Alajärven Aitoa elämää -kesälehti 2022 by Alajärven kaupunki

ALAJÄRVEN

KESÄ

LEHTI 2022

VALTIONPALKITTU MUOTOILIJA KIRSTI DOUKAS:

MUOTOILIJA KESKITTYY OLEMATTOMIIN Nälkämäessä opittiin tekemään töitä s. 4

ILMIÖ NIMELTÄ ALAVOLI TOMMISEN TARINA &

– SEURA JOKA TAIPUU MONEKSI s. 44

ALUMIININ VALTAKUNTA S. 58

TIIKERI & RANSKAN CUPIN MESTARI TOMMI SIIRILÄ ON SUOMEN JA ALAJÄRVEN LENTOPALLOILUN SUPERTÄHTI s. 50

TURISTI: LUE AINAKIN NÄMÄ 16 // KALASTUS, RETKEILY JA GEOKÄTKÖILY 26 // TAIDE&KULTTUURI 54 // LASTEN PUUHANURKKAUS 64

Pääkirjoitus ALAJÄRVI – AITOA ELÄMÄÄ AALTOJEN KESKELLÄ ALAJÄRVI TUNNETAAN elinvoimaisista yrityksistä, kauniista luonnosta sekä hyvistä harrastusmahdollisuuksista. Alajärvi ja sen lähialue on merkittävä rakennustuotteita valmistava teollisuuskeskittymä Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla. Tämä asema on saavutettu merkittävien veturiyritysten muodostaman verkoston jatkuvan kehityksen ja yhteisen tekemisen sekä tahdon avulla. Alajärvellä valmistetaan mm. massiivipuusta asumiseen ja elämiseen erinomaisesti sopivia asuin- ja vapaa-ajan asuntoja, joissa tavoite terveelliseen asumiseen on avainasemassa. Alajärvellä on hyvä tarjonta sekä asuinrakentamiseen että elinkeinoelämän tarpeisiin tarvittavista tonteista. Asuintonttien tarjontaa voit tarkastella www.alajarvi.fi-sivustolta ja vastaavasti yrityksille tontti- ja toimitilatarjonta löytyy jpyp.toimitilapalvelut.fi-sivustolta. Järviseudulla matkailu on elinkeinona yhä tärkeämmässä roolissa nyt ja tulevaisuudessa. Viimeisen kahden vuoden ajan Covid19 pandemia on ohjannut meidän kiinnostustamme yhä enemmän kotimaan matkailua kohtaan. Alueella toimii matkailun kehitystä ja verkostoitumista edesauttava yhdistys, Kraatterijärven toimijat ry, jossa tällä hetkellä on jäseninä yli 40 matkailijoille palveluita ja aktiviteettejä tuottavaa toimijaa. Lisätietoa yhdistyksen tarjoamasta palvelutarjonnasta löydät osoitteesta www.visitkraatterijarvi.fi. Alajärvi tarjoaa asukkaille ja matkailijoille laajan valikoiman liikuntaan tai kulttuurin harrastamiseen mahdollisuuksia ja

elämyksiä. Kulttuuritarjonnan kulmakivinä toimivat mm. Aalto-keskus ja Nelimarkka-museo. Liikunnan saralla Alajärvi tarjoaa mm. yleisurheiluun, pesä- ja jalkapalloon sekä jääkiekkoon erinomaiset puitteet. Uusimpina liikuntapaikkoina ovat uimahalli, pallohalli, monitoimihalli sekä Padel-halli. Mikäli olet kiinnostunut luonto- ja patikkaretkistä kannattaa tutustua Valkealammen, Paalijärven ja Pyhävuori–Lakeaharju reitistöihin. Alajärvi on tunnetusti kaupan keskus Järviseudulla. Alajärveltä löytyy erittäin laaja tarjonta päivittäistavaroiden tarpeeseen. Alajärvellä on myös poikkeuksellisen laaja erikoiskaupan palvelutarjonta asukkaiden ja matkailijoiden käytettävissä. Tervetuloa viihtymään Alajärvelle! Vesa Alanko-Luopa toimitusjohtaja, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy www.jpyp.fi

”ALAJÄRVI TUNNETAAN ELINVOIMAISISTA YRITYKSISTÄ, KAUNIISTA LUONNOSTA SEKÄ HYVISTÄ HARRASTUSMAHDOLLISUUKSISTA. ”

ARVOISA LUKIJA Arvoisa Lukija, Käsissäsi on Alajärven kesälehti Aitoa elämää 2022. Lehteä on kirjoitettu talven ja kevään 2022 aikaan keskellä koronapandemiaa ja Ukrainan kriisiä. Kaikesta huolimatta toivotan antoisia lukuhetkiä sekä oikein aurinkoista ja hyvää kesää. Alajärvi on kokoaan suurempi monipuolisten palveluiden, harrastusmahdollisuuksien ja erilaisten tapahtumien seutukaupunkikeskus. Alajärvi tarjoa myös monipuoliset asumisen ja yrittämisen mahdollisuudet. Tervetuloa tutustumaan itse ja toivotan lämpimästi tervetulleeksi Alajärvelle. Nähdään Alajärvellä! Vesa Koivunen Kaupunginjohtaja

» Alajärven kaupungin urheilugaalassa Vesa Koivunen sai palloilulajien vanhimman kiertopalkinnon ”Pojan” kannettavakseen. Patsaan oli tuonut näytille Manse PP:n mestaruuteen johtanut Matti Iivarinen.

KIRSTI DOUKAS,

NÄLKÄMÄEN

AINOA PRO FINLANDIA

ALAJÄRVELÄISTYNYT

HELSINKILÄIS-

PERHE S. 42

-PALKITTU S. 4

ALAVOLI TAIPUU

KANAHARJU, SIELLÄ

SEIVÄSHYPYN

ON ONNELLISTA ASUA! S. 10

KUTEN TARINA S. 44

SUOMEN MESTARI

VISIT ALAJÄRVI S. 16

MIKKO PAAVOLA S. 46

LUONTOA, KALASTUSTA

LENTOPALLON

RETKEILYÄ JA GEO-

KÄTKÖILYÄ S. 24

MENESTYVIÄ JÄNNITYSKIRJOJA VOI

KIRJOITTAA MYÖS ALAJÄRVELLÄ S. 32

LÄHIRUOKA ON MAASEUDULLA

MUST! S. 36

AITOA ELÄMÄÄ! ALAJÄRVEN KESÄLEHTI 2022 JULKAISIJA Alajärven Kaupunki, JPYP TOIMITUS Woodsfield Oy, I-Mediat Oy, Henna Matintupa, Vesa Koivunen TAITTO Woodsfield OY PAINOPAIKKA Mailhouse Oy, Espoo

SUPERTÄHTI TOMMI SIIRILÄ S. 48 NELIMARKKA-MUSEON

KESÄ S. 52 SARI HAAPANIEMI & ANTTI MAASALO S. 54 ONKO NUORISTA ENÄÄ

MIHINKÄÄN? S. 56

MÄKELÄ ALU ON KAIKKIALLA S. 58

- Aitous on semmosta, jottei tartte yrittää olla mitää. On vaan mahottoman hyvä!

RUISLINNUN LAULU KORVISSANI , TÄHKÄPÄIDEN PÄÄLLÄ TÄYSI KUU ; KESÄ - YÖN ON ONNI OMANANI , KASKISAVUUN LAAKSOT VERHOUU . EN MA ILOITSE , EN SURE , HUOKAA ; MUTTA METSÄN TUMMUUS MULLE TUOKAA , PUUNTO PILVEN , JOHON PÄIVÄ HUKKUU , SIINTO VAARAN TUULISEN , MI NUKKUU , TUOKSUT VANAMON JA VARJOT VEEN ; NIISTÄ SYDÄMENI LAULUN TEEN . SULLE LAULAN NEITI , KESÄHEINÄ , SYDÄMENI SUURI HILJAISUUS , USKONTONI , SOIPA SÄVELEINÄ , TAMMENLEHVÄ - SEPPEL VEHRYT , UUS . EN MA ENÄÄ AJA VIRVATULTA , ONPA KÄDESSÄNI ONNEN KULTA ; PIENENTYY MUN YMPÄR ’ ELON PIIRI ; AIKA SEISOO , NUKKUU TUULIVIIRI ; EDESSÄNI HÄMÄRÄINEN TIE TUNTEMATTOMAHAN TUPAAN VIE . EINO LEINO (1903)

TEKSTI: JUSSI METSÄPELTO KUVAT: ARTO VUOHELAINEN, TEEMU TÖYRYLÄ, JUSSI METSÄPELTO, ISTOCK PHOTO

Herkkä vanamo kasvaa kauniina kenttinä riihen takana Alajärven Nälkämäessä. Sen hennon vaaleanpunaiset, pienet kukat nousevat kasvuston seasta pareittain erottuakseen juuri ja juuri vihreästä maastosta. Siinä on jotakin suomalaista. Hillityn kaunista, joka ei yritä huutaa koko maailmalle läsnäoloaan kurkku punaisena. Vanamo odottaa, että se tulee nähdyksi.

no ct ur n e olevalla maitotilalla tehtiin kovasti töitä, eikä hennot vanamonkukat välttämättä aina arkea kuvastaneet. Tämä kyseinen Niskakankaan maitotila sattuu olemaan valtionpalkitun ja yhden Suomen tunnetuimman korumuotoilijan syntymäkoti. Riihen päädyssä kasvavat vanamot. Lieneekö sattumaa, että juuri Vanamo päätyi Kirsti Doukasin nimekkäimmän korusarjan keskiöön. Ja tuskin sattumaa sekään, että kotona opittu uuttera työnteko on vienyt tekijänsä suomalaisen korumaailman huipulle. VANAMOJEN VIERESSÄ

sitä tarinaa ja maailmaa, josta koru kumpuaa. Myöhemmin palaan näihin kirjoituksiin – ja saatan käyttää niitä vaikka tuotteen esittelyteksteissä. Vanamon kohdalla kesäyön kuvittaminen onnistui aika hyvin, Kirsti pohtii. ARTO VUOHELAINEN

Tee hitti! – Kuule Kirsti, nyt pitäis suunnitella hittimallisto, totesi myyntiedustaja Maria Mazzamauro Kalevala Korun tehtaan ruokalassa Kirstille. Elettiin vuotta 2000. Aijaa, pitäs vai, mä naurahdin. Ja tuolla briiffauksella. Tee hittimallisto. Sellaisiahan tehdään tuosta vaan ohimennen, Kirsti nauroi. Kirsti oli tuolloin juuri aloittanut Kalevala Korun pääsuunnittelijana. Tausta Kaunis Korun, Kalevala Korun tytäryhtiön muotoilijana oli vakuuttava, ja meriittejä oli ehtinyt jo kertyä. Mutta hittikorusarjan suunnittelu maan suurimmalle korubrändille, siinä oli toivetta kerrakseen. Kalevala Korun sen aikainen toimitusjohtaja, Marja Usvasalo pohti, että aikaan sopisi korusarja, joka kuvittaisi jonkin tunnetun kansallisromanttisen runon. Runoksi valikoitui Eino Leinon Nocturne. – Usein minulla luova ajatus lähtee kirjoittamisesta. Tykkään kirjoittaa paljon. Lähden ideoimaan

» Korutaiteilija Kirsti Doukas lähestyy korusuunnittelua kirjoittamisen ja tarinoitten kautta.

”VANAMO OLI EDELLÄ AIKAANSA, VASTA SEN JÄLKEEN TULI PINNALLE KORUJEN MUOKATTAVUUS” TEEMU TÖYRYLÄ

– Luovaan työhön liittyy myös vahvasti materiaalitutkimus, vähän sellainen salapoliisin homma. Että mitä on saatavilla ja mihin hintaan. Tuotannon suunnittelu tuotekehitysryhmän kanssa on myös iso osa prosessia. Ihan työvaiheita ja työkaluja myöten, Kirsti kertoo suunnitteluprosessista. – Siinä kävi semmoinen onnellinen asia, että Vanamo oli edellä aikaansa. Vasta sen jälkeen tuli pinnalle tämä korujen muokattavuus ja tuunattavuus. Mun mielestä se oli se juttu, miksi siitä tuli niin suosittu. Vaaleanpunainen helmi tuli vanamon kukasta, se oli sellainen herkkä sävy kasvin värimaailmasta. Sormuksen muoto syntyi suoraan Vanamon varresta, jonka Marja Usvasalo oli eräänä aamuna tuonut työpöydälleni. Nyt yli 20 vuotta myöhemmin voidaan sanoa Kirstin onnistuneen Vanamon kanssa. Se on edelleen yksi myydyimmistä Kalevala Korun sarjoista, käyttäjiä on kaikissa ikäryhmissä. Erikoista on myös se, että myynti ei osoita hiipumista, vaan Vanamon suosio jatkuu edelleen. – Moni on sanonut, että Vanamon myötä Kalevala Koru uudistui ja siirtyi 2000-luvulle. Olen iloinen, kun olen saanut olla mukana niin merkittävässä muutoksessa.

Mutkan kautta Palataan takaisin nuoruuteen, Alajärvelle ja Nälkämäkeen. Maatilan työt veivät aikaa, ja niihin osallistuivat kaikki. – Kyllähän se välillä harmitti, kun osa kylän lapsista meni uimaan ja leikkimään koko päiväksi, ja meidät komennettiin töihin. Jäljestä päin sitä on kuitenkin tullut

kiiteltyä. Asioiden eteen on tehtävä töitä, Kirsti summaa. – Vasta aikuisena olen sisäistänyt, että tosiaan, kotona oltiin yrittäjiä. Maatalousyrittäjiä. Ei minusta pitänyt koskaan tulla yrittäjää, niinkuin nykyisin olen. Mutta sieltähän se ajatusmaailma tuli, jo kotoa. Muotoilijan ammatti alkoi kiinnostaa lukioikäisenä. – Mua kiinnosti se, että voisin luoda jotain uutta, joka olisi monien ihmisten tavoitettavissa. Mua kiinnosti nimenomaan sarjatuotanto. Tämän päättelyketjun tuloksena minä päätin, että haluan olla muotoilija. Aluksi ajattelin vaatesuunnittelijan uraa, Kirsti avaa. Arvaahan sen, että muotoilijan ammatti on ollut 80-luvun alussa Alajärveltä käsin melkoista haihattelua, eikä haaveille ole varauksetonta tukea joka mutkassa saanut. Mutta isä vei kuitenkin Kirstin autolla Lahden Muotoiluinstituuttiin pääsykokeisiin kesällä 1983. Se on paljon pohjalaiselta maanviljelijältä. – En minä sinne sitten ensiyrittämällä päässyt. Ajattelin heti, että toista kautta sitten. Kun saatiin kotona heinät latoon, niin ostin menolipun Seinäjoelta Helsinkiin, ja lähdin etsimään alalle valmentavia töitä, Kirsti kertoilee. Marimekko haki tekstiilipainoon työntekijää. Kirsti meni haastatteluun, jossa katseltiin Kirstin laudaturin lukiopapereita. Tehtaan väki totesi, että “sinä tyttö et täällä kauaa viihdy”. Myöhemmin Kirsti bongasi Hesarista pienen rivi-ilmoituksen, jossa haettiin työntekijää korunvalmistukseen. Ilmoituksessa kiinnosti jokin, ja se johti Kirstin pieneen Sassin perheyritykseen valmistamaan koruja. Nykyisin Sassi Designin työpaja sijaitsee Fiskarsissa Kirstin työpajan

alakerrassa, ja lämmin yhteys perheyritykseen on jatkunut Kirstin uran ensimetreistä lähtien, sukupolvien yli. Noin kaksi vuotta työkokemusta kerrytettyään Kirsti haki uudestaan Lahden Muotoiluinstituuttiin kultaseppäopiston puolelle, josta hän valmistui kultasepäksi neljä vuotta myöhemmin. – Sitten mulle sattui sellanen vahinko, mulle on aina sattunut näitä vahinkoja. Tai voiko ne olla edes vahinkoja. Menin käymään koululla muuten vain pari päivää valmistumisen jälkeen. Mun entinen opettaja, Esko Timonen tuli sieltä kansliasta ja sanoi, että Kalevala Korulla tarvitaan kultaseppää. Sanoin, että ”no kerro niille, että voin tulla haastatteluun”. En mä ollut ikinä ajatellutkaan, että menisin Kalevala Korulle. Mutta mä pääsin kultasepäksi sinne, ja pääsin heti tekemään aika vaativia mallisepän töitä. Ei mulla ollut sellasista mitään kokemusta, Kirsti pohtii.

Taideteollinen ei jättänyt rauhaan Kirstillä oli edelleen haave taideteollisesta korkeakoulusta. Vuotta myöhemmin Kirsti haki vasta perustettuun koulutusohjelmaan ja pääsi sisään. Yksi pitkäaikaisimmista haaveista oli täytetty. – Koulutusohjelma oli ihan uusi, sinne haettiin työnäytekansion ja haastattelun perusteella. Muistan sen hetken, kun ääni puhelimessa kertoi, että olet päässyt sisään. Piti oikein vetää luuria kauemmas päästä ja miettiä, että puhuuko se mulle. Se oli hieno hetki, se oli se unelma, Kirsti muistelee. – TAIKissa mä en enää opiskellut kädentaitoja, koska ne mä jo osasin. Siellä opiskelin uutta. Pakkaussuunnittelua, teollista muotoilua, lasinpuhallusta, näyttelysuunnittelua. Kaikkea, mikä täydentäisi

mun osaamista muotoilijana. Nautin kyllä siitä ajasta täysillä.

Kirsti valmistui taideteollisesta korkeakoulusta muotoilijaksi 1994 Pian valmistumisen jälkeen Kirsti päätyi Lahden Muotoiluinstituuttiin tuntiopettajaksi. Hetkeä myöhemmin hän huomasi olevansa yliopettaja, vaikka ei ollut tuota paikkaa koskaan edes hakenut. Samaan aikaan Kirsti päätyi Kaunis Korulle, Kalevala Korun tytäryhtiölle muotoilijaksi. – Olin Kalevala Korulla kultaseppänä, kun silloinen toimitusjohtaja Marja Usvasalo kysyi, että haluaisinko tulla muotoilijaksi taloon. Se oli mulle ihan lottovoitto. Kaunis Koru oli modernin muotoilun ja pienten sarjojen yksikkö, ei Suomessa olisi ollut siihen aikaan hienompaa paikkaa päästä tekemään. Siinä mun ura eteni kyllä isoin harppauksin.

Uran helmiä ja tulevaisuuden tutkimusta Tämän kaiken keskellä Kirsti on kasvattanut kaksi tytärtä ja hoitanut perhearjen. Ura eteni lujaa vauhtia ja upeat projektit seurasivat toistaan. Kirstille myönnettiin taideteollisuuden valtionpalkinto vuonna 2000, samana vuonna kun pesti Kalevala Korun pääsuunittelijana alkoi. Vuonna 2006 hän sai Muotoilun valtionpalkinnon. Alajärveläisestä näkökulmasta tärkeä palkinto, Alajärven kaupungin kulttuuri-

palkinto myönnettiin vuonna 2011. Kenties maailmasta katosi hetkeksi kahvat, kun ura oli lakipisteessään jo vuosia. Kirsti vietti hieman rauhallisempaa elämänvaihetta perheen parissa. Ammatillinen tyytymättömyys alkoi hiipiä pintaan. – 2014 oli jännä syksy. Mä olin pari vuotta rypenyt sellasessa itsesäälissä, että minusta ei ole mihinkään, olen ylipäiväinen enkä enää osaa mitään. Jokaisen luovalla alalla työskentelevän iltahartaus siis. Mutta Kirstin kohdalla nämä pohdinnot eivät jääneet itsesäälin ja tyhjän poljennon paikalle. – Halusin päästä eteenpäin, ja mietin, että nyt Kirsti ryhdistäydyt. Opiskele jotain. Hain Turun avoimeen yliopistoon lukemaan tulevaisuuden tutkimusta. Se oli erittäin mielenkiintoinen elämänvaihe. Samaan aikaan Kalevala Korun toimitusjohtaja Riitta Huuhtanen soittaa ja pyytää Kaleva Koruun muotoilujohtajaksi. Siinä meillä oli perheen kanssa tiukka palaverin paikka, että miten ihmeessä minä pystyn olemaan kolmessa paikassa yhtä aikaa repeämättä kappaleiksi. Mutta jälkeenpäin ajateltuna se meni itse asiassa aika helposti. Sain lomiteltua työt ja opiskelun ja vielä

perheenkin melko hyvin yksiin. Pelot hyödyttömyydestä ja osaamattomuudesta osoittautuivat enemmän kuin turhaksi. Maan arvokkaimman korubrändin muotoilujohtajana Kirsti sai hallita mittavaa mallistoa, ja ehti pokata vielä Suomen Leijonan ritarikunnan Pro Finlandia -mitalin vuonna 2014.

Fiskarsin alajärveläisin nainen Doukas asuu perheineen Fiskarsissa, joka on nimeään myöten varsin idyllinen paikka. Saarikorpi Designin työpaja on rakennettu varta vasten Kirstin ja Kristianin korupajan tarpeisiin, vanhaan navettaan. Kesäisin kylän täyttää tuhannet turistit, jotka tulevat nauttimaan taiteen ja muotoilun keskuksen tunnelmasta ja monipuolisesta tarjonnasta. Kirsti ylläpitää yhdessä neljän muun naisen kanssa Ruukin Aura -nimistä käsityöputiikkia, jossa on myynnissä myös hänen suunnittelemiaan koruja. – Tämä on upea testilaboratorio. Korona-aika on ollut mulle oikeinkin tuotteliasta aikaa, olen palannut vähän juurilleni kultasepän hommiin. Näin yrittäjänä kun saa taas paremmin päättää millä tuolilla milloinkin istuu. Olen tehnyt pieniä sarjoja

”KORONA-AIKA ON OLLUT MINULLE TUOTTELIASTA AIKAA, OLEN PALANNUT JUURILLENI KULTASEPÄN HOMMIIN”

» Saarikorpi Designin työpaja on rakennettu Fiskarsiin idylliin, vanhaan navettaan.

» Kirstin kaunis kädenjälki.

ARTO VUOHELAINEN

myyntiin tuohon meidän putiikkiin, siinä saa kyllä välittömän reaktion mikä myy ja mikä ei, Kirsti kiittelee. – Fiskars on ihana paikka asua ja elää, tämä on sopivasti sivussa. Käydään kyllä usein Alajärvellä, minullahan on siellä suuri suku. Lähisukulaisia on paljon, ja olen hyvin kiinnostunut siitä, mitä Alajärvellä tapahtuu. Vaikka asunkin täällä etelässä, niin pidän kyllä Alajärvelle ja omiin juuriini edelleen tiiviisti yhteyttä, Kirsti miettii. koitti viiden vuoden muotoilujohtajan pestin jälkeen. Kirsti koki, että nyt on aika päästä vapaaksi toisten odotuksista. – Ei se välttämättä rajoittavaa ollut, mutta olin sidottu vain koruihin. Yrittäjänä minulla on vielä paljon uutta nähtävää. Mielenkiintoni on nyt enemmän tuotemuotoilun puolella. Toki suurin osa töistä on edelleen korupuolella, mutta uutta intoa haen nimenomaan käyttöesineiden muotoilusta. Ja teen tietysti töitä myös Kalevala Korulle edelleen. Kirsti osti puolet miehensä, Kristian Saarikorven omistamasta Saarikorpi Designista jo vuonna 2006. Kaksi tunnustettua muotoilijaa toimivat sekä itsenäisesti tehden muotoilua eri asiakkuuksille, mutta myös yhdessä monenkirjavissa projekteissa. – Kristianin huippuosaaminen on 3D-mallinnuksen puolella, jota hän myös kouluttaa. Iso osa Suomen korumuotoiliU U S I H Y P P Y T U N T E M AT T O M A A N

KRISTIAN SAARIKORPI

» Kirstiä ja Kristiania muotoilijoina yhdistää ennakkoluulottomuus uusia tekniikoita kohtaan.

joista on käynyt ainakin jonkin Kristianin kurssin. Saarikorpi Designin työpaja on todella vaikuttava. Kaikessa näkyy sarjatuotanto-osaaminen, joka on yksi Kirstin uran avaintekijöistä. Merkittävää on myös niin Kirstin kuin hänen aviomiehensä, Kristian Saarikorven ennakkoluulottomuus uusia tekniikoita kohtaan. 3D-tulostimet tai useat moniakseliset jyrsimet vievät yhden

kokonaisen työhuoneen, lähes puolet Kirstin ja Kristianin käytössä olevasta työtilasta. Uuden luominen on käsityöläisyyttäkin suurempi polte, ja se ajaa pientä pajaa tehokkuutta kohti. Luomusten monistettavuus täytyy olla hallussa. Tulevaisuudentutkimuksen opinnot näkyvät Kirstin ajatuksissa ennakkoluulottomuutena uutta kohtaan. Tästä konkreettisin esimerkki on Kirstin ja Kristianin yhdessä luoma Dekadenz-korusarja. Mallisto noudattelee modulaarista rakennetta. Esimerkiksi kaulakorussa jokaista osaa voidaan muunnella, rakenteen lyhentäminen ja pidentäminen on helppoa. Vaikuttavin asia koruissa on materiaali ja rakenne: Korut on 3D-tulostettu vahvasta muovista. Oikeilla materiaalivalinnoilla ja aidoilla ametistikivillä koruun on saatu hyvin poikkeuksellinen ulkonäkö. – Kristianin 3D-osaaminen on ollut tässä isossa roolissa. Dekadenz-sarjassa on osia, joiden valmistaminen millään muulla tekniikalla ei olisi mahdollista. Ehkä se ennakkoluulottomuus tulee myös muotoilijan ammatista, mehän suunnittelemme työksemme asioita, joita ei vielä ole olemassa, Kirsti pohtii. Ne herkät vanamot kasvavat Alajärven Nälkämäessä varmasti tänäkin kesänä. Samoin jatkuu Kirsti Doukasin vielä olemassa olemattomien asioiden etsintä. Ilmassa on sellainen kutina, että kaikkea Kirstin uralla ei ole vielä likimainkaan nähty.

ARTO VUOHELAINEN

TEEMU TÖYRYLÄ

» Kirsti Doukas kehittää ja ideoi jatkuvasti uutta. Vasemmalla Kirsikka-kaulakoru ja oikealla Naisen ääni -riipus.

”UUDEN LUOMINEN ON KÄSITYÖLÄISYYTTÄKIN SUUREMPI POLTE” 8

PYÖRÄILYKAMPANJAT KESÄ 2022 VIHKOPYÖRÄILY 1. 5. –30. 9. 2022 Vihkopyöräilyssä kirjataan oma nimi kirjaamispisteillä olevaan vihkoon. Kirjaamispisteet ovat vanhoilla tutuilla paikoilla Alajärven ja Lehtimäen alueella. Vihkot ja kynät löytyvät postilaatikosta pisteiltä. Kaikkien nimensä vihkoihin kampanjan aikana kirjanneiden kesken arvotaan JOPO-polkupyörä. Huomioithan, että yksi käynti on yksi arpalippu arvonnassa ja 10 käyntiä on vastaavasti 10 arpalippua. JOPO-polkupyörän arvonta suoritetaan maanantaina 17. 10. 2022.

MESTARIPYÖRÄILIJÄKAMPANJA 1. 5. – 31. 8.2022 Aikuisten mestaripyöräilijäkampanjassa tavoite on pyöräillä 1 000 kilometriä kampanjan aikana. Lasten mestaripyöräilijäkampanjassa tavoite on pyöräillä ikävuotesi x 20 oleva kilometrimäärä kampanjan aikana (esim. 8-vuotiaan tulee pyöräillä 160 km). Lasten kampanja on tarkoitettu kaikille alle 15-vuotiaille. Kaikki mestaripyöräilijät tullaan palkitsemaan pokaalilla tai tuotepalkinnolla.

Tiedot kesän kilometreistä voit ilmoittaa 19. 9. 2022 mennessä kirjaamalla kuntapalvelut.fi/alajarvi – sivustolle, palauttamalla kesän kuntokortin yhteydessä Alajärven Uimahallille, Lehtimäen palvelupisteelle, liikuntatoimistoon tai lähettämällä tiedot sähköpostilla merja.korpela@alajarvi. fi. Ilmoita palautuksen yhteydessä haluatko palkinnoksi pokaalin vai tuotepalkinnon. Huomioithan, että kaikkien kilometrinsä ilmoittaneiden nimet tullaan julkaisemaan automaattisesti Alajärven kaupungin nettisivulla sekä paikallislehdissä, jos et tätä erikseen kiellä. Tarkempia tietoja myös pyöräilykampanjoista löytyy alajarvi.fi/liikunta -sivulta. Kampanjat ovat tarkoitettu kuntalaisille.

