Page 1

CITY-

2018

HUUHKAJA Suomen Luonnonsuojeluliiton Espoon, Helsingin ja Vantaan paikallisyhdistysten jäsenlehti

Millainen on hyvä terveysmetsä? SIVU 16

Kiikarissa Markus Varesvuo – Fofofinlandia 2018 -voittaja. SIVU 23

Uudenmaan merkittävin metsämanner on vaarassa!

Helsingin yleiskaava on pelin politiikka

Lähde retkelle – neljän luontoystävän vinkit

SIVU 7

SIVU 10

SIVU 12


2 City-Huuhkaja 2018

City-Huuhkaja 2018 3

Julkaisijat

PÄÄKIRJOITUS

Lähimetsät loopin alla

S

uomen luonnonsuojeluliiton 80-vuotisjuhlavuoden teema on metsät. Metsien suojelu näkyy hyvin vahvasti myös tämänkertaisessa City-Huuhkajassa, jossa pureudutaan metsän terveysvaikutuksiin sekä katoaviin lähimetsiin, mutta myös saavutettuihin metsävoittoihin. Asun luonnon välittömässä läheisyydessä ja minulle lähimetsän merkitys on suuri, kuten on useimmalle suomalaiselle. Asuntopulapaineen alla on kuntien päättäjien kuitenkin hyvä muistaa, että kaavoittaa voi muuallekin kuin metsään. Pääkaupunkiseudun luonnonsuojeluyhdistykset ovat taistelleet ja taistelevat edelleen meidän kaikkien lähimetsien puolesta. Pääkaupunkiseudun kolme yhdistystä on tehnyt viimeisen vuoden aikana aktiivista työtä alueen luonnon puolesta. Espyy kampanjoi aktiivisesti Espoon keskuspuiston puolesta. Lisäksi yhdistyksen tekemä pitkäjänteinen työ luonto- ja virkistysarvot huomioivan kaupunkimetsänhoidon puolesta alkoi kantaa hedelmää.

CITY-

HUUHKAJA Julkaisijat Espoon ympäristöyhdistys ry, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry ja

Helsingissä ehkä yksi suurimmista viime vuoden saavutuksista oli Kivinokan saaminen luonnonsuojelualueeksi. Helsy oli yksi aktiivisista Kivinokkaa puolustavista yhdistyksistä. Lisäksi yhdistys voitti kaksi merkittävää oikeustaistelua: hallinto-oikeus kumosi Lohiniemenrannan kaavan sekä osia uudesta yleiskaavasta. Sll Vantaa juhlisti 40-vuotista ansiokasta taivaltaan muun muassa järjestämällä kirjastoissa kiertävän näyttelyn. Yhdistyksen luontokoulu toimi tehokkaasti, lisäksi koululla järjestettiin yleisötapahtumia. Aktiiviset yhdistyksemme kutsuvat sinut mukaan juhlistamaan Sll:n juhlavuotta erilaisten tapahtumien ja retkien merkeissä – etsi lehden lopussa olevasta tapahtumakalenterista itsellesi sopivimmat. Heitä reppu selkään, ota “Cittari” mukaan ja lähde luontoon!

28

Kansallisesta kaupunkipuistosta hengähdyspaikka helsinkiläisille ja matkailijoille.

Sisältö 7

6

10

Pelin politiikkaa

12

14

Lyhyesti luonnosta

16

Metsässä mieli rauhoittuu

Eläinten vaistonvarainen käyttäytyminen on myytti.

Nuuksion metsämannerta ei pidä kutistaa

Östersundomiin yritetään ahtaa liikaa väkeä

Lähde retkelle – neljän luontoystävän suosikkikohteet!

Taina Tervo Päätoimittaja

19

Espyy – Espoon ympäristöyhdistys ry www.sll.fi/espoo Facebook: espoonymparistoyhdistys

Kuva: Taina Tervo

15 20

Kaupunkien metsien hoidossa edistystä ja vastatuulta

23

Kiikarissa – Markus Varesvuo: erottautuminen on avain menestykseen

30

27

Metro vie luontoon

SLL Vantaa ry Päätoimittaja Taina Tervo

Kangasmetsien luontoarvot paitsiossa Espoossa

Helsingin kunnostetut purot

31

Puuhasivu

32

Retki- ja tapahtumakalenteri

Toimitussihteeri Anna Kääriäinen Ulkoasu ja taitto Tanja Pelkonen

Kuva: Jarmo Nieminen

Paino Hämeen kirjapaino Oy

Kuva: Taina Tervo

Painopaikka Espoo Painos 7600 ISSN 2243-4933 ISSN-L 2243-4933

4

21

Kannen kuva Markus Varesvuo, ”Satumetsän

Detektori naksuttaa – jossain yläpuolellani on pohjanlepakko!

Älä menetä rakasta lähimetsääsi – vaikuta!

viisas”, Fotofinlandian voittaja 2018. City-Huuhkaja ilmestyy kerran vuodessa.

Helsy – Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry www.helsy.fi helsy@sll.fi Puh. 050 3011 633 Facebook: SLLHelsy

SLL Vantaa – Suomen luonnonsuojeluliiton Vantaan yhdistys ry www.sll.fi/uusimaa/vantaa sllvantaa@gmail.com Ilmoita osoitteenmuutoksesi ja sähköpostiosoitteesi: jasenasiat@sll.fi

Liity nyt! Oletko jo jäsen? Jos City-Huuhkaja kolahti postiluukustasi, olet Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen - hienoa! Jäsenenä tuet luonnonsuojelua lähellä ja kaukana: suojelemme luontoa sinunkin koti- ja mökkipaikkakunnallasi. Mikäli et ole vielä jäsen, liity nyt ja tule mukaan Suomen suurimman luonnon etujärjestön toimintaan!

WWW.SLL.FI/LIITY


4 City-Huuhkaja 2018

City-Huuhkaja 2018 5

Detektori naksuttaa. Jossain yläpuolellani, kuusten latvustossa on pohjanlepakko.

Vantaan yhdistyksen opastettuja lepakkoretkiä on luvassa kesällä 2018.

Kuva: Veera Piironen

Teksti Veera Piironen, lepakkotutkija Kuvat Veera Piironen, Jarmo Nieminen

Lepakkoja on kaikkialla Jokin viuhahtaa nenäni edestä. On aivan hiljaista. Istun kuistilla kesäiltana, aurinko on mennyt mailleen jo kauan sitten. Tummaa taivasta vasten näkyy kuitenkin, kuinka lepakot kiitävät äänettömästi hyönteisjahdissa.

L

epakot ovat kärsineet huonosta maineesta, ja ennen kaikkea maineen puutteesta. Niitä on kaikkalla: kaupungeissa, metsissä ja vesistöjen liepeillä. Silti suurin osa tavan tallaajista ei ole koskaan nähnyt lepakkoa. Useimmat lepakoita läheltä nähneet kommentoivat ensimmäisenä kokoa: ovatko ne noin pieniä? Keskiverto hyönteissyöjälepakon siipien kärkiväli on vaivaiset 20 cm. Itse eläin, ilman siipiä, on suurimmillaankin hamsterin kokoluokkaa. Suomessa on viisi yleistä lepakkolajia: pohjanlepakko, korvayökkö, vesisiippa, viiksisiippa ja isoviiksisiippa. Pohjanlepakko on maailman pohjoisin lepakkolaji: yksittäisiä havaintoja on Lapista saakka. Korvayökkö taas on saanut nimensä korvistaan, jotka ovat peräti 2/3

sen ruumiin pituudesta. Viiksisiipat erotettiin toisistaan vasta 1970-luvulla – ne ovat lähes identtisiä.

Vetten pintojen vesisiippa Vedenpintaa pitkin kiitää kolme pikkuista lepakkoa. Ne liikkuvat uskomattoman ketterästi, tekevät äkkikäännöksiä ja poimivat veden pinnalta hyönteisiä kastelematta itseään. Vesisiippa saalistaa nimensä mukaisesti vetten äärellä. Vesisiippa kiitää järvien, jokien ja melko pientenkin ojien ja lampareiden pintaa pitkin, ja se kiertää usein samaa lenkkiä yhä uudestaan. Metsissä lenteleviä lajeja on paljon hankalampi havaita, saati tunnistaa pelkän näköaistin avulla. Lepakot lentävät ää-

nettömästi, siksi ne jäävät useimmilta huomaamatta. Lepakkodetektori eli yliääni-ilmaisin helpottaa lepakoiden havaitsemista. Yliääni-ilmaisin muuttaa lepakoiden kaikuluotausäänet matalammiksi, ihmiskorvan kuultaviksi. Eri lepakkolajit kaikuluotaavat eri taajuudella, joten yliääni-ilmaisimen avulla voi tunnistaa lajitkin. Pohjanlepakon ääni kuuluu parhaiten noin 28 kHz taajuudella. Ääni on maiskahtava, aivan erilainen kuin siipoilla. Siippojen äänet kuuluvat parhaiten 45 kHz tietämillä, ja ovat nakuttavia ja nopeita. Detektori naksuttaa. Jossain yläpuolellani, kuusten latvustossa on pohjanlepakko. Ääni napsuttaa ensin tasaisesti, sitten tihenee yhtäkkiä. Seuraa parin sekunnin hiljaisuus – lepakko sai saaliin.

Ullakolla lepäävistä lepakoista ei koidu ihmiselle vaaraa, mutta siivottomat siipat saattavat jättää jälkeensä kasapäin ulosteita. Siivotessa on syytä käyttää hanskoja ja hengityssuojainta. Lisätietoa osoitteesta www.lepakko.fi. Kuva: Jarmo Nieminen

Korvayökkö herkuttelee yöperhosilla Korvayökkö on tapaus erikseen. Sen kaikuluotausäänet kuuluvat huonosti, jos ollenkaan. Taajuus vaihtelee, äänet ovat nopeasti ohi. Korvayökkö saalistaa suurempia hyönteisiä kuin siipat ja pohjanlepakko. Se paikallistaa kaikuluotaamalla yöperhosen, ja lähestyy sitä hiljaa, jotta perhonen ei väistäisi. Korvayökön läsnäolon tietää varmuudella siitä, että ullakolta löytyvän lepakonulosteen vieressä on kasapäin yöperhosten siipiä. Korvayökkö syö vain pehmeät osat. Joku saattaa kauhistella tietoa ullakkonsa rakosissa lepäilevistä lepakoista. Minulle se tietää mukavia kesäiltoja. Makuualusta pihalle, detektori napsuttamaan ja katse kohti taivasta. •

Vesisiippa tutkijan hanskassa. Kaikki Suomen lepakot ovat rauhoitettuja, ja käsittely on luvanvaraista. Kuva: Jarmo Nieminen


6 City-Huuhkaja 2018

City-Huuhkaja 2018 7

Teksti Mikko Niskasaari Kuva Taina Tervo

Östersundomiin yritetään ahtaa liikaa väkeä Kun Helsinki vuonna 2009 liitätti itseensä Sipoon Östersundomin, sen kaavoittajat uskoivat alueen rakentamisen alkavan jo viiden vuoden päästä. On käynyt aivan toisin, ja Östersundomista on tullut kestopäänsärky.

Ö

stersundomin kaavoituksen suurin ongelma on liian suuri asukastavoite. Alueen liittämistä Helsinkiin perusteltiin mahdollisuudella asuttaa sinne 50 000 ihmistä; se oli yläraja. Viimeisimmässä yleiskaavaversiossa tavoite on 80 000–100 000 asukasta, vaikka iso osa on rajattu ulos niin sanotuksi selvitysalueeksi. Asukasmäärä voisi siis nousta kaksi kertaa suuremmaksi kuin mitä alueliitosta puuhattaessa pidettiin kestävänä. Östersundomissa ei siis ole kysymys vain pyyn, kehrääjän ja ruisrääkän suo-

jelusta, kuten kaupunkilaisille toistuvasti on uskoteltu. Yleiskaavaan ehdotetut rakentamisalueet tuhoaisivat ison osan Sipoonkorven kansainvälisesti arvokkaaseen metsäkokonaisuuteen kuuluvia ja luonnontilaltaan merkittäviä metsiä. Sipoonkorvesta ja siihen liittyvistä metsäalueista tekee arvokkaan kokonaisuuden juuri luonnontilaisten ja sen kaltaisten metsien suuri määrä. Salmenkallion-Talosaaren ulkoilualue rajautuu Natura-ohjelmaan kuuluviin lintulahtiin. Sitä ehdotetaan jätet-

täväksi selvitysalueeksi, jonka kohtalo ratkaistaan myöhemmin erikseen. Kaavoittaja elää toivossa, että Natura-säädökset höllenisivät jossain vaiheessa ja sallisivat alueen rakentamisen. Uudenmaan Ely-keskus on esittänyt alueelle suojeluvarausta, ja tätä edellyttää myös tulevien uusien asukkaiden tarve virkistysalueisiin. •

Pohjois-Espoon arvometsiin lukeutuva Mynttilän metsä tuhoutuu, jos POKE toteutuu kaupungin esittämällä tavalla. Tämän jutun kirjoittaja, Espoon ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Virpi Sahi, kävi metsässä hiihtoretkellä helmikuussa 2018. Kuva: Mia Holopainen

Nuuksion metsämannerta ei pidä kutistaa

Östersundomissa ei siis ole kysymys vain pyyn, kehrääjän ja ruisrääkän suojelusta, kuten kaupunkilaisille toistuvasti on uskoteltu.

