Issuu on Google+

nd plunged plaster, hop The hot liqu encasing h hool craft m ers as a res bia of this panels of l ere sewn to . Latex, wh MASQUERADE — NAAMIAISET

Issue 12 · January 2012


4

Artists & Content Tekijät & Sisältö HESA inprint

Issue 12 · January 2012

Contents ·Sisältö

Staff · Tekijät

6

Editor's Note · Pääkirjoitus — Anna Puhakka

Anna Puhakka Founder & Editor-in-Chief Perustaja Ja Päätoimittaja

8

Animal Farm · ELäinten Vallankumous — Jing-Fang Hao

11 As Animals · Eläiminä — Amandine Petit-Martin

Thierry François Art Director & Head of Online Media

12 The Story of Man · Ihmisen Tarina — Gagan Singh

Kaisa Ahtiainen Editorial Director Toimituspäällikkö

14 The Mask · Naamio — Rebecca Jagoe

Contributors · Tekijät

18 The E. L. Woshinsky Collection · Kokoelma — Doreen Wittenbols

25 Carnival · Karnevaali — Joao Santos

Denis Bernier Jing-Fang Hao Rebecca Jagoe Amandine Petit-Martin Joao Santos Gagan Singh Michal Sosna Doreen Wittenbols

26 Finanz­managers · Finanz-Managerit — Denis Bernier

Cover · Kansikuva

22 Pink Hole · Vaaleanpunainen reikä — Michal Sosna

Rebecca Jagoe The Mask · Naamio


Next Seuraavaksi Deadlines

Hakuajat

1–30.01.2012 1–28.02.2012

Contrast · Kontrasti Addiction · Riippuvuus You don’t have to be a professional artist, writer, photographer or a filmmaker to get involved with HESA inprint. We are looking for anyone with a vision and voice to share their opinions, work and stories not for a pay check but for the love of creating. You can buy your own printed copy of the magazine online at hesainprint.com/issues Sinun ei tarvitse olla ammatiltasi taiteilija, kirjailija, valokuvaaja tai filmintekijä osallistuaksesi HESA inprinttiin. Me etsimme henkilöitä, joilla on oma ääni, visio ja jotka rakastavat uuden luomista ei rahan tähden vain vaan rakkaudesta luoda. Voit ostaa oman painetun kopion lehdestä netissä osoitteessa hesainprint.com/issues

hesainprint.com ISSN-L 1799-8549 ISSN 1799-8549 (Painettu · Printed) ISSN 1799-8557 (Verkkolehti · Online) 5

HESA inprint


6

Editor's Note Pääkirjoitus Anna Puhakka

It is in our natures to play at dress-up. A child dresses in their parents clothing, a teenager assumes the role of a hippie or an emo and as adults the number of guises we wear multiplies, as do the situations “masquerades” in which we use them. In my everyday life I go from a pseudo-intellectual gallerist, to caring aunt, to shaman in my own artistic practice in the blink of an eye. These roles come to us, they make us who we are, but what happens when we create new masks new artificial situations to make a statement, to take a stand, to show the world something of their creator? This months issue Masquerade puts us viewers to the test; To open up our minds and discover what the creators of these works are trying to tell us. Read between the lines, be amused, disturbed, take a stand or sink to the shadows but most of all enjoy. Wishing you all a very Happy New Year 2012 and thanks for all your amazing support over this past year. — Anna


Editor-in-Chief · Päätoimittaja www.hesainprint.com

Pukeutumisleikit ovat meille luontaisia. Lapsi pukeutuu vanhempiensa vaatteisiin, teini kokeilee hipin tai emo-musiikin tyyliä, ja aikuisena valepukujen määrä moninkertaistuu, aivan kuten ne tilanteetkin – naamiaiset – joissa niitä käytämme. Arkisessa elämässäni vaihdan roolia tekoälykkäästä galleristista huolehtivaan tätiin ja omaa taidettaan harjoittavaan shamaaniin silmän räpäyksessä. Nämä roolit tulevat meille, ne tekevät meistä sen, mitä olemme, mutta mitä tapahtuu kun luomme uusia naamioita, uusia keinotekoisia tilanteita antaaksemme lausunnon, ottaaksemme kantaa, näyttääksemme maailmalle jotakin niiden luojista? Tämän kuun numero, Naamiaiset, laittaa meidät katsojat koetukselle; avaamaan mielemme ja löytämään sen, mitä näiden töiden tekijät yrittävät meille kertoa. Lukekaa rivien välistä, huvittukaa, häiriintykää, ottakaa kantaa tai kadotkaa varjoihin – ennen kaikkea, nauttikaa. Toivotan kaikille hyvää uutta vuotta 2012 ja kiitos mahtavasta tuestanne viime vuoden aikana, — Anna

