Page 1

Ympäristöopas tapahtumajärjestäjille

Tämä opas on tarkoitettu neuvoksi ja avuksi ympäristöasioiden hoitamiseen tapahtumajärjestäjille. Opas on luotu pääkaupunkiseudun yhteishankkeessa Greening Events (2/2012-6/2014). 1


Sisällysluettelo: Tapahtumapaikka.........................5 Liikkuminen ja logistiikka.............6 Hankinnat ...................................9 Energia.......................................11 Ruoka ja juoma..........................12 Melu...........................................16 Jätehuolto..................................19 Ympäristöviestintä.....................23

2


Ympäristössäsi tapahtuu Pääkaupunkiseudulla on tuhansia tapahtumia vuosittain, voidaan jo puhua tapahtumateollisuudesta. Onkin sanottu että Suomi on tapahtumien luvattu maa, koska väkilukuumme nähden meillä on poikkeuksellisen paljon sekä pieniä että suuria tapahtumia. Tapahtumiin osallistuminen ja niiden järjestäminen on tärkeä osa suomalaisten elämää ja yhä useammin se on myös merkittävää elinkeinotoimintaa. Tapahtumilla on paljon positiivisia vaikutuksia. Ne työllistävät, tukevat paikallistaloutta ja matkailua, luovat kaupunkikulttuuria ja yhteisöllisyyttä. Ne myös lisäävät sosiaalista kanssakäymistä, harrastustoimintaa parantaen ihmisten elämänlaatua. Toisaalta tapahtumilla on myös merkittäviä ympäristövaikutuksia, jotka voi onneksi oikein toimimalla minimoida. Tapahtumien ympäristövaikutuksia aiheuttavat: • Liikenne • Materiaalien

käyttö

• Energiankulutus • Vedenkulutus • Ruoka

ja juoma

• Melu • Maaperän

kuluminen

• Jätevesi • Jätteet • Vaaralliset

jätteet

Vaikka tapahtumat kuormittavat ympäristöä, ne voivat myös oikein järjestettyinä lisätä ympäristömyönteisyyttä ja -tietoisuutta. Tapahtumat ovat meille tärkeitä. Siksi tapahtumien ympäristökuormituksen vähentäminen ja toteuttaminen kestävän kehityksen mukaisesti on tärkeää. Näin varmistamme että elämäämme rikastuttavia tapahtumia on tarjolla jatkossakin. Vuoden 2013 tapahtumarikkain päivä Suomessa oli 6. heinäkuuta jolloin järjestettiin 666 tapahtumaa. Lähde: http://tapahtumainfo.fi/tilasto.php Kuva: Lauri Rotko/Visit Helsinki

3


”SIISTI PAIKKA, SIISTI TAPAHTUMA!”

Makee paik ka! Mullakin o ihan kie li toi len pää llä.

4

Kuva: Simo Karisalo/Helsingin juhlaviikot


TAPAHTUMAPAIKKA Pidetään tapahtumat fiksuissa paikoissa ja paikat siistissä kunnossa. Pitkän päälle siitä hyötyvät kaikki. Tapahtuman ympäristöasioiden hoitaminen alkaa sopivan tapahtumapaikan valitsemisesta. Kaikissa tapahtumissa: • Valitse

tapahtumapaikka joka on hyvin saavutettavissa.

• Valitse

tapahtumapaikka jossa on tarvittava perusta tapahtuman järjestämiselle.

Sisätapahtumissa: • Valitse

tapahtumapaikka jolla on ympäristöjärjestelmä, -ohjelma ja/tai –todistus (esimerkiksi Ekokompassi).

Ulkotapahtumissa: • Suunnittele

tapahtumapaikan käyttö yhdessä alueen hallinnoijan kanssa.