Teksti Virpi Sahi Kuvat Mia Holopainen, Virpi Sahi

Östersundomin kappelin lähellä sijaitsevalla Kapellvikillä voi kesällä nähdä monia lintulajeja, kuten esimerkiksi lokkeja, harmaahaikaroita, sorsalintuja, pääsykysiä ja pajusirkkuja.

Nuuksion järviylänkö ja siihen liittyvät metsät erottuvat satelliittikuvassa muhkeana pallukkana. Uudenmaan merkittävin metsämanner on nyt vaarassa. Espoon kaupunki laatii parhaillaan yleiskaavaa, jossa kaupungin keski- ja pohjoisosiin sijoitettaisiin 60 000 uutta asukasta ja 11 000 työpaikkaa. Kaavaluonnoksen toteutuminen merkitsisi usean korvaamattoman ja upean metsän tuhoa.


8 City-Huuhkaja 2018

City-Huuhkaja 2018 9

Pitkäjärven yli ja rautatieasemat taajamineen raivattaisiin Mynttilän ja Histan nykyisiin umpimetsiin. Pientalomatto levittäytyisi syvemmälle Nuuksion järviylängön eteläiselle metsävyöhykkeelle, johon kuuluvat Karhusuo, Miilukorpi, Oittaa ja Viiskorpi. Kellonummen hautausmaa kolminkertaistuisi – jälleen umpimetsään. Raide ja rakentaminen koituisivat kohtaloksi myös Nuuksion ja Espoon keskuspuiston yhdistävälle metsäkäytävälle.

Espoon kaupungin metsät ovat Suomen parhaimmistoa Espoossa on jäljellä poikkeuksellisen runsaasti luonnontilaisen kaltaisia kangasmetsiä sekä niihin liittyviä piensoita

ja kalliometsiä. Näitä metsiä ei ole peria. Siihen kuuluu Espoon kaupungin rustettu istuttamalla eikä harvennetomistamia metsiä, jotka ovat kokonaan tu tasaikäisiksi, kuten laajalti muualla tai pääosin METSO-kriteerien mukaisia. Etelä-Suomessa, jossa metsämaista Uusi yleiskaavaluonnos ohjaa nyt muut96 prosenttia on metsätalouskäytöstuvaa maankäyttöä noin 30 arvometsäsä. Metsissä näkohteelle. Espoon luonnon ystävän Uusi yleiskaavaluonnos kyy eri-ikäisiä ja kannattaa nyt tutustua kohteisiin ohjaa nyt muuttuvaa -lajisia puita sekä Luonnonsuojeluliiton nettisivuilla maankäyttöä noin 30 kuollutta puuta, (sll.fi) sekä retkeillä ja ottaa kantaa arvometsäkohteelle. jotka ovat luonhienojen metsien puolesta. nonsuojelullisesti arvokkaan metsän Nuuksion metsät ovat Espoo-bräntunnusmerkkejä. Espoon erityisyys on din kirkkaimpia tähtiä. Metsien turvaamyös sijainti eteläisellä tammivyöhykminen mahdollisimman laajana myös keellä. kaupungin kehittyessä on tärkeää. EsOn aika havahtua turvaamaan Espoolla on vielä mahdollisuus erottautua poon arvokkaita kangasmetsiä. Luonmaailman kaupungeista edukseen unohtojärjestöjen kooste Pohjois-Espoon tumattoman lähiluontonsa ansiosta. • arvometsistä käsittää 48 aluetta, joiden yhteenlaskettu ala on yli 1 100 hehtaa-

Toteutuessaan POKE nakertaisi Nuuksion järviylängön eteläistä metsävyöhykettä useasta kohden. Sienestäjä retkellä Oittaan ulkoilualueen metsässä. Kuva: Virpi Sahi

N

uuksion kansallispuisto perustuurihistorialliset alueet tulee säilyttää. tettiin vuonna 1994 ja on nykyiValtioneuvoston linjaus on edelleen sessä laajuudessaan 53 neliökiajankohtainen, sillä metsäluonnon arlometrin laajuinen. Puisto vetää turistit vostus hyvinvoinnin lähteenä on kohoaluontokeskukseen ja opastetuille reiteilmassa. Lisäksi metsälajit edelleen uhanle Saksasta ja Japanista asti. Myös puisalaistuvat. ton ulkopuolinen Nuuksio reunametsineen on pääkaupunkiseudun asukkaiden Kolmannes Espoota strategisiksi tärkeää virkistysmaastoa, jonne tullaan hehtaarin ruuduiksi ulkoilemaan, retkeilemään, marjastamaan, sienestämään ja hiihtämään. Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaaValtioneuvosto teki 1.6.1989 periva (POKE) poikkeaa aiemmin totutusta. aatepäätöksen Nuuksion järviylängön Kaupunki on valinnut toteutustavaksi kehittämisestä ulkoilun ja luonnonpikselikaavan, jossa kaavakartta muosuojelun tarpeisiin. Sen mukaan alueen dostuu hehtaarin (100 x 100 metriä) maankäytön suunnittelun ruuduista. Maankäytön Kaupunki on valinnut lähtökohtana tulee olla päätarkoitus osoitetaan toteutustavaksi pikselialueen luonnon tarjoamat värein ruutu ruudulta. kaavan. edellytykset sekä seudun Kaupungin kaavaluonasukkaiden virkistyskäytön tarpeet. noksen mukaan niitä ei ole tarkoitettu Alueelle ei tule sijoittaa virkistyskäyttulkittavaksi yksittäin vaan aluekokotöä, luontoa tai maisemaa haittaavia naisuuksina. Rakentamisen, väylien ja toimintoja. Arvokkaat maisema- ja kultsäästettävän luonnon tarkat rajaukset

ratkaistaan jatkosuunnittelussa eli asemakaavalla. Tätä uutta kaavoitustapaa kutsutaan ”strategiseksi”. Pikselikaavoituksessa on riskinsä, josta on jo saatu esimakua Helsingissä ja Jyväskylässä. Tärkeitä päätöksiä siirretään tehtäväksi asemakaavan yhteydessä. Asemakaavoittajan valtuudet lisääntyvät, kun yleiskaavan pikselit jäävät tulkinnanvaraisiksi. Pikselikaavaa on hankala lukea. Sata metriä voi olla kartalla vähän, mutta luonnossa yllättävän paljon.

Rakentamista ja raideyhteyksiä umpimetsiin Uusi yleiskaavaluonnos sisältää useita hätkähdyttäviä avauksia, jotka muuttaisivat perusteellisesti maisemakuvaa ja pyyhkisivät peruuttamattomasti kartalta korvaamattomia luontoarvoja. Pikaraitiotiesilta vedettäisiin Espoon

Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavakartan luonnosversio maaliskuussa 2018. POKE tulee nähtäville keväällä 2018 osoitteeseen espoo.fi/kaavoitus. Karttakuva: Enviro ja Maanmittauslaitos


10 City-Huuhkaja 2018

City-Huuhkaja 2018 11

Pelin politiikkaa Vartiosaari pelastui rakentamiselta – toistaiseksi.

Hallinto-oikeudessa Helsingin yleiskaavan kädenväännössä suojelijat voittivat paljon, mutta tärkein kysymys on vielä ratkaisematta. Teksti Mikko Niskasaari Kuvat Olli Manninen

Millaisen tuomion saa Vartiosaari korkeimmassa hallinto-oikeudessa – säilyykö saaren luonnon rauha ja kauneus?

H

allinto-oikeus kumosi helmikuun alussa suuria osia Helsingin uudesta yleiskaavasta. Kaavoittajalle katkerinta näkyy olevan useiden kaupunkibulevardien hylkääminen. Luonnonsuojelijat puolestaan saivat useita suuria voittoja. Yksi tärkeimmistä oli Vartiosaaren kaavan kumoaminen. Saaren kaavoituksen käänteet ovat olleet dramaattiset. Valtuustossa rakentamisen salliva osayleiskaava voitti lokakuussa 2016 niukasti äänin 44–40, ja kaupunkisuunnitteluvirasto käynnisti välittömästi asemakaavoittamisen. Kuntavaaleissa 2017 kuitenkin suuri luuta lakaisi valtuustossa, ja moni Vartiosaaren rakentamista kannattanut ”betonipuoluelainen” putosi. Syksyn budjettineuvotteluissa sovittiin, että Vartiosaaren kaavoitus pannaan jäihin tämän valtuustokauden ajaksi. Nyt Helsingin hallinto-oikeus kumosi Vartiosaaren kaavan lainvastaisena. Valitettavas-

ti kaupunki on valittanut myös tästä hallinto-oikeuden päätöksestä, joten viimeisen sanan sanoo korkein hallintooikeus.

viheralueita. Siksi myös Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Uudenmaan piiri valittivat hallinto-oikeuden päätöksestä eräin osin KHO:een.

Melkki pelastui

Kokonaisnäkemys puuttuu

Merkittävä oli myös Melkin pelastuminen. Se on noin kaksi kertaa suurempi kuin viereinen, ahkerassa virkistyskäytössä oleva Pihlajasaari. Melkki on vielä armeijan hallussa, mutta sillä ei ole enää vuosikymmeniin ollut sotilaallista käyttöä, ja saaren saaminen yleiseen virkistyskäyttöön olisi erittäin tärkeää. Suuri metsäsaari avomeren äärellä on juuri sitä, mitä kaupunkilaiset tarvitsevat. Ympäristöjärjestöt ja kaupunginosayhdistykset olivat erittäin tyytyväisiä myös Keskuspuiston länsiosien ja Ramsinniemen pelastumiseen rakentamiselta. Rakentaminen uhkaa kuitenkin edelleen useita asukkaiden viihtyisyyden ja virkistyksen kannalta tärkeitä

Tärkein peruste Helsyn valitukselle on koko se tapa, jolla yleiskaava on laadittu. Normaalisti yleiskaavalla ratkaistaan, mitkä alueet varataan rakentamiselle ja millaiselle rakentamiselle, mitkä alueet osoitetaan yleiseen virkistykseen ja luonnonsuojeluun. Sellaisen yleiskaavan sopusointu ylempien kaavojen, kuten maakuntakaavan kanssa on helppo todeta. Tällainen kaava on selkeä, jokainen kuntalainen voi kaavakartasta nähdä mitä minnekin suunnitellaan. Helsinki valitsi ilmeisen tarkoituksella aivan toisen tien. Yleiskaava koostuu 100 x 100 metrin ruuduista, pikseleistä, joille merkitään pääasiallinen käyttötarkoitus. Asemakaavoituksessa

aluetta voidaan kuitenkin kohdella myös sen mukaan, mitä viereiseen ruutuun on merkitty. Se siis antaa mahdollisuuden rakentaa alue, joka yleiskaavassa on merkitty virkistyskäyttöön. Helsinki kutsuu tällaista hienosti strategiseksi kaavaksi. Oikeammin kyseessä on pelin politiikka. Yleiskaavan sisältöä ei ratkaistakaan yleiskaavalla, vaan se ratkeaa asemakaava kerrallaan. Valituksessaan Helsy toteaa, ettei tällainen kaava vastaa sitä, mitä laki yleiskaavalta edellyttää. Tähän kaikkein tärkeimpään kysymykseen Helsingin hallinto-oikeus ei kuitenkaan ottanut kantaa. Paitsi mutkan kautta. Hylätessään Vartiosaaren kaavan maakuntakaavan vastaisena, hallinto-oikeus myös nimenomaisesti totesi, ettei saaren kulttuuriarvojen turvaamista voida jättää asemakaavan varaan. Helsy toteaa tämän olevan aivan oikea periaate, jonka tulee koskea koko kaupunkia. •

Keskuspuiston länsiosien kaavoituksen kaatuminen oli hieno voitto ympäristöjärjestöille ja kaupunkiosayhdistyksille.


