ANKKURINAPPI Helsingin Laivastokilta ry
J채senlehti syksy 2015
- Merivoimien vuosip채iv채 Helsingiss채 - Nimenmuutos puhuttaa - Kersantti Saarisen viimeinen purjehdus - Syyskokouskutsu
Toiminta-ajatuksena on olla järjestö joka tarjoaa jäsenilleen ikään, sukupuoleen, sotilasarvoon tai asuinpaikkaan katsomatta toiminnallisen, merihenkisen vapaaehtoisen maanpuolustusyhteisön. Killan toimintaa ohjaavat maanpuolustustahto, sotiemme veteraanien muiston kunnioittaminen ja vaaliminen sekä Merivoimien, Merivartioston ja laivaston työn tukeminen perinteitä kunnioittaen, tässä ajassa ja tulevaisuudessa. Kilta pitää tärkeänä vahvistaa jäsentensä yhteistyökykyä ja halua, sekä pyrkii kohottamaan jäsentensä vastuuntuntoa ja kiltaveljeyttä.
Maanpuolustustahto Laivaston perinne Merihenkisyys Kiltaveljeys SISÄLLYSLUETTELO Puheenjohtajalta ................................ 2 Sääntöjä sorvailtiin ........................... 3 Merivoimien vuosipäivä ja laivastoparaati Helsingissä ............................ 4 Arska stadista, 90 vuotta ................... 6 Nimitän teidät matruuseiksi .............. 7 Kersantti Saarisen viimeinen purjehdus . ......................................... 8 Merimiessolmut, kysymykset ......... 10 Rannikkolaivaston komentajalle ansioristi . ........................................ 10 Ensimmäiset ”Jehu”-veneet luovutettiin merivoimille .................11 Miinanraivaajakillan kutsu ..............12 Miinanraivauksen muistopäivä ........13 Kilstar itäisellä Suomenlahdella . ... 14 7.Pintatorjuntalaivueen perinnepäivä . ...................................16 Merimiessolmut, vastaukset ........... 16 Kilstar tiedottaa . ..............................17 Kotiutustilaisuus ..............................18 Vuosipäiväparaati . ...........................19
PÄÄTOIMITTAJA Lars Eklund gsm 0440-955 558 larseklund@kolumbus.fi TAITTO JA PAINATUS Julkaisuapu Oy, Helsinki 2015 KUSTANTAJA Helsingin Laivastokilta ry Kansikuvassa: Mertemme vartijat juhlaliputettuna Kotkan meripäivillä.
Arvo asiaa Kevätkokous määritteli ja nykyaikaisti killan arvot ja toiminta-ajatuksen. Toiminta-ajatus lukee lehden sisäkansi sivulla ja siinä on lopuksi myös mainittu kiltamme arvot. Kaikilla aatteellisilla järjestöillä on arvot, jotka ohjaavat niiden toimintaa ja antavat henkisen tuen jäsenille heidän tehdessä arvovalintoja. Avaan tässä hieman meidän kiltamme arvoja, jotta tiedämme mitkä asiat ovat meille kaikille tärkeitä arvovalintoja. Maanpuolustustahto: on itsestään selvää, että me vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestön jäsenet tunnemme omaksi maanpuolustuksen. Niin kauan kuin meissä henkeä on, puolustamme maatamme kukin voimiemme mukaan.
tä jälkipolville. Ilman perinteitä ei ole tulevaisuutta. Merihenkisyys: Meri ja rannikko on meille ”elintapa”. Kaikki mikä merellä liikkuu ja vaikuttaa on meitä lähellä. Ilman merta ja rannikkoa ei olisi laivastoa. Merellä ja sen äärellä liikkuminen on elinehto. Kiltaveljeys: Me haluamme kiltaan jossa samoin ajattelevat veljet ja sisaret tekevät työtä yhteisen asian hyväksi. Kiltaveljinä me haluamme tuntea vastuuta muista veljistä ja tukea sekä kannustaa heitä veljellisessä hengessä. Jos on mieltänyt killanarvot ja toiminta-ajatuksen omakseen on kiltaveljeys elinikäinen. Tässä muutamia minun ajatuksia arvoistamme. Paljon jäi kirjoittamatta ja uusia ajatuksia varmaan tulee lisää, mutta toivon, että me kaikki voimme hyväksyä nämä arvot. Näiden kanssa ei ole yhtään hassumpi elää.
Laivaston perinne: Olemme terveellä tavalla ylpeitä siitä, että Hyvää alkusyksyä kaikille olemme Laivaston miehiä. Siksi haluamme pitää yllä merivoimien toivoo ja laivaston perinnettä ja kertoa sii- Lasse Eklund
OSOITE JA JÄSENREKISTERI Helsingin laivastokilta ry Hannu Hyttinen Aamutie 10 D 14, 01670 Vantaa puh. 040-508 4449 hannu.hyttinen@kolumbus.fi
AINEISTO Lehteen tuleva teksti aineisto lähetetään sähkö postilla osoitteeseen: larseklund@kolumbus.fi Muu aineisto postiosoitteeseen: Ankkurinappi Lars Eklund Markkinatie 6 E 56 00700 Helsinki
JÄSENMAKSUT Maanpuolustusrekisteri Päivi Ruusuvuori puh. 09-4056 2012 jasenasiat@maanpuolustusrekisteri.fi
Posti palauttaa lehden, jossa on väärä, vanhentunut tai muuten vaillinainen postiosoite. Muuttaessasi muista tehdä osoitteenmuutos postiin. LÖYDÄT MEIDÄT: www.helsinginlaivastokilta.fi www.facebook.com/MSKilstar
2
Sääntöjä sorvailtiin Killan kevätkokous keskusteli sääntömuutoksista päällimmäiseksi tuli hallituksen esitys nimenmuutoksesta. yksimielisesti. Eniten kysymyksiä ja keskustelua aiheutti kuitenkin esitys killan nimen muuttamiseksi, paremmin sopivaksi muuttuneessa toimintakentässä. Esitys tähtäsi siihen että nimen muutoksella saataisiin mahdollisesti uusia jäseniä ja toimittaisiin tiiviimmin killalle tärkeän kohderyhmän, laivaston kanssa. Hallituksella oli muutamia ehdotuksia esim. Laivaston perinnekilta, Merenpuolustajien kilta, Laivaston miehet, Rannikkolaivastonkilta, Laivaväenkilta, Suomenlahden Laivastokilta, Sintakkien kilta jne. Mikään näistä ehdotuksista ei saanut ehdotonta kannatusta, joten sovittiin asian käsittelyn jatkaminen ja päättäminen tulevassa syyskokouksessa. Toivottiin että mahdollisimman monia Illan vierailijana oli Merisotakou- Hallituksen esitys killan sääntöjen kiltaveljiä asia kiinnostaa ja syyslulta laivastolinjan kouluttaja, ali- saattamiseksi nykyaikaa parem- kokouksessa tavataan. luutnantti Aleksi Alho joka kertoi min palvelevaksi pääosin sovittiin Killan sääntömääräinen kevätkokous pidettiin Maanpuolustusyhdistyksen tiloissa Töölössä. Paikalle oli saapunut reilut 20 kiltalaista kuulemaan illan esitelmää ja käsittelemään kutsussa ollutta sääntöasiaa.
