Ankkuri syksy 2012 by Helsingin laivastokilta

ANKKURINAPPI Helsingin Laivastokilta ry

Jäsenlehti syksy 2012

Merivoimien vuosipäivä Helsingissä Valatunnelmia Kilta sai uuden kunniajäsenen Muista syyskokous

Ajat muuttuvat Lopetetaanko perinteet Helsingin Laivastokilta on sukupuoleen, ikään tai sotilasarvoon katsomatta jäsentensä merihenkinen ja toiminnallinen yhteisö. Killan arvot ovat: Maanpuolustustahto, sotiemme veteraanien perinteen kunnioittaminen ja vaaliminen, Laivaston ja Merivoimien perinteen ylläpito, yhteistyöhalu ja -kyky, vastuuntunto ja kiltaveljeys.

Toiminnan peruspilarit ovat:

Maanpuolustustahto Laivaston perinne Merivoimat

SISÄLLYSLUETTELO Puheenjohtajalta ...................................2 Laivaston aluksia sodissamme...........3 Syyskokous Haaga-Helia....................4 Perinnepäivä.......................................5 Vierailu Kilstarilla..............................6 Palkittuja merisotilaita.......................6 On hienoa olla res.meriupseeri . ........7 Merimiessolmut..................................7 Kilstarin pitkä purjehdus................ 8-9 Merivoimien vuosipäivä .............10-11 Kilstar juhli Merivoimien vuosip . ..12 Kultaa ja kunniaa ............................13 Valapäivä......................................14-15 Merimiessolmut vastaukset..............15 Projekt Åbo 2012..............................16 Kilstar henkilöstö työturvakurssilla.17 Turvallisuus ja puolustus messut......18 Pohjanmaa pelasti tanskalaiset.........19

Meistä ihmistä on mukava joskus kokoontua perheen kanssa yhteen ja muistella entisiä aikoja ja kertoa nuorille miten ennen toimittiin. Yhdessä myös vietetään juhlia ja valmistujaisia, häitä ja hautajaisia. Suvun ja perheen perinnettä viedään eteenpäin, vaikka maailma ympärillä muuttuu. On kuitenkin tärkeää kertoa niistä ihmisistä, paikoista,esineistä tai tavoista jotka tuntuvat omalta perinteeltä. Siltä perinteeltä jota ei unohdeta ja jonka haluat jatkuvan. Merivoimat ovat yhteisö jossa perinteet ovat läsnä ja jatkuvia. Satoja vuosia vanhat rannikkolinnoitukset ja -laivastot, niiden urheat meritaistelut ovat osa Merivoimiemme perinnettä. Laivaston alustenkin nimet ovat perinteisiä, kuten esim. Pohjanmaa ja Uusimaa. Laivasto-asemat, viiriköt, joukko-osastot muuttuvat, niitä lopetetaan ja niitä yhdistellään. Vaikka nimet ovat vanhoja, ei se tarkoita etteiko nämä varuskunnat, joukot, lippueet ja alukset olisi nykyaikaisia tehokkaita taisteluyksiköitä ja maanpuolustajia. Joukko-osasto, lippu tai aluksen nimi velvoittaa toimimaan

PÄÄTOIMITTAJA Lars Eklund gsm 0440-955 558 larseklund@kolumbus.fi

AINEISTO Lehteen tuleva tekstiaineisto lähetetään sähköpostilla osoitteeseen larseklund@kolumbus.fi

TAITTO JA PAINATUS Julkaisuapu Oy, Helsinki 2012

Muu aineisto postiosoitteeseen: Ankkurinappi Lars Eklund Markkinatie 6 E 56 00700 Helsinki

KUSTANTAJA Helsingin Laivastokilta ry Kansikuvassa Merisotilaat siirtymässä kotiutuskahvitilaisuuteen.

kunniaakkaasti, perinteen mukaan. Merivoimat hoitavat tyylikkäästi perinteitä, kuten laivaston pitää. Helsingin Laivastokilta on Laivaston ja Merivoimien perinteen ylläpitäjä. Jo killan toiminnan perusarvot määrittelevät sen; maanpuolustustahto, Laivaston perinne ja Merivoimat on se lähde josta saamme toiminnan perustan. Vaikka toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia, Helsingin laivastoasema muuttui Suomenlahden Laivastoksi ja sitten Suomenlahden Meripuolustusalueeksi ja miksi tulevaisuudessa, sitä emme tiedä. Liput vaihtuivat, kunniamarssi muuttuivat, mutta Helsingin laivastokilta pitää Laivastoperinteestä kiinni. Meille on tärkeää kunnioittaa sotiemme merivoimien veteraaneja ja muistaa Laivasto-asemia, merivoimien aluksia, joukko-osastoja. Ne antavat meille tuen, jonka avulla haluamme viedä nykypäivän merisotilaille, meidän kiltaveljien ja siskojen maanpuolustushengen sekä muiston ja perinteen. Ilman perinteitä ei voi elää tätäpäivää, on joku viisas sanonut. Tapahtukoon ympärillä mitä tahansa, tulee Helsingin laivastokilta pitämään yllä Laivaston perinnettä. Perinteisesti Lasse Eklund

OSOITE JA JÄSENMAKSUASIAT Helsingin Laivastokilta ry Torsti Koskinen Kullervonkatu 30 A 15 00610 Helsinki gsm 0400-609164 torsti.v.koskinen@welho.com Posti palauttaa lehden, jossa on väärä, vanhentunut tai muuten vaillinainen postiosoite. Muuttaessasi muista tehdä osoitteenmuutos postiin.