Haluamme kuulla sinusta! Tavoitat meidät helposti suoralla numerolla.

Mervi Hautamäki, rahoitus

010 257 7033

Ari- Matti Rintala, maatalous

010 257 7037

Anu Kivinen, sijoitus

010 257 7066

Konsta Välisaari, päivittäiset Mikael Penninkangas, rahoitus

010 257 7002

Sirpa Välimäki, rahoitus

010 257 7026

Sanna Mäkelä, vakuutus

010 253 4066

010 257 7004

Kirsti Karvonen, yritykset

010 257 7024

Riitta Holkko, lakiasiat

010 257 7081

Johanna Klemola, rahoitus

010 257 7064

Kirsi Peltola, sijoitus

010 257 7023

Minna Sippola, sijoitus

010 257 7065

Anne Paavola, päivittäiset

010 257 7021

Päivi Ojajärvi, lakiasiat

010 257 7063

Sinikka Saarimaa, rahoitus

010 257 7087

Näin on hyvä! Alajärveläisen Turjan perheen elinpiiri sijoittuu uudelle Kanaharjun asuinalueelle. Kaikkea on sopivassa suhteessa, ja enemmänkin. SE OLI AIKA PITKÄ KUUSI KUUKAU T TA .

Vaikkei se ikuisuus aikuisiässä olekaan, niin sen saa tuntumaan aika pitkältä. Jos päivät rakentaa toisten tupia ja illat omaa, kuulostaa se aika kovalta rutistukselta. Koti pystyyn perustuksista muuttoon kuudessa kuukaudessa on kyllä melkoinen suoritus yhdel-

tä mieheltä ja iltahommina. Nuorena sitä jaksaa, hyvin näytti jaksavan ainakin alajärveläinen perheenisä Eemil Turja. Miltä näyttää täysin valkoinen sisustus? Kesätoimittajan mielestä se näyttää häikäisevän hyvältä. Tänne voisi muuttaa saman tien. Tässä on väri-

kokonaisuus, joka ei mene koskaan pois muodista. Ajaton, valoisa ja kaikin puolin toimiva. En huomannut kysyä, kuka valitsi sisustuksen, mutta eiköhän tuo ole 2010-luvun perherakenteessa turha kysymys: Vaimo sen on päättänyt. Hienoja päätöksiä on viimeisillään raskaana oleva Janette Turja tehnyt vuonna 2016. Koti on kaunis kuin karkki! Samaan kategoriaan menevät myös talon 3- ja 5-vuotiaat tyttäret, Verona ja Vivian. Vilkkaita tapauksia, joita ei meinaa saada pysähtymään 1/125-osasekunniksi paikoilleen. Se on kaikki, mitä valokuvaaja pyytää, mutta lasten kanssa se on usein liikaa vaadittu. Mutta sehän on pelkästään positiivista ja terveiden lasten merkki. Tyttöjen päiväkoti, Myllyvainio, sijaitsee noin kahden kilometrin päässä. Matka sinne taittuu helposti äidin kyydissä, sillä Janette on töissä samassa päiväkodissa. Eemil työskentelee tällä hetkellä Honkarakenteella suunnittelijana, ohessa hän pyörittää myös rakennusalan yritystoimintaa sivutoimisesti. Eemil valmistui rakennusmestariksi Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta keväällä 2022.

Oma rauha Perheen koti valmistui siis viisi vuotta aiemmin Alajärven Kanaharjuun. Kanaharju on hieman keskustan ulkopuolella, luonnonrauhassa sijaitseva asuinalue, joka rakentuu edelleen. Vapaita tontteja on vielä muutamia jäljellä. Keskustaan on hieman yli kaksi kilometriä, ja lähimpään ruokakauppaan on kävellen tai pyörällä noin kilometrin matka. Ihanteellisen sijainnin lisäksi leikkipuisto, lenkkipolku- ja latuverkosto, pelikentät ja luistelujää löytyvät lähestulkoon omasta porraspäästä. Kanaharjun pururadalta löytyy kävely-, pyörä- ja hiihtoreitistöä parinkymmenen kilometrin lenkin edestä. Frisbeegolf-rata on kivenheiton päässä. Lisäksi tärkein, eli muut lapsiperheet ovat kaikki kahden kadun ulottuvilla. Lapsille riittää kavereita nyt ja tulevaisuudessa. – Tässä on ihana oma rauha, mutta silti kaikki on ulottuvilla. Ja lapsille on riittävästi kavereita, Janette kiittelee. Eemil on tehnyt rakennusalan töitä jo ennen oman talon rakentamista, hän valmistui ammattikoulusta talonrakentajaksi jo vuonna 2011. Oman talon rakentamisessa tietysti oli oma jännityksensä. – Paperihommat meni lopulta vaivattomasti, luvat ja muut tuli kyllä tosi nopeasti niin talon kuin pihasaunankin osalta. Tontin reunalla on upea kelomaisesta puusta veistetty kaunis sauna, jonka Eemilin pappa oli veistänyt jo 15 vuotta aiemmin. – Kyllähän oman talon rakentaminen niin nuorena jännitti. Minä olin silloin viimeisillään raskaana, täällä maha pystyssä siivosin nurkkia minkä jaksoin, Janette nauraa.

Kaikki tarpeellinen on lähettyvillä Turjan perhe ei kaipaa kotipitäjäänsä mitään. Kaikki tarvittava löytyy samasta postinumerosta. – Talon pystyi rakentamaan täysin oman pitäjän tarpeista, ihan joitain yksittäisiä asioita tilattiin netistä. Meillä on täällä erittäin hyvin palveleva rautakauppa, eikä kyllä tule muutenkaan mieleen asioita, jota pitäisi lähteä kauempaa hakemaan, Eemil kiittelee. – Myös ammattikorkeakoulun pystyi käymään Alajärveltä käsin yllättävän helposti. Parin ensimmäisen vuoden jälkeen läsnäolopäiviä oli vähemmän, ison osan sosionomin opinnoista ja tietysti harjoittelut pystyi tekemään etäyhteyksin Alajärveltä päin. Nykyajan etäsysteemit ovat kyllä käteviä, Janette kehuu. – Luonto on minulle ja koko perheelle valtavan tärkeä, kyllä tuo Kanaharjun pururata oli yksi syy, miksi tähän tultiin. Eemil ei omista edes suksia, mutta minulle kyllä latu maistuu talvisin, Janette nauraa. Alajärven liikuntapalvelut saavat perheeltä varauksetonta kiitosta. Uimahalli on kovassa käytössä, jäähalli, jääkiekko, lenkkeily ja vapaapalokunta pitävät perheen isän vapaa-ajan tiukilla. Aiemmin Eemil on myös vetänyt nuorisoryhmiä vapaapalokunnassa, mutta nyt las-

» Onnelliset Kanaharjun asukit. Eemil ja Janette Turja sekä lapset Vivian sekä Verona.

ten ollessa pieniä palokuntaharrastus on hieman hiljaisempaa. – Tykkään juosta paljon maastojuoksua, näitä pururatoja ja muita pitkin. Tästä pääsee paloasemalle juosten treeneihin tai polkupyöräpoluille kaupungin ohi niin, ettei paljoakaan tarvi asvaltilla käydä. Nuo kävelytiereitistöt keskustan läpi ovat kyllä hyvät, Eemil kiittelee.

Elämä on ruokaa

» Vivianin ja Veronan vauhti oli liikaa valokuvaajalle.

ma-la 6-22 su 8-22 Yrittäjäntie 5, Alajärvi

TERVETULOA ABC ALAJÄRVELLE! NOUTOPÖYTÄ

Maittavaa arkiruokaa noutopöydästä joka päivä.

Á LA CARTE

– Uusi paloasema on hieno ja toimiva. Olihan se ennen haasteellista kun tavaraa oli varastoituna vähän joka puolella pitäjää, nyt on tilat viimeisen päälle lyönnissä. Harjoituksia voidaan tehdä uuden paloaseman pihassa, kun ennen niitä täytyi lähteä tekemään välillä aika kauas, Eemil kertoo. – Viime kesänä käytiin Paalijärven patikkareitillä paistelemassa lasten kanssa makkaraa. Se reitistö on kyllä selkeästi tehty, moni on kehunut myös niitä pyöräreittejä siellä. Opasteet olivat lapsiperheelle hyvät, ja tanssilavan parkkipaikalta oli ihan sopiva matka laavulle pienimmänkin kävellä. Sinne mennään kyllä tänä kesänä uudestaan. Muutenkin Alajärven luontoreitistöt ovat kivoja, Janette kehuu. Perheen pienimmät katosivat kahvipöydästä leikkeihinsä melko nopeasti. Ahkeran piirtämisen ja askartelun lisäksi Verona ja Vivian ovat kenties tulevia musiikkiopistolaisia, kuten äitinsäkin. Ensimmäisiä nuotteja “Tuiki tuiki tähtönen” -laulusta kuuluu jo lastenhuoneesta. Perheen harrastuneisuus ei siis rajoitu pelkkään liikuntaan, taiteet ja musiikki saavat myös osansa. - Alajärven musiikkiopisto on ihan huippu. Onhan täällä kulttuuri myös tosi laajasti saatavilla, Janette kehuu. Suurista ikkunoista näkyvistä muutamasta naapuritalosta huolimatta päähuomion saa luonto. Vankka ja harvapuinen metsä heiluu tuulessa rauhallisesti. Kaupunki on ikkunasta katsottuna kaukainen käsite. Vaikea kuvitella, että kaikki tarpeellinen on silti kävelymatkan päässä. Kanaharju on luonut erinomaiset puitteet Turjan perheen arkeen. Tyytyväisistä ilmeistä päätellen myös perhe tietää sen varsin hyvin.

Maistuvia makuelämyksiä jokaiseen makuun!

AGA-NESTEKAASUT Meiltä saat S-Etukortilla kaasuista Bonusta!

HESBURGER AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 10-22

abcalajarvi

ABC Alajärvi Yrittäjäntie 5

Kahvila Paavolantorilla Alajärven keskustassa Tervetuloa!

JATKA KESÄÄ!

Euronicsilta ergonomiset työpisteet etätyöhön kotiin tai mökille.

Sähköpöydät, peli- ja toimistotuolit,

tietokoneet, kuulokkeet, headsetit ja kokouskaiuttimet. Tietoturva koneille, tableteille ja älypuhelimille. www.euronics-alajarvi.fi @euronicsjapo @euronicsjapo P. 06 557 0155 Kauppakatu 10, Alajärvi

KALLISTA VAI

KALLIIMPAA? Asuminen ja eläminen Alajärvellä on huomattavasti edullisempaa kuin suurissa kasvukeskuksissa.

TEKSTI: HARRI PUHAKAINEN KUVA: ADOBE STOCK PHOTO

Maaseutu tyhjenee, mutta yhä useammat huomaavat pienten paikkakuntien edut asuinpaikkaa valitessaan. Päätimme selvittää mitä rakentaminen, asuminen ja harrastaminen maksaa pääkaupunkiseudulla, Tampereen alueella sekä Alajärvellä. Alajärven alueella toimivat, valmistaloja tai talojen runkoja tekevät yritykset toimittavat tuotteitaan paitsi Suomeen, myös Eurooppaan ja Japaniin. Mm. tonttien hinnat, sähkö- ja putkityöt ovat keskimäärin kalliimpia kasvukeskuksissa. Luoma Oy:n Toni Luoma kertoo: – Kun teemme tarjouksen pohjalaistalon runkopaketista, hinta on sama mihin päin

tahansa Suomea. Luoma kertoo yrityksen tekevän kolmesta viiteen taloon vuodessa. – Runkoja ehdimme tehdä viisi kappaletta. Me emme tee valmiita avaimet käteen -paketteja, joten talon valmiiksi Helsinkiin tai Tampereelle haluava saa hankkia sitten lopputyöt muualta. Luomalla tehdään hirsikehikkoja entistä useammin Etelä-Suomen alueelle. – Totta kai siellä varmasti putki- sähköja sisätyöt ovat kalliimpia kuin alueilla, joissa työn hinta on alhaisempi. Jos puolestaan täältä lähtee meidän suosittelemia tekijöitä, heille tulee lisäkuluja, jotka halutaan korvat kovemmalla työ- ja urakkahinnalla.

SIJAINTI VAIKUTTAA HINTAAN Huvila Seppälän toimitusjohtaja Tapani Taipale toteaa: – Kyllä työn hinta tulee varmasti kalliimmaksi noissa kasvukeskuksissa. Jos rungon avaimet käteen tekevät ammattilaiset joutuvat matkustamaan ja majoittumaan pois kotoaan, maksaa se luonnollisesti enemmän kuin rakentaa vastaavaa kotiseudullaan. Huvila Seppälä toimittaa talojen runkoja Suomen lisäksi Eurooppaan ja Japaniin. – Suomeen valmistamme kymmenkunta runkoa vuodessa. Viime aikoina tarjouksia on saanut laskea tuonne Etelä-Suomeen korona-pandemian vuoksi. Toisaalta vetoa tuntuu olevan tännepäin myös Etelä-Suomesta.

Vuokrakustannusten hintavertailu Alajärvi vs. Tampere vs. Helsinki

Vuokra/kk

ALAJÄRVI

TAMPERE

HELSINKI

Yksiö

n. 200 – 400 €

n. 600 – 800 €

n. 700 – 1 000 €

Kaksio keskeisellä sijainnilla

n. 400 – 600 €

n. 800 – 1 000 €

n. 900 – 1 200 €

Hyväkuntoinen kolmio

n. 500 – 700 €

n. 900 – 1 100 €

n. 1 400 – 1 700 €

Omakotitalo

n. 700 – 900 €

n. 1 000 – 1 500 €

n. 2 000 – 4 000 €

Finnlamellin viestintäjohtaja Maria Mroue kertoo muuttovalmiiden talojen hinnan vaihtelevan maantieteellisesti työn hinnan ja logistiikan kustannusten mukaisesti. – On paljon kustannuseriä, jotka muuttuvat talon sijaintipaikkakuntien mukaisesti. Mrouen mukaan Finnlamellilta on kysytty aiempaa enemmän tarjouksia taloista. – Omakotitalojen kysyntä on kasvanut selvästi, ja myös pohjaratkaisuissa on tapahtunut muutos: nyt taloon halutaan erillinen työtila tai työpiste.

VUOKRAHINNOISSA SELVÄT EROT Omistusasuntojen hinnoissa erot Alajärven ja kasvukeskusten välillä ovat tuntuvat. Samaa voi sanoa myös vuokra-asumisesta. Isoissa kaupungeissa on tietenkin paljon enemmän valinnanvaraa erilaisten vuokra-asumisen vaihtoehtojen kanssa. Vuokrahintojen erot pienissä yksiöissä tai kaksioissa tai vaikkapa perheasunnoissa ovat yllättävän suuret. Karkeasti määriteltynä Alajärvellä asuu kaksi kuukautta samalla vuokralla millä Helsingissä yhden kuukauden. Tampere jää sitten näiden paikkakuntien väliin, mutta on kaikissa asumismuodoissa myös selvästi kalliimpi kuin mihin Alajärven seudulla on saatu tottua.

Harrastustoiminnan hintavertailu Alajärvi vs. Tampere ALAJÄRVI

TAMPERE

Jääkiekko

Kiekkokoulu 65 €/vuosi, kilparyhmät noin 100/kk.

Kiekkokoulu 85 – 100 €/vuosi Aluesarjan kilparyhmä 2 000 €/v. ja SM-sarjan 3 500 €/v.

Ratsastus

Alajärven ratsastuskoulu 10 krt 160 €

Viitaniemen tilan ratsastuskoulu 10 krt 285 €

Musiikki

Alajärven musiikkiopisto 195 €/lukukausi

Pirkanmaan musiikkiopisto 350 €/lukukausi

Alajärven ratsastuskoulu 22 €/h

Viitaniemen tilan ratsastuskoulu 32 €/h

Tuntihinnat Ratsastus

HARRASTAMINEN MAKSAA Kun lähtee vertailemaan eri harrastusten kustannuksia, on kirjo valtava ja hintahaitari sen mukainen. Nuorten ja lasten suosituimpien harrastusten hintoja vertailtaessa harrastamisen kalleus yllättää. Pienten, luistelua vasta opettelevien lasten kiekkokoulun kulut ovat vielä harrastajille samaa luokkaa, mutta jo aluetason joukkueissa Tampereella peritään lähes kaksinkertaisia maksuja Alajärveen verrattuna. – Jos sitten harrastaa SM-tasolla 15-vuotiaana on kustannus tuollaista 3 500 euron

luokkaa vuositalolla, laskee Tampereen Ilveksen jääkiekkopuolen toiminnanjohtaja Tapio Tamminen. Myös kuntien ylläpitämien musiikkiopistojen harrastuskustannukset ovat yli 50 prosenttia kalliimpia Tampereella. Sama pätee myös yksityisten omistajien ratsastustalleihin ja niistä vuokrattaviin tuntihevosiin. Käytännössä kaikki harrastaminen on Alajärvellä edullisempaa ja mikä tärkeintä, kaikki nuoret pääsevät joukkueisiin mukaan. Pelkästään tämän takia Alajärvelle on muutettu isommista paikkakunnista.

Kiinteistönvälitys - Tila-arviot - Kaupanvahvistus www.metsäkaupat.fi · 040 578 9424

Urheilupinnoitteet Viheraluenurmet Turva-alustat

www.saltex.fi | www.unisport.com

Because we care 15

SUSANNA ETELÄMÄKI

VISIT ALAJÄRVI Alajärveltä löytyy paljon aktiivisia kyliä. Kyläseurojen järjestämät kesätapahtumat ovatkin kesän kohokohtia, joissa tapaavat niin kyläläiset, kesäasukkaat kuin matkailijatkin. Samalle visiitille kannattaa yhdistää myös käynti jossain Alajärven uniikeista kulttuuri- tai luontokohteista. Sadesään sattuessa mukavia aktiviteetteja löytyy myös Alajärven uudelta uimahallilta sekä pallo- ja monitoimihalleilta. Kokosimme tähän tärppejä onnistuneeseen lomaan Alajärvellä. Lisätietoa matkakohteista, vapaa-ajanviettomahdollisuuksista sekä tapahtumista aikatauluineen löydät sivuilta visitalajarvi.fi sekä alajarvi.fi

Alajärven kesä / tapahtumakalenteri 2022 Tässä poimintoja Alajärven kesän tapahtumista. Katso kattava ja viimeisin tieto osoitteesta visitalajarvi.fi/tapahtumat ASUMISTA JA HYVINVOINTIA -MESSUT 21.5., Monitoimihalli ILTARASTIT JOKA VIIKKO 16.4. – 8.10. SUPERPESISTÄ KITRON STADIONILLA 12.5. Sotkamo-Imatra-superpesisottelu.

KOKO KESÄ PESÄPALLOA! Ankkurien Miesten Ykköspesiksen ottelut ja muutkin pesispelit löydät: ankkuritpesis.fi/otteluohjelma NUORISOTOIMEN TAPAHTUMAT: Pe 13.5. Nikke Ankara, Alajärven monitoimihalli Ma 6.6. Kesää Palotorilla -tapahtuma klo 17 – 20 Pe 10.6. Koko perheen rantabileet, Alajärvi klo 18 – 22 La 11.6. Koko perheen rantabileet, Valkealampi klo 18 – 22 Ma 13.6. Kesää Palotorilla -tapahtuma klo 17 – 20 Ke 15.6. Perhepäivä Nelimarkkamuseolla klo 12 – 15 To 16.6. Nuorten Paintball, Kanaharju Ma 20.6. Kesää Palotorilla -tapahtuma klo 17 – 20 Ma 27.6. Kesää Palotorilla -tapahtuma klo 17 – 20 Su 3.7. Väriestejuoksu, Alajärvi

RÄNKIVIIKKO 4. – 10.7. Perinteinen Ränkipäivä ja markkinat torimyyjineen. Viikon aikana monia eri toimijoiden järjestämiä tapahtumia. FAGERKULLAFEST RÄNKIVIIKOLLA Enemmän kuin vain kotikutoiset hengelliset festarit Fagerkullan vanhan pappilan pihapiirissä Lehtimäellä, kauniissa maalaismiljöössä. ROKULIPÄIVÄT 1. – 2.7. Rokulipäivien aikana Alajärvellä sattuu ja tapahtuu monenmoista. Perinteisten kesämarkkinoiden pääpaikka on Alajärven tori, mutta tällä hauskalla tapahtumalla on taipumus levittyä ympäri kaupunkia. Rokulipäivien kenties omaleimaisin juttu on Hirrenheiton MM-kilpailut. Moni kesäasukas ja muualla asuva ajoittaa kotiseutumatkansa Rokulipäivien ajalle, joten tuolloin Alajärvellä näkee yleensä tavallistakin enemmän iloisia ihmisiä ja puheensorinaa. Tutustu Rokulipäivien ohjelmaan rokulipaivat.fi SUNINSALMI SOI Hyväntuulinen festivaali Ähtärinjärven rannalla Suninsalmen Satamaravintolassa heinäkuun viimeisenä lauantaina.

Majoitu mukavasti ALVARIINI - RAVINTOLA, HOTELLI, KEILAHALLI Hotelli Alvariini on tasokas täyden palvelun hotelli Alajärven keskustassa. Viihtyisä hotelli majoittaa yksittäiset matkailijat tai isommankin ryhmän. Ravintolassa monipuolinen tarjonta, maukkaan à la carte-menun lisäksi tarjolla on burger-menu. Arkisin maukas lounas seisovasta pöydästä. Hotellin yhteydessä on moderni 6-ratainen keilahalli, jossa voi keilata vaikka koko perheen voimin. Pumpperien avulla myös lapset pääsevät riemuun mukaan. Paavolantie 1, Alajärvi ISONIEMEN LOMAMÖKIT Lappajärven rannassa Isoniemessä on mukava mökkikylä kauniilla paikalla. Täältä aukea huikeat maisemat yli Lappajärven. Käytössä saunat, uimaranta ja veneet. Lomamökkialue on suunniteltu erityisesti lapsien toiveet täyttäväksi. Tarjolla on hyvä uimaranta, saunat, ongintapaikat, veneet, hiekkalaatikko, tikkataulu, lentopallokenttä ja iso trampoliini. Kalamiehille tiedoksi, Lappajärven suurimmat kuhat ovat täällä Alajärven aluevesillä. Kalavale vai ei? Se selviää viimeistään veneen kokassa.

Kaikkea karavaanareille LEIRINTÄALUE SFC-KOIVULEHTO Alajärvellä, kalaisan Lappajärven rannalla Isoniemessä sijaitseva leirintäalue tarjoaa 52 sähköpistokkein varustettua vaunupaikkaa. Hyvin varustellulta leirintäalueelta löytyy kesäkioski, saunat, grillikota, kalansavustuspaikka sekä huoltorakennus tarvittavine wc-, suihku- ja keittiötiloineen. Koivulehto saa vuodesta toiseen kiitosta siisteydestä ja hyvästä palvelusta. Tänne kannattaa tulla kauempaakin! Mukava paikka myös lapsille. Uimamahdollisuudet ovat mitä mainioimmat ja lapset ilahtuvat varmasti myös trampoliinista ja keinuista. Perheen pienimmille löytyy myös polkuautot, polkupyörät, polkutraktori ja muuta pelivälineistöä. Vinkki: Ota onkivehkeet mukaan! Vene pelastusliiveineen on kaikkien alueella yöpyjien vapaassa käytössä.

Alajärven TOP 10 uimarannat VALKEALAMPI Iso ja kirkasvetinen hiekkaranta kauniin, lappimaisen luonnon helmassa. Rannalta löytyy lisäksi useampikin grillikota ja myös saunaa on mahdollista vuokrata. Bonuksena hyvät maastopyöräilyreitit lähiympäristössä. Valkealammentie 200, 63510 Alajärvi KANGASLAMMEN UIMARANTA Siisti ja hyvin hoidettu ranta löytyy Kangaslammentien päästä. Laituri on kymmenien metrien pituinen ja sen päässä kannattaa ehdottomasti käydä, sillä sieltä näkee koko lammen. Laituri on myös täydellinen auringonottopaikka. Kangaslammentie, 63510 Lehtimäki KESKUSTAN UIMARANTA Kirkon ja venesataman välissä sijaitseva aurinkoinen ja matalarantainen uimaranta soveltuu hyvin myös perheen pienimmille. Uimapaikkaa ympäröivät isot nurmialueet. Täältä löytyy myös lasten leikkipaikka sekä suosittu beach volley -kenttä. Alapihantie, 62900 Alajärvi KAARTUSEN UIMARANTA Kaartusentiellä vastaantuleva kyltti ”Kaartusen uimaranta” johdattaa kapealle ja mutkaiselle metsätielle. Olet perillä, kun näet kyltin ”Kaartusen mökki”. Perillä odottaa kaunismaisemainen uimaranta kirkasvetisen järven rannalla. Mökin ja grillikodan käyttöä voi tiedustella Alajärven kaupungilta ja Kaartusen kylätoimikunnalta. Matala, hiekkapohjainen ranta on sopiva lapsillekin. Laiturin päästä ranta syvenee riittävästi aikuisillekin. Herrainniemi 56, Alajärvi PAALIJÄRVEN UIMARANTA Pienemmän uimapaikan pukukopin katto pilkistää heti tien poskessa. Pikkurannasta muutaman sadan metrin päässä sijaitsee kaupungin virallinen uimaranta, jonne myös osoite ja kartta sinut ohjaavat. Tässä rannassa lastenkin on helppo nauttia uimisesta matalan hiekkarannan myötä. Vinkki: Paalijärveltä löytyy upeita patikkareittejä sekä Paalijärven näkötorni ja laavu. Paalijärventie, 62950 Paalijärvi HÄNNISENNIEMEN UIMARANTA Tämä uimaranta on monelle paikallisellekin vähän tuntemattomampi kohde – ehkäpä jo sijaintinsakin puolesta. Uimaranta on kuitenkin ehdottomasti tutustumisen arvoinen! Pieni ja idyllinen ranta sijaitsee Alajärven rannalla Hoiskossa. Hiekkaranta viettää alaspäin ja houkuttelee heti kastamaan varpaat rantahiekkaan. Hännisenniemi, 62940 Hoisko

Menkijärven kesä MENKIJÄRVEN UIMARANTA Keskellä kangasmetsää, noin 17 km päässä Alajärven keskustasta sijaitseva hiekkarantainen uimaranta soveltuu koko perheelle. Laiturin jälkeen tulee kuitenkin äkkisyviä kohtia, jossa syvää useampi metri. Rannassa on viihtyisiä oleskelualueita ja pöytä eväiden syöntiin. Vinkki: Kilometrin päästä löytyy kyläyhdistyksen ylläpitämä uimaranta savusaunalla/saunalla sekä kesäkahvila. Pihapiirissä on iso lasten leikkipaikka ja biljardinpeluumahdollisuus sekä ilmaisia leirintäpaikkoja karavaanareille. Rannalta löytyy oma koirien uittopaikka ja aidattu tarha. Alueella sijaitsee myös mielenkiintoinen sotaperinnealue. Menkijärventie, 62760 MENKIJÄRVI

PYNTTÄRIN UIMARANTA Alajärven suosituin ja perinteisin uimaranta lienee Pynttärin, eli Hauta-ahon uimaranta. Hyvä ja turvallinen hiekkapohja, pukukopit ja reilusti nurmikenttää peleihin tai päivän paistatteluun. Rantatie, 62900 Alajärvi SUNINSALMEN UIMARANTA Paikallisen kyläyhdistyksen rakentama viihtyisä kesänviettopaikka Ähtärinjärven rannalla. Venesatama laskupaikkoineen, tasokas Suninsalmen satamaravintola A-oikeuksin, uimaranta, lasten leikkipuisto, minigolfrata, tilaussauna, beach volley -kentät… tekemistä riittää koko perheelle! Eino Uusitalontie 480, 63550 LEHTIMÄKI IIRUUN UIMARANTA Idyllinen pieni paratiisi noin 20 km ajomatkan päässä Alajärven keskustasta. Hiekkarannalla viihtyvät pienimmätkin lapset ja laiturilta on hyvä pulahtaa järven aaltoihin. Iiruulla on hiekkarantaa kuin Rivieralla! Kuuronkalliontie, Alajärvi

LÄHDE KÄVELYLLE ALVAR AALLON JALANJÄLJISSÄ Tiesitkö, että lähes kaikki Alajärven keskustan tärkeimmistä rakennuksista ovat Alvar Aallon suunnittelemia? Näin paljon Aalto-kohteita kävelymatkan päässä toisistaan et löydä mistään muualta. Kävelyretki kannattaa aloittaa kaupunginkirjastolta, jonka edustalta löytyy kaikki 11 kohdetta esittelevä karttataulu. Alajärven keskustaajama tarjoaa läpileikkauksen arkkitehdin tuotannosta aina ensimmäisestä julkisesta rakennuksesta ”Valkoisen kauden” kautta Aallon arkkitehtitoimiston viimeiseen luomukseen. Aaltomaisen tunnistettava Alajärven kaupunginkirjasto (1991) jäi Alvar Aallon perustaman arkkitehtitoimiston viimeiseksi työksi.

