Issuu on Google+

henki Helsingin

05 2009 Helsingin kaupungin henkilöstölehti

SIVU 16

Kylmän

Itämeren yhteistyö sujuu

SIVU 18

talous

teema

SIVU 06

Helsinki säästää ja investoi

vapaalla

vartija

Matti Käppi huolehtii, että Tukkutorilla riittää kylmää. SIVU 28

Kirjasto täynnä elämää


{ pääkirjoitus }

Turvaa, ennakointia ja sopeuttamista

V

Maissi Kasurinen palaute ja juttuvinkit: maija-liisa.kasurinen@hel.fi

02

Helsingin henki | lokakuu 2009

Ympäristötutkimuspäällikkö Päivi Kippo-Edlund ympäristökeskuksesta vaalii Itämerta.

Itämeren tila paranee yhteistyöllä

nekuormituksen hallitsemiseksi taas rakennusvirasto, ympäristökeskus ja Helsingin yliopiston Viikin tutkimustila ovat tehneet yhteistyötä Helsingin alueen maatilojen (Viikki, Haltiala, Tuomarinkylä) käytäntöjen kehittämiseksi ja yhtenäistämiseksi vesiensuojelullisesti mallikelpoisiksi.

SUOMENLAHTI ON ITÄMEREN pahimmin re-

KAUPUNKI LAHJOITTAA Helsingin yliopistol-

hevöityneitä alueita. Maassamme yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien puhdistusta on tehostettu viime vuosikymmenien aikana. Sen sijaan hajakuormitusta ei ole kyetty hallitsemaan. Itämeren ympärysvaltioista esimerkiksi Venäjällä ja Puolassa on pistekuormituksessakin vielä paljon parantamista; Helsinki on kyllä hoitanut lakisääteiset velvoitteensa hyvin. Me olemme myös heränneet huomaamaan, että on syytä panostaa vieläkin enemmän. Näyttämällä hyvää esimerkkiä olemme päättäneet saada muutkin mukaamme.

le vuosittain 100 000 euroa Itämeren suojelun ekonomian professuurin palkkakustannuksiin. Viisivuotinen professorin virka on perustettu Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan. Yhdessä Tallinnan, Jurmalan, Riikan sekä Viron ja Latvian kuntaliittojen kanssa ympäristökeskuksessa on tekeillä hankesuunnitelma ja rahoitushakemus EU:n Central Baltic -ohjelman hakuun. Tarkoituksena on levittää Suomen toimintamallia muihin Itämeren maiden kaupunkeihin.

HELSINGIN JA TURUN KAUPUNKIEN kesä-

ONNISTUMISEMME KANNALTA on merki-

kuussa 2007 tekemä sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi on nimeltään Itämerihaaste. Kaupungit ovat sitoutuneet omien tavoitteidensa toteuttamiseen ja haastaneet muut Itämeren valuma-alueen kotimaiset ja ulkomaiset toimijat mukaan. Hanke on ollut kotimaassa menestys, ja se on alkanut levitä lupaavasti myös muihin Itämeren kaupunkeihin. Tähän mennessä kaiken kaikkiaan yli 160 organisaatiota on ottanut Itämerihaasteen vastaan. Näistä noin 20 prosenttia on ulkomaisia tahoja. Kaupungin virastojen ja liikelaitosten toimenpiteitä on lukuisia. Esimerkiksi risteilyalukset ovat tänäkin vuonna voineet pumpata jätevetensä kaupungin jätevesijärjestelmään maksutta. Maataloudesta peräisin olevan ravin-

tyksellistä, että Helsingin ja Turun keskinäinen yhteistyö on toiminut hyvin. Myös useat kaupunkien haastamat toimijat ovat löytäneet toisensa Itämerihaasteen yhteydessä. Yhteistyön avulla vältämme sen, että voimavaroja tuhlataan tarpeettomaan kilpailuun ja päällekkäisen työn tekemiseen. Itämerihaasteen tavoitteet ja toimenpiteet sisältyvät kaupunginvaltuuston hyväksymään strategiaohjelmaan. Virastojen tavoitteelliselle vesiensuojelutyölle on siten paras mahdollinen tuki. Helsingin ja Turun kannattaa jatkossakin olla tosissaan omien toimenpiteiden toteuttamisessa. Hyvän esimerkin voima kantaa Itämerihaastetta eteenpäin sekä kotimaassa että ulkomailla. Toteuttamiseen tarvitaan toki myös rahaa. Loppuvuodesta aloitetaan tavoitteiden toteutumisen tarkempi arviointi ja analysointi. Siihen on syytä tarttua tosimielellä. •

kuva PERTTI NISONEN

aikka yleinen taloustilanne olisikin paranemassa, kaupungin talous kohentuu vasta viiveellä. Ensi vuonna kaupungin taloutta leimaa edelleen epävarmuus, ja sitä heikentävät kunnallis- ja yhteisöverotulojen pieneneminen työttömyyden lisäännyttyä ja yritysten voittojen huvettua. Kaupunginjohtajan ensi vuoden talousarvioehdotuksessa vähentyneitä verotuloja paikataan 1,3 miljardin euron lainalla. Lisäksi toimintamenoista vähennetään noin 75 miljoonaa euroa, mikä on 1,8 prosenttia tämän vuoden talousarviosta. Säästöjä haetaan rakenteellisista uudistuksista, seudullisista kuntayhtymistä, tukipalvelujen keskittämisestä, tilojen käytön tehostamisesta, sähköisen asioinnin lisäämisestä ja pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveystoimien päivystysyhteistyön laajentamisesta. Päävastuu säästöjen syntymisestä ja uusien toimintamallien kehittämisestä on hallintokunnilla. Toimintojen uudistamisessa ei ole kyse kuitenkaan vain kustannussäästöistä. ”Jokaisessa työyhteisössä mietitään nyt, miten asiat voitaisiin hoitaa entistä järkevämmin”, sanoo kaupunginjohtaja Jussi Pajunen tässä numerossa. Suurten ikäluokkien eläköityminen on Pajusen mukaan huomattava haaste, mutta myös mahdollisuus. Jokaisen eläkkeelle lähtevän tilalle ei voida palkata uutta työntekijää, mutta toimintojen ja työnkuvien uudistamisella voidaan taata palvelujen laatu jatkossakin. Koulutuksella on keskeinen rooli työnkuvien joustavassa muutoksessa. ”Jokaisessa työyhteisössä on huikea määrä voimavaroja, joiden esiin saaminen edellyttää hyvän tiimin lisäksi hyvää johtoa”, Pajunen sanoo. Kaupunki aikoo nyt pitää investointipyörät pyörimässä. Rahaa käytetään esimerkiksi peruskorjauksiin, joukkoliikenteen kalustusten uusimiseen ja länsimetroon sekä uusien alueiden perustusten rakentamiseen. Veroprosenttia ei talousarvioehdotuksen mukaan nosteta, vaan se pysyisi 17,5 prosentissa. Heikentyneistä talousnäkymistä huolimatta kaupunki on edelleen turvallinen työnantaja: luvassa ei ole irtisanomisia, eikä lomautuksia. Henkilöstön koulutukseen ja kehittymiseen panostetaan yhä, ja eri elämäntilanteiden edellyttämiin joustoihin pyritään edelleen. Eläköitymisen kiihtyessä henkilöstötarpeiden ennakointi kaikissa hallintokunnissa on kuitenkin entistä tärkeämpää. Kaupunginvaltuusto käsittelee talousarvioehdotusta ja päättää siitä marraskuussa. Lue ehdotuksen sisällöstä lisää sivuilta 18–19 ja Heli-intrasta kohdasta Talous.

Stadi 365

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. (09) 310 37956, 050 310 3954, maija-liisa.

kasurinen@hel.fi TOIMITTAJA Katariina Käyhkö, puh. (09) 310 64988, 040 336 0807, katariina. kayhko@hel.fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖKESKUKSESSA Sanna Karppelin, puh. (09) 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. (09) 310 37955, 050 517 9213, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO Terttu Forsström pj, Birgitta Rickman, Kaj Lyytinen, Petteri Huurre, Ari Tammi, Ritva Päiviö (JUKO), Reino Mäkelä (KTN), Kirsi-Leena Helle (JHL), Kaarina Salminen (Jyty), Irmeli Snellman (TNJ), Eeva Rinne (Tehy) TOIMITUS JA ULKOASU Yhtyneet Kuvalehdet Oy, Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510, www.kynamies.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2009 PAINOS 38 000 kpl 21. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)


sisältö { marraskuu 2009 } 06 TEEMA

Helsinki toimii aktiivisesti Itämeren alueella. Kaupunki on mukana kansainvälisissä hankkeissa, jotka edistävät metropolialueen kilpailukykyä.

16 AMMATTI

Kylmäkonemies Matti Käppi.

17 YMPÄRISTÖ

Puhdas sisäilma edistää töissä jaksamista.

18 TALOUS

Jussi Pajunen esitteli talousarvioehdotuksensa. Luvassa on menoleikkauksia mutta myös investointeja. Irtisanomisiin ei ryhdytä.

10

KAFFELLA

Laura Hassi ja Jenna Suna keskustelevat kaupungin työsuhdeasunnoista ja niiden saatavuudesta.

14

22 TYÖHYVINVOINTI

Työperäinen masennus lisääntyy. Missä syy?

25 TYÖKALUT

DUUNISSA

Sähköinen asianhallintajärjestelmä uudistaa hallintokulttuurin. Ahjoon siirrytään vuoden 2011 alussa.

Tervalammen kartanossa tehdään päihdekuntoutusta. Työyhteisön jäsenet viihtyvät työssään.

26 VAPAA-AIKA

Kaupungilla on henkilöstökerhoja joka lähtöön. Nyt esittäytyy terveyskeskuksen Kattokerho. Kerromme myös, miten syntyy Kirjastosarjakuva.

20

12

ASIAKAS

PROJEKTI

Uusi Kaarlenkadun toimipiste majoittaa turvapaikanhakijoita. Jafar Abdulhamid Muhamad hakee Suomesta turvapaikkaa.

Suutarilan terveysasemalla testataan työparitoimintaa.

+

{ tiesitkö että... }

Tuu leikkimään! LEIKKIPUISTOT TARJOAVAT päivittäin tuhansille koululaisille ja lapsiperheille arjen hyvin-

kuva MARI HOHTARI

marraskuu

PALSTAT 04 Helsinki 180˚ 05 Kalenteri 30 Ilmoitustaulu 32 Uusi duuni

vointia. Elokuussa avattiin Arabianrantaan Helsingin 70. leikkipuisto, Leikkipuisto Arabia. Syksyllä valmistuvat uudet toimitilat leikkipuisto Kiiltomadolle Laajasaloon. Kaupunki on järjestänyt asukkailleen leikkipuistotoimintaa jo 95 vuotta. Leikkipuistot ovat kaikille avoimia oman alueen toimintapaikkoja. Leikkipuistotoiminta on lapsille ja perheille tärkeää. Toiveena on, että alueen asukkaat aktiivisesti osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Tänä vuonna tehdyssä asiakaskyselyssä kävi ilmi, että toimintaan osallistuvat lapset pitivät tärkeimpänä asiana kavereita sekä avun saamista puiston ohjaajilta tarvittaessa. Pienten lasten vanhemmat pitävät myös muiden lapsiperheiden ja aikuisten tapaamista tärkeänä. > Lisätietoa: www.hel.fi/sosv > Perheiden palvelut

Helsingin henki | lokakuu 2009

03


{ Helsinki 180° } teksti MARJO HAATAINEN kuvat KULTTUURIKESKUS

Stoan imua jo 25 vuotta

>V

uonna 1984 avattua Stoa Itä-Helsingin kulttuurikeskusta voi kutsua kulttuurin supermarketiksi. Ohjelmistossa on tanssia, sirkusta, teatteria, musiikkia, näyttelyjä, lasten- ja nuortentapahtumia, taidekasvatusta ja monikulttuurisia tapahtumia. Stoa on itäisen Helsingin kulttuurin koti, alueen asukkaiden olohuone ja kohtaamispaikka, joka kerää vuosittain noin 600 000 kävijää. Stoan kynnys on matalalla, joten taloon on helppo tulla kokemaan kulttuuria, lukemaan tenttiin, pitämään kokouksia, lounastamaan tai ihan vain oleilemaan. Stoa tunnetaan laadukkaasta tapahtumatarjonnasta, vilkkaasta Itäkeskuksen kirjastosta, monipuolisesta työväenopiston ja Arbiksen kurssitarjonnasta sekä nuoria kädentaitojen pariin ohjaavasta Visuaalisen taidon ja taiteen talo Valtista. Kaikki toiminnot yhdistämällä saadaan aikaan helsinkiläisten arkea sulostuttava, mielenkiintoinen soppa. •

04

Helsingin henki | lokakuu 2009

Tulevia tapahtumia

+

> 23.–26.10. Stoa 25 vuotta Ohjelmaa jokaiselle: esiintyjinä mm. Eini & Boogie, Maarit & Sami Hurmerinta sekä M. A. Numminen ja Pedro Hietanen. Kakkukahvit ma 26.10. klo 13 alkaen. Vapaa pääsy. > 23.–31.10. Karttunen Kollektiv: Days of Disco Jyrki Karttusen uusi tanssiteos. > 29.10. & 30.10. Tuhansien lärvien maa Komedia Suomen brändäyksestä. > 3.–8.11. Liikkeellä marraskuussa -festivaali > 11.11. Mari Rantasilan Nostalgiaa-konsertti > Lisätietoa: www.stoa.fi


kalenteri

qrtwtug

Asumisneuvonta laajenee ■ HELSINGISSÄ TOIMII SYYSKUUSTA alkaen kymmenen asumisneuvojaa, jotka auttavat kuntalaisia asumiseen liittyvissä ongelmatilanteissa. Asumisneuvojilta saa apua esimerkiksi vuokranmaksuun liittyvissä ongelmissa ja maksusuunnitelmien teossa. Asumisneuvojat voivat myös toimia välittäjinä akuuteissa kriisitilanteissa. Neuvonnalla halutaan muun muassa ennaltaehkäistä häätöjä ja muita asumiseen liittyviä sosiaalisia ongelmia. Asumisneuvojat toimivat kiinteistöyhtiöiden ja sosiaaliasemien yhteydessä eri puolilla kaupunkia. Neuvojien yhteistyökumppaneita ovat kiinteistöyhtiöiden, sosiaaliasemien, asukas- ja talotoimikuntien, perhekeskusten, terveydenhuollon, järjestöjen, poliisin ja seurakunnan työntekijät. Yhteistyökumppanit ohjaavat asukkaita tarvittaessa kääntymään asumisneuvojien puoleen, mutta kuntalaiset voivat ottaa heihin myös suoraan yhteyttä. > Lisätietoa sosiaaliviraston sivuilta www.hel.fi/sosv kohdasta Neuvonta > Asumisneuvonta

Infopankki-verkkopalvelussa 15 kieltä ■ INFOPANKKI ON VALTION JA KUNTIEN rahoittama verkkopalvelu, jota hallinnoi Helsingin kulttuurikeskus. Verkkopalvelulla on noin 50 000 käyttäjää kuukaudessa. Nyt sen sivuille on koottu 15 kielellä tietoa muun muassa asumisesta, koulutuksesta, suomen ja ruotsin kielen opiskelusta, lupa-asioista sekä työstä. Uusi Helsingin seutu -osio palvelee sekä Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniais-

ten asukkaita että seudulle muuttoa suunnittelevia. – Infopankki on hyvä esimerkki seudullisesta yhteistyöstä. Asukkaat löytävät nyt tiedot yhdestä osoitteesta, kuntarajoista riippumatta, toteaa kulttuurikeskuksen projektipäällikkö Ahmed Akar Infopankista. Vuosien 2009–2011 aikana toteutettavan uudistuksen myötä Infopankki palvelee entistä paremmin Suomeen muuttavia ja täällä jo asuvia maahanmuuttajia. Myös maahanmuuttotyöntekijöille suunnattuja sisältöjä kehitetään. > Infopankin Helsingin seutu -sivut löytyvät osoitteesta: www.infopankki.fi/helsinginseutu

■ VANHUSTEN PITKÄAIKAISHOIDON keskittämistä sosiaalivirastoon on alettu valmistella. Terveyskeskuksen vastuulla ollut pitkäaikaissairaanhoito on tarkoitus siirtää sosiaalivirastoon. Helsingin Seniorisäätiö jatkaa samalla toimintaansa sosiaaliviraston in house -toimijana. – Valmistelu perustuu kaupungin strategiaan, jossa edellytetään ikääntyvien asukkai-

Palauta kulttuurikuntokorttisi! ■ VIIME VUODEN LOKAKUUSSA alkanut kulttuurikuntokampanja päättyi syyskuun lopussa. Vuoden aikana täytetyt kulttuurikuntokortit palautetaan 30.10. mennessä osoitteella henkilöstökeskus/viestintä, PL 4500. Kampanjaan osallistuneiden, minimipistemäärän saavuttaneiden kesken arvotaan muun muassa Lippupalvelun lahjakortteja, leffalippuja ja kirjalahjakortteja. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. > Lisätietoja Heli-intran etusivulta kohdasta Kulttuurikunto.

