Page 1

henki Helsingin

01 2010 Helsingin kaupungin henkilöstölehti

SIVU 14

Media

houkuttaa Kaupunki rakentuu yhteistyöllä

SIVU 18

Liikenne rullaa valojen tahtiin

SIVU 24

liikunta

teema

SIVU 06

ammatti

Mikko Kettunen opettaa lukiolaisille mediataitoja. Se lisää koulun vetovoimaa.

Taukojumppa tekee hyvää!


{ pääkirjoitus }

Tulevaisuuden tekijät

M

illaista osaamista meillä jatkossa tulisi olla ja miten henkilöstö mitoitetaan palveluihin, jotta voimme vastata tulevaisuuden asukaspalvelutarpeisiin? Kaupungin toimintaan ja palveluihin vaikuttavat esimerkiksi muutokset väestörakenteessa, taloudessa, politiikassa, lainsäädännössä sekä kaupungin omissa organisaatioissa ja prosesseissa. Tulevaisuuden työelämää on nyt kaupungilla lähdetty ottamaan haltuun henkilöstösuunnittelun ennakointimallin avulla. Sen tavoitteena on löytää tulevaisuuden tarpeita varten osaava ja oikein mitoitettu henkilöstö kuhunkin palveluun. Ennakointi tapahtuu mallin avulla yksinkertaistetusti siten, että ensin tunnistetaan muutokset, joilla voi olla vaikutusta toimialan tulevaisuuteen ja sen asiakkaiden tarpeisiin. Tunnistettujen muutosten pohjalta rakennetaan erilaisia tulevaisuudenkuvia. Todennäköisin tulevaisuudenkuva siirretään strategisen suunnittelutyön perustaksi. Tässä vaiheessa tarkastellaan sitä, millaisia haasteita tulevaisuudenkuva tuottaa henkilöstön osaamiselle ja kehittymiselle ja mitkä ovat näiden haasteiden vaikutukset henkilöstösuunnitteluun, -rakenteeseen ja -määrään. Sosiaalivirastossa, jossa ennakointimallia on käytetty vanhuspalvelujen vastuualueella jo vuodesta 2006, on tutkittu muun muassa, mitä kaupunginosien erilaistuminen merkitsee ja millaisia palvelutarpeita eri alueiden asiakkailla on. Tavoitteena on, että tämän vuoden aikana kaupungin koko henkilöstö on ennakoivan suunnittelun piiriissä. Lue ennakointimallin käytöstä lisää sivulta 10. Tulevana kesänä kaupunki tarjoaa kesätyöpaikan tai kesäsijaisuuden 4 300 nuorelle tai opiskelijalle. Kaupunki – toisin kuin monet muut työnantajat – ei ole vähentänyt kesätyöpaikkojensa määrää edellisvuosista; päinvastoin, paikkojen määrä on parissa vuodessa kasvanut, kun 16–17-vuotiaiden palkkaamiseen saatiin erillismääräraha. Osa näistä nuoremmista nuorista työskentelee tänä kesänä kampanjassa, jolla pyritään lisäämään Stadin viihtyisyyttä ja siisteyttä. Kesätyöpaikka on nuorelle erittäin tärkeä pesti. Nuorisotyöttömyys on kasvanut pääkaupunkiseudulla vuoden aikana lähes sadalla prosentilla, ja se on nyt kolminkertainen yli 25-vuotiaiden työttömyyteen verrattuna. Kesätyöpaikka on yleensä avain myös tuleviin töihin. Kaupunkikin kaavailee kesätyöntekijöistä myös tulevaisuuden tekijöitä. – Tavoitteemme on, että kaupungin leivissä voisi tehdä pitkän ja monipuolisen työuran vaikka kesätyöntekijästä eläkeikään asti, henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalo toteaa tässä numerossa.

Stadi 365 Helsingin ja Vantaan yhdistyminen selvitetään

Kaupunginsihteeri Anja Vallittu kertoo pääkaupunkiseudun yhdentymisen selvityksestä.

ryhmä luottamushenkilöistä ja kaupunginjohtajien ohjausryhmä. Selvitystyön valmistelua seuraa lisäksi molempien kaupunkien henkilöstöjärjestöjä edustava yhteistyöryhmä. Ryhmät ovat tiiviisti mukana koko ajan.

HELSINKI JA VANTAA päättivät viime vuon-

na selvittää kaupunkien yhdistymisen mahdollisuudet. Varsinainen selvitystyö tehdään nyt ripeällä aikataululla. Selvitystä on vaikea luonnehtia. Se ei ole kuntaliitoksen esiselvitys, mutta sen pohjalta tulee voida arvioida ja päättää, onko tarpeellista käynnistää kuntaliitokseen tähtäävän prosessin valmistelu. Vantaan ehtona mukana ololle on ollut, että Helsingin seudun kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat selvitetään samanaikaisesti. SELVITYS VALMISTELLAAN kaupunkien

yhteistyönä kolmessa vaiheessa. Selvityksen laajuus ja arvioinnin näkökulmat on jo määritelty, ja työ organisoitu. Tammikuussa käynnistyneen työryhmävaiheen aikana selvitetään mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat. Lopuksi valmistelun tulokset kootaan Helsinki–Vantaa-selvitykseksi. Tavoitteena on, että selvitysraportti valmistuu kaupunginvaltuustojen käsiteltäväksi vuoden 2011 alussa. TYÖRYHMIIN ON NIMETTY yli sata

edustajaa, yhtä monta kaikkiin molemmista kaupungeista. Taustalla selvitystyöhön osallistuu henkilöstöä laajemminkin, sillä valmistelu tehdään pääosin virkatyönä kaupunkien omin voimin. Työryhmätyöskentely on tuttua pääkaupunkiseudun yhteistyöstä, ja ihmiset tuntevat toisensa. Selvityksen ohjausta ja seurantaa varten on asetettu seuranta-

ENITEN AIKAA ON varattu työryhmätyös-

kentelyyn. Ohjausryhmän alla toimii kahdeksan työryhmää. Toimintaympäristöryhmä tuottaa väestö-, työpaikka- ja muut ennusteet sekä tarvittavan pohja-aineiston molemmista kaupungeista alueellisesti ja palvelukohtaisesti. Kaupunkien toimialajaon ja eri arviointikohteiden pohjalta on koottu seuraavat teemaryhmät: demokratia, sosiaali- ja terveyspalvelut, sivistystoimen palvelut, maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö, kuntatalous, konserninhallinto ja tukipalvelut, henkilöstö ja kilpailukyky. TEEMARYHMIEN TYÖ kattaa laajasti koko

kaupunkikentän luottamushenkilöorganisaatiosta asukasvaikuttamiseen ja hyvinvointipalveluista maankäytön suunnitteluun. Kaupunkien strategiat ovat myös tarkastelussa mukana. Henkilöstöä koskevat tunnusluvut sekä henkilöstöpolitiikan yhtäläisyydet ja eroavuudet kootaan henkilöstöryhmässä. Kaikki teemaryhmät kuvaavat omalta osaltaan tehtävät ja palvelut nykytilanteessa ja yhdistyneen kaupungin tilanteessa. Lisäksi teemaryhmät arvioivat yhdistymisen edut ja haitat samojen näkökulmien ja kriteerien avulla. UUSI VUOSI ALKAA muidenkin kiinnosta-

vien metropolikehitystä koskevien selvitysten merkeissä. Keskustelu metropolialueen kehittämisestä jatkuu vilkkaana ja entistä paremmin eväin uuden vuosikymmenen kynnyksellä. •

JULKAISIJA Helsingin kaupungin henkilöstökeskus, faksi (09) 310 37952, PL 4500, 00099 Helsingin

kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. (09) 310 37956, 050 310 3954, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITTAJA Katariina Käyhkö, puh. (09) 310 64988, 040 336 0807, katariina.kayhko@hel. fi TOIMITUKSEN SIHTEERIT HENKILÖSTÖKESKUKSESSA Sanna Karppelin, puh. (09) 310 37954, 050 517 9184, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. (09) 310 37955, 050 517 9213, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO Terttu Forsström, Mikko Juuti, Kaarlo Kontro (JUKO), Marja-Sisko Luomanpää

(TNJ/Super), Reino Mäkelä (KTN), Satu Pikkarainen (JHL), Birgitta Rickman, Eeva Rinne

Maissi Kasurinen Palaute ja juttuideat: maija-liisa.kasurinen@hel.fi

02

Helsingin henki | helmikuu 2010

(Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Ari Tammi, Moa Thors TOIMITUS JA ULKOASU Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Kynämies, Köydenpunojakatu 2 a D, 00180 Helsinki, puh. (09) 1566 8510, www.kynamies.fi TUOTTAJA Laura Heikkinen, laura.heikkinen@ kynamies.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2010 PAINOS 39 000 kpl 23. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)


sisältö { helmikuu 2010 } 06 TEEMA

Kaupunkikonserni käy läpi sisäistä muutosta ja arviointia. Toimintaa on tehostettava ja yhteistyötä tiivistettävä. Maalissa häämöttävät paremmat palvelut, kaupunkilaisten eduksi.

10 KAFFELLA

Matti Poutanen ja Pirjo-Leena Malassu keskustelevat henkilöstösuunnittelun ennakoinnista.

14 DUUNISSA

Koillis-Helsingin lukio on mediapainoitteinen ja tunnettu ystävällisestä ilmapiiristään.

18 AMMATTI

Liikennevalosuunnittelija Marko Mäenpää.

19 YMPÄRISTÖ

Sähköauto ja kierrätyspyörät veivät jaetun voiton henkilöstön energiansäästökilpailussa.

22

ASUKAS

Asukkaiden omaaloitteisuutta lisätä hyvinvointiaan testataan Herttoniemessä. Siitä halutaan terveellinen kaupunginosa.

20

TALOUS

Kaupunki uudistuu ja laajenee sitä mukaa, kun uudet kaupunginosat rakentuvat. Kruunuvuorenranta alkaa nousta ensi vuonna.

24 TYÖHYVINVOINTI

Taukojumppa virkistää kummasti kesken työpäivän. Yksin tai yhdessä.

27 TYÖKALUT

Sähköinen työpöytä Helmi otetaan pian käyttöön. Testaajat ovat kokemaansa tyytyväisiä.

12

28

Vanhustenhoitoa järjestetään uudelleen. Ikäihmiset halutaan pian pois laitoksista.

Julkinen taide on osa kaupunkikuvaa. Mutta miten patsaat valitaan ja mistä ne kertovat?

PROJEKTI

LIIKKEELLÄ

{ tiesitkö että... }

Kaikki luistimille!

kuva LUISTELULIITTO

maaliskuu

PALSTAT 04 Helsinki 180˚ 05 Uutiset 26 Pykälien henki 30 Ilmoitustaulu 32 Uusi duuni

JOKO KAIVOIT LUISTIMET KAAPISTA? Nyt ne kannattaa myös teroittaa, sillä kaupunki on täynnä luistinratoja. Tekojääratojen lisäksi tänä talvena käytössä on kymmeniä luonnonjääratoja. Meren jäädyttyä myös matkaluisteluradat on päästy avaamaan. Se mahdollistaa Helsinki Marathon On Ice 2010 -matkaluistelutapahtuman 6. maaliskuuta. Tapahtumapaikkana on Laajalahden matkaluistelurata, jonka liikuntavirasto kunnostaa kymmenen kilometrin pituiseksi. Kilpailu on avoin kaikille. Sen lyhyin matka on 10 kilometriä ja pisin 200 kilometriä. Tavoitteena on houkutella mukaan uusia luistelijoita, kuntoilijoita ja myös retki- ja pikaluistelijoita. Tapahtuma on osa Suomen Luisteluliiton järvenjääkilpailujen kevättalven Tour de Skate -sarjaa. Maratonin järjestäjinä ovat liikuntavirasto, Matkaluistelijat ry sekä Helsingin Työväenluistelijat ry. Matkaluistelu on aurattujen luonnonjäiden ja jäädytettyjen luistinratojen luistelua, jossa mielellään käytetään pitkäteräisiä luistimia tai kenkiin kiinnittäviä teriä. Sen suosio on jatkuvassa kasvussa. Mikset sinäkin kokeilisi pitkiä liukuja? > Lisätietoa: www.luisteluliitto.fi > Matka- ja kuntoluistelu

Helsingin henki | helmikuu 2010

03


{ Helsinki 180° } teksti VIRVE MIETTINEN kuvat arto wiikari, Pirjo Mailammi ja Mika Lappalainen

Kirjasto 150 vuotta juonessa mukana

>K

aupunginkirjasto on yksi kaupungin vanhimmista virastoista. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Helsingin rouvasväenyhdistyksen nuoret naiset perustivat kansankirjaston. Viime aikojen liikehdintä kirjastojen puolesta kertoo, että niillä on yhä edelleen tärkeä rooli. Käynnissä oleva keskustakirjastohanke taas osoittaa, että kirjasto uusii palvelujaan kaupunkilaisten tarpeiden mukaan. Helsingissä on 37 kirjastoa, 2 kirjastoautoa, kokoelmassa 1,9 miljoonaa teosta ja kirjastoissa yhteensä noin 500 työntekijää. Juhlavuosi avaa näköaloja paitsi menneisyyteen myös tulevaan. Merkkivuotta juhlistetaan lukuisilla tapahtumilla, jotka luovat kuvaa tulevaisuuden kirjastosta, jossa aineisto elää, sisältöjä tuotetaan omaehtoisesti, tilassa tapahtuu ja ihmiset kohtaavat. Toisaalta juhlavuonna muistellaan menneitä ja julkaistaan kaupunginkirjaston historiateos Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi (1940–2005). Juhlavuosi alkaa Lainan päivänä 8.2. Narinkkatorin tapahtumalla ja jatkuu Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivään 10.10. > Lisätietoa: www.lib.hel.fi/kirjasto150

04

Helsingin henki | helmikuu 2010

+ Tapahtumia • Kirjasto goes camping -tapahtuma Narinkkatorilla 8.2. klo 14–18 käynnistää juhlavuoden. Se järjestetään yhdessä Suomen kirjastoseuran kanssa, joka täyttää 100 vuotta. • Helsinki lukee kirjaa -viikko 22.–28.3. • Kirjan ja Ruusun päivä 4.5. • Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.


uutiset

qrtwtug

Kaupunginjohtajan laatupalkinto haussa n Kaupunginjohtajan vuoden 2010 laatupalkinnon haku on

käynnissä. Laatupalkinto jaetaan tunnustuksena toiminnan ja tulosten jatkuvasta parantamisesta. Kilpailussa on kaksi sarjaa: virastot ja liikelaitokset sekä viraston tai laitoksen toimintayksiköt. Kummankin sarjan kaksi parasta palkitaan. Kilpailun kriteereinä käytetään soveltuvin osin Euroopan laatupalkinto EFQM 2009 -mallia ja CAF 2006 -mallia (Common Assesment Framework). Kilpailuun ilmoittauduttiin 15.1. mennessä. Osallistumisoikeuden hyväksymisestä ilmoitetaan 5.2. mennessä. Kilpailuun osallistumisen ehtona oli, että hakija oli tehnyt Suomen laatupalkintomalliin tai CAF-malliin perustuvan itsearvioinnin. Varsinainen hakemus jätetään 31.5. mennessä. Palkinnot jaetaan marraskuussa. Kilpailun arvioijaksi voi ilmoittautua 1.3. mennessä. Arvioijien koulutukset pidetään toukokuussa. > Lisätietoja: Jukka Öberg, puh. 310 36274, jukka.oberg @hel.fi, Taske, Ritva Pöntinen, puh. 310 43964, ritva.pontinen@hel.fi, Oiva ja Hannele Yltiö, puh. 310 43027, hannele.yltio@hel.fi, Oiva.

Sähköinen palkkalaskelma kaikille n Huhtikuusta alkaen kaupungin henkilöstö saa

palkkalaskelmansa sähköisenä omaan verkkopankkiinsa. Muutos koskee kaikkia niitä kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita, joiden säännöllinen palkan-

maksupäivä on kuukauden 14.–15. tai viimeinen päivä ja joiden palkkatili on Nordeassa, Sampo Pankissa, Osuuspankki- tai Säästöpankkiryhmässä tai Handelsbankenissa. Sähköisen palkkalaskelman käyttöönotto edellyttää henkilökohtaisia verkkopankkitunnuksia. Muutoksen jälkeen palkkalaskelmaa ei enää lähetetä postitse kotiosoitteeseen, vaan jokainen näkee palkkalaskelmansa oman verkkopankkinsa kautta Logica Oy:n palvelimelta. Sähköinen palkkalaskelma sisältää samat tiedot kuin paperinenkin laskelma, mutta se tarjoaa lisäksi monia uusia etuja. Sähköinen palkkalaskelma on nähtävissä kuukausipalkkaisilla 2–3 arkipäivää ja tuntipalkkaisilla yhden arkipäivän ennen maksupäivää. Henkilökohtaiset palkkatiedot ovat sähköisessä muodossa aina tallessa ja selattavissa suojatussa paikassa, ja ne arkistoituvat verkkopalkkapalvelussa 18 kuukauden ajan. Halutessa palkkalaskelman voi tallentaa omiin tiedostoihin tai tulostaa sen. Palkkalaskelmaa voi tarkastella internetyhteyden ja verkkopankkitunnusten avulla. Se myös tuottaa huomattavia säästöjä postituskustannuksissa. Henkilöstölle lähetetään maaliskuun palkkalaskelman mukana tiedote muutoksesta. Palkkalaskelman voi yhä pyytää lähetettäväksi kotiin, jos sähköistä palkkalaskelmaa ei voi ottaa käyttöön. Tästä annetaan tiedotteessa tarkemmat toimintaohjeet.

