{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade.

Page 1

Helsingin Rudolf Steiner -koulu HUHTIKUU 201!


Helsingin Rudolf Steiner -koulu A-luokat (1-13), 9-13 C, A-esiluokka Lehtikuusentie 6, 00270 Helsinki

Koulumme työ- ja loma-ajat lv. 2011-2012 ovat seuraavat:

Puhelinnumerot:

Syyslukukausi Syysloma Joululoma Kevätlukukausi Talviloma

* 477 7070

Toimisto

477 70 711 Talouspäällikkö Taru Öström 477 70 715 Rehtori Meri Arni-Kauttu 477 70 716 Vahtimestari Eeva Basdekis 477 70 717 Opettajat Opettajakunnan puheenjohtaja Pirjo Vahviala 477 70 720 Ped. lääkäri / psykologi 477 70 721 Siistijät 477 70 722 Keittiö, ravintolapäällikkö Eila Jokila 477 70 723 A-esiluokka 050 – 310 5631 Kouluterveydenhoitaja Karita Saxén 477 70 725 Teknisen työn luokka 050 - 511 2344 Isännöitsijä Kari Kalliala 477 70 747 Telefax, tsto

10.8.2011-21.12.2011 10.10.2011-14.10.2011 22.12.2011-6.1.2012 9.1.2012-2.6.2012 20.2.2012-26.2.2012

Kevätjuhlat lauantaina 4.6.2011: C-luokat klo 9 Paraistentiellä A-luokat klo 12 Lehtikuusentiellä

www.rudolfsteinerkoulu.fi

Sähköposti: kanslia.helsinki@rudolfsteinerkoulu.fi C-luokat (1-8), C-esiluokka, 1 D, 4 D Paraistentie 3, 00280 Helsinki Puhelinnumerot: 477 81 100

Opettajat Opettajakunnan puheenjohtaja Sini Wallin 050 - 463 4315 Apulaisrehtori Heikki Kiiski 050 - 589 7126 Vahtimestari Karoliina Korhonen 050 - 310 5637 Kouluterveydenhoitaja Riitta Korpela 477 81 142 Ped. lääkäri / koulupsykologi 477 81 144 Keittiö, ravintolahoitaja Pirjo Kestilä 050 - 511 2344 Isännöitsijä Kari Kalliala 477 70 727 Telefax, opettajat 045 - 636 5221 C-esiluokka

Toimituskunta: Pasi Salmela Anna-Mari Karjalainen Taitto: Marita Herlevi Kannen kuva: Wanhojen tanssit Kirjapaino G. A. Mäkinen & co

Diego Felgueroso


Miten Rudolfista tuli steinerpedagogiikan isä

Ennen kuin steinerpedagogiikkaa olikaan… Kraljevic´iä (nyk Kroatia) vuonna 1861 syntyneen Rudolf Steinerin kotipaikkakuntaa, ympäröi kuvankaunis vuoristoinen rautatien halkoma luonto. Rudolf Steinerin kiinnostus luonnonilmiöihin ja mekaniikkaan on perua tältä ajalta, siitä hän on itse elämäkerrassaan kirjoittanut. Luonnon havainnointi fenomenologisesti, ilman omia ennakko-oletuksia puhtaasta havainnosta käsin on Steinerin metodin ydin. Perhe ei ollut mikään sivistysperhe mutta mietteliään pojan oma rajoittamaton kiinnostus ja ihmettely veivät hänet varhain olemassaolon ja tieteen peruskysymysten äärelle. Geometria teki hänet onnelliseksi; hän oli platonilaiseen tapaan vakuuttunut muuttumattoman, näkyväisen takana olevasta todellisuudesta; kyläpapin luento kuoripojille kopernikaanisesta maailmankuvasta pysähdytti ja siitä alkoi modernin maailmankuvan työstö nuoren pojan mielessä; ikävystyttävillä historian tunneilla Rudolf poikanen luki vähäisillä taskurahoilla ostamaansa, historian kirjan sisään piilotettua maailmanfilosofian merkkiteosta Kantin ”Puhtaan järjen kritiikkiä”. Melkoinen haaste yhdentoista ikäiselle pojalle. Goethestä ja Schilleristä Rudolf Steiner ei

ollut kuullut mitään ennekuin maaseutua kiertävä välskäri puhui heistä. ”Schwung, schwung, wärme, wärme” kas siinä steinerpedagogin ohje kuivan luentomaisen äänenpainon voittamiseksi, jonka Rudolf Steiner katsoo oivaltaneensa välskärin elävästä kerronnasta. On mielenkiintoista puntaroida missä määrin lapsuuden ja nuoruuden avainkokemukset selittävät Rudolf Steinerin elämäntyötä tai suorastaan inspiroivat sitä. Olemassaolon salaisuuden ihmettelyn Rudolf Steiner vei käytäntöön. Tästä yhteisestä nimittäjästä syntyi biodynaaminen viljely, laajennettu lääketiede, eurytmia ja steinerpedagogiikka. (Yllä oleva teksti on ote koulun sidosryhmille tarkoitetusta kouluamme esittelevästä kirjasesta) Meri Arni-Kauttu