Vinkit: • Varmista

että tapahtuma ei pilaa alueen maaperää, haavoittuvaa kasvillisuutta ja vesistöä.

sellaisille alueille joissa suuren väkijoukon liikkuminen voi pilata luontoa. • Seuraa

maaperän kulumista. Esimerkiksi kova sade saattaa aiheuttaa mutaisuutta ja nurmikko pilaantuu tallaantuessaan. Ohjaa tällöin yleisö tai muut pehmeää pintaa vaurioittavat toiminnot muualle.

• Varmista

että alihankkijat, ruokamyyjät ja työntekijät eivät kaada maahan tai vesiin mitään sopimatonta kuten polttoaineita tai paistoöljyä.

• Huolehdi

loppusiivouksesta tapahtuman aikaisen jätehuollon lisäksi. Älä unohda tapahtuman vaikutusalueen siisteydestä huolehtimista.

• Järjestä

tapahtuma niin, että maaperään tai vesistöön ei saa pääse valumaan potentiaalisia haitallista ainetta!

• Huolehdi

asianmukaisesta kunnostamisesta jos tapahtumasta jostain syystä aiheutuu haittaa luonnolle tai viheralueille. Mahdolliset vahingot on korjattava kaupungin ylläpidon hyväksymään kuntoon.

• Kiinnitä

yleisellä alueella taltat ja rakenteet irtokiinnityksin, ei kiiloja käyttäen.

• Huomioi

painorajoitukset tapahtumissa, joissa käytetään painavaa kalustoa. Pehmeillä pinnoilla ei voi käyttää painavaa kalustoa.

• Suojaa

helposti haavoittuvat luontoalueet esimerkiksi aidoilla. Joskus järkevintä on kokonaan estää pääsy

Heinäkuu on vuoden roskaantuvin kuukausi Helsingissä. Tyypillisiä roskia puistoissa, rannoilla ja teillä ovat erilaiset pakkausmateriaalit ja tupakantumpit. 5


LIIKKUMINEN JA LOGISTIIKKA Logistiikan järjestämisessä olennaisinta on tehokkuus. Hyvästä logistiikasta kiittävät sekä ympäristö että tapahtumabudjetti. Vinkit liikkumiseen: • Valitse

tapahtumapaikka, joka on hyvien ja helppojen kulkuyhteyksien päässä (erityisesti kävely, pyöräily ja julkinen liikenne).

• Kannusta

viestinnässä ja toimenpitein kävelyyn, pyöräilyyn ja julkisen liikenteen käyttöön.

• Tarjoa

turvalliset pysäköintipaikat pyörille.

• Opasta

kävijöitä käyttämään julkisia liikkumismuotoja (esim. kartat, aikataulut). Voit lisätä nettisivuille linkin reittioppaaseen: www.reittiopas.fi.

• Tarjoa julkisen liikenteen lippu osana tapahtuman pääsylippua. • Älä

tarjoa ilmaista pysäköintialuetta yksityisautoilun välttämiseksi.

• Porrasta

pysäköintimaksu auton käyttökapasiteetin

mukaan, jotta tapahtumaan saavuttaisiin mahdollisimman täysillä autollisilla. • Järjestä

erilliskuljetuksia busseilla tai junilla jos tapahtumaan ei ole riittävästi julkisia yhteyksiä.

• Informoi

ajoissa Helsingin seudun liikennettä (HSL) tapahtuman järjestämisestä: infra@hsl.fi. Tarvittaessa HSL lisää ajovuoroja ruuhkien välttämiseksi.

• Selvitä

mahdollisuus osallistujien alennus- tai vapaamatkustuslippuihin HSL:n sivuilta järjestäessäsi kongressia. Muista hakea vapaamatkustus- tai alennuslippuja vähintään 4 kk ennen tapahtumaa.

• Suunnittele

tapahtuma niin, että siihen voi tarpeen mukaan osallistua myös virtuaalisesti. Nykyaikana jo monet konferenssit videoidaan ja niitä voi seurata verkossa.

