tuliko mieli kehon mukana takaisin?
Niin kun ensimmäinen kerta ulkomailla ei olisi ollut riittävä, lähdin uudelleen. Tällä kertaa Ruotsiin. Sitä, olenko oppinut aiemmasta kokemuksestani, en tiedä, mutta tiedänpähän mitä tuleman pitää, enkä ole niin ihmetyksissäni siitä, jos ympärilläni olevat vaikuttavat minusta niin olevan, tietenkään. Ajatellen taakse pain, vaikeinta oli ymmärtää, että elämä Suomessa jatkuu. Vaikka olinkin saavuttanut paljon poissaolessani, silti tuntui, kuin olisi pitänyt tehdä se sama kun tulin takaisin. Ikään kuin jotain olisi ollut pysähdyksissä ja minun pitäisi korvata se menetetty aika ja samalla siirtyä eteenpäin. Ei ihme että se oli hämmentävää! Minulla ensimmäinen vuosi paluumuuttajana oli oman paikan etsimistä yhteiskunnassa, ystävien keskuudessa, jne. Aina ei ollut helppoa, mutta täällä on pää ja näillä mennään. Nämä olivat joitain ajatuksiani ja kokemuksiani joita olen itse läpi käynyt, mutta kaikesta huolimatta, en niitä pois vaihtaisi. Se mikä ei tapa, vahvistaa. Vai?
31