ANKKURINAPPI Helsingin Laivastokilta ry
J채senlehti kev채t 2013
Maanpuolustuskiltojenliitto 50 vuotta Killan syyskokoustunnelmia Merivartiostolle uusi ulkovartiolaiva mik채 laivalle nimeksi?
Maanpuolustus on tahtoa ja tekoja Helsingin Laivastokilta on sukupuoleen, ikään tai sotilasarvoon katsomatta jäsentensä merihenkinen ja toiminnallinen yhteisö. Killan arvot ovat: Maanpuolustustahto, sotiemme veteraanien perinteen kunnioittaminen ja vaaliminen, Laivaston ja Merivoimien perinteen ylläpito, yhteistyöhalu ja -kyky, vastuuntunto ja kiltaveljeys.
Toiminnan peruspilarit ovat:
Maanpuolustustahto Laivaston perinne Merivoimat SISÄLLYSLUETTELO
Puheenjohtajalta ................................ 2 Killan syyskokouksen tunnelmia...... 3 Merivartioston uusi ulkovartiolaiva.. 5 Merimiessolmut................................. 5 Merivoimien alushankintoja 1950-luvulla....................................... 6 Kilstar tiedottaa................................. 8
Tämä 50 vuotta täyttävän Maanpuolustuskiltojenliiton slogan on edelleen hyvä sanonta siihen, mitä maanpuolustus meiltä kaikilta odottaa. Nuorilla se tarkoittaa sitä, että aluksi pitää olla tahto palvella isänmaata, tahto suorittaa varusmiespalvelus ja tahto antaa oma osaamisensa maanpuolustukseen hyväksi. Mutta pelkkä tahto ei riitä, on myös tehtävä jotain. Pitää mennä varusmiepalvelukseen. Täytyy suorittaa annetut tehtävät parhaan kykynsä mukaan. Jos asetetaan esimiestehtäviin on siinä tekojen oltava jopa enemmän kuin muilla. Näin tahto ja teot kohtaavat.
Kunniamerkkiseminaari .................14
Aina ei ole tahtoa nuorilla. Varsinkaan varusmiespalvelukseen. Jättäydytään kutsuntoihin tulematta, ja varusmiepalvelu saatetaan lopettaa jo parin viikon palvelun jälkeen. Keskeyttäneiden määrä saattaa olla jopa 10 % alotusvahvuudesta. Vedotaan heikkoon fyysiseen kuntoon tai mielenterveyteen. Vai onko niin, ettei ole totuttu komenteluun ja aikaisiin herätyksiin? Kansalisvelvollisuus ei tunnu kos-
PÄÄTOIMITTAJA Lars Eklund gsm 0440-955 558 larseklund@kolumbus.fi
AINEISTO Lehteen tuleva tekstiaineisto lähetetään sähköpostilla osoitteeseen larseklund@kolumbus.fi
TAITTO JA PAINATUS Julkaisuapu Oy, Helsinki 2013
Muu aineisto postiosoitteeseen: Ankkurinappi Lars Eklund Markkinatie 6 E 56 00700 Helsinki
Vala- ja omaistenpäivä Upinniemessä ................................... 9 Laivaston soittokunnalle uudet tilat..........................................10 Uusi esikuntapäällikkö.....................10 Merimiessolmut vastaukset..............10 Komento vaihtui Merivoimien esikunnassa . ....................................12 Maanpuolustuskiltojen liitto ...........13
KUSTANTAJA Helsingin Laivastokilta ry Kansikuvassa talvinen Merisotakoulu ja valmistuva ulkovartiolaiva
2
kettavan kaikkia ? Eikö isänmaallisuus ja sen puolustaminen ole enää vahva arvo? Ohjammeko me vanhemmat nuoriamme ymmärtämään maanpuolustuksen tärkeyden? Paljon kysymyksiä, monia vastauksia. Meille vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja kiltatoiminnan parissa työtätekevien on myös syytä katsoa otsikon sanoja aina vain yhä uudestaan. Meillä on tahto, erittäin vahva maanpuolustustahto, joka kannustaa meitä toimimaan. Meillä on tekoja, jotka edistävät ja ylläpitävät maanpuolustushenkeä. Meillä on perinteitä kunnioittava, isänmaallinen näkökanta maanpuolustukseen. Meillä kiltaveljillä ja sisarilla on tärkeä rooli myös tässä ajassa. Me tahdomme kertoa tuleville sukupolville näkemyksemme maanpuolustuksesta. Me haluamme teoillamme ja toiminnalla viestittää isänmaan puolustamisen olevan meidän kaikkien tehtävä. Me uskomme, että maanpuolustus on tahtoa ja tekoja. Kevätterveisin Lasse Eklund
OSOITE JA JÄSENMAKSUASIAT Helsingin Laivastokilta ry Torsti Koskinen Kullervonkatu 30 A 15 00610 Helsinki gsm 0400-609164 torsti.v.koskinen@welho.com Posti palauttaa lehden, jossa on väärä, vanhentunut tai muuten vaillinainen postiosoite. Muuttaessasi muista tehdä osoitteenmuutos postiin.
KILLAN SYYSKOKOUKSEN TUNNELMIA Haaga-Helia ammattikorkeakoululla valittiin killalle uusi varapuheenjohtaja, kuultiin heraldiikkaa ja keskusteltiin aktiivisesti Kilstarin tulevaisuuden näkymistä. Tärkein asiahan on syyskokouksella hyväksyä hallituksen esitys talousarvioksi ja toimintasuunnitelmaksi vuodelle 2013. Killan sääntömääräinen syyskokous pidettiin upean Haaga-Helia ammattikorkeakoulun tiloissa Pasilassa. Koulun apulaisrehtori Teemu Kokko toivotti killan jäsenet tervetulleeksi koululle kertoen samalla oppiahjon tarjoamista koulutusmahdollisuuksista. Hän kertoi myös joidenkin kurssien sisältävän
käsistään on syntynyt mm. Helsingin Laivastokillan uusi merkki, Sinisen reservin merkki ja EteläSuomen kiltapiirin lippu.