Rakentamispalvelusta Stara n Rakentamispalvelun nimi muuttui vuoden alusta Staraksi. Stara on kaupungin oma palveluntuottaja, joka

HSL ja HSY aloittivat

rakentaa ja hoitaa katuja, puistoja ja kuntatekniikkaa, korjaa kaupungin omistamia rakennuksia sekä tuottaa logistiikan palveluja ja teknisiä asiantuntijapalveluja. Staralla on 1 600 työntekijää, ja sen liikevaihto noin 220 miljoonaa euroa. > Lisätiedot: www.hel.fi/stara

n Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL ja Helsin-

Graffitiaidalle kulttuuriteko n Suvilahden graffitiaita sai Helsingin kulttuuriteko 2009

-palkinnon. Ensimmäistä kertaa jaettu palkinto oli 5 000 euroa. Saajan valitsi kulttuuri- ja kirjastolautakunta kansalaisten lähettämien ehdotusten pohjalta. Graffitiaita oli yleisön suosikki, sillä sitä ehdotettiin peräti 120 kertaa. Palkinto annetaan kulttuuriteolle, joka saa näkemään asiat uudella tavalla tai joka muuttaa tai haastaa nykyisiä toimintatapoja. Graffitiaidan todettiin olevan aidosti uutta kaupunkikulttuuria tukeva hanke.

Juhani Seppovaara

gin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY aloittivat vuoden vaihteessa. HSL:n liikenteessä tehdään jatkossa vuosittain yli 300 miljoonaa matkaa. Liikevaihto on lähes 500 miljoonaa euroa, ja työntekijöitä on noin 330. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi. HKL jatkaa raitio- ja metroliikenteen tuottajana. Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan vesilaitokset sekä YTV:n jätehuolto siirtyivät HSY-kuntayhtymään. HSY:hyn siirtyi kaikki 315 Helsingin Veden työntekijää. Kaikkiaan HSY:ssä henkilöstöä on noin 800. Kaupungin henkilöstöön kuuluvat siirtyivät kuntayhtymiin niin sanottuina vanhoina työntekijöinä.

Helsingin Energia remontoi energiantuotantoaan n Helsingin Energia esitteli tammikuussa suunnitelman, jolla se aikoo laittaa energiantuontantonsa uusiksi. Investointiohjelman suuruus on noin kolme miljardia euroa, ja se on tarkoitus toteuttaa tulevan 20 vuoden aikana. Sen tavoitteena on hiilineutraali energiantuotanto, jonka taustalla on valtuuston kaksi vuotta sitten asettamat tiukat ympäristövaatimukset. Suunnitelmana on muun muassa aluksi uusia nykyisiä Salmisaaren ja Hanasaaren voimalaitoksia ja nostaa niiden biopolttoaineosuutta, sitten sulkea Hanasaaren voimala ja rakentaa Vuosaareen uusi monipolttoainevoimala. Näillä tähdätään biopolttoaineiden lisäämiseen. Uudistukset pienentäisivät yhtiön tulosta ja kannattavuutta, mikä vaikuttaisi kaupungin

talouteen pienempänä tulorahoituksena Helsingin Energialta. Suunnitelma lähtee lautakuntakierrokselle ja menee keväällä valtuuston hyväksyttäväksi. Helsingin Energia on parantanut asiakastyytyväisyyttään, ja sen imago on ympäristö- ja asiakasystävällinen. Tämä kävi ilmi palveluiden ja tuotteiden laatua tutkivan Epsi Ratingin tutkimuksesta, jossa vertailtiin eri energiayhtiöiden asiakastyytyväisyyttä.

Kaupunginmuseossa kävijäennätys n Kaupunginmuseo saavutti viime vuonna kaikkien aikojen suurimman kävijälukunsa, kun kaikkien näytte-

lypisteiden yhteenlaskettu kävijämäärä oli 194 413, mikä merkitsi 26 prosentin kasvua edellisvuoteen nähden ja peräti 168 prosentin kasvua vuoteen 2007 verrattuna. Kiinnostavat näyttelyt ja tapahtumat sekä tehostunut viestintä houkuttelivat museoon runsaasti uutta yleisöä. Vuoden 2008 alussa voimaan tullut pääsymaksuttomuus madalsi myös merkittävästi kaupunginmuseon kynnystä. Kohteista suosituin oli museon päärakennus Sofiankatu 4:ssä, jossa kävi lähes 48 000 vierasta, joiden joukossa oli runsaasti ulkomaalaisia matkailijoita.

Helsingin henki | helmikuu 2010

05


teksti TIMO SORMUNEN kuvat ISTOCKPHOTO, Esko Jämsä ja Pertti Nisonen

> Kaupunki L rakentuu

yhteistyöllä Lähivuosina kaupunki käy läpi melkoisen sisäisen muutoksen, jossa rönsyjen karsinnan lisäksi panostetaan johtamiseen, esimiestyöhön sekä entistä tiiviimpään yhteistyöhön ja tiimihenkeen eri yksiköiden kesken. Lopputulemana ovat paremmat ja kustannustehokkaammat palvelut kaupunkilaisille.

6

Helsingin henki | helmikuu 2010

iikevaihto 2,5 miljardia euroa, taseen loppusumma yli 13 miljardia euroa, tytäryhteisöjä yli 100 ja työntekijöitä noin 43 000. Kyseisten tunnuslukujen voisi nopean vilkaisun perusteella veikata kuuluvan kotimaiselle metsäjätille tai pörssin kiintotähtiin kuuluvalle globaalille konepajalle. Monien yllätykseksi ne ovat Helsingin kaupunkikonsernin muutamia mittalukuja, joilla se peittoaa monta kotimaista suuryritystä. Esimerkiksi taseen loppusummallaan Helsinki ohittaa muun muassa Metson, Keskon ja Finnairin. Kuntasektorin tasemittarilla mitaten Helsinki on täysin omaa luokkaansa jättäen seuraavana tulevan kaupunkikaksikon Espoon ja Tampereen noin 10 miljardin euron päähän. Vantaaseen, Turkuun ja Ouluun nähden eroa syntyy vielä miljardin verran lisää. Jo pelkästään numeroiden puolesta on selvää, että Helsingin kaupunkikonsernin, sen tytäryhtiöiden, säätiöiden ja yhteisyritysten taloudelliset vaikutukset säteilevät pitkälle kehäteiden ulkopuolelle, käytännössä ympäri Suomea.

Palvelujen tarpeet arvioitava

Mitalilla on kuitenkin aina myös kääntöpuolensa. Helsingin kohdalla pitkään jatkunut kasvukausi


■ Seppo Olli toteaa, että palvelujen tehostaminen koituu lopulta kaupunkilaisten eduksi.

Toimialojen kirjo ulottuu joukkoliikenteestä sähköverkkoihin ja vanhustenhuoltoon sekä teatterista parkkitaloyhtiöihin ja henkilöstöpalveluihin. Pelkästään vuokrataloyhtiöitä kaupungilla on 21. Erilaisia toimitilakiinteistöyhtiöitä on yli 50. – Monissa toiminnoissa on tehostamisen varaa ja mahdollisuuksia luoda yhteisiä palvelukonsepteja ja -ratkaisuja lisäämällä tytäryhteisöjen, virastojen ja liikelaitosten keskinäistä yhteistyötä, Olli muistuttaa.

Rattaisiin rasvaa ja katse laveammaksi

Tiukka reviiriajattelu ja yksikkölähtöinen oman toiminnan optimointi ovat jättäneet organisaatioiden sisälle ja etenkin niiden väliin harmaita alueita. Ollin mukaan se on ollut omiaan hämärtämään kokonaisedun havaitsemista ja hidastanut päätöksentekoa. Ongelmana on monessa kohtaa ollut myös jäykkä pykäläviidakko, joka ei ole anta- >>

Palveluverkkotyö etenee KAUPUNGINHALLITUS PÄÄTTI merkitä tiedoksi palveluverk-

kojen kehittämisehdotusmuistion ja siitä käydyn keskustelun. Jatkossa se korostaa toiminnallisuutta, tilojen yhteis- ja uudelleenkäytön mahdollisuuksia sekä asukkaiden ja asiantuntijalautakuntien näkemyksien tärkeyttä. Kaupunginhallitus pyytää lauta- ja johtokuntia arvioimaan oman hallinnonalansa palveluverkon kehittämistarpeet ja tekemään esitykset tilojen käytön tehostamisesta ja yhteiskäyttömahdollisuuksista sekä sähköisten palvelujen kehittämisestä 30. maaliskuuta mennessä. Kaupunginhallitus kehottaa kaikkia virastoja ja liikelaitoksia tehostamaan kaikkien tilojen käyttöä ja etsimään yhteiskäyttömahdollisuuksia. Samalla halutaan esitys iltakäytön tehostamiseksi. Talous- ja suunnittelukeskuksen odotetaan laativan lisäselvityksiä alueellisten vaikutusten tarkastelusta, tilojen uudelleenkäyttömahdollisuuksista, arvion tilojen yhteiskäytön kehittämisestä koituvista säästöistä ja muista taloudellisista vaikutuksista sekä ehdotuksen kehitystyön aikataulusta ja muodosta. Asukkaiden mielipiteitä on kuultava palveluverkkoa kehitettäessä.

”Monissa toiminnoissa on tehostamisen varaa ja mahdollisuuksia luoda yhteisiä palveluita ja lisätä yhteistyötä.”

H e l si

n g in k au

on toisaalta tiennyt sitä, että vuosikymmenten saatossa kaupungin yhteyteen on perustettu toimintoja, jotka aikanaan saattoivat olla tärkeä lisä kaupungin palvelutarjonnassa ja tulonlähteenä. Nyt niiden tarpeellisuutta on kuitenkin arvioitava monessa kohtaa kokonaan uudesta näkökulmasta. Pulman tunnustaa myös kaupunginkamreeri Seppo Olli talous- ja suunnittelukeskuksesta. Julkisuudessa leikkauslistat ja organisaatiomuutokset ovat ehtineet nostattaa jo melkoisesti meteliä. Ollin mukaan toimintojen tehostamiseen ohjaa myös vuoteen 2012 ulottuva, koko kaupunkikonsernia koskeva strategiaohjelma. Se on kaupunginvaltuuston hyväksymä, joten siihen ovat poliittiset päättäjätkin sitoutuneet. – Strategiassa korostuvat palvelujen laadun lisäksi kustannustehokkuus ja toimintojen järkeistäminen, mutta ennen kaikkea se, että jokaisessa virastossa, säätiössä, tytäryhtiössä ja liikelaitoksessa on ajateltava koko konsernin ja sitä kautta kaupunkilaisten etua, Olli painottaa. Temppu ei onnistu sormia napsauttamalla, sen kaupunginkamreerikin myöntää. Jo aiemmin mainittujen yli sadan tytäryhteisön lisäksi kaupunkikonserniin kuuluu 28 virastoa, kahdeksan liikelaitosta, yli 50 osakkuusyhtiötä ja kuusi kuntayhtymää.

pu

Kaupunkikonserni > Tytäryhtiöt > Tytärsäätiöt > Osakkuusyhtiöt > Omistusyhteysyhtiöt > Kuntayhtymät > Virastot ja liikelaitokset

n ki

93 11 51 3 6 36

Konsernirakenne Kaupunki

Tytäryhtiö Tytäryhtiö

Säätiö

Osakeyhtiö

Kiinteistö Oy

Osuuskunta

Osakkuusyhtiö

Tytäryhteisöjen toimialat > opetus > kulttuuri > teatteri > sosiaali > terveys

> kiinteistöt > pysäköinti > matkailu > liikunta > hankinta

> energia > liikenne > catering > elinkeino > henkilöstö

Helsingin henki | helmikuu 2010

7


esimiestyön parantamiseen sekä toimitusjohtajan ja yhtiön hallituksen yhteispeliin. – Vanhakantaisen siltarumpupolitiikan sijaan on tehtävä yhteistyötä ja miellettävä oma toiminta osaksi laajempaa kokonaisuutta. Tässä kohtaa korostuu etenkin hallitusten rooli. Niihin on löydettävä osaavia ja aidosti hallitustyöstä kiinnostuneita ja siitä motivoituneita henkilöitä, Olli muistuttaa.

Myös henkilöstöpolitiikkaan yhteiset pelisäännöt

”Tavoitteena on henkilöstön yhdenvertainen kohtelu ja yhtenäiset pelisäännöt, olipa työpaikka tytäryhteisössä tai emokonsernissa.”

nut konsernin sisällä liikkumavaraa lopputuloksen kannalta järkevämpien oikopolkujen avaamiseen. Erääksi esimerkiksi kamreeri nostaa kaupungin tytäryhteisöjen hankinnat, jotka ne hoitavat pääsääntöisesti yhä itse. Samoja tavaroita ja palveluja voidaan kuitenkin kilpailuttaa yhdessä ja keskitetysti. Näin päästään pudottamaan turhia hallintokustannuksia, ja suuremman volyymin myötä myös hinnat ovat edullisemmat. Tähän tarkoitukseen on jo perustettu tytäryhteisöjen yhteinen hankintayhtiö, Helsingin Konsernihankinta Oy. – Konserniohjausta on kehitettävä niin että jokaisen tytäryhteisön toiminta ja tehdyt päätökset ovat lin-

gallup Oletko verkostoitunut? KYSYIMME TYÖNTEKIJÖILTÄ, KUINKA VERKOSTOITUNUTTA HEIDÄN TYÖNSÄ ON YLI VIRASTORAJOJEN. ENTÄ TOIVOISIVATKO HE ENEMMÄN YHTEISTYÖTÄ MUIDEN VIRASTOJEN TYÖNTEKIJÖIDEN KANSSA? teksti OUTI NIEMELÄ kuvat NOORA ISOESKELI

8

Helsingin henki | helmikuu 2010

jassa koko kaupunkikonsernin strategian ja kokonaisedun kanssa, Olli tähdentää. Kaupunginkamreeri puhuukin tämän tästä corporate governance -periaatteista, joissa korostuvat johtamisen ja hallinnon yhtenevät periaatteet ja päätösten läpinäkyvyys. Käytännössä ohjaus- ja valvontavastuuta siirretään päälinjojen osalta entistä enemmän kaupunginhallituksen alaiselle konsernijaostolle ja kaupunginjohdolle, jotka ohjaavat ja seuraavat eri konserniyksiköiden toimintaa ja tuloskehitystä säännöllisesti, tarvittaessa neljännesvuosittain. Tytäryhteisöissä puolestaan panostetaan käytännön johtamisen ja

■ TARJA VALKEAPÄÄ toimistoesimies, sosiaalivirasto Työhöni kuuluu paljon verkostotyötä muiden virastojen väen kanssa. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat esimerkiksi Talpa ja henkilöstöhallinto. Tarvitsen työssäni monenlaisten asiantuntijoiden apua, yhteistyö painottuukin asiantuntijatietojen jakamiseen. Toinen kysymys on hieman kaksipiippuinen. Aina välillä sitä tarvitsisi enemmän apua muilta, mutta se on heti pois omasta päätyöstä. Virastoyhteistyö on mielenkiintoista, mut-

Konsernin strategiaohjelmaan sisältyy tavoite myös mahdollisimman yhtenevistä toimintatavoista henkilöstöpolitiikassa. Henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalon mukaan tavoitteena on henkilöstön yhdenvertainen kohtelu ja yhtenäiset pelisäännöt, olipa työpaikka sitten tytäryhteisössä tai emokonsernissa. – Samalla jokaiselle pitää saada syntymään tunne, että hän tekee työtä nimenomaan kaupunkilaisten hyväksi yhden ja saman kaupunkityönantajan palveluksessa, Tulensalo tähdentää. Hyvä ja pitkäjänteinen henkilöstöpolitiikka on hänen mielestään entistä selkeämpi valtti myös työmarkkinoilla, joilla kaupunki työnantajana ei kaikilla aloilla voi olla palkkajohtaja. Sen sijaan varmuus työpaikan pysyvyydestä on yhä kovempi vetovoimatekijä. Merkittävä osa nyt jo eläköityvästä sodanjälkeisestä sukupolvesta on tehnyt työuransa vain muutaman työnantajan palveluksessa. Vastaava sitoutuminen saattoi tuntua nuoremmasta polvesta vielä vähän aikaa sitten täysin vieraalta, mutta suhdannesakkaus ja yksityisen sektorin mittavat lomautukset ja irtisanomiset ovat todennäköisesti muokanneet asenteita ja suhtautumistapoja. – Meidän on korostettava mahdollisuutta tarvittaessa pitkäänkin työsuhteeseen, joustaviin kouluttautumismahdollisuuksiin ja vaihteleviin tehtäviin

ta tosiaan kohtuus siinä on hyvä olla, että omatkin työt saa tehtyä ajallaan. ■ MAIJA VAHVELAINEN psykoterapeutti, sosiaalivirasto Tarvittaessa teen verkostoyhteistyötä kaikkien virastorajojen ylitse. Enimmäkseen yhteistyö painottuu kuitenkin terveyskeskukseen. Toisinaan yhteistyö on asiantuntijakonsultaatiota, kuten usein esimerkiksi opetusviraston kanssa. Usein myös asiakas on itse mukana, ja pohdimme yhdessä eri virasto-


Asiakkaat: kaupunkilaiset, yritykset, yhteisöt, vierailijat

■ Hannu Tulensalo toivoo, että jokaiselle syntyisi tunne, että tekee työtä kaupunkilaisten hyväksi.

