Page 1

P Ä Ä K AU P U N K I S E U D U N PA RT I O L A I S E T RY: N JÄS E NLE H TI S Y YS KUU

välissä tämän hepun -liite! haku päällä

4 /10

KESÄ 2010

Kilkettä, Välkettä ja Kalketta

SIVUT 8 –10

X-melootti sivu 4

Haastattelussa tutkimusmatkailija Patrick ”Pata” Degerman sivu 13

purjehtien

tavistholmeniin SIVU 3

vaalisyksy

KOULUTUSVAELLUKSELLA

lähestyy

MUOTKATUNTUREILLA

SIVU 5

SIVU 7


Pääkirjoitukset 2.9.2010

Heppu 4/2010 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n jäsenlehti

TOIMITUS Osoite

Partioasema – Scoutstationen Töölönkatu 55 00250 Helsinki

Muistoja partiokesästä

S

yksyn ensimmäinen Heppu kertoo jälleen kesän partiotapahtumista. Keskiaukeamalle on koottu tunnelmia lippukuntien järjestämistä leireistä. Esillä on myös suomalaisen partioliikkeen satavuotisjuhlan kohokohta Kilke, joka kokosi yli 10 000 henkeä Evolle.

Edellisen kerran partiota juhlittiin näyttävästi kolme vuotta sitten. Tällöin kuluneeksi tuli sata vuotta siitä, kun Baden-Powell perusti partioliikkeen Englannissa. Suurleirin sijaan elokuussa 2007 kokoonnuttiin lippukuntaleireille. Mekin suuntasimme Fiskarsiin ilman sisaruslippukuntiamme ensimmäistä kertaa kolmeenkymmeneen vuoteen. Olin ollut leirinjohtajana aiemminkin, mutta tällä kertaa vastuu tuntui erilaiselta. Jos emme saisi moottorisahaa käyntiin tai ruokailukatoksen köysiä kiinni puihin, pojat eivät olisi auttamassa. Rakennusleirillä tapahtuikin jotain erityistä, jota muistellaan edelleen. Lauantai-iltana jaoimme niemenkärkemme muutamien paikallisten kanssa. Heillä kun oli tapana järjestää pienet kyläjuhlat juuri elokuun ensimmäisellä viikolla. Asiasta oli sovittu etukäteen, joten olin varautunut tilanteeseen. Havahduin kuitenkin, kun eräs nuoremmista johtajista tuli juosten hakemaan minua. Hän kertoi hengästyneenä, että joku ”koulun ruotsinkirjasta tuttu mies” soittaa pianoa venevajan edessä. Lähdimme yhdessä katsomaan, ja näimme kapellimestari Leif Segerstamin istumassa pressun alla.

Esityksen jälkeen kävin kiittämässä Segerstamia musiikista. Hän piirsi muutaman nuotin leirinjohtajankansiooni muistoksi ja lähti. Nuo nuotit ovat edelleen tallella, ja ne saavat minut hymyilemään. Hymyilemään minut saa myös nykyinen pestini Hepun päätoimittajana. Kiitos siis kaikille, jotka ovat kannustaneet minua kohti uusia haasteita. Nyt on minun vuoroni viedä Heppua eteenpäin.

K

Eräs asia leiriltä jäi vaivaamaan minua: leirinjohtaja toisti vip-vieraille pitämissään leirin tilannekatsauksissa, miten surkeassa kunnossa leiriläisten retkeily- ja suunnistustaidot ovat. Eksymiset hyvistä reittimerkinnöistä huolimatta, lukuisien vartioiden keskeytykset ja huonot varusteet työllistivät haikkia valvovia johtajia. Jotkut lähtijät yrittivät päästä kilometrien pituiseen matkaan Crocseissa tai jopa avojaloin. Vieraat ihmettelivät silmät pyöreinä tällaista kuvausta, ja piirinjohtajaa hävetti olla partiolainen. Leirinjohtaja taisi kuvauksissaan vähän liioitella, mutta kertomuksissa piilee totuuden siemen. Retkeilytaidot eivät partiossa ole sitä, mitä niiden pitäisi olla. Myös PäPassa taidot ovat monissa lippukunnissa hukassa, tai ainakin ruosteessa. Retkiä tehdään kyllä suunnilleen yhtä paljon kuin muutama vuosi sitten, mutta retkien ohjelma ei välttämättä ole kaikista partiomaisin. Retkien ja leirien pitäisi olla partion huipentuma, se hetki, jolloin kololla opeteltuja taitoja otetaan käyttöön ja kokeillaan ihan oikeassa luonnossa. Vuosiselosteiden vastausten perusteella voi arvioida, että jokainen päpalainen käy kerran vuodessa yöretkellä. Jos on näin, tulisi johtajien varmistaa, että sillä ainokaisella retkellään partiolainen oppii ainakin perustaitoja. Niille johtajille, jotka ovat epävarmoja omasta osaamisestaan, tarjoaa piiri monia

2  •  Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry

OSOITTEENMUUTOKSET

Suomen Partiolaiset puh. (09) 8865 1136 KANNEN KUVA Mikko Vesa kuvasi Leevi Partasen Helsingin Erä-Majavista S/y Sindbadin puomilla. PÄÄTOIMITTAJA Susanna Oksanen puh. 0400 735 833 susanna.oksanen@papa.partio.net

Susanna Oksanen päätoimittaja

TAITTO Eeva Kangas, puh. 044 098 7666 eeva.kangas@partio.fi KUVITUKSET Kirsi Tapani, Miira Mänd. TÄMÄN LEHDEN TEKIVÄT Susanna Oksanen, Saara Heinänen, Johanna Junkkari, Karoliina Skyttä, Mikko Vesa, Arttu Piipponen, Pinja Sanaslahti, Anna von Zansen, Henrik Aalto, Tomi Nieminen, Jonathan O’Brien, Anu Autio, Tarmo Kuosmanen, Hanna Isomäki, Siiri Kihlström, Reima Savukoski, Anna Voutilainen, Eva Carlson, Mona Paalanen, Katariina Kemppi, Helena Meriläinen ja Jenni Malila.

Ryhtiä retkeilyyn ilke oli oikein onnistunut ja mukava leiri, ainakin leiriläisen näkökulmasta. Näin piirinjohtajan vinkkelistä moni asia toki olisi voinut mennä vähän toisin, mutta mitäpä sitä jossittelemaan jälkikäteen. Päällimmäisenä on kuitenkin hyvä tunne mahtavasta kokemuksesta ja kavereista, yhdessäolosta ja partion 100-vuotisjuhlasta.

Sähköposti heppu@lista.papa.partio.fi

koulutuksia muun muassa erätaitokurssin muodossa. Lippukunnalle voi myös pyytää omaa retkeilyaiheista koulutusta. En tiedä, millaista palautetta Tuikun haikki sai, mutta meille osuivat haikkien rankimmat olosuhteet. Yöllinen rankkasade ja ukkonen loivat hyvät puitteet selviytymistarinoille. Ainakin omaan savuuni saapui vaellukselta reippaita ja iloisia haikkilaisia, jotka olivat yöpyneet vain laavun hyttyssuoja peittonaan. ”No mä heräsin yöllä monta kertaa tyhjentämään sitä kattoa, kun siihen tuli sellanen vesilammikko, mutta kyllä me silti kastuttiin ihan kokonaan”, kertoi eräskin tyytyväinen tarpoja. Hienosti selvitty, totesin minä, asenne on ainakin kohdallaan! Ja itsekseni mietin, että jatkossa tarkistetaan, että reissuun lähtiessä on oikeat kamat mukana… Hyvää retkeilysyksyä kaikille! Lähtekää rohkeasti metsään!

Saara Heinänen piirinjohtaja

VALOKUVAT Marianne Oksanen, Karoliina Skyttä, Mikko Vesa, Sami Veikkolainen, Anna-Stiina Lundqvist, Tatja Ikonen, Niina Johansson, Lauri Lankinen, Sofia Polichronidis, Suvi Immonen, Susanna Oksanen, Juho Vainio, Johannes Niinikoski, Mikko Roininen, Timo Vehviläinen, Joel Nykter, Patrick Degerman, Pekka Holma ja Tom Granroth.

Piirin toimisto: Partioasema – Scoutstationen Töölönkatu 55 00250 Helsinki p. (09) 8865 1200 faksi (09) 8865 1233 papa.toimisto@partio.fi www.papa.partio.fi

PAINOS 9 100 kpl PAINO Suomen Lehtiyhtymä Oy ISSN: 1239-1298

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ILMESTYMISAIKATAULU

nro 5/10 6/10

DL 30.9. 18.11.

Ilmestyy 21.10. 9.12.

Aineiston toimittaminen Vain DL-päivään mennessä lähetetyt jutut ja ilmoitukset voidaan varmasti julkaista lehdessä. Ilmoitusten lähettämisestä löydät ohjeet piirin nettisivuilta, kohdasta Ajankohtaista >Heppu. Jos olet epävarma aineiston lähettämisestä, ota yhteyttä taittajaan. Jutut ja Mielipidekirjoitukset Lukijoilta-palstalle: heppu@lista.papa.partio.fi Ilmoitukset eeva.kangas@partio.fi

Toimiston aukioloajat: arkisin 9 –16 , torstaisin 9 –18 Toimistosihteeri Marika Toivonen puh (09) 8865 1200

TALOUSSIHTEERI Tuire Halonen ................................................................................ 8865 1211 JÄRJESTÖSIHTEERI, EPT, Katja Arvilommi ............................................................. 8865 1212 TIEDOTTAJA Johanna Junkkari .................................................................................. 8865 1215 JÄRJESTÖSIHTEERI Anna Kolehmainen ................................................................. 8865 1216 JÄRJESTÖSIHTEERI, Partiokannus, Säde Hormio ................................................ 8865 1217 KOULUTUSSIHTEERI Ville Salo .................................................................................. 8865 1218 TOIMINNANJOHTAJA Tapani Tulkki ......................................................................... 8865 1220 VERKSAMHETSLEDARE, HeSS, Eva Carlson .......................................................... 8865 1221 TALOUSPÄÄLLIKKÖ Panu Räsänen . ......................................................................... 8865 1250 ISÄNNÖITSIJÄ Antti Kohonen . ................................................................................... 8865 1251 TOIMINNANJOHTAJA, Leirikesä, Perttu Helle . ..................................................... 8865 1281 projektisihteeri, KAMU-hanke, Salla Väyrynen............................................. 8865 1222 projektisihteeri, PLUS-hanke, Riikka Nenonen . ........................................... 8865 1213 GRAAFIKKO Eeva Kangas

Piirihallituksen ministerien ja toimikuntien puhisten yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.papa.partio.fi > yhteystiedot > avainluottikset


lyhkäset heppu@lista.papa.partio.fi

» Positiivinen Aktivistitempaus

» Kuka varasti Kaiun?

