Page 1

henki

06 2011

Helsingin

Helsingin kaupungin henkilöstölehti

sivu 16

Ammatteja Monimuotoinen Korkeasaari

sivu 26

Tauti voi puhjeta töissä

200 vuotta sivu 28

liikkeellä

asukas

sivu 24

hyvinvointi

kautta aikojen

Pääkaupunki

Käsityöt tuovat ystäviä


{ pääkirjoitus }

sisältö { joulukuu 2011 }

Designkin parantaa palveluja

E

urooppalaisten ja kotimaisten taloushuolien keskellä valmistelut kaupungin juhlavuotta varten tuntuvat tervetulleen toiveikkailta ja valoisilta. Helsinki on ensi vuonna hyvin alleviivattu pääkaupunki: se viettää vuotta maailman muotoilupääkaupunkina ja 200-vuotispäiviään Suomen pääkaupunkina. Molempien juhlien hankkeita valmistelee, organisoi ja toteuttaa aivan keskeisessä osassa kaupungin henkilöstö. Helsingistä tuli 1812 Suomen pääkaupunki. 200-vuotisjuhlan tavoitteena on tutustuttaa ihmisiä monipuolisesti Helsingin historiaan ja saada väki kokemaan pääkaupunki omakseen. Helsinki valittiin maailman designpääkaupungiksi yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa. Muotoiluvuoden teemat suunnataan likeisesti kaupungin päivittäisen toiminnan kehittämiseen: asukkaiden terveyden, hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantamiseen. Hankkeissa kehitetään uusia ratkaisuja pysyvästi paremman elinympäristön luomiseksi. Tavoitteena on saattaa uudistuksia alkuun ensi vuonna ja jatkaa niitä seuraavina vuosina palvelujen pitkän tähtäimen parantamiseksi. Palvelujen muotoilussa tarvitaan erityisesti niiden kaupungin työntekijöiden osaamista, jotka ovat asukkaiden – palvelujen käyttäjien – kanssa tiiviissä yhteydessä. He ovat asiantuntijoita, kun kysytään, mitä kaupunkilaiset tarvitsevat ja toivovat. Yksi julkisiin palveluihin uusia ratkaisuja hakeva hanke on vanhuspalveluiden Lauttasaaren palveluverkkomallin kehittäminen. Siinä testataan uudenlaista palveluohjauksen mallia ja luodaan sitä tukeva toimijoiden verkosto. Myllypuron mediakirjasto taas on tulevaisuuden kirjastotoiminnan kokeilukohde. Uudenlaiset kuntoiluvälineet tarjoavat mahdollisuuden heräteliikuntaan. Pilottikohtee­na on Töölönlahti. Muotoiluvuosi sisältää kaikkiaan noin 250 hanketta. Kyseessä yksi suurimmista designkokonaisuuksista koko maailmassa. Muotoilu avaa tuoreen, vinhan ja yllättävänkin näkökulman palvelujen uudistamiseen. Asiakaslähtöisyys ja moni- tai poikkitoimialaisuus ovat sen lähtökohtien ytimessä. Miksi emme voisi käyttää muotoilunkin menetelmiä hyvinvoinnin edistämiseksi. Juhlavuoden hankkeet on tarkoitettu paitsi helsinkiläisille myös kaikille muillekin. On tärkeää, että myös uudet kaupunkilaiset ja maahanmuuttajataustaiset ihmiset otetaan tiiviisti mukaan vuoden toteuttamiseen. Tervetuloa juhlavuosi ja entistä parempi arki. Onneksi olkoon kaupungin henkilöstölle, ja kiitos juhlavuoden järjestelyistä! Uudistavaa vuotta 2012 kaikille!

06

teema

Helsingillä on vuonna 2012 paljon syytä juhlaan. Muotoilu ja pääkaupunkius näkyvät tapahtumissa ja hankkeissa   koko vuoden.

14

työ & ympäristö

Ympäristökeskus muutti Suomen energiatehokkaimpaan toimistorakennukseen Viikkiin.

10 duunissa

26 työhyvinvointi

12 talous

28 liikkeellä

Mielialahäiriökeskuksessa   kokeillaan rohkeasti uudenlaisia työjärjestelyjä ja toimintatapoja. Kalasataman keskuksen toteutus­ kilpailu palkittiin Kaupunginjohtajan  vuoden saavutus -kilpailussa.

15 Työkalut

Oma Helmi on palvelu, jossa käyttä­ jä voi valita itse haluamiaan linkke­ jä, uutisia ja sisältöhakuja.

24 asukas

Korkeasaari uudistuu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Itä-  meren suojelun merkitys korostuu.

Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi

Helsingin Energian käsityö-  kerhossa saa olla luova ja pitää hauskaa. Samalla syntyy käsitöitä.

PALSTAT

04 05 23 27 30 31 32

henki Helsingin

Maissi Kasurinen

Astma, allergiat, ihottumat ja kuulovammat ovat kaupungin työntekijöiden yleisimpiä ammattitauteja.

Ilmestymisaikataulu

Helsinki 180˚ Uutiset Haloo, mistä on kyse? Työterveyspsykologi Ilmoitustaulu Ristikko Uusi duuni

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla heke.viestinta@hel.fi.

Nro 1 8.2. aineisto 17.1. Nro 3 6.6. aineisto 9.5. Nro 5 24.10. aineisto 27.9.

Nro 2 11.4. aineisto 8.3. Nro 4 3.9. aineisto 9.8. Nro 6 12.12. aineisto 8.11.

Lehti ilmestyy verkossa www.hel.fi/helsinginhenki.

02

Helsingin henki | joulukuu 2011


stadi

365 16

Pääkaupungin eilispäivä esille reppari

Juhlavuosia on perinteisesti muis-

Hoitaja leikittää lasta Auroran sairaalan leikkihuoneessa vuonna 1954. Sairaala valmistui vuonna 1914 kulkutautisairaalaksi. Kaupungin ammateilla on monipuolinen historia.

20

22

Johdon sihteeri Tuija Honkaheimo on kaupungin toimistokoulun kasvatti.

Henkilöstön uudelleensijoitus voi antaa Jukka Elorannan mukaan uuden työuran ja ammatin.

ammatti

kaffella

Julkaisija Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki Päätoimittaja Maija-Liisa Kasurinen,

puh. 310 37956, 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi Toimittaja Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, 040 336 0807,

tettu historiallisin näyttelyin. Näin on menetellyt myös Helsinki. Viimeksi suuri juhlavuosi oli vuonna 2000, kun kaupunkimme vietti 450-vuotisjuhliaan ja oli samalla yksi seitsemästä kulttuuripääkaupungista. Tuleva vuosi 2012 on merkittävä kaikille suomalaisille – Helsinki on ollut pääkaupunkina 200 vuotta! Tätä juhlitaan monin tavoin. Histo­ riallinen päänäyttely Pää ja sydän rakennetaan kaupungintalon ala-aulan Virka Galleriaan, jossa se on esillä 4.4.–17.6. Näyttely kertoo pääkaupunkina olon 200-vuotisesta taipaleesta, ja sen historiallinen aineisto on koottu kaupunginarkiston ja kaupunginmuseon yhteistyönä, kuten oli neljännesvuosisata sitten toteutettu Pääkaupunki­laiselämäänäyttelykin. Olin mukana näyttelytyöryhmässä vuonna 1987, kuten olen nytkin. Yhdessä kaupunginmuseon kollegani, tutkija Marja Pehkosen kanssa olemme kartoittaneet museon ja arkiston aineistoja ja pääkaupungin eilispäivää 200 vuoden ajalta nimenomaan pääkaupunkinäkökulmasta, ei kaupungin ”tavallisen arjen” kannalta. Tälläkin kertaa näyttelyssä on esillä perusasiat: pääkaupungin synty ja 200 vuoden menestystarina.

katariina.kayhko@hel.fi Toimituksen sihteerit henkilöstökeskuksessa Sanna Karppelin, puh. 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, 050 517 9213, sari.ruusutie@hel.fi Toimitusneuvosto Terttu Sopanen (pj), Paula Hirvonen, Johanna Joutsiniemi, Mikko Juuti, Moa Thors, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu Oksman (KTN), Satu Pikkarainen (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Irmeli Snellman (TNJ/Super) Toimitus ja ulkoasu Otavamedia Oy / Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. 1566 8510, www.kynamies.fi tuottaja Laura Heikkinen, laura.heikkinen@ kynamies.fi Painopaikka Sanomapaino Oy, Sanomala 2011 Painos 39 000 kpl 23. vuosikerta ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Keisari ja Suomen suuriruhtinas

Aleksanteri I korotti Helsingin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi 8.4.1812. Maamme oli saanut itsehallinnon eli autonomian samaisen keisarin ansiosta kolme vuotta aiemmin Porvoon valtiopäivillä, mutta maalla ei ol-

lut pääkaupunkia. Ruotsin vallan aikana­ pääkaupunkinamme oli Tukholma, jonne myös Helsinki lähetti edustajansa valtiopäiville. Keisarin katse kohdistui Helsinkiin, koska kaupungilla oli monia etuja ja sillä oli hyviä puolestapuhujia. Käskykirjeessään Aleksanteri korosti hyvää satamaa sekä kaupungin edustalla sijaitsevan merilinnoituksen merkitystä, olihan se Suomenlahden rannalla turvaamassa emämaan pääkaupunkia Pietaria. Pääkaupungiksi tulo mullisti helsin-

kiläisten elämän. Kaupunki sai uuden­ asemakaavan, joka merkitsi käytännössä kokonaan uuden kaupungin rakentamista, keisarin käskystä sekin. Kun tuo valtaisa urakka oli kolmen vuosikymmenen päästä ohi, ja nykyinen Tuomiokirkko, silloinen Nikolainkirkko, vihittiin vihdoin vuonna 1852, oli Helsingin empire­keskus edustavine rakennuksineen valmis. Kuten nuori lehtimies Sakari Topelius tuolloin totesi, Helsinki oli kuin Pietarin pikkuserkku. Arkkitehtuurissakin näkyi uuden emämaan läsnäolo. Tämä upea empirekeskusta Senaatintorin ympärillä on meidän vanha kaupunkimme, joka on koko Suomelle tuttu. Kun sitten vielä rakennettiin keskustan 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuolen julkiset rakennukset, on siinä oma pääkaupunkimme, josta­ koko maa voi olla ylpeä. Helsinki on suomalaisten ja maan rajojen ulkopuolelta tänne muuttaneiden yhdessä rakentama kaupunki, jonka arkea elämme naapureina ja jonka vaiheet niin sodan pommitusten kuin juhlahetkienkin aikana on yhdessä koettu. Ensi vuodesta tulee todellinen juhlavuosi!

Erikoistutkija Martti Helminen tietokeskuksen kaupunginarkistosta tuntee Helsingn historian.

Helsingin henki | joulukuu 2011

03


{ Helsinki 180° } teksti SALLA ANTTOLA kuvat HELSINGIN KAUPUNKI

Lux Helsinki 2012 – loistavaa valoa

V

alotapahtuma Lux Helsinki valaisee ja luo tunnelmakuvia Senaatintorilla ja Töölönlahden ympäristössä. Valoteokset ja installaatiot muovaavat tunnettuja kohteita: Senaatintoria, Musiikkitaloa, Finlandiataloa, Olympiastadionin tornia ja Hesperian puistoa. Lux Helsinki jatkaa aiempien vuosien tammikuun alun valotapahtumaa esittelemällä monipuolisesti valo- ja tilataidetta energiaa säästäviä tekniikoita hyödyntäen. Tekijöinä ovat kotimaiset valotaiteilijat Jukka Huitila, Matti Jykylä, Juha Rouhikoski ja Mikko Hynninen yhdessä kanadalaisen kirjailijan Daniel Cantyn kanssa. Taiteilija Kaisa Salmi koordinoi taideopiskelijoiden toteuttamaa lyhtypuistoa, missä Hesperian puiston puut koristautuvat uniikkilyhdyin. Loppiaisen aikaan tulisirkus Walkea esiintyy ulkona Kansallisoopperan Amfi-teatterissa. Lux Helsingin taiteellinen johtaja, professori Markku Uimonen toivoo valoreitin kävijöiden kokevan uusia urbaaneja elämyksiä, jotka voisivat hämmästyttää ja ihastuttaa, ehkä vihastuttaakin kulkijaa. Tapahtuman järjestäjä on kaupunki, ja mukana yhteistyössä on myös Metro FM. > Valoteokset ovat nähtävillä 31.12.­­–­9.1. klo 16–22.

04

Helsingin henki | joulukuu 2011

Tulisirkusta talven keskellä

+

Tulisirkus Walkea on kansainvälisten tähtien muo­ dostama sirkusryhmä, joka käy kylmyyttä vastaan tulella taiteillen. Ryhmä hämmästyttää yleisöä huimilla tempuil­ laan katusirkushenkisessä spektaakkelissa. Läm­ minhenkinen tuliesitys on tarkoitettu koko per­ heelle. Kesto on noin 25 min. Esitykset 6.–9.1. klo 18.00 ja 19.30 Ooppera­ talon Amfi-teatterissa ulkona. > Lisätiedot luxhelsinki.fi


uutiset

qrtwtug

n Sosiaalivirastoa ja terveyskeskusta esitetään yhdistettäväksi yhdeksi virastoksi.

Asiasta päättää kaupunginvaltuusto. Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty sanoo, että uusia ratkaisuja tarvitaan, koska sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä on lähitulevaisuudessa tulossa merkittäviä muutoksia. - Väestö ikääntyy, hoidettavien määrä kasvaa ja odotettavissa on myös työvoimapulaa. Palvelujärjestelmiä on uudistettava ja samalla kevennettävä hallintojärjestelmää. Palvelujen suunnittelu ja toteutus pysyvät yhtenäisinä yhteisen sosiaali- ja terveystoimesta vastaavan viraston ja lautakunnan järjestelmässä, Laura Räty sanoo. Suomenkielistä lasten päivähoitoa varten perustettaisiin sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtajan toimialalle ehdotuksen mukaan oma lautakunta ja oma virasto. Ruotsinkieliseen päivähoitoon ei esitetä muutoksia. Hallinnolliset uudistukset sosiaali- ja terveystoimessa toteutetaan ehdotuksen mukaan vuoden 2013 alussa. Kokonaisuudistus ja kulttuurien yhteensovittaminen vie kuitenkin vuosia. Terveyskeskuksessa ja sosiaalivirastossa työskentelee noin 20 000 työntekijää, joista noin 5 000 suomenkielisessä päivähoidossa. Virastojen vakinainen henkilökunta siirtyisi uusiin organisaatioihin vanhoina työntekijöinä.

Opettajille Kulttuurin käsikirja n Kulttuurikeskus ja opetusvirasto ovat julkaisseet Kulttuurin käsikirjan opettajille tukemaan koulujen kulttuurityötä. Käsikirja tarjoaa esimerkkejä koulun mahdol­ lisuuksista hyötyä Helsingin kulttuuritarjonnasta. Käsikirja on osa lasten ja nuorten ­hyvinvointisuunnitelman Lasun Kulttuuria kouluihin -hanketta, jossa helpotetaan opettajien ja taidetoimijoiden yhteistyötä. Kirjan tilaukset: Tuulikki Koskinen, tuulikki.koskinen@hel.fi

Kalasataman hanke on Vuoden saavutus n Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -palkinnon sai marraskuussa Kalasataman

keskuksen toteutuskilpailu kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Eri virastojen ja muiden yhteistyötahojen hanke täytti useita kilpailulle asetettuja kriteereitä. Palkintoraati totesi, että valitussa kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä korostuu toimintatapojen ja prosessien tehokkuus. Innovaatiokilpailulla halutaan kannustaa henkilöstöä tarkastelemaan työympäristöään ja toimintatapojaan uusista näkökulmista ja nostaa esiin erinomaisia ja rohkeasti uudenlaista näkökulmaa hyödyntäviä ratkaisuja ja toimintatapoja. Neljättä kertaa järjestettyyn Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailuun osallistui 24 hakemusta yhdeksästä eri virastosta tai liikelaitoksesta. > Lue lisää aiheesta sivulta 12.

