Issuu on Google+

henki Helsingin

0 20133

H EL SINGIN KAUPU N G IN HE N K ILÖSTÖL E H T I

HEL. FI /HELSI N GI N HEN K I

SIVU 22

Stadi

! i s k a om Alpo Tani suunnittelee entistä toimivampaa kaupunkia.

SIVU X

Kuinka voin palvella?

SIVU 28

liikkeellä

Sataman uudet tuulet

SIVU 24

palvelu

reppari

SIVU 16

Linnut kutsuvat luontoon

pääkirjoitus

Anna Hämäläinen

Tehdään parempi kaupunki

Katse esimiestyöhön

K

aupungin esimiestyö ja johtaminen koetaan aiempaa onnistuneemmaksi. Työntekijöiden mukaan esimiesten työskentely on parantunut. Viime vuoden henkilöstöraportti kertoo esimiestyön ja johtamisen myönteisestä kehityksestä. Aina on kuitenkin varaa kehittyä. Lähivuosinakin johtamisen ja esimiestyön edistäminen on yksi keskeinen kaupungin tavoite. Uudella strategiakaudella korostetaan edelleen hyvän johtamisen merkitystä henkilöstöpolitiikan luomisessa. Tavoitteena on, että johtaminen on kaupungissa kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoista. Helsingistä halutaan monimuotoisuuden johtamisen mallikaupunki. Henkilöstöjohtamisen mahdollisuuksia parannetaan myös yhtenäistämällä HR-prosesseja ja -toimintatapoja. Esimiesten ei tarvitse yksin selvitä kehittämisen haasteista. Johtamiseen ja esimiestyöhön annetaan tukea, valmennusta ja koulutusta. Tarjolla on runsas valikko mahdollisuuksia, kuten Treeni-lähiesimieskoulutus, Oiva Taituri -lähiesimieskoulutus, Uutena esimiehenä -koulutus, keskijohdon valmennus, ylimmän johdon EMBA-koulutus, Hyvän esimiehen ABC -verkkokoulutus ja HR-mestariluokka. Syksyllä alkavan HR-mestariluokan tavoitteena on tukea henkilöstöasiantuntijoiden roolin uudistamista johdon strategisiksi kumppaneiksi sekä HR-prosessien yhtenäistämisen kehittämistä. Hyvän esimiehen ABC on esimiehille tehty tietopaketti esimiestyön perustavista asioista ja yhtenäisistä johtamisen toimintamalleista. Se tukee ja sparraa esimiehiä työssään, toimii perehdyttäjänä ja antaa perustietoa aloittavalle esimiehelle. – On tärkeää, että kaikki esimiehet hallitsevat hyvin esimiestehtävän edellyttämät perustiedot. Hyvän esimiehen ABC viestittää, minkälaista johtamista kaupungin töissä pidetään asianmukaisena ja tuloksia tuottavana, sanoo henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo. Tavoitteena on, että kaupungin kaikki 4 000 esimiestä suorittavat ABC:hen sisältyvän tentin. Nyt suorittaneita on noin 1 200. Tämän vuoden tavoite on, että tenttineitä on 1 500 lisää. Talpassa, Starassa, Palmiassa, pelastuslaitoksella, HKL:ssä ja Helsingin Satamassa kaikki esimiehet ovatkin jo käyneet koulutuksen. Kolmentoista esimiesvuoteni aikana olen käynyt läpi kaksi esimies- ja johtamiskoulutusta. ABC on kuitenkin nolosti suorittamatta. Varaan sille nyt kalenteristani aikaa.

,,

Esimiestyöhön annetaan tukea, valmennusta ja koulutusta.”

// vinkki Peltopäivä Herttoniemessä HELSINKI-PÄIVÄNÄ HERTTONIEMEN kartanolla on peltopäivä klo 12–18.

Kartanolla on satoja vuosia pitkät perinteet maanviljelystä. Kaikki kaupunkilaiset kutsutaan tutustumaan helsinkiläisen maanviljelyn historiaan ja nykypäivään. Kartanon kauniit museorakennukset ja historialliset viljelykoneet ovat esillä yleisölle, mutta päivän aikana on mahdollista tutustua myös moderniin luomuviljelyyn puutarhurin opastuksella. Lisäksi järjestetään tietovisa, raparperimyyjäiset ja muuta viljelyyn liittyvää kivaa. Tasatunnein on traktori- ja työkonenäytöksiä Massey-Ferguson 65 -museotraktorilla. Kartano on osoitteessa Sillanrakentajantie 12, autojen parkkipaikkana Johan Sederholmin tie 5. Helsinki-päivänä kaupungissa on monipuolista ohjelmaa eri puolilla kaupunkia. Kallion kaduilla järjestetään kävelydraamaesitys, ja Kallion kirkon puistossa tanssitaan. Tähtitorninmäellä Helsingin observatoriolla on avoimet ovet. Kaupungintalolla vietetään aamulla lasten päivää ja illalla tanssitaan juhlasalissa. Suvilahdessa järjestetään kansainvälinen katutaidetapahtuma Prosessifestivaali. Töölönlahdella lämpiää jurttasauna 12.–14.6. joka päivä klo 15–20. Kaupungin nimikkopäivää on vietetty jo vuodesta 1959 lähtien. Helsinki-päivä 12.6.

Helsinki-viikko 7.–15.6. > helsinkiviikko.fi

Virkistävää kesää kaikille! Maissi Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla heke.viestinta@hel.fi. Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki Ilmestymisaikataulu Nro 4 4.9. Aineisto 19.8.

02

Helsingin henki | kesäkuu 2013

Nro 5 23.10. Nro 6 11.12. 7.10. 18.11.

sisältö

10 duunissa

Terveydenhoitajat ja sosiaaliohjaajat työskentelevät Vuosaaren neuvolassa nyt saman katon alla. Asiakastyö paranee.

14 työkalut

Henkilöstöjohtaminen on muutoksessa. Sen vaikutukset ulottuvat koko henkilöstöön.

15 ympäristö

Jokainen voi arjessa tehdä pieniä tekoja ympäristön hyväksi. Vinkkaamme mitä.

teema

06

Uuden strategiakauden tavoitteena on rakentaa asukkaille entistä toimivampi ja avoimempi kaupunki.

22 kaffella

Helsinki on hyvä arkikaupunki, mutta asukkaille toivotaan lisää mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen ja vaikuttamiseen.

24 palvelu

Palmian asiakaspalvelukeskus auttaa ja palvelee niin virastoja kuin asukkaitakin läpi vuorokauden.

26 liikkeellä

Lintukerhossa pääsee havainnoimaan lintuja ja liikkumaan luonnossa.

32 uusi duuni

12

talous

Päiväkoti Satakieli edustaa uutta tilasuunnittelua. Tilankäyttöä halutaan tehostaa kaikkialla.

20

Hankesuunnittelija Tuuli Huhtala.

palstat 04 Uutiset 04 Työelämän ABC 05 Stadi 365 27 Työterveyspsykologi 30 Ilmoitustaulu 31 Ristikko 32 Menovinkit

ammatti

Palomies Valtteri Pietiläinen on yksi sammakkomiehistä, jotka tarvittaessa lähtevät vesipelastustehtäviin.

16 reppari

Länsisatama on vilkkain matkustajasatama, jota kehitetään kasvavien matkustajamäärien tarpeisiin.

26

hyvinvointi

Tyke ja Talpa etsivät potkua työn hallintaan. Tavoitteena on edistää työssä jaksamista.

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMIT­TAJA Katariina Käyhkö, puh. 310 64988, 040 336 0807, katariina.kayhko@hel.fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖKESKUKSESSA Sanna Karppelin, puh. 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, 050 517 9213, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2013–2014 Terttu Sopanen pj, Mikko Juuti, Johanna Joutsiniemi, Tapio Kari, Merja Jattu-Wahlström, Kaarlo Kontro (JUKO), Panu Oksman (KTN), Eila Pelttari (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Marja-Sisko Luomanpää (TNJ/Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia Asiakasviestintä, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. 09 15661, asiakasviestinta.otavamedia.fi TUOTTAJA Laura Heikkinen, laura.heikkinen@otavamedia.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2013 PAINOS 40 000 kpl 25. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Helsingin henki | kesäkuu 2013

03

uutisia

Kaupunginkanslian valmistelu käynnissä n KAUPUNGINHALLITUS PÄÄTTI toukokuussa tulevan kaupunginkanslian osastopäällikköjen virkojen perustamisesta ja suorasiirroista osastopäällikköjen virkoihin. Tietotekniikka- ja viestintäjohtajan virka laitetaan ulkoiseen hakuun. Ensi vuoden alusta elinkeino-osaston elinkeinojohtajan virkaan siirtyy elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva, hallinto-osaston hallintojohtajan virkaan osastopäällikkö Juha Summanen, henki-

löstöosaston henkilöstöjohtajan virkaan osastopäällikkö Marju Pohjaniemi, oi­ keuspalvelut-osaston kaupunginlakimiehen virkaan kaupunginlakimies Sami Sarvilinna sekä talous- ja suunnitteluosaston rahoitusjohtajan virkaan talousarviopäällikkö Tuula Saxholm. Samalla kaupunginhallitus päätti siirtää rahoitusjohtaja Tapio Korhosen kaupunginkanslian kansliapäällikön virkaan. Tapio Korhosen johdolla aloitti virastoon liittyviä tehtäviä käsittelevä muutosryhmä, johon kuuluvat tulevat osastopäälliköt tai heidän varahenkilönsä. Valmisteluun osallistuu myös kuusi alatyöryhmää, jotka vastaavat kutakin kaupunginkanslian osastoa, sekä seurantaryhmä, johon kuuluvat ammattijärjestöjen edustajat. Alaryhmissä on henkilöstön edustajat. Eri asiantuntijaryhmät käsittelevät osas­­­­­­ tojen toimintaa, tehtäviä, henkilöstö-­ja ­taloushallintoa sekä tilaratkaisuja. Viestin­ tä­suunnitelma valmistuu ennen kesälo­ mia. Syksyllä valmistelusta viestitään Hel­ messä,­Helsingin Hengessä ja tiedotustilaisuuksissa. Lisätietoja Helmestä.

HR-neuvonta esimiehille alkaa syksyllä n HENKILÖSTÖKESKUKSESSA ALOITTAA lokakuun alussa kaupungin esimiehiä palveleva HR-neuvonta. Sen tarkoituksena on antaa virastojen ja liikelaitosten esimiehille neuvontaa sellaisissa HR-asioissa, jotka eivät edellytä organisaatiokohtaista soveltamista. Tavoitteena on yhtenäistää kaupungin tulkintoja ja käytäntöjä, varmistaa henkilöstön tasapuolinen kohtelu, osallistua esimiesten kouluttamiseen ja tuoda henkilöstöpoliittiseen valmisteluun asioita, jotka edellyttävät kaupungin linjauksia. Kaupunkiyhteinen HR-neuvonta on osa henkilöstöhallinnon prosessien yhtenäistämistä ja valmistautumista uuden henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän käyttöön ottoon. Kymmenen hengen tiimin rekrytointi on meneillään. Neuvonnan sivut aukeavat syyskuun puolessa välissä Helmen Henkilöstö-sivuilla. Neuvonnan alkamisesta uutisoidaan myös lähempänä Helmessä.

Työelämän

Heräsikö kysymys? Käsittelemme tällä palstalla työelämän kysymyksiä, joita voi lähettää osoitteseen heke.viestinta@hel.fi

04

n Mistä työntekijä varaa ajan, jos sairastuu äkillisesti? Sairastumisesta pitää ilmoittaa omalle esimiehelle, sitten soittaa työterveyskeskuksen ajanvaraukseen, missä arvioidaan hoidon tarve, annetaan vastaanottoaika tai ohjataan eteenpäin. Myös työpaikan omaan työterveyshoitajaan voi ottaa yhteyttä. Töistä voi olla pois 1–3 päivää ilmoittamalla esimiehelle, 3. päivän jälkeen tarvitaan työterveyshoitajan todistus, ja 7. päivän jälkeen tarvitaan lääkärintodistus. n Milloin pitää käyttää julkisia palveluja? Kaikissa asioissa, jotka eivät kuulu työterveyshuollon piiriin. Näitä ovat ensiapu ja päivystys (myös tapaturmissa), hammashuolto, gynekologia ja äitiyshuolto, rokotukset lomamatkoille ja kirurgiset toimenpiteet.

Helsingin henki | kesäkuu 2013

Vuosilomalain muutokset eivät koske tämän kesän lomia n VUOSILOMALAKIIN TULI huhtikuussa muutos, joka poistaa loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvän seitsemän päivän karenssin. Lakiin tullut toinen muutos koskee lomapalkan laskentaa niiden kuukausipalkkaisten työntekijöiden osalta, joiden työaika ja palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden aikana. Muutokset eivät koske tulevan kesän lomia. Nykyisin lomalla sairastunut saa vuosilomaansa siirrettyä vasta seitsemän sairauspäivän jälkeen. Nyt karenssi siis poistuu, ja siirto-oikeus koskee jo ensimmäistä sairastumispäivää. Muutos tulee voimaan 1.10. Vuosilomalain toinen muutos liittyy niiden kuukausipalkkaisten työntekijöiden lomapalkan laskentaan, joiden työ-

aika ja palkka ovat muuttuneet lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) aikana esimerkiksi henkilön siirtyessä osittaiselle hoitovapaalle tai osa-aikaeläkkeelle. Muutos koskee 1.4.2013 alkavalta lomanmääräytymisvuodelta ansaittavia lomia ja niiltä maksettavaa palkkaa. Tämäkään muutos ei siis koske tulevan kesän lomapalkkoja. Näistä muutoksista riippumatta nykyisiä virka- ja työehtosopimuksia voidaan soveltaa sopimusten voimassaoloajan loppuun eli KVTES:n osalta 28.2.2014 saakka. Näin tehdään myös Helsingin kaupungilla, joten uudet KVTES:n vuosilomamääräykset astuvat voimaan 1.3.2014. Henkilöstökeskus antaa vuosilomamääräyksistä tarkemmat ohjeet loppuvuodesta.

Suomenkieliselle työväenopistolle uusi organisaatio n SUOMENKIELINEN TYÖVÄENOPISTO sai uuden organisaatiorakenteen toukokuun alussa. Opisto muodostuu nyt opetusosastosta, asiakaspalveluosastosta ja hallintoosastosta. Muutoksen tavoitteena on selkeyttää opiston toimintamallia, karsia hallinnollisia päällekkäisyyksiä sekä tukea paremmin opetuksen suunnittelua ja toteuttamista. Toiminta opiston eri toimipisteissä, opetuspaikoissa ja asiakaspalvelussa jatkuu ennallaan. Opetusosaston osastopäälliköksi valittiin Eero Julkunen ja asiakaspalveluosaston osastopäälliköksi Hannele Koli-Siiteri. Hallinto-osaston osastopäällikön paikka on ulkoisessa haussa. Avointa virkaa hoitaa valintaan asti Kaj Lyytinen. Virastoa johtaa rehtori Taina Saarinen. Opiston ensi lukuvuoden kurssisuunnittelu on käynnissä, ja syksyn opinto-ohjelma ilmestyy elokuun alussa. Ilmoittautuminen syksyn kursseille alkaa 14.8.

n Voiko työterveyshuollossa käydä työaikana? Työterveyskeskuksessa saa käydä työaikana. Myös matkustusaika on työaikaa. Jos työterveyshuollosta saa lähetteen erikoislääkärille, käynti ja matkustusaika ovat työaikaa. Töiden järjestelyistä ja käytännöistä on aina sovittava ensin esimiehen kanssa. n Lapseni sairastui, saanko jäädä hoitamaan häntä? Jos lapsi on alle 10 vuotta vanha, niin vanhempi saa jäädä hoitamaan lasta enintään kolmen päivän ajaksi. n Miten toimia, jos sairastuu lomalla? Työntekijä on vuosiloman aikana oikeutettu käyttämään työterveyshuollon palveluita. Jos työntekijä sairastuu kesken vuosiloman ja sairaus kestää yli 7 päivää, voi lomapäivät siirtää käytettäväksi myöhempänä

ajankohtana. Tällöin pitää ottaa välittömästi yhteys esimieheen, ja myös todistus sairaudesta on pystyttävä toimittamaan. Tuore lakimuutos tuo jatkossa muutoksia lomalla sairastumisen karenssiaikoihin. Muutos ei koske vielä tämän kesän lomia. > Lisätietoa Helmestä > Sairastaminen > Kun sairastut sekä oman viraston henkilöstöhallinnosta. > Työterveyskeskuksen ajanvaraus Helsinginkadun toimipiste, puh. 310 54100 tai Keskuskadun toimipiste, puh. 310 54200 palvelee 1.7. alkaen Helsinginkadulla arkisin klo 8–16. Vastaajina ylilääkäri Jouni Tervo ja palvelupäällikkö Lena Meyer työterveyskeskuksesta.

stadi stadi

365 Pertti Nisonen

Suomen kielen koulutuksia kesällä n KAIKILLE KAUPUNGILLA töissä oleville maahanmuuttajille, niin määräaikaisille, vakituisille kuin harjoittelijoillekin, on tarjolla kesällä useita suomen kielen kursseja. Osa kesän kursseista on jonkin tietyn ammattialan tarpeisiin räätälöityjä koulutuksia, joissa petrataan sekä suullista että kirjallista kielitaitoa ja keskitytään kyseisen ammattialan sanastoon. Lisäksi tarjolla on kaikille avoimia ammatti- ja työelämän suomi -kursseja. Kursseille ei tarvitse ilmoittautua erikseen, vaan opiskelun voi aloittaa saapumalla kurssipaikalle, jossa opettaja rekisteröi osallistumisen. Opetus on ilmaista. Lisätiedot ja kurssilista löytyvät Helmestä > Henkilöstö > Työllistäminen > Suomen kielen koulutukset maahanmuuttajille.