Lippukunnat ympäri Suomen maan voivat tehdä tänä syksynä lippukunnanjohtajiensa johdolla palvelu-/auttamistempauksen ja osallistua Positiivinen Aktivistitempaus -kisaan. Marraskuun lippukunnanjohtajatapaamisessa Tampereella paras tempaus palkitaan ja tempaukset esitellään tapaamisen osallistujille diashow´lla. Tempaus kannattaa linkittää muuhun lippukunnan toimintaan. Sen voi vaikka tehdä yhden tarpoja- tai samoajavartion kokouksen aikana tai vaikka osallistumalla Nälkäpäiväkeräykseen. Lisätiedot: www.partio.fi/positiivinen //JJ

Kaiku on sudenpentujen ja seikkailijoiden oma juhla, jota vietetään lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna. Yksipäiväinen tapahtuma huipentuu yhteiseen illanviettoon. Helsinkiläiset ja vantaalaiset tutkivat Kaiun mysteeriä lauantaina 2.10. Espoossa salapoliisitehtäviä ratkotaan sunnuntaina 3.10. Kaiku-Pinkissä. Tapahtuma antaa myös nuoremmille mahdollisuuden juhlistaa suomalaisen partioinnin 100-vuotista taivalta ja tuntea olevansa osa suurempaa partioyhteisöä. Ilmoittautuminen tapahtumiin on jo käynnissä, katso lisätiedot osoitteesta www.papa.partio.fi/kaiku //JJ

» Mitä sinun lippukunnassasi on tapahtunut viime aikoina? Lähetä Hepun toimitukselle kuva ja lyhyt teksti osoitteeseen heppu@lista.papa.partio.fi

Matkalla partion ytimeen

”Partiojohtajaperuskoulutuksessa osallistuja saa kokonaiskuvan partiotoiminnan perusteista, partio-ohjelmasta, ikäkausien toiminnasta sekä lippukunnan toiminnasta kokonaisuutena.” Näin mainostetaan partiojohtaja-peruskurssia, mutta onko sisältö todella tätä? Kahdeksantoista ikävuoden kolkutellessa ovelle lähdin katsomaan, mitä kirjainlyhennelmä PJ-PK pitää sisällään. Tiedätkö mitä odottaa Pääsiäisenä 2010 istuin junassa matkalla Inkooseen. Päämääränä oli Kavalahti, ja matkan tarkoituksena PJ-kurssin suorittaminen. Kaverini pohti ääneen, että hän ei ottanut sadevaatteita mukaan, koska rinkkaan ei mahtunut. Keskustelun yhteydessä sovimme, ettei kurssin aikana sada. Sopimus piti myös yläkerran suhteen, ja sillä kertaa riskillä pelaaminen kannatti. Partiojohtaja-peruskurssi, tunnettu myös PJ-PK:na, on kurssi jonka lähes jokainen partiolainen jossain vaiheessa partiotaivaltaan käy. Itse koin kurssille lähtiessäni pelaavani riskillä, sillä en lainkaan tiennyt mitä odottaa. On totta, että pureuduimme Kavalahden vanhassa navetassa partioliikkeen pohjimmaisiin ajatuksiin, pläräsimme lippukuntien sääntövihkosia ja torkahtelimme kesken

luentojen. Vastapainona työnsimme kanootit vesille ja suuntasimme niemennokan taakse, otimme aurinkoa laiturilla ja päästimme sisäiset lapsemme valloilleen.

Älä jumitu ennakkoluuloihin Osana PJ-kurssia on selviytyminen luonnossa. Tätä testataan heti kättelyssä maastoyöpymisellä. Tällöin kurssin vetäjät istuvat tyytyväisinä mökeissään ja kuvittelevat ottavansa kurssilaisista mehut pois. Käykö kuitenkaan näin? Mikäpä olisikaan parempi paikka tutustua kohtalotovereihin kuin leirinuotio metsän siimeksessä. Älä siis anna kaverin kertomuksen hämätä, vaan lähde itse kokemaan kurssi. Muista, että jokainen ryhmä on erilainen, vaikka paperilla sisältö onkin sama. Teksti JA KUVA Karoliina Skyttä

Meripartiossa toimitaan vuoden ympäri Meripartiolippukunnissa partiotoiminta ei pääty edes kesälomien ajaksi Meripartiolaisille tuttu toimenpide eli jokakeväinen aluskaluston kunnostus käy tarvittaessa työstä. Aikataulun kiristyessä telakalla tehdään töitä kellon ympäri, jotta vene saataisiin laskettua mereen määräaikaan mennessä. Työn jäljet näkyvät öljyisissä käsissä, maaliin tuhriintuneissa haalareissa ja naarmuuntuneessa kehossa. Raskaan kevätkunnostuksen palkinto korjataan kesän aikana. Kuluneena kesänä pääkaupunkiseudun meripartiolaiset ovat har-

rastaneet veneilyä ahkerasti. Lippukuntien aluskalusto on ollut kovassa käytössä sekä rannikolla että kauempana meren aavalla ulapalla. Veneiden varauskalenterit ovat täyttyneet lyhyistä ilta- ja päiväpurjehduksista, samoin pitkistä matkapurjehduksista. Paitsi että vene on ihanteellinen paikka partio-ohjelman toteuttamiseen, toimii se myös oivallisena ympäristönä ryhmätyötaitojen ja -hengen kehittämiselle. Helsingin Erä-Majavat ja Korven Koukkaajat yhdistivät merellisen

ulottuvuuden suomalaisen partiotoiminnan 100-vuotista taivalta juhlistaneeseen Välke-kesäleiriin. Leiriohjelmassa painottuivat merelliset partioaktiviteetit, ja leiripaikalle Tavistholmeniin purjehdittiin sudenpentu- ja seikkailijavoimin. Matkapurjehduksella Helsingistä Pernajan saaristoon pääsivät tulevaisuuden kipparit harjoittelemaan muun muassa paikanmääritystä sekä aluksen ohjaamista ja opettelemaan purjeiden trimmausta. TEKSTI ja KUVA Mikko Vesa

Veneestä rantautuminen vaatii aika ajoin akrobaatin taitoja. Onneaan kokeilemassa Essi ja Roosa Wegelius.

Heppu 4/2010  •  3


» Yhdistysten tilintarkastukseen muutoksia Keväällä 2010 eduskunnassa hyväksyttiin yhdistyslain muutos, jolla maallikkotilintarkastajista luovutaan täysin ja yhdistyslakiin otetaan oma säännös toiminnantarkastajasta ja toiminnantarkastuksesta. Lain voimaantulo

ajoittunee tämän vuoden jälkimmäiselle puoliskolle. Partiolippukunnissa ei siis voida enää syksyllä valita maallikkoja tilintarkastajiksi. Sen sijaan voidaan valita toiminnantarkastaja, jonka asema ja toiminta vastaa pitkälti vanhaa tilannetta. Toiminnantarkastajan valin-

ta ei ole vapaaehtoista, vaan yhdistyksessä tulee myös jatkossa tehdä vuosittain tarkastus. Yhdistys voi säännöissään tai kokouksessaan päättää, tekeekö tarkastuksen ammattimainen tilintarkastaja vai maallikko toiminnantarkastaja. Lippukunnissa toiminnantarkastus on yleensä

riittävä ja myös edullinen vaihtoehto. Toiminnantarkastajaksi valittavan tulee olla täysivaltainen, mikä tarkoittaa käytännössä täysi-ikäisyyttä. Lisäksi vaaditaan riittävä taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus - tällainen löytyy usein vanhoilta taloudenhoi-

tajilta tai hallituksen jäseniltä. Toiminnantarkastajan tulee myös olla riippumaton, mikä käytännössä tarkoittaa sitä ettei toimi lippukunnan hallituksessa tai muissa päättävissä elimissä eikä myöskään ole tällaisen henkilön perheenjäsen tai lähisukulainen. Lain voimaantulo ei

suoraan vaadi muutoksia lippukunnan sääntöihin, vaan tilintarkastusta koskevien määräysten katsotaan koskevan myös toiminnantarkastusta. Lippukunta voi siis vanhojen sääntöjensä perusteella valita vuosikokouksessaan tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan väliltä.

X-Melootti Melankolina on nykymerkityksessään melontahulluutta, typeryyttä tai epämääräistä väsymystä. Toukokuun 28. päivän aamuna koitti viime vuoden elokuusta asti suunniteltu hetki: tavoitteena oli meloa Karhu-Veikkojen kämpältä Vihdistä Tammisaareen kolmessa päivässä. Matkaa reissulle tulisi noin 100 kilometriä, ja kulkuvälineinä toimisivat lähes esihistorialliset, törkeän painavat lasikuitukanootit. Reittiä etukäteen tarkistamatta alkoi matka kohti tuntematonta.

Meloen kohti Tammisaarta Lähdimme matkaan neljän hengen voimin, ja pääsimme vesille puolilta päivin Vihdintien alta vanhan myllyn rannasta. Perjantain aikana meloimme Lohjajärvelle saakka. Matkalla ohitimme ties mitä mielenkiintoista, kuten kuplavolkkarin korin läpi kasvaneen puun, käsikäyttöisen sulun ja suossa melovia ihmisiä. Pääsimme perille pieneen saareen myöhään illalla. Saimme seuraksemme kaksi arkielämän sankaria, jotka toivat makkaraa ja limua. Mikä olisikaan voinut olla parempi tapa viettää iltaa kuin istua nuotion ääressä ja rentouttaa 35 kilometriä lähes putkeen meloneita lihaksia. Lauantaiaamuna heräsimme kahdeksalta, keitimme puurot ja olimme yhdeksän jälkeen liikkeessä tavoitteenamme 40 kilometrin päivämatka, josta puolet isoja selkiä pitkin. Hieman kankein lihaksin ja mielialoin istuimme kanootteihin: ”Mul on sellanen olo, et oon tehny tätä ennenkin.” Lauantain aikana kerkisi sataa muutama kuuro, tuulla koko päivän vastatuulta ja aurinkokin paistaa muutaman kerran. Illalla kohtasimme iloksemme Mustion ruukin, jonka kohdalla kanootteja piti kantaa liikaa. Ja ne painoivat paljon. Samanlaisia ruukkeja tuli eteen vielä kaksi. Perille jonkun pihametsään pääsimme kymmeneltä. Sunnuntai meni kalkkiviivoja maistellessa, mieliala oli korkea ja melonta kulki kovasta vastatuulesta huolimatta. Pääsimme perille Tammisaaren kupeeseen iltapäivällä. Viikonlopun aikana meloimme 30 tuntia. Nukuimme ja söimme loput ajasta. Matkan kruunasi Tammisaaren satunnaisen kalastajan kommentti tämän kuultua, mistä olimme tulleet: ”Älkää ihmeessä, jos mä oon hullu ni nii ootte teki.” Matka oli mieleenpainuvin pitkään aikaan, seuraavan suunnittelu alkoi jo kotimatkalla. Teksti Henrik Aalto Kuva Sami Veikkolainen

Kolumni Tomi Nieminen, Vaalitoimikunnan ja Piirineuvoston jäsen

Älä nillitä, vaikuta! Istuin taannoin partiokokouksessa, kun partiojohtaja ryhtyi arvostelemaan asioita kaunistelematta piirin toimintaa. PLUS- ja KAMU-hankkeita pidettiin kasvonkohotuksena, toimis-

ton työpanosta väärinkohdennettuna ja hallituksen asenne oli välinpitämätön. Partiojohtaja vaati vastinetta jäsenmaksurahoilleen. Normaalisti keskustelun päätteeksi olisin kannustanut partiojohtajaa asettumaan ehdolle joko piirineuvostoon tai piirihallitukseen, sekä yleiseen aktiivisuuteen ehdokkaiden etsimisessä ja edelleen lobbauksessa. Tilanne oli nyt kuitenkin toinen. Avautumassa ei ollut normaali rivipartiojohtaja vaan aktiivinen piirineuvoston jäsen. KAMU- ja PLUS-hankkeiden aloittaminen nuijittiin pöytään ilman suurempaa debattia; hallituksella on pää

4  •  Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry

pölkyllä piirinkokouksen lisäksi neljä kertaa vuodessa piirineuvoston kokouksissa. Budjettiinkaan ei muutosehdotuksia ole kuluvan kauden aikana jätetty. Missä vika? Syyllisen etsiminen on tarpeellista ja vähintäänkin hauskaa. Suoria syypäitä on helppo osoitella sormin ja nimilistan löytää piirin nettisivuilta. Välillisesti aiheesta ovat kuitenkin vastuussa kaikki piirin jäsenet. Kuka asettui ehdolle, kuka äänesti ja ketä, kenen vaalipuhe oli hyvin prepattu, kuka jäätyi vaalitentissä? Tätä oleellisempaa kuitenkin on: kuka ei äänestänyt, kuka ei asettunut ehdolle, kuka ei edes vaivautunut piirin

kokoukseen? Alussa mainitsemani partiojohtaja huomasi epäkohtia, mutta vaikutusmahdollisuudestaan huolimatta ei ollut onnistunut viemään mielipiteitään piirineuvostoon. Tämä ei ole harvinaista. Piirineuvostopesti ei ole helppo pesti. Nohevallakin partiojohtajalla menee usein ensimmäinen kausi ihmetellessä. Seuraavalla kaudella neuvos saa jo enemmän aikaan. Piirin kokouksessa tehdään tärkeitä päätöksiä kahdeksi vuodeksi eteenpäin. Kokouksessa vaikuttaminen on tuskin mahdollista, jos kokousteemoihin tutustuu vasta kokouksen aikana.

Asioihin vaikuttaminen alkaa jo ennen kokousta. Ehdokkaita etsitään kuumeisesti ja kokousmateriaali luetaan tarkkaan moneen kertaan läpi, jotta mahdolliset vastaesitykset voidaan valmistella. Lisäksi oma ehdokas lobataan sisään pienellä puhelulla kaikille partiokavereille. Jokaisen oma aktiivisuus on etu paitsi itselle, mutta myös jokaiselle ympäröivälle partiolaiselle. Unohdetaan äkäily yhteisen piirin toimimattomuudesta ja syytetään mieluummin itseä siitä, ettei taaskaan tullut tehtyä mitään hyvän piirineuvoston muodostamiseksi.