Dodo ry:lle Helsingin ympäristöpalkinto n Helsingin kaupungin ympäristöpalkin-

non sai tänä vuonna ympäristöjärjestö Dodo ry. Kaupunki etsi helsinkiläistä yritystä, yhtei­ söä tai henkilöä, joka toiminnassaan yhdistää turvallisen ja terveellisen elintarvikkeen ympäristöystävällisyyteen. Tämän vuoden teemana oli ruoka. Määräaikaan mennessä jätettiin 45 ehdotusta. Rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri perusteli valintaa muun muas­sa sillä, että Dodo ry on ollut Suomessa uranuurtaja­ kaupunkiviljelyn edistämisessä. Helsingin kaupungin ympäristöpalkinto on jaettu vuodesta 2008 alkaen.

kuva Kimmo Brandt

Sosiaalivirastoa ja terveyskeskusta esitetään yhdistettäväksi

Työmatkasetelit haettavissa n Ensi vuoden työmatkasetelien haku

on käynnissä. Työsuhdematkalippuetua haetaan kerralla koko kalenterivuodeksi, ja se annetaan työmatkaseteleinä, yksi 10 euron arvoinen seteli työssäolokuukautta kohden. Kaikki kaupungin työntekijät voivat käyttää työmatkaseteleitä matkustaessaan julkisilla liikennevälineillä kodin ja työpaikan väliä. Työmatkaseteleitä voi käyttää missä tahansa julkisessa liikennevälineessä. HSL:n seteleillä voi ladata matkakortilleen arvoa tai aikaa, Matkahuollon ja VR:n seteleillä voi ladata aikaa. Työmatkasetelit toimitetaan hakijoille joulukuun lopulla.

Lisätietoja työsuhdematkalippuedusta Helmestä > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Työsuhdematkalippuetu tai Talpan asiakaspalvelusta ma–pe klo 9–11 ja klo 13–15, puh. 310 64676 tai matkaseteli@hel.fi.

Lääkärit kehittämässä Taitoniverkkosovellusta n Terveyskeskuksen lääkärit ovat mu-

kana kehittämässä verkkosovellusta, jolla lääkäri voi kuvata ja seurata omaa ammatillista kehittymistään. Sovellus kulkee nimellä Taitoni. Sen toteuttaa Pro Medico, joka on lääkärijärjestöjen, Finska Läkaresällskapet, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Lääkäriliitto, yhdessä perustama yhdistys. Terveyskeskuksen lääkärit pilotoivat verkkosovellusta kuuden kuukauden ajan. Osallistumalla kokeiluun terveyskeskus tukee osaltaan lääkärien ammatillista kehittymistä.

Sähköinen terveyskortti on vuoden laatuinnovaatio n Terveyskeskuksen sähköinen terveyskortti voitti Laatukeskuksen vuoden laa-

tuinnovaatiokilpailun sarjassa Julkinen sektori ja yleishyödylliset yksiköt. Palkinnon ojensi Tasavallan presidentti Tarja Halonen. Viisi tuhatta satunnaisesti valittua 45–49-vuotiasta itähelsinkiläistä sai viime kesänä kutsun lähteä kokeilemaan maksutta netissä sähköistä terveyskorttia. Kokeilu koostui sähköisestä terveystarkastuksesta ja henkilökohtaisesta terveyskyselystä. Järjestelmä arvioi riskiä sairastua sokeritautiin ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Tulosten perusteella asiakas ohjattiin jatkotutkimuksiin tai terveysvalmennukseen.

Ilmastoinfon toiminta jatkuu n Pääkaupunkiseudun yhteinen Ilmastoinfo jatkaa toimintaansa ensi vuoden lop-

puun. Kaupunginjohtajat ovat sopineet, että toiminta jatkuu Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen koordinoimana. Ilmastoinfon toiminnan käynnistämisen mahdollisti työja elinkeinoministeriön ja Sitran rahoittama Kuluttajien energianeuvontahanke. Ilmastoinfon muina rahoittajina ovat toimineet Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut ja HSL Helsingin seudun liikenne. Vuoden 2012 alusta myös Kauniaisten kaupunki rahoittaa toimintaa. Ensi vuoden aikana selvitetään, millä organisaatiomuodolla toiminta voidaan vakinaistaa. Lisätietoja: ilmastoinfo.fi

Helsingin henki | joulukuu 2011

05


teksti Laura Heikkinen kuvat Seppo Saarentola ja Arto Wiikari

Helsinki viettää ensi vuonna pääkaupungiksi tulonsa 200-vuotisjuhlia ja on samalla vuoden 2012 maailman designpääkaupunki. Tavoitteena on parantaa kaupunkilaisten asuinympäristöä ja tehdä kaupungista entistä kiinnostavampi sekä asukkaille että vierailijoille.

Juhlaa 365

päivää S

enaatintorin uuden vuoden avajaisista se alkaa. Uuden vuoden vastaanotto käynnistää juhlavuoden, joka on täynnä tapahtumia, näyttelyjä, muotoilua, kilpailuja, kansainvälisyyttä ja kohtaamisia. Samanaikaisesti kymmenissä hankkeissa kehitetään ja testataan uusia ratkaisuja pysyvästi paremman kaupungin luomiseksi. Helsinki 200 -juhlavuoden tuottaja Hilkka Hytönen talous- ja suunnittelukeskuksen tapahtumayksiköstä istuu Aschan Café Jugendissa hämmästyttävän rauhallisena ja iloisena, vaikka vuosi on jo pitkällä ja odottavien töiden ja kontaktoitavien tahojen lista on vielä melko mittava. Paljon on kuitenkin jo tehty ja sovittu, joten hän katsoo luottavaisin mielin lähestyvää juhlavuotta. – Juhlavuoden tavoitteena on saada kaikki suomalaiset tuntemaan pääkaupunki omakseen. Vuoden aikana kaupungin historiaa ja kehitystä esitellään helposti lähestyttävällä tavalla. Juhlavuoden toivotaan myös lujittavan kaupungin yhteistyötä valtion, yliopistojen, kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa, kertoo Hytönen. Helsinki valittiin yhdessä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kanssa myös vuoden 2012 maailman designpääkaupungiksi. Valinnan osuminen samaan aikaan 200-vuotisjuhlien kanssa on täysin sattumaa, ja niillä onkin erilaiset lähtökohdat ja tavoitteet. Samanaikaisuus tuo kuitenkin monipuolisuutta ja tekee hankkeista toisilleen hyviä yhteistyökumppaneita: osa tapahtumista ja hankkeista sopii luonnolliseksi osaksi molempien ohjelmaa. – Voimme toimia rinnakkain ja yhdistää näkyvyyden mahdollisimman hienon vuoden rakentamiseksi, Hytönen toteaa. Lisää juhlantuntua tuovat yleisurheilun EM-kisat ja jääkiekon MM-kisat. Ensi vuonna Helsingillä on monta vetovoimatekijää eri kohderyhmille myös kansainvälisesti. >>

06

Helsingin henki | joulukuu 2011


Uudet ratkaisut

> Meidän kaupunki, suunnittele! Osallistu! Hanke pyrkii monikulttuuristen yhteisöjen sosiaalisen yhteenkuuluvuu­den löytämiseen ja voimaannuttamiseen tapahtumien ja tutkimuksen avulla sekä Meri-Rastilan kehittämiseen viihtyisäksi yhteisöksi. Hankkeen tuloksia esitellään näyttelyssä projektien päätyttyä. Aika: 1.9.2011– 30.11.2012.

> Metron opastusjärjestelmän uudistaminen Metroasemien opastejärjestelmien kehittäminen matkustajien tarpeita vastaavaksi. HKL arvioi­ ja kehittää järjestelmiä metron uudistuessa ja laajentuessa. Aika: koko vuosi 2012.

> Myllypuron mediakirjasto Tulevaisuuden kirjastotoiminnan kokeilukohde. Mediakirjaston toiminta nivoutuu alueen asukkaiden tarpeisiin tarjoamalla tukea ja välineitä tietoyhteiskunnan kehityksessä mukana pysymiselle. Aika: 2011  > .

> Muotoile itsesi Uudenlaiset kuntoiluvälineet tarjoavat mahdollisuuden heräteliikuntaan liikuntaviraston virallisten liikuntapuistojen ulkopuolella. Pilotti­ kohtee­na on Töölönlahti, jonne välineiden prototyypit asennetaan. Aika: 3.5.2012 alkaen.

> Palvelu- ja tilakonsepti Oulunkylän kirjastossa Kaupunginkirjaston pilotti, jossa tilan ja palvelun

suunnittelulla tavoitellaan asiakasystävällisempää ja tehokkaampaa resurssien käyttöä. Aika: 2011–2012.

> Urban office -kaupunkitoimisto Kaikille avoin, maksuton työ- ja neuvottelutila Lasipalatsin Kohtaamispaikalla. Tilasta voi varata työpöydän tai kokoustilaa. Se on kaupunkilaisten työhuone, jossa lyhytaikaista työtilaa tarvitsevat voivat työskennellä. Aika: 2010–2012.

> Wellbeing 365 Hyvinvointia muotoillaan 12 hankkeessa, jotka toteutetaan Aalto-yliopiston ja Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kaupunkien monikulttuurisissa ryhmissä. Aika: syyskuusta 2011 alkaen.

Helsingin henki | joulukuu 2011

07


Ohjelma rakentuu pitkin vuotta

Helsinki 200 -juhlavuoden suunnittelutyö aloitettiin jo vuonna 2009, jolloin perustettiin elinkeinojohtaja Eero Holstilan vetämä työryhmä. Holstilan jäätyä eläkkeelle ryhmän vetäjäksi valittiin vs. kulttuurijohtaja Veikko Kunnas. Järjestelyjä koordinoi tapahtumayksikkö, missä Hytönen aloitti juhlavuoden tuottajana viime vuoden lopulla. Hän toteaa olevansa ikään kuin linkkitorni, jonka tehtävänä on saada ihmiset toimimaan yhdessä ja asiat rullaamaan. – Kun aloitin, designpääkaupungin ohjelman suunnittelu oli jo pitkällä. Kaikki halusivat siihen mukaan ja tarjosivat sinne hankkeitaan. Tämä

Virastot tiiviiseen yhteistyöhön

Helsinki pääkaupunkina 200 vuotta -juhlallisuuk­ sia vietetään pitkin vuotta. Tapahtumat, näyttelyt ja tilaisuudet levittyvät paitsi keskustaan myös kaupunginosiin. Päänäyttämönä toimii Unioninkatu. Sitä myöten kulkee lasersäde Sininen viiva, joka yhdistää Kallion kirkon ja Tähtitorninmäen Unioninakseliksi, tapahtumien keskipisteeksi. Helsingin juhlaviikkojen aikana sen kadunkulmista kuvataan tarinoita, jotka jäävät elämään muistoksi juhlavuodesta. Osa tapahtumista on tuttuja, vuosittaisia, kuten Uuden vuoden vastaanotto, Maakuntajuhlat, Helsinki-päivä, Silakkamarkkinat, ylipormestarin itsenäisyyspäivän vastaanotto 4. luokkalaisille ja Tuomaan markkinat. Niille annetaan juhlavuoden ilme. Osa tapahtumista rakennetaan vain juhlavuotta varten. Juhlavuoden päänäyttely Pää ja sydän avautuu huhtikuussa Virka Galleriassa kaupunginmuseon ja tietokeskuksen kaupunginarkiston sekä eri virastojen yhteistyönä. Monissa virastoissa vielä mietitään, miten he voisivat osallistua juhlavuoteen ja kenen kanssa voisi tehdä yhteistyötä yli virastorajojen. Hytönen ehdottaa, että kaikki tuovat ennakkoluulottomasti ideansa heille. – Tiukkoja kriteereitä, miten tapahtuman pitäisi olla ”Helsinki 200”, ei ole. Kaikkia tarvitaan, joten tervetuloa mukaan, Hytönen kannustaa. Tärkeintä on, että juhlavuosi tulisi ihmisiä lähelle ja että jokainen voisi osallistua siihen ja löytää tapahtumista omansa.

Muotoilu osaksi arkea

Samaan aikaan Kansainvälisen designsäätiön tiloissa Aleksanterinkadulla ovi käy, ihmiset tulevat ja menevät, osa kokoustaa, osa istuu tiiviisti päätteen ääressä. Talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelusta syyskuussa hankepäälliköksi siirtynyt Anu Mänttäri esittelee mittavaa hankelistaa ja n Hilkka Hytönen kannustaa virastoja tuomaan ideoita Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -ohjelmistoon. Vielä ehtii mukaan.

08

Helsingin henki | joulukuu 2011

Muotoilu muuttaa kaupunkia

”Tavoitteena on, että hankkeista jää pysyvä vaikutus asukkaiden elinympäristön parantamiseksi.”

hieman hidastutti juhlavuoden suunnittelun alkua, mutta tänä vuonna ohjelman rakentaminen on edennyt vauhdilla, Hytönen kertoo. Ohjelma rakentuu vähitellen ja täydentyy myös ensi vuoden aikana, mikä tuo suunnitteluun joustavuutta. Innostus kasvaa sitä mukaa, mitä lähemmäs vuodenvaihdetta mennään.

> Opastepilotti Kokonaisvaltaisen opastusjärjestelmän kehittäminen kä­ velykeskustan alueella. Opastepilotti käynnistää uuden ja innovatiivisen opastejärjestelmän suunnittelun koko Hel­ singin alueelle. www.hel.fi/hkr

> Pyöräilyprojekti Suunnitellaan ja toteutetaan entistä tehok­kaampia keino­ ja edistää pyöräilyä. Pyöräilyprojekti toteuttaa valtuusto­ strategiaa kaupungin hallintokuntien välisenä yhteistyö­ nä. Pyöräkeskushankkeessa on tarkoitus saada aikaan konkreettinen pyöräkeskusprototyyppi designpääkau­ punkivuoden pyöräilykaudeksi. Aika: koko vuosi 2012. www.hel.fi/hki/ksv/fi/Liikennesuunnittelu/Pyoraily

> Keskuskadun kävelykatu Kävelykatuhanke on esimerkki siitä, miten katukiveyk­sellä voidaan vaikuttaa arjen kokemuksiin. Aika: 1.2.–31.12. www.hel.fi/hkr

> Asukasosallisuus rakennusvirastossa ”Hyvä kasvaa Helsingissä” on rakennusviraston toimin­ taa, joka yhdistää asukkaat, yritykset ja kaupungin toimi­ maan paremman kaupunkiympäristön puolesta. Projek­ tissa lisätään asukkaiden osallisuutta oman lähiympäris­ tönsä viihtyisyyden kehittämiseen. Aika: 2012 Helsingin puistoissa. hyvakasvaa.fi

> Kauneutta kotimatkalla Rakennusvirasto toteuttaa muotokieleltään uuden kau­ sikasvien istutusrakenteen. Tavoitteena on uusi muoto, joka toimii julkisessa tilassa patsaan tai veistoksen tavoin. Kohteita on joka puolella Helsinkiä 30, joista viisi on kes­ kusta-alueella. Aika: 10.6.–30.9. www.hel.fi/hkr

> Tukkutori Kaikille avoin ruoan ja designin kohtaamispaikka, jonne myös kaupunkilaiset voivat ehdottaa tapahtumia. Far­ mers Market -tyyliset torit, pop up -ravintolat ja design­ tapahtumat keräävät yhteen ruoasta ja kaupunkikulttuu­ rista kiinnostuneet. Aika: syys–joulukuu 2012. www.heltu.fi


Tapahtumien vuosi

> Annantalon lasten kirjakahvila näyttelyineen ja tapahtumineen 23.1.–31.12. www.annantalo.fi

> Designpääkaupunkiviikonloppu kutsuu mukaan tapahtumiin 3.–5.2. www.wdchelsinki2012.fi

> Juhlakonsertti 1812–2012 Helsingin kaupunginorkesteri 12.4. www.hel.fi/filharmonia

> Design goes mattolaiturit Kaupunkifestivaali kulttuuriperintöä vaalien 30.4.–31.12.

> Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -luentosarja, työväenopisto, kevät 2012

> Helsinki-päivä 12.6.

Kaupunki parantaa palvelujaan

ja Helsinki viikko 2.–17.6.

> Katugalleria UNIONI Helsingin Energian Unioninkadun sähkö­ kaapeista tulee taidegalleria 1.6.–31.12.

> Unioninkadun panoraamat Kadunkulmien tarinat, Helsingin juhlaviikot 17.8.–2.9.