Palvelut

konsernin eri osissa. Näin isossa organisaatiossa on aina työtä, joka kaipaa tekijäänsä, Tulensalo huomauttaa.

HE L SIN G IN K AU PU NKIKO N SE RNI Seudulliset yhteisöt

Oma palvelutuotanto

Kesäduunista eläkkeelle

Tytäryhteisöt Palvelutoiminnan tukiyhteisöt

HUS-kuntayhtymä

Virastot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY)

Kilpailutilanteessa toimivat palveluyhteisöt

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)

Alueen elinvoimaisuutta tukevat yhteisöt Liikelaitokset

Uudenmaan liitto

Vapaassa kilpailutilanteessa toimivat yhteisöt

Samaan hengenvetoon Tulensalo tunnustaa, että isossa konsernissa työ ja tekijä eivät välttämättä aina kohtaa parhaalla mahdollisella tavalla. – Konsernin toisessa osassa työskennellyt henkilö on voinut siirtyä uuteen työpaikkaan kaupungin yksiköiden ulkopuolelle, eikä hän ole välttämättä edes tiennyt konsernin sisällä mahdollisesti tarjolla olleista ja hänelle soveltuvista tehtävistä. Tähän ei henkilöstöjohtajan mielestä ole lähivuosina enää varaa, sillä väki eläköityy kiihtyvällä vauhdilla ja heidän tilalleen on pestattava paikkaavia käsipareja paitsi konsernin sisältä myös sen ulkopuolelta. – Tavoitteemme on, että kaupungin leivissä voisi tehdä pitkän ja monipuolisen työuran vaikka kesätyöntekijästä eläkeikään asti. Juuri tässä korostuu myös henkilöstökeskuksen rooli. Meidän tehtävämme on auttaa siirtämään näitä rakennuspalikoita sinne, missä niitä kulloinkin tarvitaan. •

Konserni lukuina Hankinnat, sopimukset, palvelusetelit, avustukset

Palvelutuotannon kumppanit

Rakennukset 4,2 mrd € Maa- ja vesialueet 2,7 mrd € Liikevaihto 2,5 mrd €

jen työntekijöiden kanssa asiakkaiden erilaisia elämäntilanteita. Mielestäni yhteistyö toimii oikein hyvin tällä hetkellä. Minulla ei ole siihen muutostoiveita. ■ ANTTI HALM valvontainsinööri, HKL Teen paljon yhteistyötä eri virastojen työntekijöiden kanssa rakentamisen yhteydessä. Lähinnä yhteistyö koskee lupa-asioita. Tämän johdosta olenkin usein yhteydessä esimerkiksi rakennusvalvontavirastoon. Jonkin verran on yhteistyötä myös museoviraston kanssa.

Olen tällä hetkellä mukana myös energiansäästöhankkeisiin liittyvässä työryhmässä, jossa yhtenä osapuolena on rakennusvirasto. On todella tärkeää ja hyödyllistä käyttää eri virastojen väen asiantuntemusta hyväksi. Verkostotyöskentelyä pitäisikin mielestäni lisätä entisestään ja ottaa arvokkaat voimavarat täysillä käyttöön. ■ LEENA HIRVONEN työvoimasuunnittelija, sosiaalivirasto Olen rekrytointihommissa, joten teen paljon yhteistyötä monen eri viraston kanssa. Terveyskeskuksen kanssa teen

Tase 13 mrd € Henkilöstö 43 000 työntekijää, joista tytäryhteisöissä 4 800.

eniten yhteistyötä, mutta myös esimerkiksi kiinteistöviraston ja henkilöstökeskuksen kanssa. Yhteistyömuodot ovat erilaisia eri virastojen väen kanssa. Suunnittelu on monesti keskeisessä roolissa. Henkilöstökeskuksesta saamme vuorostaan paljon arvokasta asiantuntija-apua. Verkostotyötä on lisätty viime vuosina. Tällä hetkellä se onkin mielestäni riittävää ja hyvin toimivaa keskeisimpien yhteistyötahojemme kanssa.

Helsingin henki | helmikuu 2010

9


kaffella

n Matti Poutanen ja Pirjo-Leena Malassu ovat tyytyväisiä siihen, että henkilöstösuunnittelua ennakoidaan pian kaikissa virastoissa. Kahvittelupaikkana toimi Cafe Jugend.

10

Helsingin henki | helmikuu 2010


teksti MARIA HALAVA kuvat SUVI LAINE

Tulevaisuus haltuun

osaamisen kehittymisen haasteita, Malassu kuvailee. Kaiken kaikkiaan ennakointi on tuonut järjestelmällisyyttä viraston henkilöstösuunnitteluun. Jatkossa keskitytään kuitenkin yksittäisen viraston sijaan palveluklustereihin. – Klusteriajattelussa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat kokonaisuuden, vaikka ovatkin eri virastoissa, Poutanen tarkentaa.

Suurten ikäluokkien eläköityminen, kasvava maahanmuutto ja väestörakenteen muutos vaikuttavat tulevaisuuden työelämään. Minkälaista osaamista jatkossa tarvitaan? Vastauksia antaa kaupungin käyttöönottama henkilöstösuunnittelun ennakointimalli.

>C

afé Jugendin valot loistavat alkutalven pakkasaamussa. Pehmeä valo luo tunnelmaa täpötäyteen kahvilaan, jossa sosiaaliviraston kehittämiskonsultti Pirjo-Leena Malassu ja henkilöstökeskuksen kehittämispäällikkö Matti Poutanen käyvät intensiivistä keskustelua. Aiheena on kaupungilla käyttöön otettu henkilöstösuunnittelun ennakointimalli. – Työskentely-ympäristö muuttuu koko ajan. Kyse voi olla yhteiskunnallisista, sosiaalisista tai kulttuurisista muutoksista, muutoksista asiakaskunnassa tai palvelutarpeissa. Kaupunki pyrkii vastaamaan näihin muutoksiin parhaalla mahdollisella tavalla. Sen vuoksi olemme ottaneet käyttöön henkilöstösuunnittelun ennakointimallin, jotta meillä olisi tulevaisuutta ajatellen käytössämme osaava ja oikein mitoitettu henkilöstö, Poutanen kertoo. Toimintaympäristöä muutoksineen on analysoitu kaupungilla jo pidemmän aikaa, mutta siitä saatua jäsentymätöntä tietoa ei ole voitu sellaisenaan käyttää strategiseen suunnitteluun. Ennakointimalli mahdollistaa tämän. – Erilaisten menetelmien avulla pystymme tuottamaan tulevaisuuden kannalta uudenlaista, merkittävää tietoa ja heijastamaan sitä pidemmälle tulevaisuuteen, Malassu sanoo. Ennakointimallin tavoitteena on pystyä vastaamaan oikeanlaisella henkilöstörakenteella tulevaisuuden haasteisiin. Miten malli käytännössä toimii?

Ennakoinnissa pyritään tunnistamaan muutostekijöitä, joilla nähdään olevan vaikutusta toimialan tulevaisuuteen sekä määritellään niiden mahdolliset vaikutukset esimerkiksi asiakkaiden tarpeisiin ja palveluihin. – Muutostekijä voi olla globaali tai paikallinen. Esimerkiksi ilmastonmuutos vaikuttaa kaupungillakin ennen pitkää kaikkiin aloihin, Malassu selventää. Suurten tekijöiden rinnalla huomiota kiinnitetään myös pieniin merkkeihin, joita nousee usein palvelujen toiminnan

tasolta, työn arjesta ja asiakkailta tulevista palautteista. Kun muutostekijät ja niiden vaikutukset on tunnistettu, aletaan niiden pohjalta rakentaa kuvaa todennäköisestä tulevaisuudesta. Kun todennäköisin tulevaisuuskuva on määritelty, siirretään se perustaksi strategiseen suunnittelutyöhön. – Tässä vaiheessa pohditaan asiakasodotuksia, henkilöstön osaamis- ja kehittymishaasteita tai tarvittavia aineellisia resursseja, Poutanen kertoo esimerkkinä. Tulevaisuuskuvan tarkastelua jatketaan henkilöstösuunnittelun näkökulmasta. Keskiössä ovat vaikutukset henkilöstörakenteeseen ja -määrään sekä henkilöstöltä vaadittavaan osaamiseen. Sosiaalivirasto on toiminut ennakoivan henkilöstösuunnittelun pilottina. Minkälaisia kokemuksia sosiaalivirastosta on saatu?

Ennakointimalli otettiin pilottina käyttöön sosiaaliviraston vanhuspalvelujen vastuualueella keväällä 2006. Seuraavien kahden vuoden aikana työtä jatkettiin muilla vastuualueella. – Mallin ensimmäisessä vaiheessa perehdytimme vastuualueiden johtoryhmiä ja asiantuntijoita menetelmään, Malassu kertoo. Menetelmäkoulutusten ja laajennettujen johtoryhmien jäsenille järjestettyjen työpajatyöskentelyjen seurauksena sosiaaliviraston kaikki vastuualueet työstivät pitkän ajan henkilöstösuunnitelman. Tällä hetkellä henkilöstösuunnitelmiin tehdään pitkän aikavälin päivityksiä. Prosessin yhteydessä on tutkittu muun muassa sitä, mitä kaupunginosien erilaistuminen merkitsee, minkälaisia palvelutarpeita eri alueiden asiakkailla on ja minkälaisia palveluita eri alueilla tarvitaan. – On huomattu, että henkilöstölle on voinut kehittyä tietyillä alueilla sellaista osaamista, mitä muilla alueilla ei ole. Taustalla voi olla esimerkiksi erityinen väestöpohja, josta nousee uudenlaisia

Viime vuoden tavoitteena oli saada 55 prosenttia kaupungin henkilöstöstä ennakoivan henkilöstösuunnittelun piiriin. Miten jatkossa edetään?

Henkilöstösuunnittelun ennakointimallin

ABC

Vaikka malli on otettu hyvin vastaan, haasteena on koko kaupungin saaminen mukaan sen toteutukseen. Tälle vuodelle asetetut tavoitteet ovat selkeät. – Tavoitteena on, että tämän vuoden aikana saamme kaupungin koko henkilöstön ennakoivan suunnittelun piiriin, Poutanen toteaa. Poutanen korostaa, ettei ennakointimallin käyttöönotto ole kertaluontoinen harjoitus, vaan pysyvä tapa toimia. Sen vuoksi se pitäisi ottaa osaksi sekä strategista että toiminnan ja talouden kokonaissuunnittelua. Samanaikaisesti mallin käyttöönotosta saadut hyvät käytännöt tulisi saada pysyviksi. – Rakennamme parhaillaan tulevaisuussivustoa osana kaupungin sähköistä työpöytää, Helmeä. Sivusto tulee antamaan henkilöstölle tietoa ennakoinnista, mutta samalla se voi antaa mallia ja esimerkkiä eri virastoille ja liikelaitoksille yli hallintorajojen, Poutanen sanoo. Entä miten kuntatyön ennakoidaan muuttuvan tulevaisuudessa?

Henkilöstön ennakointitarpeiden tavoitteena on osaava ja oikein mitoitettu henkilöstö. Ennakointia edellyttävät ulkoiset ja sisäiset muutokset toimintaympäristössä. Ulkoisia muutoksia ovat muun muassa sosiaaliset ja yhteiskunnalliset, poliittiset ja lainsäädännölliset tai taloudelliset muutokset. Sisäiset muutokset koskevat henkilöstön voimavaroja ja oppimista, organisaatiota tai prosesseja. Tämän vuoden aikana kaupungin koko henkilöstö on tarkoitus saada ennakoivan henkilöstösuunnittelun piiriin. Henkilöstökeskus on käyttänyt mallin käyttöönotossa apuna Oiva Akatemiaa. Lisätietoja tulee löytymään tulevaisuussivustolta, joka on osa sähköistä työpöytää, Helmeä.

– Tulevaisuudessa monialaosaajien rooli korostuu, sanovat Poutanen ja Malassu kuin yhdestä suusta. Erityisosaaminen on jatkossa yhä tärkeää, mutta samalla henkilöstöltä odotetaan yhä laajempialaista osaamista ja asioiden hallintaa. Myös työyhteisöjen ja verkostojen merkitys kasvaa. – Tuloksellinen toiminta edellyttää sekä työtapojen että prosessien kehittämistä. Ytimessä on ihmisten kanssa toimiminen, Malassu korostaa. Johtamisessa keskeistä on ihmisten luovuuden ja innovatiivisuuden johtaminen. – Johdon pitää osata hyödyntää erilaisuutta esimerkiksi iästä tai taustasta riippumatta. Sen täytyy myös miettiä, miten parhaiten käyttää ja kehittää henkilöstön osaamista, Poutanen sanoo. – Vuorovaikutustaitoja ei voi korostaa liikaa: niitä tarvitaan sekä asiakkaiden kanssa että jokaisessa työyhteisössä, Malassu lisää. •

Helsingin henki | helmikuu 2010

11


teksti MINNA TAKKUNEN kuvat ISTOCKPHOTO

Vanhusten pitkäaikaishoito siirtyi terveyskeskuksesta sosiaalivirastoon. Vaikka muutos toteutui vuoden vaihteessa, toiminnan muuntaminen tapahtuu tulevien vuosien kuluessa. Henkilöstön ja potilaiden arkeen siirto ei ainakaan vielä muutoksen alkuvaiheessa vaikuta.

Vanhustenhoito muutoksessa

>S

uomi on maailmanlaajuisesti ajatellen ollut perinteisesti hyvin laitosvaltainen maa. Nyt laitostumista ollaan pikkuhiljaa vanhustenhoidossa purkamassa kohti avohoitoa ja palveluasumista. Mallia on haettu vanhusten kodinomaista asumista ja kuntouttavaa hoitamista esimerkillisesti kehittäneistä maista, kuten Tanskasta ja Hollannista. Ikäihmisten hoidon ja hoivapalvelujen järjestämisestä on valtion ja kuntien yhteistyönä Suomessa laadittu valtakunnalliset laatusuositukset. – Painopiste on palvelutarpeen arvioinnissa ja vanhusten kuntouttamisessa, vanhuspalvelujohtaja Arja Peiponen sosiaalivirastosta kertoo. Ensimmäiset suositukset kirjattiin vuonna 2001. Tämänhetkistä muutosprosessia ohjaavat vuonna 2008 laaditut suositukset. Painopistemuutos on sikäli perusteltu, että suomalaisten asuinolosuhteet ovat parantuneet huomattavasti sen jälkeen kun maatamme ryhdyttiin sotien jälkeen voimallisesti rakentamaan. Esimerkiksi hygienia on monella vanhuksella kotioloissa paremmalla tasolla kuin vielä vaikkapa 80-luvulla. Niinpä kotihoitoa on luontevaa kehittää.

Linjausten ja lain ohjaamana

Helsingissä vanhusten pitkäaikaishoito siirrettiin valtakunnallisten linjausten viitoittamana terveystoimen puolelta sosiaaliviraston hoidettavaksi tämän vuoden alusta. Peiposen mukaan säästötoimet eivät ole päätöksen taustalla, vaikka tehostamiseen tähdätäänkin. – Kyseessä on enemmänkin poliittinen ja eettinen valinta. Halvempi valinta se ei kuitenkaan ole, hän huomauttaa. – Tällä hetkellä talousarviossa todetaan, että 150 sairaansijaa vähennetään pitkäaikaishoidosta, pitkäaikaishoidon johtaja Annikki Thodén terveyskeskuksesta toteaa.

12

Helsingin henki | helmikuu 2010

– Toiminnan yhtenäistämisessä riittää työtä. Kehittämistyössä haastavinta on saada sovitettua uuden toiminnan mahdollisuudet vallitsevaan lainsäädäntöön, kertoo Peiponen.