Esimies – suorita Hyvän esimiehen ABC n HYVÄN ESIMIEHEN ABC -verkkokoulutus tukee ja sparraa kaupungin esimiehiä työssään ja auttaa yhtenäistämään johtamiskäytäntöjä kaupungilla. Tavoitteena on, että tänä vuonna 1 500 esimiestä suorittaa tentin. Verkkokoulutus rakennettiin kaksi vuotta sitten Helmen Henkilöstö-sivuille. Ideana on, että kaikki kaupungin 4 000 esimiestä suorittavat koulutuksen. Tavoitteena on näin yhtenäistää johtamiskäytäntöjä ja parantaa esimiestyön laatua. Esimiehen ABC koostuu kuudesta osas-

lyhyesti n KESKUSKADUN TYÖTERVEYSASEMAN henkilöstö ja palvelut muuttavat kesäkuun viimeisellä viikolla Kallioon, työterveyskeskuksen Helsinginkadun toimipisteen uudistuneisiin tiloihin. Heinäkuun alusta lähtien kaikki työterveyshuollon palvelut ovat siis saman katon alla, osoitteessa Helsinginkatu 24. Muuttoon liittyvistä järjestelyistä kerrotaan Helmessä lähempänä ajankohtana. n E-LEHTIPALVELU AVAUTUI HelMet-kirjastojen asiakkaille. Pariasataa aikakauslehteä voi nyt lukea digitaalisena näköislehtenä missä ja milloin vain, kun HelMet ensimmäisenä kirjastona Pohjoismaissa avasi epalvelun pääkaupunkiseudun asiakkailleen. Kirjaston Zinio-lehtikokoelma koostuu 21 eri aihepiiristä tieteestä musiikkiin ja peleihin. Kokoelmassa on lukuisia tunnettuja lehtiä, kuten National Geographic, PC Magazi-

Työhyvinvointipäällikkö Titi Heikkilä kertoo, miten työhyvinvointi lisää tuottavuutta.

Työhyvinvointimittarilla tuottavuutta MITEN TYÖHYVINVOINTI MUUTETAAN EUROIKSI? Sitä ovat miettineet

ta, ja aineistoon voi perehtyä omassa tahdissa. Materiaalin lukemisen jälkeen suoritetaan lopputentti. Myös tenttiminen tapahtuu verkossa, kun itselle parhaiten sopii. Lopputenttiin ilmoittaudutaan Helmen koulutuskalenterissa. Virastot ja liikelaitokset saavat neljännesvuosittain raportin tentin suorittaneista. Parin vuoden aikana koulutuksen käyneitä on 1 200. Virastoista Talpa, Stara, Palmia, pelastuslaitos, HKL ja Helsingin Satama ovat jo ehtineet ottaa haasteen vastaan. Näissä virastoissa kaikki esimiehet ovat käyneet koulutuksen. Verkkokoulutus löytyy Helmestä > Henkilöstö > Johtaminen ja esimiestyö > Hyvän esimiehen ABC.

ne, Science, Economist, Bloomberg Businessweek, Cosmopolitan, Elle, Marie Claire ja Rolling Stone. Lehdet ovat näköispainoksia ja pääosin englanninkielisiä. Lehtipalvelua voi käyttää internetyhteydellä tietokoneilla ja mobiililaitteilla. n  HAMMASHOIDOSSA OTETTIIN 15.5. käyttöön yksi ajanvarausnumero 310 51400. Puhelinpalvelu on avoinna arkisin klo 8–15. Numerosta voi varata ajan sekä kiireellisissä että kiireettömissä tapauksissa. Kiireettömissä asioissa toivotaan yhteydenottoa klo 10:n jälkeen. Hammashoidossa on käytössä takaisinsoittopalvelu. Kun soittaa hammashoidon ajanvaraukseen, kuulee nauhalta viestin, jossa pyydetään ensin valitsemaan, haluaako palvelua suomen, ruotsin vai englannin kielellä. Tämän jälkeen pyydetään valitsemaan aihe käynnille. Valinnan jälkeen puhelu ohjataan hoitajalle. Mikäli kaikki hoitajat ovat varattuja, voi jättää soittopyynnön, johon vastataan mahdollisimman pian.

tutkijat, valtiovallan edustajat sekä työelämän kehittäjät. Olemme Helsingissä jo muutaman vuoden laskeneet näitä kustannuksia ja kehittäneet työhyvinvointimittaria. Työhyvinvoinnin ”häiriöistä” on aiheutunut viime vuonna noin 200 miljoonan euron kustannukset, jotka koostuvat sairauspoissaolokustannuksista, työtapaturmakustannuksista ja työkyvyttömyydestä aiheutuneista varhemaksuista. Summat ovat huimia ja kertovat siitä, että satsaukset työhyvinvointiin kannattavat. Työhyvinvoinnin kehittäminen on viisain ja paras tapa kehittää tuottavuutta organisaatiossa. UUDESSA STRATEGIAOHJELMASSA on työhyvinvointiasiat nostettu kes-

kiöön. Tavoitteena on vähentää henkilöstön sairauspoissaolojen ja kokoaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrää. Myös työhyvinvointija työturvallisuusriskejä ennakoidaan, ja niitä pyritään hallitsemaan. Uusi mittari helpottaa näiden asioiden seurantaa. TYHYMITTARISSA TARKASTELLAAN työhyvinvoinnin laatu- ja kustan-

nustekijöitä. Mittaria hyödynnetään johtamisen välineenä, ja tulokset otetaan osaksi toiminnan arviointia ja kehittämistä. Sen avulla seurataan kaupungin, virastojen ja liikelaitosten työhyvinvointi-, työ­ kyky- ja työturvallisuustavoitteiden toteutumista. Tyhy­mittari muodostuu kustannuksista­ja työ­hyvinvoinnin tilasta. Mittarin muuttujat ovat työyhteisön toimivuus ja johtaminen, työkyky, työturvallisuus, lyhyet sairaus­poissaolot, työtapaturmakustannukset, sairauspoissaolokustannukset ja varhemaksut. Mittarissa ­on painotettu ennakoivia muuttujia, työyhteisön toimivuutta ja johtamista sekä työkykyä, koska niiden avulla voidaan parhaiten vaikuttaa tulevaisuuteen.

”Mittarin avulla virastot voivat tarkistella työhyvinvointiaan suhteessa omaan muutokseen ja kaupungin tulokseen.”

MITTARIN AVULLA virastot ja liikelaitokset voivat tarkastella omaa työ-

hyvinvoinnin tilaansa suhteessa kaupungin tulokseen ja omaan vuosittaiseen muutokseen. On muistettava, että niiden tulokset eivät ole suoraan vertailtavissa keskenään toimialakohtaisten erojen vuoksi. LÄHTÖTASOKSI VIRASTOILLE JA LIIKELAITOKSILLE otettiin vuosi 2011,­

ja ensimmäinen seurantavuosi oli 2012. Kaupunkitason tulos oli parantu­nut vuodesta 2011. Tämä on hieno startti, joka asettaa haasteita tulevaisuuteen. Tyhymittarin kaupunki- sekä virasto- ja liikelaitoskohtaiset tulokset löytyvät Helmestä työhyvinvointimittarisivustolta. Tutustukaa tuloksiinne ja ottakaa niistä hyöty irti. Työhyvinvointi lisää tuottavuutta!

Helsingin henki | kesäkuu 2013

05

Uusi strategia on viiden osaalueen kokonaisuus, jonka tarkoituksena on rakentaa kaupungista asukkaille entistä toimivampi ja avoimempi.

Tas

Kokonainen kaupunki teksti KIRSI RIIPINEN kuvat KAUPUNGIN AINEISTOPANKKI

S

euraavan strategiakauden tavoitteita ovat helsinkiläisten hyvinvointi, kaupungin elinvoimaisuus ja toimivuus, tasapainoinen talous ja hyvä johtaminen sekä demokratian ja osallisuuden vahvistaminen. Edelliseen strategiaan verrattuna on uutta, että nyt kaupungin tekeminen on koottu eri teemojen alle. Toimintokohtaisuus on häivytetty – kaupunki halutaan avata myös kokonaisuuksien kautta. Miksi hyvinvointi on nostettu strategiassa erikseen esille? Onko siinä erityisen paljon tehtävää? – Se on listalla heti alussa, koska kyse on tärkeimmästä tehtävästämme, suomalaisen hyvinvointimallin toteuttamisesta. Kaiken perustana on, että voimme hyvin, toteaa kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Tällä on yhteytensä kaupungin elinvoimaisuuteen, sillä hyvinvointia ei voida rakentaa ilman elinvoimaisuutta. Strategian mukaan kaupunki painottaa seuraavalla nelivuotiskaudella voimakkaasti elinvoimaisuuteen vaikuttavia asioita, joita ovat muun muassa nuorisotakuu sekä yrittäjämyönteisyys. – Kaupungin toimivuudella taas tarkoitetaan hallin-

06

Helsingin henki | kesäkuu 2013

tokuntien yli meneviä prosesseja. Käytännössä se tarkoittaa, että kaupungista halutaan asukkaidensa näkökulmasta yhtenäinen ja toimiva kokonaisuus. Strategialistalla mainittu talous on ollut esillä näkyvästi koko 2000-luvun. Se on korostunut erityisesti 2008 finanssikriisin jälkeen. – Yleiset talousnäkymät heijastuvat myös meihin. Euroopassa ei mene hyvin, ja ikävä kyllä tuoreinkin talousennuste näyttää synkkenevää. Strategian yhtenä tavoitteena ja toimenpiteenä on demokratia ja osallisuus. – Uusi strategia pohjaa selvästi aiempia ohjelmia enemmän toimintaan. Muutos edelliseen on tekemisen meiningin korostaminen – selvitykset jäävät nyt vähemmälle.

Halvempia asuntoja ja työttömyyden hoitoa

Strategia koostuu lukuisista kaupunkilaisten arkeen ja elämänlaatuun vaikuttavista asioista, kuten asumisen ratkaisuista. Toimivaan kaupunkiin kuuluvat monipuoliset asumisen vaihtoehdot, jotka muistetaan tulevassa

nelivuotisohjelmassa. Siihen on kirjattu uusi yleiskaava, jolla halutaan luoda edellytykset riittävälle asuntotuotannolle. Helsinkiin suunnitellaan lisää esimerkiksi valtion tukemia vuokra-asuntoja. Maan kalleimmat neliöhinnat ovat helsinkiläisten arkea, mutta kaupunki ei pysty yksin ratkaisemaan tilannetta. – Asumisen hintataso muodostuu monista hyvin erilaisista asioista, joihin strategia voi osin olla vaikuttamassa. Tarvitsemme valtiovallan tukea esimerkiksi siihen, että rakentamisen ylisääntelyä puretaan. Myös rakentamisen ylihintaan on voitava yhdessä puuttua, sanoo Pajunen. Asuntopolitiikka on keskeinen asia, sillä Helsingin väkiluku kasvaa voimakkaasti, jopa enemmän kuin asuntokanta edellyttää. Väestönkasvua selittää osaltaan maahanmuutta­jien tulo nimenomaan pääkaupunkiseudulle. Tähän on kiinnitettävä huomiota, sillä heidän työttömyysasteensa on merkittävästi suurempi kuin muun väestön. – Tätäkään kaupunki ei pysty yksin ratkaisemaan, vaan tilanteeseen on löydyttävä aitoa ymmärrystä

Hyvinvoiva helsinkiläinen

Elinvoimainen Helsinki

Toimiva Helsinki

Kansainvälisesti tunnettu ja vetovoimainen kaupunki

Nuorille tilaa kuulua ja loistaa

Suomen yritysmyönteisin

Kaupunkirakenteen eheytyminen parantaa saavutettavuutta ja sujuvuutta

Ikääntyvistä huolehditaan

kaupunki

Helsinki on vahvasti kaksikielinen

Uudistumalla kilpailukykyä

Kansainvälinen Helsinki – maahanmuuttajat aktiivisina ja kaupunkilaisina

Kulttuurista iloa ja vetovoimaa Osaavien ihmisten kaupunki

Evästystä kaupunkilaisilta

Kaupunginosat kehittyvät eloisina ja houkuttelevina

>> Strategiaohjelmaan kerättiin Vaikuta Helsinkiin -verkkokyselyllä kaupunkilaisten näkemyksiä ja ideoita huomisen Helsingistä ja sen toteutumisesta. Kyselyyn osallistui 1 400 ihmistä, vastauksia tuli 2 400. Vastauksissa korostettiin sähköisten palveluiden, kansainvälisyyden sekä merialueiden ja rantojen tärkeyttä. >> Haaga-Helian ammattikorkeakoulu järjesti World Design Capital 2012 -vuoden aikana tilaisuuksia, joissa kysyttiin, miten Helsinkiä toivotaan kehitettävän. Toiveita tuli 130. >> Molempia aineistoja hyödynnettiin strategiaohjelman valmistelussa.

Asukkaille sujuvat ja integroidut palvelut Kaupungin toiminta on kestävää, vaikuttavaa ja tehokasta Monipuolisia asumisvaihtoehtoja kasvavassa kaupungissa

Helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat, ja terveyserot kaventuvat Helsinkiläisten liikunta lisääntyy

apainoinen talous ja hyvä johtaminen Talous tasapainottuu ja tuottavuus paranee

Talousarviossa strategian vuositavoitteet

Kaupunkikonsernia johdetaan kokonaisuutena Taitava johtaminen ja osaava henkilöstö Tehokkaat ja toimivat tukipalvelut

STRATEGIAOHJELMAA TOTEUTETAAN ja

Demokratia ja osallisuus vahvistuvat Avoin ja osallistuva Helsinki

eduskunnasta lähtien. Kyseessä on kuitenkin koko Suomen elinvoimaan vaikuttava asia. Nuorten koulutukseen ja työllistymiseen panostetaan osana nuorisotakuuta. Nuorille laaditaan yksilökohtaisesti sovittuja opiskelu- ja urapolkuja esimerkiksi Tulevaisuustiski- ja Respatoimintamallien avulla.

Mallia hoitoketjuista ja nuorisotakuusta

Pajunen korostaa strategian keskeistä sanomaa, kokonaisuuden kaupunkia. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? – Esimerkiksi päiväkoti, ala-aste ja terveyskeskus ovat tulevaisuudessakin lähellä kaupunkilaisia. Tarkoitus on, että luomme nykyisistä toiminnoista uusia elementtejä, joista kokonaisuudet syntyvät – toimintoja ei hajoiteta.

”Henkilöstö voisi miettiä kansalaisina, miten Helsingistä rakennetaan entistä parempi paikka elää ja tehdä töitä.” Jo toimivina esimerkkeinä näistä hän mainitsee hoitoketjut sekä nuorisotakuun. Tekemistä on vielä muun muassa lupaprosesseissa, joita pitää monin osin selkeyttää. Kokonaisuuden kaupunkiin kuuluu myös kaupungin ja kaupunkilaisten välisen rajan häivyttäminen. – Olemme entistä avoimempia ja otamme kaupunkilaiset yhä aktiivisemmin mukaan suunnittelemaan ja ideoimaan. Tätä joudumme kaikki opettele-

maan, sillä yhdessä tekeminen on meille kaikille uutta.

Hyvän työnantajan perinne jatkuu

Valtuuston hyväksymä strategia käsitellään jokaisessa hallintokunnassa erikseen, ja siitä tehdään oma toimintasuunnitelma. Nelivuotisohjelmasta saadaan toimintaan keskeiset linjaukset, mutta kaikkien vastuulla on, miten hyvin onnistutaan niiden siirtämisessä käytäntöön. Mitä strategia tarkoittaa henkilöstön näkökulmasta? – Lähtökohta on, että kaupunki jatkaa perinnettään turvallisena työnantajana, Pajunen toteaa. Hän kannustaa koko henkilöstöä miettimään myös kansalaisina, miten Helsingistä rakennetaan entistä parempi paikka elää ja tehdä töitä. >>

seurataan kaupungin talousarviossa. Strategiaohjelma esitetään vuosittain kaupungin talousarvion yleisperusteluosassa. Valtuustokaudella strategiaohjelmaa tarkistetaan, mikäli kaupungin toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä kaupungin toimintaan tai talouteen vaikuttavia muutoksia. Strategian tarkistamistarvetta arvioidaan vuosittain kaupunginvaltuuston talousarvioehdotuksen valmistelua koskevassa lähetekeskustelussa. Kaupunginjohtaja valmistelee talousarvioehdotuksen vuosittain seuraavaa kalenterivuotta varten. Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarvion ja samalla taloussuunnitelman kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Taloussuunnitelmassa esitetään kaupungin toimintojen kehittämistavoitteet ja selvitetään, miten toiminnot ja investoinnit rahoitetaan. Vuoden 2014 talousarvioehdotuksen käsittelyaikataulu: > Kaupunginjohtajisto käsittelee kaupunginjohtajan ehdotusta 18.9. > Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2014 talousarvioksi julkistetaan 10.10. > Kaupunginhallituksen käsittely 14.10. > Kaupunginhallituksen jatkokäsittely 28.10. > Kaupunginvaltuuston käsittely 6.11. > Kaupunginvaltuuston jatkokäsittely, kunnallis- ja kiinteistöveroprosentit 13.11. > Lisätietoa hel.fi/talousarvio

Helsingin henki | kesäkuu 2013

07

1

teksti LAURA HEIKKINEN kuvat KAUPUNGIN AINEISTOPANKKI

Mitkä ovat teille keskeiset kehittämiskohteet ja hankkeet strategiakauden aikana?

