{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade.

Page 1

TIEDOTUSLEHTI 2/2012

Kymppiluokkien Lapin-reissu, kolmosten uskomaton aarrelรถytรถ ja muita syksyn makupaloja.


Helsingin Rudolf Steiner -koulu A-luokat (1-13), 9-13 C, A-esiluokka Lehtikuusentie 6, 00270 Helsinki

Puhelinnumerot: Toimisto Talouspäällikkö Marika Nyholm Rehtori Meri Arni-Kauttu Apulaisrehtori Esa Tuominen Vahtimestari Eeva Basdekis Opettajat Opettajakunnan puheenjohtaja Sakari Harima

(09) 477 7070 (09) 477 70 711 (09) 477 70 715 050 330 0846 (09) 477 70 716 (09) 477 70 717

Pedagoginen lääkäri / psykologi Siistijät Keittiö, ravintolapäällikkö Eila Jokila A-esiluokka Kouluterveydenhoitaja Karita Saxén Teknisen työn luokka Isännöitsijä Kari Kalliala

(09) 477 70 720 (09) 477 70 721 (09) 477 70 722 (09) 477 70 723 050 310 5631 (09) 477 70 725 050 511 2344

Telefax/toimisto Sähköposti kanslia.helsinki@rudolfsteinerkoulu.fi www.rudolfsteinerkoulu.fi

(09) 477 70 747

C-luokat (1-8), C-esiluokka, 3 D, 6 D Paraistentie 3, 00280 Helsinki

Puhelinnumerot Opettajat (09) 477 81 100 Opettajakunnan puheenjohtaja Heikki Kiiski Rehtoria avustava opettaja Heikki Kiiski Vahtimestari Taina Sandberg Kouluterveydenhoitaja Anna-Kaisa Anttila Pedagoginen lääkäri / koulupsykologi Keittiö, ravintolahoitaja Pirjo Kestilä Isännöitsijä Kari Kalliala Telefax, opettajat C-esiluokka

050 463 4315 050 589 7126 050 402 2976 (09) 477 81 142 (09) 477 81 144 050 511 2344 (09) 477 70 727 045 636 5221

Tiedotuslehtiryhmä: Marita Herlevi, Anna-Mari KArjalainen, Pasi Salmela

2


s. 4

s. 5

TÄSSÄ NUMEROSSA: KELL´AARRE ON, SE AARTEEN PEITTÄKÖÖN

Kolmasluokkalaiset löysivät metsästä ihan oikean aarteen.

OPPILAAT PUIDEN KATVEESSA

6A -luokan oppilaat perehtyivät puiden syvimpään olemukseen.

s. 10 JÄRJETTÖMÄN HIENO LAPIN-REISSU Leirikoulumatka Sallan Naruskaan oli kymppiluokkalaisille vuoden kohokohta.

s. 14 ÖTÖKÄN ELÄMÄÄ HARAKASSA

Harakan saari sai vieraakseen hyönteisten elämästä kiinnostuneen 4A-luokan.

s. 16 “VOIKO KASVISRUOKA OLLA NÄIN HYVÄÄ!” Kymppiluokkalaisten kasvisruokakurssi tarjoaa tietoa, inspiraatiota ja yllätyksiä.

s. 18 MONNI MIKAEL-SALISSA

5A:n näytelmässä otettiin kantaa ajankohtaiseen aiheeseen: erilaisuuden hyväksymiseen.

s. 20 TAIDEHALLIN VERKOSSA

12C:n oppilaat yrittivät asettua hämähäkin­ verkkoon juuttuneen kärpäsen asemaan.

s. 22 KUKA KUKIN ON?

Aakkosellinen lista koulun opettajista ja heidän vastuualueistaan. 3


“Kell’ aarre on, se a Elämä on toisinaan arvaamatonta, yllätyksellistä ja salaperäistä. Myös koulumaailmassa. Kolmasluokkalaiset saivat kokea ihmeellisen tapahtuman tämän syyslukukauden toisella kouluviikolla. Metsästä löytyi aarre arvaamaton: pronssisia taidemitaleja!

