Page 1

henki Helsingin

H EL SING IN KAUP U N G IN HE N K ILÖSTÖ LEH T I

0  20164 HEL. FI /HELSI N GI N HEN KI KI

Ohjaamossa opastetaan nuoria

Rakennetaan stadi yhdessä

uusi duuni 32

Tulevaisuuden kaupungille linjat

kaffella 22

reppari 16

monien alojen asiantuntijoiden voimin 10

Ohjaaja verhoilee ja kuntouttaa


kuva SUOMI 100/LEENA KOSKELA

päätoimittaja Maija-Liisa Kasurinen Juttuehdotukset ja palaute maija-liisa.kasurinen@hel.fi

Yhdessä uuteen

V

iidennes Helsingin asukkaista on 15–29-vuotiaita, nuoria ja nuoria aikuisia. Tämä tarkoittaa, että meillä on tämän ikäisiä asukkaita lähes 140 000, keskisuuren kaupungin väestön verran. Tänne on muuttanut viiden vuoden aikana vuosittain noin 23 000 nuorta lisää, ja vuosittaista muuttovoittoa on noin 7 000 nuoren ja nuoren aikuisen verran. Pääkaupunkiin muutetaan usein opiskelun vuoksi, ja tulijat ovat tervetulleita. Luvut käyvät ilmi tietokeskuksen ja nuorisoasiainkeskuksen julkaisemasta nuorten hyvinvoinnin katsauksesta. Nuorten aikuisten elämänlaadun ja hyvinvoinnin kysymykset vaativat kaupungilta herkkyyttä uusia ja päivittää heille tarjottuja palveluja. Nuorilla on esimerkiksi toimeentulotuen tarve keskimääräistä suurempi. Viime vuonna tämän ikäisistä tukea sai 24 000 nuorta. Määrä on yli kolmannes kaikista tuensaajista. Maahanmuuttajataustaisista nuorista 25 prosenttia on jäänyt perusopetuksen jälkeen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Nuoret arvostavat palveluja, lähiympäristön luontoyhteyttä, virkistysmahdollisuuksia ja turvallisuutta sekä luottavat kaupungin palveluihin, päätöksentekoon ja yleensäkin ihmisiin yhtä paljon kuin väestö keskimäärin. Heidät on saatettava yhteiskunnan täysiksi jäseniksi. Tässä numerossa kerrotaan moniammatillisen Ohjaamon ja Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeen toiminnasta sivuilla 10 ja 24. Molempien tavoitteena on tukea nuorten kouluttautumista ja työelämään pääsyä.

,,

// vinkki Vuodenvaihteen suuri juhlapäivä SUOMEN SATAVUOTISEN ITSENÄISYYDEN juhlavuosi käynnistyy koko

päivän kestävällä kansanjuhlalla uudenvuodenaattona 31.12. Juhlavuoden avajaisten päätapahtumaa vietetään Töölönlahdella ja Kansalaistorilla. Yle seuraa juhlavuoden vastaanottoa ympäri maata ja välittää avajaispäivän tunnelmat suorana juhlalähetyksenä kaikkialle Suomeen. Kansanjuhlan järjestäjinä ovat Suomi 100 -hanke, Helsingin kaupunki, Yle sekä alueen toimijat. Luvassa on iloisia yllätyksiä sisältävää monipuolista ohjelmaa kaiken ikäisille juhlijoille. Ohjelmatarjonta on suunniteltu varta vasten avajaishetkeä varten, ja suurin osa tapahtumista on maksuttomia. Ohjelma alkaa puoliltapäivin ja huipentuu Kansalaistorin uuden vuosisadan bileisiin ja ilotulitukseen. Kaikki ovat tervetulleita mukaan tanssimaan ja laulamaan Suomi uudelle vuosisadalle! Päiväsaikaan juhlaohjelmassa on esimerkiksi kansallisaarteen etsintää Suomen Kansallismuseossa, Alvar Aalto -säätiön opastettuja design- ja arkkitehtuurikierroksia Finlandia-talolla sekä Suomen kansalliseläinten juhlintaa Joutsenten juhlat ja karhujen kemut -tapahtumassa Luonnontieteellisessä museossa. Lisätietoja avajaispäivän juhlaohjelmasta: Suomifinland100.fi/ avajaiset

************ Ensi vuosi on juhlan aikaa. Suomen itsenäistymisestä on sata vuotta ja sitä juhlitaan ­monipuolisesti. Juhlavuodella on teema, Yhdessä, mikä tarkoittaa, että tavoitteena on rakentaa vuodesta yhdessä jokaisen juhla. Kaupungilla on yli 50 ohjelmahanketta, ja se on mukana sadoissa yksittäisissä tapahtumissa. Startti tapahtuu uudenvuodenaattona Töölönlahdella ja Kansalaistorilla koko päivän kestävässä kansanjuhlassa. Keskustakirjastoa rakennetaan koko vuoden ajan, ja se on juhlavuoden yksi merkkihanke. Helsinki isännöi myös taitoluistelun MM-kisoja, jotka keräävät suuren yleisön. Helsinki-päivänä 12.6. juhlitaan kaupunkifestivaalissa. Kaupunki edistää entisestään elävää kaupunkikulttuuria esimerkiksi parantamalla ilmaisten yleisötapahtumien alueidenkäyttöä. Myös naisten rooli hyvinvoinnin rakentajina, palvelujen kehittäjinä ja esikuvina nostetaan esille. Työyhteisöjen toivotaan tekevän myös omaa ohjelmaa virallisten tapahtumien rinnalle.

Tavoitteena on rakentaa vuodesta jokaisen juhla.”

************ Huhtikuussa järjestään kuntavaalit, jonka myötä Helsinki saa uuden kaupunginvaltuuston ja uuden johtamisjärjestelmän mukaiset pormestarit. Kaupunkiorganisaatio aloittaa uudistuneena toimintansa kesäkuun alussa. Tämän numeron pääjuttu käsittelee uudistuksen nykyvaihetta ja kevään suunnitelmia sivuilla 6–9.

Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Jos haluat pois lehden jakelusta, ilmoita nimesi ja osoitteesi sähköpostilla henkilostoviestinta@hel.fi. Lehti verkossa > hel.fi/helsinginhenki Vuoden 2017 ilmestymisaikataulu tarkentuu tuonnempana.

2

Helsingin henki | joulukuu 2016


06 teema

Kaupungin organisaatiouudistusta on valmisteltu syksyn ajan tiiviisti. Uudistus etenee nyt uuteen vaiheeseen.

12 talous

Ensi vuoden talousarviota aletaan toteuttaa. Jussi Pajusen mukaan ensimmäiset myrskyt eivät kaupunkia hetkauta.

16 reppari

ympäristö

14

Helsinki on tulevaisuudessa viherverkostokaupunki.

Helsinkiläiset ovat energiakäänteen edessä. Vuonna 2050 Helsingin kasvi­huonepäästöjen olisi tarkoitus olla nollatasolla.

Maahanmuuttajanuorten sekä heidän perheiden aseman parantamiseksi etsitään uusia keinoja.

10

24 palvelu

26 hyvinvointi 32 uusi duuni

Kivun kanssa voi oppia selviytymään.

Kuutti Kaitila työskentelee verhoilun parissa ja ohjaa pitkäaikaistyöttömiä työelämän pelisäännöissä.

duunissa

Ohjaamon moniammatillinen tiimi tarjoaa apua nuorille, jotka ovat vailla opiskelu- tai työpaikkaa.

20 ammatti

Arboristi Maria Suteniuksen työpäivät kuluvat puissa kiipeillen.

palstat 04 Uutiset 04 Työelämän ABC 05 Stadi 365 27 Työterveys Helsinki 30 Ilmoitustaulu 31 Ristikko 32 Menovinkit

22 kaffella

Ensi vuonna käyttöön tulevan ­osallisuusmallin myötä kaupunkia rakennetaan yhdessä kaupunki­ laisten kanssa.

28 liikkeellä

Ensin kevään taitoluistelun MMkisat vievät Suomea maailman kartalle.

JULKAISIJA Helsingin kaupunginkanslia, PL 1, 00099 Helsingin kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Maija-Liisa Kasurinen, puh. 310 37956, maija-liisa.kasurinen@hel.fi TOIMITUSSIHTEERIT HENKILÖSTÖ­ VIESTINNÄSSÄ Sanna Karppelin, puh. 310 37954, sanna.karppelin@hel.fi, Sari Ruusutie, puh. 310 37955, sari.ruusutie@hel.fi TOIMITUSNEUVOSTO 2016 pj. Jussi Kaisjoki, Essi Eranka, Jussi Karmala, Heikki Mäntymäki, Annamari Korpi, Roger Nordman (JUKO), Olli Riihimäki (KTN), Stefan Loman (JHL), Eeva Rinne (Tehy), Kaarina Salminen (Jyty), Satu Mustalahti (Super) TOIMITUS JA ULKOASU Otavamedia OMA Oy, Maistraatinportti 1, 00015 Otavamedia, puh. 15661, SISÄLTÖMUOTOILIJA Henna Tanskanen, henna.tanskanen@otava.fi PAINOPAIKKA Sanomapaino Oy, Sanomala 2016 PAINOS 37 500 kpl 28. VUOSIKERTA ISSN 0787-7994 (painettu) ISSN 1797-6170 (verkkolehti)

Helsingin henki | joulukuu 2016

3


kuva ISTOCKPHOTO

Lyhyesti Voitokkaat Työterveys Helsinki ja kaupunkisuunnitteluvirasto strategian käytäntöön vienti, vahva prosessien ja toimintatapojen kehittäminen, monipuolinen kumppanuusyhteistyö sekä ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. Kilpailu järjestetään yhteistyössä Laatukeskuksen kanssa.­ Neljä­ kilpailuun osallistunutta ­ehdokasta sai Laatukeskuksen ­Recognized for Excellence­-tunnustuksen. Työterveys Helsingin­ ja­ kaupunkisuunnitteluviraston ­lisäksi Finlandia-talo ja ympäristökeskus palkittiin Laatukeskuksen tunnustuksin. Kilpailu on järjestetty joka toinen vuosi vuodesta 2002 lähtien. Sen tavoitteena on palveluiden, toiminnan ja laadun systemaattinen parantaminen ja hyvien käytäntöjen esiin nostaminen.

■■ KAUPUNGINJOHTAJAN LAATUPALKINTO -KILPAILUN voittajaksi ­selviytyi tänä vuonna Työterveys­ Helsinki. Toisena palkittiin kaupunkisuunnitteluvirasto. Kilpailuun osallistui voittajien lisäksi Finlandia-talo, ympäristökeskus, sosiaali- ja terveysviraston Uusix-verstaat sekä sosiaali- ja terveysviraston psykiatrisen sairaalahoidon osastot 7–1, 7–2 ja 15–4C yhdessä. Työterveys Helsingin vahvuuksia ovat strateginen johtaminen, prosessijohtoinen toimintatapa­ja toiminnanohjausjärjestelmä,­ vuorovaikutteinen johtaminen­ja henkilöstön tukeminen omatoimiseen tiimityöhön sekä yhteiskehittely­ asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa, todetaan palkinnon perusteluissa. Kaupunkisuunnitteluviraston vahvuuksia ovat perustelujen mukaan ­tuloshakuinen johtaminen ja

Helmi > Yhteiset palvelut > Kehittämö > Kaupunginjohtajan laatupalkinto

Kunta10-tutkimuksen tulokset julki

kuva PIA HOLM

■■ TÄMÄN VUODEN KUNTA10-TUTKIMUKSEN tulokset julkaistiin 8. joulukuuta. Tulokset ovat avoimia kaikille kaupungin työntekijöille. Tunnukset tulosten raportointijärjestelmään löytyvät Kunta10-sivuilta Helmestä. Tulosten julkistamisen voi katsoa tallenteena Kunta10-sivuilta. Helmen etusivu > Kunta10-tutkimus

■■ KAUPUNKI JA PALVELUMUOTOILUTOIMISTO Hellon pääsivät maailman kovatasoisimmassa palvelumuotoilun Service Design Award 2016 -kilpailussa finaaliin tulos- ja kehityskeskustelun pelillistämishankkeella. Sen tuloksena keskustelu käydään vuorovaikutusta lisäävän visualisoidun lautapelin ja teemakorttien avulla. Hanke on pilotti, jota kehitetään kaupungilla edelleen. ■■ TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTAA NYT­ arkipäivisin klo 8–16 yhdestä numerosta­310 54100. Saman päivän sairausasioissa­numeroon voi soittaa mieluiten aamupäivisin klo 8–10, jolloin työterveyshoitaja tekee hoidontarpeen arvioinnin. Kiireettömissä asioissa ajanvaraus palvelee numerossa arkisin klo 8–16. ■■ KAUPUNGIN MATKA- JA kuluhallintajärjestelmä, työnimenä Reissu, uudistuu loppuvuonna. Matkanhallinnan yhteyshenkilöitä koulutetaan järjestelmän käyttöön. Reissusta luodaan ohjeet, joista tiedotetaan erikseen. Reissu otetaan käyttöön vuoden alussa, mutta matkasuunnitelmia ensi vuodelle voi alkaa syöttää jo 12.12. alkaen. Vanha järjestelmä on käytettävissä osittain ensi vuoden puolella, jotta kuluvan vuoden matka- ja kuluhallinnan tiedot saadaan käsiteltyä loppuun. ■■ TYÖMATKASETELIT VUODELLE 2017 ovat haettavissa kerralla koko kalenterivuodeksi, yksi 10 euron arvoinen seteli työssäolokuukautta kohden. Etu annetaan työmatkaseteleinä, joita voi käyttää kodin ja työpaikan väliseen matkaan missä tahansa julkisessa liikennevälineessä. Seteleitä myönnetään enintään 12 kappaletta kalenterivuotta kohden palvelussuhteen kestosta riippuen. Jos et saanut jostain syystä saanut tilaamiasi seteleitä, ota yhteys: matkaseteli@hel. fi. Haku koskee kaupungin virastoja ja liikelaitoksia. Palmian ja Sataman henkilökunta eivät voi hakea etuutta Helmessä olevan linkin kautta. Helmi > Oikopolut: Työmatkasetelit ja polkupyöräetu

eTyöterveys ja esimiespuhelin helpottavat asiointia ■■ Mikä eTyöterveys on? eTyöterveys on helppo ja joustava tapa olla yhteydessä Työterveys Helsingin hoitohenkilökuntaan kiireettömissä asioissa. Yhteyttä voi ottaa milloin ja missä tahansa, ja vastaamme viimeistään kahden arkipäivän kuluessa. Palvelu on tietoturvallinen, SSL-salattu yhteys asiakkaan ja hoitohenkilökunnan välillä esimerkiksi avoimissa langattomissa verkoissa. eTyöterveyttä voi käyttää tietokoneella, älypuhelimella ja tabletilla. eTyöterveys on tarkoitettu kaikille asiakkaillemme, ja sen käyttö laajenee virasto kerrallaan. Vuoden loppuun mennessä suurin osa virastoista on sen piirissä. ■■ Miten sen saa käyttöön? Kun virasto tai sen osa liittyy eTyöterveyspalveluun, niin kaikki saavat henkilökoh-