Oppaat esteettömään suunnitteluun ■ HELSINKI KAIKILLE -PROJEKTISSA on valmistunut suunnitteluoppaita, jotka opastavat esteettömään suunnitteluun ja rakentamiseen terveysasemilla, vanhusten palvelukeskuksissa, peruskouluissa, päiväkodeissa ja uimahalleissa. Oppaat on tarkoitettu auttamaan toimipisteiden henkilökuntaa, suunnittelijoita ja rakennusten omistajia, kun määritellään eri tilojen esteettömyysvaatimuksia ja suunnitellaan sekä toteutetaan tiloissa tapahtuvia muutostöitä.

Vanhusten pitkäaikaishoito keskitettäneen sosiaalivirastoon

den ympärivuorokautisen hoidon rakenteen keventämistä. Hallinnon keskittämisellä voidaan ikäihmisten pitkäaikaishoidon kysyntään vastata parhaalla mahdollisella tavalla, sanoo asian ohjausryhmää johtava apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen. Helsingissä on noin 3 300 ympärivuorokautista laitoshoitopaikkaa, joista 900 terveyskeskuksen pitkäaikaissairaaloissa ja lähes 1 100 sosiaaliviraston hallinnoimissa vanhainkodeissa. Runsaat 1 300 laitoshoitopaikkaa on ostopalveluvanhainkodeissa, ja näistä noin 700 on Helsingin Seniorisäätiön vanhainkodeissa. Ongelmaksi on koettu muun muassa toiminnan hajanaisuus. Kaupunginvaltuusto päättää uudelleenjärjestelystä syksyn aikana. Uudelleenjärjestely pyritään aloittamaan vuoden 2010 alusta.

Työhyvinvointimessuille kaamosta pakoon Oppaissa on myös esteettömyyteen liittyviä yleisperiaatteita, jotka koskevat muun muassa kohteen ulkotiloja, valaistusta sekä värien ja materiaalien käyttöä. Asiantuntijana hankkeessa on toiminut Kynnys ry. > Nouda materiaalit sivuilta www.hel.fi/helsinkikaikille

■ MARRASKUUSSA HENKILÖSTÖKESKUKSESSA järjestettävien työhyvinvointimessujen teemoina ovat työturvallisuus ja työyhteisön hyvinvointi. Tarjolla on myös käytännön esimerkkejä työpaikoilta työtapaturmien ehkäisemisestä, asiakaspalvelutilanteiden uhka- ja väkivaltatilanteiden torjumisesta sekä hyviä käytäntöjä ikäjohtamisesta. Messut tarjoavat henkilöstön työhyvinvoinnista vastaaville henkilöille yhteisen foorumin, jossa voi keskustella aiheeseen liittyvistä ajankohtaisista teemoista. Tarkoituksena on myös uudenlaisten yhteisten työskentelymuotojen kokeileminen. > Työhyvinvointimessut 24.11. klo 8.30 – 16.00, henkilöstökeskus, Ensi linja 1. Ilmoittautuminen Heli-intrassa kohdassa Koulutus > Työhyvinvointimessut

Helsingin henki | lokakuu 2009

05


teksti TIMO SORMUNEN kuvitus ATTE LAKINNORO kuva TOMMI TUOMI

Helsingistä on tullut yksi Pohjois-Euroopan näkyvimpiä toimijoita, joka kutoo yhteistyöverkostojaan aktiivisesti itään, länteen ja etelään. Nyt katse kohdistuu Itämeren alueelle, jossa riittää työtä niin kansainvälisessä bisneksessä, logistiikassa kuin ympäristönsuojelussakin.

>P

ikajuna Pietarista Helsingin kautta Berliiniin kuulosti vielä kymmenkunta vuotta sitten liki utopistiselta ajatukselta. Nyt tämän Rail Baltica -nimeä kantavan jättihankkeen toivotaan uuden europarlamentin myötä saavan uudenlaista tuulta siipiensä alle. Rail Baltican runkona on EU:n jo aiemmin laatima suunnitelma uudesta Tallinna–Varsova-ratayhteydestä, jonka yhdeksi maaliksi on asetettu vuosi 2020. Tämän 1 200 kilometriä pitkän rataosuuden kautta itäiselle Euroopalle ja myös Suomelle avautuisi aivan uudenlainen yhteys Keski-Eurooppaan. Aluksi se toteutuisi Helsingistä Pietariin vievien kiskojen ja Tallinnan väliä kulkevien junalauttojen kautta, jossain vaiheessa kenties merenalaista tunnelia pitkin. Kansainvälisen toiminnan päällikkö Matti Ollinkari hal-

Yhteinen

Itäme

06

Helsingin henki | lokakuu 2009


lintokeskuksesta tunnustaa, että EU:n mittakaavassakin ison miljardihankkeen tiellä on vielä monta mutkaa ennen ensimmäistä lapioniskua. Hanke on saatu nytkähtämään liikkeelle, eikä sen pysäyttäminen tunnu Ollinkarista enää loogiselta. – Tämä on osa koko Itämeren alueen kehittämistä, johon myös EU:ssa on monin tavoin sitouduttu. Euroopan kaikkiin kolkkiin on saatava toimivat raideliikenneyhteydet, hän muistuttaa. Millä vuosilukemalla kivimiesten graniittisen katseen alta sitten voisi jyskytellä Brandenburgin portille, sitä mies ei vielä uskalla luvata. Pietariin kuitenkin pääsee pikajunalla jo ensi vuonna 3,5 tunnissa, mikä tuo Helsingin aiempaa lähemmäksi itäistä Eurooppaa.

”Kaupunki on aktiivisesti mukana hankkeissa,jotka edistävät metropolialueen kilpailukykyä.”

Yhteistyö on kaikkien etu

Rail Baltica on vain yksi esimerkki kaupungin ja sen kansainvälisen osaston käytännön toiminnasta, jota nykyisellään kuvataan jo suoranaiseksi investointiohjelmaksi miljoonien eurojen budjetteineen. Suunnittelija Riikka Lahdensuo hallintokeskuksesta kertoo, että viime vuonna hyväksytyn strategian mukaan kaupungin peruslinjana on olla aktiivisesti mukana hankkeissa, jotka >>

ri

Helsingin henki | lokakuu 2009

07


”On myös veronmaksajien etu, että Helsinki nähdään ulkomailla kiinnostavana yhteistyökumppanina ja potentiaalisena investointi- ja matkailukohteena.”

entistä useammin erilaisten yhteistyöprojektien vetäjän ja uusien verkostojen kutojan roolista. Käytännössä se on tarkoittanut jatkuvaa yhteydenpitoa paitsi muihin eurooppalaismetropoleihin myös EU-tason päätöksentekijöihin.

Helsinki vahva toimija

edistävät koko metropolialueen kilpailukykyä ja siten kaupungin ja kaupunkilaisten hyvinvointia. Ja kun kyse on pääkaupungista, menestyksestä sataa aina mannaa muuallekin Suomeen. – On myös veronmaksajien etu, että Helsinki nähdään ulkomailla kiinnostavana yhteistyökumppanina sekä potentiaalisena investointi- ja matkailukohteena. Se vaatii meiltä itseltämme aktiivisuutta, Ollinkari tähdentää. Yhteistyöfokusta on kohdistettu selvästi aiempaa enemmän Suomenlahden seutuun ja Itämeren alueeseen, käytännössä Pietarista Baltian halki Berliiniin ja sieltä Kööpenhaminan kautta Osloon ja Tukholmaan ulottuvaan rinkiin. Tässä joukossa perinteisenä idän ja lännen porttina vuosikymmenten ajan toiminut Helsinki on löytänyt itsensä

Helsingillä on vahva asema Itämeren alueen yhteisprojekteissa. Liikenne- ja logistiikkahankkeiden ohella Helsinki johtaa koko Itämeren alueen BaltMet Promo -markkinointiprojektia ja Itämeren puhdistamiseen keskittyvää Itämerihaastetta. – Toimintatapamme on opittu vuosien varrella tuntemaan ja meihin myös luotetaan, Ollinkari muotoilee. BaltMet Promo -hankkeessa pyritään tuotteistamaan konkreettisesti koko Itämeren aluetta. Sen tavoite on lopulta yksinkertainen: alueesta on tehtävä kiinnostava kohde niin kansainvälisille investoijille, matkailijoille kuin eri alojen huippuosaajillekin. – Yksittäiset valtiot ja kaupungit näyttävät globaalisti katsottuna pieniltä tai tuntemattomilta toimijoilta. Yhteisesiintyminen tuo sen sijaan näkyvyyttä ja säästää markkinointipanoksia, Lahdensuo vahvistaa. Helsingin voima on juuri laaja sidosryhmäyhteistyö. Esimerkiksi Promotiimiin kuuluu kaupungin matkailu- ja kulttuuriasiantuntijoita, seudullinen yhteismarkkinointiyhtiö Greater Helsinki Promotion, elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla sekä Helsingin kauppakorkeakoulu. Tavoite on profiloitua kansainvä-

Innovatiivista osto-oppia PÄÄKAUPUNKISEUDULLA ON PYÖRINYT

jo pari vuotta seudullisen kehitysyhtiö Culminatumin vetämä Innovatiiviset julkiset hankinnat -ohjelma, jossa on haettu uusia toimintatapoja ja työkaluja julkisen sektorin palveluhankintoihin. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja

08

Helsingin henki | lokakuu 2009

Kauniaisissa käynnissä olevassa pilotissa on rakennettu joustavampia yhteistyömalleja, joiden kokeilu voi tarjota uusia kasvumahdollisuuksia etenkin innovatiivisille pk-yrityksille. Parhaimmillaan palveluja voi kehittää liki mittatilaustyönä. Samalla kohentuu osto-osaaminen. – Innovatiivisten palveluiden hankinnan kehittäminen ja parhaiden käytäntöjen jakaminen koko Itämeren alueella on kirjattu yhdeksi tavoitteeksi kaupungin kansainväliseen strategiaan. Tammikuussa 2010 on tarkoitus jättää kansainvälisen

liseksi business-keskukseksi, joka vetää huippuosaajia. Kansainvälisten kärkihankkeiden joukkoon kuuluu Helsingin nostaminen Aalto-yliopiston siivittämänä kansainvälisesti vetovoimaisten kampuskaupunkien joukkoon. Haussa on myös World Design Capital 2012 -titteli, jonka tuomaristo on jo ehtinyt ihastella Helsingin ja sen lähiympäristön arkkitehtuuri- ja muotoiluperintöä.

”Helsinki on löytänyt itsensä entistä useammin yhteistyöprojektien vetäjän ja uusien verkostojen kutojan roolista.” Kaupungin kansainvälisten kärkihankkeiden omistajana ja toteuttajana on kansainvälisen toiminnan ohjausryhmä, johon kuuluvat hallintokeskuksen kansainvälisen toiminnan osasto ja viestintä, talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelu, henkilöstökeskus ja tietokeskus.

Pendelöivää työvoimaa

Helsingin kannalta Kiina on tärkeä kohdemaa, koska Helsinki-Vantaa on jo valmiiksi profiloitunut logistiseksi portiksi Euroopasta Aasiaan. Kontakteja ja verkostoja viritellään jatkuvasti tämän alati kasvavan talousmahdin kanssa. Shang-

hankintaprojektin rahoitushakemus, jota valmistellaan Helsingin EU-toimistossa Brysselissä, kertoo suunnittelija Jasmin Etelämäki hallintokeskuksesta. Hankinta on julkisen sektorin keskeinen työkalu, jolla on vaikutusta seudun kilpailukyvyn kehitykseen ja asukkaille tarjottavien palveluiden laatuun ja kustannustehokkuuteen. – Kunnat ja kaupungit ovat monille yrityksille ja yhteisöille tärkeitä asiakkaita. Niiden omilla hankintakriteereillä ja ostolinjauksilla on vaikutusta markkinoiden


haissa ensi vuonna järjestettävä maailmannäyttely on yksi näytön paikka. – Pietarin läheisyys ja täältä sinne jatkuvasti paranevat liikenneyhteydet lisäävät Helsingin kiinnostavuutta. Uusia business-mahdollisuuksia tarjoava Pietari on Aasiasta katsoen enää muutaman tunnin päässä Helsingin lentokentästä, Ollinkari huomauttaa. Kuvio toimii myös toisin päin – ja voi näkyä varsin nopeasti Helsingin katukuvassa. Nopeat junayhteydet tuovat rajan yli aiempaa enemmän turisteja ja myös kahden maan välillä pendelöivää työvoimaa.

Merestä yhteinen huoli

Helsinkiä markkinoitiin takavuosina Itämeren helmenä. Vuosituhannen vaihteessa entistä useampi joutui kuitenkin tunnustamaan, ettei vihreiden levälauttojen keskeltä kohonnut kaupunkinäkymä enää vastannut vanhoja mielikuvia. Helsinki heräsi Itämeren suojelulle kuitenkin ensimmäisten

■ Matti Ollinkari, Jasmin Etelämäki ja Riikka Lahdensuo suunnittelevat ja toteuttavat Helsingin kansainvälisiä hankkeita.

kehittymiseen, hän selventää. Julkisen sektorin aiempaa innovatiivisemmasta asenteesta on etua varsinkin pienemmille yrityksille, jotka usein jäävät perinteisissä tarjouskilpailuissa alakynteen. Usein uudet innovaatiot ja sovellukset syntyvät nimenomaan pienissä yrityksissä.

kaupunkien joukossa. Omia päästöjä on pantu kuriin kovalla kädellä, ja apua ja asiantuntemusta on tarjottu myös kaikille muille sitä tarvitseville. Yksi Helsingin ja koko Suomen kuningashetkistä Itämeren suojelussa osuu syksyyn 2005, kun Pietarin lounainen jäteveden puhdistamo avattiin. Samalla se oli esimerkki toimivasta lähialueyhteistyöstä muun muassa Helsingin ja Tukholman sekä Suomen ympäristöministeriön välillä. Itämeren tilasta on tullut nopeasti kaikille sen rantavaltioille yhteinen huolenaihe. Kaupunki onkin levittämässä yhdessä Turun kanssa Itämerihaastekampanjaa koko Itämeren alueelle. Sen keskeisiä kohteita ovat Suomenlahden pohjukassa toimivat vesilaitokset ja satamat, joissa ongelmana on teknologian, tietotaidon ja ennen kaikkea rahan puute. – Suoran avun sijaan haluamme toimia ennen kaikkea neuvonantajana ja konsulttina, joka tarjoaa erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja toimii linkkinä myös rahoittajien suuntaan. Käytännön toteutus on sitten rantakaupunkien ja -valtioiden kontolla, Ollinkari painottaa. •

■ Kaupunki on ylläpitänyt venäjänkielistä www.helsinki.ru-sivustoa jo kymmenen vuotta. Viime keväänä uusitulla sivustolla julkaistaan yhteistyökaupunkien venäjänkielisiä uutisia sekä tietoa Helsinki-keskuksen toiminnasta.

Uutta puhtia Pietarissa HELSINGILLÄ ON OLLUT VUOSIKAUDET oma edus-

tusto Brysselissä. Viime syksynä kaupungin vaakuna ilmestyi myös Pietarin katukuvaan, kun kaupunkisuhteita, viestintää ja elinkeinopoliittisia tavoitteita Pietarissa ja Luoteis-Venäjällä edistävä Helsinkikeskus aloitti toimintansa. Helsingin perustamassa edustustossa yhteistyökumppaneina ovat olleet Tampereen ja Kotkan kaupungit seudullisine kumppaneineen. Jatkossa kaupunkikolmikon ja itse asiassa koko Suomen näkyvyys itänaapurissa paranee entisestään, kun uusi Suomi-talo avaa ovensa Pietarin ydinkeskustassa. Vihkiäisiä vietetään lokakuun lopulla, mutta muuttokuntoon Pyhän Marian kirkkokartanon kiinteistö valmistuu vasta ensi keväänä. Helsinki-keskuksen toiminnanjohtaja Pirkko Perheentupa kuvailee uutta taloa ”suomalaiseksi saareksi” Pietarin sydämessä. Saman katon alle ovat näet tulossa muun muassa Suomen Pietarin Instituutti, Pietarin Suomalainen koulu, Helsinki-keskus, Finpro, Suomalais-Venäläinen kauppakamari, Turun kaupungin Pietarin edustusto sekä Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy. – Talosta kasvaa suomalaisen kulttuurin ja elinkeinoelämän toiminta- ja esittelykeskus, joka tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet myös yhteisiin kokouksiin ja palavereihin, Perheentupa kaavailee. Myös Helsinki-keskus saa entistä paremmat mahdollisuudet panostaa paikallisten kaupunkisuhteiden edistämiseen, verkottumiseen ja viestintään. Yhteistyön keskeisiä teemoja ovat liikenneyhteydet ja logistiikka, opiskelija- ja tutkimusvaihto, matkailu, luova talous sekä viestintä- ja mediayhteydet.

Helsingin henki | lokakuu 2009

09


kaffella

Työ ja asunto järjestyivät

Korkeat asuntohinnat, kalliit vuokrat ja vapaiden asuntojen vähäinen määrä ovat tuttuja monelle helsinkiläiselle. Mitäpä jos asunto järjestyisikin työnantajan kautta? Kaupunki vuokraa työsuhdeasuntoja, joita jokainen kaupungin työsuhteessa oleva voi hakea.

n Laura Hassi ja Jenna Suna puhuvat asuntoasiaa.

