Issuu on Google+

henki Helsingin

H ELS I NGI N K A U PU NGI N H ENK I LÖSTÖ LEHTI

0 20143 HEL. FI /HELSI N GI N HEN KI

Imua Helsinkiin

Helsinki on reilu kaupunki

kaffella 22

Asukkaan ääni kuuluviin

ympäristö 14

duunissa 10

Saila Machere markkinoi kaupunkia. 6

Etninen tausta saa näkyä


pääkirjoitus

kuva PASI RYTKÖNEN

Tehdään parempi kaupunki

päätoimittaja Maissi Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi

Hengittävä kaupunki

T Melrose

// vinkki Vietä Helsinki-päivää Kontulassa HELSINKI HURMAA SYNTYMÄPÄIVÄNÄÄN 12.6. kaupunkilaisia ja matkai-

lijoita. Kaupunkijuhlaksi muodostunut tapahtuma tarjoaa runsaasti ohjelmaa, tekemistä ja näkemistä kaikenikäisille. Kontulan ostarilla Helsingin syntymäpäivää vietetään monipuolisen, koko perheelle sopivan OstariFestari-tapahtuman ja monen muun tilaisuuden merkeissä. Kontula viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhliaan, joten monipuolista ohjelmaa on luvassa aamusta iltaan. OstariFestari järjestetään jo yhdeksättä kertaa. Kontula-seura tarjoilee klo 9–11 ostarin keskusaukiolla Helsinki-päivän aamukahvit alueen asukkaille. Samalla aukeaa koko kesän kestävä Kontula 50-vuotisvalokuvanäyttely ostarin ulkotiloissa. Päivän aikana on ohjelmaa muun muassa Kontulatalolla, Lähiöasemalla ja ostarin keskusaukiolla. Kontulatalon aulaan avautuu uusi lippuja infokioski, ja samassa rakennuksessa sijaitsevassa Kontulan Symppiksessä vietetään sen viisivuotissynttäreitä. Albumit auki -klinikka käynnistyy Asukastila Wanhassa Postissa. Klinikalla kerätään kuvia kontulalaisten valokuva-albumeista. OstariFestarin päälavalle nousevat esiintymään muun muassa Stadin Juhlaorkesteri, Omat Pojat ja Melrose. Helsinki-päivää juhlitaan myös muualla eri puolilla kaupunkia, maalla ja merellä, joten tapahtumia löytyy moneen makuun. Nimikkopäivää on vietetty jo vuodesta 1959. helsinkipaiva.fi > Kontulan OstariFestari Koko Helsinki-päivän ohjelma: helsinkipaiva.fi

iiviin rakentamisen rinnalla tarvitsemme puistoja ja metsiä. Ne virkistävät, antavat esteettisiä kokemuksia ja ovat monin tavoin hyödyllisiä. Puistot ja metsät ovat kaupungin keuhkot. Vettä läpäisemättömien katupintojen lisäksi kaupungissa pitää olla maata, joka ottaa sade- ja hulevedet hyvin vastaan. Jos niitä ei olisi, muun muassa tulvat voisivat muodostua riskiksi. Helsingin puistojen ja metsien säilyttämisessä ja vaalimisessa kaupungilla on ollut viisas näkemys. Puistot ja metsät ovat meille helsinkiläisille tärkeitä. Tutkimusten mukaan metsässä oleminen alentaa välittömästi ja merkittävästi verenpainetta. Viheralueiden hyödyt ovat kiistattomat. Kaupunki on järkevän täydennysrakentamisenkin yhteydessä huolehtinut hyvin siitä, että kotien lähellä on riittävästi viheralueita. Metsän lisäksi meri luo kaupungin luontoidentiteettiä. Kaupungin tärkein virkistysalue Keskuspuisto on tänä vuonna satavuotias. Kaupungin sisään kiilana työntyvä puisto tuo metsän suoraan kaupungin sydämeen ja ihmisten lähelle. On sanottu, että Töölönlahdelta avautuva metsä jatkuu yhtenäisenä maan läpi aina Lappiin asti. Arkkitehti Bertel Jungin suunnitelma Helsingin Keskuspuistoksi hyväksyttiin vuonna 1914. Nykyisin pituudeltaan yli kymmenkilometrinen puisto tarjoaa vaihtelevan ja rikkaan eliölajiston ja luonnon, jossa voi patikoida, harrastaa, urheilla, kerätä sieniä ja bongata lintuja ja kasveja. Luonnonsuojelualueita on viisi: Pitkäkosken rinnelehto, Haltialan aarnialue, Niskalan puulajipuisto, Ruutinkosken rantalehto ja Vantaanjoentörmä. Maunulan pähkinäpensaslehdot ovat niinikään arvokkaat. Keskuspuistossa on sata kilometriä ulkoilureittejä, jotka ovat käytössä läpi vuoden. Puiston läpi ihmiset pyöräilevät töihin ja kotiin. Eri alojen harrastajat kokoontuvat yhteen puistossa ja sen tiloissa. Ainutlaatuinen Keskuspuisto tarjoaa juhlavuonna uusia elämyksiä. Tarjolla on luontotapahtumia, uusia polkuja, opastettuja kävelyitä ja valokuvauskilpailu. Puiston sisääntuloihin pystytetään infotaulut, joista saa tietoa tapahtumista. Tauluissa on myös QRkoodi, josta aukeaa puiston sähköinen karttapalvelu sekä ulkoiluun ja liikkumiseen kannustava pelillinen mobiilisovellus.

,,

Täydennysrakentamisenkin yhteydessä on huolehdittu, että kotien lähellä on viheralueita.

Tutustu oman kotimetsän monipuoliseen luontoon. hel.fi/keskuspuisto

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla henkilostoviestinta@hel.fi. Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki Ilmestymisaikataulu Nro 4 3.9. Nro 5 22.10. Nro 6 10.12. Aineisto 15.8. 3.10 21.11.

02

Helsingin henki | kesäkuu 2014


sisältö

06 teema

Kanslian elinkeino-osasto yhdistää voimavarat ja luo houkuttelevampaa Helsinkiä.

10 duunissa

Asukasyhteistyötiimi kehittää asukkaiden ja kaupungin välistä vuorovaikutusta.

12 talous

Muotoilulla parannetaan kaupunkia. Tavoite on siistiä työmaat ja kehittää ratkaisuja nuorten asunto-ongelmiin.

16

reppari

Arabianranta on täynnä taidetta.

14 ympäristö

Helsinki sai Reilun kaupan arvonimen. Juotko sinä reilua kahvia?

15 työkalut 22 kaffella

Työkännykkä ja loma. Miten toimin?

Etninen tausta saa näkyä töissä. Uskontoon ja pukeutumiseen voi puuttua vain hyvin perustelluista syistä.

32 uusi duuni

Ympäristökeskuksen tiedottaja Jussi Karmala.

liikkeellä

28

Stadin soutuklubissa kehitetään soutuharrastusta.

ammatti

20

Tom Liljeström on itäisen alueen venesatamapäällikkö.

24 palstat 04 Uutiset 04 Työelämän ABC 05 Stadi 365 27 Työterveyspsykologi 30 Ilmoitustaulu 31 Ristikko 32 Menovinkit

26 asukas

Leikkipuisto Kiikussa on monikulttuurinen perhekahvila.

hyvinvointi

Kunta10-tutkimus otetaan käyttöön työhyvinvoinnin arviointiin.

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMIT­TAJA Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, katariina.kayhko@hel.fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖVIESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2014–2015 Terttu Sopanen, Essi Eranka, Lotta Henriksson, Merja Jattu-Wahlström, Heikki Mäntymäki, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu Oksman (KTN), Pepe Nikander (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Asiakasviestintä, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. 15661, asiakasviestinta.otavamedia.fi TUOTTAJA Laura Heikkinen, laura.heikkinen@otavamedia.fi, Henna Tanskanen, henna.tanskanen@otavamedia.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2014 PAINOS 40 000 kpl 26. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Helsingin henki | kesäkuu 2014

03


uutisia Palautteiden käsittely nopeutunut

Hae työhyvinvointimäärärahoja

kuva PIRITA MÄNNIKKÖ

kuvat SHUTTERSTOCK

■■ VIRASTOT JA LIIKELAITOKSET voivat saada vuosittain kaupunginkanslian myöntämää tukea työhyvinvointia edistäviin hankkeisiin. Ensi vuonna tuetaan virastojen ja liikelaitosten yhteistyönä toteutettavia hankkeita, jotka edistävät jotakin seuraavista kaupungin strategiaohjelman tavoitteista: >> Työhyvinvointi- ja työturvallisuusriskit ennakoidaan ja hallitaan. >> Vähennetään henkilöstön sairauspoissaolojen ja kokoaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrää. >> Kehitetään monimuotoisuuden johtamista. Hankkeiden suunnittelussa kannattaa ottaa huomioon myös työhyvinvoinnin toimintaohjelman 2014–2017 tavoitteet. Muita hakukriteereitä ovat poikkihallinnollinen yhteistyö sekä riittävät työaika- ja henkilöstöresurssit. Haku on kolmivaiheinen. Alustavat hakemukset palautetaan sähköpostitse 18.7. mennessä HR-asiantuntija Sarianne Lehmukselle, sarianne.lehmus@hel.fi. Hankeideoita jatkojalostetaan rikastamotyöpajoissa, jotka järjestetään 2.9. klo 8.30–11.30 ja 3.9. klo 12.30–15.30. Hankkeiden vastuuhenkilöiden toivotaan ilmoittautuvan 18.7. mennessä jompaankumpaan työpajoista. Lopulliset hakemukset toimitetaan virastopäällikön allekirjoituksin 10.10. mennessä. Helmi > Henkilöstö > Työhyvinvointi ja työturvallisuus > Työhyvinvointimäärärahat

Pekka Sauri on Vuoden johtaja

Työelämän Työelämän

Heräsikö kysymys? Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteeseen henkilostoviestinta@hel.fi

04

■■ PROCOM – VIESTINNÄN AMMATTILAISET palkitsi apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin Vuoden johtajana. Perustelujen mukaan Sauri on sisäistänyt viestinnän merkityksen johtamisessa. Sauri on modernin ja monikanavaisen viestintäteknologian hyödyntämisessä edelläkävijä. Hän jakaa ja kommentoi tietoa niin päätöksenteosta kuin esimerkiksi liikenteestäkin suoraan kaupunkilaisille. Johtajana hän on ratkaisukeskeinen ja rohkeasti itsensä likoon laittaja. ProComin jäsenistön ja palkintoraadin mielestä Saurin reaaliaikaisuus ja läpinäkyvyys omassa viestinnässä edistävät demokratian toteutumista.

■■ Sairastaminen ei enää kuluta vuosilomaa, mitä se tarkoittaa? Vuosilomalla sairastunut saa siirtää vuosilomaansa jo ensimmäisestä sairastumispäivästä lähtien. Vuosiloman aikana alkavasta työkyvyttömyydestä tulee aina esittää lääkärintodistus. Seitsemältä ensimmäiseltä sairauspäivältä voidaan hyväksyä myös kaupungin työterveyskeskuksen työterveys- tai sairaanhoitajan antama todistus. ■■ Miten toimin, jos sairastun lomalla? Ilmoita välittömästi työkyvyttömyydestäsi esimiehellesi ja toimita työnantajalle sairauslomatodistus viimeistään viikon kuluttua todistuksen päiväyksestä.

Helsingin henki | kesäkuu 2014

■■ Mitä pitää tehdä loman jälkeen? Töihin palattuasi sinun tulee ensimmäiseksi tehdä hakemus vuosiloman perumisesta sairausajalta ja sen jälkeen sairauslomahakemus. ■■ Sairastuin vuosilomani aikana ja viimeisimmästä palkkalaskelmastani ilmenee, että minulta on vähennetty vuosilomapalkkaa, miksi? Kun vuosilomapäiviä siirretään sairauden perusteella, muuttuvat työkyvyttömyysajalle sijoittuvat vuosilomapäivät sairauslomapäiviksi ja niiltä maksetaan sairausajan palkkaa. Jos sinulle on jo ehditty maksaa vuosilomasi ajalta vuosilomapalkka, palkkaan tehdään korjaukset jälkikäteen.

■■ VIIME VUONNA KÄYTTÖÖNOTETTU kaupungin uusi palautejärjestelmä on lyhentänyt palautteiden käsittelyaikaa. Alussa käsittelyaika oli keskimäärin 5 päivää, ja noin 16 prosenttia palautteista myöhästyi, joten käsittelyaika ylitti viraston tavoiteajan. Tänä vuonna keskimääräinen käsittelyaika on lyhentynyt 3 vuorokauteen. Palautejärjestelmä on käytössä jo 13 virastossa. Tänä vuonna mukaan liittyy useita virastoja lisää. Palautteen käsittelyä voi nyt seurata loppuun asti, vaikka palaute olisi siirretty toiselle henkilölle tai toiseen virastoon. Uuteen palautejärjestelmään ohjautuvat viestit, jotka on jätetty osoitteessa hel. fi/palaute tai virastojen internetsivujen palautelomakkeella. Järjestelmään voi myös kirjata puhelimitse tai kasvokkain saatua palautetta tai lähettää palaute osoitteeseen helsinki.palaute@hel.fi järjestelmään kirjattavaksi. Kaupungilla käsitellään kymmeniätuhansia palautteita vuosittain.

Lyhyesti ■■ HKL:N TOIMITUSJOHTAJA Matti Lahdenranta eroaa tehtävästään heinäkuun alusta ja jää eläkkeelle ensi vuoden alusta. Sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikkö Matti Toivola jää eläkkeelle lokakuun alusta. ■■ JUKKA SALO IRTISANOUTUI huhtikuussa Korkeasaaren eläintarhan johtajan tehtävästä. Salo valittiin Korkeasaaren johtajaksi vuonna 2010. ■■ HELSINGISSÄ ASUI viime vuodenvaihteessa 612 664 asukasta. Väkiluku kasvoi viime vuoden aikana 8 696 hengellä. Alle kouluikäisiä oli 1 220 enemmän kuin edellisvuonna, ja 65 vuotta täyttäneitä oli 3 448 enemmän.

■■ Milloin sairauden takia siirtyneet lomapäivät voi pitää? Myöhemmin pidettäviksi voit siirtää vain ne lomapäivät, jotka sijoittuvat työkyvyttömyysajalle. Siirretyt vuosilomapäivät voit pitää esimiehesi vahvistamana ajankohtana. Vastaajana työmarkkina-asiantuntija Hanna Björkstrand kaupunginkansliasta. > Helmi > Henkilöstö > Lomat ja vapaat > Vuosiloma ja säästövapaa -sivulta löytyvästä ohjeesta Vuosilomat


stadi stadi

365 Hiilidioksidipäästöt pienemmiksi ■■ HANKINTAKESKUS ON LIITTYNYT kumppaniksi GPP 2020 -hankkeeseen, jolla pyritään hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen julkisen hankinnan avulla. Kohdehankinnaksi on valittu IT-laitteet ja niihin liittyvät palvelut. Hankinta tehdään yhteishankintana, jota koordinoivat hankinta-

keskus ja kaupunginkanslian tietotekniikkayksikkö. Tavoitteena on julkaista tarjouspyyntö syksyllä. Kaupunki on jäsen myös ICLEI:n Procura+ -kampanjassa, joka tähtää kestävien julkisten hankintojen lisäämiseen.