4

Helsingin henki | joulukuu 2016

taisen kutsun liittyä siihen sähköpostitse. Jos kutsu on kadonnut tai sitä ei ole saanut, palveluun voi liittyä ottamalla yhteyttä Työterveys Helsingin neuvontaan. ■■ Mitä asioita palvelussa voi hoitaa? Palvelussa voi hoitaa kiireettömiä asioita. Siinä saa yhteyden omaan työterveyshoitajaansa, ja myös työterveyslääkäri, työfysioterapeutti, työterveyspsykologi tai kuntoutussuunnittelija voi tarvittaessa tulla mukaan keskusteluun. eTyöterveys toimii tällä hetkellä pääasiassa yhteydenpitovälineenä. Sen kautta on myös mahdollista toimittaa liitetiedostoja ja kuvia. Työterveys voi tehdä palvelussa erilaisia terveyteen ja työkykyyn liittyviä kyselyjä. Kannustamme kaikkia ottamaan palvelun rohkeasti käyttöön. Kun tulee kii-

reetöntä asiaa työterveyteen, kanava on jo ­valmiina. ■■ Mikä esimiespuhelin on? Esimiespuhelin on tarkoitettu esimiehille kiireelliseen yhteydenottoon esimiesasioissa. Asiat voivat koskea esimerkiksi kiireellistä huolta työntekijän työkyvystä, kuten päihtymystä. Esimies voi käyttää sitä myös silloin, jos on esimerkiksi myöhästymässä työterveysneuvottelusta tai tapaamisesta Työterveys Helsingissä. Puhelin ei ole tarkoitettu ajanvaraukseen eikä omien henkilökohtaisten työterveysasioiden hoitamiseen. Esimiespuhelin palvelee arkisin klo 8–16 numerossa 310 54141. Kysymyksiin vastasi yksikön johtaja, vs. ylilääkäri, työterveyshuollon erikoislääkäri Marianne Alho, Työterveys Helsingistä.


■■ KUVATAITEILIJA VIVA GRANLUND on saanut Helsingin kulttuuripalkinnon 2016. Grandlund tunnetaan taiteen ja kaupunkiaktivismin rajapinnassa uraa uurtaneena taiteilijana, joka on luonut vaikuttavia seinämaalauksia julkiseen kaupunkitilaan. Granlundin kokoaman taiteilijaryhmän yhteistyössä Kaisaniemen metroasemalle vuonna 2006 luoma luolamaalaus Opintoputki on yksi Helsingin nähdyimpiä taideteoksia lukuisten muiden hänen tekemiensä töiden ohella. Helsingin kulttuuripalkinto myönnetään vuosittain tunnustuksena merkittävistä tai-

teellisista ansioista tai merkittävästä työstä Helsingin kulttuurielämän hyväksi. Palkinto on arvoltaan 10 000 euroa. Yksikönjohtaja Riitta Karvinen Palvelukeskus Helsingin puhelin- ja hyvinvointipalveluista kertoo kaupungin operaattoripalvelujen uusimisesta.

3D-kaupunkitietomallille kansainvälinen palkinto ■■ HELSINGIN 3D-KAUPUNKITIETOMALLI VOITTI kovatasoisen kilpailun Lontoossa Be Inspired -tapahtumassa marraskuussa. Vuosittaisessa tapahtumassa palkitaan kansainvälisesti merkittäviä infrastruktuurihankkeita. Kaupunkitietomalli sai kiitosta asioiden luovasta yhdistämisestä, teknologian innovatiivisesta käytöstä ja kaupungin edistyksellisestä toiminnasta. Koko kaupungin kattava kaupunkitietomalli otetaan käyttöön ja julkaistaan avoimena datana joulukuussa. Mallin avulla

voidaan laskea esimerkiksi kattojen aurinkoenergiapotentiaali, liikenteen ympäristövaikutuksia, ilmansaaste-ennusteita ja tulvakartoituksia. Malli soveltuu myös elinkeinoelämän, matkailun, navigaation, pelastustoimen, televerkkojen rakentamisen sekä kiinteistöhallinnan ja aluesuunnittelun tarpeisiin. Tietomallia on rakennettu kolmivuotisessa hankkeessa, jota ovat luotsanneet hankkeen projektipäälliköt Jarmo Suomisto ja Kari Kaisla sekä koordinaattori Enni Airaksinen.

Kaupunkimarkkinoinnin kansainväliset ammattilaiset Helsinkiin ■■ NORDIC PLACE ACADEMY järjestää yhteistyössä kaupungin kanssa Nordic Place Branding Conference -tapahtuman Helsingissä 18.–19.1. Eri maiden ja alojen suunnannäyttäjien­ puheenvuoroista koostuva ohjelma tarjoaa­ näkemyksiä, oivalluksia ja inspiraatiota markkinointiin. Keskiössä ovat menestykselliset, kekseliäät ja luovat lähestymistavat, joita voi soveltaa omaan alaansa ja kaupunkiinsa. Lisätiedot markkinointipäällikkö Outi Leppälältä kaupunginkansliasta, outi.leppala@hel.fi. Lisätiedot kaupungin brändikonseptista www.brandnewhelsinki.fi/2020

 Pekka Sauri 

kuva VISIT HELSINKI/JUSSI HELLSTEN

kuva ANNA DAMMERT

kuva MIKA RUUSUNEN

Helsingin kulttuuripalkinto kuvataiteilija Viva Granlundille

Uusilla operaattoripalveluilla sujuvaa arkea, parempaa tavoitettavuutta ■■ DIGITAALISET TYÖVÄLINEET OVAT tulleet osaksi arkipäiväämme. Kymmenen vuotta sitten, kun kaupungin edellinen operaattorisopimus solmittiin, yksi päätavoite oli luopua pöytäpuhelimista. Aika monella oli silloin sekä pöytä- että gsm-puhelin. Pöytäpuhelinten määrä väheni 75 prosenttia. Keväällä meillä alkaa uusi operaattorisopimus ja otamme sen mahdollisuudet käyttöön. Uutta järjestelmää rakennetaan parhaillaan, ja kaikkien puhelinliittymät siirretään kevään aikana uudelle puhealustalle. Monelle siirto ei näy kuin hetken taukona puhelinliikenteessä, joissakin toimipisteissä vähän enemmän. Projektissa on tehty valmistelevaa työtä viime keväästä lähtien tavoitteena mahdollisimman pienet häiriöt. Älykännyt ja mobiililaitteet ovat monelle kuin osa kehoa. Olemme jatkuvasti tavoitettavissa, ja tapa vilkuilla puhelinta tarttuu huomaamattomasti. Digitaalisuuden myötä vanhat työkalut vaihtuvat uusiin. Sonera operaattorina tarjoaa meille uusia välineitä tarpeitamme vastaaviksi. Moni meistä käyttää päivittäin työhön liittyviä sovelluksia, kalenteria, sähköpostia ja erilaisia viestintäkanavia. Datan käyttö puheen sijasta on kasvanut valtavasti. Tekstiviestit alkavat olla vähenevä keino pitää yhteyttä. Sen sijaan käytössä on erilaisia pikaviestisovelluksia. Skype for Busineksen käyttö lisääntyy myös. Skype toimii puhelimen tai fyysisen tapaamisen vaihtoehtona, ja puheluita sekä kokouksia on yhä helpompi hoitaa muuallakin kuin toimistossa. Tehokkaan työn tekemiseksi jokainen ottaa käyttöönsä ne välineet, jotka parhaiten sopivat omaan työhön. Liikkuva työntekijä löytää omat välineensä, samoin toimistolla työskentelevä. Asiakaspalvelua hoidetaan vielä suurelta osin puhuen ja kasvokkain, mutta sähköinen asiointi kasvaa koko ajan. Meidän täytyy tarjota kaupunkilaisille palveluita siten, kuin he ovat niitä tottuneet käyttämään. Digitaalisia työkaluja ja erilaisia vaihtoehtoja on paljon, ja se tekee työstä helposti monitahoista. Työkalujen päivittäminen on teknisesti helppoa, ja puhepalveluiden käyttöönotossa pyrimme tekemään helpoksi myös henkilöstön osaamisen päivittämisen. Koko kevään on tarjolla koulutusta uusiin operaattoripalveluihin. Jo nyt voi käydä katsomassa lyhyitä älypuhelinten koulutusvideoita Instagramissa nimellä palvelukeskus.puhelinpalvelut. Pysy kuulolla!

Jokainen ottaa käyttöönsä ne välineet, jotka parhaiten sopivat omaan työhön.

Helsingin henki | joulukuu 2016

5


tekstit MAIJA-LIISA KASURINEN kuvitus JUKKA PYLVÄS

Uuteen vaiheeseen Vuoden lopussa kaupungin organisaatiouudistuksessa on tehty päätökset kaupungin hallintosäännöstä, kansliapäälliköstä ja toimialojen palvelukokonaisuuksista ja palveluista. Pian valitaan toimialajohtajat. Hallintojohtajien ja palvelukokonaisuuksien johtajien sisäinen ilmoittautuminen on käynnissä. Keväällä valmistellaan uuden organisaation käynnistymistä.

K

aupunki sai uuden hallintosäännön, kun kaupunginvaltuusto päätti siitä marraskuussa. Kesäkuussa päätettiin jo johtamisjärjestelmää koskevista osista ja loput päätökset koskivat muun muassa taloutta, henkilöstöä, hallintoa, osallistumista, viestintää, kokousmenettelyä ja valtuustoa. Hallintosääntö tulee voimaan uuden organisaation aloittaessa kesäkuun alussa. Syksyllä uudistusta valmisteli tiiviisti yhdeksän työryhmää ja lukuisat alatyöryhmät. Niiden valmistelun tuloksena syntyi esityksiä hallintosäännön täydennykseksi, toimialojen hallinto- ja tukipalvelujen organisoimiseksi ja toimialojen palveluiksi. Hallintosäännön jälkeen työryhmät valmistelivat myös toimialojen toimintasääntöjä, joihin kirjataan yksityiskohtaisemmin toimialan organisaatio, tehtävät ja toimivallat. Tavoitteena on, että tulevat toimialajohtajat päättävät omien toimialojensa toimintasäännöistä ennen vuoden loppua. Työryhmien toimikausi päättyy vuoden lopussa, minkä jälkeen valmisteluryhmiä tarkastellaan uudelleen.

Keväällä valmistellaan käyttöönottoa

Keväällä uudistus etenee uuteen vaiheeseen. Alkuvuosi painottuu uuden johtamisjärjestelmän ja organisaation rakentamiseen ja loppuvuosi sen käyttöönottoon. Talouden toteutumista käsittelee kaksi eri valtuustoa. Ensimmäiset viisi kuukautta voimassa on nykyinen organisaatio ja sen mukainen talousarvio. Kesäkuun alusta vuoden loppuun on voimassa uusi organisaatio ja uusi talousarviorakenne. Keväällä kaupunginvaltuustossa päätetään talousarvion muutoksista uuden organisaation mukaisiksi ja valmistellaan valtuustolle ehdotus teknisiksi talousarviomuutoksiksi, joissa määrärahat siirretään uuteen, kesäkuussa aloittavaan organisaatioon.

6

Kun kaupungin johtaminen muuttuu merkittävällä tavalla, myös johtamistapoja tarkastellaan uudelleen. Toimintakulttuuria lähdetään kehittämään uuden organisaation johtamista ja toimintaa tukevaksi. Uudistuksen arviointia aletaan valmistella.

Uudistuksessa henkilöstön palvelussuhteet säilyvät. Ketään ei irtisanota. Osallisuusmallia viimeistellään

Uudistuksen yhtenä tavoitteena on lisätä kaupunkilaisten osallistumista kaupungin toimintaan ja palvelujen kehittämiseen. Yhdessä kaupunkilaisten kanssa valmistellussa osallisuus- ja vuorovaikutusmallissa linjataan, kuinka asukkaat ja muut toimijat voivat tulla mukaan toimintaan: miten osallistumisen ja kuulemisen kokeiluja otetaan käyttöön, esimerkiksi osallistuvaa budjetointia, asukas- ja käyttäjäraateja ja verkko-osallistumista. Mallia viimeistellään kevään aikana.