Miten strategiaa toteutetaan virastoissa ja liikelaitoksissa?

2 Miten lisäätte virastojen välistä yhteistyötä ja yhteisiä prosesseja?

3 Mitä uusi strategia merkitsee henkilöstönne kannalta: työnä, osaamisen haasteina, tuottavuutena?

1 henkilöstöjohtaja

Hannu Tulensalo henkilöstökeskus

Henkilöstöhallinnon prosessien yhtenäistäminen, uuden henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän toteuttaminen, esimiesroolin selkeyttäminen. Olemme saattamassa kaupunginhallintoa uuden henkilöstöjohtamisen maailmaan. – Nuorten koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttaminen käytännössä. Kaupungin ohjelmallinen osuus ja resursointi on tässä asiassa myös valtakunnallisesta näkökulmasta mittava. – Maahanmuuttajien työmarkkinaaseman parantaminen. Emme ole vielä yltäneet tässä asiassa kaikkiin tavoitteisiimme, joten tarvitaan lisävauhtia

1 toimitusjohtaja

Pekka Manninen Helsingin Energia

Tärkeimmät hankkeemme liittyvät keinoihin, joilla pyrimme vastaamaan yhteiseen ilmastohaasteeseen ja saavuttamaan sen hillitsemiseksi asetetut tavoitteet. Toteutamme strategiakauden aikana systemaattisesti Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta - kehitysohjelmaamme. – Panostamme energiatehokkuuden parantamiseen energiaketjun kaikissa vaiheissa: tuotannossa, jakelussa ja kulutuksessa. – Lisäämme uusiutuvien energianlähteiden käyttöä ja teemme selvityksiä, joiden pohjalta valtuusto voi vuonna 2015 päättää uuden monipolttoaine-

1 opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila opetusvirasto

08

Tärkein kehittämiskohde on nuorten koulutus- ja yhteiskuntakuun toteuttaminen. Se on tärkeä paitsi nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi myös Helsingissä toimivien työnantajien työvoimatarpeen tyydyttämiseksi, joskaan ei edes riittävä toimenpide siihen, kun ottaa ennakoiden huomioon koko väestön määrällisen kehityksen. – Positiivisen erityiskohtelun vahvistaminen Helsingin olosuhteet huomioon ottaen on keskeinen kehittämiskohde kaikkien koulumuotojen osalta. – Molemmat painotukset ovat tärkeitä paitsi kantaväestölle myös maahanmuuttajille, joiden jatko-opintoihin ja

Helsingin henki | kesäkuu 2013

sekä toiminnassa että asenteissa.

2

Tarkentamalla yhteisiä tavoitteistoja ja toimimalla niiden mukaisesti, lisäämällä vuorovaikutusta ja tehostamalla seurantaa. Olennaista on, että kaupungin, virastojen ja liikelaitosten johto on tarmolla mukana tässä työssä sekä viestittämässä, että yhteistyön tiivistäminen ja yhteisten prosessien kehittäminen on välttämätöntä.

3

toimenpidevalikkoon, kun pyrimme mahdollisimman hyvin tukemaan hallintokuntia niiden tavoitteiden saavuttamisessa. Keskeistä on myös edellisellä kaudella kehitettyjen menetelmien ja uusien toimintatapojen saaminen virastojen ja liikelaitosten arkeen. Uudet asiat edellyttävät meiltä kaikilta sekä muuttamista että muuttumista. Se on siis myös meidän kaikkien henkilökohtainen asia.

Kuten edellinen strategia, uusikin haastaa meitä monipuoliseen osaamiseen ja tuote- ja

voimalaitoksen rakentamisesta Vuosaareen tai biopolttoaineen osuuden kasvattamisesta Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla. Panostamme myös uusiin älykkäisiin energiaratkaisuihin ja niihin liittyviin palveluihin. – Valmistaudumme myös strategiakauden aikana tapahtuvaan yhtiöittämiseen.

3

Kehitysohjelman toteuttaminen tuo uusia haasteita ja kehittymismahdollisuuksia henkilöstöllemme. Energia-alalla kilpailu on kiristymässä. Pärjätäksemme markkinoilla meidän on pystyttävä kehittämään jatkuvasti omaa toimintaamme ja tuottavuuttamme.

2

Meille yhteistyö kaikkien eri tahojen kanssa on osa päivittäistä tekemistä, ja tavoitteenamme on mahdollisimman hyvä ja toimiva kumppanuus yhteisissä asioissa.

työmarkkinoille sijoittumista tuetaan strategiaohjelman mukaan myös erillisin toimenpitein.

2

Virastojen välisen yhteistyön lisäämiseen strategiassa on useita kannanottoja. Opetustoimen kannalta keskeisintä on koulu- ja oppilaitostason monialainen yhteistyö ja nykytilanteessa ennen muuta sen tiivistäminen ja monipuolistaminen.

3

Henkilöstön kannalta uusi strategiaohjelma tukee monin kohdin sekä kouluissa ja oppilaitoksissa että virastohallinnossa jo tehtävää työtä. Vaikka opetusviraston henkilös-

tö on osaavaa ja korkeasti koulutettua, hallintokuntarajat ylittävä työ on asia, johon tarvitaan valmentautumista ja rohkaisua meilläkin. Selvää on, että monialaisen yhteistyön ja työnjakojen tarkistusten myötä on mahdollista lisätä myös tuottavuutta.

virastopäällikkö

virastopäällikkö

Matti Toivola

Mikko Aho

sosiaali- ja terveysvirasto

1

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integrointi ja siihen liittyvät synergiaedut, jotka näkyvät hyvinvoivissa helsinkiläisissä, jonottamisen vähenemisenä ja terveys- ja hyvinvointierojen kaventumisena. – Palvelukulttuurin uudistaminen tavoitteena asiakkaiden ja potilaiden ”luukuttamisen” väheneminen ja hyvä asiakaspalvelu. Tätä kuvaa periaate: ”Tulit juuri oi­ keaan paikkaan – miten voin auttaa?” – Taloudenhallinta ja tuottavuuden lisääminen.

2 3

Yhteisten, selkeiden ja harkittujen tavoitteiden kautta. Yhtenä esimerkkinä on strategiassa mainittu prosessi: tehdään syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten tukemisesta yhteinen prosessi sosiaali- ja terveysviraston, varhaiskasvatuksen, opetustoimen, liikuntatoimen ja nuorisotoimen kanssa. Sosiaali- ja terveysviraston henkilöstön keskeinen haaste on luoda uusi organisaatiokulttuuri uuteen virastoon. Työtä tehdään osastoissa ja yksiköissä uusissa kokoonpanoissa, joissa on sekä terveyspuolen että sosiaalipuolen henkilöstöä. Myös osaamista on laajennettava, mikä tapahtuu parhaiten moniammatillisissa tiimeissä. Tavoittelemme tuottavuuden nostoa synergiaetuna virastojen toimintojen yhdistyttyä.

varhaiskasvatusjohtaja

kaupunkisuunnitteluvirasto

1

Asuntokaavavarannon tuottaminen, 500 000 km2 vuodessa. – Yleiskaavan laadinta valtuustokauden aikana, mikä sisältää tavoitteet liikkumisen kannalta kestävästä kaupunkirakenteesta sekä asuntorakentamisen ja yritystoiminnan edellytysten turvaamisesta pitkällä aikavälillä. Eteläsataman ja Senaatintorin ympäristön toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen kehittäminen. Ranta-alueiden ja saariston nostaminen suunnittelun keskiöön. – Liikennepolitiikan eri osa-alueita kokonaisuutena ohjaavan liikkumisen kehittämisohjelman valmistelu. – Pisararadan toteuttamiseen tähtäävä suunnittelu yhteistyössä valtion kanssa sekä raide-Jokerin hankesuunnittelu yhteistyössä HKL:n, HSL:n, Espoon ja valtion kanssa.

2

Kehitämme asemakaavojen laatua ja asemakaavaprosessin sujuvuutta kiinteistöviraston, rakennusviraston, rakennusvalvontaviraston ja toteuttamisprojektien kanssa jatkamalla aloitettua yhteistyötä ja hallintokuntien prosessien yhteensovittamista. HKL:n, HSL:n ja HKR:n kanssa lisätään yhteistyötä raitioliikenteen kehittämiseksi.

3

Demokratian ja osallisuuden vahvistuminen edellyttää osallisuus- ja vuorovaikutusmenetelmien kehittämistä siten, että saadaan entistä laajempien kansalaispiirien mielipiteet ja toiveet mukaan suunnitteluun. Tämä edellyttää lisääntyvää resurssointia vuorovaikutusprosesseihin. Osaamisen kehittäminen on aina fokuksessa. Tuottavuuden parantamiseksi tarvitaan entistä varhaisemmassa vaiheessa lisääntynyttä ymmärrystä suunnitteluratkaisujen kustannusvaikutuksista. Strategiaohjelman painotukset tarkoittavat liikennesuunnittelussa sitä, että raitioliikenteen ja pyöräilyn suunnitteluun on syytä kohdentaa aiempaa enemmän resursseja.

Satu Järvenkallas varhaiskasvatusvirasto

1

Nelivuotiaan lapsen laajennetun hyvinvointi- ja terveystarkastuksen toteuttaminen yhteistyössä neuvolan kanssa. Tavoitteena on, että lapsen tuen tarpeisiin vastataan mahdollisimman varhain ja tieto eri toimijoiden välillä kulkee yhteistyössä lapsen perheen kanssa. – Tilasuunnittelu ja tilojen käyttö toimivaksi lapselle ja taloudelliseksi kaupungille. Tilasuunnittelua ja tilojen käyttöä uudistetaan ja kehitetään siten, että huomioidaan lapsen toiminnalliset tarpeet ja luontaiset tavat toimia. – Työhyvinvointi paremmaksi työkykyä johtamalla. Hyvät johtamisen ja työterveyden mallit arjen käyttöön, osaksi johtamis- ja työyhteisöjen työtä. Jalkautetaan toimintaan yhteistyössä työterveydenhuollon kanssa kaupungin hyvinvoinninjohtamisen malleja.

2

Kärkihankkeiden kautta nousevat esille keskeiset yhteistyökumppanit ja yhdessä tekemisen tavoitteet. Yhteisen toiminnan lähtökohta on helsinkiläinen lapsi ja lapsiperhe. Varhaiskasvatuksella on paljon tärkeitä yhteistyökumppaneita. Perustyön toteutumisen näkökulmasta neuvola, koulu ja ehkäisevä lastensuojelu ovat keskeisiä. Tämän lisäksi kaupungin kulttuuritahot, kirjasto, nuoriso- ja liikuntatoimi ovat myös tärkeitä. Leikkipuistotoiminnassa on mukana paljon järjestöjä ja aktiivista kansalaistoimintaa.

3

Kaupungin strategian pohjalta tehdään varhaiskasvatuksen tuloskortti, jotta tiedämme, mihin suuntaan toimintaa johdetaan ja viedään yhteistyössä henkilöstön kanssa. Strategian tulee olla elävä ja ymmärrettävä, ja se ohjaa sisällöllistä täydennyskoulutusta ja kehittämispäivien sisältöjä. Se otetaan huomioon kehittämiskeskusteluissa ja henkilöstön palkitsemisessa. Valmistaudumme tulospalkkauksen käyttöönottoon vuodelle 2014.

Helsingin henki | kesäkuu 2013

09

  duunissa teksti RITVA-LIISA SANNEMAN kuvat PEKKA NIEMINEN

Terveydenhoitajat ja sosiaaliohjaajat työskentelevät nyt saman katon alla Vuosaaren neuvolassa. Tuore yhteistyö on loksahtanut hyvin paikoilleen. Uusi kuvio on merkinnyt asiakkaille nopeampaa avun saamista.

Sujuvasti

saman katon alla

V

arhaisen tuen perhetyön sosiaali­ ohjaajat Elina Miettinen ja Maarit Seppälä myhäilevät tyytyväi­ sinä huoneessaan Vuosaaren ter­ veysasemalla, jonne he siirtyivät Malmilta maaliskuun puolivälissä. Sekä työtove­ rit että asiakkaat ovat nyt lähellä. – Terveydenhoitajat tarttuvat joskus hihas­ ta, jos heillä on tarvetta kysyä neuvoa tai pyytää saman tien vastaanottotilanteeseen, jos asiakas niin toivoo, Miettinen kertoo. Samoissa tiloissa työskentely näkyy neuvolan arjessa muutenkin kuin yhteydenpidon helpottu­ misena. – Lapsiperheet pääsevät avun piiriin entistä nopeammin, kun heillä on mahdollisuus saada välitön yhteys meihin. Myös turhat ennakkoluu­ lot sosiaalisektoria kohtaan hälvenevät, ja avun hakemisen kynnys madaltuu, kun asiakkaat nä­ kevät meitä neuvolan tiloissa, Seppälä lisää. Aiemmin kapula terveydenhoitajilta sosiaali­ ohjaajille kulki vain pitkän kaavan mukaan: asia­ kas sai neuvolasta käteen varhaisen tuen perhe­ työn esitteen, ja tarvittaessa perhettä koskeva

n Maarit Seppälä, Elina Miettinen, Kirsi Räsänen ja Kirsi Lukka tekevät tiivistä yhteistyötä Vuosaaren terveysasemalla.

10

Helsingin henki | kesäkuu 2013

yhteydenottopyyntö välitettiin sosiaaliohjaajille. Nyt toimii myös lyhyt kaava.

Työtaakkaa jaetaan

Sosiaaliohjaajien tulo neuvolaan on merkinnyt terveydenhoitajille mahdollisuutta jakaa kasva­ vaa työtaakkaa ja ohjata asiakkaita luontevasti eteenpäin. – Nykyään neuvolassa kartoitetaan entistä laajemmin useilla kyselyillä äitien ja koko per­ heen hyvinvointia. Seulonta tuo esille monenlais­ ta avun tarvetta, johon terveydenhoitajilla ei ole aikaa eikä koulutusta puuttua, sanoo osastonhoi­ taja Kirsi Räsänen. Lapsiperheiden pulmat voivat olla pieniä vai­ keuksia unirytmistä vatsavaivoihin, mutta joskus neuvolassa törmätään isoihin ongelmiin, joihin asiakkaat tarvitsevat ulkopuolisen apua. – Esimerkiksi taloudelliset huolet, tukiverkos­ ton puuttuminen, työttömyys, syrjäytyneisyys sekä päihde- ja mielenterveysongelmat ovat asi­ oita, joista neuvolassa voidaan keskustella, ker­ too terveydenhoitaja Kirsi Lukka. Laajoja terveystarkastuksia tehdään odotusai­

n Terveyden­ hoitaja Kirsi Lukalla on asiak­ kaana äiti ja lapsi,­ jolle tehdään viisi­ vuotistarkastus. Käynti ei liity varhaisen tuen perhetyöhön.

sesta kiintymyssuhteesta voimavaroihin ja uniongelmiin. Ryhmistä jaetaan tietoa muuallakin kuin neuvoloissa, ja monet löytävät tiensä niihin päiväkotien, koulujen ja leikkipuistojen kautta.

Havaintoja kotikäynneillä

Tiivistä yhteistyötä >> Vuoden alussa toteutunut sosiaali- ja terveystoimen yhdistyminen mahdollistaa entistä tiiviimmän yhteistyön sektoreiden välillä. >> Varhaisen tuen perhetyö ja neuvolatyö ovat oma yksikkönsä sosiaali- ja terveysvirastossa ja kuuluvat lapsiperheiden hyvinvointi- ja terveyspalveluihin. >> Vuosaaren sosiaaliohjaajat siirtyivät maaliskuussa neuvolan tiloihin tekemään varhaisen tuen perhetyötä. Saman katon alle pyritään muissakin kaupungin neuvoloissa. >> Läheinen yhteistyö sujuvoittaa hoitoketjua ja terästää nopeaa ohjausta asiakkaan tarvitsemiin palveluihin. Lapsiperheillä on mahdollisuus saada palvelut samasta toimipisteestä.

kana sekä lapsen ollessa neljä kuukautta, 1,5 vuotta ja neljä vuotta. Tarkastuksiin liittyy kyselyjä, jotka auttavat vanhempia hahmottamaan perheessä esiintyviä voimavaroja ja vaikeuksia sekä keskustelemaan niistä kotona ja neuvolassa. – Onneksi nykyisin uskalletaan avautua helpommin vaikeistakin asioista, vaikka edelleen neuvolassa vedetään onnellisuusmuuria perheen suojaksi, Lukka on havainnut.

Kaikki tuki käyttöön

Varhaisen tuen perhetyö auttaa sekä pienissä että isoissa kysymyksissä. Asiakkaina on kaikista sosioekonomisista ryhmistä tulevia ihmisiä.

Useimmiten tuki merkitsee kotikäyntejä asiakkaiden luo. Sosiaaliohjaajat ovat havainneet, että ihmisten on helpompi rentoutua omassa tutussa ympäristössään kuin ammattilaisen työhuoneessa. – Keskusteleminen ja perheen tilanteen selvittely kuuluvat varhaiseen tukeen. Annamme myös apua lomakkeiden täyttämiseen ja etuuksien hakemiseen. Päihde- ja mielenterveysongelmissa voimme ohjata avun piiriin, listaa Miettinen. Hän selventää, ettei varhainen tuki tarkoita lastensuojelutoimia tai huostaanottoa, vaikka joskus joudutaankin tekemään yhteistyötä lastensuojelun kanssa. – Ensin otetaan kuitenkin kehiin kaikki muut tukitoimet, Seppälä lisää. Tuki voi merkitä osallistumista ryhmiin. Niitä on tarjolla monenlaisiin perhettä askarruttaviin kysymyksiin varhai-

”Lapsiperheet pääsevät avun piiriin entistä nopeammin, kun heillä on mahdollisuus saada meihin välitön yhteys.”