Kokouksen aluksi palkittiin killan varapuheenjohtaja kiltaveli Nyyrikki Kurkivuori killan kultaisella jäsenmerkillä nro 3 ja killan piemaanpuolustuksellista asioita, se noislippu luovutettiin Tapani Talaoli asia joka tuntui hyvältä. Varsin- rille. kin paikalla olevista maanpuolusNormaaleina kokousasioina kätushenkisistä kiltalaisista. siteltiin ensimmäiseksi varapuKokouksen esitelmän piti heral- heenjohtajan valinta. Uutena vadikko Tapani Talari, kertoen tun- rapuheenjohtajana aloittaa kiltanusten ja merkkien suunnittelusta veli Torsti Koskinen, kun kiltaveli sekä niiden värimaailmasta. Hänen Nyyrikki Kurkivuori siirtyi omasta pyynnöstä killan rivijäseneksi. Seuraavaksi valittiin hallituksen jäsenet, erovuorossa oleville. Uutena hallituksessa aloittavat kiltaveljet Petteri Nyström ja Joonas Wikström. Toiminnan tarkastajiksi lupautuivat kiltaveljet Juha Tenhunen ja Nyyrikki Kurkivuori.
Tapani Talari vastaanotti Killan pienoislipun.
Killan kultaisen jäsenmerkin sai vastaanottaa Nyyrikki Kurkivuori.
3
Toimintasuunnitelmassa painotettiin Suokki-projektin toteuttamista kiireellisesti (Suomenlinnassa olevan Virolaisten vapaahtoisten merivoimissa sodanaikana kaatuneiden muistomerkin kunnostaminen). Kannustettiin myös osallistumaan MPK koulutukseen ja tilaisuuksiin. Osallistuminen myös kiltapiirin retkiin ja tapahtumiin pidettiin tarkeänä, koska killan omat taloudelliset mahdollisuudet ovat rajalliset niiden järjestämiseen. Kilta tarjoaa myös edelleen jäsenetuna Ankkurinappi lehden sekä Rannikon Puolustaja ja Maanpuolustajalehdet. Kilstarin toimintaa hoidetaan erillisen alurahaston kautta. Jäsenmaksu pidetään edelleen 35 EUR per jäsen ja perhejäsen 17.50 EUR. Talous perustuu edelleen pääosin jäsenmaksuihin, mutta avustuksia haetaan mm Kilstar toimintaan sekä erillisprojekteihin.
Alustoimikunta esitti hallitukselle suunnitelman hakea killan lippulaiva m/s Kilstarin ( H6) museoviraston perinnelaivarekisteriin. Hallitus suhtautui asiaan myönteisesti ja kannustavasti ja päätti tuoda asian myös syyskokoukseen. Kokous totesi taas kerran, kunka hienoa ja uhrautuvaa työtä alustoimikunta tekee Kilstarin eteen. Perinnerekisteriä pidettiin hyvänä ja runsaan sekä aktiivisen keskustelun aikana tuli selväksi että asia on hieno. Kokousväki toivoi myös, jos mahdollista palauttaa alukselle sen alkuperäinen väritys ja jopa H6 merkki kylkeen, jolloin meillä olisi todel- Kuvassa hallituksen jäsenet vas, Hannu Hyttinen, Arto Snäll, Petteri Nyström la perinnealus käytössämme. Kai- ja varapuheenjohtja Torsi Koskinen. kuvasta puuttuvat Petteri Wickström ja kessa muutostoiminnassa tulee ot- Lars Eklund. taa huomioon myös Merivoimien kanta, todettiin samalla. Kaikille oli myös selvää, että pelkkä väritys ja kosmeettinen muutos ei tule pitämään alustamme liikennöitävässä kunnossa. Tulossa on mittava kunnostyö, johon toivottiin kiltalaisten ja killan taloudellista tukea. Ja jos perinnerekisteriin hyväksytään, voi olla mahdollista saada tukea myös museovirastolta. Kaikki olivat sitä mieltä, että Kilstar on hieno alus ja sen kunnossa pitäminen ja koulutuspurjehdusten jatkuminen on turvattava. Se on Helsingin laivastokillan ja kiltalaisten yhteinen tehtävä. Kokousväki kuuntelemassa esitystä
KUTSU Maanpuolustuskiltojenliitto täyttää 50 vuotta. Kaikille kiltaveljille ja siskoille tarkoitettu
JUHLA järjestetään Yliopiston juhlasalissa perjantaina 19.4.2013 klo 14.30 Tilaisuuden juontaa tenoriluutnantti Raimo Salo, musiikista huolehtii kadeerilaulajat ja Panssarisoittokunta. Juhlapuheen pitää eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma Kaikki kiltalaiset ovat lämpimästi tervetulleita. tummapuku/paraatipuku kunniamerkit 4
Merivartioston uusi ulkovartiolaiva esiteltiin venemessuilla Venemessujen ensimmäisenä päivänä perjantaina 8.2. klo 12 paljastettiin tulevan ulkovartiolaivan kuvan myötä laitoksen aluskaluston uusi väritys. Messuilla esiteltiin STX Rauman telakalla valmisteilla oleva uusi ulkovartiolaiva, nähtävillä oli teknisen tiedon lisäksi mallikokeessa käytettävä koemalli sekä videoita koemallilla tehdyistä jää-, aallokko-, vastus- ja merikelpoisuustesteistä.
Mikä uudelle ulkovartiolaivalle ternetissä osoitteessa www.raja.fi/ nimilaivalle. Ehdotuksia otetaan nimeksi? vastaan toukokuun 2013 loppuun Esittelytilaisuuden yhteydessä saakka. käynnistettiin ulkovartiolaivan ni- Voittaneen ehdotuksen esittäjälle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. mikilpailu. Nimikilpailuun voi osallistua Voittajalle on tiedossa kutsu uuden Venemessujen aikana Rajavartio- aluksen nimenantotilaisuuteen ja laitoksen osastolla 3b29 sekä in- kutsuvieraspurjehdukselle.
Laivaa on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä Suomen Ympäristökeskuksen ja usean ministeriön kanssa painopisteinä Itämeri, ympäristö ja turvallisuus. Alushanke on erittäin tärkeä Suomen ja Itämeren alueen merellisen öljyntorjuntaky- Rajavartioston apulaispäällikkö, kontra-amiraali Matti Möttönen esitteli vyn kannalta. vartioaluksen ja sen uuden raikkaan värityksen. Merimiessolmut, kevät 2013 Montako avaat ?