Valokeilassa suun terveys ■■ SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTOLLA on käynnissä Tukevasti kotona -hanke, jolla parannetaan ikääntyneiden suun terveyttä. Tavoitteena on, että ikääntyneitä asiakkaita kohtaavat työntekijät huomioivat enemmän suun terveyttä ja kannustavat suun terveydestä huolehtimiseen. Hanke pyrkii tavoittamaan erityisesti toimintakyvyltään heikentyneet ikääntyneet. Pyrkimyksenä on myös lisätä terveysasemien ja sosiaali- ja lähityön välistä yhteistyötä sil-

loin, kun terveysasemalla tai päivystyksessä tunnistetaan riskiryhmään kuuluva ikääntynyt, joka ei ole vielä palvelujen piirissä. Samalla pyritään tehostamaan suun terveydenhuollon palveluiden käyttöä. Hankkeessa tehdään myös palvelukartta palveluista, joita ikääntyneet asiakkaat voivat tarvita. Työtä tehdään myös asiakkaiden kotona muiden tilojen lisäksi.

Teknisen sektorin tarpeet selvitetään

lyhyesti

toimintaan vaikuttavat muun muassa valmisteilla oleva metropolihallinto- ja sote-uudistus. Käynnissä on myös teknisten virastojen yhteiseksi toimitaloksi soveltuvia kiinteistöjä kartoittava selvitys. Teknisten alojen taloon sijoittuisivat asuntotuotantotoimisto, kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, rakennusvalvontavirasto ja rakennusvirasto.

 Pekka Sauri 

■■ TYÖRYHMÄ ON SELVITTÄNYT teknisen sektorin uudistustarpeita aiemmin laaditun perusselvityksen pohjalta. Työryhmässä ovat olleet mukana asuntotuotantotoimiston, kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusvalvontaviraston, kiinteistöviraston, rakennusviraston, Staran, HKL:n, kaupunginkanslian sekä sekä KTN:n, Jukon, Jytyn ja JHL:n edustajat. Teknisen sektorin tehtäviin ja

Työmarkkina-asiantuntijat Heli Friman ja Juha Rosvall kaupunginkansliasta kertovat, miten tehtävien vaativuuden arviointi muuttuu.

Tehtävien keskinäinen vertailtavuus helpottuu TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI (TVA) on systemaattinen tapa

selvittää mahdollisimman objektiivisesti eri töiden vaativuus toisiinsa nähden. Arvioinnin avulla saadaan kestävä perusta johdonmukaisen ja kokonaisvaltaisen palkkapolitiikan toteuttamiselle. Tehtäväkohtainen palkka perustuu aina tehtävän vaativuuden arviointiin, kun taas henkilökohtainen lisä liittyy työsuorituksen arviointiin. TVA mittaa puhtaasti eri töiden vaativuutta, ei henkilön työsuoritusta. Se ei ole riippuvainen tehtävää hoitavasta henkilöstä, arvioijasta, ammattinimikkeestä, virastosta tai työpaikasta. TVA-työn tarkoituksena on antaa selkeä kuva organisaation eri töiden keskinäisistä vaativuussuhteista. Kaupunkiyhtenäisen TVA-prosessin tavoitteena on kilpailukykyisen ja oikeudenmukaisen palkkapolitiikan toteuttaminen Helsingin kaupungilla. Tulevan HR-tietojärjestelmän myötä kaikilla toimijoilla on sama tietoalusta, mikä lisää TVA-prosessin läpinäkyvyyttä ja mahdollistaa kaupunkitasoisen arviointikartan rakentamisen. Arviointikartta sisältää yksittäiset tehtävien vaativuuden arvioinnit ja muodostaa ajantasaisen vertailutyökalun. Tämä lisää oikeudenmukaisuuden ja tasaarvon saavuttamista palkkauksessa. HR-tietojärjestelmän avulla henkilöstöhallinnon prosesseja kehitetään siten, että esimiehen rooli käytännön henkilöstöasioissa kasvaa ja henkilöstöhallinnon roolissa korostuu nykyistä enemmän virastojen johdon strategisena kumppanina toimiminen. Toimintatavan muutos TVA-prosessissa yhtenäistää ja tukee palkkapolitiikan kokonaisuuden hallintaa Helsingin kaupungilla. Tehtävän vaativuuden arvioinnin kehitystyö etenee, ja työn alla on nykyprosessin arvioiminen sekä uusien toimintaperiaatteiden luominen kaupunkiyhtenäistä prosessia varten. HR-tietojärjestelmän käyttöönottoon TVA:n osalta valmistaudutaan niin keskushallinnossa kuin virastoissa. Osana uudistusta on muun muassa KVTES:n hinnoittelemattomien tehtävien saaminen yhtenäisen luokituksen piiriin. Hinnoittelemattomat tehtävät jaetaan virastoissa vaativuusluokkiin vuoden loppuun mennessä uuden luokittelujärjestelmän avulla, jonka jälkeen kyseisten tehtävien keskinäinen vertailtavuus kaupunkitasoisesti helpottuu.

TVA-prosessin tavoitteena on kilpailukykyisen ja oikeudenmukaisen palkkapolitiikan toteuttaminen.

Helsingin henki | kesäkuu 2014

05


Kilpailuk

n Santtu von Bruun, Marja-Leena Rinkineva ja Saila Machere tekev채t Helsingist채 paremman paikan yrityksille.

06

Helsingin henki | kes채kuu 2014


kyvyn kiihdyttäjät teksti TIMO NYKÄNEN kuvat MIRVA KAKKO

Uusi elinkeino-osasto yhdistää sisäiset voimavarat houkuttelevamman Helsingin luomiseksi. Kilpailukykyiset yritykset ja työpaikat ovat kaupungin elinehto.

V

uoden alussa osana kaupunginkansliaa aloitti työnsä uusi elinkeino-osasto, jonka tehtävä on lisätä Helsingin vetovoimaa. Tavoitteena on, että Helsinki on Suomen yritysmyönteisin kaupunki vuonna 2016. Elinkeino-osasto linjaa, miten tähän tavoitteeseen päästään. – Kaipaamme tietenkin kipeästi talouskasvua. Meidän tehtävämme on edesauttaa uusien yksityissektorin työpaikkojen syntymistä. Ilman niitä ei ole myöskään hyvinvointia, sanoo uutta osastoa luotsaava elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva. Hänen mukaansa elinkeino-osaston perustamisella on haettu horisontaalista toimijaa, joka asioita ja tekemistä yhdistämällä luo synergiaetuja. – Tarkoitus on toimia kasvun kiihdyttimenä ja luoda edellytykset sille, että Helsinki on mahdollisimman houkutteleva niin yrityksille ja sijoittajille kuin kansainvälisille osaajille ja matkailijoillekin. Kaupungin strategiassa on myös voimakkaasti nostettu esiin kaupunkimarkkinoinnin rooli, sillä Helsingin pitää tuoda entistä paremmin esille vahvuuksiaan. Tätä edistämään perustettiin uusi kaupunkimarkkinointiyksikkö. – Yksi tavoite on Helsinki-brändin kirkastaminen. Olemme pärjänneet hienosti monissa kansainvälisissä vertailuissa, mutta kuinka hyvin tiedostamme itse kotikaupungin hyviä puolia? Tarkoitus on, että yhtenäistämme viestintäämme ja kaupungin ilmettä, sanoo kaupunkimarkkinointiyksikön päällikkö Saila Machere.

”Tarkoitus on toimia kasvun kiihdyttimenä ja luoda edellytykset sille, että Helsinki on mahdollisimman houkutteleva.”

Yritysmyönteisyys toimintatavaksi

Rinkinevan mukaan elinkeinopoliittinen kytkentä löy-

tyy lähes kaikesta, mitä kaupungissa tehdään. Esimerkiksi terassi- tai kioskiohjeiden takana on aina bisnes, jonka kannattavaan pyörittämiseen pitää antaa yrittäjälle mahdollisimman hyvät edellytykset. – Esimerkiksi raitioliikenteen linjastosuunnitelmasta pyydettiin nyt myös meidän näkemystämme. Asukkaiden ja asuntorakentamisen näkökulman lisäksi kannattaa miettiä, mihin alueisiin halutaan yritysten kannalta panostaa, jotta työntekijät pääsevät sinne helposti joukkoliikenteellä. Yritysmyönteisyys on elinkeino-osastolle keskeinen asia ja toimintatapa, jonka toivotaan juurtuvan koko kaupunkiin. Kaupungin kilpailukyvyn kehitys -yksikön päälliköllä Santtu von Bruunilla on tuntuma, että nyt ollaan oikealla tiellä. – Meidän pitää tehdä Helsingistä mahdollisimman helppo ja hyvä paikka yrityksille. Yrityksen ja kaupungin kohtaamisen on myös oltava sujuvaa ja nopeaa. Se alkaa ihan siitä, miten viestimme palveluistamme ja miten helposti yritys löytää meiltä keskustelukumppanin. Kaupungin kilpailukyvyn kehitys -yksikkö on alkanut tarkastella etenkin kansainvälistä yhteistyötä toiselta kantilta. – On mietittävä, miksi meidän kannattaa verkostoitua ja olla esillä tietyissä maissa, jotta työstä saadaan elinkeinopoliittisia hyötyjä, jotka voivat olla investointeja, vientimarkkinoita, työvoimaa tai osaamista, von Bruun sanoo.

Venäjä-osaaminen käyttöön

Helsingin kanssa samoilla apajilla kilpailevat Tukholma ja Kööpenhamina ovat muutoin melko tasaveroisia, mutta Helsingillä on edelleenkin yksi erottautumistekijä: Pietarin ja Venäjän läheisyys. – Venäjä on maa, jossa liikumme riskin ja mahdollisuuksien välillä. Meillä on kuitenkin paljon venäjää puhuvia sekä Venäjän liiketoimintaosaamista ja tukipalveluita. Tästä kannattaa edelleen ottaa kaikki parhaat puolet irti, von Bruun muistuttaa.

>>

Helsingin henki | kesäkuu 2014

07


. .6 12

Helsinki-päivä Noin 100 ilmaistapahtumaa. helsinkipaiva.fi

. .6 15 .– 13

Maakuntajuhlat

Tänä vuonna Helsinki on kutsunut vierailulle Kainuun, joka esittäytyy teemalla ”Kainutlaatuinen Kainuu Senaatintorilla”. visithelsinki.fi

uu uk ul jo

Ylipormestarin itsenäisyysjuhla

Helsingin peruskoulujen 4. luokille järjestetään joulukuun alussa Finlandia-talossa. Tapahtumaan osallistuu noin 5 200 neljäsluokkalaista ja 400 opettajaa.

Esiintyjiä, juhla päättyy klo 24 ilotulitukseen. visithelsinki.fi

valotapahtuma tammikuussa loppiaisen aikaan. luxhelsinki.fi

08

Helsingin henki | kesäkuu 2014

Meri, turvallisuus, puhtaus

Visioidessaan Helsinkiä viiden tai kymmenen vuoden päästä, Rinkineva näkee ensinnäkin monikulttuurisuuden lisääntyneen. – Se tuo osaltaan uudenlaista sykettä. Muunkielinen väestö on tärkeä voimavara ja mahdollisuus, mutta tietenkin myös työllistymishaaste. Hän uskoo, että myös puhtaus ja turvallisuus ovat asioita, joiden merkitys ja arvostus vain kasvavat ja joista kannattaa pitää jatkossakin huolta. – Olemme vahvasti myös merellinen kaupunki, joten siitä pitää ammentaa

enemmän sekä matkailun että elinkeinojen näkökulmasta. Meri tuo huikeita mahdollisuuksia – täällä voi yhtä hyvin pilkkikalastaa kuin pitää purjehduksen EM-kisat. Machere maalailee tulevaisuuden Helsingin ”sydänten ja haaveiden haluttuna kaupunkina”. Markkinoinnin tavoitteena on vahvistaa kaupungista kerrottavia tarinoita ja aktivoida kaupunkilaisia niiden kertomiseen. – Olisi hienoa, jos jokainen täällä asuva tai töissä käyvä voisi samaistua Helsingin tarinaan ja seisoa sen takana, jotta tarina tulisi sujuvasti ja suoraan sydämestä. Emme vielä ole osanneet kertoa onnistumisistamme tarpeeksi selkeästi ja aktiivisesti. Von Bruunin mukaan Helsingissä on kansainvälisestikin hirveän paljon asioita, jotka ovat hyvin, mutta emme aina ymmärrä sitä, kuinka hieno paikka kaupunki on. – Talvella Financial Times rankkasi Helsingin Euroopan toiseksi houkuttelevimmaksi kaupungiksi ulkomaisille investoinneille. Kuitenkin verkkokeskusteluissa monissa kommenteissa tämä tyrmättiin ja sitä pidettiin suunnilleen tilastovirheenä. 

Elinkeino-osasto VUODEN ALUSSA muodostettuun osastoon

uu ik m m ta

LUX Helsinki

. .12 31

Senaatintorin uusivuosi 31.12.

Helsinki nojautuu jatkossakin vahvuuksiinsa, kuten luonnonläheisyyteen, puhtauteen, käytännön toimivuuteen, designiin, teknologiseen osaamiseen ja turvallisuuteen. – Kansainvälisten yritysten agentit kysyvät usein, mitä tarjoamme, jos he pistävät tänne bisneksen pystyyn. Vastaan, että vaikka kaupungin politiikkaan ei kuulu maksaa suoria tukia, meillä on ilmainen koulutus, terveydenhuolto, tuettu joukkoliikenne ja maailman huippuluokkaa oleva turvallisuus. Kun nämä laskee yhteen, saadaan aika monta euroa, Rinkineva sanoo.

kuuluu neljä yksikköä: kaupungin kilpailukyvyn kehitys, kaupunkimarkkinointi, työllisyyspalvelut ja yrityspalvelut. Osastolla työskentelee noin 100 ihmistä. Kaupungin kilpailukyvyn kehitys -yksikkö edistää Helsingin kehitystä elinkeinoelämän tarpeita vastaavaksi. Erityishuomiota kiinnitetään laadukkaisiin yrityspalveluihin, toimivaan kaupunkirakenteeseen, osaamisen kehittämiseen ja kaupungin sisäisen yhteistyön sujuvuuteen. Kaupunkimarkkinointiyksikkö työskentelee Helsingin vetovoiman ja tunnettuuden lisäämiseksi niin kaupunkilaisten, matkailijoiden, osaajien kuin yritystenkin suuntaan. Yksikön tehtäviin kuuluu houkuttelevan, avoimen ja sallivan Helsinki-kuvan edistäminen.