Laivaston aluksia sodissamme ja miinanraivastoiminnassa Teksti Eero Kalliovaara Johdanto

Tässä kirjoitusarjassa on esitelty laivastomme aluksia, jotka osallistuivat Suomen käymiin sotiin vuosina 19391944 ja miinanraivautoimintaan vuosina 1944-1950.

Kirjoitussarja alkoi Ankkurinapin numerosta 2/2002, jossa julkaistiin kommodori, kiltaveli Eero Pakkalan kirjoitus: Miten Suomen sukellusvenease syntyi. Tässä kirjoituksessa selviteltiin neljän suomalaisen sukellusveneen: Vetehinen, Saukko, Vesihiisi ja Iku-Turso suunnittelu, valmistus ja niiden käyttöönotto sekä sukellusvenemiesten koulutuksen alku.

Kuljetuslautta Seili

Kuljetuslautta rakennettiin Saksassa vuonna 1943. Uppouma oli 180 tonnia, pituus 47 metriä, leveys 6,5 metriä ja syväys 2,3 metriä. Koneistona oli alkujaan kolme 285 hv:n dieselmoottoria, nopeus n. 10 solmua. Lautta oli MFP (Marinefährprahm) tyyppinen kuljetusalus, joita oli rakennettu suurina sarjoina Saksan laivastolle. Sen Sarja jatkui allekirjoittaneen toi- lastitila oli katettu. Lautan kuljemesta Ankkurinapin numerosta tuskyky oli kiväärikomppania tai 3/2002 aina tähän syysnumeroon lastia 105 tonnia. Aseistus oli kol2012. Sarjassa on esitelty suoma- me 20 mm:n konetykkiä. laisten sukellusveneiden jälkeen lukuisa joukko laivastossamme Saksalaiset joukot suorittivat yllätsodissamme ja miinanraivauskau- täen maihinnousun Suursaareen della palvelleita aluksia alkaen 15.9.1944. Saksalaiset vaativat koululaiva Suomen Joutsenesta suomalaisia antautumaan. SyntyPurunpää-luokan miinanraivaa- neissä taisteluissa saksalaiset mejiin. Sarjasta puuttuu varatut aluk- nettivät useita aluksia Suurkylän set, jotka otettiin laivastomme rantavesillä. Satamalahden pohjukäyttöön sotavuosina kuljetus- sai- kassa seisoi mm. lautta F 177 reiraala- ym. laivoina.Kokonaan kiä rungossaan, joka oli paikattaoman lukunsa ansaitsisi miinan- vissa. raivauslaivastoon ns. pakko-otetut hinaajat, joista tehtiin raivaajia ja Alus kunnostettiin Haminassa ja liitettiin raivaajalaivastoon. Laato- liitettiin laivastoomme. Se sai kan laivaston aluksista saisi oman meillä nimen Seili ja se toimi Hellukunsa. Sarjan päättää kuitenkin singin Laivastoasemalla kuljetusamerivoimissa pitkään palvellut luksena. Miehistöä siinä oli kymmenkunta miestä. kuljetuslautta Seili. Alkuperäiset koneet vaihdettiin jossain vaiheessa kolmeen Valmetin 180 hv:n dieselmoottoreihin. 3

Alus oli pitkä ja matalakulkuinen. Sen ohjailu ei ollut helppoa. Kerrotaan, että kerran Seilin ollessa matkalla jonain keväänä Inkoossa, Barösundin salmessa, jossa on kova virta ja salmi on ahdas. Seili oli jälleen kerran vaikeuksissa. Voimakas virta tempaisi aluksen mukaansa ja rannalta kaatui puita ja siinä samassa “hässäkässä” rannalla ollut puucee. Tarina ei kerro oliko puuceessa istunto meneillään. Viimeiset vuotensa Seili toimi Turun Laivastoasemalla liikkuvana huoltoasemana. Alus poistettiin käytöstä ja hylättiin romuksi 25.6.1973. Kuva: kuljetusalus Seili Tärskön saaren ranssassa lokakuussa 1964. Kuva Eero Kalliovaara. Lähteet: Meriupseeriyhdistys ry: Suomen Laivasto 1918-1968, osa 2, Kustannusosakeyhtiö Otava Helsinki 1968. Auvinen Visa (toim.): Leijonalippu Merellä, Etelä-Suomen KustannusOy Lieto 1980. ISBN 951-906423-0. Pentti Salmelin: Suursaaren sota. Kustannus Osaakeyhtiö Otava Helsinki 1989.

KUTSU Helsingin Laivastokillan sääntömääräinen SYYSKOKOUS torstaina 25.10.2012 klo 18,00 paikka Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Ratapihantie 13 00520 Pasila Helsinki kokouksen aluksi kuulemme heraldikko Tapani Talarin kertovan meille tunnuksien suunnitelusta. kahvitarjoilua ilmoittautuminen torsi.v.koskinen@welho.com gsm 0400-609164 tule mukaan vaikuttamaan kiltasi toimintaan

Killan valikoimaan tullut

OMA KLUBITAKKIMERKKI Erotu muista, näytä olevasi Helsingin Laivastokillan jäsen Hinta 8.00 EUR Muista myös muut kiltatarvikkeet