Tapahtumapaikalle täytyy aina kuljettaa materiaalia kuten rakenteita, jäteastioita, käymälöitä, generaattoreita. Sinne täytyy myös järjestää palveluita ja tarjoiluja. Kuljetusten ympäristövaikutuksiin voi vaikuttaa monin keinoin. Vinkit kuljetuksiin: • Käytä

uutta ja vähäpäästöistä kuljetuskalustoa.

• Opasta

kuljettajia taloudelliseen ajotapaan, joka säästää myös polttoainekuluissa.

• Vältä

turhaa ajoa ja kuljetuskapasiteetin vajaakäyttöä.

• Suosi

lähialueen toimijoita jolloin kulkuvälit lyhenevät ja tuotannon liikenteen vaikutukset vähenevät.

• Suunnittele

kuljetukset huolellisesti ja vältä pistokeikkoja yhdistämällä työtehtäviä saman kuljetuksen varrelle.

6

• Seuraa

kuljetuksien ympäristövaikutuksia pitämällä kirjaa ajetuista kilometreistä.

• Suunnittele

sujuva liikkuminen ja riittävät sekä selkeät kulkureitit (tuotannon liikkuminen, huolto ja yleisö) myös tapahtuma-alueelle.

• Huomioi

että Helsingin rakennusviraston alueilla ainoastaan huoltopysäköinti on mahdollista ja vaatii erillisen suunnitelman. Hyväksytä myös suurtapahtuman rakentamiseen ja purkamiseen liittyvä liikennesuunnitelma: luvat@hel.fi


”TEHOKAS LOGISTIIKKA SÄÄSTÄÄ YMPÄRISTÖÄ JA RAHAA.”

Käytsä usein täällä? Joo

Miten olis kimppakyyti?

Yleisön liikkuminen Suomessa liikenteen aiheuttamat päästöt asukasta kohden ovat Euroopan toiseksi suurimmat (suurimmat päästöt asukasta kohden ovat Norjalla). Myös tapahtumissa liikenne ja liikkuminen ovat lähes poikkeuksetta tapahtuman suurin päästöjen aiheuttaja. 7


Mitä me ille tapahtu u tän festarin jälkeen?

Mä uskon, että meidän jutt u on kestävällä pohjall

a.

8

ESIMERKKEJÄ HANKINNOISTA JOISSA VOIT TEHDÄ YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIÄ JA EETTISIÄ VALINTOJA:

• Paperi • Puu • Astiat • Ruoka ja juoma • Kankaat ja asusteet • Maalit • Puhdistusaineet • Elektroniikka • Kulutustuotteet


HANKINNAT

Tapahtumien ympär

Toimit oikein, kun hankit tapahtumaan sellaisia tuotteita ja palveluita, jotka noudattavat kestävän kehityksen periaatteita. Tapahtuman ympäristövaikutukset syntyvät myös hankintojen seurauksena. Olennaista on huomioida tuotteiden ympäristövaikutukset sekä alihankkijan oma ympäristötyö.

Tapahtumien ympäristöopas

TAPAHTUMIEN YMPÄRISTÖOPA

Ympäristötapahtumien opas

”TAPAHTUMAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET OVAT LUKUISIEN PIENTEN RATKAISUJEN SUMMA.”

Käytä aina hetki miettiäksesi onko hankinta tarpeellinen, voiko sen korvata ympäristöystävällisemmällä vaihtoehdolla ja mitä hankinnalle tapahtuu käytön jälkeen? Vinkit: • Valitse

• Suosi

• Selvitä

• Käytä

tapahtumapaikka jolla on ympäristöjärjestelmä, -ohjelma tai –todistus. myös käyttääkö tapahtumapaikka uusiutuvilla tuotettua energiaa. Jos ei, niin neuvottele miten se olisi mahdollista.

