo. Opettajan kokemuksesta ja kontakteista on ollut hyötyä myös omaan yritystoimintaan ja asiakkaiden saamiseen. Asiakkaat ovat teollisuuden globaaleja yrityksiä, joille räätälöidään automaatiojärjestelmiä. -Valmistamme erilaisia tuotantolinjoja ja niiden ohjelmistoja erilaisten tuotteiden valmistukseen. Eli käytännössä esimerkiksi teollisuuden tarpeisiin ohjausjärjestelmiä ja käyttöliittymien ohjelmointia. Teemme myös päivityksiä vanhoihin ohjausjärjestelmiin, Ikonen selventää.

28

Maaseuturahaston tuella merkitystä maaseudulle Yritys sai tukea Mansikka ry:ltä huoltoaseman muutostöihin ja

yhteistyörobotin hankintaan. Yhteistyörobotit on tarkoitettu työskentelemään ihmisten kanssa ja suunniteltu vastaamaan tuotannon haasteisiin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. -Investointituki on mahdollistanut liiketoiminnan laajennuksen ja sen, että uskalsin ottaa riskiä, Ikonen sanoo. Sorsakosken kyläaktiivi Ikonen intoutuu kehumaan maaseuturahastoa yleisemminkin. -Onhan sillä maaseudulle iso merkitys ja se maksaa itsensä takaisin; erityisesti maaseudun asuttuna pitämiseen ja elinkeinojen toimivuuteen eri kylillä. Voisin pitää aika pitkänkin luennon tästä aiheesta, Ikonen naurahtaa.

www.savonautomaatio.fi


Työtä ja lähipalveluita osuuskunnasta Suonenjoen ja Rautalammin kuntien Työtä osuuskunnasta -hankkeen tuloksena on syntynyt jo kaksi osuuskuntaa, jotka työllistävät kuntalaisia ja työttömiä. Osuuskunnat tarjoavat palveluita pääasiassa yksityisille henkilöille, mutta Suonenjokikin on ostanut palveluita osuuskunnalta. Suonenjoen kaupungin työllisyyspalvelujohtaja

Teksti ja kuva: Hannakaisa Markkanen

Minna Hynninen-Tuovinen (vas.) ja osuuskuntaohjaaja Hanne Seppälä

Suonenjoen ja Rautalammin alueella toimiva Pirtsakki Osuuskunta aloitti toimintansa vuoden alussa ja hetkeä myöhemmin Rautalammille perustettiin Osuuskunta Kosken Tuike, joka käynnisti uudelleen Kosken Puotipiika -kyläkaupan toiminnan.

Työtä osuuskunnan kautta Pirtsakissa on 13 jäsentä ja palveluita löytyy laidasta laitaan: sii-

vousta, ompelua, kirjanpito- ja tilitoimistopalveluita, suutari-, kiinteistönhuolto- ja mökkitalkkaripalveluita sekä kuulolaitehuoltoa. Kosken Tuike puolestaan on keskittynyt kyläkauppatoimintaan. -Osa on työllistynyt täysipäiväisesti ja kaikille on töitä jonkin verran riittänyt. Työttömille on töitä löytynyt tätä kautta, Työtä osuuskunnasta -hankkeen projektiohjaaja Hanne Seppälä kertoo. Osuuskuntamuotoinen yrittäminen säästää aikaa ja rahaa, sillä osuuskunta hoitaa vakuutukset, kirjanpidon ja monta muuta asiaa. -Työn tekeminen perustuu työsopimukseen osuuskunnan ja jäsenen välillä. Työsuhde on samanlainen kuin muillakin työnantajilla. Lisäksi osuuskunnan jäsenillä voi säilyä oikeus palkansaajan työttömyysturvaan, Seppälä kertoo.

Osuuskunnat voivat osallistua kilpailutuksiin Pirtsakki kävi tutustumassa paikalliseen osuuskuntatoimintaan Ruotsissa, jossa kunnat tuntuivat ostavan osuuskunnan palvelui-

ta. Suomessakin osuuskunnat voivat osallistua kuntien kilpailutuksiin, vaikkei niitä palveluntarjoajina ole vielä juurikaan näkynyt Pohjois-Savossa.

Pirtsakin avajaisissa.

-Hankintahenkilöstömme mukaan kilpailutuksen tarjoajana on harvoin ollut osuuskunta. Hankintalain näkökulmasta osuuskunta voi olla tarjoajana julkisissa tarjouskilpailuissa, kertoo PohjoisSavon hankinta-asiamies Minna Heikka IS-Hankinta Oy:stä, jonka omistavat pääosin pohjoissavolaiset kunnat ja julkisyhteisöt.