Tekniset tiedot Pituus
95,9 m
Leveys Suunnittelusyväys
17,4 m 5,0 m
Kuollut paino, suunnittelusyväys
660 t
Kuollut paino, maksimisyväys Nopeus
1800 t
Paaluveto
100 t
18 solmua
Aluksen ominaisuuksia Valvonta- ja johtamisalusta 1000 m3 kerätyn öljyn tankki 200 m3 kemikaalitankki Monitoimikykyä palvelemaan monen viranomaisen tehtävissä Meripelastus tehokkaalla manöveerauskyvyllä (ohjailukyvyllä), DP:llä, johtamislaitteilla, veneillä ja helikopterikentällä Kuorma- ja konttikuljetuskapasiteetti (9 kpl 20 jalan kontteja) Erinomainen vaurionsietokyky, järjestelmät toteutettu kahdennetulla tekniikalla Ympäristöystävälliset ratkaisut, mm. LNG
5
1. Mikä varustamo aloitti auto lauttaliikenteen Suomen ja Ruotsin välillä ja koska? 2. Kuka on rakentanut Upinniemen Merikappelissa olevan Suomen Joutsenen pienoismallin? 3. Mitä erikoista tapahtui 5.11.1942 Ahvenanmerellä? 4. Milloin merivoimiemme miina laiva Keihässalmi luovutettiin museoalukseksi ja minne? 5. Missä päin Ruotsia on Karlskrona (mm. tunnettu laivastotukikohta): a) Koillis- b) kaakkois- tai c) lounaisrannikolla? 6. Mikä on välimeren suurin saari? 7. Kuka toimi merivoimien komentajana vv. 1990-1996? 8. Mikä merialue on venäjäksi: Finski Zaliv? 9. Minä vuonna miinanraivaus mitalli vahvistettiin ja ketkä olivat siihen oikeutettuja? 10. Kuka kehitti Mercatorin projektion? vastaukset sivulla 10
Merivoimien alushankintoja 1950-luvulla Teksti: Eero Kalliovaara
Johdanto Sotien ja miinanraivaustoiminnan jälkeen laivaston aluskanta oli heikko. Panssarilaiva Väinämöinen oli myyty sotakorvauksina ns. saksalaissaatavista Neuvostoliitolle. Vanhat tykkiveneet ja sukellusveet myytiin romuksi Vesikkoa lukuunottamatta, joka on museoaluksena Suomenlinnassa. Aluksista suurin osa oli yli-ikäistä ja huonokuntoista. Laivaston aluskanta koostui lähinnä miinalaiva Ruotsinsalmesta, Purunpää-ja Kuha-luokan miinanraivaajista sekä joukosta entisiä moottoritorpedo- veneitä, jotka olivat otettu käyttöön uudelleen 1940-luvun lopulla moottoritykkiveneinä. Lisäksi käytössä olivat raivaajat Ajonpää ja Kallanpää sekä kolme diesel-hinaajaa (DR-raivaajat). Suomen Joutsen oli emälaivana ja myöhemmin se siirrettiin Obnäsiin, jossa se toimi huoltoja tukialuksena. Rannikkotykistön käytössä oli kolme Pukkio- luokan ja neljä vanhaa Ehrensvärd-luokan yhteysalusta sekä joukko erilaisia yhteysveneitä. Pariisin rauhansopimus vuodelta 1947 kielsi Suomelta mm. ohjukset, sukellusveneet ja moottoritorpedoveneet. Aluskannan enimmäiskooksi määrättiin 10 000 tonnia ja henkilövahvuus 4 500 mieheen. Puolustusvoimissa suoritettiin mittavia uudelleen järjestelyjä. Rannikkotykistö siirrettiin vuonna 1952 osaksi maavoimia ja laivastosta tuli oma puolustushaara, merivoimat. Aluskanta kaipasi pikaisesti uusimista. Valtion talouden vahvistuttua aloitettiin puolustusvoimien perushankinnat vuonna 1955.
Moottoritykkivene Vasama 1 tulossa Katajanokalle kesällä 1957. Alushankinnat aloitetaan Perushankintasuunnitelma, joka sisälsi merivoimien osalta vahvistamattoman määrän n. 450 tonnin aluksia, miinalaivan, 16 moottoritykkivenettä (n. 50 tonnia), 16 raivaajaa (n. 80 tonnia), kuusi kalustolauttaa ja kuusi kalustovenettä. Vuosien 1955-56 perushankintavaroilla tilattiin miinalaiva, kaksi nopeaa vartiovenettä, kaksi raivaajaa, kalustolautta ja kalustovene. Ohjelmaan kuului lisäksi erilaisia yhteysveneittä pääasiassa rannikkotykistöä varten. Miinalaiva Miinalaiva tilattiin Valmet Oy:n Helsingin Katajanokan telakalta. Alus rakennettiin vuosina 19561957 miinalaiva Ruotsinsalmesta saatujen kokemusten perusteella. Se oli edeltäjäänsä suurempi, nopeampi ja merikelpoisempi. Uppouma oli 360 tonnia, pituus 56 metriä, leveys 7,7 metriä ja syväys 2,2 metriä. Koneistona oli kaksi 800 hv:n MAN dieselmoottoria, nopeus 15 solmua.
Miinalaiva Keihässalmi kesällä 1962. Raivaja Rymättylä kesällä 1960. 6
Miehistö: 60 miestä. Aseistus: 2 x 40 mm:n Bofors konetykkiä ja 2 x 20 mm:n Madsen konetykkiä, 2 syvyyspommin heitintä ja -pudotinta. Miinoja alus otti 100 kpl. Lisäksi se oli varustettu vesikuuntelu- ja mittauslaitteilla sekä kosketusmiinojen raivauskalustolla. Alus sai kasteessa nimen Keihässalmi ja se luovutettiin merivoimille 21.1.1958. Alus tunnettiin myös nimellä "Keppisalmi". Nopeat vartioveneet (moottoritykkiveneet) Kaksi Dark-luokan nopeata vartiovenettä (fast patrol boats) tilattiin englannista. Ne olivat rakennettu Saunders Roe Ltd:n telakalla Angleseyn Meumarissa vuonna 1957. Uppouma oli 70 tonnia, pituus 22 metriä, leveys 6 metriä ja syväys 1,8 metriä.Koneistona oli kaksi Napier Deltic 2 500 hv:n dieselmoottoria, nopeus 40 solmua. Miehistö: 20 miestä. Aseistus: 2 x 40 mm:n Bofors konetykkiä, syvyyspommin pudottimet, sumupumppu
K-vene Obnäsissa tammikuussa 1965.