Design Helsinki-elokuvissa kaupunginmuseo, Sofiankatu 4, 15.2.–13.1. www.helsinginkaupunginmuseo.fi

> Lelun lumo Leikin ja taiteen suhdetta luotsaava suurnäyttely 24.2.–20.5. www.taidemuseo.fi

> Helsinki Photography Festival Kaupunginmuseo, Hakasalmen huvila/Sederholmin talo 1.3.–22.4. www.helsinginkaupunginmuseo.fi

> Pää ja sydän – Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina Virka Galleria 4.4.–17.6. www.virka.fi

> Made in Helsinki 1700–2012 Kaupunginmuseon päänäyttely, Hakasalmen huvila, 12.6.–31.8.2013 www.helsinginkaupunginmuseo.fi

> Laiturin näyttelyt ja ohjelmakokonaisuus teemalla Avoin kaupunki – paremman elämän edellytyksiä kansalaisille koko vuoden. laituri.hel.fi

Näyttelyyn!

> Enemmän Funkista Reino!

kertoo designpääkaupunkivuoden hankkeiden lähtökohtia ja valintaperusteita. WDC-hankehakuun tuli kaupungilta 130 hakemusta, joista valittiin mukaan 60. Kaikkiaan hakemuksia tuli noin 1 400, joista ohjelmaan valittiin noin 250. Puolet niistä on erilaisia pitkäkestoisia kehittämishankkeita, ja noin kolmannes kaupunkilaisille ja matkailijoille suunnattuja tapahtumia. Näistä näyttelyitä on noin sata. Mänttäri kertoo, että ohjelmaan valitut hankkeet tekevät muotoilun roolin tavalla tai toisella näkyväksi ja sopivat kokonaisuuteen. – Minun tehtäväni on pohtia, miten kaupunki voisi hyödyntää muotoilua asukkaiden elinympäristön parantamisessa. Valitut hankkeet onnistuvat tässä, Mänttäri kertoo. Myös kaupunkilaiset saivat osallistua ideointiin kahden ideapäivän aikana ja kertoa, mitä he kaupungiltaan haluavat. Mahdollisuudet kansalaisvaikuttamiseen jatkuvat vuoden aikana ainakin joissain ideakilpailuissa. WDC Helsinki 2012 tekee tiivistä yhteistyötä yliopistojen, valtion, ministeriöiden ja 21 yrityskumppanin kanssa. Vuoden teemat ovat avoin kaupunki, uuden kasvun juuret ja globaali vastuu. Teemat liittyvät luonnollisesti kaupunkien­ päivittäiseen toimintaan, kuten terveyteen, ympäristöön, liikenteeseen, kaupunki- ja ruokakulttuuriin, informaatioteknologiaan, koulutukseen, lapsiin, nuoriin ja vanhuksiin sekä palvelujen parantamiseen ja kehittämiseen muotoilun avulla. Mänttäri ottaa esimerkeiksi metron opastusjärjestelmän uusimisen, kaupunkisuunnitteluviraston pyöräilyprojektin pyöräilyn edistämiseksi ja kirjastojen pilotit asiakaspalvelun parantamiseksi. Työn alla on paljon muitakin kaupunkisuunnitteluhankkeita, joihin on nyt vahvemmin liitetty muotoilunäkökulma. – Palvelumuotoilu on yksi hyvin kiinnostava osa-alue. Muotoilun menetelmistä löytyy todellisia mahdollisuuksia palvelujen parantamiseen. Aivan kuten tuotemuotoilusta myös palvelusta voidaan tehdä prototyyppejä ja testata, miltä sitä tuntuu käyttää. Yksi julkisiin palveluihin uusia ratkaisuja hakeva WDC-hanke on sosiaaliviraston vanhuspalveluiden Lauttasaaren asiakaskeskeisen palveluverkkomallin kehittäminen. – Hankkeessa kehitetään uudenlaista palveluohjauksen mallia ja henkilökohtaisen budjetoinnin rahoitus- ja toimintamallia sekä luodaan näitä malleja tukeva toimijoiden verkosto. Hankkeen kohdejoukkona ovat lauttasaarelaiset 65+ omaishoitoperheet sekä kotihoidon tukipalvelu- ja tilapäisasiakkaat, joita on yhteensä noin 100 ta­ loutta. Hankkeessa hyödynnetään

runsaasti palvelumuotoilun menetelmiä asiakasnäkökulman vahvistamiseksi, kertoo Lauttasaari-hankkeen projektipäällikkö Susanna Hyvärinen.

Mitä juhlavuodesta jää?

Ensi vuoden juhlallisuudet eivät jää varmasti keneltäkään huomaamatta. Mutta mitä tämä kaikki maksaa, kuka kuluista vastaa ja mitä tällä rahalla saa? Designpääkaupunkivuoden projektibudjetti on 16 miljoonaa euroa vuosille 2010–2013, mistä Helsingin osuus on kolme miljoonaa. Hankkeiden omarahoitus on arviolta yli 50 miljoonaa. Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuoden budjetti on 850 000 euroa, mutta se kattaa vain pienen osan tapahtumista ja antaa mahdollisuuden tarjota mukaan tuleville kansalaisjärjestöille pienen tuotantotuen. Virastot vastaavat omista tapahtumistaan, ja kaupungin tapahtumayksiköllä on budjetti itse tuottamiensa tapahtumien järjestämiseen. Lisäksi tulevat yhteistyökumppaneiden ja sponsoreiden tuet. Juhlavuoden kertaluontoisista tapahtumista jää ainakin muistijälki, ja toivottavasti kehittyvä kaupunki houkuttelee vieraita tulevinakin vuosina. Tavoitteena myös on, että monista hankkeista jää pysyvä vaikutus elinympäristöömme. Nähtäväksi jää, miten paljon parempi paikka kaupungistamme on tullut, kun juhlavuosi päättyy ja Unioninakselin Sinisen viivan lasersäde viimein sammuu. • > Lisätietoja: www.wdchelsinki2012.fi www.helsinki200.fi

n Anu Mänttäri kertoo, että designpääkaupunki on enemmän kuin tapahtumavuosi tai festivaali. Sillä halutaan tehdä muotoilun rooli paremmmin näkyväksi kaupungissa.

Helsingin henki | joulukuu 2011

09


duunissa

teksti Ilpo Salonen kuvat Arto Wiikari

Uusia tuulia mielialan hoidossa Avohoidosta on tullut arkipuheessa miltei heitteillejättöä tarkoittava sana. Parhaimmillaan se voi kuitenkin olla yksilöllistä hoitoa, jossa potilas saa avun vaikka kotiin, jos tilanne niin vaatii. Terveyskeskuksen mielialahäiriökeskuksessa kehitetään uudenlaista avohoidon mallia.

10

Helsingin henki | joulukuu 2011

A

vohoidossa olevalle mielenterveyspotilaalle on pelottava tilanne, jos masennus painaa päälle, viikonloppu on juuri alkanut ja psykiatrian poliklinikalle pääsee vasta maanantaina virka-aikaan. Tällaisiin tilanteisiin mielialahäiriökeskus tarjoaa apua. – Jos psykiatrisella potilaalla on kriisi, kuten voimakasta ahdistusta tai itsemurha-ajatuksia, hän voi tulla pariksi päiväksi seurantapaikalle ja jatkaa sitten poliklinikalle, kertoo apulaisylilääkäri Ritva Arajärvi. Seurantapaikat ovat sairaala- ja avohoidon välimuoto. Arajärven mukaan niistä on ollut selvästi apua potilaille. On sekä potilaan että hoitojärjestelmän etu, ettei potilaan tilaa päästetä huononemaan.

Uusia näkökulmia työhön

Laakson sairaalan tiloissa toimivassa mielialahäiriökeskuksessa on lähdetty rohkeasti kokeilemaan myös uudenlaisia työjärjestelyjä. Keskuksessa on viisi lääkäriä, kaksi psykologia, kaksi sosiaalityöntekijää, toiminta- ja fysioterapeutti, osastonhoitaja sekä 22 hoitajaa. Hoitohenkilökunnalla on mahdollisuus työskennellä keskuksen eri työpisteissä kolmen ja kuuden viikon jaksoissa. Kukin tutustuu vuorollaan päivä- ja vuodeosaston sekä kotipsykiatrian toimintaan. – Kokeilu on vasta alkamassa, mutta ensivaikutelmat ovat hyviä. Työhön saa uusia, kiinnostavia näkökulmia, kun sitä voi tehdä eri työpisteissä, osastonhoitaja Esa Kokko sanoo.


Kolmesta keskuksesta tuli yksi

n  Apulaisylilääkäri Ritva Arajärvi esittelee mielialahäirökeskuksen erilaisia osastoja. Avo-osastolla on vuodepaikka myös äidille ja vauvalle.

> Helsingin mielialahäiriökeskus perustettiin runsaat kaksi vuotta sitten. Siihen yhdistettiin toiminnot Laakson sairaalan avo-osastolta 20, Malmin avo-osastolta P1 ja Laakson päiväsairaalasta. Keskus kuuluu psykiatriseen avohoitoon ja palvelee koko kaupunkia. > Avo-osaston vuodepaikkoja on 15, joista yksi on tarkoitettu äideille ja vauvoille. Lisäksi osastolla on kaksi seurantapaikkaa avohoidon käyttöön. > Päiväosastolla on 16 akuuttipaikkaa. Keskuksessa on myös kotipsykiatrista hoitoa etenkin lapsiperheiden vanhemmille. Hoitajakaksikko voi käydä akuuttipotilaan luona 1–5 kertaa kolmen viikon aikana. > Potilaat tulevat psykiatrin lähetteellä psykiatrian poliklinikoilta sekä Auroran sairaalan päivystyksestä, terveysasemilta, opiskelijaterveydenhuollosta ja yksityislääkäreiltä.

n Ritva Arajärvi ja Esa Kokko kertovat, että potilaille on tarjolla paljon erilaisia ryhmähoitoja ja toimintaterapiaa, kuten runo- ja musiikkiryhmiä ja luontokävelyä.

> Lisätietoa: www.hel.fi > Palvelut > Terveyspalvelut >  Mielenterveyspalvelut > Sairaalapalvelut > Auroran sairaala

Vuorolistojen yhteensovittaminen on ollut osin työlästä, mutta Kokon mielestä se on onnistunut kohtalaisen hyvin. – Työntekijät ovat olleet huolissaan esimerkiksi vuorolisien menetyksestä, koska ajoittain ilta- ja yötyötä on aiempaa vähemmän. Olemme rakentaneet nyt listat siten, että kuuden viikon jaksossa viikonloppu- ja muita lisiä kertyy sama määrä kuin ennenkin. Ensi huhtikuussa uudistuksesta tehdään yhteenveto. Siihen kerätään henkilöstön kokemukset, joiden perusteella toiminnan sujuvuutta arvioidaan. – Jatkossa arvioita tehdään vuosittain, mutta kommentteja ja parannusehdotuksia otetaan vastaan myös koko ajan, Kokko mainitsee.

Räätälöityä apua

Mielialahäiriökeskus pyrkii tarjoamaan potilaalle juuri sellaista apua kuin tämä eri tilanteissa ja sairauden ja toipumisen vaiheissa tarvitsee. Potilaan liikkuminen

sairaala- ja avohoidon välillä halutaan pitää joustavana. – Tavoite on aina kohti avohoitoa ja kotona pärjäämistä. Kun potilaan vointi paranee, koetetaan aina tarjota kevyempää hoitovaihtoehtoa ja välttää laitostamista. Potilaan toipumista tukee, kun hänelle antaa sopivasti vastuuta, Arajärvi tarkentaa. Akuuttitapausten hoitoajat ovat päiväsairaalassa ja vuodeosastolla keskimäärin 18 päivää eli muutaman päivän lyhyemmät kuin vastaavissa sairaaloissa muualla. Joskus tosin potilaan hoito voi vaatia pitkiäkin sairaalajaksoja, ja tilanne arvioidaan aina yksilöllisesti. Lähes kaikkien potilaiden omaisiakin tavataan. Potilasta ja omaisia usein huolettaa, siirretäänkö potilas avohoitoon liian pian. Arajärvi korostaa, että avohoidossa voi jatkaa siitä, mihin sairaalassa on päästy. – Meidän tavoitteemme on auttaa potilas pahimman yli ja auttaa häntä siir-

”Olemme lähteneet kokeilemaan rohkeasti uusia työjärjestelyjä. Ensivaikutelmat ovat hyviä.” tymään normaalielämään. Tällaisesta toimintamallista on paljon hyviä kokemuksia. Ja jos tilanne vaatii, toki sairaalahoitoon pääsee taas uudelleen, Arajärvi mainitsee.

Hoitoryhmä tuo jatkuvuutta

Hoidon jatkuvuus on keskuksen päätavoitteita. Aiemman yksilökeskeisen omahoitajajärjestelmän tilalle ollaan tuomassa hoitoryhmää.

– Siihen kuuluu hoitava lääkäri, kaksi hoitajaa ja tarpeen vaatiessa erityistyöntekijä. He tapaavat potilasta säännöllisesti sekä suunnittelevat ja toteuttavat hoitoa yhteistyössä tämän kanssa. Hoitosuunnitelman teko aloitetaan ensitapaamisessa, ja sitä tarkennetaan suunnilleen viikoittain, Esa Kokko kertoo. Hoitoryhmän avulla vältetään tilanteet, jossa potilaan hoitajat ja lääkäri­ vaihtuvat tiuhaan, jolloin hän tuntisi aloittavansa hoidon joka kerta alusta uudelleen. Kun potilas siirtyy esimerkiksi vuodeosastolta päiväosastolle tai koti­ psykiatriaan, hoitoryhmä pyritään pitämään koko ajan samana. Potilaille on tarjolla myös fysio- ja toimintaterapiaa, opastusta ahdistuksen ja arjen hallintaan sekä paljon erilaisia ryhmähoitoja. – On liikunnallisia ja rentoutusryhmiä, runo-, musiikki- ja keskusteluryhmiä. Meillä on myös kirkasvaloryhmä, luontokävelyä ja maalausta. Esimerkiksi kuvien kautta voi olla helpompi lähestyä tunteitaan kuin keskustelun avulla, Kokko pohtii. Mielialahäiriökeskus rakentaa yhteistyötä alan eri toimijoiden, kuten Mielenterveyden keskusliiton kanssa. Entisiä potilaita on kouluttautunut liiton kursseilla vertaistukiohjaajiksi, ja ensimmäiset vertaistukiryhmät ovat alkaneet kokoontua Mielialahäiriökeskuksen tiloissa. – Potilaille vertaistuki- ja muut ryhmät ovat osoittautuneet tärkeiksi. Niitä odotetaan, sillä ne ovat aivan olennainen osa tämän päivän psykiatrista hoitoa. Muualla maailmassa sellaisia on ollut jo pitkään, ja kokemukset ovat pelkästään rohkaisevia, Kokko kertoo. •

Helsingin henki | joulukuu 2011

11


talous teksti Stiina Honkamaa kuvat Seppo Saarentola

J

ulkisena hankintana järjestetyn toteutuskilpailun tarkoituksena oli löytää yksityisistä ja julkisista osista muodostuvalle Kalasataman keskukselle taloudellisesti, toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti paras ratkaisu. Se on talous- ja suunnittelukeskuksen, kiinteistöviraston, kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusviraston, terveyskeskuksen, sosiaaliviraston ja HKL:n yhteishanke. Hankintamenettelynä käytettiin kilpailullista neuvottelumenettelyä. Neuvottelut oli jaettu kuuteen eri aihepiiriä käsittelevään ja näitä koordinoivaan ryhmään, joissa oli jäseniä eri virastoista. Kukin neuvotteluryhmä neuvotteli loppusuoralle päässeiden kolmen ehdokkaan kanssa Kalasataman suunnitteluratkaisusta. Lisäksi hankkeella oli kaupungin sisäinen koordinaatioryhmä. – Tavoitteena oli, että asioita voitiin katsoa laajemmin, ja saimmekin aikaan kokonaisuudeltaan parhaan ratkaisun.

Hankkeessa oli mukana monia eri osapuolia, mutta yhteistyö toimi todella hyvin. Osapuolet sitoutettiin alusta lähtien kunnolla, ja ryhmille annettiin oma vastuu ja vapaus, projektijohtaja Hannu Asikainen talous- ja suunnittelukeskuksesta kertoo. Eri organisaatioiden välinen työskentely koko hankeen ajan oli erittäin tiivistä. Kaikki neuvotteluihin osallistuneet olivat hyvin motivoituneita ja kokivat neuvotteluihin osallistumisen mielekkääksi, vaikka hanke toteutettiin varsinaisten omien työtehtävien lisäksi. – Kun antaa vastuuta, niin vastuunkantajia löytyy. Sovitut työt tehtiin, vaikka ne lankesivat omien tehtävien lisäksi. Välillä ryhmäläisissä oli havaittavissa jopa suoranaista innokkuutta, Asikainen vahvistaa.