Suonenjoki kokeillut palveluita Pienten toimijoiden osuuskuntia on Heikan mukaan mahdollis-

ta tukea kuntien hankinnoissa etenkin kansallisten kynnysarvojen alittavissa pienhankinnoissa, joissa toimitaan hankintayksikön kuten esimerkiksi kunnan ohjeiden mukaan. Sosiaali- ja terveyspalveluja voi hankkia myös palvelusetelillä, jolloin kilpailutusta ei tarvita. Suonenjoen kaupungin omistama Suonenjoen vuokratalot on ostanut Osuuskunta Pirtsakin palveluita. -Pirtsakilla on sopimus Suonenjoen vuokratalojen kanssa kiinteistönhuollosta. Henkilökohtaisen avustajan palveluita voitaisiin myös ostaa osuuskunnalta, Seppälä kertoo.

Mansikka ry on rahoittanut Työtä Osuuskunnasta -hanketta. www.tyotaosuuskunnasta.wordpress.com

29


-Yhteystiedot-

Mansikka ry Ainonkatu 2, 77600 Suonenjoki www.mansikkary.fi

Riikka Pehkonen

Hannakaisa Markkanen

Kirsi Manninen

Toiminnanjohtaja Puh. 040 532 5310

Tiedottaja, HighwaySavo-viestintähanke Puh. 050 527 9943

Hankesihteeri Puh. 045 131 5077

riikka.pehkonen@mansikkary.fi

hannakaisa.markkanen@mansikkary.fi

kirsi.manninen@mansikkary.fi

Pohjois-Savon ELY-keskus Käyntiosoite: Kallanranta 11, Kuopio, Postiosoite: PL 2000, 70101 Kuopio, Puhelinvaihde: 0295 026 500 www.ely-keskus.fi/pohjois-savo

Henna Huovinen

Pekka Stjerna

Tuulikki Vesterinen

Eija Äärilä

Maaseutukoordinaattori Puh. 0295 026 604 henna.huovinen@ely-keskus.fi

Yritysasiantuntija Puh. 0295 026 625 pekka.stjerna@ely-keskus.fi

Leader-asiantuntija Puh. 0295 026 639 tuulikki.vesterinen@ely-keskus.fi

Maaseutuasiantuntija Puh. 0295 026 623 eija.aarila@ely-keskus.fi

30


Tukea yritysten ja alueen kehittämiseen Kalakukko ry Isoharjantie 6, rakennus S1, 2. krs. 71800 SIILINJÄRVI www.kalakukkory.fi

Maaseudun ja sen eri alueiden kehittäminen tukee ja turvaa viihtyisän elämän pohjoissavolaisille asukkaille. Yrittäjyys luo maaseudulle elinvoimaa, lisää palveluja ja työpaikkoja. Paikallisiin ihmisiin ja elinkeinoihin pohjautuvana sitä ei voi kukaan viedä alueelta pois.

Yritystuet Jaana Paananen

Sanna Happonen

Toiminnanjohtaja Puh. 040 510 3258

Hankekoordinaattori Puh. 040 519 6046

jaana.paananen@kalakukkory.fi

sanna.happonen@kalakukkory.fi

Yritystukea maaseuturahastosta voivat hakea aloittavat tai jo toiminnassa olevat yritykset. Yritystukea voi hakea luonnollinen henkilö, osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja osuuskunta. Lisäksi yritysryhmän on mahdollista saada tukea yhteistyön kehittämiseen tai kehittää uusia palvelupaketteja.

Kehittämistuet Ylä-Savon Veturi ry Antinkatu 10, 74120 Iisalmi www.ylasavonveturi.fi

Yhteisöt ja yhdistykset voivat hakea maaseuturahastosta tukea paikallisen kylän tai laajemman alueen palveluiden tai kulttuurin kehittämiseen sekä alueen viihtyisyyden parantamiseen. Myös yhteisöjen yhteistyöhön on mahdollista saada tukea.

Mille alueelle? Pohjoissavolaiset yritykset ja yhteisöt voivat hakea tukia kaikkialla muualla paitsi Kuopion ja Varkauden keskusta-alueilla. Elintarvikkeiden ensiasteen jalostus on tukikelpoista kaikkialla Pohjois-Savossa.

Mistä rahoitusta haetaan? Sari Hyttinen

Minna Partanen

Toiminnanjohtaja Puh. 040 868 0998

Hankeneuvoja Puh. 040 760 7173

sari.hyttinen@ylasavonveturi.fi

minna.partanen@ylasavonveturi.fi

Rahoitusta haetaan Pohjois-Savon ELY-keskukselta

tai paikalliselta Leader-ryhmältä Hyrräpalvelussa. Ota yhteyttä Leader-yhdistykseen tai ELY-keskukseen ennen hakemuksen tekoa! Lue lisää: www.highwaysavo.fi

31


Pohjois-Savon Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen maaseutulehti 2017