Tilauksia vastaanottaa timo vartiainen puh. 050-545 5927 4

Komentajan Kilpi, näyttävä huomionosoitus

PORKKALAN RANNIKKOPATALJOONAN PERINNEPÄIVÄ Syyskuun 6 päivänä vietti perinnepäivää Porkkalan Rannikkopataljoona, jonka perinteet lähtevät vuonna 1943 Äänisen Rannikkoprikaatiin kuuluvan Meripataljoona 1 muututtua Meripataljoona 4. Porkkalan Rannikkopataljoona vaalii myös vuonna 1959 Helsingin Katajanokalta Upinniemeen siirretyn Helsingin Laivastoaseman perinnettä, kuten myös vuonna 1993 perustetun Suomenlahden Laivaston Kuljetusviirikön sekä vuodesta 1995 alkaen Laivaston organisaatiossa Huolto ja Kuljetusviirikön perinteitä. Pataljoona kunnioittaa myös lakkautetun Hangon Rannikkopatteriston perinteitä.

marssi ja iltapäivää juhlistettiin komentajan vastaanotolla, jossa huomioitiin pataljoonasta siirtynyttä henkilökuntaa ja palkitiin ansioituneita. Tänä vuonna perinteisten huomionosoitusten lisäksi tuotiin esille uusi, melkoisen painava huomionosoitus; Komentajan Kilpi. Kilpi on 100mm tornikanuunan tähystäjänluukku. Siihen kiinnitetään vuosittain perinnepäivänä laatta johon kaiverretaan ansioituneen merisotilaan nimi, jonka komentaja nimennyt . Pataljoonan komentaja, komentaja Juha Kilpi nimesi tänä vuonna siihen ylikersantti Jere Laiti huolto ja kuljetuskomppaniasta. Kilpi on esillä esikunnan käytävän seinällä, arvokPataljoonan perinnepäiväään kuu- kaalla paikalla pataljoonan lipun luu joukkojen katselmus ja ohi- vieressä.

Jykevä huomionosoitus, Komentajan Kilpi. Porkkalan Rannikkoataljoonan nimi oli 1998-2006 Suomenlahden Meripataljoona. Nimi vaihtui 1.1.2007 Porkkalan Rannikkopataljoonaksi. Helsingin laivastokilta oli paikalla kunnioittamassa perinteitä ja tuomalla terveiset kiltaveljiltä juhlivalle Porkkalan Rannikkopataljoonalle.

Porkkalan rannikkopataljoonan komentaja, komentaja Juha Kilpi. 5

Suomenlahden merivartioston komentaja vieraili Kilstarilla ja vastaanotti killan ansioristin Teksti: Kurt Österman Suomenlahden Merivartioston komentaja kommodori Markku Hassinen sekä varakomentaja vierailivat 21.8.2012 M/S Kilstarilla. Kutsun tilaisuuteen oli lähettänyt Kilstarin lippupäällikkö Arto Snäll, joka toimi myös tilaisuuden isäntänä. Snäll lausui kiitokset alus-

ten Kilstar ja Ahven saamasta tuesta. Tilaisuuteen osallistui myös runsas joukko Kilstarin miehistöä sekä Ahvenen päällikkö Matias Kaivos. Helsingin Laivastokillan puheenjohtaja Lars Eklund lausui killan kiitokset yhteistyöstä ja luovutti Killan ansioristin kommodo-

Palkittuja merisotilaita Kilta oli perinteensä mukaan palkitsemassa kotiutuvia merisotilaita Upinniemessä 3.10. Killan muistoristin saivat ylimatruusi Jani Piiparinen matruusi Janne Hailikari ylimatruusi Joonas Kelkka

ri Hassiselle(kuvassa). Kommodori Hassinen kiitti saamastaan huomionosoituksesta ja sanoi arvostavansa sitä hyvin paljon. Sitten juotiin kakkukahvit. Merivartioston lahjan ,liitettäväksi Kilstarin kalustoon, vastaanotti Arto Snäll.

ON HIENOA OLLA RESERVIN MERIUPSEERI — Alokasaika oli vähän rankkaa, ennenkuin tottui menoon, kertoi upseerikokelas Aleksi Olin palveluksensa alkuaikaa. Mutta kun suhtautui myötämielisesti tehtäviin jota annetaan, homma lähtee toimimaan ja palvelus tuntuu mielekkäältä. — Aliupseerikoulun jälkeen siirtyi Olin kuljetusviirikköön venekuljettajaksi. Viisi kuukautta liikuttiin Santahamina-Suomenlinnan-Isosaari vesillä, tehtävä tuntui antoisalta ja mielenkiintoiselta. Mutta vielä teki mieli lisää haastettaa. Olin haki jälkirukkiin ja tuli valituksi Merisotakoulun reserviupseerikurssille 161, laivastolinjalle.

— Tiukkaa opiskelua tuli lisää ja haastetta riitti. Lukemattomia koulutustunteja, leiritystä, ja oppimista toimimaan joukon johtajana antoi paljon ja mieleen jäivät myös harjoitusajot koululaiva Fabian Wredellä sekä tst-varusteissa suoritettu tunnelimarssi maanalaisessa Helsingissä. — Mutta tähän pyrin ja tätä halusin , varmistaa Akseli Olin, joka reserviin siirtyessään aloittaa kauppatieteiden opiskelun Helsingin kauppakorkeakoulussa.Lopuksi kiittäessään huomionosoituksesta Helsingin laivastikiltaa hän vielä toteaa — Tätä halusin,on hienoa olla reservin meriupseeri.

Merisotakoulun reserviupseerikurssin 161 päättäjäisissä, luovutettiin killlan muistoristi upseerikokelas Akseli Olinille hyvin suoritetusta varusmiespalveluksesta.