Työllisyyspalvelut-yksikkö johtaa kaupungin työllisyydenhoitoa. Työttömille tarjotaan tilaisuuksia parantaa työllistymisedellytyksiään työkokeilujen, tuetun palkkatyön, oppisopimus- ja rekrytointikoulutusten sekä laajan kurssitarjonnan avulla. Yrityspalvelut-yksikkö tuottaa monipuolista yritysneuvontaa ja -palveluja yrittäjäksi aikoville ja jo toimiville yrittäjille. YritysHelsingistä saa tukea yrityksen perustamisesta liikeidean kehittämiseen ja oikeiden kontaktien löytämiseen. Elinkeino-osasto tekee lisäksi tiiviistä yhteistyötä Helsingin Markkinointi Oy:n kanssa. Yhtiö toteuttaa Helsingin markkinointitoimenpiteitä, tuottaa matkailujulkaisuja ja -neuvontapalveluja, hakee kongresseja ja suurtapahtumia sekä toteuttaa tiettyjä kaupungin omia yleisötapahtumia.


teksti LAURA HEIKKINEN kuva JORMA MARSTIO

Yrittäjyyden edistäjä

E

n Kaikki palvelut löytyvät nyt Yrityslinnasta, kertoo Timo Onnela.

nsi linjan Yrityslinna Kalliossa on toukokuusta alkaen ollut tärkeä osoite yrittäjyydelle, kun YritysHelsinki kokosi sinne kaiken toimintansa ja yhteistyökumppaninsa. – Kaikki palvelut löytyvät nyt samasta paikasta. Pystymme palvelemaan yrittäjiä paremmin, keskitetymmin ja laadukkaammin, kertoo yrityspalvelut-yksikön päällikkö Timo Onnela. Yrityslinnasta on tarkoitus luoda uudenlainen kohtaamispaikka yrityksen perustamista suunnitteleville, kasvuyrityksille ja maahanmuuttajayrittäjille. Se tarjoaa neuvontaa, tilaisuuksia, koulutuksia, muutospalveluja ja erilaisiin tarpeisiin muokkautuvia tiloja ja työpisteitä. Onnelan mukaan peruspalvelut ovat vasta päänavaus tulevalle tarjonnalle: tarkoitus on rakentaa uudenlaisia konsepteja yrittäjyyden kehittämiseen. – Yrityslinna on kova juttu. Tila antaa rajattomia mahdollisuuksia luoda uutta yhteistyötä, rakentaa verkostoja, järjestää erilaisia tilaisuuksia ja tarjota kohtaamispaikka tulevaisuuden yrittäjyydelle. Se on muokkautuva ja valmis jatkuvaan muutokseen. Tiloihin halutaan mahdollisimman paljon erilaista liiketoimintaosaamista ja volyymiä. Sinne muuttaa ainakin TEtoimiston asiantuntijoita, ja neuvotteluja käydään myös muiden kumppaneiden kanssa.

Yrittäminen lisääntyy

YritysHelsinki on ollut vuoden alusta osa kaupunginkanslian elinkeino-osastoa. Se perusti viime vuonna NewCoFactoryn kasvuyrityksille sekä yhdessä Helsingin yliopiston kanssa ThinkCompanyn yliopistolaisille yrittäjille ja tutkijoille. Molemmat ovat lähteneet hyvin liikkeelle. – ThinkCompanylla on ollut hyvä vastaanotto opiskelijoiden keskuudessa. Se kanavoi huippututkimusta yritystoiminnaksi. Syksyllä avautuu Viikin kampus, ja ensi vuonna on suunnitelmissa avata toiminta Meilahden kampukselle, kertoo Onnela. – NewCoFactory on jo saanut paljon asiakkaita kasvuyrityksistä. Sen toiminta on vireää ja tapahtumarikasta. Viime vuosi oli muutenkin menestyksekäs, sillä yritysneuvonnan kautta perustettujen yritysten määrä kasvoi lähes 20 prosenttia. Uusia yrityksiä syntyi 1 049, ja asiakkaita oli yhteensä 3 200, mikä on reilu kolmannes edellisvuotta enemmän. Näistä maahanmuuttajia oli noin 30 prosenttia. Onnelan mukaan kun taloudessa menee heikommin, yritystoiminta vilkastuu. – Ydintehtävämme on madaltaa yrittämisen ja työllistämisen aloituskynnystä palveluillamme ja luomalla uusia mahdollisuuksia. Yritysten palveleminen on tärkeää kaupungin menestykselle. Se tuo työllisyyttä ja kasvattaa verotuloja.

Helsingin henki | kesäkuu 2014

09


duunissa

n Jyrki Hirvensalo, Titta Reunanen ja Janne Typpi valmistelevat asukasillassa tekniikkaa kaupunginjohtaja Jussi Pajusen puhetta varten. teksti LAURA HEIKKINEN kuvat OLLI HÄKÄMIES ja TOMMI TUOMI

Vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa Kaupunginkanslian tuore asukasyhteistyötiimi kehittää kaupungin ja asukkaiden välistä vuorovaikutusta sekä parantaa sähköisiä osallistumispalveluja.

10

V

iisi tiimiläistä istuu kaupungintalon kahvilassa ja kertoo asukasyhteistyöstä. Alkuvuonna on käynnistetty toimintaa, etsitty yhteisiä toimintatapoja ja luotu linjauksia. Paljon on vielä auki, mutta suunta on selkeä. Tiimin vetäjä, asukasyhteistyöpäällikkö Janne Typpi kertoo, että jokainen tiimiläinen hakeutui tehtäväänsä halusta kuulua uuteen porukkaan. − Teimme eri virastoissa töitä, jotka kaikki liittyivät vuorovaikutuksen ja asukasyhteistyön kehittämiseen. Tehtävät olivat hajallaan, mutta nyt osaaminen on kerätty yhteen, Typpi toteaa. − On helpompi kehittää toimintaa yhdessä tiiminä, jatkaa vuorovaikutussuunnittelija Titta Reunanen. Osallisuuden lisäämisen tavoitteena on ajatus avoimesta ja sallivasta kaupungista, joka on asukkaidensa yhteisö. Vuo-

Helsingin henki | kesäkuu 2014

sien myötä asukasyhteistyön merkitys kaupungin strategiassa on kasvanut. Nelisen vuotta sitten perustettiin kaupunginhallituksen asettama demokratiaryhmä, joka kokosi yhteen hankkeita, joissa kaupunkilaiset voivat vaikuttaa. Samalla kehitettiin palaute- ja vuorovaikutusjärjestelmiä, parannettiin sosiaalisen median hyödyntämistä ja avattiin tietoa entistä enemmän saataville. Vuonna 2012 aloitettiin kymmenen demokratiapilottia, joissa Typpi ja Reunanen olivat mukana. Heillä on monipuolista kokemusta myös asukastalotoiminnasta ja kaupunginosayhteistyöstä. − On hienoa, että nyt kaupungilla on osallisuustyöhön omistautunut tiimi, sanoo Typpi.

Sähköiset palvelut ytimessä

Osallisuuden edistämisessä on paljon erilaisia tehtäviä, joten työt tiimissä jae-

taan jokaisen osaamisen ja taustan perusteella. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on kehittää sähköisiä osallistumis- ja vuorovaikutuspalveluja, mitä painotetaan tietotekniikkaohjelmassakin. Tätä osaamista edustavat projektipäällikkö Heli Rantanen, erityissuunnittelija Ari Tammi sekä Helsinki-kanavan päätoimittaja Jyrki Hirvensalo. − Rakennamme esimerkiksi kaupungin palautejärjestelmää läpinäkyvämmäksi, toimivammaksi ja tehokkaammaksi, kertoo Rantanen, joka on kehittänyt osallistumispalveluja ja palautejärjestelmää jo pitkään virastojen kanssa. Hän kertoo, että ihmisillä on jatkossa entistä paremmat mahdollisuudet seurata palautteensa käsittelyvaiheita. Kaupungin verkkosivuilla aletaan julkaista palautteita ja kysymyksiä vastauksineen. Verkkoviestinnästä tiimiin tulleen Tammen mukaan digitaalisten kanavien merkitys korostuu jatkossa. − Viestintä ei ole yksisuuntaista, vaan pyrimme verkkodemokratiaan ja kommunikointiin asukkaiden kanssa, Tammi toteaa. − Kehitämme verkkoon myös kuulemispalvelua, joka mahdollistaa ihmisten


n Ari Tammi tehostaa digitaalisten kanavien käyttöä.

n Asukkaat ovat kiinnostuneita lähiympäristönsä kehittymisestä.

n Titta Reunanen valmistautuu asukasiltaan.

n Heli Rantan en kouluttaa virastojen työn tekijöitä.

”Osallisuuden lisäämisen tavoitteena on ajatus avoimesta ja sallivasta kaupungista, joka on asukkaidensa yhteisö.” kuulemisen jo asioiden varhaisessa valmisteluvaiheessa. Kuuleminen voidaan tehdä myös toisen kerran ennen lautakunta- tai valtuustokäsittelyä. Asiasta kiinnostuneet saavat näin nykyistä paremmin kuvan siitä, miten heidän näkemyksensä ovat vaikuttaneet valmisteluun ja mahdolliseen lopputulokseen, kertoo Tammi. Ensimmäinen varhaisen vaiheen kuuleminen toteutetaan nyt kesäkuussa, ja se koskee asukasosallisuuden toimijoiden avustuskriteereitä. Muun muassa kaupunginvaltuuston kokouksia, asukasiltoja sekä kaupungin tilaisuuksia ja tapahtumia tallentava Helsinkikanava tarjoaa lähes rajattomia mahdollisuuksia vuorovaikutteiseen asukastyöhön. − Pääsemme sen avulla lähelle kaupunkilaisia ja voimme tarjota heille kanavan

saada mielipiteensä ja näkemyksensä julkisiksi, Hirvensalo kertoo.

Voimaa verkostosta

Tiimin työkenttä on laaja, sillä osallistaminen ja vuorovaikutus asukkaiden kanssa linkittyvät moniin asioihin. Nyt rakennetaan tiimin omia työmuotoja sekä yhteistyötä kaupungin sisällä ja ulkoisten kumppaneiden kanssa. − Kaupungin henkilöstöllä on paljon osaamista, joka tulee saada käyttöön, sanoo Typpi. − Yhdessä asukkaiden kanssa tehdään töitä eniten niissä virastossa, joissa heidän palveluitaan tuotetaan. Me teemme töitä sitten näiden virastojen kanssa, hän toteaa. Syksyllä on tarkoitus käynnistää kaupungin sisäinen vuorovaikutusverkosto, joka koostuu virastojen osallisuuteen ja vuorovaikutukseen liittyvää työtä tekevistä henkilöistä. Rantanen kertoo, että verkosto on jo osittain olemassa. Jatkossa sen rooli ja toimintatapa on tarkoitus vakiinnuttaa ja synnyttää uusia ideoita ja käytäntöjä. − Kehitämme uusia toimintamalleja. Nyt pystymme koordinoimaan toimintaa paremmin ja verkostoitumaan. Tavoite on luoda asukkaille avoin ja helposti lähestyttävä kaupunki, toteaa Typpi. 

Asukasyhteistyö ASUKASYHTEISTYÖ, NEUVONTA JA VIRKA GALLERIA muodostavat osallisuus

ja neuvonta -yksikön, joka on osa kaupunginkanslian tietotekniikka- ja viestintäosastoa. Yksikköä johtaa vuorovaikutuspäällikkö Johanna Seppälä ja osastoa tietotekniikka- ja viestintäjohtaja Jaakko Salavuo. Tehtäviä: >> Perustaa kaupunkitasoinen vuorovaikutusverkosto. >> Luoda kokonaiskuva kaupungin ja asukastoimijoiden yhteistyöstä. >> Toimia asukkaiden keskustelukumppanina ja linkkinä kaupungin hallintokuntiin. >> Kehittää hallintokuntien ja asukkaiden kanssa osallistumisen toimintamalleja ja menetelmiä. >> Järjestää ylipormestarin asukasillat. >> Valmistella asukasosallisuuteen liittyvä avustuskokonaisuus yhdessä muiden hallintokuntien kanssa. >> Valmistella yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa malli kaupungin hallinnoimien asukastalojen luovuttamisesta järjestöjen operoitavaksi. >> Avata kuulemispalvelu. >> Kehittää palautejärjestelmää. >> Edistää julkisen tiedon avaamista ja avoimen datan hyödyntämistä. >> Osallistua Helsinki 310 -asukaspalvelukeskuksen kehittämistyön käynnistämiseen ja koordinointiin. >> Vastata Helsinki-kanavan toiminnasta ja kehittämisestä. >> Kehittää hel.fi-osallistumissivuja. >> Olla aktiivinen sosiaalisessa mediassa. >> Verkostoitua kansallisesti ja mahdollisuuksien mukaan kansainvälisesti.

Helsingin henki | kesäkuu 2014

11


talous

MUOTOILULLA parempi kaupunki teksti HANNU PÖPPÖNEN kuvat SHUTTERSTOCK

Toimivan kaupungin hankkeissa etsitään muotoilun avulla nuorille asuntoja ja kohennetaan katu- ja puistotyömaiden yleisilmettä.

12

T

oimiva kaupunki -hanke jatkaa maailman designpääkaupunkivuoden perintöä. Sen tehtävänä on edistää muotoilun käyttöä vuoden 2012 designpääkaupungeissa ja kehittää muotoiluun liittyvää osaamista julkisten palveluiden suunnittelussa. Hankkeeseen on palkattu Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Lahden käyttöön kolme muotoilijaa: Sara Ikävalko, Mikko Kutvonen ja Pablo Riquelme. Muotoilijat työskentelevät kehittämishankkeissa ja toimintojen suunnittelussa, ja heidän tehtävänään on tunnistaa, missä ja miten muotoilun menetelmiä voitaisiin hyödyntää. Ensi vuoden loppuun jatkuvan hankkeen perusrahoitus on 1,5 miljoonaa euroa, josta vastaavat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Lahti sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Yhteistyöverkostoon kuu-

Helsingin henki | kesäkuu 2014

luu myös muotoilualan toimijoita ja järjestöjä sekä muun muassa Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto ja Lahden muotoilu- ja taideinstituutti. Hankkeessa paneudutaan kahden vuoden aikana noin 10–15 toimeksiantoon. Se tarjoaa koulutusta ja neuvontaa muotoilun mahdollisuuksista kaupunkien henkilöstölle. Virastoille tarjotaan ilmainen puolen päivän konsultaatio muotoilun käytöstä. Käytännössä se voi olla keskustelu briiffin rakentamisesta, työpaja tietystä teemasta tai johdantoluento muotoilusta kaupungeissa. Tarkoituksena on auttaa kaupungin asiantuntijoita, jotka pohtivat, miten he voisivat hyödyntää muotoilua toimintansa kehittämiseen. Toimiva kaupunki on perustanut muotoiluagenttien verkoston, joka on avoin yhteisö muotoilusta kiinnostuneille työntekijöille. Verkoston tarkoi-

tuksena on muun muassa esitellä onnistuneita esimerkkejä muotoilun käytöstä kaupunkiympäristössä, avata alan uusinta tutkimusta sekä antaa uusia näkökulmia. Tarkoituksena on myös verkottaa kaupunkien työntekijöitä keskenään ja tuoda yhteen samoja ongelmia pohtivia asiantuntijoita eri virastoista. Muotoiluagenttien verkosto järjestää kerran kuussa eriteemaisia tapaamisia, jakaa tietoa ja herättää keskustelua sosiaalisessa mediassa. Kerran kuussa järjestettävillä tapaamisilla on tietty teema. Se voi olla juuri valmistuneen väitöskirjan tai lopputyön esittely, onnistuneen muotoiluhankkeen tarina, kotimaisen tai kansainvälisen asiantuntijan puheenvuoro, tutustumiskäynti tai työpaja. Facebookissa muotoiluagenttien verkostoon pääsee liittymällä ryhmään Muotoiluagentit toimivakaupunki.fi


Nuorille oma koti

S

uomen 7 500 asunnottomasta joka neljäs on alle 25-vuotias. Helsingissä nuorten asunnottomien määrä on kasvanut. Viime vuonna 1 100 alle 25-vuotiasta oli vailla asuntoa. Mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, neljän vuoden kuluttua tilanne nuorten kohdalla on paljon parempi. Nuorisoasiainkeskus, Nuorisoasuntoliitto, Alkuasunnot Oy ja Kansainvälinen designsäätiö ovat aloittaneet Oman muotoinen koti -hankkeen, jonka tarkoituksena on kehittää ratkaisuja nuorten asunnottomuuteen ja asuntopulaan. Toimiva kaupunki -hankkeisiin kuuluva Oman muotoinen koti lähti liikkeelle, kun nuorisoasiainkeskuksessa ryhdyttiin miettimään, mitä voitaisiin tehdä eriarvoistumisen vähentämiseksi ja miten nuoret voisivat vaikuttaa omaan elinympäristöönsä. Hankkeen kunnianhimoinen tarkoitus on ratkaista nuorten asunnottomuus Helsingissä vuoteen 2018 mennessä.