Uudistus voimaan kesäkuussa

Kuntavaalit pidetään 9. huhtikuuta. Uuden valtuuston ja organisaation aloittaessa kesäkuussa nykyisten virastojen toiminta lakkaa, uudet toimialat käynnistyvät ja kaupunkia alkavat johtaa pormestari ja neljä apulaispormestaria. Virkamiesvalmistelun ja poliittisen päätöksenteon roolit ovat tästä lähtien selkeämmin erillään. Uudistus perustuu kaupungin strategiaohjelmaan 2013–2016, jossa yhtenä tavoitteena on kaupungin johtamisjärjestelmän uudistaminen. Tarkoituksena on, että kuntavaalitulos heijastuisi suoremmin kaupungin johtamiseen, demo-

Helsingin henki | joulukuu 2016

kraattisen päätöksenteon vaikuttavuus paranisi, kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen rooli kaupungin johtamisessa vahvistuisivat ja että palvelujen asukaslähtöisyys kasvaisi. Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto ohjaa ja seuraa uudistusta. Kaupunginjohtaja johtaa ja vastaa valmistelusta johtamisen jaostolle. Johtajiston tehtävänä on muutosprosessin ohjaus ja seuranta nykyisessä organisaatiossa. Kaupungin henkilöstötoimikunta toimii uudistuksen yhteistoiminnan seurantaryhmänä. Helmen uutiset seuraavat uudistuksen valmistelua ja päätöksentekoa kaiken aikaa. Helmi > Kaupunki uudistuu

Uudet tehtävät täytetään sisäisesti PALVEUUDISTUKSESSA HENKILÖSTÖN noirtisa ei än LUSSUHTEET säilyvät. Ketä

ten kanssa. Suunnittelu käynnistyy täynidessä laajuudessaan, kun koko orga itiime ja een köin yksik saation rakenne o. sano os Enro neen on tiedossa,

ihta. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että iutvalm sa ttaes misiltä edellytetään tarvi ta siirtyä tehtävästä toiseen. Sisäisesti ilmoittautumalla – Pääosa henkilöstöstä jatkaa entitai suorasiirrolla isissä tehtävissään ja sijoittuu vakansse Toimialojen uudet tehtävät täytetään pääaneen ja tehtävineen uuteen organisa sääntöisesti sisäisesti joko suorasiirtona tioon. Tehtävämuutokset koskevat enitai sisäisellä ilmoittautumismenettelyllä. ten kaupungin ja virastojen johtoa sekä Suorasiirtoa voidaan käyttää silloin, ja hallinto- ja tukipalvelujen päälliköitä y kun uuden tehtävän kokonaisuus säily taja henkilöstöä, sanoo vs. henkilöstöjoh orä isess nyky eikä n ellää pääosin entis Asta Enroos kaupunginkansliasta. ganisaatiossa ole useita vastaavissa teheissa iaatt öper Uudistuksen henkilöst tävissä toimivia. uk­ kerrotaan henkilöstön aseman linja – Sisäinen ilmoittautuminen kohdentaan date nou set. Tehtäväjärjestelyissä jotnetaan niille, joiden tehtävä lakkaa ja en myös kaupungin uudelleensijoituks laiavan vasta t inee toim ka ovat aiemmin periaatteita ja täyttölupamenettelyä. o. sano os Enro , sissa tehtävissä – Kaupunginkanslian henkilöosasSisäistä ilmoittautumista käytetään tojen viras ssä to suunnittelee yhteistyö on silloin, kun uudessa organisaatiossa öhenkilöstöhallinnon kanssa henkilöst viä. tehtä avia vasta n mmä nykyistä vähe ssä suunnittelun toteuttamista. Käytännö Sisäisessä ilmoittaumisessa määriteliesesim ja on suunnittelua tehdään johd


Verkostosta tukea KESKIJOHDON TUKIVERKOSTO KOKOSI syksyllä noin 350 ihmistä käsitte-

esimiesten tai oman lähityöyhteisön kanssa, sillä asioita katsotaan moneslemään uudistuksen tavoitteita, valta eri kulmasta, kertoo verkostoon mistelun etenemistä, yhteistoimintaa osallistuva toimistopäällikkö Jussi ja henkilöstön osaamisen hyödyntäLuomanen rakennusvirastosta. mistä ja osallistumisen edistämistä. – Verkosto on hyvä tapa tavaTilaisuudet mahdollistivat näkemysta kollegoita. Yhteisissä tilaisuuksisten vaihtamisen, keskustelun ja ajasa tieto uudistuksesta ja sen vaiheistusten peilaamisen vertaisporukassa. ta tulee tasaveroisena keskijohdolle. – On hyvä, että keskijohdon rooTulossa olevat toimialakohtaiset tilaili on nostettu esille. Verkostoitumisuudet ovat hyvä väylä lähteä miettinen ja kollegatuki auttavat uudistukmään toimialojen tulevaisuutta ja yhsen toteuttamisessa. Usein asioisteistä tekemistä, toteaa kulttuurikesta on helpompi keskustella samassa kus Stoan johtaja Riitta Aarniokoski. asemassa olevien kollegoiden kuin Kun uudistus kevätkaudella ete-

nee työyhteisöjä entistä enemmän koskettavaan vaiheeseen, verkostossa käsitellään henkilöstön sijoittumiseen liittyviä kysymyksiä ja siinä pohdituttavia asioita.

On hyvä, että keskijohdon rooli on nostettu esille. Verkostoituminen ja kollegatuki auttavat uudistuksessa.

Miten yhteistoiminta on toteutunut? KYSYIMME KAUPUNGIN HENKILÖSTÖTOIMIKUNNAN varapuheenjohtajalta

Merja Ruotsalaiselta (JHL) uudistuksen yhteistoiminnan toteuttamisesta. Kaupungin henkilöstötoimikunta toimii uudistuksen yhteistoiminnan seurantaryhmänä. Miten yt on sujunut tähän mennessä? – Edustuksellinen yhteistoiminta on mielestäni toteutunut kohtuullisen hyvin niin kaupunki- kuin virastotasolla. Muutamissa virastoissa on ollut hiukan ontumista, mutta pääsääntöisesti on menty sopimusten mukaan. – Henkilöstön edustusta työryhmiin olisi mielestäni pitänyt laajentaa. Saimme edustajia toimialatyöryhmiin, mutta alatyöryhmät jäivät ilman. Isoja valmisteluja on tehty monissa työryhmissä, joista henkilöstön edustus puuttuu. Jää helposti tunne, että valmisteluja tehdään kabineteissa ja niihin ei oikein pääse kunnolla kiinni.

lään erikseen ne kohderyhmät, jotka voilysvat ilmoittautua tehtävään. Määritte n uude ja ävän teht nyky an sä huomioida johto si erkik Esim s. avuu tehtävän vasta itilmo sti öise äänt pääs at tehtäviin voiv tautua nykyisin vastaavan tasoisissa johto- ja/tai päällikkötehtävissä toimivat. Jos sisäisesti täytettävä tehtävä on virka, sen täytössä otetaan huomioon kunnallisen viranhaltijalain rajoitukset.

tösiirrot uuden organisaation mukaisiin rakenteisiin.

Säännöllisesti kaikilla tasoilla

aiUudistus on ollut käsittelyssä syksyn vakio a kana virastoissa ja liikelaitoksiss ukkoko asiana eri organisaatiotasojen sissa ja palavereissa. Monet virastot ovat järjestäneet uudistuksen käsittelemiseka si työpajoja, infoja ja seminaareja, joiss ja avata sen tavoitteita ja vaiheita on voitu Seuraavaksi muut joissa siitä on voitu keskustella yhdessä. johtajat ja päälliköt Kaupungin henkilöstötoimikunta on on Toimialajohtajien jälkeen vuorossa uudistuksen yhteistoiminnan seuranta khallintojohtajien ja palvelukokonaisuu ja ta istus ryhmä, ja se on käsitellyt uud sien johtajien valinnat, jotka on mää yhteistoiminnan toteuttamista säännöljen rä tehdä alkuvuodesta. Näiden virko unlisesti. Henkilöstötoimikunnan laus kohdennettu sisäinen ilmoittautuminen n tähä on tojen mukaan yhteistoiminta on meneillään 19.12. asti. Hallintojohta . lusti mennessä toteutunut suunnitel jat valitsee kaupunginhallituksen johta Kevätkaudelle valmistellaan omat en misen jaosto ja palvelukokonaisuuksi kaupunki- ja toimialatasoiset yhteistoi johtajat kaupunginhallitus. uun intäs mintasuunnitelmansa ja viest Heidän jälkeensä uusi organisaatio nitelmansa. saa palveluja johtavat henkilöt sekä hallislinto- ja tukipalvelujen päälliköt. Maa sHelmi > Kaupunki uudistuu ­> Henkilö öiyksik en muid n etää päät ssa huhtikuu tön asema den ja tiimien sijoittumiset ja henkilös-

Mitä esimerkillisiä käytäntöjä on ollut? – Nostan muutaman esimerkin, vaikka niitä on enemmän. Kirjaston tietohallintopäällikkö osallisti aidosti oman yksikkönsä ja koko toimialueen. Starassa koulutettiin tuotantopäälliköt, yksikön johtajat ja tiimiesimiehet ytyhteyshenkilöiksi, ja heidän infoissaan tavoitettiin koko henkilöstö samanlaatuisilla tilaisuuksilla. Liikuntaviraston johtaja varmisti koko henkilöstön pääsyn yt-tilaisuuteen siten, että kaikki liikuntapaikat olivat tilaisuuden ajan suljettuina. – Teknisellä toimialalla henkilöstön edustus otettiin hyvin huomioon. Teknisten ryhmän henkilöstöryhmää laajennettiin uudistuksen vuoksi. Seurantaryhmästä saatu tieto koettiin aidoksi, ja ryhmäläiset ovat kokeneet, että heidän työskentelyllään on ollut vaikutusta. – Suuressa osassa virastoja ja liikelaitoksia epämuodolliset keskustelut esimiesten ja työntekijöiden välillä on koettu hyviksi, ja tästä on myös tullut hyvää palautetta. Missä olisi kehitettävää? – Olen hiukan huolissani halusta keskittää toimintoja yhä suurempiin kokonaisuuksiin palveluiden ja kustannustehokkuuden kärsiessä. Neuvotteluissa henkilöstön siirroista Palvelukeskus-liikelaitokseen saatiin heikosti tietoa. Se herätti epävarmuutta henkilöstön keskuudessa. Olisi tärkeää huolehtia siitä, että avointa keskustelua käytäisiin mieluummin etuajassa kuin jälkijunassa. Mitä pitää keväällä mielestäsi ottaa käsittelyssä huomioon? – Kaipaisimme todellista yt-käsittelyä. Henkilöstölle tulisi jäädä sellainen ajatus, että heitä kuullaan aidosti. Kiireen tunnusta on varmasti vaikea päästä eroon. Nyt tehdään kuitenkin kaupungin suurinta uudistusta sataan vuoteen, joten sille täytyy järjestää aikaa, jotta saisimme uudesta ja uljaasta kaupungista työntekijöille hyvän työpaikan tehdä työtä kaupunkilaisten hyväksi. – Jossakin vaiheessa voisi tarkastella niitä asioita, joissa työntekijöitä kuultiin ja niitä asioita, joissa työntekijöitä ei kuultu.

Helsingin henki | joulukuu 2016

7


teksti TAPIO KARI kuva KIMMO BRANDT

Virkamies, munaskuita myöten Sami Sarvilinna on tuttu mies kaupunginkanslian väelle ja Helsingin päättäjille. Suurelle yleisölle ja muulle kaupunkiorganisaatiolle Sarvilinnan nimi tuli tutuksi, kun kaupunginvaltuusto syyskuussa valitsi hänet kansliapäälliköksi.

K

ansliapäällikkö johtaa kaupungin keskushallintoa, mutta ensi kesäkuussa, kun kaupungin johtamisuudistus astuu voimaan, kansliapäälliköstä tulee todellinen supervirkamies, kuten media on tehtävää luonnehtinut. Kansliapäällikölle siirtyy osa nykyisistä kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien tehtävistä. Hän on kaupunginhallituksen esittelijä ja toimialajohtajien esimies. Sarvilinna ei ole ihastunut raflaavaan supervirkamiehen titteliin, mutta ”minkäs sille voi, mitä lehdet kirjoittavat”. – Kansliapäällikön tehtävä on kokonaisuus, jota ei ole aikaisemmin ollut. Siihen liittyy paljon esimies- ja esittelyvaltaa. Mutta supervirkamiehen nimestä tulee helposti sellainen mielleyhtymä, että kyseessä olisi supersankari, jolla on erityisiä supervoimia, ja siksi en siitä pidä.

Tarpeellinen kunnioitus

Sarvilinna myöntää, että tuleva tehtävä joskus tuntuu melkein pelottavalta. – Joka tapauksessa suhtaudun tulevaan tarpeellisella kunnioituksella. Kun kansliapäällikön uraa on takana alle kaksi kuukautta, keskeinen havainto on ollut ajanhallinnan vaikeus. Päällekkäisiä tarpeita on paljon, mutta niitä manageroi osaava sihteeri Malla Salo. Menossa on vielä prosessi, jossa Sarvilinna arvioi, mihin asioihin pitää keskittyä.