Muutosvalmennusta tulossa

Organisaatiomuutos koski Myllypuron, Koskelan ja Kivelän sairaaloiden potilaita ja henkilöstöä. Henkilöstösuunnitelman teki sosiaalivirasto. Henkilöstölle järjestettiin näissä sairaaloissa yhteisiä tiedotus- ja kuulemistilaisuuksia ennen siirtämispäätöksen syntymis-

tä. Kysymyksiä tehtiin kuulemistilaisuuksissa runsaasti, ja Peiponen lupaa, että niihin tullaan vastaamaan. Sosiaaliviraston verkkosivuille perustettiin keskeisimpiin kysymyksiin vastaava sivu. Henkilöstöä tuetaan jatkossa myös muutosvalmennuksen ja koulutuksen keinoin. Mikä sitten muuttuu henkilöstön kannalta? Peiponen ja Thodén vahvistavat, että alkuvaiheessa ei käytännössä muutu juuri mikään. Sama työnantaja ja samat henkilöstöetuudet säilyvät. Virka- ja työehtosopimusten mukaiset etuudet ja eläketurva pysyvät ennallaan. Pitämättömät vuosilomat ja sääs-


Ikääntyvän Suomen haaste SUOMALAISET OVAT maailman nopeimmin ikääntyvien kansakuntien joukossa, joten ikäihmisten palvelutarpeita ja käytettävissä olevia resursseja on mietittävä aiempaa tarkemmin. Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava perusja ihmisoikeuksien toteutuminen. Näihin kuuluu myös oikeus välttämättömään huolenpitoon. Vanhustenhoitoa järjestelläänkin uusiksi koko maassa. Kuntia ohjataan laatimaan ikääntymispoliittinen strategia, jota toteutetaan kiinteästi kuntien taloussuunnittelussa. Uudelleenorganisoinnin moottorina on myös käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus. Palvelujen kehittämisen ja arvioinnin välineenä käytetään ikäihmisten hoitoa ja palveluita koskevaa valtakunnallista laatusuositusta. Laatusuosituksessa määritellään ikääntyneiden palvelujen järjestämistä ohjaavat arvot ja eettiset periaatteet. Viimeisin laatusuositus on laadittu 2008 sosiaali- ja terveysministeriön, Suomen Kuntaliiton ja Stakesin yhteistyönä. Tämä suositus on nyt myös Helsingissä

meneillään olevan uudistamisprosessin perustana. Valtakunnallinen laatusuositus sisältää strategisia linjauksia laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Suositus korostaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, ehkäisevän toiminnan ja kotona asumisen tukemisen ensisijaisuutta sekä yksilöllistä palvelutarpeen arviointia. Vanhusten toimintakykyä ja kuntoutumista pyritään tukemaan kaikissa palveluissa. Laadun kehittäminen edellyttää panostusta esteettömyyteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Palveluvalikoimaa halutaan monipuolistaa neuvonta- ja muilla ehkäisevillä palveluilla. Suositukseen sisältyy myös henkilöstön mitoitusperusteita muun muassa ympärivuorokautisessa hoidossa.

Vanhustenhoidon laitostumista ollaan pikkuhiljaa purkamassa kohti avohoitoa ja palveluasumista. Tämä on koko ikääntyvän Suomen haaste. tövapaat siirtyvät pidettäviksi sosiaalivirastossa. Määräaikaiset työsuhteet jatkuvat sopimuskauden loppuun saakka, ja myönnetyt virka- ja työvapaat jatkuvat. Vaikka tarkkaa tietoa henkilöstörakenteen tulevista muutoksista ei vielä ole, lähivuosina ainakaan laitoshoidon puolella työpaikat eivät Peiposen mukaan vähene. – Ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä on tarvetta lisätä henkilöstöä valtakunnallisen suosituksen mukaiseksi.

Yhteiset tavoitteet

Jotkut asiat tulevat jatkossa kuiten-

kin muuttumaan. Esimerkiksi tehtävänimikkeitä kehitetään kuvaavammiksi. Kun työtä tehdään vanhusten toimintakyvyn ylläpitämiseksi, esimerkiksi sosiaaliohjaajia tarvitaan mahdollisesti enemmän. Samoin toimipaikka saattaa muuttua. Uutta on se, että aiemmasta käytännöstä poiketen työntekijän tai viranhaltijan suostumusta siirtoon ei tarvita. – Tärkeintä on sitoutua yhteisiin tavoitteisiin koko vanhusten tulevan palvelurakenteen ja toimintaideologian osalta, Peiponen kiteyttää. • > Lisätietoja: http://heli.hel.fi/sosnet

Helsingin henki | helmikuu 2010

13


Lukio täynnä teksti KATJA PESONEN kuvat TOMMI TUOMI

Koillis-Helsingin lukiota kehutaan sen ystävällisestä ilmapiiristä. Tällaista palautetta antavat jopa ulkomailta tulleet vierailijat, joten johonkin sen on perustuttava. Yksi syy voisi olla se, että nuoria kohdellaan yksilöinä.

>U

lkona on kevyt lumikerros, jossa on vain muutama jalanjälki. Kello on yhdeksän, ja Tapanilassa sijaitsevan Koillis-Helsingin lukion käytävätkin ovat hiljaisia kuin kellari. Matkalla rehtorin huoneeseen kuitenkin kuulee elämän. Innostunut naisääni jakaa tehtäviä oven takana, ja seuraavasta huoneesta kuuluu nuorten miesten naurunremakkaa. Rehtori Pekka Luomassa yhdistyy puku ja letkeys. Seinällä on näyttö, jossa pul-

14

Helsingin henki | helmikuu 2010

puttaa akvaariokaloja. Saisiko siihen takan näin lumen kunniaksi? – Haluatko sen siihen? Tuossa olisi, Luoma heittää ja kytkee tulen tietokoneelta. Koillis-Helsingin lukio saa usein vierailijoilta palautetta rennosta ilmapiiristään ja opiskelijoita kannustavasta asenteestaan. Luoma mainitsee yhdeksi koulun tärkeimmistä ohjenuorista sen, että kaikkia kohdellaan tasa-arvoisina, niin opettajia kuin opiskelijoitakin. – Jos puhutaan nätisti, siihen myös vastataan nätisti, hän toteaa. Lukio perustettiin vuonna 2005. Se on Suutarilan, Malmin ja Pohjois-Helsingin lukioiden hedelmällinen yhdistelmä, jossa on kuutisenkymmentä opettajaa ja noin kahdeksansataa opiskelijaa. Opetuksen pääpaino on mediassa, jota sovelletaan useilla oppitunneilla tavalla tai toisella. – Mediapainotuksen on ollut tarkoitus nostaa koulun profiilia. Huolena on se, että

keskustan lukiot ovat vetovoimaisia ja reuna-alueilla olevat lukiot ovat menettäneet opiskelijoita, Luoma sanoo.

Mediaopetus linkitetty perusaineisiin

Medialinjalla on tilaa noin kuudellekymmenelle opiskelijalle. Pakolliset kurssit ovat kaikille opiskelijoille yhteisiä, mutta medialinjalaiset valitsevat neljästäkymmenestä erilaisesta kurssista omalta tuntuvia aihealueita. Kaikki on linkitetty perusoppiaineisiin. Historian tunnilla kerrotaan elokuvan historiasta, ja maantiedossa tutustutaan muun muassa internetin karttapalveluihin. Psykologiassa pohditaan sitä, miksei yksilö pysty vaikuttamaan median tarjontaan automaattisesti, ja äidinkielen mediakursseilla voi opiskella journalismia sekä käsikirjoittamista. Käytännön tekemisen lisäksi opiskelijoille opetetaan medialukutaitoa eli miten


klo 09.15 Media n Koillis-Helsingin lukion medialuokka on tilava. Käytössä on monipuoliset tekniset laitteet, mikä on paljolti kuvaamataidon ja median opettajan Mikko Kettusen ansiota. Hassan Faisa ja Timo Riihimäki treenaavat kameran edessä, kun Sebastian Koski kuvaa.

elämää media kytkeytyy yhteiskunnalliseen vallankäyttöön ja kuinka sitä tulisi tulkita. – Mediakasvatus ja viestintäsivistys ovat meillä erittäin tärkeitä. Pyrimme tarjoamaan niitä taitoja, joita nyky-yhteiskunnassa tarvitaan. Uskallan väittää, että olemme onnistuneet tässä, Luoma toteaa.

Yleisnainen Remander auttaa

Koulusihteeri Sari Remanderin huone on rauhallinen. Samassa luokkien ovet avautuvat. Nuorten vellova massa saa tilat näyttämään purkkapalloautomaattien kirjavilta sisuksilta. Värikkäät takit puikkelehtivat toistensa lomitse pitäen mekkalaa, päätyen oville. Samantien Remander joutuu hoitamaan nuoren miehen anomuksen olla pois liikuntatunnilta ja selittämään toiselle, että tämä on kulkenut muutaman päivän toisen tyypin takki niskassa.

”Mediapainotuksella on tarkoitus nostaa koulun profiilia. Pyrimme tarjoamaan taitoja, joita tarvitaan nyky-yhteiskunnassa.” Takit olivat vaihtuneet vahingossa, eikä poika huomannut käyttävänsä toisen takkia. – Teen kaikkea mahdollista opintorekisterin ylläpidosta asiakaspalveluun. Tässä työssä jokainen hetki on erilainen, hän nauraa. Myöskään virka-apulaisrehtori Juho Salon toimenkuvaa ei voi selittää parilla sanalla. Hänen vastuullaan on hoitaa

kaikki arkiset asiat, kuten valvonnat, sijaisuudet, tuntilistat ja ylioppilaskirjoitusten erityisjärjestelyt. – Päätehtäväni on olla rehtorin työpari ja tuki. Tämä on jonkin sortin henkisen johtajuuden jakamista, Salo selventää. Vaikkeivät Luoma ja Salo olekaan siviilissä kalakavereita, heidän yhteistyönsä on niin tiivistä, että sen peruspilarina on oltava molemminpuolinen luottamus. Virka-apulaisrehtori eroaa apulaisrehtorin virasta siten, että jälkimmäinen on opettaja, joka tekee töitä rehtorin apuna, mutta virka-apulaisrehtori sen sijaan on kokopäivätyö. Pelkkä byrokraatti Salo ei kuitenkaan ole: ennen nykyistä pestiään hän oli äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja. – Viihdyin opettajana, mutta viihdyn myös tässä tehtävässä. Nautin siitä, kun saan kokonaisuuksia sujumaan ja nos-

tettua esille itselleni tärkeitä asioita. Tulee hyvä fiilis, kun saa niitä läpi.

Kuka da Vinci?

Kuvaamataidon ja median opettaja Mikko Kettusen edessä istuu monikymmenpäinen luokka. – Onko kenelläkään mitään kysyttävää?, hän lopettelee tuntia. – Mitä siellä on ruokana?, vastaa siilitukkainen nuori mies. Kettunen pitää nuorista. Hänestä heidän kanssaan on mutkatonta työskennellä. Sanotaan, että kuviksenope on koulun kivoin maikka. Kettunen hymyilee. – Sanotaan vaikka niin, että mediaopettaja on kivoin. Nyt kun media on tullut osaksi monen koulun opetusta, Kettunen on nähnyt sen pyyhältävän piirtämisen edelle. – Nuoret osaavat käyttää tietokoneita paremmin kuin jotkut aikuiset. >>

Helsingin henki | helmikuu 2010

15


i l e i k n i d i Ä 0 3 . 0 klo 1 ■ Virkaapulaisrehtori Juho Salo ja rehtori Pekka Luoma jakavat lukion henkisen johtajuuden. Koulusihteeri Sari Remander kertoo vaihtuneiden takkien mysteeristä Teemu Salmiselle ja Jasmina Juntuselle.

ssa ia l s n a K 5 0 . 0 1 klo

16

Helsingin henki | helmikuu 2010

■ Äidinkielen opettaja Sari Kuohukosken yhtenä missiona on saada nuoret lukemaan. Oikeiden kirjojen valinta on haaste. Hän tekee kartoituksia siitä, mitä nuoret haluaisivat lukea, jotta lukuinto ei tyssää huonoon kirjaan.

Sen sijaan taidehistorian kanssa ollaan hukassa: ei välttämättä edes tiedetä, kuka oli da Vinci. Kettunen harmittelee, että monet eivät koskaan ole käyneet Kiasmassa tai Ateneumissa, vaikka ovat helsinkiläisiä. Hän itse on täysverinen taiteilija – käynyt Pekka Halosen akatemian sekä opiskellut Taideteollisessa korkeakoulussa kuvataidekasvatusta. Syy siihen, miksi hän päätti laajentaa opetustyöhön, on sosiaalisuus. – Taiteellinen työ on yksinäistä ja siihen tarvitsee vastapainoa. Koen myös, että opettajan hommassa pystyn antamaan nuorille taiteen kautta vaihtoehtoja sekä kehittämään heidän ajatteluaan, hän kertoo.

Äidinkieli ja ihmissuhteet

Äidinkielenopettaja Sari Kuohukoski puhuu napakasti, mutta innostavasti. Tunnilla on kiertänyt kori, josta opiskelijat ovat valinneet mieleisensä teoksen. Tarjolla on Kafkaa, Stieg Larssonia, Juha Itkosta ja Anna-Leena Härköstä. Kun opiskelijat ovat valinneet kirjan, he ovat syventyneet sen alkuun miettien millaista tekstiä itse haluaisivat lukea. Esiin nousseet ajatukset puretaan paperille ja niistä keskustellaan nyt parin kanssa. Opiskelijat vaikuttavat innostuneilta – Kuohukoski kertoo kyseessä olevan hänen rasavillein luokkansa. – Kun pitäisi herättää kiinnostus tekstianalyyseihin ja kielentutkimukseen, on 75 minuutin tunti vaikea. Mutta ei taas silloin, kun tehdään jotain toiminnallista. Esimerkiksi kun käsitellään sitä, miten tekstiviestin voi ymmärtää väärin tai miten tehdä puhumalla toiseen vaikutus treffeillä. Ihmissuhteiden kautta voi opettaa mitä tahansa, hän sanoo. Kuohukosken mukaan opettajat saavat nykyään paljon vapauksia tuntien suunnitteluun. Toki opetustavoitteissa on pysyttävä, mutta metodeihin myönnetään luovaa vapautta. Aina on valitettu siitä, kuinka nuoret eivät lue tarpeeksi. Viime vuosina taas on valitettu siitä, että he lukevat pelkäs-


klo 11.15 Ruokaa! ■ Palmian ruokapalvelun työntekijä Seija Henriksson aloittaa keittiössä jo aamuseitsemältä. Hän siivoaa ruokailutilat, järjestää välineet, keittää perunat, mittaa ruuan lämmön ja ottaa pöpönäytteet. Joka päiväksi järjestetään myös aamu- ja välipalaa.

Malmilla on palloseura, yleisurheilukenttä ja tuossa kulman takana halli sulkkikselle ja tennikselle. Näitä mahdollisuuksia hyödynnetään myös Koillis-Helsingin lukiossa. Lisäksi heillä on punttisalin ohella omasta takaa iso liikuntasali.

Kalaleikkeet suoriksi

Ruokalassa tuoksuvat kalaleikkeet. Opiskelijat mättävät muusia lautaselle ja leikkeleitäkin on kaksi. Eikö teinien pitänyt syödä vain näkkileipää? – Nuoret suhtautuvat positiivisesti kouluruokaan, ja monet hakevat lisää. Erityisesti perusruoka on nuorten mieleen, kuten kalapuikot, hernekeitto ja makaronilaatikko, kertoo Palmian ruokapalvelun työntekijä Seija Henriksson. Hän tulee koululle kello 7 ja aloittaa työt. Kok-

ki tekee ruuan, ja Henriksson on salivuorossa. Hän laittaa vesihauteet, joiden päällä ateria pysyy lämpimänä, pyyhkii pöydät, järjestelee ruokailuvälineet ja tilat, keittää perunat, riisit tai makaronit sekä laittaa leivät ja margariinit paikoilleen. Joka päivä valmiista ruuasta mitataan lämpö ja otetaan näytteet pöpöjen varalta. Päivä loppuu kello kolme. Silloin Henriksson on itsekin ehtinyt syödä lounaan, mutta välillä juostaan tukka putkella. – Sitten päivän lopuksi on vielä salin siivous. Puolen päivän jälkeen oppilaat ovat kerääntyneet hengailemaan käytäville. Puheenpulputus on korvia huumaava. Jutellaan uudesta lumilaudasta ja isän auton kiihdytysnopeudesta. Hiljaisuus alkaa, kun astuu ulos koulun ovesta. Lumessa on nyt vähän enemmän jälkiä. •

a t n u k ii L 5 4 . 2 1 klo tään Harry Pottereita. Mutta entä jos kaikki vain eivät yksinkertaisesti ole lukijoita? Onko siihen pakotettava? – Hyvä kysymys. Olen sitä mieltä, että kyllä vähän pitää pakottaa. On koteja, joissa ei ole kirjoja ollenkaan, hän sanoo. – Opiskelijat joskus kiittelevätkin siitä, että kun olen suositellut jotain hyvää kirjaa, he ovat innostuneet sen kautta lukemisesta.

Malmilla on liikettä

Punttisalissa tuoksuu kumille. Se on sympaattista. Liikunnan opettaja Josefina Hiitola valmistelee ekaluokkalaisia salitunnille. Tytöt tulevat kiherrellen ulos pukuhuoneesta. – Nuorten kanssa on tosi kiva työskennellä. Heillä on eloisuutta, positiivisuutta ja intoa, ja siksi heidät saa tekemään kaikenlaisia juttuja, Hiitola kehuu. Tytöt löytävät laitteensa. Pari säntää uhmakkaasti kohti nyrkkeilysäkkiä, toinen alkaa surisuttaa kuntopyörää. Yksi innostuu jalkaprässistä. – Laitetaan siihen vielä viisi kiloa painoa lisää, Hiitola kannustaa. Täällä ei ainakaan vetelehditä. Tai sitten nuoret eivät olekaan niin flegmaattisia kuin mollataan. – Arkiliikunta on jäänyt, enää ei kävellä tai kuljeta fillarilla, joten heikko yleiskunto näkyy. Mutta muuten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt.