koulun historiasta, nykypäivästä ja koulutusohjelmista. Erityisesti hän käsitteli reserviupseerikurssin laivastolinjan koulutusohjelmaa, joka kiinnosti kovasti kitaveljiä. Tehokas ja asiallinen esitys antoi hyvän kuvan kuulijoille Merisotakoulusta ja vahvisti uskoa kouluKokouksen aluksi killan puheen- tuksen korkeasta tasosta. johtaja luovutti, kunniapuheenjohtaja kiltaveli Timo Vartiaiselle kil- Killan toimintakertomus ja tilinlan kultaisen jäsenansiomerkin nro päätös vuodelta 2014 hyväksyttiin, 5 kiitokseksi pitkäaikaisesta toi- ja suurella mielihyvällä todettiin minnasta killan ja sen tarkoitus- kuinka hyvin alusrahasto oli pysperien hyväksi. Kilta halusi myös tynyt taloudellisesti selvitymään muistaa entistä varapuheenjohta- m/s Kistarin mittavasta kunnostusjaa kiltaveli Nyyrikki Kurkivuo- projektista. Todettiin myös uuden, rea, hänen syntymäpäivänsä joh- keskitetyn jäsenmaksurekisterin dosta. Helsinki aiheinen kirja an- toimineen kohtuullisen hyvin, kun tanee toivottavasti lukuelämyksiä. alku sekasotkuista selvittiin.
HYVÄ KILLAN JÄSEN Onko sinulla jo tai keksitkö sopivan nimenä meidän yhteiselle killalle? Vai onko vanha nimi hyvä? Ota kantaa ja anna kuulua itsestäsi. Syyskokouksessa asiaa käsitellään. Ajatuksia vastaanottaa: larseklund@kolumbus.fi tai puh 0440-955558 3
Merivoimien vuosipäivä ja Merivoimien vuosipäiväjuhlinnan aloitti jo edellisenä päivä näyttävä laivastoparaati. Edellisestä olikin kulunut jo 10 vuotta. Etelärantaan, Klippanin kohdalle oli asettunut merivoimien komentaja ja arvokas kutsuvierasjoukko sekä yleisöä, vastaanottamaan merivoimien näyttävintä aluskalustoa. Katselijat saivat nähdä kuinka merivoimien lippulaivan, miinalaiva Uusimaan johdolla satama altaaseen saapui monitoimialus Louhi. katanpääluokan miinantorjunta-alus sekä ohjusvene Naantali. Myös pansioluokan miinalautta ja Fabian Wrede luokan koulutusaluksia oli mukana. Uutuutena merivoimien taisteluvene Hurja. Myös Sinisen reservin/ MPK koulutusalukset olivat mu-
Miinalaiva Uusimaa lipuu eteläsatamaan
4
laivastoparaati Helsingissä kana Helsingin Laivastokillan m/s Kilstar johtoaluksenaan. Pieni vesisade ei haitannut esitystä ja laivaston soittokunnan tahdit takasivat tilaisuuden onnistumisen. Vuosipäivän varsinainen juhlinta alkoi aluksilla lipunnostolla ja meille reserviläisille seppeleen laskulla miinanraivaajien muistomerkille Katajanokalle. Seppeleen laskivat Sinisen reservin puheenjohtaja Robin Elfving, Helsingin miinanraivaajakillan puheenjohtaja Erik Erwes sekä palveluksessa oleva merisotilas. Helsingin LaiLaivaston soittokunta esiintyi yleisölle pakka huoneen laiturilla vastokilta oli asettanut tilaisuuteen lippuvartion. Etelärannassa oli alusnäyttely ja satama-alueella kalustonäyttely. Rannikkosotilaskoti oli paikalla, tarjoamassa perinteistä munkkikahvia. MPK meripuolustuspiiri oli myös esillä, venesimulaattori veti varsinkin nuorta väkeä. Samalla osastolla kerrottiin myös Sinisen Reservin toiminnasta. Alukset vetivät paljon uteliaita katsojia ja uusin, Jehuluokan syöksyvene kiinnosti erityisen paljon. Laivaston soittokunta viihdytti kauniissa kesäpäivässä juhlayleisöä esityksellään. Juhlapäivän viettoon kuului myös Merivoimien komentajan, kontra-amiraali Kari Takasen vastaanotto miinalaiva Uusimaal-
m/s Kilstar
Monitoimialus Louhi
la, johon oli kutsuttu puolustusvoimien johtoa, arvovaltaisia ulkomaalaisia vieraita sekä yhteistyökumppaneita.
Katanpääluokan miinantorjunta-alus
5
Illan juhlinta päättyi Sinisen reservin järjestämiin Laivaston tanssiaisiin, Suomenlinnan upseeri kerholla.
Arska stadista laivastonmies 90 vuotta keen tuli komennus laivalle. Ensin hinaaja Ahtaajalle ja kun siitä sitten luovuttiin, siirtyi hän konepuolelle ”eldariksi” Kemi 4. Kemi 4 oli pieni alus, jolla kuljetettiin ammuksia mm. Raumalta etelään, aina Koivistoon saakka, meririntamalle sotatarvikkeeksi. Näillä matkoilla välillä pysähdyttiin stadin kundin kotisatamaan Helsinkiin, silloin päästi kippari pojan käymään kotona Puistolassa tervehtimässä kotiväkeä. ”Se oli reilua laivastomeninkiä”, muistelee Saarinen.
Lauri ” Arska” Saarinen täytti elokuussa 90 vuotta. Sotavuonna -44 hän joutui asevelvolliseksi Turun laivastoasemalle. Alokasajan jäl-
rivoimissa”, kertoo Saarinen. Siiryin sitten stadiin Helsingin laivastoasemalle ja Katajanokalle jossa hoitelin samoja hommia koko loppu palvelusajan .Heti sodan jälkeen tuntui että koko Laivasto homma olisi ollut vähän ”sekaisin”, pohtii Saarinen, mutta nythän on asiat hyvin.