Tänä päivänä Villa Väinölä on kaikille avoin, elävä kulttuuritalo, jossa järjestetään taidenäyttelyitä ja tapahtumia yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Villa Väinölä toimii myös kokous- ja juhlatilana, etätyötilana sekä residenssinä. Puutarha on kuin luotu kesäisen piknikin viettoon. Mitä jos ottaisit mukaan eväskorin ja viltin?

Omatoimiretki on tehty helpoksi, sillä oppaanasi toimivat kunkin rakennuksen edustalta löytyvät infotaulut. Kierroksen aloittaa Alvar Aallon ensimmäinen julkinen työ, vuonna 1919 valmistunut Nuorisoseurantalo. Hirsirakenteinen, linnamainen rakennus edustaa tyyliltään klassismia.

Pelkistetympää tyyliä edustaa Terveystalo (1968). Kauniisti ympäröivään luontoon sulautuva Kaupungintalo (1967) valkoisiksi kalkittuine, slammattuine seinineen on aitoa funkkista. Istuntosalista löytyy yhä Aallon suunnittelemat huonekalut ja valaisimet. Aulassa voit tutustua Aino ja Alvar Aallon 1930-luvun design-klassikkoja esittelevään Muodon vuoksi -lasiesinenäyttelyyn.

Villa Väinölä (1926) puolestaan on ihastuttava ruutuikkunainen huvila, jonka Aalto suunnitteli veljelleen, maanmittausinsinööri Väinö Aallolle. Huvila on erityisen ihastuttava puutarhan puolelta, jossa taloa hallitsee upea temppelimäinen kuisti klassistisine pylväineen.

Kävelyreitiltä löytyy myös Alvar Aallon suunnittelemat kunnansairaala ja seurakuntatalo, muistomerkkejä sekä Aallon sukuhaudan muistopaasi. Reitille osuva Alajärven kirkko ja hautausmaa ovat nekin kauniita ja tutustumisen arvoisia.

PIKNIK HUVILAN PUUTARHASSA

Kapua korkeuksiin SUOKONMÄEN NÄKÖTORNI Maakunnan parhailla näköaloilla varustetut kuntoportaat löytyvät Lehtimäeltä. Suokonmäki on jo itsessäänkin 231 metriä korkea ja mäen päälle rakennettu 31 metrinen torni takaa, että täältä näkee kauas. Näkötorni on avoinna läpi vuoden ja sen 132 porrasaskelmaa tarjoavat hauskan treenipaikan säällä kuin säällä. Suokonmäentie 69, Alajärvi

Luontoretkikohteet veden äärellä AHVENLAMPI Aito erämaalampi keskellä ei-mitään. Kirkas suovesi, josta keittää vaikka kahvit. Rannassa nuotiopaikka. Vesi on uimakelpoinen ja maisema vähintäänkin kuvakirjakelpoinen. Täällä ei ole ruuhkaa, toisen ihmisen näkemiseen tarvitaan jo melkein tuuria. Lämmin suositus! Opastus: visitalajarvi.fi/ahvenlampi PAALIVUOREN ULKOILUALUE Siisti ja hyvin hoidettu vaellusreitti. Laavu ja näkötorni Paalivuoren huipulla. Myös maastopyöräillijät kehuvat reittiä erittäin mukavaksi, JSPS:n mukaan ”hieman tekninen, nousut voivat olla vähän raskaita aloittelijalle”. Maastopyörällä liikkuessa retki kannatta aloittaa Puntosenmäeltä, eli kansan suussa ”kuivaajalta”, josta Paalijärven kierto pyörällä onnistuu parhaiten. Pituus: Täysi kierros 23 km, lyhyempiä etappeja 2,5–6 km. Osoite (tanssilavalle, reitin alkupisteeseen): Paalijärventie 229 UKONMÄEN PATIKKAREITTI Ukonmäen reitti (janareitti, n. 5 km yhteen suuntaan) lähtee keskustan pururadan Paukunlenkiltä ja päättyy Ukonmäen laavulle. Reitille voi lähteä myös Kanaharjuntieltä tai Keskustan pururadan lähtöpaikalta, jolloin reitin pituus kasvaa n. 15 km mittaiseksi. Kesällä laavulla voi vierailla patikoiden tai maastopyöräillen – talvella hiihtäen. Ukonmäen reitin varrella on pitkiä pitkospuupätkiä, muutamia kunnon nousuja, hiukan kivikkoa, suo- ja metsäpolkuja! Reitti voi olla paikoin märkä.

Erakko-Jaakon luolalle! PYHÄVUORI JA PYHÄVUOREN PATIKKAREITTI Pyhävuori–Lakeaharju-patikkareitti tarjoaa helpohkon 13 kilometrin meno-paluumatkan laakson läpi, vuorelta toiselle. Reitti kulkee kallioisessa maastossa, mutta on pääosin helppokulkuista. Vaihtelevat ja kauniit maisemat Lakeaharjun rinteiltä Kellaripuron kautta Pyhävuoren jylhiin metsikköihin. Nousuja ja laskuja löytyy, joten hyvät kengät tulevat tarpeeseen. Pyhävuoren parkkialueen päästä lähtee myös lyhyempi patikkakierros, jossa maisemia pääsee ihailemaan. Myös Erakko-Jaakon luolalle ja muihin Pyhävuoren nähtävyyksiin kannattaa varata hieman aikaa. Lämmin suositus!

KELLARIPURO, NÄHTÄVYYS JA PATIKKAREITTI Näyttävä luonnon kosteikko, joka on uurtanut itsensä syvälle hiekkapohjaiseen Kaartusen maaperään. Itse puro on liki parikymmentä metriä ympäröivää maastoa syvemmällä, kasvillisuus on hyvin poikkeavaa ympäröivään mäntymetsään verrattuna. Pyhävuori–Lakeaharju-patikkareitti kulkee Kellaripuron läpi. Parkkeeraamalla auton Kaartusentien varteen voit tehdä lyhyen patikkaretken joko Pyhävuorelle tai Lakeaharjulle. Patikkareittien pituudet 3–6 km. MUILUSENPURO Kaunis, luonnontilainen puroalue Lehtimäen ja Kuortaneen rajalla. Alueella on pieniä vesiputouksia ja sammalikkoisia kosteikkoja. Parkkipaikan lähistöltä löytyy kota ja WC. OJAJÄRVEN PATIKKAREITTI Ojajärven kierros on seitsemän kilometriä pitkä, helppokulkuinen polku. Meillä suomalaisilla on hassu tarve kiertää kehää, ja tässähän on sopiva rinki: Matka, joka tarjoaa ihan vähän haastetta, luonnon kauneutta ja veden läheisyyttä koko reitille. Sopii myös polkujuoksijoille!

Urheilulliseen menoon LEIKKIPUISTOT Alajärveltä löytyy useita hyviä leikkipuistoja. Mainittakoon näistä keskustan leikkipuisto Palotorin kupeessa, Pitkäkankaan leikkipuisto uimahallin läheisyydessä sekä Paavolan Koulun leikkipuisto. Useilla asuinalueilla on leikkipuistot, ne löytyvät Google Mapsista. Myös kyläkoulujen yhteydessä on lähes poikkeuksetta leikkipuisto. MONITOIMIHALLI Tuore ja uusi urheiluhalli kaikkeen sisäpeliurheiluun. Yleisurheilualue. Varausvuoroja hallinnoi Alajärven uimahalli, tiedot kaupungin sivuilta www.alajarvi.fi Urheilutie 2, Alajärvi FRISBEEGOLF Kanaharjusta löytyy hyvätasoinen frisbeegolf-rata, jossa voit harrastaa vapaasti omaan tahtiin. KEILAHALLI Hotellin yhteydessä on moderni 6-ratainen keilahalli, jossa voi keilata vaikka koko perheen voimin. Paavolantie 1, Alajärvi UIMAHALLI Uimahalli, kuntosali, kahvio. Tasokas uimahalli, monien lasten suussa “Pingviiniuimahalli” on kaikista paras! Neljä erillistä allasta: vauvojen allas, lastenallas, 25 m uimaallas jonka yhteydessä 3,5 m syvä hyppyallas ja terapia-allas, jossa vesihierontapisteet.

Puutarhureille MYLLYVAINION KUKKAPUISTO Alajärvellä on paljon hyvin hoidettuja viheralueita. Myllyvainion puistossa on runsas, kaupungin ylläpitämä istutusalue, jossa todella paljon nähtävää koko perheelle. Puistossa on penkkejä sekä runsaasti nurmikenttää peleille ja leikeille. Jokivarsi on myös suosittu kalapaikka. JAMIN OPETUSPUUTARHA JA PUUTARHAMYYMÄLÄ TIMJAMI Järviseudun koulutuskuntayhtymän opetuspuutarha sijaitsee luonnonvara-alan yksikössä Kurejoella. Opetuspuutarhalla on kasvihuoneviljelmiä, ja niiden yhteydessä sijaitsee Timjami-puutarhamyymälä. Lisäksi opetuspuutarhaan kuuluvat viherrakentamista ja puutarhatöitä palvelevat puisto- ja viheralueet oppilaitoksen ympäristössä sekä upea humalatarha. Kurejoentie 390, Alajärvi

Venesatamat KIRKONKYLÄN VENESATAMA Venelaituri, laskupaikka betoninen ja loivakulmainen ramppi. Hoiskontie 11

Onkiretkelle Rantapuistoon? Kirkkorannaksikin kutsuttu suuri nurmikenttä mukailee järveä Kirkosta sairaalalle päin. Järveä voi ihastella myös toiseen suuntaan kävellen kirkon parkkipaikalta Alapihantielle. Viheralue jatkuu venesatamaan saakka. Vahva onki- tai pikniksuositus!

ISONIEMEN VENESATAMA Venepaikkoja ja laskuramppi. Koivulehdon karavaanarialue samassa yhteydessä, kesäkahvila. Isoniementie 570 SUNINSALMEN VENESATAMA Venepaikkoja ja laskuramppi. Erinomaiset palvelut, katso ”Suninsalmi”. Eino Uusitalontie 482

Kun kulttuurin tai herkkujen nälkä yllättää VALKEALAMPI, LAKEUDEN LAPPI Nimen jälkeen kenellekään tuskin tulee yllätyksenä, että se on lampi. Mutta minkälainen, se on sitten ihan eri kysymys. Valkealampi on todella kirkasvetinen ja luonnonkaunis paikka. Puhdas hiekkaranta, jonka ääressä ravintola. Hyvätasoinen patikkareitistö, talvisin korkeatasoinen latuverkosto, runsaasti maastopyöräreittejä ja kaunista luontoa. Ravintolasta burger/ pizzatyyppinen menu koko perheelle. Ravintolassa on myös A-oikeudet ja hieno terassi lammelle päin. Ehdottoman hyvä uimareissukohde tai pyöräilijän taukopaikka. Vinkki: Saukonkyläntie Alajärven keskustasta Valkealammelle on yksi lähialueen kauneimpia pyöräreittejä! Täällä järjestetään myös pyöräsuunnistuksen SM-kisat 2022. Valkealammentie 200, Alajärvi NELIMARKKA-MUSEO Taiteilija Eero Nelimarkan perustama taidemuseo, EteläPohjanmaan aluetaidemuseo. Vaihtuvia näyttelyitä sekä Eero Nelimarkan pysyvät näyttelyt. Museokahvila ja -myymälä. Takaterassilla Kesäkahvila Jemma. Lämmin käyntisuositus vaikkapa sadepäivän iloksi! Pekkolantie 115, Alajärvi

LUOMA-AHON LEIPOMO Luoma-ahon kylän ylpeys on kylän oma leipomonmyymälä. Luomaahon leipomon valikoimaan kuuluu makeita ja suolaisia herkkuja sekä leipiä, joita kaikkia myydään myös paikan päällä. Täällä pääset myös aidon kyläkaupan tunnelmaan, sillä leipomon yhteydessä on Tarmo-ketjuun kuuluva Lähikauppa Limppu. Luomantie 127, 62830 Luoma-aho

SUNINSALMI Ravintola, venesatama, uimaranta, leikkikenttä, tilaussauna, minigolf Suninsalmi on todella monipuolinen pysähdyspaikka kesäpäivään. Ravintola tarjoilee herkulliset ruoat ja kahvit koko perheelle, A-oikeudet, terassi. Veneenlaskupaikka ja venesatama, uimaranta, kyläyhdistyksen ylläpitämä tilaussauna sekä minigolf. Suninsalmi on suosittu kohde lämpiminä kesäpäivinä. Ähtärinjärvessä on mittaa veneilyyn ja kalastukseen. Eino Uusitalontie 482, Alajärvi PUNAISEN TUVAN VIINITILA, TILAUSRAVINTOLA, VIINIMYYMÄLÄ Marjaviineistään tunnetulta Punaisen Tuvan Viinitilalta löytyy myös suosittu tilausravintola Viinitupa ja tilalla järjestetään tilauksesta ruokailuja, tilaesittelyjä ja viininmaistajaisia erilaisille ryhmille. Punaisen Tuvan Viinitilan viinit ja liköörit valmistetaan oman tilan mansikoista ja lähialueen viljelijöiden marjoista. Valikoimiin kuuluu puna-, valko-, rose- ja kuohuviinien ohella mansikasta ja puolukasta valmistetut liköörit. Jo vuodesta 1995 toimineen Punaisen Tuvan Viinitilan tuotteita löytyy myös Alkon valikoimista. Tilan oma viinimyymälä on avoinna päivittäin klo 10–18. Muina aikoina sopimuksen mukaan. Koskenvarrentie 337, Alajärvi

visitalajarvi.fi 22

Käsityöihmisille PAAPO KÄSITYÖLIIKE Käsillä tekevän karkkikauppa Alajärven keskustassa. Monipuoliset käsityötarvikkeet, askarteluvälineet, langat, kuteet ja työvälineet sekä uudet ideat samasta osoitteesta. Lämmin käyntisuositus kaikille käsityöihmisille! Paapo sijaitsee Paavolantorin kauppakeskuksessa. Verkkokaupan nopeat toimitukset palvelevat 24/7. Keskuskatu 14, Alajärvi

alajarvi.fi

ETÄTYÖSKENTELYÄ JA MAKSUTONTA LASTENHOITOA Alajärvi tarjoaa useita loistavia paikkoja etätyöskentelyyn eri puolilla Alajärveä. Työskentelypisteitä on valittavissa mm. Alvar Aallon suunnittelemista Villa Väinölästä ja kaupunginkirjastosta. Lastenhoitoa alajärveläisille lapsiperheille sekä Alajärvellä oleskeleville etätyöläisille ja kesäasukkaille Alajärvellä arki sujuu myös kesällä – tarjolla on maksutonta lastenhoitoa paitsi alajärveläisille lapsiperheille myös Alajärvellä oleskeleville etätyöläisille ja kesäasukkaille. Alajärven kaupunki järjestää yhteistyössä Alajärven seurakunnan, Alajärven 4H-yhdistyksen ja Alajärven MLL:n kanssa maksuttoman kesäkerhon vuosina 2013 – 2015 syntyneille lapsille. Kerho kokoontuu Paavolan koulun pihapiirissä 6. 6. – 29. 7. 2022. Toimintaa järjestetään arkipäivisin klo 10 – 15. Kerholaiset hyödyntävät Paavolan koulun tiloja sekä lähiympäristön monipuolisia liikuntatiloja ja -alueita.

Alajärven etätyöpaikat: alajarvi.fi/etatyo Lasten kesähoito, sähköposti: kerhotoiminta@alajarvi.fi

Vuonna 2021 myyjiä oli yli 100 ja lähes 10 000 markkinavierasta. Meillä on aina hyvä oheisohjelma!

ALAJÄRVEN 47. ROKULIPÄIVÄT pe 1.7. klo 9–18 ja la 2.7. klo 9–15

Paikkavaraukset ja tiedustelut: Alajärven Rokulipäiville! a ulo et rv Te tsto@rokulipaivat.fi · 044 557 6546 facebook.com/rokulipaivat · www.rokulipaivat.fi ALAJÄRVEN YRITTÄJÄT

Minkä maaseutu valomainosten ja hälinän määrässä häviää, se voittaa luonnon ja tekemisen paljoudessa. Meillä on nähtävyydet ja harrastusmahdollisuudet, joista turistikohteissa veloitetaan satasia. Osa vaatii hieman vaivannäköä, selvittelyä ja välineistöä, mutta luonto on aina edullinen ja antoisa harrastuskenttä. TEKSTI: JUSSI METSÄPELTO, KUVITUS JA KUVAT: JUSSI METSÄPELTO, ISTOCK PHOTO, ADOBE STOCK, HAASTATELTAVIEN ARKISTOT

Paikkojen ja ideoiden löytäminen vaatii joskus hieman viitseliäisyyttä. Ne parhaat kalapaikat, pyöräreitit tai retkipaikat eivät aina löydy nettihaun ykköstuloksissa. Päätimme kerätä hieman innostavia tarinoita niistä harrastuksista, jotka eivät aina saa palstatilaa. RETKEILY ON PERHEHOMMAA VAILLA VERTAA Amerikkalainen camping-kulttuuri ei oikein koskaan ole ottanut jalansijaa Suomessa. Täällä on vaeltajat ja metsästäjät, mutta pesunkestävä retkeilijä jää tässä keskustelussa hieman paitsioon. Parhaimmillaan retkeilyssä on huima määrä hyviä puolia. Se ei ole millään tapaa itsensä voit-

tamista tai extremeä, huonolla kelillä retken voi siirtää parempiin säihin. Oikeilla välineillä kenenkään ei tarvitse olla oman elämänsä eräjorma, vaan retkeily onnistuu varsin vähäisillä taidoilla. Retkeilyn perusluonne on yksinkertainen: Ollaan luonnossa, syödään ulkona, saadaan hieman liikuntaa ja raitista ilmaa sekä nähdään nähtävyyksiä. Keskitytään niihin asioihin, jotka metsästyksessä tai vaelluksessa ovat usein vain välttämättömiä sivutuotteita. Tärkeää on se elämys, ei se miltä suoritus näyttää älykellon näytöllä tai metsästyspäiväkirjassa. Varsinkin lasten näkökulmasta tämä

» Sopivia onkipaikkoja on ihan keskustan tuntumassa kilometritolkulla. Kuvassa kirkkorantaa hautausmaan takaa.

asetelma kääntyy täysin päälaelleen: Oheistuote onkin tärkeämpi kuin tarkoitus. Kannonnokassa juotu pillimehu voittaa erämaajärven kauneuden. Retkeilyssä ei ole olennaista kävelysuoritus tai edes luontopisteet. Retkeilyä on ajaa autolla Menkijärven korsuille, syödä eväitä tai käydä kioskilla. Pääasia, että kaikki viihtyvät! KALAMIEHEN ALAJÄRVI Jättihaukia heittouistelu, vetouistelu: Alajärvi Kuhasaaliit vetouistelu, Ähtärinjärvi Lahnankutu Kurejoki Onkipaikat Kymmeniä hyviä Alajärvellä on keskimäärin enemmän järviä ja vesistöä kuin Suomen kunnissa yleensä. Sama tilanne kalapaikkojen suhteen. Hyvä kalamies ei koskaan kerro kalapaikkojaan, mutta me lehden toimituksessa ei olla kalamiehiä, joten sil vous plait! #ONKIMINEN Onkija on kalamiehistä onnellisin. Onkipaikkoja on kaikkialla, Kurejoki tarjoaa vähemmän vakavalle kalastamiselle kymmeniä hyviä rantapaikkoja. Keskustan alueella suosituin lienee Myllyvainion puiston ranta, jatkuen aina ”kaarisillalle” asti, noin 400 m puistolta alajuoksulle. Rannat ovat helposti saavutettavissa, ja rantaan pääsee suoraan pyörätieltä koko matkan.

Innokkaimmat onkimiehet tekevät kalaparville houkuttimeksi mäskin, johon voi laittaa esimerkiksi korppujauhoja tai kaurahiutaleita, siirappia, jotain nestettä, matoja tai toukkia. Mäskiä veteen heittelemällä saa särki- tai lahnaparven houkuteltua paikalle. Jokut käyttävät myös pullanmuruja, toimiii ihan yhtä hyvin. Ethän sotke luontoa sinne kuulumattomilla ainesosilla! Kirkkoranta, keskustan venesatama sekä kaupungin ylläpitämien uimarantojen lähialueet ovat hyviä ja helposti saavutettavia paikkoja onkimiseen. #hauki #vetouistelu #jättisaaliit Alajärven kalakanta on saanut olla melko rauhassa pitkään. Hauet ovat kasvaneet vähän liiankin suurikokoisiksi. Tämä on vetouistelijalle hyvä uutinen. Tarina luotettavasta lähteestä kertoo, että muutama vuosi sitten kymppikiloisella hauella pääsi vetouistelukisassa vasta pronssille. Uisteluveneen saa vesille helpoiten keskustan venesatamasta, Alapihantien päästä. #VETOUISTELU #KUHA #KAUNEINJÄRVI Lappajärvi on Euroopan suurin kraaterijärvi, ja ainutlaatuinen veneilyjärvi Suomessa. 6 kilometriä leveä ja hieman mutkalle mitattuna toistakymmentä kilometriä pitkä selkä on vaikuttava näky veneestä katsottuna. Puhekielessä kuuleekin monesti puhuttavan ”Lappamerestä”. Pinta-alan lisäksi yli 7 metrin keskisyvyys vaatii kalastajalta myös osaamista. Kalasaalista on tarjolla runsaasti, kuhan lisäksi ahvenparven löytäjälle on tiedossa saalista vaikka koko päiväksi. Jigimiehet kertovat tarinaa, että taitavalta jigaajalta loppuu voimat ennen ahvenia. Lappajärvestä keskustellessa varoituksen sana on paikallaan: Järvi on arvaamaton. Aava selkä on altis kaikille tuulensuunnille, ja aallokko voi nousta minuuteissa. Erityisesti pienemmillä veneillä ja soutuveneillä tämä kannattaa ottaa huomioon.

» Ähtärijärven kuhakanta on kuuluisa, myös Lappajärvestä nousee hyvin kuhaa. Alajärven haukien koko on pistetty merkille kalastajapiireissä.

#KUHA #HAUKI #VETOUISTELU #ÄHTÄRINJÄRVI Ähtärinjärvi on yksi Suomen parhaita kuhajärviä. Saalista on tarjolla paljon, ja järvellä mittaa riittävästi monipuoliseen kalastamiseen. Suninsalmen satamassa on hyvä veneenlaskupaikka, maukas ruoka ja monipuoliset palvelut. Kala- tai huviretken lisäksi voi veneellä ajella vaikkapa Ähtärin eläinpuistoon pandoja katselemaan. ERÄMAAJÄRVET JA -LAMMET Alajärvellä on kymmeniä, jopa satoja pieniä lampia ja järviä, joista osa hyvinkin kalaisia. Monet näistä ovat autotien ulottumattomissa, joten luonnonrauhaa riittää. Joidenkin lampien luona on jopa nuotiopaikka, esimerkiksi Ahvenlampi Möksyn Linkkilässä tästä hyvä esimerkki. Kirkasvetinen, puhdas ja sanoinkuvaamattoman kaunis suolampi laavulla ja nuotiopaikalla varustettuna. Nuorisopalveluiden Siiri Ahopelto mainitsi ulkoilusuosikikseen Kalliojärven maaston, lähelle pääsee helposti autolla ja harva metsikkö antaa mukavat maisemat monipuoliseen ulkoiluun patikoiden tai maastopyörällä. Sami Laitisen erämaalampikokemuksia myöhemmin tässä samaisessa jutussa.

Kun valomainokset vaihtuvat luonnon ihmeisiin

RETKEILIJÄN ALAJÄRVI Lasten ja nuorten ohjaaja, sosionomi Sami Laitinen on asunut Alajärvellä junnuikäisestä lähtien. Samin näkemyksen mukaan luonto on täällä niin iso osa elämää, että sitä on vaikea edes huomata. Sami työskentelee Kuusiniemikodissa, ammatillisessa tukiperheessä lastenohjaajana viikonloppuisin, ja arkisin hän toimii ammatillisena tukihenkilönä.

- Mä liikun paljon luonnossa, myös töissä ja asiakkaiden kanssa. Luonto on mulle myös yksi työkalu. Mä asun luonnossa ja mun on helppo lähteä luontoon, se on itselle ehkä vähän liiankin tavanomaista. Kun istut kaverin kanssa nuotiolla, paistelet makkaraa ja katselet revontulia, niin onhan se mahtavaa. Täällä se on ihan normaalia, mutta jollekin suurkaupungin asukkaalle se on ihan utopiaa. Luonto on suoraan kotiportailla ja sinne pääsee välittömästi, Sami kertoo rauhalliseen sävyyn. LAPSET EIVÄT KOSKAAN MOITI Luontoretket kuuluvat olennaisena osana myös ammatilliseen tukiperhetyöhön. Kuusiniemikoti on Samin vanhempien perustama perheyritys, jossa työskentelee kaikkiaan kuusi henkilöä. Viikonloppuisin Alajärven entinen vanhainkoti Kurejoen Heikinkankaalla täyttyy tukiperhelapsista, jotka saavat nauttia luonnosta erittäin monipuolisesti. Samin mukaan yksikään lapsi ei ole vielä koskaan luontoretkeä moittinut. - Eihän lapset kaipaa mitään ihmeellistä. Ollaan luonnossa, siinä voi lähteä helposti luomaan tarinaa. Käsket lasten lähteä etsimään karhun jälkiä, ja leikki on valmis. Monipuolinen tarinallistaminen antaa heti retkelle sisältöä. Sitten opetellaan ihan perus erätaitoja. Anna lapselle tulukset ja opeta miten niillä tehdään nuotio, siinä voi mennä helposti tunti pari kun ensimmäistä kertaa lähtee yrittämään. Lapset ovat ihan perus partiokuvioista yleensä innoissaan. Niitä tulee paljon hyödynnettyä. - Sitten jos olen vähän isompien lasten kanssa ihan kahdestaan liikkeellä, niin ollaan tehty veneretkiä tai käyty jopa metsällä koiran kanssa. Ne retket ovat kyllä olla ikimuistoisia lapsille.

Samin mukaan kenenkään ei tarvitse olla eräjorma, metsästäjä tai luontovisan kestovoittaja mennäkseen luontoon. Luonnon stressiä alentavista ja elämänlaatua parantavista vaikutuksista on kymmeniä tutkimuksia, luonnossa oleilun tai liikkumisen tulisikin kuulua jokaisen arkirutiineihin. - Luontoa pitää hyödyntää juuri niinkuin itse kokee. Minä en esimerkiksi ole marjastaja tai sienestäjä, olen vähän arka ropaamaan moottorivehkeitä, mutta tykkään kyllä ajaa niillä. Hyvin on pärjätty moottorikelkka- ja mönkijähommissa vähän vähemmilläkin taidoilla. Kyllä nuo pärinähommat ovat yhtä lailla luonnossa tapahtuvaa toimintaa, vaikkei niitä ehkä luontoharrastamiseksi mielletä. Täällä on tosi hyvät kelkkareitistöt ja ajamista riittää vaikka millä mitalla. Kesällä myös mönkijällä tulee päristeltyä, Sami jatkaa.

» Menkijärven sotaperinnealue on yksi lasten ja Samin suosikkikohteista.