Tehokas ajankäytön suunnittelu a ja o

Yhteistyö ja roolijako yhteishankkeessa

”Kaikki neuvotteluihin osallistuneet olivat hyvin motivoituneita ja kokivat osallistumisen mielekkääksi.” suunniteltiin tarkkaan. Asikainen teki tarkan neuvotteluaikataulun jokaiselle kuudelle ryhmälle ja ulkopuolisille neuvottelukumppaneille. Samanaikaisesti toteutetuilla neuvotteluilla voitiin lyhentää koko neuvotteluprosessia. Tällöin voitiin myös minimoida kaupungin ja neuvottelukumppanien osalta hankkeeseen kuluva ajankäyttö. – Alustavasti aikataulun deadline oli lokakuun loppu, mihin otimme kuukauden lisäaikaa, Asikainen valottaa. Hankkeessa oli mukana myös kaupungin sisäinen koordinointiryhmä, jos-

Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -palkinnon sai tänä vuonna eri virastojen ja muiden yhteistyötahojen hanke Kalasataman keskuksen toteutuskilpailu kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Erikoista hankkeessa oli etenkin sen sujuva ja motivoiva prosessi.

Hankemenettelyä sutjakkaasti 5

sa käsiteltiin kunkin ryhmän neuvotteluiden etenemistä ja ratkaistiin ongelmallisiksi osoittautuneita asioita, jolloin neuvotteluissa päästiin paremmin etenemään. – Joka ryhmässä oli erityinen vastuuhenkilö, joka kuului koordinointiryhmään. Se kokoontui kerran kuussa, ja siellä käytiin läpi eri ryhmien vaiheita ja sovittiin mihin pitäisi panostaa enemmän, Asikainen kertoo. – Näin suuren yhteishankkeen ohjaus ja raportointi sisältävät aina omat haasteensa. Tästä selvittiin kuitenkin kunnialla – varsinaisia ongelmia ei tullut. Ennen neuvotteluja järjestettiin yhteinen tilaisuus, jossa muun muassa selvitettiin perusteellisesti, mitä pitää muistaa ja huomioida hankkeen aikana. Liikesalaisuudet pysyivät omana tietona. Miksi kyseinen hanke sitten sai innovointipalkinnon? Palkintoraati totesi, että valitussa kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä korostuu toimintatapojen ja prosessien tehokkuus. Malli myös mahdollisti myös kummankin osapuolen intressien huomioimisen. – Myös riskejä voitiin arvioida ennakkoon, jolloin ne voitiin ottaa sopimuksessa paremmin huomioon ja myös ennaltaehkäistä niitä. Tämä lisäsi merkittävästi sekä tarjousten laatua että kustannustehokkuutta, Asikainen kertoo. Mitä voittaja sitten saa? – Jaa-a, en tiedä. Mainetta ehkä, Asikainen naurahtaa. •

11

9

7

15

6

3 10 1

12

2

4

Helsingin henki | joulukuu 2011

8

14

12 13


työelämä

Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailu

pailullisella neuvottelumenettelyllä täytti useita kilpailulle asetettuja kriteereitä. > Kalasataman keskuksen hankintamenettelyn yhteydessä toteutetussa kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä korostui toimintatapojen ja prosessien tehokkuus. Hankkeen läpiviemiseksi kehitetty neuvotteluprosessi ja organisaatiorakenne, jossa kuusi ryhmää neuvotteli yhtä aikaa, mahdollistivat neuvotteluiden tehokkaan eteenpäinviemisen ja onnistumisen. Työskentelymalli edisti prosessien ja toimintatapojen tehokuutta hallintokuntarajat ylittäen. Hankkeessa korostui kaupungin kokonaisetu. > Valittu kilpailutusmuoto mahdollisti myös kaupungin tavoitteellisen ohjauksen ja myös toteuttajaehdokkaat saivat neuvotteluista hyötyä. > Kehitettyä neuvottelumallia voi hyödyntää muissa vastaavissa isoissa hankkeissa Helsingin kaupungilla tai muualla Suomessa.

> Neljättä kertaa järjestettyyn Kaupunginjohtajan vuoden saavutus -kilpailuun osallistui 24 hakemusta yhdeksästä eri virastosta tai liikelaitoksesta. Hakemusten aihealueet vaihtelivat ter­ veydenhuollon prosesseista asumisen ja kaupunkirakenteen kehittämiseen. > Innovaatiokilpailulla halutaan kannustaa henkilöstöä tarkastelemaan työympäristöään ja toimintatapojaan uusista näkökulmista. Kilpailun kautta on tarkoitus nostaa esiin erinomaisia ja rohkeasti uudenlaista näkökulmaa hyödyntäviä ratkaisuja ja toimintatapoja. > Palkitsemisen kriteereinä tänä vuonna olivat tuottavuuden selkeä paraneminen, toimintatapojen tai prosessien tehokkuuden paraneminen, yli organisaatiorajojen menevien prosessien kehittäminen, palvelutuotannon laadun Kalasataman keskus valmistuu metroaseman ympärille vuoteen 2021 mennessä. Keskuksen toteuttaa SRV, huomattava paraneminen, merkitjoka rakentaa kaupallisen keskuksen ja siihen liittyvät tävät taloudelliset kustannussääskuusi asuintornia, hotellitornin ja toimistotornin. SRV ratöt, merkittävä yhteiskunnallinen kentaa keskukseen myös kaupungin omistukseen tulevia vaikuttavuus, henkilökunnan työjulkisia tiloja ja kunnallistekniikkaan kuuluvia rakenteihyvinvoinnin koheneminen, luonta. Kaupunki vuokraa keskuksesta sosiaali- ja terveysnonvarojen säästö ja energiatehokaseman tilat. Keskuksesta muodostuu Kalasataman kuus. Palkittavan innovaation tuli asuin- ja työpaikka-alueen sydän, jonka rakentatäyttää vähintään yksi kriteereistä. misessa tehdään julkisen ja yksityisen sekto> Tänä vuonna palkittu innovaatio Kalarin saumatonta yhteistyötä. sataman keskuksen toteutuskilpailu kil-

Kalasataman keskus

17

19

Onnea!

16

18

20

Voittoisassa työryhmässä olivat mukana 1 Johanna Iivonen 2 Ulla Kuitunen 3 Ville Alajoki 4 Pirkko Suppanen 5 Juha Lahti 6 Pirjo Sipiläinen 7 Petri Hoppula 8 Teuvo Vainikainen 9 Pekka Holopainen 10 Juhani Linnosmaa 11 Hannu Asikainen 12 Juha Saarikoski 13 Seppo Janhunen 14 Kari Nauska 15 Pasi Lehtiö 16 Erja Erra 17 Tuomas Hakala 18 Anni Bäckman 19 Hanna Ikonen 20 Osmo Korhonen Kuvasta puuttuu Jaakko Stauffer.

Osastopäällikkö Marju Pohjaniemi henkilöstökeskuksesta kannustaa ammatilliseen kehittymiseen.

Mitä aiot tehdä viiden vuoden kuluttua? Tulos- ja kehityskeskusteluun kuuluu keskustelu siitä,

millaisia ammatillisen kehittymisen toiveita ja suunnitelmia työntekijällä on. Kehittymistavoitteet ja niitä tukevat toimenpiteet kirjataan keskustelun yhteydessä henkilökohtaiseksi kehittymissuunnitelmaksi. Tulos- ja kehityskeskustelussa puhutaan yleensä tulevan vuoden tehtävistä ja suunnitelmista. Ammatilliset kehittymistavoitteet vaativat usein pidemmän aikatarkastelun. Siksi henkilökohtainen kehittymissuunnitelma tehdään noin viideksi vuodeksi. Kehittymistavoitteiden lisäksi mietitään käytettävissä olevat keinot ja sovitaan seuranta- ja arviointitavoista. Läheskään kaikki eivät suunnittele esimiesuraa tai tavoittele johtajan paikkoja. Sen sijaan omassa ammatissa kehittyminen on varmaan jokaisen tavoite. Ammatillisesta kehittymisestä on kyse, kun opimme entistä paremmiksi ammattilaisiksi tai voimme laajentaa osaamisaluettamme. Jokaisella on siis ura! Ammatillista kehittymistä tapahtuu koko ajan jokapäi-

väisessä työnteossa. On kuitenkin hyödyllistä pysähtyä vähintään kerran vuodessa kunnolla miettimään, missä mennään. Tulos- ja kehityskeskustelu on tähän luonteva paikka. Silloin mietitään, miten ammatillisia tavoitteita voitaisiin tukea nykyisessä työssä. Sisältyykö nykyisiin tehtäviin riittävästi uuden oppimista vai olisivatko uudet tehtävät mahdollisia? Olisiko yhteistyöstä työtovereiden tai yhteistyökumppanien kanssa olla apua? Onko mahdollista opiskella haluttuja asioita ja voiko työnantaja jotenkin tukea opiskelua? On tärkeää miettiä sitäkin, miten työntekijän omat tavoitteet kohtaavat työyksikön tarpeet. Ennakoivan suunnittelun avulla työyhteisö on useimmiten tietoinen paitsi tämän päivän tehtävistään myös tulevaisuuden haasteista. Ennakoinnin yhteydessä on myös selvitetty, mitä osaamista yksikössä tulevaisuudessa tarvitaan. Hyvä kehittymissuunnitelma syntyykin silloin, kun työntekijän ja työyksikön tarpeet ja toiveet ovat samansuuntaisia.

Helsingin henki | joulukuu 2011

13


työ & ympäristö teksti Katja Pesonen kuvat Ympäristökeskus

Ympäristökeskus muutti Viikkiin Suomen energiatehokkaimpaan toimistorakennukseen. Vihreiden arvojen rakennuksessa on otettu perusteellisesti huomioon myös työntekijöiden viihtyvyys.

Ympäristökeskuksen

vihreä talo

S

uomen energiatehokkain toimistora­ kennus Viikin ympäristötalo valmis­ tui syyskuussa. Talon energiankulutus on noin kolmasosa normaalista. Tä­ hän päästään säästämällä sekä sähköä että lämpöä seinissä, ikkunoissa, valaistukses­ sa, ilmanvaihdossa ja toimistolaitteissa. Raken­ nus tuottaa itse uusiutuvaa energiaa noin 17 ki­ lowattituntia neliömetriä kohden, mikä on noin viidennes rakennuksen energiankulutuksesta. Näin edistyksellinen toimistorakennus on ympäristökeskuksen hallintopäällikön Jorma Nurron pitkäaikainen haave. – Talon suunnittelussa oli kaksi pääkohtaa. Oli tärkeää, että ympäristökeskuksen arvot hei­ jastuisivat uudesta rakennuksesta. Talon oli ol­ tava myös sekä terveellinen että viihtyisä työn­ tekijöiden kannalta. Edellisissä tiloissa ei il­ manvaihtoa saatu kuntoon edes kunnon perus­ korjauksella, Nurro kertoo. Viikin ympäristötalossa työskentelee 170 ympäristökeskuksen työntekijän lisäksi nelisen­ kymmentä Helsingin yliopiston ympäristötie­ teiden laitoksen työntekijää.

14

Helsingin henki | joulukuu 2011

Ekologisuus motivoi

Ympäristöjohtaja Pekka Kansanen sanoo ym­ päristökeskuksen toimivan esimerkkinä vih­ reän ajattelun siirtämisestä käytäntöön. Lain­ säädännön mukaan uudisrakennukset on tehtä­ vä energiaa säästäen, mutta Kansanen toivoo Viikin ympäristötalon motivoivan niin tilaajia kuin rakentajiakin viemään ekologisuuden uu­ delle tasolle tulevissa toimistotiloissa. – On silti muistettava, että puolet energian­ säästämisestä on kiinni motivoituneista käyttä­ jistä, hän huomauttaa. Viikin ympäristötalossa on pyritty kasvatta­ maan tätä motivaatiota. Kauniiden portaiden toivotaan houkuttelevan kävelemään hissillä matkustamisen sijaan ja pukukoppien, suihku­ jen ja saunan kannustavan taittamaan työmat­ kat pyöräillen.

Viikin ympäristötalo > Toimitalo on ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston käytössä. Viisikerroksinen rakennus kattaa 6 500 neliömetrin pintaalan. Talon arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arkkitehtitoimisto Ab Case Consult Ltd. > Talon rakennuskustannukset olivat 17,5 miljoonaa euroa. > Rakennuksen energiatehokkuustavoite on 70 kilowattituntia neliömetriä kohden vuodessa, mikä alittaa parhaan A-energiatehokkuusluokan vaatimukset. > Oma energiantuotto on noin 17 kilowattituntia neliömetrille muun muassa aurinkopaneelien, vapaajäähdytyksen ja luonnonvalon maksimoinnin keinoin sekä ikkunoiden ja seinien tehokkaalla eristyksellä. > Rakennuksen tekniikka on automatisoitu siten, että se minimoi energiankulutuksen iltaisin viimeisen työntekijän poistuttua. Lämmön talteenotto on osastokohtaista, minkä ansiosta sitä voi säätää tarpeen mukaan. > Energiakustannuksissa tulee säästöä vuosittain noin 40 000 euroa.


työkalut koonnut laura Heikkinen n Huoneiden väliin on rakennettu valopihoja, joiden kautta luonnonvalo pääsee tulvimaan huoneisiin ja yleisiin tiloihin.

Oma Helmi on tulossa. Se tarjoaa uusia, helposti käytettäviä työkaluja. Talous- ja suunnittelukeskuksen projektipäällikkö Liisa Huovinen ja suunnittelija Päivi El Mahboul vastaavat kysymyksiin.

Henkilökohtainen helmi Mitä ovat Helmen uudet ominaisuudet?

n Ulkoseinien aurinkopaneelit ovat lähes huomaamattomat. Niiden avulla kasvatetaan omaa energiantuottoa.

n Rakennuksessa on käytetty paljon puuta, kierrätysmateriaaleja ja erilaisia pintoja, jotka elävöittävät muuten hillittyä sisustusta.

Alussa Omassa Helmessä on tarjolla muun muas­ sa herätteitä. Ne ovat Helmestä käyttäjälle ny­ kyisin sähköpostissa tulevia tietoja tehtävistä, perustetuista työtiloista ja käyttäjän itselleen ti­ laamia ilmoituksia. Käyttäjä voi seurata uusia Helmen uutisia oman kiinnostuksensa mukaan ja tilata halua­ mansa viraston uutiset ja kaupunkitason Hel­ men henkilöstöuutiset näytettäväksi Omassa Helmessä seitsemän päivän ajan. Itse valitsemi­ aan RSS-syötteitä voi seurata joko Helmestä tai muista lähteistä, tallentaa itselleen linkkejä sekä Helmeen että muille sivustoille. Hakuja voi käyt­ tää myöhemmin uudelleen. Kenelle ja mihin käyttöön uudet ominaisuudet on tarkoitettu?

Oma Helmi on nimensä mukaisesti palvelu, jossa käyttäjä voi itse valita omaan käyttöön­ sä ­tarpeellisia linkkejä, uutisia, sisältöhakuja ja muuta sisältöä. Palvelu on hyödyllinen niille, jotka käyttävät Helmeä ja sen työtiloja säännöl­ lisesti. Ensi­vaiheessa Helmen herätteet ja ilmoi­ tukset saa helposti sähköpostin sijasta Omaan Helmeen. Tulevaisuudessa myös eri järjestelmien herätteitä voidaan tuottaa sähköpostin sijasta Omaan Helmeen.

työtiloja säännöllisesti käyttäville henkilöille. Ai­ kataulusta ja etenemisestä tiedotetaan Helmen uutisissa. Virastot tiedottavat itse omista aika­ tauluistaan. Onko tarjolla koulutusta vai miten uusia käyttötapoja opitaan?

Oma Helmi suunnitellaan sellaiseksi, että käyt­ täjiä ei tarvitse kouluttaa. Siihen tehdään opas­ materiaali ja videoituja ohjeita. Lisäksi virastois­ sa voidaan järjestää tietoiskuja asiasta. Mitä muuta on tulossa? Kehittyykö Helmi jatkuvasti?

Helmi on laaja palvelu, johon tehdään jatkuvaa kehitystä. Pyrimme parantamaan sekä nykyisiä palveluita että kehittämään uusia, tarkoituksen­ mukaisia palveluja. Parhaillaan tutkitaan tapaa, jolla erilaisten työkalujen lisääminen käyttäjän Omaan Helmeen olisi mahdollisimman helppoa erityisen työkalukatalogin avulla. Ensi vuoden aikana kehitetään muun muassa hakutoiminnal­ lisuutta. • > Lisätietoa: Helmen uutisissa sekä liisa.huovinen@hel.fi ja paivi.elmahboul@hel.fi

Miten kehitystyö sujui?