– Tavoitteena on, että löydettäisiin malli ja toimintapa, joka mahdollistaisi tämän. Haluamme, että nuoret ovat mukana toteutuksessa, nuorisoasiainkeskuksen osastopäällikkö Leena Ruotsalainen sanoo. Käytännössä ratkaisut voivat tarkoittaa muun muassa tyhjien kiinteistöjen ja tilojen käyttöönottoa. Muualla tehtyjä onnistuneita ratkaisuja pyritään soveltamaan täälläkin. Ruotsalainen kertoo esimerkkinä Amsterdamissa tehdyt ratkaisut, joihin nuorisolautakunta tutustui keväällä.

Kaikki vahvasti mukana

Oman muotoisessa kodissa on meneillään hankehakemusvaihe. Hankkeeseen pyritään saamaan EU-hankerahoitusta, jonka haku käynnistyi toukokuussa ja josta tehdään päätös syksyyn mennessä. – Jos emme saa sieltä rahoitusta, haemme muualta, toteaa Ruotsalainen. Ruotsalaisen mukaan hanke toteu-

tetaan avoimena, reaaliaikaisena ja verkostomaisena. Hankkeeseen haetaan mukaan nuorten ja henkilöstön lisäksi myös muitakin aiheesta kiinnostuneita niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin kumppaneita. – Kehitämme ideoita yhdessä, ja kaikki tuovat mukaan osaamistaan ja näkemystään. Toivon, että tästä tulee debatoiva, kyseenalaistava prosessi. Nyt etsitään kunnianhimoisia, uudenlaisia ja moninaisia asumisen ratkaisuja.

Muotoilija kyseenalaistaa

Oman muotoinen koti -hankkeessa työskentelee muotoilija Pablo Riquelme. Hän sanoo, että muotoilijalla on hankkeessa kyseenalaistava rooli. – Kysyn naiiveja kysymyksiä, kuten miksi asioita tehdään tietyllä tavalla. Ennen kuin nuorten asunnottomuuteen voidaan kehittää ratkaisuja, on tutkittava sen syitä. – Suomi on rikas maa ja yhteiskunta-

malli monille, mutta silti meillä on tällaisia ongelmia. Mikä on perheen, lähipiirin ja opettajien rooli? kysyy Riquelme. – Haen syvempää ymmärrystä, minkä jälkeen mietimme ratkaisuja, mutta jos ongelmiin tuotetaan ratkaisu ilman että ymmärretään ongelmien syyt, annetaan lupa sille, että ongelmat voivat edelleen olla olemassa. Hankkeessa keskeistä on ihmisten osallistaminen sekä testaukset ja nopeat kokeilut. Oman muotoisen kodin tavoite ratkaista nuorten asunnottomuus on kunnianhimoinen. Riquelme uskoo, että mahdollisuudet sen toteutumiseen ovat kuitenkin hyvät. – Jos onnistumme saamaan kaikki tahot herkistymään aiheelle ja syntyy mahdollisimman positiivinen synergia, kaikki on mahdollista. Se vaatii, että etenemme nopeasti ja mukaan saadaan monipuolisesti ihmisiä ja kumppaneita myös hankkeen ulkopuolelta.

Tavoitteena siisti työmaa

M

uotoilija Mikko Kutvonen vastaa kaupunkimuotoilijana Staran Siisti työmaa -hankkeen sujumisesta. Kahden seuraavan vuoden aikana toteutettava hanke tähtää työmaiden siistiyteen ja yleisilmeen kohentamiseen. Isona teemana on töiden sujuvuus. – Käyn ensiksi työmaamestareiden johdolla työmaalla ja katson, mitä siellä oikeasti tapahtuu, Kutvonen kertoo. – Töiden sujuvuus tarkoittaa sitä, että työmaakäytännöt ja rutiinit on hoidettu kuntoon ja että kaupunkilaisille käy selväksi, ketkä työmaalla toimivat. Hankkeen aikana työmailla paran-

netaan niiden näkyvyyttä ja tunnistettavuutta ja ihmisille viestitään aiempaa selkeämmin, että kyseessä on Staran työmaa.

Uudeksi käytännöksi

Stara kehittää jatkuvasti työmaitaan, mutta Toimivan kaupungin myötä ote on suunnitelmallisempi. Kun aiemmin ajattelutapa on ollut teknisempi, nyt otetaan mukaan muotoilun menetelmiä. Tarkoituksena on, kun Siisti työmaa -hanke päättyy ensi vuoden lopulla, uudesta toimintatavasta tulee työmailla normaali käytäntö. – Olemme saaneet palautetta, että

työmaat ovat ankean näköisiä. Ne vaikuttavat sekavilta niin ammattilaisten kuin asukkaidenkin mielestä, yksikönjohtaja Hannu Halkola Starasta kertoo. – Tarkoitus on lähteä liikkeelle laajasti. Kun lanseerasimme Toimiva kaupunki -hanketta, vertasin työmaan rakentamista legorakenteluun. Meillä on palikat, joita nyt järjestellään. Voi olla, että löydämme uuden tavan kasata ne.

Ei lisää kustannuksia

Halkolan mielestä on tärkeää, että koko Staran rakentamisen henkilöstö otetaan alusta saakka mukaan hankkeen kehittämiseen. Rakentamisalalla uusien ide-

oiden ja palvelumuotoilun tuominen mukaan vaatii muutosta asenteissa. – Saatetaan ajatella, että muut tulevat reviirille tai että uudet asiat vaativat liikaa paperityötä ja hankaloittavat asioita. Moni kehityshanke on nähty toiminnan uhkana, mutta nyt me yritämme ottaa koko porukan paremmin mukaan, Halkola toteaa. Siisti työmaa ei välttämättä tuo edes lisäkustannuksia. – Jos työmaa rakennetaan vähän eri tavalla, se ei maksa yhtään enempää. Joka tapauksessa hankimme uusia työmaakalusteita, joten yhteensä kustannukset pysyvät kutakuinkin samoina.

Helsingin henki | kesäkuu 2014

13


y mpäristö teksti HENNA TANSKANEN kuvat SHUTTERSTOCK

Kaupungin toimintaan kuuluvat reilut tuotteet. Reilua kahvia kuluu eniten – viime vuonna sitä juotiin noin 14 000 kilon verran.

H

elsinki sai Reilun kaupan kaupunki -arvonimen viime lokakuussa. Arvonimi myönnetään kaupungille, joka sitoutuu edistämään reilua kauppaa ja tekemään eettisiä valintoja omissa hankinnoissaan. Palmia on tarjonnut reilua luomukahvia lounasravintoloissaan syksystä 2011. – Ryhdyimme painottamaan toiminnassamme entistä enemmän kestävyyttä, vastuullisuutta, luomua, lähiruokaa ja reiluutta, Palmian catering-palveluiden suunnittelija Tiina Ahola kertoo. Nykyisin 24 kaupunginravintolaa käyttää Reilun kaupan luomukahvia, jota tarjoillaan myös kokous- ja juhlakahvituksissa. Muita tuotteita ovat tee, hunaja, banaani, suklaa ja kaakao.

Vastuullisuus näkyy hankinnoissa

Kaupunki on sitoutunut kestävän kehityksen edistämiseen ja eettisiin periaatteisiin. – Kaupungilla onkin mahdollisuus toteuttaa globaalivastuustrategiaansa, josta arvonimi on yksi teko. Palmia on mukana kaupungin edustajana Helsingin Reilun kaupan kaupungin kannatustyöryhmässä.

14

Roolini on pitää yhteyttä Palmian ja Reilun kaupan yhdistyksen välillä sekä osallistua kannatustyöryhmän toimintaan, Ahola kertoo. Vastuullisuus näkyy myös kaupungin hankinnoissa. Hankintakeskus on huomioinut reilujen tuotteiden pääsyn sopimusvalikoimiin, ja kaupunki lisää niiden käyttöä. Jos reiluja tuotteita ei vielä ole käytössä joka virastossa ja liikelaitoksessa, Ahola toivoo, että niitä alettaisiin nyt suosia. Hän ehdottaa, että esimerkiksi kouluihin voisi hankkia reiluja jalka-, lento- tai koripalloja. – Kun tilaa kahvitukset muualta kuin Palmialta, on hyvä, jos tilattava kahvi on reilua. Arvonimen saadessaan kaupunki sitoutui siihen, että kaikissa sen itsensä järjestämissä tilaisuuksissa on tarjolla reilua kahvia.

Reilut Helsinki-päivän kahvit

Arvonimi edellyttää, että kaupunki osallistuu vuosittaiseen Reilun kaupan viikkoon lokakuussa. Toinen tapahtuma on aamiaisviikko toukokuussa. Reilua kahvia ja teetä sekä raparperipiirakkaa tarjoillaan suuremmassa mittakaavassa kaupungin syntymäpäivillä, kun Helsinki-päivää vietetään 12. kesäkuuta. – Se on loistava perinne. Kahvit tarjoillaan kaupunginjohtaja Jussi Pajusen puheen jälkeen kaupungintalon sisäpihalla. Kaikki ovat tervetulleita reilulle aamukahville klo 9–11. 

Helsingin henki | kesäkuu 2014

”Vastuullisuus näkyy kaupungin hankinnoissa.”


työkalut teksti HENNA TANSKANEN kuva SHUTTERTOCK

Työkänny ja loma Työ- ja luontoisetupuhelinta käyttävät toimivat hieman eri tavoin lomiensa aikana.

Arvonimi vaatii tekoja KUNTA TAI KAUPUNKI voi saada Reilun kaupan kau-

punki -arvonimen, jos sen omissa tarjoiluissa käytetään Reilun kaupan tuotteita. Lisäksi edellytetään eri toimijoiden välistä yhteistyötä: reiluja tuotteita tulee olla tietyssä määrässä alueen kahviloita ja ravintoloita, ja kaupungissa on oltava myös Reilun kaupan seurakunnan arvonimen saavuttaneita seurakuntia. Kaupungin tulee myös osallistua Reilun kaupan ja vastuullisen kuluttamisen teemoista viestimiseen vaikkapa pienellä infopisteellä. Arvonimeen liittyvää toimintaa koordinoimaan tarvitaan kannatustyöryhmä. Reilu kauppa tukee kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden mahdollisuuksia tulla toimeen omalla työllään, työskennellä asiallisissa oloissa ja päättää itse omasta tulevaisuudestaan. Myös lapsityövoiman käyttö on kiellettyä, ja tuotannon tulee olla kestävää myös ympäristön kannalta. Haastateltavana oli Reilun kaupan yhdistyksen toiminnanjohtaja Janne Sivonen. Reilun kaupan kannatusryhmän omat Facebooksivut löytyvät haulla Reilu Helsinki – Reilun kaupan pääkaupunki.

?

Miten toimin kännykän kanssa? Työpuhelin jätetään työpaikalle kesäloman ajaksi. Siitä voi tehdä sijaiselle soitonsiirron, antaa sen hänelle tai laittaa puhelinvastaajaan tiedon loma-ajasta ja sijaisesta. Luontoisetukäyttäjät ottavat puhelimensa mukaan lomalle. Heillä on rajoituksena dataroamingesto ulkomailla lukuun ottamatta virastojen erikseen nimeämiä henkilöitä. Luontoisetukäyttäjien kannattaa laittaa puhelimeensa sopimusoperaattorin lomatiedote, jonka voi kytkeä Soneran Omilta sivuilta.

?

Voiko nettiä tai some-palveluita käyttää? Netin ja sosiaalisen median palveluiden käyttö vaatii datasiirtoa. Ilman liittymässä olevaa datapakettia kyseisiä palveluja ei voi käyttää. Jos luontoisetukäyttäjällä on datapaketti, käyttö onnistuu.

?

Mitä ulkomailla kannattaa muistaa? Jos henkilölle on sallittu dataroaming ulkomailla, suositellaan, että hän kytkee pois päältä mobiilidatan sekä sähköpostisynkronoinnin, jolloin dataa ei siirry ulkomailla ollessa. Hotellien kattavia wlan-verkkoja kannattaa hyödyntää. Ne toimivat, vaikka liittymässä on dataroaming-esto. Kartat kannattaa ladata ennen matkaa puhelimeen, jolloin niitä voi tarkastella offline-tilassa.

?

Mitä jos puhelin varastetaan, katoaa tai rikkoutuu lomalla? Varastetun tai kadotetun puhelimen liittymä tulee heti sulkea. Virka-aikana on viipymättä otettava yhteys oman viraston puhelinyhteyshenkilöön, joka on yhteydessä Soneraan. Muuna aikana ota yhteys Soneran asiakaspalveluun puh. 0206 9 0101 ja pyydä heitä sulkemaan liittymä tilapäisesti. Sulkemisen jälkeen ota yhteys esimieheesi ja varastamisen osalta myös poliisiin. Rikkoutunut puhelin toimitetaan oman viraston puhelinyhteyshenkilölle. Vastaajana asiakkuuspäällikkö Heidi Damstedt Palmian puhelin- ja hyvinvointipalveluista.

a a m o l n e n en

>> Muista tehdä ilmoitus Merexiin loma-ajasta ja sijaisesta. Jos se jostain syystä unohtuu, ota yhteys puhelinvaihteeseen. >> Laita sähköpostiin automaattivastaus loma-ajasta ja sijaisesta. >> Tee puhelusiirrot sijaiselle tai jätä viesti puhepostiin loma-ajasta ja sijaisesta. Helmi > Yhteiset palvelut > Puhelinpalvelut sekä oman viraston puhelinyhteyshenkilö.

Helsingin henki | kesäkuu 2014

15


16

Helsingin henki | kes채kuu 2014


teksti LAURA HEIKKINEN kuvat SAMPO KORHONEN

Taiteen Arabianranta Arabianranta on täynnä taidetta, joka sulautuu asuinympäristöön, tuo virikkeitä arkeen ja kertoo alueen historiaa.