Neuvolakäynnillä terveydenhoitajat havainnoivat muutakin kuin lapsen pituutta ja painoa. Vuorovaikutukseen kiinnitetään erityistä huomiota. – Juuri varhainen vuorovaikutus voi olla pahasti hakusessa perheissä, samoin kuin vuorokausirytmi. Syynä on lisääntynyt tietotekniikan käyttö, joka suuntaa vanhempien huomion vauvasta sosiaaliseen mediaan ja viihteeseen, Lukka toteaa. Myös sosiaaliohjaajat tekevät samanlaisia havaintoja kotikäynneillä: vauvojen vanhemmat saattavat roikkua kännykässä tai netin äärellä, jolloin kontaktia lapseen ei synny. Media ei ole ainoa syy kiintymyssuhdehäiriöihin, vaan niiden taustalla on monia vanhemman käyttäytymiseen liittyviä tekijöitä. – Onneksi meillä on vauvaperhetyötä ja vuorovaikutusyksikkö, jossa tuetaan intensiivisesti vanhemman ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta ja varhaista vuorovaikutusta, Seppälä kertoo. Toinen ääripää ovat täydellisyyteen pyrkivät äidit, joiden kodeissa kaikki on aina tiptop. Kun vanhemmuudesta tulee suorittamista, siitä katoaa ilo ja rentous. – Vanhemman kireys heijastuu valitettavasti myös lapseen. Nämä äidit tarvitsevat tukea hellittämiseen ja perfektionismista luopumiseen, Miettinen sanoo.

Vuosaari ehti ensimmäisenä

Vuosaaren neuvolan terveydenhoitajien ja sosiaaliohjaajien työskentely samassa työyhteisössä on ensimmäinen laatuaan Helsingissä. – Tavoitteena on, että vastaavanlainen ratkaisu toteutuisi kaikissa kaupungin neuvoloissa. Kehitystä ovat jarruttaneet pääasiassa tilaongelmat, arvioi Räsänen. Neuvola- ja perhetyön palvelut ovat nyt oma yksikkönsä sosiaali- ja terveysvirastossa. Vuosaaressa sosiaaliohjaajien käyttöön raivattiin yhteinen huone. Järjestely sopi Miettiselle ja Seppälälle, jotka ovat aiemminkin työskennelleet työparina. Vuosaaressa neuvolan väki on toivottanut uudet työntekijät lämpimästi tervetulleiksi. – On rikkautta oppia tuntemaan toistemme työtä. Molemminpuolinen konsultointi koituu varmasti sekä meidän työntekijöiden että asiakkaiden eduksi, Räsänen summaa. •

Helsingin henki | kesäkuu 2013

11

 talous teksti KATJA ALAJA kuvat PEKKA NIEMINEN

Tilankäyttöä on kaupungilla tarkoitus jatkossa tehostaa. Uuden päiväkoti Satakielen tilat rakennettiin toisiinsa sulautuviksi ja monikäyttöisiksi.

Tilat muunneltaviksi ja

monikäyttöisiksi

O

lemme Viikissä päiväkoti Satakielen sydämessä, L:n muotoisen talon keskiosassa. Mikä erikoisinta, siitä voi seurata lähes kymmenen paikan tapahtumia, sillä niin ulko- kuin sisäseinätkin ovat lattiasta kattoon ulottuvaa lasia. Salissa lapset antavat kyytiä salibandypallolle, ja ruokailutilassa eskarit popsivat välipalaansa. Kaikki isommat lapset aterioivat tässä yhteisessä tilassa, pienet toistaiseksi omissa tiloissaan. Ruokailutilan molemmilla laidoilla on lasiakvaariot, joista toisessa leikkivät lapset ja toisessa palaveerataan. Käytävillä on hiljaista, pihalla ei leiki kukaan, kadulla kurvaa bussi. – Lasiseinien ansiosta hoitaja voi näh­dä toiseenkin eri tilassa toimivaan pienryhmään, päiväkodinjohtaja Anneli Haura kertoo. Hauralla ja hänen henkilökunnallaan on jo tukku ideoita, miten toisiinsa sulautuvia tiloja saadaan käytettyä monipuolisesti. – Ehkä voisimme tehdä tuosta toisesta akvaariosta lukunurkkauksen. Jumppa- ja laulusalia aiomme käyttää myös isompien nukkumistilana, kun saamme verhot. Vanhempainillassa tarvitsee vain avata nämä liukuovet, niin salista ja ruokailutilasta tulee yksi tila. Yhteisten tilojen lisäksi siipiosissa on ryhmätilat, jotka nekin lomittuvat toisiinsa. Tilojen muunneltavuus ja selkeät linjat edustavat päiväkotien uutta, kustannustehokasta tilakonseptia, joka pienentää tilavuokraa. Sitä on pilotoitu juuri Satakielessä. Konsepti on tilakeskuksen ja varhaiskasvatusviraston yhteisen YYKAA-KOO-kehittämisprojektin tulosta.

Avaruutta tiloihin

Haura kertoo, että päiväkodissa on hoi-

12

dossa jo 88 lasta. Vaikka irtokalusteita puuttuu ja toiminta on alkanut vasta tänä keväänä, uudet tilat tuntuvat omilta. – Olen kauhean ihastunut tiloihimme. Tiloja voi muunnella helposti, ja kaikissa huoneissa on vesipisteetkin. Ryhmillä on myös riittävästi omaa tilaa, Haura toteaa. Päiväkodin suunnitellut arkkitehti Pekka Löyskä rakennusvirastosta kertoo, että jokaiselle toiminnalle ei ole tehty omaa umpiseinien rajaamaa huone­ tilaa.

”Tilojen muunneltavuus ja selkeät linjat edustavat päiväkotien uutta, kustannustehokasta tilakonseptia, joka pienentää tilavuokraa.” – Eteiset voivat toimia leikki- tai pienryhmätiloina, lepohuoneet leikkitiloina ja käytävä osana huonetiloja. Ja kun tänne saadaan suunnitelman mukaisia irtokalusteita, tilaa on entistä enemmän, kun rullilla varustetut pöydät voi pinota, säilytyskalusteita siirtää tarpeen mukaan ja tyynyt lätkäistä kiinni seinään, hän suunnittelee. Siinä samassa nuori neiti viilettää mopollaan ulos leikkihuoneesta kohti Koloa, avointa tilaa, joka sijaitsee käytävän yhteydessä. Sillä on mittaa peräti 50 metriä, vaikkei se siltä tunnu. – Osa projektilaisista pelkäsi ennakkoon, että päiväkodista tulee käytävämäinen, mutta jätti-ikkunoiden valo ja

Helsingin henki | kesäkuu 2013

käytävien lasiovet tekevät siitä viihtyisän, Löyskä kuvailee. Hän vetää puolittain raollaan olevia sälekaihtimia ylös. – Valo tuo avaruuden tuntua, ja pienet lapset näkevät vielä paremmin, mitä ulkona tapahtuu, ja päinvastoin. Muita viihtyisyyttä lisääviä tekijöitä ovat lattialämmitys ja tehokas äänieristys. Kaikki ovet ovat äänieristysovia, ja katto on akustiikkalevyä. Henkilökunnalta ja vanhemmilta on tullut pääosin myönteistä palautetta, ja lapset viihtyvät. Mutta entä ne puutteet? Hauran mielestä atk-pisteitä on liian vähän. Lastentarhanopettaja Marjo Ruotsalainen lisää, että eteiset ja niiden pesualtaat voisivat olla suurempia. Löyskä ihmettelee, miksi talon sähköenergiankulutuksesta kertova näyttö ei ole päällä. Haura toteaa, ettei henkilökunta ole vielä saanut siihen liittyvää käyttökoulutusta.

Pienemmät rakennuskustannukset

Päiväkoti Satakielen rakennuskustannukset jäivät 20 prosenttia normaalia pienemmiksi. Siihen vaikuttivat niin fiksu suunnittelu kuin hankintastrategiakin. – Säästö tulee pienistä puroista. Rakentajan oli helppoa ja nopeaa rakentaa selkeälinjaiset tilat. Pystyrungon pystytys sujui viikossa, ja sääsuojana toimivan elementtikaton laitto kesti sekin vain viikon, Löyskä kertoo. Seinät ovat edullista puuseinää ja ikkunat vastaavia kuin yksityiskodeissa. Neliöitä on yritetty nipistää kalliista tiloista, kuten keittiöstä, vessoista ja märkäeteisestä. Millä mielellä Löyskä katselee tilaa nyt, kun päiväkoti toimii? – Hyvillä fiiliksillä, sillä konsepti toimii. Vielä kun näkisi suunnitelman mukaiset irtokalusteet täällä. •

n Selkeälinjaiset, avarat tilat sulautuvat toisiinsa ja ovat valoisat ja toimivat. Tarvittaessa tiloja voi yhdistää suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Liikuteltavat ja pinottavat huonekalut helpottavat muuntelua. Lapset ovat viihtyneet uusissa tiloissa.

Tilankäyttö tehokkaaksi PÄIVÄKOTI SATAKIELEN rakennuskustan-

nuksista lähti pois 20 prosenttia verrattuna normaaliin tasoon. Se on monen asian summa. – Päiväkodin suunnittelua ohjattiin niin, että rakennuksesta tuli selkeälinjainen ja modulimitoitettu. Nämä asiat nopeuttivat rakentamista. Tilankäyttöäkin tehostettiin, joten tilat lomittuvat toisiinsa joustavasti, ja esimerkiksi käytävä voi olla osa huonetilaa. Tilat voivat myös olla yhteisiä, esimerkiksi kahdella ryhmällä on yhteinen märkätila kuravaatteille, hankesuunnittelupäällikkö Jarmo Raveala tilakeskuksesta kertoo. – Pitkällä tähtäimellä päiväkodin tilat voidaan muuttaa helposti vaikkapa asunnoiksi, jos alueen ikärakenne muuttuu. Tila-asiat ovat kaupungissa muutenkin esillä, sillä talous- ja suunnittelukeskus edellyttää tilankäytön tehostamisen strategiaa kaikilta hallintokunnilta sosiaalitoimesta opetustoimeen. Tavoitteena on edistää hallintokuntien yhteistyötä tilojen käytön suunnittelussa ja tilojen saamisessa joustavasti kuntalaisten käyttöön. – Tilojen yhteiskäyttöä voidaan lisätä. Esimerkiksi Latokartanon koulun liikuntatilat palvelevat päivällä koululaisia ja illalla harrastajia. Koulu-, kirjasto- ja nuorisotoi-

mien tiloja voidaan sijoittaa yhteisiin korttelitaloihin. Hallinnon tiloja aiotaan muuttaa avokonttoreiksi, Raveala listaa. Tilavuokra alle normaalitason Varhaiskasvatusvirasto ja tilakeskus ovat tehneet tiivistä kehitystyötä YY-KAA-KOOprojektissa jo parin vuoden ajan. Lopputuloksena on uusi, monistettava tilakonsepti päiväkotien suunnittelemiseen ja rakentamiseen. – Päiväkoti Satakieli on ensimmäinen projektikohteemme. Näemme vasta rakenteilla olevan päiväkoti Laajasuon kohdalla, toteutuuko tavoitteemme suunnittelun nopeutumisesta. Vertailua vaikeuttaa hieman se, että päiväkoti Laajasuo on kaksikerroksinen, toisin kuin Satakieli, suunnittelija Riikka Kurki varhaiskasvatusvirastosta sanoo. Kolmatta samantyyppistä päiväkotia suunnitellaan Alppikylään. Toinen tavoite on jo saavutettu, sillä Satakielen tilavuokra on 10 prosenttia alle normaalitason. Kurki korostaa, että uusien helsinkiläispäiväkotien suunnittelussa korostuvat tilojen muunneltavuus ja monikäyttöisyys. – Satakielen tilat ovat helposti muunneltavissa lasten toimintatarpeiden ja iän mukaan. Uusien päiväkotihankkeiden yhteydessä mietitään myös tilojen vuokraamista ilta- ja viikonloppukäyttöön. Satakielessä tämä onnistuu helposti, sillä salija pienkeittiötilat on rajattu ryhmätiloista, hän toteaa.

n Pekka Löyskä suunnitteli päiväkoti Satakielen ja kyselee Anneli Hauralta palautetta tilojen toimivuudesta.

Helsingin henki | kesäkuu 2013

13

    työkalut teksti LAURA HEIKKINEN kuvat SHUTTERSTOCK

Kohti parempaa henkilöstöjohtamista

K

aupungin HR-prosessit yhtenäistetään, ja käyttöön otetaan uusi HR-tietojärjestelmä. – Vuoden 2010 lopussa käynnistynyt hanke aloitettiin palvelujen ja prosessien kuvaamisella sekä tietojärjestelmää varten tarvittavalla arkkitehtuurimäärittelyllä. Sen jälkeen määriteltiin tietojärjestelmän vaatimukset ja käynnistettiin kilpailutus, kertoo hankepäällikkö Petri Parrukoski henkilöstökeskuksesta. Hän johtaa HR-tietojärjes-

14

telmähanketta ja vastaa sen kilpailutuksesta. Projektipäällikkö Nina Suursalmi korostaa, että yhdessä on luotu kuva tavoitetilasta ja uusista toimintatavoista sekä määritelty prosessit, joille on nimetty henkilöstökeskuksesta yhdeksän omistajaa. Hankkeen tarkoituksena on luoda paremmat henkilöstöhallinnon työkalut ja vastata muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin. Tätä tukemaan rakennetaan HR-tietojärjestelmä.

Helsingin henki | kesäkuu 2013

Kaikkia virastoja ja liikelaitoksia koskeva HR-tietojärjestelmähanke ja HRprosessien yhtenäistäminen ulottavat vaikutuksensa koko henkilöstöön.

”Kun meillä on toimivat HR-palvelut ja hyvinvoiva henkilöstö, meillä on myös palveluihimme tyytyväiset asiakkaat.”

Tänä vuonna käynnissä on tietojärjestelmän hankinta, joka tehdään neuvottelumenettelyllä: ilmoittautuneista yrityksistä on valittu kaksi tarjoajaa, joiden kanssa käydään neuvotteluja. Niiden päätteeksi tarjoajat jättävät lopulliset tarjouksensa, joiden perusteella toimittaja valitaan.

Roolit selkeytyvät

Yksi merkittävä muutos on HR:n ja esimiesten roolien selkeyttäminen. Henkilöstöpalvelut jakautuvat strategiseen

ympäristö HR:ään ja henkilöstöjohtamiseen, joka on tulevaisuuden HR-työn painopiste, sekä operatiivisiin HR-palveluihin, jotka pyritään mahdollisimman pitkälti automatisoimaan. – HR-henkilöt toimivat jatkossa enemmän strategisessa henkilöstösuunnittelussa, johdon tukena ja asiantuntijoina. Esimiehet taas vastaavat arjen HR-työstä, joten heidän osaamistaan ja itsenäisyyttään hoitaa henkilöstöasioita lisätään, Suursalmi kertoo. Suursalmen mukaan nyt luodaan jatkuvan kehittämisen malli, joka antaa edellytykset hyvälle henkilöstöjohtamiselle. Tavoitteena on poistaa manuaalista ja päällekkäistä työtä sekä parantaa raportointia. Yksittäisen työntekijän kannalta parannuksena on ainakin se, että hän näkee, mitä tietoja hänestä on rekisteröity ja pääsee itsekin ylläpitämään niistä joitakin. Esimiehen työ helpottuu, kun tiedot henkilöstöstä ovat saatavilla yhdestä paikasta ja henkilöstöpäätösten tekeminen tapahtuu yhtenäisellä tavalla tietojärjestelmän tukemana. Koko johto hyötyy paremmasta raportoinnista.

Tukea muutokseen tarjolla

Samaan aikaan tietojärjestelmän kilpailutuksen kanssa on käynnistetty prosessien jalkautus eli uuden toimintatavan vieminen käytäntöön virastoissa ja liikelaitoksissa. Haasteita matkalla on monia. Viime syksynä aloitettiin yhdessä virastojen ja liikelaitosten kanssa nykyisten toimintatapojen tarkastelu: miten prosessit toimivat ja millainen työnjako on. – Haasteena on, miten saamme toteutettua kaupungin kokonaisetua, eri virastoja ja liikelaitoksia palvelevan järjestelmän ja toisaalta se, miten saamme kaikki sitoutumaan uuteen toimintatapaan. Tietojärjestelmän tulisi olla niin helppokäyttöinen, ettei se muodosta estettä uudelle toimintatavalle, Parrukoski toteaa. – Ehkä suurimpana haasteena näkisin kuitenkin sen, ­miten osataan päästää irti ja luopua vanhasta. Tavoitteena on edetä yhdessä pienin askelin kohti uutta toimintatapaa. ­Asiat hoituvat jatkossa paremmin vaikkakin eri tavalla, Suur­salmi sanoo. Tukea muutokseen annetaan henkilöstökeskuksesta monin tavoin. Ensi syksystä alkaen esimiehille on luvassa asiantuntija-apua pulmatilanteisiin keskitetysti HR-neuvonnasta, jonka esimiehenä toimii tiimipäällikkö Inkeri Rehtilä henkilöstökeskuksesta. Syksyllä alkaa myös HRhenkilöille tarkoitettu kehittämisohjelma HR-mestariluokka. Virastojen ja liikelaitosten johto on vahvasti muutoksessa mukana. – Kun meillä on toimivat HR-palvelut ja hyvinvoiva henkilöstö, meillä on myös palveluihimme tyytyväiset asiakkaat, Suursalmi vahvistaa. •

HR Mikä HR?

