Page 1

SUOMENHEVONEN Suomenhevosliitto ry:n jäsenlehti 2014 OMENHE V SU IITTO r.y. SL O

Suomenhevosen monipuolisuuden juurilla s.8 On aika vastata kasvatuksen haasteeseen s.25 Terveisiä länsigötanmaalta s.40


”Liput salkoon 6.9. Suomenhevosen päivän ja suomenhevosen kunniaksi.” Suomenhevonen 2014 TOIMITUS/JULKAISIJA Suomenhevosliitto ry TAITTO JA SUUNNITTELU Monika Partanen ja Aleksi Perämäki Petäjäveden nuorisotalo Feenix KANSIKUVA Anna Karhila PAINOPAIKKA Kirjapaino Kari Oy, Jyväskylä

Suomenhevonen –lehti ei synny ilman suomenhevosia rakastavia taustajoukkoja! Haluammekin osoittaa suuren kiitoksemme laajalle suomenhevosystävien verkostolle, jotka antoivat oman panoksensa lehden tekoon. Mutta mitäpä me emme olisi valmiita tekemään suurisilmäisen, muhkean, viisaan, lihaksikkaan ja ennen kaikkea oman suomenhevosemme eteen . Yksikään ei ole kieltäytynyt tästä tehtävästä. Ja se johtunee siitä, että onneksi, suomenhevonen kerää ympärilleen vielä sitä vanhaa kunnon yhteishenkeä, josta ainakin me olemme todella ylpeitä! Kiitos teille! Suomenhevosliitto ry Löydät meidät Facebookista!

Hyvät Suomenhevonen 2014lehden lukijat Suomen ja Euroopan pitkään jatkunut alavireinen suhdanne on vaikuttanut melkeinpä kaikkeen. Olemme saaneet jatkuvasti kuulla tiedotusvälineistä laskevan talouden tuomista huonoista uutisista. Mutta kyllä ne unohtuvat, kun kohtaamme toisen lajitoverin, hevosihmisen. Totopelaamista harrastavan puheet ennen pitkää menevät onnistuneisiin ja mieleenpainuviin voittoihin ja pärjääviin hevosiin. Ratsastajat puhuvat silmät kirkkaina miten on saatu hevosta kehittymään ja kun tapaa vanhan savotan miehen, ennen pitkää puhe kääntyy hänen parhaaseen hevoseen. Ravimiesten kohdatessa käydään valmennettavien hevosten kehittämistarpeita läpi ja etsitään yhdessäkin ratkaisuja kehittymisen tielle. Hevonen tuottaa ympäristöönsä hyvin monenlaisia positiivisia asioita ja hevosen arvostus ihmisten keskuudessa on hyvin vankkaa. Näin kesän kynnyksellä tammoille etsitään sopivia isäoriita ja selataan HUkuvastoa tai Veijo Toivosen orikirjaa. Haaveillaan uudesta varsasta josta voi kehittyä jalostuksen myötä entistä parempi ravuri tai ratsu tai monipuolinen huippusuorittaja moniin lajeihin. Varsasta toivotaan kehittyvän hyväluonteinen ja varmakäytöksinen lenkkikaveri tuomaan jokapäiväistä mielenvireyttä ja fyysistä kuntoa omistajillekin. Joillekin hevonen mahdollistaa osa-aikaisen tai päätoimen tulon. Nyt kehotan varsottamaan tammoja. Viime aikoina on tapahtunut paljon hyviä aloitteita ja oivalluksia suomenhevosen osalta. Kimppaomistukset lisääntyvät, Porin kuninkuusravit nostavat palkintoja kuninkaallisille, varsahuutokauppa kuninkuusravien yhteydessä saa varmasti ihmiset liikkeelle jo perjantaina klo 16 alkavaan huutokauppaan. Me ollaan kovasti kehittämässä ja laajentamassa suomenhevosen yhteiskäyttömahdollisuuksia ja kehittelemässä uusia monitoimikilpailumuotoja ja myös PM yhteistyötä. On tosi mukava kuulua hyvähenkisiin hevosihmisiin ja suomenhevosporukkaan. Hyvää alkavaa kesää, käykää raveissa paikanpäällä, juuri sinä ja kaverisi rikastutatte ravitapahtumaa olemalla mukana !

Timo Ryynänen Suomenhevosliitto ry:n puheenjohtaja

Susanna Hoppula

Suomenhevosliitonlehti 2014

3


Sisällysluettelo Puheenjohtajalta .............................................................................................................................................................................................. 3 Suomenhevosliitto r.y. .................................................................................................................................................................................... 5 Onko voikukka hevoselle rikkakasvi ........................................................................................................................................................... 7 Suomenhevosen monipuolisuuden juurilla ............................................................................................................................................ 8 Tilastotietoa ....................................................................................................................................................................................................... 13 Yhteistyötä, taitoa ja tunnetta- varsojen koulutusta Hiekkalan hevostilalla ................................................................................ 14 Suomenhevosten seurassa Pariisissa ......................................................................................................................................................... 18 Suomenhevosliiton tiedote, Suomenhevosliiton VeriRyhmä auttaa tuntemattomia potilaita ............................................... 21 Vuoden parhaat 2013 ...................................................................................................................................................................................... 22 Suomenhevosen jalostusta Kymijoelta Laatokan rannoille ................................................................................................................ 25 On aika vastata kasvatuksen haasteeseen- hankkeita ja muita toimia Ypäjän Siittolanmäellä ............................................... 26 Palkintotaso nousuun KUNINKUUSRAVI- lippujen ennakkomyyntikampanjalla ........................................................................ 28 Varsahuutokauppa suomenhevosille KUNINKUUSRAVI ...................................................................................................................... 29 Suomenhevoskasvatus opinnäytetyön aiheena .................................................................................................................................... 31 Raviliiga haastaa mukaan alan harrastajat ja ammattilaiset ............................................................................................................... 32 Nuoret radoille, Suomenhevostalkoot yhteisellä asialla ...................................................................................................................... 33 Suomenhevosen kouluttaminen ratsuksi -tapahtuma Joensuussa ................................................................................................. 34 Yhteistyöllä Pariisiin ........................................................................................................................................................................................ 38 Terveisiä länsigötanmaalta ........................................................................................................................................................................... 40 Monipuolinen suomenhevonen, Suomenhevosliiton viestintätyöryhmä ponkaisee liikkeelle .............................................. 43 Kasvatus- ja jalostustyöryhmä, PM-työryhmä ........................................................................................................................................ 44 Nuoret toimittaa: Kauneus on katsojan silmissä .................................................................................................................................... 46 Laakin tallilla tavoitteellista kasvatus- ja ravitoimintaa ........................................................................................................................ 52 Työvaljastusta opettelemassa - jälleen kerran ........................................................................................................................................ 54

Laura Rannan v.2015 kalenteri myynnissä Lapin AMK:ssa kuvataidetta opiskeleva Laura Ranta teki opinnäytetyönsä teososana vuoden 2015 seinäkalenterin Suomenhevosliitolle. Kalenteri koostuu vuosien 2011-2013 aikana maalatuista suomenhevosaiheisista teoksista. Haluamme kiittää Lauraa erittäin onnistuneesta yhteistyöstä ja toivottaa menestyksekästä tulevaisuutta kuvataiteen parissa. Vuoden 2015 kalenteri on saatavilla jäsenetuna kesän 2014 aikana.


OMENHE V SU IITTO r.y. SL O

Suomenhevosliitto r.y.

Suomenhevosliitto r.y on perustettu Saarijärvellä 4.tammikuuta 1998. Liiton kotipaikkana on perustamispaikkakunta Saarijärven kaupunki. Liiton toiminta-alueena on koko Suomi. Liitto on suomen Hippos ry:n jäsen. Suomenhevosliitto ry on suomenhevosen käyttöä ja arvostusta edistävä valtakunnallinen yhdistys. Liitto pyrkii toiminnallaan lisäämään ja jakamaan tietoa suomenhevosesta sekä tietenkin pyrkii hankkimaan laajan kannatusjoukon suomenhevosen ympärille. Päästäksesi liiton jäseneksi sinulla ei tarvitse olla omaa suomenhevosta, eikä sinun tarvitse aktiivisesti harrastaa hevosurheilua.

Hevosen rukous

Kaikkien viimeistään 3.8.2014 klo:15:30 mennessä jäseneksi liittyneiden kesken arvotaan uudenveroinen Custom-kilpakärry. Voit liittyä jäseneksi Suomenhevosliiton osastolla ravitorilla. Myös vanhat jäsenet voivat osallistua kärryarvontaan palauttamalla tämän lipukkeen osastolle.

OMENHE U V S

Lisäksi kaikkien lippukkeen paluttaneisden kesken arvotaan VIP-lippuja kuninkuusraveihin 2015 •

Montako rekisteröityä suomenhevosta oli rekisterissä vuonna 2013? 19600

Oletko Suomenhevosliiton jäsen? Kyllä

En

Jos et: haluatko saada jäsentarjouskirjeen Suomenhevosliitolta? Kyllä

28009

En

IITTO r.y. SL O

Rakkaat ihmiset, Kuulkaa mitä pyydämme. Antakaa meille tarpeeksi ruokaa, puhdasta vettä sekä kylliksi lepoa. Pitäkää tallimme puhtaina. Älkää lyökö meitä syyttä. Älkää panko jääkylmiä kuolaimia suuhumme, sillä ne polttavat kielemme kuin tulinen rauta. Älkää repikö suutamme suitsilla. Suokaa meille usein ystävällinen sana. Älkää myykö meitä, jos elämme vanhoiksi. Suokaa meille nopea kuolema palkaksi siitä, mitä olemme teille tehneet. Ja muistakaa: huonohevonen kertoo kaikille, että hänen isäntänsä on kelvoton mies.

Osallistu arvontaan!

Haluatko saada infopaketin Joensuun Kuninkuusraveista 2015? Kyllä

En

Nimi Puhelinnumero Katuosoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti

Harry Strengin kirjasta suomenkielenalkeet

Palauta lipuke Porin Kuninkuusravien ravitorille Suomenhevosliiton osastolle viimeistään 3.8.2014. Kerro toiveesi ja kehittämisajatuksesi Suomenhevosliitolle lomakkeen taakse!


Suomenhevosliiton jäsenenä tuet suomenhevosen puolesta tehtävää työtä rodun säilyttämiseksi elinvoimaisena. Suomenhevosliitto edustaa suomenhevosta sen kaikissa käyttömuodoissa ja kokoaa positiivisella toiminnalla suomenhevosihmisten yhteisön, jossa toimiminen on kaikkien yhteinen juttu. Liiton jäseneksi voi liittyä kuka tahansa suomenhevosen ystävä, omaa hevosta sinulla ei tarvitse olla.

Jäsenedut 2014 •

Suomenhevonen- lehti kaksi kertaa vuodessa

Kuninkuusravien käsiohjelma

Ennen vuodenvaihdetta saat suositun seinäkalenterin seuraavaksi vuodeksi

Custom Sulky Oy: edullisia tarjouksia peruskunnostetuista Custom-kärryistä

MILDTEX Oy Finland: Mildtex-tuotteista 15 % alennus

Tallivaruste.fi: 10% alennus normaalihintaisista tuotteista. Tilaa oma alennuskoodisi: asiakaspalvelu@tallivaruste.fi

Palveluhakemisto: tekstimainos yhteystietoineen sekä linkki kotisivuillesi

Suomenhevosliittoon yhteisöjäseninä kuuluvat seurat ja yhdistykset ovat etusijalla Prix de Suomenhevosliitto-luokkien saajiksi

Suomenhevosliitto ry:n hallitus 2014 Hallitus, jäsenasiat ja pankkiyhteys Timo Ryynänen (puheenjohtaja) Niittyjamalintie 11, 81700 Lieksa puh. 0400-378633 timo.ryynanen@pp3.inet.fi Jaana Strömberg (varapuheenjohtaja) Verkkalantie 154, 41900 Petäjävesi puh. 0400-640247 jaana.stromberg@gmail.com Rauli Anttila (rahastonhoitaja) Kalliolantie 35, 03400 Vihti puh. 050-4102966 rauli.anttila@elisanet.fi

Heidi Sinda

Kyläsuontie, 31720 Urjalankylä puh. 040-5861937 heidi.sinda@hessitalli.fi

Anna Karhila

Karhilantie 111, 42100 Jämsä puh. 050-3640 378 anna@karhilanet.fi

Ilpo Jaarinen

Tuomelantie 58, 03400 Vihti puh. 040-529 4413 ilpojaarinen@netti.fi OMENHE V SU IITTO r.y. SL O

Terveiset Suomenhevosliitolle

Hannu Kalalahti

Uitontie 142, 32200 Loimaa puh. 040-8607600 hannu@kalalahti.net

Hannu Lepola

Hirvipuhdontie 28, 85840 Kuona puh. 040-560 9643 riikka.laitinen74@hotmail.com

Jaakko Mikkonen

Lähteenkorvantie 63 B, 73320 Nilsiä jjm50@suomi24.fi

Antti Turunen

Laakiintie 151, 82310 OravisaloA puh. 044-0511 220

Jäsenasiat Johanna Norppa (sihteeri) johanna.norppa@gmail.com

Suomenhevosliiton pankkiyhteys 540804-224967, IBAN: FI32 5408 0420 0249 67

Laskutusosoite Suomenhevosliitto ry

Rauli Anttila

www.suomenhevosliitto.fi

Kalliolantie 35 03400 VIHTI rauli.anttila@elisanet.fi puh. 050 410 2966


Ori Kesä-Toto 22,0 Käy tutustumassa, tiedät millä astutat! Erisukuinen vaihtoehto, hyväluontoinen, täysi 10, terve ja pirteä. Erittäin hyvä ajaa kaikkialla sekä hyvä käsitellä. Kesä-Toto on sellainen kuin suomenhevosen kuuluu olla. Uransa huipulla Kesä-Toto juoksi kaudella peräti 14 ykköstilaa ja oli siten toiseksi voitokkain suomenhevonen. Astutus 100,-€, varsamaksu 500,- €.

John Ahlskog, Mustasaari 040-7620 297 Kuva: Julia Södergård

Onko voikukka hevoselle rikkakasvi Voikukka luokitellaan oikeastaan hevoselle rehukasviksi, vaikka se on terveysvaikutteiltaan todellinen Super food eli rehukasvi jossa on ”lääkinnällisiä” ominaisuuksia. Todellinen syöty rohto. Voikukka on erityislaatuinen siksi, että se sisältää oikeastaan melkein kaikkia vitamiineja ja kivennäisiä. Se on todellinen valon voimia sisältävä. A,D ja E vitamiinit, joita usein syötetään hevosille synteettisin lisin, kuitenkin samaan aikaan tiedostetaan kuinka tärkeitä kyseiset vitamiinit ovat nimen omaan suomessa asuville hevosille. Tiineet, imettävät ja kisaavat hevoset sekä raskasta työtä tekevät hevoset saisivat tästä todellakin apua ja tukea ravitsemukseen. Samalla voikukka on ominaisuuksiltaan erityselimiä vitalisoiva. Sillä on kyky poistaa kuona-aineita. Riippuen, mitä kasvin osia käytetään ja mihin tarkoitukseen. Lähinnä nyrkkisääntönä on, että maanpäälliset osat ravitsemukseen ja juuristo siihen ”lääkinnällisempään” hoitoon. Voikukka olisi viljelykasvinakin yksi helpoimmista kasvatettavista, koska se menestyy olosuhteissa kuin olosuhteissa (kaikkihan sen tietävät, kuinka haastavaa on kitkeä voikukkia pois pihoista ja pelloilta). Voikukka sopii erityisen hyvin mahahaavan tukihoitoon hevosille runsaan kalsium arvon vuoksi, se sopii elektrolyyttimäiseen antoon kalium pitoisuuden vuoksi, se vähentää mädättäjäbakteerien kasvua suolistossa inuliiniensa vuoksi. Se sopii oikeastaan, katsotaan asiaa mistä näkökulmasta tahansa, hevosen täydelliseen kokonaisvaltaiseen hoitoon, päästä kavioihin. Se sopii kaikille ja on varoajaton. Voikukkaa pidetään rikkaruohona nykyään, ennen se oli todellinen voimaannuttava kasvi, joka oli herrojen herkku ruokapöydissä. Sinimailanen on syrjäyttänyt voikukan tämän päivän hevosen ruokinnassa, tai ainakin osissa maita näin on. Voikukka on myös yksi harvoista kasveista, jotka kelpaa oikeastaan kaikille eläinlajeille, myös meille ihmisille. Me ihmiset olemme jossain kohtaa alkaneet vain ajattelemaan sitä rikkaruohona, oletettavasti sen valtavan kyvyn myötä levitä ja peitota alleen muu kasvillisuus. Eli siitä on tullut visuaalinen haitta. Ruokaa hevosille se on kuitenkin parhaimmillaan, vaikka kuka väittäisi mitä. Jos maailmassa saisi valita hevosilleen vain kaksi muuta ruoka-ainetta perusheinän lisäksi, valintani olisi tyrni ja voikukka. Ja jokainenhan voi tehdä tutkimusretken kasvimaailmaan ja miettiä miksi sitten rehukulttuurissa on niin paljon tarjontaa, jos luonto sisältää niinkin hyviä aineksia. Siteeraten edes mennyttä nimeltä mainitsematonta hevosmiestä: ”Mitä voikukassa ei ole, sitä ei hevonen tarvitsekkaan” Nina Viitamäki

Luontoäidin hevoset

Suomenhevosliitonlehti 2014

7


Anna Karhilan arkistosta

Suomenhevosen monipuolisuuden juurilla Suomenhevosta on totuttu markkinoimaan monipuolisuudellaan. Maailman nopeimpiin kylmäverisiin ravihevosiin kuuluva rotu on sitkas ja toimiva työhevonen sekä ratsu, joka taipuu moneen, vaikka ei olympialajeissa huipulla taistelekaan. Valjakkoajossa suomenhevoset ovat kärkipäässä jopa maailmantasolla. Lisäksi suomenhevosella on lukuisia muita tehtäviä harrastekumppanista terapiatyöhön. Tavatonta ei ole sekään, että sama hevonen kilpailee menestyksellä useammassa lajissa. Mutta miksi suomenhevonen on niin monipuolinen? Vastausta täytyy lähteä etsimään historian hämäristä. Suomenhevosen kantakirja on reilut sata vuotta vanha, mutta monipuolisuuden juuret ovat paljon kauempana. Monipuolisuutta tukeneet kantakirjaussuunnat – 1924 perustettu yleishevoskantakirja, 1965 sen tilalle vuosien keskustelun jälkeen saatu juoksijakantakirja sekä vuoden 1971 perusteellisessa kantakirjauudistuksessa tehty historiallinen ja maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen jako neljään kantakirjaussuuntaan – ovat kaikki syntyneet suomenhevosessa olemassa olleiden ominaisuuksien pohjalta. Suomalainen hevonen, millä nimellä 8 Suomenhevosliitonlehti 2014

suomenhevosta aina 1970-luvun alkuun saakka kutsuttiin, mielletään aina alkuperäiseltä käyttötarkoitukseltaan työhevoseksi. Sitä se varmasti olikin, sillä hevonen vakiintui Suomeen varmasti rautakaudella samaan aikaan maanviljelyksen kanssa. Suomalaisella hevosella on kuitenkin ollut läpi historian useita erilaisia rooleja, joista osa on ollut jopa aikoinaan tärkeämpiä kuin työjuhdan rooli. Maa- ja metsätalouden vetovoiman lähteen lisäksi suomenhevonen on ollut sotilasratsu ja kulkuväline, myöhemmin myös juoksija. Nämä historian muut roolit jäävät usein mielikuvissa paljon työkäyttöä pienempään asemaan.

Juuret ratsuna ja pienhevosena Ensimmäiset todisteet hevosista Suomessa ovat peräisin rautakaudelta. Aina 1700-luvulle saakka suomalaisista hevosista ja etenkin niiden alkuperästä on hyvin vähän tietoa. Varmaa on vain se, että hevoset olivat pieniä ja sekä niiden alkuperä että tyyppi olivat luultavasti monenkirjavia – ja että niitä tarvittiin sekä maatalouden palveluksessa että ratsuhevosina. Ratsun rooli oli suomalaisen hevosen historian alkuvaiheissa paljon tärkeämpi kuin nykypäivän näkökulmasta arvaakaan. Voi jopa väittää, että suomenhevonen ei

alun perin olekaan työhevonen, niin kuin yleensä ajatellaan, vaan pienhevonen ja ratsu. Ratsuna suomalainen hevonen toimi sekä tiettömien taipaleiden kulkuneuvona että ratsuväen palveluksessa. Ratsusotilaista varusteineen on löytöjä Suomesta jo 700-luvulta. Keskiajan molemmin puolin sodankäynti oli Euroopassa elinkeino, jolla hallitsijat vahvistivat asemiaan ja talouttaan. Sodankäynti nojasi paljolti ratsuväkeen, jonka merkitys Suomessa korostui etenkin 1500-luvun jälkimmäiselläpuoliskolla, kun vanha viha Suomen naapurivaltioiden Ruotsin ja Venäjän välillä leimahti uudelleen sodaksi. Tuolloin Suomeen perustettiin ratsulipusto ja sen myötä kuninkaan käskyllä hevossiittoloita, joihin tuotiin jalostusainesta Pohjanmeren toiselta puolen saakka. Myöhemmin vierasperäistä verta tuli sotilashevosten mukana Suomeen useita kertoja. Ratsuväki vaikuttikin voimakkaasti suomalaisen hevoskannan kehitykseen aina kantakirjanpitoon saakka. Sotilashevoset jättivät oman leimansavuosisatain saatossa kotoperäiseen hevoskantaan. Kantakirjanpidossa puolestaan vuonna 1924 perustettu yleishevoskantakirja luotiin palvelemaan nimenomaan armeijan ratsuväen tarpeita.