» Pistä tikku ristiin

Mikäli sääntöjä jossain vaiheessa päivitetään, voidaan niihin lisätä maininnat myös toiminnantarkastajista. Lisätietoja muutoksesta: http://www.eduskunta. fi/triphome/bin/vex3000. sh?TUNNISTE=HE+267/2009 //Arttu Piipponen

Joka neljäs vuosi järjestettävien seurakuntavaalien yhteinen vaalipäivä on koko maassa 14. marraskuuta 2010. Syksyn vaaleissa uurnille pääsevät viimeistään 14. marraskuuta 16 vuotta täyttävät äänestäjät. Tämä on ensimmäinen kerta, kun alle 18-vuotiaat pääsevät äänestämään valtakunnallisissa vaaleissa. Vaalien ehdokas-

asettelu päättyy 15. syyskuuta. Monilla lippukunnilla seurakunta on taustayhteisönä ja tarjoaa merkittävää tukea rahallisesti ja/tai kolon muodossa. Useimmilla lippukunnilla on myös muunlaista yhteistyötä seurakunnan kanssa. Seurakuntaneuvostossa voi konkreettisella tavalla vaikuttaa kirkon asioihin, sillä luottamushen-

kilöt käyttävät seurakunnissa ylintä päätäntävaltaa. Löytyisikö teidän lippukunnastanne, lippukuntalaisten vanhemmista tai muista lippukunnalle läheisistä joku, joka haluaisi mukaan seurakuntaneuvostoon? Olisiko joku valmis jo vaalikampanjassaan ilmoittamaan tukevansa partiotoimintaa? Kannustakaa sopivia tyyppejä aset-

Peli, joka ei ole leikkiä

fakta Paossa

”Olette lähteneet pakoon kaupungissanne tapahtuneen rajun pommituksen jälkeen. Ette tiedä mitä perheellenne on tapahtunut.” Lapsisotilaina palvelleiden veljesten kehystarina, Paossa-roolipeli. Pakomatkalla henkeä pidättäen Suomen Pakolaisapu järjesti Paossa-roolipelin maailman pakolaispäivänä 20.6. Kumpulan kylätilan ympäristössä pidetty peli heitteli osallistujia tilanteesta toiseen ja tarjosi käsityksen siitä, mitä pakomatka maasta toiseen voi pahimmillaan olla. Oven takaa kuuluvat askeleet, tukala pakomatka silmät peitettyinä, jatkuva jännitys ja ennalta-arvaamattomat käänteet loivat vahvan kokemuksen elämää muullistavasta matkasta. Tapahtumien edetessä pinnalle nousivat monet tunteet, joita pelaajat pääsivät lopuksi jakamaan piirissä keskustellen. Todentuntuisten tilanteiden keskellä koettu epätoivo, pelko ja epävarmuus kuuluivat osallistujien kerratessa kokemuksiaan. Päivän aikana ”pakolaisten”

tumaan ehdolle ja ilmoittakaa sitten piirille seurakuntanne ”partioehdokkaiden” nimet! Me julkaisemme ne ehdokkaiden suostumuksella piirin nettisivuilla. Lähetä ehdokkaan tiedot 30.9. mennessä piirin toimistolle: katja.arvilommi(ät)partio.fi. Lisätietoja: Saara Heinänen, saara.heinanen(ät)papa.partio.net ja www.papa.partio.fi/

mieleen nousivat muun muassa kysymykset siitä, kenen apuun uhattuna voi luottaa, mitä seuraavaksi tapahtuu ja miten kaikki lopulta päättyy.

myös partioon. Vinkkejä pelin toteutukseen voi kysyä Suomen Pakolaisavun toimistosta osoitteesta toimisto@pakolaisapu.fi

Pakolaispeli partiossa

Teksti Pinja Sanaslahti Kuva Anna-Stiina Lundqvist

Kumpulassa järjestettyyn peliin oli kutsuttu useissa eri järjestöissä toimivia nuoria, joiden toivotaan ottavan peli osaksi omaa toimintaansa. Protuleirejä suunnittelevat Anni Hartikainen ja Milka Keinänen saivat pelistä uusia ideoita maahanmuutto- ja suvaitsevaisuuskysymysten pohtimiseen: ”Paossapeli tuo syvyyttä aiheen käsittelyyn.” Toiminnallinen peli sopii hienosti

Paossa on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kehittämä roolipeli, jossa pelaajat eläytyvät kotimaansa jättävien pakolaisten rooliin. Pelaajat muodostavat joukostaan perheitä, joissa toimivat pelin aikana. Peli alkaa roolien luomisella ja kehystarinan keksimisellä. Pelaajien on heittäydyttävä tapahtumien vietäväksi ja pidettävä kiinni roolistaan tilanteesta riippumatta. Roolipelin tarkoituksena on herättää ajatuksia ja keskustelua, sekä tarjota avartava näkökulma pakolaisuuteen.

Piirineuvoston pyörteissä Huhutaan, että PiNessä pyöritetään papereita, tehdään suuria päätöksiä ja löydetään aviopuolisoita. Heppu päätti ottaa huhuista selvää ja haastatteli kuluneen kauden piirineuvoksia Espoosta, Helsingistä ja Vantaalta. TEKSTI Anna von Zansen

Gallup

1. 2. 3. 4. 5.

Mitä teit partiossa ennen piirineuvostoa ja mitä teet muuten elämässä? Miksi lähdit piirineuvostoon? Onko piirineuvostosta ollut hyötyä muissa partiopesteissä tai muuten elämässä? Mikä oli mielestäsi vaikuttavin ja suurin päätös kuluneella kaudella? Mitä haluat sanoa piirineuvostoon ehdolle lähtemistä harkitseville?

Mirka Juntunen, 23 vuotta, Kelotytöt, Tapiiri (Espoo), toinen kausi piirineuvoksena

Laura Saarlo, 21 vuotta, Kaskipartio, Helsinki pohjoinen, ensimmäinen kausi piirineuvoksena

Juha Paloviita, 24 vuotta, Keronkävijät, Vantaa itäinen, toinen kausi piirineuvoksena

1. Toimin lippukunnassa ja Tapiirissa ennen PiNeen lähtöä. Nyt olen lippukunnassa rahastonhoitajana ja samoajaluotsina, piirissä teen Toimintakokemus- ja Partiojohtaja-kursseja. Jonkin verran tulee myös EPT:ssä pyörittyä. Opiskelen ja työskentelen iltapäiväkerhon ohjaajana. 2. Kaipasin jotain uutta partioon. En tiennyt lainkaan PiNestä entuudestaan! PiNe oli ensimmäinen pestini piirissä. 3. Piirineuvoksena tietää piirin tapahtumista ja voi viedä viestiä omalle alueelle koti- ja naapurilippukuntaan. Lisäksi on kiva kuulla miten muissa lippukunnissa tehdään asioita. 4. Vaalipiiriuudistus. 5. Piirineuvostossa tutustuu piirin tekijöihin ja monipuolisuuteen!

1. Toimin nyt kolmatta vuotta lippukunnanjohtajana, lisäksi olen lippukunnassa toiminut mm. akelana ja johtanut vartiota sekä laumaa useamman vuoden. Opiskelen Helsingin yliopistolla. 2. Lippukunnassa ajateltiin, että suurehkosta LPK:sta olisi meiltäkin hyvä olla edustaja PiNessä. Lisäksi toivoin piirineuvostolta vastapainoa lippukuntapestilleni. 3. PiNessä pystyy vaikuttamaan tuleviin muutoksiin ja on niistä tietoinen. Piiri tulee PiNen kautta lähemmäs lippukuntaa, kun on oma edustaja siellä. PiNessä olen oppinut kärsivällisyyttä ja kokouskäytännöt ovat tulleet tutuiksi (Laura kertoo nauraen). 4. Suurin päätös oli vaalipiirien ja aluejaon uudistaminen. Osallistuin päätöksen valmisteluun aluetapaamisissa. 5. Piirineuvostossa on mahdollisuus vaikuttaa asioihin!

1. Käynnissä on neljäs vuosi lippukunnanjohtajana ja toimin useamman vuoden laumanjohtajana. Opiskelen insinööriksi. 2. Lähdin PiNeen silkasta uteliaisuudesta. Halusin laajentaa omaa partiokuvaani ja nähdä maailmaa oman kaupungin ulkopuoleltakin. 3. Piirineuvoksena on tietoinen asioista ja päätöksien taustoista ajoissa, mistä on ehdottomasti hyötyä lippukunnanjohtajana. Sattumalta tyttöystäväni päätyi piirineuvoston varajäseneksi, joten muussakin elämässä PiNestä on ollut iloa. 4. Henkilökohtaisesti suurin asia itselleni on ollut miettiä omaa ajan käyttöä – mihin kaikkeen sitä repeää. Piirineuvoston päätöksistä mieleen ovat päällimmäisenä jäänyt piirileiriin liittyneet keskustelut. 5. Ehdottomasti kannattaa rohkeasti lähteä etsimään uusia ihmisiä ja toimintatapoja, ne tekevät partiosta mielenkiintoista!

Piirineuvosto päättää linjoista

Piirineuvosto päättää piirin suurista linjoista. Kuluneella kaudella tällaisia ovat esimerkiksi olleet vaalipiirien ja aluejaon uudistaminen sekä piirileirin ajankohdasta päättäminen. Piirineuvokset toimivat linkkinä piirin ja oman alueen lippukuntien välillä. Piirineuvokset siis edustavat alueensa lippukuntia piirin päätöksen teossa.

Piirihallitus vastaa arjen ongelmiin

Jos piirineuvoston ajatellaan suuntaavaan katseen tulevaisuuteen, vastaa piirihallitus puolestaan arjen pyörittämisestä piirissä. Piirin toiminta on jaettu eri osa-alueisiin, mikä monelle päpalaiselle näyttäytyy muun muassa toimikuntina ja ryhminä. Kutakin osa-aluetta edustaa hallituksessa yksi ministeri.

VAALI-INFO

Tuleva partiosyksy täyttyy vaaleista, kun ensin piirinkokouksessa 17.10. valitaan 29 piirineuvosta sekä puheenjohtaja seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Piirihallituksessa avoinna ovat piirinjohtajan ja -varajohtajan lisäksi alue, luottis, ohjelma- ja viestintäministerin paikat. Piirineuvosto valitsee ministerit hallitukseen. Piirinjohtajien ja piirineuvostopestien ehdokasasettelu alkaa 5.9 ja päättyy 8.10. Lisää tietoa vaaleista: http://www.papa.partio.fi/tule-mukaan/rekrytointi/vaalit-2010

Heppu 4/2010  •  5


Intti: yksi iso partioleiri? Ärsyttävä. Turhauttava. Kivulias. Jännittävä. Mahtava. Näillä ja monilla muilla sanoilla minulle kuvailtiin armeijaa kokemuksena. Ei siis ollut ihmekään, että ensituntemukseni olivat ristiriitaiset. Lähtöpäivänä, 12. heinäkuuta, päällimmäisenä tunteena vallitsi kuitenkin jännitys. Olin matkalla parin hyvän ystävän (ja myös satojen muiden ikäisteni miesten) kanssa Kouvolan juna-asemalle. Sieltä siirtyisimme bussilla kasarmialueelle, josta puolestaan alkaisi se kauan odotettu ja paljon pelätty kokemus, intti. Jo ensimmäisten tuntien aikana alkoi paljastua, minkälainen homma tässä on kyseessä. Punkat ja kaapit särmättiin kuntoon, johon en pahimmassakaan pilkunviilaamisen puuskassa olisi kyennyt kotona. Varmasti suurimpana näkyvänä muutoksena oli omien hiusteni pois ajaminen parin millin pituiseksi siiliksi. Itseäni pari vuotta vanhemmat alikersantit huutelivat kovaan ääneen komentoja, ja vanhemman upseerin astuessa luokkaan noustiin ripeästi seisomaan. Valehtelisin jos väittäisin, että homma olisi ollut kivaa ensi hetkistä lähtien. Minut oli heitetty tutulta ja turvalliselta mukavuusalueeltani täysin uuteen elämänvaiheeseen. Intissä vallitsivat erilaiset pelisäännöt, rytmit ja tavat kuin “normaalissa” elämässä, ja aivoni kapinoivat tätä vastaan aiheuttaen minulle aika ajoin turhautumisen puuskia. Olin lähtenyt kuitenkin matkaan positiivisella asenteella, ja sen ansiosta turhautuminen hellitti nopeasti. Parin päivän kuluttua armeijan rytmiin alkoi jo tottua. Vaikka en olisi ennen voinut kuvitellakaan herääväni kello 5.45 joka aamu, on siitäkin tullut osa jokapäiväistä elämää. Toinen asia, joka on vaikuttanut suuresti sopeutumisessani armeijaelämään, on ollut partio. Partiolaisuudesta on hyötyä jo senkin takia, että ymmärtää ja osaa entuudestaan monia taitoja, joita väistämättä tulee käytettyä intissä, etenkin leireillä. Suunnistus ja teltan pystytys ovat tärkeimpiä näistä. Myöskään sellaiset asiat, kuten käskyjen noudattaminen ja esimiesten tervehtiminen eivät tunnu niin vierailta. Tuleville alokkaille voinkin siis sanoa, että positiivinen suhtautuminen on kaiken A ja O. Jos asian näkee valoisasti, tulee kokemuksestakin varmasti hyvä. Jos taas marmattaa, ei voi syyttää kuin itseään, jos tuntuu, että seinät kaatuvat päälle. Loppujen lopuksi, inttikin voi olla yksi iso partioleiri! Teksti Jonathan O’Brien

Sisujohtajapäivien

ohjelmassa jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja jotain sinistä Parinkymmenen sisujohtajan tapaamisessa pohdittiin uutta sisumääritelmää, kuultiin esimerkkejä eurooppalaisesta sisupartiotoiminnasta sekä saatiin uusia ideoita toimimiseen haastavasti käyttäytyvän lapsen kanssa. Pohdinta sisupartion tulevaisuudesta herätti ristiriitaisiakin ajatuksia.