Runsasjärvinen Järviseutu on erinomaista aluetta kalastamiselle ja veneilylle. Sami on myös saanut oppia lapsilta ja nuorilta monenlaista. - Onkiminen on aina rentouttavaa. Yksi nuori poika kerran sanoi minulle, että mennään käymään Mustalammella. No, etsittiin paikka kartasta, ja sehän oli tosi upea erämaalampi Iiruulla. Samoin Menkijärvellä Kotalampi on tosi hieno kalapaikka. Nämä vaativat vähän paikallistietämystä, mutta pikkulampiahan täällä on metsät täynnä. Upeita paikkoja, näitä voi kyllä suositella, Sami kehuu.

SAMIN HELPOT RETKEILYTÄRPIT LASTEN KANSSA ULKOILUUN: MENKIJÄRVEN JUOKSUHAUDAT Samalla parkkeerauksella kioski, uimaranta, juoksuhaudat ja todella paljon mukavaa tekemistä ja nähtävää.

PAALIJÄRVEN PATIKKAREITISTÖ JA NÄKÖTORNI Tosi hyvät patikkareitit, nuotiopaikka ja näkötorni. Tanssilavan parkkipaikalta laavullle reilu kilometri, helppo kulkea lasten kanssa. Hyvät opasteet. Nuotiopaikalla puut valmiina.

KANAHARJU Frisbeegolf, karhulaavu, pelikentät ja patikkareitti. Täällä aika kuluu ja saa hyvää liikuntaa! Karhulaavulla myös puut valmiina.

KOTALAMPI, MENKIJÄRVI Tosi kaunis ja mahtava paikka kalastukseen tai retkeilyyn.

PYHÄVUORI Lapsille jännittävä, peikkojuttuja ja Erakko-jaakon luola. Hyvät portaat liikkumiseen lasten kanssa. Kauniita ja monenmittaisia polkuja 1-20 kilometrin retkille.

» Sami Laitinen ja italianseisoja Bianca. Koira kuvassa vasemmalla.

GEOKÄTKÖILIJÄN ALAJÄRVI Kun valomainokset vaihtuvat luonnon ihmeisiin

Geokätköily on erinomainen ulkoilumuoto, josta jokainen löytää oman kulmansa. Harrastus kuulostaa hassulta pikkulasten aarteenetsinnältä, mutta lajin taso ja suosio saattaa yllättää kokemattoman. Kätkötyyppejä ja -paikkoja on erilaisia, ja usein kätköilijät hakevat vain niitä kätköjä, jotka itseä kiinnostavat. Lajin sisälle on kehittynyt useita alakulttuureja ja jekkuja, jotka kietovat pauloihinsa vielä vuosia harrastaneet intoilijat. Ossi Hakala on pitkän linjan geokätköilijä, hän on aloittanut harrastuksen jo vuonna 2009. Kolmessatoista vuodessa on löytynyt yli 17 000 kätköä, näistä lähes kaikki Suomen rajojen sisäpuolella. Kätköily on vienyt häntä monenlaisiin haasteisiin, esimerkiksi tavoitteeseen löytää kätkö jokaiselta Suomen paikkakunnalta. - Olen syntyisin Alajärven Saukonkylästä, ja kun aloin myös itse tehdä geokätköjä niin muutama tuli vietyä myös Alajärvelle. Synnyinkylässäni Saukonkylällä on myös hienoissa paikoissa kätköjä, ne kannattaa käydä hakemassa, Ossi suosittelee. Alajärveläiset Johanna ja Jarkko Mikkola ovat verraten tuoreita kätköilijöitä, he aloittivat kätköilyn vasta pari vuotta sitten. Harrastus alkoi kaveriperheen suosituksesta, ja ensimmäiset kätköt haettiinkin koko perheen voimin. Kolmilapsisen perheen nuorimmainenkin on jo yläasteiässä, ja pian vanhemmat huomasivatkin intoilevansa kätköistä kahdestaan. Mikkoloiden suosikkikätköt ovat yleensä luontonähtävyyksien äärellä. - Paljon on haettu näitä lähialueen nähtävyyskätköjä, ja löydetty upeita paikkoja ihan kotipaikkakunnalta. Ei olisi tiennyt tuollaisia paikkoja olevan edes olemassa ilman kätköilyä, Jarkko kertoo. Pariskunnasta kummallakin on omat mieltymyksensä. Johanna tykkää multikätköistä ja mysteerikätköistä. Multikätköillä yhdeltä kätköltä löydetään vihje, joka ohjaa seuraavalle kätkölle, ja koko sarja on löydettävä lokatakseen kätkön löydetyksi. Mysteeri- tai pulmakätköt ovat Johannan suosikkeja, Jarkko toiminnan haluaisi löytää kätkön nopeammin. - Minähän väsähdän siihen miettimiseen, Johannaa ei saa lähtemään ennenkuin pulma on ratkaistu. Joskus on parikin tuntia kätköllä pähkäilty. Minun suosikit taas ovat jossain sillan alla tai muuten hankalissa paikoissa, joissa saa vähän urheilla, Jarkko nauraa. Nähtävyydet ovat molempien suosikkeja. - Hienoja paikkoja on kyllä tullut nähtyä tämän harrastuksen myötä. Lapsiperheille sellainen vinkki, että kaupunkikätköillä lapset ovat loistava apu. Kätköhän tuli-

» Geokätköt ovat yleensä säältä suojattuja putkiloita, mutta itse rasia voi olla minkä näköinen vaan. Tarkka GPS-laite kuuluu Osiin vaikovarustukseen, mutta kätköjä voi toki etsiä esim. kännykän GPS:n avustuksella.

si etsiä huomaamattomasti, ja jos aikuinen pälyilee keskustassa ränniputkien taakse tai kivijalkoihin, se näyttää omituiselta. Lapsethan tekevät sellaista kaiken päivää, joten kaupunkikätköillä pitäisi aina olla pikkulapsi mukana etsijänä, Johanna nauraa. AALTO-KÄTKÖT JA MUITA KAUPUNKIKOHTEITA Suomessa on yli 75 000 aktiivista kätköä, näistä Alajärvellä sijaitsee yli 200. Mielenkiintoinen detalji on Aalto-kätköt, joiden kautta voi kätevästi tutustua Alvar Aallon arkkitehtuuriin samalla. Alajärven keskustassa sijaitsee näiden lisäksi muitakin ns. kaupunkikätköjä, jotka vaativat hieman omanlaisen lähestymisensä. - Ideahan on se, että “jästit”, eli ei-kätköilevät ihmiset eivät oikeastaan saisi huomata meidän tekemisiä. Siinä oppii pikku hiljaa omat jipponsa, miten kätkö löydetään huomaamattomasti. Kätkötyyppejä oppii myös lukemaan, ja niitä oppii katsomaan oikeista paikoista kokemuksen myötä, Ossi kertoo. - On pulmakätköjä, joiden avaaminen ei ole ihan yksinkertaista. Minä teen omista kätköistäni yleensä ympärivuotisia, eli ne eivät jää talvellakaan lumihangen alle. Usein kätköissä on joku logiikka jonka opittuaan seuraavan kätkön löytyminen helpottuu, Ossi jatkaa. Niinsanotut trailit, eli kätköreitit ovat myös suosittuja. Alajärven ympäri kiertää myös niinkutsuttu Alajärvi

» Kätköily on vienyt paikkoihin, joihin ei muuten olisi ikinä tullut lähdettyä, Johanna kertoo.

» Kätköilyn voi yhdistää moniin muihin lajeihin. Mikkoloiden vene ja venepaikka Isoniemen venesatamassa palvelee tätäkin harrastusta

» Travellerit, matkustajat, kulkijat...nämä kaverit kiertävät kätköstä toiseen, vaikka maailman ympäri.

Trail, jossa kätköjä on kymmeniä. Sen kätkijät ovat suunnitelleet reitin pyörällä tai juosten kierrettäväksi. Kätköt ovat nopeasti logattavissa, ja niitä on ihan muutaman sadan metrin välein. Tämäntyyppisiä reittejä on reilusti ympäri Suomen. OUTOJA HAASTEITA Kätköilyyn kätkeytyy myös monenlaisia sisäpiirin jekkuja ja haasteita. Välineistöä ei lähtökohtaisesti ulkoiluvaatteiden lisäksi juurikaan tarvita. Vakavemmin harrastavalla on GPS-laite, joka on kännykkää huomattavasti tarkempi ja pidempikestoisella akulla varustettu. Kynä on kätköiljän vakiovaruste. Enemmän harrastavilla on kätkölaukku, johon varastoidaan hyödyllisiä varusteita, kuten taskulamppu tai vaikkapa onkivapa. - Olen piilottanut yhden haastavemman kätkön, joka on kiinnitetty koukulla kahden puun välille pingotettuun naruun. Onkivapa on oltava mukana, että tuon kätkön saa logattua. Kaikkiaan olen piilottanut muistaakseni 176 kätköä, Ossi kertoo. - Sitten on näitä kulkijoita, tai matkaajia. Näillä on erilaisia tavoitteita, useimmiten kiertää maailmaa mahdollismman paljon. Tällainen matkaaja otetaan kätköstä mukaan ja viedään seuraavaan kätköön. Nämä ovat kotoisin ihan joka puolelta maailmaa, ja minun pitäisi nämä laittaa seuraavaan sopivaan kätköpaikkaan. Laukussa näitä ei saa kovin pitkään jemmata. - Kirkkokätköt, ja hautausmaakätköt. Ne ovat ehdottomasti suosikkejani. Niissä mies rauhoittuu. Siellä ei voi

» Haasteita on monen tasoisia. Henkisiä ja fyysisiä!

hosua ja kiirehtiä, vaan se on sellaista todella verkkaista hommaa. Lisäksi niiden kautta olen löytänyt valtavan hienoja paikkoja. Esimerkiksi Sodankylän vanha puukirkko, rakennetttu muistaakseni vuonna 1798. Se oli niin hieno paikka, että olen käynyt siellä vielä useasti kätkön löytymisen jälkeenkin. Geokätköilyn kautta olemme vaimon kanssa löytäneet uusia ystäviä ja valtavan hienoja paikkoja. Se on tämän harrastuksen ydin, Ossi kertoo. - Lähtökohtaisesti voi sanoa, että jokaisessa Alajärven luontonähtävyydessä on kätkö. Pyhävuorella on montakin. Kyllä meillä tämä harrastaminen perustuu nimenomaan näihin nähtävyyksiin, ja ehkä ihan vähän niihin kiipeilyjuttuihin, Jarkko naurahtaa. Yhteinen tekeminen ja ulkoilu ovat se kätköilyn suola, Suomessa harrastajista iso osa onkin pariskuntia. Kätköilijöillä on myös tiiviisti miittejä ja erilaisia tapahtumia, joissa voi tavata muita kätköilijöitä. Harrastajia on ihan kaikissa ikäluokissa.

KÄTKÖILYN VOI ALOITTAA HELPOSTI LUOMALLA TUNNUKSET KANSAINVÄLISELLÄ SIVUSTOLLA GEOCACHING.COM. SIVUJA VOI KÄYTTÄÄ SUOMEN KIELELLÄ, JA SIELLÄ ON SELKEÄT OHJEET. SUOMEN OMAT KÄTKÖILYSIVUT GEOCACHE.FI OVAT MYÖS ERITTÄIN HYÖDYLLISET. SIELLÄ VOI JAKAA KOKEMUKSIA JA SAADA VINKKEJÄ.

J R I K O T KIRJASTO S A RJ KIRJAS O T AS STO KIR A J S IR A J R I K O T AS STO KIR A J R I T K S A J R I K K O T S A J A J R I K O T S A A J J R I K O T S TIRED:

“Maailman tylsin juttu.

Niitähän nyt on joka kylässä. Tylsä ja ankea välttämättömyys, joka ei lopulta kiinnosta ketään.”

WIRED:

“Se elää ajassa mukana!

Kirjastot ovat viime vuosina kehittyneet suurin harppauksin, eikä Alajärvi ole tässä poikkeus.”

KIRJASTO TÄYNNÄ KAIKKEA KULTTUURIA

Oletko koskaan käynyt Helsingin uudessa pääkirjastossa, Oodissa? Rakennushan on monumentaalinen, ihan koko maailman mittakaavassa. Jotain samaa tehtiin aikanaan Alajärvellä, kun päätettiin laajentaa hallintokeskusta Alvar Aallon hengessä. Hankkeesta oltiin varmasti montaa mieltä, mutta näin vuosikymmenien jälkeen hyvästä päätöksestä voidaan iloita edelleen. Kirjastolain mukaan kirjaston tulee edistää pääsyä sivistykseen, kulttuuriin ja

tietoon. Sen tulee edistää lukemiskulttuuria ja lukutaitoa sekä osaamisen kehittämistä. Nämä pykälät suomalainen kirjastotoimi täyttää kirkkaasti. Alajärvellä jo kirjastorakennus on merkittävä pala kansalliskulttuuria valtakunnallisessa mittakaavassa. Kyllä, Alajärven kirjasto on nähtävyys, jossa kannattaa vierailla kauempaakin! Kirjasto toteutettiin Alvar Aallon alkuperäisten suunnitelmien pohjalta. Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto, pääarkkitehtinaan Heikki Tarkka teki täsmällistä työtä Aallon mestariteosten jäljittelyssä. Suunnitteluun osallistui myös arkkitehti Elissa Aalto. Alkuperäisessä Aallon suunnitelmassa on kirjaston lisäksi suunnitelma myös teatterirakennukselle.

AJASSA MUKANA KULTTUURILLA JA PITKILLÄ AUKIOLOAJOILLA Rakennus on tietysti vain kuoret kirjastotoiminnalle. Alajärvellä kirjasto on yksi keskeisimmistä kulttuurin areenoista. Säännölliset taidenäyttelyt ja vastaavat tilaisuudet tarjoavat monipuolista sisältöä kulttuurinnälkään ympäri vuoden. Poikkeuksellinen piirre on myös kirjaston aukioloaikoja reilusti pidentävä omatoimikirjasto. Kirjastoon pääsee sisälle kirjastokortilla aamulla ennen virallista aukioloaikaa ja illasta sen jälkeen. Omatoimiaika Alajärven kirjastossa ja Lehtimäen toimipisteessä on joka päivä klo 07 – 21, myös viikonloppuisin. Varsinkin suuremmilla paikkakunnilla tämä olisi käytännössä mahdoton palvelumuoto.

T S JA IRJAST K O T S R I K O T S A RJ KIR- JA O T S O T S A RJ TO ASTO J R KI KESÄKIRJASTON ANTIMIA

LUKEMINEN. Niin kivoja kuin äänikirjat ovatkin, niin se paperinen kirja on elämys vailla vertaa. Kirjassa on se hyvä puoli, että se ei katso lämpö- tai sademittaria. Lukeminen on yhtä rentouttavaa niin rannalla, riippumatossa kuin takkatulen ääressä. Joskus tulee kuitenkin se toppi, että mitäs sitä seuraavaksi lukisi. Silloin on parempi turvautua pikaiseen ammattiapuun: Kysyimme asiaa suoraan kirjastonhoitajilta!

sattumanvaraisuutta, tarkoitusta etsien. Yksityiskohtien mestari Knausgårdin yli 600 sivua pitävät otteessaan.

Laukkanen, Lauri: Ihan sympaattisia tarinoita Ihan sympaattisissa tarinoissa seurataan pikku-Laurin edesottamuksia Sinetän kylällä Rovaniemen kupeessa 60ja 70-lukujen vaihteessa. Vitsikkäät ja sydämelliset pakinat sopivat mainiosti vaikka ääneen luettavaksi ja koko perheelle. Kirjan on kuvittanut Laukkasen puoliso, kuvataiteilija Minna Immonen.

KIRJASTONHOITAJA MARIKA VINKKAA KESÄLUKEMISEKSI:

Janet Skeslien Charles: Kirjasto Pariisin sydämessä: Romaani ystävyydestä, ystävistä, petoksesta ja kateudesta taustanaan toinen maailmansota, Pariisi ja Yhdysvallat, Montana. Shaun Bythell: Elämäni kirjakauppiaana: Kuivalla huumorilla ryyditetty tarina skotlantilaisesta kirjakaupasta, jossa arkipäivää värittävät omalaatuiset asiakkaat, henkilökunnan jäsenet, tyhjä kassa ja lukemattomat, lukemattomat kirjat. Mia Kankimäki: Naiset joita ajattelen öisin: Tarinoita historian naisista, jotka ottivat elämänsä omiin käsiinsä. He olivat kirjailijoita, taiteilijoita, vanhoja piikoja ja tutkimusmatkailijoita. Miten he löysivät oman tiensä aikana, jolloin naisen paikka oli kotona? KIRJASTOSIHTEERI KERTTU PUOLESTAAN VINKKAA: Knausgår, Karl Ove: Aamutähti Taivaalle ilmestyy outo tähti, epätavallisten tapahtumien sarja alkaa. Synkkää ja kaunista, ihmiselon

OISPA

PYÖRÄ, GRILLI, TRAMPPA, PUUTARHAKALUSTEET...

KERTTU ANTTIROIKO-RAUMA

Jäntti, Riikka: Nokikätkön ritarit ja kuuhiisi Nökö-orava, Toivo-siili ja Iiris-hiiri, nuo toimeliaat pikku seikkailijat. Vauhtia, jännitystä ja huumoria sekä tunnelmallinen kuvitus. Kolmikon seikkaluja voit lukea myös kirjoista Vaahteratuvan väki ja vaarallinen peto sekä Vaahteratuvan väki ja Kivihovin kirous. Sopii kaikille lukutaitoisille, erityisesti voi tenhota 1. - 4.-luokkalaisiin.

Rennison, Louise: Georgia Nicolsonin salatut elämät -sarja Nuoren naisen elämää päiväkirjamuodossa, teinityttöjen brittihuumoria. 10-osaisen sarjan aloittaa kirja Kissanpäivä ja jumalaisia jätkiä. Ääneen naurattavia, samaistuttavia tarinoita tyttöjen maailmasta, jossa kasvaminen repii ja riemastuttaa samaan aikaan. Naurutakuu.

Yhteisesti vielä: ”Suosittelemme kesälukemiseksi ihan mitä vain - uutta ja vanhaa, kaunoa ja tietoa. Kaikki lukeminen on hyvästä! Kirjastosta löydät lukemista laidasta laitaan ja henkilökunta suosittelee ja opastaa sinua kiinnostavan lukemisen löytämisessä. Vinkkaamme myös vähentämään ruutuaikaa ja tarttumaan ihan perinteiseen kirjaan - sieltä se keskittymiskyky ja lukuinto löytyvät uudelleen - kokeile vaikka!”

MARIKA TUISKULA

HEI,

HALVALLA HYVÄ TULEE.

HALVALLA HYVÄ KESÄ TULEE.

HALPAHALLI.FI 24/7

Ihminen on

MYSTEERI Kaikki näkevät onnistumiset, mutta kukaan ei näe työmäärää, sanotaan. Yli 20 kirjan kirjoittamista voidaan pitää saavutuksena, johon suurin osa meistä ei tule koskaan yltämään. Kirjoittaminen on kuitenkin raakaa työtä”, toteaa alajärveläinen Tuula T. Matintupa. TEKSTI JUSSI METSÄPELTO, KUVAT ADOBE STOCK, AINO SALMI, JUSSI METSÄPELTO

– Vaipan hinnat on ainoa asia, josta olen tällä hetkellä kärryillä, sanoi Tuula T. Matintupa tavatessaan ensimmäistä kertaa entisen miehensä alajärveläiset työtoverit illallisella Kokkolassa. Perhe muutti Alajärvelle ensimmäistä kertaa 80-luvulla. Tuolloin Tuula ei vielä tiennyt tulevasta elämäntyöstään paljoakaan, pienet lapset ja eläintila pitivät tuoreen alajärveläisen alkuvuodet kiireisenä. Tuula teki elämäntyönsä opettajana. Niin opettajan kuin kirjailijan polkukin lähti käyntiin vasta reiusti totuttua myöhemmällä iällä, yli 40-vuotiaana. Opettajan ammattiin Tuula ajautui sattumien kautta. – Tein useita opettajan sijaisuuksia eri Alajärven kouluilla, ajatus opettajaksi lukemisesta tuli parin pidemmän sijaisuuden myötä. Luin kesät kesäyliopistoissa, ja pääsin Chydenius-instituuttiin aikuiskoulutukseen, jossa luin reilun vuoden Jyväskylässä. Olihan se työmäärä valtava kaiken muun ohessa, mutta silloin sitä vielä jaksoi. Yöt oli käytännössä pelkkää lukemista, Tuula muistelee. Kirjailijanura alkoi samoihin aikoihin valmistumisen kanssa. Ensimmäinen kirja oli nuortenkirja Hullu vuosi, jonka eteen piti myös tehdä töitä. Kirja oli edennyt vaihtelevaan tahtiin vuosia ennen sen julkaisua, mutta gradun teon aikana Tuula päästeli välillä höyryjä ja kirjoitti kirjan käsikirjoituksen loppuun.

– Ensimmäinen kustantamo ei nähnyt käsikirjoituksessa mitään hyvää. Mutta tuuri oli siinäkin matkassa: Otavan kustannussuunnitelmassa oli tarve positiiviselle nuortenkirjalle, ja tämä oli raadin mielestä positiivisin mitä oli tarjolla, Tuula naurahtaa.

- Kuolinaika?

- Parin tunnin sisällä siitä, kun minä tulin paikalle. - Kuolinsyy?

- Sinähän nyt paljokas olet. Mutta kun noin nätisti kysyt, niin näin alustavasti väittäisin että tylppä

instrumentti. Ja jos haluat tarkempaa tietoa, sanoisin että pesäpallomaila. Joten pidätä nyt alkuun kaikki

Seinäjoen Maila-Jussien ja Nurmon Jymyn pelaajat. Ilmajokiset voi jättää huomiseen.

- Miten päädyit juuri pesäpallomailaan?

- Sellainen löytyi tuosta hetkestä matkasta.

Siinä on verta ja hiuksia. Santala pussitti sen jo.

- Joo niin teki, Santala mörähti aivan Alinan korvan takaa.

Alina kiljahti ja hypähti nopeasti sivulle.

- Naiset ne pomppivat ja huutavat ilosta, kun minä tulen viereen, Santala sanoi.

TUULA T. MATINTUPA: MAAN ÄÄNIÄ

Kirja julkaistiin vuonna 1993. Julkaisun aikaan Tuula oli jo valmistunut ja töissä opettajana. – Minä olen kehitellyt tarinoita aina. Kun minut pienenä laitettiin nukkumaan, mulla oli siinä pehmokoira ja nalle, jotka alkoivat seikkailla. Se tarina vaan tuli. Olin perheen pienin lapsi, ja hieman yksin kuuden ikävuoden erolla seuraavaan sisareeni. Siksi myös luin valtavasti, Tuula kertoo. – Kyllä minä olen kirjoittanut aina, lähinnä se oli nuorena varmaan runoja ja sellaista. Joskus kun oikein suivaannuin koulussa opettajiin, kirjoitin tarinan hankalasta oppilaasta, josta tuli opettaja. Se julkaistiin Postisäästöpankin Penninpyörylä-nimisessä lehdessä. Isä tuli näyttämään, että katso miten hauska juttu lehdessä. Ei se tahtonut millään uskoa, että se on minun kirjoittama – ennenkuin lehdestä tuli korvaus kirjoitetusta jutusta, Tuula muistelee. Murhamyysteerien maailmaan päätymiseen on selvä syy. – Agatha Christie. Kyllä hän on minun esikuvani. Se juonenkehittely on edelleenkin tietyissä kirjoissa parasta mitä löytyy. Niitä minä lainasin naapurin Timolta ollessani 12-vuotias. Nukuin silloin vinttikomeroon tehdyssä pienessä huoneessa, nukuin, luin ja pelkäsin. Aina pelotti lähteä sieltä vintiltä vessaan. Ne kirjat oli niitä ensimmäisiä jännäreitä, ja siitä se varmaan minulle jäi, Tuula miettii. TULOKSIA ON HELPPO IHAILLA, EI TYÖMÄÄRÄÄ Tuulan kirjojen suosio on helppo ymmärtää. Teksti on äärimmäisen täsmällistä ja selkeää. Jokainen sana on harkittu, ja vie tarinaa eteenpäin. Tekstiä ei ole tarvetta täyttää epäolennaisilla täytesanoilla tai lauseilla, vaan joka sanalla tuntuu olevan paikkansa. Täsmällisen kielen lisäksi tarina kulkee eteenpäin ehyesti ja aidon tuntuisesti, jopa levollisesti. Teksti on kypsää ja valmista, ei millään tavalla kevyesti sutaistua. Kirjoittaminen on Tuulan mukaan ihan puhtaasti kovaa työtä. – Kiinnitän siihen tekstin kulkuun valtavasti huomiota, luen jokaisen kirjan ääneen alusta loppuun. Sen rytmin pitää olla sujuvaa, ja jos se ei kuulosta hyvältä luettuna, niin ei sitä ole kiva lukeakaan. – Se tarina ja kirjan maailma syntyy hahmo kerrallaan. Ei mulla ole mitään inspiraatiota koskaan ollutkaan, kyllä se on ihan työtä. Niihin maailmoihin menee välillä aika syvällekin. Minulle tuotteliainta aikaa ovat aamut. Joskus päätin kirjoittaa aamuisin ennen opetustyön alkamista, mutta se piti lopettaa ennenkuin valkotakkiset olisivat hakeneet minut pois. Saatoin mennä opettajainhuoneeseen ja melkein avata suuni kollegoille, että tiedättekö mitä tänä aamuna on tapahtunut! Kirjan maailma tuntuu toisinaan niin todelliselta, että se melkein sekoittuu todellisuuden kanssa, Tuula nauraa.

- Kah, tässähän on just sopiva tila tälläiselle kapealle persustalle, Aku Räme sanoi ja

työnsi luisen takamuksensa melkein minun syliini. Aloin syvästi katua tuloani.

Poislähteminen olisi kuitenkin herättänyt turhan paljon huomiota. Mies haisi

vanhalle tupakalle, vanhalle viinalle ja vanhalle miehelle. Hajun olisin vielä kestänyt, mutta sitten alkoi puhe.

Ehkä mies oli kietaissut naamaansa

purkillisen tätä Nooran mainostamaa vireyspilleriä. Ainakin hän kävi suoraan asiaan.

TUULA T. MATINTUPA: MAAN ÄÄNIÄ

– Mulla on nytkin työstössä tarina. Jokaiselle hahmolle on kirjoitettava henkilöhistoria alusta loppuun. Teen suuren määrän aikajanoja, että saan kaikki iät ja tapahtumat sopimaan. Siinä pitää vain istua ja kirjoittaa. Joskus alkuaikoina minun senaikainen kustannustoimittaja, Pirjo Santonen soitti, että ihan oikeastiko tälle miehelle on tullut lapsi 14-vuotiaana. Jouduin toteamaan, että “sori”. Ne aikajanat ja elämäntapahtumat pitää nivoa yhteen, ihan laskukoneen kanssa minä käyn näitä läpi. Se tarina vaivaa, eikä se jätä rauhaan. Maallikon näkökulmasta kirjan kirjoittaminen on kielen hallinnan lisäksi kokonaisen maailman kasassa pitämistä. Miten juoni ja roolihenkilöt säilyttävät ihmisyytensä alkusivuilta takakanteen saakka? – Niinhän se klassisesti sanotaan, että juonen alku, keskikohta ja loppu pitää olla tiedossa. Muu kehittyy siihen sitten hiljalleen. Pyrin luomaan kirjojen ympäristön niin, että ne eivät ole oikeasti olemassaolevia paikkoja. Käytän aika paljon esimerkiksi Google mapsia tapahtumaympäristöjen hahmottamisessa. Siinä täytyy vain istua tietokoneella ja kirjoittaa päivä toisensa perään, Tuula kertoo. – Mirjam Doe sijoittuu poikkeuksellisesti Alajärven Uuteenkylään. Muuten kaikki kirjojen tapahtumat tapahtuvat kuvitteellisissa kylissä ja kaupungeissa.

AINO SALMI

» Kesäisin Tuula laittaa puutarhaa ja nauttii kävelylenkeistä koiran kanssa. – Alajärvellä on upeita polkuja järven ja joen varressa. Lisäksi kaupungin puutarhurit tekevät upeaa työtä, Tuula kiittelee.

» Katkelmissa mukana kirjailijan oma suosikkiteos, Maan Ääniä. - Se oli teksti, joka jäi mieleeni elämään pitkäksi aikaa, Tuula kertoo.