Oman maaperän lisäksi suomalaiset joutuivat 1600-1700-luvuilla ruotuväen mukana taistelemaan ratsain ympäri pohjoista Eurooppaa. Suomalaisista hakkapeliitoista tuli tuolloin käsite, samoin heidän pienistä ja vaatimattomista mutta uskomattoman sitkeistä hevosistaan. Noilta ajoilta ovat peräisin ensimmäiset järjestelmälliset aineistot, joista on mahdollista määrittää suomenhevosen ulkonäköä ja kokoa. Niistä paljastuu suomenhevosen alkuperä pienhevosena; 1700-luvun sotaväen rullien mukaan suomalaiset hevoset olivat keskimääräiseltä kooltaan nykyisen vuotiaan suomenhevosen kokoisia. Suurin piirtein saman kokoisina tai vain hieman isompina suomalaiset hevoset säilyivät paikoin aina 1900-luvun alkuun saakka, etenkin itäisessä Suomessa. Kantakirjanpidon aikaan kasvanut tarve jalostaa maatiaishevonen vahvaksi ja suurikokoisemmaksi vetojuhdaksi painoi liki unholaan myöhemmin sekä pienhevosen että ratsun, mutta molempien ominaisuudet säilyivät suomenhevosen perimässä.

Laippa Suomenhevosliitto

Kulkuneuvosta juoksijaksi Tieolot olivat Suomessa heikot aina autonomian aikaan saakka. Siellä missä ei ollut vesireittejä, oli kesäaikaan teiden puuttuessa pakko kulkea jalan tai ratsain. Kesäajan kulussa oli käytössä oli myös kesäreki eli purilaat, joilla taakat saatiin kuljetettua hevosen selkään sidottuna vaikeassakin maastossa. Niihin voitiin yhdistää puusatula, mutta aina sitäkään ei ollut käytössä. Ratsain liikkuminen oli sangen yleistä etenkin itäisessä Suomessa, missä tiettömiä taipaleita oli paljon ja maasto on monin paikoin hankalaa. Vaikka Suomessa ei ole ratsastuskulttuurin perinnettä, hevosen selkään nouseminen oli kuitenkin meillä menneillä vuosisadoilla siis osa arkipäivää. Tunnetumpi ja nykypäivää kohti tultaessa myös yleisempi rooli kulkuvälineenä hevosella oli kärryjen ja rekien vetäjänä. Suomi on pitkien välimatkojen maa, ja hevonen oli autoa yleisempi aina toiseen maailmansotaan saakka. Vielä senkin jälkeen hevoset olivat yleinen näky jopa kaupunkien toreilla. Hevoskyytien varassa toiminut kyytilaitos purettiin järjestelmänä vasta vuonna 1955. Vähintään yhtä pitkään jatkui hevosen käyttö kuljetusvälineenä maataloudessa ja jopa teollisuudessa. Hevonen oli olennainen osa jopa sotakorvausponnisteluja sekä kuljetusvälineenä sotakorvausteollisuudessa että osana sotakorvauksissa Neuvostoliittoon toimitettua materiaalia.

” Ravikilpailuista tuli lopulta suomenhevosen pelastaja rodun vaikeina vuosina maatalouden koneellistumisen tehdessä työhevosista tarpeettomia. ”

Jokivarren Kunkku Olavi Ilmonen

Kuljetusvälineenä käytöstä puhuttaessa ei sovi unohtaa etenkään rahdinajoa, jolla oli 1900-luvun alkupuolella suuri taloudellinen merkitys koko valtakunnan mittakaavassa. Kulkuvälineenä käytöstä virisi myös ravikilpailutoiminta. Se sai alkunsa kilvanajosta muiden matkojen ohessa ja kehittyi jopa valtion taholta tuetuksi kilpailumuodoksi. Ravikilpailujen katsottiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa olevan hyvä keino arvioida ja kehittää suomalaista hevosrotua. Tämä tuntuu yllättävältä, kun vain muutamia vuosikymmeniä myöhemmin virallinen jalostusjohto piti ravikilpailutoimintaa rodun kannalta jopa vahingollisena tai ainakin kannustavan väärien ominaisuuksien kehittämiseen hevosissa. Raviurheilu kulki kuitenkin rinta rinnan suomalaisen työhevosen kehittämisen kanssa, eikä työhevoselle ja juoksijalle arvokkaita ominaisuuksia ollut aina mahdollista erottaa toisistaan, minkä totesi myös hevoshoidon tarkastaja Pentti Arppe vuonna 1968. Ravikilpailuista tuli lopulta suomenhevosen pelastaja rodun vaikeina vuosina maatalouden koneellistumisen tehdessä

työhevosista tarpeettomia. Nämä vaaran vuodet alkoivat 1960-luvulla, kun hevonen väistyi autojen, traktoreiden ja muiden tieltä kadoten muutamassa vuosikymmenessä myös ihmisten mielistä. Vielä 1940-luvulla suomenhevonen oli maan talouselämälle välttämätön ja kiinteä osa katukuvaa sekä kaupungeissa että maaseudulla. Pari vuosikymmentä myöhemmin suomenhevosesta oli tullut mielikuvissa osa katoavaa maaseutua. Sitä pidettiin ennen kaikkea työhevosena, vanhanaikaisena ja vaatimattomana sekä ominaisuuksiltaan että tyypiltään. Ilman raviurheilua se olisi noina vuosina saattanut jopa hävitä. Raviurheilunkin myötä pelastuminen oli vain täpärä, sillä mielikuva vaatimattomasti ja menneeseen maailmaan kuuluvasta työhevosesta iskostui syvälle ihmisten mieliin juuri niinä vuosina, kun koko kansakunnalle tuntui olevan tärkeää irrottautua maalaistaustastaan.

Elämäntehtävä työhevosena Huolimatta hevosen varhaisista rooleista mm. kulkuvälineenä ja ratsuna nimenomaan työhevosen rooli nousee yhä suomenhevosen historiasta ensimmäisenä Suomenhevosliitonlehti 2014

9


esiin, eikä suotta. Historian saatossa suomenhevonen on ollut useimmille hevosen omistajille nimenomaan tärkeä kumppani arkisessa työssä. Maataloudessa hevonen oli jo keskiajalla tärkeä etenkin muokkaustöissä vetovoiman lähteenä. Toden teolla hevosen voimaa ja nopeutta kuitenkin tarvittiin maataloustöiden kaikissa vaiheissa vasta maatalouden alkaessa koneellistua 1700-luvun lopulta alkaen. Sitä ennen työvaiheista esimerkiksi kylvö ja sadonkorjuu olivat käsityötä, jossa hevosia tarvittiin korkeintaan kuljetusvälineinä. Uusien maatalouskoneiden ja niiden kautta tehostuneen viljelyn ansiosta hevosesta tuli viimeistään 1800-luvun lopulla koko maassa uudella tavalla välttämätön vetojuhta maataloudessa. Samoihin aikoihin metsätalouden nousu merkittäväksi elinkeinoksi toi hevosille uusia tehtäviä mm. puun kuljetuksessa. Näiden tehtävien myötä alkoi hevosten todellinen kultakausi Suomessa. Samat tehtävät olivat suomalaiselle hevoselle kuitenkin myös koetinkivi. Etenkin talvisissa savotoissa hevoset joutuivat todelliseen testiin luonteen, vetokyvyn ja sitkeyden osalta. Pienen rodun ominaisuuksien riittämisestä vaativampien tehtävien edessä oltiin huolissaan, mikä oli tärkein sysäys sille, että suomalaista hevosta ryhdyttiin rotuna jalostamaan määrätietoisesti 1800-luvun lopulta eteenpäin. Maa- ja metsätalouden vaatimukset ohjasivat jalostustyötä vahvimmin aina 1970-luvulle saakka.

Suomenhevosen rooli itsenäisyystaistelussa Savottatöiden lisäksi sotavuodet vaativat suomenhevoselta paljon. Suomen puolustusvoimien liikkuvuus ja vetovoima olivat toisen maailmansodan aikaan käytännössä kokonaan hevosten harteilla. Sotavuosina suomenhevonen joutui käyttämään kaiken monipuolisuutensa. Tykistön, kuormaston, huollon ja joukkojenkuljetuksen vetotehtävien lisäksi se toimi sodan aikana mm. ratsuna.

Historian hämäristä jouduttiin hakemaan käyttöön myös ikivanhoja konsteja, mm. purilaat ja kantosatulat, joiden avulla tiettömillä taipaleilla oli mahdollista hoitaa välttämättömät kuljetukset. Rankoissa olosuhteissa suomenhevonen osoitti sitkeytensä ja kestävyytensä paitsi työllään, myös pelkällä selviämisellään. Pelkästään sotatalvien pakkanen ja sodan pitkittyessä pahentunut rehupula olisivat voineet nujertaa hevosten hevosten toimintakyvyn, ellei kyseessä olisi ollut pohjoisen koviin olosuhteisiin sopeutunut rotu. Suomenhevonen oli sotivalla Suomelle elintärkeä myös kotirintamalla, jossa se hoiti kunnialla maataloustyöt tottumattomienkin käsissä. Suomenhevosen sotavuosina antamaa panosta ei voikaan liikaa korostaa ja kunnioittaa. Itsenäisyystaistelussa suomenhevonen oli ollut mukana kuitenkin jo silloin, kun oma valtio oli vasta haave. Kansallisuusaate heräsi Suomessa 1800-luvun lopulla. Sitä tukemaan virisi monimuotoinen yhdistystoiminta, jossa hevosystäväinseurat ja hevoskasvattajainyhdistykset olivat tärkeässä roolissa. Toiminnan varjolla vietiin ja edistettiin kansallisuusaatetta ja jalostettiin niitä ajatuksia, joiden pohjalta oma valtio itsenäisyystaistelussa lopulta luotiin. Hevosmiesten parlamentti on käsite, joka on myöhemmin iskostui ihmisten mieliin tarkoittamaan jotain muuta, mutta aikanaan sellainen oli seuratoiminnan verholla tavallaan todellisuudessa olemassa kirjaimellisessa merkityksessään.

Monipuolisuuden merkitys Suomi oli aina sodan jälkeiseen aikaan saakka suhteellisen köyhä maa. Hyvin harvassa talossa oli varaa hankkia useampia hevosia, joten saman hevosen oli palveltava kaikissa kuviteltavissa olevissa tehtävissä. Tämän sekä aina 1900-luvun alkuun jatkuneen yhtenäisen jalostustoiminnan puuttumisen takia Suomeen ei esimerkiksi Ruotsiin tapaan syntynyt varteen otettavia kantoja muun rotuisista hevosista. Eri rotujen edustajia tuotiin toki Suomeen historian kuluessa runsaasti, ja skaala ulottuu arabeista

venäläisistä sotilashevosista ja orloveista ardennereihin, friisiläisiin ja norfolkinhevosiin sekä ruotsalaisiin ja norjalaisiin hevosiin. Useimmat niistä tuotiin kuitenkin etupäässä parantamaan kotimaista maatiaisrotua, ei niinkään jalostettavaksi omana rotunaan puhdasjalostuksella. Rotuhevosia tuotiin etupäässä herraskartanoihin ja sotilastaloihin, mutta niissäkin niitä sekoitettiin – yllättävää kyllä – maatiaishevosten kanssa. Tämän taustalla saattaa olla osin se, että suomalaisella maatiaishevosella oli puutteistaan huolimatta niin paljon hyviä ominaisuuksia, että rotuhevosilla pyrittiin vain korjaamaan sen heikkouksia, etupäässä kokoa, eikä luomaan kilpailevaa kantaa. Taustalla olivat luultavasti myös taloudelliset seikat, olihan kotimainen maatiaisrotu helpommin ja huokeammin hankittavissa jalostusainekseksi. Koko hevoskantaa ei ollut mahdollisuutta korvata tuontihevosilla, joten jalostustyössä oli lähdettävä saatavilla olevasta materiaalia. Monipuolisuus oli luultavasti yksi tärkeimmistä maatiaishevosen hyvistä piirteistä ja kytkeytyi tiukasti taloudellisuuteen. Se on myös yksi syy, mikä pelasti suomenhevosen kohtalolta, jonka suurin osa eurooppalaisista työhevosroduista kohtasi traktoreiden syrjäyttäessä hevoset työkäytöstä – liki totaaliselta häviöltä tai ainakin kannan hupenemiselta kurisositeetiksi. Monipuolisuuden ja heterogeenisen taustan takia suomenhevosesta pystyttiin löytämään käyttökelpoisia ominaisuuksia muuttuvan hevostalouden tarpeisiin, jopa useampaan hevosurheilulajiin. Suomenhevosen tyyppi oli jalostuksen alkaessa hyvin heterogeeninen, ja on sitä yhä, sillä jalostusaines ei ole ehtinyt valikoitua liikaa. Tästä ovat pitäneet huolen sekä köyhän maan yhdelle hevoselle asettamat moninaiset vaatimukset että moneen muuhun rotuun verrattuna lyhyt jalostushistoria. Onneksi, sillä muuten meillä ei kenties olisi enää suomenhevosta lainkaan. Monipuolisuudestaan suomenhevonen saakin kiittää olemassaoloaan. Liiallinen valikoituminen on suomenhevosen monimuotoisuudelle myös tulevaisuuden uhka. Monikäyttöisyyttä ei suomenhevosesta voi hävittää helposti, mutta sukujen monipuolisuuteen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomioita. Geneettisen monimuotoisuuden nimissä jokainen suomenhevostamma ansaitsee tulla varsotetuksi vähintään kerran elämässään. Teksti:

FM Anna Karhila, joka on pääaineena opiskellut Suomen historiaa. Hän kasvattaa yhdessä miehensä kanssa Jämsässä suomenhevosravureita. Suomenhevosliiton hallituksen jäsen.

Corleone, kuvaaja Krista Heikkilä


Monipuolisuuden esimerkkinä arjen sankari

s.-84, i.Luonteri II, e.Kuvanlento, ei.EroKuva

K.L. Kuva

tehnyt uran ravihevosena, toiminut sen jälkeen 20 vuotta terapiaratsuna ensin Maskun neurologisessa kuntoutuskeskuksessa ja nykyään omistajansa Tiina Järvisen kanssa Hevonkeitaassa Askaisissa

Suomenhevosliitto julisti Facebook-sivuillaan marraskuun lopulla pienimuotoisen kampanjan, jossa etsittiin monipuolisia suomenhevosia. Yksi mukaan ilmottautuneista oli teräsruuna K.L. Kuva, ensi vuonna kolmikymppisiään viettävä vaari, jolla tänä vuonna tuli täyteen • kaksikymmentä vuotta terapiaratsun työssä.

vetänyt omakotitalon hirret metsästä, tehnyt hääkyytejä, toiminut nuorten hevosten kuljetuskaverina, ratsuna ja tuntihevosena

toimii edelleen aktiivisesti terapiahevosena

pitkän iän ja uran salaisuus korkea työmoraali, pitkäikäinen suku ja hyvä rakenne sekä tinkimätön hoito

luonteeltaan utelias mutta jalat maassa pitävä

mittaamattoman arvokas ja työssään korvaamaton, perinteinen suomalainen ”tukkimetsän hevonen”, joka on parhaimmillaan työn tekijänä

Tiina Järvinen

Onnea suomenpienhevonen vuoden 2014 maatiaiseläin!

Vuohimäen Havu, kuvaaja Leena Kahisaari


SUOMENRATSUJEN KUNINKAALLISET yhteistyössä K-Maatalous

4. - 7.9.2014

Suomenhevosten koulumestaruus l Samuli GP -estekilpailu l 6 v. suomenratsujen kasvattajakilpailut este- ja kouluratsastuksessa l Suomenhevosten laatuarvostelun finaali 3-5-vuotiaille l Orikavalkadi l Valjakkokilpailu l

Lisätietoja : www.hevosopisto.fi/srk


Tilastotietoa Suomenhevosten lukumäärä alueittain Hevosjalostusliitto 2010

Sh arvio

Etelä-Pohjanmaa

2400

Etelä-Suomi

2440

Häme

3000

Kainuu

370

Keski-Pohjanmaa

1115

Keski-Suomi

1800

Kymen-karjala

1400

Lapin

479

Mikkeli

900

Nylands län

1277

Pohjanmaa

1200

Pohjois-Karjala

1600

Pohjois-Savo

1600

Satakunnan alue

1960 (tiedot v.2007)

Svenska Österbotten

500

Varsinais-Suomi

1530

Lähde Suomen Hippos

Syntyneet varsat

Susanna Hoppula

Suomenhevosliitonlehti 2014

13


Yhteistyötä, taitoa ja tunnetta- varsojen koulutusta Hiekkalan hevostilalla Iloinen puheensorina täyttää tallinkäytävän. Hiekkalassa on meneillään hevoskerho, ja mukana touhuaa hevostilan vetäjä Paula Jakonen. ”Meillä sopivanluonteiset, nuoretkin hevoset osallistuvat kerhon toimintaan. Hevostaitokerhossa kerholaiset opettelevat perushevostaitoja, usein sellaisia, mihin ratsastuskoulussa ei ole aikaa tai mahdollisuuksia opettaa, ” Jakonen kertoo. Nuoret tilan hevoset kuten ruuna Napsaus, 4 -vuotta, toimivat kerhoissa opetushevosina erilaisissa tehtävissä ja opettavat kerholaisille hevosenkäsittelyä, hoitoa sekä muita hevostoimia. ”Napsaus onkin sellainen tilan perusduunari. Perusajojen lomassa sillä on ehditty jo ajaa erilaisia työajoja

reellä ja kärryillä, lanattu kenttää, työskennelty paljon maastakäsin ja puuhasteltu muutenkin monenlaista. Ajohommien lisäksi Napsaus on ratsukoulutuksessa ja on toiminut siinäkin hyvin. Se on tilan luottopolle.” kertoo Paula. Monipuolinen opetus on siis tuottanut tulosta.

Säännöllisyyttä ja johdonmukaisuutta Hiekkalassa koulutetaan tilalla syntyneitä hevosia maitovarsasta nuoreksi asti. ”Meillä on tällä hetkellä eri - ikäisiä varsoja/ nuoria yhteensä kymmenkunta. On viimekesäisiä varsoja, parivuotiaita ja siitä ylöspäin. Tallillamme asuu pääsääntöisesti siitostammoja, nuoria hevosia ja

harrastehevosia. Tänä keväänä odotetaan neljää varsaa taas syntyväksi, ensimmäinen tamma varsoo huhtikuussa. Varsat oppivat peruskäsittelyn emän alla ollessaan ja vieroituksen jälkeen varsoja ryhdytään opettamaan itsenäiseen elämään ja tulevaan ammattiinsa. Ajo - opetus aloitetaan keväällä ennen laidunta tai viimeistään syksyllä laitumen jälkeen. Opetuksen jälkeen varsat lähtevät valmennukseen muualle. Myöhemmällä iällä tulee kuvioihin myös ratsukoulutus: ”Ajolle opetettu ja ajettu nuori hevonen on helpompi kouluttaa myös ratsuksi, koska perusavut ovat sille jo selvät”, kertoo Paula. Viimekesäisistä varsoista pääsemme tutustumaan muun muassa orivarsa Viktor Vei:hin (i.Viesker, e. Marinan Muksu, ei.Turo. om. TopDealer Service Oy), joka ensi kesän varsalaitumen jälkeen matkaa uusille omistajilleen Tampereelle. Viktor opettelee uusia asioita kaveriporukassa pihatossa, joka valmistui Hiekkalaan viime syksynä. Kokemukset laumassa kasvamisesta ovat hyviä: varsoilla on ikäseuraa ja puuhastelua koko päiväksi. Ne myös liikkuvat paljon päivän mittaan porukassa ollessaan. ”Laumassa kasvaminen on hyväksi. Toki porukassa kannattaa pitää jokin vanhempi ja järkevä johtajahevonen rajoja antamassa, ettei nuoriso ole aivan tuuliajolla keskenään. Meillä sen homman hoitaa shetlanninponi Keiju”, Paula valottaa.

Arkirutiinit kunniaan

Siri, 4-vuotta, käy Sami-isän kanssa hevostaitokerhossa yhdessä. Harjattavana Sahan Tähti.

14 Suomenhevosliitonlehti 2014

Säännöllinen käsittely totuttaa Viktorin kumppaneineen ihmisen läheisyyteen ja arkirutiineihin. Vieroituksen jälkeen pikkuvarsoille opetetaan hoitotoimenpiteitä aamuisin ennen ulosvientiä. Varsat opetetaan käytävälle kiinnitykseen, niitä harjataan, puhdistetaan kaviot ja niiden terveydentila tarkistetaan. Näin varsa oppii rutiinit muutaman minuutin käsittelyllä, ja esimerkiksi kengittäjän ja eläinlääkärin vierailut ovat sujuneet näillä keinoilla hyvin. Oppi menee hyvin perille, koska toimenpiteet tehdään säännöllisesti. Hoitohetken jälkeen varsat saavat luontevan palkinnon päästessään kaveriporukan luo pihattotarhaan ulkoilemaan. Aamuiset rutiinit varsojen kanssa onnistuvat tarvittaessa tallinpitäjältä itsekseenkin, mutta muuhun opetukseen on hyvä ottaa mukaan apuvoimia. Yhteistyöllä saadaan hyviä tuloksia aikaiseksi. ”Toimivat eläinlääkäripalvelut, kengittäjä, valmentajat, hevoshieroja ja tilalla toimiva varustepuoti ovat meillä arvokkaita yhteistyökumppaneita muiden tallilla apuna toimivien ihmisten lisäksi” kertoo Paula.


Laidun kuuluu nuorten hevosten kesään. Kuvassa eri-ikäisiä tammoja laitumella tilan maisemissa (kuvassa etualalla Tähtiusva, Hiekan Lilja sekä Erä-Merta).

Erä-Merta leirihevosena Maailman Monimmat Pollet -leirillä Hiekkalassa.