Merimiessolmut, syksy 2012 Montako solmua avaat? Vastaukset sivulla 15 1. Missä sijaitsee Norjan hallinnoima Pietari I saari: a) Etelämantereella, b) Huippuvuorilla vai c) Grönlannin vesillä? 2. USA:n entinen presidentti John F. Kennedy otti osaa II maailmansotaan laivaston riveissä reservin luutnanttina. Minkalaisessa aluksessa hän palveli? 3. Kuinka pitkä on Vääksyn kanava (Vesijärven ja Päijänteen välissä, Asikkalan kunnassa)? 4. Mikä on Suomen eteläisin merimerkki? 5. Kuka on maalannut Merisotakoululla olevan miinalaiva Pohjanmaan taulun? 6. Missä sijaitsee miinalaiva Louhen muistolaatta? 7. Kuka toimi merivoimien komentajana vv. 1983-90? 8. Mihin ja koska merivoimiemme entinen esikuntalaiva Kemiö luovutettiin? 9. Mitä aluksia ovat merivoimien Haukipää ja Kallanpää? 10. Mikä ase tunnetaan "Sergeinä"?

NYT NE OVAT TULLEET! KAIKKIEN LAIVASTON MIESTEN KILTASOLMIO. Tunnusta väriä, hanki itsellesi Killan oma solmio. Väri Laivaston sininen, keskellä kultainen ankkuri. HINTA 25 Euroa Tilaustiedot taka sivulla. Tilauksia vastaanottaa Timo Vartiainen puh. 050-545 5927 7

Kilstarin pitkä purjehdus 2012

Teksti: Kurt Österman Kesän pitkän purjehduksen tavoitteena oli käydä Jurmossa ja matkalla tutustua merivartioasemiin. Säätila aiheutti kuitenkin muutoksia matka suunnitelmiin. Ensimmäisen päivän tavoitteena oli ajo Tammisaaren merivartioasemalle. Tämä uusi asema, joka sijaitsee Baggöön saaressa, vihittiin käyttöön syksyllä 2011. Asemalle on siirretty toiminnat Jussaröstä. Lähtöpäiväksi päätettiin tiistai 26.6. Säätila, puolipilvistä, lämpötila 17.tuulta vain 3m.s.suunnasta 180.Irrotus tapahtui klo 09.50 ja lähtö kohti länttä, kartta 18. Alkureitti oli hyvin tuttua, Upinniemen reittiä. Klo 11.55 sivutettu Röda Kon joka on perinteinen sivutusmerkintäpaikka laivapäiväkirjaan. Porkkalan selkä ylitys kohtuulli-

sessa etelätuulessa ja sitten saaristoväylää Barösundin salmeen. Klo 15.15 saavuimme Barösundin salmeen. Yhteydenotto Baggöön Merivartioasemaan ja varmistus asemaan tukeutumisesta. Kiinnittyminen Baggöön laituriin tapahtui klo 16.25. Aseman päällikkö ylil.Niklas Guseff, otti meidät ystävällisesti vastaan ja esitteli aseman ja sen toimintaa sekä uuden vartioveneen. Saatoimme laituripaikan lisäksi hyödyntää myös aseman saunaa ja muita sosiaalitiloja. Koko Kilstar miehistö arvosti kaikkea tätä erittäin paljon. Ensimmäisen päivän kuljettu matka oli 55mpk. ja kulkuaika 7t15min. Huolto (Christian Nyman) loihti meille päivällisen jonka nautimme kera asiaan kuuluvien juomineen. 8

Toinen päivä. Lämpötila aamulla 14, puolipilvistä ja tuuli suunnasta 240 3ms. Runsaan aamupalan jälkeen, irrotimme klo 08.36, kartta 21 ja kohti Hanko. 11.05 kiinnitys Hanko. Päivän kuljettu matka oli 21mpk. ja kulkuaika 2t32min. Tuuliennusteet olivat sellaisia että

päätimme jäädä Hankoon seuraamaan kelin kehitystä. Päivä kului Hankoon tutustumalla mm käynti Mannerheim valokuvanäyttelyssä. Kolmas päivä. Tuuli oli yltynyt ja tuuliennusteet lupasivat edelleen kovia tuulia joten päätimme kääntyä paluumatkalle ja ottaa päivän tavoitteeksi Jussaröön. Irrotus 11.20.Jussaröö on tuttu tukeutumispaikka M/S Kilstarilla jossa on hyvät palvelut ja vierassataman isäntäkin on tullut tutuksi. Päivän kuljettu matka oli 21mpk. ja kulkuaika 2t35min. Neljäs päivä. Aamulämpö 18, lähes tyyni, kirkas. Klo 0900 suoritettiin irrotus ja lähtö kohti Helsinkiä. Paluureitti ajettiin Barönsalmesta ja sitten Inkoon syväväylää ulos ja ulkoreittiä Helsinkiin ja ko-

tisatamaan Nokalle. Päivän kuljettu matka oli 50mpk. ja kulkuaika 6t23min Matka oli onnistunut kaikin puolin, tekniikka pelasi moitteettomasti, kiitos konehenkilöstön, navigointi kokemuksia karttui runsaasti, sää oli tyypillistä tämän kesän vaihtelevaa, aluksella hyvä miehistö ja ruokahuolto kohdallaan. Yhteinen Kilstar aluksemme osoitti taas olevansa verraton alus myös pitemmillä purjehdus matkoilla. Suunnittelun alla on jo ensi kesän pitkä purjehdus. Myös väyläajoharjoitukset luonnollisesti jatkuvat.