TARINALLA ON OMA TAHTO – Joskus ne hahmot alkavat kiukutella ja viedä tarinaa ihan omille teilleen, Tuula pohtii. Näin kävi Lasilinnun kanssa. Ei Tuula ajatellut kirjoittaa anoreksiasta tai viiltävistä, pelottavistakin nuorten ongelmista. Mutta tarinan henkilö vain alkoi elää omaa elämäänsä. – Soitin ystävälleni, joka on psykologi. Ihmettelin, että mitäs minä nyt teen kun minulla on täällä tyttö, joka kiukuttelee ja takkuaa syömisensä kanssa. Hetken kuunneltuaan hän totesi, että olet sattumalta luonut ympäristön ja olosuhteet, joissa anoreksia tyypillisesti syntyy. Selvitin perinpohjaisesti mitä anoreksia tarkoittaa, ja kirja lähti kehittymään siihen suuntaan ihan itsekseen, Tuula kertoo.

nen eläkeläiskirjailijan ura kutsuivat. Se kaikista tärkein, eli mummon virka toi naisen takaisin Alajärvelle. Ansioitunut diplomimummo on muuttanut lastenlasten perässä jo kahteen kertaan. Viimeisin muutto Alajärvelle pojan perheen perässä tapahtui vuonna 2020. – Autan sen minkä pystyn, nyt ajattelin että minua tarvitaan täällä eniten. Vaikka eivät tyttäreni Riikan täysi-ikäiset lapset meinanneet mummua päästää pois Ylöjärveltä. Niin ne olivat jo minuun tottuneet, Tuula toteaa. – Minusta Alajärvi on pessyt kasvojaan viime aikoina. Liikuntamahdollisuudet ovat parantuneet roimasti, ja kaupunki on myös kaunistunut joka päin. Kesäisin kaupungin puutarhurit tekevät kyllä upeaa työtä. Paljon kävellään koiran kanssa joen ja järven rantaa ja ihastellaan.

TÄRKEÄ TYÖ TOI ALAJÄRVELLE Työt ja lasten perheet veivät Tuulan pois Alajärveltä vuonna 2002. Pari vuotta sitten eläkeikä ja täysipäiväi-

KIRJOJA OMAAN TAHTIIN Mitään kustannusuunnitelmaa tai kirjoitusvelvoitetta Tuulalla ei ole. Tulevaisuus voi tuoda vielä ison pinon kirjoja tai sitten ei, aika sen näyttää. – Joka kirjan jälkeen minä sanon, että ei ikinä enää, mutta ei mene kuin pari viikkoa kun joku asia alkaa vaivaamaan. Että tästäkin voisi saada hyvän jutun. Siitä se sitten vaan aina lähtee, ja se on vaan pakko kirjoittaa valmiiksi. Onhan tämä myös hyvää pään kunnossapitoa eläkeläiselle. Pohdin lääkärille, että onkohan minulla jotain muistisairauden oireita, niin hän totesi, että niin kauan kun saat kokonaisen kirjan kirjoitettua, niin hän ei ole huolissaan, Tuula naurahtaa. Alajärven kesä ja kukkaistutukset tekevät tuloaan. Eläkeläiskirjailija ja kaksivuotias koira nauttivat. Me muut joudumme odottamaan seuraavaa murhamysteeriä vielä toistaiseksi määrittelemättömän ajan.

Esa yskähti.

- Ja siellä tämä nainen oli, Pekka jatkoi. - Emmekä me olleet ollenkaan varautuneet siihen, että hän

on tämän Kalervon avomuija. En uskaltanu kysyä, mistä maasta hän on kotoisin, mutta saimme kyllä niskaamme sujuvaa suomea, tai

oikeastaan ihan raastavaa pohjalaista puhetta.

- Hän on bikinifitness-kilpailija, Esa ilmoitti.

- Hänellä oli vaatteet päällä, muttta seinällä oli

kuvia. Muija on pelkkää lihasta ja pahaa sisua. En arvaisi koskea patakintaillakaan. Nostan hattua äijälle, joka uskaltaa asua sen kanssa.

- Hänhän voi olla vaikka minkälainen kissimirri kotioloissa, Alina huomautti.

- Ei voi, Pekka sanoi painokkaasti. TUULA T. MATINTUPA: MAAN ÄÄNIÄ

99 PS

Naughty BRGR

NATAMON Aahan Thai

Lounas Puffet Thai–Fin · Kauppakatu TARJOUKSET VOIMASSA TO-SU 20.-23.5. ELLEI TOISIN MAINITA24, Alajärvi Naughty BRGR

NAUDAN HAMPURILAISPIHVI 2 kpl/280 g (14,25/kg)

Valio Ma–pe klo 10.30–15, la–su suljettu VOI· Tervetuloa! p. 044 978 9869

2 kpl/280 g (14,25/kg)

3 4.-

99 RS

NORMAALISUOLAINEN

Pepsi Max ja 7UP

1,5 l (1,07/l) sis. pantit 0,80

49 PKT

PLUSSA-KORTILLA

Plussa-korttia JÄRVIKATU 3 B · 06 5576310 · MA-TOIlman 10.30–21, PE-LA 10.30-23, SU -19% 11-21 3,09 pkt (6,18/kg)

Turkin Chili

Pizzeria & Kebab

2 PL

VOI NORMAALISUOLAINEN 500 g (4,98/kg) Rajoitus 2 pkt/talous

2 90 7 49 PKT

Ilman Plussa-korttia 3,09 pkt (6,18/kg)

99 4 KG

-23-30%

Ilman Plussa-korttia 2,49-2,69 pl (1,39-1,53/l) sis. pantin 0,40

-19%

KIMPPU

Tavallista parempi ruokakauppa Kurejoentie 2, 62900 ALAJÄRVI, p. 020 7981 190* niko.kaarlela@k-supermarket.fi

Palvelemme ark 7–21, la 7–21 ja su 10–21

Keskuskatu 24, Alajärvi, p. 044 309 2264

,OWDNDKYLOD 0\\QWLKHWNL 7LODXVOHLYRQWD

keskiviikkoisin 16-21

(4.5.2022 alkaen)

torstaisin 17-19

perjantaisin ja lauantaisin sopimuksen mukaan

Pyhälahdentie 130, Alajärvi p. 040 415 9390 info@kultahehku.fi www.kultahehku.fi

VIRV

PLUSSA-KORTILLA

3 kpl, Ranska/Hollanti

PLUSSA-KORTILLA

Pepsi M

1,5 l (1

PIONIKIMPPU

VIRVOITUSJUOMAT

500 g (4,98/kg) Rajoitus 2 pkt/talous

KEBAB-PIZZERIA ALBERT RS

NAUDAN HAMPURILAISPIHVI

Väritä Tintti!

Ilman 2,49-

#LÄ TILA HIR # PU U OK NAI A #L SEN ÄHI TUV RUO ANV KA IIN

Suomalaisessa ruokatuotannossa lähiruoka on luonnollinen osa kuluttajakäyttäytymistä. Leipomoalalla lähileipomoilla on vielä vankka osansa, ja lähialueen ruokateollisuuttakin kannatetaan vahvasti. Tultaessa syvemmälle maakuntiin aate vain syvenee, mikä on pelkästään positiivinen asia. Lähellä tuotettua ei syödä pelkästään ekologisesta näkökulmasta, vaan hyöty

pesee haitan useilla mittareilla. Monikansallisten yhtiöiden tuotteet ovat luonnollisesti usein halvempia, mutta joissain asioissa laadulla on vielä paikkansa. Lähdimme etsimään alajärveläisen lähiruoan erityispiirteitä. Osin matkailun ja nautiskelun piiriin ulottuvat paikallisylpeytemme, kuten Punaisen tuvan Viinitila, Koskenvarren Highlander, Luoma-ahon

Leipomo ja Kultahehku valikoituivat esittelyyn erityisosaamisensa kautta. Mielestämme näitä herkkuja voi esitellä ylpeydellä. Lähde makumatkalle Alajärvelle, tässä vinkkimme!

#LÄ HIR UOK A

LÄHIRUOKA

ON MUUTAKIN KUIN KAUNIS AJATUS

A HI RUOK Ä L # A K IRUO KA#LÄ H O U R I H Ä NI KA #L ÄH IRUO UVANVII L T # N E A S K I O A IRU PUN K A#LÄ H NITILA# O I I U V R I N H A Ä V NTU KA#L PUNAISE ÄHIRUO L # # A A L I K T I O ÄHIRU ANVIIN SEN TUV I A N U P TILA# ANVIINI V U T N E PUNAIS

Koivunmahla sopii erinomaisesti myös viiniin

Koivunmahla korvaa Kahdessa Punaisen Tuvan Viinitilan viinissä veden. Kesällä 2022 uutuutena valikoimia täydentää vuosia kehitelty kuohuviini. TEKSTI HANNELE NORJA, KUVAT HANNELE NORJA, YRITYSTEN ARKISTOT

Joutsenmerkki koristaa kaikkia Punaisen Tuvan Viinitilan tuotteiden kylkiä. - Mansikkaa me viljelemme itse, lähes omavaraisesti omiin tarpeisiimme. Viinimarjat tulevat sopimusviljelijöiltä 100 kilometrin säteeltä ja samalta etäisyydeltä lähikerätty koivunmahla, yrittäjä Jussi Keijonen toteaa. Luonnonmarjat viinitilalle ostetaan Alajärveltä ja lähipitäjistä.

UUTUUSTUOTE KESÄKSI Viinitilan tuotevalikoima lisääntyy kesällä uudella kuohuviinillä. - Aloitimme kehitystyön viitisen vuotta sitten, ja isän ammattitaitoa on ollut hyvä prosessissa hyödyntää, Keijonen kehuu. Yrityksen perustaja, Jorma Keijonen, suoritti aikanaan kaikki Suomessa saatavat alaan liittyvät koulutukset useiden

ulkomaisten kurssien lisäksi. Nykyään hän ottaa vastaan myös viinintuotannon ammattitutkintoja. Ennen uuden kuohuviinin tuloa viinitilan tuotevalikoimiin kuuluu kolme erilaista niin valko- kuin punaviiniä sekä yksi rose- ja yksi kuohuviini. LAAJAA YHTEISTYÖTÄ Punaisen Tuvan Viinitilan tuotteita löytyy lähes kaikista lähialueen Alkoista, ja tilaamalla niitä saa myös Alkoista ympäri maan. - Lähialueen ravintoloiden kanssa teemme niin ikään tiivistä yhteistyötä, Keijonen sanoo. Yhteistyö toimii myös oman toimialan ulkopuolisten yritysten kanssa. - Olemme kevään ajan kehitelleet naapurustossa sijaitsevan ylämaankarjatila Koskenvarren Highlanderin kanssa viinimakkaran.

A#L INIT ÄH ILA# PUN AISE NTU VAN VI

KOSKE N NDER# HIGHLA VARREN

Hyvää seosta on haettu pitkään ja nyt viinimakkara on valmis tarjottavaksi. Koskenvarren highlander -tila myy tuotteitaan suoraan tilalta. TEKSTI HANNELE NORJA, KUVAT HANNELE NORJA, JUSSI METSÄPELTO

MYYNTIPÄIVINÄ Viinimakkara on liittymässä KoskenvarKARJAKIN ESITTÄYTYY ren highlander -tilan parinkymmenen Myyntipäivinä vierailijat saavat ostosten jo myynnissä olevan tuotteen jatkoksi. kylkeen ilmaisen kahvitarjoilun ja mahEnsimmäiset markkinapäivät pidettiin dollisuuden tutustua tilan karjaan kosketilalla kymmenkunta vuotta. tusetäisyydeltä. - Sen jälkeen ne ovat jatkuneet tasaiseen - Myyntituotteista suosituin on jauheliha, tahtiin. Varsinaisia myyntipäiviä meillä säilykeliha toiseksi suosituin, Viitasaari on noin kerran kuukaudessa, hyvin usein ynnää. juhlapyhien tienoilla, yrittäjä Marko ViitaVierailijoita tulee paljon omasta kunnasta, saari kertoo. mutta erityisesti kesäaikana riittää väkeä - Sovittaessa olemme avoinna muulloinmyös muualta Suomesta. Ulkomaiset vierailikin. Puhelinsoitto riittää, Viitasaari lisää. jatkin ovat tilalle löytäneet. - Lichtensteinilaiset tulivat asuntoautolla, KEVÄT RESEPTINHAUSSA Viitasaari muistelee. Tilalla on aina myynnissä säilykkeitä, jauhelihaa ja pihvejä. Muita tuotteita saa LAUMAHIERARKIA VAATII sesongin mukaan. JOSKUS SARVIA - Kesäkaudella esimerkiksi makkaravaliEnsimmäiset ylämaankarjan eläimet tulivat Koskoima aina lisääntyy. kenvarren tilalle vuonna 2010. Eläimessä ViitaKarjalanpaisti säilykkeenä on tullut juuri saarta miellytti heti sen ulkonäkö. valikoimiin alkuperäisen säilykelihan - On se makeen näköinen, Viitasaari naurahtaa. lisäksi. Uutuustuote viinimakkaralle haetHän myöntää karjan hankinnan tuntuneen alun tiin koko kevään hyvää reseptiä. Yhteisalkaen pikkuisen extreme-lajilta. työtä tehtiin Punaisen Tuvan Viinitilan Nyt Koskenvarren highlander -karja on kasvanut yli kanssa. Nyt valmista viinimakkaraa Viita120-päiseksi laumaksi. Ne laiduntavat omassa pihasaari kertoo maistatellun laajasti ennen piirissä ja pihattosuojaa riittää kaikille. lopullista koostumusta. Juttu Rotu on kotoisin Skotlannin ylämaan tuulisilta alu- Tuote on hyvä esimerkki lähiruoasta. jatkuu... eilta, mutta paksun karvan takia ongelmia Suomen kesissä ei ole ollut.

VARREN HIGHLA DEER# KOSKE N IGHLAN RRENH

KENVA ER#KO S

Viinitila Avoinna joka päivä klo 10-18 ympäri vuoden tai sopimuksen mukaan. www.punaisentuvanviinitila.fi

Viinimakkaraa!

NDER#

Puolikuiva valkoviini: Voitto Glorian Ruoka- ja viinilehden kevättalven 2000 testissä. Kohina, mahlapunaviini: Suomen Tilaviini 2018 -kilpailun voittaja ja Helsingin Sanomien Viikon viini -arviossa 4 tähteä.

» Lihatuotteiden lisäksi myös oman tilan kaurahiutaleet ovat kuluttajille kelvanneet. Eläimet ruokitaan omalla sadolla, joka kasvaa ilman keinolannoitteita ja suojeluaineita.

KOSKE N

PUNAISEN TUVAN VIINITILA KUNNIAMAININNAT:

VARR

TILAUSRAVINTOLA PALVELEE Jos tulevat viinitilan yhteydessä toimivan tilausravintolan viinit läheltä, samaa voi sanoa myös tarjoilujen muista raaka-aineista. - Lihan ja vihannekset hankimme mahdollisuuksien mukaan lähialueelta, Keijonen sanoo. Viinitilalla käy normaalivuosina noin 100 linja-autollista vierailijoita. 180-paikkainen pohjalaistalo tarjoaa puitteet kaikenlaisille juhlille ja kokoontumisille. Kun Jussi Keijonen työurakoiden päätteeksi istahtaa itse hyvän ruoan ääreen, kruunaa hän sen mielellään hyvällä viinillä. Kuvateksti: Yrittäjä Jussi Keijonen kertoo Punaisen Tuvan Viinitilan kuohuviinien etikettien perustuvan taiteilija Kari Merikannon töihin eli ovat lähituotantoa kaikkien muiden tilan tuotteiden tapaan.

#KULTAHEHKU #KULTAHEHKU #KULTAHEHKU #KULTAHEHKU#KULTAHE#

Pupu voi kaunistaa myös kakkua » Ylämaankarja saa elää lajinomaisesti. Keväällä syntyneet vasikat imevät noin 8 kuukautta. Koskenvarren tilan laumassa on muutamia yli 10 kertaa poikineita, kokeneita ja huolellisia emolehmiä.

Viitasaari kertoo ylämaankarjan olevan alkuperäisrotujen tapaan hyvin terve rotu. Esiintyvät sairaudet ovat lähinnä satunnaista ripulia tai sorkanvälitulehduksia. - Ne ovat vaatimattomia eläimiä. Ruokinta koostuu pääasiassa korsirehusta kivennäisillä täydennettynä. Väkirehuvaltaista ruokintaa alkuperäiskarja ei kestä. - Rotu kasvaa jalostettuja rotuja hitaammin, Viitasaari lisää. SILITETTÄVIÄ RIITTÄÄ Hurjista sarvista huolimatta Viitasaarelle ei ole sattunut eläinten kanssa isompia onnettomuuksia – yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. - Kerran reisi on ollut puskemisesta sinisenä. Viitasaari kertoo eläimen olevan tietoinen sarvistaan. Lauman hierarkia vaatii joskus puskemista, mutta ihmisen paikka laumassa on niille selvä. - Luonteeltaan ne ovat erilaisia. Toista yksilöä vierailija kiinnostaa toista enemmän. Viitasaari on huomannut omassa laumassaan silitettäviä yksilöitä riittävän kaikille vierailijoille. Silloin pitkän karvan lomasta voi sormissaan tuntea sen paksun nahan.

Kultahehku ei tarjoile massaa vitriinistä, vaan oikeasti tuoreet annokset koristellaan aina yksilöllisesti ja kauniisti käsityönä. TEKSTI HANNELE NORJA, KUVAT KULTAHEHKU

Tilausleivonnan lisäksi Kultahehkulla on tarjota asiakkaille myyntihetki vaihtuvin valikoimin joka torstai sekä iltakahvila keskiviikkoisin. - Meillä vaihtuu valikoima joka viikko. Suosituimpia tuotteita saattaa olla tarjolla useammin, mutta koko menu ei ole peräkkäisinä viikkoina sama, Sointu Peltokangas toteaa. Siskokset, Sointu, Säde ja Lumikki, perustivat leipomon Alajärven Höykkylään nelisen vuotta sitten.

TOIVEIDEN MUKAAN Yrityksen päätyö on tilausleivonta. Tuotevalikoimaan kuuluvat erilaiset täytekakut, hyydykekakut, voileipäkakut, kuppikakut ja piirakat. - Meidät tunnetaan erityisesti koristeluista. Meillä kaunis koristelu sisältyy tuotteen hintaan. Lisäksi meiltä tilataan paljon kakkuja asiakkaan toivomilla erityskoristeluilla. Teemme parhaamme, että asiakas saisi haluamansa, Peltokangas vakuuttaa. - Koristelussa suosimme marjoja, jo värien vuoksi. Kesäajan suosikki on pitäjän mansikat. Sointu kertoo siskonsa Lumikin olevan ekspertti sokerimassakoristelussa. - Hän tekee mitä erilaisimpia hahmoja aina söpöistä pupuista moottorisahoihin.

OIKEASTI TUORETTA Kultahehkun siskoksille on kunnia-asia, että heidän tuotteensa ovat aina oikeasti tuoreita ja laadukkaita. - Käytämme kaikkia lähistöltä saatavia raaka-aineita. Toki asiakas vaikuttaa omalta osaltaan, ja lähinnä hinnan kautta, raaka-aineiden valintaan, Peltokangas täsmentää. Ajankohdasta riippuen tilatun tuotteen voi saada muutaman päivän varoitusajalla. Maanantaina tehty tilaus ehtii usein viikonlopulle. - Sesonkiajalle asiakkaat tekevät tilauksia jo 4 kuukautta aikaisemmin, eli heti silloin, kun tilaus on mahdollista tehdä, Peltokangas sanoo.

TUOTTEITA TEEMAPÄIVILLE Noin kerran kuukaudessa Kultahehkulla keskitytään ajankohtaiseen teemaan. - Ystävänpäivä, naistenpäivä, vappu- ja sunnuntaibrunssi, Peltokangas luettelee. Keskiviikko-kahvilaan ja torstain myyntihetkeen tehdään paljon tuotteita asiakkailta tulevien toiveiden pohjalta. Sointu Peltokangas iloitsee asiakaspalvelusta. Kahvilailtoina 40 hengen asiakastiloissa on sopivasti vilskettä. - Meidän kahvilassa väki on aina niin ihanaa ja hyväntuulista! On mahtava viedä hymy huulilla asiakkaille kauniita herkkuannoksia pöytiin ja tarjota heille siten pientä luksusta arkeen.

Kultahehku

KAHVILA AVOINNA 4.5. 2022 ALKAEN KESKIVIIKKOISIN KLO 16-21. MYYNTIHETKI TORSTAISIN KLO 17-19. TUOREITA TUOTTEITA SUORAAN TISKILTÄ ILMAN ENNAKKOVARAUSTA. TILAUSLEIVONTA PALVELEE PERJANTAISIN JA LAUANTAISIN. TILATTAVISSA MAKEITA JA SUOLAISIA TUOTTEITA. TILAUKSET PUHELIMELLA, SÄHKÖPOSTILLA TAI NETTILOMAKKEELLA.

#LUOMA-AHONLEIPOMO #LUOMA-AHONLEIPOMO#LUOMA-AHO

PULLAPIIRAKKA ON MÖKKILÄISTEN SUOSIKKI Perinteinen hillopossu ja pullapiirakka siivittävät suosikkia, perinteistä ruisleipää, jota tehdään lähes satavuotiaaseen juureen. TEKSTI JA KUVAT: HANNELE NORJA

Käsityön leima on Luoma-ahon leipomossa säilytetty, vaikka koneet ovatkin vuosikymmenien saatossa tulleet työtä avustamaan. Kolmannen polven leipuri, Petri Luoma-aho, vaalii perinteitä isänsä ja isoäitinsä jalanjäljissä. - Meillä on valikoimaa ruisleivästä täytekakkuihin, Luoma-aho toteaa. - Hillopossu taitaa olla se suosituin, ja kahvikakkuja meiltä lähtee ympäri Suomea, Utsjoelta Hankoon. Leipiä ja pullaa Luoma-aholta kuskataan joka arkipäivä lähialueen kauppoihin Seinäjokea myöten. - Mökkikauden alkaessa pullapiirakan suosio lisääntyy, Luoma-aho lisää.

LEIPOJAN LEIMA NÄKYY Käsityön leiman voi Luoma-ahon tuotteissa huomata niin sattuessa helposti. - Käsityö takaa sen, että kaikki pullapitkot eivät ole aina välttämättä yhtä suoria. Niitten muoto saattaa jonkin verran vaihdella leipojan mukaan, Luoma-aho naurahtaa. Leipomon yhteydessä Alajärven Luoma-aholla asiakkaita palvelee kahvila ja pieni päivittäistavaramyymälä. - Leipominen alkaa meillä aamuneljän tienoilla, joten aamukahveille on tarjolla tuoreet possut ja pullat, Luoma-aho sanoo. - Toki kaikki tuotteet ovat meillä tuoreita joka päivä. Oman leipomonsa tuotteita Luoma-aho mainostaa mielellään teemalla ”oman kylän uunista”.

SATAVUOTIAS LEIPÄJUURI Perinteisen Luoma-ahon ruisleivän juuri on noin satavuotias. Leipomon toiminta käynnistettiin aikanaan 1800-luvulta peräisin olevalla Ellantuvan leivän juurella. - Teemme ruisleivän aitoon juureen, ilman hiivaa ja vehnää, Luoma-aho täsmentää. - Kaikki raaka-aineemme ovat kotimaisia, eli kaikki ne, mitä täältä on saatavissa. Virallisesti Petri Luoma-aholle tulee tänä vuonna täyteen kymmenen vuotta yrittäjyyttä. - Mukana leipomon toiminnassa olin aktiivisesti jo paljon ennen sitä.

» Oman kylän uuni on ollut taas lämpimänä. Aamun jakelut on ajettu ja yrittäjä Petri Luoma-aho palvelee asiakkaita leipomon yhteydessä olevassa kahvio-myymälässä.

TULEVAISUUS ON ALAJÄRVEN JONNET EIVÄT OLE MUUTTUNEET MIHINKÄÄN. TOISINSANOEN IHAN KAIKKI ON MUUTTUNUT.

» Alajärven nuorista kertovan jutun pääkuvassa pitäisi varmaan olla nuoria. Nuoriso-ohjaajat Tuomas Lahdenperä ja Siiri Ahopelto päätyivät kuvaan kolmesta syystä: He ovat ihan mahtavia tyyppejä, he tekevät hyvää duunia ja...Nuoret eivät suostuneet kuviin. Kuvitelkaa kuvan henkilöt 20 vuotta nuoremmiksi.

Siitä on 25 vuotta, kun kesätoimittaja on näitä katuja tallaillut junnuna pakkasessa. Oli kylmä, mutta se oli toisarvoista. Silloin täällä kiersi sadan auton letka, ja viikonloppuisin nuoria oli kylillä satamäärin. 70- ja 80-luvun lapset muistelevat tätä kaiholla, että mikään ei ole niinkuin ennen. Olette kaikki väärässä. Tärkein ei ole muuttunut yhtään mihinkään: Nykynuoret ovat ihan yhtä alajärveläisiä kuin ennenkin! TEKSTI JA KUVAT: JUSSI METSÄPELTO

Nuorisovintin pihassa on kaksi traktoria, koppimönkijä, pari mopoa ja lukemattomat kengänjäljet, joista osa tulee liki puolimetrisen hangen yli. Tuosta on varmaan tultu tennareilla läpi, ja jollain on sisällä sukat märkänä. Kuuluu ihan normaaliin 14-vuotiaan elinpiirin kartoitustyöhön ja kohtuuttomien riskien repertuaariin. Nuorena pitää koittaa mihin kaikkeen ihminen pystyy. Siellä on joku tienannut nyt kunniamaininnan henkiseen trofeekaappiinsa eeppisen lumivallin ylittäjänä. Sisällä meno on alkuillasta hieman varauksellinen ja rauhallinen. Illan edetessä desibelit kuitenkin nousevat, nauru

ja huuto alkaa erottua paremmin. Ihan normaalia nuorten miesten kukkoilua, ja asfalttiprinsessojen heleää naurua. Pingis- ja biljardipallojen kimpoilua, musiikkia eri lähteistä vaihtelevilla voimakkuuksilla, mutta ennenkaikkea sitä iloista mekkalointia. Jos laitan silmät kiinni, pystyn aivan hyvin sulautua joukkoon. Äänimaisema on ihan sama kuin 90-luvulla. Jopa nuorisovintin haju on sama. Jatkuvasti kuulee hoettavan miten mikään ei ole kuin ennen, nuoret ovat netissä eivätkä tee mitään, maailma on muuttunut. Pakko esittää vahva vastalause. Tänä perjantaina minusta tuntuu, että

maailma on muuttunut hämmästyttävän vähän. Olen ylpeä näistä älyttömistä nuorista, kohelluksesta, kovaäänisistä jutuista ja sosiaalisen verkoston eksperimentaalisista laajentamisyrityksistä. On totta, että kännykkä on liimautuneena toiseen käteen kiinni, mutta kun kavereita on ympärillä, niin kyllä kännykät löytävät myös tiensä taskuun. Tärkeintä, että nuoret ovat täällä, tapaavat toisiaan ja desibelit ovat tapissa! Tietokoneet ja pelaaminen ovat tulleet jäädäkseen. Myös Vintillä on yksi huone pyhitettynä pelikoneille. Siellä kolmen jonnen lauma veivaa 80-luvun takavetoista

KESÄN 2022 NUORISOTOIMEN OHJELMAA: mersua pellolla kahva menosuuntaan. Hauskaa tuntuu olevan ja keskustelu ajotyylistä ja ajokista käy kiivaana. Mersu on kuulema ainoa oikea automerkki. - No mikä auto sulla muka sitten on, mersumies kyselee. Yhteinen kieli löytyi, kun kehaisin Volvon konepellin alta löytyvän yhteenlaskettuna 270 hevosvoimaa. Mersumies nyökytteli hyväksyvästi. Mutta hybridi sai silti aikaan hieman happamia katseita automiehissä.