ja 2 x 57 mm:n valaisuraketinheitintä tai vaihtoehtoisesti raskaat konekiväärit. Ne saivat nimet: Vasama 1 ja Vasama 2 ja ne tuotiin Suomeen 8.-14.5.1957 ajamalla Kielin kanavan kautta. Raivaajat Kaksi raivaajaa tilattiin Rauma-Repola Oy:n Rauman telakalta ja ne valmistuivat 1957. Uppouma oli 90 tonnia, pituus 33 metriä, leveys 5,6 metriä ja syväys 1,8 metriä. Koneistona oli kaksi 700 hv:n dieselmoottoria, nopeus 15 solmua. Miehistö: 20 miestä. Aseistus: 1 x 40 mm:n Bofors konetykki ja 1 x 20 mm:n Madsen konetykki, syvyyspommin pudotin, sumutuslaitteet ja kosketus- tai heräteraivauskalusto. Ne saivat nimet: Rihtniemi (R-1) ja Rymättylä (R-2). Alukset tunnettiin Rihtniemi-luokkana. Vuoteen 1960 mennessä valmistui Oy Laivateollisuus Ab:n telakalla, Turun Pansiossa vielä kolme raivaajaa Rihtniemi-luokasta saatujen kokemusten perusteella. Uppouma oli 110 tonnia, pituus 34,8 metriä, leveys 6,4 metriä ja syväys 1,8 metriä. Koneistona oli kaksi 1 250 hv:n dieselmoottoria, nopeus 17 solmua. Miehistö: 20 miestä. Aseitus: 1 x 40 mm:n Bofors konetykki ja 1 x 20 mm:n Madsen konetykki, syvyyspommin pudottimet, kosketys- ja heräteraivauskalusto. Ne saivat nimet Ruissalo (R-3), Raisio (R-4) ja Röyttä (R-5). Nämä tunnettiin Ruissalo-luokkana. Kalustolautta Kalustolautta Kala 1 oli kalustolauttojen prototyyppialus. Se rakennettiin Haminan Konepaja Oy:n telakalla 1956. Se oli kaksirunkoinen, matalakulkuinen alus ja hajoitettavissa osiin maantiekuljetusta varten. Esikuvana oli saksalainen Tlautta. Sitä voitiin käyttää mm. kul-
Kalustolautta Kala 2 tykistö lauttana kesällä 1959.
jetusaluksena maihinnousualusten tapaan,miinanlaskijjoina ja aputykkiveinä. Uppouma oli 60 tonnia, pituus 27 metriä, leveys 8 metriä ja syväys 1,2 metriä. Koneistona oli kaksi 180 hevosvoiman Valmet- dieselmoottoria, nopeus 9 solmua. Aseistus:1 x 20 mm:n Madsen konetykki. Miehistö: 10 miestä. Viisi muuta kalustolauttaa, Kala 2 - Kala 6 valmistuivat vuoteen 1960 mennessä Rauma-Repola Oy:n Valkon telakalta. Alustyyppiä kutsuttiin leikillisesti "uivaksi puhelinkopiksi". Siinä oli avoin kansi, jonka perällä pieni ohjaamo, ei juuri puhelinkoppia suurempi.
ka (23 kpl) mm. Laivateollisuus Oy:n telakalla, Rauma-Repola Oy:n Teljän telakalla ja Reposaaren Konepaja Oy:n telakka. Uppouma oli 16-19 tonnia, pituus 12,4-13.1 metriä, leveys 3,6-4,2 metriä, syväys. Koneistona oli Valmetin 180 hv:n dieselmoottori, nopeus 8-9 solmua. Miehistönä oli kaksi varusmiestä. Veneitä kutsuttiin leikillisesti "melurasioiksi", "koneenkuljetusalus" jne.
Kalustovene Kalustovene Kave 1 valmistui Haminan Konepaja Oy:n telakalta vuonna 1956. Kalustovene oli tarkoitettu materiaalin, ja pienten ajoneuvojen kuljetuksiin.Se oli yksirunkoinen, avoimella lastitilalla ja keularampilla varustettu alus. Uppouma oli 30 tonnia, pituus 23 metriä, leveys 5 metriä ja syväys 1,4 metriä. Koneistona oli kaksi 180 hevosvoiman Valmet- dieselmoottoria, nopeus oli 9 solmua. Miehistö: 6 miestä. Aseistus: 1 x 20 mm:n Madsen konetykki. Sarjan muut kalustoveneet valmistuivat vuoteen 1960 mennessä ja ne valmisti F.W. Holminging Oy:n telakka Raumalla. Yhteysveneet Avovesikauden henkilökuljetuksiin rakennettiin Y-luokka (10 kpl) Holming Oy:n telakalla Raumalla. Uppouma 15 tonnia, pituus 12,2 metriä, leveys 3,6 metriä ja syväys 1,5 metriä. Koneistona oli 90-100 hevosvoiman dieselmoottori ja miehistönä oli kaksi varusmiestä. Avovesikauden henkilökuljetuksiin ja hinaustehtäviin rakennettiin iso H-luokka (6 kpl) Uudenkaupungin Telakka Oy:n telakalla. Uppouma 29 tonnia, pituus 18 metriä, leveys 4,1 metriä, syväys 1,3 metriä. Koneistona oli Valmetin 180 hv:n dieselmoottori, nopeus n. 10 solmua. Miehistö: kaksi aliupseeria ja kaksi varusmiestä. Nämä tunnettiin myös epävirallisilla nimillä "Heikki ja Holkki". Kelirikkokauden kuljetuksiin ja hinaustetäviin rakennettiin K-luok7
Kirjallisuus: Meriupseeriyhdistys ry: Suomen Laivasto 1918-1968, osa 2. Helsinki 1968. Auvinen Visa (toim.): Leijonalippu Merellä. Lieto 1980. Kijanen Kalervo: Sukellushälytys. Lahti 1977. Ries Tomas: Luja Tahto. Helsinki 1989. Tuurnala Alpo: Harmaat laivat kuusikymmenluvulta vuosituhannen vaihteeseen. Helsinki 2004. Erkki Riimala: Suomalaisia sotalaivoja, poikien laivakirja 2. Tapiola 1971. Lehdet: Ankkuri-lehdet nro 2/1988 ja nro 4/1997. Aamulehti 22.1.2008.