10

Helsingin henki | lokakuu 2009


teksti Maria Halava kuvat arto wiikari

>K

ahvin tuoksu täyttää ilman ravintola Luftin aamussa. Nurkkapöydässäistuvattilakeskuksen vuokrauspäällikkö Laura Hassi ja syyskuun alussa terveyskeskuksessa lähihoitajana aloittanut Jenna Suna. Suna on muuttanutelokuunlopussaImatraltaHelsinkiin ja kaupungin työsuhdeasuntoon Taka-Töölöön. – Kaupungilla on noin 2 500 työsuhdeasuntoa eri puolilla kaupunkia. Ne on tarkoitettu kaupungin palvelukseen tuleville työntekijöille ja jo kaupungilla työskenteleville, Hassi kertoo. – Eniten työsuhdeasuntoja on sosiaalivirastolla ja terveyskeskuksella, joilla kummallakin on käytössään yli tuhat asuntoa. Muilla virastoilla asuntoja on muutamista kymmenistä reiluun sataan, Hassi jatkaa. Jokainen virasto päättää itse, ha­ luaako se pitää työsuhdeasuntoja vai ei. Aloilla, joilla rekrytointitarve on suuri­ – kuten sosiaali- ja terveysaloilla – on työsuhdeasunto selkeä etu työntekijöitä rekrytoitaessa. Lähihoitajan työt Kivelän sairaalassa aloittaneelle Sunalle järjestyi työpaikan lisäksi työsuhdeasunto. Miten kaikki oikeastaan meni?

Kaupungin nettisivujen kautta työpaikan löytänyt Suna on ehtinyt asua TakaTöölön työsuhdekaksiossaan reilut kaksi kuukautta. Mahdollisuus työsuhdeasuntoon ilmoitettiin jo työpaikkailmoituksen yhteydessä, ja lisää kerrottiin työhaastattelussa. – Ilman tätä mahdollisuutta en olisi varmaan tullutkaan Helsinkiin, asuinkaupungin vaihdolla vaihtelua elämäänsä hakenut Suna sanoo. Asunto varmistui vasta kaksi viikkoa ennen kuin Suna aloitti työt, eikä hän ehtinyt hakea asuntoa vapailta markkinoilta. – Hain kaupungin nettisivujen kautta useampaa asuntoa, ja tämä varmistui ensimmäisenä. Otin asunnon edes näkemättä sitä, hän naurahtaa kahvikuppi kädessään. Sunan kriteerinä asuntoa hakiessa oli lyhyt etäisyys työpaikalle. Nyt työmatka taittuu kävellen, eikä keskustaankaan ole pitkä matka. Vuorotyöläiselle julkisilla kulkuvälineillä liikkuminen olisikin hankalaa.

Entä minkälaisilla ehdoilla asunnon voi saada ja kauanko asunnossa saa asua?

– Kun kaupungin työpaikkoja löytyy ympäri kaupunkia, täytyy asuntojakin löytyä joka puolelta. Näin työntekijöiden työmatkat pyritään pitämään kohtuullisina, Hassi vahvistaa. Minkälaisia asuntoja kaupunki tarjoaa työntekijöilleen ja mistä päin kaupunkia? Entä kauanko asuntoa täytyy jonottaa?

– Asuntokantaa löytyy laidasta laitaan, on uusia ja vanhoja asuntoja, keskustasta ja lähiöistä, Hassi kertoo kahviaan sekoitellen. Suurin osa asunnoista on yksiöitä ja kaksioita, sillä niille on myös eniten kysyntää. Perheasuntoja eli muutaman makuuhuoneen asuntoja on Hassin mukaan hyvin vähän. Isojen asuntojen hakijat ohjataan usein kaupungin yleiseen asuntovälitykseen, joka neuvoo kaupungin vuokra-asuntojen hakemisessa. Nettisivuilla olevien työsuhdeasuntojen määrä vaihtelee. Tällä hetkellä sivuilla on noin 60 vapautuvaa asuntoa. – Hakijamääriin vaikuttaa muun muassa yleinen asuntomarkkinatilanne. Jos yleisillä asuntomarkkinoilla tilanne on heikko, hakijamäärämme nousevat. Jos taas tilanne markkinoilla on hyvä, saattaa meillä puolestaan olla hiljaisempaa, Hassi kertoo. Suosituimpia asuntoja ovat keskustaasunnot, joita saattaa hakea 50–60 haki-

”Kaupunki tarvitsee työvoimaa ja työntekijät tarvitsevat asuntoja. Työsuhdeasunnot ovat ikään kuin kompromisseja.” jaa asuntoa kohden. Samat hakijat saattavat kuitenkin jättää hakemuksen samanaikaisesti useaan asuntoon. – Kun työntekijä tulee kaupungille töihin, häntä ei laiteta jonottamaan, vaan asunto pyritään tarjoamaan samanaikaisesti töiden alun kanssa. Kaikki eivät toki voi saada työsuhdeasuntoa, mutta silloin tarjoamme heille muita vaihtoehtoja, kuten arava-asuntoja tai kaupungin yleisiä vuokra-asuntoja, Hassi selventää.

Miten saan työsuhdeasunnon? Kaupungilla on noin 2 500 työsuhdeasuntoa eri puolilla kaupunkia. Asuntojen vaihtuvuus on vuosittain noin 20 prosenttia. Työsuhdeasunnot ovat työsuhteeseen sidottuja. Ne vuokrataan määräaikaisina korkeintaan viideksi vuodeksi. Asunnoista ei peritä vuokravakuutta. Vuokra peritään suoraan työntekijän palkasta. Sosiaalivirastolla ja terveyskeskuksella on kummallakin noin 1 100 asuntoa, opetusvirastolla noin 100. Asuntoja on myös kaupunginkirjastolla, kaupunginorkesterilla, kiinteistövirastolla, rakennusvirastolla, liikuntavirastolla, nuorisoasiainkeskuksella, kulttuurikeskuksella ja pelastuslaitoksella. Liikelaitokset ja muut hallintokunnat välittävät itse hallinnoimiansa työsuhdeasuntoja. Asuntojen välityksestä vastaa asuntoasiainosaston vuokra-asuntovälitys. Tilakeskus vastaa vuokrasopimuksista, vuokrankannosta ja huoneistoremonteista. Myös kaupungin yleinen vuokra-asuntovälitys palvelee kaupungin työntekijöitä. > Lisätietoa työsuhdeasunnoista: www.stadinasunnot.fi

Sunalla on työsopimus Kivelän sairaalassa vuoden loppuun saakka, mutta asunnosta hän on solminut viiden vuoden määräaikaisen sopimuksen. – Terveyskeskuksessa määräaikaisia työsopimuksia jatketaan usein uusilla sopimuksilla. Sen vuoksi on tärkeää, että työntekijöillä on asunto valmiina, eikä heidän tarvitse alkaa asunnonhakua alusta, Hassi sanoo. Työsuhdeasunnot vuokrataan määräajaksi korkeintaan viideksi vuodeksi, minkä jälkeen sopimusta voidaan jatkaa vuosi kerrallaan vielä kahden vuoden ajan. Ilman määräaikaisia sopimuksia asuntokannassa ei tapahdu kiertoa. – Kun määräaikainen sopimus päättyy, järjestetään työntekijälle tarjous kaupungin yleisestä vuokra-asuntokannasta. Sama koskee eläkeläisiä, Hassi selventää. Ensisijalla asunnonhakijoiden joukossa ovat uudet hakijat, joille pyritään löytämään työn kannalta jouhevin asuntovaihtoehto. Haussa ei paina edes se, onko työntekijän työsopimus vakituinen vai määräaikainen – kaikki työntekijät ovat kaupungille yhtä tärkeitä. Kuinka suuri etu työsuhdeasunto on työntekijälle? Entä mistä voi saada lisätietoa asunnoista ja niiden hausta?

Kaupunki tarvitsee työvoimaa, ja työntekijät tarvitsevat asuntoja. Tässä asetelmassa työsuhdeasunnot ovat ikään kuin kompromisseja. Ideaalitilanteessa niitä ei tarvittaisi, mutta koska asuntomarkkinat ovat Helsingissä vaikeat ja vuokraasunnot kalliita, on työsuhdeasunnoille tarvetta. Asuntojen vuokrataso seuraa markkinavuokraa. Neliöhinnat vaihtelevat noin 10 ja 16 euron välillä asunnon sijainnin ja koon mukaan. Kalleimmat löytyvät keskusta-alueilta ja halvimmat esikaupunkialueilta. – Asunnonhaku nettisivujen kautta on helppoa. Ihmiset osaavat käyttää sitä. Sieltä löytyvät linkit myös muille tärkeille sivuille, Hassi muistuttaa. Myös Sunan mukaan tietoa löytyy helposti. Asuntoonsa tyytyväisenä hän kiittelee kaupungin toimintaa, ja kertoo hakuprosessin sujuneen hyvin. On aika päättää aamukahvit ja siirtyä työpaikoille. Kahvilan ulko-ovella vastaan puhaltaa viileä syksyinen ilma. •

Helsingin henki | lokakuu 2009

11


projekti

teksti Katja Pesonen kuvat arto wiikaRI

Työparina

terveyden puolesta Seitsemällä terveysasemalla työskennellään työparimallin mukaan. Kun lääkäri ja terveydenhoitaja pitävät potilaista yhdessä huolta, jonot lyhenevät ja asiakas on enemmän kuin numero listassa.

12

Helsingin henki | lokakuu 2009

>L

ääkäri Marko Burmester ja terveydenhoitaja Mirva Weckman ovat arkisin melkein kuin siamilaiset kaksoset. He ovat yksi Suutarilan terveysaseman kuudesta työparista, jotka ovat mukana työparimallipilotissa. Tammikuussa alkanut työparimallin kokeilu on saanut kahvihuonekeskusteluissa lähes pelkästään positiivista supinaa aikaan. Erityisesti lääkärit ovat mielissään. Burmester luettelee mallin hyviä puolia. – Ensimmäinen niistä on hoitajan tekemä hoidon tarpeen arviointi. Mirva ottaa puheluita vastaan aina kaksi kertaa päivässä tunnin ajan ja arvioi, onko soittajan tarpeen tulla lääkärille vai voidaanko vaiva hoi-

taa yksinkertaisemmin, kuten vaikkapa verenpaineen tarkistuksella. Jos on tarvetta, hän laittaa koneelle tiedot potilaasta ja varaa minulle ajan, Burmester kertoo. Se, että terveydenhoitajat tekevät arvioinnin etukäteen, on vähentänyt lääkäreiden työtä. Lisäksi se on tehostanut toimintaa, sillä vastaanotolle tulee vähemmän asiakkaita, jotka eivät tarvitsekaan lääkärin apua. Tämä taas on poikinut muita plussapuolia. Koska aikoja jaetaan valikoiden, terveysaseman jonot ovat lyhentyneet ja lääkärin pakeille pääsee aikaisempaa jouhevammin. – Toinen hyvä puoli työparimallissa on se, että asiakas on aina yhteydessä tuttuun omahoitajaan, joka tietää tämän sairaushistorian. Se tuo turvallisen mielen erityisesti senioreille, Burmester jatkaa. Weckmanin työtä kokeilu on höystänyt haasteilla ja vastuulla. Samalla työn määrä on lisääntynyt. – Markolla on lähes kaksi tuhatta potilasta. Päivän aikana pitää hoitaa puhelinpäivystyksen ohella kaikki muutkin päivystykset sekä hoidolliset asiat. Hommaa riittää, hän vahvistaa.

Hoitajat valitsevat parinsa

Koska työparin kanssa ollaan niin tiuhaan tekemisissä, henkilökemioiden on kohdattava puolin ja toisin. Burmester ja Weckman jakavat toisilleen pelkkiä kehuja. – Mirva hoitaa työnsä todella hyvin, Burmester kehuu työpariaan. Weckman kertoo hoitajien olleen aluksi huolissaan siitä, että joutuivat rajoittamaan kanssakäymisensä vain yhteen lääkäriin. Hoitajat myös pelkäsivät, että kuormittavat ja häiritsevät yhtä ja samaa lääkäriä liikaa ja mitä


n Työpari Mirva Weckman ja Marko Burmester ovat tyytyväisiä yhteistyöhön. Kemiat toimivat.

Työparimalli on tulevaisuutta Työparimallissa terveyskeskuksen alueen jokaiselle asukkaalle on

”Hoitaja kartoittaa puhelimessa potilaan tilanteen ja tarpeen tulla vastaanotolle. Näin potilaat saadaan lääkärille paljon joustavammin kuin ennen.” jos luonteet eivät natsaakaan? Näin on käynyt joillakin terveysasemilla. Suutarilassa onneksi ollaan kuin yhtä suurta perhettä. Hoitajat saivat valita itselleen työparin, ja Weckman halusi Burmesterin kelkkaan. – Olin hoitanut hänen aluettaan vuoden, joten potilaat olivat minulle ennestään tuttuja. Tämä on niin tiivistä yhteistyötä, että toisen kanssa pitää synkata. Pystyn kysymään Markolta kaikesta, Weckman perustelee valintaansa.

Hoitosuunnitelmat selkeiksi

Hoidon tarpeen arvioinnissa Weckmanin ja muiden hoitajien apuna toimivat lääkäreiden aikaisemmin tekemät hoi-

määritelty omalääkäri ja -hoitaja, jolle voi soittaa puhelinpäivystyksen aikana. Hoitaja päivystää kello 8–9 ja 12–13. Hoitaja tekee kartoituksen siitä, onko potilaan tarpeen tulla lääkärin vastaanotolle vai pystyykö hän auttamaan puhelimitse tai omalla vastaanotollaan. Jos potilas tarvitseekin lääkäriä, hoitajalla on mahdollisuus keskustella etukäteen puhelimessa asiakkaan terveydentilasta ja näin hän pystyy antamaan tiedot lääkärille ennen vastaanottoa. Hoitaja voi tehdä myös alustavia tutkimuksia. Johtava ylilääkäri Raija Puustinen on työparimallin alulle pannut voima. – Hoitajien tärkeimpiä työtehtäviä on sopia vastaanottoaikoja sekä konsultaatio. Näin potilaat saadaan lääkärille aikaisempaa joustavammin, ja lääkärille taas ensimmäinen vastaanottokäynti helpottuu, koska hänellä on jo hoitajan puhelimessa keräämät tiedot potilaan terveydentilasta, Puustinen kertoo. Helsingissä työparimalli toimii nyt aktiivisesti seitsemällä terveysasemalla. Suutarilan lisäksi mukana ovat Laajasalo, Herttoniemi, Koskela, Jakomäki, Paloheinä ja Puistola. Vaikka työparimalli onkin vasta pilottivaiheessa, Puustinen näkee sen tulevaisuuden toimintamallina. – Mallista on seurannut niin paljon etuja, että entiseen tuskin on paluuta, Puustinen uskoo.

tosuunnitelmat. Niissä lukee selkeästi kuinka potilaan kanssa kannattaa seuraavaksi toimia, esimerkiksi voisiko sairauslomaa mahdollisesti vielä pidentää ja koska on jälkitarkastuksen aika. Lisäksi potilaan sairaushistoria on suureksi avuksi. – Olemme keskustelleet tästä lääkäreiden kesken ja pyrkineet standardisoimaan sitä, kuinka kirjaamme tietoja ylös. Tähän ollaan keskitytty erityisesti kroonisissa sairauksissa, Burmester tähdentää. Hoidon tarpeen arviointi on Weckmanille uutta – hänestä siihen olisi hyvä saada lisäkoulutusta. Toinen kinkkinen seikka on puhelinpäivystys. – Yhdessä puhelussa voi hyvinkin mennä jopa vartti, mikä tarkoittaa sitä, että toisessa päässä on hirveä jono ja viimeinen jonottaa puolikin tuntia. Tähän asiakkaat ovat hermostuneet ja ymmärrän sen täysin, harmittelee Weckman. Terveysasemalla on jo keskusteltu internetpuheli-

mesta, joka tekisi yhteydenpidon huomattavasti sujuvammaksi. Sen avulla omahoitajalle soitetut puhelut kirjautuvat ylös, hän voi soittaa asiakkaalle takaisin, eikä potilaan tarvitse jonottaa lainkaan.

Henkilöstö kehitystyössä

Suutarilassa työskentelevä apulaisylilääkäri Pia Luukkonen on tyytyväinen työparikokeiluun. – Tämä on edennyt hirveän hyvin. Alussahan ihmisillä on aina ennakkoluuloja, mutta ne ovat hälvenneet, koska hyödyt potilaan kannalta ovat hyvin merkittävät, hän sanoo. Ennen pilotin alkamista henkilökunnan kanssa keskusteltiin perusteellisesti useita kertoja, ja toimintatavat suunniteltiin yhdessä. Säännöllistä kokoustamista jatketaan edelleen, jotta ongelmiin voidaan tarttua välittömästi. Parhaillaan puidaan puhelinasiaa. Luukkonen on Weckmanin tavoin tiedostanut puhelinjonot, joten nyt mietitään ratkaisuja internetpuhelinjärjestelmään. – Sitä pilotoidaan tällä hetkellä muutamilla terveyasemilla Helsingissä. Toivottavasti se saadaan jatkossa käyttöön muillekin asemille. Se on onneksi helppo toteuttaa, Luukkonen vahvistaa. •

Helsingin henki | lokakuu 2009

13


teksti OUTI NIEMELÄ kuvat ARTO WIIKARI

Tervalammen kartanossa eletään kuin pienoisyhteiskunnassa. Työntekijät ja asiakkaat muodostavat tiiviin kuntoutusyhteisön, jossa toisen ihmisen kohtaaminen on kaiken perusta.