“EI TARTTE OLLA HUOLISSAAN” Onko nykynuoret sitten pilalla? Pääosin netissä, essillä ja pullalla eläviä velttoja yksilöitä, joista ei tule koskaan yhteiskunnan kantavaa voimaa? - Ei missään nimessä tartte olla huolissaan, toteaa kaupungin nuorisotyöntekijä Siiri Ahopelto. - Nää nuoret on äärimmäisen fiksua porukkaa, näistä kasvaa kyllä ihan huippuaikuisia! Alajärveläisissä miellyttää eniten se sosiaalisuus. Olen ollut muuallakin nuorisotyöntekijänä, ja jostain syystä täällä on helpompi päästä nuorten touhuihin sisään. Nää on jotenki välittömiä, Siiri kehuu. - Kyllä se on se hetki, kun nuoret huutaa, että “Siiri, tuu pelaa meijän kans tätä peliä”. Tai kaupassa, kun nuoret nostaa kättä ja huutaa “Moi Siiri!” - Tuo on se arkinen kiitos. Toisenlaisia onnistumisia on ne tapahtumat, joihin yllättäen tuleekin satoja nuoria. Kyllä ne palkitsee ja kertoo, että jotain on tehty oikein, Tuomas Ahopelto jatkaa. - Tottakai välillä tulee hittejä ja välillä huteja. Pakko silti yrittää järjestää kaikenlaista. Joku tapahtuma joudutaan perua kun ei tullut riittävästi ilmoittautujia, mutta joskus ollaan ihan lirissä, kuten viime syyslomalla monitoimihallilla kaupunkisodassa. Kun ovet avattiin, niin jonossa oli toistasataa muksua. Sinä päivänä ei pidetty ruokatunteja, kun oltiin Siirin kanssa vaan kahdestaan siellä, Tuomas nauraa. Siiri Ahopelto ja Tuomas Lahdenperä ovat molemmat olleet Alajärven nuorisotyössä alle 2 vuotta. Tuoreet tekijät ovat laittaneet lyhyessä ajassa tuulemaan, ja nuorisotyössä näkyykin kova pöhinä. Somekanavat laulavat, sisältöjä tippuu milloin Instagramiin, milloin vaikkapa Spotifyn podcasteina. Kanavat ovat sellaisia, että ne tavoittaa suuren osan nykypäivän nuorista,

myös ne nuoret aikuiset, joita esimerkiksi Vintti tai lastentapahtumat ei enää tavoita. Totuuden Metsästäjät -podcast ja igtv-jaksot ovat jääneet elämään, ja jatkoa on luvassa. - On ollut ihan hieno huomata, että esim. podcast-jaksoilla on ollut selkeästi enemmän sitä yli 18-vuotiasta kuulijakuntaa. Välillä unohtuu, että meillähän on kohderyhmänä kaikki nuoret sieltä nollasta sinne kolmeenkymppiin. Nuorisotilat on suunnattu selkeesti yläkoulu/ammattikouluikäisille, me herkästi hukataan ne yli parikymppisett nuoret. Näiden uusien kanavien myötä me saadaan myös niitä kiinni, Siiri kehuu. - Me ei haluta tehdä mitään perinteisiä juttuja. Ei me voida laittaa lehteen mainosta, että tulkaa vintille. Täytyy mennä sinne missä ne nuoret on, Tuomas toteaa. - Me on Siirin kans tykätty aina kehitellä erilaisia juttuja. Viime kesänä meillä oli Valkealammella yli 200 nuorta rantabileissä. Uimahallin tapahtumat vesiesteratoineen ovat vetäneet joka kerta satoja nuoria ja lapsia, ja tietysti näistä hyvistä jutuista halutaan tehdä perinne, Tuomas jatkaa. Syys- ja hiihtoloman tapahtumaputket ovat olleet ulkopuolisen silmään hengästyttävän monipuolisia. Nähtävästi Alajärven Nuorisotoimi ei lomaile samaan aikaan kun muut, niin täyteen tapahtumaa lomat on tumpattu. Ideat ja tekemisen into tuntuu olevan korkealla, ja tuoreet tekijät ovat myös saaneet positiivisen vastaanoton Alajärvellä.

Pe 13.5. Nikke Ankara, Alajärven monitoimihalli Nuorten pitämä Kesäkahvila Jemma palvelee kesä- ja heinäkuussa ti-la klo 11-17.00 Ma 6.6. klo 17-20.00 Kesää Palotorilla -tapahtuma Pe 10.6. klo 18-22 Koko perheen rantabileet, Alajärvi La 11.6. klo 18-22 Koko perheen rantabileet, Valkealampi Ma 13.6. klo 17-20.00 Kesää Palotorilla -tapahtuma Ke 15.6. klo 12-15.00 Perhepäivä Nelimarkkamuseolla To 16.6. Nuorten Paintball, Kanaharju Ma 20.6. klo 17-20.00 Kesää Palotorilla -tapahtuma Ma 27.6. klo 17-20.00 Kesää Palotorilla -tapahtuma Pe 1.7. Rokulipäivät, nuorisopalvelut mukana La 2.7. Rokulipäivät, nuorisopalvelut mukana Su 3.7. Väriestejuoksu, Alajärvi Ti-Ke 2-3.8. Telttaleiri, Valkealammella 4-6lk Ke-to 3-4.8. Telttaleiri, Valkealammella 7lk Kaikki tapahtumat ja lisätiedot: www.alajarvi.fi/nuoriso Ota seurantaan Instagramissa: nuoriso_alajarvi

KAIKKI LOPPUU AIKANAAN – MYÖS VINTTI En halua edes tietää koska nuorisovintti on avattu. Joskus 80-luvun lopulla, veikkaisin. Vintin ovi sulkeutuu viimeisen kerran tänä syksynä, kun uusien nuorisotilojen remontti valmistuu Järvikadun ja Hoiskontien risteyksessä. Vintti ehti siis palvella nuorisoa yli 30 vuotta. Niin kauan, että ensimmäisillä käyttäjillä on arviolta alle 10 vuotta eläkeikään. Uudet nuorisotilat pääsevät hyvälle paikalle, sillä vanha Matkahuollon rakennus on vähintään yhtä täynnä nuorisolaishenkeä kuin Vinttikin. Siellä on potkittu flipperiä Vinttiäkin kauemmin. Ei syytä huoleen siis tilojenkaan puolesta, Alajärven nuorilla on lokoisat oltavat!

Kolumni PARASTA PERHEELLEMME NELIHENKINEN PERHEEMME muutti kuluvan vuoden alussa Helsingistä Alajärvelle, ja päivä päivältä onnittelen itseäni yhä useammin tästä valinnasta. Alajärvellä on meille kaikkea mitä tässä hetkessä voimme toivoa. Muutto mahdollistui työnantajiemme ansiosta. Heille sopi ehdotuksemme paikkariippumattomasta työstä. Koronapandemian vuoksi olen jo edeltävät kaksi vuotta tehnyt työtäni Seuran toimittajana etänä, ja nyt jatkan sitä Alajärveltä käsin. Vaikka muutimme Helsingistä, olen kotoisin pienestä Kiskon kunnasta, jota ei enää ole. Kisko liitettiin Saloon vuoden 2009 alussa. Puolisoni on kotoisin Hoiskosta. Olemme siis vahvasti maallepalaajia. Vaikka asuin Helsingissä melkein 20 vuotta, en kaipaa sieltä mitään sellaista, mitä täältä en saisi. Kotipitäjääni Kiskoon nähden Alajärvi on suuri paikkakunta, josta löytyy valtavasti palveluita. Ja nyt minä aion kehua niitä palveluita. Meillä on kaksi päiväkoti-ikäistä lasta, ja heti alusta saakka olen ollut hyvin ilahtunut siitä vastaanotosta, jonka perheemme on Alajärven varhaiskasvatuksesta saanut. Päiväkodin henkilökunta on erittäin ammattitaitoista, ja voin joka arkipäivä jättää huoletta heidän huomaansa kalleimmat aarteeni. Vanhemman lapsen kanssa olemme tykänneet valtavasti Alajärven uimahallista ja kirjastosta. Myös keskustan kuntoradan sekä Valkealammen pulkkamäet ovat tulleet tutuiksi. Perheemme talven tärkein urheilutapahtuma oli hienosti järjestetty perhepäivä Hippo-hiihdot. Itse tykkään käydä lisäksi talvella jäähallissa katsomassa JPK:n lätkäpelejä ja kesällä Ankkureiden pesismatseja. Minulle kaikkein tärkein asia ei ole sarjan tai pelin taso, vaan tapahtuman synnyttämä yhteisöllisyyden tunne.

JUKKA VUORIO Luen paikallislehdet herkällä otteella. Ne kertovat paikallisesti merkityksellisistä ihmisistä, ilmiöistä ja tapahtumista, jotka voisivat oikealla näkökulmalla kiinnostaa omassakin lehdessäni valtakunnallisesti. Olen melko ahkera palveluiden käyttäjä. Keskustan ravintoloiden lounastarjonta on enemmän kuin riittävää ja kivijalkaliikkeistä kuten valokuvaamosta, antiikkiliikkeestä, kirjakaupasta, elokuvateatterista ja parturi-kampaamosta saa moitteetonta palvelua. Autossamme on ollut harmillisen usein pientä vikaa, ja hoiskolainen autokorjaamo on tullut tutuksi. Siellä minulle on oleellista, että korjaamoyrittäjä ottaa minut vastaan ihmisenä ja vaihtaa kuulumiset. Pääkaupunkiseudulla korjaamon asiakas on lähinnä rahasampo, jonka kuulumiset eivät kiinnosta ketään. Mutta ei elämä täällä ole vain työntekoa ja palveluiden käyttämistä. On paljon tärkeämpiäkin asioita. Näinä epävarmoina, hämmentävinä ja pelottavinakin maailmanpolitiikan aikoina koen Alajärven erääksi vetovoimatekijäksi sen turvallisuuden. Tuntuu, että todellisessa kriisitilanteessa helsinkiläisessä kerrostaloasunnossa olisi nopeammin hätä kädessä, kuin omakotitalossa Alajärven Kortekylällä. Täällä meillä on tuvassa puuhella ja alakerrassa lämmityskattila, varastossa polttopuita ja kellarissa ruokavarasto. Kaiken lisäksi tietysti verkosto puolisoni sukulaisia auttamassa, neuvomassa ja pitämässä yhtä. Sellaisesta voi moni suurissa kaupungeissa vain haaveilla. Maaseudulla ymmärretään ja on aina ymmärretty omavaraisuuden merkitys. Nyt siihen aletaan heräillä suurissa etelän kaupungeissakin, ja on helppo ennustaa muuttoliikkeen maalle kiihtyvän. Ja eiköhän täällä silloin toivoteta tulijat tervetulleiksi. Tilaa, tontteja ja taloja löytyy kyllä. Kirjoittaja on Seura-lehden toimittaja.

”TUNTUU, ETTÄ TODELLISESSA KRIISITILANTEESSA HELSINKILÄISESSÄ KERROSTALOASUNNOSSA OLISI NOPEAMMIN HÄTÄ KÄDESSÄ, KUIN OMAKOTITALOSSA ALAJÄRVEN KORTEKYLÄLLÄ.”

Keskuskatu 14 Alajärvi paapo.fi

4,7/5*

Tervetuloa palvelevaan pankkiin

Tyytyväisyys omaan asiantuntijaan

• Olemme lähellä ja läsnä arjen pankkiasioissa ja unelmiesi tavoittelussa *P

• Tuttu yhteyshenkilösi hoitaa kaikki pankkiasiasi ja tavoitat hänet suorasta puhelinnumerosta

ar a

sta

• Päätökset paikallisesti ja nopeasti omasta konttoristasi

l ve

• Digitaalisissa palveluissamme hoidat pankkiasiat silloin, kun se itsellesi sopii

, p a l ve l u n e u

yty

vä

is y

ys t

u tk

aki

m Ö ve r

k ar

Pä i v i Si r o

a a Uu sit up

, 020 758 277

Eij

a l ve l u n e

o ja

Ma rjo m

,p en

20 758 22 74 a, 0

l ve l u n e u v o j a

a ,p

758 2279

0 758 22 , 02 73

a l ve l u p ä ä l l i

20 ,0

,p ki

kö

• Hoidamme puolestasi kaikki pankin vaihtoon liittyvät asiat

iak

imu

s 2 /2

020

e Säätiömmt a v e k tu a alueellisttia in o v hy vin

Varaa sinulle sopiva palveluaika 020 758 2270 tai osoitteessa omasp.fi. Tapaamiset järjestyvät meillä nopeasti!

Töysän Säästöpankkisäätiö

Alajärvi, Keskuskatu 14 • Palvelemme ma–pe 9.30–16.30. Sekä osoitteessa omasp.fi. Puhelun hinta 0,0835 €/puh. + 0,1669 €/min.

Kuortaneen Säästöpankkisäätiö

TEKSTI JA KUVAT JUSSI METSÄPELTO

SIRKUS tuli KAUPUNKIIN Tässä on Alavolin sirkusvoimistelun Tarina – Mua sanottiin lapsena Tarzaniksi, kunnes kuulin että Tarzan olikin poika. Roikuin voimistelurenkaissa pää alaspäin kaksivuotiaana, ja lopulta iskä otti ne renkaat pois kun pelkäsi, että tuossa sattuu jotain. Siitä lähti Tarina Tommisen sirkusura. Kotoa ja renkaista. Innostus ja palo oli jo olemassa, tarvittiin vain hieman olosuhteita. Olosuhteet tulivat mutkan kautta ja sattumalta, kun naapurin tyttö lähti telinevoimisteluryhmään Alavoliin. Tarina päätti lähteä mukaan. Tytöt olivat silloin alakoului-

käisiä. Vuotta myöhemmin tytöt vaihtoivat sirkusvoimisteluryhmään, kun se vaikutti kiinnostavalta. Sen jälkeen sirkus ei ole jättänyt Tarinaa rauhaan, vaan se on pikemminkin kietoutunut 24-vuotiaan elämäntavaksi. Tarina kasvoi lapsuutensa Alajärven Ylikylässä. Ensimmäiset lapsuusvuodet Alajärvellä Tarinan perhe asui Jamin rivitaloilla Kurejoella, johon Tarinan perhe muutti Pornaisista kun hän oli viisivuotias. Vaikea keksiä jännittävämpää seikkailuympäristöä alle kouluikäisille lapsille.

– Naapurin poikien kanssa tehtiin kaikenlaista. No, välillä varmaan pikkusen pahaakin. Joskus riittävän kauan koputeltuamme päästiin Jamin opetusnavettaan lehmiä rapsuttelemaan, kunhan ensin oltiin puettu suojatossut jalkaan. Muistan vaan ne lehmien pitkät kielet kun ne yritti nuolaista silittäjjiään, Tarina nauraa. – Aina jos sanottiin, että “ei sitten saa mennä syömään mansikoita Jamin mansikkamaalle”, niin siellähän me maattiin mansikkamaassa. Se oli ehkä parasta lapsuutta mitä voi olla. Koko lapsuus oli oikeastaan ulkona rymyämistä. – Kyllä Alajärvi on mulle sellainen hengähdyspaikka, että tänne on aina päästävä. Asun nykyisin Turussa, mutta liikun kyllä tosi paljon joka puolella. Kevät meni Norjassa töissä ja harjoittelussa. Alajärvelle on päästävä aina välillä rauhoittumaan, Tarina nauraa.

JOS MENEE YLÖS, PITÄÄ OSATA TULLA ALAS Monien harrastusten joukosta juuri sirkus oli se, joka imaisi nuoren Tarinan mukaansa kaikista syvimmälle. Lajina sirkusvoimistelu on omintakeinen, koska se on yhdistelmä taidetta, teatteria, määrätietoista treeniä ja äärimmäistä kehonhallintaa. Valitsiko laji harrastajan vai harrastaja lajinsa, sitä on vaikea määrittää. Sirkusvoimistelussa se ainoa kilpailu käydään kuitenkin oman pään sisällä. – Esitys kestää ehkä korkeintaan viisi minuuttia, eikä sitä esim. rengasstrapetsilla tai ilma-akrobatiakankaassa pidempään jaksaisikaan. Esitykset ovat tosi fyysisiä, Tarina kertoo. – Totta kai kaikki lähtee pienestä. Temppuja lähdetään harjoittelemaan vaikka kankaalla niin, että kaikki sidonnat harjoitellaan maassa moneen kertaan. Jos aikoo mennä tuonne ylös katonrajaan, sieltä pitää osata tulla myös alas. Kaveri katsoo videota alhaalla ja neuvoo sinne ylös millä kädellä otetaan kiinni ja mistä kohtaa. Suuri työ on sisäistää se, että mitä kättä pitää liikuttaa ja mihin suuntaan. Sellaista se treeni aika paljon on.

– Toinen puoli on se taiteellisuus. Esitysten suunnittelu, musiikit, valot, puvustus ja se kokonaisuus. Nautin siitä puolesta myös, Tarina jatkaa. Tarinan instagram on pullollaan omituisia kuvia. Nuori nainen on ikkunalaudalla asennossa, jota on vaikea pukea sanoiksi. Pää katsoo ylösalaisin ulos ikkunasta, rintakehä nojaa ikkunasyvennyksen seinustaan ja polvet vastakkaiseen sivuseinustaan, vartalon piirtäessä lähes täyden ympyrän. Eräretkeilyä. Luontoa ja uimista. Käsilläseisontaa. Hengenvaarallisen näköisiä riipuntoja pää alaspäin 5 – 6 metrin korkeudella maasta, ilman turvavaljaita. – Tarina on just sellainen tyyppi, jonka tuonne kattoon uskaltaa päästää hillumaan. Ymmärtää ne riskit ja hakee sitä voimaa kroppaan muustakin treenistä, että voi oikeasti tehdä niitä hurjempiakin temppuja. Ne voimat mitä tuolla syntyy on aika rajuja ja vaativat hyviä lihaksia ja kehonhallintaa, kertoo Tarinan pitkäaikainen sirkusohjaaja Anneli Paavola. Sirkuksessa ei kilpailla. Sirkusvoimistelussa tehdään erilaisia esityksiä ja yksilönumeroita, joita nähdään esimerkiksi Alavolin kevätnäytöksissä. Suomen nuorisosirkusliitto järjestää vuosittain sirkusfestivaaleja. Tarina on osallistunut joitain kertoja, esimerkiksi Lappeenrannassa vuonna 2017. Esitys arvostellaan tuomareiden toimesta, ja siitä saa arvokasta palautetta. Oma harrastaminen sai aikanaan myös hyvää näkökulmaa nuorempien ryhmien ohjauksesta. – Ohjaamisessa oppii ihan valtavasti itsekin. Nyt olen ohjannut muutaman kerran myös aikuisten ryhmiä muuallakin kuin Alavolissa, niin sen lasten kanssa tehdyn pohjan kyllä huomaa. Myös kavereiden opettaminen on helpompaa, kun on yrittänyt opettaa näitä juttuja ensiksi lapsiryhmille, Tarina kertoo. – Alavoli on ihan mahtava. Se on tosi aktiivinen, monipuolinen ja kiinnostunut kaikesta. Se ei ole todellakaan itsestäänselvää, että näin pienellä paikkakunnalla tarjotaan esimerkiksi tasokasta sirkusopetusta. Ja kaikki muu siihen päälle, Tarina kiittelee.

”Alavoli on ihan mahtava. Se on tosi aktiivinen, monipuolinen ja kiinnostunut kaikesta” 46

ILMIÖ NIMELTÄ ALAVOLI VOIMISTELUSEURA, JONKA YMPÄRILLÄ PYÖRII POSITIIVINEN PÖHINÄ IKÄLUOKKAAN KATSOMATTA. MISTÄ TULEE SE SUOSIO, JA KYKY SYNNYTTÄÄ UUTTA PIENELLÄ PAIKKAKUNNALLA? SIRKUSRYHMÄN SYNTY ON VAIN PIENI ESIMERKKI ALAVOLIN MENESTYKSEKKÄÄSTÄ TOIMINNASTA, TARINAN KALTAISIA HARRASTAJIA LÖYTYISI USEISTA RYHMISTÄ KAIKKIEN ALAVOLIN LAJIEN PARISSA. laskettuna noin 3,2 % alajärveläisistä kuuluu Alavoliin. Yli 300 jäsenen voimisteluseura on suhteellisen suuri 9 321 asukkaan kaupungissa. Fun fact: valistuneen arvauksen mukaan Alajärvellä on enemmän voimistelijoita kuin traktoreita. Jos ei niitä kaikkein vanhimpia harmaaferkkuja lasketa, jumppaajat voidaan pitää luvussa ikään katsomatta. Alavoli nimittäin liikuttaa ihan kaiken ikäisiä. Alavolin nimeen törmää väistämättä katukuvassa, mutta miten suosio selittyy? Seuran vahva näkyminen ja positiivinen ote ei selity pelkällä tanssilla. Suomen Voimisteluliiton, Svolin toimintaan nojaavan seuran toiminnassa täytyy olla jotain omintakeista. Istutin piinapenkkiin Tarinan Alavoli-uran aikaisen sirkusohjaajan, Anneli Paavolan. Lähdimme yhdessä purkamaan Alavolin suosion syitä. – Meille on valikoitunut sellaisia lajeja, ettei meillä oikeastaan kilpailla, Anneli kertoo. – Sirkus on taidelaji, siinä on enemmänkin näytöksiä ja festivaaleja. Samoin muukin Alavolin toiminta on ohjautunut syytä tai toisesta hyvin ei-kilpailullisiin lajeihin. Voimistelu-ja tanssiryhmät ovat mukana monenlaisissa näytöksissä, mutta uskon tämän vapaan harrastamisen olevan yksi syy suosiolle, Anneli pohtii. Toinen syy piilee varmasti näyttävissä jokavuotisessa seuran omassa näytöksessä. Näytökset ovat pitkän suunnittelun, monen osasen, usean ryhmän ja kovan työn summa, joka aloitetaan yleensä jo lähes vuoden etukäteen. Syyskauden alkaessa lasten ja nuorten ensimmäinen kysymys kuuluu usein “onhan tänä vuonnakin näytös?” – Alavolin näytökset ovat suosittuja. Usein seuran äitihahmo, Latvalan Minna, tulee jo näytöksen puolessa välissä kädet heiluen KES KI N KERTA I S ELLA M AT I KA LLA

visioimaan seuraavan vuoden näytöstä, Anneli nauraa. Anneli on tuonut sirkustoiminnan Alavoliin osittain vahingossa. Hän alkoi vetää telinevoimisteluryhmiä 2000-luvun puolivälissä, ja jossain vaiheessa oma tytär alkoi haaveilla temppuskerhosta. Sirkuskerho tuli mukaan Lasten ja Nuorten säätiön ja Alajärven Kaupungin Myrsky-hankkeen myötä. Sieltä se jäi Alavoliin elämään. Sirkustoiminta kasvoi muutaman tytön harrastuksesta niin suureksi, että ryhmiä oli kaikissa ikäluokissa ekaluokkalaisista lukioikäisiin. Kaikki halukkaat eivät enää edes mahtuneet sisään. – Se on kyllä vastoin Alavolin toimintaperiaatteita. Meillä kaikki pääsevät mukaan. Mutta kyllä yleensä jotenkin jokaiselle harrastajalle on luovittu mahdollisuus päästä mukaan. Tanssissahan ryhmäkoot voivat olla aika suuriakin. Ketään ei jätetä ulkopuolelle. Siinä myös yksi syy suosiolle, Anneli pohtii. Myös ohjaus on suunniteltu niin, että koko ryhmä saa siitä paljon irti. Esityksissä on monenlaisia rooleja, joita voidaan jakaa taitotason mukaan. Pidemmälle edistyneet eivät tylsisty, ja silti jokaiselle löytyy tekemistä. Neljäs syy menestykselle tulee kesätoimittajan aivokuoren takapinnalta. Äkkiseltään ajateltuna iso osa ohjaajista ovat ammatiltaan opettajia, eivätkä kilpaurheilun suitsemia taitovalmentajia. 90-luvun koulumaailmasta opittu kaikki hiihtää -periaate toimii tässä kuin ratas koneistossa. Tärkeämpää on kokonaisuus kuin yksilösuoritukset. Toiseksi opettajat ovat erinomainen ja kaksisuuntainen kytkö esitysten ja koko harrastuksen jalkauttamisessa kaupungin arkeen: Alavolin ovet ovat auki kaikkiin kouluihin, kahdensuuntaisesti. Kouluissa tarvitaan esityksiä, ja Alavolin harrastajat tulevat kouluista. Yksinkertaista, mutta toimivaa. Eläköön elävä seura ja harrastus!

» Seiväshypyssä kroppa altistuu valtaville voimille vain muutamaksi sekunniksi kerrallaan. – Se kiehtoo, kun se on niin vaikeaa”, Suomen mestari toteaa.

Suomen mestaruuteen tarvitaan

KOLME KILOA LASIKUITUA JA

JÄTTIMÄINEN MIELI TEKSTI JUSSI METSÄPELTO JA KUVA: STT-LEHTIKUVA

KASVAVA ITSELUOTTAMUS ON SIIVITTÄNYT MIKKO PAAVOLAN VOITOSTA TOISEEN – Kyllä seiväshyppy vaatii vähän sellaista, no – en ehkä haluaisi sanoa rämäpäisyyttä, mutta… Mikon lause jää kesken. Rauhallinen nuorimies ei halua antaa itsestään vääränlaista kuvaa. Ja onnistuu aikomuksessaan varsin hyvin. Mikko Paavola, kaksinkertainen miesten seiväshypyn Suomen mestari, on selvästi poikkeuksellinen nuorimies. – Kehosta otetaan irti maksimaalinen määrä

voimaa muutaman sekunnin ajan. Siinä on pakko kropan olla ihan huippukunnassa, ne kehoon kohdistuvat vääntövoimat on aika hurjia, Mikko jatkaa. Positiivisen ja hymyilevän nuoren miehen ura on sitkeän työn tulos. Polku ei ole ollut mikään sileä satanen, matkalla on kysytty määrätietoisuutta moneen kertaan. – Mä olin huono seiväshyppääjä vielä 15-vuotiaana.

Mulla oli treenikavereita, jotka hyppäs melkeen kaks metriä korkeammalle. Se on hurja luku. Mut se siinä just kiehtoi, kun se oli niin vaikeeta. Halusin saada selville, että mikä tässä nyt on, Mikko pohtii. Pysyn kannassani. Tässä kaverissa on luonnetta. Lajiin on selvästi lähdetty takamatkalta, ja melkoisella luonteenlujuudella. Mikko aloitti yleisurheilun noin 10-vuotiaana isänsä jalanjäljissä. – Lapsuudessa me mentiin isän kanssa yleisurheilukentälle vaan pitämään hauskaa, treenattiin milloin mitäkin. Se oli musta tosi kivaa. Yleisurheilu oli itsestäänselvyys, ja se kulki mukana aina. Ala-asteikäisenä mä pelailin enimmäkseen vähän kaikkea, mitä Alajärvellä nyt pelataan. Jalkapalloa ehkä hieman vakavammin, mutta yksilölajit alkoi kuitenkin kiinnostaa enemmän, Mikko muistelee lapsuuttaan. – Kymmenottelu oli helppo aloittaa, kun isä oli kisannut siinä SM-tasolla. Seiväshyppy oli mulla aina huonoin laji, Mikko kertoo. Silti juuri se valikoitui Mikon päälajiksi. – Tykkäsin siitä, kun se oli niin vaikea laji. Kyllä iskä jo välillä ehdotti, että sullahan olis lahjoja vaikka aitajuoksuun, mut se vaikeus oli just se mikä seiväshypyssä viehätti, mies naurahtaa.