12 City-Huuhkaja 2018

City-Huuhkaja 2018 13 Hissillä Soukan metsään Teksti Riitta Malve

Lähde retkelle

– neljän luontoystävän suosikkikohteet! Neljän luonnonystävän parhaisiin luontoretkikohteisiin Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä kuuluu metsiä, puroja ja luotoja.

Arktiset tunnelmat Kytönselän ulkoluodolla vetävät vertoja Lapille. Marko Takanen muistuttaa, että talvella sinne tulee lähteä vain hyvien jäätietojen, pelastautumisvälineiden ja -taitojen sekä seuran kanssa. Kuva: Marko Takanen

V

Rekolanpuroa on kunnostettu taimenpuroksi soralla ja kivillä. Veden laadussa on vielä ongelmia. Kuva: Keijo Jääskeläinen

antaan purolaaksot olivat Suomen luonnonsuojeluliiton Vantaan yhdistyksen puheenjohtajalle Kimmo Jääskeläiselle lapsena viidakkoja, joissa samoiltiin, rakennettiin majoja ja taiteiltiin jäälipoilla. – Tyttäreni sen sijaan halusi aina leikkimään Hanabölen koskelle. Jääskeläinen vaeltaa yhä virtojen varsilla suosikkeinaan Rekolan puro ja Vallinoja Tussikoskineen. Hän retkeilee mielellään myös Keravanjoella ja sen reitillä olevilla Jokiniemen pelloilla, Hanabölen rotkolla ja Matarin koskella. – Ne ovat reheviä ympäristöjä, joita ei tulisi hoitaa liikaa. Helsingin keskuspuistossa, Pitkäkoskella liikkuvia ulkoilijoita Jääskeläinen kehottaa poikkeamaan kosken Vantaan puoleisella osalla. Siellä on monimuotoista ja aurinkoista rantalehtoa, joka muuttuu kalliometsäksi. – Haaveenani on patikoida Vantaan länsiraja päästä päähän Vestran ja Petikon upeassa erämaisessa luonnossa, joka liittyy Nuuksion metsiin.

Espoon keskuspuiston länsiosa on espyyläisen Marko Takasen kallioista lähimetsää suopainanteineen, jossa hän seikkailee mieluiten ja seuraa vuodenaikojen vaihtelua. Erityisesti hän pitää Harmaakallion luonnonsuojelualueesta ja Furubackan liito-oravametsästä. Takaselle on tärkeä myös Mynttilän vanha metsä jyrkänteineen. Kontrastia tuo Kvarnträskin soistunut järvi, Gumbölen joki ja sen kaunis pieni köngäs sekä Dämman-järvi. Retkeilijän suosikkeja ovat niin ikään Pentalan saari, Fiskarsin mäki Espoonlahden pohjukassa ja arktiset ulkoluodot. – Näissä luontokohteissa ei ole retkeilypalveluita, vaan luonto on itseisarvo. Mieluiten kävelen metsässä meditatiivisessa tilassa nauttien siitä, mitä sattuu tulemaan vastaan. Soukassa asuva ekologi, FM Juha Lindy on tyytyväinen, että pääsee hissillä kotoa lähimetsään lastensa kanssa. – Hanikan vaihteleva luontopolku ja Kasavuori ovat suosikkejani tässä lähistöllä. Pieneltä alueelta löytyy sisäsaaristo, Suinonsalmen telkät ja muinaishautoja. Merikotkat palkitsevat vuorelle kiipeämisen.

Lindy suosittelee myös Suvisaariston monipuolista Bergö-Ramsö luonnonsuojelualuetta hirvineen ja lehtopöllöineen, Suomenojan lintuallasta ja Soukanniemen Villa Fosteruksen ulkoilualueen uimapaikkaa.

Vaellus Kurängenin lähteelle – Helsingin ja koko Suomen luontokohteiden aatelia on Vartiosaari, kiitos kompaktin monipuolisuutensa, kertoo maantieteilijä Marko Leppänen. Vartiokylänlahdella sijaitseva, aarniomainen Tankomäki on Leppäsestä pieni luontohelmi. Sieltä vaellusta voi jatkaa kohti itää Vartiokylän linnavuoren, rehevän Mustavuoren sekä Kasavuoren näköalakallioiden ja muinaishautojen kautta. Retken voi ulottaa läheiseen Degermossaan Sipoonkorvessa ja Kurängenin lehto- ja korpilaaksoon, jossa sijaitsee Helsingin parhaisiin kuuluva lähde. – Näissä kohteissa viehättää etelärannikon monimuotoisuus sekä suojaisuuden ja näköalojen yhdistelmät. Retkiltä saa sitä enemmän irti, mitä enemmän pystyy heittäytymään. Retkeä ei kannata suunnitella hengiltä. •

Itä-Helsingissä sijaitsevalta Kasavuorelta itään aukeava maisema on erämainen. Östersundomin rakentaminen tulee muuttamaan sitä. Kuva: Marko Leppänen

Viisi kilometriä pitkän Hanikan luontopolun varrella on muun muassa tervaleppäluhtia, lintukosteikkoja, mustikkametsiä, hiidenkiukaita ja rantakallioita. Kuva: Juha Lindy


14 City-Huuhkaja 2018

City-Huuhkaja 2018 15

Teksti Virpi Sahi

Punasotka on pelastettava BirdLife Suomi vaatii erittäin uhanalaisen punasotkan rauhoittamista. Järjestö vetoaa maamme hallitukseen rauhoitustoimenpiteiden aloittamiseksi. Lisäksi BirdLife pitää tärkeänä, että Suomen tärkeimpien lintukosteikkojen hoitoon panostettaisiin nykyistä huomattavasti enemmän. Punasotka on vähentynyt jopa kymmenesosaan 1990-luvun puolivälistä, selviää Luonnontieteellisen keskusmuseon, Luonnonvarakeskuksen ja BirdLifen toteuttamista vesilintuseurannoista. Syy punasotkien taantumiselle on niiden elinympäristöjen heikkeneminen. Kosteikot ovat kasvaneet umpeen, ja myös naurulokkien katoaminen monilta lintuvesiltä on mahdollisesti heikentänyt punasotkan pesimämenestystä. Sotkat pesivät mielellään lokkiyhdyskuntien suojassa. (TT)

Kangasmetsien luontoarvot paitsiossa Espoossa Espoo tilasi METSO-selvityksen pohjois- ja keskiosan yleiskaavaa varten. Varovainen toive kangasmetsien säilymisestä kaavoituksen pyörteissä kuitenkin hiipui.

K Punasotkakoiras. Kuva: Pertti Rasp

Maakuntamalli vaarantaa luonnon Suomen hallitus suunnittelee viranomaisten valitusoikeuden rajoittamista tulevissa Luova-virastoissa. Maakuntauudistuksen vaarantaman valitusoikeuden tarkoituksena on ollut toimia luonnon viimeisenä suojana huonoissa tai puutteellisissa ympäristöluvissa ja se on osaltaan huolehtinut perustuslaissakin mainitusta julkisen vallan velvollisuudesta turvata terveellinen ympäristö.

aavojen luontoselvitykset keskittyvät yleensä pistemäisiin tai yksittäisiin luontoarvoihin, joiden huomiointia lainsäädäntö edellyttää. Esimerkiksi liito-oravat, lepakot ja luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit useimmiten huomioidaan, ainakin raporteissa. Sen sijaan runsaslahopuustoiset kangasmetsät tai muut uhanalaiset luontotyypit ilman yksilöityä lain suojaa ovat luontoselvittäjälle usein kuin ilmaa.

METSO tilattiin, kallionlakia saatiin Toiveet kangasmetsien huomioinnista heräsivät, kun Espoon kaupunki tilasi myös METSO-selvityksen POKE:a eli Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaa varten Enviro Oy:ltä. Laadunvalvontakäynti Viiskorpi-Nupurin kartoituskohteilla lannisti toiveet. Luontokartoittajan löydökset rajoittuivat niukkapuustoisimpiin kallionlakiin,

Hallituksen kaavailemassa maakuntauudistuksessa Ely-keskukset (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset), jotka jo olivat olleet luonnon kannalta heikennys, lakkaavat olemasta.

Sinä voit auttaa metsiä

LAHJOITA! Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin keräystili Helsingin OP-pankki Oyj: IBAN FI19 5542 2320 2737 58 Viestikenttään: Uudenmaan metsät

Vuoden 1999 lakkautettiin itsenäiset ympäristökeskukset. Nyt mennään vielä pidemmälle, sillä Ely-keskusten ympäristöhenkilöstö aiotaan hajottaa maakuntiin ja ympäristölupia jatkossa myöntävään Luova-virastoon. Nykymallissa Ely-keskukset valvovat muun ohella luonnon etua, ja ne voivat valittaa esimerkiksi ympäristöluvista, jos päätöksissä ei ole riittävästi huomioitu yleistä etua. Nyt tämä valtion viranomaisen valitusoikeus siis poistuisi.

Rahankeräyslupa: Poliisihallitus RA/2017/1184, myönnetty: 17.11.2017

Lisätiedot: www.sll.fi/uusimaa/lahjoita KIITÄMME LAHJOITUKSESTASI

Suomen luonnonsuojeluliitto on nostanut maakuntauudistuksen epäkohtia voimakkaasti esiin. Jos maakuntauudistus tulee, liitto esittää korjausliikettä seuraavaan hallitusohjelmaan. (AH)

Espoon kaupungin tilaama luontokartoittaja ei nähnyt METSO:a Karhusuon arvometsässä, vaikka siihen sisältyvä Pitkäniityn selvitysalue täyttää pääosin METSO:n kriteerit. Karhusuo on yksi luontojärjestöjen Pohjoiset arvometsät -kohteista. Karttakuva: Maanmittauslaitos ja Enviro

satunnaisiin piensoihin ja liito-oravan elinympäristöihin. Oliko kartoituksessa edes sovellettu METSO-kriteerejä? Pääosa alueesta oli selvää METSOa.

METSO tunnistaa arvokkaan metsäluonnon Suomelle tyypillisen mutta nyt uhanalaisen metsäluonnon tunnistamiseksi on kehitetty METSO-kriteeristö. Se on laadittu reheville ja karuille metsille erikseen, mutta aina tarkastellaan elävän ja kuolleen puuston rakennetta sekä vesitaloutta. Esimerkiksi vanhahko kuusi- tai mäntyvaltainen kangasmetsä, jossa on yli 10 järeää kuollutta puuta hehtaarilla, kuuluu parhaimpaan METSO I -luokkaan. Kalliometsille ja piensoille on omat tunnuspiirteensä. METSOkriteerit löytyvät Ympäristöministeriön raportteja -sarjasta 17/2016.

Oliko kartoituksessa edes sovellettu METSO-kriteerejä?


Jotta metsästä saataisiin parhaat hyödyt, esimerkiksi mielialan kohentamiseen tai stressin lievittämiseen, olisi hyvä tehdä vähintään 15–30 16 City-Huuhkaja 2018 minuutin piipahduksia 2–3 kertaa viikossa.

Teksti ja kuva Taina Tervo

City-Huuhkaja 2018 17

Teksti ja kuvat Taina Tervo

Metsässä mieli rauhoittuu Metsällä on terveysvaikutuksia meihin ihmisiin. Jättämällä luontokohteet rauhaan rakentamiselta kunnat säästäisivät selvää rahaa terveysmenoissa.

K

äyrä nousee, pännii. Puen ulkovaatteet päälleni, laitan kiikarit kaulalleni ja lähden ulos. Onneksi metsä-kalliomaisema alkaa melkein heti takapihaltani. Kävelen muutaman kymmenen metriä ja pysähdyn. Vedän syvään pikkupakkasen kirpaisemaa ilmaa ja puhallan sen höyrynä ulos. Siristelen silmiäni kirkkaassa talviauringossa. Katselen kallion halkomaa metsää, jossa on vanhaa kelottunutta puustoa, mutta myös nuorta havu- ja lehtipuuta sekä muuta kasvillisuutta. Miljardit timantit kimaltelevat hangella auringon paisteessa. Mieli alkaa rauhoittua.