• Valitessasi

alihankkijoita ja palveluita, kuten hotellimajoitusta, pesulaa, painotaloa tai kuljetuksia, selvitä onko yrityksellä käytössä ympäristöjärjestelmä ja ulkopuolisen myöntämä ympäristötodistus (esim. Ekokompassi tai ISO 14001). Pienillä yrityksillä ei välttämättä ole resursseja järjestelmien rakentamiseen, mutta selvitä onko heillä omaa ympäristöohjelmaa. Tiedustele kuljetusliikkeiltä energiatodistusta. on puolueeton takuu tuotteen ympäristöystävällisyydestä. Suomessa yleinen ympäristömerkki on Joutsenmerkki ja toinen tunnettu merkki on EU-kukka.

luomu- ja reilun kaupan puuvillaa vaatteissa ja muissa kangastuotteissa. paperituotteissa kierrätettyjä tai ympäristömerkittyjä vaihtoehtoja.

• Älä

käytä PVC-muovia bannereissa ja muissa muovituotteissa.

• Mieti

hankinnan kuljetusmatkoja. Onko vastaavaa tuotetta tai palvelua saatavilla lähempää?

• Lisää

ympäristömerkeistä: www.ymparisto.fi

• Ympäristömerkki

• Vältä

pesu- ja puhdistusaineissa kemikaaleja ja suosi ympäristömerkittyjä tuotteita.

Vuodessa suomalaiset kuluttavat luonnonvaroja noin 100 tonnia per asukas. Tee kestävistä hankinnoista tuotannon periaate! 9


M채 tunn en t채n tapahtu man energia n!

No kuinka monta kWh ?

10

Kuva: Jussi Hellsten/Visit Helsinki


ENERGIA Energian kokonaiskulutukseen ja ympäristöystävällisyyteen voi vaikuttaa monin keinoin. Energian tarvetta voi useimmiten vähentää, mutta jonkin verran sitä aina tarvitaan. Tyypillisiä energian kuluttajia ovat valaistus, äänentoisto ja erilaiset laitteet.

”TAPAHTUMAN ENERGIANKULUTUKSEEN VOI JA KANNATTAA VAIKUTTAA.”

Vinkit: • Suosi

tapahtumapaikkoja, joilla on käytössä vihreää sähköä.

• Selvitä

mahdollisuudet käyttää verkkosähköä ja tilata vihreää sähköä.

• Käytä

generaattoreissa biopolttoaineita fossiilisten polttoaineiden sijaan.

• Arvioi

tapahtuman sähköntarve kartoittamalla käytettävät laitteet ja niiden sähkönkulutus.

• Suosi

alhaisen energianluokituksen saaneita laitteita. Kodinkoneille myönnetään ympäristö- ja energiamerkkejä. Lisätietoa ekotehokkaista kodinkoneista: www.kuluttajavirasto.fi/ fi-FI/eko-ostaja/kodinkoneet

• Suosi

energiaa säästäviä ratkaisuja valaistuksessa eli energiansäästö- ja LED-lamppuja.

• Vältä

turhaa valaistusta, lämmitystä ja ilmastointia. Varmista viestinnän avulla ettei laitteita pidetä turhaan päällä.

• Kompensoi

tapahtuman aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Lue lisää päästöjen kompensoinnista: www.nordicoffset.fi ja www.ilmastolaskuri.fi

EKOenergia-merkki on ensimmäinen ja ainoa yleiseurooppalainen sähkön ympäristömerkki, joka auttaa kuluttajia tekemään oikeita valintoja monimutkaisilla sähkömarkkinoilla. EKOenergia-merkitty sähkö täyttää EKOenergia-verkoston asettamat kestävyyskriteerit. Lisätietoja: www.ekoenergia.fi 11


RUOKA JA JUOMA

Hyvin mietitty ruoka- ja juomatarjoilu antaa tapahtumavieraalle täyden vatsan lisäksi paremman mielen. Ruokailu edustaa noin kolmasosaa ihmisen hiilijalanjäljestä. Ruoan ympäristövaikutuksiin voi vaikuttaa koko sen elinkaaren ajan eli tuotannossa, kuljetuksissa, säilytyksessä, valmistuksessa ja jätteen käsittelyssä.

”HYVÄÄ TERVEELLISTÄ, TURVALLISTA JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ RUOKAHALUA!”

Ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja ovat: • Kasviperäinen,

lähellä tuotettu ja sesonginmukainen

ruoka. • Luomutuotteet.

Luomumerkki takaa että tuote on luonnonmukaisesti tuotettu.

• Ympäristö-

ja vastuullisuusmerkityt tuotteet. Esim. reilun kaupan merkki takaa että tuote on sosiaalisesti vastuullisesti ja kestävästi tuotettu. Yli 80 % Reilun kaupan tuotteista on myös luomumerkittyjä. Vastuullisuus- tai luomumerkki ei kuitenkaan aina edusta ilmastoystävällistä ruokaa.

12

Kuva: Lauri Rotko/Visit Helsinki

Muista luomu-, kasvis- ja sesonkiruoka sekä reilun kaupan tuotteet tarjoiluja tai ruokamyyntiä suunniteltaessa!


Vertailu elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista CO2-päästöjen kannalta. Kaikki arvot kg CO2 - ekv./kg. (Lähde: ATERIA) (Lähde:VÄHÄHIILINEN VÄHÄHIILINEN ATERIA)

Maito- ja munatuotteet Liha Juusto, 13,0

Sianliha, 3,8

Kananmuna, 2,2

Naudanliha, 20,5

Maito, 1,0 Kana, 2,9 Lohi, 1,3 Vihannekset Kasvihuonekurkku, 4,7

Ruokaöljyt

Kasvihuonesalaatti, 3,7

Oliiviöljy, 1,2 Voi, 6,5 Palmuöljy, 0,3

Kasvihuonetomaatti, 2,7

Kurkku, 2,3

Tomaatti, 0,8

Rapsiöljy, 0,8

Avomaasalaatti, 0,4 Pääruoan lisukkeet Riisi, 2,9

Peruna, 0,1

Vehnä, 0,4

Porkkana, 0,1 13


Mmm…

suussa

sulavaa

!

No vähintä änkin biohajoava a.

14


Elintarviketurvallisuus Ruokamyrkytysten ja sairastumisten välttämiseksi tapahtumissa on erityisen tärkeää noudattaa hygienia- ja elintarvikemääräyksiä. Muista tiedottaa elintarvikkeiden tarjoilusta kaupungin elintarvikevalvontaan. Pk-seudun valvovat elintarvikeviranomaiset ja ohjeita: • Helsingin

ympäristökeskus: www.hel.fi

• Vantaan

ympäristökeskus: www.vantaa.fi

• Espoon

seudun ympäristöterveys: www.espoo.fi

• Eviran

ulkomyyntiohje: www.evira.fi

Vinkit: • Ota

huomioon vastuullisuus ruokapalvelujen tuottajia valitessa ja selvitä onko yrityksellä ympäristöjärjestelmää tai -ohjelmaa. Sovi ruokapalvelun tuottajan kanssa mitä ruokaa tarjotaan ja miten se tarjoillaan.

• Käytä

mahdollisuuksien mukaan kestäviä ja pestäviä astioita. Jos tapahtumassa käytetään kertakäyttöastioita, on parempi käyttää biohajoavia astioita. Kartonkiset astiatkaan eivät maailmaa kaada, mutta tärkeintä on välttää muovisia ja öljypitoisia kertakäyttöasioita.

• Vähennä

tarjoiluista syntyvää jätettä minimoimalla kertakäyttöastioiden tarve ja määrä. Mieti voidaanko tarjoilussa käyttää paperitaskua tai servettiä lautasen ja aterimien sijaan?

• Järjestä

baarimyynnin yhteyteen panttijärjestelmä, jolloin tuopit, pullot ja tölkit palautuvat tehokkaasti uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen.

• Varaa

myös ruokahuoltoalueelle mahdollisuus jätteiden lajitteluun. Ruokamyynnistä syntyy usein paljon kierrätyskelpoista pakkaus- ja biojätettä!

• Selvitä

jäterasvan hyötykäytön mahdollisuus jos ruoanvalmistuksessa käytetään uppopaistorasvaa. Paistorasvaa ei saa kaataa maahan tai viemäriin!