HENKILÖSTÖHALLINNOSTA KÄYTETÄÄN usein käsitettä HR eli

Human Resources, henkilöstövoimavarat. Henkilöstöhallinnon toimiala käsittää koko palvelussuhteen elinkaaren rekrytoinnista, palvelussuhteen hoitamisesta, palkitsemisesta, hallinnoinnista, koulutuksesta ja johtamisesta palvelussuhteen päättymiseen.

teksti LAURA HEIKKINEN kuvat SHUTTERSTOCK

Elämäntavat kestäviksi Kukin voi osaltaan vaikuttaa ympäristön tilaan. Pienillä teoilla voi säästää ympäristöä ja rahaa sekä viettää kestävämpää vapaa-aikaa.

Y

mpäristökeskus on koonnut yhteen vinkkejä, joiden avulla voi pienentää oman toiminnan ympäristövaikutuksia niin työpaikalla, kotona kuin vapaa-ajalla. Näitä vinkkejä ympäristöystävälliseen asumiseen, liikkumiseen ja kuluttamiseen löytyy Kestävä elämäntapa -sivuilta. Sivusto perustettiin, jotta yhdestä paikasta voi löytää vinkit eri elämänalueille. Helsingissä on yli 600 000 asukasta, ja kaupunki kasvaa jatkuvasti. Kaupunkilaisten toimet vaikuttavat suuresti koko kaupunkialueen päästöihin. Stadin ilmasto -sivusto kertoo useista toimista, joita Helsinki tekee ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Vinkkejä töihin Luonnonvalon määrän lisääntyessä kannattaa kiinnittää erityistä huomiota turhien valojen sammutteluun. Esimerkiksi toimistoissa valaistukseen kuluu jopa neljäsosa kaikesta käyttösähköstä. Kesäaikaan myös turhaan päällä olevat sähkölaitteet lämmittävät sisäilmaa tarpeettomasti. Virkapyörät ja omat polkupyörät kannattaa kunnostaa, jotta kokous- ja työmatkat voi taittaa lihasvoimin ja samalla kasvattaa kuntoa ja virkistää mieltä. Lisää hyviä vinkkejä kannattaa kysyä myös oman työyhteisön ekotukihenkilöltä, joita on koulutettu kaupungille jo yli tuhat. Pirita Kuikka, ympäristösuunnittelija, ekotukiverkosto, ympäristökeskus

Vinkkejä vapaa-ajalle Kesä on oivaa aikaa syödä kausipainotteista ruokaa. Kotona voi ottaa esimerkiksi kasvisruokapäivän viikoittaiseksi tavaksi. Kannattaa suosia kotimaista perunaa, ohraa ja spelttiä riisin sijaan. Grillatessa sähkö- ja kaasugrillit ovat parempi vaihtoehto kuin puuhiilellä kypsentäminen. Kesällä kannattaa suunnata matkansa mieluummin kotimaahan, suosia raideliikennettä ja valita hotelli tai ravintola, joka huomioi ympäristön toiminnassaan. Kesämökillä aurinkopaneelit tuottavat hyvin sähköenergiaa. Esimerkiksi Helsingin Energian 3 000 watin aurinkopaneelipaketti tuottaa sähköä niin paljon, että aurinkoisella säällä mökillä toimivat pesukone, jääkaappi, sähköuuni sekä ilmalämpöpumppu. Jari Viinanen, ympäristötarkastaja, ympäristökeskus

> Vinkkejä: > hel.fi > Ympäristökeskus > Kestävä elämäntapa

> ekotukitoiminta: eco-support.net > kaupungin ilmastotyö: stadinilmasto.fi

Helsingin henki | kesäkuu 2013

15

16

L채nsisat Helsingin henki | kes채kuu 2013

teksti EEVA TÄHTINEN kuvat SEPPO SAARENTOLA

Länsisatama kasvoi sadassa vuodessa rahtisatamasta kaupungin vilkkaimmaksi matkustajaliikenteen satamaksi. Alueella puhaltavat jälleen muutoksen tuulet, kun sitä kehitetään osaksi Jätkäsaaren uutta kaupunginosaa.

H

elsingin Satama on Suomen merkittävin tavara- ja matkustajasatama: viime vuonna kaupungin satamien kautta kulki 10,6 miljoonaa matkustajaa. Tästä luvusta Länsisataman osuus oli yli puolet, 5,8 miljoonaa. Viime vuonna käynnistetyn sataman­ osien kehittämisohjelman mukaan Länsisatamassa on parhaat mahdollisuudet matkustajaliikenteen kehittämiseen, sillä tilaa on muita satama-alueita enemmän. Lisäksi koko Jätkäsaaren aluetta ollaan kaavoittamassa uusiksi. – Länsisataman merkitys kasvaa jatkuvasti. Matkustajamäärät ovat kasvussa, ja satamien kehitystyö painottuukin kuluvalla vuosikymmenellä juuri tänne, kertoo matkustaja­ satamien kehittämispäällikkö Jussi Malm. Vierailu satama-alueella osoittaa, että työ on jo edennyt suunnitelmia pidemmälle: raitiovaunulla pääsee aivan terminaalin eteen, ja terminaalitiloihin on tehty parannuksia esimerkiksi esteettömyyttä ja sisäilmettä parantamalla. Alueen eteläkärkeen rakennetaan parhaillaan uutta laituripaikkaa.

Matkustajaliikenne vilkasta

Länsisatama alkoi muotoutua 1910-luvulla, kun Hietasaari ja Jätkäsaari yhdistyivät satama-alueeksi. Satama oli pit-

ama

kään vain tavaraliikenteen käytössä: matkustajaliikenne alkoi vuonna 1995, jolloin vanhan L4-varastorakennuksen käyttötarkoitus muutettiin Tallinnan-liikenteen matkustajaterminaaliksi. Sittemmin Länsisatamasta on kasvanut kaupungin vilkkain matkustajasatama, jonka kautta kulkee valtaosa Tallinnan-liikenteestä sekä matkustajaliikenne Pietariin. Lähtöjä on päivässä noin 10, ja sataman kautta kulkee päivittäin keskimäärin 16 000 matkustajaa. Matkustajaliikennettä palvelevat myös Katajanokan ja Eteläsataman terminaalit sekä Vuosaaren satama, josta kulkee rahtiliikenteen lisäksi matkustajaliikennettä Saksaan ja Puolaan. Länsisatama on kuitenkin noussut matkustajamäärissä ykköseksi, ja sama kehitys jatkuu. – Länsisataman matkustajamäärien ennustetaan kasvavan myös tulevaisuudessa, Malm kertoo.

Taloudellinen merkitys kasvaa

Helsingin Satama on taloudellisesti huomattava toimija. Taloudellista ja työllistävää vaikutusta selvitettiin viime vuonna tehdyssä satamien vaikuttavuustutkimuksessa. Sen mukaan sataman taloudellinen vaikutus on prosentin Suomen BKT:sta, samoin prosentin on sen työllistävä vaikutus Suomen työllisestä työvoimasta. >>

kasvaa ja kehittyy Helsingin henki | kesäkuu 2013

17

n Länsisatamassa työskentelee vakituisesti noin 40 kaupungin työntekijää. Työn mukana liikkuvia työntekijöitä on reilut 50. Vilkas kesäkausi työllistää myös matkaoppaat.

– Matkustajaliikenne on sekä suoraan että välillisesti merkittävä työllistäjä, Malm painottaa. Länsisatama onkin monen ihmisen päivittäinen työpaikka: satama-alueella työskentelee muun muassa varustamoiden, matkanjärjestä­ jien ja tullin henkilökuntaa. Kaupungin henkilös­ töä satamassa on vaihtelevasti, sillä osa heistä työskentelee kiinteästi satamassa ja osa liikkuu tarpeen mukaan eri satamanosissa. – Länsisatamassa työskentelee kiinteästi noin 40 henkilöä, jotka ovat muun muassa terminaalihenkilökuntaa ja Palmian siivoojia. Työn mukana tarvittaessa liikkuvia on yli 50. He ovat pysäköinninvalvojia, teknisten palveluiden rakentajia, kunnossapitäjiä ja suunnittelijoita sekä kaikkien toimintojen esimiehiä ja asiantuntijoita, kertoo matkustajaliikennepäällikkö Arto Satuli. Kesä on satamassa erityisen vilkasta aikaa, jolloin matkaoppaat tuovat lisänsä sataman työntekijöiden joukkoon. Vaikuttavuustutkimuksessa selvitettiin matkustajaliikenteen osalta myös sataman kautta tulleiden matkustajien Suomessa käyttämiä rahamääriä. Selvityksen mukaan laivamatkustajat toivat Suomeen vuonna 2011 yhteensä 348 miljoonaa euroa.

Suunnitelmissa uusi matkustajaterminaali

Parhaillaan Länsisatamassa on meneillään isoja muutoksia. Satama-aluetta laajennetaan etelään täyttämällä merta, ja Jätkäsaaren osayleiskaavassa vahvistetulle sataman alueelle valmistellaan uutta asemakaavaa.

”Länsisataman matkustajamäärien ennustetaan kasvavan myös tulevaisuudessa.” Nykyinen terminaali on käymässä kasvaville matkustajamäärille pieneksi, ja kuluvan vuosikymmenen merkittävin suunnitelma on uuden matkustajaterminaalin rakentaminen. Uusi terminaali palvelisi Tallinnan-liikennettä nykyisen jäädessä Pietarin-matkustajien käyttöön. – Optimistisena tavoitteena on, että uusi terminaali olisi käytössä jo vuonna 2017, Malm kertoo. Uuden rakennuksen sijaintia suunnitellaan nykyistä etelämmäksi, ja sitä silmällä pitäen satama-alueen eteläkärkeen on jo rakenteilla kaksi uutta laivapaikkaa. Kaupungin satamista juuri Länsisataman alueella on parhaat edellytykset isoille kehityshankkeille. Esimerkiksi Katajanokan sataman käyttöä on mahdollista lisätä jossain määrin, mutta Länsisatama on aivan omassa luokassaan.

18

Helsingin henki | kesäkuu 2013

n Jussi Malm, Arto Satuli ja Petri Jäntti vaihtavat tietoja sataman laajennuksen tilanteesta ja rakentamisesta.

– Kaavoittamatonta tilaa on muita satama-alueita enemmän, ja sen vuoksi täällä on laajemmat mahdollisuudet tehdä kehitysprojekteja, Malm korostaa.

Länsisatama > matkustaja-autolauttaliikenteen satama > merkitys matkustajasatamana kasvussa > 5,8 miljoonaa matkustajaa vuonna 2012 > suosituin matkakohde Tallinna > vuodesta 2012 liikennöity myös Pietariin > Lisätietoa: portofhelsinki.fi

Liikenne sujuvaksi

Koska muutokset ovat sidoksissa koko Jätkäsaaren kaupunginosan kehittämiseen, ne edellyttävät sujuvaa yhteistyötä varustamoiden ja kaupungin eri tahojen kanssa. – Tällä hetkellä keskeisiä asioita ovat katurakenteen ja liikenteen kehittäminen, joita suunnitellaan yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa, Malm sanoo. Liikenteen parantaminen on merkittävä osa Länsisataman kehittämistä, sillä sujuvat yhteydet matkustajasatamiin takaavat laivaliikenteen vetovoiman. Painopisteenä on joukkoliikenteen lisääminen ja parantaminen. Iso harppaus otettiin jo viime kesänä, kun ratikkalinja 9

alkoi liikennöidä Länsisatamaan. Vuoroväli on tiheä, ja matkustajat ovat löytäneet linjan hyvin. – Ratikkalinjan suosio on ollut huima, ja sen matkustajamäärät ovat kasvaneet jatkuvasti. Raitiovaunuyhteys on merkittävä parannus alueen liikenteeseen, Satuli kertoo. Uuden linjan myötä kaikkiin keskustan matkustajaterminaaleihin pääsee raitiovaunulla. Terminaalin edustalle on tehty myös uusi taksiasema sekä bussien pysäköintialueita, ja alueelle suunnitellaan lisää pysäköintitilaa. Suurten hankkeiden rinnalla käynnissä on jatkuvasti pienempiä kehitystöitä. – Satamien ympäristöä ja olemassa olevien liikenneyhteyksien kehittämistarpeita arvioidaan lähes koko ajan. Samoin terminaalien ulkoasua ja viihtyisyyttä parannetaan jatkuvasti, jotta palvelemme entistä paremmin kasvavaa matkustajajoukkoa, Satuli toteaa. •

Helsingin henki | kesäkuu 2013

19

{ ammatti } teksti HENNA TANSKANEN kuvat PEKKA NIEMINEN

Sammakkomies auttaa Erottajan mäellä seisoo vuonna 1891 valmistunut, komea tiilirakenteinen pelastusasema. Sieltä sukeltajat hälytetään vesisukellustehtäviin. Yksi sammakkomiehistä on palomies Valtteri Pietiläinen.

20

Helsingin henki | kesäkuu 2013

O

len lähtenyt sukellushälytyksiin 5–10 kertaa. Tähän mennessä hälytyksissä ei ole tarvinnut hakea ihmisiä vedestä, vaan tilanteet ovat olleet esimerkiksi sellaisia, että hiihtäjä on nähty jäällä, mutta hetken päästä hän on kadonnut. Menemme aina katsomaan, mihin jäljet johtavat, Valtteri Pietiläinen kertoo. – Joskus kun saavumme paikalle, henkilö on jo saatu vedestä ylös, hän jatkaa. Sukelluskeikalle lähdetään aina kiireellä, sillä kyse on minuuteista. Kun Pietiläinen pukee paloauton kyydissä sukelluspukua päällensä, adrenaliinia alkaa virrata. Rauhallinen ja määrätietoinen mies keskittää ajatuksensa tulevaan. – Rupean kelailemaan asioita automaattisesti tarkistuslistan mukaan: aluspuku, kuivapuku, painovyö, räpylät, puukko ja muut va-

inen eri Pietilä t lt a V i: n> Nim ies-sairaa m lo a p i: tt ltaja > Amma stussuke la e p ja kuljettaja os lastuslait e p : o t s a > Vir > Ikä: 31 lapsi vaimo ja o v a : e h r > Pe tukset: > Harras nta linen liiku o u ip n o m

gallup rusteet. Samalla käyn läpi pelastuskohdetta, jos se on tiedossa. Esimies antaa etupenkiltä ohjeita, miten toimitaan ja mitä etsintämenetelmää pyritään käyttämään. Avustaja tarkistaa vielä varusteeni.

Vedessä on omat vaaransa

Pelastussukeltamisen suurimpia haasteita on, miten hyvin kohde tiedetään ja mistä kadonnutta lähdetään etsimään. Vedessä on useimmiten huono näkyvyys, ja silloin henkilöä haetaan käsikopelolla. – Oma osaaminen ja harjaantuminen vaikuttavat siihen, miten pohjassa edetään. Suuntavaistonsa voi kadottaa helposti, joten avustaja pinnalta kertoo köysimerkein tai puhelimella, jos suuntaa pitää muuttaa. Virtaava vesi tuo omat haasteensa, samoin kuin pohjan kivet, kasvustot, romut tai muut esteet. Jos ilma vuotaa ja pullot tyhjenevät nopeammin kuin pitäisi, voi sukeltajalle syntyä vaaratilanne. Letkut voivat myös jäädä kiinni teräviin esteisiin tai keppeihin tai maski saattaa irrota. Luolat tuovat sukeltamiseen omat erikoishaasteensa: niissä pitää tiedostaa, että pään yläpuolella on luolan katto. Vesisukeltajilta vaaditaan motivaation lisäksi rauhallisuutta ja hyvää yhteistyökykyä parityöskentelyssä. Vesisukeltajat harjoittelevat säännöllisesti mahdollisia tilanteita eri paikoissa. – Kun narumies on rannalla ja itse pinnan alla, pitää kommunikoinnin olla saumatonta. Rohkeuttakin tarvitaan, mutta tyhmänrohkea ei saa olla. Aistien on aina oltava valppaina.

Edessä monipuolinen ura

Palomiehen tutkintoon tarvitaan 2,5vuotinen pelastajatutkinto, josta Pietiläinen valmistui 2008. Pari vuotta sitten hän kävi vesisukeltajakurssin. – Vaikka työni on vaihtelevaa, halusin enemmän monipuolisuutta tehtäviini, onhan minulla vielä pitkä ura edessä. Työssäni voin pitää fyysisen ja henkisen puolen kunnossa – tässä työssä niitä

ominaisuuksia todella tarvitaan, Pietiläinen pohtii. Myös työpäivän rytmi sopii hänelle. Työpäivän pituus on 24 tuntia, josta puolet ajasta hoidetaan sairaankuljetuksia ambulanssissa ja toinen puoli menee paloauton kyydissä. Vesisukelluksen keikoille lähdetään palomiesvuorossa. Pitkän työpäivän jälkeen huilataan kahden tai viiden päivän vapaalla.