Tutkimuksia metsän hyvää tekevästä vaikutuksesta Metsän ja ylipäätään luonnon terveysvaikutuksista on saatu kiistattomia tutkimustuloksia ja aihetta tutkitaan kaiken aikaa. Luonto vaikuttaa niin mielen- kuin ruumiinkin terveyteen – verenpaine ja käyrä laskevat, masennusoireet lievittyvät, ja luonnolla voi olla positiivisia vaikutuksia jopa diabetekseen. Myös muistisairaiden vanhusten ilmeiden on huomattu kirkastuvan heidän päästyään metsään. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen toi suomalaisten tietoisuuteen metsän terveysvaikutukset. Aiheesta on tehty niin suomalaisia kuin kansainvälisiä tutkimuksia. Viimeisen viiden vuoden aikana tutkimusten määrä on lisääntynyt. – Väestötason tutkimuksia on tehty vielä aika vähän. Sen sijaan on tehty kyselytutkimuksia koetusta terveydestä, ja saatu ihmisten omaa raportoitua tietoa luonnon käytöstä. Kaupunkialueella on tehty epidemiologisia tutkimuksia siitä, miten luonto pitkällä aikavälillä tuottaa terveyshyötyjä, kertoo Tyrväinen. Metsän terveysvaikutuksia on tutkittu myös kenttäkokein: ihmisiä on viety metsään ja mitattu heidän mielialan muutoksiaan ja fysiologisia tunnuksiaan. – Aiemmissa tutkimuksissa on tullut esille, että ihminen palautuu stressistä luontoalueilla. Nyt käynnissä olevissa hankkeissa tutkitaan luontosuhteen merkitystä, miten metsien hoito tai luonnontilaisuus vaikuttavat ja miten lähimetsät liikuttavat ihmisiä. Eri tutkimusmenetelmillä saadut tulokset ovat samansuuntaisia eli luonnolla ja etenkin metsällä on terveysvaikutuksia ihmisille. Metsän terveysvaikutukset perustuvat ympäristöön. Siellä on puhdas hengitysilma ja metsä on meluton. Eläimet ja monikerroksinen kasvillisuus tuottavat esteettisiä elämyksiä. Luonnossa samoillessaan saa myös liikuntaa.

Terveysmatkailu on kasvava trendi, jota pääkaupunkiseudunkin kannattaisi hyödyntää.

Millainen on hyvä terveysmetsä? Uutena terminä on noussut terveysmetsä. Esimerkiksi Japanissa on käytössä jopa terveysmetsien sertifikaatti. Suomessa terveysmetsäajattelu on vielä suhteellisen alkutekijöissään, mutta täältäkin jo löytyy yksi niin sanottu sertifioitu metsäkohde – se on Helsingin keskuspuiston pohjoisosa.


18 City-Huuhkaja 2018

City-Huuhkaja 2018 19

Teksti ja kuvat Taina Tervo

Eläimilläkin on tunteet Metsän eläimetkin ovat tuntevia olentoja samalla tavoin kuin me ihmiset. Käsitys siitä, että eläimet toimisivat vain vaiston varassa, on aataminaikaista ajattelua

Hyvässä terveysmetsässä on monenikäistä puuta.

Viime vuonna ilmestyi Luken julympäristöissä, oppimis- ja hoivaymkaisu ”Kohti suomalaista terveysmetsän päristöissä sekä matkailussa – termallia”, jossa pohditaan terveysmetsän veysmatkailu on kasvava trendi, jota tarpeellisuutta. Julkaisussa kerrotaan, pääkaupunkiseudunkin kannattaisi hyöettä hyvä terveysmetsä on vaihteleva, dyntää. monipuolinen ja riittävän suuri. Siellä – Keskuspuiston lisäksi hyviä terolisi hyvä olla myös polkuverkosto ja veysmetsiä ovat esimerkiksi Vanhanopasteet liikkumisen helpottamiseksi. kaupunginlahden alue, Mustavuori ja Lisäksi metsän tulisi olla Uutelakin toimivat. Kau“Nyt käynnissä olevissa helposti saavutettavissa. punkien ulkopuolelle hankkeissa tutkitaan luon- mentäessä ovat tietenkin Terveysmetsästä pitäitosuhteen merkitystä.” si löytyä rauhallisia ja Nuuksio ja Sipoonkorpi maisemallisesti kauniita ihan ykköskategoriassa, paikkoja. Metsän ei tarvitse olla yhtesanoo Tyrväinen. näinen, vaan siellä voi olla myös esimerJotta metsistä saadaan kunnon terkiksi peltoaukeita sekä pieniä metsä- tai veyshyödyt, on niiden oltava paitsi riitpeltoteitä. tävän suuria, myös metsien muodolla on Tällaisia ”terveysmetsiä” voidaan merkitystä. Pitkulaiset kapeat ”suikurat” hyödyntää muun muassa asuin- ja työeivät ole parhaita mahdollisia. Uusia

Retkeilijä rentoutumassa syysauringon lämmössä Uutelan Särkkäniemessä.

asutuskeskuksia suunniteltaessa olisi hyvä pitää tämä mielessä. – Ei asutusta ole pakko laajentaa parhaille luontoalueille. Miksi ei muuteta tyhjillään olevia toimistotiloja asunnoiksi? Ainahan voi rakentaa myös ylöspäin, ja teollisuusalueitakin voisi muuntaa asutuskeskuksiksi, ohjeistaa Tyrväinen. Jatkan kulkuani. Pysähdyn uudelleen ja kuuntelen hetken. Jostakin kuluu vaimeahkoa koputusta. Pian huomaankin kelon latvassa käpytikan ruuanetsintäpuuhissa. Seuraan pitkän tovin tikan touhuja. Ajantaju katoaa, hermo lepää, murheet ja potutus häviävät. Tulee rauhallinen ja hyvä olo. Olen onnellisimmillani luonnossa – lähimetsässäni. •

M

etsissä asustavat eläimet ovat tuntevia yksilöitä. Ne reagoivat elinympäristönsä muutoksiin – jälkeläisen kuolema aiheuttaa niille negatiivisia tunteita tai surua ja ne hakevat mielihyvää seksistä ja saalistuksesta. Eläimet tuntevat samoja perustunteita kuin ihmisetkin: iloa, surua, pelkoa, aggressiota jne. Usein kuulee sanottavan, että (villi)eläimiä on turha sääliä, sillä nehän toimivat vain vaistojensa varassa. Eläinten käyttäytymiseen, tunteisiin ja tietoisuuteen perehtynyt ekologi ja evoluutiobiologi Noora Kaunisto kumoaa ajatuksen eläinten toimimisesta pelkästään vaistojensa varassa. – Ihan niin kuin ihmisellä muillakin eläimillä on sisäsyntyisiä malleja toiminnalleen ja kokemiselleen. Pontimet, jotka ohjaavat eläimiä yksilötasolla, ovat tunteet ja tuntemukset. Jos eläin on vammautunut tai sairastunut, eläin kokee ihan yhtä aitoa kärsimystä, kipua ja negatiivisia tuntemuksia kuin ihminenkin, tähdentää Kaunisto. Eläin, joka ei ole yhtä älykäs kuin ihminen, todennäköisesti kärsii kivusta enemmän, koska vähemmän älykkäällä eläimellä ei ole mielensisäisiä keinoja lohduttaa itseään, eikä keinoja käsitellä tilannetta kognitiivisesti. Kaunisto kumoaa eläinten vaistonvaraisen toiminnan myös esimerkiksi saalistuksen ja lisääntymisen suhteen. – Eläin ei parittele, saalista ja leiki ainoastaan lisätäkseen perimäänsä, hankkiakseen syötävää tai harjoitellakseen saalistusta. Kyllä nämä toiminnot ovat eläinyksilöstä myös hauskoja, se saa niistä mielihyvää, sanoo Kaunisto.

Naarasvarpunen sirkuttelemassa Gardenian ruusupuskassa Viikissä.

Mitähän miettii metsän asukki orava urbaanissa ympäristössä rottinkituolin punoksia mutustellessaan?


20 City-Huuhkaja 2018

City-Huuhkaja 2018 21

Älä menetä rakasta lähimetsääsi

Teksti Keijo Savola Kuva Virpi Sahi

Kaupunkien metsien hoidossa edistystä ja vastatuulta

– vaikuta!

Vantaan metsänhoito on luontoarvojen kannalta vakiintunutta, Helsingissä kohdataan vastatuulta ja Espoossa aina vaan ongelmia.

H

elsinki, Espoo ja Vantaa ovat pinta-alat ovat maltilliset, metsäorgamerkittäviä metsänomistajia. nisaatio ei ole liian iso ja luontoarvoilla Helsinki omistaa, puoliksi ulkoon selkeä rooli suunnittelussa. Vantaan paikkakunnilla, metsiä noin 110 km2, metsänhoidon periaatteet 2017–2030 Espoo noin 50 km2 ja Vantaa noin 40 -ohjelma on luonnon kannalta melkm2. Määrä vastaa lähes neljää Nuukko onnistunut. Sen mukaisesti vuonna sion kansallispuistoa. Metsät ovat yli 2017 valmistellut Kivistön ja Hakunilan miljoonan suomalaisen lähi- ja virkismetsäsuunnitelmat jättivät varsinkin tysmetsiä. Kivistön alueella valtaosan luontoarNäillä metsillä on usein myös huovoiltaan merkittävistä metsistä hakkuimattavia luontoarvoja. Suojelualueen den ulkopuolelle. Hakunilan alueella, perustamisedellytykset jossa metsät ovat Helsingissä nousee toistutäyttäviä metsäalueita on usein asutuksen vasti esille tyytymättömyyttä tosiasiassa useita satoja. sisällä, keskitytään virkistysmetsien liian voiMetsiä myös suojellaan, reittien ja tonttien maperäiseksi tai turhaksi mutta samalla niitä kaavoireunojen poimintakoetusta hoidosta. tetaan rakentamiseen. Mihakkuisiin ja pienkäli kaavoituksen kehityspuuston hoitoon. kulut toteutuvat, pääkaupunkiseudun Luontojärjestöt arvioivat suunnitelmat metsämaan määrä tulee tuntuvasti vätoteuttamiskelpoisiksi, joskin Hakunilan henemään lähivuosikymmeninä. Metsähakkuita olisi ollut varaa hieman vähenmaan vähenemisen haittoja on jossakin tää. määrin mahdollista kompensoida laaHelsingissä nousee toistuvasti esille jalla lisäsuojelulla sekä pitämällä muut tyytymättömyyttä virkistysmetsien liian säilyvät metsät luonnoltaan mahdollivoimaperäiseksi tai turhaksi koetusta simman rikkaina. Tämä edellyttää methoidosta. Helsingin uudessa valtuussänhoidon keventämistä. tostrategiassa luvataan, että metsissä ja metsäisillä alueilla suunnitelmallinen Kaupungeissa eroja monimuotoisuuden lisääminen on hoidon keskeisin tavoite. Tällä hetkellä näin Tällä hetkellä Vantaa on kaupunkikolmiei vielä ole eli monimuotoisuus on vain kosta edistyksellisin. Vuotuiset hakkuuyksi, joskin melko korkealle noteerattu

arvo. Keväällä 2018 ei ole tietoa konkreettisesta kehityksestä. Sen sijaan kaupunki on muuttamassa suunnittelujärjestelmiään siten, että luontojärjestöjen ja poliitikkojen vaikutusmahdollisuudet puuttua varsinkin metsikkökuviokohtaisiin hakkuisiin vähenevät. Kaupunkitriosta Espoon metsänhoito on tavoitteiltaan ja käytännöiltään vanhakantaisinta. Usein toimenpiteet ja niiden perusteet mukailevat talousmetsien hoitokäytäntöjä. Vaikka avohakkuita ei enää käytännössä tehdä, tehdään vuosittain liikaa metsien rakennetta turhaan yksipuolistavia harvennuksia. Näitä kohdennetaan vuodesta toiseen myös luontoarvoiltaan merkittäville alueille. Luontojärjestöt ovat vuosittain joutuneet kritisoimaan Espoon tulevia hakkuita. Myös vuonna 2018 kaupungilla on toteutuksessa hakkuita useissa järjestöjen Pohjoiset arvometsät -suojeluesityksen kohteissa. •

Niin kerros-, rivi- kuin omakotitaloasukkaalla on lähistössään vähintään pieni metsikkö, jossa voi käydä nuuhkimassa luontoa tai joka vaimentaa ääniä ja rauhoittaa urbaanissa ympäristössä. Mutta kuinka turvattu sen olemassaolo on? Miten ja mistä asukas voi saada tietoa? Saako metsä säilyä kauemminkin? Kuinka voi vaikuttaa lähimetsiensä säilymiseen? Teksti Vesa Järvinen

P

ääkaupunkiseudun väestömäärän kasvaessa asuntorakentamisen kaavoitus ei kohdistu yksinomaan reuna-alueille luotaviin uusiin asutuskeskuksiin. Myös vanhan asutuksen tiivistäminen on tullut ajankohtaiseksi. Tällöin asukkaiden omat pienet lähimetsät ovat joutuneet uhatuiksi.