Talo kuin kaupunki

Ympäristökeskuksen ulkoseinissä olevat aurinkopaneelit ovat lähes huomaamattomat. Suurista ikkunoista ja huo­ neiden väleihin rakennetuista valopihoista luonnonvalo pääsee tulvimaan kahvihuoneeseen ja toimistotiloihin. Rakennuksen arkkitehtisuunnittelusta pääosin vastan­ nut Kimmo Kuismanen toteaakin, ettei energiatehok­ kuus tarkoita steriiliä tai ankeaa ulkomuotoa. – Lähtökohtana suunnittelussa oli, että rakennus muis­ tuttaisi pikku kaupunkia. Tämä tehtiin käytävien ja sivu­ katujen avulla. Olemme käyttäneet puuta, kierrätysmate­ riaaleja ja pintoja, joita on miellyttävä kosketella. Väriva­ linnat ovat hillittyjä, joten silmä ei helposti kyllästy niihin, Kuismanen kertoo. Viikin ympäristötalo on lisäksi esteetön rakennus. Kul­ ku pyörätuolilla on vaivatonta, pehmeät ja itse säädettävät valot toimivat apuna näkörajoitteisille, ja kuulorajoitteisia helpottaa tarkkaan mietitty akustiikka. • > Lisätietoja: ympäristösuunnittelija Petteri Huuska, petteri.huuska@hel.fi

Omaa Helmeä on suunniteltu use­ ampaan otteeseen virastoista koot­ tujen asiantuntijaryhmien kanssa. Toteutus odotti alustan päivitys­ tä eli siirtymistä Sharepoint2010järjestelmään. Toteutus tehdään mahdollisimman pitkälle Share­ point-järjestelmän tarjoamilla työ­ kaluilla, eikä räätälöitynä palvelu­ na, jonka ylläpitäminen ja jatkoke­ hittäminen olisi kallista ja työlästä. Miten tätä pilotoidaan?

Oma Helmi pilotoidaan virasto­ jen Helmi-pääkäyttäjistä koostuval­ la ryhmällä. Pilotin aikana halutaan varmistaa virheettömyys, suoritus­ kykyisyys ja helppokäyttöisyys. Toi­ sessa vaiheessa mukaan tulevat viras­ tojen tutorit ja muut käyttöönotos­ sa mukana olevat virastojen henkilöt. Milloin uudet ominaisuudet otetaan kokonaan käyttöön?

Virastot voivat itse suunnitella, miten käyttöön­ otto porrastetaan. Kaikille työntekijöille Oma Helmi ei tule heti käyttöön, koska alkuvaihees­ sa se on hyödyllinen lähinnä Helmen palveluja ­ja

Tässä näkymä omasta Helmestä. Uutena ominaisuutena ovat muun muassa herätteet, lisäksi näkyvät työtilat, työtehtävät ja pikakontaktit. Toisilla välilehdillä voi seurata uutisia ja muita tilaamiaan palveluja.

Helsingin henki | joulukuu 2011

15


❦ Kaupungin hankintatoimiston monistamossa Katariinankatu 2:ssa töissä Jaakko Viitala, Elsi Hovisilta, Marja-Leena Sundberg, Seija Nykänen ja Ritva Sjöholm. Kuva vuodelta 1963.

koonnut Laura Heikkinen taustatiedot Martti Helminen kuvat helsingin kaupunginmuseo

Oi aikoja, oi

Kaupungin tehtäviin on aina kuulunut paljon viranomaisvelvollisuuksia, hallintoa sekä kunnallisia peruspalveluja, kuten terveyden- ja sairaanhoito, opetus ja sivistys, palotoiminta sekä yleiset ja tekniset työt. Toiminta on vuosien myötä muuttunut, ja samoin on käynyt ammateille. Jotkut ammatit eivät silti katoa. Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuoden kunniaksi kurkistamme vanhoihin aikoihin apuna­ kaupungin kunnallis­kalenteri vuodelta 1911.

16

Helsingin henki | joulukuu 2011

☛ Kaupungin virastot Helsingin kaupungin Maistraatti on kaupungin yhteisen omaisuuden, tulojen, etujen ja oikeuksien ylin silmälläpitäjä. Sen valvonnan alla ovat Ulosottolaitos ja Rakennustarkastajan kanslia. Raastuvanoikeus on kaupungin alioikeus ja sellaisena se on Keisarillisen Turun Hovioikeuden alainen.

❦ Kunnalliskalenterin julkaisijana oli Tilastokonttori, joka aloitti toimintansa 1.1.1911. Alunperin kalenterin toimittaminen oli määrätty Rahatoimikamarin tehtäväksi.

☛ Rahatoimikamari Rahatoimikamari hoitaa kaiken kaupungille kuuluvan omaisuuden yleistä hallintoa. Sen lähimmän valvonnan ja käskyn alaisina ovat Rahatoimikonttori, Liikenne­konttori ja Tilastokonttori sekä osaksi myös Satamakonttori.


❦ Kuvaamataidon tunnilla piirretään väriliiduilla, ja opettaja neuvoo ja ohjaa. Kuva vuodelta 1951. Alla lähettityttö kaupungintalolla vuonna 1965.

☛ Opetustoimi

☛ Terveyden-

ja sivistyslaitokset

ja sairaanhoito

Opetustoimen ja sivistyslaitoksen alla olivat Valmistava poikain ammattikoulu, Tyttöjen ammattikoulu, kansakoulut, Kasvatuslautakunta, kasvatuslaitokset, Sedmigradskyn pienlastenkoulu ja Marian turvakoti sekä kaupunginkirjasto.

Terveydenhoitolautakunnan ylivalvonnan alaisena on kaupungin lääkäri- ja sairaanhoitohenkilökunta, Terveyspoliisi, Terveystoimisto veneeristen tautien vastustamista varten, Terveydellisten tutkimusten laboratoori, teuraslaitoksissa toimitettava lihantarkastus, Humaliston varasairaala ja väliaikaiset sairaalat koleeraparkissa, entisessä kaasulaitoksessa ja Hesperiassa sekä Työja vaivaistalon sairaala ja mielisairaala.

☛ Vaivaishoito Vaivaishoitohallituksen alaisina ovat kaupungin työ- ja vaivaistalo ynnä siihen liittyvät miesten työlaitos ja Oulunkylän lastenkoti.

❦ Tuberkuloositoimiston terveyssisaret ryhmäkuvassa vuonna 1931. Tyylistä ei tingitty töissäkään.

ammatteja... ❦

Virastopäällikkö Forsberg ja muuta kaupungin tilastotoimiston henkilökuntaa vuodelta 1961 Arkadiankatu 22:ssa.

❦ Sokeain kansakoulun V–VII luokan tyttöjen käsityötunti. Opettaja Ilona Laukkanen esittelee oppilaiden arpajaisiin valmistamaa nukkea. Luokka perustettiin vuonna1972. Siihen asti kuulo- ja näkövammaiset lapset kävivät valtion ylläpitämissä erityiskouluissa.

Helsingin henki | joulukuu 2011

17


❦ Puistovahti Pavel Andrejeff Hait hätistää koiraa pois Esplanadin nurmikolta vuonna 1908. Hait työskenteli puistovahtina yli neljännesvuosisadan.

☛ Ammattinimikkeitä v Reistraattori v Kauppahallin päällysmies v Saarnaaja v Alityömestari v Ylempäin kansakoulujen luokanopettajatar v Vaakamestari v Sisätöiden insinööri v Piirustaja v Työväenasuntojen tarkastaja v Satamakonstaapeli v Geodeetti v Kaasumestari

v Vanhempi konttorikirjoittaja v Ylimääräinen apulainen v Ylimönttööri v Oikeuspormestari v Ruiskumestari v Kaupunginkätilö v Työ- ja vaivaistalon johtaja v Naisapulainen v Ruuanlaittamon johtaja

❦ Raitiovaunun kuljettaja Hilkka Salo tyylikkäänä ohjaamossa vuonna 1969.

❦ Vesilabora-

Alla linja-auton rahastaja ottaa asiakkaita, kun ovimekanismia korjataan vuonna 1959.

torion johtaja Göran Lagus tutkimustyössään Rajasaaren puhdistuslaitoksella vuonna 1959.

❦ Koneenkäyttäjä Flink sähköauton ratissa vierellään ruiskumestari Leskinen. Yksikkö lähdössä pääpaloaseman pihalta vuonna 1909.

☛ Yleiset työt Kaupungin yleisten töiden hallituksen tehtävänä on valvoa yleisiä töitä ja katsoa, että määrärahat käytetään tarkoituksiinsa asiantuntevalla tavalla ja kaupungin edun mukaisesti. Sen alaisena on Rakennuskonttori, joka valmistelee ja teettää kaupungin yleiset työt.

☛ Palolaitos Helsingin kaupungin Palotoimikunnan tehtävänä on Maistraatin valvonnan alaisena saattaa kaupungin palolaitos asianmukaiseen kuntoon ja sen semmoisessa kunnossa pysyttää ja katsoa, että palomestari ja alipalomestari täyttävät velvollisuutensa.

☛ Teknilliset laitokset Kaupungin teknillisten laitosten hallituksen yleisenä tehtävänä on kaupungin Vesijohto-, Kaasu- ja Sähkö- sekä näihin kuuluvien laitosten hallinto.

18

Helsingin henki | joulukuu 2011


❦ Työmiehet puhdistavat Runeberginkadulla viemäriä vuonna 1941.

❦ Rakennusviraston puusepänverstaalla töissä puuseppämestari Matts Finell ja joku tuntematon. Kuva vuodelta 1941.

❦ Palomiehet sammuttavat pommituksen tuhoja toisen maailmansodan aikaan vuonna 1940.

❦ Kaupungin

sähkölaitoksen asentajat asentamassa kaupungin ensimmäistä ilmahälytyssireeniä Teknillisen korkeakoulun katolle vuonna 1939. Kuvassa Väinö Leppänen, Onni Salminen, Toivo Salminen ja Niilo Uotila.

❦ Katuja rakennettiin pitkälti käsivoimin. Katutöitä Porthaninkadulla 1940-luvulla.

Helsingin henki | joulukuu 2011

19


{ erikoinen ammatti } teksti TAINA VUOKKO kuvat Tommi Tuomi

Avoimesti mukana

muutoksissa

Talpan johdon sihteeri Tuija Honkaheimo on pakannut työhuoneensa tavarat monta kertaa ja purkanut ne uudelleen. Huumori auttaa muutosten kohtaamisessa.

20

Helsingin henki | joulukuu 2011

R

aimo Kaarlehdon ollessa 1980-luvulla kaupunginkamreerina, töissä ei käytetty farkkuja, vaan ne olivat vapaa-ajan asuja. Kaarlehdon jäätyä eläkkeelle tilalle tuli Tapio Korhonen, ja pukeutuminen muuttui rennommaksi. Tapion siirtyessä rahoitusjohtajaksi 1991 kaupunginkamreeriksi tuli nykyinen esimieheni Tuula Jäppinen, Tuija Honkaheimo kertoo. 1800-luvun lopulta olevassa vanhassa rahatoimiston pankkirakennuksessa puolet ihmisistä oli töissä kanslistin nimikkeellä, Honkaheimo mukaan luettuna.


kuka

> Nimi: mo Tuija Honkahei e: ik im > Ammattin johdon sihteeri lpa > Liikelaitos: Ta > Ikä: 51 et ja koira, aikuis > Perhe: mies i ps la lapset ja lapsen Helsingissä: ka ik pa ki ik > Suos Haagassa to Alppiruusupuis osali, kävely, nt ku : > Harrastukset estys marjastus, sien älle. illa pärjää pitk or > Motto: Huum

gallup Käytätkö työsuhdematkalippuetua? Ensi vuoden työsuhdematka­lippuetu on nyt haettavissa. Käytätkö sitä? Onko etu sinusta tarpeellinen? teksti Katja Pesonen kuvat Arto Wiikari

Niin paikat kuin tehtävänkuvatkin ovat kulkeneet pitkän matkan. Honkaheimon työnimike on vuosien varrella muuttunut kirjanpitäjästä kanslistiksi, siitä toimistosihteeriksi, osastosihteeriksi ja lopulta johdon sihteeriksi. Kun ennen pyöriteltiin silkkipapereita, nyt pyöritetään tietokantoja. – Hyvä jos meillä ennen oli edes sähkökirjoituskoneita, hän toteaa. Myös johtamistyyli on Honkaheimon mukaan tehnyt täyskäännöksen. Kun ennen pomon pakeille mentiin pakon edessä hattu kourassa, nyt johtajista on tullut pikemminkin työnohjaajia ja työyhteisön innostajia. Honkaheimo on kaupungin toimistokoulun kasvatti, valmistunut kurssilta numero 18. Kaupungilla on yhä runsaasti töissä muitakin sittemmin lopetetusta toimistokoulusta valmistuneita. – Joitakin vuosia sitten puuhasimme toimistokoululaisten tapaamista, joka jäi kuitenkin silloin toteutumatta. Toivottavasti tapaaminen vielä järjestyy, koska vanhoja tuttuja olisi hauskaa tavata.

Uusissa järjestelmissä totuttelua

Nykyisin johdon sihteerin päivät täyttyvät esimerkiksi kokous- ja tapahtumajärjestelyistä sekä ergonomia- ja kalustehankinnoista. Aiempina vuosina muutot toimitiloista toisiin ovat vaatineet paljon järjestelyjä. Honkaheimo on Talpassa myös asianhallinnan järjestelmäkokonaisuus Ahjon pääkäyttäjä. Ahjon myötä virastojen erilliset kirjaamisjärjestelmät yhdistettiin yhdeksi vuoden alusta. Talpassa Ahjon käyttöoikeuksia on annettu kaikille, jotka valmistelevat tai tarvitsevat päätöksiä. – Alussa järjestelmä vaatii kaikilta opettelemista. Puhumme leikkimielisesti siitä, että meillä on kahjopäiviä silloin, kun teemme yhdessä Ahjoa. Neuvon ja tuen parhaani mukaan käyt-

”Suhteellisuudentaju ja avoimuus muutoksia kohtaan auttavat jaksamaan työssä.” täjiä siinä, miten järjestelmää käytetään. Uudet järjestelmät ovat ennenkin vaatineet yhteisiä ponnistuksia. – Samanlaista totuttelua oli ilmassa silloin, kun otimme kaupungin ostotilausjärjestelmä Kostin käyttöön. Ennen Kostia kaikki tilaukset tehtiin paperilla. Pitkällä tähtäimellä muutos on kuitenkin huomattavasti helpottanut työtämme.