Mitä ihmettä? Kaksi luokkamme poikaa oli löytänyt jo ensimmäisellä luokalla metsäretkemme yhteydessä mielenkiintoisia kiekkoja, jotka he olivat yhteistuumin kätkeneet uuteen piilopaikkaan. Siellä maan tummassa sylissä aarre sitten lepäsi reilut pari vuotta, kunnes tänä syksynä pojat ottivat aarrekiekkonsa esille metsäretkemme yhteydessä. Siitä hetkestä alkoi salapoliisityö! Monien soittojen ja tietojen keräämisen jälkeen pääsimme kahden mestarin jalanjäljille. Kiekot olivat muistomitalleja, jotka oli tehty 1995 murtomaahiihtomme uranuurtaja Tapani Nikun kunniaksi. Mitalit olivat kuvanveistäjä Kain Tapperin käsialaa.

4


aarteen peittäköön” Luovutustilaisuus urheilumuseossa Luokkamme teki ikimuistettavan retken urheilumuseoon, jossa luovutimme mitalit juhlallisesti. Kunniavieraana meillä oli Tapani Nikun poika Risto Niku, joka piti meille hienon esitelmän isänsä hiihtourasta. Metsäretkiltä voi siis löytyä monenlaisia aarteita ennalta-arvaamattomia: kannattaa retkeillä! Kiika Veijalainen 3A:n luokanopettaja

5


Puiden KATVEESSA 6A-luokka tutustui biologian jaksolla lähiympäristön puihin. Oppilaat pukivat näkemänsä ja kokemansa sekä sanoiksi että kuviksi. Perusopetuksen opetussuunnitelmassa sanotaan: “Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta. Ulkona tapahtuvassa opetuksessa saadaan myönteisiä elämyksiä ja opitaan havainnoimaan ympäristöä.” Kuudennella luokalla keskitytään muun muassa lintujen ja puiden tunnistamiseen. Näin tapahtui myös 6A-luokalla, joka teki hilpeän puuretken koulun lähiympäristöön. Retki tuotti upean sadon oppilaiden maalauksia, runoja ja tarinoita.

Metsässä on puita, isoja, pieniä, kauniita, rumia. Havinaa, ääniä, puiden puhetta Näkyjä, eri värejä, punaista, keltaista, vihreää oranssia Puiden taidetta. (Fanni)

Puu on pala maata, se kurkottaa taivaaseen. Sen juuret, kurkottavat maan ytimeen. Tuolla kaukaisuudessa, suuri puu on yksin. Ryppyisena, kauniina, kuivana. (Konsta) 6


Sen ei tarvitse olla suuri tai valoisa. Sen ei tarvitse hedelmiä kantaa Välillä varjo voi sen yli läpäistä, vaan aina se huomiseen jaksaa. Nähnyt se on maailman aikeet, eivätkä ne sitä varjoonsa kiedo. Sillä pimein hetki on aina ennen auringonnousua.

Juuret suuret, uljaat, muttei uudet. Ei vanhuudesta ole haittaa, vaikka muut sitä yrittää kaihtaa.

(Sofia)

Puusta moni suojaa saa, hyötyä monet saa. Puu ei itse paljoa vaadi, eikä itselleen mitään haali. Huonekaluja se mulle soisi, jos kädentaodot mulla oisi. Kodinkin siitä voisi rakentaa, mut useita kuukausia joutuisin pakentamaan. (Tatu)

Mänty on puu, jonka runko pitkänä ja suorana ylös jatkuu. Se on yksinäinen. Se on ylpeä ja hiljainen. Mutta myös yksinkertainen. Sen juuret syvälle maahan kaivautuu, se syy onkin siihen, miksi mänty on vankka puu. Sen kasvaminen ei perustu hoppuun, ja sinnikkäästi se jaksaa loppuun, kunnes sen aika jättää. Mutta yhä uusia taimia maasta määttää, kunnes nekin suuria honkia ovat. (Hertta)

Jatkuu seuraavalle aukeamalle...