H

elsinki asetti Arabianrannan rakennuttajille velvoituksen käyttää 1–2 prosenttia rakennuskustannuksista taiteeseen. Tätä sääntöä on noudatettu alueen rakentamisesta lähtien. Taustalla on pääkaupungin profiloituminen taiteen ja kulttuurin suosijana, mutta myös Vanhankaupungin, Toukolan ja Arabian alueiden historiallisesti merkittävien kerrostumien huomioiminen. Teokset on toteutettu rakennusvaiheessa yhteistyössä arkkitehdin, rakennuttajan, taidekoordinaattorin ja suunnittelijoiden kanssa. Pari vuotta sitten taiteilijoiden määrä oli yli 100 ja teoksien määrä on 200– 300. Ne ovat veistoksia, keramiikkaa, graafista betonia, valokuvia, maalauksia, mosaiikki- ja valoteoksia, taidepuisto, taidepihoja sekä yhteisötaidetta. Arabianrannan taidekoordinaattori Tuula Isohanni on toiminut kaupungin rahoituksen turvin linkkinä taiteilijoiden, arkkitehtien ja rakennuttajien välillä. Teoksia ei ole valittu valmiista kokoelmista tai näytte-

lyistä, vaan jokainen taiteilija on tehnyt uniikin teoksen rakentamisen aikana. Yhteensä kaupungissa on noin 400 ulkoveistosta, muistomerkkiä ja ympäristötaidetta. Osa teoksista on kaupungin tilaustöitä ja kuuluu taidemuseon kokoelmaan, jossa on noin 200 julkista veistosta. Julkisia teoksia hankitaan prosenttirahaperiaatteella, mikä tarkoittaa sitä, että kaupungin omien julkisten rakennushankkeiden määrärahoista käytetään noin yksi prosentti taidehankintoihin. Yleensä teokset hankitaan rakennusten sisä- tai ulkotiloihin, mutta niitä toteutetaan myös puisto- ja katurakentamisen yhteyteen. Taiteilijoilta tilataan pääsääntöisesti uusia, sijoituspaikkaan suunniteltuja teoksia. Taidemuseo toimii asiantuntijana prosenttirahahankkeissa, jotka toteutetaan yhteistyössä rakennuksen suunnittelijan, rakennuttajan, tulevien käyttäjien sekä taiteilijan kanssa. helsingintaidemuseo.fi > Kokoelmatoiminta > Julkinen taide arabianranta.fi/info/taide

11

Sirocco

Kivi ja Tuuli Sotamaan Sirocco (2010) tarkoittaa Saharan tuulta. Sen teräskaaret muodostavat holvimaisia vyöhykkeitä, jotka jäsentävät pihaa ja sen käyttöä. Teos tiivistyy esinemäiseksi huvimajaksi, josta voi löytää uusia näkökulmia yhteispihan maisemaan.

Helsingin henki | kesäkuu 2014

17


Mu

oto

ilija

1

nka

tu

3

Birg

er K

Kaj

Gun

nel

bian

katu

Ara bian katu

Ara

2

rst

ee nt ie m

katu

5 6

nk

atu

ran

9

din

ka

tu

6

lku

7

6

u

ani

kin

t ka in in

rli Be

ss

y Br

tu

a nk oo nt Lo

tu

ka

lan

o uk

Fran c

katu

po

ian

ab Ar

isen

Toin i Mu on an ka tu

K sa okk ar oen ka tu

Nym

aipia

u

Pa

at nk re

aa

tis Ko

u

t ka in el

To

u

t ka sin

rii u

t ka an

om Ro

4 8

Tapio Wirkkalan puisto

2

Muotoilija Tapio Wirkkalan mukaan nimetty puisto on World Design Capital Helsinki 2012 -hanke. Sen on suunnitellut yhdysvaltalainen taiteilija Robert Wilson. Se koostuu yhdeksästä pensasaitojen muodostamasta huonemaisesta tilasta, joiden sisällä on erilaisia elementtejä, kuten erimuotoisia ja kokoisia kiviä, penkkejä, portteja sekä hevosia. Huoneiden lattiamateriaalit ovat alhaaltapäin valaistu lasitiili, rantasora ja puu. Puisto kuuluu taidemuseon julkisen taiteen kokelmaan.

3

Tuulenpesä

Markku Hakurin teos Tuulenpesä (2007) toimii taloyhteisön saunojien parvekkeena. Se muistuttaa Vanhankaupunginlahden lintujen pesimisalueesta ja toimii myös interaktiivisena valoteoksena.

18

Helsingin henki | kesäkuu 2014

4

Önskebrunnen

Saara Ekströmin alumiinipaljeteista muodostettu teos Önskebrunnen (2004) on Arcadan sisäaulan seinällä. Sen osat liikkuvat teokseen puhallettavassa ilmavirrassa.

5

Arabian matto

Elina Aallon tilateos Arabian matto (2006) muodostuu keraamisista laatoista, joiden päällä voi kävellä. Se on valittu vuoden 2007 ympäristötaideteokseksi.


6

Laiturit Arba-ryhmän (Samuli Naamanka, Jan Pesonen ja Merja Salonen, 2007) kolme laituria sijaitsevat Arabianrannan rantapuistossa. Niiden tilaajana on rakennusvirasto.

7

Arabian hevoset Kaija Kontulaisen luonnollisen kokoiset pronssiset Arabian hevoset (2003) seisovat Arabian peruskoulun pihalla. Ne houkuttavat lapsia kiipeilyyn. Teos on kaupungin taidemuseon tilaustyö.

8

Oasen

Ann Sundholmin Oasen (2006) tuo Arcadan eteen valopallon alle vettä jäljittelevään maahan makaamaan kolme kullanväristä, valubetonista tehtyä leijonaa. Ne toimivat levähdyspaikkana.

9

Siniset hetket

Tiina Verjänkorvan teos Siniset hetket (2004) muodostuu sinisistä, käsintehdyistä keraamisista elementeistä rakennetusta kaarevasta viivasta ja pylväiköstä.

19


{ ammatti } teksti ILPO SALONEN kuvat ARI HEINONEN

Veneilijän asialla Itäisen alueen venesatamapäällikön Tom Liljeströmin puhelin soi keväällä tiuhaan, noin 50 kertaa päivässä. Tuhansien venepaikkojen kunnossapidossa riittää tekemistä.

20

Helsingin henki | kesäkuu 2014

V

eneilykauden alkaessa veneilijöiltä tulee paljon toiveita ja kysymyksiä. – Työhön kuuluu poijutuksia, laituripainojen laittoa, erilaisten kiinteiden rakenteiden huoltoa, veneiden kiinnityspaikkojen eli sivupiirujen kunnostusta, vesi-, jäte- ja sähköpisteiden kunnossapitoa ja paljon muuta, liikuntaviraston palveluksessa jo 40 vuotta työskennellyt Tom Liljeström luettelee. Liljeströmin johtama kuuden hengen porukka työskentelee kaupungin itäisellä alueella, ja samankokoinen ryhmä vastaa läntisen alueen satamista. Molemmilla on käytössään kaksi työlauttaa. – Kaupungin ja venekerhojen satamia on itäisellä alueella lähemmäs neljäkymmentä, ja läntisellä miltei saman verran. Keväisin hoidamme myös 35 venekerhon katselmukset. Liljeströmillä on liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkinto. Työ vaatii jatkuvaa koulutusta ja osaamisen päivitystä, kuten ensiapu- ja tulityökoulutusta, työturvallisuuskorttia ja kuljettajatutkintoa. Tänä vuonna koulutuspäiviä kertyy koko porukalle yhteensä kuutisenkymmentä.


tröm om Liljes llikkö > Nimi: T tamapää a s e n e v i: tt > Amma to, untaviras ik li : o t s a > Vir en osasto merellin vuotta > Ikä: 58 poossa > Koti: Es vakuula kset: kah u t s a r r a >H eily ja lenkk

gallup Käytätkö reiluja tuotteita?

Haluttuja venepaikkoja

Kaupungin venepaikan hinta vaihtelee veneen leveyden mukaan 96–466 euron välillä. Lisäksi sähkö, vesijohto, jätehuolto, portti, laiturialueen valaistus ja veneen peräkiinnitys maksavat erikseen. – Kaupungin venepaikat ovat edullisia. Yksityisten venekerhojen maksut ovat kaksi kolmekin kertaa kalliimpia. Liljeström arvelee, että veneilijöitä houkuttelee hinnan lisäksi kaupungin paikkojen vaivaton käyttö. – Kerhoilla on paljon toimintaa, kuten talkoita, vartiointivuoroja ja muita sitoumuksia. Monet veneilijät haluavat vain laituripaikan, josta voivat lähteä vesille ja palata milloin haluavat. Osa veneilijöistä suhtautuu kaupungin tarjoamiin palveluihin turhankin huolettomasti. – Valitettavasti liian usein roskat jäävät säilytysalueille, sillä ajatus näyttää olevan, että kyllä kaupunki korjaa. Kevytpressujen, akkujen ja sekalaisen romun siivoaminen vie paljon työaikaa, ja siihen uppoaa vuodessa noin 20 000 euroa. Mieluummin sen ajan ja rahan käyttäisin varsinaiseen työhön, hän harmittelee. Jos roskaaja voidaan jäljittää, hänelle annetaan vaihtoehdoiksi paikan siivoaminen tai siivouslaskun maksaminen. Useimmat käyvät siivoamassa itse.

Paikat yhä kauempana

Koko Helsingin alueella on noin 12 500 venepaikkaa, ja määrä kasvaa pikkuhiljaa. Talvisäilytyspaikkoja on noin 7 000, mutta ne vähenevät koko ajan, kun kaupunki ottaa alueita asuntokäyttöön. – On helppo ymmärtää, että asuntorakentaminen on kaupungin tärkeyslistan kärjessä ja veneiden säilytyspaikat vasta hännillä. Omistajat joutuvat etsimään paikkoja yhä kauempaa. Kävelemme Herttoniemen laiturialueen vasempaan reunaan, jossa kelluu noin 20-tonnisia rapistuneita rautaveneitä. Jotkut ovat olleet paikoillaan toistakymmentä vuotta.

OTATKO SINÄ EETTISET ARVOT HUOMIOON OSTOVALINNOISSASI?

”On hienoa, kun ihmiset kysyvät ja esittävät toiveita ja heitä pystyy auttamaan.”

– Viitsiminen, terveys tai raha on loppunut kesken. Hylätyt veneet vievät paljon kallisarvoista laituritilaa. Näitä paatteja aletaan vähitellen romuttaa, mutta se on valtavan kallista. Romuraudan hinta ei kata kuin murto-osan kustannuksista. Lisäksi talvisäilytysalueilta kuljetetaan Verkkosaaren varastoalueelle joka vuosi 30–40 venettä, joita omistajat eivät syystä tai toisesta ole vieneet vesille. Ellei omistajaa löydy, ne myydään huutokaupalla.

Ihmisten apuna

Liljeström on tyytyväinen työhönsä, koska siinä saa olla ihmisten kanssa tekemisissä. – Tuntuu, että tätä työtä tarvitaan. On hienoa, kun ihmiset kysyvät ja esittävät toiveita ja heitä pystyy auttamaan. Satamapäälliköllä ei ole omaa venettä, sillä töissä tulee sopivasti veneiltyä. Vapaa-ajan täyttää rintamamiestalon hoito. Erilaiset puhdetyöt ja puiden pilkkominen antavat hyvää vastapainoa merelliselle ammatille. Lisäksi hän matkustaa Lapissa vaimon ja 10-vuotiaan tyttären kanssa. Kuntoakin hän hoitaa ahkerasti. – Olen hurahtanut kahvakuulaan. Ryhti paranee ja kunto nousee, kun muutaman kerran viikossa vetäisee 30– 40 minuutin treenin. Lisäksi lenkkeilen, jotta kone pysyy kunnossa ja jaksaisin paremmin liikkuvassa työssä.

teksti KATJA PESONEN kuvat PEKKA NIEMINEN

Juha Hörhä, Effica-koordinaattori, sosiaali- ja terveysvirasto Käytän itse muun muassa Reilun kaupan kahvia ja teetä. Minulle eettisyys on erittäin tärkeää ja pyrin ottamaan sen huomioon ostovalinnoissani. On tärkeää miettiä olosuhteita, joissa eläimet ovat kasvaneet, sekä omaa hiilijalanjälkeään. Olen myös valmis maksamaan enemmän eettisesti tuotetusta tuotteesta.

Kirsi Hörhä, sosiaalityöntekijä, sosiaali- ja terveysvirasto Reilun kaupan kahvi ja tee ovat niitä perusjuttuja, joita on kaapissani. Muutenkin pyrin ostamaan reiluja tuotteita. Minulle tuotteiden eettisyys, puhtaus ja mahdollisimman pieni hiilijalanjälki ovat tärkeitä. Eettisyys on kallista, mutta nyt kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa, jää enemmän rahaa käyttöön ja pystyn ottamaan paremmin ostoksissa huomioon nämä seikat.

Pekka Mäki, lakimies, sosiaali- ja terveysvirasto En ole kovin tietoinen Reilun kaupan tuotteista, mutta olen sitä mieltä, että työolojen on tottakai oltava hyvät ja työstä on aina saatava asianmukainen palkka. Jos Reilu kauppa pitää näistä asioista huolen, niin se on kannatettava taho ja vaikuttaa luotettavalta. Yleensä en kuitenkaan kaupassa ollessani kamalasti valikoi tuotteita minkään tietyn asian perusteella, vaan ostan sitä mitä tarvitsen.

Eila Pelttari, päätoiminen luottamusmies, varhaiskasvatusvirasto Käytän paljon reiluja tuotteita. Se kuuluu minun arvomaailmaani ja elämäntapaani, kuten myös lähiruoka, puhtaus ja eettisyys. Vaikka tällaiset tuotteet ovat kalliimpia kuin tavanomaiset, se on sen arvoista. Ostan sitten vähemmän muuta. Eettisyys elämässä kokonaisuudessaan on minulle tärkeää. Toivoisin, että myös Helsinki panostaisi eettisyyteen enemmän kaikissa toimissaan.

Helsingin henki | kesäkuu 2014

21


kaffella

A: > KESKUSTELEMASS ö kk älli pä neuvottelu Leena Mattheiszen, kaupunginkanslia osastonhoitaja Kaarina Raivio, lukeskus Kustaankartanon palve lähihoitaja Nasro Yusuf, lukeskus Kustaankartanon palve > AIHE: steita Voiko uskonnollisia asu käyttää töissä? > PAIKKA: ola Kustaankartanon ravint

teksti PIRKKO TUOMINEN kuvat ARTO WIIKARI

N Etninen tausta saa näkyä

Nasro Yusuf käyttää töissä huivia ja käy rukoilemassa työpaikan pukuhuoneessa. Kaupunki sallii uskonnollisten asusteiden käytön, jos työnkuva ei sitä estä ja jos asusteesta ei aiheudu työturvariskiä eikä hygieniaongelmia.