8

– Minun ei kannata rakentaa itselleni sellaista toimenkuvaa, joka on täynnä nykyisiä kansliapäällikön tehtäviä. Se ei onnistu, kun uusi organisaatio aloittaa. Uuden rakentaminen nousee keskiöön kaiken aikaa vahvemmin. Kun toimialajohtajat valitaan, ydintiimi alkaa olla valmiina. Sarvilinna muistuttaa, että vaikka hän on toimialajohtajien esimies, hän ei voi ruveta johtamaan toimialoja toimialajohtajien kanssa tai puolesta. – He johtavat. Minun roolini on tarjota selkänojaa ja pohjaa toimintojen koordinoimiselle. Ketkä valitaan ensi kesänä pormestariksi ja apulaispormestareiksi, se on Sarvilinnan kannalta mitä mielenkiintoisin asia. Hän on pormestarin aisapari, yhteistä tekemistä on paljon. Toiveissa on pormestari, jonka kanssa asioita on helppo hoitaa avoimesti ja ilman liiallista pönötystä. – Pormestari johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta, hän on kaupungin ykkösnainen tai -mies. Mutta pormestari on selkeästi myös poliittinen henkilö, ja niin kuuluukin olla. Silti toivon, että hän on koko kaupungin pormestari ja että poliittisen luottamushenkilön roolia tasapainottaa hyvä kokonais­näkemys.

Julkisen palvelun eetos

Koko tähänastisen työuransa joitakin kesätöitä lukuun ottamatta Sarvilinna on ollut virkamies. Se ei ole sattumaa.

Helsingin henki | joulukuu 2016

– Julkisyhteisössä töissä olemisessa on merkitystä ja vetoa. Siinä tehdään yhteistä ja yhteiskunnallista hyvää. Siihen olen tähdännyt koulutus- ja uravalinnoillani. Kutsun sitä julkisen palvelun eetokseksi, ja se on minulle tärkeää. Kansliapäällikön paikan hakeminen ei ollut Sarvilinnalle itsestäänselvyys. Hän johti kaupunginlakimiehenä kanslian oikeuspalveluja, eikä mikään ajanut sieltä pois. Tehtävä oli näköalapaikka ja työyhteisö mieluinen. Sarvilinna arvelee, että perimmäinen syy on kunnianhimo. Kyseessä on kaupungin ykkösviranhaltijan tehtävä, joka on myös kansallisesti tärkeä kunnallisen päätöksenteon kannalta. Hän on halunnut edetä vaativampiin tehtäviin. – Varsinainen motivaatio oli kiinnostus ja ajatus, että voisin onnistua ja saada jotain aikaan. Hakemiseen kuuluu riski tulla valituksi, ja olin valmis ottamaan sen ja kaiken, mitä siihen liittyy, kuten hakuprosessin rasittavuus ja vaativa tehtävä.

Tyyni ja tasapainoinen

Sarvilinna on olemukseltaan ilmiselvä juristi – tyyni, asiallinen, harkitseva, tasapainoinen, eri näkökantoja kuunteleva. Monille hänen työtovereilleenkin tuli hakuprosessin yhteydessä yllätyksenä, että hän on myös filosofian maisteri pääaineenaan englantilainen filologia. Ylioppilaaksi tultuaan hän ei ensimmäisellä kerralla päässyt oikeustieteelliseen, mutta pääsi opiskelemaan englantia. Kun hän seuraavana vuonna ylitti riman oikeustieteelliseen, siitä tuli pääopintosuunta, josta hän valmistui normaaliajassa. – Englanti oli kivaa, ja opiskelin sitä harrastuksenomaisesti. Neljätoista vuotta kesti jälkijunassa maisteriksi. Juristille sopii toiminta Koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikössä, jossa hän on nykyisin varapuheenjohtaja. Se tarjoaa näkymän korikseen, joka on ollut Sarvilinnan harrastus neljä vuosikymmentä eli 9-vuotiaasta lähtien. Hän on pelannut, toiminut valmentajana ja seuransa Sykin puheenjohtajana.

Volter Kilven maisemissa

Sarvilinna on syntyperäinen stadilainen. Perhe asuu nykyisin Etelä-Haagassa. Työmatkat sujuvat paikallisjunalla. Kesälomia hän on viettänyt lapsuudesta saakka Kustavin saaristopitäjässä sijaitsevassa Sarvilinnassa. Se on Volter Kilven Alastalon salissa -romaanista tutun, Kustavin halkaisevan Ströömin salmen varrella seisova Lars Sonckin suunnittelema hirsihuvila, jonka korkeaa ja solakkaa tornia salmessa purjehtivat ihailevat tänäkin päivänä. Sarvilinnan isä on perikunnan osakas. Kilven romaanin tapahtumapaikka Alastalo, jonka salissa isännät pitkien

ja moneen suuntaan polveilevien keskustelujen jälkeen sopivat yhteisen parkin rakentamisesta, on samassa saaressa naapurissa. – En kylläkään koe Kustavia mitenkään erityisesti Volter Kilven maisemaksi. Minulle se on se tuttu maisema, jossa olen lapsuuttani viettänyt. Kilven Alastalon salissa Sarvilinna on saanut luettua, mutta myöntää, että se tapahtui vähän velvollisuudentunnosta. Kaunokirjallisuus kylläkin kuuluu hänen harrastuksiinsa. – Luen kaikkea, mutta ehkä eniten tällaisen anglofiilisen luonteenlaadun mukanaan tuomaa englanninkielistä, englantilaista kirjallisuutta.

Sami Sarvilinna > Oikeustieteen lisensiaatti, filosofian maisteri, ikää 49 vuotta > Helsingin kaupunginlakimies 2007–2016 > Kansliapäällikkö lokakuusta 2016 lähtien > Perheessä vaimo, 16- ja 14vuotiaat tyttäret ja 12-vuotias poika > Kesämökki Vihtijärvellä > Jouluaatto vietetään oman perheen parissa, joulupäivä ja tapaninpäivä sukulaisten kanssa

Seuraavat johtajat haussa UUDEN ORGANISAATION TOIMIALAJOHTAJAT ovat pian tiedossa, kun kau-

punginvaltuusto valitsee heidät kohta virkoihinsa. Toimialajohtajat johtavat oman toimialansa toimintaa ja hallintoa sekä toimivat toimialansa hallintojohtajan ja palvelukokonaisuuksien esimiehinä. He ovat myös omien lautakuntiensa, jaostojen ja toimialan apulaispormestarin esittelijöitä. Toimialajohtajien esimiehenä toimii kansliapäällikkö Sami Sarvilinna. Toimialojen hallintojohtajien ja palvelukokonaisuuksien johtajien sisäinen ilmoittautuminen on parhaillaan meneillään 19.12. asti. Yhteensä virkoja on 17. Hallintojohtajat valitsee kaupunginhallituksen johtamisen jaosto ja palvelukokonaisuuksien johtajat kaupunginhallitus. Päätökset on arvioitu tehtävän alkuvuodesta. Helmi > Henkilöstö > Rekrytointi > Sisäinen ilmoittautuminen


Toimialojen palvelut Kaupunkiympäristön palvelut

Kasvatuksen ja koulutuksen palvelut

Maankäytön ja kaupunkirakenteen palvelukokonaisuus > maankäytön yleissuunnittelu > asemakaavoitus > maaomaisuuden kehittäminen ja tontit > liikenne- ja katusuunnittelu > kaupunkitila- ja maisemasuunnittelu

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palvelukokonaisuus > varhaiskasvatus ja esiopetus (10 aluetta) > leikkipuisto- ja koululaisten iltapäivätoiminta Perusopetuksen palvelukokonaisuus > perusopetuksen alueelliset palvelut (4 aluetta) > perusopetuksen kohdennetut palvelut > esi- ja perusopetuksen oppilashuollon palvelut

Rakennusten ja yleisten alueiden palvelukokonaisuus > rakennetun omaisuuden hallinta > tilapalvelut > ylläpito > rakennuttaminen > asuntotuotanto

Lukio- ja ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön palvelukokonaisuus > lukiokoulutus > ammatillinen koulutus > vapaa sivistystyö > toisen asteen opiskelijahuollon

Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Kulttuurin palvelukokonaisuus > kaupunginkirjasto > kaupunginmuseo > kaupunginorkesteri > kaupungin taidemuseo > yleiset kulttuuripalvelut

Perhe- ja sosiaalipalveluiden palvelukokonaisuus > lapsiperheiden hyvinvointi ja terveys

Liikunnan palvelukokonaisuus > liikuntaan aktivointi > liikuntapaikat > ulkoilupalvelut

Terveys- ja päihdepalvelujen palvelukokonaisuus > terveysasemat ja sisätautipoliklinikka

Nuorison palvelukokonaisuus > itäinen nuorisotyö > läntinen nuorisotyö > pohjoinen nuorisotyö

Palvelujen ja lupien palvelukokonaisuus > asukas- ja yrityspalvelut > kaupunkimittauspalvelut > rakennusvalvontapalvelut > ympäristöpalvelut > pysäköinninvalvonta ja pysäköintipalvelut

palvelut Ruotsinkielisten palvelujen palvelukokonaisuus (svenska servicehelheten) > varhaiskasvatus (småbarnspedagogik) > perusopetus (grundläggande utbilding) > vapaa sivistystyö ja lukiokoulutus (fritt bildningsarbete och gymnasieutbildning )

ja Staran toimintojen organisaatiomalli a tioss nisaa orga n ungi sijoittuminen kaup . lyssä ente selvitetään jatkotyösk

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden palvelukokonaisuus > selvitys, arviointi ja sijoitus > etelän palvelualue > idän palvelualue > lännen palvelualue > pohjoisen palvelualue > kaupunginsairaala > kuntoutuksen osaamiskeskus

seskus siirtyvät keskushallintoon. Palveluke Tietokeskus, Oiva Akatemia ja hankintak on llinn usha shallintopalvelu sijoittuvat kesk kus Helsinki, Työterveys Helsinki ja talou ina yksikköinään. altais toimialalle, mutta ne säilyvät nykyisenk ja suunnitteluosastoon ja hallinto-osasstalou Tietokeskuksen tehtäviä siirtynee suunja hankintakeskuksen tehtäviä talous- ja toon, Oivan tehtäviä henkilöstöosastoon Helskus luke totoiminnot siirtyisivät Palve nitteluosastoon. Hankintakeskuksen varas sinkiin. isenlaisena. Kaupunginkanslian osastojako pysyy nyky

Jatkovalmistelun aikataulu SYYSKAUSI 2016

Kaupunginvaltuusto

9.4.

kuntavaalit

Tarkastuslautakunta

Elinkeinojaosto

Kaupunginhallitus

Konsernijaosto

Pormestari pj, 4 apulaispormestaria + 10 jäsentä

Johtokunnat: • Palvelukeskus-liikelaitos • Taloushallinto-liikelaitos • Työterveys-liikelaitos

Keskushallinto Kansliapäällikkö johtaa

Kasvatus- ja koulutuslautakunta Apulaispormestari pj

Kaupunkiympäristölautakunta Apulaispormestari pj

Suomenkielinen jaosto

Ympäristöja lupajaosto

Toimialajohtaja • Varhaiskasvatus ja esiopetus • Perusopetus • Lukio- ja ammatillinen koulutus ja vapaa sivistystyö • Ruotsinkieliset palvelut

> päivystys > psykiatria- ja päihdepalvelut > suun terveydenhuolto

Keskushallinto

Uusi organisaatio 1.6.2017

Ruotsinkielinen jaosto

> lastensuojelu > nuorten palvelut ja aikuissosiaalityö > vammaistyö

Rakennusten ja yleisten alueiden jaosto

Pelastuslautakunta HKL-johtokunta Toimialajohtaja • Maankäyttö ja kaupunkirakenne • Rakennukset ja yleiset alueet • Palvelut ja luvat

Kulttuuri- ja vapaaaikalautakunta Apulaispormestari pj

Kulttuuri- Liikuntajaosto jaosto

Toimialajohtaja • Kulttuuri • Liikunta • Nuoriso

Nuorisojaosto

Päätökset hallintosäännön kokonaisuudesta, palveluista ja toimintasäännöistä.

1.6. Valtuusto 2017–2021

Henkilöstösiirrot ja järjestelmämuutokset

2017

Uusi johtamisjärjestelmä ja kaupunkiorganisaatio Pormestarit

2018

Sosiaali- ja terveyslautakunta Apulaispormestari pj Sosiaali-ja terveysjaosto Toimialajohtaja • Perhe- ja sosiaalipalvelut • Terveys- ja päihdepalvelut • Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Luottamushenkilöelin Virkamieshallinto

Helsingin henki | joulukuu 2016

9


duunissa teksti RITVA-LIISA SANNEMANN kuvat VESA TYNI n Tiina Forsblom auttaa nuorta löytämään oman suuntansa.

Moniammatillisuudella tulosta Tuntuu kuin tulisi viihtyisään kahvilaan, kun astuu Ohjaamon ovesta sisään. Infotiskiltä huikataan iloinen tervehdys, ja värikkäistä istuinryhmistä kuuluu vilkasta rupattelua. Ohjaamo on kyennyt välttämään virastomaisen pönötyksen ja luomaan rennon ilmapiirin nuorille asiakkailleen.