Näin voit vaikuttaa

Esimerkki vantaalaisen Vapaalan pientaloalueen pohjoisosan tiivistysrakentamisesta – pienet metsiköt pois! Karttaan kootut punaisella rajatut asemakaavamuutokset ovat kaikki tulleet vireille vuoden 2018 alussa.

Vain naapureille jaetaan suoraan kaavoitustieto postilaatikkoon. Muut saavat seurata kaavatapahtumia kaupungin verkkosivuilta ja paikallislehdissä julkaistavista uutisista. Kaavoituksen ensikierroksella asukkaat ja järjestöt voivat antaa mielipiteitä. Vuorovaikutuksellisesti olisi hyödyllistä mennä joko infotilaisuuteen tai kohdekäynnille, jolloin voi keskustella kasvotusten kaavoittajan kanssa. Silloin


22 City-Huuhkaja 2018

tarkemmin selviävät kaavoittamisen syyt ja toteutustavat. Kaavoittaja voi antaa ohjeita, mitä mielipiteeseen kannattaa kirjoittaa ja miten se toimitetaan kaupungille. Aktiivisimmat asukkaat osaavat myös oma-aloitteisesti käydä kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla ja verkkosivuilla lukemassa kaavaselostuksia.

Ole aktiivinen nyt! Monille oman lähimetsän katoaminen tulee yllätyksenä, ja asemakaavoitusvaiheessa on käytännössä mahdotonta estää tulevaa rakentamista. Päätös on jo tehty yleiskaavan hyväksymisvaiheessa. Kun alue on vahvistettu rakentamistarkoitukselle, voi silti viedä vielä vuosia, ennen kuin kaavan sisältöä aletaan toteuttaa. Vantaalla on vuonna 2017 aloitettu uuden yleiskaavan suunnittelu. Kau-

City-Huuhkaja 2018 23

punginhallitus on tammikuussa 2018 hyväksynyt sille joukon tavoitteita, joiden kaikkien kehyksenä on kestävä kehitys. Yleiskaava on tarkoitus saada hyväksytyksi ennen vuoden 2020 loppua. Nyt on kansalaisten aktiivisuuden vaihe – Vantaan kaupungin verkkosivuilta (vantaa.fi/yleiskaava2020) löytyy kysely. Nykyisessä yleiskaavassa Vapaalan (karttaote) alue on osoitettu kokonaisuudessaan pientaloalueeksi (A3-merkintä). Ongelman siis muodostaa asukkaille se, että yleiskaava on yleispiirteinen eikä määritä rakennusten paikkoja. Metsiköiden kohtalo määritellään vasta asemakaavavaiheessa.

na vireille tulevista asemakaavoista, alueellisista selvityksistä, katujen rakentamisesta sekä puistojen suunnittelu- ja rakentamiskohteista. Asukaslehti toimitetaan osoitteisiin mainosten jakokiellosta huolimatta. Vantaan Sanomat on jaossa useimmissa ruokatavarakaupoissa ja ostoskeskuksissa. Molemmissa julkaisuissa kerrotaan, missä kaavasuunnitelmat ovat tarkemmin nähtävillä. •

Missä kaavoista ilmoitetaan? Vantaalla asemakaavoista ilmoitetaan talouksiin jaettavassa Vantaan Sanomissa ja Asukaslehti-tiedotteessa. Asukaslehdessä on keväisin kooste koko vuon-

Näin voit seurata kaupunkien kaavoitusta ja vaikuttaa niihin Vantaa Mene kaupungin verkkosivuille (www.vantaa.fi). Valitse Asuminen ja ympäristö -alavalikosta Asuminen ja maankäyttö ja edelleen Asemakaavoitus. Valitse haluamasi suuralueen alta itseäsi kiinnostavin seutu ja esille tulevat uusimmat kaavat. Kaavoituksen ulkopuolelle jäävät kokonaan kaupungin puistoyksikön suunnitelmat. Vantaan viheralueiden suunnitelmat löytyvät nekin Asuminen ja ympäristö -alavalikon alta.

Helsinki Valitse Helsingin kaupungin verkkosivut (www.hel.fi/suunnitelmat). Sen jälkeen valitse itseäsi kiinnostava kaavahanke: sivulta löydät kaavoitusta koskevat yleisötilaisuudet ja/tai kaavoittajan yhteystiedot. Hel.fi/suunnitelmat-sivun oikeanpuoleisesta valikosta löytyy myös suunnitelmat kartalla -palvelu, josta pääset näkemään kaikki kaavasuunnitelmat. Voit kyseisen palkin alaosasta tilata itsellesi myös Suunnitelmavahti-uutiskirjeen (Pysy ajan tasalla kaupunkisuunnittelusta – tilaa Suunnitelmavahti!

Espoo Valitse kaupungin verkkosivut (www.espoo.fi) ja sieltä Asuminen ja ympäristö ja sen jälkeen alavalikosta Kaavoitus. Mene vasemmasta valikosta Vaikuta kaupungin kehittymiseen, tulet Kaikki hankkeet -sivulle, jonka alaosasta pääset valitsemaan haluamasi hankkeen.

Laajan alueen asemakaavan arvokkaisiin luontoalueisiin voi vaikuttaa. Pienten asemakaavamuutosten kanssa on turha enää pullikoida. Pitää löytää vahva syy suunnitelman pysäyttämiseksi. Helmikuussa 2018 liito-oravan pesän löytyminen Raappavuorentien oikaisusuunnitelman linjalta pysäytti kaavaehdotuksen.

Markus Varesvuo Utsjoella. Kuva: Tom Dyring

Teksti Taina Tervo Lintukuvat Markus Varesvuo

KIIKARISSA

Markus Varesvuo: erottautuminen on avain menestykseen Markus Varesvuo on luontomies ja lintukuvaaja, joka kertoo olevansa myös kilpailuhenkinen. Hänen lintuaiheisia kirjojaan on käännetty lukuisille kielille, jopa kiinaksi. Hänen teoksiaan on kaikkiaan myyty yli 150 000 kappaletta.


24 City-Huuhkaja 2018

City-Huuhkaja 2018 25

“Erityisesti minua ilahduttaa se, että voitto tuli kuvalla, joka on yhtä aikaa hienovarainen muotokuva viirupöllöstä ja toisaalta ylistys kunnon talvelle.”

Markus Varesvuo voitti vuoden 2018 Fotofinlandian tällä herkällä Satumetsän viisas -kuvallaan viirupöllöstä.

myös kiehtoo, että tässä lajissa ei koskaan ole valmis. Varesvuo kuvaa itseään varsin rauhalliseksi mieheksi, jolta tosin tarpeen tulle löytyy räiskyvyyttäkin. Hän on erittäin kiinnostunut luonnosta, mutta vastapainoksi hän on myös kilpailuhenkinen. Sen hän sanoo tulleen nuoruuden yleisurheiluharrastuksensa ja etenkin pikajuoksun myötä. – Nopeudesta on edelleen hyötyä etenkin lintujen lentokuvaamisessa. Ovathan toiminnalliset kuvat nykyään tavaramerkkini, lohkaisee Varesvuo.

Vantaalle pyrähti helmikuussa muutama tunturikiuru.

S

aavun helmikuun aurinkoisena pakkaspäivänä Vuosaareen tapaamaan yhtä maamme tunnetuinta lintukuvaajaa. Oven avaa minulle lämpimästi hymyilevä luontokuvauksen aatelistoon kuuluva herrasmies, Markus Varesvuo (57). Vaikka en tietäisi hänen ammattiaan, osaisin päätellä sen hänen rennosta pukeutumisestaan. Saatuamme kahvikupposet eteemme alamme jutella. – Aloittelin lintuharrastustani vuonna 1971 täällä Helsingin Vuosaaressa, missä olen asunut koko elämäni. Koulun luontokerhosta se lähti. Ensimmäiset lintumuistiinpanoni tein 11-vuotiaana – siitä alkoi elämänmittainen kiinnostus lintuihin. Osallistun edelleen talvilintulaskentoihin täällä Vuosaaressa, kertoo Varesvuo.

Kiinaksi ja muille kielille

Pikajuoksijasta kauppatieteiden kautta lintukuvaajaksi Valokuvaus tuli mukaan lintuharrastuksen edetessä, ja pikkuhiljaa se vei mennessään. Varesvuo opiskeli kauppatieteiden maisteriksi ja työskenteli kaupallisella alalla useita vuosia, kunnes lopulta vuonna 2005 hän jätti muut työt ja siirtyi päätoimiseksi luontokuvaajaksi. Mikä häntä sitten luonnossa ja etenkin linnuissa kiehtoo? – Täällä Vuosaaressa oli hyvät mahdollisuudet tutustua luontoon ja nähdä lintuja, koska luonto oli lähellä ja sinne oli helppo päästä. Se oli luontaista uteliaisuutta – mikähän tuokin lintu on ja mille linnulle tuo ja tuo ääni kuuluu. Kun esimerkiksi äänihavainto kerran menee selkäytimeen, se pysyy siellä. Se

“Ensimmäiset lintumuistiinpanoni tein 11-vuotiaana – siitä alkoi elämänmittainen kiinnostus lintuihin.”

Varesvuon meriittilista on pitkä: yli kymmenen kirjaa, portfolioita, apurahoja, näyttelyitä, kilpailuissa palkittuja valokuvia jne. Maaliskuussa hänen palkintokaappinsa täydentyi Fotofinlandian Luontokuvasarjan voitolla. – Erityisesti minua ilahduttaa se, että voitto tuli kuvalla, joka on yhtä aikaa hienovarainen muotokuva viirupöllöstä ja toisaalta ylistys kunnon talvelle. Talvi on aina ollut suosikkivuodenaikani kuvaamisen kannalta. Varesvuo on huolissaan oikean talven katoamisesta, joka näkyy jo muutoksena linnustossa. – Seuraava iso projektini tulee olemaan voimakas kannanotto todellisen talven puolesta. Valokuvalla voi vaikuttaa, tähdentää Varesvuo. Viime vuonna häneltä ilmestyi upea Birds in Pictures -kirja, jonka hän teki ensin englanniksi ja sen jälkeen se käännettiin myös suomeksi (Valokuvia


26 City-Huuhkaja 2018

linnuista) ja ranskaksi. Suomenkielisen version ensimmäinen painos on jo myyty loppuun. Varesvuo on myös yksi harvoista suomalaisista lintukuvaajista, jonka teos Lintukuvauksen käsikirja, on käännetty kiinaksi. Hän teki kirjan yhteistyössä Jari Peltomäen ja Bence Mátén kanssa. – Birds Magic Moment -kirja oli suurmenestys, joka käännettiin seitsemälle eri kielelle ja kokonaispainos oli 44 000, joka on luontokirjalle hyvä painosmäärä, sanoo Varesvuo. Varesvuon lintukirjat ovat menestyneet maailmalla hyvin – hänen kirjojaan on ulkomailla myyty kaikkiaan noin 100 000 kappaletta. Hänen kuviaan käytetään säännöllisesti myös erilaisissa lin-

City-Huuhkaja 2018 27

nuston suojeluun liittyvissä julkaisuissa.

Massasta erottautuminen ja kuvaajan etiikka Nykyään luonto- ja lintukuvaajiakin on paljon, joten erottautuminen muista kuvaajista on ensiarvoisen tärkeää. – Aika moni on sanonut, että kuvani erottavat muusta kuvavirrasta, joten olen kaiketikin löytänyt sellaisen tyylin, että erottaudun muista. Olenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana onnistunut siirtymään peruslajikuvauksesta kohti valokuvauksellista ilmaisua. Nykyään jo moni pystyy hankkimaan huippukaluston, joten kuvat ovat usein teknisesti hyviä.