Oivalliset Sisujohtajapäivät pidettiin Partioasemalla toukokuun viimeisenä viikonloppuna.

Jotain uutta: viittomakielinen lippukunta

lapset haluavat jatkaa partiossa. Monia käytännön vinkkejä saatiinkin jaettua.

ja johtajille omat sisuleirit antavat mahdollisuuden oppia toisiltaan.

Viittomakielinen lippukunta Ahertajat Turusta on harvinaisuus, johon moni sisujohtaja ei ollut aiemmin tutustunut. Tiina Saarijärvi-Kivelä kertoi lippukunnan mielenkiintoisesta historiasta ja korosti, että vaikka Ahertajat perustettiinkin sisulippukunnaksi, on se nykyään nimenomaan viittomakielinen lippukunta. ”Viittomakieliset kuurot eivät ole ensisijaisesti kuulovammaisia, vaan kieli- ja kulttuurivähemmistö. Partiotoimintamme on samanlaista kuin muissakin lippukunnissa – kielenä vain on viittomakieli.” Tiina korosti.

Jotain lainattua: sisupartiointia Euroopassa

Jotain sinistä

Jotain vanhaa: kouluttautumista ja kokemusten vaihtoa Perinteitä kunnioittaen päivillä keskusteltiin omien ryhmien ominaisuuksista ja mahdollisista haasteista. Jenni Timonen alusti johtajia keskustelemaan haastavasta käyttäytymisestä ryhmässä sekä miettimään miten tilanteisiin voi puuttua siten, että sekä johtaja että

Sisujohtajapäivillä ei pitäydytty vain kansallisissa kokemuksissa. Keskustelimme myös kansainvälisen Overtureverkoston tapaamisesta Luxemburgissa, johon osallistui suomalaisiakin partiojohtajia. Belgian aktiivinen sisupartiotoiminta sai pohtimaan, voisiko myös SP:ssä ja piireissä olla yhtä vahva tukiverkosto erityislapsia ja sisujohtajia varten kuin minkä Akabe-toiminta on Belgiaan juurruttanut. Kansainväliset toimintatavat herättivät ristiriitaisiakin ajatuksia. Haluammeko pitää sisupartiolaisille esimerkiksi omia leirejä, vaikka tavoitteena on inkluusio eli kaikkien toimiminen yhdessä? Osa johtajista koki, ettei erillisille tapahtumille ole tarvetta, vaan sisujen tulee voida osallistua samoihin tapahtumiin kuin muutkin. Toiset taas mielsivät yhteiset tapahtumat voimavaraksi,

Partio-ohjelman kehittämistoimikunnan eli Pohken jäsen Jarmo Heinänen esitteli uudistuneen sisupartiolaisen määritelmän, jonka mukaan ”sisupartiolaisia ovat partiolaiset, jotka tarvitsevat erityistä tukea partiossa vamman tai pitkäaikaissairauden tai muun ominaisuuden takia. Sisutoiminnassa on ohjaajia enemmän kuin muissa ryhmissä ja tarvitaan aikuisen tukea.” Määritelmää pidettiin huomattavana parannuksena aiempaan, vaikka osa johtajista koki, että se vaatii edelleen hiomista. Päivät poikivat myös edistysaskelia. Suomen Partiolaisten alueministeri Satu Tammilehto otti sisupartiotoiminnan aluetoiminnan alle, minkä johdosta esimerkiksi SP:n tulevan aluepäällikön työnkuvaan kuuluu sisupartiolaisten toimintaedellytysten kasvattaminen. Kehittymistä tapahtuu siis jokaisilla sisujohtajapäivillä. Seuraavan kerran johtajat tapaavat tammikuussa 2011. Teksti Anu Autio Kuva Tatja Ikonen

6  •  Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry


Koulutusvaelluksella Muotkatuntureilla

Erätaitotoimikunnan koulutusvaellus järjestettiin 5.6.–12.6.2010 Muotkatuntureilla. Mukana oli kahdeksan reipasta vaeltajaa. ”Tunturin kivikossa liikkuessamme saimme olla varovaisia, sillä kivet olivat sateen jäljiltä liukkaita. Löysimme paljon poronsarvia ja kuolleen vasan raadon, joka oli todennäköisesti kotkan aterian jäänne. Kolmannen vaelluspäivän päätteeksi leiriydyimme pienen joen varteen. Valmistimme maukkaan päivällisen, johon kuului muusia ja kastiketta sekä jälkiruoaksi lettuja. Useimpien aterioiden osana oli ennakkotehtävänä kuivattuja kasviksia ja lihaa. Iltaohjelmaan kuului myös jalkojen pesu joessa, mikä oli kylmää hommaa, mutta teki hyvää.”

”Perjantaina koitti viimeinen kokonainen päivä ja fiilis oli mahtava. Vaeltaessamme Muotkan Ruoktuun pysähdyimme ensimmäiselle yöpaikallemme ja teimme luontohavaintoja ja tarkastelimme veden virtaamista. Viimeiset kaksi kilometriä taittuivat hetkessä ja pääsimme vihdoin perille. Olimme ihmeissämme: miten reissu oli mennyt niin äkkiä? Nautimme taivaallisesta saunasta ja söimme herkullista poronkäristystä. Syömisen jälkeen kokoonnuimme kotaan juttelemaan ja katselemaan kuvia reissusta.”

Mukana koulutusvaelluksella: Ylhäällä (vasemmalta): Henri (Hena) Lankinen, Niina (Ninni) Johansson, Niklas Nylund, Nikolas Kurki. Alhaalla (vasemmalta): Lauri Lankinen, Karoliina Lindroos, Eveliina (Eve) Hirvonen, Tarmo Kuosmanen. Kiitos kaikille mahtavasta reissusta. Kotimatkalla mielessä oli jo seuraava Lapin vaellus. Kyllä eräretkeily virkistää! Teksti Tarmo Kuosmanen, Siikaisten Karhunveikot Kuvat Niina Johansson, Lauri Lankinen

Samoajaleiri Routa tulee taas! Samoajaleiri Routa järjestetään hiihtolomalla 2011. Tällä kertaa mukana ovat Pääkaupunkiseudun Partiolaisten lisäksi HeSS ja Uudenmaan Partiopiiri. Routa järjestetään 19.–23.2.2010 Orimattilassa. Mukaan leiriläiseksi pääsee, kun ikää on 15–17 vuotta. Vaeltajat ja aikuiset ovat tervetulleita tekemään leiriä. Luvassa on talvileireilyn lisäksi partiotaitoja leikkimielisessä kisahengessä ja paljon sellaista, mitä samoajat eivät lippukunnassa välttämättä pääse kokemaan. Leirin hinta on 50 euroa.

Ilmoittaudu mukaan leiriläiseksi tai tekemään leiriä Polun kautta 30.11.2010 mennessä. Lisätietoa ja ilmoittautumislinkin löydät osoitteesta www.papa.partio.fi/routa sekä Facebook-ryhmästä Samoajaleiri Routa 2011. Teksti Anna von Zansen KUVA Sofia Polichronidis

Heppu 4/2010  •  7


VÄLKE

Elämäsi Välke Partiokannuksen kesäkuussa järjestämä Välke-leiri kokosi 200 innokasta sudenpentua ja seikkailijaa Inkooseen. Kavalahden vihreillä nurmikentillä toisensa kohtasivat Tuikku-Tytöt, Erämetsot, Tikkurilan Siniset, Myyrpartiolaiset, Vantaan Metsänkävijät, Keronkävijät, Kartanopartiolaiset, Pyhän Laurin Ritarit, Koskenhaltijat sekä Kehäpartiolaiset. Teksti Siiri Kihlström, Kuvat Suvi Immonen

Haikilla seikkailtiin ramboradalla

Tytöt pääsivät samaan kuvaan leirin maskotin, Tipe Tulikärpäsen kanss

Päijänteellä kaikui Kalke Minkälainen soppa syntyy, kun kuusi lippukuntaa päättää järjestää yhdessä sudenpentu- ja seikkailijaleirin? Kun erilaiset leiritavat kohtaavat, voi yhteentörmäyksiä syntyä niin tavasta hoitaa lipunnosto kuin telttojen pakkaamisestakin. Kalke 2010 kokosi Hespartot, Töölön Siniset, Töölön Tähystäjät, Ilvesveikot, Viestitytöt ja Töölön Nuotioveikot kesäkuun puolessa välissä Päijänteen rannalle.

Uusia ideoita omaan toimintaan Idea yhteisleirin järjestämisestä lähti leirinjohtajana toimineen tötäläisen Henni Varhimon KoGi-lopputehtävästä. ”En halunnut viedä hyviä aiheita esimerkiksi pj-kurssilai-

silta, mutta halusin kuitenkin tehdä jotain lippukunnan hyväksi. Koska vedän itse laumaa, tuntui sudari- ja seikkailijaleirin järjestäminen omalta.” Lippukunnilla oli jo entuudestaan tarkoituksena järjestää niille, jotka vielä olisivat liian nuoria Kilkkeelle, omaa kesäohjelmaa. Koska Kilke kuitenkin tulisi verottamaan johtajaresursseja, ei johtajia olisi ilman yhteistyötä riittänyt kunnon kesäleirin järjestämiseen. Kalkkeelle ilmoittautuikin reilusti yli sata sudaria, seikkailijaa ja johtajaa. ”Itselleni leirin suola oli uusien asioiden oppiminen. Esimerkiksi ohjelmia suunnitellaan lippukunnissa hyvin eri tavoin”, Henni kertoo.

Töölön alueen lippukunnat yhteisleirillä

Kuusi lippukuntaa, kuusi erilaista kulttuuria ”Vuonna 2000 järjestetty Töölö-leiri oli jo hionut pahimmat kulmat ja yhteistyö oli entuudestaan tuttua. Tiesimme, mitä odottaa, niin yhteentörmäyksiä ei tullut”, Henni kertoo. Koska lippukunnilla on paljon omia tapoja, on hyvä sopia pienimmistäkin yksityiskohdista etukäteen. Esimerkiksi ruokailukäytännöt poikkeavat lippukunnittain. Hennin mukaan Kalkkeella kaikki meni kuitenkin enemmän kuin hyvin. Kannattaakin unohtaa miten itse on tottunut tekemään ja olla avoin muiden lippukuntien ideoille!

Hennin vinkit lippukuntien yhteisille leireille: • Tehkää yhdessä alusta lähtien. • Unohda omat tapasi tehdä ja ota uudet ideat rohkeasti vastaan. • Jaa vastuuta lippukuntien kesken, mutta pidä langat yhden leirinjohtajan käsissä. • Sopikaa tarkasti pienimmistäkin yksityiskohdista. Näin mikään ei tule kenellekään yllätyksenä. • Varaudu ongelmatilanteisiin. Selvitä ne heti ja avoimesti. • Kunnioittakaa toistenne tapoja, mutta olkaa avoimia oppimaan uutta. • Tee pelisäännöt kaikille selväksi.