Rohkeasti remonttiin

Suhteellisuudentaju ja avoimuus muutoksia kohtaan auttavat jaksamaan työssä. Honkaheimo kertoo, että hän osaa vaalia myös omaa työkykyään, eikä suhtaudu siihen itsestäänselvyytenä. – Vuonna 2000 paloin loppuun. Viimeistelin merkonomin oppisopimuskoulutuksen päättötyötä, töissä oli organisaatiomuutos ja isäni kuoli. Myös selkäongelmat ovat vaatineet aika ajoin huomiota. Raskaat ajat ovat saaneet liikkumaan ja pitämään huolta kunnosta. Honkaheimon harrastuksiin kuuluu muun muassa kuntosali ja ulkoilu koiran kanssa. Levon ja unen merkitys on myös suuri. Hän kannustaa osallistumaan kuntoremonttiin, jota hän pitää kaupungin parhaana työsuhde-etuna. – Osallistuin syksyllä remonttiin kolmannen kerran. Olen nauttinut suunnattomasti siitä, että saan keskittyä viikon vain liikkumiseen, luentoihin ja omaan hyvinvointiini. •

n KIRSI OVASKAINEN lastenhoitaja, sosiaalivirasto Työsuhdematkalippu on ollut minulla käytössä vuoden ajan. Käytäntö on todella hyvä, vaikka itse käytänkin sitä vähän. Pyöräilen töihin aina kun se vain on mahdollista. Asun Roihuvuoressa, josta työpaikalleni päiväkotiin polkee vartissa. Bussilla taas matka kestää puoli tuntia, mutta kovilla pakkasilla valitsen yleensä bussin, jolloin työsuhdematkalippuetu on paikallaan.

n PÄIVI NURMI sosiaalityöntekijän viransijainen, sosiaalivirasto Asun Keravalla, joten työsuhdematkalippuetu ei suoranaisesti päde minuun. Vaihtoehtona on kuitenkin meille muualta tuleville saada alennusta matkoista kymmenen euroa kuukaudessa, minkä otin. Käytin sen könttäsummana vuoden alussa matkakorttia ostaessani. On hyvä, että minullakin on mahdollisuus saada jonkinlainen alennus matkalipuista, vaikka asun toisessa kaupungissa. Suhteessa alennus jää tosin pienemmäksi kuin helsinkiläisillä, mutta se on parempi kuin ei mitään.

n SEPPO ÅGREN vahtimestari, sosiaalivirasto Minulla on ollut työsuhdematkalippuetu käytössä kauan. Asun Konalassa, joten työmatka on noin 12 kilometriä, jonka kuljen julkisilla. Autolla virastotalolle ei voi tulla, sillä täällä ei ole paikkoja autoille. Tämä etu on hyvä systeemi. Minusta työnantajan velvollisuus on tarjota työntekijöille jonkinlaista helpotusta työmatkakustannuksiin. Mielestäni alennus saisi olla suurempikin kuin nykyinen kymmenen euroa kuussa. Uskon, että se voisi nostaa bussilla matkustavien määrää.

n VILHO HINKKANEN talotekniikan asennustarkastaja, rakennusvalvontavirasto En käytä työsuhdematkalippuetua, sillä auto on minulle ehdoton kulkuväline, jota ilman en pysty hoitamaan työtäni. Ajan päivän aikana paljon työn puolesta ja työmatkatkin kuljen sillä. Asun Espoonlahdessa ja rakennusvalvontavirasto on Siltasaarenkadulla Hakaniemessä, joten työmatkani on noin 22 kilometriä. Julkisilla liikkuminen olisi huomattavasti halvempaa ja nopeampaa kuin autoilu eli käyttäisin varmasti työsuhdematkalippuetua, jos auto ei olisi minulle niin välttämätön.

Helsingin henki | joulukuu 2011

21


kaffella n Uudelleensijoituksessa toimiva Jukka Eloranta keskustelee Tarja Kanniston (iso kuva) ja Elna Finnilän (alakuva) kanssa heidän kokemuksistaan sijoitusprosessin jälkeen.

teksti ANNA HAIKARAINEN kuvat Hemmo Rätttyä

sa:

> Keskustelemas työvalmentaja Tarja Kannisto sosiaalivirastosta etuuskäsittelijä Elna Finnilä sosiaalivirastosta erityissuunnittelija Jukka Eloranta henkilöstökeskuksesta

> Aihe:

Henkilöstön uudelleensijoittaminen

> Paikka: Kahvila Sävy

22

Tarjolla uusi mahdollisuus Kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, jossa terveys heikentyy tai vanha työ häviää alta organisaatiomuutoksen takia. Uudelleensijoittaminen tuo mahdollisuuden hakeutua uudelle työuralle. Tärkeintä on oma ja muiden positiivinen asenne.

K

inaporinkadulla sijaitsee pieni ja sympaattinen Kahvila Sävy. Kahvikupposen äärellä istuvat keskustelemassa Elna Finnilä, Tarja Kannisto ja Jukka Eloranta. Yli 20 vuotta ruokapalvelun esimiehenä työskennellyt Finnilä valmistui kesällä oppisopimuskoulutuksella merkonomiksi. Tällä hetkellä hän on etuuskäsittelijänä Myllypuron sosiaaliasemalla, josta hän toivoo saavansa vakituisen uudelleensijoituspaikan. Yhtä pitkään kaupungin palveluksessa lastensuojelutyössä on toiminut Tarja Kannisto. Hän on elokuusta lähtien työskennellyt uudelleensijoitettuna työvalmentajana sosiaaliviraston tuetun työllistymisen palvelussa.

Helsingin henki | joulukuu 2011

Jukka Eloranta toimii esimiehenä henkilöstökeskuksen uudelleensijoitus- ja eläkeneuvontatiimissä, joka vastaa keskitetystä uudelleensijoittamisesta kaupungilla. Millaisia kokemuksia sinulla on uudelleensijoittamisesta?

– Uudelleensijoittaminen lähti kohdallani liikkeelle tämän vuoden tammikuussa terveydellisistä syistä. Prosessi tuntui välillä pitkälle ja vaikeallekin, mutta nyt olen tosi tyytyväinen. Hyvin tärkeää oli tsemppaus ja apu muun muassa sosiaaliviraston työvoimasuunnittelija Päivieliisa Lampolalta ja työterveyskeskuksen kuntoutussuunnittelija Sari Harjulta, Kannisto kertoo. – Prosessi oli pitkä, etenkin, kun tarvittiin uudelleenkoulu-


U ud

e

l l e e ns i

Faktoja

jo i

tus

> Koskee kaupungin vakinaisessa palveluksessa olevaa henkilöä, joka ei terveydellisistä syistä voi jatkaa omassa työssään ja jonka työkyvyn alenemisen työterveyslääkäri on todennut. > Voi johtua myös tehtävien uudelleenjärjestelyistä, minkä vuoksi oma työ loppuu. > Uudelleensijoitettavat ovat aina etusijalla avoimia virkoja tai tehtäviä täytettäessä. > Esimiehet vastaavat prosessin aloittamisesta ja siihen liittyvästä kuulemistilaisuudesta. > Kuulemistilaisuudessa henkilölle perustellaan tarve uuden työn hakemiselle, kerrotaan prosessin keskeiset periaatteet ja varataan tilaisuus esittää oma näkemyksensä. > Tarvittaessa voidaan järjestää ammatillista kuntoutusta, kuten työkokeiluja, ammatillista koulutusta tai soveltuvaa lyhytkestoista koulutusta. > Lisäksi henkilöstökeskus järjestää ryhmäkohtaista uudelle uralle -valmennusta. > Uudelleensijoittavia henkilöitä on tänä syksynä noin 250. > Viimeisen vuoden aikana 63 henkilöä on saanut uuden työpaikan. > Jokaisessa virastossa/liikelaitoksessa on vähintään yksi uudelleensijoituksen yhteyshenkilö.

> Lisätietoja Helmi > Henkilöstö > Uudelle uralle > Uudelleensijoitus

tusta. Lisäksi piti hankkia vielä oppisopimuspaikka. Itse toimin koulutusaikana suomenkielisessä työväenopistossa, jossa minut otettiin sydämellisesti vastaan. Kaikki olivat hengessä mukana kannustamassa, Finnilä kiittää. Mitä etua uudelleensijoittamisesta on työntekijälle ja työnantajalle?

– Se on hyvä asia työkyvyn ja terveyden ylläpidon kannalta. Minullakin on vielä yli kymmenen työvuotta jäljellä, Kannisto toteaa. – Sen kautta saa uuden ammatin uusine haasteineen. Eläkkeelle jääminen ei ole vaihtoehto, eikä sinne välttämättä aina pääsekään, Finnilä jatkaa. Eloranta kertoo, että ammattitaitoisten työntekijöiden jääminen ennenaikaiselle eläkkeelle aiheuttaa työnantajalle kustannuksia, kuten myös sairauspoissaolot. Työuran pidentyminen onkin selvää säästöä kaupungille. – Lisäksi kaupunki saa työpanoksen henkilöltä, jonka oma toimeentulo ja hyvinvointi paranee, Eloranta huomioi. Millaista tukea uudelleensijoitettaville on tarjolla?

– Tukimuotoja ovat erityisesti oppisopimuskoulutus, muut lyhyemmät koulu-

”Esimiesten tulisi rohkeasti pyytää uudelleensijoitettavia haastatteluun.” tukset ja työkokeilu. Työnantaja tukee työntekijää myös palkassa, joka voi uudessa tehtävässä laskea enintään 15 prosenttia aiemmasta tasosta, Eloranta selvittää. – Vakinainen työpaikka kaupungilla on turvattu uudelleensijoitusmenettelyn ansiosta. Erityissuunnittelija Ulla Alanko henkilöstökeskuksesta on ollut minulle mahtava tuki, hän on ollut rinnallani koko ajan. On hyvä, että yksi ja sama henkilö tukee uudelleensijoitettavaa, Finnilä sanoo. Tärkeää on myös mahdollisuus työkokeiluun, jossa pääsee kokeilemaan aivan erilaista työtä. Kanniston mukaan myös omaa aktiivisuutta vaaditaan paljon. – Osallistuin uudelle uralle -valmennukseen, mikä nopeutti työllistymisessä. Sain sieltä vinkkejä muun muassa cv:n tekoon ja haastatteluun valmentautumiseen. Vertaistuki muilta antoi uskoa prosessiin, kuvaa Kannisto.

– Minä suoritin samanlaisen kurssin. Parasta antia olivat toisten ihmisten kokemukset. Suosittelen sitä muillekin, Finnilä kannustaa. Miten työyhteisössä on otettu uudelleensijoitettavat vastaan?

Kannisto kertoo, että hänet on otettu hyvin vastaan. – Työkaverit ovat kehottaneet minua olemaan armollinen itselleni. Kiitän hyvästä vastaanotosta vielä työkavereitani ja esimies Nina Sohlberg-Ahlgrenia! Finnilä muistuttaa, että uusien asioiden opettelu vaatii paljon aikaa ja kärsivällisyyttä koko työyhteisöltä. – Paljon ratkaisee myös oma asenne, onko energinen ja avoin uudelle. – Jos sekä esimiehen että työntekijän oma asenne on vastakarvainen, siitä ei kovin hyvää voi tulla millään, Eloranta toteaa. Millaisia terveisiä teillä on erityisesti esimiehille?

Kanniston esimies oli aluksi hieman mietteliäs henkilövalinnan suhteen. Jälkeenpäin hän oli iloinen siitä, että Kannisto tuli valituksi. – Esimiesten kannattaa rohkeasti pyytää uudelleensijoitettavia haastatte-

luun, Kannisto toivoo. – Kaipaan esimiehiltä avointa keskustelua ja rohkeutta ottaa uusi ihminen vastaan. Tämä vaatii työyhteisöltä paljon, mutta tulijakin on antava osapuoli, Finnilä toteaa. – Uuden oppiminen vie aina aikaa. Täysin valmista henkilöä ei löydy parhaankaan rekrytoinnin kautta, Eloranta muistuttaa. Mitä asioita prosessissa voisi kehittää?

Jos jatkuvasti torjutaan, vaikka itse on innokas hakemaan uutta työtä, tulee olo, ettei kantti riitä enää yrittämiseen. Tästä sijoitetut ovat saaneet kuulla muiltakin ja toivovat tähän parannusta. Kannisto haluaisi lisätä tiedotusta siitä, mitä prosessi käytännössä tarkoittaa. Finnilä on samaa mieltä. – Usein esimiesten arviot taitavat perustua toiselta tai kolmannelta osapuolelta kuultuun epäviralliseen tietoon. Silloin toimitaan ilman oikeaa tietoa asiasta, Eloranta harmittelee. – Käytännöistä tulisi kertoa enemmän esimiehille. Ennakkoluuloja pitäisi saada pois ja kannustaa positiiviseen suhtautumiseen. Uudelleensijoitettavien määrä todennäköisesti vain kasvaa tulevaisuudessa, toteaa Finnilä. •

Helsingin henki | joulukuu 2011

23


palvelu

teksti Taina Vuokko kuvat Juho Kuva

E

läintarhan johtaja Jukka Salo nojaa kaiteeseen Korkeasaaren kanalassa. Ai­ dan toisella puolella kopsuttelee pari­ kymmentä maatiaiskanaa. Taustalla soi kanojen kotkotus ja kukon kiekuna. – Maatiaiskanat ovat Suomen uhanalaisim­ pia kotieläinlajeja. Niiden säilymiseksi Korkeasaari tahtoo kantaa kortensa ke­ koon, Salo hymyilee. Kesällä uudistettu kanala on Korkeasaaren viimeisim­ piä muutostöitä. Tästä ne kuitenkin vasta alkavat. Syksyllä valmistunut Kor­ keasaaren yleissuunnitelma linjaa laajan kirjon hankkeita, joiden jälkeen Korkeasaari – sellaisena kuin me sen tunnemme – ei ole enää entisensä.

Korkeasaareen tullaan rakentamaan myös maanalaiset näyttelytilat, jotka hakevat vertai­ siaan Euroopassa. Uusinta 3D-tekniikkaa käyt­ tämällä esimerkiksi koululaisille voidaan näyt­ tää elämyksellisiä luontofilmejä. – Uudella tekniikalla kävijä voi vaikkapa astua amurintiikerin luon­ taisiin elinpaikkoihin. Hi­ malajan maasto nousee jyl­ hänä silmien eteen, ja eläi­ met karjahtelevat harjan­ teilta. Myöskään perinteinen eläintarha ei jää kiinni pe­ rinteisiinsä. Se jaetaan maan­tieteellisen alueiden mukaan kymmeneen eri osaan. – Vuodesta 2013 alkaen­avaamme yhden uu­ den osion vuodessa. Joka kesä kävijälle on lu­ vassa jotain uutta ja jännittävää. Osioiden mu­ kana Korkeasaareen tulee myös paljon uusia eläinlajeja, Salo kertoo. Uusia eläinlajien nimiä Salo ei suostu paljas­ tamaan edes yllytyksestä, vaan ne jäävät yllä­ tyksiksi. Todennäköisesti lajit ovat uhanalaisia eläimiä, jotka viihtyvät Suomen ilmasto-olosuh­ teissa.

”Lapset ja aikuiset saavat jatkossa kokea entistä paremmin elämyksiä Korkeasaaressa.”

Itämeren suojelu keskiöön

– Kymmenen vuoden päästä on kolme Korkea­ saarta, ei vain yhtä. Perinteisen eläintarhan li­ säksi on Itämeri ja näyttelytilat. Nämä osat tah­ dotaan erottaa omiksi erillisiksi kokonaisuuk­ sikseen. Korkeasaaren toiminta laajentuu toivotta­ vasti Hylkysaarelle, jossa Merimuseo piti ma­ jaansa kesään saakka. Tyhjilleen saari ei tule jää­ mään, vaan sinne kaavaillaan uutta Itämerikes­ kusta. – Tahdomme tarjota näyttely- ja tapahtuma­ palvelut erilaisille toimijoille, jotka tekevät Itä­ meren suojelutyötä. Paikalla voi tulevaisuudes­ sa järjestää esimerkiksi Itämeri-aiheisia konfe­ rensseja, Salo suunnittelee. Jos Korkeasaari ennen toista maailmanso­ taa oli helsinkiläisten vilkkaimpia veneilykoh­ teita, palanen siitä saadaan takasin, kun Hylky­ saareen avautuu uusi venesatama. Samalla saa­ puville veneilijöille tuodaan tietoutta Itämeren suojelusta.

Reittikartat uusiksi

Jos tarkastaa kartasta Korkeasaaren paikan, maantieteellisesti se on aivan Helsingin keskus­ tassa. Reittioppaan mukaan näin ei kuitenkaan ole, sillä liikenne kulkee joko Kauppatorilta lau­ talla tai maitse Mustikkamaan kautta. Kalasa­ tama panee tämän uusiksi vuosina 2013–2014. – Helsinki on kaavoittanut Kalasatamasta Korkeasaareen niin sanotun Isoisän sillan. Lii­ kenne tulee sillan valmistuttua kulkemaan en­ tistä enemmän Kalasataman metroaseman kautta. Esimerkiksi lapsiperheille Korkeasaari muuttuu tämän jälkeen entistä saavutettavam­ maksi.

Korkeasaari

muuttuu moneksi Kymmenen vuoden päästä ei ole enää yhtä Korkeasaarta, vaan peräti kolme. Korkeasaaren yleissuunnitelman taakse kätkeytyy monta suurta uudistusta ja vauhdikasta visiota.

24

Helsingin henki | joulukuu 2011

n  Harvinaiset petoeläimet elävät jatkossa rinnakkain uhanalaisten maatiaiskanojen kanssa. Korkeasaari tahtoo osallistua myös suomalaisten uhanalaisten lajien suojeluun.


Haloo mistä on kyse? Laske tulee, mikä muuttuu? Vastaamassa hankepäällikkö Sami Rantanen talous- ja suunittelukeskuksesta. n Jukka Salon mukaan Korkeasaari rakentuu jatkossa kolmen maailman ja teemaalueiden mukaan.