”Mun juttu” Sanomatalossa Pääkaupunkiseudun lukioiden yhteinen taidenäyttely oli ihailtavana 7.3. -20.3. Sanomatalon Mediatorilla. Tilaisuuden avasi arvokkaasti entinen opetusministeri Sari Sarkomaa, joka painotti kuvataiteen merkitystä nuoren kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Jury valitsi koulumme näyttelyyn kaksi 12A-luokan oppilaan akryylimaalausta: MinnaKerttu Vienolan työn ”Kengät” ja Carlos Lievosen työn ”Danten seitsemänkerroksinen helvetti”, jotka ihastuttivat yleisöä. Marita Herlevi


Suomen Akatemian ”Viksu-palkinto” koulullemme Suomen Akakatemia järjestää vuosittain Viksu-tiedekilpailun, jonka voittajat saavat kunniakirjan ja 1000 euron palkinnon ansiokkaasta tieteellisestä tutkimustyöstä. Tänä vuonna palkinnon sai 13C:n oppilas Roosa Hotakaisen korkealuokkaisesta päätöstyöstään, psykologian tutkielmasta, jonka aiheena oli varhainen vuorovaikutus. Kunniakirjan ja stipendin myöntää opetusministeri Henna Virkkunen arvokkaassa tilaisuudessa myöhemmin keväällä.


Iloista yhteistyötä Kuuba–Suomi

Paraistentiellä toimii siistijänä kuubalainen taiteilija Alberto Oviedo Stuart, jonka taiteelliset kyvyt haluttiin käyttöön ja oppilaita ilahduttamaan. Yhdessä 10 c- luokkalaisten kanssa Alberto teki naamioita kierrätysmateriaaleista. Hänellä oli näyttää oppilaille omia teoksiaan, jotka inspiroivat oppilaita työstämään luovasti omia kaksiuloitteisia naamioita. Aihepiirit vaihtelivat paholaisesta herkkiin ja naisellisiin töihin. Oppilaat innostuivat työskentelystä kovin, sillä Alberto auttoi heitä teknisissä ratkaisuissa ja mahdollisti siten monimutkaisemmatkin työt. Kuvaamataidon luokasta löytyi vanhastaan mosaiikin ja peilin palasia, jotka antoivat naamareihin uutta ilmettä. Myös opettajasta oli mukava saada uusia virikkeitä taidetuntien pitämiseen, joten yhteistyö suhui hienosti. Myös 5C- luokka innostui näistä töistä, ja oppilaat tekivät luokanopettaja Inkeri Cederströmin ja Alberton johdolla paperimassasta hauskoja naamareita. Samoin ”Kiva koulu”- projekti sai upean toteutuksen ystävyyden puusta jonka Alberto rakensi. Yhteistyöprojekti sai niin paljon huomiota että valtakunnallinen Opettaja-lehti kävi tekemässä siitä jutun, joka ilmestyy kevään aikana. Marita Herlevi kuvataideopettaja