Yhteisö maaseudun rauhassa

>S

osiaaliviraston Tervalammen päihdekuntoutuskeskuksessa kohtaavat monen alan ammattilaiset, joita on yhteensä noin 80. Saman kokouspöydän ääressä istuu niin työnjohtajia, sosiaalityöntekijöitä, sairaanhoitajia, psykologi kuin puutarhurikin. Erilaisissa työtehtävissä toimivien ihmisten johtaminen on tarjonnut haasteita kartanon johtaja Jussi Nikanderille, joka on koulutukseltaan sosiaalityöntekijä. – Johtajan pesti on ennen muuta näköalapaikka omaan oppimiseen. Asiakkaiden auttaminen on keskiössä, mutta joskus joudun pohtimaan sitäkin, korjataanko öljykattila tänään vai ensi viikolla, hän toteaa. – Tervalammesta erityisen mukavan työpaikan tekee se, että yhteisöllisyden vuoksi meiltä työntekijöiltä puuttuu vahva viranomaisleima. Omat roolit toki pidetään, mutta kyllä me kaikki olemme samaa Tervalammen porukkaa.

Tunteet saavat näkyä

Naisille räätälöity kuntoutus sai tänä vuonna käyttöönsä omat tilat, kun Tervalammen uusin rakennus Kaisla avautui elokuussa. Naisia kuntoutetaan myös sekaryhmissä, mutta vain naisille suunnattu kuntoutusjakso koetaan lisäksi tarpeelliseksi. Jakson aikana omaan naiseuteen pureudutaan syvemmin ja naisille ominaisia voimavaroja nostetaan näkyviin. – Naisten kanssa työskennellessä tunteet liikkuvat, kuuluvat, näkyvät ja tuntuvat, kertoo erityissosiaalityöntekijä Sirkku Alanne. Tunteiden leiskuvuus tekee arjesta haasteellista, ja omia rajoja joutuu Alanteen mukaan piirtämään päivittäin. Toisaalta naisten kyky näyttää tunteitaan ja kertoa niistä toisilleen ja työntekijöil-

14

le on usein myös hyvin nopea tie ongelmien ytimeen. Joskus naiset alkavat huolehtia liikaakin muista, ja oma kuntoutus saattaa näin unohtua. Työntekijöiden päätehtävä on pitää yhteisön toiminta kuntouttavana. Alanne kertoo, että myönteisiä muutoksia voi nähdä lyhyessäkin ajassa. – Kun jollekin naiselle ilmestyy vuosien tauon jälkeen esimerkiksi kynsilakkaa kynsiin, niin silloin voi iloita.

Psykologin monta tehtävää

Tervalammella työskentelee kaupungin ainoa virassa oleva päihdehuollon psykologi Helinä Salokari. Psykologin tavallinen työpäivä koostuu erilaisten keskusteluryhmien ohjaamisesta, yksilökeskusteluista ja mielenterveysneuvonnasta. Yksilöajoilla annetaan tukea ja mietitään keinoja selviytyä vaikeiden elämäntilanteitten kanssa. Osa psykologin arjesta menee kartanon ulkopuoliseen verkostotyöhön. Talon oman väen kanssakin kokoustetaan säännöllisesti, käydään läpi työsuojeluasioita ja koulutussuunnittelua. – Kokouksissa monen eri alan työntekijät pääsevät kuulemaan arvokkaita näkemyksiä puolin ja toisin, jolloin on mahdollisuus myös konsultointiin, Salokari toteaa. Tervalammen idyllinen maalaismiljöö on hänelle mieluisa: työhuoneen ikkunaa reunustavat vehreät puut ja niiden takana siintää järvi. Maalaismiljöö erilaisine työtehtävineen tarjoaa oivan irtioton myös monelle kaupunkielämään tottuneelle asiakkaalle. – Jo se, että elää ilman päihteitä ja voi katsoa asioita selvin päin, kauempaa, eheyttää ihmistä, Salokari sanoo.

Helsingin henki | lokakuu 2009

”On suuri rikkaus, kun tässä työporukassa on monen alan asiantuntijoita ja kuulee erilaisia kokemuksia.”

Tekemisestä voimavaroja

Ruoanlaittoa, tiskaamista, piha-alueen huoltotöitä ja vaikkapa auton renkaiden vaihtoa. Erilaiset arjen työtehtävät muodostavat kuntoutustyön pohjan. Kartanon ylpeydenaihe on sen puutarha, jossa viljellään muun muassa pääkaupunkiseudulla harvinaista luomukurkkua sekä kausikukkia. – Puutarha on suosittu valinta työpaletissa. Aina kaikki halukkaat ovat mahtuneet mukaan, iloitsee puutarhuri Simo Sailola. – Puolet työajastani kuluu asiakasohjaamiseen, kun katsotaan mihin kukin kunnoltaan kykenee. Työtä puutarhassa riittääkin vuoden jokaiselle päivälle, sillä se toimii täysin vuoden kierron mukaan. Jo tammikuussa säädetään kasvihuoneet oikeaan lämpötilaan kurkkuistutuksia odottamaan, syksyllä poimitaan ome-


Kartano kuntouttajana SUOMEN SUURIN päihdekuntoutuskeskus Vihdin Tervalammella on komea näky. Pitkä lehmuskuja johtaa kulkijan vuonna 1830 valmistuneelle päärakennukselle. Historiaa alue tarjoilee yhteensä neljän vuosisadan ajalta, vanhin rakennus on vuodelta 1796. Monenlaisia vaiheita herrasväen elämästä 1900-luvun alun työlaitosaikoihin nähnyt kaupungin hallinnoima kartano palvelee nykyään päihdekuntoutujia. Asiakkaiksi tulee lähetteellä henkilöitä, jotka tarvitsevat tukitoimia avohuollon lisäksi. Tarjolla on kolmenlaisia kuntoutusjaksoja: elämänhallintaa kehittäviä, identiteettiä eheyttäviä sekä arkielämän taitoja lisääviä jaksoja. Jaksot kestävät kuudesta viikosta muutamaan kuukauteen. Arjen erilaisten töiden tekeminen yhdessä on kaiken kuntoutuksen tukiranka.

■ Helinä Salokari on kaupungin ainoa päidehuollon psykologi. Työtehtävät ovat hyvin monipuoliset.

noita ja marjoja, ja talvella huolehditaan joulun kausikukkien kunnosta. Tervalammelta löytyy myös puutyöverstas ja metallityöpaja niille, joiden peukalo ei niin viherrä.

Moninaisuudesta iloa ja haastetta

■ Sirkku Alanne on tyytyväinen, että naisten kuntoutus sai syksyllä omat tilat.

■ Simo Sailola opastaa kuntoutujia puutarhan saloihin ja ihmeisiin.

■ Jussi Nikander johtaa kartanoa. Hän kehuu tiiminsä yhteisöllisyyttä ja toiminnan aktiivisuutta. Puutyöverstas on kovassa käytössä.

Työntekijöiden puheissa työn ehdottomiksi plussiksi nousevat monipuolisuus ja yhteisökuntoutuksen tarjoama ihmisläheisyys. Toisaalta tämä tuo mukanaan myös suurimmat haasteet. Kun kaikki tehdään yhdessä kartanon huoltotoimenpiteistä alkaen, täytyy oman identtiteetin olla vahva, jotta asiakas– työntekijä-suhde säilyy selkeänä. Yhteiskunnan haasteet heijastuvat kuntoutusyhteisöön. Tervalammen kaksi vuosikymmentä nähnyt Alanne kertoo asiakaspohjan monipuolistuneen, samalla kun päihteiden kirjo on kasvanut. Näihin haasteisiin on pystytty vastaamaan. – Monen alan asiantuntijasta koostuvassa työporukassa on suuri rikkaus, kun voi kuunnella eri ihmisten kokemuksia ja jakaa tuntoja, Alanne pohtii. – Joskus tuntuu, että asiakkaat tietävät asioista paremmin kuin me. Moni kokee ympäröivässä luonnossa liikkumisen hyvin terapeuttisena, ja sitähän se onkin. Henkilöstöllä oli retkitoiveisiin aluksi tottumista. Mietimme pitkään, että saammeko todella mennä työajalla metsään samoamaan, johtaja Nikander havainnollistaa erilaista sosiaalityötä. •

Helsingin henki | lokakuu 2009

15


{ erikoinen ammatti } teksti Petteri Harjula kuvat ARTO WIIKARI

Mies kylmästä Tukkutorin valtavien pakastustunneleiden ja kylmäsalien tasainen kylmyys ei synny itsestään. Sen tietää kylmäkonemies Matti Käppi.

>H

elsingin Tukkutori on Suomen vastine Pariisin Halleille. Monet pääkaupunkiseudun ravintolat, ruoka- ja kukkakauppiaat hakevat sieltä päivittäin myytävää ja kokattavaa. Alueella toimii lähes 140 tukkuliikettä, joista muutama myy tuotteitaan myös suoraan kuluttajille. Itsenäisenä kaupungin liikelaitoksena toimivalla Tukkutorilla on 22 työntekijää. Yksi torin keskeisistä palveluista on kylmävarastotilojen tarjoaminen yrittäjille. Vuosituhannen alussa modernisoitujen kylmätilojen edeltäjä oli alueen silloista teurastamoa varten 1950-luvulla rakennettu pakastamo, joka valmistuessaan oli Pohjoismaiden suurin. Näissä kylmävarastoissa työskentelee perin erikoisella ammattinimikkeellä kylmäkonemies Matti Käppi.

Energiaa kiertoon

Varastotilojen lämpötilat vaihtelevat kymmenien asteiden pakkasesta hedelmien ja vihannesten varastointiin sopivaan muutamaan plusasteeseen. Tietokoneet valvovat valtavien kylmälaitteiden toimintaa ja lämpötiloja jatkuvasti. – Ennen homma oli työläämpää, kun paperin ja kynän kanssa kierrettiin varastoja ja tarkastettiin lämpötiloja, Käppi toteaa 25 vuoden kokemuksella.

16

Helsingin henki | lokakuu 2009


ympäristö teksti LAURA HEIKKINEN kuva ARTO WIIKARI

Hyvä sisäilma on töissä jaksamiselle tärkeää. Puutteet sisäilman laadussa voivat aiheuttaa lievää oireilua ja pahimmillaan jopa altistaa sairauksille. ■ Matti Käppi työskentelee Tukkutorin kylmätuotannossa ja huolehtii, että yrittäjien kylmälaitteet saavat tarvitsemansa kylmän.

Automaattinen valvontajärjestelmä on myös kasvattanut työntekijöiden vastuuta. Päivystysvuorossa olevan konemiehen kännykkä saattaa herättää keskellä yötä, jos varaston lämpötilamuutos ylittää hälytysrajan. – On oltava jatkuvasti valppaana, mutta onneksi kotona voi hälytyksen sattuessa tietokoneelta tarkistaa, mistä on kyse. Pääosa hälytyksistä on harmittomia, esimerkiksi varaston oven liiallisesta avoinna pidosta johtuvia, Käppi kuvailee. Paljon sähköä kuluttavan kylmätuotannon sivutuotteena syntyy ylimääräistä lämpöä, jota hyödynnetään muun muassa Tukkutorin lämpimän käyttöveden valmistuksessa. Energian kierrätyksen tuomat kustannussäästöt auttavat osaltaan pitämään Tukkutorin toiminnan plussan puolella, vaikka varastoissa pakkanen pauhaakin.

Sesongit tuovat vauhtia

Nuoruudessaan Matti Käppi opiskeli auto- ja kuljetustekniikkaa, mutta päätyi kylmäkonemieheksi alalla olevan sukulaismiehen houkuttelemana. Tukkutorille hän tuli kyselemään töitä, kun hänen aiemman työnantajan liiketoiminta Työpajankadun toiselta puolelta myytiin ja Käppi jäi työttömäksi. Hän sopi Tukkutorin päällikön kanssa työhaastattelun, mutta kun hän seuraavana aamuna saapui paikalle haastattelusta tietämätön henkilöstövastaava kirjoitti hänelle suoraan työsopimuksen. – Päällikkö nauroi, kun hän tajusi, että olin onnistunut palkkaamaan itse itseni töihin. Työhaastattelua ei tarvittu. Lähdimme saman tien tutustumaan taloon, Käppi muistelee hymyillen. Ensimmäisestä työpäivästä on neljännesvuosisata, mutta Käppi vakuuttaa viihtyneensä työssään hyvin, vaikka sesonkiaikojen kiire välillä vähän stressaakin. – Työ on pitkälle omatoimista ja itsenäistä. Ja onneksi meillä on hyvä neljän miehen koneporukka, Matti sanoo kiitellen samalla kaupungin vakaata henkilöstöpolitiikkaa. •

Sisäilma puhtaaksi

>T

ilakeskuksessa on viime vuodet riittä- hajua. Rakennuksessa tehtiin tutkimuksia, joissa havaittiin nyt hommaa, kun sisäilmasta on tul- korjaustarpeita myös ulkoseinärakenteissa. Tämä opetti, lut julkinen keskustelunaihe ja tutki- että rakennusta tulee tutkia ja korjata kokonaisuutena. musten kohde. Palstatilaa ovat saaneet Hildén kertoo, että korjauspyynnöt laitetaan kiireellietenkin homekoulut ja kosteusvauri- syysjärjestykseen terveyshaittojen mukaan: on paikkoja, oiset päiväkodit. Myös lukuisia toimistotiloja on alettu re- joissa tilanne on korjattava heti, kohteita, joissa on paranmontoida. nettava ilmanvaihtoa ja niitä, joissa vain korjataan olosuh– Sisäilmaan liittyviä tutkimuksia ja niiden perusteella teita, kuten liian korkeaa lämpötilaa. akuutteja korjauksia on tehty jo vuoKun ongelmia tai oireita havaitaan, ensin otetaan yhteys tilakessia, mutta vasta parin viime vuoden aikana korjauksia on alettu kokonaiskuksen tekniseen isännöitsijään, joka valtaisesti laittaa tärkeysjärjestykselvittää tilanteen. Tarvittaessa hän seen, kertoo projektinjohtaja Sari tilaa kohteeseen sisäilmatutkimukHildén tilakeskuksesta. sia, jotka HKR-Rakennuttajan sisäilPuolitoista vuotta sitten hometyöma-asiantuntijat käynnistävät. ryhmä selvitti kattavasti kaikki kau> sopiva lämpötila, noin 21 °C – Saattaa kestää jopa vuosia, enpungin kiinteistöjen mahdolliset sinen kuin kaikki ongelmat on löydetty > puhdas, toimiva ilmanvaihto säilmaongelmaan viittaavat tekijät. ja korjattu. Osa kohteista on taas sel> riittävä siivous keitä, ja ongelmien syyt tunnistetaan Vastausten perusteella tutkimuksia ja > ei hajuhaittoja heti, Hildén sanoo. korjauksia on alettu viedä eteenpäin. > ei home- tai kosteusvaurioita Hildén on tyytyväinen, että taantu> ei materiaalipäästöjä esimerkiksi ma ei ole leikannut rahoitusta. Nopea apu helposti pintamateriaaleista tai kalusteista Kaksi vuotta sitten perustettu siMitkä ovat merkkejä mahdollisista sisäilmaryhmä paransi yhteistyötä. säilmaongelmista, jotka jokainen voi Ryhmän tehtävänä on selkeyttää toimintaa ja määritellä havaita? Hildénin mukaan oireita ovat silmien kutina ja tärkeysjärjestystä, tehostaa viestintää eri osapuolille sekä kirvely, äänen käheys, väsymys, ja pidemmälle menneenä järjestää koulutusta työsuojeluvaltuutetuille ja esimiehil- hengitystieoireet ja jopa -tulehdukset. – Työpaikalla sisäilman laadulle voidaan tehdä helposti le. Sen puheenjohtajana on kiinteistöpäällikkö Pekka Hapuoja tilakeskuksesta. ja nopeasti paljonkin laskemalla liian korkeaa lämpötilaa, huolehtimalla siivouksesta ja pölyä keräävistä tavarakasoista sekä ilmoittamalla havaituista ilmanvaihdon puutteista Rakennus tutkittava kokonaisuutena Yksi opettavainen korjauskohde on ollut Töölössä sijaitse- ja muista rakennuksen ongelmista välittömästi huoltomieva virastotalo, jossa esimerkiksi ilmanvaihto uusittiin vuo- helle, toteaa Hildén. Sisäilmaongelmiin liittyy myös vääriä uskomuksia. Yleisituhannen alussa. Ulkoseiniä tai ikkunoita ei kuitenkaan tutkittu samalla. Osalla henkilöstöstä alkoi esiintyä sisäil- sin harha on, että sisäilmaongelma on sama kuin homeonmaongelmiin viittaavaa oireilua, ja lisäksi aistittiin homeen gelma ja siten aina terveydelle vaarallinen. •

Millaista on hyvä sisäilma?