22

Helsingin henki | kesäkuu 2014

asro Yusuf valmistui oppisopimuskoulutuksesta viitisen vuotta sitten, ja hän työskentelee nyt lähihoitajana Kustaankartanon palvelukeskuksessa. Yusuf saapui Suomeen pakolaisena Somaliasta 17 vuotta sitten. Osastonhoitaja Kaarina Raivio on Yusufin esimies. Hän on työskennellyt Kustaankartanossa lähes kuusi vuotta. Leena Mattheiszenilla on takanaan pian 30-vuotinen ura kaupungin henkilöstöhallinnon tehtävissä. Hän toimii neuvottelupäällikkönä kaupunginkanslian henkilöstöosastolla. Kuinka kaupunki suhtautuu uskonnollisten asusteiden käyttöön työpaikalla? – Ohjeistuksen mukaan uskontoon ja pukeutumiseen liittyvät asiat ovat ihmisen perusoikeus, johon voi puuttua vain pe-

rustellusta syystä. Hyväksyttävä peruste voi liittyä esimerkiksi työturvallisuuteen tai hygieenisyyteen, Mattheiszen sanoo. Tietyissä työtehtävissä edellytetään suojavaatetuksen käyttöä, josta ei voi kieltäytyä. Suojavaatteita käyttävät esimerkiksi sairaaloiden lääkärit ja hoitajat. Joillakin työpaikoilla, kuten liikenne- ja pelastusaloilla, työnantaja edellyttää yhtenäistä työasua. – Uskonnollisten asusteiden käyttö on lähtökohtaisesti sallittua. Niiden käyttö ei saa kuitenkaan aiheuttaa työturvariskiä tai hygieniaongelmia. Vaatteiden ja asusteiden pitää olla turvallisia, niissä ei voi olla pitkiä liehukkeita, eivätkä ne saa tarttua kiinni tai jäädä jonnekin väliin. Omia huiveja ei voi esimerkiksi sairaalatyössä käyttää, mutta suojavaatemallistoon kuuluu työnantajan tarjoama ja huoltama huivi, kertoo Mattheiszen.


Kaupunki on kehittänyt yhdessä musliminaisten kanssa uusia päähineitä suojavaatteena käytettäviksi. Kun työnantaja tarjoaa huivin, sitä voivat käyttää myös esimerkiksi lääkärit ja sairaanhoitajat. – Olen muslimi ja tottunut käyttämään huivia pienestä pitäen. Käytän huivia töissä joka päivä, eikä sen käytössä ole ollut ongelmia. Vanhainkodin asukkaat ihastelevat erilaisia, erivärisiä huivejani. Suomessakin naiset pitivät ennen vanhaan huivia, eikä sitä välttämättä liitetä uskontoon, Yusuf sanoo. – Työskentelemme muistisairaiden yksikössä, jossa asukkaat oppivat tunnistamaan hoitajia myös vaatteista. Käytämme siviilivaatteenomaisia työvaatteita, joiden tulee olla sellaisia, että ne kestävät runsasta pesua. Nasron huivit ovat yksilöllisiä, erottuvia ja siistejä, Raivio toteaa. Saako uskonnollisia tapoja harjoittaa työpaikalla? – Pääsääntöisesti kyllä, kunhan se tapahtuu taukojen aikana – ei työajalla – eikä se haittaa työntekoa. Joillakin työpaikoilla työnantaja on järjestänyt yksityisen tilan, jossa voi käydä esimerkiksi rukoilemassa, Mattheiszen sanoo. – Meillä ei ole erityistä tilaa, mutta käyn tauolla rukoilemassa pukuhuoneessa kerran työpäivän aikana. Saan olla siellä ihan rauhassa. Muut kunnioittavat rukoilurauhaani, Yusuf kertoo. – Ramadan, islamin paastokuukausi, sen sijaan voi olla työntekijälle melkoinen haaste. Meillä on pyritty järjestämään työntekijöille heidän toivomiaan kesälomia tai yötöitä ramadanin aikaan, Raivio sanoo. – Tämä on hyvä tapa. Asiat ovat usein järjestelykysymyksiä, Mattheiszen toteaa. Mitä muita pukeutumissääntöjä töissä pitää ottaa huomioon? – Koruja, kelloja, sormuksia, lävistyksiä, kynsilakkaa tai rakennekynsiä ei voi pitää välittömässä hoitotyössä, ja hiusten pitää olla kiinni. Vaikka kesällä on kuu-

”Uskonnollisten asusteiden käyttö on lähtökohtaisesti sallittua.” ma, töihin ei voi tulla pikkutopissa ja shortseissa, Raivio kertoo. Pukeutumisesta ja asusteista saa tietoa työhön perehdytyksen aikana. Perehdytyksessä käydään läpi myös työntekijän uskontoon tai muuhun henkilökohtaiseen elämään liittyviä asioita, joilla voi olla vaikutusta työssä. – Sopiva pukeutuminen riippuu työstä. Esimerkiksi toimistotyössä riittää asiallinen pukeutuminen, ja persoonallisuus saa näkyä pukeutumisessa. Pääasia on, etteivät vaatteet tai asusteet haittaa tai estä työntekoa, Mattheiszen sanoo. Onko uskonnollisten asusteiden käyttöä tarve linjata tarkemmin tulevaisuudessa? – Ei välttämättä, sillä samat ohjeet pätevät kaikille uskonnosta riippumatta. Pukeutuminen pohjautuu työn tekemisen vaatimuksiin ja siihen, että jokainen voi tehdä työtään hyvin. Näistä voidaan keskustella perehdyttämisen yhteydessä, Mattheiszen sanoo. – Maahanmuuttajataustaisia ihmisiä on kaupungilla paljon, ja heidän määränsä kasvaa joka vuosi. Muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä on henkilöstöstä tällä hetkellä yli kuusi prosenttia eli noin 2 500. Meille tulee kuitenkin hyvin vähän kyselyitä uskonnollisten asusteiden käytöstä tai muusta pukeutumisesta. Kustaankartanon henkilöstössä on runsaat 20 kansallisuutta. – Maahanmuuttajiin suhtaudutaan positiivisesti, eikä uskontoon liittyvässä pukeutumisessa tai muissakaan asioissa ole ollut ongelmia. On rikkaus, että henkilöstö tulee eri kulttuureista, Raivio sanoo. 

n Kaarina Raivio, Nasro Yusuf ja Leena Mattheiszen keskustelevat siitä, miten uskonnollisuus ja pukeutuminen otetaan töissä huomioon.

Saako turbaani päässä ajaa bussia? KYLLÄ SAA. Paljon julkisuutta saanut tapaus, jossa Veolia Transportin bussinkuljet-

tajaa kiellettiin käyttämästä uskontoonsa liittyvää turbaania työssään, ratkesi vuoden alkupuolella. Autoliikenteen työnantajaliitto ja Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto pääsivät sopuun työehtosopimuslain tulkinnasta. Liitot linjasivat, että sikhimiehellä on oikeus käyttää turbaania työssään jatkossakin. Vaikka sopu koskee vain turbaanin käyttöä – ei esimerkiksi naiskuljettajien huivin käyttöä – päätöstä on pidetty merkittävänä: se edistää etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen yhdenvertaisuutta ja tukee monimuotoisuuden toteutumista työelämässä. Helmi > Henkilöstö > Palvelussuhteen alkaminen

Helsingin henki | kesäkuu 2014

23


asukas teksti KATJA PESONEN kuvat TOMMI TUOMI

kulttuurit kohtaavat Kiikun leikkipuisto Kontulassa aloitti kansainvälisen kahvilan, josta tehdään kansallisuuksien kohtaamis­ paikkaa. Tähtäimessä on oman alueen maahanmuuttajien kotouttaminen.

K

iikun leikkipuisto heräilee aamuauringossa. Pihalla kirmailee lapsia, ja sisällä keitetään aikuisille kahvia. On alkamassa kansainvälinen kahvila, johon ovat kaikki kontulalaiset tervetulleita. Kansainvälinen kahvila käynnistettiin Kiikussa tammikuussa. Kahvila kumpusi sosiaaliohjaaja Auli Lehtisen ideasta. Hän toteutti tiiminsä kanssa kahvilan jo edellisessä työpaikassaan Lammen leikkipuistossa, joka jouduttiin sulkemaan muutama vuosi sitten rakennuksen huonon kunnon vuoksi. – Monikulttuurisuus on kiinnostavaa. Mitä enemmän tapaan muualta tulleita, sitä vähemmän huomaan tietäväni heidän elämästään, kulttuureistaan ja tavoistaan, Lehtinen sanoo. Kansainväliset kahvilat tuovat ruohonjuuritason apua maahanmuuttajien kotoutumiseen. Niissä ihmiset saavat ystäviä ja itsetuntoa. – Olen nähnyt, kuinka ryhmässä mukana olleet ovat vahvistuneet ja rohkaistuneet sekä lähteneet muutoksen ansiosta elämässään eteenpäin vaikkapa opiskelemaan, kertoo Lehtinen.

Kavereita ja kielitaitoa n Kiikku on tärkeä paikka Amina Ibragimkhalilovan perheelle.

24

Helsingin henki | kesäkuu 2014

Amina Ibragimkhalilova on hiekkalaatikolla lastensa Saidin, 3, ja Shamilin, 1, kanssa. Lapset lapioivat innoissaan hiekkaa ämpäreihin. Ei ole epäilystä siitä, mikä on heidän lempipaikkansa puistossa. Perhe on käynyt Kiikussa kahden vuoden ajan. Kiikku on tärkeä paikka niin Aminalle kuin lapsille.

– Puisto on lähellä, ja lapset tykkäävät valtavasti käydä täällä. Said ja Shamil pääsevät viettämään aikaa muiden lasten kanssa ja ovat saaneet kavereita, toteaa Ibragimkhalilova. – Minua leikkipuisto helpottaa, koska pystyn valvomaan lasten leikkejä, kun he pysyvät alueella koko ajan toisin kuin kotipihassa. Tämä on turvallinen paikka. Ibragimkhalilova on tutustunut toisiin äiteihin lastensa kautta. – Joistakin on tullut kavereita. Kielitaitoni on parantunut täällä käydessäni, kertoo Ibragimkhalilova.

Puskaradiossa on voimaa

Kontulan asukkaista lähes 15 prosenttia on maahanmuuttajia. Kansainvälisellä kahvilalla onkin tarve. – Tarkoituksena on koota yhteisö, jossa ihmiset tulevat tutuiksi toisilleen ja joka voi yhdessä ideoida ja toteuttaa tapaamisten sisältöjä. – Lammessa teimme teatteria soveltavan draaman keinoin, maalasimme ja laitoimme ruokaa. Erityisesti kokkaaminen yhdistää ihmisiä, Lehtinen kertoo. Kiikun kansainväliseen kahvilaan ei kuitenkaan ole vielä tullut suurta tungosta. Uuden maahanmuuttajille suunnatun toiminnan aloittaminen vaatiikin aikaa ja kärsivällisyyttä. Suurin haaste on saada tieto kahvilasta välittymään ihmisille. Kantasuomalainen näpyttää netin hakupalvelua, mutta esimerkiksi somalinaiset tekevät harvemmin niin. – Puskaradio on paras tapa tavoittaa maahanmuuttajia. Uskon myös henkilö-


n Ohjaaja Satu Valkonen leikittää lapsia.

n Jyrki Rönkkö kertoo, että puistot ovat asukkaiden näköisiä. n Kansainvälinen kahvila lähti liikkeelle Auli Lehtisen ideasta.

kohtaiseen ja suoraan kontaktiin. – Maahanmuuttajilla ei ole myöskään ollut tapana lähteä lasten kanssa leikkipuistoon. Tavoitettavuus on ratkaistava, jotta ihmiset löytävät meille, Lehtinen sanoo.

Alueensa näköinen puisto

Kiikun monikulttuurinen perhekahvila kokoontuu torstaiaamuisin. Leikkipuiston esimies Jyrki Rönkkö kertoo, että leikkipuistot ovat alueensa asukkaiden näköisiä. – Puistomme on rakennettu tämän alueen mukaan. Otamme neljän ohjaajamme kanssa suunnitelmissa huomioon asukkaat ja heidän tarpeensa. Koska Kontulassa on runsaasti maahanmuuttajia, heidät huomioidaan myös leikkipuiston tarjonnassa. Kun leikkipuistoon tullaan toisenkin kerran, tiedämme tehneemme jotain oikein, Rönkkö toteaa. Lisääntyvä monikulttuurisuus näkyy myös muidenkin leikkipuistojen palveluissa. – Mustakiven leikkipuisto Vuosaaressa tarjoaa maahanmuuttajille kielikursseja, jotka ovat äitien keskuudessa hyvin suosittuja, kertoo Rönkkö. – Kaikissa leikkipuistoissa tarjotaan ohjausta: ihmiset voivat tulla hakemaan neuvoa ja selvyyttä johonkin ongelmaan. He voivat ehkä tarvita apua jonkun lomakkeen täyttämisessä tai yhteydenotoissa asioidensa hoitamiseksi. Rönkön toiveena on saada jokaiseen puistoon päätelaite, jolla ihmiset voisivat hoitaa asioitaan puistossa.

Leikkipuistot 100 vuotta HELSINGIN LEIKKIPUISTOTOIMINTA täyttää

tänä vuonna sata vuotta. Matkan varrelle mahtuu monia muutoksia. Selkein muutos toiminnassa on, että nykyisin pyritään tarjoamaan entistä enemmän vanhemmille tukea lasten kasvatuksessa sen sijaan, että puistot olisivat pelkästään leikkipaikkoja. Leikkipuistotoiminnan päällikkö Hanna Linnan mukaan viime vuosien tärkeimpiä uusia palveluita on vauvaperhetoiminta yhteistyössä neuvoloiden kanssa. Vanhemmat kutsutaan lapsen syntymän jälkeen teemallisiin tapaamisiin keskustelemaan vanhemmuuden iloista ja haasteista. – Vauvaperhetoiminnassa opetellaan muun muassa lapsen kommunikaatiota tukevia leikkejä ja keskustellaan vauvan päivä- ja unirytmistä ja ruokailusta. Tavoitteena on, että perheet verkostoituvat ja saavat toisiltaan vertaistukea. Tuorein palvelu on kotihoidossa oleville 2–5-vuotiaille lapsille suunnatut leikkitoiminnan kerhot, hän kertoo. Linnan mukaan leikkipuistotoiminnan on oltava ajan tasalla ja vastattava asukkaiden tarpeisiin. – Keskustelemme koululaisten ja lasten vanhempien kanssa heidän toiveistaan, ja niiden mukaan kehitämme jatkuvasti palveluitamme. – Isonevan leikkipuisto avataan syksyllä pitkästä aikaa uudestaan, kun sinne on saatu uusi rakennus, Linna kertoo. Pari puistoa tosin joudutaan myös sulkemaan. Helsingin leikkipuistot ovat Suomessa ainutlaatuisia. Leikkikenttiä on maassa pal-

jon, mutta sellaisia leikkipuistoja, joissa on ammattilaisten ohjaamaa ja tukemaa toimintaa ja joissa on lisäksi rakennus ruuan lämmitys- ja kokkausmahdollisuuksineen ja vessoineen, on eniten Helsingissä. Leikkipuistojen perinteen mukaan niiden tavoitteena on ”edistää lapsen turvallista kasvua ja unelmia”. Tätä suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä asukkaiden kanssa, ja Linnan mukaan tulevaisuudessa yhä vain enemmän.

Helsingin henki | kesäkuu 2014

25


hyvinvointi teksti HENNA TANSKANEN kuvitus PIA HOLM

Kunta10-tutkimus arvioi työhyvinvointia Kaupunki ottaa käyttöönsä Työterveyslaitoksen Kunta10tutkimuksen tärkeimmäksi työhyvinvoinnin arvioinnin välineekseen. Ensimmäinen kysely tehdään syyskuussa.