Saarinen teki sitten pitkän elämäntyön Helsingin kaupungin palveluksessa kuorma-auton kuljettajana. Juhlapäivänä hän sai vastaanottaa Helsingin Laivastokillan muistoristin tervehdyksenä ja kiitokseLaivapalveluksen jälkeen joutui na siitä, että hän jaksaa vielä vanSaarinen radistikoulutukseen. ”Se halla iälläkin muistuttaa kaikille: ei ollut minun hommia ja onneksi Mosasta tuttu sotilasmestari pyysi ”Minä muuten olen laivaston mieja järjesti minut autojoukkoihin, ja hiä”. siitä alkoi minun ajohommat Me-
KUTSU Helsingin Laivastokillan sääntömääräinen
SYYSKOKOUS aika: tiistai 27.10.2015 klo 18.00 paikka: Ravintola White Lady, Mannerheimintie 93, 00270 Helsinki Kokouksessa käsitellään killan nimen muutosta ja uudistettujen sääntöjen hyväksymistä. Kokouksen aluksi kuulemme Helsingin poliisilaitoksen venepoliisia; ylikonstaapeli Jarmo Niininen kertoo venepoliisin työstä ja toiminnasta kotivesillämme.
Tervetuloa Hallitus tarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan sihteerille petteri.nystrom@gmail.com tai puh 040 724 0437 6
Nimitän teidät matruuseiksi Ilmoitti Rannikkoprikaatin komentaja, kommodori Raimo Pyysalo paraatijoukoille, jotka olivat vannoneet sotilasvalan hetki sitten komentajalleen, omaisille ja kutsuvieraille. Merivoimien koulutusjoukkoosaston Rannikkoprikaatin valatilaisuus oli Upinniemessä elokuussa. Aurinkoinen kaunis loppukesän päivä antoi hyvän lisän onnistuneen valapäivän viettoon. Liki 800 merivoimien alokasta nimitettiin matruusin palvelusarvoon, yli kahdentuhannen omaisen, ystävän ja kunniavieraan läsnä ollessa. Runsas osanottajajoukko todisti taas kerran, että valatilaisuus on ainutlaatuinen ja isänmaallinen kokoperheen maanpuolustusjuhla. Tilaisuus päättyi ohimarssiin jonka vastaanottivat Rannikkoprikaatin komentaja, kommodori Raimo Mitä olisi valapäivä ilman ”sotkun” munkkikahvia. Rannikkosotilaskotisisaret Pyysalo sekä kotkan kaupungin- Pirkko Jaatinen ja Tarja Piili valmistautumassa juhlaväen kahvitukseen. valtuuston puheenjohtaja, valan tanut” perinteiset tykkimiehet, ni- kysymys. Pääesikunnan uuden linesilukija Nina Brask. mittäessään alokkaat palvelusar- jauksen mukaan saavat kaikki meKutsuvieraslounaalla ihmeteltiin voon. Puheessaan kutsuvieraille rivoimissa palvelevat merisotilaat vielä mihin komentaja oli ”unoh- komentaja sitten selvitti mistä on matruusin palvelusarvon.
7
Kersantti Saarisen viimeinen purjehdus Syyskuussa sotavuonna 1941 Turussa Vähä-Hämeen kadulla asui merivoimissa palvelevan kersantti Reino Saarisen perhe. Jatkosota oli alkanut ja perhe, nuori äiti ja puolitoistavuotias Jorma poika, viettivät ankeaa aikaa isän ollessa meririntamalla. Ei tiedetty missä isä seilasi, mutta tiedettiin että hän palveli konealiupseerina panssarilaiva Ilmarisella.
8
Panssarilaivat Panssarilaivat olivat merivoimien ylpeydenaihe. Vuonna 1932 valmistui Väinämöinen ja 1933 Ilmarinen Crichton-Vulcanin telakalta Turusta. Alukset olivat 93 m pitkiä ja 16,9 m leveitä. 4800 hevosvoimaa antoivat neljä diesel-sähkömoottoria, huippunopeuden ollessa 15 solmua. yli 20 tykkiä antoi tulivoimaa 20 – 105 mm ja järeimpinä olivat 254 mm neljä Bofors tykkiä, joiden kantama oli 31 km. Alukset olivat alansa uusinta tekniikkaa. Nämä uivat rannikkotykkilinnat eli monitorit eivät kalvenneet vertailussa muiden maiden panssarilaivoille. Hausjärvellä 1907 syntynyt Reino Saarinen oli laivaston miehiä. Hän palveli 1933 – 1934 merivoimien upealla koululaivalla Suomen Joutsenella, ollen mukana sen kolmannella purjehduksella, joka ulottui välimerellä Portugaliin ja Ranskan kautta Italian Napoliin. Seuraava satama oli Egyptin vanha satamakaupunki Aleksandria. Sieltä lähdettiin välimeren läpi purjehtien Santa Grutzin Kanariansaarille ja viimein yli atlannin Karibian meren tropiikin vesille päätyen Länsi-Intian saarivaltioon Haitiin ja sen pääkaupunkiin Port au Prin-
ceen. Suomen Joutsenta komensi tällä matkalla koululaivan päällikkö komentajakapteeni Konkola. Meripalvelusta Seuraavaksi siirtyi kersantti Saarinen tykkivene Klas Horniin, jota kutsuttiin aluksi vartioristeilijäksi ja myöhemmin tykkiveneeksi. Mutta laivaston ylpeydet uljaat panssarilaivat vetivät merisotilaita puoleensa ja Saarinenkin hakeutui panssarilaiva Väinämöiselle. Kohokohtana lienee konekersantille ollut Väinämöisen vierailu komentaja Ranisen päällikkyydessä Englantiin, kuningas Yrjö VI:n kruunajaisjuhliin toukokuussa 1937. Portsmontin sotasatamassa järjestetty sotalaivojen paraati kokosi 18 maan sotalaivoja näyttävään esitykseen. Paluumatkalla käytiin Tanskassa ja tavattiin tanskan prinssi Knud. Rannikkolaivaston lippulaiva oli kuitenkin p/l Ilmarinen, johon pääseminen saattoi olla vain kunnostautuneiden ja parhaiden merisotilaiden saavutettavissa. Siksikö kersantti Saarinen siirtyi 1940 Panssarilaiva Ilmariselle konealiupseeriksi? Olihan kaikille merisotilaille kunniakasta ja hienoa palvella rannikkolaivaston lippulaivalla. 9