■ Töölön virastotalon korjaukset opettivat, että rakennusta tulee tutkia ja korjata kokonaisuutena.

Helsingin henki | lokakuu 2009

17


talous teksti MATTI REMES kuvat Pertti Nisonen ja esko jämsä

Kireästä taloustilanteesta huolimatta kaupunki ei ensi vuonna irtisano, eikä lomauta vakituisia työntekijöitään. Tulevista haasteista selviäminen edellyttää kuitenkin kaikilta uudistumiskykyä ja tuoreita ideoita, sanoo kaupunginjohtaja Jussi Pajunen.

Voimavarat käyttöön

>M

aailmantalouden elpymisestä on jo vahvoja merkkejä, mutta kunnallistaloudessa aikojen paraneminen näkyy vasta vuosien viiveellä. Epävarma taloustilanne jatkuu. Ensi vuodesta haasteellisen tekee erityisesti verotulojen lasku. Näistä lähtökohdista kaupunginjohtaja Jussi Pajunen esitteli syyskuun lopulla Helsingin vuoden 2010 talousarvioesityksen, joka syksyn käsittelyjen jälkeen tulee lopulta kaupunginvaltuuston päätettäväksi marraskuun aikana. – Kansantalouden kehitys vaikuttaa kaupungin talouteen erityisesti kasvavan työttömyyden kautta, Pajunen huomauttaa. Kunnallisverotulojen ohella myös yrityksiltä saatavat yhteisöverotulot laskevat. Kaiken kaikkiaan Helsingin verotulot jäävät kuluvana vuonna lähes 200 miljoonaa euroa talousarviossa ennakoitua pienemmiksi. – Ensi vuonna verotulojen arvioidaan vähenevän edelleen lähes prosentin, Pajunen sanoo. Helsingin kunnallisveroprosentin Pajunen haluaa kuitenkin pitää ennallaan 17,5 prosentissa. Myös yleisen kiinteistöveroprosentin tasoksi hän esittää nykyistä 0,7 prosenttia.

Velkataakka kolminkertaistuu

Supistuvia verotuloja kaupunki paikkaa velanoton lisäämisellä. Vuosina 2009–2012 Helsinki varautuu ottamaan lainaa 1,3 miljardia euroa, mikä tietäisi lainakannan kolminkertaistumista. Talouden tasapainottaminen edellyttää myös säästöjä toimintamenoissa. Pajusen esityksessä reaalinen menoleikkaus on ensi vuonna noin 75 miljoonaa euroa eli kaupungin menoja karsittaisiin 1,8 prosenttia vuoden 2009 talousarviosta. – Kaupungin menot ovat kasvaneet viime vuosina poikkeuksellisen paljon. Meidän on nyt pakko etsiä tapoja tehostaa toimintaamme. Mihinkään äkkijarrutuksiin ei ole kuitenkaan tarvetta. Verotulojen vähenemisestä huolimatta Pajunen uskoo, että kaupungin palvelujen taso voidaan pitää korkealla tasolla myös tulevana vuonna. – Pysyvien työntekijöiden irtisanomisiin tai lomautuksiin emme joudu turvautumaan. Säästöt voidaan toteuttaa tuottavuutta nostamalla.

18

Helsingin henki | lokakuu 2009

Keskeinen asia kulujen karsimisessa ovat rakenteelliset uudistukset. Säästöjä tuovat esimerkiksi uudet seudulliset liikenteen ja ympäristöpalvelujen kuntayhtymät. Myös vanhusten pitkäaikaishoitoa järjestetään uudelleen ja pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveystoimen päivystysyhteistyötä laajennetaan. – Lisäksi kaupunki jatkaa tukipalvelujen keskittämistä. Päiväkotien ateriapalvelujen siirto Palmialle on esimerkki tästä. Se tuo 1,5–2 miljoonan euron vuosittaiset säästöt.

Talousarvioehdotus

2010 Kunnallisvero 17,5 % Kiinteistövero 0,7 % Investoinnit 782 milj.euroa Menoleikkaus 1,8 % (vuodesta 2009) • Lainaa 1,3 miljardia (2009–2012) • • • •

Päävastuu hallintokunnilla

Päävastuu säästöjen ja uusien toimintamallien kehittämisessä on hallintokunnilla. Pajunen on tyytyväinen siihen, että talouden realiteetit on ymmärretty hyvin kaikkialla kaupungin hallinnossa. – Ensi vuoden budjetin valmistelu on edennyt varsin kivuttomasti. Hallintokunnat ovat lähteneet tosissaan töihin, eikä maailmanlopun tunnelmia ole missään. – Mutta toimintojen uudistamisessa ei ole kyse vain kustannussäästöistä. Jokaisessa työyhteisössä mietitään nyt, miten asiat voitaisiin hoitaa entistä järkeväm-

min. Tämä antaa kaikille työntekijöille mahdollisuuden muokata omaa työtään entistä mielekkäämmäksi. Me kaikki voimme tehdä asioita vieläkin fiksummin – kyse on luovuudesta ja uusista ideoista. Suurten ikäluokkien eläköityminen on Pajusen mukaan suuri haaste mutta myös mahdollisuus. Jokaisen eläkkeelle lähtevän tilalle ei voida palkata uutta työntekijää, mutta toimintojen ja työnkuvien uudistaminen takaa palvelujen korkean laadun myös aiempaa pienemmällä työvoimalla. Koulutuksella on Pajusen mielestä keskeinen rooli työnkuvien joustavassa muutoksessa. Valtuuston strategisen linjausten mukaan kaupunki panostaa erityisen voimakkaasti johtamiskoulutukseen. – Jokaisessa työyhteisössä on huikea määrä voimavaroja, joiden esiin saaminen edellyttää hyvän tiimin lisäksi hyvää johtoa. Koulutuksessa lähdetään siitä, että johtamisessa vaaditaan hyvin laaja-alaisia taitoja. Tarvitaan strategista ymmärrystä, talouden hallintaa ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Kukin työyhteisö ansaitsee hyvän johtajan.

Vaikeista vuosista selvitään

Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen on nähnyt pitkällä urallaan kuntatalouden nousut ja laskut. Hän muistuttaa, että huonoja aikoja tulee vääjäämättä hyvien aikojen jälkeen. – Vaikeistakin vuosista olemme kuitenkin aina selvinneet, Korhonen huomauttaa. Korhosen mielestä on tärkeää, että näköpiirissä oleviin ongelmiin lähdetään etsimään välittömästi ratkaisuja. Muita vaihtoehtoja ei ole, sillä kaupungin tulot putoavat ja menot pitää jollakin aikataululla saada vastaamaan laskevaa tulotasoa. Ongelmat eivät häviä lykkäämällä päätöksiä. – Säästöt ja toimintarakenteiden uudistaminen vaativat usein kipeitä päätöksiä, joiden läpivienti on poliittisesti vaikeaa. Korhosen mukaan Helsingin Energiasta viime vuosina saatu tulovirta on auttanut kaupunkia säilyttämään palvelujen korkean tason. Tulevina vuosina se ei välttämättä pysty tulouttamaan kaupungin kassaan yhtä paljon euroja kuin tähän saakka.

Ennakointi hankalaa

Korhonen muistuttaa, että tulevan ennakointi on nyt poikkeuksellisen vaikeaa. 1990-luvun lamaan verrattuna talouden taustaongelmat ovat maailmanlaajuiset ja aiempaa syvemmät. Kriisi on vaikuttanut poikkeuksellisen voimakkaasti Suomen kaltaiseen viennistä riippuvaiseen maahan. Meillä tämä näkyy Vuosaaren sataman liikennemäärien romahtamisena. Myös kuluttajien käyttäytymisellä on suuri merkitys Helsingin seudun taloudelle, jossa palvelusektorin rooli on entistä keskeisempi. Edellisestä lamasta on opittu ainakin se, että rajut leikkaukset eivät ole paras lääke talouden paikkaamiseen. – Viime lamassa menoja lähdettiin karsimaan rajusti tulojen pudotessa. Suomi nousi nopeasti, mutta sosiaalinen hinta oli korkea. Työttömyys kosketti syvästi ko-


Käyttötalousosan menot toimialoittain vuonna 2010

Syksyn aikataulu 4.11. kaupunginvaltuusto käsittelee talousarviota • 11.11. kaupunginvaltuusto tekee päätökset ja hyväksyy lopullisen talousarvion •

Muu sivistys- ja henkilöstötoimi 8 % / 327 milj. €

Rakennus- ja ympäristötoimi 14 % / 533 milj. € Kaupunginjohtajan toimiala 3 % / 129 milj. €

Opetusvirasto ja Metropolia AMK 14 % / 569 milj. €

Tuet eräille hallintokunnille 2 milj. € Kaupunkisuunnitteluja kiinteistötoimi 6 % / 236 milj. €

Sosiaalitoimi 28 % / 1 066 milj. €

Terveyskeskus 27 % / 1 058 milj. €

konaista sukupolvea, josta osa on vieläkin pitkäaikaistyöttömien joukossa. – Nyt menoja ei karsita radikaalisti. Kuntapuolellakin haetaan vakautta ottamalla lisää velkaa. Peruspalvelut on turvattava, mutta kaikki toiminnot ja rakenteet on nyt käytävä tarkasti läpi säästöjen löytämiseksi, Korhonen jatkaa.

Investoinnit petaavat tulevaa

Vaikeista ajoista huolimatta kaupunki pitää kiinni investointien korkeasta tasosta. Vuonna 2010 kaupunki investoi lähes 800 miljoonalla eurolla. Talonrakennuksen osuus investoinneista on runsaat 190 miljoonaa euroa, josta 80 prosenttia käytetään kaupungin kiinteistöjen peruskorjauksiin. Joukkoliikenteen osuus investoinneista on 156 miljoonaa, ja uusien asuinalueiden infrastruktuurihankkeiden osuus 134 miljoonaa euroa. – Edellisen laman aikana investointeja vähennettiin. Nyt teemme päinvastoin. Budjetin lähtökohta on, että investoimalla nyt varaudumme tulevaan nousuun, Pajunen perustelee. •

Menot vuosina 2008–2010 milj. €

TP 2008

TA 2009

TA 2010

TA 2010/2009 muutos

3 651,1

3 69,2

3 920,2

1,3 %

92,7

139,1

128,7

– 7,5 %

402,9

395,4

533,4

34,9 %

2 082,3

2 147,2

2 124,1

– 1,1 %

Sivistys- ja henkilöstötoimi

754,1

827,6

896,1

8,3 %

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

208,8

240,1

236,1

– 1,7 %

3 540,8

3 749,3

3 918,4

4,5 %

110,3

120,0

1,8

– 98,5 %

Toimintamenot yhteensä Kaupunginjohtajan toimiala Rakennus- ja ympäristötoimi Sosiaali- ja terveystoimi

Käyttötalousosa yhteensä Tuet eräille hallintokunnille, talousja suunnittelukeskuksen käytettäväksi

Helsingin henki | lokakuu 2009

19


teksti LAURA HEIKKINEN kuvat TOMMI TUOMI

Turvapaikanhakijat saivat Helsinkiin kaksi uutta vastaanottokeskusta. Jatkossa myös Kaarlen­katu ja Uudenmaankatu vastaanottavat päivittäin turvapaikan tarvitsijoita.

Turvaa Suomesta

>K

aarlenkadun vastaanottokeskuksen summeri soi lähes taukoamatta, ovi käy ja vastaanottotiskillä riittää asiakkaita. Entinen Fennohotelli sai kesäkuussa uuden elämän, kun kaupunki vuokrasi kiinteistön turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaan kymmeneksi vuodeksi. – Tulin Helsinkiin elokuun alussa, useiden Euroopan maiden kautta. Nyt käyn läpi ensimmäisiä turvapaikkapuhutteluja, joiden uskon menevän nopeasti, toteaa irakilainen Jafar Abdulhamid Muhamad. Hän puhuu auttavasti englantia ja kertoo lähteneensä maastaan poliittisen tilanteen ja vainojen vuoksi. Jafar jakaa kahden hengen huoneen Suomessa jo vuoden hakemusprosessissa olleen irakilaisen Mariwan Abdulaziz Khalidin kanssa. Irakilaiset olivat suurin hakijaryhmä tämän vuoden tammi-kesäkuussa, mutta loppukesästä heidän määränsä laski. Mariwan on käynyt poliisin ja maahanmuuttoviraston puhuttelut läpi ja odottaa minä hetkenä hyvänsä tapahtuvaa siirtoa

Helsingistä jollakin toisella paikkakunnalla sijaitsevaan keskukseen odottamaan maahanmuuttoviraston päätöstä. Helsingin paikkoihin on uusia tulijoita, jotka jonottavat ensimmäiseen vaiheeseen, poliisin puhutteluun. Toisin kuin Jafar, Mariwan ei puhu edes auttavaa englantia, mikä väistämättä mutkistaa prosessia, sillä kymmenistä eri maista tuleville hakijoille on järjestettävä tulkit. Moni on myös luku- ja kirjoitustaidoton. Turvapaikan hakijoiden määrä on ollut kasvussa. Vuonna 2008 turvapaikkaa Suomesta haki yli 4 000 ulkomaalaista, mikä on eniten koko 2000-luvulla. Turvapaikkapäätöksiä myönnettiin noin 2 000.

Lentävä lähtö

Avauduttuaan Kaarlenkadun toimipiste täyttyi nopeasti, kun sinne siirrettiin Kyläsaaresta kerralla osa hakijoista. Kaarlenkadun vastaava ohjaaja Veera Eerikinharju kertoo, että päivittäin on tullut keskimäärin viisi uutta tulokasta, sitä mukaa kun paikkoja vapautuu. Kahden hengen huoneet kylpyhuoneella ovat lähes luksusta Kyläsaaren suuriin huoneisiin verrattuna. Loppusyksystä avattu Punavuoren toimipiste Uudenmaankadulla tuo lisää helpotusta Kyläsaaren ahtauteen. – Kiireitä on riittänyt, sillä sosiaalilautakunnan päätökset uusista paikoista tulivat nopeasti. Saman tien teimme remontit, hankimme huonekalut, mietimme paikkoihin miehitystä ja työnjakoa, Helsingin vastaanottokeskusten johtaja Leena Markkanen sosiaalivirastosta vahvistaa. Hänen alaisuudessaan ovat Metsälää lukuunottamatta kaikki Helsingin vastaanottokeskukset ja niiden resurssointi. Kaikkien keskusten ollessa täydessä valmiudessa on henkilöstöä yhteensä noin 60. Syksyllä uusia ohjaajia ja neuvojia on rekrytoitu ja perehdytetty molempiin keskuksiin. Terveydenhoitajan ja sosiaalityöntekijän palvelut keskitetään Punavuoreen – entiseen Marttahotellin – minne matkustetaan Kaarlekadulta.

n Irakilainen Jafar Abdulhamid Muhamad jakaa Kaarlenkadun vastaanottokeskuksessa huoneen maanmiehensä Mariwan Abdulaziz Khalidin kanssa.

n Mari Saari ja Veera Eerikinharju työskentelevät kesällä avatussa Kaarlenkadun vastaanottokeskuksessa. He auttavat ja opastavat maahanmuuttajia uudessa maassa.

20

Helsingin henki | lokakuu 2009


Kasvanut hakijoiden määrä on pidentänyt myös käsittelyaikoja: sekä poliisissa että Maahanmuuttovirastossa on ollut ruuhkaa. Poliisin puhuttelun läpäistyään hakija odottaa pääsyä Maahanmuuttoviraston puhutteluun, missä keskimääräinen turvapaikkahakemuksen käsittelyaika on tänä vuonna noussut yli 300 päivään. Pidentyneet käsittelyajat ovat syy, miksi uusia keskuksia on akuutisti tarvittu. Jonoja yritetään vähentää sekä poliisissa että Maahanmuuttovirastossa.

Matkalla tuntemattomaan

”Kasvanut hakijoiden määrä on pidentänyt käsittelyaikoja. Keskimääräinen käsittelyaika on noin 300 vuorokautta.”