H

enkilöstön työhyvinvoinnin kehittymistä on seurattu vuodesta 2003 lähtien kaupungin omalla vuosittaisella työhyvinvointikyselyllä. Sen tuloksia on käytetty työhyvinvoinnin ja henkilöstöjohtamisen kehittämiseen niin virastoissa kuin liikelaitoksissa. Tänä vuonna kaupunki on ensimmäistä kertaa mukana valtakunnallisessa Kunta10tutkimuksessa, joka korvaa samalla vanhan kyselyn. Kunta10-tutkimukseen lähdettiin mukaan, koska haluttiin uudistaa kaupungin työhyvinvoinnin mittaamista ja seurantaa. Tutkimusta toteuttaa kaupunginkanslia yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Projektia ovat organisoineet HR-asiantuntija Meri Reponen ja suunnittelija Sarianne Lehmus kaupunginkanslian henkilöstöosastolta. Kunta10-tutkimuksen avulla voidaan entistä paremmin arvioida henkilöstön työhyvinvointia. Tulosten avulla kehittämistoimenpiteitä voidaan suunnata tarkemmin sekä seurata niiden toteutumista. Tuloksia tarkastelemalla työyhteisöissä voidaan paitsi käynnistää myös paremmin ylläpitää keskustelua työhyvinvoinnin parantamiseksi. – Tutkimuksella on suuri merkitys koko kunta-alan kehittämisen kannalta, Lehmus sanoo.

26

– Merkittävä hyöty on myös se, että nyt saadaan vertailutietoa muista kunnista, Reponen jatkaa. Tutkimuksen tuottamat tieteelliset tulokset työkykyyn ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä ovat myös kansainvälisesti erittäin arvokkaita. Syyskuussa tutkimukseen osallistuu 11 kuntatyönantajaa, ja kyselyn tulokset valmistuvat ensi vuoden tammikuussa.

Laajempi tutkimus

– Kunta10-tutkimus on laajempi kuin kaupungin aiempi, oma työhyvinvointikysely. Vastaamiseen menee aikaa 10–30 minuuttia. Vastaajia yksittäisestä työyhteisöstä pitää olla vähintään kymmenen, jotta tulos voidaan raportoida. Ohjelmassa voi kuitenkin yhdistellä pieniä yksiköitä, jolloin nekin saavat tuloksia, Reponen kertoo. Tutkimuksessa kysytään työhön, työyhteisöön ja johtamiseen liittyviä asioita. Niissä paneudutaan myös työssä tapahtuviin muutoksiin.

Helsingin henki | kesäkuu 2014

Joka toinen vuosi tutkimuksessa on mukana myös terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä, joita TTL käyttää tieteelliseen tutkimukseensa. Niitä ei raportoida työyhteisöihin. Tänä vuonna terveysosio kysytään suppeampana.

Sähköisesti ja paperilla

Työterveyslaitos vastaa kyselyn lähettämisestä, tietojen keruusta ja raportoinnista. Sähköinen kysely lähetetään työsähköpostiin kaikille kaupungin vakinaisille työntekijöille tai pitkäaikaisille sijaisille. Tuntipalkkalaiset ja ne, joilla ei ole kaupungin sähköpostiosoitetta, saavat paperisen kyselylomakkeen koti­


psykologi

osoitteeseensa. Kotiin tuleva paperinen kysely lähetetään Työterveyslaitoksen kirjekuoressa. Paperisesta lomakkeesta löytyy myös koodi, jolla kyselyyn voi vastata myös sähköisesti joko koti- tai työkoneelta. Kyselyyn voi vastata työaikana. Virastot ja liikelaitokset voivat itse päättää sopivasta tavasta työpaikallaan. Tulokset ovat valmistuttuaan johdon ja esimiesten saatavilla sähköisestä Kunta10-ohjelmasta virastoihin jaettavilla käyttäjätunnuksilla. Tunnukset oikeuttavat pääsyn oman viraston ja kaupunkitason tuloksiin. Tuloksissa näkyy myös vertailu muihin kuntiin. Raportoinnissa käytetään niin sanottua liikennevalomallia, jossa eri värit kertovat, miten oman viraston tulos sijoittuu suhteessa kolmen viime kyselyn keskiarvoon. – Tulosten käsittelytapa kaupungin virastoissa on suunnitteluvaiheessa. Tarkoitus on kehittää järjestelmä, johon kirjataan kehittämisehdotukset ja seurataan niiden toteutumista, Reponen kertoo.

Tuloksista tehdään poimintoja

Kunta10-ohjelma on joustavampi kuin edellinen kysely. – Virastot voivat esimerkiksi tehdä itse poimintoja Kunta10-raportointiohjelmaa käyttäen. Aiemmin tulokset lähetettiin vakioituina virastoille, Lehmus sanoo. Jokaisessa virastossa tai liikelaitoksessa on nimetty tyhy-yhteyshenkilö, joka koordinoi tutkimusta viraston tai liikelaitoksen sisällä. Heidän roolinsa onkin tärkeä, koska he vievät tietoa tutkimuksesta viraston sisällä eteenpäin. Lehmus ja Reponen kannustavat vastaamaan kyselyyn. – Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan arvokkaita palkintoja, Lehmus vinkkaa. Lehden ilmestyessä tutkimusta organisoi Lehmuksen rinnalla HR-asiantuntija Outi Anttila Meri Reposen siirryttyä uusiin tehtäviin.

kimus t u t 0 1 a t uo ­ Kun ma moniv ksen johta

, joka on kuoressa

palautus laitoksen TL:lle. imus­ osoitettu T kaiken tutk ä rä e a o k k it s a jo o sl it ey portoi dään eysla >> Työterv imus teh telee ja ra >> Työterv tk it s tu ä k ta s n ö ra y em lla, et­ tinen seu tiedon. S aisella taso ll se ­ n . lo a ri si e o ta un ja pap piteitä tai toinen vu tulokset k hköisesti jien mieli a sä a . 9 st 1. a v a a n alk iste >> Kysely nnistaa. tei yksittä . hdollista tu a m le . a o o ja k makkeella ja työtieto ksi viik aatti­ yvinvointi ikaa on ka h m ö sa y to u T u a a > > st i u a V >> Helm tallentu vinvointi s > Työhy en kysely u . in u n ö a k is h ta ll ä n a a S v >> tok tur tutkimustie oiseen utkimus sesti TTL:n jättää ulk i Kunta10-t o v n ly se s­ y y e k rv n te yö >> Paperise ksetussa T lmiiksi ma postiin va

Psykologiharjoittelija

Charlotte Muurinen työterveyskeskuksesta kertoo, miten työtä voisi rajata.

Rajattoman työn rajaamisesta ON MYÖHÄINEN ILTAPÄIVÄ, istut työhuoneessasi tekemässä rästitöitä ja

sitä ylimääräistä tehtävää, jonka lupasit hoitaa. Lounas jäi tänäänkin väliin, jumppaankaan et ehdi lähteä. Kun vihdoin saavut kotiin, olet ihan puhki, mutta mielesi jatkaa työasioiden pohtimista. Huokaiset; miksi työ vie si­ nulta kaiken ajan ja energian? Psykologiharjoitteluni aikana työterveyskeskuksessa olen usein koh­ dannut samankaltaisia tarinoita. Työn rajaaminen ja sen vaikeus nousevat usein tärkeiksi teemoiksi keskusteluissa. Olen myös itse, työuran alussa olevana työntekijänä, pohtinut tätä omassa työssäni. Olen huomannut, että työn rajaaminen ja omasta jaksamisesta huolehtiminen eivät usein­ kaan tapahdu itsestään, vaan vaativat aktiivista pohdintaa, päätöksiä ja toimintaa. Vaikeaksi työn rajaamisen tekevät työnkuvien rajaton luonne ja omat täydellisyydenhakuiset tavoitteet. Esimerkiksi hoitotyössä asiakkaiden tarpeet ovat usein rajattomat. Selkeitä laadullisia määritelmiä tarpeeksi hyvin hoidetusta työstä ei välttämättä ole. Jatkuva täydellisyyteen tähtää­ minen vie lopulta voimat, kun työn määrälliset tavoitteet vaativat nopeaa toimintaa. Kun työ on päämme sisällä, työ kulkee myös helposti muka­ namme kotiin, ja siitä voi olla vaikea irrottautua. Voimme huomaamat­ tamme joutua jatkuvaan ylivireystilaan. Työssä jaksamisen kannalta olisi tärkeää, että organisaatio ja työnteki­ jä itse asettavat selkeitä rajoja työnteolleen. Työtekijän kannattaisi pohtia: >> Mitkä ovat olennaisimmat työtehtäväni sekä niiden tärkeysjärjestys? >> Osaanko tarvittaessa sanoa ei (esimerkiksi lisävelvoitteille)? >> Haalinko itse liikaa tehtäviä itselleni? >> Mikä on riittävän hyvä työsuoritus? >> Missä ja milloin teen töitä? >> Pidänkö tarpeeksi taukoja työpäivän aikana? >> Mikä auttaa minua palautumaan työpäivän jälkeen? Myös esimiehen ja organisaation olisi hyvä rajata työtä. Yhteiset päätökset ja linjaukset tukevat työntekijöiden jaksamista, ja silloin kenenkään ei tar­ vitse tuntea itseään huonoksi työntekijäksi. Kannattaisi esimerkiksi sopia siitä, miten pian soittopyyntöihin olisi vastattava – ja myös siitä, miten toi­ mitaan, kun näihin tavoitteisiin ei ole mahdollista päästä. Työn tavoitteita ja fokusta on jatkuvasti selkiinnytettävä työyhteisössä. Esimiehenä olisi myös hyvä huomioida omien asenteiden ja oman esimerkin voima työ­ kulttuurin luomisessa. On hyvä muistaa, että työn rajaaminen on huolehtimista tärkeimmästä työvälineestämme: itsestämme. Työhyvinvointi ei tule itsestään. Se vaatii tietoista ja aktiivista pohdintaa ja toimintaa – yksin ja yhdessä.

Helsingin henki | kesäkuu 2014

27


liikkeellä teksti ANNA HAIKARAINEN kuvat JUHO KUVA

u t r a T airoihin Stadin Soutuklubi kokoaa virastojen väkeä retki- ja kilpasoudun pariin.

S

tadin Soutuklubi on koko kaupungin henkilöstön yhteinen henkilöstökerho. Jäseniä seuralla on noin 70, joista aktiivisia on noin 30. – Meillä on jäseniä lähes jokaisesta virastosta, ja mukana on myös eläkeläisiä, kertovat kerhon puheenjohtaja Antti Rusko, sen taloudesta vastaava Eija Niemimaa ja soutujärjestelyistä huolehtiva Teijo Rautio. He kaikki työskentelevät Staralla. Liikuntamuotona soutu on mainio: se vahvistaa monipuolisesti lähes kaikkia kehon lihaksia, ei rasita liikaa polvia tai niveliä ja pitää sydämen sykkeen sopivan matalana. – Ennen kaikkea soutu käy jaloille, joilla tehdään pääliike. Taaksepäin tehtävät taivutukset vahvistavat syviä vatsalihaksia. Myös pohkeet, reidet, selkä, vatsa ja pakarat joutuvat töihin. Jos selkä tai hartiat alkavat jumittaa, voi huomata, että harjoittelu on jäänyt väliin, Rusko toteaa. Naistenkaan ei pidä aristella lajia, sillä airoihin voi tarttua yhtä hyvin hentorakenteinen nainen kuin raavas mieskin. – Naiset ovat soudussa usein miehiä parempia, sillä heillä pysyy rytmi paremmin, kertoo Rautio.

 Eija Niemimaata (ylin kuva) avustaa Pentti Korhonen, ja Antti Kurkaa pitelee venettä laiturilla. Klubin puheenjohtajana toimii Antti Rusko (alla vas.). Soutujärjestelyistä huolehtii Teijo Rautio (alla oik.).

28

Helsingin henki | kesäkuu 2014

Talvella treenataan tekniikkaa

Kerhon jäsenet kokoontuvat touko–kesäkuussa tiistai- ja keskiviikkoiltaisin. Parin tunnin viikkotreeneissä taitetaan 10–20 kilometrin taival Helsingin edustan saaristossa. Varusteiksi riittävät hengittävät ja väljät treenivaatteet. – Pelastusliivit ovat veneessä mukana, mutta niitä ei yleensä soudettaessa pidetä päällä hankaamisen takia. Hansikkaat tai aironpääsuojat voivat olla käytössä, kun haluaa välttää känsien tai rakkojen syntyä, soutuklubilaiset sanovat. Talvisin ja keväisin harjoitellaan ja hiotaan tekniikkaa soutuspinningissä Soutustadionilla. – Porukka käy yhdessä myös muun muassa kuntosalilla, pyöräilemässä, sauvakävelemässä ja elokuvissa. Pikkujouluissa katsomme vanhoja valokuvia. Pidempiä souturetkiä on tehty muun muassa Porvooseen, Porkkalaan, Turun saaristoon ja jopa Tallinnaan asti. Kirkkoveneen kuljetukset hoidetaan pakettiautolla trailerin päällä. Kerholla on 15-paikkainen Aurorakirkkovene, jota huolletaan talkootyönä. Venettä säilytetään kesäisin Humallahden venekerholla Rajasaaressa. Auroran lisäksi soudetaan Helsingin Energian ve-


neellä Helen 1:llä, joka majailee Hanasaaren pienvenesatamassa. – Suunnitelmissamme on myös hankkia uusi kirkkovene ykkösveneeksi, Rusko lisää.

Kesä huipentuu Sulkavan souduissa

Kesän ehdoton huipennus on heinäkuun puolivälissä järjestettävät Sulkavan suursoudut. Maailman suurin kirkkovenetapahtuma kerää vuosittain tuhansia osallistujia. Stadin Soutuklubilta Sulkavalle osallistuu kaksi veneellistä. Sulkavan suurin rutistus on perjantain yösoutu, jossa tahkotaan 60 kilometrin matka Partalan saaren ympäri. – Sulkavalla ei ole kyse niinkään kilpailemisesta, vaan itsensä voittamisesta. Tavoite on aina päästä alle viiden tunnin, ja kerran olemme jo tuon tavoitteen saavuttaneet, soutuklubilaiset kertovat. Lauantaina ja sunnuntaina soudetaan kaksipäiväinen retkisoutu. Osa jäsenistä osallistuu SM-, yksin- ja parisoutuihin. Luvassa on mukavaa rentoa yhdessäoloa, joihin kuuluvat muun muassa tanssit Sulkavalla. Elokuun lopussa on nelipäiväinen Karelia-Soutu. Tänä vuonna se on 30-vuotisjuhlasoutu. Pohjois-Karjalan maisemissa soutajille on luvassa liikunnan lisäksi maittavaa ruokaa, rentoutumista ja monipuolista ohjelmaa.