SUOMEN MESTAREITA JUOKSUTETAAN KÄYTÄVÄSSÄ Ihmismielen luovuus on rajaton, eikä se kysy ammattia tai sovelluskohdetta. Mikon isä, Jyrki Paavola on ollut Alajärvellä liikunnanopettajana viime vuosituhannen lopulta. Jyrki toimi Mikon valmentajana alkuvuodet. Iso osa Alajärven menestyneistä urheilijanuorista on käynyt myös Jyrkin urheilukerhossa. Vielä 10 vuotta sitten Alajärven talvitreeniolosuhteet oli juoksuharjoitteluun heikot. Vanha urheiluhalli antoi juuri ja juuri 50 metriä juoksumittaa, kun avasi oven hallin käytävälle. Ja nyt ei ole kyseessä mikään erityisnopea mondo, vaan purkukuntoisen urheiluhallin käytävän linoleumi. Ei siis

varsinaisesti mikään ihannetilanne urheilijalle. Mutta Alajärvellä ei luovutettu, vaikka resursseissa olikin haasteita. Vaadittiin vain poikkeuksellisia ideoita. Jyrkin idea oli avata yläaste-lukiorakennuksen pitkän yläkäytävän kaikki ovet, ja juoksuttaa poikia siellä. Seinästä seinään saatiin sadan metrin juoksubaana, jossa pystyi hyvin treenaamaan 60 metriä hidastuksineen. Tämä käytäväjuoksu on todennäköisesti vain yksi esimerkki luovasta junnuvalmennuksesta, josta murusia ovat saaneet monet alajärveläislähtöiset tämän päivän SM-tason urheilijat. Nykypäivän treeniolosuhteista tuskin on tarvetta edes mainita. Alajärvellä on uuden monitoimihallin, uimahallin, jäähallin ja pallohallin myötä erittäin monipuoliset tree-

FAKTALAATIKKO Nimi: Mikko Paavola Ikä: 24 vuotta Seura: Alajärven Ankkurit Saavutukset: Aikuisten SM-kulta 2 kpl Suomi-Ruotsi maaotteluiden voitto 2020 ja 2021 Ennätyskorkeus: ulkoradoilla 571 cm niolosuhteet, jotka kestävät vertailun koko Suomessa. Kesäolosuhteiden puolesta Ankkurikenttä on harrastajien suulla kehuttu monta kertaa yhdeksi Suomen parhaista yleisurheilukentistä. Liikuntapaikkojen hoitajat ovat tehneet esimerkillistä työtä.

URHEILIJAN OPISKELIJAELÄMÄ Mikko opiskelee Vaasan ammattikorkeakoulussa tradenomiksi urheilun ohessa. Järjestys on edellä mainittu, urheilu tulee ensiksi, ja opiskelut sovitetaan urheilun lomaan. Toistaiseksi kaikki on sujunut hyvin, koululta on löytynyt joustoa, ja niin opiskelussa kuin treeneissä on edistytty hyvin. – Vaatiihan se tiukkaa aikataulutusta. Yleensä mulla on yhdeksän treeniä viikossa. Ihan hyvin on toistaiseksi saatu kaikki

soviteltua, Urheiluakatemia on ollut isoksi avuksi käytännön jutuissa. Sieltä saa vähän hartioita koulun suuntaan, ja ne jeesaa treenipaikoissa, lääkäripalveluissa ja kaikissa järjestelyissä. Nyt kun tulokset ovat parantuneet, myös urheiluliiton ja olympiakomitean apu on todella tärkeää, esimerkiksi ulkomaan kisoihin osallistuttaessa. Unohtamatta tietystikään yhteisyökumppaneiden taloudellista tukea, Paavola kiittelee. Mikael Westön valmennusrinki on tehnyt hyvää kokonaisvaltaisesti. Mikko pitää yhteistyötä valmentajan kansssa avaintekijänä. – Se rooli on niin tärkeä, tässähän ollaan lähes työpareja. Olen hyvässä asemassa, kun valmentaja osallistuu 95-prosenttisesti kaikkiin lajitreeneihin ja kisoihin. Jo pelkästään valmentajan ja treeniringin seiväsarsenaali on maan kärkitasoa. Meillä on täällä huippuvalmennuksen lisäksi viimeisen päälle olosuhteet treenaamiseen, Mikko kehuu. – Kun on näin tekninen laji kyseessä, niin valmentajan on melkein pakko olla mukana joka kisassa. Kahdestaan yleensä lähdetään kisamatkoille. Kyllä tässä tiimi pitää olla, vaikka yksin urheilee. Valmentajayhteistyö on ihan avainasemassa.

TÄHTÄIMESSÄ KANSAINVÄLISET KISAT Seiväshypyssä talven hallikausi näyttelee merkittävää roolia. Hallikaudella kisoja tahkotaan alkuvuodesta jopa 3 – 4 kilpailun kuukausivauhtia. Menestystä tuli tammikuussa Ranskasta, hallikauden päätteeksi Mikko on maailmanrankingissa sijalla 25. Isoihin kisoihin otetaan 32 parasta. Tilanne on ensi kesän EM- ja MM-kilpailuja ajatellen hyvä. Myös kotimaan kehitystilanne ja kilpailu on mestarin mukaan herkullinen. – Meitä on kolme kaveria, jotka hyppäsi viime vuonna yli 560, mulla 571. Siinä on hyvä sparraus ja kisailu päällä. Viestejä vaihdellaan lähes päivittäin ja yhteisö on hyvä. Aina on mukava mennä kisoihin kun näkee omaa jengiä siellä, Mikko hymyilee. 24-vuotiaalla urheilijalla on vielä paljon edessään. Tulosta parannetaan sentti sentiltä, ja aikaa kehitykselle on runsaasti. – Seiväshypyssä on mahdollista tehdä tosi pitkäkin ura, kun suoritus on niin taitopainotteinen. Myös se kiehtoo paljon, että tässä lajissa kaikki ei ole muutamassa vuodessa ohi, Suomen mestari summaa.

TOMMIN TIE VEI LENTOPALLOILUN HUIPULLE TEKSTI HANNELE NORJA KUVAT CALCIT VOLLEY, SAVO VOLLEY

TOMMI SIIRILÄ EI OLE LASKENUT KUINKA MONESTA ERI MAASTA HÄNELLÄ ON OLLUT PELIKAVEREITA. VIIMEISEN REILUN KYMMENEN VUODEN AIKANA HÄN EI OLE PELANNUT YHDESSÄKÄÄN SEURAJOUKKUEESSA, JOSSA OLISI OLLUT VAIN KOTIMAISIA PELAAJIA. Lentopallovalmentaja Ari Perämäki Nurmosta oli kuullut alajärveläisestä 7-luokkalaisesta pitkästä nuoresta miehestä, joka pelasi jääkiekkoa, pesäpalloa ja lentopalloa. Pian Alajärven Ankkurien kasvatti Tommi Siirilä istui vanhempiensa kyyditsemänä Nurmon liikuntahallin pihassa ja mietti

jännittyneenä, pitäisikö sittenkin lähteä takaisin kotiin. Pelko ja jännitys osoittautuivat turhiksi. – Ikäluokka oli lentopallon Suomen kärkeä, mutta sekä pelaajat että erityisesti valmentaja ottivat minut todella hyvin

vastaan, Siirilä muistelee. Vanhempien kuljetusurakka Alajärveltä Nurmoon alkoi. – Pelasin tuolloin vielä jääkiekkoa, joten joka ilta oli treenejä, Siirilä sanoo. Jo seuraavana vuonna, kahdeksasluokkalaisena, Siirilä treenasi sekä Nurmossa

» Tommi Siirilää eivät yksilölajit ole ikinä kiinnostaneet. Hän on omien sanojensa mukaan ”niin joukkuepelaaja, kuin vain olla voi”.

että Kuortaneella pari vuotta vanhempien kanssa juoniorimaajoukkueessa.

TAIDOT KEHITTYIVÄT 13-vuotiaana Siirilä pelasi ensimmäisen kerran poikien maajoukkueessa. – Taidot kehittyivät nopeasti. En ymmärtänyt ensin pelipaikoistakaan mitään, mutta imin tietoa joka puolelta, Siirilä toteaa. Vanhempien kuljetushommat loppuivat, kun Siirilä lähti opiskelemaan Kuortaneen urheilulukioon. Sieltä käsin aukesi myös peliuran uusi polku. – 18-vuotiaana pääsin Kokkolan Tiikereiden liigajoukkueeseen. Vaikka joukkue ei mainittavaa menestystä saavuttanut, pitää Siirilä tuota ajanjaksoa tärkeänä. – Pääsimme Kermisen Laurin kanssa näytille, pelaamaan koko ajan. KUNNIA-ASIALLA JA SYDÄMELLÄ Ensimmäisen A-maaottelunsa Siirilä pelasi keväällä 2012. Sittemmin niitä on kertynyt noin 150 lisää.

– Maajoukkueessa pelataan sydämellä. On kunnia-asia päästä edustamaan Suomea. Viime vuoden Tampereen EM-kisoja Siirilä muistaa lämmöllä. – Se oli parasta mitä voi olla. Harjoittelu alkoi toukokuussa ja joukkue oli koko kesän yhdessä. Kaikkien katseet olivat palkinnossa, Siirilä muistelee. – Turnaus on yksi hienoimmista, missä olen pelannut ja minkä tulen aina muistamaan. Ainut mikä jäi harmittamaan, oli peli Hollantia vastaan. Se olisi ollut voitettavissa. Parhaimmat muistot seurajoukkueista Siirilä toteaa jääneen Kokkolan Tiikereistä ja siellä voitetusta Suomen mestaruudesta. – Se joukkue oli kaikin puolin loistava.

HAAVEENA ULKOMAAT Ennen toteutumista Siirilällä oli ollut jo vuosia haaveena päästä pelaamaan ulkomaille. – Ensimmäinen sopimus tuli lopulta nopeasti ajankohtaiseksi syksyllä 2016. Siirilä on tehnyt ulkomailla ollessaan

aina vuoden sopimuksia. – Ulkomaisen pelaajan odotetaan tarjoavan aina sellaista vahvistusta mitä joukkue ei omiltaan saa, Siirilä tiivistää. Maailmalla pelatessa viihtyvyyteen vaikuttavat niin joukkuekavereiden kielitaidot, lähinnä englannin, sekä muut käytännön elämään liittyvät asiat asunnosta autoon. Suurta jännitystä Siirilä ei koe ulkomaille lähtiessään kokeneensa. – Kyllä se Nurmon liikuntahallin pihalla nuorena koettu jännitys on edelleen peliurani jännityksistä kärjessä, Tommi Siirilä naurahtaa.

LENTOPALLON HUIPULLA Ranskan, Italian, Itävallan ja Saksan jälkeen Siirilä siirtyi pelaamaan Sloveniaan. – Italiassa oli, ja on tälläkin hetkellä, maailman kärkijoukkueita. Oli mielenkiintoinen kokemus päästä näkemään mitä maailman huipulla lentopallossa tapahtui, Siirilä sanoo. – Myös paineet siellä ovat kovat. Joka peli ja joka ilta pitää tulla tulosta.

TOMMI SIIRILÄ: • Kasvattajaseura: Alajärven Ankkurit

» – On ollut mielenkiintoinen kokemus päästä näkemään mitä maailman huipulla lentopallossa tapahtuu, kertoo Tommi Siirilä. – Paineet siellä ovat kovat. Joka peli ja joka ilta pitää tulla tulosta. Vaihtoehtona ovat potkut.

– KYLLÄ SE NURMON LIIKUNTAHALLIN PIHALLA NUORENA KOETTU JÄNNITYS ON EDELLEEN PELIURANI

• Pelasi juniorina lentopalloa Nurmon Jymyssä ja Seinäjoki Lentiksessä, pesäpalloa Alajärven Ankkureissa. • Poikien lentopallomaajoukkueessa mukana kahdesti EM-lopputurnauksessa. • Mestaruusliigassa 2011 – 2016: Kokkolan Tiikerit, Pielaveden Sampo ja Kokkolan Tiikerit. • 2016 – 17 Ajaccio, Ranska, voitti Ranskan Super cupin.

JÄNNITYKSISTÄ KÄRJESSÄ, SIIRILÄ NAURAHTAA.

• 2017 – 18 Sir Volley Perugia, Italia. Vaihtoehtona ovat potkut. Saksan liigassa pelannutta itävaltalaisjoukkuetta Siirilä muistelee niin ikään hyvillä mielin. – Joukkueessa pelasi tuolloin 12 ulkomaalaista. Sloveniassa korona vaikutti niin pelitahtiin kuin elämisen rytmiin yleensä. – Aloitin siellä syyskuussa 2019 ja huhtikuussa palasin Suomeen. Kesä meni maajoukkuehommissa, kunnes palasin taas Sloveniaan.

PAIKKA LUNASTETTAVA Tulevan kesän Siirilä harjoittelee taas maajoukkueen kanssa. – Kesäkuussa alkavat leirit Kuortaneella. Paikka maajoukkueeseen lunastetaan joko vuosi uudestaan. Siirilä on toiveikas. – EM-karsinnat alkavat elokuun alussa. Peleistä pari kolme pelataan myös Suomessa. Pelipaikkakunnat eivät ole vielä tiedossa, mutta Siirilä toivoo yhtä peliä pelattavaksi myös Seinäjoella.

• 2018 – 19 Vammalan Lentopallo, Suomen mestaruus, valinta Mestaruusliigan kauden tähdistöjoukkueeseen. • 2019 – 20 itävaltalainen Hypo Tiro Alpenvolleys Haching saksalaisessa Bundesliigassa. • 2020 – 21 Savo Volley, Kuopio • 2021 – Kamnik Calcit Volley, Slovenia, voitti edelliskaudella Slovenian cupin. • Kolme Suomen mestaruutta.

EI SUURIA MURHEITA 203 senttiä pitkä Tommi Siirilä on uransa aikana välttynyt vakavimmilta vammoilta. – Kantapää on operoitu kerran, mutta mitään monen kuukauden sairasteluja ei ole kohdalleni osunut, Siirilä iloitsee. – Kun satakiloinen hyppii noin 180 hyppyä illasta toiseen, ovat nilkat ja polvet tietysti lujilla. Kesällä 29 vuotta täyttävä Siirilä aikoo vielä jatkossakin pelata lentopalloa. – Jos terveys niin sallii. – Tiedostan kyllä sen, että pelipaikallani keskitorjujana ei kovin vanhaksi asti pelata. Hidastuvilla jaloilla ei pärjää, Siirilä myöntää.

Hän toteaa oman ikäisillään pelaajilla olevan jatkuvasti kipuja. Niihin on pakko sopeutua ja niitä pitää sietää. – Tästä hommasta pitää muutenkin tykätä. Maajoukkue- ja sarjajoukkuevelvoitteiden välissä kotona ehtii olla viikon verran. Kansainvälisissä seurajoukkueissa Siirilä on oppinut paljon uutta, ja näkemään myös sen, miten muut maailmaa näkevät. Kiinnekohdat ovat kuitenkin kotimaassa ja niitä on useampia. – Tyttöystäväni asuu koiramme kanssa Savonlinnassa. Äiti ja isä asuvat Alajärvellä ja käyn siellä aina kun ehdin. Lehtimäen mökillä käydään myös.

TEKSTI: HANNELE NORJA KUVA: JANI VUORELA

“MONITOIMIHALLISSA PELATTIIN MAHTAVA OTTELU” PANU PITKÄNEN KERTOO KOTIUTUNEENSA AKAASEEN ”JOLLAIN TAVALLA”. KOTISEUTUHENKISYYDEN KYTEE TAKARAIVOSSA KOKO AJAN.

LENTOPA LL MIEHEM OMAAILMAME LLA

JANI VUORELA

Maajoukkueura ei ole Panu Pitkäsellä enää päällimmäisenä mielessä. – Jos kutsu sattuisi käydä, niin en siitä tietenkään kieltäytyisi. Nyt on kuitenkin päällimmäisenä mahdollisimman korkeat tavoitteet liigatasolla, Pitkänen sanoo. Pitkäsen kahden vuoden sopimusta lentopallon Mestaruusliigaa pelaavassa Akaa-Volleyssa on jäljellä vielä vuosi. – Menneellä kaudella peli alkoi parantua vuoden vaihteen jälkeen. Pitkänen kertoo lentopallouransa suurimman kehitysharppauksen tapahtuneen liigaan siirtymisen jälkeen. – Se oli ensin opettelua ja tunnustelua liigan tavoille. – Kaksi ensimmäistä kautta olivat kehityksen kannalta tärkeimmät, harjoituksiin panostettiin ja eteneminen oli johdonmukaista, Pitkänen sanoo. Maajoukkueessa pelaavia kohtaan

Nyt, kun Sivula, Sauli Sinkkonen ja Voitto Köykkä pelaavat samassa joukkueessa, ei nipistelylle ole ollut enää tarvetta. – Aika pian huomasin, että kaikki me syömme samaa leipää. Toiset vaan lyö kovemmin kuin toiset. Valmentajaansa Olli Kunnaria Pitkänen kehuu vuolaasti. – Kunnari on uransa aikana nähnyt kaikki pallot ja miten ne voivat tulla.

Monitoimihallissa pelattiin

KOTIKENTTÄ SYTYTTI » Panu Pitkänen (oik.) ehti yhteiskuvaan Henna Matintuvan ja Ankkurien Tuomo Haaviston kanssa.

Pitkänen tunsi alkuun suurta kunnioitusta. – Itseään piti nipistää, kun Sivulan Urpo oli ensimmäistä kertaa vastassa verkon toisella puolella, Pitkänen naurahtaa.

Viime vuoden lopulla Alajärvellä pelattu ottelu Akaa-Volley – Kokkolan Tiikerit on jäänyt Pitkäsen mieleen yhtenä vuoden kohokohtana. – Katsomossa oli paljon tuttuja kannustajia, tietenkin myös oman perheen jäseniä, Pitkänen muistelee. Sitä, kuinka kauan peliura vielä jatkuu, Pitkänen ei osaa ennakoida.

TEKSTI: HANNELE NORJA KUVA: ROOSA VILKANEN

TUOMAS PANOSTAA LENTOPALLOILUUN TUOMAS SIIRILÄN SAIRAANHOITAJAOPINNOT ETENEVÄT SOVUSSA LENTOPALLOURAN KANSSA. ROOSA VILKANEN

Tuomas innostui lentopallosta isoveli Tommin ja isosisko Annin mallin mukaan. – Harrastin lisäksi jääkiekkoa, ja totta kai pelasin tuolloin myös pesäpalloa Alajärven Ankkureissa. Tykkään vieläkin käydä lyömässä ja seuraan paljon pesäpalloa, Siirilä toteaa. Lentopallouransa Siirilä aloitti Alajärven Ankkureissa ja pelasi siellä aina C-junioriksi asti. – Siirryin sitten Nurmon Jymyyn. Aloitettuaan opiskelut Kuortaneen urheilulukiossa Siirilä pelasi ykkössarjassa Kuortaneen valmennuskeskuksen joukkueessa ja tuli valituksi myös juniorimaajoukkueeseen. – Maaotteluja mahtoi kertyä lähemmäs 70, Siirilä ounastelee. Siirilä siirtyi lukion neljännelle luokalle Joensuuhun ja pelasi yhden kauden

– Pelatessani ykkössarjaa Lempäälän Kisassa sain myös isompaa vastuuta. Syksystä 2019 asti Siirilä on pelannut Mestaruusliigaa Turun Tovereissa. – Turkuun ajauduin tyttöystävän perässä. Ja tietysti hyvän joukkueen, Siirilä naurahtaa.

PAIKALLISOTTELUT SYTYTTÄVÄT

» Tuomas Siirilä pelaa Mestaruusliigaa Turun Tovereissa.

Joensuun Riennossa. Sen jälkeen pelejä kertyi yhden kauden verran myös Raision Loimussa ja Lempäälän Kisassa. Hän sanoo viihtyneensä kaikissa seuroissa.

Siirilän pelipaikka on yleispelaaja. – Olen panostanut, ja panostan edelleen paljon lentopalloon. Onneksi seuran puolelta on annettu tilaa myös opiskelulle, Siirilä kehuu. Kotiottelunsa TuTo pelaa vuonna 2017 valmistuneessa Kupittaan palloiluhallissa. – Yleisö ei ole täällä ehkä niin fanaattista kuin Akaalla, mutta paikallisottelut Raision Loimun kanssa sytyttävät aina katsojatkin.

Nelimarkka-museo

A J I P M Ä Ä VÄRIKK I P M A A K K I VAUHD N I M M E I A N A A K S O K KUIN

TEKSTI: OSKARI LUOMA KUVAT: NELIMARKKA-MUSEO

Tänä kesänä Nelimarkka-museon valtaavat värikkäät ja pörröiset otukset, jotka avaavat lakeuksien keskelle kurkistusikkunoita vieraisiin kulttuureihin ja pyytävät mukaansa matkaamaan kohti muistojen maita. Kaiken keskellä on valloittava rämäpää Elise, joka seikkailee ympäri maailmaa Pariisia, Venetsiaa ja Marokkoa myöten. Kyseessä on tietysti taiteilija Riitta Nelimarkan hahmokavalkadi, joka saapuu viettämään kesäpäiviä isiensä maille Alajärvelle. Kansainvälistä tunnustusta saavuttanut

taiteilija ja taiteen tohtori Riitta Nelimarkka on Eero Nelimarkan lapsenlapsi; tunnettu väri-ilottelevasta ja hersyvästä, mutta pohjavireeltään sittenkin herkästä taiteesta. Eero-ukki ja Saima-mummo istuttivat nuoreen Riittaan matkustamisen ja kansainvälistymisen siementä lukuisilla Euroopan matkoillaan, josta he toivat kahmalokaupalla pieniä mustavalkokuvia Riitan tutkittavaksi. Eero Nelimarkka oli näes paljon muutakin kuin lakeuden tulkki; hän oli maailmaa nähnyt ja Pariisin läpikolunnut modernisti, joka

oli ainaisen kiinnostunut vieraista kulttuureista ja uusista vaikutelmista. Riitta Nelimarkan omanlainen, jäljittelemätön taide kiinnittyy tähän jatkumoon ja on kunnianosoitus elämän moninaisuudelle, värikkyydelle ja hauskuudelle. KORKEAN TASON MATALAN KYNNYKSEN MUSEO Tuokio taiteen parissa on kuin virkistävä pulahdus järvessä, vapaana arjen painolasteista ja uutta virtaa saaneena. Eikä taide ole ainoa syy poiketa, voikin lähteä ystävän kanssa jäätelökahveille kaupungin ehkä parhaalle aurinkoterassille. Museo on lapsiperheille erinomainen pyöräilyretkikohde, jonne pyöräilee Alajärven keskustasta noin 20 minuutissa turvallista pyörätietä pitkin. Perillä odottaa normaalista

RIITTA NELIMARKKA – ELISE TRAVELS (7. 5. – 18. 9.2022) EERO NELIMARKKA – POHJANMAA JALKAIN ALLA. PYSYVÄISNÄYTTELY.

KESÄKAHVILA JEMMA KUTSUU KESÄKAHVILAN ERIKOISPÄIVÄ on 15.5. klo 12 – 15. Silloin museon pihalla kaikkea yllättävää ja karnevaalimaista: musiikkia, taidetta, lemmikkieläimiä, pihakirppistä yms. Kahvilassa tarjolla laadukas suolainen sekä makeat frappe, pirtelö ja hittituote NELIMARKKALEIVOS, joka on valmistettu kondiittorin koulutuksen saaneen Eero Nelimarkan ohjeiden mukaisesti. Kesäkahvilapassilla joka kuudes pirtelö ilmainen!

Kahvila auki 7.6.–30.7. tiistaista lauantaihin klo 11–17. 54

» Alajärven suurmiehet. Kuvassa vasemmalta: Tuore museolehtori Oskari Luoma, Alvar Aalto ja Eero Nelimarkka.

katukuvasta aika tavalla poikkeava valkoisena hohtava rakennus, jonka pihamaalla Antti Maasalon leikkisät veistokset pyörivät tuulessa. Vanhan kivinavetan paikalle rakennettu museorakennus kätkee sisäänsä avaria tiloja ja kapeita käytäviä, yllättäviä portaikkoja ja kutsuvia sohvia pikaiseen hengähdykseen. Rakennus on seikkailullinen ja erinomainen ensimmäinen museokokemus lapselle. Lasten taidepassin avulla pääsee löytöretkelle museon taideaarteiden pariin. Herkät runosielut ja lyyrikot voivat sen sijaan syventyä Eero Nelimarkan maalausten tarkasti tallennettuihin hetken vaikutelmiin. Tunnelmalliset maisemat vievät katselijan hetkessä talvisen pellon laitaan tai keskelle Pariisin illan utua ja muotokuvien henkilöt, sanotaan Alvar Aalto piirus-

tuspaperit kädessään, heräävät kerta kaikkiaan eloon silmien edessä. Kuten kriitikko-taiteilija Sigrid Schauman on aikoinaan kauniisti tiivistänyt: “Ei kellään taiteilijoistamme niin kuin Eero Nelimarkalla ole kykyä esittää valkoista valkoisella”, viitaten tällä Nelimarkan poikkeukselliseen herkkyyteen sävyarvojen ymmärtämisessä. Viime vuonna ensiesiintymisen tehnyt kesäkahvila tekee näyttävän paluun tänäkin kesänä. Kahvila sijaitsee upealla etelään päin antavalla terassilla, josta maisema jatkuu alaspäin viettäen aina Alajärven liplat-

taville laineille saakka. Kesäkahvilaan kierretään suoraan pihan kautta, joten siellä voi piipahtaa myös ilman museokäyntiä. Tänä vuonna kesäkahvilan aukiolo laajenee myös lauantaille suuren kysynnän vuoksi. Nyt on lupa heittää vapaalle, herkulliset frappet ja pirtelöt odottavat.

Antti Maasalo

Ä Ä T T Y Ä K I O V A O L A V N I O V A T I R MONIN E

TEKSTI HANNELE NORJA, KUVAT ANTTI MAASALO

TAITEILIJA ANTTI MAASALO HYÖDYNSI VIDEOANIMAATIOITA TAITEENTEOSSAAN JO 1980-LUVULLA. HÄNEN TEOKSENSA PERUSTUVAT TIETOKONETAITEEN LISÄKSI EDELLEEN KUVANVEISTOON SEKÄ VIDEO-, VALO- JA LASERTAITEESEEN. Verrattuna taiteentekemisensä alkutaipaleeseen Antti Maasalo iloitsee tämän päivän ilmaisun vapautumisesta. – Enää ei keskitytä siihen mikä on taiteen väline, vaan siihen mitä välineellä halutaan ilmaista. Mitään tekotapaa tai materiaalia ei karsita pois, Maasalo sanoo. Lehtimäkeläisen Maasalon ensimmäinen näyttely pystytettiin vuonna 1962. Sen jälkeen näyttelyjä on ollut lukematon määrä, ulkomailla reilut 70. NÄYTTELYJÄ MYÖS NETISSÄ Maasalo on tehnyt jo 1980-luvulta alkaen

teoksissaan videoanimaatioita. – Videoilla pystyy kuvaamaan suunnitellun työn, myös paikalleen asennettuna. Töitä ei enää tarvitse aina kuljettaa ateljeesta ulos esittelyjä varten, Maasalo kertoo. – Pienoismalleja tarvitsee tehdä enää hyvin harvoissa tapauksissa. Maasalolla on ollut näyttelyjä esillä myös netin kautta. – Unkarin Budapest ja Eger olivat yhteydessä hallinäyttelyyn Lehtimäellä. Samoin olivat näyttelyt Retretissä, Töölönlahdella ja Tytyrin kaivoksessa. Kaikki oli nähtävillä keskusteluyhteyksineen, Maasalo muistelee.

» Hehkutettua teräslevyä, peilejä, putkia, erilaisia tankoja ja valoa yhdistettynä videotaiteeseen. Niistä taiteilija Antti Maasalon luo omaa taidettaan.

» Vasemmalta: Revontule, Vantaa Aviapolis 2020 – Oodi vedelle 2005, Kerava – Tilafantasioita, Retretti 2005 – Teosesittelyä Kultarannassa vuonna 2012.

LASERLEIKKAUS MAHDOLLISTAA Kotonaan Lehtimäellä Antti Maasalolla on niin työtilat, varasto kuin ateljee. – Tilat ovat toimivat, sillä ne rakennettiin varta vasten tämän tyylisen kuvanveiston tekemistä varten. Taiteilijan työtä helpottaa myös kodin lähellä sijaitseva laserleikkaamo, joka saa Maasalon suunnittelemat piirustukset työstöä varten sähköpostilla. Kehittynyt laserleikkaus on avartanut myös taiteenteon mahdollisuuksia. – Pystyn tekemään entistä hienojakoisimpia teoksia. Laserleikkauksen jälki on nykyään niin hienoa, että jälkihiontaa ei juurikaan tarvitse tehdä.