• Älä

heitä syömiskelpoista ruokaa roskiin! Hyvällä suunnittelulla ruokaa on tarjolla riittävästi, mutta ei liikaa, eikä ruokaa päädy jätteeksi. 15


MELU Tapahtumanjärjestäjän pitää muistaa ottaa huomioon se, että lähiympäristössä normaali elämä jatkuu – tapahtumasta huolimatta. Melu voi olla iso haitta ympäristölle ja jopa terveysriski tapahtuman vieraille!

”HILJAA HYVÄ TULEE, JA MIKSEI ÄÄNEKKÄMMINKIN, KUNHAN OTETAAN SÄÄNNÖT JA IHMISET HUOMIOON.”

Jos tapahtumassa käytetään äänentoistolaitteita ja se aiheuttaa erityisen häiritsevää melua, tulee tapahtumasta tehdä meluilmoitus paikalliseen ympäristökeskukseen: • Helsingin

ympäristökeskus: www.hel.fi sekä meluntorjuntaohjeet: www.hel.fi

• Vantaan

ympäristökeskus: www.vantaa.fi

• Espoon

ympäristökeskus: www.espoo.fi

Vinkit: • Sijoita

esiintymislava ja äänentoisto asunnoista poispäin.

• Käytä

äänentoistolaitteissa viivekaiuttimia ja line array -järjestelmää.

• Pyri

lopettamaan tapahtuma klo 22.00 mennessä tai siirrä tapahtuma sisätiloihin. Melutason raja-arvot tiukkenevat soiton jatkuessa myöhempään.

• Muista

tiedottaa tapahtumasta etukäteen melulle altistuville kohteille. Erityisen häiriintyviä kohteita ovat mm. koulut, päiväkodit, sairaalat ja hautausmaat.

• Järjestä

henkilökunnalle korvatulppia kuulonsuojaamiseksi.

• Jaa

tai myy korvatulppia yleisölle ennen tilaisuutta ja sen aikana. Huolehdi että korvatulpat ovat yleisölle näkyvästi saatavilla.

Muista tarkastaa tapahtuman meluilmoitusvelvollisuus 60 vrk ennen tapahtumaa! 16


Siisti ta pahtum

a!!!

Mit채!?! Mit채!?!

Kuva: Rein Oliver/Flickr.com

17


Siisti! Ai mä vai? Siisti tapahtuma… niin ja sä tietty.

18


JÄTEHUOLTO Jätehuollon huomaa parhaiten silloin kun se puuttuu. Muista seurata jätehuollon toimintaa tapahtuman aikana, sillä asioiden korjaaminen on helpompaa, kun niihin reagoidaan ajoissa. Yhtä oikeaa reseptiä ei ole – oikeat ratkaisut riippuvat aina tapahtuman luonteesta ja paikasta. jätehuoltosuunnitelma kaupungin ympäristö­ keskukseen hyvissä ajoin (30 vrk ennen tapahtumaa).

• Toimita • Vältä

roskaantumista ja vähennä jätteen määrää minimoimalla turha materiaali. Mieti mitä kaikkea oikeasti tarvitaan! Voit vähentää jätettä esim. vähentämällä kertakäyttöasioiden määrää, yksittäisiä pakkauksia, huonosti kestävien väliaikaisrakenteiden käyttöä, jaettavia materiaaleja kuten tulostettavia tai painettavia ohjelmia. Mieti mikä sinun tapahtumassasi tuottaisi turhaa jätettä? rahaa ja käytä uudelleen rakenteita, banderolleja, henkilökunnan vaatteita jne. Jätä vuosiluku printtaamatta niin saat materiaaleista monivuotisia.

• Säästä

• Vältä turhaa tulostamista ja käytä

sähköistä viestintää! Luo tapahtumalle mobiiliaplikaatio, linkitä qr-koodin avulla jne.

