työelämä
Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailu
pailullisella neuvottelumenettelyllä täytti useita kilpailulle asetettuja kriteereitä. > Kalasataman keskuksen hankintamenettelyn yhteydessä toteutetussa kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä korostui toimintatapojen ja prosessien tehokkuus. Hankkeen läpiviemiseksi kehitetty neuvotteluprosessi ja organisaatiorakenne, jossa kuusi ryhmää neuvotteli yhtä aikaa, mahdollistivat neuvotteluiden tehokkaan eteenpäinviemisen ja onnistumisen. Työskentelymalli edisti prosessien ja toimintatapojen tehokuutta hallintokuntarajat ylittäen. Hankkeessa korostui kaupungin kokonaisetu. > Valittu kilpailutusmuoto mahdollisti myös kaupungin tavoitteellisen ohjauksen ja myös toteuttajaehdokkaat saivat neuvotteluista hyötyä. > Kehitettyä neuvottelumallia voi hyödyntää muissa vastaavissa isoissa hankkeissa Helsingin kaupungilla tai muualla Suomessa.
> Neljättä kertaa järjestettyyn Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailuun osallistui 24 hakemusta yhdeksästä eri virastosta tai liikelaitoksesta. Hakemusten aihealueet vaihtelivat ter veydenhuollon prosesseista asumisen ja kaupunkirakenteen kehittämiseen. > Innovaatiokilpailulla halutaan kannustaa henkilöstöä tarkastelemaan työympäristöään ja toimintatapojaan uusista näkökulmista. Kilpailun kautta on tarkoitus nostaa esiin erinomaisia ja rohkeasti uudenlaista näkökulmaa hyödyntäviä ratkaisuja ja toimintatapoja. > Palkitsemisen kriteereinä tänä vuonna olivat tuottavuuden selkeä paraneminen, toimintatapojen tai prosessien tehokkuuden paraneminen, yli organisaatiorajojen menevien prosessien kehittäminen, palvelutuotannon laadun Kalasataman keskus valmistuu metroaseman ympärille vuoteen 2021 mennessä. Keskuksen toteuttaa SRV, huomattava paraneminen, merkitjoka rakentaa kaupallisen keskuksen ja siihen liittyvät tävät taloudelliset kustannussääskuusi asuintornia, hotellitornin ja toimistotornin. SRV ratöt, merkittävä yhteiskunnallinen kentaa keskukseen myös kaupungin omistukseen tulevia vaikuttavuus, henkilökunnan työjulkisia tiloja ja kunnallistekniikkaan kuuluvia rakenteihyvinvoinnin koheneminen, luonta. Kaupunki vuokraa keskuksesta sosiaali- ja terveysnonvarojen säästö ja energiatehokaseman tilat. Keskuksesta muodostuu Kalasataman kuus. Palkittavan innovaation tuli asuin- ja työpaikka-alueen sydän, jonka rakentatäyttää vähintään yksi kriteereistä. misessa tehdään julkisen ja yksityisen sekto> Tänä vuonna palkittu innovaatio Kalarin saumatonta yhteistyötä. sataman keskuksen toteutuskilpailu kil-
Kalasataman keskus
17
19
Onnea!
16
18
20
Voittoisassa työryhmässä olivat mukana 1 Johanna Iivonen 2 Ulla Kuitunen 3 Ville Alajoki 4 Pirkko Suppanen 5 Juha Lahti 6 Pirjo Sipiläinen 7 Petri Hoppula 8 Teuvo Vainikainen 9 Pekka Holopainen 10 Juhani Linnosmaa 11 Hannu Asikainen 12 Juha Saarikoski 13 Seppo Janhunen 14 Kari Nauska 15 Pasi Lehtiö 16 Erja Erra 17 Tuomas Hakala 18 Anni Bäckman 19 Hanna Ikonen 20 Osmo Korhonen Kuvasta puuttuu Jaakko Stauffer.
Osastopäällikkö Marju Pohjaniemi henkilöstökeskuksesta kannustaa ammatilliseen kehittymiseen.
Mitä aiot tehdä viiden vuoden kuluttua? Tulos- ja kehityskeskusteluun kuuluu keskustelu siitä,
millaisia ammatillisen kehittymisen toiveita ja suunnitelmia työntekijällä on. Kehittymistavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet kirjataan keskustelun yhteydessä henkilökohtaiseksi kehittymissuunnitelmaksi. Tulos- ja kehityskeskustelussa puhutaan yleensä tulevan vuoden tehtävistä ja suunnitelmista. Ammatilliset kehittymistavoitteet vaativat usein pidemmän aikatarkastelun. Siksi henkilökohtainen kehittymissuunnitelma tehdään noin viideksi vuodeksi. Kehittymistavoitteiden lisäksi mietitään käytettävissä olevat keinot ja sovitaan seuranta- ja arviointitavoista. Läheskään kaikki eivät suunnittele esimiesuraa tai tavoittele johtajan paikkoja. Sen sijaan omassa ammatissa kehittyminen on varmaan jokaisen tavoite. Ammatillisesta kehittymisestä on kyse, kun opimme entistä paremmiksi ammattilaisiksi tai voimme laajentaa osaamisaluettamme. Jokaisella on siis ura! Ammatillista kehittymistä tapahtuu koko ajan jokapäi-
väisessä työnteossa. On kuitenkin hyödyllistä pysähtyä vähintään kerran vuodessa kunnolla miettimään, missä mennään. Tulos- ja kehityskeskustelu on tähän luonteva paikka. Silloin mietitään, miten ammatillisia tavoitteita voitaisiin tukea nykyisessä työssä. Sisältyykö nykyisiin tehtäviin riittävästi uuden oppimista vai olisivatko uudet tehtävät mahdollisia? Olisiko yhteistyöstä työtovereiden tai yhteistyökumppanien kanssa olla apua? Onko mahdollista opiskella haluttuja asioita ja voiko työnantaja jotenkin tukea opiskelua? On tärkeää miettiä sitäkin, miten työntekijän omat tavoitteet kohtaavat työyksikön tarpeet. Ennakoivan suunnittelun avulla työyhteisö on useimmiten tietoinen paitsi tämän päivän tehtävistään myös tulevaisuuden haasteista. Ennakoinnin yhteydessä on myös selvitetty, mitä osaamista yksikössä tulevaisuudessa tarvitaan. Hyvä kehittymissuunnitelma syntyykin silloin, kun työntekijän ja työyksikön tarpeet ja toiveet ovat samansuuntaisia.
Helsingin henki | joulukuu 2011
13