O

hjaamo on tarjonnut Helsingissä reilun vuoden päivät palvelujaan 15−29-vuotiaille nuorille, jotka ovat vailla opiskelu- tai työpaikkaa. Sopivat tilat tälle löytyivät Fredrikinkadulta Kampista. Katutason isoista ikkunoista voi katsastaa etukäteen, millaiseen mestaan on astumassa. – Tämä on todellakin matalan kynnyksen paikka, jossa on monta palvelua yhden oven takana. Ennen nuoret saivat tukea ja ohjausta eri virastoissa, mutta nyt pystymme tarjoamaan koko kattauksen samalta tiskiltä, sanoo projektipäällikkö Sirkku Reponen. Ohjaamossa työskentelee usean viraston työntekijöitä. Nuorten palve-

10

luksessa on 27 eri alojen asiantuntijaa nuorisoasiainkeskuksesta, opetusvirastosta, sosiaali- ja terveysvirastosta sekä kaupunginkanslian elinkeino-osastolta ja TE-toimistosta. Lisäksi Pakolaisavun työntekijä on paikalla kolmesti viikossa ja Luckanin UngInfon työntekijä joka perjantai. Ammattinimikkeitä on pitkä lista: on muun muassa työelämävalmentaja, yrityskoordinaattori, sosiaalityöntekijä, nuoriso-ohjaaja, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, psykologi, terveydenhoitaja, asumisohjaaja ja -suunnittelija.

Kokonaisvaltainen ote

Luulisi, että viiden hallintokunnan, lukuisten eri osaajien ja erilaisten palve-

Helsingin henki | joulukuu 2016

lujen lyöttäytyminen yhteen paikkaan johtaisi kaaokseen, mutta näin ei ole laita. Työyhteisö on laatinut neljään palvelukokonaisuuteen keskittyvän lukujärjestyksen, joka tuo selkeyttä viikko-ohjelmaan. Maanantain teemana on vapaa-aika, tiistain hyvinvointi, keskiviikon koulutus ja torstain työnhaku. Perjantai on vaihtuvien teemojen päivä, ja silloin työntekijät kokoontuvat myös tiimipalaveriin, jossa puidaan menneet ja tulevat asiat. Palaverilla on iso merkitys monialaisessa työyhteisössä. Teemapäivinä neuvontapisteessä päivystävät kyseisen alan asiantuntijat, mutta myös muut työntekijät ovat helposti tavoitettavissa toisessa kerrokses-

Nuorten palveluksessa on 27 eri alojen asiantuntijaa.

sa, jossa järjestetään henkilökohtaisia tapaamisia ja muuta toimintaa. − Ammatillisesti on antoisaa, kun toisen alan työntekijä on helppo saada kiinni, jos nuoren kysymys sitä edellyttää, iloitsee sosiaalityöntekijä Tiina Forsblom. Hän vastaanotti sisääntulijoita haastattelupäivänä pyöreän tiskin ääressä.


n Nuorten auttaminen on huippuduunia, sanoo Jukka Mäkelä.

n Ohjaamo on matalan kynnyksen paikka, Sirkku Reponen kertoo. n Katja Mannerström sanoo,että nuoria palvellaan heidän lähtökohtiensa pohjalta.

Juuri kokonaisvaltainen työote sai Forsblomin hakeutumaan Ohjaamoon. Häntä on viehättänyt mahdollisuus välittömään yhteiseen konsultointiin, jossa monialainen osaaminen koituu nuoren parhaaksi. Asumisohjaaja Atte Pynnönen on yksi niistä, joita nykäistään usein hihasta, sillä moni nuori on vailla asuntoa. Pynnönen neuvoo tarvittaessa kädestä pitäen, miten asuntohakemus täytetään, kuinka asunnon tarve perustellaan ja mitkä tahot asuntoja vuokraavat. − Aiempi kokemukseni asunnottomien parissa on ollut hyödyksi. Koen, että täällä voin käyttää hyvin osaamistani nuorten hyväksi, Pynnönen luonnehtii työtään.

Kohtaaminen vaatii taitoa

Työelämävalmentaja Katja Mannerström on havainnut, että useimmat nuoret tulevat Ohjaamoon oma-aloitteisesti. Silti nuoren kohtaaminen on haastavaa, ja työyhteisö on kiinnittänyt erityistä huomiota vuorovaikutustaitoihinsa. − Pyrimme huomioimaan nuorten tuntemukset ja tekemään kohtaamisen

rennoksi ja helpoksi saapumisesta poistumiseen. Tavoitteena on kohdata jokainen nuori yksilönä ja ainutlaatuisena. Palvelemme nuorta hänen lähtökohtiensa pohjalta, Mannerström sanoo. Työyhteisö on kehittänyt myös erilaisia palvelumalleja nuorten tarpeisiin. On malli niille, jotka selviävät yhdellä neuvontakerralla ilman ajanvarausta ja anonyymisti, mutta on myös malleja pitempiaikaista tukea ja useita käyntejä tarvitseville tai ryhmätapaamisiin ohjattaville nuorille. Ohjaamossa on mahdollisuus lisäksi itsenäiseen tiedonhakuun ja asiointiin. – Tänne tulee monenlaisia nuoria akateemisen loppututkinnon suorittaneista vasta koulutuspolkua etsiviin. Nuorten auttaminen on huippuduunia, sanoo Jukka Mäkelä. Hän valvoo Ohjaamon kulkua vaksin ominaisuudessa, kuten hän toivoo itseään kutsuttavan.

Laajat verkostot

Ohjaamossa moni asia on toisin kuin perinteisissä palveluissa. Työn lähtökohtana on palveluohje, joka on laadittu yh-

Työntekijöillä lukee nimikyltissä tuttavallisesti vain etunimi. teistyössä nuorten kanssa. Siihen kuuluu muun muassa tasavertaisuus, kuuntelu, ymmärtäminen ja kannustaminen. Työntekijöillä lukee nimikyltissä tuttavallisesti vain etunimi. Ohjaamoon on hakeuduttu töihin nuorten tukemiseksi ja siihen liittyvän palveluasenteen takia. − Nuori haluaa kokea, että hänen asiansa selkiytyvät ja järjestyvät. Parasta onkin, kun nuorille löytyy työ- tai opiskelupaikka tai jokin polku eteenpäin, yrityskoordinaattori Pirkko Pitkänen toteaa. Hän järjestää nuorille mahdollisuuksia tavata yritysten edustajia. Ohjaamo on laajasti verkostoitunut ja se kehittää ja muotoilee toimintaansa jatkuvasti. Vastikään aloitettiin mentoritapaamiset luoville aloille suuntaaville nuorille. Suunnittelija Saana Rantsi työskentelee Ohjaamon hallinnossa ja tekee yhteistyötä emo-organisaatioiden kanssa, jotta toiminta saataisiin hankkeen päättymisen jälkeen osaksi peruspalveluita. − Haasteemme on saada Ohjaamon palvelut laajempaan tietoisuuteen, jotta tavoittaisimme myös ne nuoret, jotka ovat linnoittautuneet kotiin. Nuoret ansaitsevat oikean avun oikeaan aikaan, Ohjaamon työntekijät sanovat. 

n Nuoria luotsaa iloinen väki: Saana Rantsi, Tiina Forsblom, Sirkku Reponen, Katja Mannerström, Pirkko Pitkänen ja Atte Pynnönen.

Mikä ohjaamo? OHJAAMOJA PILOTOIDAAN VALTAKUNNALLISESTI Euroopan sosiaalira-

haston 3-vuotisen rahoituksen avulla 2015–2018, ja kehitystyö kytkeytyy hallitusohjelmaan kirjattuun nuorisotakuuseen. Pääkaupunkiseudun kaupunkien Ohjaamot tekevät yhteistyötä. Ohjaamo toimii yhteistyössä muun muassa TE-palvelujen, sosiaalija terveyspalvelujen, liikuntapalvelujen, nuorisotyön, työpajojen, yrityspalvelujen, oppilaitosten, talous- ja velkaneuvonnan, nuorisopsykiatrian ja vapaaehtoistyön kanssa.

Helsingin henki | joulukuu 2016

11


talous teksti KIRSI RIIPINEN kuvat ISTOCKPHOTO ja JUHO KUVA

Jussi Pajunen:

Meitä eivät ensimmäiset

myrskyt hetkauta

Ensi vuoden talousarvio ei pidä sisällään isoja uusia aloitteita. Nyt varaudutaan muun muassa uuteen johtamisjärjestelmään sekä sote-muutoksiin. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen luottaa kaupungin vankkaan organisaatioon. Kaupunginvaltuusto hyväksyi talousarvion marraskuun lopussa.

K

aupunginjohtaja Jussi Pajusen työhuoneesta on suora näkymä Kauppatorille, jossa harmaana ja tuulisena päivänä pyörii edelleen seurueita. Vilkas vierailijamäärä on yksi Pajusen ilonaiheista. – Viime vuonna vierailijoita oli aiempaa enemmän, mutta piikin aiheutti­ Gymnaestrada-tapahtuma reilulla­­ 20 000­­osallistujalla. Jos sen sijaan vertaamme majoitusmyynnin määrää, kasvu on ollut selkeää, Pajunen kertoo. Kaupunginjohtaja julkisti lokakuussa talousarvioesityksensä kahdettatoista kertaa. Jännittääkö esityksien saama vastaanotto? – Kokemus auttaa ymmärtämään talousarvioesitykseen vaikuttavia prosesseja ja sitä, miksi asiat ovat, kuten ovat, ja miksi asioita käsitellään, kuten käsitellään. Tästä huolimatta jokaiseen talousarvioesitykseen liittyy oma jännityksensä. Pajunen kertoo, että suurimmat jännityksen hetket olivat 2008–2009, tai oikeastaan jo 2007, kun talouden epävarmuus oli kovimmillaan. Epävarmuus on ollut leimallista noidenkin vuosien jälkeen, eikä hän ole saanut olla esittämässä hyvien aikojen budjetteja.

Järjestelmä muuttuu, perustehtävä pysyy

Vuoden 2017 talousarvioehdotusta Pajunen kuvailee vakaaksi, eikä siihen si-

12

sälly merkittäviä uusia aloitteita. Se peilaa kaupungin tilannetta suurissa muutoksissa ja ennakoi tulevaa. Suuria muutoksia on useita. Aloitetaan niiden listaus kesäkuun alussa voimaan tulevalla uudella johtamisjärjestelmällä. Nyt esitettävä talousarvioesitys perustuu olemassa olevaan organisaatioon, mutta sen loppusummat eivät kesällä muutu, vaikka organisaatio muuttuu. Pajunen korostaa, että on tekninen toimenpide siirtää talousarvion luvut sopimaan uuteen organisaatioon. Mutta miten henkilöstön työt muuntuvat uuteen? Riittääkö neljällä toimialalla esimerkiksi kaikille virastopäälliköille päällikön töitä? – Kaupunki otti 1990-luvun alussa suuren laman aikaan käytännön, että se ei irtisano tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Emme ole myöskään lomauttaneet henkilöstöä. Tätä periaatetta on noudatettu tälläkin valtuustokaudella ja noudatetaan myös johtamistoimintamallin muuttuessa. – Työtehtävät saattavat muuttua, ja siihen on hyvä varautua. Missä määrin ja miten, se selviää, kun pääsemme yksityiskohtaisempiin valmisteluihin. Järjestelyjen vaikutukset alkavat näkyä, kun hallintosääntöä päästään ulottamaan käytännön tehtäviin. Tarkoitus on, että tehtävät ja nimikkeet tulevassa organisaatiossa ratkeaisivat mahdollisimman pian valtuustopäätösten jälkeen.

Helsingin henki | joulukuu 2016

18,5

Kunnallisvero säilyy 18,5 prosentissa.

Pajunen kiittelee, että uudistuksen käsittelyn aikataulu on pitänyt ja että uuden toimintamallin tarve on laajasti ymmärretty. Mitä aiot itse tehdä, kun virkasi lakkaa kesäkuun alussa? – Tätä on kysytty minulta aiemminkin ja vastaan nyt samalla tavalla. Aion tehdä jotakin aktiivista, mutta en tiedä tarkkaan mitä. Tarkoitukseni on jatkaa täysillä viimeiseen työpäivään asti ja siirtyä sitten uusiin haasteisiin.

Sotea vaikea valmistella

Sote- ja maakuntauudistus ei varsinai-

sesti vaikuta vuoden 2017 budjettiin, mutta sen vaikutuksia jatkossa pohditaan jo jokaisessa kunnassa. Pajusen mielestä muutoksen ennakoinnin keskeinen ongelma on, että valtavan uudistuksen lainsäädäntövalmistelu etenee vaiheittain, ja kokonaisuus on vielä hämärän peitossa. – On jo kuitenkin patisteltu käynnistämään uudistuksen toimeenpanon valmistelu. Esimerkiksi maakunnallinen valmistelu kulkee nimikkeellä esivalmistelun käynnistäminen. Meidän on hankala edetä ennen kuin eduskunta tekee

51

Kunnallisverot tuottavat noin 51 prosenttia kaupungin tuloista.


5

Kiinteistövero tuottaa 5 prosenttia kaupungin tuloista.

nut, että pääkaupunkiseudun erillisratkaisun sisältämä yhteisen valmistelun polku olisi ollut paitsi oman seutumme myös valtion näkökulmasta järkevä. Mutta valtioneuvosto ei siihen tarttunut, ja sen kanssa nyt elämme.

Kilpailukykysopimuksen vaikutus jää nähtäväksi

Menot vähenevät

8

Yhteisövero tuottaa 8 prosenttia kaupungin tuloista.