■ Liikunnan opettaja Josefina Hiitola kannustaa Petra Sorsaa jalkaprässillä. Petra valtaa pian nyrkkeilysäkin Pilvi Peltomäen kanssa. Hiitola kehuu nuorten intoa ja positiivisuutta uusia lajeja kohtaan. Lukiossa on kuntosali ja liikuntasali, mutta tunneilla käydään hyödyntämässä myös läheisiä halleja ja kenttiä.

Helsingin henki | helmikuu 2010

17


{ erikoinen ammatti } teksti OUTI NIEMELÄ kuvat ARTO WIIKARI

Valot tahdittavat liikenteen Liikennevalosuunnittelija luo sujuvuutta liikenteeseen ja kuuntelee monenlaisten liikkujien toiveita.

18

Helsingin henki | helmikuu 2010

>R

uuhka-aikaan suuren risteyksen läpi kulkee tuhansia eri vauhtia kulkevia ajoneuvoja ja jalankulkijoita. Kun liikennevaloja suunnitellaan, heidät kaikki täytyy ottaa huomioon. – Suunnittelun keskiössä on turvallisuus. Pääsääntönä voi sanoa, että liikennevalojen asettaminen hidastaa aina hieman pääsuunnan liikennettä. Hyötyjiä ovat useimmiten jalankulkijat ja sivusuunnasta tulevat autoilijat, kertoo liikennevalosuunnittelija Marko Mäenpää kaupunkisuunnitteluvirastosta. Hänelle on tuttua hyvin erilaisten toiveiden keskellä luoviminen. Kaikkia ei voi täydellisesti miellyttää, mutta toimivat kompromissit ovat mahdollisia.

Tarkka suunnittelu taustalla

Valosuunnittelussa kaiken perusta on kokonaisvaltainen etukäteiskartoitus. Aluksi kokouspöytien ääreen kerääntyvät valosuunnittelupuolen lisäksi kaavoituksen työntekijät ja muut liikennesuunnittelun asiantuntijat. – 90 prosenttia liikenteen toimivuudesta ratkaistaan jo ennen valosuunnittelua maankäytön ja muun liikennesuunnittelun yhteydessä. Jos tätä ennen on tehty huonoja ratkaisuja, tilannetta ei enää pelkillä valoilla pelasteta, Mäenpää toteaa. Kun jonnekin päätetään asettaa liikennevalot, huomioidaan etukäteen kyseisen risteyksen liikennemäärät, turvallisuus sekä usein myös asukkaiden toiveet.


ympäristö teksti VELI-PEKKA LESKELÄ

”Yksi Helsingin erityispiirre on, että jalankulkijoista pidetään hyvää huolta toisin kuin monissa Euroopan suurkaupungeissa.” Ensin pohditaan esimerkiksi erilaisia kaistajärjestelyjä. Seuraavina askeleina on konkreettisten pylväspaikkojen mietintä ja ilmaisimien sijoittelu. Esityössä on siis mukana monta liikkuvaa palaa. Tässä työssä hyvin suunniteltu onkin jo puoliksi tehty.

Liikenne trendien perässä

Muodin trendeiltä ei säästy liikennesuunnittelukaan. Tarkat silmät ovat ehkä havainneet liikenneympyröiden tulon pääkaupunkiseudun katukuvaan. – Vielä kymmenen vuotta sitten nykyisiin liikenneympyräristeyksiin olisi useimmissa tapauksissa asetettu liikennevalot. Liikenneympyröitä on alettu suosia niiden turvallisuuden vuoksi. Ympyrän kohdalla ajovauhdit hiljenevät ja ajolinjat ovat sellaiset, että mahdolliset onnettomuudet ovat useimmiten lieviä peltikolareita. Muita katukuvassa näkyviä uutuuksia ovat esimerkiksi Oiva-liikennevalot Kansallisteatterin kulmalla ja jalankulkijoille katuun upotetut raitiovaunusta varoittavat led-lamput Munkkiniemen puistotiellä. Oiva-valoissa vihreää valoa ei ole lainkaan, vaan kuljettaja saa liikkua vilkkuvan keltaisen aikana. Punaisen palaessa täytyy odottaa.

Jalankulkijoista huolehditaan

Helsingin katukuvalle on tunnusomaista lyhyet risteysvälit. Mäenpää kertoo, että tämä aiheuttaa haasteita kahteen suuntaan toimivalle ”vihreälle aallolle”. – Yhteen suuntaan vihreä aalto on usein mutkatonta saada sujumaan, mutta kahteen suuntaan hankalampaa. Liikenteen toimivuuden kannalta hyödyksi ovat kaikista liikennevaloristeyksistä löytyvät ajoneuvoilmaisimet. Ne tunnistavat autojonot ja jouhevoittavat liikennettä säännöstelemällä valojen palamista. Mäenpää kertoo, että Helsingin yksi erityispiirre on jalankulkijoiden hyvä huomioiminen. – Meillä pidetään huolta jalankulkijoista. Kulkija pääsee miltei aina yhdellä ylittämällä suurenkin risteyksen yli, toisin kuin monissa muissa Euroopan suurissa kaupungeissa, joissa joutuu usein pysähtymään keskikorokkeelle. •

Sähköauto ja polkupyörä energiansäästökisan kärkeen Sähköauto ja polkupyörä veivät jaetun voiton kaupungin henkilöstön energiansäästökilpailussa. Kolmannen palkinnon sai ehdotus sähkönsäästöstä toimistohuoneissa.

>K

ilpailun järjesti kaupungin energiansäästöneuvottelukunta toista kertaa. Kisalla pyrittiin löytämään työpaikoilla juuri käyttöön otettu menetelmä tai täysin uusi idea, joka tähtää energiansäästöön tai energiatehokkuuden parantamiseen. Jaettu pääpalkinto oli 3 000 euroa kummallekin voittajalle, ja kolmas sija toi 1 000 euroa. Voittajat valittiin 36 ehdotuksen joukosta. Myllypuron sairaalan vahtimestari Pekka Väisänen ehdotti sairaalan kotipalvelun autojen korvaamista sähkö- tai hybridiautoilla. Ne voi ladata parkkipaikoilta löytyvistä pistorasioista. – Autot tuottavat päästöjä eniten lyhyessä kaupunkiajossa, jollaista kotipalvelun autoilla ajetaan, Väisänen perustelee. Myllypuron sairaalan kotipalvelulla on nykyisin 10 autoa; koko kaupungilla on käytössä satoja autoja. Väisänen ehdottaa sähköautoja kaupungin muihinkin organisaatioihin. – Ehkäpä kaupunki voisi saada autoista jopa alennusta, pohtii Väisänen, joka ei itse autoile lainkaan.

Henkilöstö pyöräilemään

Toinen voittaja, työpajapäällikkö Vuokko Oikarinen ehdotti palkintoa sosiaaliviraston Kyläsaaren Uusixverstaille, jotka kunnostavat kaupungilta löytyviä polkupyöriä ja myyvät niitä virastojen asiointipyöriksi.

– Lopetimme keväällä yksityisten henkilöiden pyörien huollon ja keskityimme hylättyjen pyörien kunnostamiseen. Näin kaupunki säästää henkilöstön työmatkakuluja, vähentää päästöjä, työntekijät saavat hyötyliikuntaa ja samalla jätteen määrä vähenee. Polkupyörien korjaaminen on myös palkitsevaa kuntouttavaa työtoimintaa, Oikarinen kertoo. Virastot ostivat viime vuonna jo noin 200 asiointipyörää. Yhden pyörän hinta on keskimäärin 40–50 euroa, Joposta saa pulittaa satasenkin. Kaupungille on varattu kunnostetuista pyöristä kiintiö, mutta pyöriä voivat ostaa myös yksityiset henkilöt. – Palkinnolla järjestetään työpaikalle varmaankin jotakin kivaa, talvellakin työmatkojaan pyöräilevä Oikarinen ounastelee. Kolmas palkittu oli Malmin sairaalan sosiaalityöntekijä Eero Yli-Rekola. Hän ehdotti sähkön säästämistä toimistohuoneissa kytkimellisen jatkojohtorasian avulla, jolla voi sammuttaa huoneen kaikki sähkölaitteet samalla kertaa. •

Mikä on ESNK? HELSINGIN KAUPUNGIN energiansäästöneuvot-

telukunta (ESNK) on virastojen yhteinen verkosto, joka edistää energiatehokkuutta kaupungin toiminnassa ja kiinteistöissä. Sen puheenjohtaja on HKR-rakennuttajan tulosryhmän johtaja Olavi Tikka ja sihteeri kehitysinsinööri Pälvi Holopainen.

Vuonna 2008 kaupunki kulutti 1 790 gigawattituntia energiaa, josta 1 460 gigaa rakennusten lämpöön ja sähköön. Kaupungin julkinen liikenne kulutti noin 200 gigawattia. Helsingin henki | helmikuu 2010

19


teksti PETTERI HARJULA kuvat KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO, TOMMI TUOMI ja PIIA ARNOULD

Kruunuvuorenranta – öljysatamasta asuinalueeksi

Laajasalon rantoja rumentavien öljysäiliöiden lähtölaskenta on alkanut. Seuraavan viidentoista vuoden aikana niiden tilalle nousee yksi Helsingin viidestä uudesta kaupunginosasta, Kruunuvuorenranta.

>M

oni Kruunuvuoren selällä veneillyt lienee itäisen rannan öljysäiliöitä katsellessaan pohtinut, voisiko komeita kalliorantoja käyttää muuhunkin kuin polttoaineen varastointiin. Nyt lähes sata vuotta aluetta hallinneet öljy-yhtiöt ovat lähdössä. Kaupungin kanssa sovitun mukaisesti ne puhdistavat maaperän tämän vuoden loppuun mennessä: sen jälkeen rakentaminen voi alkaa.

Monitahoista yhteistyötä

Alueen toteutusta koordinoi talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolla projektinjohtaja Jari Tirkkonen. Kaavoituksesta vastaa kaupunkisuunnitteluvirasto, ja keskeisissä rooleissa

20

Helsingin henki | helmikuu 2010

ovat myös kiinteistö- ja rakennusvirastot. Kaikki ovat projektiryhmässä. – Työryhmässä eri virastoja edustavat ihmiset katsovat asioita hieman eri näkökulmista, joiden kautta löydetään yhteinen ratkaisu. On ollut hienoa nähdä, että kaikki puhaltavat yhteen hiileen, Tirkkonen toteaa. Ympäristökeskus tekee alueella selvityksiä, ja liikunta-, opetus- sekä sosiaalivirastot vastaavat alueen kunnallisten palvelujen, kuten urheilukenttien, koulujen ja päivähoidon suunnittelusta. – Myös muita toimijoita on mukana. Esimerkiksi Helsingin Energia on teettänyt ansiokkaan valaistussuunnitelman alueen pääkadulle, Tirkkonen jatkaa. Omaa työtään projektinjohtajana hän kuvaa ”rattaiden rasvaukseksi”. – Koordinoin eri toimijoiden yhteis-

työtä, edistän toteutusta sekä varmistan keskinäistä tiedonkulkua ja uuden alueen markkinointia. Rakennusvaiheessa koordinoin rakentamista. Tirkkonen on myös mukana kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistövirastojen kanssa määrittelemässä, millaisia asuntoja alueelle rakennetaan. Ihan pienestä työstä ei siinäkään ole kysymys: sinne on tulossa puoli miljoonaa kerrosneliötä.

Tonteista tarjouskilpailu

Kruunuvuorenrantaa on suunniteltu jo 90-luvun puolivälistä lähtien – ensimmäisen kerran se esiintyi yleiskaavassa 2002. Alueen rakentaminen alkaa ensi vuonna, ja se toteutetaan vaiheittain. Vuoteen 2025 mennessä kaiken pitäisi Kruunuvuorenrannassa olla valmista ja asukkaita alueella kymmenen tuhatta.


Uu

t

t a H e l si

■ Riitta Jalkanen ja Jari Tirkkonen suunnittelevat Kruunuvuorenrannan uutta kaupunginosaa.

n

ki ä

Helsinki uudistuu ja laajenee SEURAAVIEN KOLMENKYMMENEN VUODEN aikana Helsinkiä rakennetaan Kruunuvuorenrannan lisäksi peräti yhdeksällä eri alueella. Historiallisesti ottaen kaupungin kasvot tuskin ovat uudistuneet yhtä paljon sen jälkeen kun Carl Ludvig Engel palkattiin suunnittelemaan tuoreelle pääkaupungille uusi keskusta 1800-luvun alussa. Nykyiset hankkeet ovat mittakaavaltaan paljon laajempia.

– Tällaiset hankkeet kestävät kauan. Suunnittelija ehtii elämänsä aikana tehdä noin kolme projektia, alueen kaavoituksesta vastaavan työryhmän projektipäällikkö, arkkitehti Riitta Jalkanen kaupunkisuunnitteluvirastosta kertoo. Toteutus tapahtuu siten, että maat omistava kaupunki myy tai luovuttaa tontit rakentajille tarjouskilpailujen perusteella. Tontinvarauskilpailuun tuli yhteensä 19 ehdotusta mukaan kutsutuilta rakennusyrityksiltä. – Osa ehdotuksista on rinnakkaisia, mutta silti niiden määrä on runsas suhteutettuna tähän taloudelliseen tilanteeseen ja kertoo siitä, miten lupaavana kohteena rakentajat aluetta pitävät, tarjouskilpailujakin koordinoiva ja tuomaristossa toimiva Tirkkonen toteaa.

Hiekkarantaa ja kierrätettyjä öljysäiliöitä

Suunnittelussa keskeisenä lähtökohtana on alueen luonto sekä sen historia niin kartano- ja huvila-alueena kuin öljysatamanakin. Alueella on kuusi kilometriä vaihtelevaa rantaviivaa ja yli kahdensadan metrin pituinen hiekkaranta. – Kruunuvuorenrannassa tavoitteena on sekoittaa monenlaisia asumismuotoja. Alueelle rakennetaan pien-, rivi- ja terassitaloja perinteisempien pienkerrosja kerrostalojen lisäksi. Lisäksi omakoti-

Kantakaupungissa rakennetaan vanhojen satamien tilalle uusia asuinalueita Jätkäsaareen ja Kalasatamaan. Lounaassa Helsinki rakentaa yhteistyössä Espoon ja Vantaan kanssa uutta Kuninkaankolmion aluetta. Helsingin puolella sen osia ovat Kuninkaantammi ja Honkasuo. Koillis-Helsinkiin nousee kaksi uutta asuinaluetta: Alppikylä ja Ormuspelto. Pasilan roolia Helsingin toisena keskustana vahvistetaan mittavalla toimitila- ja asuinrakentamisella ja Vuosaarta laajennetaan entisestään. Itäisimpänä ja laajimpana rakennuskohteena on Sipoosta Helsinkiin liitetty Östersundomin alue. Rakennushankkeiden toteutusta koordinoidaan talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolla, mikä helpottaa keskinäistä yhteistyötä. – Projektit ovat eri vaiheissa, mutta seuraamme tarkasti toinen toisiamme. Myöhemmin aloittaneita opastavat pidemmälle ehtineet, Jari Tirkkonen kertoo. > Lisätietoja kaupungin rakennusprojekteista löytyy osoitteesta www.uuttahelsinkia.fi

ly- ja tapahtumapaviljonkejakin. Öljy-yhtiöiltä jäävät myös maanalaisina polttoainevarastoina toimineet luolat, jotka tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia innovatiivisille toimijoille. Asuntojen lisäksi alueelle ollaan rakentamassa 50 000 neliötä palveluita ja toimitilaa yrityksille.

■ Havainnekuvat näyttävät, että Kruunuvorenrannasta tulee asuntovaltainen, merellinen virkistyskeidas.

Silta yli selkien

talojen rakentajille on luvassa tontteja, Jalkanen kuvailee. Vaikka alueesta tulee asuntovaltainen, mitään nukkumalähiötä siitä ei olla suunnittelemassa. Satama-allas kevytvenesatamineen, rantojen kalastusmahdollisuudet ja pitkä hiekkaranta tekevät Kruunuvuoresta merellisen virkistyskeitaan, josta avautuu näkymä suoraan keskustaan ja Suomenlinnaan. Vanhoista öljysäilöistä on tarkoitus säilyttää viisi muistuttamaan alueen teollisesta historiasta. Niiden jatkokäyttö on vielä auki, mutta visioissa on ehdotettu niin näkötornia kuin näytte-

”Alueen suunnittelun lähtökohtana on luonto sekä sen historia niin huvilaalueena kuin öljysatamanakin. Eri asumismuotoja on tarkoitus sekoittaa.”

Keskeisenä tekijänä suunnitelmien onnistumisen kannalta ovat hyvät liikenneyhteydet. Laajasalosta kulki 1800-luvulla lautta keskikaupungille, mutta nyt alueen suunnittelijoilla on mielessään radikaalimpi ratkaisu: kevyelle ja julkiselle liikenteelle tarkoitettu siltayhteys Kruunuvuorenrannasta Kruununhakaan. Sen reitti tulisi kulkemaan Korkeasaaren, Kalasataman ja Tervasaaren kautta. Kruunuvuoren Korkeasaareen yhdistävä silta olisi yksi Suomen pisimmistä – pituudeltaan yli kilometrin. – On puhuttu Helsingin Golden Gatesta. Kaikkihan sellaista haluavat päästä suunnittelemaan, Tirkkonen toteaa. Sillassa on kyse muustakin kuin insinööritaidon monumentista. Sen mahdollistama raideliikenneyhteys supistaisi matka-ajan keskustaan viiteentoista minuuttiin, mikä lisäisi alueen houkuttelevuutta niin potentiaalisten asukkaiden kuin yrittäjienkin silmissä. •

Helsingin henki | helmikuu 2010

21


n Lena Elfving on tyytyväinen testiryhmäläinen, sillä arkiliikunta lisääntyi matkapuhelinpilotissa. Ulkoiluseurana Emilia Kukkonen.