Ilmastonmuutos – mistä on kyse? Lukion ympäristöbiologian kurssilla opitaan erityisesti ihmisen luonnolle aiheuttamien ongelmien syistä ja seurauksista. Saastuminen, rehevöityminen ja otsonikato ovat jatkuvasti otsikoissa – samoin kuin öljy- ja ydinhasardit. Merkittävimmäksi globaaliksi ympäristöongelmaksi on viime vuosikymmeninä noussut ilmastonmuutos, joka johtuu kasvihuoneilmiön voimistumisesta. Ilman kasvihuoneilmiötä maapallo olisi eloton ja kylmä, mutta ihminen on kiihdyttänyt sitä päästämällä ilmaan kasvihuonekaasuja, jotka pidättävät lämpösäteilyä (eli toimivat kuten kasvihuoneen lasikatto ja -seinät) liian pitkään alailmakehässä. Tämän vuoksi alailmakehän lämpötila on nousussa, mikä aiheuttaa valtavan rasituksen Maapallon ekosysteemille. Kolme biologian opiskelijaa teki kyselytutkimuksen, josta käy ilmi, kuinka hyvin vastanneet olivat perillä kasvihuoneilmiön perusteista. Biologian ympäristöä käsittelevällä kurssilla teimme kyselytutkimuksen siitä, kuinka tietoisia ja valveutuneita ihmiset ovat ilmaston lämpenemisestä ja sen seurauksista. Kyselimme noin kolmeltakymmeneltä eri-ikäiseltä ihmiseltä, mitä he tietävät ilmastonmuutoksesta. Ensimmäisessä kysymyksessä pyydettiin määrittelemään kasvihuoneilmiö, mitä se oikein tarkoittaa? 80 % osasi määritellä sen täysin oikein. Vastaajista 20 % taas vastasi väärin tai ei osannut sanoa mitään. Toisessa kysymyksessä kysyttiin, kuinka vakavana vastaaja piti kasvihuoneilmiön aiheuttaman lämpötilan nousun vaikutuksia. Noin puolet piti asiaa erittäin vakavana, 40 % melko vakavana ja 10% ei kovin vakavana. Kukaan vastaajista ei kuitenkaan valinnut neljättä vaihtoehtoa: ei ollenkaan vakava. Kolmas kysymys käsitteli lämpötilan nousua ja sen kielteisiä vaikutuksia, vastaajaa pyydettiin luettelemaan neljä kielteistä seurausta.

Kaikki osasivat nimetä vähintään kolme seurausta, mutta 70 % luetteli kaikki pyydetyt neljä. Viimeinen kysymys osoittautui haastavammaksi. Tehtävänä oli erottaa kuudesta luetellusta aineesta ne, jotka olivat kasvihuonekaasuja. Aineet olivat typpi, happi, hiilidioksidi, vesihöyry, metaani ja otsoni, joista typpi ja happi eivät lukeudu kasvihuonekaasuiksi. Eniten hämmästystä aiheutti vesihöyry, jota kukaan ei tunnistanut kasvihuonekaasuksi. Vastaajista 60 % kuitenkin nimesi neljästä viiteen ainetta oikein, 20% nimesi kolme kaasua ja 20% nimesi 2 kaasua oikein. Tuloksista voitiin lukea, kuinka eri kysymykset olivat yhteydessä toisiinsa. Ne vastaajista, jotka eivät osanneet määritellä kasvihuoneilmiötä, määrittelivät myös sen seuraukset heikommin. He eivät myöskään pitäneet lämpötilan nousua yhtä vakavana kuin ne, jotka määrittelivät kasvihuoneilmiön oikein. Suurin osa kyselyyn osallistuneista oli 17–18-vuotiaita. Tässä ikä-

ryhmässä saattoi havaita tyttöjen olevan poikia valveutuneempia ja tietävän hiukan enemmän kuin ikäisensä pojat. Kyselyyn osallistui myös nuorempia henkilöitä, joista saattoi huomata vastausten perustuvan enemmänkin arvauksen, kuin tiedon pohjalle. Iäkkäämmät osallistujat vastasivat kolmeen ensimmäiseen kysymykseen hyvin tarkasti, mutta kasvihuonekaasujen tunnistaminen tuotti useimmille hankaluuksia. Kyselystä voi kuitenkin havaita ilmaston lämpenemisen olevan hyvin esillä ja sen seuraukset melko hyvin yleisessä tiedossa. 11A Seera Furu Ida Minkkinen Elina Otsamo


Wanhojen tanssit orkesteri...

Kokoonpano 5c Oona Louhos, Venla Ruuska, 6c Ossi Hiltunen, 7c Margareta Lauronen, Sohvi Kinnunen, 8c Siiri Halko, Minttu Miettinen, Maija Saalasti, 9c Leila Bjรถrklรถf, Charlotta Laine, Nadja Noutere, Maria Suihkonen, Camilla Virtala, Hiski Ruuska, Janika Vainikainen, Jessica Rostedt, 11c Milja Pulkkinen, Johanna Luotonen, Rautasampo Diego Felgueroso.

... ja tanssijat


Vanhojentanssikimara Urheiluloman riemukas lähtölaukaus on vanhojentanssit, jossa koulumme 12-luokkalaiset pynttäytyvät upeisiin pukuihin ja jättävät normaalin farkku-lookin hetkeksi syrjään. Niinpä koko koulu saa ihailla kauniita daameja ja kokeita kavaljeereja tanssin pyörteissä. Oman mausteensa juhlaan tuo tansseja tahdittava, musiikinopettaja Heikki Kiisken johtama koulun orkesteri, jossa esiintyy taitavia soittajia ei luokka-asteilta. Tänä vuonna yllätysnumerona kuultiin viululla soitettu soolonumero, tulinen zardas jonka nuori viulisti Diego Felgueroso soitti loistokkaasti. Pianoa opettajan kanssa soitti Eetu Hiltunen, joten piano helisi nelikätisesti.