T a u r v ap

abc

ik

ka

Kaarlenkadulla ruokailu on juuri päättynyt. Ramadanin aikaan ruokailijoita oli päivisin vähemmän, sillä paastoa viettävät syövät vasta auringon laskettua. Eerikinharju esittelee remontin alla olevaa ruokalaa, jonka valmistuttua ruokailun­ järjestäminen helpottuu. Muutenkin keskuksen elämä löytää toimivat muotonsa ja rauhoittuu. – Asukkaat ovat pitäneet ikkunoita auki öisin, joten huoneista kuuluva meteli – etenkin ramadanin aikaan – on häirinnyt lähitalojen asukkaita. Suurempia ongelmia ei onneksi ole ilmaantunut, sillä täällä on rauhallista porukkaa. Uskon, että lähiseudun asukkaat tottuvat meihin pian ja yhteiselo sujuu, Eerikinharju toivoo. Elokuussa Kaarlenkadun toimipisteen apulaisjohtajana aloittanut Mari Saari on tyytyväinen, että paikkoja on saatu viimein lisää ja tilat ovat toimivat. Kahden hengen huoneet tuovat tarvittua yksityisyyttä ja rauhaa, sillä monilla on takana traumaattisia kokemuksia ja pitkä matka. – Henkilöstön tehtävänä on ohjata, tukea, neuvoa ja kuunnella näitä ihmisiä elämäntilanteessa, jossa tulevaisuus on täysin avoin, Saari toteaa. Ja täältä vielä monen matka jatkuu, vaikka usea heistä toivoo voivansa jäädä Helsinkiin. Hakijoita lähetetään muihin vastaanottokeskuksiin, joita on ympäri maata runsaat 20. Myös Mariwan odottaa siirtoa tietämättä tarkkaan milloin ja minne. Hänen vuoden mittainen epävarma tilanteensa ei vieläkään saa päätöstä, mutta tämä ei lannista huonekaveri Jafaria, joka jaksaa toivoa asioiden etenemiseen. – Toivon saavani pian täältä turvapaikan ja myös tuovani perheeni tänne. Suomi on hyvä paikka asua ja elää, Jafar uskoo. •

> Suomeen tuli viime vuonna 4 035 turvapaikanhakijaa. > Viime vuonna 785 hakijaa sai myönteisen, 1 011 kielteisen päätöksen. > Koko maassa oli tämän vuoden elokuussa 3 714 turvapaikanhakijaa. > Turvapaikanhakijoiden vastaanotto on sisäasiainministeriön ohjauksessa. > Poliisi tai rajavartiolaitos selvittävät hakijan henkilöllisyyden ja matkareitin. > Maahanmuuttovirasto päättää turvapaikasta tai oleskeluluvasta. > Kaupunki hoitaa majoituksen ja välttämättömät sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut myyntipalveluna valtiolle hakemusaikana. > Helsingin vastaanottokeskuksella on toimipisteet Kyläsaaressa, Kaarlenkadulla ja Uudenmaankadulla. Lisäksi Metsälässä toimii vastaanottokeskus. Paikkoja niissä on yhteensä noin 700. > Kesällä avautui Kaarlenkadun toimipiste (200 paikkaa) ja lokakuussa Uudenmaankadun toimipiste (200 paikkaa.) > Helsingin paikat on tarkoitettu niin sanotuiksi transit-yksiköiksi, missä turvapaikanhakija on turvapaikkapuhuttelujen ajan. > Sen jälkeen hänet voidaan siirtää muualla maassa sijaitseviin keskuksiin turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajaksi odottamaan päätöstä. > Yksityismajoituksissa asuu noin 500 henkilöä.

Helsingin henki | lokakuu 2009

21


työhyvinvointi teksti MINNA TAKKUNEN kuvat MARI HOHTARI ja ISTOCKPHOTO

Käsiksi

työperäiseen

masennukseen

Suomalaiset eivät ole sen masentuneempia kuin aiemminkaan, mutta työperäinen masennus lisääntyy. Miten työelämää pitäisi hoitaa?

>K

aupungilla työskentelevällä Sarilla todettiin vuosia sitten masennus. Taustalla oli huonosti voiva työyhteisö, mutta oivallus masennuksen todellisista syistä syntyi mutkien kautta. – Tuin työkaveria ulos simputuksesta. Esimiehen toimista valittivat kaikki työkaverit, ja vein viestiä uskottuna eteenpäin. Keskusteluvälit pomon kanssa katkesivat kokonaan. Työhyvinvointimittauksessa esimies sai huonoja tuloksia ja kuulusteli työntekijöitä vastauksista, mikä olivastoin kaikkia ohjeistuksia. Kukaan ei halun nut kuulla ongelmista työpaikalla, siitä että esimies ottaa hedelmät ahkerasta työnteosta, eikä palkkioita tule, Sari kertoo. Työterveyskeskuksen vastaava psykologi David Parlandin näkemys säestää Sarin kokemusta: työntekijän minäkuvan muodostumiseen tarvittaisiin myönteistä vuorovaikutusta ja arvostusta, mitä on yhä vähemmän. – Keskustelut työpaikoilla ovat usein vähäisiä, negatiivisia ja liian nopeita, jotta pääsisi syntymään työntekijöiden hyvinvointia ravitsevaa yhteisöllisyyttä. Pahimmillaan tulee sellaista simputusta ja kärsimystarinoita kuin sukulaisten kesähuvilalla, Parland selittää. On tärkeää tunnistaa ajoissa, millaisia erilaisia rooleja työyhteisössä otetaan ja mennäänkö siellä huonoon suuntaan. Asiatonta käytöstä ei tulisi suvaita, ja kiusaamisessa tulee olla nollatoleranssi.

Hankala huomata ja tunnistaa

Työkaverit eivät huomanneet Sarin uupumista. Aviopuoliso puolestaan ei uskonut, että töissä voisi olla niin kurjaa, eikä halunnut kuulla asiasta enempää. Vasta ystävätär oli se, joka kertoi, ettei ole normaalia, että hän itkee työpaikan vessassa ja myös töistä päästyään. – Työterveyshoitaja taisi käyttää pikatestiä, joka antoi viitteitä masennuksesta. Psykiatrian erikoislääkäri kirjoitti kolmen kerran konsultaation jälkeen ■ Hyvä johtaminen vie läpi huonojenkin aikojen, toteaa David Parland.

22

Helsingin henki | lokakuu 2009


paperin vaikeasta lapsuudesta ja keskivaikeasta masennuksesta ja painosti lääkitykseen antamalla maksutta ensimmäisen laatikollisen, Sari muistelee. Totuus oli kuitenkin toinen. Hän oli turhautunut siitä, että työtehtävät eivät vastanneet koulutusta ja hän olisi halunnut lisävastuuta. Töitä ei siis ollut liikaa, päinvastoin. Parland vahvistaa, että masennusta saattaa olla vaikea tunnistaa, varsinkin jos se on tullut hitaasti hiipien ja alikuormituksesta johtuen. – Pitkäaikainen määrällinen ja laadullinen ylikuormitus on nimittäin yleisempi syy masennukseen. Koska masennus oireilee myös fyysisinä vaivoina, päädytään usein hoitamaan päänsärkyä tai vatsavaivoja sen sijaan että otettaisiin selvää, mitä elämään muuten kuuluu. Masennus myös muuttaa ihmisen käsitystä itsestään huonompaan suuntaan, ja hän saattaa kokea, ettei ole paremman kohtelun arvoinen, mikä edelleen vaikeuttaa tunnistamista. Vaikka uupuminen onkin yksi masennukseen johtavista syistä, Sari huomauttaa, että väsymisen luullaan usein johtuvan liiasta työstä. – Kohtalotovereita, jotka eivät saa työssään tarpeeksi haasteita, tuntuu olevan aivan liikaa. Samaan aikaan haetaan tehostamista, joten onkin kummallista, että nämä tarpeet eivät kohtaa, hän ihmettelee. Sari oli sairauslomalla vain viikon. Hän lepäsi kesälomalla, eikä kukaan neuvonut, että lomaa voisi siirtää sairausloman takia. Hänellä kävi hyvä tuuri, sillä hän pääsi säännölliseen terapiaan. Työpaikalla asiasta ei puhuttu, mutta lopulta Sari itse kertoi siitä työkavereille. Esimies taas päätteli sairastumiseni syyksi pettymykset työelämän ulkopuolella. Lopulta Sarin esimies siirrettiin muihin tehtäviin, ihmiset vaihtuivat ja töissä oli mukavampaa. Lopulta Sarikin rekrytoitui muihin tehtäviin. – Olen toipunut ja kiitollinen saamastani terapiahoidosta, mutta samalla vakuuttunut siitä, että diagnoosi oli väärä ja lääkehoito oli tarpeeton. Tarvitsin jonkun, joka kuunteli ja kehui, se riitti. Useimmille terapeutiksi riittääkin hyvä ystävä, Sari sanoo.

Elämä jäsennettävä

Siellä missä uhkana on uupuminen, Parlandin mukaan masennuksen ennaltaehkäisemiseen tarvittaisiin työn hyvää organisointia. Sekä esimiehen asettamien tavoitteiden että alaisen tekemien lupausten tulisi olla realistisella tasolla. – Toisaalta esimiehille ei usein jää aikaa ja energiaa ihmisten johtamiselle. Ennemmin kuin tiloissa työskentelevien­

”Yleinen hyvä henki, reiluus ja tasapuolisuus ovat jokaisen oikeuksia. Ennen kaikkea tarvitaan aikaa vuorovaikutukselle.”

Masennuksen hoidossa ei ole oikoteitä Menetyksen aiheuttama suru, kak-

sisuuntainen mielialahäiriö vai ahdistuneisuus? Masennuksen tunnistaminen ja hoitaminen ei ole yksinkertaista, vaikka diagnostiikka on kehittynyt. Masentunut saattaa syödä vääriä lääkkeitä tai hoidosta ei ole muuten apua. – Pitäisi voida hoitaa oikeaa asiaa, sanoo projektipäällikkönä Kuntoutumisen tuki -yksikössä työskentelevä Ritva Teerimäki työterveyskeskuksesta. Lisäksi työperäisen masennuksen toteaminen on usein vain jäävuoren huippu. Työterveyshuoltoon hakeutuvalla saattaa olla taustalla jopa kymmenien vuosien masennus. Työtilanne vain on ehkä ”se laukaiseva tekijä, joka pahentaa tilannetta niin, että ihminen hakee apua. Uupumuksesta kehittyneen, pitkäaikaisen masennuksen tunnistaminen on vaikeaa myös siksi, että siihen tottuu. Moni saattaa ajatella, että on normaalia olla aina töiden jälkeen niin poikki, ettei jaksa tehdä paljon muuta kuin levätä.

ihmisten kuulumisia, esimiehet joutuvat miettimään tilojen käyttöasteita. Esimiehillä ei ole välttämättä aavistustakaan siitä, mitä työpaikalla tapahtuu, Parland pahoittelee. Esimiehen fyysinen tai henkinen poissaolo vaikuttaa osaltaan alaisten uupumiseen, kun työpaikalla ei ole saatavilla esimieheltä tarvittavaa tukea myös silloin, kun paikalle tarvittaisiin kiperissä tilanteissa ihminen, jolla on toimivaltaa ja toiminnan juridiset reunaehdot selvillä. – Ennen kaikkea tarvitaan aikaa vuorovaikutukselle. Esimiesten tehtävänä on pystyttää ja ylläpitää areenoita työn reflektoinnille, Parland muistuttaa. Aikaa sekä tilaa elämän ja työuran jäsentämiseen pitäisi järjestää kaikille. Varsinkin asiakastyössä sekä esimies-

– Jotta masentunut saisi hoitoa ja voisi sopivalla hetkellä palata töihin, tarvitaan runsasta neuvottelemista ja yhteistä kuulemista ja joustettua työnkuvaa. Vasemmalla kädellä tätä ei tehdä. Alaisen on tarpeen ymmärtää oikeutensa avun saamiseen, Teerimäki korostaa. Esimiehen intressissä on työsuorituksen takaaminen, jonka vaarantuessa vaikeatkin tilanteet on kohdattava. Harva meistä on kuitenkaan jatkuvasti täydellisessä työkunnossa. Merkittävä pähkinä purtavaksi on myös se, miten työyhteisö voisi avata katkeroitunutta ilmapiiriä tilanteessa, jossa sairastuneen poissa ollessa työt kasautuvat työkavereille. – Masennukseen liittyvissä asioissa tarvitaan ennalta sovittuja toimintamalleja.

tehtävissä oleville tulisi taata paremmat mahdollisuudet työnohjaukseen. Työyhteisöjen tulisi löytää uusi tapa toimia yhdessä.

Ystävällisemmälle vuosituhannelle?

Parland uskoo, että parhaimmillaan yhteisöllisyys tuottaa toisia arvostavaa käyttäytymistä ja suojelee työyhteisön jäseniä kriiseiltä. Yleinen hyvä henki, reiluus ja tasapuolisuus ovat asioita, joiden pitäisi olla jokaisen oikeuksia. Hyvä yhteisöllisyys voi toteutua vain jos työ organisoidaan mahdollisimman sujuvaksi ja häiriöttömäksi ja vuorovaikutusongelmiin tartutaan työlähtöisesti. – Hyvä johtaminen vie läpi huonojenkin aikojen ja muutosten, ilman että työlleen tunteella omistautuneet kaatuvat pettymyksiin, Parland sanoo. – Työperäiseen masennukseen tuskin edes sairastutaan, jos työyhteisössä asiat ovat kunnossa. Tervetuloa kaikki uudelle vuosituhannelle, jossa oltaisiin suvaitsevaisempia ja ystävällisempiä!, Sari kannustaa. • Haastateltavan nimi on muutettu.

Helsingin henki | lokakuu 2009

23


pykälien { henki }

työterveyspsykologi Airi Kerkelä pohtii työyhteisöjen ennakoivaa hyvinvointia.

Mistä palkkaus koostuu?

?

Kerro mistä palkkaus koostuu?

Pääosa palkasta koostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, joka perustuu tehtävien vaativuuden arviointiin, ja henkilökohtaisesta osiosta, jonka suuruus määräytyy tehtyjen työvuosien perusteella ja/tai henkilökohtaisesta työsuorituksesta ja osaamisesta. Vastaajana palvelussuhdepäällikkö Asta Enroos henkilöstökeskuksesta

?

Miten henkilökohtaisen lisän työkokemus ja perusteena oleva työsuoritus arvioidaan?

Henkilökohtaista lisää tai ammattialalisää karttuu työvuosien perusteella. Työsuoritusta arvioidaan vuosittain esimerkiksi tulosja kehityskeskustelujen yhteydessä. Arviointikriteereinä ovat työtulokset,oma-aloitteisuus,monitaitoisuus ja yhteistyötaidot.

?

Miten ja kuka tulospalkkion saa?

Tulospalkkiojärjestelmä on ryhmäpalkitsemisjärjestelmä, jonka perusteella palkitaan työyhteisöä hyvistä työtuloksista. Palkkion saamisen perusteena on, että yksikkö on asettanut etukäteen tavoitteet ja mittarit sekä onnistunut näissä. Tulospalkkioiden maksaminen edellyttää myös sitä, että virastolla on rahaa palkkioiden maksamiseen. Palkkion piirissä on tällöin koko tulosyksikön henkilöstö tietyin edellytyksin.

?

Mikä on nopea palkitseminen?

Nopsa-palkitseminen tarkoittaa yksittäisen henkilön tai tii-

24

Helsingin henki | lokakuu 2009

min palkitsemista hyvän työsuorituksen, projektin tai hankkeen toteutumisen yhteydessä, välittömästi onnistumisen jälkeen. Se voi olla kannustuslisä tai jotakin ihan muuta.

?

Onko palkitsemista tarkoitus kehittää?

Kaupungin strategioissa palkitseminen on yhtenä henkilöstöpolitiikan kehittämisalueena. Strategiakaudella painottuvat yksilöllisen työsuorituksen ja tulosten aikaansaamisen sekä mahdollisen urakehityksen yhteydet palkitsemiseen. Tulospalkkiojärjestelmää kehitetään sellaiseksi, että se toteuttaa kaupungin strategisia linjauksia. Tavoitteena on myös tasa-arvoinen palkkapolitiikka.

?

Mitä uutta kaupungilla on tulossa palkkaukseen?

?

Miten palkitsemisen monimuotoisuus lisääntyy?

Näillä näkymillä emme ole luomassa uusia palkkatekijöitä tai rakenteita. Lähitulevaisuudessa on ensisijaisesti tarkoitus kehittää ja parantaa nykyisen järjestelmän toimivuutta strategiset linjaukset huomioon ottaen. Palkitsemisjärjestelmän läpinäkyvyyttä tulee myös lisätä, jotta sen mahdollisuudet tunnettaisiin paremmin.