2017 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN me-

nomäärärahat pienenevät edelliseen vuoteen verrattuna: > Perustoimeentulotuen rahoitus ja maksatus siirtyvät Kelalle. > Kilpailukykysopimus pienentää henkilöstömenoja. > Kuntien eläkemaksut alenevat. > Yleinen kustannustaso nousee maltillisesti.

asiassa päätöksensä. Tässä vaiheessa odotamme ja olemme mukana siltä osin kuin mahdollista. Tässä pätee sama kuin johtamisjärjestelmän muutoksessa: sote-uudistuksen jälkeen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuus säilyy kunnilla, vaikka sote ei enää kaupungin organisaatioon kuuluisikaan. Pääkaupunkiseudun kunnat ehdottivat hallitukselle omaa soten erillisratkaisua, jossa Helsingillä, Espoolla, Vantaalla ja Kauniaisilla olisi ollut mahdollisuus omaan palvelutuotantoon. Hallitus tyrmäsi ehdotuksen. Oliko pettymys suuri? – En pettynyt, mutta olin vakuuttu-

Talousarvioehdotukseen on vaikutusta myös kilpailukykysopimuksella. Pajunen on hyvillään, että kiky saatiin aikaan. – Sillä on selkeästi myönteinen vaikutus kansantalouteen. Olemme eläneet hankalassa taloustilanteessa kohtuuttoman kauan. Nyt pitää päästä nousuun ja saada työllisyystilanne paranemaan. Kilpailukykysopimus kulkee rinnan Helsingin valtuustostrategian tuottavuustavoitteen kanssa. Pajunen huomauttaa, että sopimus parantaa valmiutta tulevaisuuden muutoksiin, kuten sote- ja aluehallintomuutokseen, turvaamalla talouden vakautta. Selkeimmin hän sanoo sen vaikutuksen näkyvän peruspalveluhintaindeksin muutoksessa, joka on ensi vuonna miinusmerkkinen. Peruspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen kustannukset toisin sanoen alenevat. Sopimus leikkaa palkan sivukuluja ja lomarahoja, joten henkilöstömenot pienenevät. Samalla on huomattava, että kilpailukykysopimus pienentää verotettavaa palkkasummaa ja sitä kautta kunnallisverokertymää. Kun henkilömenosäästöt lisäksi vähentävät valtionosuuksia, kilpailukykysopimuksen vaikutus on lyhyellä aikavälillä kuntatalouden kannalta lievästi negatiivinen. – Yksityiskohta, joka talousarvioehdotusta valmisteltaessa herätti keskustelua, oli kikyyn liittyvä työajan lisäyksen vaikutus. Tukeudumme tältä osin valtiovallan käyttämään 40 prosentin toteutumisennusteeseen. Hurjaa mullistusta se ei kaupungin budjettiin tuo, sillä vuositasolla se tarkoittaa budjetin lähes 4,9 miljardin tulokertymässä noin seitsemän miljoonan euron säästöä.

2676 Kuluvan vuoden lopussa lainaa asukasta kohden on 2 676 euroa.

n Olemme organisaatio, johon voi luottaa, ja tätä meidän kannattaa arvostaa, Jussi Pajunen toteaa.

236

Laina kasvaa noin 236 miljoonalla eurolla 2017–2019. Kasvun syynä ovat lähinnä HKL:n joukkoliikenneinvestoinnit.

Opettajat eivät ole luvussa mukana, sillä heillä on oma erillinen sopimuksensa. – Kilpailukykysopimuksen lopullinen vaikutus tuotantoon ja kansantalouteen selviää vasta myöhemmin.

Hyisenä päivänä altaaseen

Talouden valopilkkuja on tänä syksynä näkynyt siellä täällä. Helsingissä on iloittu Helsinki–Vantaan lentokentän sekä Helsingin Sataman matkustajamääristä. Kaupunkia rakennetaan parhaillaan historiallista vauhtia. Pajunen nostaa esille myös uuden yritystoiminnan. Marian sairaalassa aloitti uusi startup-keskittymä. Helsingillä on paljon vahvuuksia, ja kaupunginjohtaja nimeää näistä yhdeksi kaupunkiorganisaation rakenteellisen osaamisen. – Olemme organisaatio, johon voi luottaa, ja tätä meidän kannattaa arvostaa. Meitä eivät ainakaan ihan ensimmäiset myrskyt hetkauta. Hän itse kertoo odottavansa hyistä päivää, jolloin räntää vihmoo vaakatasossa. Tuolloin hän pulahtaa Katajanokan merikylpylän lämpimään veteen. Uinti ei ole hänen omin lajinsa, mutta naapurissa olevan lämpimän altaan ja kylmän päivän yhdistelmä on yksinkertaisesti niin kutkuttava, että sitä on pakko kokeilla.  Hel.fi > talousarvio

Helsingin henki | joulukuu 2016

13


teksti: KATI JALAGIN kuvat PIA HOLM

Teemme energiakäänteen Vuonna 2050 Helsingin kasvihuonepäästöt ovat nollatasolla. Tähän tavoitteeseen pääseminen edellyttää helsinkiläisiltä energiakäännettä.

H

elsinki on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Se on ensimmäinen välitavoite tehdä kaupungista hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraalissa Helsingissä liikkuminen sekä kaukolämmön ja sähkön kulutus olisi täysin päästötöntä ja kiinteis-

14

töjen oma uusiutuvan energian tuotanto olisi kasvavassa käytössä. Päätavoitteena on ilmastonmuutoksen torjuminen.

Energiankuluttajista energiantuottajiksi

Helsingin tekemä päätös Hanasaaren voimalan sulkemisesta vuoteen 2024 mennessä tukee näitä tavoitteita. Päätös tarkoittaa myös siirtymistä hajautetum-

Helsingin henki | joulukuu 2016

paan energiantuotantojärjestelmään, jossa energiaa tuotetaan pienemmillä ja joustavammilla laitoksilla. – Suuret joukkoliikenneinvestoinnit ja nyt päätetty uusi yleiskaava vähentävät liikkumisesta aiheutuvia ilmastopäästöjä. Fossiilisten polttoaineiden vähentäminen ja niiden käytöstä luopuminen mahdollisimman nopealla aikataululla on merkittävin hiilipäästöjä

vähentävä toimi, rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri sanoo. Hiilineutraalin tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa helsinkiläisille energiakäänteen tekemistä, jossa he muuttuvat energiankuluttajista energiantuottajiksi ja energiapäättäjiksi. Energiantuottajina kaupunkilaiset tuottavat itse osan tarvitsemastaan energiasta hyödyntämällä esimerkiksi maa- ja ilmalämpöä sekä tuuli- ja aurinkosähköä. Tulevaisuudessa kaupunkilaiset valitsevat yhdessä energiayhtiön kanssa päästöjen ja kustannusten näkökulmasta, milloin kannattaa lämmittää ja käyttää sähköä. Tätä kutsutaan kysynnän joustoksi. – Ihmiset pitää saada heräämään. Tämä tarkoittaa ymmärryksen lisäämistä, oman energian käytön seuraamista sekä energiatehokkaiden laitteiden käytön lisäämistä ja energian kulutuksen


kuva ISTOCKPHOTO

Aurinkoenergian voimalla

AURINGOSTA SAAD AAN

ITSE tuotettua ja päästötöntä energiaa. Sähköene rgian kulutus voi vä he nty ä yksittäisessä kiinteistössä 2–20 prosenttia au rinkoenergiaan siirryttäessä. – Kiinteistövirasto on selvittänyt olema ssa olevien palvelurakennusten aurinkosähköraken tamisen mahdollisuuksia yli 1 20 0 kohteessa. Tarkem min on kartoitettu noin 600 pa lvelurakennuksen ma hdollisuuksia aurinkoenergian tuotantoon. Myös as uin rakennusten suhteen tehdään selvityksiä, ja voimala -asennuksia on jo tehty, kertoo rakennusviraston joh tava energiaasiantuntija Sirpa Esk elinen. Aurinkosähkön käytt öä suunnitellaan mu un muassa Torpparinmäen, Hiidenkiven ja Ressu n peruskouluihin sekä Tukkutorin alueelle. Myös Finlan dia-talo siirtyy hyödyntämään aurinkoenergiaa tilo jen sa energiatarpeeseen. Talon ka tolle asennetaan 150 –17 0 aurinkopaneelia.

vähentämistä, ympäristökeskuksen ympäristötarkastaja Jari Viinanen toteaa.

Avaimet käänteeseen

Miten energiankuluttajat saadaan muuttumaan energiantuottajiksi ja -päättäjiksi sekä muuttamaan energiankulutustottumuksiaan? – Kaupunki voi sysätä käänteen käyntiin käyttämällä ohjauskeinoja, joilla voidaan vaikuttaa kaupunkilaisten kulutukseen. Näitä ovat esimerkiksi uusiutuvan energian hyödyntämisen mahdollistaminen, ohjaaminen energiatehokkaaseen rakentamiseen ja remontointiin sekä neuvojen antaminen, Viinanen listaa. – Muutokseen tarvitaan sekä kaupunkiorganisaation päätöksentekoa että kaikkien kaupunkilaisten valistuneita kulutusvalintoja, Sauri lisää. Kaupungin työntekijöillä on iso rooli energiakäänteen saavuttamisessa. Tällä hetkellä tietoa ja ohjauskeinoja on paljon, mutta ne tulisi ottaa systemaattisesti käyttöön. – Kaupungin työntekijät ovat lähes päivittäin tekemisissä kaupunkilaisten kanssa. Heillä on mahdollisuus vaikuttaa kaupunkilaisten käyttäytymiseen näissä kohtaamisissa, Viinanen sanoo. – Esimerkiksi parempaan elämisen laatuun ja kivaan liikkumiseen keskittyminen sähköautoilusta keskusteltaessa vaikuttaa positiivisesti muutoshalukkuuteen. Helsingin tämänhetkinen päästötilanne näyttää hyvältä. Päästöjen välitavoitteet tullaan ylittämään reilusti ja lopulliseen tavoitteeseen tullaan mitä luultavimmin pääsemään vuotta 2050 aiemmin. – Kaupungissa on tehty hyvää ilmastotyötä, Viinanen toteaa. 

Organisaatiouudistus tuo muutoksia tietojärjestelmiin Kaupungilla on noin 900 tietojärjestelmää, joista osaa pitää muuttaa uudistuksen vuoksi. Kriittiset muutokset tehdään ennen uuden organisaation aloittamista. Muutoksia tehdään senkin jälkeen niissä järjestelmissä, jotka eivät ole toiminnan jatkuvuuden kannalta kriittisiä. Myös Helmi ja hel.fi uudistuvat.

Miten muutostöitä tehdään? Muutostöiden suunnittelussa ja toteuttamisessa ensisijainen tavoite on toiminnan ja palvelujen jatkuvuuden turvaaminen. Toimialoille muodostuvia tietojärjestelmien päällekkäisyyksien poistamista tai tietojärjestelmien laajennuksia ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa kevään aikana. Kuka muutostöitä koordinoi? Muutosten toteuttamista koordinoi ja ohjaa ICTmuutossuunnitelman koordinaatioryhmä. Ryhmää johtaa kaupunginkanslian vs. tietotekniikkapäällikkö Kari Miskala, ja ryhmässä on edustus jokaiselta tulevalta toimialalta. Kuka tietojärjestelmien muutoksista vastaa? Tietojärjestelmien muutostöiden suunnittelusta,­ budjetoinnista ja toteuttamisesta aikataulussa vastaa tietojärjestelmän omistaja. Vastuu on virastoissa ja liikelaitoksissa. Kaupungin keskitettyjen tietojärjestelmien muutokset toteutetaan pääosin keskitetysti ja niihin liittyvä viestintä toteutetaan järjestelmäkohtaisten muutosprojektien kautta. Vaikuttaako organisaatiouudistus Helmeen? Organisaatiouudistus vaikuttaa myös Helmeen. Virastojen omista introista luovutaan ja käyttöön otetaan uusi toimialojen yhteinen intra. Uusi intra aloittaa yhtä aikaa uuden organisaation kanssa 1.6.

Virastoissa käytetään nykyisiä introja aina tuohon asti. Tarkoituksena on, että tämän jälkeenkin vanhoihin introihin pääsee, mutta niitä ei enää päivitetä. Kuinka uutta Helmeä on työstetty? Uutta Helmeä on rakennettu workshopeissa ­yhteistyössä virastojen kanssa. Työ on parhaillaan käynnissä, ja sen tuloksena käyttöön saadaan uuden intran perusrakenne, käyttölogiikka ja uudet sivupohjat eli layoutit. Alkuvuoden aikana järjestelmätoimittaja rakentaa uuden intran teknisesti. Tämän jälkeen toimialoilla päästään ihan konkreettisesti viemään tietoja toimialan uuteen intraan. Toimialaintrojen suunnittelutyö voidaan toki aloittaa jo aiemmin. Muuttuuko hel.fi? Hel.fi-sivuilla päivitetään sivujen päänavigaation tarvittavat palveluosuudet ja tehdään uudet sivut toimialoille. Suurin työ on päätöksenteon muokkaaminen vastaamaan uutta organisaatiota, lautakuntien uusien sivujen rakentaminen, vanhojen arkistointi ja uusien viranhaltijapäätösten tuonti sivuille.

Kysymyksiin vastasivat suunnittelija Pasi Rautio (tietojärjestelmät), it-asiantuntija Markus Hirvikoski (Helmi) ja internetpäätoimittaja Mika Lappalainen (hel.fi) kaupunginkansliasta.

Helsingin henki | joulukuu 2016

15


teksti KATI SÄRKELÄ

Uusi yleiskaava linjaa, miten kaupunkia kehitetään seuraavien vuosikymmenien aikana. Kaupunki kasvaa ja tiivistyy, ja liikkuminen joukkoliikennevälineillä, pyöräillen ja kävellen lisääntyy.