”Vesisukeltajilta vaaditaan motivaation lisäksi rauhallisuutta ja hyvää yhteistyökykyä parityöskentelyssä.” Erottajan samppien tiivis porukka

Erottajan pelastusaseman työilmapiiri on loistava. Sen voi aistia työkavereiden leppoisista huikkauksista haastattelun lomassa. – Olemme samanhenkistä porukkaa, sammakkomiehiä eli samppeja. Vietämme paljon aikaa keskenämme ja teemme tiimityötä, mikä sitoo porukkaa yhteen. Osasta onkin tullut hyviä kavereita. Keikkojen lisäksi työpäivään kuuluvat muun muassa koulutukset ja käytännön harjoitukset, kaluston kunnossapito, paikkojen siistiminen sekä välineiden ja autojen tarkistukset. Nykyisin pyritään päivittäin pitämään liikuntatunti juuri remontoidussa Erottajan rakennuksessa. Vapaa-ajalla hänelle on tärkeää viettää aikaa perheen parissa. Hän myös liikkuu monipuolisesti, ja uutena innostuksen kohteena on crossfit. Pietiläinen toivoo kehittyvänsä ja jatkavansa työssään pitkään. Yhden työhaaveensa hän on jo toteuttanut: opiskellessaan Vierumäellä liikunnanohjaajaksi hän toivoi voivansa yhdistää tuon koulutuksen palomiehen ammattiin. Nyt se on toteutunut, sillä vapaalla hän toimii toisinaan personal trainerina. •

MIKÄ ON KAUPUNGIN PARAS KESÄNVIETTOPAIKKA? MILLAISIA KESÄPAIKKOJA TAI TAPAHTUMIA TOIVOISIT LISÄÄ? teksti EEVA TÄHTINEN kuvat MARJUT KINNARI

n MIRELLA LAMPELA verkkoviestijä, kaupunginmuseo Kauniina kesäpäivänä lähden usein Suomenlinnaan tai uimastadionille. Aina ei tarvitse olla sen kummempaa paikkaa, vaan tykkään vain viettää aikaa ulkona. Toivoisin, että puistojen viihtyisyyttä parannettaisiin tuomalla niihin esimerkiksi lisää penkkejä. Puistojumppia voisi olla tarjolla enemmän, eikä kesäkonsertteja ole koskaan liikaa. n MARKO HÄRKÖNEN projektinjohtaja, talous- ja suunnittelukeskus Suosikkipaikkojani ovat uimastadion ja kaupunkia ympäröivät saaret, joihin pääsee veneellä. Viihtyisä kesäpaikka on myös Lauttasaaren kasinonranta, josta löytyy uimaranta, kahvila ja lasten leikkipaikka. Haluaisin lisää ajanviettopaikkoja kantakaupunkiin. Satama- ja rantaalueita voisi hyödyntää paremmin, ja niitä voitaisiin ottaa myös väliaikaiskäyttöön. Kiinnostava uutuus on Merihaan kulttuurisauna.

n TIMO ONNELA yrityspalvelupäällikkö, talous- ja suunnittelukeskus Kesäkaupungin parhaita paikkoja ovat merelliset kohteet: Suomenlinna, Korkeasaari ja muut kaupungin edustan saaret. Myös torielämä kuuluu kesään, ja kesäpäivänä lähdenkin torikahville Kauppatorille tai Hakaniementorille. Kaupunki on täynnä ohjelmaa, eikä tarjonnassa ole mielestäni puutteita. Helsinki on hyvä kesäkaupunki!

n TIINA MERISALO museonjohtaja, kaupunginmuseo Kesällä tykkään liikkua keskustassa, missä riittää elämää. Suosikkipaikkani on Kauppatori, josta on hyvä napata mukaan mansikoita. Harrastan myös kotiseutupyöräilyä. Reittini kulkee usein Herttoniemen, Marjaniemen ja Vanhankaupungin suunnalla. Pyöräily on loistavaa ajanvietettä: siinä tutustuu lähiseutuihin, ja samalla voi poiketa uuteen paikkaan lounaalle. Kaupungissa on valtavasti kesätapahtumatarjontaa; ongelmana on valinnan vaikeus!

Helsingin henki | kesäkuu 2013

21

  kaffella teksti KATJA PESONEN kuvat KAL

LE KERVINEN

Helsinki on hyväntuulinen arkikaupunki, mutta aktiivisille asukkaille olisi tarjottava enemmän mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen.

a t t u u v o u l ä Lisä M

ASSA: STELEM > KESKU Alpo Tani, uunnittelija s yleiskaava unnitteluviraston u is k n kaupu toimistosta a v a a k yleis onen, Samu Karv ittaaja e k is ammatt lund, rd o N Maria iljelijä ja kaupunkiv rjestö Dodo ry:n jä ympäristö johtaja n varapuhee : E > AIH ana aupunkitil Helsinki k : > PAIKKA latsi a ip s a L fé Ca

22

illainen kaupunki Helsinki on elää ja olla? Aiheesta ovat keskustelemassa ammatti­ skeittaaja Samu Karvonen, yleiskaava­ suunnittelija Alpo Tani kaupunkisuunnit­ teluvirastosta ja kaupunkiviljelijä Maria Nordlund Dodosta. Kolmikon mielestä Helsinki on toimiva paikka. Liian tiuk­ ka kaavoitus ja virkavaltaisuus voivat kuitenkin tukahduttaa kaupunkilaisten luovuutta. He toivovat rentoa asennetta − myös viranomaisilta.

Millainen kaupunki Helsinki mielestäsi on?

− Helsinki ei ole hullumpi paikka elää. Ilmaston puolesta tääl­ lä ei aina ole hehkeää, mutta perusarjen pyörittäminen ja asuminen toimivat, samoin julkinen liikenne. Muihin maihin verrattuna meillä ei myöskään ole räikeää eriarvoisuutta ih­ misten välillä, Tani pohtii. − Tuo on totta. Täällä ei ole alueita, joihin menemisestä ulkomaalaisia kavereita olisi varoitettava. Moni perusasia on Helsingissä mallillaan. Tämä on suomalainen arkikaupunki, yhtyy Karvonen. Tani on asunut Melbournessa ja Münchenissä, Karvonen matkustelee paljon ammattinsa puolesta ja Nordlundillakin on kokemusta muista maista, joten kolmikolla on päteviä ver­ tailukohteita nykyisen kotikaupunkinsa rinnalle. − Olen asunut Oulussa sekä vuoden Berliinissä, ja muutin jokin aika sitten Espoosta Helsinkiin. Elämä on täällä käte­

Helsingin henki | kesäkuu 2013

vää, sillä kaikki palvelut ovat lähellä, ja pyörällä tai joukko­ liikenteen kyydissä pääsee vaivattomasti paikasta toiseen, Nordlund toteaa. Kaupunkiviljelijän mielestä Helsingissä on kiitettävästi vehreyttäkin. On isoja puistoja, kaupungin edustalla kauniita saaria ja Nuuksio lyhyen matkan päässä. − Kaupunkilaiselle on tärkeää, että voi mennä keskelle luontoa ja päästä sieltä myös pois, Nordlund hymyilee. − Helsinki on eläväinen kesällä. Ravintolapäivät taas ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka mielenkiintoisia tapahtumia voi järjestää sisätiloissa, kun ilmat eivät ole parhaimmillaan, hän jatkaa.

Miten kaupunkitilaa pitäisi saada käyttää?

Tani muistelee aikojaan Saksassa ja Australiassa. − Niissä kaupunkikulttuurin suvaitsevaisuus on aivan eri luokkaa kuin Helsingissä. Meillä olisi siitä paljon opittavaa. Pidin erityisesti kaupunkien monikerroksellisuudesta. − Matkustellessani näen, kuinka monissa muissa maissa ihmisille annetaan vapaat kädet luovuuteen ja itsensä toteut­ tamiseen. He voivat koristella taloaan tai laittaa takapihalle istutuksia ilman että kukaan taloyhtiöstä tulee asiasta heti valittamaan. Kaikenlainen yhdessä tekeminen ja puuhailu ovat aivan toisenlaisessa arvossa kuin Suomessa, Karvonen vertailee. Suomessa luovuuden tallaavat tiukat kaavoitukset sekä se, että moniin asioihin tarvitaan yleensä viranomaisten lupa.

n Alpo Tani (vas. pääkuvassa) ja Samu Karvonen skeittaavat Kiasman edessä, joka on yksi kaupungin keskeisimmistä skeittareiden paikoista. Maria Norlund ihailee taitavia temppuja.

Nordlund huomauttaa, että Berliinissä oli suuria tontteja, joita asukkaat olivat itse vapaasti ottaneet viljelykäyttöön. − Helsingin puistotkin ovat tarkkaan suunniteltuja. Helppous on niiden ohjenuora. Koristekasvillisuuden sijaan puistoissa voisi olla enemmän marjoja ja hedelmiä ihmisten poimittaviksi, Nordlund vinkkaa. Suomessa on vahvempi omakotitalovietti kuin monessa muussa maassa. Tani uumoilee sen johtuvan juuri kaupunkien tiukoista raameista. − On hyvä miettiä syitä siihen, miksi niin monet haluavat asua omakotitalossa. Jos syitä ovat vapauden kaipuu ja mahdollisuus käyttää omaa luovuuttaan, kannattaisi miettiä keinoja, joilla nämä asiat voisi tuoda kaupunkiin, Tani toteaa.

Otetaanko käyttäjien toiveet ja tarpeet huomioon kaupunkisuunnittelussa?

− Teoriassa asioihin on mahdollista vaikuttaa, mutta käytännössä se vaatii todella paljon työtä. Helsingissä on paljon erilaisia liikkeitä − kuten vaikkapa Kallio-liike − jotka koostuvat aktiivisista

kaupunkilaisista. He kohtaavat virkakoneiston, Nordlund kertoo ja lisää, ettei tekijöillä välttämättä ole kiinnostusta tai jaksamista lähteä mukaan paperisotaan. Kaikkien mielestä monia prosesseja pitäisi yksinkertaistaa. − Meillä on paljon eri hallintokuntia, jotka haluavat pitää asemansa ja asiantuntijuutensa. Sen hyvä puoli on se, että näin asioita tarkastellaan eri näkökulmista, Tani tietää. Hän muistuttaa, että suunnitelmien laittaminen kaikkien nähtäville ja mie-

Pala Helsinkiä > Ravintolapäivä restaurantday.org/fi > Siivouspäivä siivouspaiva.com > Poikkea putiikissa -viikko poikkeaputiikissa.fi > Ympäristöjärjestö Dodo ry dodo.org

lipiteiden kerääminen on lakisääteinen käytäntö. Asukkaita pitäisi kuulla riittävän aikaisessa vaiheessa. − Ongelmana usein on, että ihmiset heräävät tai heiltä kysytään liian myöhään. Mielipiteet saatetaan kuulla vasta siinä vaiheessa, kun keskeiset ratkaisut on jo tehty, toteaa Tani.

Millaisia muutoksia olet vuosien saatossa huomannut Helsingin kaupunkikulttuurissa?

Karvonen näkee suvaitsevaisuuden skeittareita kohtaan lisääntyneen. − On hyväksytty se, että me tarvitsemme omaa tilaa, mitä olemme jonkin verran saaneetkin. Esimerkiksi skeittiparkkeja on rakennettu kiitettävästi vuosien aikana, vaikka lisää vielä tarvitaan. Nykyään meihin suhtaudutaan suopeammin kuin ennen. Jopa vanhemmat ihmiset saattavat sanoa, kuinka kivaa on katsella meidän temppujamme, Karvonen kiittelee. − Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta Helsingissä on tehty hyviä ratkaisuja, esimerkiksi keskustan tuntumaan rakentuvat uudet alueet, kuten

”Asukkaita pitäisi kuulla riittävän aikaisessa vaiheessa.” Jätkäsaari ja Kalasatama. Tulevaisuudessa näen rakentamisen lisääntyvän ja tiivistyvän Helsingin sisällä sen sijaan, että kaupunkia levitettäisiin laajemmalle, Tani uumoilee. Nordlundin visio tulevaisuudelle on helsinkiläisten lisääntyvä pyöräily sekä kaupunkiviljelyn lisääntyminen. − Näissä on menty eteenpäin. Pyöräilylle on nykyisin runsaasti väyliä ja paikkoja. Lisäksi toivoisin, että mahdollisuudet kaupunkiviljelylle kasvaisivat. Karvonen taas toivoo tilaa itseilmaisulle: lisää pieniä kahviloita, terasseja sekä elävöittämistä kaduille. − Voisivatko vaikkapa kirjakauppojen kirjat ja kauppojen hedelmät tulla kaduille? Monissa muissa maissa niitä saa ostettua ilman että tarvitsee astua liikkeeseen sisälle. Se tuo kaduille väriä. Annetaan kaupungin elää monimuotoisesti, Karvonen toivoo. •

Helsingin henki | kesäkuu 2013

23

  palvelu teksti STIINA HONKAMAA kuvat JORMA MARSTIO

A

siakaspalvelukeskuksen palveluita ovat virastojen ja liikelaitosten vaihdepalvelut, vanhusten ja vammaisten kuljetuspalvelut, turvapuhelinten hälytyssoitot sekä päiväkotien ja koulujen ruokatilaukset. Lisäksi asiakaspalvelukeskus hoitaa virastojen ulkoistettuja asiakaspalveluita kuten puhelintukea, liikuntaviraston liikuntailmoittautumisia ja rakennusviraston pysäköinninvalvonnan ilmoituksia. Kontakteja on kuukausittain noin 200 000, joista valtaosa tapahtuu puhelimitse. Asiakaspalvelukeskuksessa työskentelee noin 100 asiakaspalveluhenkilöä ja 20 henkilöä esimies-, asiantuntija- ja johtamistehtävissä. Organisaatio on matala. – Puhumme mielellämme moniosaajista eli työntekijöistä, jotka osaavat hoi-

vat olla huonot, teitä ei välttämättä ole aurattu, eikä takseja aina löydy riittävästi. – Puhelimen toisessa päässä voi myös olla ihmisiä, joilla on paha olla, kuten vammaisia tai vanhuksia, jotka eivät pääse liikkumaan ja joille ei saada heti kuljetusta. Tästä voi joskus tulla tiukkaa palautetta. Myös turvapuheluissa vaaditaan paljon ammattiosaamista. – Jos vanhus on kaatunut, selvitämme, lähteekö puhelimeen vastannut sairaanhoitaja apuun vai pitääkö lähettää ambulanssi tai poliisi. On ratkaistava monta asiaa, ja kyse voi olla jopa ihmishengen pelastamisesta, Karvinen toteaa. Sekä kotiateriatilaukset että päiväkotien ja koulujen ruokatilaukset työllistävät asiakaspalvelukeskusta paljon. Kuljettajat joutuvat usein esimerkiksi tarkastamaan ovikoodin, kerroksen ja mahdollisen koputuskoodin. Päiväkodit ja koulut tarvitsevat usein keskuskeittiöstä lisätilauksia.

Kuinka voin auttaa? Palmian asiakaspalvelukeskus on osaajien työyhteisö, joka palvelee monipuolisesti niin asukkaita kuin virastojakin vuorokauden kaikkina aikoina. taa erilaisia asiakkuuksia, yksikönjohtaja Riitta Karvinen kertoo. – Työntekijöiden ikähaitari on 20–60 vuotta. Vaihteessa on opiskelijoita ja jopa 40 vuotta talossa olleita, palveluesimies Carita Rahimi kertoo. Toiminta on tiukasti suunniteltua, ohjattua ja tarkkaan raportoitua, jotta jonot pysyisivät mahdollisimman pieninä. – Meillä on starttipalaveri joka aamu. Tiimit jaetaan aina kiiretilanteen mukaan, Karvinen kertoo.

Ruuhkaa kellon ympäri

Laaja palveluiden kirjo pitää huolta kiireestä koko päivän. – Vaihteessa on ruuhkaa aamuisin, työmatkalaiset soittelevat iltapäivisin, ja yöllä neljän ja viiden välillä vanhukset soittavat apua, jos ovat esimerkiksi kaatuneet herätessään. Ruuhkahuippuja on kellon ympäri, Karvinen kertoo. Hän kertoo myös, että kuljetuspuhelut ovat usein haasteellisia. Vanhusten ja vammaisten kuljetuspalvelut ovat kiireisimmillään juhlapyhinä. Vuoden kiireisin päivä on jouluaatto, kun kaikki haluavat käydä hautausmaalla. Keliolosuhteet voi-

24

Tärkeintä on taito kuunnella

– Asiakaspalvelijalta vaaditaan monenlaisia taitoja, mutta tärkeintä on hyvä kuuntelemisen taito, palvelupäällikkö Mikko Hirvonen sanoo. – Ja hymy äänessä, Karvinen jatkaa. Erilaisia eteen tulevia tilanteita varten on kehitetty keskustelumalli, johon kuuluu esimerkiksi sovittu avaus, motivointi, kartoitus ja kertaus. Mallin avulla tilanteet pystytään hoitamaan sujuvasti niin, että ongelmat tulevat ratkaistua mahdollisimman hyvin ja tieto siitä on mennyt asiakkaalle oikein perille. Teknisten järjestelmien osaaminen ja kaupunkiorganisaation tuntemus on välttämätöntä. Työntekijöiden pitää osata myös kuljetuspalvelu- ja kela-säädökset, sosiaali- ja terveyslaki, vammais-, vanhus- ja tieliikennelaki. – Myös kielitaitoa tarvitaan. Vaatimuslistalla ovat lisäksi tiimityöskentelytaidot ja paineensietokyky sekä taito osata kysyä oikeita kysymyksiä, Rahimi listaa. Vaikka myös sähköposti ja chat ovat käytössä, puhelin on asiakaspalvelukeskuksen tarjoaman palvelun selkeästi tär-

Helsingin henki | kesäkuu 2013

n Riitta Karvinen ja Mikko Hirvonen johtavat yksikköä ja ovat tyytyväisiä ammattitaitoiseen henkilöstöön.

n Hannele Lahti palvelee kaupungin vaihdeasiakkaita.

kein kanava: noin 90 prosenttia hoidetaan yhä puhelimitse. – Vanhuksille olemme monesti ainoa puhekontakti päivässä, Karvinen muistuttaa. Koska asiakaspalveluhenkilön työ vaa­tii monipuolista osaamista, henkilöstö saa työhönsä paljon koulutusta. Hirvonen kertoo, että kaikille järjestetään yhteinen viestintäkoulutus, ja lisäksi kuunnellaan henkilöstön toiveita.