Klubi käy joka toinen vuosi yhteisellä ulkomaan soutureissulla. – Viime vuonna olimme Mosel-joella, edellisen kerran Berliinissä, Niemimaa sanoo. Kausi päättyy elokuussa järjestettäviin Stadin soutuihin. Se on soutuklubilaisille kaupungin ykköstapahtuma. Kisan jälkeen ruokaillaan ja pistetään jalalla koreasti. – Soutustadionilla pidettävä kisa on avoin kaikille virastoille. Osa porukoista satsaa pukeutumiseen, ja osallistujien päällä näkee todella hienoja asuja. Järjestelytoimikunta koostuu tänä vuonna meidän kolmen staralaisen lisäksi Sataman, Helsingin Bussiliikenteen, Helsingin Energian ja liikuntaviraston edustajista, kertoo Niemimaa.

Kaikki mukaan!

Soutuklubilaiset toivottavat lämpimästi kaikki työntekijät mukaan kokeilemaan lajia. – Meillä on tiistaisin avoimia soutuiltoja, joihin kaikki ovat tervetulleita. Perämiehemme opastaa soutamisen perustekniikkaa, soutuklubilaiset innostavat. Virastot voivat myös vuokrata Soutuklubin kirkkovenettä esimerkiksi omille tyhypäiville. Souturetki saaristoon on upea elämys, jossa mieli freesautuu ja keho vahvistuu. 

Stadin Soutuklubi >> Kaupungin yhteinen henkilöstökerho, joka perustettiin vuonna 1996. >> Kerhossa harrastetaan kirkkovenesoutua, mutta kisoihin osallistujat voivat kilpailla myös yksin- ja parisoutuluokissa. >> Avoin kaikille kaupungin työntekijöille. Toimintaan voi tutustua touko–kesäkuussa tiistaisin kello 17, lähtö Humallahden venekerholta. >> Tutustuminen kirkkovenesoutuun on 17.6. Humallahden venekerholla. Lähdöt klo 16, 17 ja tarvittaessa klo 18. Ilmoittautuminen ennakkoon: stadin.soutuklubi@gmail.com. >> Stadin soudut on Stadin Soutuklubin

järjestämä kaikille virastoille tarkoitettu kisa. Tänä vuonna ne soudetaan 29.8. klo 15 alkaen Helsingin Soutustadionilla (Merikannontie 8), teemana on sirkus. Ilmoittautumiset 16.6. mennessä. Osallistumismaksu on 170 euroa/joukkue, johon sisältyy lämmin ruoka. Tarkemmat tiedot lehden lopussa Ilmoitustaululla. >> Kirkkovenettä vuokrataan virastojen käyttöön. Tuntivuokra on 60 euroa, kaksi peräkkäistä tuntia saa 100 eurolla. Varaukset: stadin.soutuklubi@gmail.com stadinsoutuklubi.fi

”Kaikki ovat tervetulleita. Soutu sopii jokaiselle!”

 Etummaisena soutaa Elina Salo ja hänen takana ovat Sirpa Simpanen ja Kai Puuskari. Simpasen takana airoissa on Katja Björkqvist.

Helsingin henki | kesäkuu 2014

29


kuva HEMMO RÄTTYÄ

kuvat VIRPI PELTOLA ja PERTTI NISONEN

ilmoitustaulu

Tiedot palstalle henkilostoviestinta@hel.fi. Seuraava aineistopäivä on 15. elokuuta.

Lähde puistokävelylle ■■ RAKENNUSVIRASTON MAKSUTTOMAT, suositut puistokävelyt alkavat. Kävelyt tutustuttavat kaupungin monipuolisiin ja kauniisiin puistoihin. hel.fi > Rakennusvirasto > Ajankohtaista vihreatsylit.fi

VANHA KAUPPAHALLI AVAUTUU ■■ VANHA KAUPPAHALLI avaa jälleen ovensa remontin jälkeen 9. kesäkuuta. Hietalahden kauppahallista palaavien lisäksi halliin tulee myös uusia kauppiaita.

Hallin keskitilaan avautuu muun muassa Michelintason keittiömestareiden ja kondiittoreiden kahvilaravintola Story.

Infochat neuvoo netissä ■■ INFOCHAT TARJOAA NEUVONTAA Helsinkiin ulkomailta muuttoa suunnittelevalle, täällä jo asuvalle ja kaupungista kiinnostuneelle. Palvelusta saa tietoa kaupungin palveluista, suomalaisesta palvelujärjestelmästä ja mahdollisuuksista tulla Suomeen. Palvelun neuvojat antavat tietoa eri mahdollisuuksista ja opastavat eteenpäin. Infochat on auki tiistaista torstaihin kello 13–15. Helsingissä chatissa palvelevat Virka Infon palveluneuvojat. Infochat on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien yhteinen hanke. helsinginseutu.fi/Click

Stadin soudut yhtä sirkusta ■■ STADIN SOUDUT SOUDETAAN 29.8. klo 15 alkaen Helsingin Soutustadionilla, Merikannontie 8. Tämän vuoden teemana on sirkus.

Pyöräkeskus neuvoo ■■ TOUKOKUUSSA AVAUTUNUT, Kampin Narinkkatorilla sijaitseva keskus opastaa pyörän kunnostamisessa. Pyöräilijät voivat myös lainata työkaluja ilmaiseksi. Paikan päällä saa neuvontaa ja opastusta, kuten karttoja ja vinkkejä kesän retkille. Keskus järjestää myös tapahtumia. Tänä vuonna keskuksesta ei voi vuokrata pyöriä. facebook.com/helsinginpyöräkeskus

Maaria Wirkkala Tennispalatsissa ■■ KUVATAITEILIJA MAARIA WIRKKALA toteuttaa Tennispalatsin tiloissa teoskokonaisuuden nimeltään Avopaikka – Carte Blanche. Ainutkertainen näyttely kommentoi rakennuksen historiaa, nykyhetkeä ja tulevaisuutta urheilun ja taiteen kohtauspaikkana ja erilaisten intohimojen pelikenttänä. Näyttely on avoinna 13.7. asti. taidemuseo.fi

30

Helsingin henki | kesäkuu 2014

Tapahtumassa on kaksi kilpailusarjaa: >> Sirkussarja = joukkueet, jotka tulevat soutamaan ja pitämään hauskaa (asukisa). >> Grand Prix -sarja = tässä soudetaan kovaa ja katsotaan kuka on stadin nopein. Tähän sarjaan valittavat joukkueet hyväksyy soutujen järjestelytoimikunta. Yhtenä valintakriteerinä voi olla esimerkiksi, että ko. joukkue on sijoittunut edellisen vuoden kisassa 10 nopeimman joukkoon. Soutujoukkueessa pitää olla 15 henkeä: 14 soutajaa ja perämies. Soutajista vähintään neljän tulee olla naisia. Osallistumismaksu on 170 euroa/joukkue ja se sisältää lämpimän ruuan. Sitovat ilmoittautumiset 16.6. men-

nessä henkilöstöliikunnan Helmi-sivujen kautta (Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta > Stadin soudut 20.8.). Ilmoittautumisessa kysytään: joukkueen nimi, sarja, virasto tai liikelaitos, yhteys- ja varayhteyshenkilö, puhelinnumero ja sähköpostiosoite sekä starttiaikaa koskeva toivomus. Järjestelytoimikunta varaa itselleen oikeuden rajata osallistuvien venekuntien määrää tapahtuman joustavan läpiviemisen varmistamiseksi. Tiedustelut: yleisinfo Antti Rusko, puh. 050 341 6173, soutujärjestelyt Teijo Rautio, puh. 050 559 1604 ja soututalous Eija Niemimaa, puh. 050 559 2168. Stadin Soutuklubi vuokraa veneitä harjoittelua varten: tadin.soutuklubi@gmail.com.

Harakan luontokeskus täyttää 25 vuotta ■■ HARAKAN LUONTOKESKUS täyttää 25 vuotta, ja sen teemana on Suomenlahti. Kaivopuiston edustalla sijaitseva keskus kutsuu nauttimaan upeasta saaristoluonnosta. Kesän ohjelma sisältää maksuttomia luontoretkiä, lasten saariseikkailuja, yleisötapahtumia ja näyttelyitä. Suomenlahti-vuoden päänäyttely vierailee luontokeskuksessa 1.6.–14.7., ja Harakan taiteilijoiden yhteisnäyttely Vesikuvia on avoinna 19.6. asti. Joka sunnuntai klo 13–14 järjestettävällä saarikierroksella tutustutaan lintujen, kasvien ja historian lisäksi myös vedenalaiseen maailmaan.

Luontotalossa on saaristoluontonäyttely, Harakan akvaariot esittelevät Suomenlahden vedenalaista luontoa ja Vellamon satutalo innostaa lapsia tutustumaan meren elämään. Helsinki-päivänä 12.6. klo 14–18 saarella on työpajoja ja näyttelyitä. Kuljetus saarelle on tuolloin ilmainen. Luontokeskus on avoinna 30.9. asti klo 10–17, lauantaisin suljettu. Harakan saarelle pääsee Ullanlinnan laiturista, Kahvila Ursulan vierestä lähtevällä yhteysaluksella puolen tunnin välein. Aikataulu merenkavijat.fi. hel.fi > Ympäristökeskus > Harakka > Harakan tapahtumat 2014


Ristikko nro 3/2014

Sanahaarakas

Kuusikirjaimiset vastaussanat kirjoitetaan pystyriveille. Kolmannen kirjaimen jälkeen sanan jatkaa vihjeessä olevan toisen numeron kohdalta alas. 1-2 Kala 1-4 Helsinkiä 3-2 -kääpä 3-4 Helsinkiä 5-4 -teltta

Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 15.8. mennessä osoitteella henkilostoviestinta@hel.fi. Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

5-7 Mennä loppuun 6-7 Muuttua ankarammaksi 6-9 Sisäänpäin kääntynyt 8-7 Muuttua kalseammaksi 8-9 Paha tauti 10-9 Valokuvaukseen 10-12 Helsinkiä 11-12 Lintu 11-14 Pullon suulle 13-12 Kala 13-14 Herkku 15-14 Vehje

15-17 Tuulahduksia 16-17 Tuulahduksia 16-19 Ovissa ja ikkunoissa 18-17 Seläkkeitä 18-19 Leffat 20-19 Helsinkiä ja louhittavia 20-22 Hillintää 21-22 Korttipeli 21-24 Naapuri 23-22 Mikin veljenpoika 23-24 -mäki

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 15.8. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien Henki 2/2014:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Katja Ikonen, Ritva Ahola, Riitta Smolander-Malin, Helena Merenniemi ja Minna Sirén. Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | kesäkuu 2014

31


03

Helsingin henki @KjJu

kuva RIIKKA HURRI

2014

s

si

Ravintolapäivä leviää maailmalla Angry Birdsin lailla. Kiitos Timolle ja kumppaneille. #ravintolapäivä #open helsinki

kesäkuu–elokuu 2014

17.5.

LONNAN SAARI AVAUTUI

{ uusi duuni }

Vaikuttava viestijä

32

KUKA: Jussi Karmala AMMATTI: tiedottaja TÖIHIN: 1.2. TOIMIPAIKKA: ympäristökeskus, hallinto- ja tukipalvelut Mitkä ovat ydintehtäväsi? Kaikki ulkoinen viestintä median ja kaupunkilaisten suuntaan kuuluu ydintehtäviini. Kehitän myös ympäristökeskuksen sosiaalisen median kanavia ja järjestän tapahtumia. Mitä teit aiemmin? Olen työskennellyt noin kymmenen vuotta toimittajana eri medioissa. Viimeksi työskentelin yhdessä sosiaalisen median start upissa toimituspäällikkönä. Millainen on työyhteisösi? Viraston 160 hengen työyhteisö on mahtava: korkeasti koulutettua ja älykästä jengiä, jotka ovat kaikki kiinnostuneet ekoasioista ja ympäristönsuojelusta. Työilmapiiri on erinomainen. Läheisiä yhteistyökumppaneita ovat rakennusvirasto, HSY ja Ilmastoinfo. Myös kaikki helsinkiläiset ovat yhteistyökumppaneitamme, ja haluan osallistaa asukkaita ympäristökeskuksen toimintaan yhä enemmän. Mihin asioihin olet jo tarttunut? Tein ensitöikseni historiaa. Järjestin Suomen ensimmäisen kokonaan polkuvoimalla sähköistetyn tapahtuman Narinkkatorin Earth Hourissa maaliskuussa.

Helsingin henki | kesäkuu 2014

Mitä mielenkiintoista teillä on nyt meneillään? Kesäkuussa järjestämme HSY:n kanssa Kierrätystansseja Narinkkatorille Helsinki-päiväksi 12.6. Romuluinen katusoitto kohtaa tuolloin klassisen viihdeorkesterimusiikin toritanssien hengessä. Mihin suuntaan ympäristökeskuksen viestintää voisi kehittää? Sosiaalisen median kanavat ovat avainasemassa. Niiden kautta ympäristökeskuksella on suora yhteys ihmisiin. Samalla luodaan modernia vuorovaikutteista hallintokulttuuria. Mitä haasteita tehtävässäsi on? Työtehtävät ovat tosi vaihtelevia, mistä pidän suuresti. Mahdollisuus oppia uutta ja tavata uusia ihmisiä on minulle todella tärkeää. Mistä pidät työssäsi? Vaikutan työlläni suoraan siihen, että Helsingistä tulee ympäristöviisas, ekotehokas, terveellinen ja luonnonläheinen kaupunki. Ilmastopäästöistä 80 prosenttia syntyy kaupungeissa. Samaan aikaan ihmiset kaikkialla maailmassa muuttavat kaupunkeihin kiihtyvällä vauhdilla. Ilmastonmuutoksen kysymykset ratkaistaan siten Helsingin kaltaisissa kaupungeissa. Mitä teet vapaa-aikanasi? Soitan ja laulan trauma bluesia Panssarijuna-yhtyeessä. Missä asut ja miten kuljet töihin? Vanhasta Herttoniemestä poljen metsäteitä pitkin Viikkiin joka aamu. Linnut laulavat ja metsä rauhoittaa. Se on unelmien työmatka.

Aiemmin yleisöltä suljettu sotilassaari Lonna on avautunut virkistyskäyttöön. lonna.fi

6.6.–31.8.

PULLASTA PUHTIA & URBAANI AJELEHTIVA Virka Galleriassa avautuu kesäkuussa uusia näyttelyitä. virka.fi

16.6.

PELAA KAUPUNKIHYRRÄÄ Kesäkuussa julkaistava Kaupunkihyrrä-peli tekee keskustakirjaston tontin näkyväksi Kansalaistorilla ja tuo iloa Töölönlahden kesänviettäjille. keskustakirjasto.fi

14.–15.6.

TAIDE KAIKKI ALLA -FESTIVAALI Uusi yhteisöllinen festivaali järjestää tapahtuman teemalla Tehdään yhdessä festarit. visit.helsinki.fi

17.6.–8.8.

SIBELIUS FINLAND EXPERIENCE Musiikkitalossa järjestetään päivittäin elämykselliset konsertit klo 12. Esitykset kestävät 45 minuuttia. visit.helsinki.fi

28.7.–2.8. JAZZ-ESPA

Jokakesäinen festivaali soi Esplanadin puistossa. jazzespa.fi

3.9.

HELSINGIN HENKI ILMESTYY Aiheina työelämän kehittäminen, yöpäiväkodin tiimi, virastojen ympäristöohjelmat, Keskuspuisto 100 v, tulevaisuuden koulu ja Tsemppi-hyvinvointimessut.


Helsingin henki 3/2014