K

aupunkisuunnitteluviraston yleiskaavatoimiston päällikkö, yleiskaava-arkkitehti ­Marja Piimies työryhmineen aloitti yleiskaavan valmistelun 2011. Töitä oli siis tehty viisi vuotta, ennen kuin yleiskaava päätyi kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston pöydille. Yleiskaavatoimistossa ja muuallakin kaupunkisuunnitteluvirastossa, erityisesti liikennesuunnitteluosastolla työtä tekevät kymmenet eri alojen asiantuntijat. Lisäksi suunnittelua on tehty yhteistyössä kaupungin muiden hallintokuntien kanssa. Keskeisimmät tavoitteet yleiskaavan valmistelussa­ ovat olleet uusien asuinalueiden rakentaminen, kaupunkirakentamisen tiivistäminen, viheralueiden parempi saavutettavuus sekä joukkoliikenteen käytön kasvattaminen. Yleiskaavan suunnitteluprosessin aikana on tehty valtavasti erilaisia selvityksiä riittävän laajaa tietopohjaa varten. Väestösuunnitteen mukaan Helsingin väkiluku kasvaa vuoteen 2050 mennessä jopa 250 000 ihmisellä. Uusia asuinalueita sijoitetaan esimerkiksi Malmin lentokentän alueelle sekä uusien kaupunkibulevardien varrelle. – Yleiskaavan tehtävä on varautua väestönkasvuun. Asuntoja tarvitaan, ja uudessa yleiskaavassa joukkoliikenteellä, erityisesti raideliikenteellä, on merkittävä rooli, Marja Piimies sanoo. Tiivis rakentaminen mahdollistaa enemmän kävellen ja pyöräillen saavutettavaa kaupunkia ja vähentää siten osaltaan liikkumistarvetta.

16

Helsingin henki | joulukuu 2016

kuva 3D RENDER

Lisää käveltävää kaupunkia


n Helsinkiin keskittyy yhä enemmän työpaikkoja. Kaupunkibulevardeilla kulkevat raitiotiet palvelevat muiden joukossa työmatkalaisia. Havainnekuva kaupungin sisääntuloväylältä.

Helsingin henki | joulukuu 2016

17


si lentokenttän Malmin lentokentän kak i asuinalue uus ja , aan rakennusta suojell . ille pär rakentuu niiden ym

an tiivis n Vartiosaareen rakenneta veluja pal tys kis vir ä asuinalue sek . ille äis kil kaikille helsin

t jakavat – Nykyiset sisääntuloväylä osioihin, ne eskaupunkia liikaa erillisiin sta kulkemista­ tävät luontevaa poikittai avuutta. Uusi ja jopa palvelujen saavutett ävää kaupunyleiskaava tuo lisää kävelt linjat yhdiskia. Poikittaiset pikaraitio ja lyhentävät tävät keskuksia toisiinsa jien työmatjoukkoliikenteen matkusta tai tiivistyvät kaan kuluvaa aikaa. Uudet deliikenteen keskustat rakennetaan rai eisyyteen. asemien ja risteyksien läh t sisääntuNykyiset moottoritiemäise kaupunkibuleloväylät aiotaan muuttaa det pienenevardeiksi. Autojen ajonopeu e rakennetaan vät ja bulevardien laidoill tiivistä asuinaluetta.

18

Helsingin henki | joulukuu 2016

Keskuspuisto ei katoa minnekään

a asuntoraYleiskaavassa varataan tila anväylän Keskentamiselle Hämeenlinn puolelle. Tämä kuspuistoon rajautuvalle eralueen pieon herättänyt huolta vih nenemisestä. aavan mu– Keskuspuisto tulee yleisk paremmin kaisten muutosten jälkeen länsipuolelta, saavutettavaksi väylän län muututkun jalankulkuyhteydet väy ös puistoon tua kaduksi paranevat. My e oleellisesti, kantautuva melu vähene evät ja uudet kun ajonopeudet pienen een äänet pois asuintalot rajaavat liikent oo. viheralueelta, Piimies san ki on viherlsin He den uu – Tulevais uudessa yhä verkostokaupunki. Tulevais

kuvat ANNI REINIKAINEN

Tulevaisuudessa yhä useammilla on mahdollisuus päästä viheralueille.

an nopeus– Liikennevaloja ja matal netaan sisäänrajoituksen aluetta laajen mälle keskustuloväylillä nykyistä etääm jenee. Työmattasta. Kantakaupunki laa a palvelevat kalaisten kasvavaa joukko tiet. kaupunkibulevardien raitio


kuva SERUM ARKKITEHDI

T

kuva SERUM ARKKITEHDI

T

n Yleiskaava-arkkitehti Marja Piimies ja projektia päällikkö Tuomas Hakal n työ arvostavat kaavoitus monialaisuutta.

ku

va JU HO

KU

VA

oitteena on n Yleiskaavan yhtenä tav minen. isty kaupunkiasumisen tiiv

s päästä nyuseammilla on mahdollisuu peasti myös kyisille virkistysalueille no viheralueita raideliikenteellä, ja uusiakin rakennetaan.

Kaupunkilaisten aktiivisuus palkitsevaa

nyt työssään Marja Piimies on viihty ossa. kaupunkisuunnitteluvirast atyön hy– Olen kokenut yleiskaav mi on erittäin vin mielenkiintoiseksi. Tii stelu ja työnammattitaitoinen. Kesku n mukana on teko on hedelmällistä, ku ja tuoreita näeri alojen asiantuntijoita telukulmien kökulmia. Työ on eri tarkas en ratkaisu yhteensovittamista, yhtein in osaaminen on löydettävä. Koko tiim n varrella jaton kehittynyt tässä matka ella oma miekuvasti, on osattava perust ä, hän kertoo. lipiteensä ja näkemyksens aktiivisuus – Myös kaupunkilaisten ötä kohtaan ja mielenkiinto yleiskaavaty evat tämän on palkitsevaa. Ihmiset kok i, vaikka entärkeäksi ja yhteiseksi asiaks iskaavan musimmäiset laajemmat yle olla todellikaiset suunnitelmat voivat stä.  suutta vasta 20 vuoden pää

Yleiskaava ohjaa asemakaavaa N LOKAKUUSSA KAUPUNGINVALTUUSTO yleiskaava ohHYVÄKSYMÄ Helsigin

seuraavien jaa kaupunkisuunnittelua teen 2050 vuosikymmenten ajan, vuo an varmissaakka. Yleiskaavalla haluta n kasvulle, taa edellytykset kaupungi keinoeläasuntotuotannolle ja elin suuntaviivat mälle. Se antaa ylätason , viheralueilasuinalueiden sijainnille ä sisääntule, raitiotieverkostolle sek ulliset, tarloväylien muutoksille. Lop sut vahvistekat rakentamisen ratkai n asemakaataan eri kaupunginosie voissa. Yleiskaava.fi

Koteja uusille kaupunkilaisille

isAUSEITA herättänyt yle YKSI SUURIMPIA VASTAL raken-

uuden asuinalueen kaavan suunnitelma on entän alueelle. Alueelle taminen Malmin lentok kasta. muuttaa noin 25 000 asu äksyttiin kaupunginvalhyv a aav Vaikka yleisk Malmin uuden asuinalutuustossa vasta hiljattain, jo parin vuoden ajan. een suunnittelua on tehty in kaavarungon kans– Aloitimme työn Malm itelma ei ole virallinen, sa 2014. Kaavarunkosuunn en ja muistuttaa osayleisvaan luonnoksen kaltain ö Tuomas Hakala asema kaavaa, projektipäällikk kaavaosastolta kertoo. kaava tehdään, siihen Kun varsinainen asema , it rakennettaville taloille määritellään tarkat sijainn ijulk ja lle pääkatuverko viheralueille, palveluille, le. teil sen liikenteen rei päästään tekemään, on – Jotta suunnittelutyötä a alueen maaperän laatu selvitettävä muun muass alueen luontoon ja vesisja rakentamisen vaikutus töön, Hakala kertoo. liikenteellisiä selvityk– Lisäksi tehdään laajoja . aatu- ja meluselvityksiä siä ja esimerkiksi ilmanl löku näk et llis ushistoria Myös kulttuuri- ja rakenn n. luu tte nni suu mat vaikuttavat sastolla valmistellaan vao kaa ma ase Parhaillaan lla kolmea Malmin lentoTuomas Hakalan johdo vaa: Tattariharjun eritakenttään liittyvää asemakaa enttärakennuksen suojesoliittymää, kahden lentok lkullan tilan alueelle. lua sekä asemakaavaa Fal kaavarungon yhtenä Malmin lentokentän alueen ä osa alueen asuinrakenteemana on, että merkittäv .­ on tai muille viheralueille nuksista avautuisi puisto ilta ers vih a ass muun mu Lisäksi aiotaan rakentaa hiihtäjille yhdistämään ja e öill elij käv pyöräilijöille, n ulkoilupuistoon. lentokentän aluetta Kiviko rtänyt asemakaavoja Hakala on aiemmin pii ja Kalasatamaan. Hän pimuun muassa Hermanniin sta. tää työnsä konkreettisuude stossa kättensä jäljen vira telu nit uun – Kaupunkis n todellisuudeksi. Kun on näkee todella muuttuva uuden alueen asemakaa vuosikausia tehnyt töitä lout kad ja t talo dä kuinka van eteen, on hienoa näh oo. san hän t, pulta rakentuva kkaasti, minun tehtäväni ma voi vaa kas – Helsinki ja työpaikkoja uusille kau on osaltani luoda koteja punkilaisille.

Helsingin henki | joulukuu 2016

19


teksti MAARIT SEELING kuvat VESA TYNI

Työssä oksiston sisällä Starassa työskentelee parisenkymmentä puunhoitajaa eli arboristia, joiden arki kuluu puissa kiipeillen. Maria Sutenius on yksi heistä.

M

aria Sutenius kiiruhtaa haastatteluun posket punaisina pakkasesta. Aamupäivä on kulunut Hakaniemen seudun puistojen puiden kuntoa tutkiessa ja oksia karsiessa. Nyt on sopiva tauko lisätä lämmintä päälle iltapäivän työrupeamaa varten. Arboristin työhön kuuluu puiden hoito koko elinkaaren ajan aina ­istutuksesta puiden kaatoon asti. Arboristit ovat erikoistuneet puistojen ja katualueiden puiden hoitoon. – Karsimme puiden kuolleita oksia, teemme rakenneleikkauksia ja kaadamme puita tarvittaessa. Puidenhoidon lisäksi teemme välillä myös muita puistoalueiden huoltotöitä. Tyypillistä työpäivää ei ole. Se tässä hommassa parasta onkin. Toimenkuvani voi kuitenkin tiivistää siihen, että päin puuta mennään koko päivän ja ihan pihalla ollaan, Sutenius nauraa.

Oppisopimuksella arboristiksi

Vuoden lopulla Suteniuksella tulee täyteen viisi vuotta Staran palveluksessa. Viheralan artesaaniksi alkujaan valmistunut Sutenius aloitti kau-

20

Helsingin henki | joulukuu 2016


ius ria Suten a M i: im >N arboristi i: t t a m m >A joistara, Poh S : o t s a ir >V hoitopiiri Helsingin s > Ikä: 30 s, 3-vuotia ie m o v a : , > Perhe ksi kissaa a k , ie ll o borderc akvaario inti, käärme ja : bouldero t e s k u t s a us > Harr valokuva ja t e s k u ast koiraharr

Miten nostattaa työpaikan ilmapiiriä? pungilla ensin määräaikaisena puistotyöntekijänä. Arboristin hommia hän on tehnyt nelisen vuotta. – Valmistuin arboristiksi Staran ­oppisopimuskoulutuksesta pari vuotta sitten. Puistotyöntekijänä näin, mitä työhön sisältyy. Siitä syntyi varmuus, että haluan tehdä samaa työtä. Kaksi vuotta kestänyt opiskelu työn ohessa sujui mainiosti. Sutenius paljastuu sarjaopiskelijaksi: viherartesaanin ja arboristin tutkintojen lisäksi hän on ehtinyt suorittaa myös yrittäjän ammattitutkinnon. – On kivaa, kun saa välillä käyttää aikaa tekniikkojen hiomiseen ja uuden oppimiseen. Toisaalta on ollut mukavaa olla töissäkin.

Kiipeileviä sankareita

Sutenius kuuluu Pohjois-Helsingin hoitopiiriin, mutta työskentelee käytännössä itäisen kantakaupungin alueella Kyläsaaren toimipisteestä käsin. Puiden hoitotyöt tehdään pääasiassa­ kiipeilytekniikalla, joten turvallisuus on aina otettava huomioon. Suteniuksen tiimiin kuuluu kolme työntekijää, jotka kaikki ovat ensiaputaitoisia. – Puuhun kiipeämällä pääsee lähemmäs kohtaa, josta pitää sahata. Käytämme välillä apuna myös nostolaitteita,­ mutta niillä ei aina pääse yhtä hyvin oksiston sisälle. Kaikkiin puihin ei silti uskalla kiivetä. Jotkut ovat niin huonokuntoisia, ettei välttämättä kannata yrittää, Sutenius sanoo. Ilman asianmukaisia turvavarusteita,­ kuten kiipeilyvaljaita ja köysiä, kiipeilyyn ei ole asiaa. Staran arboristeille järjestetään säännöllisiä pelastamisharjoituksia, joissa autetaan työkaveri alas puusta. Myös työhön liittyviä vaaratilanteita käydään läpi määräajoin. Ensiaputaidoista oli hyötyä muutama vuosi sitten, kun Suteniuksen tiimi pelasti Tokoinrannassa veden varaan joutuneen naisen aivan viime hetkellä. Myöhemmin Stara palkitsi hengenpelastustrion esimerkillisestä toiminnasta.