Tärkeimmäksi työvälineekseen Maasalo mainitsee kuitenkin valon. – Sitä voi teoksissa käyttää niin monin eri tavoin. LUONTO INSPIROI EDELLEEN Viimeisimpinä Maasalon töitä julkisil-

LEHTIMÄEN NÄYTTELY- JA ATELJEETILAT SEKÄ VEISTOSPUUTARHA OVAT KESÄAIKANA AVOINNA RYHMILLE TILAUKSESTA JA VIIKONVAIHTEESSA KOTISEUTUJUHLAN AIKANA. WWW.ANTTIMAASALO.FI

le paikoille on pystytetty Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan uuteen sisääntuloaulaan sekä Lehtimäen Taimelan koulun pihalle koulun 150-vuotisjuhlan yhteydessä. Alajärvellä Maasalon teoksia on nähtävillä lähes jokaisessa kaupungin kiertoliittymässä valtatien liittymästä alkaen. Tänä vuonna Maasalo osallistuu syyskuun Konstrundan-tapahtumaan sekä loppuvuodesta alkavaan Dimensio-näyttelyyn Tampereella. Näyttely on tulossa myös Tampereen taidemuseoon vuoden lopulla. Kuvanveistäjäliiton kunniajäsen, Antti Maasalo, tekee työtä taiteensa parissa joka päivä ja saa alkuaikojensa tapaan inspiraationsa edelleen luonnosta ja luonnonilmiöistä.

Sari Haapaniemi

S U M E K O K E D I A T N E ERILAIN Ä S S Ö Ö J L I M S I A L A A M TEKSTI HANNELE NORJA, KUVAT JUSSI METSÄPELTO

ALAJÄRVEN LEHTIMÄEN ATELJEEKODISSA EI TARVITSE OSATA PUHUA TAITEESTA. KÄVIJÄN EI TARVITSE RAKENTAA ITSELLEEN TAITEELLISTA KYNNYSTÄ VIERAILLESSAAN VANHAN SUKUTILAN LATOATELJEESSA.

Taiteilija Sari Haapaniemelle oli jo alun alkaen luontaista käyttää värejä. – Värien käyttö on minulle helppoa, ja väriyhdistelmät syntyvät helposti, Haapaniemi toteaa. Tänä vuonna Haapaniemi viettää yhdeksättä kesää Alajärven Lehtimäen ateljeekodissa. Näytteillä olevat taulut vaihtuvat vuosittain ja kävijämäärät ovat lisääntyneet.

SARI HAAPANIEMI • Taideteollisen korkeakoulun opintoja 1997–2000. • Alajärven kaupungin kulttuuripalkinto 2016. • Teoksia useissa yksityisissä ja julkisissa kokoelmissa Suomessa ja ulkomailla. • Ateljeet Alajärvellä, Vaasassa ja Helsingissä. • Kansainvälisiä näyttelyitä USA:ssa, Ranskassa Ruotsissa ja Espanjassa. • Lukuisia yksityis- ja yhteisnäyttelyitä kotimaassa. • Mukana Taidemessuilla: Helsinki 1997–2008, Tampere 1997–2005, Turku 1998-2004, Oulu 2003– 2007. ALAJÄRVEN LEHTIMÄEN NÄYTTELY ON AVOINNA 1. – 31. 7. KLO 12–17 JOKA PÄIVÄ.

TUNNELMAT SÄILYVÄT VUOSIA Haapaniemellä on työskentelytilat niin Vaasassa kuin Helsingissä. Osa maalauksista syntyy myös Espanjassa. – Viime syksynä työskentelin Madeiralla. Siellä maalaamani akvarellit ovat tänä vuonna esillä Lehtimäellä. – Ulkomailla maalatessa tauluistani tulee erilaisia Suomessa maalattuihin verrattuna. Pidän kovasti ulkomailla työskentelystä, Haapaniemi myöntää.

Haapaniemi sanoo tauluihinsa jäävän aina paljon omaa mieltään, tunnettaan ja tekemisen hetkeä. – Kymmeniä vuosia vanhoja tauluja katsellessani saatan hyvin muistaa maalaushetken tunnelmat. Hän iloitsee palautteesta, kun asiakkaalla vuosia ollut taulu herättää omistajassaan uusia ajatuksia. – Mikä tahansa taideteos on onnistunut, jos siitä löytää vuosien jälkeen jotain uutta, Haapaniemi toteaa. JOKA PÄIVÄ KUUKAUDEN AJAN Vanha maatilamiljöö tarjoaa vierailijalle gallerianäyttelyistä poikkeavan kokemuksen. – Täällä ei tarvitse osata puhua taiteesta. Täällä ei tarvitse pönöttää, Haapaniemi naurahtaa. – Gallerioiden taidenäyttelyiden ohi kulkeneet sanovat tänne tulon olevan helppoa. Haapaniemi itse pitää antoisana tavata vierailijoita koko kuukauden ajan, ilman työnteon kiireitä. – Täällä käy vierailijoita niin omalta paikkakunnalta kuin muualta maasta. Ulkomaiset vieraatkin ovat tänne hiekkatien varrelle löytäneet, Haapaniemi iloitsee. – Ja erityisesti heille tämä on iso elämys. Ripustuksessa Haapaniemi käyttää hyväksi näyttelytilan, vanhan ladon, korkeutta. – Ripustamme mieheni Arin kanssa taulut kahteen kerrokseen, omannäköisellämme tavalla. Ripustus on runsas. Asiakkaan niin halutessa Haapanie-

» Sari Haapaniemi käyttää maalatessaan niin öljy- kuin akryylivärejä, mutta maalaa myös akvarellejä. Niitä kaikkia on runsaasti esillä Lehtimäen ateljeekodissa joka päivä koko heinäkuun ajan.

mi esittelee valittua taulua myös erikseen, muista irrallaan. – Ihmisillä on parina viime vuotena ollut kova kulttuurin tarve, Haapaniemi toteaa.

Taidepuutarha rönsyilee Lehtimäen ateljeekoti on rakennettu Sari Haapaniemen puolison, Ari Haapaniemen, suvun vanhoille tiluksille. – Tila on ollut suvun hallussa aina vuodesta 1648 asti, Haapaniemi sanoo. – Päärakennus on valmistunut vuonna 1900, mutta ulkorakennuksen hirsistä on löytynyt vuosilukukaiverrus 1748. Sisätiloissa olevien näyttelytilojen lisäksi Haapaniemet ovat rakentaneet pihapiiriin puolen hehtaarin taidepuutarhan. – Työt vanhassa pellossa aloitti kaivinkone. Sittemmin istutimme multa-alueet täyteen taimia. Nyt se on rönsyilevä ja villi puutarha, Haapaniemi toteaa. Puutarhassa on kasvien lisäksi Haapaniemen lähinnä kierrätysmateriaaleista valmistamia veistoksia.

» Ari ja Sari viihtyvät ateljeekodin villissä ja rönsyilevässä taidepuutarhassa.

» Valmis alumiiniprofiili tulee puristimesta ilmajäähdytettynä venytykseen. Sitten profiilit katkotaan määrämittaan ja laitetaan vanhennusuuniin. Vanhennusuunista valmis profiili lähtee automatisoituun välivarastoon ja siitä mahdollisen pintakäsittelyn jälkeen pakkaamon kautta maailmalle.

MÄKELÄ ALU LUOMA-AHOLTA KAIKKIALLE TEKSTI JA KUVAT JUSSI METSÄPELTO

ALAJÄRVEN LUOMA-AHO ON KUIN VALTIO VALTIOSSA. JA MÄKELÄ ALU VIELÄ VALTIO SEN SISÄLLÄ. SEN VAIKUTUKSET OVAT KAIKKIALLA, MUTTA LIIAN ILMEISENÄ SE MYÖS UNOHTUU. ALAJÄRVEN JA VIMPELIN RAJALLE SIJOITTUVA “ALUMIININMÄKI” ON SUOMEN SUURIMPIA ALUMIINIKLUSTEREITA, JOKA ON LIIAN HELPPO UNOHTAA OMAAN YLHÄISYYTEENSÄ ROUTE 68:N VARTEEN. 58

Kun yritys kasvaa riittävän isoksi, siitä tulee instituutio. Mäkelä Alu on niin merkittävä pala Alajärveä, henkisesti ja fyysisesti, että se helposti jää itsestäänselvyydeksi. Jos Alajärven keskustassa kysytään satunnaiselta henkilöltä, mitä Mäkelä Alu tekee, yksiselitteinen vastaus voi olla hieman tiukassa. Todennäköisesti vastaus olisi kutakuinkin “eikö ne tee niitä rohviilia, alumiinirohviilia. Kaikennäköstä listaa ja sellasta.” Mäkelä Alun lopputuotteet ovat niin laajalla ympärillämme, että on hankalaa nähdä metsää puilta. Yritetään silti.

KAIKKI LÄHTEE PÖLLISTÄ Kahden ja puolen tonnin painoinen raaka-alumiininippu nostetaan rekan kyydistä isolla trukilla. Kolmen henkilön logistiikkatiimi on kiintoisa osa Mäkelä Alun tuotantoa, sillä he ovat ensimmäisiä ja viimeisiä henkilöitä, jotka koskevat alumiiniin tehdasalueella. Logistiikka työskentelee kahdessa vuorossa, viitenä päivänä viikossa. Raaka-aineita tulee sisään noin 5 – 10 rekkalastia viikossa. Kierto on nopeaa, ja raaka-aine matkaa raaka-ainevarastosta puristamoon suhteellisen nopeasti.

PURISTAMOSSA EI OTETA PAINEITA On tavallinen iltapäivä puristamossa. Kävelemme yhdelle kolmesta alumiinin puristuslinjasta. Vieressä kulkeva profiilin venytyslinja tuntuu jatkuvan loputtomiin. Rullilla makaavat, vielä katkomattomat alumiiniprofiilit ovat pitkiä kuin maanantaiaamun ajatus. Lähempänä puristusyksikköä on suuri huuva, joka jäähdyttää ilmalla muotista ulostulevan, noin 500-asteisen alumiiniprofiilin nopeasti. Yksikön vieressä on sinisiä kaappeja, uuneja, joissa muotit lämpeävät. Isot puristamon ohjauskonsolit monenvärisine nappuloineen ovat hienon näköisiä: Kaikkea tässä maailmassa ei vielä ohjatakaan tylsällä mustalla näppäimistöllä. Suuntaamme pieneen taukotupaan, tietysti alumiiniprofiilista rakennettuun lasikoppiin. Kopissa on täyttä vuoron juuri vaihtuessa, kello on kohta kaksi iltapäivällä. Kopissa on jo sen verran matalempi äänitaso, että kuulosuojaimista, laseista ja muista suojavarusteista voidaan kuoriutua ulos. Iso osa porukasta on lähdössä robottikoulutukseen. Tavanomainen tehdashuumori

kukkii, kuten hyvässä työyhteisössä pitääkin. Koppiin jää vain paljasjalkainen paalijärveläinen, Tuomo Paalijärvi, 54. Jokainen Alajärvellä asunut tietää, että paalijärveläisyys on erittäin tärkeä asia mainita. Alajärven kylillä on tarkka arvojärjestys, joka tietysti vaihtelee suuresti sen mukaan, millä kylällä kysellään. Paalijärvi ei taida kuitenkaan missään kyselyssä joutua kovin alas arvoasteikossa, joten jatkamme Tuomon jututtamista hyvillä mielin. – Meillä oli maatila, sen loputtua kaveri sanoi että hae meille Mäkelään töihin. Tänne minä tulin ja aloitin suoraan täällä puristamossa. Tässä on vaihtuvuus aika pientä, ehkä kerran vuodessa tulee uus tyyppi, 14 vuotta talossa ollut Tuomo sanoo. Työvaiheita on paljon, ja koko puristamon työprosessin oppiminen ottaa Tuomon mukaan noin neljä vuotta. Tiimi on kuitenkin hyvä, ja luonnollisestikin aina on osaavaa porukkaa vuorossa, jolta saa apuja. – Usein uraa puristamossa alotellaan tuolta sahalta, jossa profiilit katkotaan määrämittaan. Prosessi menee niin, että “pölli”

» Tuomo Paalijärven mukaan työvaiheita on paljon, ja koko puristamon työprosessin oppiminen saattaa ottaa jopa neljä vuotta. Tiimi on kuitenkin hyvä, ja luonnollisestikin aina on osaavaa porukkaa vuorossa, jolta saa apuja.

» Pystymaalaamossa jopa yli 7-metriset profiilit maalataan pystyasennossa.

» Heidi Kotanen työskentelee maalaamossa. Heidi kertoo tekemistä riittävän – kiireaikoina kahden maalauskaapin pyörittäminen ”käy ihan kunnon työstä”.

eli puristettava alumiiniharkko lämmitetään matkalla puristukseen. tässä on muottiuunit joissa muotit lämmitetään. Kehystäjät kehystää muotit meille tuolla kehystämössä ja tuo ne tänne. Uunista muotit puristimeen ja puristimesta valmis alumiiniprofiili tulee tämän huuvan läpi ilmajäähdytettynä tuonne venytykseen. Sitten profiilit katkotaan määrämittaan ja laitetaan vanhennusuuniin. Vanhennusuunista valmis profiili lähtee sitten automatisoituun välivarastoon ja siitä pakkaamon ja pintakäsittelyn kautta maailmalle. Muotit menevät vaihdon jälkeen huoltoon, jossa ne pestään ja varastoidaan. Muottien säilytys ja huolto on iso osa kokonaisuutta, näitä muotteja on tällä mäellä ihan käsittämätön määrä, Tuomo naurahtaa. Monesti mielletään, että teollisuudessa tehdään pitkiä ajoja ja suuria kappalemääriä. Mutta Mäkelä Alun menestys perustuu juurikin palvelevaan ja tehokkaaseen kumppanuuteen. Laaja kumppanuus ja täsmällinen suunnittelu mahdollistavat isonkin koneiston taipuisan asiakaspalvelun markkinoilla. – Tuotanto on meillä tehokasta. Puristuserät voivat olla joskus melko pieniäkin, jopa sadan kilon eriä puristetaan joskus. Metrin

“pölli” painaa noin 90 kiloa. Oikein ohutta listaa siitä voi tulla parhaillaan 300 metriä. Muotin ja ajoerän vaihto vie muutaman minuutin, oikein tiuhana päivänä meillä voi olla jopa 27 eri ajoa yhdessä vuorossa, Tuomo laskeskelee. Varsin simppelin oloista muutamassa lauseessa kuvattuna. Tämä kaikki ottaa kuitenkin miltei 300 työntekijää, kymmeniä tuhansia neliöitä hallitilaa, valtavan määrän työvaiheita ja erilaisia koneita monessa hallissa ja useassa linjastosssa. Alumiiniprofiili on tuote, joka on helppo mieltää vain listaksi tai putkeksi, mutta todellisuudessa sitä on kaikkialla ympärillämme. – Ovi- ja ikkunateollisuus ovat todella isoja asiakkaita ja rakentaminen yleensäkin hyvin laajasti. Mutta löytyyhän meidän tuotetta joka paikasta traktoreista kaivoskoneisiin. Meiltä suoraan ulkomaille menee tuotannosta noin 35 prosenttia, mutta tietysti lopputuotteita päätyy jatkojalostuksen kautta joka puolelle maailmaa huomattavasti laajemmin, kertoo 11 vuotta talossa työskennellyt henkilöstöpäällikkö Jenni Hautakangas.

TYÖ OPETTAA – JA OSAAJAT Mäkelä Alun tehtaalla on kymmeniä erilaisia työtehtäviä, joista hyvin harvaan on saatavilla

koulutusta. Mukana on valtava määrä vuosikymmenten saatossa syntynyttä, korvaamatonta ammattitaitoa. Tehtaalle onkin kehittynyt tehokas kisälli-oppipoika-tyyppinen koulutustapa, jossa oppi tulee luonnollisesti työn ohessa. Tiimeissä on aina kokeneita ja uusia tyyppejä sopivasti, ja työtehtävät otetaan haltuun pala kerrallaan. – On sinänsä hyvä jos on ymmärrystä ja peruskoulutusta prosessi- ja metalliteollisuudesta, mutta itse työtehtäviin ei ole suoraa koulutusta ole olemassa. Perusopin saa koulusta ja työ opettaa loput, Jenni kertoo. – Jamin (Järviseudun Ammatti-instituutti) kanssa meillä on hyvää yhteistyötä koulutuksessa, heillä on suoraa koulutusta meille. Lisäksi oppisopimuksen sekä harjoittelujen kautta sieltä saadaan meidännäköisiä osaajia suoraan töihin. Siinä mielessä se on vetovoimatekijä koko alueelle, kun tähän on löytynyt hyvä yhteistyö ja räätälöitävissä oleva koulutusputki, Jenni kiittelee. – Meillä on myös mahdollisuus vaihtaa työtä talon sisällä, ja työn kierto on jopa toivottavaa. Itsekin olen aloittanut täällä tuotannossa laadunvalvonnassa, ja nyt olen HR-puolella. Mutta ihan tuotannossakin työn kierto

on kaikkien etu. Ei tarvitse olla samassa hommassa kymmentä vuotta, ja myös talon sisällä osaaminen monistuu, Jenni kertoo.

PINTAKÄSITTELY Mäkelä Alun tuotteista 60 % toimitetaan pintakäsiteltynä. Talossa on neljä pintakäsittelylinjaa: anodisointilaitos, kaksi pulverimaalaamoa Luoma-aholla ja yksi Etelä-Suomessa, Voikkaalla. välivaraston yhteydessä. Askeleemme suuntaavat pulverimaalaamoon, joka tehdasalueella tunnetaan paremmin “pystymaalaamona”. Nimi tulee siitä, että jopa yli 7-metriset profiilit maalataan pulverimaalaamossa pystyasennossa. Linjasto on vaikuttavan näköinen. Linjalla pystyasennossa hitaasti lipuvat profiilit luovat korkeaan halliin hi-tech-vaikutelman, vähän niinkuin tieteiselokuvissa. Maalauspisteellä ohjataan automatisoidun pulverisuihkutuksen toimintaa. Maalaamo pyörii kolmessa vuorossa, käytännössä yötä päivää vuoden ympäri. Jouluna ja juhannuksena pidetään pieni tauko. – Meitä on seitsemän henkeä vuorossa. Tässä maalaamossa hoidetaan maalausta, tuolla linjan alussa profiilit ladataan linjalle ja

» Korkeavarastossa robotit hoitavat kaiken tavaraliikenteen hyllyjen välillä.

uunin jälkeen on pakkaamo, kertoo 3,5 vuotta maalaamossa työskennellyt Heidi Kotanen. Kahden maalauskaapin pyörittäminen käy kiireaikoina ihan kunnon työstä. Valtavan värivalikoiman hallinta on tarkkaa puuhaa, ja asioiden ulkoa oppiminen vie aikaa. Itse tekniikan ja työvaiheiden opettelu ei Heidin mukaan ollut työlästä. – Aika äkkiä perusasiat kyllä oppi. Minä olin kova kyselemään, ja sanoisin kaikille uusille että kannattaa kysellä paljon. Mulla oli todella hyvät perehdyttäjät, meitä oli kolme maalaria ja minä sain opetella ihan huipputyyppien kanssa. – Työ on mielekästä ja tekemistä riittää koko ajan. Erät ajetaan kahdessa maalauskaapissa, josta toista puhdistetaan sillä välin kun toinen maalaa. Kiireisenä päivänä voi olla jopa yli 40 värinvaihtoa. Silloin on kyllä ihan mukava, että me vaihdetaan yleensä maalaria vuoron puolivälissä. Jos en maalaa, niin olen tuolla lataamassa profiileja linjalle tai sitten

pakkaamassa. Monipuolisuus on tässä työssä plussaa, Heidi kertoo.

MAALAUSKAAPISSA Pulverimaalaamon suihkutuspäät etenevät vauhdilla profiilin päästä toiseen. Heidi tyhjentää värijauhetta isoihin säiliöihin. Maalauskaapin puhdistusvaiheessa käytetään tehokasta kasvot peittävää raitisilmamaskia, mutta muissa vaiheissa suojaimia ei tarvita. – Positiivista pulverimaalauksessa on se, että maali ei juurikaan haise. Maalaamossa on ihan miellyttävää olla, Heidi jatkaa. Jatkuvasti liikkuvan kuljetinlinjan nopeus on ajoitettu niin, että profiili viettää 200-asteisessa uunissa hitaasti liikkuen noin 20 minuuttia. Uunin jälkeen profiilit matkaavat kääntöpöydälle, jossa linjasto luovuttaa profiilit pystyasennosta vaakakuljettimelle. Kuljettimelta profiilit niputetaan kuljetushäkkeihin oikeankokoisissa erissä. Siitä profiilin matka jatkuu korkeavarastoon.

» Logistiikkahallista lähtee parhaimpina viikkoina puoli miljoonaa kiloa profiilia maailmalle. Juho Ylipiha kuuluu tiiviiseen kolmen hengen tiimii, jossa yhteishenki on hyvä.

» Logistiikkahallissa on kaksi lastausmonttua, jota operoidaan kattonostureilla. Osa lastataan myös trukilla ulkosalla. Juho Ylipiha esittelee trukkitaitojaan.

Korkeavarasto oli jo syntyessään iso juttu, ja siitä puhuttiin Alajärvellä paljon 2000-luvun alussa. Täysin robotisoitu, 18 metriä korkea varasto pitää sisällään 3 600 hyllypaikkaa. Varastoon ei ihmisellä ole mitään asiaa, sillä robotit hoitavat kaiken tavaraliikenteen hyllyjen välillä. Mäkelä Alun profiilit säilytetään ja liikutellaan aina varta vasten suunnitelluissa häkeissä, joissa ne toimitetaan myös vakioasiakkaille. Häkit ovat pinottavia, ja niiden käsittely on helppoa. Robotisoitu varasto on Mäkelä Alun logistiikan keskus, ja se takaa tehokkaan palvelun asiakkaille.

500 000 KILON MIES – Vaihtuvuus on meillä tosi pientä, nämä tehtävät vaativat aika hyvää hahmotuskykyä. Jo pelkästään kuorman teko tai korkeavaraston hallinta pitää sisällään aika paljon ajatustyötä ja hahmotuskykyä, kertoo 28-vuotias Juho Ylipiha logistiikkahallista. Mies on ollut talossa noin 10 vuotta, josta viimeisen 5 – 6 vuotta logistiikassa. – Vuoro lähtee sillä, että suunnitellaan lastauksia, järjestellään pihaa ja aletaan ottaa tavaraa alas korkeavarastosta lastausta varten. Sovitaan kuka menee ulos, ja kaksi miestä jää tähän sisälle lastaamaan kotimaan ja ulkomaan monttuihin. Meillä on tässä kaksi lastausmonttua, joita operoidaan kattonostureilla, ja

osa lastataan trukilla ulkosalla. Sisällä olevat miehet hoitavat myös tavaran alas korkeavarastosta, Juho jatkaa. Kolmen miehen työvuoro on tivis ja henki on hyvä. – Mukavaa hommaa, helppoa kun on hyvä tiimi ja huumori lentää. Sen mitä tässä ehtii toisia nähdä, aika kiireistähän tämä välillä on. Mutta sama porukka on ollu tässä pitkään, sekin kertoo varmaan että talossa on aika hyvä olla. Tulikohan uusi kaveri porukkaan viimeksi kolme vuotta sitten, Juho laskeskelee. – Me mitataan lähtevää tavaraa viikkotasolla. Hyvällä viikolla voi lähteä puoli miljoonaa kiloa alumiiniprofiilia maailmalle.

LÄKKIPELLISTÄ ALUMIINIIN Alumiini tuli mukaan Mäkelän peltitehtaan kuvioihin verrattain myöhään, ensimmäinen alumiinipuristuslinja avattiin 90-luvun alussa. Yritys oli tuolloin jo yli 50-vuotias, tuotanto on aina muuttunut markkinatarpeen mukaan läkkipellistä kattopellin kautta alumiiniin. Tällä hetkellä alumiiniprofiilia lähtee maailmalle yli 20 miljoonaa kiloa vuodessa. Vuosikymmenten aikana kehitetty tehokkuusajattelu, nopea reagointi markkinoihin ja hyvä, kokonaisvaltainen palvelu siirrettiin aikanaan myös alumiinipalvelubisnekseen. Tämän päivän näkökulmasta syntyi aikaansa edellä oleva

alumiinituotantokokonaisuus, joka vastaa asiakkaan tarpeisiin kilpailijoitaan pidemmälle. Mäkelä Alun palvelurakenteessa on osia, joiden toteutuksesta monella teollisuudenalalla haaveillaan vielä 10 vuoden päästäkin. Yksi avaintekijä Mäkelä Alun menestyksessä on kumppanuus. – Meillä on asiakkaita, joille toimitetaan pintakäsiteltyjä tuotteita jopa kolmen päivän toimitusajalla. Tietysti tällainen vaatii tiivistä kumppanuutta molemmin puolin, mutta se on mahdollista. Se kertoo olennaisen nykypäivän tehokkaasta toimintamallista, Jenni Hautakangas kertoo. – Materiaalivirtojen hallinnan, monipuolisen pintakäsittelyn ja pitkälle kehitettyjen varastointipalveluiden viedyn palvelun kautta me ollaan todella syvässä kumppanuudessa asiakkaan kanssa. Ei voi unohtaa ympärillämme olevaa alumiiniklusteria, yhteistyöyrityksiä, joiden kautta saadaan meidän profiileista työstettyjä komponentteja todella joustavasti. Yhteistyö pelaa saumattomasti, asiakas saa pitkälle vietyä palvelua yhdestä osoitteesta, Jenni jatkaa.

TYÖTÄ TARJOLLA MONIPUOLISESTI Mäkelä Alun tuotanto automatisoituu jatkuvasti useassa vaiheessa. Puristamossa Tuomo Paalijärvi kertoi puristusmuottien kulkevan lähitulevaisuudessa muottihuollosta puristamoon automaattisesti robottilinjaa pitkin. Ainoa keino pysyä kehityksessä mukana on kehittyä. – Kasvu on ollut tasaista. Vielä muutama sitten meillä kolkuteltiin 250 työntekijän rajaa, nyt taitaa jo 300 mennä rikki, Jenni laskeskelee. Työntekijöiden tarve on kova automatisoinnista huolimatta. – Se meillä on täällä mukavaa, että avoimista työpaikoista tiedotetaan isosti myös talon sisällä. Työn kierto on hyvä juttu, ja kenenkään ei tarvitse tehdä samaa hommaa vuosikymmeniä jos ei halua. Vaikka moni kyllä haluaakin, mitäs hyvää vaihtamaan jos porukka on hyvä ja työ mielekästä. Tekijöitä tarvitaan tuotantoon aika laajalla otannalla jatkuvasti, Jenni muistuttaa. Alajärvellä on teollisuuden työpaikkoja hyvin tarjolla nyt ja tulevaisuudessa.

Työtä tarjolla! Alajärvi on kehittyvä kaupunki, myös työnantajana. Meillä työviihtyvyys on hyvä, ja työsuhteet yleensä pitkiä. Jopa niin pitkiä, että nyt väkeä jää eläkkeelle. Haemme tällä hetkellä tekijöitä moniin virkoihin ja työsuhteisiin. Ilmoitamme avoimet työpaikat pääosin kuntarekry.fi -sivuston kautta. Meille voit jättää myös avoimen hakemuksen!

Nyt haemme esimerkiksi: Alajärven kaupunki

Alajärven kaupunki

Sairaanhoitajan toimi

Vastaavan sairaanhoitajan sijaisuus

Lähihoitajan toimet (3)

Hakuaika päättyy 22.4.2022 15:00

Hakuaika päättyy 8.4.2022 15:00

Hakuaika päättyy 30.4.2022 15:00

Alajärven kaupunki

Välinehuoltajan toimi

Nuoriso-ohjaaja

Lähihoitajan toimet (2)

Hakuaika päättyy 2.5.2022 12:00

Hakuaika päättyy 31.12.2023 23:59

Hakuaika päättyy 30.4.2022 23:59

Alajärven kaupunki

Sairaanhoitajan toimi

Hoitajien sijaisuudet

Hakuaika päättyy 24.4.2022 15:00

Hakuaika päättyy 30.4.2022 15:00

Hakuaika päättyy 31.12.2022 18:00

Alajärven kaupunki

Palvelupäällikön virka

Psykologin sijaisuus

Hakuaika päättyy 22.4.2022 15:00

Hakuaika päättyy 18.4.2022 09:00

Lyhytaikaiset koulunkäynninohjaajan sijaisuudet

Alajärven kaupunki

Sijaisia varhaiskasvatukseen

Sairaanhoitajan vuosilomasijaiset

Hakuaika päättyy 31.12.2023 23:59

Hakuaika päättyy 8.4.2022 15:00

Alajärven kaupunki

Suuhygienistin toimi

Lyhytaikaiset opettajan sijaisuudet

Hakuaika päättyy 2.5.2022 12:00

Hakuaika päättyy 31.12.2023 15:00

Hakuaika päättyy 31.12.2022 15:00

katso lisää netistä: www.kuntarekry.fi

Hyvää kesää!