”Asiakaspalvelijan tärkein taito on osata kuunnella asiakasta.” Risuja ja ruusuja satelee

Käyttäjät antavat paljon palautetta etenkin silloin, kun on jotain kritiikkiä mielessä. Virallisen palautteen voi antaa sähköisesti. Karvinen kertoo, että virallisen reklamaation lisäksi on myös niin sanottu puuskahduspalaute, joka annetaan spontaanisti puhelimessa. Sekin on tärkeää palautetta. Kaikki asiakaspalvelukeskukseen tulevat puhelut nauhoitetaan epäselvyystilanteiden varalta. – Jos asiakas sanoo, että olemme toimineet virheellisesti, voimme palata puheluun ja kuunnella sen yhdessä. Silloin usein selviää, olemmeko tehneet virheen vai onko asiakkaalle vain jäänyt erheellinen muistikuva tilanteesta, Karvinen kertoo. – Jokaista sataa kriittistä palautetta kohden tulee noin kymmenen kiitosta, Karvinen hymyilee.

Palmia asiakaspalvelukeskus >> noin 100 asiakaspalvelijaa >> noin 20 esimiestä ja asiantuntijaa >> noin 200 000 kontaktia kuukaudessa

>> Virastojen ja liikelaitosten vaihdepalvelut >> Vanhusten ja vammaisten kuljetuspalvelut >> Päiväkotien ja koulujen ruokatilaukset >> Turvapuhelimet – kotona asumisen tukipalvelu >> Puhelin help desk – sopimusvirastojen puhelinlaitteiden ja oheistuotteiden tukipalvelu >> Virastojen ulkoistettuja asiakaspalveluita, kuten liikuntaviraston liikuntailmoittautumiset ja rakennusviraston väärinpysäköityjen autojen ilmoitusten vastaanotto ja välittäminen eteenpäin

n Sirkka Neiglick vastaa päiväkotien ja koulujen ruokapalvelupuheluihin.

Toiveena keskittää palveluja

Asiakaspalvelukeskuksen tavoitteena on keskittää palveluratkaisuja. Asiakkaan on hankala asioida, jos pitää tietää, onko palvelun tarjoaja rakennusvirasto, Stara vai joku muu. Tulevaisuuden visioissa on yksi selkeä asiakaspalvelunumero. – Kehitämme samalla myös sisäistä tehokkuutta, Hirvonen toteaa. Tulossa on sovellus, jossa kaikkien kaupungin työntekijöiden yhteystiedot saadaan puhelimeen, ja niin sanottu Helsingin ääni, jossa puheluiden odotusväli täytetään kuntalaisten valitsemalla äänimaisemalla. Toiveissa on myös lisätä asiakkuuksia ja henkilöstöä entisestään. Menossa on viides vuosi. Liikevaihto ja henkilömäärä ovat molemmat kasvaneet vuosi vuodelta merkittävästi. Hirvonen kiittää etenkin osaavaa henkilöstöä. Asiakaspalvelu on ihmisten käsissä. – 200 000 kontaktia kuukaudessa joko onnistuu tai ei. Me olemme onnistuneet, vahvistaa Karvinen. •

n Palmian puhelin- ja hyvinvointikeskuksen työntekijöitä takaa vasemmalta Pia Seppälä, Mia Mitronen, Leila Kumma, Mirja Äijö, Marjut Törhönen-Paananen, Jaana Ruokojärvi, Sirkka Neiglick, Jere Finne, Jukka Paldanius, Jenni Heikkilä, Tiina Saine, Susanna Turtiainen, Hanna-Leena Heino ja Perttu Tyrjä. Keskellä istumassa Elna Finnilä, Minna Kuusola, Jaana Kaipiainen, Stefan Kronqvist, Mikko Martiskainen, Veli-Pekka Karjalainen ja Mikko Hirvonen. Edessä Maurico Bürkland ja Janne Niemistö.

n Hoitotyön ammattilaiset Tuula Epäilys, Eija Kutvonen ja Sari Teräsvirta-Laakkonen palvelevat turvapuhelinasiakkaita.

n Tiina Kaarela hoitaa matka­ palvelussa matkoja esimerkiksi vanhuksille ja liikuntarajoitteisille.

n Kirsi Rissanen ja Ulla Haajanen hoitavat kotiateriapalvelun puhelut.

Helsingin henki | kesäkuu 2013

25

   hyvinvointi teksti RITVA-LIISA SANNEMANN kuvitus TERHI EKEBOM

Potkua työn kehittämiseen Taloushallintopalvelun palkanlaskennassa kannustetaan käsittelemään avoimesti työn pulmatilanteita. Niitä palkkasihteerit ovat kuvailleet laputusmenetelmällä, joiden viesteistä on koottu konkreettinen kehittämissuunnitelma. Tavoitteena on uusi ajattelutapa työn kehittämiseen.

26

T

yöterveyskeskus johti viime vuonna Talpassa työn kehittämishankkeen, jonka ideana on mallintaa työprosesseja ja poimia niistä parantamista vaativia kohteita. Mukana olivat palkanlaskentaosaston palvelualueet 6 ja 7. – Tavoitteena on edistää työn parempaa hallintaa ja sitä kautta työssä jaksamista. Kyseessä ei ole vain rajoitetun ajan kestävä hanke vaan uusi ajattelutapa, jonka on tarkoitus jäädä elämään työyhteisöön ja ylläpitää jatkuvaa kehittämisen prosessia, huomauttaa kehittämispäällikkö Anna-Maria Teperi Tykestä. Työprosessien mallintamisen menetelmä osallistaa työntekijät ratkaisemaan aktiivisesti oman työn pulmia. Menetelmä antaa yksityiskohtaiset välineet purkaa ja pohtia työn sisältöjä, sen eri vaiheita, osaamistarpeita ja yhteistyökuvioita. Palkkasihteerit ovat olleet tiiviisti mukana yhteisissä kokoontumisissa, joissa on listattu kehittämiskohteita liki 20. Tyke tekee työterveysyhteistyötä virastojen kanssa, ja sillä on tarjota erilai-

Helsingin henki | kesäkuu 2013

sia työhyvinvointiin liittyviä menetelmiä. Palkanlaskennan pilotoimaa mallintamismenetelmää kokeillaan myös joissakin sosiaali- ja terveysviraston yksiköissä.

Punaisten lappujen viestit

Palkkasihteerit kirjasivat kehittämisehdotuksia punaisille lapuille. Millaisia viestejä laput sisälsivät? – Yksi työn etenemistä haittaava ongelma on, jos tieto ei kulje asiakkaalta meille tai on tehty virheellinen päätös. Emme voi laskea palkkoja puuttuvien tai virheellisten tietojen pohjalta, kertoo palveluvastaava Mirja Kiikonen. Palvelualueet 6 ja 7 tuottavat palkanlaskentapalveluita sosiaali- ja terveysvirastolle. Virastojen yhdistyminen on tuonut lisää haasteita yhteistyöhön. – Pyrimme korjaamaan tilannetta siten, että informoimme tai tapaamme asiakkaan edustajia, joiden vastuulla ovat henkilöstöä koskevat päätökset. Ongelmien ratkominen saman pöydän ääressä on koettu rakentavaksi tavaksi puolin ja

”Kehittämisehdotuksista puhuminen on luvallista.” toisin, palveluvastaava Maija Husso kertoo. Tapaamisissa ovat olleet mukana myös palkkasihteerit, joilla on paras käsitys arjen ongelmista. Kun he pääsevät vaikuttamaan omaan työhönsä, he näkevät, mitä konkreettista hyötyä tämä osallistumiseen haastava menetelmä tarjoaa. Epäkohtien selvittely on Kiikosen ja Husson mukaan hidasta ja sitkeyttä vaativaa työtä. Nopeita muutoksia on vaikea saavuttaa, vaikka selkeitä parannuksia on jo nähtävissä. – Juuri hitaus ja näkymätön taustatyö voi saada osan työntekijöistä epäilemään koko hankkeen toimivuutta. Jos nykyistä tilannetta verrataan vuoden takaiseen, on

psykologi

Työterveyspsykologi Mervi Seppälä kehottaa miettimään hyviä loma-ajatuksia.

Älä usko kaikkea, mitä ajattelet KOHTA SE ALKAA. Työstressipuhe korvautuu lomastressipuheella. Odo-

tapahtunut paljon edistymistä, Kiikonen muistuttaa.

Arki avoimeksi

Mallintamismenetelmässä ovat työntekijöiden ohella kiinteästi mukana myös esimiehet ja Tyken edustaja. Palkanlaskentaosaston ohjausryhmään kuuluivat Kiikosen, Husson ja Teperin lisäksi osaston päällikkö Eija Keränen Talpasta. Juuri ohjausryhmä tekee päätökset niistä keskeisistä kehittämiskohteista, joita lähdetään toteuttamaan. – Yksi menetelmän hyvistä puolista on, että se antaa johdolle mahdollisuuden kurkistaa työntekijöiden arkeen ja saada käsityksen siitä, millaista työ on, Teperi toteaa. Työn kehittämiseen liittyvät toimenpiteet eivät jää leijumaan ilmaan, vaan ne kirjataan kehittämissuunnitelmaan, jossa näkyvät myös toimenpiteiden vastuuhenkilöt ja toteutuksen aikataulu. – Viime vuonna meillä oli palvelualuetasolla toistakymmentä tapaamista, ja tänä vuonna kehittämistoimien edisty-

mistä seurataan syksyllä yhteisessä palaverissa. Silloin käymme läpi kaikki siihen mennessä tehdyt toimenpiteet, Kiikonen lupaa.

Vaihtelevaa palautetta

Palveluvastaavat toivovat, että työntekijät toisivat rohkeasti esille työn kehittämiskohteita. – Meillä on nyt suunnitelma, johon on kirjattu työn kehittämiskohteet. Näitä työstämme laaditun aikataulun mukaisesti. Pulmia ei tarvitse enää lakaista maton alle, vaan ne voidaan avata. Kehittämisehdotuksista puhuminen on luvallista, eikä siitä tarvitse potea syyllisyyttä, Kiikonen rohkaisee. Työn kehittämishanke on saanut palkanlaskentaosastolla vaihtelevaa palautetta. Osa piti sitä aluksi hömpötyksenä, mutta innostui prosessin edetessä ja epäkohtien helpottuessa. Joukossa on niitäkin, jotka eivät usko asioiden muuttuvan. Toiset taas kiittelevät, että työn ongelmakohdat on saatu näkyviin ja niitä on lähdetty työstämään. •

tukset loman suhteen ovat korkealla. Mikä saa unohtamaan, että liika on liikaa ja kaikkea kohtuudella – jopa mukavaa lomatekemistä? Käymme nimittäin jatkuvasti mielessämme sisäistä, automaattista keskustelua itsemme kanssa. Emme tavallisesti huomaa sitä, saati sen vaikutuksia. MIELEMME SUOLTAA jatkuvalla syötöllä ajatuksia. Monet niistä ovat tar-

peellisia, monet taas hyödyttömiä. Ajatusten kautta tulkitsemme todellisuutta, ne ohjaavat käyttäytymistämme ja herättävät tunteita. Joskus otamme ajatuksemme ehdottomina totuuksina siitä, miten asiat ovat ja mitä pitäisi tehdä, emmekä näe niitä vain ajatuksina. Ne ovat kuin toimintaohjeita, joita noudatamme, olivat ne meille hyväksi tai eivät. Ajatuksesi ovat toki oman mielesi tuotteita, mutta ne eivät välttämättä anna parhaita mahdollisia neuvoja. Toisinaan uskomme niitä ihan liikaa. Kun ajatuksesi ohjaa sinut kohti ikäviä tunteita ja stressiä, voisi ajatustasi kutsua hyödyttömäksi, jopa haitalliseksi. ESIMERKIKSI SINUA ARVOSTELEVA ja moittiva ajatus ei ole kovin kiva lo-

makaveri. Tai ajatus, joka vaatii aina vain lisää tai saa sinut luopumaan jostakin hyvästä. Tahtomattasi ikäänkuin sulaudut ajatuksiisi ja pidät niitä viisaina käskyinä, joita pitää totella ja jotka tietävät kaiken. Koska uskot ajatuksiisi, niistä tulee todellisuutesi. Kehosi ja mielesi voivat siksi olla hämmästyttävästi hälytystilassa, lomallakin. Tapamme kohdella itseämme juontaa juurensa kaukaa. Mieleen rakennetut automaattiset ajatukset, säännöt ja syvällä sisimmässä olevat skeemat ovat historiamme tuotoksia. Elämän varrella keräämme uskomuksia, jotka eivät aina ole toimivia, mutta niin olennainen osa itseämme, että emme tule niitä kyseenalaistaneeksi. Näiden mukainen käytös tuntuu meistä automaattisesti oikealta ja tutulta. Toistamme väkisin jotain haitallista mallia ja samalla saatamme ihmetellä, miten tässä taas näin kävi. MITKÄ OVAT SINUN LOMATULKINTA-ANSASI? Yliyleistäviä lomallahan pi-

tää -ajatuksia, aivoluteilua (”ei ne tykkää tästä mökistä”), ennustajaeukkoilua (”mä kyllä varmasti mokaan”) tai itsesi leimaamista (”tällainen kielitaidoton mäntti mä olen”)? Asetatko lomanvietolle liioiteltuja tavoitteita, koska muuten kokisit olevasi kelpaamaton? Muodustuuko lomasi suorittamiseksi, kun mallioppilaana tingit omasta mielihyvästä, mutta onpahan sinulla, mitä kertoa kahvipöydässä loman jälkeen? Uhraudutko muiden lomahyvinvoinnin eteen ja kannat gourmet-aterian toisensa jälkeen mökkivieraillesi? MILLAISIA SÄÄNTÖJÄ mielesi asettaa sinulle suhteessa lomanviettoon?

Mitä näiden sääntöjen noudattamisesta seuraa? Millainen lomasi tänä vuonna voisi olla, jos saisit etäisyyttä sinua epätarkoituksenmukaisesti ohjaaviin ajatuksiin? Usko pois: sinun ajatuksesi eivät ole aina totta. Lomallakaan.

Helsingin henki | kesäkuu 2013

27

   l iikkeellä teksti EEVA TÄHTINEN kuvat TEEMU RINNE ja KERHON ARKISTOT

Innostuksesta lin  Pöllöretkiä, muuttolintujen kiikarointia, yölaulajien kuuntelua kevätyössä. Kaupungin lintukerhossa pääsee havainnoimaan lintuja ja liikkumaan luonnossa. Jäseneksi liittyminen ei vaadi aiempaa lintuharrastusta, vaan mukaan voi tulla kuka tahansa linnuista kiinnostunut kaupungin työntekijä.

28

Helsingin henki | kesäkuu 2013

K

aupungin Linnut -kerhon historia ulottuu 1980-luvun lopulle, jolloin joukko aktiivisia lintuharrastajia perusti henkilöstökerhon. Ensi vuonna yhdistys täyttää jo 25 vuotta, ja toiminta kerää yhä kasaan innostuneen harrastajaporukan. Kerho yhdistää lintuharrastajat kaupungin virastoista ja liikelaitoksista. Jäseniä on noin 150. Toimintaa pyörittää neljän hengen hallitus, jonka tämänhetkiset jäsenet tulevat ympäristökeskuksesta, tietokeskuksesta sekä Helsingin Energiasta. Kerhon pitkäaikainen puheenjohtaja on ollut mukana lähes alusta asti. – Liityin kerhoon 1990-luvun alussa, ja siitä asti olen ollut aktiivisesti mukana toiminnassa, kertoo puheenjohtaja Hannu Arovaara, jonka työpaikka on ympäristökeskuksessa. Myös yhdistyksen sihteerillä, tietokeskuksessa työskentelevällä Inkeri Vähä-Piikkiöllä on pitkä historia harrastuksen parissa. – Olen ollut Kaupungin Lintujen jäsen alusta asti eli lähes 25 vuotta. Luontoa olen seurannut koko ikäni, joten lintuharrastus sopii hyvin tähän elämäntapaan, hän sanoo.

Kaupungin Linnut

n Kerhon puheenjohtaja Hannu Arovaara oppii linnuista joka kerta jotain uutta.