Saumaton yhteistyö hevosen kanssa ehdoilla edeten, sen kyvyt huomioiden ja Apukäsinä koulutuksessa Hiekkalassa toimii Piia Varis,hevosenomistaja itsekin. ”Hevoseni ovat asuneet Hiekkalassa jo muutaman vuoden, ja sitä kautta löysimme yhteistyömahdollisuuksia koulutus- ja ohjausasioissa”, kertoo Piia. Tällä hetkellä hän kouluttaa myös omaa nuortaan, American Paint -hevonen Riverridge Rock N Radio:ta. ”Haaveissa on myös suomenhevonen, jonka kanssa voisin opetella perinteistä työajoa, ja siihen liittyviä asioita”. Hevostenkoulutuksessa tärkeätä maastakäsin työskentelyä Piia oppi Jaana Lallolta (ori Jaapeli, River Ridge Ranch/Hiekkaharjun tila) asuessaan Itä- Suomessa. ”Olin ostanut ensimmäisen oman hevoseni, käsitellessä hankalan 4 - vuotiaan suomenhevosruunan, jonka kanssa tuli seinä vastaan taitojen puuttuessa”, muistelee Piia. Jaanalta saatuja oppeja hän soveltaa myös nuorten hevosten ja varsojen koulutuksessa, pyrkimyksenään saumaton yhteistyö hevosen kanssa. Tässä hyvänä apuna on Hiekkalan pyöröaitaus, josta hevosen maailmankuvaa lähdetään laajentamaan edelleen, pikkuhiljaa hevosen taitojen karttuessa.Pienin askelin eteenpäin ”Pyöröaitaus tai aidattu kenttä on hyvä ja turvallinen paikka ja apuväline aloittaa, ilman muuta. Harmillisesti maastakäsittelyä ja hevostaitojen harjoittelua pidetään Suomessa vielä vähän höperönä ”hevoskuiskauksena”, mitä tämänkaltainen työskentely ei kuitenkaan ole. Nämä taidot voivat kaikki halutessaan oppia, joillakin ihmisillä on tosin enemmän herkkyyttä lukea hevosta kuin muilla. Lännenratsastuksen kautta tutuksi tullutta hevosmiestaitoa osataan muualla maailmassa arvostaa jo luontevana osana hevosen koulutusta” , Piia kertoo. ”Omin päin tällaiseen pyöröaitaustyöskentelyyn ei kannata kuitenkaan kylmiltään lähteä, ennen kuin on tutustunut koulutuksen tavoitteisiin ja perusperiaatteisiin. Alkuun on hyvä pyytää ammattilainen apuun katsomaan ja neuvomaan hevosen kanssa toimintatapoja. Tarkoituksena on yhteistyö hevosen

turvallisuudesta tinkimättä. Yhtenä tekijänä tällaisessa koulutuksessa onkin saada yhteistyökykyinen hevonen, kuitenkin niin, ettei tekemisen into sammu. Pakolla hevosta ei saada koulutettua millään metodilla tai nikseillä, vaan edetään tarvittaessa hyvin pienin askelin”, tietää Piia kokemuksesta.

Realistiset tavoitteet Kuinka sitten edetä varsan kanssa, hevosen ehdoilla, kun ikäluokka- tai kausitavoitteet siintävät omistajien mielissä ja odotukset ovat korkealla? ”Säännöllisyys tekemisissä on tärkeintä varsojen opetuksessa”, Paula tuumaa vuorostaan. ”Ei voida olettaa että nuori hevonen oppii kertarytinällä kaiken, vaan on tiedostettava se tosiasia, että varsojen kanssa kuluu paljon aikaa” hän jatkaa. ”Tavoitteita on asetettava tottakai, mutta silloin pitää sitoutua myös etenemään hevosen ehdoilla. Kaikki hevoset ovat yksilöitä jotka oppivat asiat eri tavalla. Ei ole olemassa yhtä keinoa, vaan on sovelletteva oppeja kullekin hevoselle. Ja kaikille varsoille pitäisi antaa mahdollisuus, eikä vain ”unohtaa” niitä sinne pihattoon aikaa viettämään” Paula täsmentää. ”Tässäkin asiassa kannattaa suhtautua omiin taitoihinsa realistisesti ja asettaa tavoitteet sen mukaisesti. Jos omat taidot eivät riitäkään, kannattaa uskaltaa pyytää apua hevosen koulutukseen, valmennukseen ja sen eteenpäinviemiseen. Siinä ei ole mitään hävettävää, päinvastoin. Tärkeintä on, että varsa hoidetaan hyvin ja se saa mahdollisuuden edetä urallaan.”

Projektihevonen Säännöllisen hevosenkäsittelyn merkityksen Jakonen ymmärsi viimeistään silloin , kun tuli ostaneeksi ”puolivillin” suomenhevostamman. ” Se oli kasvanut villinä isossa hevoslaumassa ja oli niin arka, että meni karsinassakin pitkin seiniä jos sitä yritti lähestyä. Hevosella ei ollut mitään käsitystä siitä, miten ihmisen

Siiri Vein ratsukoulutus edistyy. Tässä harjoitellaan selkäännousua toista kertaa.

kanssa toimitaan. Tamma oli kuitenkin jo 5 - vuotias, eikä sen kanssa oltu tehty mitään” hän kertoo. Alkoi projekti , jossahevonen totutettiin aivan ensin arjen rutiineihin. Säännölliset ruoka - ajat, tarhaan viennit,hoitotoimenpiteet ja lopulta varusteisiin totutus tulivat ajo - opetuksen ja ratsutuksen kanssa sitten aikanaan. Koska suku oli tammalla kohdallaan, sille päätettiin antaa mahdollisuus raviuralla. Vaikeasta alusta huolimatta sinnikäs työ tuotti tulosta: Erä - Merta (31,0ake , i.Turo, e.Hovileija, ei. K.K.Kössi) on nyt Tero E Mäenpään valmennuksessa ja juoksee kilpaa ihan mukiin menevin tuloksin, ottaen huomioon hevosen historian, vaikean alun ja sen, että hevonen on ikätovereitaan jäljessä. Mäenpään mukaan alusta asti hevoselle lähdettiin ensin rakentamaan peruskuntoa ja sen jälkeen ihan tavallista, kovaakin treeniä. Kun hevonen pääsi työn makuun, unohtuivat kokemattomuudesta Suomenhevosliitonlehti 2014

15


Pyöröaitauksen lanaus sujuu Napsaus ruunalla.

johtuneet ihmettelytkin. Raviuran jälkeen Erä - Merta palaa kotitallillaan siitokseen sekä opetushevoseksi.

kouluttamattomia, tai taustoista ja emästä ei saanut tarpeeksi tietoa”, Saara muistelee ostoprojektiaan.

Varsanostajan haasteet?

Saaran oma varsa löytyi etsinnän jälkeen yllättäen tutusta tallista. ” Oli tärkeää, että tiesin taustat: mistä varsa on tulossa, mitä sen kanssa on tehty, minkälainen sen emä on. Olin saanut seurata varsaa melko pienestä ja sen kanssa asiat loksahtivat sitten paikalleen” hän kertoo. ”Aluksi ainakin varsa jää asumaan Hiekkalaan, jossa voimme opetella asioita yhdessä. Täällä on aina apua saatavilla tarvittaessa, se on tärkeää” Saara lopettaa.

Jos varsakuume iskee ja haaveilee omasta koulutettavastaan, voi markkinoilta varsaa ostettaessa tulla vastaan haasteita. Hiekkalassa törmäsimme tuoreeseen varsanomistajaan, Saara Åhlgréniin. ”Etsin melko pitkään omaa varsaa. Alusta asti oli tarkoituksena hommata koko perheelle sopiva harraste - ja tulevaisuuden kilpailukaveri, jonka kanssa haastaa omaa osaamistaan ja opetella uutta”, hän kertoo. ”Useissa tapauksissa varsan tai nuoren hevosen osaamistaso ei vastannut ilmoituksen tekstiä, osa oli ikäisekseen

Kevään ensimmäinen aurinkoinen iltapäivä kääntyy jo iltaan, ja on hevosten sisääntuonnin aika. Pihaton pienet asukkaat

Saaran oma varsa, Hilda (1v.), löytyi tutulta tallilta.

kulkevat rauhassa taluttajan kanssa talliin yksitellen. Huomenna taas opetellaan: hevoseksi kasvamista ja arkirutiineja. Hanna Karhapää


Hienotunteista huolenpitoa hevosystäväsi viimeisestä matkasta. • hevosten tuhkauspalvelut • odottaessatuhkaukset • lemmikkien tuhkauspalvelut • vastaanottopalvelu 24 h

Puhelin 0400 496 819

Finnin Ratsutila ja Eläinlääkintä Oy Jokikunnantie 556 03430 Jokikunta, Vihti Puh. 09-2234 131 Fax 09-5680 180


Suomalaiskatsomossa oli paras kannustus.

Suomenhevosten seurassa Pariisissa Rapin Aatoksen, Metkutuksen, Hiskin Muiston, Suikun Rillan ja taustajoukkojen lisäksi Pariisiin matkusti helmikuun lopulla parikymmentä ravituristia Suomenhevosliiton matkalla. Ravien lisäksi ohjelmassa oli Grosboisin valmennuskeskukseen tutustuminen ja aikaa jäi Pariisin nähtävyyksille ja ostoksille. Petri ja Leena Klemola Kokkolan Ullavalta jättivät Leader-hevoset muiden huomaan ja lähtivät kannustamaan suomenhevosia Ranskaan. - Lämminverisistä me ollaan tunnettuja, mutta kyllä meitä ovat aina suomenhevoset kiinnostaneet. Nyt meillä on tallissa ensimmäinen suomenhevostamma Karoliitta ja se on kantavana Liisingistä. Varsomisen jälkeen on tarkoitus palata radalle sen kanssa, Petri Klemola selvitti. Vincennesin ravirata Pariisissa ja Grosboisin valmennuskeskus ovat Ranskan raviurheilun näyteikkunoita maailmalle. Ja sen myös matkalaiset saivat todeta, että raviurheilu on maassa yhteiskunnallisesti arvostettua ja hevosmiestaidot hallussa. - Kyllä täällä nämä hommat osataan, puitteet ovat upeat ja ravit näkyivät Pariisin katukuvassa komein mainoksin. Kylmäverilähtöjen lisäksi sunnuntaina ohjelmassa oli Grand Prix de Paris. Mukavan lisän matkaan toi naapurikunnan Metkutuksen osallistuminen kylmäverilähtöihin,Petri Klemola summasi matkan antia. Hämeen hevosjalostusliiton toiminnanjohtaja Anu Kantala oli jo pari vuotta suunnitellut osallistumisesta Suomenhevosliiton matkalle. - Nyt päätin lähteä ja hyvä reissu tämä on ollut. 18 Suomenhevosliitonlehti 2014

Mukava porukka ja seuraa löytyi. Kaupungilla liikuimme pienissä porukoissa tai yksikseen, miten vain kukin halusi. Pariisissa on selkeä metro ja sillä oli helppo liikkua. Itse olisin halunnut käydä vielä Chantillyn hevosmuseossa ja laukkaradalla, mutta kaikkialle ei ehtinyt. Kilpailulle hän toivoo jatkoa ja hyviä hevosia Suomesta jatkossakin kilpailemaan. - Tuota sarjamääritystä pitäisi vähän miettiä, sillä olisihan se hienoa, jos saataisiin parhaita suomenhevosia mukaan, hän toteaa.

Raha ja hevosmiestaidot menestyksen avaimet Kylmäverilähdön kanssa samana päivänä ajettiin Grand Prix de Paris, jossa ykköspalkinto oli 180 000 euroa. Sunnuntaina ravien pienin ykköspalkinto oli 21 600 euroa luukunottamatta kyläverilähtöä, jossa voittaja sai 9 000 euroa. Vaikka rahaa liikkuu vielä hyvin Ranskan raviurheilussa, tilanteesta ollaan huolissaan sielläkin. Viime vuonna pelivaihto oli 11 miljardia. - Pelivaihdot ovat laskeneet meillä 7%


Grosboisin valmennuskeskuksessa valmennetaan 1 600 hevosta. 430 hehtaarin alueella on 56 tallia ja kaikki on rakennettu samaan tyyliin vanhan linnan ympäristössä. Valmentajien käytössä on neljä rataa,joista yksi katettu ja kymmeniä kilometrejä ajoteitä. Pelkästään ympäristöstä ja radoista huolehtii 30 henkilöä ja 17 traktoria.

vuodessa ja olemme menettäneet raviharrastajia yhden sukupolven. Niinpä nyt radat järjestävät perhetapahtumia ja muuta ohjelmaa yleisön, ja varsinkin lapsiperheiden houkuttelemiseksi raveihin, Edouard Bertrand Ranskan raviurheilun keskusjärjestöstä kertoo. Ranskassa syntyy varsoja paljon ja kaksivuotiaana niistä karsitaan ne, jotka saavat kilpailuoikeuden. Karsinnan ansiosta taso pysyy korkeana ja kilpailuissa juoksevat vain parhaat. - Testikilpailussa pitää alittaa aika 1,22, jos aika ei alitu hevosella ei ole asiaa Ranskassa raviradalle. Vain vajaa puolet varsoista saa kilpailuoikeuden, Bertrand selvittää. Vincennesin ahtaalla tallialueella ranskalaisten hevosmiestaidot tulevat hyvin esiin. Hevoset jonottivat tyynen rauhallisesti radalla pääsyä ahtailla kulkuväylillä. Ohjat voi vaikka heittää maahan, niin hevonen odottaa paikalla rauhallisesti. - Hevoset on opetettu hyvin. Ranskassa lajin arvostus on suurta ja hevosten käsittelytaidot ovat selkäytimessä, taidoista halutaan ja osataan olla ylpeitä. Timo Nurmos on aina kehunut ranskalaisia hevosenhoitajia ja kyllä osaaminen täällä näkyy, Petri Klemola toteaa. Vas. kuva: Ranskalaiset ihailivat Rapin Aatoksen hulmuavaa harjaa. Oik.yläkuva: Hannu Myöhänen ja Rapin Aatos. Oik. Ala kuva: Vincennesin varikkoalueella loistivat sinivalkoiset värit. Rapin Aatoksen ympärillä Suomenhevosliiton kannustusmatkan osanottajia, etualalla matkanjohtajana toiminut Heidi Sinda sinivalkoisessa hatussa.

Suomenhevosliitonlehti 2014

19


Elämykset rahaa tärkeämpiä Metkutus lähti lyhyellä varoitusajalla jo toistamiseen Ranskan turneelle. Juha-Matti Paavola ei kauaa empinyt kun paikkaa tarjottiin. - Minä arvostan tämän reissun hyvin korkealle, vain kuninkuusravit on ehkä hienompi kokemus. Vaikka palkinto ei ole järin suuri, niin elämyksiä saa sitäkin enemmän ja hevosen taustajoukoista ranskalaiset pitävät hyvää huolta ja osallistuvat matkakustannuksiin, siihenkin kuluu rahaa, Juha-Matti Paavola muistuttaa. Hevosten kanssa matkustamista KeskiEuroopassa Paavola ei pidä nykyään ongelmallisena. - Ehkä hevosten taustajoukot pohtivat asiaa ja kokevat sen ongelmalliseksi ja riskitekijäksi, mutta minä olen asiasta eri mieltä. Jos hevonen on muuten hyvä matkustamaan, sen kanssa kyllä voi reissuun lähteä. Nykyään on joka puolella Eurooppaa hevoshostelleja ja porukassahan mekin tänne matkustimme. Ja reissaavathan nuo ratsut ympäri Eurooppaa jatkuvasti, Paavola tietää.

- Silja-Maarialle oli ikimuistoinen kokemus lämmittää Metkutus sunnuntaina Vincennesin radalla, itse kilpailussa sitä ohjasti Jean-Michel Bazire.Teija Lampela puolestaan haaveili ajamisesta Grosboisin valmennuskeskuksessa.- Siellä oli niin upeat puitteet, että olisi ollut mukava päästä kokemaan se kaikki hevosen rattailta. Harri Koivunen ohjasti torstain kilpailussa Hiskin Muistoa ja sunnuntaina Rapin Aatosta. Myös Miettisen Jounin hevoset matkustivat hyvin ja olivat pirteitä kilpailussa. - Ei hevosia matkustaminen painanut kilpailussa. Kaikilla suomalaisilla oli takarivin lähtöpaikat ja vähän oli huonoa tuuriakin. Norjalaiset olivat omineen ranskalaisen ajotavan ja käyttivät kyynärpäätaktiikkaa sääntöjen puitteissa, Koivunen huomauttaa. Hän katseli ensimmäisen kerran Vincennesin katsomoa ja yleisömerta radan puoleltaRaveja olen käynyt siellä seuraamassa

aikaisemmin, mutta nyt pääsin ohjastamaan ensimmäisen kerran ja kokemus oli hieno. Takasuoralla saimme ajaa täydessä hiljaisuudessa ja se oli erikoinen kokemus, etusuoralla oli taas valtava yleisömeri, hän toteaa. Pohjoismaisista vieraista isännät pitivät hyvää huolta. - Ohjelmassa oli yhteinen illanvietto ja lisäksi kävimme Grosboisin valmennuskeskuksessa ja yhden päivän vietimme kaupungilla. Olisin halunnut käydä myös Pariisin lähellä Enghien raviradalla, jossa oli ravit lauantaina. Mutta ei yhdellä reissulla ihan joka paikkaan ehdi, joten mukavahan tänne olisi toisenkin kerran tulla.

Teksti: Tuula Torppa

Kuvat: Tuula Torppa, Hippos

Juha-Matin sisko Teija Lampela omistaa Metkutuksen veljensä kanssa. Tänä vuonna hänen lisäkseen matkalla olivat mukana puoliso ja perheen tyttäret. - Viime vuonna olin yksin, mutta nyt lähdimme vähän isommalla joukolla. Meille hevosten taustajoukoille oli järjestetty bussikuljetus joka paikkaan ja sen vuoksi liikkuminen oli helppoa. Vapaapäivänä kiersimme perheen kesken metrolla kaupungin nähtävyyksiin tutustumassa.

Vincennesissä ja Grosboissa upeat puitteet Lampela osallistui sunnuntaina Metkutuksen huoltojoukkoihin yhdessä hoitaja SiljaMaaria Järvelän kanssa, kun Juha-Matti Paavola palasi kotiin jo perjantaina Kaustisen 75-raveihin.

Teija Lampela ja Silja-Maaria Järvelä odottelivat Jean-Michel Bazirea Metkutuksen rattaille Vincennesin ahtaalla tallialueella.

Ilmari Ojalan uutuuskirja

PARHAITA HYVIEN JOUKOSSA yli 250 sivuinen kovakantinen teos, jossa on 23 mielenkiintoista kirjoitusta suomenhevosista ja hevosihmisistä. Tilaa itsellesi tai anna lahjaksi! 30e (+postikulut 6 e), tilaukset makkonen.petri@ hotmail.com , tekstiviestillä 050-3038162 tai osoitteesta ww.hevosystavainseura.fi Kustantaja: Keski-Karjalan Hevosystäväinseura ry.


Sotahevoselle Minä olin vain suomalainen työhevonen Jussiksi minua kutsuttiin he veivät minutkin sodan kuritukseen viattoman eläimen sillä olin tarpeeksi vanha tykkien ruuaksi lahtihevonen tosin minulla oli tuuria selvisin hengissä palasin harmaakarvaisena rauhan töihin vetämään auraa tutuille pellolle Minusta ei ollut ratsuksi ei paraatihevoseksi upseerihevoseksi takkukarvaisesta työhevosesta mutta etulinjaan kelpasin kiskomaan soppakanuunoita läpi tulihelvetin läpi ryteikköjen tiettömien taipaleiden minä pelastin usein nälkäkuolemaan tuomitut miehet kelpasin vetämään tykkejä asemiin lumessa ja liejussa vetämään vainajia sekä haavoittuneita linjan taa. Kirjailija Heikki Hemmingin julkaisema runo sotahevoselle Sotahevospatsaan paljastustilaisuudessa Seinäjoella 3.8.1997

Suomenhevosliiton tiedote Suomenhevosliiton VeriRyhmä auttaa tuntemattomia potilaita Yksi luovutettu veripussillinen auttaa jopa kolmea potilasta erilaisten verivalmisteiden muodossa. Verta ei voi korvata millään keinotekoisilla aineilla, mutta tarvitsijoita on valtavasti: verivalmisteita ja verestä valmistettuja lääkkeitä tarvitsevat mm. leikkaus- ja syöpäpotilaat, onnettomuuksien uhrit ja keskosvauvat. Vapaaehtoiset verenluovuttajat auttavat vuosittain noin 50 000:ta potilasta. VeriRyhmä on yhdessä auttamista Hevosihmisten oma, maanlaajuinen VeriRyhmä rekisteröitiin veripalveluun elokuussa 2013 nimellä Suomenhevosliitto ry. Vuoden 2013 aikana veripalvelu rekisteröi yhteensä kuusi ryhmän nimissä tehtyä verenluovutusta, ja vuoden 2014 tavoitteeksi asetettiin vähintään tuon luvun kaksinkertaistaminen. Ota ensi kerralla siis ystäväsikin mukaan!

Yksittäistä luovuttajaa tilastosta ei yksilöidä eikä nimiä yhdistetä luovutustilastoon. Muista vain mainita ryhmästä verenluovutustilaisuudessa tai -toimistolla ilmoittautumisesi yhteydessä! Unohtuiko maininta? Projektin tärkein tarkoitus on saada uusia verenluovuttajia, rekisteröivät he luovutuksensa ryhmän nimiin tai eivät. Jos kuitenkin on käynyt niin, että olisit halunnut luovutuksesi rekisteröitävän ryhmän nimiin, mutta et muistanut mainita sitä paikan päällä, se onnistuu myös jälkeenpäin ilmoittamalla luovutuspaikan, päivämäärän ja mukana olleiden luovuttajien määrän sähköpostitse os. kaisu.maijala@ veripalvelu.fi. Lisätietoja verenluovutuksesta, veren matkasta sekä VeriRyhmistä www.veripalvelu.fi www.sovinkoluovuttajaksi.fi

Ryhmän tarkoitus on tuoda julkiseksi hevosihmisten yhteisölle antama apu. Suomenhevosliitonlehti 2014 Kuva: Hanna Olsson

21


Vuoden parhaat 2013

Suomenhevosliitto ry palkitsi jälleen vuosikokouksessaan edellisvuoden parhaita suomenhevosia. Vuoden kasvattaja-palkinnon saaja julkistetaan perinteiseen tapaan kuninkuusravisunnuntaina.