TEKSTI Hanna Isomäki KUVA Tom Granroth

KALKE


Hugo äidin reppuselässä

MÅGELI

VÄLKE

sa

Lommon eli Suur-Matinkylän alueen partiolaisten tyylinäyte leirikeittiöstä

NAPA’10

Repårtaasi leiristä Napa’10 Maanantaiaamuna 7.6 lähdimme pyöräilemään kohti Porvoota. Haikki oli suunniteltu tarpojille ja siitä vanhemmille ikäluokille, mutta mukana oli muutama sitkeä viimeisen vuoden seikkailijakin. Matkan varrelle mahtui mielenkiintoisia rasteja, ja parhaimpana mieleen jäi kroketin pelaaminen Helsingin Kaivopuistossa auringon paistaessa. Yörastilla viriteltiin tulet pallogrilliin ja syötiin ylellistä grilliruokaa. Välillä hyttysiä riitti vaikka muille jakaa, mutta yöstäkin selvittiin. Haikin jälkeen alkoi varsinainen leiri, jonne sudarit ja seikkailijat saapuivat bussikyydeillä. Leiri oli minulle keittiössä pyörimistä muiden muonittajien kanssa. Kaikille johtajille riitti monenlaista väsäämistä, joten tylsää ei ehtinyt tulla. Leiriin mahtui saunomista, uimista, paljon ruokaa, sadetta ja auringonpaistetta. Leiriaika oli suhteellisen lyhyt, mutta ainahan se on. Teksti Reima Savukoski, Kuva Johannes Niinikoski

Kakkaa teltassa? Ei ole meillä! Mågeli XXVII kokosi viisi pohjoishelsinkiläistä lippukuntaa heinäkuun lopussa jälleen yhteen. Mukana olivat jo toisena vuotena peräkkäin myös perheiden pienimmät. Vanhempien näkökulmasta perheleirissä ainutlaatuisinta oli vuosien tauon jälkeen päästä tapaamaan vanhoja tuttuja sekä partiokavereiden lapsia. Muistoihin jäivät aamu-uintien lisäksi koko leirin yhteiset iltanuotiot sekä teemapäivän ohjelmat.

Rattaat ruokailukatoksessa Vaikka ruokahuudon aikana pienimpien pitikin laittaa kädet korvien eteen, keräsi leirikeittiö lasten ja vanhempien kiitokset. Kun ruoka tulee valmiina soppatykistä, jää aikaa seurata myös vanhempien partiolaisten korikiipeilysuorituksia tai pelata Unoa. Perheleirin lapsille riittikin monen ikäisiä juttukavereita, joita ei muualla välttämättä pääsisi tapaamaan. Teksti ja kuvat Susanna Oksanen


KUVA: Juho Vainio

VI FINNJAMBOREE: Kilkettä ja Rymyä Evolla!

KUVA: Joel Nykter

KUVA: Tim

o Vehviläin

en

KUVA: Timo Ve

hviläinen

KUVA: Mikko Roininen

Suomen Partiolaisten kuudes suurleiri Kilke järjestettiin heinä-elokuun vaihteessa Hämeenlinnassa. Evon maisemiin kokoontui yli 10 000 partiolaista. Ensimmäistä kertaa mukaan pääsivät myös kaverit, jotka eivät kuulu partioon. Kilkkeen leirilehti Rymy kysyi ohjelmalaakson mestareilta, mikä on kunkin laakson paras toimintapiste.

Laaksojen huiput

(Julkaistu Kilkkeen leirilehti Rymyn numerossa 3)

Teksti Anna Voutilainen ja Eva Carlson, Heppua varten muokannut Susanna Oksanen

Maa: Hyppy tyhjyyteen

Ilma: Vauhdilla taivaalle

Vesi: Kellu pallossa

”Ei kai Maalaaksosta voi muuta erikseen mainita kuin bagjump- ja kiipeilytornin. Bagjumpia eli patjahyppyä ei ole ollut leireillä aikaisemmin, ja kiipeilyseiniä rakennettiin huolella ja rakkaudella monta päivää ja yötä”, laakson mestari Anna Kuitunen kuvaa. Samoajat Olli Lehtinen ja Teemu Nurminen Langinkosken Samoojista (Kymi) testaavat hyppytornin. He jonottavat ja kiipeävät naureskellen ylös. Hetken kuluttua tornista lentää poikia vuorotellen. ”Olihan se aika hienoa. Ylhäällä vähän pelotti, mutta kun sitten hyppäsi vain, niin ei se enää tuntunut”, Olli arvioi. ”Kun hyppää, putoaa ensin vain normaalisti alaspäin, ja sitten yhtäkkiä ottaa vatsanpohjasta. Sen jälkeen tulee tosi joustavalle patjalle”, Teemu kuvailee.

Henna Peltoniemi, Ilmalaakson mestari, pitää laakson parhaana pisteenä vesiraketin rakentelua limsapulloista. Laaksossa saattoi myös esimerkiksi pelata frisbeegolfia, kokeilla lentopalloa ilmapallolla ja tehdä saippuakuplia. Kuilun Kulkijoiden (J-SP) Jonna Miettinen piti rakettia laakson kivoimpana pisteenä, muut testiryhmän jäsenet nostivat sen edelle ilmapallolla pelatun lentopallon.

”Vesilaakson parhaat ohjelmapisteet ovat tarpojille pelastuslautat ja samoajille vesiliukumäki ja pallot”, laakson mestari Pia ”Ölli” Sapman valitsee. Samoaja Nina Skogberg lippukunnasta Södrik Stigfinnare (FiSSc) kokeili vesipalloja. Näihin isoihin muovipalloihin voi mennä yksin tai kaksin. Kun pallo on täytetty ilmalla ja suljettu vetoketjulla, se kelluu vedessä ja sen sisällä voi liikkua. ”Vähän liukasta siellä oli, mutta sai sen siirtymään paikasta toiseen”, Nina kertoo. Aivan helpolla pallossa ei päässyt: ”Jos siellä oli vähänkin kiviä, sai ihokuorinnan. Ja kun pallo avattiin maalla, se tyhjeni heti, jolloin sitä istui siellä liiskatussa pallossa. Oli tämä paras piste tässä laaksossa, vaikka vesisuksienkin kokeileminen oli hauskaa. Tätä ei ainakaan voi kokeilla kotona.”

10  •  Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry

Tuli: Tarkkaa taontaa Tulilaakson pajasta kuuluu innokasta kilkutusta. ”Kupari, messinki, rauta ja puu ovat pajassa käytettävät raaka-aineet”, kertoo ohjelmalaakson mestari Juha Jaatinen. Inspiraation lähteeksi löytyy valmiita ideoita, mutta oman mielikuvituksen puitteissa voi nikkaroida minkä tahansa käyttöesineen tai korun. Jämsän Jokipartion tarpojat Ville Ahola ja Valtteri Kurkki (Häme) ovat valmistaneet pajassa avaimenperän ja korun. ”Se oli kivaa ja sujui nopeasti”, Valtteri kommentoi.


AO, KO, OO, hä? Toukokuun loppupuolella toimituksen suunnittelukokouksessa sain osakseni varsinaisen salapoliisitehtävän. Paperilla tehtävänanto oli yksinkertainen: tee juttu piirin aluohjaajista (AO), koulutusohjaajista (KO) ja ohjelmaohjaajista (OO). Ei muuta kuin salapoliisityöhön käsiksi! Hepun deadlinen tikittäessä turvauduin yhteen nykyajan kätevimmistä keksinnöistä, Googleen. Syötin hakukenttään sanan alueohjaaja, ja ensimmäiseksi vastaan tuli kuusi eri partiosivua. Jo ensimmäinen sivu, PartioWiki, valaisi paljon: ”Alueohjaaja on lippukunnan ja partiopiirien välinen yhdyshenkilö, joka tukee ja ohjaa lippukunnan johtajistoa, erityisesti lippukunnanjohtajaa.” Mutta mitä sanoo ihan oikea alueohjaaja eli AO?

Alueohjaajalta kuultua Puhelinsoittojen sarjan jälkeen sain langan päähän Maija Salmiovirran. Maija toimii alueohjaajana Espoossa, Järeä-Granin alueella. ”Olen tykännyt olla alueohjaaja, ja pitää paikkansa, että kyseessä on laaja pesti”, Maija valottaa. Eteen voi kuulemma tulla lähes mitä

tahansa. ”Välillä tuntuu että pitäisi olla partion erikoisasiantuntija joka suhteessa.”

Tutkimus jatkukoon Alueohjaajan selvittyä oli seuraavaksi vuorossa koulutusohjaaja, eli KO. Suomen Partiolaisten mukaan koulutusohjaaja ”vastaa partiopiirin koulutuksesta tai jostain sen osa-alueesta sekä koulutuksen toteutuksesta, määrästä, laadusta ja kehittämisestä”. Jälleen langan päähän tarvittiin asiantuntija, tällä kertaa vastaava koulutusohjaaja Panu Kärävä. Kolmen vuoden kokemuksella hän osaa kertoa tehtävästä paljon: ”Koulutusohjaajat kuuluvat piirin koulutusryhmään, joka vastaa piirin järjestämistä koulutuksista. Suunnittelemme siis koulutuksia, järjestämme itse kursseja ja päätämme mitä kursseja milloin-

kin järjestetään.” SP:n määritelmä piti Panun mukaan paikkansa ”aika hyvin”. Koulutusohjaajana hän on päässyt myös ohjaamaan Ko-Gi-kurssin suorittajien kehityshankkeita: ”Ohjauksien myötä näkee aika laajasti, mitä lippukunnissa tapahtuu ja pääsee ohjaamaan erilaisia projekteja. Siinä samalla oppii itsekin. Vielä kun saisimme jaettua onnistumisia Ko-Geista useammille lippukunnille.”

Ohjelmaa ohjelmaohjaajalta Ville Salon, piirin koulutussihteerin, mukaan ”ohjelmapuolella ohjaajia löytyy jokaisesta piiristä viisi kipaletta, yksi kutakin ikäkautta kohden. Koulutusohjaajia piirillä voi olla yksi jokaista alkavaa 850 jäsentä kohden”. Ohjelmaohjaajat vastaavat piirissä partio-ohjelman toteutumisesta ja tämäkin pesti voi olla hyvin

monimuotoinen. Riippuu tyypistä. Suomen Partiolaisten määritelmän mukaan ”ohjelmaohjaaja vastaa piirin toiminnassa partioohjelman toteutumisesta. Hän kannustaa lippukuntia partio-ohjelman toteuttamiseen yhdessä piirin ohjelmaryhmän kanssa.”

Paketti kasassa Voiton tunnetta on vaikea kuvailla, kun kaikki on lopulta selvillä ja siististi painokunnossa. Joskus AO, KO ja OO olivat ehkä mysteerejä, mutta eivät enää. Jos yleissivistys joskus partion saralla loppuu, ja olet sormi keskellä kämmentä, suosittelen lämpimästä vierailua osoitteessa www.partiowiki.fi. Teksti Karoliina Skyttä

Partio tulee kouluun teksti Mona Paalanen KUVA Susanna Oksanen

KASVUN PAIKKA

Kasvun paikka on tämän vuoden jokaisessa Hepussa ilmestyvä palsta joka peilaa piirin kasvua eri muodoissaan.