Asukkaat

e l l e e liikk Herttoniemessä kannustetaan liikkumaan Terveellinen kaupunginosa -ohjelman keinoin. Asukkaiden oma-aloitteisuus on avainasemassa alueellisen hyvinvoinnin lisäämisessä.

22

Helsingin henki | helmikuu 2010


teksti STIINA HONKAMAA kuvat TOMMI TUOMI

>V

iime syksynä pistettiin töppöstä toisen eteen rivakasti ympäri Herttoniemen lahtea. Monilla ulkoilijoilla oli liikuntaa rekisteröivä mobiiliantura kännykässään. Mistä ihmeestä oli kysymys? MobileHealth-tutkimusprojekti alkoi kesällä 2008. Arkiliikuntaan kannustavassa projektissa toimivat yhteistyössä Elisa Oyj, MIT (Massachusetts Institute of Technology) ja Taideteollinen korkeakoulu. Projektissa tutkittiin, miten jatkuva positiivinen palaute ja kannustaminen motivoivat ihmisiä liikkumaan. Matkapuhelimeen asennetulla liikeanturilla kerättiin tietoa käyttäjän arkiliikunnasta, annettiin palautetta ja kannustettiin. Palvelua testasi miltei sata henkilöä Herttoniemen alueelta. – Pilottivaihe on nyt ohi. Olemme saaneet positiivisia tuloksia arkiliikunnan lisääntymisestä, tutkimuspäällikkö Annakaisa Häyrynen Elisasta kertoo. MobileHealthin testiryhmäläinen Lena Elfving kertoo olevansa tyytyväinen kokeiluun. – Arkiliikuntani lisääntyi. Monesti kävelin osan työmatkasta sen vuoksi, että saisin pisteitä. Työmatkakävely jatkuu. Kävelylenkit olivat palkitsevampia, koska pystyi seuraamaan pisteitä ja suuremmista pistemääristä sai mielihyvää, Elfving vahvistaa. – Oli mielenkiintoista olla tutkimuksessa mukana. Kännykästä ja ohjelmasta tuli osa elämää ja arkea. Olisin jatkossakin valmis käyttämään vastaavia sovelluksia, hän jatkaa. Projektia onkin tarkoitus jatkaa ja laajentaa. Hyvä palaute osoittaa, että tämän tyyppiselle rohkaisulle on tilaus. – Jatko on kuitenkin kiinni siitä, millä tavalla kaupunki haluaa ottaa tällaisia sovelluksia käyttöön, Häyrynen sanoo.

Uusia palveluja asukkaille

MobileHealth-projekti on osa Terveellinen kaupunginosa -ohjelmaa, joka toteutetaan yhteistyössä kaupungin, Forum Virium Helsingin, yritysten, järjestöjen ja asukkaiden sekä alueellisten toimijoiden kanssa vuosina 2008–2011. – Ohjelma tuo uusia, innovatiivisia palveluja ja työkaluja Herttoniemen alueella asuvien ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Ohjelman tavoitteena on innostaa asukkaat ja saada heidät itse ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, Forum Viriumin ohjelmajohtaja Marianne Dannbom kertoo. Terveellinen kaupunginosa -ohjelman tähtäimessä on uusien mahdol-

lisuuksien tarjoaminen itsenäiseen, terveyttä ja hyvinvointia edistävään toimintaan. Tavoitteena on helppokäyttöisten ja hyvien käytäntöjen kehittäminen yhdessä alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Myös sähköisiä palveluja ja hyvinvointiteknologioita pyritään edistämään. Käytännössä ohjelman avulla pyritään vähentämään sairauksia eri ikäryhmissä ja lisäämään itse koettua terveyttä ja hyvinvointia. Tavoitteena on myös leikata terveydenhuollon kustannusten ennustettua kasvua. Samalla panostetaan terveysalan toimijoiden verkostoitumiseen, palveluiden ja liiketoiminnan välisten yhteyksien syntymiseen ja terveyden edistämisen tutkimukseen.

Investointeja tulevaisuuteen

Terveellinen kaupunginosa on laaja ohjelmakokonaisuus. Tällä hetkellä käynnissä on MobileHealthin lisäksi viisi projektia.

”Rakennamme toimintamallin, jossa liikkuminen on osa arkipäivää. Se on aina investointi tulevaisuuteen, missä iässä tahansa.” Liikuntavälineitä kirjastoon -projektin tarkoituksena on kehittää, kuvata ja arvioida palvelua, jossa kirjasto lainaa liikuntavälineitä ja liikunnallisia seurapelejä alueen asukkaiden käyttöön. Ne vaihtuvat vuodenaikojen mukaan. Harrasteharavassa kehitetään alueellinen harrastustarjotin, jossa kaikki alueen koululaisille tarjolla olevat harrastukset ovat näkyvillä yhdessä paikassa. – Pilotointi on nyt tehty ja seuraavaksi lähdetään kehittämään kaupunkitasoista toimintamallia, Dannbom valottaa projektin kulkua. Kunnolliset mahdollisuudet liikkumiseen ovat avainasemassa, kun aktiivisuuteen kannustetaan. Lähiliikuntaolosuhteet-toiminnan tavoitteena on tuottaa asukkaille lisää innostavia lähiliikuntamahdollisuuksia sekä toteuttaa lähilii-

Mistä on kyse? TERVEELLINEN KAUPUNGINOSA -OHJELMA on julkisen ja yksityisen sektorin ja järjestöjen yhteinen Living Lab -ohjelma. Palveluiden käyttäjän näkökulma otetaan lähtökohdaksi uusien toimintamallien ja palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Myös terveyden edistämisen toimijoiden mukanaolo varmistetaan kaikilla tasoilla. Ohjelman omistaa kaupunki ja sitä johtaa terveyskeskus. Muina ydintoimijoina ohjelmassa ovat liikuntavirasto, opetusvirasto ja sosiaalivirasto. Lisäksi ohjelman edetessä myös muut toimialat tulevat osallistumaan kehitystyöhön. Yrityksille ohjelma tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden omien tuotteidensa ja palvelujensa kehittämiseen ja testaamiseen. Ensimmäiset veturiyritykset ovat Elisa, Logica, Medineuvo, Medixine, Nokia, Palmia, Tieto ja VTT. Forum Virium Helsinki hallinnoi ohjelmaa. Terveyden edistämisen keskus tuo järjestöt mukaan ohjelmayhteistyöhön.

kuntapaikkoja aiempaa edullisemmin ja tarkoituksenmukaisemmin. – Projektissa on nyt rakennettu työkalu, jolla on analysoitu alueen kaikki lähiliikuntaolosuhteet. Tältä pohjalta on lähdetty tekemään kehityssuunnitelmaa. Roihuvuoren nuorisotalon pihalle rakennettiin liikunta- ja oleskelupaikka kaikenikäisille. Suunnitteluun osallistui sekä lapsia, nuoria että ikääntyneitä, Dannbom kertoo. Innostu! Innosta! -projekti taas tukee lasten ja nuorten päihteettömyyttä, ehkäisee alkoholin käyttöä ja viivyttää mahdollisia juomiskokeiluja. Keskeisiä teemoja ovat osallisuus, yhteisöllisyys, yhdessä toimiminen ja vertaistoiminta. Projektissa on koottu nuorista ja aikuisista koostuva vapaaehtoisryhmä. Seuraavaksi lähdetään tekemään ympäristöanalyysiä, jonka pohjalta tehdään alueelliset toimenpidesuunnitelmat ja toteutus. Kasvattajien rooli on suuri silloinkin, kun kyseessä on lapsen suhtautuminen liikuntaan. Työyhteisötasoinen liikunnan kehittäminen varhaiskasvatuksessa -pilotin tavoitteena on varhaiskasvattajien innostuksen ja osaamisen vahvistaminen niin, että he tiedostavat liikkumisen merkityksen lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen sekä soveltavat liikunnallista näkökulmaa työssään. Tavoitteena on myös lapsen riittävän ja monipuolisen fyysisen aktiivisuuden toteutuminen joka päivä. – Rakennamme nyt toimintamallia, jossa liikkuminen on osa arkipäivää ja arkitoimintaa päiväkodeissa, toteaa Dannbom. Terveellinen kaupunginosa -ohjelma on suunnattu kaikenikäisille. Omatoiminen liikkuminen arjessa on aina investointi tulevaisuuteen, kaiken ikäisille. •

Helsingin henki | helmikuu 2010

23


työhyvinvointi teksti ILPO SALONEN kuvat TOMMI TUOMI

Nyt jumpataan!

k a a Yy-k Muutaman minuutin kevyt jumppa kesken työpäivän elvyttää ja virkistää kummasti. Tänä vuonna henkilöstöä innostetaan taukoliikuntaan: sitä voi tehdä työpöydän ääressä yksinään tai vaikka porukalla yhdessä.

>T

yöt eivät tekemällä lopu, ja tietokoneen ääreen on helppo unohtua. Kun sitten nousee tuolista, verenkierto tuntuu lähestulkoon pysähtyneen. – Kaikki liike on hyväksi. Voi vaikka kävellä työpöydän ympäri tai lähteä käymään työkaverin huoneessa sen sijaan, että soittaisi tai lähettäisi sähköpostia. Omien tuntemustensa mukaan voi venytellä pitkin päivää tai katkaista työpäivän kymmenminuuttisella jumppahetkellä, kehottavat henkilöstöliikuntakonsultit Kaisa Laine ja Pilvi Heinonen. Taukoliikunnan tavoitteena on vilkastuttaa verenkiertoa ja elvyttää varsinkin niitä lihaksia, joita kirjoituspöydän ääressä työskennellessä ei paljon käytetä. Venyttelyllä ja kevyellä jumpalla voidaan osaltaan ehkäistä tuki- ja liikuntaelinsairauksia, jotka ulottuvat lievistä hartioiden jomotuksista työkykyä ja terveyttä haittaaviin oireisiin. Parhaassa tapauksessa työpaikalla on käytettävissä taukotila, jossa halukkaat voivat kokoontua viettämään liikuntahetkeä. Silloin on tilaa käyttää esimerkiksi jumppakuminauhoja. – Etenkin tiivistä keskittymistä vaativissa töissä tulee helposti unohduttua työhuoneeseen. Yhteisessä tekemisessä korostuu liikunnan sosiaalinen puoli, joka sekin on tärkeä, Laine ja Heinonen muistuttavat. • Kuvissa terveyskeskuksen tekstinkäsittely-yksikön toimistosihteereitä: 1. Tuija Krykov ja Taina Mikkola 2. Nina Åkerberg ja Katja Niemelä 3a. Tuija Demiraslan 3b. Satu Saarela 4. Katja Niemelä ja Pirjo Rekorius 5. Nina Åkerberg 6. Taina Mikkola ja Pirjo Rekorius.

> LIIKE 2

> LIIKE 1

Kylkien venytys ■ Seiso pienessä haara-asennossa. Tarkoituksena on saada kylki venymään mahdollisimman pitkältä matkalta. Ylempi käsi taipuu hieman, ja alempi käsi on rennosti alhaalla tai vyötäröllä. Selkä pidetään suorana, ylävartaloa taivutetaan rauhallisesti venyttäen puolelta toiselle. Liikkeen voi tehdä myös istuen.

24

Helsingin henki | helmikuu 2010

Ylä- ja keskivartalon vetreytys ■ Tämä liike alkaa pienestä haara-asennosta tai istuen tuolilla, katse suunnattuna eteenpäin. Ylävartaloa kierretään rauhallisesti puolelta toiselle. Kädet ovat liikkeen ajan joko ristissä vartalon edessä tai kädet koskettavat lantiota kierron lopussa. Koko ylävartalo ei kierry, vaan napa osoittaa eteenpäin. Kierto syntyy selkärangan ympärille.


oo > LIIKE 4

Kyynärpäiden vienti edessä yhteen

> LIIKE 5

■ Ota pieni haara-asento. Vie kyynärpäät edessä yhteen, jolloin selkäranka pyöristyy. Samalla leuka tulee kohti rintaa ja napa painuu kohti selkärankaa. Suorista selkä. Vie kyynärpäät rauhallisesti sivuille ja rintakehä avautuu. Liikettä voi tehostaa koukistamalla hieman polvia, kun kyynärpäät ovat edessä yhdessä ja ojentamalla polvet kun kyynärpäät ovat sivuilla.

■ Ota pieni haara-asento. Pidä polvet hieman koukussa. Kierrä olkapäät taakse ja vie kädet yhteen selän takana. Paina käsiä kohti lattiaa tai nosta käsiä hieman ylöspäin. Rintakehä avautuu.

Rintakehän venytys

> LIIKE 3 a

Tuolilta nousu ■ Tässä liikkeessä noustaan seisaalleen ja istutaan – ja noustaan taas. Seistessä polvet pidetään hiukan koukistettuina. Tässä, kuten muissakin liikkeissä, on tärkeää muistaa hengittää tasaisesti.

> LIIKE 3 b

Hartiat korviin ■ Ylösnousun huipennukseksi hartiat voi nostaa korviin ja laskea ne alas, kun istuudutaan. Liike vilkastuttaa niska–hartiaseudun verenkiertoa.

Taukojumpan perusteet TERVEYSKESKUKSEN tekstinkäsittely-yksikön nai-

set Pitäjänmäellä näyttävät, miten taukojumpataan. Tässä esitellyt liikkeet antavat venytystä ja notkeutta koko keholle. Niistä jokainen voi poimia mieluisimmat tai tehdä niitä kaikkia ja keksiä itse lisää. Tärkeää on, että liikkeet tuntuvat itsestä hyviltä. Aivan luonnostaan moni venyttelee käsiään kohti kattoa ja suoristelee selkäänsä. Kun siihen yhdistää vaikkapa tuolista nousun, ylävartalon kierron ja taivutukset sivulle, on jo tehty monta hyvää liikettä. Taukoliikuntaliikkeitä toistetaan noin 10–15 kertaa. Tarkoitus ei ole, että tulee hiki, eikä jumppaa varten tarvitse vaihtaa liikuntavaatteita. Jumpan kesto on noin 10 minuuttia.

> LIIKE 6

Kurotus ja heilautus ■ Nouse varpaille ja venytä kohti kattoa. Tee rento heilautus alas niin, että polvet notkahtavat. Varpaille nousua auttaa, kun suuntaa katseen suoraan eteen ja etsii vastapäiseltä seinältä tai ikkunan takaa jonkin kiintopisteen. Liike kehittää myös tasapainoa.

Helsingin henki | helmikuu 2010

25


pykälien { henki }

Vastaava työterveyspsykologi David Parland pohtii, miten saavuttaa tunne, että oma työ on hallinnassa.

Mitä uutta on tullut virka- ja työvapaisiin?

?

Kerrotko muutamia perusasioita virka- ja työvapaasta?

Viranhaltijalle myönnetään virkavapaata ja työntekijälle työvapaata. Vapaalla ollessaan työntekijä ei ole työnantajan käytettävissä. Työnantaja ja työntekijä eivät yleensä saa yksipuolisesti keskeyttää tai peruuttaa vapaata. Vastaajana työmarkkinalakimies Pentti Anttonen henkilöstökeskuksesta.

?

Kuka sitä voi saada ja millä ehdoilla?

Jokaisella on oikeus saada virka- tai työvapaata laissa tai virka- ja työehtosopimuksissa mainituissa ja niiden määrittelemissä tapauksissa. Työntekijällä on oikeus saada työvapaata sairausvakuutuslaissa tarkoitetuiksi äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakausiksi. Lisäksi on mahdollista saada harkinnanvaraista virka- tai työvapaata. Kaupungin ohjeissa on määritelty tilanteet, jolloin voidaan maksaa palkkaetuja virka- ja työvapaan ajalta. Virka- ja työvapaan myöntävä esimies harkitsee, voidaanko palkatonta vapaata myöntää. Jos vapaata ei ole haettu määräaikaan mennessä, sitä ei myönnetä tai sen ajalta ei makseta palkkaa. Hakemukset tehdään kirjallisina. Tavoitteena on, että jo huhtikuussa 2010 monet työntekijät voisivat hakea vapaata sähköisesti.

?

Paljonko vapaiden korvaukset ovat?

Virka- ja työvapaan ajalta maksetaan yleensä täysi, varsinainen palkka. Esimerkiksi koulutukseen osallistumisen ajalta, voidaan maksaa osa palkasta. Joskus voidaan maksaa kulukor-

26

Helsingin henki | helmikuu 2010

Työn hallinta ja Nukkumatti vauksia, kuten kurssimaksu, joskus maksetaan opintorahaa.

?

Mitä uutta 1.2. voimaan tulleessa virka- ja työvapaaohjeessa on?