Harhautusoperaatio Nordwind Suomen sodan johdon oli tarkoituksena harhauttaa Neuvostoliittoa uskomaan, että saksalaiset nousevat maihin Hiidenmaalle ja Saarenmaalle mereltä käsin. Tätä varten koottiin laivasto-osasto johon kuuluivat kummatkin panssarilaivat sekä vartiomoottoriveneitä, asestettuja jäänsärkijöitä ja muutama saksalainen alus. Osasto lähti liikkeelle Utösta 13.9.1941 klo 18.00. Panssarilaivoissa oli miinavaaran takia paravaanit eli aluksen suojaraivaimet. Ilmarisella huomattiin että paravaanin nostovaijerissa oli häiriö. Se ei osoittanut ulospäin laivan kyljestä vaan suoraan alas, oliko miina tarttunut mukaan, eikö leikkuri iroittanut mahdollista miinaa? Laivalta yritettiin nostaa paravaanikalustoa ylös, mutta se ei liikahtanutkaan. Ilmoitettiin Väinämöiselle tästä syystä johtuneesta pienestä pysähdyksestä, mutta koska tilanteeseen ei saatu selvyyttä, päätettiin kuitenkin jatkaa matkaa. Tuho Ilmarinen tuli määrätylle kääntöpaikalle klo 20.30. Silloin käännyttiin jyrkästi oikealle, takasin pohjoiseen. Alus kallistui käännöksen vuoksi. Silloin tapahtui räjähdys. Paravaanissa kulkeutunut,
eikä irronnut miina iskeytyi lai- 66 muuta Ilmarisen konedivisioo- Kun oli sota-aika, tällainen mevan kylkeen, konehuoneen koh- nan merisotilaista. Heistä vain 14 netys pyrittiin salaamaan mahdollisimman pitkään. Mutta jo seudalle. Laiva kallistui vasemmalle pelastui. raavina päivinä Turussa huhuttiin ja muutamassa minuutissa tuli köli tästä merituhosta ja todellisesti se näkyviin . Sitten perä alkoi vajosaapui Saarisen kotiväelle Vähäta ja seitsemässä minuutissa räjähHämeenkadulle, kun aliupseeri todyksestä otti meri omansa. 271 veri toi suruviestiä tapahtuneesmerisotilasta kaatui, 132 pelastui. ta. Myöhemmin saapui virallinen, Pelastuneiden joukossa oli laivaslaivaston komentajan kenraaliton komentaja kommodori Raholuutnantti Väinö Valveen ilmoitus la, rannikkolaivaston ja Ilmarisen ja suruvalittelu. Kesällä 1943 siupäällikkö komentaja Göransson. nattiin Naantalissa merelle panssarilaiva Ilmarisen sankarivainaOliko konealiupseeri kersantjat. Paikalla oli kontra-amiraali ti Reino Saarinen turman hetkellä Rahola. konehuoneessa eli laivan sisäosissa emme tiedä. Vahdin vaihto oli Sankarihauta oletettavasti klo 20.00. Oliko hän Ilmarisen hylky paikallistettiin matkalla majoitustiloihin tai anta1990 Utön eteläpuolelta. Alus mamassa selvitystä seuraavalle vahkaa 70 metrin syvyydessä ja on dille tehtävistä konehuoneessa. Se sankarihauta 271 merisotilaalle. kaikki jää meille arvoitukseksi, Vuosittain 13.9 vietetään panssarisitä emme tiedä. Mutta sillä hetkellaiva Ilmarisen muistopäivää. lä kaatui Laivaston mies, merisotilas kersantti Reino Saarinen kuten
MERIMIESSOLMUT Mikä on tietämyksesi näihin meri henkisiin kysymyksiin? 1. Minä vuonna Rannikkolaivasto (RLIV) viimeksi aloitti joukkoosastona? 2. Mikä on nimeltään ensimmäinen suomalainen merimerkki, jonka etelästä tuleva laiva kohtaa? 3. Minä vuonna Merivartiolaitos perustettiin Suomeen? 4. Minkä niminen kanava yhdistää Itämeren ja Pohjanmeren? 5. Talvisodan jälkeen, Suomi joutui vuokraamaan Hankoniemen Neuvostoliitolle sotilastukikohdaksi. Kuinka pitkäksi aikaa? 6. Kuka oli merivoimien komentaja 1974–1977 7. Minkä Suomalaisen varustamon alusten vihreässä savupiipussa oli valkoisella pohjalla punainen raita ja ympyrä jonka sisällä punainen tähti? 8. Mikä on purjelaivassa koortinki? 9. Minkä nimisiä olivat Helsinki -luokan, vuonna 1981–86 valmistuneet ohjusveneet? 10. Mikä Merivoimien arvo vastaa maavoimien vänrikkiä?
Rannikkolaivaston komentajalle
ansioristi Rannikkolaivaston komentaja, kommodori Timo Hirvonen sai vastaanottaa Helsingin Laivastokillan ansioristin Rannikkoprikaatin ja Rannikkolaivaston Upinniemessä olevien joukkojen yhteisesssä kotiutuskahvitilaisuudessa Upinniemessä. Luovutuspuheessa Killan puheenjohtaja kiitti kommodori Timo Hirvosta ansiokkaasta työstä Merivoimien ja laivaston hyväksi sekä tähdensi kuinka tärkeää on vapaaehtoiselle maanpuolustukselle ja kiltatoiminnalle joukko-osaston tuki. Sitä tukea ja yhteistyötä on Helsingin Laivastokilta saanut, siitä kiitos.
vastaukset sivulla 16
10
Ensimmäiset ”Jehu”-veneet luovutettiin merivoimille
Merivoimat on vastaanottanut kolme ensimmäistä U-700 -luokan (Watercat M18 AMC) maihinnousuvenettä 3. kesäkuuta Raaseporissa. Uusi veneluokka on saanut nimekseen ”Jehu”. Merivoimat on tilannut veneitä yhteensä 12 kpl Marine Alutech Oy Ab:lta. ”Jehu” on monikäyttöinen nopea alus, jolla on sekä suuri kuljetuskapasiteetti että tehokas suojaus. Alus soveltuu miehistön kuljetukseen, lääkintä- ja evakuointitehtäviin, maihinnousuun, merivalvon-
ta- ja saattotehtäviin sekä taisteluja taistelun tukitehtäviin. ”Jehu” soveltuu niin saaristo-, rannikkokuin avomeriolosuhteisiinkin. Aluksessa on ballistinen- ja CBRN-suojausjärjestelmä (Chemical Biological Radiological Nuclear eli kemiallisilta, biologisilta ja säteilyuhkilta suojaava järjestelmä). Lisäksi ”Jehu” on varustettu kauko-ohjatulla asejärjestelmällä (RWS, Remote Weapon Station), johon voidaan liittää useampia eri asevaihtoehtoja.