7


8

Animal Farm ELäinten Vallankumous Jing-Fang Hao

Photography and Text · Valokuvaus ja Teksti

A modern supermarket offers their customers more than 49,000 kinds of products, including lots made from animals. Hiding under the packages, we don’t recall what the products used to be anymore. The illustrations on the package expand the margin between us and the reality, making living things look totally different for us and so easier to consume. So, we can think of the supermarket as a masquerade, thousands of animals hiding in disguise, but just a masquerade full of the sense of death.


Moderni supermarketti tarjoaa asiakkailleen yli 49.000 tuotetta, mukaan lukien monia eläinvalmisteita. Pakkauksiin piilotettuina, emme enää muista mitä ne olivat. Pakkausten kuvitukset etäännyttävät meidät todellisuudesta ja tekevät elävistä asioista vieraita ja helpommin kulutettavia. Voimme ajatella supermarkettia naamiaisina, jossa tuhannet eläimet piileskelevät valeasuissaan, mutta kuitenkin vain naamiaisina täynnä kuoleman tunnetta.

Digitaalinen valokuvaus, digital photography, 150 × 100 cm

9


10


As Animals Eläiminä Amandine Petit-Martin

Photography · Valokuvaus

11


12

The Story of Man Ihmisen Tarina Gagan Singh

Drawings and Poem · Piirustuksia ja Runo

Piileskelen He piileskelevät Haluan niiden menevän piiloon rivien väliin minä sisällä joten he voivat lentää kuolla

I am hiding they are hiding I want them to hide between lines me inside so they can fly die

Piileskelen aina piileskelen minua ei voi nähdä en ole arvoitus piileskelen…

I am hiding always hiding I can not be seen I am no mystery I am hiding…


Pen & Ink on Paper Kyn채 ja muste paperilla

13


14

The Mask Naamio Rebecca Jagoe

Story 路 Tarina

It was strange, but he only ever felt himself when he was in the mask; properly held in and divided from everything else. At other times, he could feel himself dissolving, bleeding out, until his dilute self filled the next protective carapace; be it car, house or public building. In the true, Great Outdoors, he was too widely distributed, spread out into infinity. In some way, it was as if his mass underwent some transformation, passed some tipping point from substance to insubstantial, as if he reached a certain spread and disappeared entirely. He needed a mask, a container. He had wanted to make a mould of his face in plaster, then fill this with a thin coating of latex that could be gummily pulled out and worn, a perfect replica that would hide everything. Then he heard about a girl in school, once, who got confused in a casting workshop and plunged her hands into a bucket of plaster, hoping to make their twin. The hot liquid seized and set around her, encasing her helplessly in a prison of school craft materials. She lost several fingers as a result. The visceral claustrophobia of this story made him hesitant. So, panels of latex were made, tiles that were sewn together with fishing wire. Latex, while cloudy, is not entirely opaque, though. And the overall aesthetic, the ragged scraps of fleshy panels, was perhaps a little macabre. Someone yelled Leatherface to him when he was choosing some carrots in the Supermarket.


At first he wore it everywhere, inside and outside. But then, remembering the inherent obsolescence of the material, he decided to limit its use. As long as it existed, he could exist. What would happen when it started to break down? When the taut plastic of the wire sewn along the joins would pull at the holes, enlarging, stretching, until at some point it catches on a weak spot, snags, and it all starts to disintegrate – what then? It was not a question he was willing to address. He thought, perhaps, that it was like building your house on the edge of a cliff. A chalk cliff, maybe, like the ones in Dover. And the cliff keeps crumbling, falling away. Perhaps an overhang develops. Then at some point the fate of your house becomes so obvious, so flagrantly sealed to its doom, that you no longer can pawn it off to some foolish buyer; at some point there’s just no one fool enough. Still you pretend to yourself that it can continue. Your quotidian errands carry on; the end of each day, week, month becomes a small triumph that you try to suppress for fear of what it represents. For one day, on one moment, it will all fall. In a creaking groan of plaster and bricks it will be dashed into the sea: it cannot continue. Already it has become misshapen; the eyeholes don’t sit quite right any more, so he has to gather a fold across the bridge of his nose and secure it with an elastic band around his head, adding to the menace of his appearance. Yes, this is what it might feel like, but then, he doesn’t really know, and in his blunt refusal to confront the situation he’s unwilling to draw comparison; all he knows is, at some point it will all fall.