Vanhemmat tammat

t. Marimin

(Turo – Donna Min) Omistaja Haukivaara Terhi ja Heikkinen Esa, Ypäjä, kasvattaja Pentti Haukivaara • menestyksekkään kilpatamman paras kilpailukausi; 14-vuotiaana 107 550 euron suuruiset ansiot • startteja takana 216 ja voittosumma lähentelee jo 400.000 euroa • kilpaili hyvällä menestyksellä läpi vuoden, tammikuusta lokakuuhun. 25 starttia toi yhteensä 9 voittoa ja 6 muuta totosijaa • Avoin Karjalainen ajon voitto Joensuussa maaliskuussa • Savo-ajon voitto Kuopiossa toukokuussa • ja kuin pisteenä iin päälle, ravinkuningatar titteli Kuopiossa ja mailin matkan voitto • jatkaa uraansa vauhdilla myös vuonna 2014, 2 starttia ja 2 nelossijaa ajoilla 27,4 ja 24,8 • valmentajana Esa Heikkinen ja rattailla on istunut luottokuski Arto Hammar

Vanhemmat oriit ja ruunat:

r. Turoveli

(Turo-Tuuveli) Omistaja Tapani Huopana Perho, kasvattaja maatilayhtymä Juonala Orimattila • eniten ansainnein ( 138 990 euroa) suomenhevonen vuonna 2013 • 25 starttia sijoin 18 – 3 – 1, lyheyn matka ennätys 21,0 • suomen cup-voitto Lahdessa huhtikuussa 22 Suomenhevosliitonlehti 2014

• Suur-Hollolan voitto kesäkuun lopussa Lahdessa • kohti kultaa finalin voitto Kuopiossa kuninkuusravien yhteydessä • Oulu Grand Prix syyskuussa ym suurkilpailuvoitot viime vuonna • ohjaksissa lähes kaikki stratit Hannu Hietanen ja ruunaa valmentaa Tapani Huopana • aloittanut talvitauon jälkeen kilpailut, ensimmäisessa startissa 5. ajalla 25,6

5-vuotiaat tammat

t. Lumi-Irina

(Viesker- Airiina) Omistaja ja kasvattaja Markku Lumiaho. Lumimetsä - vuonna 2013 yhteensä 7 starttia, joista kuusi voittoa ja yksi kakkonen, ennätys 27,1 - startteja yhteensä 12, joista voittoja peräti 11 ja tuo yksi kakkonen • Villimiehen Tammakilpailun ykkönen syyskuussa • 26 150 euron suuruiset vuosiansiot • kilpailutauolla syyskuusta 2013 • tammaa valmentaa Esko Törmäkangas ja sitä on hänen lisäkseen ohjastanut suurkilpailuissa Ari Moilanen

5-vuotiaat oriit ja ruunat:

o. Jokivarren kunkku

(Turo – Pimpotar) Omistajat Salmi Arto ja Posti Alpo, Kuivakangas ja kasvattaja Seppo Kivimäki ja Pekka Oravisjärvi - Suomenhevosliitto palkitsi oriin vuonna 2011 parhaana 3-vuotiaana, hevonen on siis kehittynyt ja jatkanut

kilpailu-uraa menestyksellisesti • vuoden ansiot 38 800 euroa, 7 starttia, joista 3 voittoa ja yksi kolmonen • Kuopion Kuninkuusraveissa Pikkukunkun voitto ja kauden kruunasi Jyväskylässä Derby-voitto elokuussa • oritta valmentaa Antti Ojanperä ja hänen lisäkseen rattailla on istunut Ari Moilanen • ori on aloittanut jo kilpailukauden nelossijalla ja ennätysajallaan 26,7 ja starttaa huomenna Forssassa rattaillaan Ari Moilanen saaden seurakseen kivikovia suomenhevosia Virikarin johdolla

4-vuotiaat tammat:

t. Ypäjä Eila

(Liising – Poola) Omistaja Ypäjän Hevosopisto ja kasvattaja MTT/hevostalous - edustaa valtiollista hevoskasvatusta • hevosella vuonna 2013 9 starttia, joista totosijat 6-1-1- ja voittosumma 47 250 euroa • ennätys 26,2 ensimmäisenä kilpailuvuonna • komealla voittolistalla Cup-finaalin voitto toukokuussa, Pikkupelimannin voitto heinäkuussa, Pikkuprinssi Kuopiossa ja vielä Kriteriumin 3. sija lokakuussa • tammaa ohjastaa ja valmentaa kuuluisan Korven suvun Ilkka Korpi • kilpaillut viimeksi lokakuussa 2013

4-vuotiaat oriit ja ruunat:

o. Koivikon Kalle


(Viesker – Virin Veera) Omistaja Team Kallellaan Arto Kontio, Lahti, kasvattajat Tuomo ja Erkki Lappi

talven ilman taukoja • hevosta valmentaa Jorma Ruokonen • odotamme mielenkiinnolla erityisesti jatkoa monte-uralla

- tämä upea ori on todellinen hallitsija, Suomenhevosliitto palkitsi hänet nyt jo kolmannen kerran peräkkäin, edelliset palkitsemiset vuosilta 2011 ja 2012

- ori starttasi 13 kertaa totosijoin 4 – 1 – 2 ja ansaitsi 46 890 euroa

Työhevonen:

• tärkein voitto oli tietysti Kriterium lokakuussa, josta voitto heltesi ajalla 25,2 • todettakoon, että nuorten sarjan voitto kesäkuussa tuli tuloksella 34,1, aikamoista kehitystä • kilpailutauolla lokakuusta 2013 • valmentajana on Markus Porokka, joka on luovuttanut ohjaat viime starteissa Tuomas Pakkaselle

(Vispok – Vilma-Neiti) Omistaja ja kasvattaja on Markku Mässeli

• 2013 Koulumestari, 10 st, 6 voittoa, 3 sijoitusta • ori on I-luokan palkinnolla palkittu kantakirjaori • eläinlääkäri Kim Sell on lausunut hevosesta; Tällä hevosella on nuppi kunnossa • 82 vuotias maanviljeljä Heikki Hyrkkö on todennut, että tälläisellä hevosella on suomen sodat voitettu, voisiko sen paremmin enää suomenhevosesta todeta • kaikesta tästä johtuen oriilla on paljon myös jälkeläisiä, vuonna 2013 syntyi 7 varsaa • todettakoon vielä, että hevosella on upeat sivut verkossa osoitteessa www.oricorleone.com

3-vuotiaat tammat:

t. Taruntuuli

(Auraus – Turotuuli) Omistaja Toltec Oy Tero Tervamaa ja kasvattaja Anna-Liisa ja Kalevi Salmela • tamman ensimmäinen kilpailuvuosi käsitti 4 starttia, joista kolme voittoa ja yksi kakkonen • palkintosumma oli 4 750 euroa. • arvokkain oli varsat vauhdissaa finaalin voitto joulukuussa ajalla 32,6 Tamman lyhyen matkan ennätys on 31,1 • hevonen on ollut tauolla joulukuusta 2013 saakka • tammaa valmentaa tunnettuakin tunnetumpi suomenhevosmies Seppo Suuronen ja ohjastaa Esa Holopainen.

t. Vilpotar

• tämä vuonna 1997 syntynyt tamma voitti työmestaruuden 2013 • tamma palasi voittajaksi vuoden tauon jälkeen, hän nimittäin voitti mestaruuden myös vuonna 2011 • tamma varmisti voittonsa komealla 23,3 portaan vetotuloksella ja kokanaispisteillä 37,3 • kisat pidettiin Seinäjoen raviradalla ja niitä isännöi Kurikan hevosystäväinseura • isäntä ja hevonen osoittavat saumatonta yhteistyötä vaativassa lajissa

Kouluhevonen:

o. Corleone

(Ero-Visku - Karine) Omistaja Talli Hermannin nuorisoseura. Kasvattaja Mitja Nummenmaa ja Petra Rantala

Estehevonen:

o. Hoppunen

(Tähti Tili – Usvan Sumu) Omistaja MH. Trott and Stable ja kasvattaja Pekka Haavisto

3-vuotiaat oriit ja ruunat:

o. Kihisee

(Kihi T – Noppee) Omistaja Ilkka Laitinen ja kasvattaja Päivi Pöyhönen, joka on myös emän kasvattaja • 6 starttia, joista totosijat 2 – 1 – 3 • voittosumma 8 430 euroa • tärkein voitto junnustartin voitto Seinäjoella marraskuussa 2013 • kilpailllut viimeksi joulukussa 2013 • valmentajana on Eero Laitinen ja ohjastajana viimeisimmässä startissa Terho Rautiainen

Monte-hevonen:

o. Tuulian Toive

(Uno – O.K. Tuulia ) Omistaja J.J.R.-Talli & Petri Järvisara ja kasvattaja Eino Meriläinen - hevosen palkitsemisperuste on tietysti Kuopion Kuninkuusraveissa juostu Monte Suomenhevosten suomenmestaruus ajalla 27,5 Voitto tuotti hevoselle 5 000 euron palkinnon - hevosen satulassa istui Jenni Kaija. Jennillä on lähes 300 starttia ja yli 75 000 euroa juostua rahaa. - ori on monipuolinen suomenhevonen, joka on kunnostautunut myös ravipuolella, hevosella on startteja takanaan 135 ja voittosumma yli 22 000 euroa - hevonen on jatkanut kilpailuissa läpi

Kuvat: Suomenhevosliitto/Anna Karhila Näiden ihmisten toimesta vuoden 2013 parhaat suomenhevoset ovat saaneet mahdollisuuden kehittyä lajeissansa vuoden parhaiksi.

Suomenhevosliitonlehti 2014

23


• ori on syntynyt vuonna 2001 ja kookas yli 170 cm suomenhevosratsu • sillä on kilpailu jo viisi vuotiaasta lähtien • ori voitti sh-estemestaruuden vuonna 2013, ratsastajana Irina Kokko • hevosen viimeaikainen kehitys antaa odottaa menestystä myös jatkossa

Pienhevonen:

o. Vuohimäen Havu

(Ellun Voi – S.O. Jessiina) Omistaja Miina Äkkijyrkkä. Kasvattaja Helena Lindahl - tämä pikkuruinen suomenhevosori palkittiin ansioistaan jo viime vuonna - vuonna 2013 ori edusti Suomen ponien maailmanmestaruuskisoissa Paussa Etelä -Ranskassa sijoittuen sijalle 20., joka on kautta aikojen paras suomenhevosen sijoitus - SM-ponivaljakoiden 4. sija ja shvaljakoiden SM-hopea - hevosen valmennuksesta ja ohjastuksesta vastaa Leena Kalalahti ja groomina on Annika Härkönen - hevonen on merkittävällä tavalla vaikuttanut suomenhevosen kansainväliseen tunnettavuuteen

Valjakkohevonen:

r. Hessin Vihtori

(Vahto – Vilkku Valo) Omistaja Leena ja Hannu Kalalahti, kasvattaja Heidi Sinda - vuonna 1999 syntynyt ruuna ei esittelyä valjakkohevosten joukossa tarvitse. Kasvattaja Heidi Sinda on myös menestynyt loistavasti valjakkoajoissa sekä ohjastajana, että kasvattajana. • Hevonen oli vuonna 2013 Ponien Valjakkomestari , suomenhevosten

Hippoksen kuvapankki

Uudet aatteet ja vaatteet toivat viime vuoden 22 startista 7 voittoa. Vektorin Maineen startit yhteensä 42: 18 5 1 54 450,00 €, ennätykset 24,1aly 25,7ke. valjakkomestari, Baltic Cup ponien kokonaiskilpailun voittaja sekä Suomen ratsujen kuninkaallisten valjakkoajon voittaja. • Hevosen valmentajana ja ajurina on toiminut Hannu Kalalahti ja groomina Annika Härkönen. Ranskan maailmanmestaruuskisoissa hevonen sijoittui hienosti sijalle 25. • Ruuna osoittaa jatkuvaa ylivoimaa valjakkoajoissa, palkittiin parhaana valjakkohevosena myös vuonna 2012

Kenttähevonen:

o. Knuutilan Veikko

(Pellervo – M.S. Ruusa) Omistaja Virpi Lummevuo Turku ja kasvattaja Tiina Mäkelä • ori on syntynyt vuonna 2005 • ori voitti suomenhevosten kenttämestaruuden 2013, ratsastajana toimi Lotta Kaarina Lehtonen. Myös Seilin Cupin voitto tuli samalle ratsulle. Ori voitti myös Lounais-Suomen aluemestaruuskisat. • myös periyttäjäpuolella oli vilkasta, peräti 23 tammaa tahtoi Veikolta varsan • Helsingin Messuhallissa palkittu valtakunnan komein 2-vuotias suomenhevonen 2013 ori Tihin Onni on myös Veikon käsialaa

Monipuolinen suomenhevonen Ansku Kauppinen Vektorin Maine vuoden 2013 koulukansallisissa Iisalmessa.

24 Suomenhevosliitonlehti 2014

r. Vektorin Maine

( I.P. Vektori – Maineriina ) Omistaja Esa Niiranen ja kasvattaja Katja Lassila-Hyypiä

- Suomenhevosliitto palkitsee lajiensa parhaita suomenhevosia vuosittain. Lajien parhaiden lisäksi voidaan palkita myös muista syistä. Suomenhevosta pidetään monipuolisena kilpailuhevosena ja sitä voidaan käyttää erilaisissa harrastuksissa. - tänä vuonna palkitseminen kohdistuu monipuolisuuteen - tämä ruuna on syntynyt vuonna 2005 ja sen isä on kuuluisaa I.P ravisukua ja emä Maineriinakin on 32,0 aikainen ravuri - palkittavalla hevosella on 41 starttia ja rahaa yli 50 000 euroa - monipuolista ruunaa on käytetty ratsuna, valjakkoajossa, kenttäratsastuksessa, kouluratsuna ja viime aikoina menestyksellisesti J-P Kauhasen osaavissa suomenhevoskäsissä ravurina - uudet aatteet ja vaatteet toivat viime vuoden 22 startista 7 voittoa - ruuna on jatkanut keskeytyksettä kilpailemista ja menestynyt tämän vuoden aikana hienosti ottamalla tänä vuonna 7 startissa jo viisi voittoa ja yhden totosijan - monipuolinen suomenhevonen vuonna 2013, Vektorin Maine


Hanna Olsson

Suomenhevosen jalostusta Kymijoelta Laatokan rannoille Suomalaisille hevonen on ollut luotettava palvelija vuosisatojen kuluessa niin rauhan ajan elinkeinoelämässä kuin sotavuosina maanpuolustustehtävissä. Viime vuosisadan alusta lähtien on voitu puhua suomenhevosesta, kun määrätietoisessa jalostustyössä oli saatu aikaan suomenhevosen rotu. Vuonna 2007 valtiovalta nimesi sen kansallisroduksemme. Maataloudessa suomenhevonen oli meidän päiviimme saakka tärkeä tekijä, ja sen kansantaloudellinen merkitys säilyi aina 1900-luvun jälkipuolelle asti. Hämmästyttävällä tavalla hevosemme osuus on silti sivuutettu laajoissakin maataloushistorioissa, eikä sen jalostushistoriasta ole vieläkään yleisesitystä. Tilannetta korjaa huomattavassa määrin Ilmari Ojalan uusin teos Suomenhevosen jalostusta Kymijoelta Laatokan rannoille. Karjalaisia hevosia ja hevoskasvattajia kahdelta vuosisadalta. Kirjassa keskitytään erityisesti vuonna 1944 menetetyssä Karjalassa tehtyyn hevosjalostustyöhön kunkin pitäjän ja yksittäisten hevosseurojen sekä hevoskasvatus-tilojen tarkkuudella. Kyseessä on nimenomaan hevosjalostus, jota

harjoitettiin Maatalous-hallituksen ja sen edeltäjäin ohjannassa; siksi myös käsikirjoituksessa on jatkuvasti mukana alan valtakunnallinen kehitys. Kirjoittaja, tietokirjailija FM Ilmari Ojala on suomenhevosen jalostushistorian arvostettu tuntija, Suomen Hippoksen kultaisella ansiomerkillä palkittu. Hippologian alalta hän on toimittanut teoksen Suomenhevonen Suomen puolesta 1939-1945 (2. painos 2007, Hämeenlinna), kirjoittanut mm. osuuden Suomenhevonen (Tammen suuri hevoskirja 3, Bern 1996) sekä, tuoreimman kirjan mainitaksemme, Parhaita hyvien joukossa.... unohtu-mattomia suomenhevosia ja hevosihmisiä (2013, Helsinki). Ojalan muusta tuotannosta on merkittävin Mannerheimin päämajan arkea ja juhlaa (2. painos 2004, Hämeenlinna). Suomenhevosen jalostusta Kymijoelta Laatokan rannoille. Karjalaisia hevosia ja hevoskasvattajia kahdelta vuosisadalta -kirja julkaistaan toukokuun lopussa, kustantajana on Kaavin Hevosystaväinseura ry, jolta sitä voi ostaa. Teoksen hinta on 40 € / kpl sekä lisäksi mahdolliset postituskulut. Tilauksen voi tehdä joko sähköpostilla tai puhelimitse

eero.valkonen@dnainternet.net , 040-8428166 tai marjaleena.valkonen@dnainternet.net , 0400-190885.

Ilmari Ojalan ainutlaatuinen kirja Suomenhevosen jalostusta Kymijoelta Laatokan rannoille. Karjalaisia hevosia ja hevoskasvattajia kahdelta vuosisadalta ilmestyy toukokuun lopussa ja on myynnissä vain postitse. Hinta 40 € + postikulut. Tilaa itselle tai lahjaksi eero.valkonen@dnainternet.net , 040-8428166 marjaleena.valkonen@dnainternet. net , 0400-190885

Suomenhevosliitonlehti 2014

25


On aika vastata kasvatuksen haasteeseen - hankkeita ja muita toimia Ypäjän Siittolanmäellä Suomenhevosen kasvattajakunnan rakenne on muuttumassa, uusia kasvattajia on tulossa uusista taustoista. Hevoskasvatuksen taidot ja suomenhevosen jalostuksen perimätieto eivät enää siirry perheen sisällä samassa määrin kuin näihin päiviin saakka. Koulutuksen merkitys hevoskasvatuksen osaamisen ylläpitäjänä nousee. Hevosopisto suunnittelee valtakunnallista hanketta, joka tähtää kasvatuksen, varsojen opettamisen ja kouluttamisen sekä markkinoinnin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Puitteet tälle työlle antaa Tallimestarin erikoisammattitutkinnon kehittäminen. Kyseinen tutkinto on ainoa hevoskasvatukseen ja -jalostukseen erikoistunut tutkinto maassamme. Nyt halutaan lisätä tutkinnon hyödyntämistä kasvattajien ja alan organisaatioiden keskuudessa. Hevosopisto on hankkeen vetäjä. Yhteistyökumppaneiksi on suunniteltu alan kotimaisia järjestöjä, Suomenhevosliitto mukaan lukien. Myös joukko eurooppalaisia alan oppilaitoksia sekä Euroopan siittoloita on ilmoittautunut mukaan Euroopan siittolayhdistyksen ESSA:n (European State Studs Association) myötävaikutuksella. - Tallimestarin erikoisammattitutkintoon 26 Suomenhevosliitonlehti 2014

koulutusta järjestää Hevosopiston ohella hankkeessa kumppanina oleva Ylä-Savon ammattiopisto. Hankkeen yhtenä osatavoitteena on mallintaa ”varsan polku kasvattajalta uudelle omistajalle”. Hevosopiston ”varsan polku” –koulutusjärjestelmä voi toimia hyväksi koettuna lähtökohtana hankkeessa. Suomenhevonen tulee olemaan tässä hankkeessa keskeisenä kohteena. - ”Varsan polku” -malli siirtyy Hevosopistolta kentälle joka vuosi valmistuvien opiskelijoiden kautta. Sen sijaan jo vuosia puheissa pyörineen varsojen ja nuorten hevosten koulutusja markkinointirenkaan suunnittelu on yksi hankkeen haasteista.

Emän rinnalla on turvallista tutustua talutukseen ja ympäristöön.

Opetushallitus ratkaisee osallistumisensa hankkeen rahoitukseen loppukeväästä. Ilman virallista hankettakin suunniteltua kehittämistyötä viedään eteenpäin jossain muodossa. – Näillä toimilla pyritään jossain määrin vastaamaan Suomenhevosliiton puheenjohtajan talven mittaan heittämään haasteeseen!

Kansainvälistä toimintaa kesällä Hevosopisto on tiiviissä yhteistyössä Euroopan siittolayhdistyksen ESSA:n kanssa. ESSA suunnittelee jäsenistönsä keskuudessa retkeä Porin kuninkuusraveihin sekä tutustumaan Ypäjän Siittolanmäelle Hevosopiston koulutustoimintaan ja MTT:n tutkimukseen. Kuninkuusraveissa nähdään

1-v keväänä on paljon uutta opittavaa.


asiantuntevaa ja arvovaltaista joukkoa, joille suomenhevosen päätapahtuma tulee olemaan ennennäkemätön elämys. ESSA:n vuosikokous järjestetään 500vuotiaassa Marbachin siittolassa Saksassa. Samassa yhteydessä on myös Euroopan siittolakulttuuria käsittelevä symposiumi, jossa esitellään valtionsiittoloita kansallisen hevostalousperinnön jatkajina sekä pohditaan niiden merkitystä tulevaisuudessa. Ypäjän Siittola esittäytyy myös, esimerkkinä koulutuksen, tutkimuksen, hevoskasvatuksen ja -kulttuurin keskittymästä, jossa perinteistä alan osaamista hyödynnetään ja levitetään Hevosopiston, MTT:n, Hippolis ry:n ja Suomen Hevosurheilumuseon jatkuvassa yhteistyössä.

Suomenratsujen Kuninkaalliset Ypäjän Siittolanmäen kesä huipentuu taas Suomenratsujen Kuninkaalliset – tapahtumaan 4.-7. syyskuuta. Ohjelmassa on totuttuun tapaan 3-, 4- ja 5-vuotaiden Laatuarvostelun finaalit, 6-vuotiaiden Kasvattajakilpailu, koulumestaruus ja Samulin muistokilpailu. Koulu- ja esteratsastuksen ohella nähdään myös valjakkoajokilpailu. Lauantaina 6.9. vietetään Suomenhevosen päivää, jota juhlistamaan sopii hyvin perinteinen Orikavalkadi jälkeläisryhmineen. Perjantai-iltana järjestetään seminaari ajankohtaisista tutkimusaiheista. Lauantain illanvietossa juhlistetaan 107-vuotiasta suomenhevosen kantakirjaa. Kevätkaudella järjestetään Laatuarvostelun karsintatilaisuudet 3- ja 4-vuotiaille suomenhevosille hevosalan oppilaitoksissa eri puolilla maata:

2-3-vuotiaat kesälaitumella.