– Erottautuminen tapahtuu näkemyksessä: kuvan visuaalisuudessa, sommittelussa ja kohteiden valinnassa. Monet kiinnostuvat lintuharrastuksensa myötä myös lintujen kuvaamisesta. Varesvuo kehottaa hankkimaan riittävän hyvän luonto- ja lintutuntemuksen ennen kuin rynnistää kameroineen metsään. Jos ei tunne lintujen käyttäytymistä, voi helposti aiheuttaa häiriötä linnuille ”hyvää ruutua metsästäessään”. •

Markus Varesvuo on työskennellyt paljon kanalintujen parissa ja tehnyt muun muassa Metson Suku – Suomen kanalinnut -kirjan. Kuvassa metso.

Punasotkia on Finnoolla kymmenittäin. Kuva Markus Varesvuo

Keväällä Vanhankaupunginlahden rannoilla kuuluu lintujen laulu rentukoiden kukkiessa. Kuva: Antti Halkka

Teksti Antti Halkka Kuva Markus Varesvuo ja Antti Halkka

Metro vie luontoon Metrolla pääsee nyt yhä useammille hyville lintupaikoille. Nykyisen metroreitin varrelta löytyy muun muassa Mellunmäestä Mustavuori ja Vuosaaresta Uutela. Espoossa Aalto-yliopiston vieressä sijaitsee mainio Laajalahden lintuparatiisi.

P

Palokärki tutkaili Vuosaaren Uutelassa kääpää, jonka pinnalta se nappasi kielellään hyönteisiä suuhunsa.

idennetty metrolinja on melkoikee läheltä Viikin–Vanhankaupunginnen luontometro. Idässä Mellunlahden laajaa luonnonsuojelualuetta. mäen pääteasemalta on pari kiHerttoniemen asemalta Viikkiin vievän lometriä matkaa Mustavuoren hienoon kävelytien varressa on tervalepikkoa, ja lehtoon, jossa voi keväällä ihailla lehpian tulee näkyviin laajoja ruovikoita ja tokasveja pajulintujen ja kerttujen lauhoidettuja rantaniittyjä. Lopulta eteen laessa. aukeavat petolintuja ja hanhia keräävät Metrolinjan toisen itähaaran alku Viikin pellot. Vuosaaressa johdattelee Uutelaan. MetUusi metrolinja toi Espoon Laajalahsäinen ja moneen suuntaan merelle den lintulahden raideliikenteen piiriin, avautuva niemi on tärkeä metsälinnuilsillä Aalto-yliopiston asema on aivan le. Merellä lintujen palvieressä. Maarin lintuUusi metrolinja toi Espoon jous on hätkähdyttävä. tornilta voi keväisin ja Laajalahden lintulahden Isokoskeloita, telkkiä ja syksyisin nähdä valtavia raideliikenteen piiriin. haahkoja ui keväisin nievesilintu- ja kahlaajalinmen lähivesillä. Rantoja partioivat metumääriä. Ruovikkoisen Laajalahden läpi riharakat. Uutelan kävijää palvelee niekulkee hieno polku- ja pitkospuureitti messä nuotiopaikka, ja matkalla sinne Villa Elfvikin luontotalon tienoille. on mainio kahvila Kampela. Metron jatke Kivenlahteen tuo muuLänteen edettäessä metrolinja kultaman vuoden päästä todella lähelle ase-

maa myös Finnoon lintulahden. Se on kuitenkin jo nyt alle kahden kilometrin päässä Matinkylän metroasemasta. Finnoo on koko Suomen parhaita paikkoja päästä lähelle vesi- ja ruovikkolintuja. Siellä tutustuu varmasti nokikanaan, ja liejukanakin ehkä vilahtaa. Lapasorsa on siellä tavallinen, ja Finnoo on yksi koko maan varmimmista paikoista nähdä uhanalainen punasotka. Metro tuo lähettyvilleen paljon asutusta, ja on siten myös uhka luonnolle. Uutelassa muun muassa luonnonsuojeluyhdistyksen työnä saatiin estettyä merkittävä rakentaminen. Kaikissa metronkin varren lintutorneissa on opastusta Tornien taisto -päivänä lauantaina 5.5. 2018 klo 13 asti.


28 City-Huuhkaja 2018

City-Huuhkaja 2018 29

Teksti Eeva Kuuluvainen Kuvat Anna Nyman, Taina Tervo

Kohti kansallista kaupunkipuistoa Suomalainen kulttuuri saa voimansa luonnosta. Helsinki voisi olla Suomen käyntikortti maailmalle kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijänä – monimuotoinen kaupunkirakenne, luonto ja puhtaus ovat kilpailuvaltteja. Kansallinen kaupunkipuisto voisi tarjota hengähdyspaikan niin helsinkiläisille kuin matkailijoille.

H

elsingin kansallinen kaupunkipuisto olisi laaja, uuden ajan urbaani, Helsingin arvokkaimmat miljööt säilyttävä verkosto – se olisi kaupunkilaisten yhteinen virkistäytymispaikka. Helsingin arvokkaan luonnon- ja kulttuuriympäristön säilyttämisen tuleekin olla valtuuston tärkeä tavoite. Uuden yleiskaavan mukaan Helsinki kasvaa 250 000 uudella asukkaalla vuoteen 2050 mennessä. Kaupungin tiivistäminen pitää tehdä ammattitaidolla ja pitkäjänteisesti niin, että arvokkaat luonto- ja kulttuuriympäristöt säilyvät tuleville sukupolville.

Keskuspuistosta löytyy myös pitkoksia, jotka helpottavat kulkua. Keskuspuisto olisikin luonnollinen osa kansallista kaupunkipuistoa. Kuva: Anna Nyman

Helsinki laatii ja päättää puiston perustamisselvityksestä sekä hoito- ja käyttösuunnitelmasta. Kaupunki voi harkintansa mukaisesti hakea kansallisen kaupunkipuiston perustamista ympäristöministeriöltä. Kansallinen kaupunkipuisto olisi laaja ja käsittäisi myös saaristoa, kuten esimerkiksi Vallisaaren. Kuvassa Vallisaaren lampi. Kuva: Taina Tervo

KKPH!-liikkeen tavoitteena on saada kaupunki järjestämään kaikille helsinkiläisille avoin tilaisuus, jossa osallistujilla on mahdollisuus tutustua kaupungin ehdotuksiin ja vaikuttaa niiden sisältöön. Kun tilaisuuden ajankohta on päätetty, tiedottaa KKPH!-liike siitä kotisivuillaan ja Facebookissa.

Kansalaisliike osallistuu työhön Paraikaa Helsinki tekee kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitystä kaupunginvaltuuston yksimielisen tahdon mukaisesti. Selvitystyötä on tehty vuoden ajan työryhmätyöskentelyn ja asiantuntijatyöpajojen avulla. Kaupunkilaiset kertoivat ajatuksiaan ja visioitaan kansallisesta kaupunkipuistosta sähköisessä karttakyselyssä loppusyksyllä 2017. Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! (KKPH!) -liike on avoin kansalaisverkosto. Vapaaehtoiset ovat ahertaneet neljä vuotta kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi. Viimeisin aloite kansallisesta kaupunkipuistosta, jonka valtuusto myös yksimielisesti hyväksyi, syntyi KKPH!-liikkeen toiminnan ansiosta. Aloitetta tukee 80 yhteisöä ja tuhannet kaupunkilaiset.

Kansallisesta kaupunkipuistosta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 9. luvussa. Lain pohjalta ympäristöministeriö on määrittänyt valinta- ja laatukriteerit kansalliselle kaupunkipuistolle. Sen täytyy sisältää luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita, virkistysalueita sekä kansallisen historian tai kaupungin omien kehitysvaiheiden kannalta merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Alueiden kokonaisuuden tulee olla viherrakenteeltaan riittävän laaja ja ehyt sekä olla ekologisesti jatkuva. Lisätietoja: www.ym.fi.

Nyt on aika vaikuttaa

Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liike Sähköposti: posti@kaupunkipuisto.fi FB-ryhmä: Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin

Kansallisen kaupunkipuiston perustamisselvitystyöhön voi tutustua Helsingin kaupungin sivuilla hel.fi/kaupunkipuisto. Myös KKPH!-liikkeen kotisivuilta, kaupunkipuisto.fi, löytyy tietoa muun muassa työn taustoista ja etenemisestä sekä avoimista kokouksista. Kevään aikana puiston tavoitteet, tarina ja tarkastelualue määritellään kaupungin kkp-työryhmissä. Heti, kun nämä ehdotukset tulevat julkisuuteen, on aika vaikuttaa. Kannattaa olla yhteydessä kaupunkiympäristölautakunnan jäseniin ja puolueiden valtuutettuihin. Sosiaalisessa mediassa ja paikallislehdissä voi tuoda tätä tärkeää asiaa julkisuuteen ja jakaa juttuja omissa verkostoissaan. •

RAATAMO Outdoor Crosstraining Raatamon ryhmäliikunnan kantavia teemoja ovat oman lähiympäristön tarjoamat harjoitusmahdollisuudet sekä luontoliikunnan terveysvaikutukset. Outdoor Crosstraining –kurssimme pyörivät puistoissa ja kaupunkimetsissä lähellä Sinua ympäri vuoden! Teemme lisäksi yhteisiä retkiä Etelä- ja Keski-Suomen kansallispuistoihin esimerkiksi polkujuoksun tai erätaitojen harjoittelun merkeissä. www.raatamo.fi


30 City-Huuhkaja 2018

City-Huuhkaja 2018 31

Teksti Teemu Mökkönen, Virtavesien hoitoyhdistys (Haaganpuro) Kuvat Henrik Kettunen

Puuhasivu

Helsingin kunnostetut purot

Keksitkö, mitä eliötä tai paikkaa kuvat esittävät? Kuva-arvoitusten oikeat ratkaisut löydät osoitteesta www.sll.fi/uusimaa/vantaa/city-huuhkaja.

Suomen puroista vain muutama prosentti on säilynyt luonnontilaisina. Loput ovat ojitettuja ja kaupunkien infrastruktuurin jaloissa.

O

jitettu puro palautuu ajan myötä lähemmäs luonnontilaa, mutta luonnon kaltaiset piirteet palaavat vasta 30–40 vuoden kuluessa. Kehitystä voidaan nopeuttaa purokunnostuksilla. Lisäämällä uomaan kiveä ja puuta, vaikutetaan virtauksen nopeuteen, uoman muotoon ja veden syvyyteen.

Helsingin mereen laskevat purot Purojen eläinlajeista tunnetuin on uhanalainen taimen. Kunnostuksilla tähdätäänkin usein niiden elinolosuhteiden parantamiseen. Kunnostuksista hyöty-

vät muutkin virtavesilajit, ja ihminen, sillä solisevan puron virkistysarvo on moninkertainen ojitettuun uomaan verrattuna. Suoraan mereen laskevia puroja on Helsingissä 14, ja lisäksi Vantaanjoen kautta laskee useita sivupuroja. Tärkeimpiä Helsingin puroista ovat Haaganpuro, Mellunkylänpuro, Mustapuro, Mätäjoki ja Viikinoja. Näitä kaikkia on kunnostettu, ja niihin on palautettu taimenkanta mätirasiaistutuksin. Osa taimenista jää koko elämäkseen puroon, ja osa tekee merivaelluksen. Helsingissä taimenen lisääntymistä on havaittu kaikilla kunnostetuilla puroilla,

1. Lintu

2. Nisäkäs

3. Niveljalkainen

4. Nisäkäs

5. Kala

6. Paikka Helsingissä

7. Paikka Vantaalla

8. Jäkälä

9. Hyönteinen

ja merivaelluksen tehneitä kaloja on palannut kutemaan muun muassa Haaganpurolle ja Mätäjoelle.

Pari vuosikymmentä puron kunnostusta Pääkaupunkiseudun pienvesiä on kunnostettu jo neljännesvuosisata järjestöjen ja kaupunkien toimesta. Pääkaupunkiseudulla virinnyt toiminta on levinnyt Suomen joka kolkkaan. Virtavesien hoitoyhdistys tekee joka vuosi talkookalenterin kaikille avoimista kunnostuksista. Tervetuloa talkoisiin!

Kilpailu! Ratkaise oheiset kuva-arvoitukset ja lähetä vastauksesi 31.5.2018 mennessä osoitteeseen sllvantaa@gmail.com, laita aiheeksi ’’Kuva-arvoitus’’. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirja “Uudenmaan Lintupaikkaopas” ja kolme kätevää norppakuvioista putkihuivia! Vanhojen taimenten kutusoraikkojen pöyhimistä Haaganpurolla. Kuva: Henrik Kettunen.