>> Koko kaupungin henkilöstön yhteinen lintuharrastajien henkilöstökerho. >> Perustettu 1989. >> Jäseniä noin 150. >> Retkille voivat tulla myös kerholaisten ystävät ja perheenjäsenet. >> Retket ovat yleensä puolen päivän kestoisia. Ilta- ja yöretkiä järjestetään etenkin kevätaikaan, jolloin toiveissa on kuulla ja oppia eri lintulajien ääniä. >> Retkille lähdetään usein kimppakyydeillä pienessä porukassa, ja vetäjinä toimivat kerhon hallituksen jäsenet. >> Retket suuntautuvat pääasiassa Helsingin alueelle ja lähiseuduille. Etenkin keväisin retkiä on monta kuukaudessa, ja teemat vaihtelevat muuttolintuparvien seuraamisesta yölaulajien kuulosteluun. > Kiinnostuitko? Lisätietoa löytyy Helmestä > Henkilöstö > Henkilöstöedut > Henkilöstökerhot > Kaupungin Linnut > Toimintaan pääsee mukaan ilmoittamalla yhteystietonsa puheenjohtaja Hannu Arovaaralle, hannu.arovaara@ hel.fi, puh. 040 514 7010.

n Hannu Arovaara, Minna Pitkäniemi, Inkeri Vähä-Piikkiö, Pekka Paaer ja Olavi Lyly laivalla matkalla Utöhön.

 tuihin Lähiseudun linnut tutuiksi

Kaupungin Linnut ei ole lintutieteellinen kerho, vaan nimenomaan henkilöstön harrastuskerho. – Kerhossa toimiminen ei vaadi aiempaa lintuharrastusta tai laajaa asiantuntemusta. Mukana on ihan tavallisia harrastajia, jotka tykkäävät seurata lintuja ja liikkua luonnossa, Arovaara kuvailee. Retket ovat yleensä päiväreissuja, joita järjestetään pääosin viikonloppuisin. Kiinnostavia lintuhavaintoja tehdäkseen ei tarvitse lähteä kauas: tarkkailtavaa riittää esimerkiksi Viikissä, Porkkalassa ja Vantaanjoen varsilla. – Pisin retki on tehty Viroon. Tällaiset reissut ovat kuitenkin vaikeampia järjestää, etenkin kun niihin tarvitaan paikallisen linnuston hyvin tunteva opas. Pieni lintukerho tekee siksi pääosin lähiseuturetkiä, Arovaara kertoo.

Vuosittain on järjestetty myös pidempi retki johonkin uuteen paikkaan. Lintukerholaiset ovat retkeilleet muun muassa Merenkurkussa ja Utössä.

alun perin lähdettiin etsimään, mutta nähtävää ja kuultavaa riittää silti, Arovaara sanoo.

Retket luonnon ehdoilla

Mikä lintuharrastuksessa sitten kiehtoo eniten? – Lintuja voi harrastaa monella tavalla. Minulle on tärkeää luonnossa liikkuminen ja luonnon tunteminen. On hienoa huomata, että harrastaessa oppii linnuista jatkuvasti uutta, Arovaara sanoo. Vähä-Piikkiö on samaa mieltä. – Linnuissa on tiettyä säännöllisyyttä ja haastetta, mikä kiehtoo. Harrastus on samalla loistava tapa liikkua luonnossa samanhenkisten ihmisten kanssa, hän korostaa. Vähä-Piikkiö muistaa lukuisia unohtumattomia hetkiä: kevään ensimmäisellä kanoottiretkellä sumussa nähdyt joutsenet, Lågskärin majakkasaaren juhannus lintuharrastajaystävien kanssa ja lintukerhon yölaulaja-, pöllö- ja haukkaretket. Arovaaran mielestä parhaat hetket tulevat vastaan yllättäen.

Retkeläiset matkaavat esimerkiksi muutonseurantapaikkaan tähystämään lintuparvia tai kiertelevät Viikin maastoissa kiikaroimassa peltolintuja. ”Pöllöralleissa” saatetaan ajaa pitkiäkin matkoja, pysähtyä välillä kuulostelemaan huhuilijoita, ja jatkaa taas matkaa. – Retkipäivän tarkkaa kulkua ei voi määrätä etukäteen, vaan sisältö vaihtelee sen mukaan, mitä luonnossa tulee vastaan, Arovaara korostaa. Retkillä liikutaan luonnon ehdoilla, ja retkeilyä ohjaavat jokamiehenoikeudet ja hyvät tavat. Lintuja ei saa häiritä esimerkiksi kuvaamalla niitä liian läheltä tai liikkumalla autolla pienimmillä metsäteillä. Reissuilla riittää yleensä havaintoja – harvemmin käy niin, että päivän aikana ei näe yhtään lintua. – Aina ei havaita juuri sitä lintua, jota

Lapinpöllö yllätti

– Kerran olin matkalla Kanteleenjärvelle, ja keskellä peltoaukeaa huomasin yhtäkkiä lapinpöllön männynlatvassa. Se oli yllättävää ja hienoa, sillä näin etelässä lajia tapaa harvoin, hän sanoo.

Uudet jäsenet tervetulleita

Retkien lisäksi henkilöstökerho järjestää vuosittain kaksi jäsentilaisuutta: keväisin pidetään sääntömääräinen vuosikokous, ja syksyllä kokoonnutaan vuosipäivän tilaisuuteen. Ohjelmassa on usein asiantuntijoiden esitelmiä jostakin teemasta, kuten lintujen valokuvaamisesta tai tietystä lajista. Lisäksi kerho on järjestänyt lintujen tunnistuskursseja, ja joitakin vuosia sitten suosiota sai lintuharrastuksen alkeiskurssi. Yhdistyksellä on myös pieni kirjasto, josta voi lainata kirjoja ja lintuäänitteitä harrastuksen tueksi. Uusia jäseniä kaivataan jatkuvasti suunnittelemaan ja kehittämään yhdistyksen toimintaa. – Toivomme kerhoon uusia jäseniä tuomaan toimintaan tuoreita ideoita, Arovaara toteaa. •

Helsingin henki | kesäkuu 2013

29

ilmoitustaulu

Tiedot palstalle heke.viestinta@hel.fi Seuraava aineistopäivä on 19. elokuuta.

Rhinoceros Oy

Helsinki Region Welcome Weeks tuo palvelut lähemmäs asukkaita

Rock’n roll soudut n STADIN SOUDUT soudetaan 30.8. klo 15 alkaen Helsingin Soutustadionilla, Merikannontie 8. Tämän vuoden teemana on Rock´n roll. Tapahtumassa on tänä vuonna sarjajako: 1. ROCKISARJA = joukkueet, jotka tulevat soutamaan ja pitämään hauskaa (asukisa). 2. HAASTESARJA = erikseen tähän kisaan haastetut joukkueet. 3. GRAND PRIX -SARJA = tässä soudetaan kovaa ja katsotaan kuka on stadin nopein. Tähän sarjaan valittavat joukkueet hyväksyy soutujen järjestelytoimikunta. Yksi valintakriteereistä on, että joukkue on sijoittunut edellisen vuoden kisassa 10. nopeimman joukkoon. Joukkueen tulee koostua 15 henkilöstä (14 soutajaa ja perämies), ja vähintään neljän tulee olla naisia. Osallistumismaksu on 160 euroa/joukkue sisältää lämpimän ruuan. Sitovat ilmoittautumiset 15.6. mennessä: stara.konepaja@hel.fi. Ilmoittautumiseen liitettävä mukaan seuraavat tiedot: joukkueen nimi, sarja, virasto tai laitos, yhteys- ja varayhteyshenkilö, puhelinnumero, sähköpostiosoite ja starttiaikaa koskeva toivomus. > Tiedustelut: yleisinfo Pekka Markkula, puh. 0500 456 928, soutujärjestelyt Teijo Rautio, puh. 050 559 1604 ja soututalous Eija Niemimaa, puh. 050 559 2168. Stadin Soutuklubi vuokraa veneitä harjoittelua varten: stadin.soutuklubi@gmail.com.

Taideapurahat haussa

näyttely

n HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN myöntämiä taideapurahoja voi hakea 14. kesäkuuta saakka. Taideapurahoja jaetaan helsinkiläisille ammattitaiteilijoille. Nyt hakuvuorossa ovat näyttämötaide, elokuva, valokuva, sirkustaide ja klassinen musiikki. Hakuaika päättyy perjantaina 14.6. klo 16. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta myöntää taideapurahoja tänä vuonna yhteensä 240 000 euroa. Apurahat jaetaan marraskuussa. Samalla luovutetaan Helsingin kulttuuripalkinto, jonka suuruus on 10 000 euroa. Viime vuonna taideapuraha myönnettiin 64 taiteilijalle. Helsingin kulttuuripalkinnon sai tanssija-koreografi Susanna Leinonen. > Lisätietoja hel.fi > Kulttuurikeskus > Ajankohtaista

30

Helsingin henki | kesäkuu 2013

n HELSINKI REGION WELCOME WEEKS kutsuu kaikki noin 115 000 Helsingin seudun kansainvälistä tai kansainvälisesti suuntautunutta asukasta osallistumaan tapahtumakokonaisuuteen, joka koostuu kahdestatoista ydintapahtumasta ja monista alueellisten toimijoiden tuottamista sateenvarjotapahtumista. Tapahtuma järjestetään 29.8.–29.9. Welcome Weeksin tarkoituksena on välittää tietoa ja tuoda seudun palvelut lähemmäs asukkaita tavalla, joka edistää aktiivista kansalaisuutta. Tapahtumassa Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit esittelevät laajaa palvelutarjontaansa, ja seudulle muuttava tai täällä jo asuva saa käsiinsä

tarvittavan tiedon Suomessa ja Helsingin seudulla asumisesta, Suomen koulutusjärjestelmästä ja koulutuksesta, työelämästä sekä muista maahantulon alkuvaiheen palveluista. Tapahtumalla halutaan lisätä vuoropuhelua kansainvälisten osaajien, paikallisten viranomaisten, palveluntarjoa­jien, korkeakoulujen ja työnantajien välillä. Viikkojen virallisina järjestäjinä toimivat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien lisäksi Uudenmaan liitto ja seudun korkeakoulujen muodostama HERA-konsortio, Helsinki Education and Research Area. Tapahtuman yhteistyökumppaneita ovat Helsinki Times ja Designer Helsinki. > Lisätietoja welcomeweeks.fi

Purjelaivat lipuvat Helsinkiin n PURJEHDUSTAPAHTUMA The Tall Ships Races Helsinki 2013 täyttää Hietalahden, Hietalahden telakan, Jätkäsaaren ja Sinebrychoffin puiston monipuolisesta kulttuuriohjelmasta 17.–20.7. klo 10–22. Ohjelman lomassa voi tutustua yli sataan komeaan purjelaivaan eri puolilta maailmaa. Purjehdus huipentuu lauantai-iltapäivän 20.7. Parade of Sailiin, kun alukset lähtevät kohti Riikaa. Tapahtumaan odotetaan puolta miljoonaa kävijää ja yli 3 000 kansainvälistä nuorta purjehtijaa. Tapahtuman suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Hulluna Helsinkiin n KAUPUNGINMUSEOSSA AVAUTUI kesäkuussa Helsingin historian läpileikkaus Hulluna Helsinkiin. Näyttely lähestyy kaupungin vaiheita ja menneisyyttä uudella tavalla. Lähtökohtana ovat yleisökyselyn pohjalta valitut helsinkiläisten lempipaikat ja tarinat. Näyttelyn keskeisenä aiheena ovat Helsingin tärkeät, muistoilla ja tunteilla ladatut paikat. Rakkaimpia ovat kyselyn mukaan Helsingin historialliset miljööt kuten Senaatintori, Suomenlinna ja Kaivopuisto, mutta monille myös syrjäisemmät ja intiimimmät tienoot kuten autiot merenrannat, hiljaiset lähiökadut, oma koti. Näyttelyyn on valittu kaksitoista eri aikojen helsinkiläistä, joiden joukossa ovat muun muassa pormestari Lars Michelsson 1500-luvulta, everstinna Aurora Karamzin 1800-luvulta ja hetekatehtailija Kalle Kärkkäinen 1900-luvulta. Heidän elämäntarinoidensa ja silminnäkijäkertomustensa kautta hahmottuu myös kuva siitä, miten Helsinki kehittyi pienestä puukaupungista eurooppalaiseksi metropoliksi. > Helsingin kaupunginmuseo, Sofiankatu 4, 6.6. alkaen ma–pe klo 9–17, to klo 9–19, la–su klo 11–17. Vapaa pääsy.

 Pekka Sauri 

Ristikko nro 3/2013 Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 19.8. mennessä osoitteella heke.viestinta@hel.fi

Kerro samalla mielipiteesi lehdestä! Vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja.

Ristikon oikea vastaus löytyy 19.8. jälkeen netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Sirpa Karjalainen, Hilkka Hellén, Laura Partti, Antero Leskinen ja Leila Alakoski. Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | kesäkuu 2013

31

03

Helsingin henki kuva Kalle Kervinen

2013

”Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin.” kesä–elokuu 2013

10.5.–27.10.

TYÖVÄENASUNTOMUSEON KESÄ

{ uusi duuni }

Koteja kaupunkilaisille

32

KUKA: Tuuli Huhtala AMMATTI: hankesuunnittelija TÖIHIN: 2.4. TOIMIPAIKKA: asuntotuotantotoimisto Mitä teit aiemmin? Toimin ison rakennusliikkeen asuntorakennuttamisen kehitysarkkitehtina. Toimenkuvaan kuului vaihteleva sekoitus suunnittelua, suunnittelun ohjausta ja tuotekehitystä. Mitä on hankesuunnittelu? Hankesuunnitelmaan kootaan sekä olemassa oleva lähtötieto rakennettavasta alueesta että tulevaan kohteeseen liittyvät toiveet ja tavoitteet. Näin muodostetaan kaikille osapuolille yhteinen käsitys hankkeen sisällöstä: mitä, minne, kenelle, miksi ja milloin rakennetaan. Mitä ydintehtäviisi kuuluu? Tarkoitus on edistää asuntorakentamisen alkuvaiheita eli tutkia täydennysrakentamiseen soveltuvia alueita, laatia hankesuunnitelmia sekä osallistua jatkosuunnittelun ohjaukseen. Mitä asuntotuotantotoimisto tekee? Att rakennuttaa kaupungin omaa asuntotuotantoa sekä vuokra-, asumisoikeus- ja omistusasuntoja. Myös kaupungin asuntokannan peruskor­ jausten teettäminen kuuluu meille. Mitkä ovat palvelut asukkaille? Att:n asiakaspalvelun kautta voi ostaa omistusasunnon tai hakea asumisoikeusasuntoa.

Helsingin henki | kesäkuu 2013

Mitä hankesuunnittelussa on nyt meneillään? Helsingin merellisiä kaupunginosia Kalasatamaa ja Jätkäsaarta rakennetaan vauhdilla. Samaan aikaan tutkitaan aktiivisesti mahdollisuuksia kehittää ja tiivistää vanhempia asuinalueita. Ketkä ovat lähimmät työkaverisi? Kuulun viiden hengen hankesuunnittelutiimiin, joka toimii tiiviissä yhteistyössä muun Att:n henkilökunnan kanssa. Yhteensä meitä on noin 60. Minkä tahojen kanssa asuntotuotantotoimisto tekee yhteistyötä? Att:n tavoitteita ohjaa poliittinen päätöksenteko. Käytännön työtä tehdään muun muassa kiinteistöviraston, kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa. Tärkeitä kumppaneita ovat myös asuntokohteiden suunnittelijat ja urakoitsijat. Millaista asuntotuotantoa haluaisit Helsinkiin? Mahdollisimman vaihtelevaa. Helsinkiin pitäisi mahtua asumisen koko kirjo: erilaisia rakennustyyppejä, asuntokokoja ja rakennusmateriaaleja, urbaania ja vähän väljempää. Listaan voisi lisätä kohtuulliset näkymät ulos eri toiveiden mukaan: mukava näkymä voi olla katuvilinä, puisto, korttelipiha tai rantamaisema. Unelmiesi asunto? Se avautuu useampaan ilmansuuntaan, ja sinne näkyy sekä aamu- että ilta-aurinko. On avaraa yhteistä tilaa, mutta myös omaa rauhaa. Missä asut ja miten kuljet töihin? Asun Pitäjänmäellä, Talin urheilupuiston laidalla. Aamuisin kävelen Pasilaan. Kotiin mennessä hyppään bussiin tai junaan.

Tunnelmallinen Työväenasuntomuseo esittelee suomalaisten työläiskotien historiaa kesäkauden ajan. > helsinginkaupunginmuseo.fi/tyovaenasuntomuseo

15.5.–28.8.

KAUPUNKITANSSIT Kesällä opetellaan paritanssien askelia eri paikoissa. Opetus on ilmaista, eikä aiempaa kokemusta tarvita. > hel.fi > Kulttuurikeskus > Ajankohtaista

15.5.–4.9.

RAKENNUSVIRASTON PUISTOKÄVELYT Helsingin puistoissa järjestetään opastettuja tutustumisretkiä. > hyvakasvaa.fi

6.6.–29.8. URBAANA

Laiturin näyttely kannustaa kaupunkilaisia ideoimaan pyöräilijöille ja kävelijöille rakennetun Baanan tulevaisuutta. > urbaana.fi ja laituri.fi

11.–27.6.

PELLET LEIKKIPUISTOISSA Hauskat PuistoPellet laulavat ja viihdyttävät lapsia kesäkuussa eri leikkipuistoissa. Samalla leikitään yhdessä. > hel.fi/varhaiskasvatus ja pellebandi.com

13.6.

MAALAISTENTORI Teurastamon piha täyttyy viljelijöistä ja lähiruoasta. > teurastamo.com

4.9.

HELSINGIN HENKI ILMESTYY Aiheina työsuojeluvaalit, YritysHelsingin palvelut, kaupungin viherkatot, energia ja ympäristö, työväenopiston tarjonta ja syksyn liikuntavinkit.


Helsingin henki 3/2013