Työntekijöiden kannalta ehkä merkittävin muutos koskee lyhyitä poissaoloja. Jos henkilön poissaoloaikaan sisältyy enintään viisi työpäivää, ei poissaoloaikaan mahdollisesti sisältyviä vapaapäiviä oteta mukaan virka- ja työvapaa-aikaan, ellei henkilö niitä vapaaseen halua. Jos kaupungin toisen palveluksen perusteella haetaan virka- tai työvapaata, se voidaan evätä vain perustellusta syystä. Jos virka- tai työvapaata haetaan muun työnantajan kuin Helsingin kaupungin palveluksessa työskentelemistä varten, se voidaan myöntää vain silloin, kun kyseessä on määräaikainen palvelus ja muualla työskentelystä katsotaan olevan hyötyä kaupungille.

?

Mitä muita uusia ohjeita on annettu tai tulossa?

Vuoden alusta tuli voimaan useita sairausvakuutus-, vuorotteluvapaa-, työsopimus- ja tuloverolakia koskevia muutoksia sekä verohallituksen päätöksiä. Kaupunki on antanut uudet ohjeet sairaus- ja työtapaturmalomista, perhevapaista, vuorotteluvapaasta, aterioiden hinnoista, matkakustannusten korvauksista ja työsuhdematkalippuedusta. Vuorotteluvapaalaista tuli pysyvä, eikä sen asiasisältö muuttunut. Eläkelakien muutosten johdosta tosin vuorotteluvapaan ajalta kertyy eläkettä aikaisempaa vähemmän.

OLETKO KOSKAAN KIRJOITTANUT muistilistaa neljältä aamuyöllä

seuraavan päivän töitä varten? Et ole ainoa. Todennäköisesti – mutta ei välttämättä – olet esimiesasemassa tai projektin vastuuhenkilö. Todennäköisesti olet lappu kourassa myös nukahtanut uudelleen, koska työn hallinnan tunne on palautunut. Työn hallinnan tunne on julkisissa palveluyksiköissä haasteellisesti saavutettava, usein väliaikainen olotila, jota uhkaa nurkan takana odottava toiminnan muutos. Julkisille palveluille on sälytetty monimutkaisia, hankalia ja vaikeasti mitattavia tehtäviä, jotka vaativat poliittista ohjausta. Linjajohtoon päin kulkeutuu hyvin ristiriitaisia odotuksia monelta eri taholta, kuten politiikasta, asukkailta ja mediasta, jolloin jännitteet valuvat vahvasti lähiesimiehen kannettavaksi. Ei ihme, jos hän kirjoittaa muistilappuja itselleen aamuyöstä. Mikäli homma pysyy riittävän hyvin lähiesimiehen hanskassa ja hän pystyy suodattamaan ristiriitaiset paineet hyvällä henkilöstöjohtamisella sekä toimivilla rakenteilla esimiestensä ja henkilöstönsä tuella, jännitteet eivät siirry toimintajärjestelmään ja työyhteisöön. Keskeistä työn hallinnan tunteelle on, että ihmisellä on keinoja vaikuttaa omaan työtilanteeseensa. Kokemuksemme mukaan yksi tärkeä apu on, että työn ohjaus- ja johtamiskenttää avataan riittävästi kaikkine jännitteineen ja sen vaikutukset toimintaan selvitetään konkreettisesti kunkin työntekijän työn arjen kannalta. TYÖN HALLINTA SYNTYY aina paikallisesti työntekijöiden, työyhteisön ja lähiesimiehen yhteistyönä, räätälöintinä asiakkaiden tarpeista, käytettävissä olevien henkilöstö- ja muiden resurssien sekä viraston strategian pohjalta. Tämä räätälöinti edellyttää onnistuakseen hyvää johtajuutta sekä valistunutta ja jäsentynyttä analyysiä toimintakentässä liikkuvista eri odotuksista, jännitteistä ja ohjausjärjestelmistä. Nämä eivät liiemmälti muistuta elinkeinoelämän rakenteita. Hyvä navigointi vaatii hyvät kartat, osa isolla mittakaavalla. Muistakaamme, että väkemme on yhä paremmin koulutettua ja kehittymishaluista. Entä se kallis yöuni, eikö se vain heikkene tällaisissa strategiapitoisissa ja toimintatapojen muutosta pähkäilevissä, loputtomalta tuntuvissa diasulkeisissa? Ei, koska toimintajärjestelmän ja sen häiriöiden näkyväksi tekeminen nostaa tarkastelun irti työntekijän henkilökohtaisesta suorituksesta, jolloin riittämättömyyden ja syyllisyyden tunne helpottaa. Se rauhoittaa. Vetoista taloa korjataan siis sopivin työkaluin, eikä panna palelevaa ihmistä juoksemaan lämpimikseen ympyrää. Työterveyshuollossa olemme saaneet myönteisiä kokemuksia siitä, miten osallistavat, työperäiset menetelmät kohentavat työhyvinvointia, työilmapiiriä ja työn hallinnan tunnetta. Oletettavasti kohdetyöyhteisöissä on myös nukuttu paremmin. •


teksti LAURA HEIKKINEN kuva ISTOCKPHOTO

Helmen pilotointi käynnissä riaalin oikean nimeämisen ja sijoituspaikan päättämisen kanssa. Sisällön kohdentaminen tietylle ryhmälle onnistuu Helmessä entistä paremmin, mutta onko myös luotava viesteistä eri versioita eri kohderyhmille? Uuden työkalun kanssa voi olla hyvä välillä harkita, mihin sitä oikeasti tarvitsee.” ”Peruskäyttäjän näkökulmasta uskoisin, että nettiselailuun tottuneelle Helmi tulee nopeasti tutuksi. Hyvää siinä on myös sukulaisuus Office-ohjelmiin ja luvattu hyvä hakutoiminto. Myös mahdollisuus ottaa uusia toiminnallisuuksia käyttöön vähitellen, ei kaikkea yhtenä kaaoksena, viehättää. Helmi kehittyy ja paranee suuren käyttäjäjoukon vaikutuksesta koko ajan.”

Helmeä testattiin vuodenvaihteessa. Nyt rakennetaan kaupungin yhteisiä osioita. Testikäyttäjät kertovat positiivisia kokemuksiaan ja antavat vinkkejä muillekin.

>P

ilotointi Talpassa, Taskessa ja kaupunkisuunnitteluvirastossa käynnistyi tammikuussa sisältöjen tuottamisella. Projektia vetävä Liisa Huovinen Taskesta kertoo, että samalla tehdään kaupungin yhteiset osiot, kuten henkilöstö, päätöksenteko, strategia ja talous, prosessit ja organisaatio sekä yhteiset palvelut. Näiden tekemisessä ovat mukana pilottivirastojen lisäksi myös henkilöstökeskus, hallintokeskus, hankintakeskus, tietokeskus ja Oiva Akatemia. Pilotointi kestää ainakin helmikuun loppuun asti. Mikäli pilotoinnissa ei ilmene yllättäviä ongelmia, kaupungin yhteiset sisällöt otetaan käyttöön maaliskuussa, jolloin Heli-intrasta siirrytään Helmeen. Kevään aikana virastoille avataan pääsy Helmi-alustalle virastojen omien introjen toteuttamista varten. Kukin virasto päättää itse, milloin Helmi on otettavissa koko henkilöstön käyttöön.

Kysyimme testaajilta, mitä mieltä he ovat Helmestä. ■ TEIJA SOINI it-suunnittelija, kaupunkisuunnitteluvirasto ”Mielestäni tämä on uudistus, jota on odotettu. Saamme modernin, koko kaupungille yhteisen alustan intraamme, joka tarjoaa monipuolisten tietojen esitystapojen lisäksi useita työtehtäviä aidosti helpottavia toiminnallisuuksia. Mielestäni järjestelmä itsessään on erittäin helppokäyttöinen. Tietojen luominen ja ylläpitäminen on todella yksinkertaista. ”Varatkaa heti alussa kunnolla resursseja oman virastonne tietosisältöön ja rakenteeseen sekä välineen haltuunottoon. Olkaa yhteydessä yhteisten Helmi-

”Helmi on hartaasti odotettu tulokas, joka tuo helpotuksen sekä ulkoiseen että sisäiseen tiedonkulkuun. Se on erittäin helppokäyttöinen.” osioiden – strategia, talous ja henkilöstö – ja oman sisältönne yhdistämisen osalta Liisa Huoviseen, niin saatte vinkkejä, miten näiden osioiden sisältöä kannattaisi lähteä rakentamaan. Hyväkään järjestelmä ei korvaa huonoa suunnittelua, joten on hyvä ensin hoitaa sisältö ja rakenne kuntoon.” ”Helmi-koulutus antaa sekä eväitä rakenteen suunnitteluun että ideoita, miten tietosisällöt voidaan uudessa järjestelmässä esittää.” ■ OLLI LAHTINEN talous- ja suunnittelukeskuksen Helmen hankevastaava ja yksi pääkäyttäjistä oman toimen ohella ”Helmi on hartaasti odotettu tulokas, joka voi vielä yllättää monet ominaisuuksiensa ansiosta. Sisällöntuottajat huomaavat pian, että on helppo julkaista ja jakaa tietoa, mutta vaikeus voi tulla vastaan runsaan mate-

■ PIRKKO TIAINEN tietohallintosuunnittelija, taloushallintopalvelu ”Helmi tuo helpotuksen sekä ulkoiseen että sisäiseen tiedonkulkuun. Tietoa etsivälle Helmi on helppokäyttöinen ja monipuolinen. Hakutoiminto tulee olemaan huomattava parannus nykytilanteeseen. Jatkossa ei tarvitse tuntea rakennetta löytääkseen tarvitsemansa tiedon. Myös sisällöntuottajille MOSSin toiminnot ovat tuttuja jo nyt käytössä olevista Office-ohjelmista. Tiedon päivittäminen ei ole enää muutaman henkilön vastuulla, vaan se joka tiedon tuottaa, voi myös sen viedä Helmeen, jos niin halutaan.” ”Talpan asiakkaille suunnattu viestintä ja ohjeiden löydettävyys paranee oleellisesti Helmessä, missä saamme paremmin ja loogisemmin näkyviin monipuoliset palvelumme ja niihin liittyvät ohjeistukset. Meillä Talpassa ei ole ollut vuoteen omaa intraa eli sisäinen – 400 henkilölle tiedottaminen – on pitänyt hoitaa muilla keinoilla. Odotamme hartaasti myös ryhmätyötiloja.” ”Rakenteen ja sisällön suunnitteluun kannattaa varata aikaa ja resursseja. Talpan Helmi-työryhmässä on 16 sisällöntuottajaa, joista kaksi on myös pääkäyttäjää. Työryhmä on kokoontunut säännöllisesti pari kertaa kuussa vuoden ajan. Yhteistyötä suunnittelussa kannattaa tehdä yli virastorajojen ja käyttää hyväksi kaikkia pilotoinnista saatuja pilottivirastojen kokemuksia.”

Helsingin henki | helmikuu 2010

27


liikkeellä teksti STIINA HONKAMAA kuvat HELSINGIN KAUPUNGIN TAIDEMUSEO / YEHIA EWEIS ja HANNA KUKORELLI

’’     

hengaan Stoan Olen Pakokaasu ja en pakokaasuparkkipaikalla. Ol , ja minussa on pilven muotoinen i kuvantken pää. Tekijän nähtävissä pakopu skaasta toteutti minussa ra veistäjä Olli Salo een. es aineettoman aih kivestä kevyen, läh ks vä i, ja i on työstetty elä Massiivinen pintan a. Saan istista symboliikka minussa on humor amaan.” usein ihmiset naur

Patsaat kertovat Julkinen taide tulee vastaan kaikkialla. Erilaisia patsaita ja monumentteja näkee kaduilla, toreilla ja puistoissa. Mutta mitkä ovat tarinat teosten takana?

>P

’’     

Olen Yrittäjäveistos ja kuvastan niitä ominaisuuksia, joita hyvällä yrittäjällä tulee olla: peräänantamattomuutta, kestävää perustaa, toiminnan läpinäkyvyyttä ja hyviä verkostoja. Tekijäni ruotsalainen kuvanveistäjä Eva Löfdahl voitti Suomen yrittäjien patsassäätiön vuonna 2004 järjestämän kutsukilpailun ja teki minut Narinkkatorille. Betoniguru Pertti Kukkonen loi materiaalikseni mustan kiven, joka näyttää laavakiveltä, mutta kestää Suomen ilmastoa. Verkkomainen rakenteeni on alumiinia, ja sen avaruusgeometria perustuu matemaatikko Roger Penrosen vuonna 1974 keksimään rakenteeseen.”

28

Helsingin henki | helmikuu 2010

erinteinen pronssista valettu näköispatsas alkaa olla menneen talven lumia tai ainakin harvemmin nähtyä. Nykytaiteen ratkaisut ja tekniikka ovat hyvin innovatiivisia. – Uudenlaisten taideteosten teettäminen on, ellei velvoite, niin ainakin yksi tärkeä aspektimme, kertoo taidemuseon arkkitehti Klas Fontell julkisen taiteen hankinnoista. Julkista taidetta päätyy ympärillemme käytännössä erilaisten prosessien kautta. Taidemuseon omissa hankinnoissa käytetään julkisen taiteen määrärahaa. Melkein kaikki museon omiin hankintoihin kuuluva taide on tiettyyn paikkaan suunniteltuja tilaustöitä. Hankkeet liittyvät usein kaupungin uusiin asuinalueisiin tai jonkin alueen kunnostamiseen. Aloite tulee yleensä kaupunkisuunnittelu- tai rakennusvirastoilta. Päätöksistä vastaa taidemuseon johtokunta. Prosenttirahataide tarkoittaa uusien kohteiden rakennusmäärärahasta lohkaistua prosenttiosuutta, joka voidaan käyttää taiteeseen. Julkisiin ulkotiloihin prosenttirahalla hankitut teokset ovat aina tilaustöitä, ja niiden lähtökohtana on paikka. Ensin kootaan työryhmä, jossa taidemuseon lisäksi mukana ovat kaavoittajat, puistosuunnittelijat ja muiden virastojen edustajat. Taidemuseon johtaja tekee lopulliset hankintapäätökset.


’’

    

Taiteen lahjoituksia taasen voivat antaa esimerkiksi säätiöt, yhdistykset tai yritykset. Presidentin muistomerkit ovat valtion lahjoituksia. Taideteoksen paikan osoittaminen on miltei aina kaupungin päätös, jossa rakennus- ja kaupunkisuunnitteluvirastot ovat keskeisessä roolissa. – Taidemuseo ottaa kyllä kantaa teoksen paikkaan ja sen tasoon, jos sitä kysytään, toteaa Fontell.

Paikka inspiroi

Kun uusia asuinalueita suunnitellaan, aloite julkisen taiteen hankinnasta tulee useimmiten kaupunkisuunnitteluvirastolta. Myös rakennusvirastolta kysytään mielipidettä, ja se on tiiviisti mukana teoksen nivouttamisessa paikalleen.

”Taiteilijan työskentelyä ei ohjata vaan hänelle annetaan hyvin vapaat kädet.” – Aivan yksittäisissä tapauksissa saatetaan keskustella lähellä olevien rakennusten arkkitehtien kanssa, mutta harvoin mikään taideteos on hyvin tiiviissä suhteessa tiettyihin rakennuksiin. Tulevaisuudessa konsultointikierros voi laajeta kaupunginosayhdistyksiin, Fontell valottaa. Julkista taidetta hankittaessa käytetään yleensä luonnosmenettelyä, jossa yhdeltä taiteilijalta tilataan ehdotus taideteoksesta. Jos useammalta taiteilijalta halutaan tilata samanaikaisesti luonnos, järjestetään kilpailu. Jos kyseessä on lahjoitus, lahjoittaja yleensä päättää, järjestääkö kilpailun vai tilataanko suoraan joltain taiteilijalta sopiva työ. Luonnosvaiheessa taiteilijalle annetaan ensin reunaehdot. Luovuutta ei kuitenkaan rajoiteta. – Taiteilija poimii ne asiat, jot-

ka kokee taiteen kannalta tärkeänä. Paikka voi inspiroida monella tavalla. Olennaista voi olla esimerkiksi historia, fyysinen ympäristö tai ympärillä olevat rakennusmateriaalit. Taiteilijan työskentelyä ei ohjata, vaan annetaan mahdollisimman vapaat kädet, Fontell korostaa.

Taiteilija Anne Ko skinen voitti kutsu kilpailun vuonna 20 03 ja loi minut Uu te lan kanavan rannalle Vuosaareen. Nimen Kivi. Perustun paika i on npäältä kaivettujen 5–6 kiven ”näköisveistoksiin”, jot ka pronssiin valet tuina sijoitettiin alueella uudestaan . Olen luonnonkiv ien muotoinen ja toimin myös istum a- ja näköalapaikk oina kanavan varrella. Monikaan ei heti ymmärrä, että en ole aito luonnonkivi. Istun mais emaan niin hienosti .”

Näköispatsas vai ei?