U-700 ”Jehu”: Pituus Leveys Syväys Uppouma Nopeus Toimintamatka
Valmistusmateriaali Runko ja kansi: Alumiini Ylärakenne: Komposiitti
kutsu Sininen reservi järjestää purjehduskauden saunaillan 30.10.2015. Merisotakoulun saunassa, Suomenlinnassa. Kaikki kiltaveljet ovat tervetulleita, oma pyyhe mukaan. Ilmoittautuminen Sinisen reservin sivujen kautta. www.sininenreservi.fi 11
19,90 m 4,30 m 1,10 m 32,0 tonnia >35 solmua >200 merimailia
KUTSU Helsingin Miinanraivaajakillan ry seuraavat kokoontumiset ravintola White Ladyssa Mannerheimintie 93 klo 13.00. Tapaamisissamme on aina arvovaltaisia vierailijoita. Toivon runsasta osallistumista. Lokakuu:
Ti 13.10.2015 klo 13 vierailija kommodori Markus Aarnio
Marraskuu:
Ti 10.11.2015 klo 13 vierailija Rannikkoprikaatin komentaja, kommodori Raimo Pyysalo
Joulukuu:
Ti 8.12.2015 klo 13 vierailijat kommodori Matti Mäkinen, yliluutnantti Tatu Vartiainen ja ”puolittain lupautunut” laulukvartetti Four Fats
HUOM! JOULUKUUN TAPAAMISEEN OSALLISTU MISESTA ILMOITETTAVA ERIKILLE PUH. 0400 503099 P.S. Säilyttäkää tämä puheenjohtaja tiedote Terveisin Helsingin Miinanraivaajakilta ry Puheenjohtaja Erik Erwes Puh. 0400-503 099 Sähköposti: erik.erwes@gmail.com
Kevään kotiutustilaisuudessa Rannikkolaivastossa, Helsingin Miinanraivaajakilta palkitsi kersantti Olli Pehkan . Vakiintuneen tavan mukaan hän sai stipendin ”ei ruskean” vaan valkoisen kirjekuoren sekä kunniakirjan nro 36.
Merivoimien vuosipäivän seppeleenlasku Helsingin Miinanraivaajapatsaalla 9.7.2015
12
Forum Marinum teki kunniaa miinanraivaajille Miinanraivauksen muistopäivää vietettiin toukokuussa Turun merimuseolla.
mistuneen yhteysaluksen. Tämä 100 vuotias laiva sai kasteessa nimen S4 Kartsch ja sillä oli kolme sisaralusta ja ne muodostivat tutuksi tulleen Ehrensvärd-luokan. Itsenäisyyden aikana alus sai niMuseo oli vaivojaan ja aikaan- men Wihelm Carpelan. Jatkosodan sa säästämättä entisöinyt Tsaarin aikana alus varustettiin raivaajaksi laivastolle Helsingin kone ja Sil- toimien 5.Raivaajalaivueessa. Sota Oy:n telakalla vuonna 1915 val- dan jälkeen aina vuoteen 1947 se
jatkoi raivaustoimintaa. Se palveli merivoimia yhteysaluksena vuoteen 1970. Museo sai aluksen hankittua yksityiseltä omistajalta huonossa kunnossa, mutta pitkäaikainen entisöinti saattoi aluksen entiseen malliinsa ja nyt se on osa Forum Marinum museoaluksia Turun Aurajoessa ja miinanraivausaikaa kunnioittaen, varustettuna raivauskalustolla. Helsingin miinanraivaajakilta oli myös paikalla muiden arvovaltaisten kutsuvieraiden joukossa. Paikalla oli merivoimien komentaja amiraali Kari Takanen, Rannikkolaivaston komentaja kommodori Timo Hirvonen sekä entinen puolustusvoimien komentaja kenraali Jaakko Valtanen, jolla itselläkin oli kokemusta miinanraivaustyöstä. Paikalla oli muita miinanraivaajaveteraaneja sekä nykyisiä miinanraivaajamerisotilaita. Parikymmentä mukana ollutta Helsingin kiltalaista nautti Suomen Joutsenella hernekeitosta, laivaston soittokunnan soitosta ja hienosta esitelmästä miinanraivauksesta.
Miinanraivaaja veteraaneja.
– Sotienjälkeisenä aikana hengenvaarallista tehtävää ja miinanraivaajia pidettiin vuosikausia unohdettuna vähän niin kuin väliinputoajina sotaväen arvoasteikossa, muistelee Helsingin miinanraivaajakillan puheenjohtaja Erik Erwes. ”Mutta 50 vuoden odotuksen jälkeen miinanraivaajat tunnustettiin. He saivat kuntoitusoikeuden 1998 ja rintamalisää aloitettiin maksamaan vuonna 2000.” Ja totuushan on, että heidän ansiostaan sotien jälkeen ei yksikään siviilialus ole ajanut miinaan. Suuri kiitos kuuluu näille, nuorille pelottomille miinanraivaaja merisotilaille.
Museo alukseksi Kunnostettu Wilhelm Carpelan.
13
Kilstar itäisellä Suomenlahdella. Ajankohtana oli elokuun ensimmäinen kalenteriviikko maanantai-aamupäivästä torstai-iltaan. Suhteellisen myöhäinen ajankohta jouduttiin valitsemaan siitä johtuen, että kesäkuun lopun ja heinäkuun säät olivat poikkeuksellisen huonoja sateineen ja kovine tuulineen. Tästä syystä meitä pääsi osallistumaan vain neljä vakinaiseen miehistöömme kuuluvaa. Halukkuutta tuntui monilla muillakin olevan, mutta työelämä ja lomien päättyminen estivät mukaan lähtemisen. Suomenlahden Merivartioston ja sen komentajan suopea ja ystävällinen suhtautuminen mahdollistivat tukeutumisemme merivartioasemille. Tällä olikin lähes ratkaiseva merkitys matkamme onnistumiselle. Olemme tästä kiitollisia ja toivomme hyvän yhteistoiminnan jatkuvan myös tulevina vuosina. Ensimmäisen matkapäivämme ajo-osuus oli lyhyehkö. Irroitimme Katajanokalta klo 10.00 ja kiinnityimme Glosholman merivartioasemalle klo 13.40. Sää oli matkan aikana pilvipoutainen ja merenkäynti pääosan ajasta varsin rauhallista. Tuttu Sipoonselkä tuli jälleen koettua. Glosholma on erillinen saari Pellingin saariston eteläosassa.
kertoivat tärkeimmät tiedot alueesta. Olimme kiinnittyneinä ei laituriin, vaan liikuteltavaan huoltolauttaan, jonka päällä oli varasto- ja vertasrakennelma erikoisen muotoisena. Isäntämme kutsuivat sitä ”Kiasmaksi”. Illalla pääsimme saunomaan hyvään saunaan ja vilvoittelemaan tyylikkääseen pukeutumis- ja taukotilaan. Käytimme sitä ennen loppuiltapäivän saareen tutustumiseen. Tulipahan samalla saunalenkkikin tehtyä.