On lämpimän syksyinen aamu, kello ei ole vielä kahdeksaakaan. Koulun pihalla seisoskelee pieniä ja vähän isompiakin värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita lapsia ja nuoria reput selässään. Kello soi. Lapset kiiruhtavat isojen pariovien kautta koulun käytäville. Oppilaiden perässä koulun ovista sisään astelee kaksi hieman pidempää, reippaan näköistä nuorta, sinisensävyiset huivit kaulassaan. Oppilaiden katseet kääntyilevät, ja käytävillä supistaan: ”Onko noi nyt niitä partiolaisia?” Tänäkin syksynä tulee aika partiolaisten kouluvierailuille. Juhlavuoden kunniaksi SP järjestää koulukampanjan, jolla partio tulee kouluihin ”Ihan satasella!” Samanaikaisesti pääkaupunkiseudulla on meneillään kaksi painopisteprojektia, joita silmällä pitäen kouluvierailuille kannattaa suunnata. Plus-hankkeen tavoitteena on kasvattaa jäsenmäärää, samalla kun KAMU kiinnittää erityistä huomiota monikulttuurisiin lapsiin ja nuoriin, innostaen heitä partiotoimintaan. Nykyään luokkahuoneet täyttyvät oppilaista, jotka tulevat eri kansalaisuuksista, puhuvat kotonaan useita kieliä, ja pitävät kiinni erilaisista kulttuuriperinteistä. Niinpä kouluvierailuja tehdessään myös partiolaisen tulee ottaa huomioon viime vuosien aikana monikulttuuriseksi muotoutunut luokkahuone. Sekä SP että Kehitysyhteistyön palvelukeskus (Kepa) ovat keränneet materiaalia kouluvierailuja varten monikulttuurisuutta silmällä pitäen. Tähän materiaaliin kannattaa tutustua kokeneemmankin kouluvierailijan, sillä sieltä ammentaa uusia ideoita nykypäivän oppilaiden innostamiseen partiotoimintaan. Jokainen koulun pihalla seisoskeleva lapsi ja nuori saattaa olla takin väristä, repun merkistä, kansalaisuudesta ja äidinkielestä riippumatta innokas tuleva partiolainen. Luokkahuoneessa tavoitat heidät kaikkine eroavaisuuksineen, ja voit silti suositella partioharrastusta heistä jokaiselle. Koulun ovista sisään kävellessäsi, muista siis miten suuri rikkaus on se, että partio on avoin harrastus kaikille. SP:n kouluvierailu materiaali: http://www.partio.fi/Projektit/ Suomi/Juhlavuosi/Koulukampanja.iw3 Kepan kouluvierailu materiaali: http://www.globaalikasvatus.fi/ vinkkipankki

Onko piirissä asiat mallillaan? Vai kaipaatko sittenkin muutosta? Osallistu! Vaikuta! www.papa.partio.fi/vaalit2010 Heppu 4/2010  •  11


partiokannus tiedottaa Sääntömääräinen syyskokous

Töölönkatu 55 00250 Helsinki puh. (09) 8865 1217 fax (09) 8865 1233

partiokannus@partio.fi www.partiokannus.fi Ilmoittautumiset piiritoimistolle p. 8865 1200/papa.toimisto@partio.fi

Yhdessä Kevään ja kesän leirien ja retkien yhteishenki oli mahtava, ja yhdessä tekeminen loistavaa. Syksyllä on aika pitää yllä tätä yhteishenkeä ja leireiltä kerättyä intoa järkkäämällä tapahtumia. Partion mukavinta antia mielestäni onkin juuri yhdessä tekeminen. Mukavalla porukalla tapahtumien ja retkien suunnittelu on kuin leikkiä, ja innokkuus tarttuu myös osallistujiin. Hyvää mieltä on helppoa jakaa osallistujille, kun tekijöilläkin on oikeasti mukavaa. Tämän vuoden aikana innokkaita osallistujia on riittänyt, varsinkin Partiokannuksen kisoihin. Tekijät vaan tuntuvat olevan hukassa. Mihin tämä innokkuus aina katoaa retkien ja leirien jälkeen? Yritetään pitää motivaatio huipussaan ympäri vuoden tekemällä yhdessä. Toivottavasti tänä syksynä kaikki ovat vähintään yhtä innolla mukana kuin keväällä. Kaikki mukaan tekemään tapahtumia, retkiä ja kilpailuita! Anna Partiokannuksen kilpailuvastaava

Partiokannus wants YOU to join:

20.10.10 klo 18.00 Kokouskahvit ja ilmoittautumiset klo 17.30 Paikkana Kivistön kirkon seurakuntasali, Laavatie 2, 01700 Vantaa

Johtajapäivät

17-19.9.2010 Vantaalla +”lähiympäristössä”

TERVETULOA!

Laten Laukka la 9.10.10 Perinteinen partiokilpailu tulee taas! Ilmoittaudu vartiosi kanssa mukaan ja voit päästä edustamaan Suomea pohjoismaiseen 5-otteluun keväällä 2011. Kilpailun lähtö ja paluu on Kuusijärveltä. Kisavartio koostuu vähintään kolmesta ja enintään kuudesta vartiolaisesta, sekä enintään kahdesta johtajasta. Vartiolaiset voivat olla iältään 12-15 -vuotiaita. Ilmoittaudu heti piirin toimistolle: papa.toimisto@partio.fi, viimeistään ke 22.9 mennessä. Osallistumismaksu on 30€/vartio. Lisätietoja kilpailunjohtajalta: pauliina.kiilava@papa.partio.net

Tarjolla hyvää seuraa ja kansainvälistä tunnelmaa! Vantaan partiolaisten isännöimille johtajapäiville on tulossa partiovieraita Huddingesta Ruotsista, Askimista Norjasta ja Lyngbystä Tanskasta. K-17, Hinta 20 €, Viimeinen ilmoittautumispäivä: 6.9. Lisätietoja: Antti Korhonen, antti.korhonen@papa.partio.net, 040-5597026. Ilmoittautumiset piirin toimistolle (papa.toimisto@partio.fi) tai Polun kautta.

TÄMÄN KUVAN HALUAISIN NÄHDÄ

Partiokannuksen mahtava hallitus etsii alueohjaajaa tukemaan lippukuntia ja bailaamaan muun hallituksen kanssa. Pikaiset yhteydenotot & lisätietoja: irene.paajanen@papa.partio.net Tsekkaa myös muut vapautuvat hallituspestit rekryliitteestä.

Kan Keskiauke nuksen Välkkeellä amalla lis ri ää leiritu itti vilskettä. nnelmia viime ke

sältä.

IN MEMORIAM Hanna ”Hannes” Kahala (s. Ketola) 13.4.1963–28.2.2010 Hannes oli Partiolainen. Hän kunnioitti toista ihmistä, oli suoraselkäinen, sinnikäs ja rehellinen. Hän ei pelännyt haasteita eikä ristiriitoja. Johtajana Hannes oli taitava ja aikaansaava, hän hallitsi niin erätaidot kuin hulvattoman huumorin. Hannekselle oma lippukunta tuttuine perinteineen ja kavereineen oli hyvin tärkeä. Rakkaita hesparttosiskoja kertyi yli kolmelta vuosikymmeneltä. Siskojen kanssa vaellettiin Lapissa, kisattiin tosissaan pt- ja vähemmän tosissaan Miss Kukonhäntä-kisoissa. Luonnossa oleminen ja sen tarkkailu merkitsi Hannekselle vuosi vuodelta aina vain enemmän. Hannes oli myös tärkeä tuki lippukunnan arjessa toimiessaan pitkäaikaisena kirjanpitäjänämme. Piirissä Hannes toimi Koulutusohjaajatoimikunta KOTKAN puheenjohtajana usean vuoden ajan heti sen perustamisen jälkeen. Hän suhtautui haasteelliseen tehtäväänsä vakavasti ja valmisteli huolellisesti niin vetämänsä kokoukset kuin pj- ja Ko-Gi-kurssirupeamatkin. Koulutustoiminnan lisäksi hän oli mukana järjestämässä partiotaitokisoja piiri- ja SM-tasolla. Sairastuttuaan Hannes ei vetäytynyt kuoreensa suremaan. Sen sijaan hän arvosti elämän pieniä valopilkkuja sitäkin enemmän. Hän kutsui ystävät yhteen hyvän ruoan ja juoman äärellä nauramaan ja itkemään. Hän osallistui etunenässä ja ”parhaan kykynsä mukaan” uuden partiokämpän rakennustöihin. Hän ompeli kasseja ja teki koruja myyjäisiin. Ja kaiken lisäksi hän huolehti meistä muista – perheestään ja ystävistään. Muistellessamme nyt Hannesta mieleen tulee lämmin nauru höystettynä jääräpäisyydellä. Hänen poismenonsa jätti aukon sisaruspiiriimme. Tää ystävyys ei raukene vaan kestää ainiaan. On suuri silloin riemumme, kun jälleen kohdataan. Tiet kauas voivat loitota jää muistot sydämiin. Siis vielä kiitos kaikesta ja terve näkemiin. Partiosiskot Anja ”Pila” Kahanpää, Anja Kiviluoto, Paula ”Pave” Laukkanen ja Kirsti ”Kiki” Pesola

12  •  Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry


”Partio oli mun juttu”

Tapaa tutkimusmatkailija Patrick ”Pata” Degerman! Pata saa kiittää hauskasta lempinimestään omaa äitiään. Nykyisin hänen äitinsä on ainoita, joka kutsuu häntä Patrickiksi sillä kaikki muut oppivat kutsumaan häntä Pataksi jo kaksiviikkoisena. Niistä ajoista oli kuitenkin vielä pitkä matka Suomen ainoaksi tutkimusmatkailijaksi. Tavoitin Islannin tuhkapilven(kin) parissa työskentelevän Patan puhelimitse ja otin selvää miten kaikki alkoi.

Pata liittyi noin 13–14-vuotiaana poikalippukuntaan Helsingin Munkkiniemessä. Hän oli aktiivisesti mukana noin kymmenen vuoden ajan ja sai kokea niin lippukunnanjohtajuuden kuin erilaisten leirien ja retkienkin johtamistehtävät. Partio oli alkusysäys Patan uralle tutkimusmatkailijana. ”Parasta partiossa oli ehdottomasti se, että saimme oikeasti paljon vastuuta ja saimme itse suunnitella vapaasti lippukunnalle ohjelmaa ja niin me sitten teimmekin”, Pata naurahtaa. Lippukunnassa oltiin niin intohimoisia retkeilyn suhteen, että kaikki kokouksetkin päätettiin pitää ulkona. No, lopulta päädyttiin siihen, että vain puolet kokouksista pidettiin ulkona. Pata pitää edelleen yhteyttä joihinkin tuonaikaisiin partiokavereihinsa. ”Omat lapseni ovat nyt partiossa, ja heidän myötään olen taas itsekin innostunut menemään useammin metsään”, Pata kertoo.

Unelman toteuttaminen alkoi Mount Washingtonista Pata matkusti vuonna 1986 vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin aikomuksenaan pelata siellä tennistä. Kavereiden perheissä oli vuorioppaita ja kuinka ollakaan, pian Pata löysi itsensä heidän matkastaan. ”Kiipesin ensimmäiset huippuni Jenkeissä, ihan ensimmäinen oli Mount Washington”, Pata muistelee ja jatkaa: ”Enkä muuten ole tuon ajan jälkeen koskenut tennismailaan.” Suomeen palatessaan hän liittyi Suomen Alppikerhoon ja aloitti vuorikiipeilyn harrastuksena. Pata opiskeli teollista muotoilua ja vaikka hän matkustelikin jo tuolloin paljon, olivat sydän ja ajatukset opiskellessakin koko ajan matkalla jossain kaukana.”Oli vain tehtävä päätös, keskusteltava läheisten kanssa, perustettava yritys ja toteutettava tämä unelma”, Pata kertaa. Energinen seikkailija taittaa matkansa nykyisin mieluiten reppu selässä mäkeä ylöspäin maisemia ihaillen. Patan reissuissa pitää aina olla jokin tavoite; esimerkiksi vuoren valloitus tai viidakossa eteneminen johonkin tiettyyn pisteeseen.

Ensimmäisenä paikalla Pata on ollut nimeämässä kolmea huippua maailmassa. Lisäksi hänellä on takana kymmenen ensinousua, joita olisi myöskin voinut nimetä. Vuonna 2006 Pata kiipe-

si Pekka Holman kanssa ensimmäisenä erään huipun Etelämantereella.”Ehdotimme viranomaisille, että haluaisimme nimetä tuon huipun Mount Finlandiksi ja ehdotus meni läpi”, Pata muistelee ja jatkaa: ”Nimi tuli mieleemme heti, olemmehan kovia Suomi-faneja.” Mikäli halajat olla ensimmäisenä paikalla, nappaa tästä Patan vinkit talteen: 1. Etsi tietoa valloittamattomista paikoista, niitä on runsaasti esimerkiksi Grönlannissa, Patagoniassa ja Etelämantereella 2. Todista ensinoususi valokuvien, videoiden, todistajien ja vaikkapa GPS-laitteesta otetun kuvan avulla 3. Ilmoita kyseessä olevan maan viranomaisille, mitä nimeä haluat ehdottaa kyseiselle huipulle. Mitään törkeitä nimiä ei saa ehdottaa. Yleensä nimeksi valitaan jonkun henkilön nimi.