Elämyksiä vuoden ympäri Korkeasaari ei marraskuussa painu talviunil-

le, vaan elämyksiä riittää myös talvella. Joulukuussa avautuu Joulutontun polku, jonka varrelta löytyy jouluun liittyviä eläimiä. – Helmikuussa on jääveistoskilpailu, jonka tuloksia voi ihailla jäiden sulamiseen saakka. Kutsumme ympäri maailmaa joukkueita tekemään suuria jääveistoksia luonnonsuojeluun liittyvästä teemasta, Jukka Salo kertoo. Jääveistoskilpailu on saavuttanut suuren suosion myös aiemmin. Viime talvena veistokset houkuttelivat paikalle 30 000 kävijää. Korkeasaari on auki vuoden kaikkina päivinä joulu- ja juhannusaattoa lukuunottamatta. Silti sitä pidetään monesti perinteisenä kesälomakohteena. Korkeasaari-päivän voi kuitenkin hyvin pitää myös muulloin. Eläinten näkemisen kannalta paras aika vierailla Korkeasaaressa olisi kylmään aikaan, sillä helteillä eläimet eivät juuri jaksa liikkua ympäriinsä. Korkeasaareen onkin valittu paljon lajeja, jotka viihtyvät nimenomaan Suomen ilmastossa.

Jukka Salo seuraa tiiviisti myös Kruunusilta-hanketta. Jos paljon puhuttu Kruununhaan ja Kruununvuorensillan välinen silta toteutuu, sillä on merkittäviä vaikutuksia Korkeasaaren liikenteelle. – Nyt valmistuneessa yleissuunnitelmassa Korkeasaaren suunnittelua on liitetty osaksi koko ItäHelsingin ja erityisesti Kalasataman alueen suunnittelua. Muun kaupunkisuunnittelun kannalta Korkeasaaren yleissuunnitelma tuli valmiiksi kreivin aikaan. Korkeasaari niveltyy osaksi merellistä Helsinkiä. Kaupunki on päättänyt entistä voimakkaammin tuoda matkailunedistämisessä esiin Helsingin saaristoa ja merellisyyttä. Suunnitelmien mukaan voidaan esimerkiksi avata lauttaliikennettä Korkeasaaresta Suomenlinnaan ja muille saarille. Mikä kaikkien näiden muutoksien jälkeen pysyy entisellään? – Korkeasaaren vihreydestä ja puistomaisuudesta pidetään kiinni jatkossakin. Uhanalaisten lajien suojelu on meille tärkeää nyt ja vastedes. Lapset ja aikuiset saavat tulevaisuudessakin kokea elämyksiä Korkeasaaressa – muutokset tähtäävät siihen, että tämä toteutuu entistä paremmin, Salo summaa. •

?

Mitä Laske mullistaa? Laske on taloushallinnon uusi tietojärjestelmä, joka uudistaa kaupungin koko ulkoisen ja sisäisen laskentajärjestelmän. Muutos koskee kaikkia, jotka ovat jollakin tavoin tekemissä taloushallinnon kanssa.

?

Mitä hyötyä Laskesta on? Se helpottaa loppukäyttäjän työtä, sillä hänen tarvitsee syöttää huomattavasti vähemmän tietoa kuin ennen. Myös virastojen, liikelaitosten ja kaupungin johdon saama talousraportointi muuttuu ajantasaisemmaksi ja laadukkaammaksi.

? ?

Milloin se otetaan käyttöön? Laske on käytössä ensi vuoden alusta.

Miten käyttöönotto tapahtuu? Uuden laskentajärjestelmän käyttöönotosta vastaa talous- ja suunnittelukeskus. Koko käyttöönotto tehdään yhteistyössä Talpan sekä kaikkien virastojen ja liikelaitosten kanssa.

?

Milloin käyttäjät koulutetaan? Marraskuun alussa alkoi uuden laskenta­ järjestelmän loppukäyttäjien kouluttaminen. Se koskee kaikkia virastojen ja liikelaitosten henkilöitä, jotka tulevat käyttämään laskentajärjestelmää. Kosti, BIP ja M2 -järjestelmien loppukäyttäjien perehdyttäminen uuteen laskentarakenteeseen sekä näiden järjestelmien muutoksiin on virastojen ja liikelaitosten omalla vastuulla.

> Lisätietoa Helmi > Yhteiset palvelut > Laske ja oman viraston taloushallinnosta .

Helsingin henki | joulukuu 2011

25


työhyvinvointi teksti Ritva-Liisa Sannemann kuvitus Janne Harju

Kun henkeä ahdistaa, kädet kutiavat tai kuulo reistailee, kyseessä voi olla työperäinen oireilu. Astma, allergiat, ihottumat ja kuulovammat ovat tavallisimpia ammattitauteja kaupungin työntekijöillä.

Tarkkana

töissä S

uomessa todetaan vuosittain noin 5 000 uutta ammattitautia. Kaupungin työntekijöistä noin 40:llä todetaan vuosittain ammattitauti. Epäilyjä on tuplasti enemmän, mutta kaikki eivät täytä ammattitaudin kriteerejä. Viime vuosina etenkin rakennusten kosteusvauriot ovat aiheuttaneet terveysongelmia ja näkyneet käynteinä työterveyskeskuksessa. – Kyseessä on kasvava ja huolestuttava ongelma. Hengitystieoireita on ollut eniten terveyskeskuksen, sosiaaliviraston ja opetusviraston yksiköissä työskentelevillä ihmisillä, kertoo ylilääkäri Jouni Silvo. Ammattitautiepäilyssä on osoitettava syy–seuraussuhde eli työn ja terveyshaitan välinen yhteys. Kosteusvaurioissa syy-yhteyden toteaminen on työläs prosessi, jossa tarvitaan usein mittauksia ja materiaalinäytteitä ilmasta, pinnoilta ja rakenteista. Kaupungilla on yksikkö, joka tekee homevauriotutkimuksia yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Ongelmaksi Silvo kokee sen, että homevauriokorjaukset ovat hitaita, jolloin suuri joukko ehtii altistua haitoille. Homeelle altistuminen on loppuiän vaiva, jossa oireet pysyvät poissa vain homeettomassa ympäristössä.

Asbesti, kemikaalit ja melu

HKL:n ja Helsingin Energian henkistöllä on todettu asbestin aiheuttamia ammattitauteja. Asbestia käytettiin aikoinaan sähkö- ja lämpöeristeissä ja autojen jarruissa. Asbesti voi aiheuttaa keuhkoihin arpimuodostumaa ja jopa keuhkosyöpää. Silvo kertoo, että ammattitautina todettavaa allergista ihottumaa esiintyy siivoustyössä, elintarvikealalla, hammashuollossa ja teknisten virastojen töissä, joissa joudutaan tekemisiin ihoa ärsyttävien kemikaalien, elintarvikkeiden, mekaanisten hankausten ja kosteusvaihteluiden kanssa.

Tautien kolme kärjessä

26

> Ammattiastma Oireet: Yskää, liman eritystä ja hengenahdistusta, joka ilmenee alkuvaiheessa vain työssä. Aiheuttajat: Työterveyshuolto selvittää, mikä voi olla oireiden aiheuttajana ja yhdistääkö työntekijä oireet johonkin tekijään kotona tai työssä. Työpaikalla oireita voivat aiheuttaa esimerkiksi kemikaalit, kosteusvauriomikrobit, pölyt, maalit ja liimat. Tutkiminen: PEF-puhallusseuranta työpaikalla, selvitetään oireiden suhde työhön. Jatkotutkimukset Iho- ja allergiasairaalassa. Hoito: Lääkehoito, altistuksen poistaminen elinpiiristä. Seuranta: Työterveyshuolto seuraa

Helsingin henki | joulukuu 2011

astmapotilaita kerran vuodessa. Lääkityksen tasoa säädetään tarvittaessa. Ennuste: Astma on hoitoa vaativa loppuiän sairaus. > Käsi-ihottuma Oireet: käsien kuivumista, punoitusta, halkeilua ja kutiamista. Aiheuttajat: Kemikaalit, märkä ja likainen työ, öljyt ja liuottimet, mineraalikuidut, sementti, betoni, elintarvikkeiden käsittely, mekaaninen hankautuminen. Tutkiminen: Iho- ja allergiasairaalassa tehtävät testit, jotka osoittavat ihottumaa aiheuttavan aineen. Hoito: Suojakäsineet, kosteuttavat voiteet, altisteiden välttäminen. Ei vaadi seurantaa,

elleivät oireet pahene. Ennuste: Oireet poistuvat altisteen loputtua, mutta herkkyys jää. > Meluvamma Oireet: Kuuloseulassa todetaan kuulon alenema, joka alkaa yleensä 4 000 herzin taajuudella. Aiheuttajat: Työskentely yli 85 desibelin melussa koko työpäivän ajan. Tutkiminen: Kuulon tutkimus audiometrillä ja korvalääkärin konsultaatio. Hoito: Kuulosuojaimet, melualtistuksen poistaminen. Ennuste: Kuulon huononeminen pysähtyy altistuksen loppuessa.


psykologi Mistä on kyse? > Työhön liittyvät sairaudet - kaikki ne sairaudet, joiden syntyyn, kulkuun ja ennusteeseen työllä on vaikutus - ei syy-yhteyttä taudin syntyyn, mutta tauti voi alentaa tai rajoittaa työkykyä > Työperäiset sairaudet - osittain työperäiset - työ on alle 50 prosenttia taudin osasyynä > Ammattitaudit - työn syyosuus on yli 50 prosenttia - taustalla ammattitautilaki Lähde: www.ttl.fi

”Suurin osa ammattitautidiagnoosin saaneista jatkaa työelämässä.” Rakennusviraston vanhemman polven työntekijöillä taas on todettu meluvammoja. Nykyään kuulosuojaimet ovat pakollisia tietyn desibelin ylittävissä töissä, joten kuulon alenemaan liittyvät ammattitaudit vähenevät. Tietyt tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet, kuten jännetuppitulehdukset, tenniskyynärpää ja rannekanavaoireyhtymä ovat nykyisiä ammattitauteja. – Näyttöpäätetyön staattiseen rasitukseen liittyvät vaivat ovat yleistyneet kaupungin työntekijöillä, mutta ammattitaudeiksi niitä ei ole päätynyt.

Epäilystä toteamiseen

Ammattitautiepäilyyn liittyvä prosessi on selkeä. Oireileva työntekijä hakeutuu ensiksi työterveyshuoltoon, jonka pitää osata epäillä oireiden työperäisyyttä. Terveysriskit käyvät usein ilmi työpaikkaselvityksistä, mutta niiden puuttuessa tehdään työpisteestä ja -oloista uusi selvitys. – Näin saamme selville mahdolliset ammattitaudin aiheuttajat ja voimme estää muiden työntekijöiden altistumista. Ilmoitamme ammattitautiepäilyistä myös työpaikan työsuojeluhenkilöstölle ja aluehallintovirastoon. – Työterveyshuollon velvollisuutena on tehdä ehdotuksia työpaikan terveysriskien vähentämiseksi ja korjaamiseksi, Silvo tähdentää.

Työterveyshuolto pystyy tekemään perustutkimuksia, joilla saadaan näyttöä ammattitautiepäilylle. Esimerkiksi astma­ oireista kärsivän tilaa voidaan seurata mittaamalla puhallusvoimaa työpaikalla. Tarvittaessa työntekijä lähetetään jatkotutkimuksiin joko Työterveyslaitokselle tai Iho- ja allergiasairaalaan. Lopullisen päätöksen ammattitaudista tekee vakuutusyhtiö. – Suurin osa ammattitautidiagnoosin saaneista jatkaa työelämässä. Vaihtoehtona on ammatillinen kuntoutus, alan vaihto, uudelleenkoulutus ja uudelleensijoittaminen, Silvo kertoo. •

Työterveyspsykologi Elina Nygren pohtii epäonnistumisen kulttuuria.

Mokaamisen hyödyllisyydestä Lokakuussa vietettiin kansallista epäonnistumisen päivää. Päivän

ajatuksena oli, että tarvitsemme kulttuurin, joka kannustaa epäonnistumaan ja rohkaisee riskinottajaa. Tapahtuman järjestäjien mukaan epäonnistuminen on välttämätöntä tiellä menestykseen. Virheet ovat innovaatioiden moottori. Kun ihmiset tekevät työtä, syntyy väistämättä välillä virheitä. Taitavimmillekin. Erehtymisen mahdollisuus kuuluu aina inhimilliseen toimintaan, vaikka kenenkään päämääränä ei olisikaan tehdä virheitä. Onneksi kuitenkin hyvän kritiikkipalaverin avulla löydetään syypäät, ja näin virheen tekijää voidaan rangaista, jotta hän ymmärtää korjata toimintansa? Pahimmillaan virheiden käsittelyn tarkoitus ja päämäärä onkin ”syyllisen” etsiminen ja rankaiseminen. Kuitenkin, jos ihmisiä syyllistetään tapahtuneista virheistä, niistä ei enää keskustella ja seurauksena on piilottelu ja salailu. Sen seurauksena virheet toistuvat. Virheitä voi lähestyä kahdesta näkökulmasta. Yksilönäkökulmasta

katsottuna virheet johtuvat huolimattomuudesta tai osaamattomuudesta, ja virheet voitaisiin välttää, jos ihmiset olisivat huolellisempia ja hoitaisivat työnsä paremmin. Yksittäisen työntekijän tekemät virheet ovat kuitenkin kytköksissä työn suunnitteluun, toimintaprosesseihin ja työskentelyolosuhteisiin. Systeeminäkökulmasta katsottuna virheisiin ei ole koskaan olemassa vain yhtä syytä, ja virheitä voidaan vähentää kehittämällä järjestelmää: muuttamalla virheille altistavia olosuhteita tai kehittämällä virheiden hallinnan keinoja. Suuri osa virheistä on pitkän ketjun tulosta. Virheiden syntymistä on edeltänyt jokin tapahtuma, joka lopulta johtaa virheeseen. Esimerkiksi epäselvyydet pelisäännöissä, tiedonkulun katkokset, epäselvät tiedot tai ennakoimattomat tilanteet voivat olla myötävaikuttamassa virheiden syntymiseen. Virheet eivät kuitenkaan aina ole varsinaisia epäonnistumisia, vaan toimintaa, joka on väärin tai tarpeettomasti toteutettu tai tilanteita, joissa työ ei sujunut normaalisti. Virheet mahdollistavat organisaatiolle oppimisen ja toiminnan ke-

hittämisen. Virheet ovat palautetta siitä, että kaikki ei mennyt niin kuin piti. Virheet ovat kehittämissignaaleja, joiden avulla voidaan parantaa järjestelmän toimintaa. Vähemmän vakavat virheet ovat viestejä, jotka auttavat ennaltaehkäisemään vakavampia virheitä. Virheiden ottaminen hyöty- ja oppimiskäyttöön lisää innovatiivisuutta ja uudistumiskykyä sekä parantaa työn laatua ja organisaation kykyä toipua virheistä. Siirtyminen virheistä rankaisemisen kulttuurista virheistä oppimisen kulttuuriin vahvistaa myös työn mielekkyyttä ja jaksamista. Tämä edellyttää ajattelutavan muutosta. Ei etsitä syyllisiä vaan syitä virheille. Tämä onnistuu, jos työyhteisössä ja organisaatiossa virheet tuodaan julki ja niistä käydään avointa keskustelua, virheitä ei tulkita yksittäisen työntekijän heikkoudeksi vaan kehittämissignaaliksi, ja kyetään antamaan anteeksi. Tarkoitus ei ole kannustaa välinpitämättömyyteen, ja virheiden ottaminen oppimiskäyttöön ei tarkoita samalla vapautusta kaikesta vastuusta. Mutta voitaisiinko virheistä joissain tapauksissa jopa palkita? Jotta työn äärellä uskallettaisiin kokeilla uudenlaisia toimintaja työtapoja ilman varmuutta niiden onnistumisesta ainakaan ensimmäisillä kerroilla, tarvitaan virheitä ja epäonnistumista sallivaa ja joskus jopa virheisiin kannustavaa ilmapiiriä.

Helsingin henki | joulukuu 2011

27


liikkeellä Teksti Katja Pesonen Kuvat Juho Kuva

Helsingin Energian käsityökerhossa on naisvoimaa. Täällä neulotaan sukkia, huovutetaan, kudotaan kangaspuilla ja ommellaan verhot keittiöön. Ystävystytään ja nauretaan paljon.