15


16

Omituista kyllä, hän tunsi olonsa hyväksi vain, kun piti naamiota; kunnolla piilossa ja erossa kaikesta muusta. Toisinaan hän tunsi itsensä liukenevan, vuotavan kuiviin, kunnes hänen laimennut itsensä täytti seuraavan suojaavan panssarin; auton, talon tai julkisen rakennuksen. Todellisessa Ulkoilmassa hän oli liian leveästi jaettu, levinneenä äärettömyyteen. Jollain tapaa se tuntui siltä kuin hänen massansa olisi läpikäynyt jonkinlaisen muutoksen, aineellisesta aineettomuuteen, aivan kuin hän olisi saavuttanut jonkin ulottuvuuden ja kadonnut kokonaan. Hän tarvitsi naamion, säiliön. Hän olisi halunnut tehdä kasvoistaan kipsimuotin ja sitten täyttää sen ohuella kerroksella lateksia, tätä olisi sitten voinut kumimaisesti vetää ja pitää yllä, täydellinen kopio, jolla voisi piilottaa kaiken. Sitten hän kuuli eräästä tytöstä koulussa, joka kerran erehtyi valantatunnilla upottamaan kätensä kipsiastiaan, toivoen voivansa tehdä kaksoisolentonsa. Kuuma neste tarttui kiinni ja asettui tytön päälle vangiten tämän avuttomana käsityömateriaalista tehtyyn vankilaan. Tyttö menetti useita sormia tästä syystä. Tämän tarinan sisäinen ahtaanpaikankammo teki hänestä epäröivän. Näin ollen lateksipaneeleita valmistettiin, levyjä, jotka ommeltiin yhteen kalastussiimalla. Lateksi ei kuitenkaan ole kokonaan läpikuultavaa. Ja yleinen estetiikka, repaleiset ihonväriset kappaleet, oli ehkä hieman makaaberia. Joku kutsui häntä Leatherfaceksi tämän valitessa porkkanoita kaupassa.


Ensin hän käytti naamiota kaikkialla, sisällä ja ulkona. Mutta sitten hän muisti sen luontaisen vanhenemisen, ja alkoi rajoittaa käyttöä. Niin kauan kuin se oli olemassa, hän oli olemassa. Mitä tapahtuisi, kun se alkaisi rikkoutua. Kun siimalla pingotetut muovin palat alkaisivat venähtää rei’istä, ne suurentuisivat, venyisivät, kunnes jossain vaiheessa, heikolla hetkellä se repeäisi ja kaikki alkaisi hajota – mitä sitten? Tähän kysymykseen hän ei halunnut vastata. Hän ajatteli, ehkä, että asia oli hieman kuin talon rakentaminen kallion reunalle. Kalkkikallion ehkä, samanlaisen kuin kalliot Doverissa. Kallio murenee, putoaa pois. Ehkäpä syntyisi kieleke. Sitten jossain vaiheessa talosi kohtalo olisi niin ilmiselvä, niin räikeällä tavalla tuomittu, ettei sitä enää voisi myydä typerälle ostajalle; jossain vaiheessa kukaan ei enää olisi niin tyhmä. Silti teeskentelet, että näin voisi jatkua. Jokapäiväiset askareesi jatkuvat, jokaisen päivän, viikon ja kuukauden loppu tuo pienen voiton, jonka yrität tukahduttaa peläten sitä, mitä se edustaa. Eräänä päivänä, yhdellä hetkellä kaikki romahtaa. Narahtavalla sementin ja tiilten valituksen äänellä se syöksyy mereen; se ei voi jatkua. Naamiosta on jo tullut epämuodostunut, silmänreiät eivät enää ole kohdillaan, joten hänen on tehtävä taitos nenän päälle ja kiinnittää se kuminauhalla päänsä ympärille, mikä lisää ulkonäkönsä uhkaavuutta. Toki, tältä se saattaa tuntua, mutta toisaalta hän ei oikeastaan tiedä, ja kaikessa kieltäytyneisyydessään kohdata tilanne hän ei halua tehdä vertailuja; hän tietää vain, että jossain vaiheessa kaikki romahtaa.