Glosholma on ollut linnakesaari tykkeineen Jatkosodan aikana. Sotien jälkeisenä aikana rannikkotykistö on käyttänyt rakenteita, vaikkakaan ei enää tykkejä. Tämä toiminta loppui jo monia vuosia sitten. Tykit, ammusvarastot ja maKaksi ystävällistä nuorta merivar- joituskorsut olivat paikoillaan, jostijaa oli meitä vastaanottamassa ja kin rappeutuneina. Niistä sai kui-
tenkin selvän käsityksen miltä asemat ovat näyttäneet aikanaan toiminnassa olevina. Erikoisuutena oli saaren länsiosassa räjäyttämällä katkaistu 1800-luvulta peräisin oleva majakka. Sen yläosan päälle on sittemmin rakennettu tulenjohtoasema. Pioneerit olivat räjäyttäneet majakan 12.3.1940, vain päivää ennen Talvisodan päättymistä. Syynä oli ollut huono tiedonkulku. Majakka on toiminut esikuvana ”muumikirjailija” ja piirtäjä Tove Janssonille hänen teoksissaan kuvatulle tornitalolle. Janssonilla on ollut omistuksessaan saari parin kilometrin päässä Glosholmalta. Omaiset hallinnoivat nyt sitä. Toinen purjehduspäivämme oli tiistai 4.8. Irroitimme aamupalan jälkeen klo 9.30 suuntana Haapasaari, aluksi pitkän matkaa rannikon ns. talviväylää pitkin. Sillä reitillä oli pitkiä linjaosuuksia. Sää oli jälleen puolipilvinen, välillä aurinkoinenkin. Alkumatkasta oli usein lähes täysin tyyntäkin. Puolenpäivän jälkeen saimme näkyviin Pyhtään Kaunissaaren sekä Mussalon suursataman Kotkasta länteen. Suunnanmuutoksen jälkeen alkoi pitkä ja yksitoikkoinen osuus avomeren äärellä. Suursaari oli näkyvissä horisontissa. Tuuli voimistui, samoin aallokko, josta aiheutui melkoista keinuntaa. Lopulta saimme näkyviimme Haapasaaren
14
laista, osin vaativaakin säätä, mitä kohtasimme. Alkumatkasta vallitsikin kohtalainen, mutta ei kuitenkaan kova tuuli. Alkoi sataa suurin piirtein Rankin kohdalla. Kaunissaaren jälkeen puhalsi kova etelänpuoleinen tuuli, joka tuli lähes vasemmalta sivulta kääntymisemme jälkeen. Sade jatkui. Siirryimme alaohjaamoon. Epämukavaa ja rajua keinuntaa kesti useampia tunteja. Emäsalon alueelle saavuttuamme oli Vaarlahden kohdalla lähes täysin tyyntä ja häikäisevän aurinkoista. Mutta, säänvaihtelukokemuksemme eivät olleetkaan vielä lopussa: Itä-Villingistä Kuninkaansalmeen saakka jouduimme navigoimaan merisavusssa, joka peitti näkyvyyden lähes kokonaan.
pookin tornin ja pääsimme kapean lähiväylästön jälkeen kiinnittymään puolustusvoimien laituripaikkaan mv-aseman läheisyyteen klo 15.15.
pa on tiettävästi Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut, peräti 110 vuoden ikäinen. Saimme sieltä lainaksi avaimet kirkossa käyntiämme varten.
Kävimme heti ilmoittautumassa aseman päällikölle. Saimme tervetulotoivotukset ja toimintaohjeita. Päivällisen jälkeen tutustuimme lähialueeseen.
Puoliltapäivin pääsimme välillä saunomaan asemarakennuksen viereiseen majoitustaloon. RantaMonta kokemusta rikkaampina sauna oli peruskorjattavana. kiinnityimme onnellisesti KatajaAseman päällikkönä toimiva meri- nokalle lähes tasan klo 18.00. vartiomestari kävi illalla luonamme kahvilla ja tutustumassa aluk- Lokikirjamme mukaan olimme seemme. Tapaaminen oli mukava kolmen varsinaisen ajovuorokauden aikana taittaneet 131 mpk kesja lämminhenkinen. kimäärin 8 solmun nopeudella. Mainittakoon lisäksi, että siivo- Kulkuaikamme oli lähes tasan 15 simme aluksen ja ahkerin meis- tuntia. tä käytti paljon aikaa pesemällä ja maalaamalla hienoon kuntoon vä- Kiitokseni omasta puolestani reilikannella sijaitsevan varastotilan, luille hyvänhenkisille seilausjoka on aikoinaan toiminut pesu- kumppaneilleni sekä Killalle joka mahdollisti purjehduksemme. ja suihkuhuoneena.
Kokonaisen kalenterivuorokauden 5.8. keskiviikkona sekä siihen liittyvät kaksi yötä vietimme Haapasaaressa. Näin olimme suunnitelleetkin. Sää oli mitä kaunein, helteinen ja lähes tyyni kesäpäivä. Oli hienoa viettää se kauniissa kohdesaaressamme. Teimme pitkät kävelyretket tutustumalla samalla tärkeimpiin nähtävyyksiin. Näitä olivat miinanraivaajien näyttävä muistomerkki, osuuskauppa, kirkko ja entinen koulu, joka toimi kirjastona ja näyttelytilana. Lisäksi kävimme pookitornin ja sitä lähellä olevan kylätalon pihoilla. Osuuskaup-
Neljäs matkapäivämme, torstai 6.8 Kirjoitti: Juhani Hannuksela valkeni toisenlaisena kuin eilinen. Valokuvat: Kurt Österman Sää olikin muuttunut epävakaiseksi. Irroitimme klo 8.40 suuntana asemapaikkamme Katajanokalla. Olimme päättäneet, että pystymme tällä pienelläkin miehistöllä runsaan yhdeksän tunnin yhtenäiseen ajorupeamaan ilman lämmintä ateriaa. Näin tapahtuikin. Paluureittimme oli muuten sama, mutta suuntasimme vaihteeksi Pellingin pohjoispuolitse. Tämä vaihtelun ja tuulilta suojaisamman reitin takia. Haapasaaren maisemissa.