kilstar tiedottaa Helsingin Laivastokilta tarjoaa
MERELLISTÄ TOIMINTAA M/S KILSTARILLA Jos olet kiinnostunut merellisestä toiminnasta, vapaa ehtoisen maanpuolustuksen ja reserviläislaivaston hengessä, tule mukaan kokemaan ja saamaaan merellisiä elämyksiä yhdessä reippaitten kiltaveljien kanssa. Aluksella koulutetaan SMO mukaista merenkulkua. Reittisuunnitelmien tekeminen, tutkan käyttö, ruorikomennot, aluksen irroitukset ja kiinnitykset sekä pelastusharjoitukset ovat asioita joita esimerkiksi harjoittelemme. Konealan opissa, ennen koneen käynnistämistä käydään ensin läpi konemiehen käytännön tehtävät sekä muut lähtövalmistelut. Konepuolen asiantuntemusta ja tehtävien hallintaa arvostamme erityisesti. Helsingin laivastokillan purjehduskauden omaa toimintaa m/s Kilstarilla
− Toukokuussa alkavat tiistaiset koulutuspurjehdukset jatkuen koko kesän − Alusalan kaikkea koulutusta on saatavissa kokeneiden omien kouluttajien toimesta − Kesän pitkä koulutuspurjehdus itäiselle Suomenlahdelle − Killan hallituksen erikseen määrämät tehtävät ja YT-ajot − Yhteistyökumppaneiden merelliset kuljetukset m/s Kilstar on myös mukana aktiivisesti Maanpuolustuskoulutuksen MPK meripuolustuspiirin koulutustoiminnassa. Mm seuraavilla kursseilla:
Huhtikuu MPK kurssina − aluksen kunnostus ja korjaukset − aluksen purjehdusvalmiuteen saattaminen − aluksen jakoneen huolto Toukokuu − väyläharjoitukset − SKV (Sotilasveneenkuljettajan) ajoharjoittelut alkavat Kesäkuu − Alusten tukeutuminen − Erikoisjoukkojen kuljetus − SKV ajoharjoittelut jatkuvat Heinäkuu − Merivoimien vuosipäiväregatta − Osallistuminen Merivoimien vuosipäivään Elokuu − SKV ajoharjoittelut jatkuvat Toimintaa mukaan haluavat voivat ottaa yhteyttä alla aluksen yhteyshenkilöihin tai saapua tiistaisin jäänsärkijälaiturille Katajanokalle. m/s Kilstarin yhteyshenkilöt Arto Snäll 0400-708 857, Christian Nyman 050-557 5501, Kurt Österman 0400-430 439 Helsingin Laivastokillan ja m/s Kilstarin uutisia ja tapahtumia voi seurata myös www.mpkl.fi/helsingin laivastokilta
KUTSU Etelä-Suomen kiltapiiri ry pitää sääntömääräisen kevätkokouksen Lauantaina 23.3.2013 klo14.30 Rannikkosotilaskotiyhdistyksen tiloissa Katajanokankatu 4 D Helsinki Tilaisuus on avoin kaikille kiltalaisille, viralliset kokousedustajat kiltojen valtakirjalla. Tervetuloa 8
VALA- JA OMAISTENPÄIVÄ UPINNIEMESSÄ ”Hyvää päivää herra kommodori” kajahti reippaasti kun alokkaat tervehtivät Suomenlahden Meripuolustusalueen komentajaa, kommodori Markus Aarniota paraatijoukkojen katselmuksen jälkeen, valatilaisuuden alussa, helmikuun 15. päivänä. Varusmiehet olivat kokoontuneet valakentälle antamaan sotilasvalaa jonka esilukijana toimi pelastus Meripuolustusalueen komentaja, kommodori Markus Aarnio ylitarkastaja Martti Virpiaro. Komentajan kannustavan puheen jälkeen, alokkaat saivat ensimmäiset ylennyksensä; heidät nimitettiin matruuseiksi ja tykkimiehiksi. Valan tai vakuutuksen tässä saapu miserässä antoi 750 merisotilasta. Ohimarssin vastaanotti Suomenlahden Meripuolustusalueen komentaja, kommodori Markus Aarnio yhdessä valan esilukijan pelastusylitarkastaja Matti Virpiaron kanssa. Tuhansiin nouseva omaisten joukko seurasi myös tarkasti omiensa marssia. Paraatijoukkoja komensi esikuntapäällikkö, komentaja Ismo Korhonen. Musiikista vastasi Laivaston soittokunta.
Valtakunnallinen paloturvallisuuden asiantuntija.
®
Turvanasi Espoossa!
Omaisille oli järjestetty myös muuta ohjelmaa. He saivat tutustua varusmiesten majoitustiloihin, ruokailla siellä ja käydä sotilaskodissa. Myös kiertoajelu varuskunta-alueella kuului ohjelmaan. Valatilaisuudesta on tullut yhä enemmän koko kansan maanpuolustusjuhla, niinkuin pitääkin.
Uusi täyden palvelun paloturvallisuusliike avattu Espoon Suomenojalla:
• Gloria-sammuttimet ja
muut paloturvallisuustuotteet
• Sammutintarkastukset ja -huollot ammattitaidolla suoritettuna
• Myös nestekaasumyynti
Teemme sammutintarkastukset odottaessa! Sammutinhuolto E.Havantola Oy – Suomenoja Ennekuja 2, 02270 Espoo, puh. 09 295 3021 www.sammutinhuolto.com • www.turvanasi.fi
9
Avoinna ma-pe pe – la 10 – 17
Laivaston soittokunnalle uudet tilat Laivaston soittokunta muuttaa Pansion tutuista harjoitustiloista 35 vuoden jälkeen Turun konservatorion tiloihin. Harjoitus- ja työskentelytilat paranevat merkittävästi muuton myötä ja soittokunta saa myös uuden kotisalin.