Toiminnasta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä: Arto Snäll

0400 708857

Christian Nyman 050 5575501 Kurt Österman

0400 430439

Tervetuloa Kilstar miehistöön.

Merivoimien vuosipäivä

Merivoimien uusinta kalustoa miinantorjuntalus Katanpää keräsi paljon katsojia

Merisotakoulun johtaja, kommodori Sakari Martimo

Paraatijoukkojen juhlaasuiset matruusit sotilaskodin munkkijonossa

ää vietettiin Helsingissä

Merivoimien komentaja kontra-amiraali Veli-Jukka Pennala ja rva Anja Pennala

Suomenlahden Meripuolustusalueen komentaja kommodori Markus Aarnio, lippu ja kunniakomppania tykkivene Uusimaan edessä

Merireserviläisalukset tyylikkäästi valmiina esittelyyn . Keskellä m/s Kilstar.

Laiturialueella esiteltiin Merivoimien kalustoa ja toimintaa.

Partaat miehitetty, paraatijoukot valmiina

Kilstar juhli Merivoimien vuosipäivää Teksti: Kurt Österman Reservilaivaston lippulaiva M/S Kilstar osallistui Laivaston vuosipäivään 2012 Helsingissä. Kilstarilla osallistuminen tilaisuuteen oli meille (Kilsatar miehistölle) kunnia asia ja velvollisuus. Sunnuntaina 8.7 Järjestäytyminen Katajannokan laiturinajoa varten oli käsketty Harmajan eteläpuolella. Reservi alusten, M/S Kilstar, Pirkanmaa sekä Ahven3. kokoontuivat käskyn mukaisesti. Johtoaluksena toimi miinalaiva Uusi-

maa. Reservilaivasto liittyi eskaaderiin Harmajan tasalla ohjusvene Tornion perään. Laituripaikkana oli ”paraatipaikka” uuden miinantorjunta alus Kataanpään keulan edessä. Kataanpää oli vuosipäivän suosituin vierailukohde joten reservialukset sijoittuivat näkyvälle paikalle. Maanantaina 9.7 Vuosipäivän vietto alkoi juhlallisella lipunnostolla ja paraatikatselmuksella. Vuosipäivän paraatikatselmusta komensi Merivoimien esikunnan esikun-

tapäällikkö, lippueamiraali Veijo Taipalus. Paraatikatselmuksen suoritti Merivoimien komentaja, kontra-amiraali Veli-Jukka Pennala. Kenttähartauden piti merivoimien pappi, kenttärovasti Jukka Helin. Ilmat suosivat ja väkeä oli paljon liikkeellä. Kilstar oli miehitettynä koko näyttelyn ajan ja miehistö esitteli Helsingin laivastokillan ja Kilstarin toimintaa. Tiistai 10.7 Alukset irrottivat klo 8.00 alkaen.

Sinisen reservin joukot ryhmittyneenä katselmukseen

KEVÄTKOKOUKSESSA KULTAA JA KUNNIAA Killan kevätkokouksessa Rannikkosotilaskotiyhdistyksen tiloissa jaettiin kultaa ja kunniaa normaalien kokousasioiden lisäksi. Helsingin laivastokilta kutsui kunniajäsenekseen kiltasisaren, laivaston lotan Anna-Liisa InhamaaHäkkisen, jonka ansiot vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä ja kiltasisarena ovat erittäin merkittävät. Hänelle luovutettiin myös killan kultainen jäsenmerkki numero 1 kiitoksesksi killan arvokkaasta tukemisesta. Samassa yhteydessä sai myös kultaisen jäsenmerkin nro 2 vastaanottaa kiltaveli kunniajäsen Eero Kalliovaara ansioistaan killan hyväksi tehdystä pitkäaikaisesta työstä. Kevätkokous käsitteli myös sääntöjen mukaan, killan toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2011. Toiminta oli tavanomaista. Kiltalaisille tarkoitettuna tilaisuuksina oli kevät ja syyskokoukset ja joulusauna Merisotakoululla. Poikkeuksen teki onnistunut Maanpuolustusretki Tallinnaan vapaussodan museoon, johon osallistui reilusti jäseniä. Kilstarille onnistuttiin myös saamaan uusia nuoria jäseniä. Kilta sai myös oman merkin, joista tehtiin klubitakkimerkki sekä kaikille tarkoitettu jäsenmerkki ja palkitsemiseen tarkoitettu kultainen jäsenansiomerkki. Merkit suunnitteli heraldikko Tapani Talari. Talous perustui jäsenmaksutuloon, jolla pystyttiin tarjoamaan Ankkurinappi-, Rannikon Puolustaja-, sekä Maanpuolustajalehdet jäsenetuna. Killan alus m/s Kilstar toimii omillaan, kuten vuosikokous oli päättänyt. Taloutta hoidettiin tarkasti jotta selvittiin velvoitteista. Tilikauden tappio pystyttiin puolittamaan.

Kokouksen erittäin mielenkiitoisen esitelmän piti komentajakapteeni Mika Raunu joka kertoi m/l Pohjanmaan Atalanta projektista, rauhaturvatehtävästä Somalian rannikolla. Monenlaisia kysymyksiä sai luennoitsija vastaanottaa ja vastauksia saatiin. Lopuksi todettiin, kuinka erikoisessa ja ainutlaatuisessa tehtävässä Suomalainen sota-alus oli palvellut. Läsnäolevat Laivaston veteraanit ja kiltaveljet ja sisaret poistuivat kokouksesta mielihyvää tuntien; Suomen laivasto näytti mihin se pystyy, siitä saamme olla ylpeitä.