Puhumisen ammattilainen Vuonna 2006 vuoden puhujaksi valitulla Patalla on takanaan noin tuhat pidettyä luentoa. Patan luennot rakentuvat aina jonkin hänen matkansa ympärille. Retkikertomukset muovautuvat tarinoiksi tiimiytymisestä, tavoitteiden asettelusta tai vaikkapa unelmien toteuttamisesta. ”Uskon siihen, että jos ei heti tyrmää ideaa sanomalla ’Ei’, voi yllättyä ja huomata idean olevan toteutettavissa”, Pata maalailee ja jatkaa: ”Tottakai unelmia toteutettaessa tulee pettymyksiä, mutta silti aina oppii jotain. Jos joku on vaikka aina unelmoinut, että hän matkustaa moottoripyörällä Euroopan halki, ei sekään varmaan suju ongelmitta. Yrittäessä voi oppia uuden kielen ja mikä parhainta jotain uutta itsestään.” Patan sanomaa on helppo uskoa, sillä hän on itse toteuttanut unelmansa. Siksi hän haluaa jakaa tätä ilosanomaa muillekin ja rohkaista heitä yrittämään ja kokeilemaan uusia juttuja.”Sehän on fakta, että koskaan ei ole oikea hetki. Moni haaveilee lapsista, mutta ei koe, että aika olisi milloinkaan niille sopiva. Oma ajattelumallini on, että jos olen jotain asiaa aina halunnut, on vain päätettävä, milloin sen toteutan. Tietenkin unelmia voi priorisoida, mutta missään nimessä niitä ei kannata unohtaa”, Pata kannustaa. Teksti Katariina Kemppi Kuvat Patrick Degerman ja Pekka Holma

Hei lippukunnanjohtaja ja lpkj:n apulainen, Sinulla on syksyllä mahdollisuus päästä kuulemaan kuinka Pata vie yleisön Etelämantereelle Mount Sisulle retkeilemään! Pata luennoi matkakuvien kera juhlavuoden rokkaavimmassa tapahtumassa, Lippukunnanjohtajatapaamisessa 20.11. Tampereella. Olet saanut kutsun tapahtumaan postissa. Lisätietoja tapahtumasta saat SP:n lippukuntapostissa ja tapahtuman nettisivuilla (http://www.partio.fi/Projektit/Suomi/Juhlavuosi/LPKJ-tapaaminen.iw3) sekä tapahtuman Facebook-ryhmässä!

Heppu 4/2010  •  13


ILMOITUKSET • kisat • piirin tapahtumat • kurssit • tapahtumakalenteri • syntyneet • vihityt • muut ilmoitukset HEPUN SEURAAVA dL-PÄIVÄ on 30.9.2010

aineiston toimittaminen ILMOITUSSIVUILLE Vain DL-päivään mennessä lähetetyt jutut ja ilmoitukset voidaan varmasti julkaista lehdessä. Ilmoitusten lähettämisestä löydät ohjeet piirin nettisivuilta, kohdasta Ajankohtaista >Heppu.

AJANKOHTAISET PALAT

» Tapahtumakalenteri SYYSkuu ke 8.9. to 9.9. la 11.9. – su 12.9. ma 13.9. ti 14.9. ke 15.9. ke 15.9. to 16.9. pe 17.9. – su 19.9. la 18.9. – su 19.9. ti 21.9. to 23.9. to 23.9. – su 26.9. pe 24.9. – su 26.9. pe 24.9. – su 26.9. ma 27.9. ke 29.9.

LOKAkuu pe 1.10. – su 3.10. la 2.10. su 3.10.

Hups, kurssi-ilmoittautumisten DL-päivä meni jo! Jäikö kurssi-ilmoittautuminen väliin? Vielä ei kannata kuitenkaan heittää kirvestä kaivoon, sillä tieto vapaista kurssipaikoista ilmestyy piirin nettisivuille viikon 37 alussa.

Operaatio Nälkäpäivä 16.–18.9 Nälkäpäivänä kerätään varoja SPR:n katastrofirahastoon varoja, joita ei ole ennalta sidottu tiettyyn avustuskohteeseen. Keräysvarojen ansiosta Punainen Risti voi auttaa nopeasti

2010

Ensiapu 2, 1.osa Ensiapu 2, 2.osa Piirineuvosto III Ensiapu 2, 3.osa Tervetuloa piiriin, 1. osa Ensiapu 2, 4.osa Ansiomerkki-DL Café Akela PJ-PK4, 1.osa Espoon Punanen (EPT) Woomal- ja rauhanpäivä Sampoverkosto Kipparikurssi, käytäntö (SP) Päivölän Päivät (SP) Vaeltajavisio Vaeltajamoduuli Tervetuloa piirin, 2. osa

PJ-PK4, 2.osa Kaiku Kaiku-Pinkki (EPT)

juuri siellä, missä apua tarvitaan. Tempaiskaa hyvän asian nimissä, laittakaa huivit kaulaan ja viettäkää kokous keräten! Rahaa voi vaihtelun vuoksi kerätä myös leipämyyntikeikalla. Yksi SPR:n keräyskeskuksista

on Partioasemalla. Muiden keräyskeskusten yhteystiedot ja lisätiedot keräyksestä löytyvät osoitteesta www.nalkapaiva.fi

» TiEDOTUSKANAViEN AiKATAULU 2010 ti 5.10. – la 6.11. Ikäkausivastaavan koulutus ke 6.10. Majakkakoulutusilta ke 6.10. Tervetuloa partioon, 1. osa pe 8.10. – su 10.10. Nuotiokitarakussi pe 8.10. – su 10.10. Erätaito 1 pe 8.10. – su 10.10. ToKo 2 pe 8.10. – su 10.10. Leikkikurssi 3 pe 8.10. – su 10.10. Laten Laukka (Kannus) pe 8.10. – su 10.10. Soppa-muonituskurssi 1 la 9.10. Tervetuloa partioon, 2. osa la 9.10. – su 10.10. Via Custus - Syys SM su 10.10. Maastohölkkä (EPT) ke 13.10. Koulutusvastaavan koulutus ke 13.10. Tervetuloa piirin, 3. osa to 14.10. EPT syyskokous to 14.10. Tarpojamoduuli to 14.10. Samoajamoduuli pe 15.10. – su 17.10. PJ-PK5, 1.osa la 16.10. – su 17.10. Ensiapu 1 (Kannus) su 17.10. Piirin kokous pe 22.10. – su 24.10. Samoajien ROK (Kannus), 1.osa pe 22.10. – su 24.10. Akelavihjarit / Monikultturisuusvihjarit

HEPPU Heppu ilmestyy vuonna 2010 kuusi kertaa. nro DL ilmestyy 5/10 30.9. 21.10. 6/10 18.11. 9.12. NETTISIVUT Piirin nettisivuilta löydät tuoreimmat tiedot tapahtumista www. papa.partio.fi

Lippukuntaposti Vuonna 2010 lippukuntaposti ilmestyy 8 kertaa. Se postitetaan lippukunnan ilmoittamalle henkilölle, joka voi olla vaikkapa lpkj, lpkja, sihteeri tai tiedottaja. nro

DL

7/10 8/10 1/11

16.9. 14.10. 25.11.

ilmestyy

28.9. 29.10. 7.12.

Tiedotusasioissa ota yhteyttä piirin tiedottajaan: Johanna Junkkari, johanna.junkkari@partio.fi tai (09) 8865 1215.

HUOM! TAPAHTUMAILMOITUKSET OSOITTEESEEN: Lähetä ilmoituksesi Heppuun osoitteeseen eeva.kangas@partio.fi.

Piirinjohtajat päivystävät Partioasemalla tänäkin syksynä. Tule keskustelemaan sinua mietityttävistä asioista, lippukunnan ongelmista, toiveista piirille tai omista partioajatuksista. Voit tulla myös vain istuskelemaan ja seuraamaan Aseman vilinää tee- tai kahvikupin ääreen ja juttelemaan mukavia. Muista myös suuri vaalivuosi! Kiinnostaako sinua joku piirin tarjolla olevista pesteistä? Tule kysymään lisää! Päivystykset kerran kuussa: ma 13.9. klo 18-19 ma 11.10. klo 18-19 ma 15.11. klo 18-19

010 2 u M A A H untai. Suomen suurin HI I PunIevnsiä nn kit unmmäinen su idot. Kaupun

Marrask u alapoliisita k upolv i. tiokilpailu. S ar p n e n ai lak ult tuuri. Su tt A . a m v uosi el n n Toiminta. Tu temus. Juoni. Tiedät k yllä. Puheenaihe. einen ä historia-aih m ke te se it n a Lähetä vartio i, kilpailusarj Ilmoit taudu. i vartion nim e ilm ill t k vä ai k y ja kä sta s, B-sar tia o u -v 7 1 postikort ti, jo li y lipenintään yk si hköposti sekä sä , ite so o (A-sarjassa i, im ionjohtajan n soit teessa muille), vart mennessä o . 0 .1 7 1 ä ill er rt ti p puk unta. Ko ts rigori Fedore H H2010 c/o G 6 B 20/1 Pasilanraitio ki 00240 Helsin dotat? . Mitä enää o ty h te le o ei itelt u Hy v in suunn t.fi hh.ilvesveiko

Tervetuloa! Piirinjohtajat Saara ja Mikko Saara Heinänen p. 050 304 5962 Mikko Nousiainen p. 040 525 8440

Ainutlaatuinen B-P-seminaari: Partion historiaa Suomessa ja maailmalla su 19.9. klo 11–17 Mikael Agricolan kirkon kryptassa, Tehtaankatu 23, Helsinki, yhteistyössä Koukkaaja-killan kanssa. Turun partiolaiset järjestää syskuussa mielenkiintoisen B-P-seminaarin Helsingissä. Seminaarin puhujina on kaksi eloisaa ja innostavaa tarinankertojaa, Colin Walker ja Marko Paavilainen. Tilaisuudet ovat osin englanninkielisiä. Paikalla peritään 5 euron kahvitusmaksu. Ilmoittautuminen Turun partiotoimistoon viimeistään pe 10.9., partiotoimisto.turku@partio.fi, p. 050 312 9420.

Hyväksi kehuttu - eikä suotta! www.haukanpesa.com Varaa nyt syysretkelle kämppä!

14  •  Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry


pienet Piirin kokous sunnuntaina 17.10.2010 Kulttuuritehdas Korjaamolla Töölössä Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry:n sääntömääräinen piirin kokous järjestetään sunnuntaina 17.10.2010 klo 16 Kulttuuritehdas Korjaamolla osoitteessa Töölönkatu 51. Valtakirjojen tarkistaminen aloitetaan klo 15. Kokousmateriaali ja tarkempi aineisto lähetetään kaikille lippukunnille lippukuntapostissa 7/2010, joka ilmestyy 28.9., ja se on ladattavissa piirin kotisivuilta osoitteesta www.papa.partio.fi viimeistään kahta viikkoa ennen kokousta. Vaali- ja ehdokastiedot ovat samoilla kotisivuilla. Tämän Hepun rekryliitteessä on tietoa myös muista avoimista pesteissä piirissä. Muut käsiteltävät asiat lähetetään aineiston mukana. Tarjolla kahvia, pullaa ja satoja partiokavereita.

on piirit Hinta 6€

KIHLOISSA • VIHITYT • SYNTYNEET

Ilmoituksia tälle palstalle voit lähettää osoitteeseen heppu@lista.papa.partio.fi

syntyneet

Partiolaisten adventtikalenteri tuo joulun hengen koteihin. Olethan sinäkin mukana myymässä partiolaisten adventtikalentereita. Kalenterimyynnillä lippukunnat keräävät rahaa yhteiseen toimintaan. Myynti alkaa 15.10.2010.

Tyttö 2.6.2010 Emilia Juni Sofia Antell Vanhemmat: Lara Ekwall, Katajanokan Karhunkaatajat ja Jan Antell, sekä isosisko Julia ............

Lisätietoa piiristäsi tai www.partio./adventtikalenteri

Vaaleissa valitaan mm. piirinjohtaja, piirin varajohtaja, piirineuvoston puheenjohtaja ja piirineuvoston 29 jäsentä varajäsenineen. Tule mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan partioon! Piirihallitus

Poika 10.10.2009 Lassi Joakim Kotro Vanhemmat: Johanna Toivanen Niipperin Nuolihaukat ja Kimmo Kotro Niipperin Nuolihaukat

Mannerheim-solkien hakuaika on käynnissä!