Sigyn-salista tulee uusi kotisali Laivaston soittokunnalle. Valinnassa tärkeimmäksi valintakriteeriksi nousi tilojen akustiset vaatimukset. - Sigyn-salin tilat ovat suunniteltu muusikkojen käyttötarpeita silmälläpitäen ja ovat asianmukaisemmat verrattuna vanhoihin harjoitustiloihin, kertoo musiikkikomentajakapteeni Timo Kotilainen. Kotilainen on erittäin tyytyväinen, sillä hänen mukaansa valinnassa päädyttiin parhaaseen vaihtoehtoon.
Haikeutta ja mahdollisuuksia Soittokunnan jäsenet suhtautuvat muuttoon jonkin verran kaiholla. Pansioon jää paljon historiaa ja muistoja. - Meripuolustusalueen yhteydessä on ollut hyvä toimia. Jatkossakin soitamme ja olemme mukana eri tilaisuuksissa, toimitilat vain muuttivat alueelta pois. Uudet harjoitustilat parantavat soittokunnan kehittymismahdollisuuksia tulevaisuudessa. © merivoimat
Uusi esikuntapäällikkö Suomenlahden meripuolustusalueelle
Vuoden alusta aloitti komentaja Ismo Korhonen tehtävänsä Suomenlahden Meripuolustusalueen esikuntapäällikkönä. Korhonen on toiminut Kosovossa ja sotilasläänin esikunnassa erilaisissa tehtävissä. 2000-luvun alussa hän aloitti Upinniemessä koulutuskeskuksen johtajana ja siitä edelleen pataljoonan komentajana. Viime vuoden hän toimi Merivoimien esikunnassa eri tehtävissä mm. henkilöstöpäällikkönä. Voidaan sanoa, että hän tuntee hyvin joukko-osaston. Helsingin Laivastokilta toivottaa onnea uuteen tehtävään.
Merimiessolmut, oikeat vastaukset. 1. Rederi Ab Vikinglingen, myöh. Viking Line 1.6.1959 ss Viking:llä Korppoon Galtbystä Maarianhaminan kautta Ruotsin Gräddöhön. 2. Nauvolainen laivamallien rakentaja Åke Sundvall (k. 1993 yli 70-vuotiaana). 3. Suomalainen sukellusvene Vetehinen upotti venäläisen sukellusveneen ajamalla sen päälle. 4. Keihässalmi luovutettiin 11.5.1994 Turussa Formum Marinum’ille museoalukseksi. 5. Karlskrona sijaitsee Ruotsin kaakkoisrannikolla. 6. Välimeren suurin saari on Sisilia. 7. Vara-amiraali Sakari Visa s. 1.5.1940? 8. Merialue on Suomenlahti. 9. Mitali vahvistettiin tasavallan presidentin esittelyssä 19.9.1993. Mitali voidaan antaa henkilölle, joka on palvellut miinanraivausorganisaatiossa tai pioneeriyksikössä Suomenlahdella 16.9.1944 - 17.7.1950 tai Pohjois-Suomessa 5.9.1944 - 14.9.1952. 10. Hollantilainen Gerhard Kremer vuonna 1559. Montako solmua avasit?
10
KUTSU Helsingin Laivastokilta ry sääntömääräinen
KEVÄTKOKOUS tiistaina 26.3.2013 klo 18.00 paikka MPK Auditoria, Töölöntorinkatu Helsinki Kokouksen aluksi kertoo Helsingin varuskunnan komendantti, majuri Marko Maaluoto Helsingin päävartiosta, sen historiasta ja tehtävistä vuosien saatossa. Tule mukaan päättämään kiltamme asioista
Hallitus
PUHDASTA SUORITUSKYKYÄ. TOYOTA GENUINE MOTOR OIL. Erityisesti Toyotaasi kehitetty, moottorin taloudellisuuden ja kestävyyden varmistava huippuöljy. Toyotaasi suunnitellut tuotteet löydät vain Toyota-huollosta. www.toyota.fi
73254_TO_TGMO_Ankkurinappi_2_13_210x150.indd 1
11
6.2.2013 15.33
Komento vaihtui Merivoimien esikunnassa Merivoimien esikunnan uusi esikuntapäällikkö kommodori Juha Vauhkonen ottaa uuden tehtävän vastaan iloisin, mutta nöyrin mielin. Hän tietää, että lähivuosina työssä riittää haasteita.
- Puolustusvoimauudistus työllistää henkilöstöä, mutta se ei poista muita normaaleja työtehtäviä esikunnasta. Uskon, että osaava ja sitoutunut henkilöstö tekee hyvää työtä ja selviämme tulevista haasteista, Vauhkonen kertoo. Lippueamiraali Veijo Taipalus luovutti Merivoimien esikunnan esikuntapäällikön tehtävät seuraajalleen Heikkilän Sotilaskodissa pidetyssä vaihtotilaisuudessa torstaina tammikuun 10. päivä.
Taipalus siirtyy Maanpuolustuskorkeakoulun rehtoriksi SantahaMerivoimien komentaja, kontra-amiraali Veli-Jukka Pennala (vas.), Meri minaan. © merivoimat voimien esikunnan esikuntapäällikkö, kommodori Juha Vauhkonen ja Maanpuolustuskorkeakoulun rehtoriksi siirtyvä lippueamiraali Veijo Taipalus esikuntapäällikön vaihtotilaisuudessa.
Matkatarjous Helsingin laivastokillan jäsenille Lähde mukaan Etelä-Suomen kiltapiirin järjestämälle maanpuolustusaiheiselle kiltaretkelle
TA L L I N N A A N Tutustumme Eestin Merimuseon uusimpaan osaan, Lentosataman merimuseoon, jossa on näytillä mm. sukellusvene Lembit ja historiallinen Suur-Töll jäänsärkija. Näemme myös Eestin sotamuseon ja kenraali Laidonerin museon mielenkiintoiset kokoelmat. Lauantaina 4.5 lähtö klo 10.30 Länsisatamasta M/S Superstar klo 12.30 Tallinna D-Terminaali • klo 13-15 Museokäynti klo 16.00 Majoittuminen Tallink City Hotel • klo 19.00 yhteinen illallinen Sunnuntai 5.5 klo 10.00 Museokäynti • klo 13.00 Vapaata-aikaa tehdä ostoksia tai tutustua kaupunkiin Lähtö klo 16.30 Tallinna D-Terminaali M/S Star • klo 18.30 Helsinki / Länsisatama Hinta 75 euroa / henkilö Hinta sisältää matkat, kahden hengen hotellihuoneen, museokäynnit ja opastukset. Matka on tarkoitettu kaikille kiltalaisille ja heidän perheenjäsenilleen, myös nuoret ovat tervetulleita. Majoitus on kahden hengen huoneissa keskustassa sijaitsevassaTallink City Hotellissa,Viru-keskusta vastapäätä. Matkalle voi ilmoittautua: Timo Vartiainen puh.040-5455 927 mail, timo.v.vartiainen@luukku.com ja maksamalla Etelä-Suomen kiltapiiri ry tilille IBAN FI22 1378 3500 0697 68 BIC NDEAFIHH, 75 euroa/per osallistuja.
