Page 15

Kuvia ja tunnelmia Kettiksen historiasta. Kuvat ovat todennäköisimmin 80-luvulta. Kuvissa olevien henkilöiden nimet sekä kuvaajien nimet eivät ole tiedossa.

kuin omat vanhemmat – heidän kans­ saan uskalsi avautua ja puhua asioista, joista kotona ei voinut puhua. Kettis on turvallinen paikka nuorille Kari Ruonela, itsekin entinen kettis­ nuori, aloitti työnsä ohjaajana vuonna -82. Hän tietää, kuinka tärkeätä nuorille on tulla kuulluksi ja sitä kautta tuntea olonsa turvalliseksi. – Ennen pystyttiin puhumaan vaik­ kapa päihteiden käytöstä, nyt kukaan ei uskalla puhua, koska kaikki tietävät, että työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa asiasta. Nuorisotyöstä on tullut sosiaali­ työtä, Ruonela toteaa. Ennen oltiin hyvin reviiritietoisia, nuoret saattoivat käydä Kettiksellä vaik­ ka joka päivä. – Kymmenisen vuotta sitten tilanne muuttui, ehkä somen myötä. Nuoret liikkuvat enemmän eri talojen välillä sen mukaan, mitä missäkin tapahtuu ja ta­ paavat toisiaan kauppakeskuksissa ja hakevat turvaa toisistaan. Ruonela pitää muutosta huolestutta­ vana, jengiytyminen ja ”kukkotappelut”, joita ympärillä olevat kuvaavat ja varsin­ kin tyttöjen väkivaltainen käyttäytymi­ nen ovat ikäviä ajan mukanaan tuomia tosiasioita.

Uudesta ilmiöstä huolimatta Kettis on edelleen monelle paikka, jossa voi olla turvallisesti sellainen kuin on. Voi osal­ listua toimintaan tai voi vetäytyä rau­ hassa sohvan nurkkaan. Kukaan ei vel­ voita, eikä hoputa toimimaan. Parhaim­ millaan kävijöitä on 70 päivässä. Se ker­ too paikan merkityksestä.

pelejä ja viikonloppuisin tila on tiiviisti varattu mm. Sykkeelle ja Hertsikan Pumpulle. Tilan purkaminen tuleekin olemaan iso murhe niin Kettiksen kävijöille, kuin alueen toimijoillekin. Samanlaista moni­ toimitilaa ei ole tiedossa. Myös musiikin harrastaminen menee vaikeaksi.

Elettiin vuotta 1975 ja porukkaa oli sankoin joukoin hyvinkin monenlaisista taustoista. Meidän ikäluokkaa oli paljon ja kaveruussuhteet vahvoja. Paljon pelailtiin korttia, bilistä, pingistä ja juteltiin, mutta erityisen paljon tanssittiin. Erilaiset kuviotanssit oli muodissa ja iltaisin tanssittiin ihan kahvilatiloissa. Joku oli tuonut ennen Suomen markkinoille saapumista Ruotsista Baccaran Yes sir I can boogie -sinkun ja sitä kuunneltiin ja tanssittiin ehkä n. 20 kertaa illassa. Discoja oli myös ja niissä sitten jorailtiin muodostelmia. Tanssi oli niin kova juttu, että ohjaajat järkkäsivät tanssikurssin.

Kettis tunnettiin bändimyönteisenä paikkana Kettiksen varhaisista ajoista ei voi pu­ hua ilman Pekka Paltilaa. Silloinen isän­ tä teki todellista kulttuurista nuoriso­ työtä! Pekka reagoi herkästi nuorten toiveisiin ja oma-aloitteisuuteen sekä sai aikaan innostusta. Hän käynnisti Bändi­ katselmukset (nyk. Ääni ja Vimma) sekä laajan teatteritoiminnan. Pekka Paltila kuunteli hyviä soittajia, jotka treenasivat Kettiksen bänditilois­ sa, mutta jotka eivät koskaan saaneet kokonaista tunnin settiä kasaan. Hän järjesti tapahtuman, jossa jokainen bän­ di sai mahdollisuuden soittaa pari biisiä täydelle salille - kuulijoissa muita bände­ jä ja heidän kavereitaan. – Yhtenä viikonloppuna saattoi esiin­ tyä 80 bändiä. Monet saivat hienon ko­ kemuksen esiintymisestä ja jotkut pääsi­ vät palkinnoksi tekemään demonauhaa, Ruonela kehuu Paltilan ideaa.

– Discoilua ei enää paljon harrasteta. Nuoremmat tosin vielä tykkäävät tans­ sista, mutta samalla pitää olla jotain muuta ohjelmaa, limboa tai muuta kil­ pailua, Ruonela kertoo.. Sali sen sijaan on edelleen kovassa käytössä, nuoret pelaavat erilaisia pallo­

H E R T TO N I E M E L Ä I N E N | 1 5

Profile for Herttoniemi seura

Herttoniemeläinen 2019  

Herttoniemeläinen-lehti 2019 on ilmestynyt! Lehden sisältöä: Henna Dolk ja kuorot, Kettiksen historia, Stadin Friidu Pia Landén, Osallistuva...

Herttoniemeläinen 2019  

Herttoniemeläinen-lehti 2019 on ilmestynyt! Lehden sisältöä: Henna Dolk ja kuorot, Kettiksen historia, Stadin Friidu Pia Landén, Osallistuva...

Advertisement