12 . 4 . Kesk i- Pohjanmaan ammattiopistossa Perhossa

24.4. Hevosopistolla Ypäjällä

10.5. Ruukin maaseutuopistossa sekä Harjun oppimiskeskuksessa Virolahdella

Vastaus haasteeseen! Varsamäärien vuotuista vähenemistä pohdittaessa tammikuisen Suomenhevosseminaarin jälkeen pistettiin Siittolanmäellä liikkeelle huhu ”astutustalkoista”, astetta pitemmälle

kehitettynä versiona Suomen Hippoksen lanseeraamista Suomenhevostalkoista. Seminaariväen kesken jo lupailtiin, että jokainen astuttaa tänä vuonna vähintään yhden tamman. Tämän kuuli myös presidentti Tarja Halonen, joka tarttui ideaan, ja nimenomaan toimiakseen esimerkkinä tässä tärkeänä pitämässään asiassa: suomenhevosen riittävän varsamäärän säilyttämisessä. Ottakaa esimerkkiä! Päivi Laine

Ravitsemuksen asiantuntemusta yli 30 vuoden kokemuksella.

Sopiva rehu jokaiselle hevoselle! Mysli

Basic

Sport

Breeder

Active

Koko Suomen kattava ilmainen toimituspalvelu myös pienemmille rehuerille Tiedustele tuotteita alue-edustajaltasi  www.hiven.fi/edustajat

www hiven.fi puh. 010 402 7700


Palkintotaso nousuun KUNINKUUSRAVIlippujen ennakkomyyntikampanjalla Kuninkuusravien pääkilpailuiden palkintoihin kerätään 40 000 euron ylimääräistä pottia. Kuninkuusravit on ravivuoden kiistaton ykköstapahtuma, mutta pääkilpailuiden palkintosummat ovat laahanneet montaa muuta suurkilpailua jäljessä. Kuninkuusja kuningatarkilpailussa osalähtöjen ykköspalkinnot olivat viime kesänä 12 000 euroa ja kokonaiskisan voittajat ansaitsivat 30 000 euroa. Tämän kesän kuninkuusravien isäntäradalla Porissa on lähdetty työstämään palkintotason korotusta lipunmyyntikampanjan kautta. Ennakkoon my ydyistä kuninkuusravipasseista (hinta 70 euroa), VIP-lipuista (110 euroa) ja ravintolalipuista (125 euroa) ohjataan kustakin kymmenen euroa pottiin, joka suunnataan kuninkuusja kuningatarkilpailuiden kokonaiskisan palkintoihin. ”Tämä on hyvä avaus, joka jää toivottavasti pysy väksi”, Suomenhevosliiton puheenjohtaja Timo Ryynänen kiittelee. ”Suomenhevosen aseman kannalta on tärkeää, että meillä on yksi kilpailu, jossa on todella isot palkinnot. Kuninkuusravit on luontevin vaihtoehto siihen.”

”Tässä vaiheessa olemme tavoitteessa yli puolenvälin ja niin kauan jatketaan kun summa on kasassa. Tampereen hevosmessuista lähtien olemme aktiivisesti promo-kiertueella myymässä lippuja. Tarkoituksena on kiertää kaikki isoimmat ravitapahtumat”, Myöhänen kertoo

Mukaan talkoisiin! Suomenhevosliitossa satsaus palkintoihin nähdään oikeana suuntauksena. Timo Ryynänen toivookin mahdollisimman

28 Suomenhevosliitonlehti 2014

IITTO r.y. SL O

Porin raviradan toimitusjohtaja Hannu Myöhäsen mukaan tavoitteena on myydä ennakkoon neljätuhatta passia ja VIP-tai ravintolalippua, mikä tarkoittaa 40 000 euron lisäystä palkintoihin. Käytännössä tavoitteena on 20 000 euron bonus kummankin rodun kokonaiskisan palkintosummaan. Peliyhtiö Fintoto on mukana talkoissa kustantamalla tavoitteesta puolet.

OMENHE V SU

Suomenhevosliiton jäsenet voivat osallistua palkinnon nostoon ostamalla kuninkuusravipassin, jossa saa ennakko-ostajan etuna 35 euron arvoisen Kuninkuusravien pikeepaidan. Passikaupoille: www.kuninkuusravit.fi.

monen innostuvan ennakkolippujen ostoon, koska sitä kautta on mukana palkinnonkorotustalkoissa. ”Kampanjaa voisi hyvin jatkaa tulevinakin vuosina, jos ihmiset oppivat systeemiin. Alkuun menee aina aikansa ennen kuin kuvio tulee tutuksi. Itsekin ajattelin houkutella ystäviä ja tuttavia ostamaan lippuja ennakkoon.” Palkintosummat ovat kädenojennus hevosenomistajille, mutta Ryynäsen mukaan korkeampi palkintotaso alkaa ennen kaikkea olla linjassa kilpailun vaativuuden kanssa. Puhumattakaan siitä, että yleisömäärältään ja pelivaihdoiltaan muut tapahtumat eivät yllä kuninkuusravien tasolle.

”Aiemmin on kritisoitu sitä, että pääkilpailuiden ykköspalkinnot eivät ole juuri korkeampia kuin Toto75-finaalilähdöissä. Samaan aikaan kuitenkin katsomossa on 25 000 ihmistä kannustamassa.” ”Kilpailussa myös juostaan kolme matkaa, mikä on melkoisen kova suoritus. Siitä menee aikaa palautuakin”, Ryynänen huomauttaa.

Miika Lähdeniemi Kirjoittaja on Porin Kuninkuusravien tiedottaja.


Varsahuutokauppa suomenhevosille

KUNINKUUSRAVI perjantaina Porissa järjestetään kuninkuusraviperjantaina 1. elokuuta varsahuutokauppa, jossa myynnin kohteena ovat kaksivuotiaat suomenhevoset. Huutokauppa pidetään raviradalla kuninkuusraviperjantaina klo 16 alkaen ja varsojen ennakkoilmoittautumisia otetaan vastaan huhtikuun loppuun saakka.

Aidan viereen rakennetaan kahdensadan henkilön istumakatsomo, minkä lisäksi myyntiä voi seurata jättinäytöltä. Aikataulusyistä mukaan otetaan 20-30 myytävää varsaa. Myyntiesittelyt ovat mukana uudistuvassa Kuninkaallisessa käsiohjelmassa.

”Perusajatuksena on se, että myytävien suomenhevosten tulee olla ajolle opetettuja kaksivuotiaita. Kaikista myös kuvataan perjantaiaamupäivänä hiittisuoralla juoksutusvideo, joka näytetään kunkin myyntivuoron kohdalla jätti-screeniltä”, Porin raviradan toimitusjohtaja Hannu Myöhänen selvittää.

Vuoden 2014 Raviliigassa on mahdollisuus ostaa kaksivuotias suomenhevonen ja tämä on mahdollista huutokaupassa, mikäli Raviliiga-joukkueet niin haluavat.

Keskikentän näyttötaulu ja juoksuvideo mahdollistavat myös sellaisten varsojen myymisen, joita ei välttämättä tuoda paikan päälle. ”Tämä sopii sellaiseen tilanteeseen, että myyjä tulee kauempaa kuninkuusraveihin Poriin eikä halua ottaa varsaa koko viikonlopuksi mukaan. Tällöin varsasta tulee tehdä video, jossa näkyy sen rakenne ja juoksutyyliä”, Myöhänen kertoo. Myynnissä olevat varsat esitellään vuorotellen radalla katsomon ja näyttötaulun välisellä alueella.

Huutokaupan tarkemmat yksityiskohdat selviävät ennakkoilmoittautumisen päätyttyä. Huutokauppamaksut ovat myyjäystävällisiä, sillä ensisijaisena tavoitteena on parantaa suomenhevosen asemaa. Lisätietoja osoitteesta www. kuninkuusravit.fi. Lisätietoja: Porin raviradan toimitusjohtaja Hannu Myöhänen puh. 0440532592 email: hannu.myohanen@porinravit.fi (varsojen ilmoittautumiset mielellään sähköpostitse)

Suomenhevosliitonlehti 2014

29


30 Suomenhevosliitonlehti 2014


Suomenhevoskasvatus

opinnäytetyön aiheena

Suomenhevosen tulevaisuusnäkymät eivät tällä hetkellä ole ruusuiset. Syntyvien varsojen määrä on ollut laskusuunnassa jo vuosia ja tahti tuntuu vain kiihtyvän. Samaan aikaan Suomeen tuodaan ulkomailta satoja ns. tavallisia harrastehevosia vuosittain. Edullisemmalla hintatasollakaan ilmiötä ei voida selittää, sillä rajan takaa tuotujen hevosten hinnat eivät ole enää juuri kotimaisiamme alhaisempia. Suomenhevospuolella näille asioille, on löydetty jonkinlainen yhteys. Suomenhevonen omana kansallisena hevosrotunamme on muovautunut vuosikymmenien, jopa vuosisatojen, aikana kestäväksi ja monipuoliseksi pohjoiseksi hevosroduksi. Sillä on useita eri käyttötarkoituksia ja se on jalostuksen avulla saavuttanut useita kallisarvoisia ominaisuuksia niitä varten. Parhaimpien suomenhevosravureiden kilometriajat lähentelevät jo lämminveristen saavuttamia aikoja ja kyvykkäimmät ratsut kilpailevat vaativalla tasolla kouluratsastuksessa sekä hyppäävät esteitä jopa 120cm tasolla. Alkuperäiseen työkäyttöön jalostuneet linjat ovat edelleen ihan yhtä käyttökelpoisia metsä- ja peltotöissä, joskin koneet ovat syrjäyttäneet niiden kysyntää roimasti. Lisäksi meiltä löytyy ihan oma ponimme, suomenpienhevonen, joka on ominaisuuksiltaan vertaansa vailla. Miksi siis suomenhevonen ei myy? Miksi kasvattajille jää vieroitettavia varsoja nurkkiin roikkumaan? Suomenhevosliitossa pyritään edesauttamaan suomenhevosen markkinointia ja imagon nostamista. Tavoitteena on tehdä suomenhevosesta ”brändi”, oma kotimainen laatutuote, josta halutessaan saa täyden tuoteselosteen ja asiantuntija-arvion. Suomenhevosharrastuksen avuksi ja helpotukseksi pyritään luomaan materiaalia, koulutusta ja markkinointiapua, joista hyötyvät niin kasvattajat, harrastajat kuin ammatikseen suomenhevosen kanssa toimivat tahot. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on kannustaa ja rohkaista suomenhevosesta kiinnostunutta harrastajaa hankkimaan hevosensa jo ihan varsana. Se lisäisi osaltaan myös perinteisen hevosmiestaidon säilymistä harrastajien keskuudessa. Suomenhevosliitto on järjestänyt erilaisia koulutustilaisuuksia, joissa ammattilaiset opastavat ja tukevat suomenhevosen kanssa toimimista, esimerkiksi ratsukoulutuksessa. Suomenhevoskasvatuksen kehittäminen on opinnäytteeni Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Agrologi-opintoihin liittyen. Tulen tekemään työn yhdessä Suomenhevosliiton, Hevosjalostusliittojen sekä muiden alan järjestöjen kanssa. Työn ensisijainen ajatus on löytää keinoja suomenhevosen säilymiseen elinvoimaisena ja kiinnostavana hevosrotuna, niin juoksijana ja ratsuna, kuin työ- ja pienhevosena. Opinnäytetyössäni kerään ajatuksia suomenhevosen tulevaisuudesta, kasvatuksen ja markkinoinnin kehittämisestä sekä mielikuvista, joita suomenhevonen ihmisissä herättää. Yksi konkreettinen tavoite on kevään 2014 aikana julkaista netissä sivusto, josta löytyy kattava tietokanta suomenhevoskasvattajista, oriinpitäjistä sekä suomenhevosen ratsu-, ravi- ja työajokoulutukseen erikoistuneista ammattilaisista. Lisäksi tulemme ideoimaan erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia, joilla kasvattajia ja tulevia omistajia voitaisiin lähentää toisiaan. Teksti: Nina Mattila Seinäjoen ammattikorkeakoulu Kuvat: Anna Karhila

Suomenhevosliitonlehti 2014

31


Raviliiga haastaa mukaan alan harrastajat ja ammattilaiset Raviliiga on raviradoilla toteuttava valtakunnallinen kimppahevosprojekti ja hevosurheilun joukkuepeli. Tällä hetkellä mukaan ovat varmasti ilmoittautuneet Forssa, Jyväskylä, Kaustinen, Kouvola, Lahti ja Oulu ja näistä Kaustinen ja Oulu ovat ilmoittaneet lähtevänsä mukaan suomenhevosella – muista ei vielä artikkelin kirjoitushetkellä tiedetä. Raviliiga tarjoaa ohjatun ja helpon tavan päästä tutustumaan raviurheilun vauhdikkaaseen ja jännittävään maailmaan. Löytääkseen uudet raviharrastajat, Raviliiga tarvitsee jokaisen lajin syövereissä mukana olevan harrastajan, ammattilaisen ja yhdistyksen mukaan markkinointitalkoisiin. Markkinointityötä voi jokainen tehdä monin eritavoin. Aloittaa voi vaikkapa omasta naapurustosta, sukulaisista, työpaikalta tai raviurheilun ulkopuolisista harrastusympyröistä. Kesän kylä- ja toritapahtumat sekä kulttuuririennot ovat mitä mainioin tapa kertoa raviliigasta. Raviliiga on kiinnostava myös ratsastuksen harrastajille. Jos olet kiinnostunut kertomaan Raviliigasta eri tilaisuuksissa, ota yhteyttä meihin tai paikalliseen rataan – pientäkin apua arvostetaan! Toimitamme lisätietoja ja materiaalia markkinointityön avuksi. Koko Suomen hevosihmisten panosta tarvitaan, työ palkitaan yhteisillä jännittävilläravi32 Suomenhevosliitonlehti 2014

elämyksillä. Vihdoin meillä on väline, jolla saada uusia ihmisiä lajin pariin mukaan helpolla tavalla. Raviurheilua voidaan pitää 100 euron tutustumispakettina raviurheiluun ja hevosenomistamiseen. Raviliigaan pääsee mukaan 100 eurolla muita kuluja ei tule! Elämyksiä 3,5 vuodeksi hevosen omistajana yhdellä kertamaksulla. Raviliiga on riskitön ja helppo tapa tutustua hevosenomistajuuteen sekä lajiin. Se on myös hyvä lahjaidea hänelle, jolla on jo kaikkea muuta paitsi hevonen!

Tervetuloa keskustelemaan Raviliigasta www.facebook.com/raviliiga, seuraa meitä Twitterissä #raviliiga tai nettisivullamme raviliiga.fi. Erja Mattila Hippolis Kuva: Anna Karhila

Faktaa Raviliigasta 2014 •

100 euron panos - ei muita kustannuksia

Kimpassa 800 osuutta

Riskitön tapa tutustua omistajuuteen ja raviurheiluun

Raviliigassa yhdistyy maakunnallinen yhteisöllisyys ja hevosurheilun joukkuepeli

Lisätietoja (ja verkkokauppa) www.raviliiga.fi – myynti alkaa toukokuun alussa.

Osuuksien myyntiä jatketaan, kunnes kaikki osuudet on myyty


Nuoret radoille Kilpailutoiminnassa vuoden merkittävä uutuus on Nuoret radalle -kilpailusarja. Nyt kannattaa joka tallissa ottaa 3-vuotiaan suomenhevosen tämän vuoden tähtäimeksi osallistua Nuoret radalle –lähtöön. Ensin suoritetaan opetuslähtö kuten vanhassakin systeemissä, ja sen jälkeen on oikeus osallistua 250 euron ykköspalkinnoilla ajettaviin varsalähtöihin. Näissä lähdöissä kaikki hyväksytyn juoksun tehneet 2-vuotiaat lämminveriset ja 3-vuotiaat suomenhevoset palkitaan. Uusissa Nuoret radalle –lähdöissä kilpailemisen kynnys on alhaisimmillaan eikä varsojen tarvitse ylittää itseään. Jokainen voi suorittaa rauhassa omalla tasollaan, sekä samalla suorittaa koelähdön ja saada vielä rahallisen korvauksen suorituksesta. Aiempaan opetuslähtöjärjestelmään verrattuna palkkioiden maksatus nopeutuu oleellisesti. Uudet lähdöt käynnistyvät 1. heinäkuuta.

Kuva: Viivi Huuskonen

Jukka Niskanen Suomen Hippos ry

Suomenhevostalkoot yhteisellä asialla Suomen Hippoksessa pohdimme parhaillaan jalostuksen ja kilpailutoiminnan osalta ratkaisuja ja päätöksiä, joilla voidaan vaikuttaa suomenhevosen vakaampaan tulevaisuuteen. Suomenhevosen jalostusohjesääntöuudistus on taas ajankohtainen ja työ tullaan aloittamaan tämän vuoden aikana. Tavoitteiden asettaminen ja tarkentaminen on ensimmäinen askel tässä työssä. Helsingin yliopiston kotieläintieteen laitoksella on myös kesän aikana käynnistymässä progradu-työ suomenhevospopulaation eriytymisestä kantakirjan eri jalostussuuntiin.

Raviliiga suomenhevosen näyteikkunana Arvokasta työtä suomenhevosen parissa tehdään niin kasvattajien, omistajien kuin valmentajienkin toimesta. Ratkaiseva kysymys suomenhevosen tulevaisuuden osalta on, löydämmekö yhdessä suomenhevoselle lisää uusia omistajia. Suomen Hippos haastaa kevään 2014 aikana suomenhevosen ystäviä mukaan yhteisiin talkoisiin suomenhevosen näkyvyyden lisäämiseksi. Raviliiga 2014 on mitä mainioin väline tähän. Erityisen houkuttelevaa on esitellä suomenhevosravureita ratsastuksen harrastajille Raviliigan kautta. Toivomme Suomenhevosliiton jäseniä mukaan

Kuva: Hippoksen kuvapankki

kertomaan Raviliigasta ja raviurheilusta uusille harrastajille. Raviliiga on hieno mahdollisuus nyt myös suomenhevosten kasvattajille. Suomenhevosten hankinnasta liigalle kerrotaan Hippoliksen ja Raviliigan nettisivuilla kevään edetessä. Myös muita toimenpiteitä suomenhevosen näkyvyyden lisäämiseksi sekä ostajien ja myyjien kohtaamiseksi on luvassa. Hevosurheilu-lehti on ilmoittautunut mukaan suomenhevostalkoisiin.

Suomenhevosella on oma päivä syksyllä

suomenhevosta tunnetuksi uusissakin yhteyksissä tai vaikkapa kutsua kylän väki kotitallille tutustumaan suomenhevoseen. Valtakunnallista suomenhevosen päivää on vietetty suomenhevosen satavuotisjuhlavuodesta 2007 lähtien. Päivän historiallisena taustana on, että 6.9.1907 Suomen keisarillinen senaatti vahvisti päätöksenSä suomenhevosen kantakirjan perustamisesta. Perinteiseen tapaan Suomen Hippos antaa suomenhevosen päivänä liputussuosituksen. Suvi Louhelainen, Minna Mäenpää Suomen Hippos ry

Valtakunnallista suomenhevosen päivää vietetään jälleen 6.9.2014. Tuona lauantaina on mitä parhain mahdollisuus tehdä Suomenhevosliitonlehti 2014

33


Suomenhevosen kouluttaminen ratsuksi -tapahtuma Joensuussa Joensuussa perehdyttiin suomenhevosen ratsukoulutukseen Tapahtuma sai alkunsa Suomenhevosliitolle tulleiden toiveiden perusteella. Kaikkein eniten koulutusta haluttiin suomenhevosen ratsuttamisesta ja yleensä ratsukoulutuksesta. Alueilla on pulaa kentälle jalkautuvista kouluttajista, erityisesti syrjemmässä asuvilla. Tämän koulutuksen yhtenä tavoitteena olikin selvittää Pohjois-Karjalan alueella oleva koulutustarve ja pyrkiä löytämään alueelle jalkautuvia kouluttajia. Kyselyjen perusteella tarvetta oli nuorten hevosten koulutusapuun, varsaopetukseen ja maasta käsin työskentelyyn, jota mm. ravihevosten kanssa voidaan helposti hyödyntää. Reilut 30 kuulijaa kokoontui Joensuun raviradan Vip-katsomoon kuuntelemaan suomenhevosen kouluttamisesta ratsuksi. Anna Kilpeläisen kokoama tietopaketti koulutukseen liittyvistä asioista oli niin mielenkiintoista kuultavaa, että lähes 4h kestävä teoria tuntui liian lyhyeltä.

sen Maiju Okkoet luennolta: kokemuks

vastarefleksi joka tarkoittaa että ne painautuvat painetta vastaan säilyttääkseen tasapainonsa (painaa ohjille, kulkee lapa edellä jne). Rodun tyypillinen pakoreaktio poukkoilun ja pystyyn nousemisen sijaan on se, että ensin käytös muuttuu vaisuksi sekä sisäänpäin kääntyneeksi ja sitten juostaan lujaa. Rotu on Annan mielestä kuitenkin ihana ja yhteistyöhaluinen ja hän nauttii suuresti suokkien kanssa toimimisesta.

Hevosen oppimisesta

Lauantaina keräsimme auton täyteen paikkakunnan (ja naapurikunnan) aktiiviharrastajia ja suuntasimme Joensuuhun Suomenhevosliiton järjestämälle kurssille jonka aiheena oli suomenhevosen kouluttaminen ratsuksi. Luennoimassa oli ratsastuksenohjaaja, kasvatustieteiden kandidaatti Anna Kilpeläinen Oulusta. Hän tekee paljon yhteistyötä mm. Tuire Kaimion ja ranskalaisen eversti Christian Carden kanssa. Saimme kurssilta paperinivaskan jossa oli Annan diaesitys printattuna ja käytän sitä tässä muistiapuna.

Seuraavaksi kävimme teoriassa läpi hevosen oppimisen edellytyksiä ja tärkeimpänä tässä tuli esille se, että hevosen on oltava stressitön ja rauhallinen kun uutta asiaa opetetaan. Tähän puolestaan vaikuttaa kaikki käsittelystä talliolosuhteisiin ja terveydentilaan. Anna painotti, että kaikki tilanteet hevosen kanssa ovat oppimistilanteita ja jokaikinen käsittelijä on tahtomattaankin hevosen kouluttaja. Hevosen käytös muokkautuu sen mukaan onko tilanne/tapahtuma sille palkitseva (hevonen alkaa toistaa tätä toimintamallia), neutraali vai rankaiseva (johtaa välttelyyn). Ja nämä kaikki voivat tulla esiin tilanteessa kuin tilanteessa: huolimattomalta taluttajalta ruohoa syömään päässyt hevonen saa

Aluksi Anna listasi suomenhevosen erityispiirteitä jotka täytyy ottaa koulutuksessa huomioon. Etupainoisuus on yksi tyypillisemmistä (vetohevosen jalostuksesta johtuvista) piirteistä ja tämä tuo haasteita etuosan kannatteluun. Sivuttaistasapainon hallinta on myös monelle suomenhevoselle haastavaa ja tämä johtaa usein ”alta kipittämiseen”. Suomenhevosilla askellajien laatu vaihtelee suuresti: tahtiongelmat, ponnistuksen ja kantovoiman puute on hyvin tyypillistä. Rakenteessa on valtava vaihtelu. Suokeilla on myös vetohistoriasta johtuen voimakas

”...hevosen on oltava stressitön ja rauhallinen kun uutta asiaa opetetaan. Tähän puolestaan vaikuttaa kaikki käsittelystä talliolosuhteisiin ja terveydentilaan. Anna painotti, että kaikki tilanteet hevosen kanssa ovat oppimistilanteita ja jokaikinen käsittelijä on tahtomattaankin hevosen kouluttaja.”