Kiltaveljet kuuntelevat mielenkiinnolla kokousesitelmää.

komentajakapteeeni Mika Raunu

Helsingin laivastokillan kunniajäsen Anna-Liisa Inhamaa-Häkkinen vastaanottaa killan kultaisen jäsenansiomerkin nro 1. 13

Valapäivä Minä lupaan ja vakuutan kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä olevani Suomen valtakunnan luotettava ja uskollinen kansalainen. Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta.

Näillä alkusanoilla taas kerran vannoivat matruuseikisi ja tykkimiehiksi nimitetyt merisotilaat palvelevansa isänmaataan. Valatilaisuudessa 24.8 Suomenlahden Meripuolustusalueella Upinniemessä yli 700 sotilasta vannoi valan tai vakuutti puolustavansa isänmaan koskemattomuutta, sen esivaltaa ja laillista yhteistuntajärjestelmää.Valan antaneiden nuorten sotilaiden kasvoilta saattoi lukea tilaisuuden merkityksen. Nyt vala on annettu, se velvoittaa toimimaan kuten sotilaan on toimittava.

Meripuolustusalueen komentaja kommodori Markus Aarnio muistaa hyvin antamansa valan nuorena alokkaana samaisella kentällä, se oli tärkeä tilaisuus sotilaalle ei se unohdu koskaan. Puheessan valajoukoille kommodori Aarnio muistutti, kuinka vala on vannottu komentajan edessä jo vuosisatoja, se on perinne joka jatkuu isältä pojalle sukupolvelta toiselle. Perusviesti on kuitenkin pysynyt samana, valassa vannomme olevamme luotettava ja uskollinen sotilas.

Rannikkosotilaskotiliiton puheenjohtaja Anne Kärki seurasi mielenkiinnolla valatapahtumaa. – Muistan hyvin kun poikani tällä samaisella aukealla vannoi sotilasvalan kymmenen vuotta sitten.Taisi olla talvi, ja kylmä viima puhalsi mereltä. Se ei kutenkaan latistanut tilaisuutta, jota olin täällä ylpeänä äitinä todistamassa. Poikani oli antanut sotilasvalan.

Tykkimies Jaakko Jokela TurunNousiaisista kotoisin oleva nuorimies oli valapäivä saanut ensinmäisen ylennyksen, alokkaasta tykkimieheksi. Valapäivän tilaisuudet katselmus, vala ja ohimarssi olivat ohi ja valalounaalla saattoi jo miettiä tulevaisuutta - Haluaisin sotilaspoliisikoulutukseen Pansioon, hän pohtii. Valapäivän lounaalla hernerokka nauttiessaan omaisten kanssa , hän tulee varmasti muistamaan tämän päivän jolloin vannoi sotilasvalan.

Vastaukset merimiessolmuihin 1. Se sijaitsee Etelämantereella. 2. Kenndedy toimi 26 vuotiaana v. 1943 moottoritorpedovene PT 109:n päällikkönä (USA:n laivaston 1 Moottoritorpedovenelaivueessa Tyynellä merellä). 3. Kanava on 1306 m pitkä. 4. Suomen Leijonan majakka n. 46 km Utöstä lounaaseen. 5. Sen maalasi insinöörikommodori Alpo Tuurnala ja se paljastettiin koulun vuosipäiväjuhlassa 18.10.1993. 6. Muistolaatta sijaitsee Russarön linnakesaarella Hangon edustalla kasarmirakennuksen seinässä. Se paljastettiin 14.9.1995. Muistoristin ideoi komentaja evp Eero Auvinen ja sen muotoili taiteilija Valto Uusikivi. 7. Kontra-amiraali Juha Tikka (s. 30.12.1929, k. 13.12.2001) 8. Kemiö luovutettiin Eestin merivoimille koulutusalukseksi 16.12.1993 Tallinnassa ja se sai nimen Linda. 9. Vuosina 1985-86 Teijon Telakka Oy:n telakalla valmistuneita 14,5 metrin pituisia ja 38 tonnin merivoimien hinaajia. 10. Neuvostoliittolais-valmisteinen kaksiputkinen 23:mm konetykki, 23 ItK 61-2 (ZU-23-2).

Miinanraivaajaveteraani, kiltaveli alikersantti Harry Fransman – Suoritin varusmiespalvelukseni Helsingin laivastoasemalla, Katajanokalla 3.Raivauslaivueessa moottoriveneraivaaja Kuha 17. toimien myös sen päällikkönä. Alokasaikani ja aliupseerikurssin suoritin Pansiossa ja sitten siirryin Helsingin laivastoasemalle ensin koulutin alokkaita ja sitten siirryin raivaustehtäviin, muistelee Harry Fransman. - On hienoa kun saa tulla seuraamaan kuinka nuoret sukupolvet antavat valan. Minä olen suojeluluskuntalainen ja maanpuolustushenkinen niin voitte kuvitella, kuinka hienolta tuntui antaa sotilasvala Turun tuomiokirkossa. Sen minä muistan loppuelämäni.