Kilstar ja Merivartioston ”Kiasma”
Harvoin sattuu yhdelle yhdeksän Juhani Hannuksela ja Markku tunnin merimatkalle niin monen- Loikkanen. 15
7.Pintatorjuntalaivueen perinnepäivä Rannikkolaivastoon kuuluva 7.pintatorjuntalaivue (7.PITOLV) toimii Upiniemessa. Laivue syntyi kun Rannikkolaivastossa yhdistettiin ohjus- ja miinalaivueet vuoden 2015 alussa. Laivueen vuosipäivä on 1.6. Komentaja Jyri Saanio oli kutsunut vuosipäivän vastaanotolle arvovaltasia vieraita mm. Rannikkoprikaatinkomentajan sekä ohjuslaivueen entisiä komentajia vuosien varrelta. Myös laivueen henkilökuntaa oli mahdollisuuksiensa mukaan paikalla. Laivue sai vastaanottaa tervehdyksiä ja komentaja palkitsi henkilökuntaa, miellyttävässä tilaisuudessa miinalautta Pyhärannalla. Helsingin Laivastokilta muisti myös laivueen komentajaa Jyri Saaniota myöntämällä hänelle kilLaivueen vuosipäivää viettävää henkilökuntaa. lan Ansioristin.
Vuosipäivän juhlavieraita edessä mm. Rannikkoprikaatin komentaja, kommodori Raimo Pyysalo.
Komentaja Jyri Saanio
Suomenlahden merivartioston komentaja kommodori Tom Hane’n, apulaiskomentaja komentaja Ismo Siikaluoma sekä Operaatio upseeri komentajakapteeni Pentti Alapelto vierailivat M/S Kilstarilla. Kakkukahvit tarjottiin aurinkoisen kelin vallitessa ulko tiloissa. Ajankohtaisista asioista keskusteltiin vilkkaasti ja toivottiin hyvän ”yhteistyön” jatkuvan. Tilaisuuden isäntänä toimi lippupäällikkö Arto Snäll.
16
Merimiessolmut, vastaukset 1 2015. 2 Suomen leijona. Sinivalkoinen majakka n. 46 km Utöstä lounaaseen. 3 1930. Asetus astui voimaan 1.6.1930 ja ensimmäinen purjehduskausi alkoi. 4 Kielin kanava 5 30 vuotta. Mutta jatkosota pakotti neuvostojohdon evakuoimaan tukikohdan jo v. 1941. 6 Konra-amiraali Stig Wikberg. 7 Henry Nielsen. 8 Yleisnimi köysille, joilla purje kootaan. 9 Helsinki, Turku, Oulu ja Kotka. 10 Aliluutnantti. Montako solmua avasit?
kilstar tiedottaa
M/S KILSTAR LAIVATOIMIKUNNAN KIITOKSET ALUSTOIMINNAN TUKEMISESTA Purjehduskauden 2015 lähestyessä loppua on aika kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita ja tukijoitamme. Saamamme tuki reservialuksen ylläpitoon on mahdollistanut koko purjehduskauden jatkuneet koulutusajot. Erityiskiitos Rannikkoprikaatille, Suomenlahden Merivartiostolle, Sinisen reservin säätiölle, Urlus säätiö MPK.ry:lle, MPKLry:lle Sammutinhuolto. E. Havantolalle, Toyota Tsusho Nordicille (Toyota Kaivoksela ja Toyota Espoo), Tallink Siljalinelle, Veikkolan RST:lle sekä kaikille muille tukijoillemme. Tämän lehden ilmestyessä on M/S Kilstar jo telakoituna ja talvenajan korjaus ja huoltotoimenpiteet alkaneet. Kiitokset tuesta ja hyvää loppuvuotta toivottaen M/S Kilstar alustoimikunnan puolesta. Vastuupäällikkö Arto Snäll
17
Kilstar toimintaa kesällä 2015 - Kilstar miehistöineen osallistui 19.9 intti tutuksi kehitysvammaisille järjestetyllä MPK kurssilla jossa risteiltiin Helsingin edustalla, yhdessä L-vene Kuivasaaren kanssa. - Meritaitokilpailussa 12-13.9 Kilstar toimi viestiasemana kilpailureitillä. - Merivoimien vuosipäivän 9.7 laivaparaatissa kilstar johti reserviläisalusten viirikköä. - Pitkä koulutuspurjehdus itäiselle Suomenlahdelle Haapasaareen. - Lisäksi muita kuljetusajoja sekä viikoittaiset koulutuspurjehdukset.
Kotiutuvia merisotilaita palkittiin rannikkolaivastossa Helsingin Laivastokilta oli mukana kun vietettiin Rannikkolaivaston varusmiesten kotiutuskahvitilaisuutta. Muuttuneen organisaation myötä tilaisuudet järjestettiin Rannikkolaivaston varuskuntaravintola Poijussa Pansiossa. Osa tilaisuuksista järjestettiin myös
on myöntänyt Teille tunnustuksena ansiokkaasta työstänne killan ja vapaaehtoisen maanpuolustustyön hyväksi Helsingissä
Upinniemessä olevien rannikkolaivastonjoukkojen osalta yhdessä Rannikkoprikaatin kanssa.
Helsingin Laivastokilta myönsi muistoristin hyvin suoritetusta varusmiespalveluksesta seuraavasti:
helsingin laivastokilta
muistoristin
helsingin laivastokilta ry
17.3.2015 Pansio, ylimatruusi Jesse Keskinen 7.PITOLV, ylimatruusi Otto Mursula 8.HLV/Kuljvkö.
17.6.2015 Pansio, alikersantti Jere Eilavaara 7.PTOLV, alikersantti Valtteri Salmelainen 7.PITOLV sekä palkitsija killan puheenjohtaja.
15.9.2015 Upinniemi, ylimatruusi Youssef Omar ja matruusi Mikko Jääskeläinen molemmat 7.PITOLV.
Reserviupseerikurssi 167 päätöstilaisuudessa Merisotakoululla palkittiin killan muistoristillä upseerikokelas Niko Brakke.