7


Oppilaiden kynästä:

KOIVUNI TARINA Noin sata vuotta sitten, eräässä Keski-Suomen koivumetsässä oli siementen leviämisaika. Eräs hieskoivun siemen lensi ja lensi hyvin pitkän matkan aina erään pellon reunaan. Siellä se kasvoi versoksi ja sitten taimeksi. Koivu kasvoi hyvässä paikassa, sille riitti valoa ja vettä. Ei koivu kylläkään tiennyt, miten vaarallista oli olla koivun taimi, ja mitä kaikkia eläimiä oli, jotka söivät niitä. Taimi kuitenkin kasvoi puiden ajassa nopeasti pieneksi puuksi ja siitä isoksi puuksi. Koivua käytettiin jo pesänä, ruokapaikkana ja sillä oli symbioosi neljän sienen kanssa. Kului 60 vuotta ja koivu oli jo keski-ikäinen puu. Sen vieressä oli useita muiden puiden taimia. Taimien joukossa oli myös koivun omia, mutta vähän, sillä muut taimet veivät niiltä tilan. Kului vielä 30 vuotta ja ihmiset juhlivat 2000-lukua. Koivu ei siitä tiennyt, koska eleli maaseudulla ja muutenkaan koivuilla ei ole vuosia heidän ajassaan. Taimista iso osa oli kasvanut pieneksi puuksi, ja koivu tiesi, että se itse oli jo vanha. Kymmenen vuotta myöhemmin koivu oli kuollut, mutta sen omilla jälkeläisillä oli elämä edessä. (Juhana)

8

Kerran erään suuren koivun siemen juurtui maahan. Kasvettuaan siemenestä isoksi puuksi, oli koivulla hyvä olla, sillä sillä oli valoa ja kosteahko ympäristö. Kerran jänis loikki puun lähelle syömään koivun taimea. Puu katseli jänistä ja kysyi siltä, miksi se söi taimea. Jänis vastasi sen olevan maukasta. Koivun ollessa 40-vuotias, se koki ensimmäisen myrskynsä. Koivu kesti sen hyvin juuriensa ansiosta. Koivun vanhetessa, sen oksat alkoivat riippua. Olihan se rauduskoivu. Koivu alkoi olla jo vanha. Eräänä kesäpaivänä eräs mies tuli ja teki puusta halkoja. Miehen kotona koivun halot päätyivät takkaan, jossa ne paloivat hiljaa, ei rätisten, ja antoivat ihanan lämmön. (Matilda)

Kun ensimmäistä kertaa avasin silmäni, näin vain kuusia. Ne suhisivat hiljaa ja katselivat minua nenänvarttaan pitkin. Katsahdin alas ja näin oman hintelän varteni ja kaksi vaaleanvihreää lehteä. Harmaapartakuuset tuhisivat, sillä ne eivät pitäneet minusta. “Koivu, pah! Ne tarvitsevat paljon valoa ja vettä. Ja nukkuvatkin vielä talven yli. Kyllä kuuset ovat paljon parempia.” Ne valistivat minua, mutta kuitenkin, vaikka kuinka inhosin itseäni, minä kasvoin ja kasvoin. Varrestani tuli valkea ja kaunis, lehteni olivat kasvaneet surkeista plänteistä suureksi latvukseksi. Mutta kuuset eivät kuitenkaan antaneet valoa ja halveksivat minua. Eräänä keväänä metsään tuli 17 miestä moottorisahoineen. He alkoivat kaataa kuusia. Kuuset valittivat hiljaa, kun mies iski niitä moottorisahalla kylkeen. Suljin silmäni ja toivoin voivani olla kuulematta valittavia kuusia ja sahojen ärjyntää. Yhtäkkiä kaikkialla oli hiljaista, avasin silmäni ja aurinko paistoi niihin. Kun totuin, näin tyhjyyden. Kuusten rungot, havut, oksat, kaikki oli poissa. Aluksi tuntui yksinäiseltä, mutta totuin kuitenkin hiljaisuuteen. Nyt olen vanha ja suuri, lahotussienet ovat asettuneet runkooni. Mutta ei se haittaa. Ihmiset ovat käyneet ihastelemassa minua ja kaunis koivumetsä on minun aikaansaannokseni. Olen täyttänyt tehtäväni! (Viola)