Käsityöt kutovat ystäväverkostoa

S n Käsityökerhon aktiivijäseniä vasemmalta takaa: Marjatta Örn, Päivi Öhrnberg, Kirsi Kawamura, istumassa Maarit Kiviniemi ja Eeva Aaltonen. Edessä seisoo Tatja Peltola. Tärkeintä kerhossa on mukava yhdessä tekeminen ja itsensä toteuttaminen.

uvilahden kaasukellon lähellä tehdasrakennuksen työpajassa kuuluu mäiskintä ja helmeilevä nauru. Kuulostaa rajulta, mutta selitys on viaton: Helsingin Energian käsityökerho se siellä tekee joulukoristeita. Päivi Öhrnberg ja Kirsi Kawamura mätkivät merinovillasta tehtyjä märkiä myttyjä pöytään. Se on huovutuksen yksi vaihe, jonka tarkoituksena on kutistaa villaa. Mitä enemmän mätkitään, sen pienempi lopputulos. – Tämä näyttää kyllä enemmän lapaselta kuin joulukellolta, Öhrnberg miettii tarkastellessaan väliaikatulosta, kirkkaanpunaista villapahkuraa. Muttei kokkikaan päästä vieraita

n Kirsti Salonen ja Hilkka Mölsä suunnittelevat uusia käsitöitä.

28

Helsingin henki | joulukuu 2011

maistelemaan keskeneräisiä keitoksia. Lisäaherruksen jälkeen möykky alkaakin näyttää sievältä kilkuttimelta.

Lupa olla luova

Käsityökerho on toiminut vuodesta 1984 ja siinä on tällä hetkellä 63 jäsentä. Aktiivisia on kymmenen. Naiset kertovat kerhon olevan heidän oma keitaansa miesvaltaisella alalla. – Ei mitenkään pahalla, mutta onhan töissä vähän sellaista äijämeninkiä joskus. Täällä pääsee näkemään oman työpaikkansa muita naisia ja puhumaan naisten juttuja. Meillä on niin iso talo, ettemme läheskään kaikki ole tekemisissä toistemme kanssa työaikana. Tämä on loistava tapa tavata ihmisiä, kymmenen vuotta sitten kerhoon tullut Eeva Aaltonen sanoo. – Olemme ystävystyneet täällä. Koko kerhon idea on se, että on mukavaa. Täällä saa olla luova ja toteuttaa itseään, jatkaa Tatja Peltola, joka on ollut kerhossa yli kaksikymmentä vuotta. Hänellä ja Aaltosella oli aikoinaan sama motiivi tulla kerhoon. He olivat

kumpikin innostuneet kangaspuista. Astuttuaan ensimmäistä kertaa käsityökerhon tiloihin he kokivat tulleensa paratiisiin. Kangaspuita! Ja käyttö ilmaista. Siihen jäi koukkuuun. Kerhon jäsenten omistautuminen asialleen näkyy työhuoneen kahden kerroksen kaikissa nurkissa. Alakerrassa on vierekkäin useita kangaspuita ja suuri työpöytä. Yläkerrassa on ompelukone, saumuri ja neulekone. Pari kirjahyllyä on täytetty kaavoilla ja käsityölehdillä. Pöydillä on mittanauhoja, lankoja, paljetteja, helmiä ja pitsiä. Tilavassa keittiössä voi kiehauttaa aherruksen lomassa kahvit.

Taivaskaan ei ole rajana

Käsityökerho kokoontuu kerran kuussa, mutta kerhotila on avoinna aina. Monet käyvätkin siellä viikoittain, jotkut jopa viikonloppuisin rentoutumassa. Jokainen saa tehdä aivan mitä haluaa. Kerhoilloissa on kuitenkin aina teema, johon paneudutaan porukalla. Kerholaiset tunnustautuvat työväenopistojen käsityökurssien suurkuluttajiksi. – Mieheni on kurssileski, heittää Aaltonen pilke silmäkulmassa. Kursseilla käymisestä on selvää hyötyä. Jos joku on oppinut kurssilla mielenkiintoisen uuden tavan tehdä vaikkapa laukkuja, sen voi opettaa muille. – Olemme tehneet pellavapyyhkeitä, poppanoita, sukkia, silkkimaalausta, kankaanpainantaa ja koruja sekä värjänneet lankoja ja huovuttaneet, luettelee Aaltonen.


Tee itse kuusenkoriste Tarvitset: Piparkakkumuotin, neulahuopaa askarteluliikkeestä, huovutusneulan ja paksun pehmeän alustan, esimerkiksi vaahtomuovin palasen. Aseta piparkakkumuotti vaahtomuovin päälle. Laita huopaa muottiin sen mukaan kuinka paksun koristeesta haluat. Ala pistellä huopaa neulalla. Tee sitä niin kauan, kunnes huopa on kauniisti piparkakkumuotin muotoinen. Pinnan saaminen tasaiseksi vie aikaa. Nopeampi tapa tasoittaa se on hangata valmiin koristeen pintaa vedellä ja saippualla. Halutessasi voit jättää pinnan myös kauniin rustiikiksi.

Kerholaisten käsissä on myös syntynyt kynttilöitä, himmeleitä, saippuaa, helmitöitä ja lyhtyjä kanaverkosta. Monien kotivarastot jo pursuavat käsitöitä. Trendi-ilmiö tuunaus ei tälle kerholle ole mikään uusi juttu, sillä käsityöihmiset ovat tehneet sitä aina. Materiaalia he saavat muun muassa omalta työpaikaltaan. – Teimme koristeita kuoritusta kaapelista ylijääneestä kuparilangasta, joka olisi muutoin mennyt roskiin, kertoo Maarit Kiviniemi. Vanhoista verhoista ja työtakeista on syntynyt tyynyjä Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen löytökoirien koiratalolle.

Epäonnistuminen sallittu

Kawamura sovittelee valkoiseen huovutettuun joulukelloon vaaleansinisiä, paljetein koristeltuja pitsinpalasia: huopamöykyn muokkaamisen jälkeen on aika jättää tuotos kuivumaan. Parhaillaan monet käsityökerholaisista ovat hurahtaneet huovutukseen. Jotkut käyttävät neulahuopaa, josta muotoillaan neulan avulla mitä tahansa, kuten näin joulun alla joulukoristeita. Öhrnberg taas aloittaa koko prosessin täysin alusta villaa vedellä ja saippualla huovuttaen. Hän näyttää isoa villavyyhtiä, josta punainen joulukello on saanut alkunsa. Villan matka kasasta koristeeksi vaatii kärsivällisyyttä – tai ainakin se kehittää sitä. Eikä pidä ruoskia itseään, jos lapanen muistuttaa erehdyttävästi pannunalusta. – Täällä saa epäonnistua. Käsitöitä tehdessä epäonnistumisiin oppiikin suhtautumaan oikein, Peltola vahvistaa. • n Käsityökerhon tila on aina avoinna. Kangaspuut ovat kovassa käytössä. Tänä vuonna joulukoristeiksi huovutettiin joulukelloja.

Helsingin henki | joulukuu 2011

29


kerhot

s u t i ilmo

u l u ta alstalle hel.fi. p t o d e i T @ arppelin rin e sanna.k n kalent a v a a r u Se päivä on o t s i e n i a ikuuta. 17. tamm

henkilöstöliikunta

Henkilöstöliikunta tiedottaa n Henkilöstöliikunnan juhlavuoden päätöstapahtuma koko henkilöstölle torstaina 15.12. klo 15–19 Yrjönkadun uimahallissa. n Kevään 2012 ohjattujen liikuntaryhmien vapaille paikoille ja kursseille ilmoittautuminen tiistaina 13.12. klo 7–22 LiikuntaSantra automaatin kautta. Kevään liikuntakalenteri ilmestyy Helmeen henkilöstöliikunnan sivuille ennen ilmoittautumispäivää.

Tule Kaupungin Lintuihin n Kaupungin Linnut (KaLi) -yhdistyksen tarkoituksena on yhdistää kaupungin hallinnossa lintuja harrastavia sekä edistää heidän harrastustaan ja lintujen suojelutoimia. Yhdistyksen jäsenenä voi olla kaupungin palveluksessa oleva lintuharrastaja. Jäseneksi pääsee ilmoittamalla kiinnostuksestaan kerhon hallitukselle. Kerho ei ole perinyt jäseniltään jäsenmaksua. > Lisätietoa Helmestä > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Henkilöstökerhot > Kaupungin Linnut museoiden joulu

Joulu tulee kaupunginmuseoon n Kaupunginmuseo avasi joulukautensa perinteisesti ensimmäisenä adventtisunnuntaina 27.11. Sederholmin talossa koko perhe voi valmistautua jouluun Koiramäen tapaan. Ruiskumestarin talo ja Tuomarinkylän kartanomuseo avautuivat jouluasussa. Museokaupassa alkaa jouluale jo ennen joulua, jotta Helsingin historiaa henkivät lahjat löytävät tiensä moneen pukinkonttiin. Kaupunginmuseoihin on vapaa pääsy. Kaupunginmuseon päärakennus (Sofiankatu 4), Sederholmin talo (Aleksanterinkatu 18), Ruiskumestarin talo (Kristianinkatu 12), Tuomarinkylän kartanomuseo (Kartanomuseontie 7). > Lisätietoa: helsinginkaupunginmuseo.fi liikunta

Taas luistellaan! n Helsingin ulkoluistelukausi alkoi Kallion tekojääradalla, Rautatientorin Jääpuistossa ja Käpylän, Lassilan sekä Pukinmäen tekojääradoilla marraskuussa. Oulunkylän tekojääradan jäädytystyöt on aloitettu ja avaamisajankohdasta tiedotetaan erikseen. > Lisätietoa: hel.fi/liikuntavirasto > Liikuntapaikat > Tekojääradat joulupuuhaa

Joulukuusen hankintaan

> Lisätiedot ja ilmoittautumisohjeet löydät Helmestä (http://helmi) > Henkilöstö > Henkilöstöetuudet > Henkilöstöliikunta. > Tiedustelut: Pilvi Heinonen, pilvi.heinonen@hel.fi, puh. 310 87822 tai Eeva-Liisa Rautiainen, eeva-liisa.rautiainen@hel.fi, puh. 310 87821.

n kaupungille joulukuusia toimittava Jalo Rautiainen tarjoaa tänäkin vuonna kaupungin henkilöstölle ostoedun joulukuusista (henkilöstökortti mukaan). Kuusien hinnat: 1,5 m 20 euroa / 2 m 25 euroa / 2,5 m 28 euroa / 3 m 33 euroa. Myyntipaikka Itäkeskuksen Citymarket 17.–23.12. tavaratalon aukioloaikoina.

joulupuuhaa

n Henkilöstöliikunnan kuntosalien (Liikuntamylly, Töölön kisahallin A-puoli ja Yrjönkatu) kevätkausi 2.1.–29.4. henkilöstön hintaan 30 euroa/kausi.

30

Joulukukat kaupunginpuutarhalta n  Kauneimmat joulukukat saat Staran puutarhapalvelusta: joulutähdet, hyasintit, amaryllikset, atsaleat, jouluiset korit, kranssit ja kukkakimput. Voit tilata kukkia suoraan toimipisteeseesi. Tilauskaavakkeet ja -ohjeet löydät Staran Helmestä (http://helmi/stara). Joulun kukat voit ostaa suoraan myös kaupungin­ puutarhalta. Myynti on avoinna joulukuussa > ma–pe klo 7–15 > poikkeukset: 19.–22.12. klo 7–18 ja 23.12. klo 7–14 > jouluaattona suljettu.

Helsingin henki | joulukuu 2011


Pekka Sauri 

Ristikko nro 6/2011 Lähetä ristikon vastaussanat 17.1. mennessä osoitteella heke.viestinta@hel.fi.

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä! Vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy jatkossa 17.1. jälkeen samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, www.hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Anu Huttunen, Markku Peiponen, Seppo Pesonen, Pirjo Salmela ja Raisa Pulkkinen. Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | joulukuu 2011

31


06

Helsingin henki Ju s si P a

kuva Arto Wiikari

2011

j

u

ne

n

E > mc2

joulukuu 2011– helmikuu 2012

GoGo 15.10.–31.5.

tarinoita pitkänsillan kupeesta

{ uusi duuni }

Työyhteisön terapeutti

32

> KUKA: Anna-Maria Teperi > AMMATTI: johtava työterveyspsykologi > TÖIHIN: 15.8. > TOIMIPAIKKA: työterveyskeskus Mitä johtava työterveyspsykologi tekee? Johdan työterveyspsykologien tiimiä, osallistun työterveyskeskuksen johtoryhmän toimintaan ja sen strategiseen suunnitteluun sekä toimin kaupunkitason jälkipuintiryhmän puheenjohtajana. Lisäksi teen asiakas- ja työyhteisötyötä. Mistä tulit taloon? Tulin ilmailun parista, Finavia Oyj:stä (entinen Ilmailulaitos), jossa toimin henkilöstön kehittäjänä ja työyhteisökonsulttina sekä inhimillisten tekijöiden asiantuntijana. Sitä ennen työskentelin seitsemisen vuotta Työterveyslaitoksella assistenttina ja tutkijana. Mihin asioihin ensimmäisenä paneuduit? Havahduin siihen, että kouluympäristökin voi olla turvallisuuskriittinen ympäristö, vaikkei sitä sellaisena ole totuttu pitämään. Tämän alueen kehittäminen kiinnostaa. Kenen kanssa teet yhteistyötä kaupungin sisällä? Entä ulkoiset kumppanit? Kaupungin sisällä olen ehtinyt tehdä yhteistyötä jo useiden tahojen kanssa. Kehittämisasioissa toimin erityisesti opetusviraston kanssa. Lisäksi henkilöstökeskus ja työsuojelun ammattilaiset ovat tulleet tutuiksi. Jatkan edellisestä työs-

Helsingin henki | joulukuu 2011

täni jääneitä asiantuntijatehtäviä. Myös Työterveyslaitos, VTT ja Aalto-yliopisto ovat yhteistyökumppaneitani. Millainen on työyhteisösi ja ketkä ovat lähimmät kollegasi? Työyhteisöni on dynaaminen, ammattimainen ja kehittämisorientoitunut. Lähimmät kollegani ovat työterveyshuollon tiimit eli lääkäri–hoitaja-työparit, muut psykologit, esimieheni kehittämispäällikkö Ritva Teerimäki sekä muu Tyken johtoryhmä. Mihin asioihin haluaisit parannusta? Siihen, että asioita uskalletaan ottaa työyhteisöissä suoraan puheeksi ja ongelmatilanteisiin tartuttaisiin aktiivisesti. Myös siihen, että työterveyspsykologin palveluita ei pidettäisi ’viimeisenä takaporttina’ vaan että ammattikuntamme toimisi yhteistyökumppanina ennaltaehkäisevässä kehittämistyössä. Mitä viestiä haluat viedä henkilöstölle? Ottakaa yhteyttä, sillä olemme teitä varten. Työterveyspsykologeihin saa parhaiten yhteyttä alustavaa tilannekartoitusta varten työterveyshoitajan kautta. Yhteyttä voi ottaa monin tavoin. Mitkä ovat suurimmat haasteesi työssäsi? Ajankäytön organisointi kaikkien mielenkiintoisten kysymysten kesken. Mikä on suosikkipaikkasi Helsingissä? Merenranta. Rautatieasema. Missä asut ja miten kuljet töihin? Asun Riihimäellä, joten kuljen junalla sekä kävellen.

Pitkäsilta ja Kallion kirkko täyttävät 100 vuotta. Kaupunginteatteri toteuttaa ikäihmislle suunnatun yhteistyöprojektin. > www.helsinki200.fi

7.–22.12.

tuomaan markkinat Käsityöläisten perinteinen joulutapahtuma pidetään tänä vuonna Senaatintorilla > www.visithelsinki.fi

31.12.

uudenvuoden vastaanotto Senaatintorilla juhlitaan designpääkaupunkivuoden avajaisia. Iltaa isännöi kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Tarjolla on musiikkia, valoa ja iloista tunnelmaa! > www.wdchelsinki2012.fi

1.–31.1.

helsingin kahdet kasvot Näyttely käynnistää kaupunkisuunnitteluviraston vuoden kestävän ohjelmakokonaisuuden teemana Avoin kaupunki. > http://laituri.hel.fi/

23.1.–21.12. annantalon lasten kirjakahvila

Lapset muotoilevat Annatalon kahvilan uudeksi lasten Kirjakahvilaksi. Koko vuosi on täynnä tapahtumia. > www.annantalo.fi

8.2.

helsingin henki ilmestyy Aiheina verotulojen käyttö, Staran turvallisuuskierrokset, kokkaaminen ja Terveellinen kaupunginosa -hanke.

Helsingin henki 6/2011  

Helsingin kaupungin henkilöstölehti