18
Paraati juhlisti Rannikkoprikaatin vuosipäivää Rannikkoprikaatin vuosipäiväksi on vahvistettu 30.8., joka pohjautuu Helsingin laivastoaseman siirtopäivään Katajanokalta Upinniemeen. Vuosipäivän sattuessa tänä vuonna sunnuntaille vietettiin juhlallisuuksia jo perjantaina 28.8.2015. Suomenlahden rannikon vaihtelevat sääolosuhteet eivät estäneet kunniakasta Rannikkoprikaatin joukkoa kokoontumasta aamu kahdeksalta juhlalliseen vuosipäiväparaatiin Upinniemen urheilukentälle kommodori Raimo Pyysalon johdossa. Paraati oli sekä historiallinen, että onnistunut sekoitus useammasta eri sotilaallisesta tapahtumasta. Tietenkin pääasia oli Rannikko prikaatin ensimmäinen vuosipäivä, mutta samalla Meritiedustelupataljoonan komentaja luovutti tehtävänsä seuraajalleen. Paraatissa myös vihittiin käyttöön useampi prikaatin tuore lippu ja viiri. Päivä huipentui Rannikkoprikaatin komentajan vastaanottoon varuskuntaravintola Ankkurissa. Tilaisuudessa kommodori Pyysalo luovutti ensimmäiset Rannikkoprikaatin joukko-osastoristit.
19
Helsingin Laivastokilta ry Ankkurinappi Lars Eklund Markkinatie 6 E 56 00700 Helsinki
UUSI VUOSI 2016 TULEE Seuraa ajankulua Laivastohengessä
Hanki omaksi, anna lahjaksi
vk vvkk
Maa nanta M i Maaaan naan nta tai i
53 5533
1 11
Tiitus, R Tiitus, uut Ru ut Tiitus, R uut
55
2 22
3
33
8
Kari, K ar Kari, Kri Kari, Ka arri rri
11122 2
Laura La ura Laura
11919 9
Tamm ikuu 201 6
Tiista TTiis i iista tai i
Lea, L eea Le LLe Lea,a, eeea a
66
KKeesk skiv iviiiik kkkkoo iik o
& Lo && Lo pp ia Lopp ppin en iai iai ne n n ne Har ri rrirri Ha Ha
111333
Toini ToTo ini ini
Henri, He H na, nren i, H He enen Hnr i, H na, eikk i na , HeHe ikkikk i i
777
NuuNu tti utt Nu ut ti i
TTTo oors rsta rs tai i i ta
PPPeeerjrjrjaaannta ntatai i i
11
AkAk u,Ak u,u, AAu A uk uk us sti usku ti ti
111444
888
Saku SaSa kuku , S , S, S ak araki ak arari i Sasu SaSa susu
111555
Lauan tai anta LLaauua ntai i
Uuden&& Uu &od den- vu Uen udpä enivä vuvu en - odod enpäpäivä ivä
22
TitTittata, Hilpilppa Titta , H, H pa ilppa
Helmiku vk M Helm vk M ikuuu 2016 T 5 THel KKik T2016 vk 1 5 M 2 m3 uuT20 P 1 566 8 T92 L 4 16P S K3 18 5 L 10 9 10 677 15 16 2 T4 6 11 S 15 8 16 17 7 3 11 P5 12 22 23 13 788 15 9 10 4 12 L6 18 17 22 5 13 14 19 S7 18 24 11 23 24 29 16 20 899 22 6 14 25 12 19 17 25 21 29 26 7 20 9 29 23 24 18 26 13 27 21 19 27 28 14 25 20 28 26 21 27 28
999
SSuunnu ta Sunnnnunnta ii uElm nta Elmererii, Elmo
33
Aapeli Aa pe Aape li li 7 7 7
ikko, Ve VeVe ikk o, Veli li, Veijo Veikko , Veli, , Veijo Veijo
111000
11616 6
SoSo ljalja Solja
22020 0 22121 117177 2 1 4 4 2525 2222 2 5 2266 4 26 227 22323 3 27 7 2 ankkU 224244 2828 8 aannkkkRUina 2922 99 kURRiinnPaaPPiP PPii 3033 00 313311
Pauli,
Paav o Pa Pauli ul, P us aavo Pa uli , P Pa uluaavo s Paulu s
Joon at Joan onatan Jo onata n
Seba stSe Se iaba ba n stian stian
Vainoj Vaenino ujen hrie un muistVaino jenhr uh ien op rie n m äito uis vä mu istpä äiv ä Viljo opivä Viljo Viljo
OonOo Oo a, N naetna , N ett a ta, N etta AuneAuAu nene
Kalle KaKa , Kaa lle, K lle, K rlo aarlo aarlo KaarleKaKa arle arle
Visa Visa Visa
IlmIlmari, Il Ilmar ari, Ilmmo i, Ilmo o
EnEnni, Enna, Enni, E ni, Enn Ein nna, E a, Eini i ini
i, Elmo i, Elm o
Elmer
Ny kk Nyyryri ikki i Nyyrik 8 ki 8
8
To A Toni,ni, n Antnto Anon Toni, A Anttotto nton Antto
9
9 9
m
Jouluk vk uu 20 M 49 TJouluk 15 vk M K 50 1Joulukuuu T2015 vk 7 49 2 u 2015 P M 8TT K 51 3T L 49 14 1 92K 50 4 S P 5L 7 15 52 10 50 21 P L 3T 11 81 16 51 2 7 6S 4 9 3 14 22 53 8 239 17 S 5 10 11 51 28 4 12 15 52 14 29 6 5 13 16 17 10 18 21 15 30 12 52 21 11 19 22 16 24 53 136 12 20 18 23 17 25 28 29 31 26 22 23 19 13 24 53 28 18 20 19 27 25 26 30 31 24 25 29 30 20 27 26 27 31
210 m
12 lehteä, joka kuukausi upea 44 laivasto 11111 aiheinen 1 kuva 11188
210 m
m
Helsingin Laivastokillan Seinäkalenteri
Se Senjanja Senja 6
6
6
Valtte ValtterValtt i eri ri
Irja
Irja Irja
Alli
All Alli i
297 m
Nimipä ivät ja mu Nimipä Nimipäivä t ja m ivät ja ut kale uut kale muu nteritie nteriti t kale dot © edot © H nteriti He edot elsinglsingin yliopi © He in yliop sto lsingin iston a n almanak yliopist kat lmana kkatoi oimisto on al misto mana kkato imisto
m
H e lHsHeileslisni n g n g i ng i ni nl al a i v l a i vai va satsot o k s t o k i k i litlat a lt a
Hinta 10 euroa Tilauksia vastaanottaa: larseklund@kolumbus.fi tai puh. 0440-955 558