9


LapiN TAIKAA Upeita maisemia, kipeitä lihaksia, yhteisiä elämyksiä, mahtavia muistoja. Terveisiä kymppiluokkalaisten Lapin-reissulta! Helsingin Rudolf Steiner -koulun 10. luokat tekivät 10.-15.9.2012 leirikoulumatkan Sallan Naruskaan. Naruska on pieni kylä Venäjän rajan tuntumassa. Majoituksemme järjestettiin kylän entisessä koulussa, joka nykyisin toimii retkeilymajana. Leirikoulun tarkoitus on tutustuttaa opiskelijat elämyksellisesti Lapin luonnon erityispiirteisiin sekä siinä sivussa toisiinsa. Perillä ollaan neljä täyttä päivää, joista kolmena vaelletaan noin kymmenen kilometrin reitit. Ensimmäinen reitti kulki Karhutunturille, jolta avautuivat henkeäsalpaavan kauniit näkymät niin Venäjän kuin Länsi-Lapin suuntaan. Puolimatkan kodalla grillattiin makkarat. Tunturin juurelta siirryimme nevalle, jonka upottava turve päästiin kokemaan omin jaloin. Toinen ”huiputettava” tunturi oli Kivitunturi, joka sijaitsee Savukoskella. Tämä reitti oli varsin monipuolinen: matkalla nähtiin niin rehevää kuin karua maastoa, jyrkkiä nousuja, rotkoja, riippusilta ja idyllisiä taukopaikkoja. Pitkän päivän päätteeksi vierailimme Savukosken Luontotalossa ja pistäydyimme Kemijoen rannalla.

10


Välipäivän ohjelmaan kuului tutustuminen rajavartiolaitokseen – olimmehan aivan Venäjän rajan tuntumassa. Vierailimme Kelloselän rajavartioasemalla sekä Sallan rajanylityspaikalla, jossa pääsimme tutustumaan myös tullin toimintaan. Tämän jälkeen oli vuorossa historian oppitunti Sallan sota- ja jälleenrakennusajan museossa. Kolmantena vaelluspäivänä suuntasimme pohjoiseen Tuntsan erämaa-alueelle. Alue on monessa mielessä merkittävä: Luonto on lähestulkoon koskematonta ja poikkeuksellisen kaunista varsinkin ruska-aikaan. Sen sanotaankin olevan yksi Euroopan hienoimmista retkeilyalueista. 1960-luvun alussa siellä riehui Suomen historian laajin metsäpalo, ja luonto ei ole toipunut siitä vieläkään. Lähes puuttomat maaruskan punaisiksi värjäämät maisemat saivat monen city-teininkin ihastumaan. Lopuksi nousimme Nuoluskurun kodalta Kuskoiva-tunturin paljaalle laelle, jossa tunsi olevansa maailman huipulla.