34 Suomenhevosliitonlehti 2014

palkinnon narun nykäisemisestä taluttajansa kädestä tai pohkeenväistöä nuorelle hevoselle opettava ratsastaja ei lakkaa missään välissä kaivamasta pohkeella kylkeä ja hevonen kokee sen epämiellyttävänä - kokee tilanteen rankaisevana ja lakkaa väistämästä. 8 toistoa on opittu - 20 toistoa on pitkäaikaisessa muistissa. Älä harjoittele ja toista virheitä, painotti Anna. Hän suositteli lukemaan seuraavia englanninkielisiä kirjoja hevosen käyttäytymisestä mikäli se kiinnostaa: George H. Waring: Horse Behavior, Sue McDonnell: The Equid Ethogram A Practical Field Guide to Horse Behavior ja Paul McGreevy: Equine Behavior A Guide for Veterinarians and Equine Scientists. Kouluttamisessa on paljon huomioonotettavia asioita. Asian kuin asian opettamisessa voidaan käyttää negatiivista vahvistetta (paine ja myötääminen), rangaistusta tai positiivista vahvistetta (ruokapalkinto). Negatiivinen vahviste on tärkein, yleisin ja monikäyttöisin. Oikeasta toiminnasta seuraa paineen myötäys, väärästä ei seuraa muutosta. Ongelma ja tarkkuuden paikka tässä on se, että myös tahattomat paineen myötäämiset toimivat samalla lailla palkintona. Hyvin ajoitetulla rankaisulla voidaan saada hevonen vähentämään ei-toivottua toimintamallia, mutta rankaisu ei opeta hevoselle mitä sen tulisi tehdä. Riskinä on myös rauhallisen, stressittömän ja rennon hevosen muuttuminen jännittyneeksi. Lisäksi ei voi olla varma, että hevonen yhdistää rankaisun tarkoitettuun asiaan. Tehokkaampaa on pyytää rankaisun sijaan hevoselta jotain minkä se hyvin osaa ja ehdot tomasti selvit tää mistä väärä käytös johtuu ja poistaa syy.


Ruokapalkinto on nopein tapa saada hevonen oppimaan, mutta siinä on riskinsä. Kaikki palkitsemishetkellä läsnäoleva käytös saattaa lisääntyä voimakkaasti. Täytyy myös perehtyä menetelmiin joilla hevonen yhdistää palkinnon juuri haluttuun toimintaan eikä opi uhkailemaan ja kerjäämään. Pelkäävää hevosta ei pidä palkita, sillä se saattaa lisätä pelkoa. Hevosen koulutuksesta kiinnostuneiden kannattaa Annan mielestä lukea Tuire Kaimion Hevosen kanssa -kirja ja Andrew McLeanin julkaisut.

käyttöä (ehkä myös ratsastajan olisi hyvä harjoitella omien tukilihastensa käyttöä. ;) ) jotta saadaan pysyvä ja vakaa tahti.

Tavoitteena rento ratsu

Suoruus on välttämätöntä, että kehon kaikki osat toimisivat tasapuolisesti. Vinous on viimeisimpien tutkimusten mukaan aivoperäistä ja verrattavissa ihmisten oikeaja vasenkätisyyteen. 80% hevosista tukee tasapainoaan eniten oikeaan etujalkaan ja loput 20% vasempaan. Suokeilla vinous on yleensä varsin voimakasta (esimerkiksi oikeaan kierrokseen ympyrä tuntuu pienentyvän ja vasempaan se tahtomattaan suurenee) ja etupainoisuus pahentaa asiaa. Etuosan leveä rakenne voi vaikeuttaa painopisteen pitämistä keskellä, paino saattaa horjahdella puolelta toiselle. Kiirehtiminen ja hätäily pahentaa vinoutta kun taas hyvä aktiivisuus, tahti ja tasapaino helpottaa suoristamisessa.

Tavoitteena aina koulutuksessa olisi rauhallinen (= rento, tyyni, levollinen, kuuliainen, pehmeä, vapautunut, avoin, luottavainen, avuilla, kuulolla), mutta aktiivinen ratsu. Suomenhevosen kohdalla rauhallisuuden esteenä on huono tasapaino. Suokilla tasapainon menetys vinouteen tai etupainoisuuteen kiihdyttää tahtia josta etupainoisuus lisääntyy, vinous pahenee, tuntuma kovenee, epävarmuus kasvaa, vauhti kiihtyy entisestään... Tahti ja tasapaino ovat sama asia. Jos hevonen käyttää liikkeen tuottamiseen ensisijaisesti painoaan, menee painopiste eteen ja loput hevosesta vyöryy perässä. Takaosa täytyisi saada aktiiviseksi säilyttäen samalla tukilihasten tuen ja kehon kannattelun. Kun tämä onnistuu, löytyy tahti ja tasapainoinen liike, hevonen on kevyt kädelle ja vaivaton ohjata. Suomenhevosen kanssa on harjoiteltava paljon tukilihasten

Aktiivisuus on eri asia kuin vauhti. Aktiivisuus on hevosen valpasta yritteliäisyyttä sinnikästä eteenpäinpyrkimystä, eloisuutta. Annan mottona on ”Hidas, mutta aktiivinen”. Ratsastusharjoituksissa tahti ja aktiivisuus käyvät vuoropuhelua kunnes hevonen on tarpeeksi voimakas hallitakseen molemmat yhtäaikaa.

Tuntuma tulee aina kouluttaa hevoselle, se ei osaa sitä luonnostaan. Sen tulee aina olla kevyt ja vakaa, raskas tuntuma sotkee hevosen kyvyn kannatella itseään ja aiheuttaa tyyneysongelmia. Toisen puolen kova tuntuma kertoo kehon vinoudesta

ja etupainoisuudesta, molemmin puolin kova etupainoisuudesta, etuosan kannattelun heikkoudesta ja takaosan kantovoiman heikkoudesta. Tuntuma on jäykkä jos hevosen niska ja leuka jännittää. Tällöin hevonen koulutetaan rentoutumaan pyynnöstä. Anna painotti, että ”kaula kaarelle” -ajatus ei tarkoita mitä tahansa kaareutumista. Asiaa selventääkseen hän neuvoi jokaista kokeilemaan mitä eroa omassa niskassa tapahtuu jos ojennat niskaa suoraan ylös takaraivosta lähtien tai jos painat leuan rintaan. Ensimmäinen on se mitä hevoselta halutaan: sen täytyy kurottaa kaulallaan kohti tuntumaa jolloin liike lähtee koko selkärangasta ja vaatii ensin aktiivista takaosaa. Turvan laittaminen ryntäisiin on eri asia eikä se kehitä hevosen tukilihaksia. Nyrkkisäännöksi Anna sanoi, että opetetaan ensin kehon tasapainoa, vasta sitten kaulan ja pään asentoa. Hevosen on myös tärkeää oppia itse kannattelemaan kaulaa ja päätä rintakehänsä lisäksi. Kaikki edellä mainittu valmistelee kokoamiseen ja kokoamista näin ollen harjoitellaan alusta saakka, jokainen suokki omalla tasollaan. Maiju Okkonen (Anna Kilpeläisen koulutusmateriaalista)

Suomenhevosen kouluttaminen ratsuksi -tapahtumia on tarkoitus järjestää myös muualla Suomessa

Kouluttaja Anna Kilpeläinen: 1. Kenelle sinun mielestäsi koulutus soveltuu? Koulutus soveltuu jokaiselle, joka on kiinnostunut (ratsu)hevosten oppimisesta ja kouluttamisesta.

2. Näetkö, että pitkällä tähtäimellä koulutuksen sisältämillä asioilla ja menettelyllä parannetaan suomenhevosen laatua ratsuna? Käymme läpi koulutuksen perustekijöitä, jotka ovat minkä tahansa laadukkaan koulutuksen perustana. Joten kyllä, jos se tietämys harrastajakunnassa vahvistuu, niin suomenhevostenkin mahdollisuudet toimia ratsuna minun nähdäkseni paranevat :)

3. Miten itse näet suomenhevosen tulevaisuuden näetkö jossain erityisiä mahdollisuuksia? Suomalaisen oman rodun erityisarvo ei varmastikaan tulevaisuudessa ainakaan vähene. Arvostuksen, tarkoituksenmukaisen jalostuksen ja koulutustaidon avulla omasta rodustamme saadaan parhaat puolet esiin.

4. Voiko koulutuksessa mainittavia asioita/menettelyä soveltaa ravihevosiin ?

Pihlamäen Humu ja Annukka Mielonen

Hevosen notkistamiseen, sen koordinaation ja tasapainon kehittämiseen ja kehonhallinnan harjoitteluun tähtäävät harjoitteet voivat olla suureksi hyödyksi kaikille hevosille hevosen ammatista riippumatta. Ravihevosen ei varmaankaan tarvitse osata kaikkia ratsastuksen hienouksia, mutta pienilläkin notkistavilla harjoitteilla voidaan kehoa huoltaa. Työskentelyä voidaan tehdä myös maasta käsin. Rauhallinen notkistava työskentely on todennäköisesti hevoselle myös henkisesti hyödyksi.

Suomenhevosliitonlehti 2014

35


mukset Virva Hakalan koke demosta: Luennon jälkeinen demo-koulutusosuus pidettiin Joensuun ratsastusopiston maneesilla. Pelkkien ulkokenttien varassa olevat hevosenpitäjät, kuten itse olen, ihastelivat hyviä ratsastusolosuhteita tilavassa, hyväpohjaisessa ja valoisassa hallissa. Ratsastin itse hevosemme Luusin Loiston, joka tuli tilaisuuteen varahevosena ”Ravurista ratsuksi”-kategoriaan varsinaisen osallistujan sairastuttua yllättäen. Keskustelimme järjestäjätahon kanssa siitä, miten tamma sopii kategoriaan, koska sillä ei ole varsinaista ravitaustaa. Päätimme kuitenkin ottaa asiaan askellajien kehittämisen näkökulman. Luusin Loisto on syntynyt vuonna 2003 ja on noin 150cm korkea. Luusi on perusluonteeltaan hyvin herkkä ja kiltti, mutta toki siitä löytyy myös suomenhevosen sisukasta ja joskus omapäistä luonnetta. Luusia yritettiin alkuun ravuriksi sen entisellä omistajalla, mutta se ei päässyt läpi koelähtöä, koska ravi oli epäpuhdasta. Se kuvattiin klinikalla, eikä vikaa löytynyt. Sen jälkeen se jäi oloneuvoshevoseksi ja kasvatti pihakoristeena itselleen massaa eli läskiä (on ollut aina erittäin hyvä rehunkäyttäjä). Luusin ratsunura alkoi 5-vuotiaana, kun ystäväni halusi tammalle jotain liikuntaa, laittoi satulan selkään ja lähti ratsastamaan. Tullessaan meille vuonna 2009 Luusilla oli kolme erittäin huonoa askellajia, kiireinen tikittävä käynti, peitsi-ravi ja lyhyt nelitahtinen laukka. Sen ratsastustyöskentely oli alkuun painonpudotusta ja kunnon kohottamista: pitkiä kävelymaastoja ja vähitellen myös jaksoja ravissa ja laukassa.

Hiljalleen koskaan ratsastuskentällä käymätön tamma alkoi osallistua kouluvalmennuksiin ja sen kanssa aloitettiin myös hyppääminen. Nyt tamma on noin tasolla heB-A, re 70-80cm. Edelleen sen jännittyessä ravi helposti muuttuu peitsiksi tai käynti kiireiseksi. Kun tamma keskittyy töihinsä ja sitä ratsastaa hyvin kehonsa hallitseva ratsastaja, se esittää hienoja liikkeitä varsinkin ravityöskentelyssä.

” Kun hetkiksi onnistuin saamaan itseni hyvään tasapainoon, hevonen liikkui allani hienon pehmeästi, kissamaisen notkeasti..” Demoratsastus aloitettiin käynnissä ja työskentelyyn haettiin rauhallista tahtia. Erityisesti minuun teki vaikutuksen jo aamupäivän teoriassa käsitelty asia siitä, että hevosen tulisi olla koulutettaessa mahdollisimman rauhallisessa mielentilassa, jotta koulutuksella saavutetaan paras lopputulos. Ratsastajana tehtäväni oli istua keskellä, hevosen painopisteen yläpuolella, hakea tunnetta siitä, että kannan itse pyöreällä selällä satulaa ja pidän itseni mahdollisimman lähellä hevosta tukien sitä jalan kanssa yhtä paljon sekä sisä- että ulkokyljeltä. Ohjastuntuma haluttiin säilyttää tasaisena ja mahdollisimman kevyenä, niin että hevosen lähtiessä venyttämään kaulaansa eteen ja alas ratsastaja seuraa sen venytystä viemällä kättä kohti kuolainta. Haimme tunnetta siitä, että työnnän kottikärryjä: ohjat ovat kärryn aisat, joista työnnetään hevosta eteenpäin pohkeen säilyttäessä käynnin aktiivisuuden ja takajalat rungon alla, silti tasaisessa ja rauhallisessa tahdissa.

Kun tahti ja aktiivisuus löydettiin käynnissä, haettiin samoja tuntemuksia myös ravissa ja laukassa molempiin suuntiin. Oma haasteeni oli saada selkä pysymään pyöreänä, etten ajaudu jännittämään sitä notkolle, sekä saada jalat ja varsinkin takareidet tukemaan hevosta suoraksi. Käsite”ulkokyljen tuki” tuli hyvinkin tutuksi, ja antoi todella paljon ajateltavaa ja eväitä omaan harjoitteluun jatkossa. Kun hetkiksi onnistuin saamaan itseni hyvään tasapainoon, hevonen liikkui allani hienon pehmeästi, kissamaisen notkeasti. ”Hidas mutta aktiivinen”, Annan valmentajan Eversti Carden sanoin. Ylipäänsä päivä oli todella antoisa. Se vahvisti aikaisempia oppeja kouluttamisesta, toi paljon uutta ajateltavaa ja antoi työkaluja jatkoon. Anna Kilpeläisen koulutustapa oli vaikuttava, koska vahvan kasvatustieteellisen pohjan alta loisti joka tilanteessa käytännön varmuus, eikä kuulijalle jäänyt epäselväksi, että tämä henkilö todellakin tietää mistä puhuu ja mitä tekee. Myös kouluttamisen maanläheisyys ja termien yksinkertaisuus olivat hyvin tärkeitä asioita kuulijoille. Toivon todella, että kurssille seuraa vielä lähitulevaisuudessa jatkoa. Sitä odotellessa keskitymme nauttimaan hevostemme seurasta, ja pyrimme saamaan hevosistamme mahdollisimman levollisia, tasapainoisia, aktiivisia ja suoria. Virva Hakala Kivikkolan tila, Nurmes

Anna havainnolistaa oikean asettumisen linjaa ja asentoa. Suven Villimieltä kiinnostaa ulkona olevat tammat.

36 Suomenhevosliitonlehti 2014


Suomenhevosen kouluttaminen ratsuksi -tapahtuma Suomenhevosliitto ry järjestää: Koulutuksen tavoitteena on antaa tietoa suomenhevosen ratsukoulutuksesta eri vaiheissa oleville suomenhevosille sekä saada käynnistettyä alueelle säännöllisesti pyörivät ja toimivat koulutusrenkaat yhdessä hevosjalostusliiton kanssa. Koulutukseen toivotaan osallistujiksi myös alueella toimivia ratsastuksenopettajia -, ohjaajia ja ratsuttajia, jotka voisivat jatkossa toimia aluekouluttajina.

Koulutuspäivän aiheet

Koulutuspäivä aikataulu:

9.00 - 11.00 Hevosen oppimisen perusteet

Aika: 10.5. klo 9.00 - 16.30 (Kahvit 8.45)

- oppimisen edellytykset

Paikka: Teoria Killerin raviradalla Jyväskylässä ja Demot Jyväskylä Kilpatallin maneesissa.

- oppimisen peruslainalaisuudet ja niiden toteuttaminen hevosen kouluttamisessa - Sopivan koulutus menetelmän valinta

Kouluttaja: Anna Kilpeläinen (tutustu Annaan paremmin: http://annakilpelainen.wordpress.com/about/).

Rauhallisuuden ja rentouden merkitys koulutuksessa

Järjestäjä: Suomenhevosliitto ry ja Keski-Suomen Hjl ry

- miksi rauhallisuus tehostaa oppimista merkittävästi - tunne-ehdollistumisen merkitys hevosen loppuelämän kannalta

Ruokailu 11.00 – 11.30, omakustanteinen Maneesissa buffetti 11.30 – 13.45 Hevosen askellajien ja tasapainon kehittyminen ratsuna - suomenhevosen erityispiirteet ja niiden huomioiminen koulutuksessa - terve ja hevoselle vaivaton tapa kantaa ratsastajaa Hevosen tasapainoa, koordinaatiota ja notkeutta kehittävät harjoitteet koulutuksen alkumetreillä - maasta ja ratsain - tarkoituksenmukainen varustus Koulutusdemot 14.00 - 16.30 (yksi ratsukko kerrallaan)

Valikoituminen demohevosiksi: Demoissa käydään läpi teoriassa kuultuja asioita. Demo ei ole valmennustunti. Ilmoita mihin kategoriaan hevostasi ehdotat. Varalle jokaiseen ryhmään otetaan yksi varahevonen. Hevosilla tulee olla kokemusta maneesiolosuhteista yksin.

1. 14.00 - 14.45 Nuori aloitteleva (ei kisattu) Koulutuksen hinta:

2. 14.45 - 15.30 Aluetason nuori (aluetaso) 3. 15.30 - 16.15 Ravurista ratsuksi (mahdollista myös ravuri, joka hyötyisi ratsastamisesta) 4. 16:15 - 16:30 Yhteenveto demoista ”Koulutus antoi todella paljon apuja moniin tyypillisiin ongelmiin suomenhevosten kanssa: vinouteen, ohjille painamiseen, vauhdin kiihtymiseen jne. Maanläheinen ja selkeä opetustyyli oli todella inspiroiva! Annalla on uskomaton kyky lukea ja ymmärtää niin hevosta kuin sen kanssa toimivaa ihmistäkin. Suosittelen lämpimästi osallistumista!” - Maiju Okkonen Suomenhevosliitto ry / Jaana Strömberg 0400-640247, jaana.stromberg@gmail.com

Kuuntelija/katsoja: 25€ / päivä ei jäsenille ja 20€ suomenhevosliiton jäsenille + Demohevonen: 30€ ei jäsenille ja 25€ suomenhevosliiton jäsenille Ilmoittautumiset Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 30.4. mennessä jaana.stromberg@gmail.com. Minimiosallistujamäärä 20, että koulutus järjestetään. Ilmoitathan myös ruokailetko, niin osaamme varata oikean määrän ruokaa. TERVETULOA!

Kuvat: Maria Leivo

Suomenhevosliitonlehti 2014

37


Yhteistyöllä Pariisiin Suomalaisjoukkueen matkustuskustannuksia ja sinivalkoista edustusmatkaa kylmäverimaaotteluun olivat tukemassa isäoritilaston kärkinimistä A.T. Eko, Erikasson, I.P. Lento, Sipori, Viesker sekä yhteistyökumppanit Ponsse ja Porin Kuninkuusravit 2014. Lämmin kiitos mukana hyvässä yhteistyössä ja tärkeän matkan toteutuksessa mukana olleille tahoille!

Porin Kuninkuusravit 2. – 3.8.2014 www.kuninkuusravit.fi Ponsse www.ponsse.com

A.T. Eko Suikun Ero – A.T. Viksu – Vokker Yhteensä: 97 50 11 2 362 940,00 € 21,1aly

22,1ke


Viesker Vokker – Vieska – Jaska Yhteensä 169 136 17 3 1 154 422,00 € 19,9aly 22,5ly

Sipori Suikku – Eri-Marina –Jaska Yhteensä 80 16 17 10 195 407,00 € 19,4aly 23,2ly Kuva: Juhani Länsiluoto

I.P. Lento Vistari – I.P. Suvitar – Suikku Yhteensä 111 27 14 7 185 960,00 € 21,2aly 23,4ke

Erikasson Tähti-Vokker – Erika – Vireeni Yhteensä 142 71 28 14 560 064,00 € 20,2aly 23,0ke Kuvat: Hippos


Terveisiä länsigötanmaalta

Teresia Andersson - Mangon Kivi, Maria Andersson - Imun Isku ja Jörgen Andersson - Jännä Poika TREC-treeneissä.

Suomenhevosten parista maailmalle Lapsuusajan vietin suomessa, kasvoin suomenhevosten parissa ja tallillamme olikin jokunen vähän parempikin suomenhevonen jotka pärjäsivätkin radoilla ja minä vietin kaiken vapaa-ajan tallilla. Sieltä se on kotoisin tämä kiinnostus just suomenhevosiin. Teini-iässä muutimme perheen kanssa ruotsiin, hevosinnostus jäi mutta suomenhevosia ei täällä ollut. Kävin hevostenhoitaja koulutuksen ja olen vuosiensaatossa tehnyt kaikkenlaista hevostyötä, ratsastustalleista alkaen mutta eniten ravipuolella sekä täällä ruotsissa että italiassa. Muutama vuosi pyöritettiin mieheni kanssa ammattitallia Eskilstunassa Sundbyholmin raviradalla mutta luovuttiin siitä lasten myötä. Muutettiin Falköpingiin länsigöötanmaalle ja täällä ollaankin vähän enemmän maalaisia. Hankin ruotsin kylmäverisen ex-ravurin ja lähdettiin siitä sitten opettelemaan työajoa, tukkimetsässä ja pieniä peltotöitä yms. Täällä juuri tämä hevosenkäyttö taitaakin olla työajossa vähän laajempaa kuin suomenpuolella.