12
MAANPUOLUSTUSKILTOJEN LIITTO Tahtoa ja tekoja 50 vuotta vapaaehtoista maan- puolustusyhdistyksiin. Jäsenkilpuolustustyötä loilla on 94 paikallisosastoa ympäri Suomea. Itsenäisen Suomen vapaaehtoiLiiton toimintaajatuksena on toinen maanpuolustustyö tapahtui enmia vapaaehtoisen maanpuolusnen sotia pääasiassa suojelukuntatustyön kansalaisjärjestönä, joka järjestössä. Se oli järjestö, johon on jäsenkiltojensa kattojärjestö. Se kaikki halukkaat saivat osallistua. luo, ylläpitää ja kehittää toimintaNaisilla oli oma järjestönsä Lotedellytyksiä sekä tarjoaa palveluta Svärd. Reservin upseerit olivat ja jäsenyhdistyksilleen ja ylläpitää perustaneet oman järjestönsä v. sekä kasvattaa kansalaisten maan1935 ja aliupseerit sodan jälkeen puolustustahtoa. v. 1955. Mutta tavallinen miehistö oli edelleen ilman omaa maanpuo- Maanpuolustuskiltoen liitto toilustusjärjestöä. Eri joukko-osas- mii aktiivisesti ja vastuullisesti vatoihin oli sodan jälkeen syntynyt paaehtoisessa maanpuolustuskenaselaji- ja joukko-osastoperintei- tässä. Liitto on perustamisestaan tä vaalivia yhdistyksiä eli joukko- lähtien ollut todellinen koko kanosastokiltoja, joiden jäseneksi pää- san maanpuolustusjärjestö, jonka sivät kaikki ko. joukko-osastossa jäsenkiltoihin ovat kaikki voineet palvelleet sotilasarvoon katsomat- liittyä jäseneksi sotilasarvoon, suta. Pääosa niistä syntyi 50-luvul- kupuoleen tai vakaumukseen katla ja 60luvun alussa. Vuonna 1960 somatta. perustettiin mm. Laivaston VeteToiminta tapahtuu jäsenkilloissa raanit -niminen yhdistys ja kun sen kiltapiirien myötävaikutuksella. nimeksi vuonna 1963 tuli LaivasLiiton puheenjohtajana toimii toiton Kilta, sai mukana olla jo myös mitusjohtaja Pauli Mikkola, toimatruuseja. minnanjohtaja on Henry Siikander Vuonna 1963 perustettiin Kataja- ja järjestösihteeri Inga-Katriina nokan upseerikerholla pääesikun- Maaniitttu, joka on myös Maannan tiedotustoimiston silloisen puolustajalehden päätoimittaja. päällikön eversti Vilho Tervasmäen myötävaikutuksella Joukkoosastojen kiltojen neuvottelukunta, josta tuli myöhemmin Maanpuolustuskillat ry. Vuoden 1984 sääntömuutoksen myötä nimeksi vakiintui Maanpuolustuskiltojen liitto ry. Maanpuolustuskiltojen liitto ry on valtakunnallinen vapaaehtoisen maanpuolustustyön kansalaisjärjestö, johon kuuluu 82 kiltaa, 9 rekisteröityä ja 2 rekisteröimätöntä kiltapiiriä sekä kaksi jäsenkiltaa, jotka toimivat kuten kiltapiirit. Henkilöjäseniä jäsenyhdistyksissä on n. 16 000. Killat jakaantuvat Miten liitto näkee tänä päiväjoukko-osasto-, aselaji- ja perin- nä toimintansa ja sen tulevaisuunekiltoihin sekä alueellisiin maan- den? Maanpuolustuskiltojen lii13
ton toiminnanjohtaja, kiltaveljet Henry Siikander kertoo: - Liiton slogan Rakennamme perinteille - Elämme tätä päivää Tähtäämme tulevaisuuteen tiivistää ytimekkäästi liiton toimintaajatuksen, aloittaa Siikander. - Puolustusvoimissa tapahtuvan organisaatiomuutoksen myötä perinteisiä joukko-osastoja on lakkautettu ja tullaan jatkossakin lakkauttamaan. Niiden historiaa ja perinteitä ei kuitenkaan voi pyyhkiä pois ja tässä työssä on maanpuolustuskilloilla erittäin tärkeä rooli. Me olemme ainoa maanpuolustusjärjestö, jonka toiminta-ajatukseen tämä kuuluu. Perinteille rakentaminen on juuri sitä, vahvistaa hän ja jatkaa yhteistyöstä muiden vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen kanssa. - Tätä päivää elämällä liitto on aloittanut vuosi sitten tiiviin yhteistyön kahden tärkeimmän veljesliiton - Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton - kanssa. Liitot perustivat yhteisen työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdotus liittojen yhteisestä jäsenrekisteristä, yhteisestä jäsenlehdestä, yhteisestä taloushallinnosta ja mahdollisesta muistakin yhteisistä toiminnoista. Tällä hetkellä tilanne on se, että liitot valmistelevat tänä vuonna yhteiseen jäsenrekisteriin siirtymistä ja sen pitäisi tapahtua vuoden 2014 alussa. Kolme suurinta maanpuolustusjärjestöä tiivistää yhteistyötään ja etsii näin myös kustannussäästöjä. - Tähtäämällä tulevaisuuteen liitto haluaa olla johtavassa asemassa oleva, killat kokoava, niiden toimintaa tukeva ja ohjaava sekä maanpuolustusperinteille rakentava valtakunnallinen ja arvostettu maanpuolustusjärjestö. Maanpuolustuskiltojen liiton organisaatio ja