Pasi Salmela, opettaja

11


10 C:n tunnelmia Lapin-leiriltä ”Tänään me menimme Karhutunturille. Kävely ylös otti erittäin paljon voimille. Pohkeet ja jalat olivat tulessa. Onneksi sain jäädä kodalle. Juttelin toisten kanssa, jotka olivat myös jääneet. Kun muut tulivat söimme makkaraa ja kokeilin ensimmäisen kerran makkaran kanssa sinappia. Maistui vähän tuliselta wasabilta. Erittäin hyvää. Loppumatka sujui hyvin.” ”Aamulla heräsin poikkeuksellisesti jo 7:ltä, kun porukka piti meteliä. Kävimme aamulenkillä lähimaastossa, ja näimme ‘natsien salaisen aseen’, jonka Esa tunnisti moottoriksi. Päästyämme takaisin lähdimme melkein suoraan katsomaan rajavartiostoa. Seisoimme ihan Venäjän rajan vieressä ja näimme venäläisiä autoja ja ihmisiä.” ”Aamupalan jälkeen oli kiva lähteä kävelemään Kivitunturille. Kivitunturin lenkki oli hieman liian pitkä, mutta paikka oli niin hieno, että veren ja hien maku unohtui nopeasti. Oli myös hauska nähdä karhukoira. Pidin myös siitä, että sai matkalla tunturille kuunnella esitelmiä. Kun tulimme takaisin majalle oli kiva päästä saunomaan ja syömään. Myös uimassa käyminen oli hauskaa. Päivä oli raskas, mutta mukava.” ”Näin viimeisen päivän kunniaksi kaikki olikin sit kipeinä. Jes. Luokasta ehkä viis ei ollut kipeenä.”

12


”Sairaitten joukkio sai kävellä kodalle lyhyemmän matkan kuin terveet. Vaikka olin sairaitten joukossa matka tuntui järkyttävän pitkälle ja ulkona oli tosi kuuma. Kaikki hyvät säät tulivat loppuviikosta.” ”Ylhäällä oli tosi kaunista, näkyi vain erämaata ja ne kaikki ruskan värit olivat todella upeilta.” ”Viimeisen päivän vaelluksen jälkeen oli mukava päästä saunaan ja suihkuun ennen kotimatkaa. Suihkusta mentiin syömään herkullista hirvikäristystä, joka oli järjettömän hyvää. Sitten vain kamat kantoon ja menoksi. Kiitos kaikille, oli aivan järjettömän kivaa. KIITOS!”

13


ÖTÖKÄN

Haavit heiluivat Harakassa, kun 4C-luokka t

14


ELÄMÄÄ

tutustui saarella elävien ötököiden elämään.

15


Vau, KASVISRUOKAA! Kymppiluokkalaisten kasvisruokakurssi tarjoaa tietoa, inspiraatiota ja iloisia yllätyksiä. Lukiossa, 10. luokalla, voi yhtenä soveltavana kurssina valita kasvisruokakurssin. Kurssilla opitaan valmistamaan maukkaita aterioita hyödyntäen kauden juureksia, marjoja ja hedelmiä. Tutustumme myös siihen, kuinka erilaisia siemeniä, pähkinöitä, papuja ja muita kasvikunnan proteiininlähteitä voidaan hyödyntää ravitsemuksessa. Kurssilla saadaan vinkkejä siitä, miten rikastuttaa ruokavaliotaan entisestään helpoin ja herkullisin keinoin. Kurssilla leivotaan paljon ja jokaisella kerralla valmistuukin toinen toistaan herkullisempia kakkuja, torttuja ja piirakoita. Erilaiset vuoden juhlapäivät otetaan tietysti myös huomioon esimerkiksi piparkakkuja, laskiaispullia, runebergintorttuja, simaa ja munkkeja tehden. Myös opiskelijoiden omat toiveet valmistettavista ruoista otetaan huomioon. Perinteeksi on muodostunut, että viimeisellä kurssikerralla valmistetaan aterioita opiskelijoiden omien valintojen mukaisesti ja jälkiruoaksi tietysti jokin herkullinen täytekakku! Tervetuloa mukaan kokkaamaan kasviksista hyvää!