Koko perheen harrastus Lapsia on nyt kolme tyttöä ja innokkaita hevostyttöjä kaikki! Me ollaan varmaankin sellainen oikea ”hevosperhe” ja kaikki ovat 40 Suomenhevosliitonlehti 2014

mukana kaikessa, perheen isä, entinen ammattikuski, ratsastaa ja lapset osaavat myös valjastaa poninsa työsiloihin ja olla hyödyksi. Mutta vähän meinas kuitenkin olla ikävä suomenhevosia..ja vuosikausia haaveilin että jos sitä hakis suomesta hevosen kuitenkin...Näistä ruotsalaisista kotimaisista roduista ei oikein mikään käynyt mieleen ja minulla oli sellainen mielikuva että suomenhevoset ovat muita hevosia viisampia ja koska me ollaan tälläisiä monitoimi-ihmisiä niin suomenhevonen olisi juuri oikea meidän tarpeisiin, hevonen josta on kaikkeen ja vielä senkin vuoksi että se vahvistaisi lapsien suomalaisia juuria päästä tutustumaan meidän kansallisrotuun! Pidin silmälla hevosilmoituksia hästnetissä koska joskus, hyvin harvoin tosin, olin nähnyt myynti-ilmoitusta suomenhevosista. Yllättäen 2009 löysin suomenhevosvarsan myynnissä toisella puolella ruotsia soitin siltä istumalta ja varasin tammavarsan heti! Käytiin kuitenkin muodonvuoksi katsomassa mutta siinä ei juuri mietintäaikoja tarvittu, se oli minun hevonen!

Monipuolisesti suomenhevosilla Mangon Kivi muutti meille ja huolellaan ollaan toisiamme koulutettu, varsana ensin tavanomainen ravihevosen opetus kevyillä kärryillä ja siittä sitten edetty työajoja tehden ja nyt perehdytään ratsastukseen,

tällä hetkellä on erityisesti esteet työnalla, ollaan käyty ahkerasti irtohypityksissä yksi tämän maan este-nestoreista Uno Bohman on auttanut paljon ja antanut paljon positiivistä palautetta sekä juuri suomenhevosista että minun Mangosta. Käydään nyt myös säännöllisesti estevalmennuksissa ratsain. Mangon jälkeen meille muutti myös vanhempi herrasmies Jännä Poika. Jännä Pojasta on kans moneksi! Paitsi että se kuljettaa mummot ja lapset sievästi selässään sekä osallistuu isännän kanssa TREC:iin vauhtia kaihtamatta on se myös tehnyt jo raviuran ennemmin ja nykyään vetää kärryjä satunnaisissa kunniatehtävissä kuten joulupukin tai hääparien kuljetus. Raskaammat työt jätetään jo suosiolla nuoremmille vaikka vielä tukitkin metsästä lähtis tarpeen vaatiessa. Meillä kävi reilun puolivuotta SH-tamma Verushka, mutta todettiin aika pian että Veeran ura on ravidalla eikä nämä meidän maalaistyöt juuri hänta viehättänyt vaikka ratsuksi siitäkin olis kuitenkin ollut, hyppäsi erinomaisella tekniikalla irtohypyissä ja teki hyvää mainosta suomenhevosille täällä. Päädyttiin kuitenkin vaihtokauppaan ja meille muutti suloinen Imun Isku eli Iippo viimekesänä suoraan raviradalta. Hissun kissun laskettiin kilpailukunto ja alettiin opettelemaan uusia konnuuksia, Iippo on kans tyyppiä kaikki käy.


on huomattavaa. Sanonkin useasti kun pyydetään kuvailemaan suomenhevosta että se on kuin russi isossa koossa. Minun mielestä suomenhevoset ei niinkään muistuta ruotsin kylmäverisiä, jotka on jaettu työhevosiin ja juoksijoihin omilla kantakirjoillaan. Jos näin vertaillaan niin ruotsin kylmäveriset ovat pahemmassa ahdingossa kuin suomenhevoset. Varsinkin työhevoset, ”nordsvensk” viimevuonna Tietenkin olisi ollut vallan mainiota hankkia astutettiin pahaiset 200 tammaa, niillä pieni poni-SH lapsille mutta ei vielä varsoilla ei pitkälle pötkitä! Luulisin että se johtuu rodun ole ollut mahdollista, kapeasta käytöstä, mutta sopivan löytyessä ja ekonomian ollessa ”Mutta vähän meinas kuitenkin se ei ole yhtä kohdallaan saattaa olla olla ikävä suomenhevosia.. ja suosittu ratsuna että tuodaan sekin vielä. vuosikausia haaveilin että jos ja perhehevosena sitä hakis suomesta hevosen eikä varsinkaan kuitenkin...” ratsastuskoulut Täytyy muuten sanoa ole ottanut sitä vielä että ei se vain ollut kultaisia muistoja että suomenhevoset käyttöön samoissa mittasuhteissa kuin olisivat olleet niin paljon viisampia kuin suomenhevoset suomessa. muut, kyllä ne ovat! Vaikka sitä nerokkuutta käyttävätkin välillä myös omaksi hyväkseen.. Toivottovasti rotu-seurat ottavat tämän asian vakavasti koska nordsvenskiä on markkinoitu kovasti juuri työhevosena Lisätään rotujen arvostusta ja vaikka muutamat innokkaat käyttävät Meille tämä monipuolisuus sopii vallan sitä ahkerasti ja vakavasti työajoon niin se hyvin, suomenhevosen käyttö-ominaisuudet ei kuitenkaan riitä pidemmänpäälle. Olisi ovatkin paljon samanlaiset kuin russ-ponien hyvin surullista jos rotu häviäisi ja ollenkin kovasti yrittänyt mainostaa ja muutenkin niiden sukulaisuus Ratsasteltu hiukan mutta ei vielä panostettu koulutukseen vakavemmin. Iippo on myös ollut mukana valjakko-ajossa ja se tuntuu olevan Iipon juttu. Aika näyttää jos edetään sen asian parissa pidemmälle mutta Iippo on ainakin kunnialla edustanut rotuansa täydellä kymppikäytöksellä treeneissä. Toivon mukaan Iiposta on myöhemmin lapsille ratsuksi kun ponit jäävät pieneksi.

suomen mallia, maiden välinen yhteistyö on varmasti voittoisaa kumpaankin suuntaan koska hevoskulttuurit kuitenkin eroavat huomattavasti suomen ja ruotsin välillä ja kummallekin rodulle olisi positiivistä niiden nostoa käyttökelpoisena ja rahanarvoisena hevosena! Pohjoismaiden yhteinen monikäyttökisa voisi olla jotain mikä antaisi motivaatioita puolin ja toisin panostaa näihin kotimaisiin rotuihin, jotteivat ne unohtuisivat muinaismerkeiksi navetan taakse. Paljon on vielä ennakkoluuloja kylmäverisiä vastaan, niitä vähennetään tuomalla kylmäverisiä näkyviin ja varsinkin antamalla mahdollisuuksia kilpailla toisiaan vastaan omilla ehdoillaan kuten suomessa jo tehdäänkin, siinä olisi ruotsilla paljon opittavaa! Täällä ruotsissa on jo monia vuosia toiminut ravihevosten ratsastusseura Ridtravarföreningen joka on mainiosti nostanut ex-ravureiden arvoa ratsuna järjestämälla koulutuksia ja kisoja, kaikki ovat tervetulleita ja kukaan ei ole liian ”huono”. Sieltä onki sitten paljon helpompi ponnistaa ”oikeisiin” ratsastuskilpailuihin. Vuosittain järjestetään Ruotsin Mestaruudet

TREC:ssa on erilaisia tehtäviä joita ratsastaja tapaa maastossa. Ratsukko ylittää, alittaa ja menee läpi eri tehtävistä.


Mitä on TREC? ja tänä vuonna onkin ennätysmäärä ilmottautuneita nyt jo vaikka ilmoitusaikaa on vielä viikkoja. Siellä kilpaillaan lajeissa esteet, koulu, käyttöratsastus, irtohypyt ja näyttely. Myös sama kuski/ratsataja saa osallistua joka lajiin jos haluaa. Lajit ovat esteet, koulu, käyttöajo/ratsastus, laukka, näyttely ja ravit. Lajit ovat vapaa-ehtoisia mutta mestari on se joka kerää eniten pisteitä joten kannattaa osallistua moneen vaikka yhteenkin lajiin saa lähteä. Uutena lajina täällä ruotsissa on TREC, se onkin kuin tehty monipuoliselle suomenhevoselle! Se on kolmi-osainen kisa johon kuuluu esterata joka muistuttaa käyttöratsastuksen tehtäviä tai lännenratsastuksen trail-rataa. Askellajikoe jossa kävellään niin nopeasti kuin pystyy ja laukataan niin hitaasti kuin pystyy ja siitä saa pisteitä taulukon mukaan ja lopuksi suunnistus joka on juuri sitä miltä se kuulostaa. Mango ja minä lähdetään ravureitten ruotsinmestaruuksiin, ensimmäinen suomenhevonen joka osallistuu, tosin ei elätellä liian suuria toiveita mitalleista vaan lähdetään ihan kokemusmielellä Mangon iän mukaan.

Rössberga Gård Falköpingissä, piti TREC-treenit isolle ryhmälle ratsastajia. Monet maastoilijat ovat alkaneet vilkuilemaan tätä uutta lajia. Anderssonin perhe ovat aktiivisia TREC-ratsastajia, heillä oli mukana kolme suomenhevosta näillä treffeillä. Lapset ratsastavat vielä poneilla. Ratsastajat ottavat aktiivisesti osaa ja yhdessä ratkaisevat eri tehtäviä. Tehtävät joihin hevonen tai ratsastaja ei ole valmiita voidaan jättää väliin. Näin voi myös tehdä myöhemmin kilpailuissa ilman että hylätään. TREC on lähtöisin Ranskasta ratsastusvaelluksien ohjaajilta ja on lyhennys ranskankielen ”Technique Randonnee Equestre de Competition”. Alkuperäinen ajatus oli näyttää kuinka hyviä hevosia heillä oli ja kuinka taitavia ohjaajat ovat kilpailun merkeissä. TRECissä on siksi tehtäviä jotka esiintyvät ratsastuksessa maastossa. TRECissä on kolme osaa joita harjotellaan, estetehtävät, askellajit ja suunnistus.

Suunnistus (POR) on ryhmätehtävä aloittelijoiden luokassa, valmiin kartan mukaan. Vauhti on hidas ja sopeutetaan hitaimman ratsukon mukaan. Maasto on helppo niin että pyöräilijä voi lähteä tueksi mukaan jos tarve vaatii. Hevosia harjoitetaan liikkumaan ryhmässä ja ratsastajat tekevät yhteistyötä. Vaikeammissa luokissa käytetään karttaa ja kompassia ja eri vauhtia. Silloin tarvitaan enemmän kokemusta kompassista, kartasta, matkasta ja vauhdin arvioinnista. Askellajikoe (MA) ratsastetaan merkityllä radalla. (100-150 metriä)

Hevosen kuuluu pitää askellaji ja pysyä radalla koko matkan. Käyntiä niin nopeasti kuin mahdollista yhteen suuntaan ja laukkaa niin hitaasti kuin pystyy takaisin. Aloittelijoiden luokissa saa ratsataja valita myös ravia, passia tai tölttiä. Tässä kohtaa harjoitellaan askellajin pitämistä ja hevosen kokoamista ja pidentämistä oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan.

Koko perheen voimilla lähdetään sitten vähän isompiin TREC-kisoihin heinäkuussa.

Estetekniika (PTV) on erilaisia tehtäviä joita ratsastaja tapaa maastossa.

Harmillista vain kun olis tarvinnut olla vielä yksi suomenhevonen mukana niin oltaisi saatu SH-joukkue kasaan!

Ratsukko ylittää, alitta ja menee läpi eri tehtävistä. He seisovat paikoillaan, satulassa tai vierellä ja joskus saa hevonen odottaa yksin ilman ratsastajaa. Tehtävien välillä on 25 m tai pidemmin. Harjoituksissa painotetaan tarkkuutta ja tehtävien välissä tähdätään seuraavaan yhteiseen tehtävään.

Lapset osallistuvat myös russ ponilla sitten syksyllä yleismestaruuksiin ja viikon treenileiri ensin jossa käyvät kaikki lajit läpi. Tekstit: Anna Jäppinen Kuvat: yleisön kuvia

TREC on hauskaa sekä aloittelijoille että kokeneemmille ratsastajille jotka haluavat parantaa taitojaan. Hevosen ja ratsastajan koulutustaso ratkaisee tehtävien vaikeustason. Useat tehtävät tapahtuu myös taluttaen, joten sopii alkaa harjoittelemaan TRECiä nuorenkin hevosen kanssa. Vauhti on alhaisempaa alemissa luokissa ja lapsilla voi olla taluttaja treeneissä ilman että se häiritsee mitenkään. Lisää TRECistä Ruotsissa löytyy sivulta www.trecsverige.se

Jos sinua kiinnostaisi TREC ja haluaisit perehtyä kilpailulajiin paremmin, niin ota yhteys: jaana. stromberg@gmail.com. Suunnitteilla on järjestää TREC-perehdytyskoulutus.

42 Suomenhevosliitonlehti 2014


Monipuolinen Suomenhevonen Suomenhevosliitto ry perusti otsikon mukaisen työryhmän suunnittelemaan Suomeen monipuolisesti eri lajeihin perustuvan uuden kilpailuformaatin. Tämän tarkoitus on mm. a) kannustaa monipuoliseen toimintaan yhdessä minkä tasoisen suomenhevosen kanssa tahansa, b)nostaa suomenhevosen arvostusta ja käyttöä, c) vaikuttaa siihen, että yhä useampi valitsisi harrastuskumppanikseen suomenhevosen. Kilpailuun suunnitellaan 3 kilpailtavaa luokkaa: SHL Tutustumisluokka: käyttöajo ja käyttöratsastus –radat. Valinnaisia tehtäviä, joista kertyy pisteitä. SHL Helppo: käyttöajo ja käyttöratsastus –radat sekä työtehtävä, esim. heinän kuormaus. SHL Vaativa (kuninkuus): lajit ratsastus, ravilähtö (suoralla-ajona)- ja työtehtävä, esim. tukin juonto Luokkakohtaiset radat ja tehtävät ovat vielä suunnittelussa, joten yllä olevat esimerkit ovat vasta suuntaa antavia. SHL tutustumisluokkaa suunnitellaan avoimeksi kaikille, mutta etusijalla ovat suomenhevoset. Tavoitteena on, että kilpailua voivat järjestää ratsastusseurat ja hevosystäväinseurat ympäri Suomen. KUULEMME MIELELLÄMME AJATUKSIANNE – OTA OSAA SUUNNITTELUUN! jaana.stromberg@gmail.com

Tiina Levander

Suomenhevosliiton viestintätyöryhmä ponkaisee liikkeelle! Pitäisikö uusimmat raviuutiset pompata Facebookin etusivulle? Mitä tietoa löytyy kotisivuilta? Kuinka etsiä tietoa seuraavaista valjakkokisoista? Mielessä pyörii hyviä jutun aiheita, mutta kuinka saada ne julkaistua? Toinen pitää printatusta lehdestä, toinen twiittaa ja facettaa, mitä kautta siis uutisoida. Puskaradiokin toimii tiettyyn pisteeseen asti, siihen ei kuitenkaan ole luottaminen. Suomenhevosliiton viestintätyöryhmä pohtii näitä kysymyksiä. Tarkoituksena on muodostaa toimivat työtavat, joilla kaikki suomenhevosen käyttömuodot sekä erilaiset viestintätavat tulisivat katetuiksi. Vapaaehtoisvoimin toimivan liiton viestinnän tulisi mahdollisimman kivuttomasti palvella jäsenkuntaa kattavasti. Onneksi lasta ei tarvitse heittää pesuveden mukana, vaan

jo käytössä olevat viestintätavat voidaan pitää toiminnassa ja esimerkiksi laadukas lehti on Suomenhevosliiton viestinnän lippulaiva. Viestintätyöryhmään tarvitaan jäseniä eri vahvuusalueilta. Innokkaat voivat ilmiantaa itsensä liiton toimistosihteerille Johanna Norpalle. Kaikkea ei tarvitse itse osata, myös hyvät käyttäjäkokemukset ovat tarpeellisia. Yhteyttä voi ottaa sähköpostilla, facebookin kautta tai vaikka perinteisellä postilla tai puhelimitse! Johanna Norppa 0400997060 johanna.norppa@gmail.com Kuvat: Hanna Olsson

Suomenhevosliitonlehti 2014

43


Kasvatus- ja jalostustyöryhmä Kasvatus- ja jalostustyöryhmän tavoitteena on miettiä ratkaisuja, joilla voi parantaa suomenhevoskasvattajien asemaa ja edistää varsojen myyntiä. Samalla pohditaan suomenhevosen jalostukseen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä ja ratkaisuja niihin. Yksi työryhmän ensimmäisistä käytännön tehtävistä on tukea Seamkissa meneillään olevaa suomenhevoskasvatusta käsittelevää opinnäytetyötä. Työryhmä pyrkii lisäksi mahdollisuuksien mukaan järjestämään jonkin konkreettisen tempauksen tai tapahtuman suomenhevoskasvatuksen tiimoilta jo vuoden 2014 aikana. Ryhmän kokoaminen aloitetaan vappuviikolla. Jos haluat mukaan kasvatusja jalostustyöryhmään, ota yhteyttä vetäjä Anna Karhilaan! Tavoitat sähköpostilla anna@karhila.net tai puhelimitse 050-3640378. Omia ideoita, ajatuksia ja toivomuksia voit esittää, vaikka et ryhmän työskentelyyn lähtisi mukaan. Anna Karhila Kuva: Hanna Olsson

PM-työryhmä Suomenhevosille olisi tärkeätä PM-yhteistyö ja yksien pm-kilpailujen varassa toimiva yhteistyö ei ole riittävää. Lämminverisillä on mahdollisuuksia paljon laajempaan yhteistyöhön ja suomenhevosen rodun puutteena nähdään pienessä mittakaavassa oleva PM-kilpailuyhteistyö ja sen kehitys nähdään tärkeänä koko rodulle ja tulevaisuuden kilpailumahdollisuuksille. Keinoja yhteistyöhön lähdetään etsimään esim sopivien kilpailusarjojen laatimisesta ja kehittämisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa myös uusien yhteistyökumppaninen etsimistä houkuttelevammaksi mm. ruotsalaisten kannalta. Turun kanssa on suunniteltu järjestää PM-ravien yhteyteen yhteistapaamisen, jonka tavoitteena on tehdä myönteisiä päätöksiä kilpailuyhteistyöhön. PM-Moniottelumestaruus löytäisi enemmän mahdollisuuksia yhteistyöstä ja palvelisi kunkin maan rotujen eteen tehtävää kehittämistyötä. timo.ryynänen@pp3.inet.fi Kuva: Hanna Olsson

44 Suomenhevosliitonlehti 2014


Suomen Työhevosseura ry perustettu 1993

Seuran päämäärät x edistää suomalaista työhevosen käyttöä ja arvostusta x elvyttää työhevosen jalostusta, kasvatusta ja työkäyttöön ottamista x tutustuttaa ihmisiä työhevosen eri käyttömuotoihin myös nykyisessä ympäristössä x edistää maamme alkuperäishevosrodun monimuotoisuuden säilymistä x lisätä suomenhevostietoutta x pyrkiä säilyttämään suomenhevonen puhtaana rotuna ja Suomen kansallisperinteenä Toiminta x seuran jäsenlehti Työhevoslehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa x seura järjestää mm. erilaisia työhevostapahtumia ja koulutustilaisuuksia, neuvoo ja tiedottaa työhevosasioissa x seura tekee kantakirjausyhteistyötä ja järjestää kilpailuja Jäsenyys 2014 x jäseneksi liityt maksamalla jäsenmaksun 20 euroa seuran tilille FI89 5108 0220 0323 04, kirjoittamalla viestiosaan nimesi ja osoitteesi. Voit myös antaa jäsenmaksun lahjaksi. Lisää tällöin viestiosaa alkuun ”lahja” ennen lahjansaajan nimeä ja osoitetta. Yhteystiedot 2014 x seuran internetsivut www.tyohevosseura.fi x puheenjohtaja Matti Pakarinen p. 0400-161 450 matti.pakarinen@gmail.com x sihteeri Kirsi Ruotsalainen p. 040- 550 9295 kirsi.ruotsalainen@salpaus.fi

Kuva: JS

Ravikesä 2014

• ti 3.6.• ti 8.7. • ti 22.7. • ma 11.8. Lieksan perinteisen idyllinen kesäravirata tarjoaa elämyksen joka pitää kokea! leppoisaa tunnelmaa, elävää musiikkia, näytöksiä. Poni- ja montelähtöjä. Vohveleita ja pannukahvin tuoksua, kavion jytkettä joka on lähes “käsinkosketeltavaa”!

TERVETULOA!

Elämyksiä Lieksan ravireissulle!

Nauti kesäisestä päivästä eläinpuistossamme PohjoisKarjalassa! Majoitusta - kioski - kalastusta pihalammesta - grillipaikat uimaranta

PikkuKili Elämyspiha Salonkyläntie 90 81570 Kelvä gsm. 040-5862863 www.pikkukili.net

Pielisjärven Hys r.y. www.lieksanravirata.net


Nuoret toimittaa!