Kaikenlainen järjestötoiminta on tänäpäivänä haasteiden edessä. Myös maanpuolustusjärjestöissä - Tänä vuonna liitto täyttää 50 on huomattu tämä. Väki ikääntyy vuotta. Varsinainen perustamispäija toiminta saattaa hiipua. Etenkin vä on 24.4.1963. Juhlapäivää vienuorten saaminen mukaan, vatämme perjantaina 19.4. Helsingin paaehtoisen maanpuolustuksen payliopiston juhlasalissa klo 14.30riin, on haastavaa. Siksi tarvitaan 15.00. järjestöä, joka antaa mahdollisuuden kaikille Suomen kansalaisille Hyvät kiltasisaret ja -veljet, olette osallistua omalla tavallaan ja kylämpimästi tervetulleita tähän juhvyllään vapaaehtoiseen maanpuolaan. Se on tarkoitettu kaikille teillustustoimintaa. Onneksi meillä on le kiltalaisille. Varustuksena tumMaanpuolustuskiltojenliitto. ma puku/paraatipuku ja kunniamerkit. Toivotamme onnea ja menestystä 50-vuotiaalle keskusjärjestöl Uusi järjestelmä mahdollistaa kil- Onnittelujen vastaanotto tapahtuu lemme. talaisille myös sähköisen jäsenkor- ennen juhlaa yliopiston juhlasalin tin, joka voidaan ladata vaikkapa aulatiloissa klo 12-14. Onnittelu aika varataan liiton toimistosta.” suoraan älypuhelimiin. toimintatapa on sopeutettu puolustusvoimien organisaatioon ja toiminta perustuu oman organisaation tehokkuuteen ja jäsenistön sitoutumiseen. Liitto lisää myös palvelujaan jäsenkilloille ja siitä ensimmäinen konkreettinen esimerkki on tuleva uusi jäsenrekisterijärjestelmä. Suunnitelmissa on, että liitto perisi suoraan jäsenmaksut jäseniltä ja tilittäisi killoille niiden osuuden sitä mukaa kun jäsenet maksavat jäsenmaksuja. Tällä helpotetaan huomattavasti kiltojen jäsenmaksuperintää ja siitä aiheutuvaa työtä.
Lopuksi toiminnajohtaja Siikander muistuttaa juhlapäivän vietosta
Kaikille kiltalaisille avoin
KUNNIAMERKKISEMINAARI järjestetään 23.3.2013 Etelä-Suomen Kiltapiirin kevätkokouksen yhteydessä Rannikkosotilaskotiyhdistyksen tiloissa Katajanokankatu 4D27. Esityksen pitää ehkä paras suomalaisten kunniamerkkien asiantuntija tällä hetkellä, Juha E. Tetri, joka on mm. kirjoittanut aiheesta keskeisen käsikirjan (Kunniamerkkikirja, Ajatus Kirjat 2004) ja on paljon käytetty asiantuntija tällä alalla. Tetrin esityksen pääpaino on Suomen itsenäisyyden ajan virallisissa kunniamerkeissä, mutta johdannossa käsitellään mm. Ruotsin ja Venäjän ritarikuntien historiaa. Omana osuutenaan on marsalkka Mannerheimin kunniamerkkien esittely. Lopuksi on tarkoitus ottaa esille myös eri joukko-osastojen muistoristit ajan sallimassa laajuudessa. Kunniamerkkien esittelyn ohella käsitellään kunniamerkkien asianmukaiseen käyttöön liittyviä ohjeita. Tilaisuuteen on mahdollisuus tuoda omassa hallussaan olevia kunniamerkkejä sekä esittää kysymyksiä kunniamerkeistä ja niiden käytöstä.
Killan valikoimaan tullut
OMA KLUBITAKKIMERKKI Erotu muista, näytä olevasi Helsingin Laivastokillan jäsen Hinta 8.00 EUR Muista myös muut kiltatarvikkeet
Seminaaritilaisuus alkaa klo 10 ja siinä on aluksi kahvi tarjoilua ja esityksen tauolla pieni välipala. Seminaarin jälkeen on Kiltapiirin kevätkokous klo 14.30. tarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan sami.kesajarvi@helsinginsotilaspoliisikilta.fi
Tilauksia vastaanottaa timo vartiainen puh. 050-545 5927
14
15
Helsingin Laivastokilta ry Ankkurinappi Lars Eklund Markkinatie 6 E 56 00700 Helsinki
Helsingin laivastokilta L A I VA S N I
I LTA
HELSIN
OK
G
T
kiltatuotteet
H
Klubitakin merkki halkaisija n. 80 mm
5. Rintamerkki halkaisija n. 25 mm
jäsen
hopeinen
HELSINGIN
LAIV
1. VENEVIIRI 23,00 EUR - kestävää materiaalia. 2. MUISTORISTI 45,00 EUR - Heraldisesti oikeaoppinen, myönnetään kaksi vuotta jäsenenä olleille. 3. KILTASOLMIO 25,00 EUR - tyylikäs tummansininen solmio, jossa hillitty keltainen ankkuritunnus. 4. ZIPPO -SYTYTIN 30,00 EUR - perinteinen bensasytytin, palaa tuulessakin, varustettu merivoimien logolla.
5. KLUBITAKKIMERKKI 8,00 EUR - kangasmerkki klubi- tai muun takin rintaan. 6. LAKKIMERKKI 15,00 EUR - kangasmerkki lakkiin tai muihin asusteisiin. 8. JÄSENMERKKI 10,00 10,00 EUR EUR Merkki ja logoteksti lomakkeissa ankkurit - pieni sinihopeainen hopeinen kullattu ankkuri, Eri vaihtoehtoja ”pinssikiinnitys”, halkaisija 18 mm ”pinssikiinnitys”, kork. 10 mm. 9. NAHKAVYÖ 25,00 EUR HELSINGINLAIVA -- kääntövyö, musta/viininpunainen. musta ankkurisolkivyö
Tilaukset: Helsingin Laivastokilta ry Timo Vartiainen
Vedenottamontie 9 F 114 HELSINGIN LAIVASTOKILTA 00980 Helsinki Puhelin 050 5455 927
Muistoristin voi lunastaa 2 vuotta Killan jäsenenä ollut.
1