Työelämän trendit – pakkorakoa vai vaihtoehtoja? KANSAINVÄLINEN SUURYRITYS PÄÄSI lehtien sivulle räväkällä otsikolla ”tappavaa henkilöstöpolitiikkaa”. Tällä viitattiin yrityksen toteuttaman nopean saneerauksen ja irtisanomisten jälkeen tapahtuneisiin yrityksen työntekijöiden itsemurhiin. Vasta sen jälkeen oli palkattu töihin työterveyslääkäreitä ja -psykologeja sekä päätetty kouluttaa esimiehet tunnistamaan työuupumuksen oireet. Mikä järjestys! Samanaikaisesti on yrityksiä, jotka ennakoivasti ja tietoisesti ovat sijoittaneet aikaa ja rahaa henkilöstöpolitiikkaansa. Näissä yrityksissä ymmärretään, että tärkeintä tuloksen aikaansaamisen kannalta on hyvinvoiva ja luova henkilöstö. Hyvinvoinnin rakentumisesta työpaikoilla on olemassa tietoa, mutta ylin johto päättää, miten tietoa hyödynnetään ja henkilöstöä kohdellaan. HYVÄN ESIMIEHEYDEN TOTEUTTAMINEN vaatii tasapainoa työ- ja

yksityiselämän välillä ja tietoista pitkäjänteistä sijoittamista yksityiselämään. Esimiehellä, joka on itse tullut kohdatuksi omana itsenään kulloisessakin elämänvaiheessaan ja on saanut ajankohtaistilanteen edellyttämää tukea ja apua työssään, on edellytyksiä kohdata alaisensa vastaavalla tavalla. Työhyvinvointia tuetaan, kun esimiehille ja työntekijöille tehdään henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Suunnitelmissa tietoisesti suositaan kiertoa tehtävästä toiseen organisaation sisällä. Organisaation sisäisen oppimisjärjestelmän tulisi olla olennainen osa henkilöstöpolitiikkaa, joka tuottaa uutta osaamispääomaa jokaiselle työntekijälle. Tällainen kehittymissuunnitelma kytketään työn kehittämisen arkeen eikä se jää irralliseksi suoritteeksi, mistä kehityskeskusteluja usein moititaan. VIISAASTI TÄLLAISEN YRITYKSEN tyhykyselyssä on kysymys: pal-

Tulospalkkiojärjestelmän käyttöä pyritään entisestään laajentamaan kaupungilla. Nykyisten palkkatekijöiden joustava käyttö on myös tavoitteena, mutta se edellyttää yhtenäisiä ja selkeitä pelisääntöjä sekä järjestelmäosaamista ja hallintaa. > Lisätietoa: Heli-intra > Henkilöstö > Henkilöstöhallinnon käsikirja > Palkka ja palkkiot

jonko jaksat puuhata työpäivän jälkeen. Usein vastaanotolla tuohon vastataan kiertelemättä ”en mitään”. On tuiki tavallista kohdata asiakas, joka ei ehdi kunnolla edes hengittää huokaisusta puhumattakaan. Hengästyneenä hän yrittää kilpakertoa tarinansa niin nopeasti ja tehokkasti kuin suinkin. Jokaisen on kuitenkin mahdollista tehdä paradoksilta kuulostava liike eli pysähtyä, hiljentyä ja hengittää rauhassa. Rauhoittuminen läsnä olevaan hetkeen ja siihen itsensä hengityksellä maadottaminen mahdollistaa paremman havainnoinnin, mitä tässä ja nyt tapahtuu. Tosiasia on, että organisaation ja yrityksen on tuotettava perustehtävänsä mukaista palvelua tai tuotetta. Tuloksenteko onnistuu parhaiten henkilöstön resursseja hoitamalla. Kaupunkiorganisaatio voi valita viisaasti käyttämällä taloudellisen taantuman notkahdusta uusien henkilöstöinnovaatioiden tekoon. Nyt voi syntyä uutta, jos niin tahdotaan ja sitä tuetaan. Lehtiotsikoihin hyvillä uutisilla. •


teksti PETTERI HARJULA kuvat ISTOCKPHOTO

AHJO uudistaa hallintokulttuurin Vuoden 2011 alussa kaupungilla tulee käyttöön uusi sähköinen asianhallintajärjestelmä AHJO. Se ei ainoastaan sähköistä päätösasiakirjojen tuotantoa ja jakelua, vaan uudistaa koko kaupungin päätöksentekoprosessin.

>A

HJOn tuomat muutokset tulevat näkymään kaikilla hallintoaloilla ja kaikkien päätösasioiden valmistelussa, esittelyssä sekä luottamuselinten päätöksenteossa. Uuden järjestelmän tavoitteena on helpottaa luottamushenkilöiden, tiedotusvälineiden ja kaupunkilaisten tiedonsaantia päätöksenteon alla olevista asioista. AHJOa onkin taottu jo monta vuotta. – Edellisessä uudistuksessa lähes 20 vuotta sitten olemassa oleva järjestelmä siirrettiin osin sähköiseen muotoon – nyt lähtökohtana on se, miten asiat voidaan sähköisesti hoitaa tehokkaimmin, hallintojohtaja Eila Ratasvuori toteaa.

taas nopeuttaa asioiden käsittelyä, informaatikko Leena Mällänen hallintokeskuksesta arvioi. Uudessa järjestelmässä monet turhat välivaiheet jäävät pois. Aiemmin kokouspöytäkirjasta löytyneet päätökset ja kokouksen esityslistan päätösperustelut voi jatkossa lukea samasta dokumentista. Lisäksi paperisesta kokousmateriaalista luopuminen säästää paitsi rahaa ja luontoa, myös aikaa. – Kokousmateriaalien kopioimisesta ja jakelusta säästyy aikaa uudessa järjestelmässä noin kaksi päivää. Se antaa valmistelijoille yhden päivän lisää aikaa ja päätöksentekijöille toisen, Ratasvuori summaa.

Paperia säästyy

Asiakirjojen lisäksi myös kokouskäytännöt muuttuvat sähköisiksi. Jatkossa esimerkiksi läsnäolot ja äänestystulokset kirjautuvat sähköisesti, mikä nopeuttaa pöytäkirjan laatimista. Lisäksi kokousedustajien on mahdollista kokousten aikana tuottaa materiaalia muiden osallistujien nähtäväksi välittömästi. Uusien työkalujen ja toimintatapojen käytön omaksuminen vie aikansa. Perehdytys alkaakin jo tänä syksynä. – Uusien asiakirjamallien käyttöä ryhdytään harjoittelemaan ensi vuoden alussa. Vuoden totuttelu varmistaa sen, että ihmiset ovat valmiina, kun uudet sähköiset työkalut ja toimintamallit otetaan kunnolla käyttöön, Mällänen uskoo. •

AHJOn myötä virastojen 36 erillistä kirjaamojärjestelmää yhdistetään yhdeksi. Samalla nyt hyvinkin erilaisista kirjaamiskäytännöistä luodaan yksi yhtenäinen malli. – Tämä helpottaa olennaisesti tiedonsaantia päätösprosessissa olevista asioista, kun enää ei tarvitse tietää, minkä hallintokunnan alle asia kuuluu, Ratasvuori toteaa. Päätösasioihin liittyvien alkuperäisasiakirjojen paperiversiot arkistoidaan, ja ne jatkavat matkaansa kirjaamosta vain sähköisessä muodossa. Päätösasiakirjoille – esimerkiksi eri toimielinten pöytäkirjoille ja esityslistoille – luodaan tietty sähköinen malli, jota tullaan käyttämään kaikissa lauta- ja johtokunnissa. – Tämä helpottaa asioiden seuraamista, kun päätöksenteon kannalta olennainen informaatio löytyy aina tietystä kohdasta dokumenttia. Se

Kokoukset sähköisiksi

> Lisätietoja AHJOsta ja siihen liittyvästä koulutuksesta: Heli-intra > Tietotekniikka

Helsingin henki | lokakuu 2009

25


vapaa-aika teksti ja kuvat ERKKI LAPPALAINEN

Yhtä juhlaa! Ykköset päälle ja itsenäisyyttä juhlimaan. Kattokerhon hallitus itsenäisyyspäivänjuhlissa: Riitta Laaksonen, Leea Polojärvi, Helena Krouvi, Päivi Sundell, Sirpa Piiparinen, Arja Puolimatka, Sari Hovinmaa ja pj. Erkki Lappalainen.

HYVÄ SUOMI! Urheiluakaan ei ole unohdettu, ainakaan jääkiekkoa.

Kaupungilla on lukuisia henkilöstökerhoja, joissa maalataan, pelataan, lauletaan, kalastetaan, veneillään ja keilataan. Esittelemme terveyskeskuksen aktiivisen Kattokerhon, jonka piirissä on yli 8 000 Terkeläistä. Ja hauskaa tekemistä riittää!

Meidän ä s s i g n e j ! y y t h i i v

”K

attokerho on terveyskeskuksen henkilöstön yhteinen kerho, joka järjestää toimintaa ja tapahtumia koko henkilöstölle. Se perustettiin syyskuussa vuonna 2004. Kattokerho ei korvaa yksiköissä toimivia kerhoja, vaan pyrkii toiminnassaan isoihin järjestelyihin ja tapahtumiin, joihin mahdollisimman monella olisi mahdollisuus osallistua. Saamme terveyskeskukselta tukea toimintaamme varten. Koska terveyskeskuksessa on yli 8 000 työntekijää, tavoitteenamme on tutustua toisiimme. Tämä toiminta on osa työssä viihtymistä, joka parantaa jaksamista ja lisää sosiaalista kanssakäymistä. Mukavinta

Pärnun historiaa. Tänä vuonna tehtiin matka kauniseen Pärnuun, joka oli yksi vuoden kohokohdista.

26

Helsingin henki | lokakuu 2009

on yhdessä olo ja iloinen mieli. Parasta on henkilöstöltä tuleva palaute toiminnastamme. Kerhomme on aktiivinen: järjestämme noin kymmenisen tapahtumaa vuodessa. Käymme teatterissa ja konserteissa, järjestämme juhlia, teemaristeilyjä ja matkoja sekä urheilemme liikuntapäivillä. Tänä vuonna kävimme muun muassa vierailulla Kultarannassa. Huippuhetkistä voisin mainita tyylikkäät Itsenäisyyspäivän juhlat, loistavat 60-luvun bileet, kun ihmiset olivat nähneet valtavasti vaivaa ja pukeutuneet teeman mukaan sekä retket Ahvenanmaalle ja Tuuriin. Matkoilla on aikaa turista ja tutustua uusiin ihmisiin!”, kertoo Kattokerhon puheenjohtaja Erkki ”Lappis” Lappalainen. •

Kattokerhon tulevia tapahtumia: > 5.–6.11. vuoden parhaat pikkujoulut Baltic Princess -laivalla > 14.–15.11. Kattokerhon omat Pikkujoulubileet Baltic Princess -laivalla > Joulukonsertti > Maaliskuussa 2010 naistenpäiväristeily, johon odotetaan 350 osallistujaa.


gallup Miten lisäät työhyvinvointia? KYSYIMME KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÖILTÄ, KUINKA HE PITÄVÄT YLLÄ TYÖHYVINVOINTIAAN. ENTÄ MITEN TYÖYHTEISÖN SISÄLLÄ LISÄTÄÄN TYÖSSÄ VIIHTYVYYTTÄ?

Onkohan Tar ja kotona? Kultarannassa ihasteltiin kaunista puutarhaa ja merellistä ympäristöä.

Tjänare åland, här kommer vi.

■ PIRJO HENTINEN terveyskeskus, laitoshuoltaja Pidän työnhyvinvointiani yllä siten, että yritän luoda mahdollisimman hyvän ilmapiirin ja hyvät suhteet ihmisiin keiden kanssa toimin. Työyhteisössä viihtyvyyttä lisäävät laitoshuollon järjestämät työhyvinvointipäivät. Niissä on vuosittain vaihtuvia käytäntöjä ja teemoja, eli aina pureudutaan hieman eri asioihin. Se on mukavaa. Työpaikka järjestää myös säännöllisesti esimerkiksi teatterikäyntejä. ■ JANI MEKLIN sosiaalivirasto, johtava sosiaalityöntekijä Työni on itsessään niin mielenkiintoista, että jo se pitää työhyvinvoinnin yllä. Mukavat työtoverit ja huumorin heitto sopivassa määrin vaikuttavat myös työssä viihtymiseen. Ylipäänsä se, että puheilmapiiri on avoin ja asioista voi keskustella ja jakaa näkemyksiä, lisää hyvinvointia. Työyhteisömme järjestää myös kerran pari vuodessa työhyvinvointipäiviä. ■ TUULA HÄLVÄ-LEINONEN HKL, kiinteistöassistentti Varasin juuri lippuja teatteriin meidän työporukalle. Kerran vuodessa olemme pyrkineet tekemään tällaisen kulttuurireissun. Työilmapiirimme on tosi hyvä, ja viihtyvyys pysyy yllä, kun puhumme kaikenlaisista mieleen juolahtavista asioista. Keskusteluja siivittää aina myös ripaus hurttia huumoria. Työporukkamme tekee lisäksi vuosittain muutaman päivän mittaisia liikuntamatkoja. Nämä liimaavat ihmisiä mukavasti yhteen, kun toimitaan ja tehdään yhdessä. Olemme olleet pyöräilemässä Ahvenanmaalla, koskenlaskureissulla, laitesukeltamassa ja poniratsastuksellakin. Olen yrittänyt tehdä työpaikasta viihtyisää tuomalla tiloihin esimerkiksi viherkasveja. ■ VIKTORIA KÄHÄRI terveyskeskus, terveydenhoitaja Lisään työhyvinvointiani sillä, että teen hommat ajoissa, eikä rästihommia kerry. Kahvitaukojen pitäminen on tärkeää. Silloin pääsee säännöllisesti tapaamaan muita työtovereita ja juttelemaan asioista ja tunnoista. Työajan ulkopuolella pidän huolta fyysisestä kunnostani, mikä vaikuttaa suoraan myös työhyvinvointiini. Viihtyvyyden kannalta tärkeitä ovat viikoittaiset yhteiset kokoukset. Niissä puretaan kaikenlaisia esille nousseita asioita, joiden pohjalta tehdään sitten tarpeellisia muutoksia. On tärkeää, että kaikki työntekijät tulevat kuulluiksi, etteivät kaikki päätökset jää vain johdon tehtäväksi.

Syksyllä noustaan portaita

Kielikylpymatkailua toisella kotimaisella upeissa merimaisemissa. Jättekul!

KULUVA VUOSI ON henkilöstöliikunnassa kävelyn teemavuosi. Vuoden kunniaksi syksyllä kiinnitetään huomiota portaiden nousuun ja laskuun. Syyskausi kantaa nimeä Kunnon portaat. Porraskävelystä on olemassa runsaasti tutkittua tietoa. Rasittavuudeltaan portaiden nousun on todettu vastaavan hölkkää. Alaspäin kulkeminen taasen vastaa kevyttä kävelyä. Vaikka pelkkä porraskävely ei riitäkään täyttämään päivittäisen terveysliikunnan suosituksia, päivittäin tehtynä se edistää terveyttä. Porraskävely vahvistaa sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa sekä auttaa osteoporoosin ennaltaehkäisyssä.

> Kävelyvuoden sivuilla www.hel2.fi/heke/kavely on vinkkejä ja tietoa portaiden noususta sekä mahdollisuus tulostaa kävelykortti tai tarkastaa tutun kävelylenkin pituus reittikartasta.

Helsingin henki | lokakuu 2009

27


vapaa-aika

Kirjastossa u u t h a p ta kummia

teksti KATJA PESONEN kuvat TOMMI TUOMI

Harri Oksasen Kirjastosarjakuva on viihdyttänyt netissä jo pari vuotta. Se kiteyttää yhteen strippiin kirjastomaailman häröilyt ja kummalliset persoonat.

>P

äivätyöltään Harri Oksanen on konepesun kestävä nörtti, mutta illan hämyssä hänestä sukeutuu humoristinen piirtäjä. Kaupunginkirjaston tietotekniikkasuunnittelija Oksanen on tehnyt vuodesta 2007 lähtien Kirjastosarjakuvaa työpaikkansa internetsivuille. Kerran viikossa ilmestyvä strippi revittelee kirjastomaailman kommervenkeillä, joiden seassa seikkailevat omituiset, säntilliset, hulvattomat sekä hieman sekopäiset tyypit. Ja heitä löytyy sekä henkilöstön että asiakkaiden joukosta. – Tietysti jonkinlaista itsesensuuria pitää olla ja joitakin särmiä karsia pois. Tämä on kiltti sarjakuva, Oksanen hymyilee. Ennen pestiään tietotekniikkayksikössä hän ehti työskennellä usean vuoden Kallion, Malmin ja Vallilan kirjastoissa. Hänellä on siis arvokasta

28

Helsingin henki | lokakuu 2009

sisäpiirinäkemystä siitä, mitä kirjaston arki pitää sisällään. Moni Kirjastosarjakuvan ideoista tuleekin konkreettisista työjutuista ja omista kokemuksista asiakaspalvelupuolelta.

Ideat syntyvät vapaalla

Oksanen on taiteillut pikkupojasta lähtien. Sarjakuvien lisäksi hän piirsi ja maalasi akvarelleja, mutta yläasteen jälkeen harrastus jäi töiden ja muun elämän jalkoihin. Mutta mihinkäs sitä intohimostaan pääsee. Pari vuotta sitten Oksaselle tuli tarve tehdä jotain konkreettista, saada käsillään aikaan jotain luovaa vastapainoksi koneella nököttämiselle. – Piirsin muutaman kuvan, esittelin ne kirjaston nettisivujen toimitukselle ja ehdotin, että alkaisin tehdä sivuille sarjakuvaa. Sitä alettiinkin sitten tehdä ex-tempore ja saman tien. Sen vuoksi en ehtinyt tehdä erityisiä suunnitelmia sarja-


teksti ja kuvat MIRKA SAARHOLMA

Verenluovuttajia jo vuodesta 1975 kuvaan, kuten keksiä päähenkilöitä. Homma on kuitenkin toiminut. Oksaselle stripit eivät ole vääntämisen ja analysoinnin tulos. Ne tulevat virtaamalla oman mielensä mukaan. – Ideat eivät synny väkisin, vaan silloin, kun päässä on tarpeeksi tyhjää tilaa, esimerkiksi lenkillä tai suihkussa. Osa niistä tulee kuin naps ja osaa joutuu vähän miettimään ja työstämään. Mutta kun idea tulee, tulee myös toinen ja yleensä minulla on muutaman viikon jutut varastossa, hän kertoo.