Kauneus on katsojan silmissä Tämän vuoden lehden teema on jalostus ja kasvatus. Itselläni ei ole hirveästi tietoa saatika sitten kokemusta kummastakaan, joten jätetään se ”virallinen” puoli viisaammille. Mutta ajattelin lähinä kirjoittaa mitä minä olen vuosien varrella oppinut ja oppinut kokemaan tärkeäksi. Tuntuu että tänäpäivänä hevosessa haetaan lähinä ulkoisia piirteitä ja suorittajia. Täytyy olla kokoa, isot sekä lennokkaat liikeet paljon ponnua ja ketteryyttä vaikka muille jakaa. Toki on hienoa että hevosia halutaan jalostaa ja kehittää koko ajan eteen päin, mutta tuntuu että välillä realistinen näkökulma unohtuu ja että arvostus painottuu aivan vääriin asioihin. Minulle on aivan sama lähtökohtana että hyppääkö hevonen 120cm esteitä vai 46 Suomenhevosliitonlehti 2014

40cm, vääntääkö se vaativan A:n luokkia vai mennäänkö helppoa C:tä. Totta kai aina täytyy olla tavotteita ja halua kehittyä. Mutta mihin minä sitten vaihtaisin kaiken tämän hienouden? Itse pidän kaikista asioista tärkeimpänä sitä että voin luottaa hevosen tapahtuu mitä vaan niin voin luottaa siihen. Ja tämä on ehkä se asia mikä on kaikista vaikein saavuttaa. Sitä ei saada hetkessä, sitä ei saada pakottamalla se saadaan ja muodostetaan kärsivällisyydellä, ajalla, intensiivisyydellä jokaisena hetkenä mitä hevosen kanssa vietetään ja se voidaan menettää 5 minuutissa. Sitä on kaunista katsoa ja se tunne kun voi luottaa ystäväänsä se on sanoin kuvailematon. Olen kerran saanut kokea sen ja toivon että saan vielä ainakin yhden mahdollisuuden

siihen tunteeseen. Luottamuksen rinnalla kilpailee aika lailla tasoissa kunnioitus ja siihen vahvasti rinnastettuna jarrut. Itse vaadin hevosilta että ne kuuntelevat ja seuraavat kehonkieltäni. Kun talutan ja pysähdyn niin hevonen pysähtyy kun hidastan hevonen hidastaa. Kun istun selässä ja sanon seis niin siinä sitten seisotaan niin kauan kunnes toisin sanotaan. Minun arvojärjestyksessä jarrut ovat ehkä vähän liankin korkealla sijalla, mutta rinnastan sen hyvin pitkälle myös kunnioituksen ja siihen että ihmisenä olen johtaja ja määrään tahdin ja pelisäännöt. Itse tykkään tehdä hevosten kanssa asiat kaikessa rauhassa mielellään ihan kahdestaan ilman mitään turhia hälinöitä. Molemmat voivat keskittyä toisiinsa ja tukea


Tilaa Hevosurheilu ja Toto-lehti Pysy ajan hermoilla ja tilaa tuoreet Hevosurheilu-uutiset kotiisi! Kestotilaus 12 kk Hevosurheilu 95€ Toto-lehti 135€ Hevosurheilu ja Toto-lehti 230€ Määräaikaistilaus 6 kk Hevosurheilu keskiviikko ja perjantai 50€ Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero

Vastaanottaja maksaa Olen alle 18-vuotias postimaksun

Sähköposti puh 020 760 5300

www.hevosurheilu.fi

tilaukset@hevosurhe

Hevosurheilu

Tunnus 5003409 00003 VASTAUSLÄHETYS

Tilaa Hevosurheilu jaHevosurheilu Toto-lehti Pysy ajan hermoilla ja tilaa tuoreet Tunnus 5003409 Hevosurheilu-uutiset kotiisi! 00003 VASTAUSLÄHETYS Kestotilaus 12 kk Hevosurheilu 95€ Toto-lehti 135€ Hevosurheilu ja Toto-lehti 230€ Määräaikaistilaus 6 kk Hevosurheilu keskiviikko ja perjantai 50€ Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelinnumero Sähköposti

molemmin puolin heikoina hetkinä. Itse en tykkää ottaa kauhean tiukkoja aikatauluja ja tavoitteita vaan mennään fiilis pohjalta niin että kaikilla on kivaa. Aina tämmöinen ei tietenkään ole mahdollista mutta itse haluaisin rakentaa elämäni niin että voin toteuttaa tätä.

puh 020 760 5300

Olen alle 18-vuotias www.hevosurheilu.fi

tilaukset@hevosurheilu.fi

Rakennusautomaatiojärjestelmät

Täytyy muistaa että jokainen rakentaa itse tavoitteensa ja arvonsa eikä pidä antaa muiden mielipiteiden vaikuttaa liikaa, mutta kuitenkin muistaa kuunnella toisia koska muuten ei päästä puusta pitkälle. Teksti: Selina Pääkkönen Kuva: Anna Karhila

www.eleta.fi


hevosurheilu.fi Hevosurheilun tuotekauppa palvelee osoitteessa www.hevosurheilu.fi 24 h vuorokaudessa! - Hevosihmisen verkkokauppa!

Hanki historiallista luettavaa ja katsottavaa Hevosurheilun Tuotekaupasta!

Lähtö hyväksytty Hevoset etukaarteessa Laukka numerolle kuusi Kirjasarja esittelee tositapahtumiin perustuvia kertomuksia hevosista, ihmisistä ja ilmiöistä. Jos joltakin kuskilta puuttui esimerkiksi ajopuvun tai kypärän väri, saattoivat latojat lisätä piruuttaan ajopuvun väriksi mustan puhuva… ja kypärän väriksi vaikka vekselin vihreä.”… Näin tehtiin 70-luvun raviohjelmia. sidottu 264-304 sivua, 30€/kirja Parhaita Hyvien Joukossa Unohtumattomia suomenhevosia ja hevosihmisiä Kirjassa on 23 opetusneuvos Ilmari Ojalan taatulla tyylillä tehtyä kirjoitusta suomenhevosen jalostuksesta. Kustantaja ja tekijä ovat valinneet ne vuosikymmenten mittaan julkaistuista teksteistä. Sidottu, 254 sivua, 30€ Ravikuninkaiden käskynhaltija Kaarlo Partasen muistelmat Kaarlo Partanen, suomalaisen hevosurheilun grand old man kertoo kiehtovaan tyyliinsä takavuosien ravikuninkaista. Mistä tuli lempinimiKausalan Cassius? Entä miten hevonen saadaan kuntoon? Minkälaiset olivat Vieterin viimeiset vuodet? sidottu, 336 sivua, 336 sivua, 35€

puh. 020 760 5300

tilaukset@hevosurheilu.fi

48 Suomenhevosliitonlehti 2014

www.hevosurheilu.fi


Aukeaman kuvat Hanna Olsson ”Olen 17v harrastekuvaaja intohimonani hevoskuvaus. Kamerani on kuin linssi, joka paljastaa tilanteesta täysin uusia puolia. Sitä kautta hevosen herkkyys, voima ja erityisyys saavat kokonaan uusia merkityksiä. On kunnia kuvata suomenhevosia niiden alkuperäisessä ympäristössä. Suomalainen maisema on paras konteksti suomenhevoselle, sillä vaatimattomuudellaan ne korostavat toistensa parhaita puolia. Vaikka suomenhevosia on jalostettu ratsuista ravureihin, ovat ne ennen kaikkea tovereita, joilla sykkii sisällään villi sydän. Tuo sydän näkyy parhaiten juurikin suomalaisen luonnon helmassa.” Suomenhevosliitonlehti 2014

49


Lippalakit, musta 10e kpl+ postikulut

Suomenhevosliiton pinssi 2 € kpl + postikulut

OMENHE V SU IITTO r.y. SL O www.suomenhevosliitto.fi Kuva: Hanna Olsson

AINA OIKEAT RUOKINTARATKAISUT RACING -REHUSARJASTA 25 kg

Racing Selected

25 kg

Viljaton hevosten ja ponien täydennysrehu

Racing Selected on valikoiduista raaka-aineista valmistettu uusi täydennysrehu. Se on suunniteltu hevosille, joiden ruokinnassa hiilihydraattien määrä halutaan pitää matalana; siksi se ei sisällä lainkaan kokojyväviljaa. Racing Selected sopii erityisesti lihasongelmaisille ja mahahaavasta kärsiville, kaviokuumeherkille sekä metabolista syndroomaa sairastaville hevosille. Soveltuu kovassakin rasituksessa oleville urheilu- ja kilpahevosille!

www.racing.fi

Racing Regular

Monipuolinen kuitupitoinen täydennysrehu

Racing Regular on maittava ja monipuolinen täydennysrehu. Runsaskuituinen, ruuansulatuskanavan hyvinvointiin vaikuttava uutuusrehu sisältää kaikki tarvittavat hivenaineet ja vitamiinit. Racing Regular on pölytön, tasalaatuinen ja hygieeninen rehu hevosten ja ponien ruokintaan. Tässä on oivallinen vaihtoehto kaura- ja kivennäisrehuille erittäin kilpailukykyiseen hintaan!


Kasvun voimaa.

Black Horse BREEDER on valkuaispitoinen täydennysrehu kantaville ja imettäville tammoille sekä varsoille. Soveltuu erinomaisesti myös kilpahevosille laadukkaan lisävalkuaisen lähteeksi.

Myynti: maatalouskaupat ja hevostarvikeliikkeet. Huom! Basic vain K-Maatalous. Yrittäjäntie 20, 03600 Karkkila, (09) 225 2560, www.biofarm.fi


Laakin tallilla tavoitteellista kasvatus- ja ravitoimintaa Suomenhevosliiton uusi hallituksen jäsen Antti Turunen pyörittää tallia Rääkkylässä puolisonsa Kirsi Tolvasen kanssa. Päävastuu tallista on Kirsillä, sillä päivätyönään Antti toimii yrittäjänä myyden mm. Hiven Oy:n tuotteita maatiloille ja hevostalleille. Nykyiselle paikalle Kirsin kotitilalle he muuttivat 2006 ja saman tien laitettiin vanha navetta ja talli maan tasalle. Niiden tilalle valmistui uusi 12 hevosen talli, jonka yhteydessä on varastotilat ja toisessa päädyssä pihatto. - Entiset tilat olivat jo korjauskelvottomia, joten uuden tallin rakentaminen oli ainoa vaihtoehto. Kun hevosten pitoa kuitenkin oli tarkoitus jatkaa, piti miettiä myös Eusäädökset ja tilavaatimukset, joita entiset tilat eivät olisi missään suhteessa täyttäneet. Nykyisellään Laakiin tallin nimeä kantavan tallin täyttävät pääasiassa omat hevoset, mutta myös ajolle opetettavia varsoja tallissa vierailee pitkin vuotta. Ne opiskelevat perusasiat ja lähtevät sitten takaisin omistajilleen jatkamaan harjoituksia. - On mukava huomata, että myös ratsupuolella on ymmärretty ajo-opetuksen mukanaan tuoma hyöty. Viime syksynä heti laitumelta tulon jälkeen meillä oli kolme varsaa ajo-opissa ja kaikki olivat tulevia ratsuja. Kaksi niistä oli suomenhevosia ja yksi puoliverinen. Meillä ei harrasteta rotusortoa, vaan kaikki varsat opetetaan 52 Suomenhevosliitonlehti 2014

riippumatta siitä, mikä on niiden tuleva käyttötarkoitus. Ratsuvarsojen eduksi on sanottava, että ne ovat olleet kesyjä ja tottuneita käsittelyyn, joten ne oli helppo opettaa ajollekin. Pihattovarsoista ei aina voi sanoa samaa, vaikka pihattojakin toki on moneen lähtöön. Itse emme suosi pihattokasvatusta omilla varsoillamme, vaikka meillä pihatto onkin. Siellä on pidetty lähinnä siitostammoja ja sairaslomalaisia, mutta varsat asuvat tallissa ja ne talutetaan joka päivä tarhaan ja takaisin. Näin käsittelyä tulee väkisinkin ja varsat oppivat samalla tallin rutiineihin, joihin niiden joka tapauksessa pitää oppia sitten puolitoistavuotiaana, kun niitä aletaan ajamaan.

Varsoja leasing-tammoista Omista hevosista aikuisia ajohevosia on tällä hetkellä kuusi. Niistä puolet on suomenhevosia. Lisäksi on nuoria hevosia ja varsoja sekä yksi siitostamma. Yhteensä hevosia on 12 ja tyttären shetlanninponi. Päivittäisen valmennusajon hoitaa Kirsi, Antti kengittää ja ajaa kilpaa. Kasvatustoimintaa on sen verran, että lähes joka vuosi on syntynyt varsa tai kaksi, parhaana vuonna kolmekin. Kirsi ja Antti ovat liisanneet siitokseen muutamia suomenhevostammoja, mikä onkin toiminut oikein hyvin. Tammat ovat viettäneet tiineysajan heidän tallissaan, varsoneet ja varsan vieroituksen jälkeen lähteneet takaisin omistajilleen. Liisaus onkin heidän mielestään oivallinen

Antti Turunen ja r. Kartelli -06, I. I.P. Viikari, E. RajaLinta, Ei. Vokker.

tapa hankkia talliin hyväsukuisia varsoja mieleisestään orista, sillä usein varsinkaan hyvät suomenhevostammat eivät ole edes myytävänä. Kaikkiaan talliin on syntynyt 12 varsaa, joista parhaita ovat olleet tähän mennessä liisinkitammojen jälkeläiset Iso-Urmas (i. Hovi-Ari)27,4 ja Kartelli(i. I.P. Viikari)28,6 sekä omat kasvatit Karelli (i. Cameron) 29,9 ja Soul Alone (i. Uno Di Jesolo) 15,5, joka myytiin 2-vuotiaana ja on uusien omistajien käsissä tehnyt hienon uran aloituksen voittaen kaikki kuusi juoksemaansa starttia. Sekä Kirsi että Antti ovat kasvaneet ravihevosia harrastavassa perheessä ja saaneet pienestä pitäen touhuta vapaasti hevosten kanssa. Antin setä on ammattivalmentajana työuransa tehnyt Lauri Turunen, jonka tallilla Anttikin on ollut nuorempana kesätöissä. - Ammattilaisten ja harrastajien vastakkainasettelu on täysin turhaa touhua. Molempia tarvitaan, sillä ammattilaiset kehittävät lajia ja harrastajat tuovat laajuutta hevospohjaan. Suomessa toiminta menee niin, että ilman intohimoisia harrastajia ei olisi ammattilaisiakaan. Se tosiasia on muistettava, kun tehdään tulevaisuuden ravipolitiikkaa.

Sarjat ja kilpailukalenteri syyniin Ravipoliitikasta puhuttaessa Antti toivoisi parempaa oman alueen huomioimista


radoilta. Välillä tuntuu, että sarjat rajataan niin, että ainakaan alueen hevosille ei sarjoja löydy. Kun käytössä on Heppajärjestelmä, josta alueen hevoset sekä niiden rotujakauma ja taso on helppo katsoa, luulisi sarjojenkin osuvan paremmin kohdalleen. Silti tietyt alasarjat pullistelevat osanottajia, kun taas ylempiä sarjoja ajetaan tietyillä radoilla jatkuvasti vajaalla hevosmäärällä.

Velj.Wahlsten Oy:n uusi kuvasto ilmestynyt!

- Korvaako laatu määrän, jos laatukin on jäähdyttelijätasoa? Ei 75-tason hevosia riitä enää jokaisiin iltaraveihin, vaan pärjäävillä hevosilla ajetaan isosta rahasta lauantaisin ja niin sen pitää ollakin. Viikolla pitää tarjota kilpailumahdollisuuksia niille kaikille muille, joita suurin osa hevosista kuitenkin on. Kilpailukalenterin laadinta on myös asia, joka jaksaa vuodesta toiseen ihmetyttää. Jollakin viikolla saattaa olla kolmet, neljätkin ravit samalla suunnalla ja sitten menee monta viikkoa, ettei ole mitään mahdollisuutta omalla alueella kilpailemiseen. Kun ravit olisi jaettu alueellisesti tasaisemmin, se olisi kaikkien etu. Hevosille olisi tasaisesti kilpailumahdollisuuksia ja pelaajille laadukkaampaa pelattavaa. Ravirataverkoston supistaminen ei myöskään ole kannatettava ajatus nykyisillä polttoaineen hinnoilla, vaan joka puolelle maata pitää taata kilpailumahdollisuudet. Ratojen profiloituminen sen sijaan olisi mahdollisuus, jota pitäisi tukea ja kehittää. Suomi on iso maa ja jokaisella radalla on omat vahvuutensa, joita voisi vielä viedä eteenpäin. Suomenhevosen asemasta Antti on sitä mieltä, että tuoteselostemalli toimisi myös kotimaisella rodulla. Kapenevien linjojen vuoksi olisi hyvä, että kaikki tarjottavat oriit otettaisiin kirjoihin ja kasvattaja saisi tehdä lopullisen valinnan. - Kaiken maailman paneeleissa suomenhevosen jalostusta neuvovat ihmiset, jotka eivät ole koskaan itse käytännössä olleet suomenhevosta kasvattamassa. Suomenhevosen erityispiirteitä ei ymmärretä, vaan koetetaan laittaa se samaan muottiin lämminveristen kanssa. Ei sellainen toimi. Rotuja pitää kunnioittaa sellaisina, kuin ne ovat ja suomenhevosesta puhuttaessa täytyy muistaa, että sen historia ravijalostuksessa on lyhyt. Muutama vuosikymmen sitten se puursi vielä pellolla, metsissä ja sodassa raskaissa hommissa, mutta on näyttänyt olevansa muuntautumiskykyinen rotu toimimaan nyt ravihevosena. Sitä suoritusta pitää kunnioittaa kuin sotaveteraania, hattu pois päästä ja käsi lippaan.

Katso www.veljwahlsten.com Seuraa meitä facebookissa, saat tietoa uutuuksista sekä osallistu kilpailuihin. Vieterikatu 1, 15700 Lahti Puh. 03 875 990, Fax 03 735 3428 velj.wahlsten@veljwahlsten.com

Kasintehdyt, kiviarinalla paistetut.

Teksti: Monika Partanen Kuva Kirsi Tolvanen

a tsrokoylanlleiipsoamo.fi Kwa w.po w

Suomenhevosliitonlehti 2014

53


Työvaljastusta opettelemassa - jälleen kerran

Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa -sanonta soveltuu erinomaisesti kärsivällisesti käyttäytyneeseen o. Lyylin Lumoon, s.2011 (I. E. V. Jovankka, E. Lento-Tyyli, Ei. Tasatahti)

Siansorkkasolmun sitominen ja rahkeensolmu järjestivät noin viidelletoista kurssilaiselle muutaman tunnin aivojumpan Ulla Nivukosken tallilla Ylistarossa. Työvaljastuksen saloja innokkaille oppilaille paljastivat Anne-Maria Tourunen, Mikko Uusimäki ja John Ahlskog - kärsivällisesti, kuten kokeneet opettajat yleensä. Kurssilaisten joukossa oli toki aivan työvaljastusnoviiseja, mutta myös aiheeseen aiemmin tutustuneita. Kaikille solmut ja remmien järjestys tuntui tuottavan tuskaa. ”Se vaatii lukemattomia kertoja, että sen oppii” Anne-Maria Tourunen lohdutti. ”On myös monta tapaa valjastaa oikein. Sitä paitsi solmujen sitomisessa ja valjastuksessa muutenkin on alueellisia eroja” Mikko Uusimäki jatkoi.

t. Horman Hilma, s.2011 (I. Humeeti, E. Viskoosi, Ei. Erovisku)

Kurssin tarkoituksena oli opetella ja palauttaa mieliin luokki- ja tamppivaljastus. Päivän aikana kaikki ehtivät valjastaa monta kertaa. Nivukosken suomenhevoset Lyylin Lumo ja Horman Hilma kestivät hyvin tuloksettoman valjastelun. Ajamaan asti kun kurssilla ei päästy. Se ei ollut tarkoituskaan, oppia tarttui kyllä otsaan riittävästi. Oli myös avartavaa kuulla eri valjaiden perusteista ja pikku nikseistä, joilla voi helpottaa erityisesti kokemattoman hevosen työajoa. Ohjaksia ei esimerkiksi kannata pujottaa setolkan renkaista, jos kuski istuu kovin alhaalla. Ohjat on silloin hyvä pujottaa länkien renkaista (ellei niitä ole, niihin voi sellaiset laittaa). Ajotuntuma ja hevosen ohjattavuus säilyy paremmin. Valjastuksen ohella virisikin paljon keskustelua nuoren hevosten opettamisesta työajoon. Nyrkkisääntö eli se, että oppimiseen tarvitaan paljon toistoja, oli kaikille selvää. Sitäkin ennen pitää varmistua, että valjastus on hevoselle sopiva ja turvallisesti paikalleen asennettu. Paalinarut ja nippusiteet kannattaa unohtaa. Kunnolliset vanhanajan valjaat ja puiset ja rautaiset luokit tuntuvat olevan kiven alla, se kurssilaisten kesken todettiin. Onneksi perinteinen valjastustaito silti kiinnostaa. Suurin osa tämänkin kurssin osallistujista oli nuoria naisia. Kurssin järjestivät Suomenhevosliitto ry, yhteistyössä Sedu Aikuiskoulutus ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa/Hevoosella vaan -koulutushanke.

Päivän aikana kaikki ehtivät valjastamaan monta kertaa.

54 Suomenhevosliitonlehti 2014

Teksti ja kuva Kirsi Haapamatti


Suomenratsut ry:n aluekerho

Toimintaa työhevosen ja suomenhevosen puolesta Kevättyökurssimme 2 0 1 4 : 0 3 .0 5 . 1 7 .-1 8 .0 5 . 2 4 .0 5 .

Helsinki Kumpula N urmes Petäjävesi

Tervetuloa opettelemaan hevosilla tehtäviä toukotöitä! Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet nettisivuillamme www.tyohevosharrastajat.net

PUUKEIDAS-vedot suomenhevosille Tuusniemellä 5.7.2014 Tervetuloa suomenhevosten perinteiseen vetokilpailuun Tuusniemelle 5.7.2014. Kilpailu on avoin kaikille suomenhevosille ja se noudattaa virallisia vetokilpailusääntöjä. Mikäli innostut ilmoittamaan hevosesi mukaan, ilmoittaudu 15.6.2014 mennessä numeroon 0400311502 / Lea tai sähköpostiin: venla82@gmail.com. Kaikki osallistuneet palkitaan. Kilpailun järjestää Tuusniemen, Kaavin ja Juankosken hevosseurat. Samalla juhlitaan Tuusniemen hevosystäväinseuran 80-vuotis juhlavuotta. TERVETULOA MUKAAN!

Sisulla ja sydämellä! SuoRa on suomenhevosen ratsastuskäyttöä edistävä yhdistys. Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä kuka tahansa suomenhevosten ratsukäytöstä kiinnostunut.

Tilaa ystävällesi jäsenyys lahjaksi

Liity jäseneksi! Suomenratsut ry. p. 050 50 50 881 toimisto@suomenratsut.fi

www.suomenratsut.fi Suomenhevosliitonlehti 2014

55


Suomenhevonen2014 nettilehti  
Suomenhevonen2014 nettilehti  
Advertisement