• Mieti

mitä jätteitä tapahtumassa syntyy ja järjestä kierrätys jätevirtojen mukaisesti. Yleisöalueella syntyvät jätteet, ruokamyyjien jätteet ja rakennus-/purkujäte eroavat usein toisistaan. Suljetussa tapahtumassa jätevirtoja on helpompi hallita, mutta avoimessa tapahtumassa on varauduttava lähes kaikkiin jätejakeisiin. riittävästi jäteasioita! Sijoita jäteastiat mieluiten näkyville paikoille ja olennaisten kulkureittien varrelle.

• Varaa

jäteastian ryhmiä voidaan sijoittaa sopivien etäisyyksien päähän toisistaan. Näin varmistetaan, että alueella on yhtenäinen ja riittävä keräysjärjestelmä. • Järjestä

alueelle tarpeen mukaan kierrätyspisteitä jäteastioiden lisäksi.

• Muista • Hallitse

jätevirtoja järjestämällä lajitteluneuvontaa jäteastioiden tai kierrätyspisteiden yhteyteen.

• Järjestä

tapahtuman tupakointialueille tuhkakuppeja, ettei tupakantumppeja päädy maahan.

• Huolehdi

myös jätevesien (esim. käsienpesuvedet) asianmukaisesta keräyksestä ja hävityksestä. Jos alihankkijoille ei ole osoitettu jätevesipistettä, voi jätevesiä päätyä maahan. yleisölle riittävä määrä käymälöitä käsienpesumahdollisuuksineen tapahtumassa, johon ennakoidaan osallistuvan yhtä aikaa yli 500 henkilöä. Apua riittävän yleisökäymälämäärän määrittämiseen: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090405

• Varaa

puhtaan veden saannista ja mahdollista omien vesipullojen täyttäminen. Muista hygienia! Auringossa lämpenevät letkut, joissa vesi seisoo, eivät takaa riittävää hygieniaa juomavedelle.

• Huolehdi

tapahtuman jätehuollosta nettisivuilla ja ohjelmassa sekä kylteillä.

• Vaaralliset

• Kerro

• Suunnittele

• Keksi

jätteet pitää aina kerätä erikseen, vaikka määrä olisi pieni. www.hsy.fi/jatehuolto/ jäteastioiden määrä, sijoittelu ja tyhjennysvälit yhdessä jätehuoltoyhtiön kanssa.

• Sijoita

eri jätejakeiden astiat ryhmiksi. Jos esimerkiksi bio-, energia- ja sekajätettä kerätään erikseen, kolmen

kyltittää jäteastiat näkyvästi!

uudelleenkäyttömahdollisuuksia materiaaleille! Useat tahot käyttävät mm. tapahtumabanderolleja ja messumattoja uudelleen. (esim. tekevät vanhoista banderolleista kasseja) 19


ONNISTUNEEN JÄTEHUOLLON PERIAATTEET:

reduce

Minimoi jätteen synty!

reuse

Käytä uudelleen!

recycle Kierrätä!

20


Pääkaupunkiseudun jätehuoltomääräykset: Yleisötilaisuuksien jätehuolto

21 §

22 §

(tiivistys pykälästä) Tilaisuuden järjestäjä: Huolehtii, että alueella on riittävästi jätteen keräysvälineitä ja että ne on sijoitettu tarkoituksenmukaisesti. Vastaa roskaantuneen alueen siivoamisesta, ellei roskaaja huolehdi siivoamisvelvollisuudestaan. Siivoamisvelvollisuudesta muilta osin säädetään jätelain 8 luvussa. Vastaa jätteiden keräysvälineiden tyhjentämisestä. Keräysvälineet tulee tyhjentää päivittäin tai viimeistään niiden täyttyessä.