Vanhojentanssikimara

Eyrytmiaprojekti: Beethovenin Waldstein-sonaatti Aloitimme Beethovenin Waldstein-sonaatin koreografian teon viidennellä luokalla. Me improvisoimme koreografiamme itse, ja eyrytmian opettajamme Pirjo Vahviala sovitti ne musiikkiin sopiviksi. Käytimme harjoitteluun aikaa eyrytmia-tunneilla, ja harjoittelimme pientä osaa Allegro con briosta, joka on ensimmäinen osa Waldstein-sonaattista. Tunneillamme meitä säesti pianis-

timme Leila, ja lopulta pitkän harjoittelun jälkeen oma luokanopettajamme Mikko Laulainen säesti meitä kahdessa esityksessämme. Ne olivat omille vanhemmillemme ja kevätjuhlassa viidennellä luokalla. Nyt seitsemännellä luokalla jatkoimme sonaatin tekemistä. Molemmat luokan ryhmät työskentelivät samaan aikaan omilla

tunneillaan. Toisella ryhmällä Otavilla on työn alla kolmas osa Rondo ja meillä Pohjantähdillä taas toinen osa Introduzione. Myös kahteen viimeiseen osaan oppilaat improvisoivat koeografian tunneilla. Susanna Mähönen 7A


ILMOITUS

MISSÄ ON TAIVAS JA KATTO KORKEALLA! Kaipaatko perheellesi luonnonrauhaa ja vetäytymispaikkaa arjen kiireestä? Luonnonkauniilla paikalla Puumalan Hurissalossa puhtaan Valkjärven rannalla voit kokea lapsuudenkesien tunnelman, kuulla heinäsirkkojen sirityksen ja lämmittää iltaisin saunan. Täällä arkkitehti Niels SonneFrederiksenin suunnitteleman ja paikallisen mestarirakentajan käsityönä rakentaman uniikin kesähuvilan korkean katon alla on tilaa rauhoittua ja majoittua isommankin perheen. Ja nyt se on MYYNISSÄ! Huvilarakennus kok. pa. 73 m2 Korkea olohuone, jossa varaava takka, keittiö (kaasuliesi ja kaasujääkaappi, vuolukivinen puuhella, viemäri sakokaivoon), makuukamari, tilava parvi, eteinen, sekä komero, jossa varaus käymälälle. Puuliiteri ja suuri patio.

Rakennusmateriaalina on käytetty vain täyspuuta, myös kiintokalusteissa. Puunkäsittelyssä on käytetty ainoastaan korkealaatuisia kasvipohjaisia aineita. Kaikki sisäpinnat on kuultomaalattu.

Saunarakennus kok. pa. 50 m2: Löylyhuone, pesuhuone (klinkkerilattia, muuripata, viemäri sakokaivoon) kaksi kamaria, ja varastotiloja.

Huvila on rakennettu vuonna 1987. Se on puurakenteinen, selluvillaeristeinen, pienin muutoksin talvilämmin. Perustuksena on betonilaatta, helppohoitoinen peltikatto.

Lisäksi tontilla on kesäkeittiö n. 25 m2 , hyvävetinen kaivo, huvimaja, huussi ja kivirunkoinen laituri.

Alueella on rantaosayleiskaava.Tie perille. Etäisyyksiä: lähimpään naapuriin noin 300m, asfalttitielle noin 3 km, kauppaan 6 km, Puumalaan 30 km, Mikkeliin 40 km, Helsinkiin 270 km.

Piha on avara ja valoisa runsaine istutuksineen. Lapsiystävällinen lounaisranta, rantaviivaa n. 100 m. Oma tontti, n. 1 ha. Mahdollisuus ostaa mökin ympäriltä myös metsää enimmillään 12 ha sekä n. 1 ha rakennuspaikka.

Hintapyyntö 250 000 €

Lisätiedot Leena Urho +358 44 251 5611 leenaurho5@gmail.com


Profile for Helsingin Rudolf Steiner -koulu

Tiedotuslehti 4/2011  

Helsingin Rudolf Steiner -koulun tiedotuslehti, huhtikuu 2011

Tiedotuslehti 4/2011  

Helsingin Rudolf Steiner -koulun tiedotuslehti, huhtikuu 2011

Advertisement