16


ijoiden Opiskel a kurssista: tt palaute olivat kasvis­

urssilla sekä ”Parasta k et, kasvisvartaat is la ri u p ham en.” leipomin kakkujen isruoka t, että kasv u n o sk u ”En olisi yvää.” voi olla h hdä niitä iä! Aion te v y h si to at ”Idut oliv tonakin.” ko a ss o tk ja

17


Monni Mikael-salin näyttämöllä Gösta Knutssonin rakastettu Pekka Töpöhäntä nähtiin Mikael-salin näyttämöllä 5 A:n tulkitsemana. Tarina oli päivitetty nykyaikaan, mutta itse sanoma oli säilynyt tuoreena: erilaisuuden hyväksyminen on ajankohtainen teema monikulttuurisessa Suomessa. Kissojen maailmaa katseltiin tällä kertaa tarinan pahiksen, Monni-kissan, silmin. Monnin nurkille ilmestyi uusi kissa, joka ei ymmärtänyt hävetä hännättömyyttään, vaikka Monni parhaansa mukaan yritti tästä ikävästä puutteesta tulokkaalle kertoa.

Olipa kerran Rikkovaaran Riku. Rikulla oli vanhemmat, mutta he kuolivat vanhuuteen. Riku asuu Kissakatu 13:ssa. Rikulla on kymmenen kaveria ja viisi vihollista. Riku haaveilee Monnin apuriksi mutta ei ole päässyt koskaan. Riku on tapellut hiirien kanssa, ja hän sai puremia. Koiriin Riku on ottanut myös kontaktia. Riku sai kauheita puremavammoja, hän joutui sairaalaan ja hänet parannettiin. Pari kuukautta myöhemmin Riku jatkoi tavallista elämää. (Simeon)

18


Pilli ja Pulla ovat Monnin kannustusjoukko. He asuvat Monnin kanssa kellarikoppi kolmessatoista. Koska Pulla on synnynnäinen katukissa, hän on aika tyhmä. Hän tulee toimeen kaikkien kissojen kanssa. Jotkut tosin ärsyyntyvät siitä, kun Pulla ei tajua edes monen selityksen jälkeen, mitä tapahtuu. Pullan unelma on tulla yhtä viisaaksi ja suosituksi kuin Monni. (Rosa)

Metsäkulman Murre asuu nimensä mukaisesti Metsäkulman kadulla pienessä talossa. Talo on punainen ja katto on tehty tiilistä. Murre asuu perheensä kanssa. Perheeseen kuuluu äiti, isä sekä 10 vuotias poika, joka nimesi Murren Murreksi silloin kun hän löysi pikku Murren satamalaiturilta. Pienessä laatikossa oleva Murre tuijotti isoilla silmillään poikaa ja oli kuin sanovinaan “vie minut pois, minulla on kylmä”. Poika otti kissan laatikoineen päivineen, ja siitä lähti Murren oma elämä. Murre tulee toimeen sekä hiirien että koirien kanssa. Hän ei tule toimeen kissojen kanssa, jotka vihaavat koiria, mutta Murrella on silti paljon kavereita. Mutta ei ole kateellinen Monnille mutta on sitä mieltä, että hänellä on maailman paras perhe. (Katharina)

19


20


12 C Taidehallin verkossa Tomas Saracenon valtava hämähäkinverkko ihmetytti opiskelijoita siinä määrin, että he päättivät kontata verkon sisään ja eläytyä kärpäsen osaan.