Mannerheim-solkia voi hakea kerran vuodessa ja merkit jaetaan Yrjönpäivänä. Piirin Ansiomerkkitoimikunta järjestää neuvontaillan erityisesti Mannerheimsolkien hakemiseen liittyen ma 25.10. klo 18-20 Partioasemalla. Neuvoja annetaan myös muihin PäPan ja SP:n merkkeihin liittyen. Ohjelmauudistuksen myötä myös Mannerheim-solkien myöntäperusteita on hieman muutettu. Ansiomerkeistä voit lukea tarkemmin www.papa.partio.fi/ansiomerkit Tule kysymään ansiomerkeistä ja jättämään samalla valmiit hakemukset. Ansiomerkkihakemusten viimeinen jättöpäivä on 15.11.

Piirin kilpailutoimikunta tarjoaa suunnistuskoulutusta ja -mestaruuskilpailut Päiväsuunnistuskilpailut Helsingin Suunnistajien Iltarastien yhteydessä Paloheinän ulkoilumajalla maanantaina 13.9.2010. Ensin kerrataan suunnistuksen perusteita ja sitten käydään metsässä kiertämässä jokaiselle riittävän helppo rata. Tule koko vartion, tarpoja- samooja- tai vaeltajaryhmän voimin. Kokeneemmille karbaaseille suunnistuksen kouluttamisvinkkejä ja mestaruustasoiset radat ( 4 tai 5 km). Koulutus alkaa 17.00 ja maastoon lähdöt 18.00 alkaen. Paikalle pääset busseilla 63 tai 66 Helsingin keskustasta. Yösuunnistuskilpailut Käpylässä (Opastus juna-aseman itäpuolelta) tiistaina 7.9.2010. Lähdöt 20.30 alkaen. Kello 20.00 vaihdellaan ja opetellaan yösuunnistuksen erityisniksejä. Tarjolla kaiken tasoisia ratoja. Mukaan tarvitset kompassin, karttamuovin ja maastokelpoiset varusteet. Yökisoihin lisäksi taskutai otsalampun. Päiväkisat maksavat alle 19 vuotiailta 2 euroa ja muilta 5 euroa. Emit-leimauskortin vuokra 1 euro. Maksu maksetaan paikan päällä käteisellä tasarahalla. Yökisojen hinta on kaikilta 3 euroa, eikä emittiä tarvita. Kilpailut ovat avoimia myös muiden piirien jäsenille. Ilmoittautuminen piirin toimistolle kaksi arkipäivää ennen tapahtumaa: papa.toimisto@partio.fi tai 09 8865 1200. Lisätiedot: Päiväkisat: Henrik.Vuornos@papa.partio.net 044 253 4444 Yökisat: Teemu.Penttila@papa.partio.net 0500 444 939 Huomaa myös SP:n suunnistusmestaruuskilpailut Kilkkeellä.

Partiotaitojen syysmestaruuskilpailut - UUDELLAMAALLA 9.-10.10.2010

ILMOITTAUTUMINEN PäPa:n toimistolle viimeistään 16.9.2010 puhelimitse, faksilla tai s-postilla. Ilmoittautumisessa on mainittava vartion nimi, lippukunta, piiri, sarja, äidinkieli, sekä kisaVJ:n nimi, osoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite. Ilmoittakaa myös mahdolliset erikoisruokavaliot ja haluatteko ostaa kisanjärjestäjiltä aamupalan lauantaiaamulle, sekä haluatteko yöpyä kilpailukeskuksessa pe-la yön. PäPa ei järjestä yhteiskuljetusta. PäPan piirihuoltajana kilpailusta vastailee Teemu Penttilä. 0500 444 939, teemu.penttila@papa.partio.net.

Hei Aikuinen!!!

Nyt olisi upea tilaisuus päästä vaikuttamaan piirin vaeltajille tarjoamaan tapahtumaan. VaeltajaCity 19.–21.11.2010 jossain päin pk-seutua. Tapahtumaan tarvitaan reippaita tukevasti aikuisia tekijöitä. Pestejä on kaikille halukkaille tarjolla, joten voit valita mieleisesi ihan vapaasti. Yhteydenotot: marinka.rossi@papa.partio.net tai anniina.salenius@papa.partio.net

Heppu 4/2010  •  15


Kulmilla

Kulmilla -sarjassa kerrotaan Pääkaupunkiseudun Partiolaisten alueryhmittymistä. Tiedätkö sinä mitä naapurialueellanne tapahtuu? Lue Kulmilla.

Uutta ja vanhaa Itäisellä Vantaalla TEKSTI Hanna Isomäki

Vantaa Itäisen alueen muodostavat neljätoista hyvinkin erikokoista lippukuntaa. Alueen isoimpien lippukuntien titteliä pitävät hallussaan Rekolan Metsäveikot ja Rekolan Metsäsiskot, mutta mukaan mahtuu myös parinkymmenen hengen Simometsot. Erikoisen Vantaa Itäisestä tekee se, että kaksi PäPan uusinta lippukuntaa sijaitsee juuri tällä alueella. Jokihiset aloitti toimintansa tänä vuonna, Aviapartio 2009.

Mutta kuka kumma on

Onni Rööri?

Maineen ja kunnian lisäksi Rekolan Metsäsiskojen ja -veikkojen luotsaamassa kisassa joukkueiden tavoitteena oli voittaa itselleen Onni Rööri-maanteiden kuningas -pysti. Perinteisestä partiokilpailusta Ömeising Reissu eroaa siinä, että patikkamatkan sijaan joukkueet liikkuvat autoillen. Kisa oli ensimmäistä kertaa avoin myös muille kuin vantaalaisille, ja tällä kertaa mukana oli yksi joukkue myös Espoosta. Rekolan partiomajalta startannut kisa tutustutti vartiot ensimmäisen illan aikana muun muassa Saksalaiseen hautausmaahan ja Fallkullan kotieläintilaan. IKEA-tavaratalossa sijainneella rastilla tehtävänä oli oikeastakin Amazing Race -kisasta tuttu pehmolelujen laskeminen. Yli 600 pehmoleluhiiren laskeminen päästi osallistujista ilmoille jokusen ärräpäänkin. Perjantai-illan aikana kisailijat päätyivät aina Porkkalaan asti. Lauantaina kisa jatkui Raaseporin kautta Tammisaareen. Matkalla vartiot kävivät mehiläistarhassa, mäkiautoilemassa ja tutustumassa Fiskarsiin. Yöpaikkana toimi Topulin leirikeskus. ”Ömeising Reissussa pääsee tekemään sellaisia juttuja, joita ei varmasti muualla tulisi koettua. Lisäksi näkee uusia ja mukavia paikkoja”, kisanjohtaja Helena Meriläinen Rekolan Metsäsiskoista kertoo. Sunnuntaina vuorossa olikin vielä nallemeri, köysirata ja luolamaalauksia. Toistamiseen kisan voittajaksi selviytyi Tikkurilan Sinisten Royal Seagulls. ”Tällaista kisaa ei tietääkseni ole muualla, koska kisassa painellaan ympäri Etelä-Suomea. Joskus lähdetään ehkä muuallekin”, Helena hehkuttaa Reissua. ”Kisa on vaan niin huisi, että kannattaa osallistua. Kilometrejä kertyi tänäkin vuonna noin 500 ja tehtäviä 37! Missä kisassa ehdit tekemään viikonlopun aikana noin monta asiaa?” Jos tuntuu, että teidän porukassanne voisi olla seikkailija-ainesta, kannattaa silmät pitää auki ensi keväänä: Ömeising Reissu järjestetään jälleen vuonna 2011!

Partiokannuksen järjestämä Ömeising Reissu kilpailtiin jo neljättä kertaa viime toukokuussa.

Mira Kotamäki Rekolan Metsäsiskoista nauttii toukokuisesta uimareissusta.

- Vantaa jakaantuu kahdeksi eri alueeksi: Vantaa Itäiseksi ja Vantaa Läntiseksi - Vantaa Itäisen Lippukunnat: Aviapartio, Erämetsot, Pyhän Laurin Ritarit, Tikkurilan Siniset, Simometsot, Vantaan Jokiversot, Kehäpartio, Keronkävijät, Tuikku-Tytöt, Jokihiset, Rekolan Metsäsiskot, Rekolan Metsäveikot, Kaarnapartio, Korson Honkaveljet. - Piirineuvostossa kaksi edustajaa: Leea Seppänen Tuikku-Tytöistä ja Juha Paloviita Tikkurilan Sinisistä

Tikkurilan sinisten voittajajoukkue Royal Seagulls. Kuvassa vasemmalta Jenny Kiviaho, Anssi Laaksonen ja Anna Muhli.

TEKSTI Helena Meriläinen ja Hanna Isomäki

Uusi aluejako tiivistää yhteistyötä Lippukuntien mielipiteiden kuuluvuuden parantamiseksi Helsingin alueet jaetaan jatkossa pienemmiksi: entisen neljän sijaan kokoonnutaan seitsemään eri aluetapaamiseen. Espoon, Vantaan ja Kauniaisten aluejaot pysyvät entisellään. Aluetyön on luonnollista noudattaa samoja rajoja kuin vaalipiirienkin – tai päinvastoin. Uusilla vaalipiireillä saadaan tasattua alueiden kokoeroja ja niiden ääntenkannattajien suhdetta lippukuntien jäseniin. Helsingin alueohjaajien puheenjohtaja Agneta ”Neetta” Erikssonin sanoin: ”Helsingin eri alueiden koot ovat aikaisemmin vaihdelleet 18–24 lippukunnan välillä. Uudet tasakokoisemmat alueet takaavat lippukuntien tasapuolisen ohjaamisen eri alueiden välillä.” Nykyisen piirineuvoston puheenjohtaja Vesku Murtovaara on samoilla linjoil-

la: ”Uusien vaalipiirien myötä myös helsinkiläiset piirineuvokset joutuvat keskustelemaan yli aluerajojen asioita käsitellessään. Enää pari isointa aluetta yhdessä ei muodosta enemmistöä kokouksessa.”

Porukat jakaantuvat vähitellen Viime keväänä aluetapaamisissakin keskusteltu uusi aluejako tulee osaksi lippukuntien arkea pikkuhiljaa. Syksyn ensimmäinen aluetapaaminen pidetään vielä vanhaan tapaan tuttujen kasvojen kanssa. Loppusyksystä pidettävässä tapaamisessa alueet kokoontuvat vielä samaan

paikkaan, mutta uudet alueet jutustelevat omissa oloissaan. Täydellä teholla uusien aluejakojen kanssa startataan tammikuun alussa. Muutoksen myötä muutamat lippukunnat vaihtavat aluetta, mutta Neetta vakuuttaa, että syytä huoleen ei ole: ”Me haluamme toivottaa kaikille uusille alueille tulevat lämpimästi tervetulleiksi. Kun lippukuntia on kullakin alueella vähemmän, muuttuu alueohjauksen rooli henkilökohtaisempaan suuntaan. Tiedottamisen lisäksi aikaa jää jatkossa entistä enemmän lippukuntien tukemiseen.”

Riittääkö meillä johtajia alueen tapahtumiin? Lippukuntia on huolettanut, miten alueen tapahtumat saadaan järjestetyksi entistä pienemmällä porukalla. Neetta kuitenkin uskoo alueyhteistyön tiivistyvän. Mikään ei myöskään estä kahden alueen resurssien yhdistämistä, joten tapahtumia voi edelleen tehdä tuttujen ihmisten kanssa. Toisaalta ”tapahtumia voi järjestää myös vuorotellen toisilleen”, Neetta heittää ilmoille. Piiritasolla tämä seikka on myös tiedostettu. Esimerkiksi kisatoimikunnalle

on viestitetty, etteivät piirin järjestämät kisat voi olla enää pelkästään yhden alueen vastuulla.

Tule mukaan aluetoimintaan! Alueohjaajien paikkoja vapautuu Helsingissä uuden jaon myötä. Alueohjaajan pesti on helppo pesti aloittaa piiritasolla. Olet yhä toinen jalka ruohonjuuritasolla ja toinen piirin puolella. Alueohjaajana voit nähdä omien kättesi tulokset. Jos olet kiinnostunut pestistä, ota yhteyttä Neettaan (agneta.eriksson@ papa.partio.net / 040 729 7219). Teksti Jenni Malila

Heppu 4_2010  

Pääkaupunkiseudun Partiolaisten jäsenlehti.