A. Lintu

B. Paikka Espoossa

C. Niveljalkainen


32 City-Huuhkaja 2018

City-Huuhkaja 2018 33

Tapahtumakalenteri Tule mukaan!

Espoo Kaikki ovat tervetulleita Espoon ympäristöyhdistyksen retkille! Lisätiedot retkistä ja täydentyvä tapahtumakalenteri löytyvät osoitteesta sll.fi/espoo sekä Facebookista, facebook.com/ espoonymparistoyhdistys. 06.05.2018 ESPYY Suomenojan lintuharrastuspäivässä klo 10.00–16.00 Espoon ympäristöyhdistys esittäytyy Suomenojan lintuharrastuspäivässä. Yhteyshenkilö Anni Simola. 09.06.2018 Metsäteemapäivä Ajankohta ja paikka varmistuu myöhemmin. 17.06.2018 Luonnonkukkien päivän retki Espoon Vanttilassa klo 13.00–15.00 Tervetuloa viettämään kanssamme Luonnonkukkien päivää Espoon Vanttilaan. Vuoden 2018 teemalaji on metsätähti. Retken kasvioppaana toimii Heikki Simola. 11.08.2018 Jättipalsamin kitkentätalkoot Espoon Mankkaalla klo 14.00–17.00 Tervetuloa kitkemään jättipalsamia Mankkaalle! Luvassa on reipasta ulkoilua, samalla kun haitallisen vieraslajin esiintymää hillitään. Kokoontuminen on Mankkaan asukaspuistossa. Tarkempi sijainti ilmoitetaan myöhemmin. Talkoovastaavina Hanne Rokka ja Camilla Lindy. 23.08.2018 Valkopajuangervon kitkentätalkoot Espoon Glimsinjoella klo 18.00–20.00 Glimsinjoen luontopolku, rasti 4 läheisyydessä, katuosoite Jänismetsäntie 2, Espoo. Lähde mukaan kitkemään valkopajuangervoa Jahtimetsän luonnonsuojelualueelle! Haastamme kaikki espoolaiset torjumaan haitallista vieraslajia. Samalla voit kysellä vinkkejä omien vieraslajitalkoiden järjestämisestä. Yhteyshenkilö Tiina Parkkima. 26.08.2018 Vaellus Espoon keskuspuistoon klo 10.00–17.00 Espoon keskuspuisto, Malminkorpi 1. Espoon ympäristöyhdistys juhlistaa Suomen luonnon päivää jo toisen kerran järjestämällä pitkän patikkaretken Espoon keskuspuistossa. Vaelluksen vetäjänä toimii Marko Takanen.

Retket ja tapahtumat ovat ilmaisia ja kaikille avoimia, mikäli toisin ei mainita. Pidemmille retkille kannattaa ottaa omat eväät – tule ja tuo ystäväsikin! Muutokset ovat mahdollisia, tarkista ajantasaiset tiedot Espyyn ja Helsyn nettisivuilta sekä Vantaan kaupungin ympäristökeskuksesta.

02.09.2018 Sieniretki Bembölestä Oittaan metsään klo 10.00–13.00 Espoon ympäristöyhdistyksen jäsen, tervetuloa sieniretkelle Oittaan ulkoilualueelle. Lähestymme aluetta Bembölen ja Tollinmäen suunnalta. Sieniretkellä tutustutaan tavallisimpiin ruokasieniin ja kerätään saalista. Aluksi orientoidumme kerättäviin ja varottaviin sieniin, sitten keräämme ja lopuksi käymme saaliin yhdessä läpi. Sieniretken vetäjänä toimii Virpi Sahi, jolla on kauppasienineuvojan koulutus. 15.–16.9.2018 ESPYY esittäytyy SyysMatin Markkinoilla Yhteyshenkilö Anni Simola. Puron kunnostustalkoot Espoon Karhusuolla Syyskuu, ajankohta varmistuu myöhemmin. Yhteyshenkilö Laura Ahopelto. 07.11.2018 Espoon ympäristöyhdistyksen syyskokous 2018 klo 18.00–20.00 Villa Apteekki, Pappilantie 5, 02770 Espoo. Espoon ympäristöyhdistyksen jäsen, tervetuloa yhdistyksen syyskokoukseen. Kahvitarjoilu ja jutustelu alkavat jo kello 17.30, ja kokouksen avaamme kello 18.00. Heikki Simola on luvannut pitää fossiilidemonstraation.

Espoon ympäristöyhdistyksen jäsen! Ovathan yhteystietosi ajan tasalla? Lähetä sähköpostiosoitteesi Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenpalveluun jasenasiat@sll.fi, niin saat noin kerran kuukaudessa yhdistyksemme jäsenkirjeen.

Helsinki Suomen Luonnonsuojeluliiton 80-vuotisjuhlavuoden teemana on metsä. Helsykin tutustuttaa retkillään erilaisiin metsiin, mutta järjestää täydennykseksi myös puulajiretkiä. Yleistä Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen retkistä Retket ovat avoimia kaikille asuinkunnasta riippumatta. Jos ilmoittautumista pyydetään, käytä tapahtuman verkkolomaketta osoitteessa www.helsy.fi tai sähköpostia helsy@ sll.fi tai tekstiviestiä numeroon 050 301 1633. Tee peruutus sähköpostitse tai tekstiviestitse. Osa retkistä on maksullisia. Lisää retkiä ja lisätiedot retkistä sekä niille ilmoittautumisesta löydät Helsyn verkkosivuilta (www.sll.fi/ uusimaa/helsy/tapahtumat) 24.4. Kevätkokous ja Terveysmetsäesitelmä klo 18–20 Paikka: Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki. Luennoitsijoina Terveysmetsä-kirjan tekijät Marko Leppänen ja Adela Pajunen. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat (12 §). Vapaa pääsy. 3.5. Luontoretki Jollaksen Tonttuvuorelle ja Itäniitynniemelle klo 17.30–20.30 Kokoonnumme Puuskaniementiellä Kellaripellonpolun pysäkillä (4141), jossa Herttoniemen metroasemalta lähtevä bussi 85 pysähtyy. Olli Mannisen opastuksella tutustumme arvokkaaseen ja monimuotoiseen metsäluontoon sekä jylhiin itäisen saariston maisemiin. 5.5. Tornien taisto klo 5–13 Lähtö myöhemmin ilmoitettavasta paikasta. Helsy osallistuu leikkimieliseen lintujen tarkkailukisaan Krista Ravealan johdolla. 5.5. Luontoretki Pohjois-Vuosaareen klo 11–14 Kivet, kalliot ja kukkulat -retken lähtöpaikka: Niinisaarentien ja Porslahdentien risteys, bussin 96 päätepysäkki 4644 (Porslahdentie 1). Kohteet: tyynylaavakallio, vanha marmorikaivos, punaisen marmorin kalliopaljastuma ja flada Porvarinlahdella sekä Vuosaarenhuippu kivikokoelmineen ja näkymineen Vuosaaren satamaan. Varmista: puh. 050 1420. Yhteistyökumppani: Vuosaari-Seura.

8.5. Luontoretki Lauttasaareen klo 17.30–20.30 Lähtö- ja paluupaikka: Koivusaaren metroasema. Havainnoimme Pohjois-Lauttasaaren keväistä luontoa. Oppaana Christina Lindén. 10.5. Lintu- ja luontoretki Kirkkonummelle Medvastön alueelle klo 9–18 Lähtö helatorstaina klo 9 Kiasman matkailuliikenteen pysäkiltä, Mannerheiminaukio 2, Helsinki. Kohteina ovat mm. Morsfjärdenin lintutorni ja Dåvitsin suojelualue. Pysähdymme Långvikin kyläkaupan kahvilassa. Oppaana Paul Segersvärd. Hinnat: Suomen luonnonsuojeluliiton tai Natur och miljön jäsenet 30 €, ei-jäsenet 40 € ja alle 16-vuotiaat 15 €. Viimeinen ilmoittautumis- ja maksupäivä 24.4. Retki toteutuu, jos osallistujia on vähintään 25. 23.5. Kasviretki Vartiokylänlahden tulvavallille klo 17.30–20.30 Lahtipolkukävelyn lähtö- ja paluupaikka: Itäväylän ja Linnavuorentien risteys, Linnavuorentie 30 (huoltamon kahvila). Vartiokylän linnavuoren kautta kävellen tutustutaan Varjakanpuiston ja Broändanpuron kevätluontoon. Oppaana Christina Lindén. 31.5. Kävelyretki Pikku Huopalahden ympäristössä klo 17.30–20.00 Lähtöpaikka Alepan lipan alla Korppaanmäentie 1 vastapäätä raitiovaunu 10:n pysäkkiä (H0141). Voit tulla myös suoraan Asukastaloon eli Tapanilan asemalle, Tilkantori 12, jossa on ostettavissa kahvia ja pullaa. Ilmoittaudu Helsyyn viimeistään to 24.5. Asukastalosta kävelemme Haaganpuron silloille ja Tilkanniityn veistospuistoon. Kävelyä hiekkateillä kertyy noin 2 km. Halutessasi voit oppaan johdolla kiertää Pikku Huopalahden, jolloin kävelyä on yhteensä 4 km. Yhteistyökumppani: Helsingin Reumayhdistys. 5.6. Kulttuuri- ja luontoretki Annalan huvilalle klo 17.00–20.30 Lähtöpaikka: Annalan huvilan terassi, Hämeentie 154. Tutustumme mm. huvilan sisätiloihin. Tarkemmat tiedot julkaistaan myöhemmin. Yhteistyökumppani: Hyötykasviyhdistys ry. 9.6. Metsäpäivä Talosaaren Torpalla klo 12–18 Kello 10 lähtee opastettu metsäkävely Vuosaaresta Niinisaarentien ja Porslahdentien risteyksestä, bussin 96 päätepysäkiltä (Porslahdentie 1). Kävelymatka on noin 7 km. Voit tulla myös suoraan kello 12 jälkeen Torpalle, jonne on noin 700 m kävelyä Husön ratsastuskeskukselta. Helsyn opastama kävely on osa SLL Uudenmaan piirin järjestämää ohjelmaa Suomen luonnonsuojeluliiton 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Ks. ohjelma Uudenmaan piirin verkkosivuilta. 13.6. Kulttuuri- ja luontoretki Stansvikiin klo 17–20 Euroopan kulttuuriympäristöpäivien retki lähtee Stansvikin ravintolan

pihalta, Stansvikintie 1, Laajasalo. Kohteina ovat Jyty Metropoli ry:n vuokraama kartano, jonka sisätiloihin pääsemme tutustumaan kuin myös yli 60-vuotias Uusikylä, jota kesämaja-alueen asukkaat esittelevät. Opastetulla luontoretkellä kierrämme luontopolun sekä jääkauden jättämän harjun, jonka rannalla tarkastelemme edellisen vuoden kurtturuusun hävitystalkoiden tuloksia. Yhteistyökumppani: Uusikylän mökkiläiset. 17.6. Luonnonkukkien päivä Mustikkamaalla – De vilda blommornas dag på Blåbärslandet. klo 13–16 Lähtöpaikka: Mustikkamaan liikuntapuisto, Mustikkamaantie 8, Helsinki. Oppaana Christina Lindén. 19.6. Jättipalsamin kitkentätalkoot Lauttasaaressa klo 17.30–20.30 Lähtöpaikka: bussien 21 ja 21B Melkonkujan pysäkki 1051 Itälahdenkadulla.

25.6. Marjaniemen siirtolapuutarhan jättipalsamitalkoiden käynnistys Kahvit juodaan ensin kerhotiloissa, sitten lähdetään kitkemään. Tarkempi ohjelma julkaistaan myöhemmin. Yhteistyökumppani: Marjaniemen siirtolapuutarha ry (Marjis). 4.7. Jokipolkukävely Mätäjoenlaaksossa klo 14–17 Lähtöpaikka: Myyrmäen rautatieasema. Tutustumme alueen luontoon ja historiaan. Oppaana Christina Lindén. Yhteistyökumppani: SLL Vantaa. 10.7. Puulajikävely Malmin hautausmaalla klo 17.30–20.00 Kokoontuminen Ison kappelin edustalla. Kävelemme hautakortteleita rajaavia puukujanteita pitkin. Havainnoimme puulajien tyypillisiä piirteitä ja sukulaislajien eroja samalla kun nautimme hautausmaan rauhaisasta tunnelmasta.