17


18

The E. L. Woshinsky Collection Kokoelma Doreen Wittenbols

Painting and Text · Maalaus ja Teksti

The E.L.Woshinsky Collection is an on ongoing – ever expanding visual archive of one model. A study in portraiture, this project documents through drawings and paintings several personas enacted by the subject in her professional life as a Burlesque/Carnivalesque performer. Her many guises range from sexy, absurd to the grotesque and cover a range of female archetypes. In addition, I am also inventing new characters, mixing up the costumes and prosthetics. I employ her stage personas as actors in my own play of portraits, creating new identities and scenarios. Via the title of each work, the images are accessioned with the name of the model’s stage character, in addition to a date corresponding to the day they were made. These works are produced from live model sessions, photographs, sketches, memory, and, from completed drawings and paintings. Thus far, this recycling of source material has resulted in several monochromatic miniseries: multiple variations of one specific pose, creating several readings/ meanings of one character. — D. Wittenbols


E. L. Woshinksy Kokoelma on meneillään oleva, alati laajeneva visuaalinen yhden mallin arkisto. Tämä projekti, muotokuvan tutkimus, dokumentoi piirrosten ja maalausten kautta erään Burleski/karnevaaliesiintyjän monia persoonia tämän yksityiselämässä. Hänen monet asunsa vaihtelevat seksikkäästä ja absurdista groteskiin, ja kattavat monia naisellisuuden arkkityyppejä. Lisäksi, keksin myös uusia hahmoja yhdistellen asuja ja proteeseja. Käytän hänen lavapersooniaan omissa muotokuvissani ja luon uusia identiteettejä ja tilanteita. Jokaisen työn otsikon kautta kuviin lisätään mallin lavahahmon nimi sekä päivämäärä, jolloin ne tehtiin. Nämä työt ovat tehty mallikuvauksista, valokuvista, luonnoksista, muistista, ja valmiista piirroksista sekä maalauksista. Tähän asti, lähdemateriaalin kierrätys on johtanut useisiin yksivärisiin minisarjoihin: moninkertaisia variaatioita yhdestä poseerauksesta, jotka luovat useita lukutapoja ja tarkoituksia yksittäisestä hahmosta. — D. Wittenbols.

19

110711 VANITA [E.L.Woshinsky Collection] water-soluble oil on canvas board (oval-shaped canvas board) vesiliukoinen öljy kankaalla (ovaalinmuotoinen taulu) 2011, 70 × 60 cm


20

110111 DAISY [E.L.Woshinsky Collection] water-soluble oil on canvas board (oval-shaped canvas board) vesiliukoinen รถljy kankaalla (ovaalinmuotoinen taulu) 2011, 70 ร— 60 cm


21

110622 MAIDZWIJN [E.L.Woshinsky Collection] water-soluble oil on canvas board (oval-shaped canvas board) vesiliukoinen รถljy kankaalla (ovaalinmuotoinen taulu) 2011, 90 ร— 60 cm


22

Pink Hole Vaaleanpunai­ nen reikä Michal Sosna

Photography and Text · Valokuvaus ja Teksti

TThe main characters of the PINK HOLE project, are maniacal, bubble-gum puppets that are trying to entertain the audience with cheap attractions. They invite everybody to their world by using the cheapest and most effective methods, such as presenting sexual intercourses, violence, tacky humor, apparent wealth, colorful variations and kitsch. Rarely touching credibility, in love with themselves, they slowly achieve their goal – becoming more popular and dragging people down to the abyss.

Pink Hole 01


Pink Hole 02

Project PINK HOLE concentrates, scoops and derides on the subject of creating reality in media. It is a pastiche of democracy, devaluation of symbols and qualities which are commercially and cynically used in the mass media.

23


Pink Hole 03

24

Vaaleanpunainen Reikä – projektin päähahmot ovat maanisia purukumi-nukkeja, jotka yrittävät viihdyttää yleisöä halvoilla huvituksilla. He kutsuvat kaikki maailmaansa käyttäen kaikkein halvimpia ja tehokkaimpia keinoja, kuten yhdyntäesityksiä, väkivaltaa, mautonta huumoria, näennäistä vaurautta, räikeitä variaatioita ja kitschiä. Kaukana uskottavuudesta ja rakastuneina itseensä, ne hitaasti saavuttavat tavoitteensa – ne tulevat suositummaksi ja vetävät ihmiset mukanaan syvyyteen.