Kaikissa yleisötilaisuuksissa, joissa yleisölle tarjotaan elintarvikkeita, tulee muusta yhdyskuntajätteestä erottaa ja laittaa omiin keräysvälineisiinsä ainakin seuraavat hyötykäyttöön soveltuvat jätteet: 1) pahvi ja muu kartonki, jos sitä poistetaan käytöstä vähintään 50 kilogrammaa tilaisuudessa; 2) biojäte, jos sitä syntyy vähintään 50 kilogrammaa tilaisuudessa; 3) energiajätteeksi sopivat erät, kuten elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden muovipakkaukset, käytetyt kertakäyttöastiat sekä pahvi ja muu kartonki, jos sitä ei kerätä 1 kohdan nojalla erikseen tai jos se ei kelpaa likaantumisen tai muun syyn johdosta aineena hyödynnettäväksi, jos niitä poistetaan käytöstä vähintään 50 kilogrammaa tilaisuudessa; 4) lasi, jos sitä poistetaan käytöstä vähintään 50 kilogrammaa tilaisuudessa, ja 5) metalli, jos sitä poistetaan käytöstä vähintään 50 kilogrammaa tilaisuudessa. Yleisötilaisuuden järjestäjä vastaa hyötyjätteiden lajittelua koskevan ohjauksen ja neuvonnan järjestämisestä yleisölle. Tiesitkö, että Suomen palautuspullojärjestelmä sai alkunsa tapahtumajärjestelyistä. Lasisten juomapullojen palautusjärjestelmä luotiin Coca-Colan ja kesäolympialaisten saapuessa Suomeen vuonna 1952. Nyt Suomi on juomapakkausten kierrättämisen kärkimaita. Noin 90 % juomapakkauksista palautuu kierrätykseen. Kuva: Elina Levula

21


22


YMPÄRISTÖVIESTINTÄ Tämän oppaan tiedot eivät tee tapahtumista ympäristöystävällisempiä, jos et huolehdi tiedon leviämisestä kaikille sidosryhmille. Valista, opasta ja ohjaa ihmisiä tekemään vihreämpi tapahtuma. Vinkit: • Viesti

ympäristötyöstä tapahtuman sidosryhmille.

• Sitouta

alihankkijat, henkilökunta ja yleisö tapahtuman ympäristötyöhön, jotta ’hommat toimii’ ja päästään tavoitteisiin.

• Viesti

tapahtuman kävijöille miten tapahtumaan saavutaan julkisilla, pyörällä tai jalan.

• Varmista

että kaikki toimijat tuntevat tapahtuman jätehuollon käytänteet.

• Käytä

kierrätyspisteillä ja jäteastioissa kylttejä.

• Helpota

lajittelua ja käytä värikoodeja, symboleita ja tarpeen mukaan useita kieliä. Voit kysyä tarroja tai kylttejä myös jätehuoltoyhtiöltä.

• Kerro

tapahtumavieraille, miten tapahtumassa kierrätetään.

• Viesti

ympäristötyöstä sosiaalisessa mediassa, käsiohjelmassa ja tapahtuman verkkosivuilla.

”Huolehtimalla ympäristöviestinnästä laitat hyvän kiertämään.” 23


Tekijä: Helsingin kaupungin ympäristökeskus Julkaisun nimi: Siisti tapahtuma! Ympäristöopas tapahtumajärjestäjille Julkaisuvuosi: 2014 Graafinen ilme: Museokadun Rytmi ISBN 978-952-272-688-9 (painettu julkaisu) ISBN 978-952-272-689-6 (sähköinen julkaisu)

Greening Events –hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY). Muita rahoittajia ovat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit.

SIISTI TAPAHTUMA! Ympäristöopas tapahtumajärjestäjille  

Tämä opas on tarkoitettu neuvoksi ja avuksi ympäristöasioiden hoitamiseen tapahtumajärjestäjille. Opas on luotu pääkaupunkiseudun yhteishank...

SIISTI TAPAHTUMA! Ympäristöopas tapahtumajärjestäjille  

Tämä opas on tarkoitettu neuvoksi ja avuksi ympäristöasioiden hoitamiseen tapahtumajärjestäjille. Opas on luotu pääkaupunkiseudun yhteishank...

Advertisement