PROJEKT ÅBO 2012 Ruotsalaisen veteranflolttiljen teki vierailun Turkuun, merimuseo Marinum Forumin laituriin Aurajoessa. Vierailuun osallistuivat ohjusvene R142 Ystad, moottoritorpeedovene T56 ja miinanraivaaja M20. Veteranflottiljen on yhdistys johon kuuluu useita Ruotsin laivaston museoituja, ajokuntoisija sotaaluksia. Aluksia ylläpidetään ja kunnostetaan säätiön kautta, joka saa varoja yrityksiltä ja yhteisoiltä. Säätiön varainkeruu antaa lahjoittajille tiettyjä veroetuja, siksi yrityksetkin ovat mukana kiitettävästi. Veteranflottiljen yhdistykseen kuuluu yli 1000 jäsentä, joista osa entisiä laivaston veteraanejea ja osa, muuten vaan merihistoriasta ja vanhoista aluksista kiinnostuneita. Yhdistyksen kunniajasen on kuningas Kaarle XVI Kustaa. – Marinum Forum pyysi Meivoimilta apua yhteysupseerien saamiseksi tälle vierailulle ja merivoimat lähestyivät Sinista Reserviä tukipyynnöllä, Kertoo kiltaveli reservin luutnantti Mika Kuutti joka oli yksi mukana olleista. Meitä on täällä tämän kolmen päivän ajan useita yhteysupseereina toi-

mivaa reserviläistä. Kokemusta on jo kartutettu vastaavan tyypistä tilaisuuksista ja tämä on hyvä yhteistyöesimerkki Merivoimien ja Sinisen reservin toiminnasta. Yhteysupseerina toimiminen on opastamista, auttamista, neuvomista ja ennekaikkea yhteistyötä vieraittemme kanssa. Meille oli suotu myös mahdollisuus olla museoveneajelulla Airiston selällä, erikoinen kokemus toteaa Mika Kuutti lopuksi. Museoidut sota-alukset viipyivät neljä päivää Turussa. Vierailuun kuului tykinlaukauksia, näytelmiä ja seminaari, jossa yhdistyksen pitkäaikanen jäsen Lennart Törnberg kertoi miten Ruotsissa on luotu edellytyksiä museoida ja käyttöön ottaa historiallisia sota-aluksia.

kiltaveli Mika Kuutti toimi yhtenä yhteysupseerina veteranflottiljen Viehettävä Sofie Falkman ohjusvene YSTAD laakonkivahtina vierailun aikana 16

Kilstar henkilöstö työturvakurssilla

Teksti: Kurt Österman Työturvakurssi alushenkilöstölle pidettiin Upinniemessä 29.3.2012. Varuskunnissa on kiinnitetty lisääntyvässä määrin huomiota työturvallisuuteen. Niinpä kantahenkilöstölle järjestetään lakisääteisiä työturvakursseja. Kurssin kesto on yksi päivä ja se päättyy tenttiin jonka läpäistyään osallistuja saa virallisen työturvakortin. Tämänkertaiseen kurssijärjestelyyn osallistui kurssin johtajana Kilstarin vastuupäällikkö Arto Snäll. Kouluttajana toimi kapteeniluutnantti Pinola. Kanta henkilöstön lisäksi, Kilstar miehistöä kurssille osallistui 14 henkeä.

Kilta silakkamarkkinoilla

JOULUSAUNA KUTSUU Perinteinen Merisotakoulun iso sauna lämpeää Helsingin laivastokillan jäsenille torstaina joulukuun 13 päivänä klo 18.00-19.30 ilmoittautumiset kv Torsti Koskinen puh. 0400-609164 torsti.v.koskinen@welho.com pyyhe ja pesuvehkeet mukaan lautta helsinki kauppatori klo 17.40 Suomenlinna klo 19.10 19.50 20.20 17

Taasen kerran oli kilta mukana Helsingin Silakkamarkkinoilla, sen avajaispäivänä. Monien hankaluuksien ja kommellusten jälkeen saatiin esittelypiste kuntoon torille ja upea syksyinen päivä varmisti tilaisuuden onnistumisen. Tavattiin paljon ihmisiä, markkinaväkeä, tuttavia ja turisteja. Moneen kertaan selvitimme mikä on Helsingin laivastokilta. Kenellekään ei jäänyt epäselväksi ketkä olivat hernerokkaa ja merellistä maanpuolustushenkeä esittelemässä. Taisi joku haluta liittyä myös kiltaan. Turhaan ei oltu paikalla.

Turvallisuus ja puolustus 2012 messut

M/S KILSTAR LAIVATOIMIKUNNAN KIITOKSET ALUSTOIMINNAN TUKEMISESTA

Lahdessa järjestettiin kuudennet alan messut syyskuun lopulla, teemalla ” Yhdessä turvalliseen arkeen”. Messuilla oli mukana turvallisuuteen ja turvallisuusteknologiaan liittyviä yhteisojä ja yrityksiä. Messualueen kiertämällä sai kuvan siitä kuinka eri yhteisot ja laitokset takaavat tavalliselle kansalaiselle turvallisen arjen, kuten esim. puolustusvoimat, poliisi, pelastuslaitos, rajamme vartiat ja meripelastajat Yhtenä tärkeänä osana olivat vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöt, josta keskeisemmät olivat edustettuna. Myös Maanpuolustuskiltojen liitto oli perinteisesti paikalla, esitellen toimintaansa ja jäsenjärjestöjään.

Purjehduskauden 2012 lähestyessä loppua on aika kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita ja tukijoitamme. Saamamme tuki reservialuksen ylläpitoon on mahdollistanut koko purjehduskauden jatkuneet koulutusajot.

Maanpuolustuskiltojen liiton 1 varapuheenjohtaja Marko Patrikka ja Lahden ratsumiekillasta kornetti Jukka Santavuori esittelivät liiton toimintaa vapaaehtoisessa maanpuolustuskentässä .