Pink Hole 04

Vaaleanpunainen Reikä – projekti tiivistää, ammentaa ja pilkkaa median tapaa luoda todellisuutta. Se on yhdistelmä demokratiaa, symbolien arvon vähenemistä ja niitä piirteitä, joita valtamedia käyttää kaupallisesti ja kyynisesti.


Carnival Karnevaali Joao Santos

Photography 路 Valokuvaus

25


26

Finanz­ managers FinanzManagerit Denis Bernier

Digital Art and Text · Digitaalinen Taide ja Teksti

A few months ago, some of the many spams that end up in my mailbox have aroused my curiosity: entirely written in German, they proposed to become «finanzmanagers». Then, I discovered that the spoofed identities whose signature ends each spam do exist on the web, but are very far from the normal image of a financial manager. Masquerade: these spoofed identities of actual web users were used as masks to a sending spams server. Masquerade: all these identities have nothing to do with the world of finance. Masquerade: these actual web users play with their own image, as it is depicted by the quoting websites or social network pages. Masquerade: I then set up photographic portraits of them, through what is depicted on the web, and adding alien attributes that signify my handling.

Masquerade: until these portraits are validated, I adorn their faces with a blur masking. So, this series examines our relationship with the Internet, in the field recently opened by the exhibition “From here on”, during Les Rencontres Photographiques d’Arles 2011. Nowadays, I am investigating many species of spams, those amazing invasive phagocytes, both new and usual, this protean «like-being» that plays hide-and-seek with firewalls. With this series and others, I am entirely involved into various artistic expressions around the spam’s paradigm, focusing this question: the relationship between the computer user and these ambiguous communication facts, with the question of what is private and what is public among the new technologies.


Neil Diamond

Deer

The full series is compiled of 14 images series actual size : 180 Ă— 80 cm Koko sarja koostuu 14 kuvasta, koot 180 Ă— 80 cm C-print mounted on dibond framed C-print kiinnitetty dibondille, kehystetty

27


28

Wine Muutama kuukausi sitten osa monista roskaposteista, jotka täyttivät sähköpostilaatikkoni, kiinnitti huomioni: kokonaan saksan kielellä kirjoitettuina ne esittivät itsensä Finanz-managereina. Sitten huomasin, että huijaushenkilöt, joiden allekirjoitus löytyi jokaisen postin lopusta, olivatkin olemassa netissä, mutta ne ovat hyvin kaukana normaalin talouspäällikön mielikuvasta. Naamiaiset: Näitä huijaustarkoituksessa luotuja henkilöllisyyksiä oli käytetty naamioina lähettää roskapostia.

Real estate Naamiaiset: Yhdelläkään näistä henkilöllisyyksistä ei ole mitään tekemistä talousmaailman kanssa. Naamiaiset: Nämä oikeat nettipelurit leikittelevät omilla mielikuvillaan, kuten näkyy niitä lainaavilla nettisivuilla tai sosiaalisen verkoston sivustoilla. Naamiaiset: Sitten tein niistä valokuvamuotokuvia sen perusteella, mitä netissä näytetään, ja lisäsin vieraita määritelmiä, jotka viestivät omaa käsittelyäni.


Short Stack Naamiaiset: Kunnes nämä muotokuvat vahvistetaan, koristan niiden kasvot epäselviksi. Näin ollen tämä sarja tutkii suhdettamme Internetiin äskettäin avatulla ”From Here On” -näyttelyllä Les Rencontres Photographiques d’Arlesin aikana, 2011.

Robots ja muuntautumiskykyisen «olion» kuurupiiloon palomuurien kanssa. Tämän ja muiden sarjojen kanssa osallistun kokonaan roskapostin paradigmaan ja keskityn kysymykseen tietokoneen käytön ja kaksiselitteisten kommunikaation tosiasioiden suhteesta, ja siitä, mikä on yksityisen ja julkisen välinen suhde uusien teknologioiden joukossa.

Nykyään kyselen erilaisten roskapostien perään, noiden ihmeellisten, hyökkäävien syöjäsolujen, niin uusien kuin vanhojen, 29


orkshop an bucket of p eir twin. T round her, e rison of sch veral finge austrophob esitant.So, les that we shing wire. hesainprint.com


HESA inprint - Issue 12