Lukijoiden palaute lämmittää

Oksanen kuvailee tyyliään realistiseksi ja suhteellisen siistiksi. Kädenjäljessä on tapahtunut näiden kahKirjastoden vuoden aikana sarjakuva lö ytyy selkeitä muutoksia o so it te e st ja kehitystä. a:

www.lib.he l.fi/ kirjastosarj akuva

Helpoksi tehty osallistuminen, vilpitön halu auttaa ja hyvä rusinapulla ovat vieneet joukon rakennusvalvontalaisia luovuttamaan verta neljästi vuodessa jo yli 30 vuoden ajan.

>Y

hteisen verenluovutusperinteen juuret ulottuvat vuoteen 1975, jolloin rakennusvalvonta sijaitsi Aleksanterinkadulla kiertävän veripalvelun tilojen vieressä. Viraston muutettua Hakaniemeen alettiin verenluovutuksessa käydä kuljetuksilla. Halukkaita luovuttajia oli niin paljon, että pikkubussi haki väkeä useana päivänä. Nykyään luovuttajajoukko on pienentynyt, mutta kymmenkunta lähtijää saadaan aina mukaan, kun kuljetus veripalveluun Kivihakaan kolmen kuukauden välein järjestetään. Joukon kerää mikrokuvaaja Sirkka Westerholm. – Ennen kun ei ollut sähköpostia, kävin huone huoneelta keräämässä nimiä lähtijälistaan, Westerholm muistelee.

Pisimpään mukana olleet ovat luovuttaneet verta yli sata kertaa. Motivaattorina on mukaan lähtemisen helppous ja mahdollisuus olla konkreettisesti avuksi. – Aikanaan verenluovutuksessa tarjottiin myös Helsingin parasta rusinapullaa, muistelee vuodesta 1975 saakka mukana ollut johdon sihteeri MaijaLeena Känkänen. Moni on käynyt luovuttamassa myös porukkakäyntien ulkopuolella: veripalvelusta on soitettu kotiin ja haettu taksilla luovutukseen. Haastattelun aikana ynnäsimme paikalla olleiden yhdentoista rakennusvalvontalaisen verenluovutuskäynnit yhteen. Tulokseksi tuli lähes 650 kertaa! Kerralla luovutetaan 450 grammaa verta, joten porukka on siis tullut antaneeksi vertaan sitä tarvitseville jo lähes 300 kiloa. •

■ Rakennusvalvonnan verenluovuttajia. Takarivistä vasemmalta Sirkka Westerholm, Jaana Mod, Kirsti Kotaluoto, Mira Väisänen, Juha Veijalainen. Keskirivissä Antti Nerg, Kaija Leinonen, Esko Koski, Olli Turunen sekä edessä Maija-Leena Känkänen ja Harri Backman.

– Olen opetellut sitä, ettei aina tarvitse olla niin tarkan realistista. Se näyttääkin paremmalta. Olen hyväksynyt epätäydellisyydet. Jos jälki on täydellistä, lopputuloksesta saattaa puuttua syvyys. Aikaisemmin olen ollut pikkutarkka pipertäjä, hän miettii. Parasta palautetta tekijälle on, että Kirjastosarjakuvaa todella luetaan säännöllisesti. Oksasen piirtämisura ei jää pelkästään tähän. Häneltä ilmestyi vuonna 2003 Kariston julkaisemana lastenkirja Pokkiainen, johon hän teki tekstin lisäksi fantasiamaiset kuvitukset. Uusi kirja odottaa pöytälaatikossa viilaamista ja kuvatkin ovat hyvällä mallilla, mutta hän ei ole rajannut julkaisemiselle tiukkaa aikataulua. – Uusi kirja piti alun perin tehdä heti Pokkiaisen jälkeen, mutta aina on tullut muita juttuja. Katsotaan nyt, miten tämä etenee, Oksanen tuumaa. •

Helsingin henki | lokakuu 2009

29


S U T I ILMO

U L U A T

Nuorten toimintakeskus Happi avattu

lstalle Tiedot pa pelin@hel.fi. rp sanna.ka kalenterin uta. n Seuraava ä on 5. marrasku äiv aineistop

Arvaa, ellet tiedä! Kuinka monta luonnonsuojelualuetta Helsingissä on? Vastaukset 5.11. mennessä osoitteella Helsingin Henki, Sari Ruusutie, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki tai sähköpostilla sari.ruusutie@hel.fi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan yllätyspalkintoja.

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen kuva-arkisto / Pira Cousin

30

Vanhanajan

joulukatu

■ KUN TUNNELMALLINEN SOFIANKATU koristellaan marraskuun lopussa vanhanajan joulukaduksi, kannattaa mummo tai pappa hakea käsikynkkään ja pyytää kertomaan tarinoita entisajan joulusta. Joulukadun koristelun mallina käytetään kaupunginmuseon kuva-arkistossa säilynyttä valokuvaa Kluuvikadun joulukadusta vuodelta 1937. Musiikkia täynnä olevia avajaisia vietetään ensimmäisenä adventtina 29.11.

Helsingin henki | lokakuu 2009

Enemmän irti taidenäyttelyistä ■ KAUPUNGIN TAIDEMUSEO tarjoaa kävijöille ilmaisia opastuksia viikoittain. – Opastuksista haetaan etenkin tietoa, mutta myös välineitä taiteen ymmärtämiseen ja omien tulkintojen tekemiseen. Kävijät kertovat, että opastetun kierroksen avulla näyttelystä saa enemmän irti, sillä kierrokset auttavat katsomaan näyttelyitä ja taidetta uudella tapaa. Opastukset ovatkin usein keskustelevia, ämpärikaupalla tietoa ei kaadeta kenenkään päähän, vastaava museolehtori Kaisa Kettunen kertoo. Miksi taidetta sitten pitäisi oppia katsomaan? Kettunen toteaa, että parhaimmillaan taide avaa portteja uusiin maailmoihin ja saattaa auttaa ymmärtämään elämää laajemmin. Ilmaiset opastukset: Taidemuseo Tennispalatsi la ja su klo 14, Taidemuseo Meilahti su klo 14. Opastuksia on myös ruotsiksi. Ryhmien kierroksista kannattaa sopia etukäteen. > Työpajat ja luennot: www.taidemuseo.fi

Akavalaisten lomatuki ry:n kokous ■ SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS pidetään 17.11. klo 18 Hiidenkiven peruskoululla osoitteessa Rajatie 7. Kahvitarjoilun vuoksi ilmoittautumiset 16.11. mennessä sähköpostitse kaarlo.kontro@hel.fi tai puh. 050 466 9658. Kaikki kaupungin palveluksessa olevat akavalaiset ovat tervetulleita! Aarne Pietinen Oy/ Kaupunginmuseo

tapahtumia

Viimeksi kysyimme kuinka monta lainauskertaa Helsingin kaupunginkirjastossa kirjattiin tammikuusta kesäkuun loppuun? Oikea vastaus: lainauskertoja oli 4 624 000. Kaikkien vastanneiden kesken arvoimme leffalippuja. Palkinnot menivät seuraaville: Jaakko Lundèn, Eija Pennanen, Maria Kauppinen, Jamil Abed Al Din ja Anne Pellinen.

Henna-Kaisa Ranta

■ SUOMEN SUURIMMAN nuorten toimintakeskuksen Hapen tupaantuliaisia vietettiin lokakuun alussa. Toiminta kuitenkin käynnistyi talossa jo kevään ja alkusyksyn aikana. Saman katon alle on koottu tekemistä nuorille laidasta laitaan. Osa on nuorisoasiainkeskuksen aiempia toimintoja, osa kokonaan uusia. Talossa majailevat esimerkiksi Pelitalo, teatteri Narri, Nuorten Ääni -toimitus, osallisuuskeskus Avara ja verkkonuorisotyöhön erikoistunut Netari. Happi sijaitsee Suvilahdessa, Sörnäisten rantatie 31:ssä.


k

a

i

ST

Y

• m il l o

■ RAUTATIENTORIN JÄÄPUISTON kausi käynnistyy marras–joulukuun vaihteessa. Luistelukaudesta tulee pitkä, sillä Jääpuisto on avoinna sään salliessa aina maaliskuun loppuun saakka. Viime talvena jäätä testasi

n

Ä • ku

•m m it ä •

i

10

ss ä

Hokkarit esille!

noin 45 000 luistelijaa. Mikäli perinteinen luistelu ei tuo tarpeeksi haasteita, voi ohjelmasta valita esimerkiksi live-musiikin täyttämiä lauantai-iltoja tai maailman vanhinta jääpeliä alppicurlingia. Lasten luistelukoulujen lisäksi myös aikuisilla on mahdollisuus hioa ruostuneita taitoja tiistaisin pidettävissä luistelukouluissa. Luistimetkin saa vuokralle paikanpäältä. > www.jaapuisto.fi

• K YSY M

1

Montako vuotta Itä-Helsingin kulttuurikeskus Stoa täytti?

2

Millä toimialalla on Helsingissä suurimmat toimintamenot?

3

Minä vuonna alkoi Helsingissä leikkipuistotoiminta?

4

Paljonko kaupunki suunnittelee investoivansa vuonna 2010?

5

Montako vuotta Temppeliaukion kirkko täyttää tänä vuonna?

❒ a. 15 ❒ b.20 ❒ c. 25

❒ a. 1914 ❒ b. 1924 ❒ c. 1934

Olli Turunen

Pekka Sauri

7

Mistä tulee lyhennys HSL?

❒ a. Helsingin Seudun Lapset ❒ b. Helsingin Seudun Liitto ❒ c. Helsingin Seudun Liikenne

8

Paljonko on Helsingin kunnallisveroprosentti?

❒ a. 17,25 ❒ b. 17,5 ❒ c. 17,75

❒ a. noin 650 milj. euroa ❒ b. noin 750 milj. euroa ❒ c. noin 800 milj. euroa

9

Montako turvapaikanhakijaa tuli Suomeen viime vuonna?

❒ a. noin 3 000 ❒ b. noin 4 000 ❒ c. noin 5 000

❒ a. 40 ❒ b. 50 ❒ c. 60

10

Monettako itsenäisyyspäivää tänä vuonna vietetään?

❒ a. 92:tta ❒ b. 93:tta ❒ c. 91:tä

> Kluuvin Galleria, Unioninkatu 28, avoinna ti–la klo 11–17 ja su klo 12–16, www.taidemuseo.fi. Vapaa pääsy!

Vastaukset: 1c, 2c, 3a, 4c, 5a, 6b, 7c, 8b, 9b, 10a.

■ TIESITKÖ, ETTÄ KUN TAITEILIJA pitää näyttelyn hän lähes poikkeuksetta maksaa itse myös tilan vuokran ja provision galleristille myydyistä töistä? Kaupunki vastaa tähän muun muassa tukemalla rahallisesti Kluuvin gallerian vuokraamista. Kluuvin galleriassa

pääseekin näkemään kokeilevaa ja epäkaupallista taidetta. Näyttelyt vaihtuvat kolmen viikon välein, joten syksyllä on esillä useita taiteilijoita.

Milloin pidettiin Helsingissä ensimmäiset silakkamarkkinat?

❒ a. 1709 ❒ b. 1743 ❒ c. 1825

❒ a. Rakennus- ja ympäristötoimella ❒ b. Terveystoimella ❒ c. Sosiaalitoimella

Artisti maksaa?

6

henki Helsingin

Ilmestymisaikataulu Nro 6 9.12. aineisto Nro 1 3.2. aineisto Nro 3 2.6. aineisto Nro 5 20.10. aineisto

5.11. 16.12. 23.4. 17.9.

Nro 2 31.3. Nro 4 1.9. Nro 6 8.12.

aineisto 4.3. aineisto 4.8. aineisto 4.11.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla heke.viestinta@hel.fi. Lehti ilmestyy myös pdf-verkkolehtenä www.hel.fi/helsinginhenki.

Helsingin henki | lokakuu 2009

31


05

Helsingin henki Ju s si P a

kuva Tommi Tuomi

2009

j

u

ne

n

Joka toiselle kuoppaa kaivaa, joka toiselle ei.”

loka–marraskuu 2009

GoGo 14.10.–28.3.

foto signe brander Rakastetun valokuvaajan Helsinki-kuvat täyttävät Hakasalmen huvilan. Vapaa pääsy. > www.hel.fi > Kaupunginmuseo

{ uusi duuni }

Pyörällä töihin

32

> Kuka: Marek Salermo > Ammatti: liikennesuunnittelija > Töihin: 1.6.2009 > Toimipiste: kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto Kansakoulunkadulla Mikä on toimenkuvasi? Työskentelen paremman kaupunkiympäristön puolesta jalankulun ja pyöräilyn kehittämisen keinoin. Keskustan pyöräilyolosuhteissa on paljon hyvää, mutta loputtomasti kehitettävää. Ketä kuuluu työyhteisöösi? Vastaan ensisijaisesti tekemisistäni maailman parhaalle esimiehelle, toimistopäällikkö Leena Silfverbergille. Lähimmät työtoverini ovat liikennesuunnitteluosaston muut liikennesuunnittelijat. Mitä teit tänään? Luin ja käsittelin sähköpostilla tullutta palautetta, kävin kokouksissa, kehittelin erästä uutta suunnitelmaa ja hoidin puhelimessa akuutteja asioita. Miten lisätä pyöräilyn suosiota? Pyöräilyn täytyy olla todellinen vaihtoehto ja kilpailla muiden kulkutapojen kanssa vaivattomuudessa, nopeudessa ja turvallisuudessa. Pyörällä pitää päästä sujuvasti kaikkialle. Miten kasvattaa työmatkapyöräilyä? Helsinki toivoo voivansa korvata turhaa autoilua pyöräliikenteellä. Silloin polkupyörän on oltava

Helsingin henki | lokakuu 2009

31.10.–1.11. & 7.–8.11. korkeasaaren petoviikko vaivaton ja turvallinen tapa liikkua. Jotta kaupunkilaiset siirtyisivät käyttämään polkupyörää, täytyy olosuhteiden olla houkuttelevat. Miten lisätä pyöräilyn turvallisuutta? Huolellisella suunnittelulla. On tärkeää käsitellä polkupyörää ajoneuvona ja huomioida nykyistä paremmin toimiva vuorovaikutus muun liikenteen kanssa. Pyöräilyn suunnittelulla vaikutetaan jalankulkuympäristönkin laatuun. Tilastojen mukaan myös pyöräilyn lisääntyminen vaikuttaa jo itsessään positiivisesti turvallisuuteen. Mitä mieltä olet talvipyöräilystä? Se on yhtä järkevää kuin kesäpyöräily. Talviolosuhteisiin täytyy toki varautua asianmukaisella varustuksella. Se on siis lähinnä asennekysymys. Visiosi Helsingistä pyöräilykaupunkina? Se, että mahdollisimman moni uskaltaisi pyöräillä mahdollisimman monessa paikassa. Ihanteellisessa kaupunkiympäristössä polkupyörä on vaihtoehto siinä missä mikä tahansa muukin kulkutapa ja luonnollinen osa arjen liikkumista. Olet entinen kilpapyöräilijä. Paras muistosi? Muistelen lämmöllä entistä elämääni. Se oli niin erilaista, etten toisinaan koe sitä eläneenikään. Paljonko käytät pyörää arjessasi? Viime vuonna kilometrejä tuli ehkä 10 000. Poljen ympärivuotisesti, koska hyvät pyöräilyolosuhteet eivät rajoitu kesään. Työmatkani Kauniaisista on tasan 15 kilometriä suuntaansa. Millään muulla kulkutavalla en pääse perille yhtä nopeasti. > Pyöräilyinfoa: fillarikanava.hel.fi, fillarihelsinki.fi

Petoviikko edistää petojen suojelua ja kertoo petoasiaa. > www.korkeasaari.fi

21.10.–14.3. kauneuden pauloissa

Mestarillisten venäläisten taiteilijoiden teoksia Tretjakovin galleriasta vuosilta 1809–1917 Taidemuseo Tennispalatsissa. > www.taidemuseo.fi

22.–25.10. Kirjamessut

Helsingin Messukeskuksen valtaavat tuhannet tarinat. > www.finnexpo.fi > Kirjamessut

26.11.–6.1.

vanhanajan joulukatu Sofiankatu koristellaan vanhanajan joulukaduksi. Avajaisia vietetään ensimmäisenä adventtina 29.11.

6.12.

itsenäisyyspäivä Malmitalon juhla on jo muodostunut monelle kaupunkilaiselle perinteiseksi tavaksi viettää itsenäisyyspäivää. > www.malmitalo.fi

9.12.

Helsingin henki NRO 6 ilmestyy Aiheina muun muassa maahanmuuttosuunnitelma, kaupungin kuntoremontit, Haartmanin sairaala ja työsuojelutoiminta.


Helsingin henki 5/2009