Perinpohjaisista prosesseista huolimatta kaikki julkisen taiteen hankinnat eivät tietenkään ole jokaisen mieleen. Yksi selkeä ongelmatapauskin Fontellilta löytyy. – Töölönlahden UKK:n muistomerkistä tuli runsaasti palautetta. Juopuneet ja juhlijat kylpivät lammessa, ja sinne hommattiinkin tikkaat. Suurin ongelma ovat kuitenkin olleet lammessa oleilevat Nimeni on Silmä. Kotipaikassani Kasarmisorsat, joita ihmiset valitorilla oli 1800-luvulla yleinen kaupunkitettavasti ruokkivat. kaivo, joka suljettiin terveyslautakunnan – Yhtenä talvena vedet suosituksesta 1889. Tekijäni taiteilija Jukka Tuomi piti ottaa pois, kun sorsat päätti merkitä vanhan kaivon paikan minulla. Olen valmistettu hiekkavalumenetelmällä valetusta haponkesolivat pesiytyneet sinne tävästä teräksestä, joka visuaaliselta ilmeeltään kuvasniin runsain joukoin, että tukkivat jätöksillään vesitaa veden vaikutelmaa ja sen peilaavuutta. Minut voi systeemin, Fontell muismieltää osana ympäristöä kuten vesilammikon sateen telee. jälkeen – minut joko huomaa tai minut voi ohittaa.” Näköis- vai ei-näköispatsas on menneiden aikojen keskustelua. Ei-näköispatsas on ollut itsestään selvä vaihtoehto jo kauan. – Eila Hiltunen teki tosin aikoinaan jälkeenpäin Sibeliuksen pään Sibeliusmonumenttiin, Fontell naurahtaa. Mikä on Fontellin oma julkisen taiteen suosikki? – Vaikea kysymys, mutta ehkä Mi Dunkerin tekemät valtavat veistokset ”Liian painavat vieraat” Salmisaaressa. Se on ihmeellinen joukkio, joka on rantautunut modernin arkkitehtuurin joukkoon ja jossa on rujonkaunis ote. Teos on myös suhteutettu ympäristöön ja arkkitehtuuriin hyvin. Siinä on sellaista rohkeutta mitä arvostan. • Am

’’     

’’

    

muu, olen Valiojou kko. Taiteilija Veik ko Björk käytti minu ssa hologrammite kn iik ka a. Ilmestyn katsojan näkökenttään kuin ja katoan yhtä nope tyhjästä asti katsojan kulki essa ohitseni. Kodissani Maaherranp uistossa historiallis esti arvokas Viikin Latokartanon tila on yhdistetty uutee n puistoon ja Helsingin yliopiston nä ytepuutarhoihin. Mi nut on valotettu taiteilija Anton Rava nderin 1900-luvu n alussa tekemistä lehmäveistoksista, jotka kuvasivat aik an sa valioyksilöitä. Näin ollen minuss a ovat yhtä aikaa läs nä Viikin menneisyys ja nykyisyys.”

Valiojoukko, tekijä Björk Veikko, 2006–2007, kokoelma: Julkiset veistokset. Kivi, tekijä Koskinen Anne, 2008, kokoelma: Julkinen taide. Pakokaasu, tekijä Salo Olli, 2005–2007, kokoelma: Julkiset veistokset. Yrittäjäveistos, tekijä Löfdahl Eva, 2006, kokoelma: Julkiset veistokset. Silmä, tekijä Tuominen Jukka, 2006, kokoelma: Julkinen taide.

Helsingin henki | helmikuu 2010

29


Paul Williams

S U T I ILMO

U L U TA alstalle Tiedot p ppelin@hel.fi ar n sanna.k alenteri k n a v a a Seur päivä on aineisto uuta. sk 4. maali

Ota työsuhdematkalippuetu käyttöön!

Arvaa, ellet tiedä! Mikä on Stara? Vastaukset 4.3. mennessä sähköpostilla sari.ruusutie@hel.fi tai osoitteella Helsingin Henki, Sari Ruusutie, PL 4500, 00099 Helsingin kaupunki. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan leffalippuja.

■ TÄMÄN VUODEN työsuhdematkalippuetu on edelleen haettavissa. Sen saamisen edellytyksenä on, että palvelussuhde kestää yhtäjaksoisesti yli kuukauden ja säännöllinen viikkotyöaika on vähintään 14 tuntia ja opettajilla 10 tuntia. Edun saa työmatkaseteleinä, yksi 10 euron arvoinen seteli työssäolokuukautta kohti. Seteleillä voi ladata henkilökohtaiseen matkakorttiin nyt sekä aikaa että arvoa. Linkki sähköiseen hakemukseen löytyy Heli-intran uutispalstalta. Työsuhdematkalippuetua voi myös hakea lomakkeella Lv417, joka löytyy Heli-intran yhteisistä lomakkeista. Täytetty lomake lähetetään sähköpostitse osoitteella matkaseteli@hel.fi tai postitse osoitteella Taloushallintopalvelu/työmatkasetelit, PL 240, 00099 Helsingin kaupunki. > Lisätietoja työmatkaseteleistä saa Talpan puhelinpäivystysnumerosta puh. 310 64676, klo 9–11 ja 13–15.

City Car Club avuksi virkakäyttöajoihin ■ CITY CAR CLUB tarjoaa vaihtoehdon virkakäyttöliikkumiselle, jos virka-autoja on tarjolla rajoitetusti. Käyttäjäksi kirjautuminen tapahtuu osoitteessa citycarclub.net. Kaupungin yhteyshenkilö City Car Clubissa on Kimmo Laine, puh. 040 555 8822, kimmo.laine@ citycarclub.com. 

Eläkkeelle jäävien neuvontapäivät

ympäristö

Arvaa, ellet tiedä -palstalla kysyttiin viimeksi, montako vuotta henkilöstökassa täytti vuonna 2009. Oikea vastaus on 75. Kaikkien vastanneiden kesken arvoimme leffalippuja. Palkinnot menivät seuraaville: Maarit Lehto, Heta Valtonen, Liisa Kotimäki, Tiina Karjalainen ja Sirkka Ruotsalainen. Kiitos osallistumisesta!

30

Ympäristöpalkinto 2010 jaossa ■ KAUPUNKI JAKAA VUOSITTAIN ympäristöpalkinnon tunnustuksena Helsingin ympäristöongelmia ratkaisevasti lievittävästä teosta. Palkinto voidaan myöntää myös esimerkillisestä teosta tai kehitystyöstä helsinkiläisten ja heidän ympäristönsä hyväksi. Palkinnon saaja voi olla

helsinkiläinen yritys, yhdistys, yksityinen henkilö, virasto tai laitos, koulu, päiväkoti tai vastaava. Palkinnon saaja julkistetaan 9.4. Kilpailun teema vaihtuu vuosittain. Tänä vuonna teemana on Itämeri, jonka vakavin ongelma on rehevöityminen. Muita uhkaavia tekijöitä ovat muun muassa kemikaali- ja öljykuljetusten lisääntyminen, ympäristömyrkyt, vieraslajit ja ilmaston lämpeneminen. Ympäristökeskus valmistelee ympäristölautakunnalle yhteenvedon palkitsemisesityksistä. Palkitsemisesta päättää ja palkinnon luovuttaa rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri.

Helsingin henki | helmikuu 2010

■ To 18.3. klo 8.30–15.00    ■ To 15.4. klo 8.30–15.00    ■ To 20.5. klo 8.30–15.00

Paikkana kaupungintalon auditorio. Sisältö: eläkejärjestelmä, eläkkeen hakeminen, eläkkeelle siirtyminen ja kaupungin eläkeläisille tarjoamat harrastus- ja virkistystoiminta. Kohderyhmänä ovat vuonna 2010 ja 2011 eläkkeelle siirtyvät työntekijät.

> Ilmoittautuminen: Heli-intran kohdasta Koulutus > Ilmoittautuminen.

Ehdotukset perusteluineen tulee jättää viimeistään 22.2. Kilpailun säännöt ja lomake, jolla ehdotuksen voi jättää, löytyvät internetsivuilta www.hel.fi/ymparistopalkinto.

> Lisätiedot: johtava ympäristöneuvoja Johanna Joutsiniemi, ympäristökeskus, puh. 310 31565 tai 050 522 6708, johanna.joutsiniemi@hel.fi.


Oppisopimuskoulutusta tarjolla k

st

y

i

• k ysy m

1

Paljonko kaupunginkirjasto täyttää tänä vuonna?

2

Minkä niminen veistos on Kampissa Narinkkatorilla?

3

Paljonko Helsingin väkiluku oli vuodenvaihteessa?

4

Montako lasta kaupunkiin syntyi viime vuonna?

5

Paljonko rahaa Helsingin Energia siirtää vuosittain kaupungille?

r a. 50 vuotta r b. 100 vuotta r c. 150 vuotta

Montako kävijää oli viime vuonna kaupunginmuseon näyttelyissä?

r a. 129 584 r b. 165 218 r c. 194 413

r a. Yrittäjäveistos r b. Stadi r c. Risteyksessä

7

Montako jäsenkuntaa kuuluu HSL-kuntayhtymään?

r a. neljä r b. kuusi r c. kahdeksan

r a. 571 250 henkeä r b. 583 100 henkeä r c. 596 320 henkeä

8

Montako virastoa ja liikelaitosta kaupungilla on?

9

Montako tytäryhtiötä kaupungilla on?

r a. 25 r b. 30 r c. 36

r a. 6 500 r b. 7 500 r c. 8 000

Tiedustelut: Kaisa Laine, kaisa.mari.laine@ hel.fi, puh. 310 87821, Pilvi Heinonen, pilvi.heinonen@hel.fi, puh. 310 87822. > Lisätietoja: www.naistenkymppi.fi

6

r a. 33 r b. 53 r c. 93

r a. 130 miljoonaa euroa r b. 200 miljoonaa euroa r c. 230 miljoonaa euroa

10

Missä sijaitsee Elävän kuvan museo?

r a. Keravalla r b. Helsingissä r c. Espoossa

Vastaukset: 1c, 2a, 3b, 4a, 5b, 6c, 7b, 8c, 9c, 10b

 Pekka Sauri 

a

• m il l o

n Kaikki naiset mukaan Naisten Kympille 30.5. Olympiastadionin ja Töölön kisahallin ympäristöön! Tule kävelemään, hölkkäämään tai juoksemaan kympin lenkki hyvässä seurassa, omaan tahtiin – ilman kilpailua! Henkilöstökeskus on neuvotellut kaupungin henkilöstölle alennetun osallistumismaksun 22 euroa. Alennus koskee sekä ryhmiä että yksilöilmoittautumisia. Alennushinta on voimassa 29.2. asti. Ilmoittaumiset: www. naistenkymppi.fi. Kaupungin alennuksen saat alennuskoodilla: helka2010. Koodi tulee kirjoittaa sille varattuun kohtaan ilmoittautumislomakkeessa. Alennus on vain kaupungin työntekijöille. Jokaisen tulee itse tulostaa lasku ilmoittautumisjärjestelmästä viimeistään helmikuun lopussa. Ilmoita osallistumisestasi myös henkilöstöliikuntakonsulteille sähköpostilla.

ä • ku

•m m it ä •

ss ä

n

Paul Williams

Tule mukaan Naisten Kympille!

10

i

n Oletko kaupungin palveluksessa henkilöstöravintolassa, päiväkodin tai laitoksen keittiössä tai toimitilahuoltajana/laitoshuoltajana? Haluatko kehittää ammattitaitoasi oppisopimuksella? Oppisopimuskoulutus perustuu työsuhteeseen sekä työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen osaamisen kehittämisestä. Jokaiselle työntekijälle laaditaan oma henkilökohtainen opiskeluohjelma. Sen kesto on noin 1–2 vuotta. Oppisopimuskoulutus voidaan aloittaa heti, kun oppisopimus on solmittu, oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Keskustele esimiehesi kanssa koulutushalukkuudestasi ja ottakaa yhteyttä opetusviraston oppisopimustoimistoon. Oppisopimustoimisto järjestää oppisopimuskoulutusta ravintola- ja suurtalousalan- ja puhdistuspalvelujen eri tutkinnoista ja kotityöpalvelusta. > Lisätiedot: oppisopimusneuvoja Tuula Nisonen, puh. 310 86772, tuula.nisonen@ hel.fi tai koulutustarkastaja Pirjo-Liisa Kangasniemi, puh. 310 86874, pirjo-liisa.kangasniemi@hel.fi.

henki Helsingin

Ilmestymisaikataulu Nro 2 31.3. aineisto 4.3. Nro 4 1.9. aineisto 4.8. Nro 6 8.12. aineisto 4.11.

Nro 3 2.6. Nro 5 20.10.

aineisto 23.4. aineisto 17.9.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla heke.viestinta@hel.fi. Lehti ilmestyy myös pdf-verkkolehtenä www.hel.fi/helsinginhenki.

Helsingin henki | helmikuu 2010

31


01

Helsingin henki JU S J SI P A

kuva Arto Wiikari

2010

U

NE

N

Niin se on, niin kuin se näyttää.”

helmi–maaliskuu 2010

GoGo 8.2.

KIRJASTO GOES CAMPING

{ uusi duuni }

Opiskelijoiden linkki

32

> KUKA: Ida Björkbacka > AMMATTI: erityissuunnittelija > TÖIHIN: 1.6.2009 > TOIMIPISTE: talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelu Mikä on toimenkuvasi? Kehitän kaupungin ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja valmistelen opiskelijakaupunkiasioita. Helsinkiä halutaan vahvistaa opiskelijoiden kaupunkina ja tehostaa yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Mitkä ovat pääasialliset työtehtäväsi? Haluan olla linkki korkeakoulumaailman ja kaupungin välillä edistäen opiskelijoiden olosuhteita sekä yliopistojen ja korkeakoulujen toimintaa. Millainen oli päiväsi tänään? Aamupäivän olin Aalto-yliopiston Design Factoryssä Otaniemessä ja seuraavaksi Culminatum Innovationissa, jossa tapasin Asumisen Osaamiskeskuksen väkeä. Iltapäivällä esittelin seutujen ja korkeakoulujen välistä yhteistyöhanketta henkilöstökeskuksessa. Sen jälkeen kävin läpi sähköposteja omassa työhuoneessani. Mitkä ovat työsi suurimmat haasteet? Uusi yliopistolaki vaikuttaa yliopistojen koko organisaatioon ja Aalto-yliopiston muodostuminen tuo seudulle ennenäkemättömiä mahdollisuuksia ja odotukset ovat korkealla. Edessä oleva eläkebuumi asettaa myös haasteita osaavan työ-

Helsingin henki | helmikuu 2010

voiman saatavuuteen, joten seudun houkuttelevuuden tärkeys esimerkiksi opiskelijakaupunkina korostuu entisestään. Miten haluaisit kehittää työtäsi? Olen unelma-ammattissani. Saan olla mukana kehittämässä tärkeitä asioita ja edistämässä opiskelijoiden ja korkeakoulujen olosuhteita. Miten saada Helsingistä houkuttelevampi opiskelijakaupunki? Pääkaupunkiseudulla on suunnitteilla Opiskelijametropoli-hanke, joka alkaa käyttäjälähtöisesti opiskelijoille suunnatuilla ideapajoilla. Miten lisätä kaupungin kiinnostavuutta työnantajana opiskelijoiden silmissä? Kaupungin tulisi aktiivisesti tarjota mielenkiintoisia harjoittelupaikkoja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoille. Tavoitteena on muun muassa etsiä uusia tapoja rekrytoida korkeakouluopiskelijoita kaupungille töihin, työharjoitteluun tai suorittamaan opinnäytetyötä. Mitä odotat työltäsi? Haluan aktiivisesti kiertää korkeakouluissa ja opiskelijajärjestöissä. Toivon, että heidän edustajien olisi helppo lähestyä kaupunkia kauttani. Uuden Aalto-yliopiston ja World Design Capital 2012 -hankkeen tuomat mahdollisuudet ovat innostavia. Ketä kuuluu työyhteisöösi? Elinkeinopalvelua johtaa elinkeinojohtaja Eero Holstila. Mukavat työtoverit tukevat työn arjessa. Missä asut ja miten kuljet töihin? Asun Espoossa ja kuljen matkani kätevästi töihin lähijunalla.

Narinkkatorin tapahtuma käynnistää Helsingin kaupunginkirjaston 150-juhlavuoden. > www.lib.hel.fi/kirjasto150

8.–14.2.

SIVUASKEL-FESTIVAALI Kaapelitehtaan täyttää tanssifestivaali. Kansainvälisiä ja kotimaisia esityksiä, työpajoja, tapahtumia ja yleisökeskusteluja. > www.sivuaskel.fi

14.2.

LASKIAISSUNNUNTAI Seurasaaressa vietetään laskiaista rekiajelulla klo 13–16. > www.seurasaarisaatio.fi > Tapahtumat

24.2.–22.5.

HELSINKI SCHOOL -NÄYTTELY Maailmanlaajuisesti menestyneet nuoren polven valokuvataitelijat esittäytyvät taidemuseo Meilahdessa. > www.taidemuseo.hel.fi

6.3.

HELSINKI MARATHON ON ICE Laajalahden matkaluisteluradalla kisataan matka- ja kuntoluistelussa. Kisa on kaikille avoin. Pisin matka on 200 km. > www.luisteluliitto.fi

31.3.

HELSINGIN HENKI 2 ILMESTYY Aiheina muun muassa pelastuskoulu, lasten ja nuorten hyvinvointi, nuorisotyöllisyys ja ammattitaudit.

Helsingin henki 1/2010  

Helsingin kaupungin henkilöstölehti