Vieraile Helsyn historiallisella torpalla Helsyn Torppa on 1800-luvun lopulla rakennettu hirsihuvila Östersundomin Talosaaressa. Se on oiva paikka kokouksille, kursseille ja juhlille. Torppa on myös hyvä tukikohta retkille Talosaaren hienoissa vanhoissa metsissä ja Östersundomin suojelluilla lintulahdilla. Helsyn jäsenet voivat majoittua Torpalla maksutta, ja Helsyn retkillä siellä voivat yöpyä muutkin. Keväisin Torpalla yöpyminen on hieno tilaisuus nauttia lintujen ilta- ja aamukonserteista. Kysy varauksista sähköpostilla helsy@sll.fi tai soita puh. 050 301 1633. Torpalle on hyvät pyöräreitit Vuosaaresta ja Mustavuoren luonnonsuojelualueen kautta Mellunmäen metroasemalta. Jalan kulkevat pääsevät Itäkeskuksesta lähtevillä busseilla 93 ja 841 Talosaarentien risteykseen, josta on noin 3 km kävelyä Husön ratsastuskeskukselle. Reittioppaassa sinne ohjaa osoite Talosaarentie 280. Keskukselta on Torpalle vielä vajaan kilometrin matka pitkin Torpvikenin Natura-alueen pohjoisrantaa. Teksti Mikko Niskasaari Kuva Taina Tervo


34 City-Huuhkaja 2018 25.7. Jättipalsamin kitkentätalkoot Lauttasaaressa klo 17.30–20.30 Lähtöpaikka: bussien 21 ja 21B Melkonkujan pysäkki 1051 Itälahdenkadulla. 29.7. Luontoretki Haltialaan klo 11–14 Lähtö- ja paluupaikka: Haltialan kotieläintila, Laamannintie 17, Helsinki. Heikki ja Leena Luodon opastamina kävelemme Vantaanjoen vartta Niskalan arboretumiin ja palaamme lähtöpaikkaan Tuomarinkylän peltomaiseman kautta. Havainnoimme kaikkea, mitä vastaan tulee alkaen kasveista, linnuista ja ötököistä. Puulajipuistossa on arvokas puu-, pensas- ja ruohovartinen kasvillisuus sekä luontopolku. Yhteistyökumppani: SLL Vantaa. 7.8. Kasvi- ja luontoretki Pihlajasaareen klo 15.45–18.30 Lähtö JT-Linen vesibussilla klo 16 Ruoholahden torilta, Kellosaarenranta 1. Paluu saaresta Ruoholahteen lähtee kello 18.40. Voimme myös jatkaa retkeä, jolloin palaamme kello 19.15 tai 20.15 lähtevillä vesibusseilla Merisatamaan Café Carousellin lähelle. Jokainen ostaa lippunsa itse. Meno– paluu aikuisilta 7,50 €. Oppaana Christina Lindén. 18.8. Hyönteisretki Kaisaniemen Kasvitieteelliseen puutarhaan klo 11–13 Tapaaminen Café Violan pihalla, Kaisaniemenranta 2 puutarhan sisäänkäynnin vieressä. Ulkopuutarhassa perehdymme erityisesti pölyttäjiin ja pölytysbiologiaan. Oppaana Juho Paukkunen. Säävaraus: jatkuvan sateen sattuessa retki peruuntuu. 25.8. Luontoretki Sipoonkorven kansallispuistoon – Utfärd till Sibbo Storskog Suomen luonnon päivän retki Sipoonkorven pohjoisosaan Byabäckenin alueelle. Tarkemmat tiedot julkaistaan myöhemmin. Yhteistyökumppani: SLL Vantaa ja Sibbo naturskyddare (Sipoon luonnonsuojelijat). 1.9. Historia- ja luontoretki Talosaaren Torpalle klo 13–16 Kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden tapahtuma alkaa klo 13 Talosaaren ulkoilualueen infotaulun luota, Husön ratsastuskeskuksen pysäköintialueelta. Sieltä kävellään Torpalle, jossa Mikko Niskasaari kertoo huvilan oletetusta osuudesta Barbarossa-operaatioon 1941. Tutustumme myös merenrannan ja Husön kartanoalueen luontoon. Ilmoittaudu viimeistään ti 28.8. Omat eväät mukaan. 5.9. Jättipalsamin kitkentätalkoot Lauttasaaressa klo 17.30–20.30 Lähtöpaikka: bussien 21 ja 21B:n Melkonkujan pysäkki 1051 Itälahdenkadulla. Seuraa verkkosivujamme, Facebookia ja tilaa Helsy-viesti sähköpostiisi.

City-Huuhkaja 2018 35

Vantaa 15.4. Lintujen kevätmuuton tarkkailua Pakkalassa klo 8–10 Lähtöpaikka: Backaksen kartanon pysäköintialue (Ylästöntie 28). Pysäköintialue on kartanon päärakennuksen lähellä Promenadin pohjoispäässä. 22.4. Lintujen kevätmuuton tarkkailua Pitkäjärvellä klo 8–10 Lähtöpaikka: Uudenkyläntiellä Kehä III:n yli johtavan kevyenliikenteen sillan kohdalla. 29.4. Lähimetsäretki Pitkäkoskelle ja Silvolaan klo 8–10 Lähtöpaikka: Pieni pysäköintialue Jokitien ja kevyenliikenteen tien risteyksessä. 5.5. Sipoonkorven vaellus klo 9.30–14.30 Lähtöpaikka: Pysäköintialue Tasakalliontien alussa. Eväät mukaan.

5.7. Lähiluontoretki Leinelän metsään klo 18–20 Lähtöpaikka: Ilolan ABC:n pysäköintialue (Koivukylänväylä 66). 11.7. Lähimetsäretki Kylmäojan korpeen klo 18–19.30 Lähtöpaikka: Säveltien pysäköintialue lähellä Laulukujan ja Säveltien risteystä (Säveltie 18). 15.7. Koko perheen retki Tammistoon klo 12–14 Lähtöpaikka: Tilkunpellon liikuntapuiston pysäköintialue Tilkuntien päässä. Eväät mukaan, retki lasten ehdoilla. 22.7. Lähimetsäretki Pähkinäpuistoon ja Lammaslammen ympäristöön klo 18–20 Lähtöpaikka: Kääntöpaikka Pähkinätien päässä. 29.7. Lähimetsävaellus Ylästöön: Blåbärkärrsbergen–Hagakärrsbergen– Tuupakanlampi–Hakakorpi klo 10–14 Lähtöpaikka: Peltovuoren päiväkodin piha (Peltovuorentie 2). Reitin pituus noin 7 km. Eväät mukaan.

13.5. Koko perheen äitienpäiväretki Kuusijärvelle klo 10–12 Lähtöpaikka: Kuusijärven ulkoilualueen pysäköintialue (Kuusijärventie 3). Retki lasten ehdoilla, eväät mukaan.

5.8. Luonto- ja geologiaretki Länsimäen kallioille klo 10–12 Lähtöpaikka: Linnoituskujan päässä.

16.5. Retki Mätäojalle halavasepikkä-kuoriaisten ja liito-oravan maille klo 18–20 Lähtöpaikka: Pysäköintialue Solkikujan päässä.

12.8. Hyönteisretki Vehkalanmäelle klo 13–15 Lähtöpaikka: Petikon ulkoilualueen pysäköintialue Tallimäentien varrella. Kapealle Tallimäentielle käännytään Tiilitieltä lähellä kääntöpaikkaa.

19.5. Kevätretki Tussinkoskelle klo 10–12 Lähtöpaikka: Kirvisenkujan päässä. 23.5. Keravanjoen linturetki klo 18–20 Lähtöpaikka: Hanabölen matonpesupaikka Myllykoskenpuistossa (Koskenniska 4). Esteetön reitti. 3.6. Lähimetsävaellus Hämevaaraan: Gubbmossen–Linnaisten metsä–Furumossen– Tuomelan tammimetsä–Soltorp klo 10–14 Lähtöpaikka: Viikatetien päässä oleva kääntöpaikka. Reitin pituus noin 8 km. Eväät mukaan. 5.6. Linturetki Kylmäojalle klo 18–20 Lähtöpaikka: Kallioimarteentien matonpesupaikka (Kallioimarteentie 16). Esteetön reitti. 10.6. Valokuvausretki Gubbmossenin suolle klo 10–12 Lähtöpaikka: Viikatetien päässä oleva kääntöpaikka. Kännykästä järjestelmäkameraan – kaikki kuvausvälineet käyvät. Kumisaappaat. 17.6. klo10–12 Luonnonkukkien päivän retki Tuupakan kedolle Lähtöpaikka: Hommaksentien ja Hommaksenkujan risteys. 1.7. Lähiluontoretki Raappavuorelle klo 18–20 Lähtöpaikka: Uomatien matonpesupaikan pysäköintialue (Uomatie 27).

19.8. Kosteikkoretki Lamminsuolle klo 12–15 Lähtöpaikka: Vanhan Hämeenlinnantien ja Lamminsuontien risteyksessä. Eväät mukaan, kumisaappaat hyvä olla. 25.8. Sipoonkorven vaellus klo 9.30–14.30 Lähtöpaikka: Pysäköintialue Tasakalliontien alussa. Reitin pituus noin 7 km. Eväät mukaan. Suomen luonnonpäivän retki. 2.9. Lähimetsäretki Timmermalmiin klo 10–13 Lähtöpaikka: Päiväkodin piha Kimaratie 12. Retkireitti maastoltaan melko vaativa. Eväät mukaan. 9.9. Syysretki Simonkylän metsään klo 10–12 Lähtöpaikka: Kallioimarteentien matonpesupaikka (Kallioimarteentie 16). 15.9. Sieniretki Sipoonkorpeen klo 9.30–14.30 Lähtöpaikka: Pysäköintialue Tasakalliontien alussa. Eväät mukaan. Katso retkien kokoontumis- ja lähtöpaikat kartta.vantaa.fi -palvelusta. Vantaan retket löytyvät myös Pääkaupunkiseudun retkikalenterista (vantaa.fi/vapaa-aika/luonto_ja_ulkoilu/ retkeily).

Vapaaehtoistyö luonnon hyväksi on antoisaa – tule mukaan! Viimeisimmissä tutkimuksissa on vapaaehtoistyön tekemisen todettu heijastuvan ihmisen henkiseen hyvinvointiin ja jopa älykkyyteen. Juju piilee siinä, että antaessaan saa. Omasta ajasta antaminen on vastapuolelle arvokasta. Meillä vapaaehtoiset pääsevät tekemään merkityksellistä työtä luonnon hyväksi ja luonnossa. Kun luontokin on terveyttä kohentava tekijä, voidaan todeta, että mukaan kannattaa tulla jo terveydellisistä syistä. Pääkaupunkiseudulla toimii aktiivisesti kolme yhdistystä (Espoossa Espyy, Helsingissä Helsy ja Vantaalla Sll Vantaa), jotka valvovat luonnon säilymistä kasvavissa kaupungeissa. Lisäksi meillä on runsaasti retkitoimintaa ja olemme myös monessa muussa toiminnassa mukana. Tule sinäkin mukaan. Mika Välipirtti Puheenjohtaja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys


441 209 Painotuote

RAALI PAIN UT

E UOT OT

HIILIN E

36 City-Huuhkaja 2018

ClimateCalc CC-000025/FI

HÄMEEN KIRJAPAINO OY

Kuva: Henrik Kettunen.

Värikästä kevättä! tumis Tutus kaikille s : t a r j o u n y s t äv i l le o n n lu o

Lähde Suomen Luonto -lehden mukana kohti kesää! Tiesithän, että Luonnonsuojeluliiton jäsenenä saat lehden edulliseen jäsenhintaan.

€ 0 9 , 15

Kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvä, useasti palkittu laatulehti on täynnä kiinnostavaa luonto- ja ympäristöasiaa sekä retkivinkkejä. Tilaamalla tuet myös luonnonsuojelua.

3 num

Voit tilata myös puhelimitse: puh. (09) 2280 8210 (ark. klo 9–15)

eroa

0 €) / . 2 8,5 m r o n nto.fi ( nluo e m .suo aus www lehtitil

Tilaa oma lehtesi jäsenhintaan: kestotilaus 61,50 € (norm. 69,90 €), määräaikaistilaus (10 numeroa) 69,90 € (norm. 79,50 €).

Kuva: jussi murtosaari

Aikuisena talvehtineet sitruunaperhoset heräävät kylmä­ horroksestaan kevätauringon lämmön myötä.

City-Huuhkaja 2018  
City-Huuhkaja 2018  
Advertisement