21


Opettajat

22

Aalto Topias

saksa

Aaltonen Vesa

luokanvalvoja (12 A), matematiikka, fysiikka, opettajakunnan sihteeri

Arni-Kauttu Meri

filosofia, rehtori

Cedeström Inkeri

luokanopettaja (7 C)

Dodds Eija

kristiyhteisön usk.opettaja

Eklund Minna

luokanvalvoja (12 C), eurytmia, draama

Eräkangas Takko

luokanopettaja (2 C)

Eskelinen Juha

luokanvalvoja (12 C), matematiikka, fysiikka

Fogde Päivi

ruotsi

Granberg Suvi

luokanopettaja (1 A)

Göös-Nurmesniemi Sinikka

luokanopettaja (3 D), erityisopetus

Haakanen Leahannele

eurytmia

Haapaniemi Ritva

esiluokan opettaja

Harima Sakari

luokanopettaja (8 A), ruotsi, opettajakunnan puheenjohtaja

Helko Ville

matematiikka, fysiikka, kemia

Herlevi Marita

kuvataide, arkkit., taidehistoria, media

Huhtinen Riitta

eurytmia,eurytmiaterapia

Jaakkola Pirjo

pienryhmäopettaja

Joutsijärvi Raija

erityisopettaja, oppilashuolto

Järnefelt Tiina

luokanopettaja (6 C), erityisopetus

Järvenpää Heljä

oppilashuolto, erityisopettaja

Kalliala Kari

tekninen työ

Kalliala Liisa

luokanopettaja (8 C)

Kanniainen Irmeli

esiluokan opettaja

Karjalainen Anna-Mari

luokanvalvoja (10 A), äidinkieli ja kirjallisuus, draama

Karjalainen Jenni

saksa, ruotsi

Kauhaniemi Tuija

luokanopettaja (5 C)

Kerman Riitta

luokanvalvoja (10 C), englanti

Keski-Orvola Jutta

esiluokan opettaja

Kiiski Heikki

musiikki, rehtoria avustava opettaja, opettajakunnan puheenjohtaja


Kivi Pilvi

luokanopettaja (3 C)

Kovalainen Heikki

filosofia, elämänkatsomustieto

Kuusela Eira

matematiikka, tähtitiede

Kuusela Leila

säestäjä

Käkelä Krista

luokanopettaja (2 A)

Lehtinen Ilona

luokanopettaja (1 C)

Lehtonen Eetu

uskonto, psykologia

Leikas-Mieho Päivi

maalausterapia

Lukkarinen Esa

luokanvalvoja (10 A), historia ja yhteiskuntaoppi

Luoma Mare

luokanopettaja (4 A)

Luotola Terhi

luokanvalvoja (11 A), ruotsi, saksa

Mieho Eero

säestäjä

Mikkilä-Huttunen Leena

ort. uskonnonopettaja

Mäkinen Meri

liikunta, terveystieto

Mäkitalo Aliina

musiikki

Nurmi-Poikolainen Terttu

luokanopettaja (4 C), käsityö, musiikki

Nyholm Tanja

luokanvalvoja (9 C), kotitalous, tekstiilityö, kirjansidonta

Ojamaa Riitta

luokanopettaja (7 A)

Pelkonen Ari

liikunta, terveystieto

Putkonen Mer-Inkeri

englanti

Ramula Tiina

saksa

Salmela Pasi

luokanvalvoja (13 AC), biologia, maantiede, opinto-ohjaaja, opettajakunnan puheenjohtaja

Salonen Carita

luokanopettaja (5 A)

Savolainen Nelli

resurssiopettaja

Soila Anneli

luokanopettaja (6 A), erityisopetus

Tarkkio August

luokanvalvoja (11 C), ruotsi, ranska

Tavela Emmi

kuvataide

Tuomainen Minna

eurytmia

Tuominen Esa

luokanvalvoja (9 A), historia ja yhteiskuntaoppi, apulaisrehtori

Veijalainen Kirsi

luokanopettaja (3 A)

Wallin Sini

luokanopettaja (6 D), liikunta

23


Profile for Helsingin Rudolf Steiner -koulu

Tiedotuslehti 12/2012  

Helsingin Rudolf Steiner -koulun tiedotuslehti, joulukuu 2012

Tiedotuslehti 12/2012  

Helsingin Rudolf Steiner -koulun tiedotuslehti, joulukuu 2012

Advertisement