Erityiskiitos Suomenlahden Meripuolustus alueelle, Suomenlahden Merivartiostolle, Sinisen reservin säätiölle, MPK.ry:lle, Sammutinhuolto. E. Havantolalle, Toyota Tsusho Nordicille (Toyota Kaivoksela ja Toyota Espoo), Tallink Siljalinelle, Presto Oy:lle sekä kaikille muille tukijoillemme. Tämän lehden ilmestyessä on M/S Kilstar jo telakoituna ja talvenajan korjaus ja huoltotoimenpiteet alkaneet. Kiitokset tuesta ja hyvää loppuvuotta toivottaen M/S Kilstar alustoimikunnan puolesta. Vastuupäällikkö Arto Snäll

Miinalaiva Pohjanmaa pelasti tanskalaiset merihädästä Koulutuspurjehduksella oleva miinalaiva Pohjanmaa on pelastanut kaksi tanskalaista merihädästä. Miinalaiva Pohjanmaa suoritti meripelastustehtävän lauantai-iltana läntisellä Atlantilla. Miinalaivaan pelastettiin kaksi tanskalaista noin 60-vuotiasta purjehtijaa. Pelastustehtävä tuli Yhdysvaltojen Norfolkin meripelastuskeskukselta. Tanskalainen purjealus Petra oli joutunut merihätään 1100 kilometrin päässä Bermudan itäpuolella. Saadessaan pelastustehtävän Pohjanmaa oli 58 meripeninkulman päässä pelastettavista. Pohjanmaa paikansi hätälähettimen ja sen jälkeen omin elektro-optisin sensorein pelastuslautan. Miinalaivalta laskettiin veteen pelastusvene,

joka otti kyytiin tanskalaisen miehen ja naisen. Pelastettujen mukaan he olivat ainoat Petra-aluksella matkanneet.

Ulkoministeriö on yhteydessä tanskalaisviranomaisiin pelastettuihin liittyvien jatkotoimien osalta.

Laivan lääkäri tarkasti pelastetut ja Miinalaiva Pohjanmaa on siirtynyt totesi, että henkilöt voivat hyvin, takaisin koulutuspurjehduksen mutta ovat uupuneita. Lääkärin mukaiseen toimintaan. jälkeen he pääsivät saunaan. Li© merivoimat säksi heille annettiin muu tarvittava apu.

ITSENÄISYYSPÄIVÄN KANSALAISJUHLA Helsingin yliopiston juhlasalissa torstaina 6.12.2012 klo 13.30 juhlapuhe Mikko Mäenpää STTK Musiikki esitykset Kaartin soittokunta ja poliisen kuoro tilaisuuden järjestävät Helsingin seudun Reserviläispiiri ry Sotainvaliidien Veljesliiton Helsinginpiiri ry Etelä-Suomen Kiltapiiri ry Helsingin Reserviupseeripiiri ry Helsingin seudun Sotaveteraanipiiri ry TERVETULOA 19

Helsingin laivastokilta muisti pitkäaikasesta ja ansiokkaasta työstä Julkaisuapu oy ja sen johtajaa Seppo Rekolaa, Ankkurinapin tekemisestä. Ilman sitä työtä ja panosta jonka kilta on saanut Julkaisuapu Oy:tä olisi lehtemme kuihtunut jo aikoja sitten. Kilta toivoo yhteistyön jatkuvan edelleenkin ja muistoksi luovutettiin killan muistoristi alustalla tekstillä” yhteistyöstä kiittäen”.

Helsingin Laivastokilta ry Ankkurinappi Lars Eklund Markkinatie 6 E 56 00700 Helsinki

Helsingin laivastokilta L A I VA S N I

I LTA

HELSIN

kiltatuotteet

Klubitakin merkki halkaisija n. 80 mm

5. Rintamerkki halkaisija n. 25 mm

jäsen

hopeinen

HELSINGIN

LAIV

1. VENEVIIRI 23,00 EUR - kestävää materiaalia. 2. MUISTORISTI 45,00 EUR - Heraldisesti oikeaoppinen, myönnetään kaksi vuotta jäsenenä olleille. 3. KILTASOLMIO 25,00 EUR - tyylikäs tummansininen solmio, jossa hillitty keltainen ankkuritunnus. 4. ZIPPO -SYTYTIN 30,00 EUR - perinteinen bensasytytin, palaa tuulessakin, varustettu merivoimien logolla.

5. KLUBITAKKIMERKKI 8,00 EUR - kangasmerkki klubi- tai muun takin rintaan. 6. LAKKIMERKKI 15,00 EUR - kangasmerkki lakkiin tai muihin asusteisiin. 8. JÄSENMERKKI 10,00 10,00 EUR EUR Merkki ja logoteksti lomakkeissa ankkurit - pieni sinihopeainen hopeinen kullattu ankkuri, Eri vaihtoehtoja ”pinssikiinnitys”, halkaisija 18 mm ”pinssikiinnitys”, kork. 10 mm. 9. NAHKAVYÖ 25,00 EUR HELSINGINLAIVA -- kääntövyö, musta/viininpunainen. musta ankkurisolkivyö

Tilaukset: Helsingin Laivastokilta ry Timo Vartiainen

Vedenottamontie 9 F 114 HELSINGIN LAIVASTOKILTA 00980 Helsinki Puhelin 050 5455 927

Muistoristin voi lunastaa 2 vuotta Killan jäsenenä ollut.