Puiden hoitotyöt tehdään pääasiassa kiipeilytekniikalla.

Suurien tunteiden puut

Kaupunkipuiden kaataminen herättää ihmisissä suuria tunteita. Puiden puolesta ollaan valmiita osoittamaan mieltä ja kirjoittamaan lehtien mielipideosastoille. Sutenius muistuttaa, että kaatotuomion saaneiden puiden vihreys ja näennäisen hyvä kunto ei aina kuitenkaan paljasta koko totuutta. Kaikki kasvisairaudet eivät näy päälle, mutta saattavat silti lahottaa puita sisältä niin, että niistä on vaaraa ihmisille. Arboristin ammattitaitoon ja vastuuseen kuuluu kyetä päättämään, milloin on aika tarttua moottorisahaan. Esimerkiksi sienitauteihin lukeutuva jalavanpakuri on jo vuosia tehnyt laajaa tuhoa Helsingin puistojen jalaviin. – Nyt odottelemme, milloin hollanninjalavantauti tulee tänne asti. Muihin Euroopan maihin tauti on jo levinnyt. Sairastuneet jalavat voivat kuolla yhdessä kesässä. Sutenius arvelee löytäneensä arboristin työstä kutsumusammattinsa. Kiipeileminen näyttää olevan hänellä verissä. Vapaa-aikanaan hän harrastaa boulderointia eli kiipeilyä matalilla kiipeilyseinillä ja kallioilla ilman varmistusvälineitä. Mikä sitten on puunhoitajan lempipuu? – Saarni on kaunis ja siinä on jotain mystistä. Pidän niiden mustista silmuista. Saarnia voisi olla Helsingin puistoissa enemmänkin. 

teksti MAARIT SEELING kuvat ARTO WIIKARI

Päivi Salmén, pääluottamusmies, varhaiskasvatusvirasto Huumori pelastaa monta tilannetta. Se on usein paras tapa suhtautua asioihin. Tietysti ongelmista kannattaa myös keskustella työtovereitten kanssa ja lähteä yhdessä etsimään niihin ratkaisuja ennen kuin ne äityvät pahoiksi. Eri syistä johtuvia siipi maassa -mielialoja on varmaan aina silloin tällöin jokaisella työpaikalla. Milloin tökkii mikäkin. Joskus voi olla paikallaan tarkistaa myös omaa asennettaan. Mikko Ravantti, kaupunginasiamies, kaupunginkanslian oikeuspalvelut Asioista on puhuttava avoimesti. Esimerkiksi nyt, kun kaupungin organisaatiorakenne uudistuu, olisi hyvä, että jokainen uskaltaisi kertoa, mitä muutokselta haluaa. Omalla aktiivisuudella voi vaikuttaa tilanteiden kulkuun. Mahdollisia pelkoja ei myöskään kannata jäädä panttaamaan sisälleen vaan vaikeatkin asiat on vain uskallettava nostaa pöydälle. Muutokset, isotkin sellaiset, voivat olla myös mahdollisuus. Luka Kesto, viestintäassistentti ja Marjukka Löytönen, graafinen suunnittelija, kaupunginmuseo Kannattaa kertoa työkavereille saman tien, miltä tuntuu ja mitkä asiat rassaavat. Sen jälkeen voi yhdessä pohtia, mitä asioille voisi tehdä. Seuraavaksi saatetaan ongelmat esimiesten tietoon, jos tilanteen korjaaminen sitä vaatii. Asiat eivät vaikenemalla muuksi muutu. Päinvastoin, ongelmien kieltäminen voi olla esteenä paremmalle. Kaupunginmuseolla on ainakin niin hyvä työilmapiiri, että ihmiset ovat valmiit avoimeen keskusteluun. Harri Kuisma, kiinteistö- ja turvallisuusvastaava, kaupunginmuseo Ehkä joskus kannattaa lähteä ihan vain kahville sen sijaan, että jäisi liikoja märehtimään työpaikan ongelmia. Pieni etäisyydenotto saattaa auttaa näkemään tapahtumat niiden oikeassa valossa. Hyvä kahvi auttaa moneen vaivaan! Tietysti vaikeiden asioiden esille nostaminen voi tuntua joskus hankalalta. Toisaalta, eipä omassa työyhteisössäni ole tullut liiemmin vastaan tämänkaltaisia ongelmia. Meillä uskalletaan keskustella asiasta kuin asiasta.

Helsingin henki | joulukuu 2016

21


kaffella teksti PIRKKO TUOMINEN kuvat JUHO KUVA n Osallisuustyöryhmän Johanna Seppälä jaTommi Laitio sekä kaupunkilainen Kai Häppölä keskustelivat siitä, mitä hyötyä on , että kaupunkilaiset ovat mukana kehittämässä palveluita.

Meidän stadi rakennetaan yhdessä

> KESKUSTE L Vuorovaikutus EMASSA: päällikkö Joha nna Seppälä, kaup un Nuorisotoimen ginkanslia jo nuorisoasiaink htaja Tommi Laitio, eskus Seniori, aktiiv ikaupunkilain en Kai Häppölä > AIHE: Miksi kaupun ki mukaan kehitt haluaa asukkaat ämään palvelui ta? > PAIKKA: Löyly

Helsinki haluaa olla avoin ja osallistava kaupunki, joka tarjoaa kaupunkilaisille erilaisia tapoja osallistua kaupungin toimintaan ja kehittämiseen. Jatkossa kaikkien työntekijöiden työnkuvaan kuuluu kaupungin rakentaminen yhdessä kaupunkilaisten kanssa.

K

aupunkiin on rakenteilla osallisuusmalli, joka otetaan käyttöön uuden organisaation myötä ensi vuonna. Mallia työstää osallisuustyöryhmä, jonka puheenjohtajan Tommi Laition mukaan siinä on pitkälti kyse toimintakulttuurin muutoksesta: parempaa kaupunkia rakennetaan ja palveluita kehitetään yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Helsingissä on valtava joukko asukkaita, yrityksiä ja yhteisöjä, joilla on

22

osaamista, ideoita, paikallistuntemusta sekä halua osallistua ja vaikuttaa. Aktiivinen kaupunkilainen ja keskustelija Kai Häppölä on yksi heistä. Hän oli mukana syksyn yhteiskehittämispäivillä, jossa hahmoteltiin osallisuusmallin päälinjoja. Työryhmän varapuheenjohtaja Johanna Seppälä muistuttaa, että hyvää osallisuustyötä tehdään kaupungissa jo paljon. Esimerkiksi nuorisoasiainkeskuksessa tuotetaan kulttuuripalveluita

Helsingin henki | joulukuu 2016

ja harrastuksia yhdessä nuorten kanssa. Lastensuojelussa mietitään kokemusasiantuntijoiden kanssa, miten palveluita voitaisiin kehittää. Kaupunkifillareiden hankinnassa hyödynnettiin osallistamista, kun asukasraati testasi eri malleja. Nyt osallisuustyölle luodaan rakennetta.

Miksi osallisuudelle on ryhdytty rakentamaan mallia?

– Yhteiskunta ympärillämme on muut-


Osallisuustyön periaatteet rakentuvat yhteistyönä > Osallisuusmallia rakennetaan yhteistyössä kaupunkilaisten kanssa. Yhteistyö alkoi kesäkuussa Kerro kantasi -verkkokyselyllä ja lomakekyselyllä kirjastoissa. > Kaupungintalolla järjestettiin syyskuussa kaksipäiväiset yhteiskehittämispäivät. 200 henkilöä kehitteli ensimmäisiä ehdotuksia siitä, mitä osallisuuden periaatteet ja työkalut voisivat olla. Niistä pidettiin neljä avointa asukasiltaa. > Osallisuustyöryhmä laati ehdotuksen osallisuuden periaatteista ja työmenetelmistä. Pääperiaatteita ovat kuntalaisten asiantuntemuksen hyödyntäminen, omaehtoisen toiminnan tukeminen ja yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien varmistaminen. > Kaupunginvaltuusto käsitteli ehdotusta marraskuussa. Tämän jälkeen alettiin suunnitella toimialakohtaisesti, mitä yhteiset periaatteet tarkoittavat kussakin palvelussa. Niiden kokeileminen alkaa ensi vuoden aikana. n Johanna Seppälä sanoo, että kaupunkilaisille pitää tarjota luontevia tapoja osallistua.

Hel.fi > Osallistu ja vaikuta Helmi > Yhteiset palvelut > Osallisuus

n Kai Häppölää kiinnostavat erityisesti kaava-asiat.

tunut ja ongelmat monimutkaistuneet. Päättäjillä ei ole enää tietomonopolia, vaan tieto on avoimesti kaikkien käytettävissä. Ihmisillä on enemmän tietoa sekä kykyä ja halua osallistua, Laitio sanoo. – Meidän tulee tarjota kaupunkilaisille erilaisia, heille luontevia tapoja ja tasavertaiset mahdollisuudet osallistua kaupungin toimintaan ja sen kehittämiseen, tapahtuu se sitten sähköisesti tai kasvokkain, Seppälä sanoo. Viime vuonna voimaan tulleessa uudessa kuntalaissa otetaan huomioon kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä ja uusista kuntahallinnon rakenteista aiheutuvat muutostarpeet. – Kaupunkilaisten, eli asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen, osallistumismahdollisuuksia edistettiin meillä toki jo ennen kuntalain uudistumista. Sysäyksen

antoi Design-pääkaupunkivuosi 2012, Seppälä kertoo. Tiedon avoimuudessa Helsinki on maailman kärkikaupunki ja sähköisten osallistumismahdollisuuksien edistämisessä Euroopan eturintamassa.

Mitä hyötyä on kaupunkilaisten osallistumisesta?

Kaupunkilaisten osallistuminen tekee palveluista toimivampia ja tehokkaampia, Seppälä ja Laitio sanovat. Mitä osallistaminen sitten merkitsee työntekijöiden kannalta? Tavoite on, että yhä useampi työntekijä olisi kaupunkilaisten kanssa aiempaa enemmän tekemisissä. Toimintakulttuurin muutos vaatii Seppälän mukaan altistumista ja rohkeutta. – Se on iso muutos. Joillekin virka-

miehille voi olla haastavaa nähdä itsensä asukkaiden palvelijana, Häppölä arvelee. Laitio muistuttaa, että kaupungin työntekijät ovat muitakin kuin virkamiehiä: lastenhoitajia, vahtimestareita, opettajia, sosiaalityöntekijöitä, kiinteistönhoitajia. – Käytännön työssä osallistaminen tarkoittaa kaupunkilaisten huolien kuuntelemista ja heidän auttamistaan. Ideoita ja palautetta ei torjuta, vaan mietitään, miten asioita on mahdollista toteuttaa ja viedä eteenpäin, Laitio sanoo. Tärkeää on, että työntekijä näkee oman työnsä vaikutukset ja kokee olevansa avuksi ja hyödyksi. – Yhteiseksi hyväksi työskentely tehdään osallisuusmallin avulla näkyväksi, ja myös johto tukee sitä, Seppälä sanoo. Toisaalta kaupunki viestii osallisuusmallilla sitä, että kaupunkilaiset voivat tuottaa yhteisöllistä ja viihtyisää kaupunkia myös omaehtoisesti. Tiloja voidaan ottaa haltuun ja tapahtumia perustaa spontaanisti. Ravintola- ja siivouspäivät ovat tästä hyviä esimerkkejä.

Mitä osallistuminen antaa kaupunkilaiselle?

Häppölälle osallistuminen tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa, oppia ja laajentaa omaa ja muiden näkökulmaa. Erityisesti häntä kiinnostavat pitkäjänteiset asiat, kuten kaavat. – Jos on valmiutta kuunnella toista osapuolta, ollaan jo hyvällä vuorovaikutuksen tasolla. Jos molemmat ymmärtävät toisiaan, voidaan päästä tulokseen, jossa kumpikin osapuoli saa ja antaa, hän sanoo. Osallistuminen rikastuttaa älyllisesti ja tarjoaa mielenkiintoisia uusia tuttavuuksia. – Jos vaikutuksena on lisäksi parempi huominen, voimme kaikki olla tyytyväisiä, Häppölä toteaa. 

Helsingin henki | joulukuu 2016

23


palvelu teksti KATI JALAGIN kuvat JUHO KUVA

n Lähihoitajaopiskelija Ayaan Hassan auttaa sotaveteraaneja heidän arjessaan ja kehittää samalla työelämän taitojaan.

Kohti parempaa

tulevaisuutta Maahanmuuttajanuorten aseman parantamiseksi etsitään uusia keinoja. Tavoitteena on löytää toimivia ja pysyviä toimintamalleja, jotka vaikuttaisivat satojen nuorten sekä heidän perheidensä arkeen.

M

aahanmuuttajataustaisista suomalaisista nuorista 25 prosenttia on jäänyt perusopetuksen jälkeen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Nuorisoasiainkeskuksen vetämässä Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeessa pureudutaan asian ytimeen: nuorten ja heidän perheidensä auttamiseen. – Tavoitteena on saada nuoret paremmin mukaan koulutukseen ja työelämään, sanoo Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeen projektipäällikkö Irma Sippola. Viisivuotinen koko kaupungin kattava hanke käynnistyi vuoden alussa suunnitteluvaiheella, jossa on hyödynnetty palvelumuotoilun menetelmiä. Me-säätiö rahoittaa hanketta 2,3 miljoonalla eurolla. – Olemme etsineet kokeilujen kautta sopivia palvelumalleja, jotka tuottaisivat parasta tulosta ja olisivat monistettavissa ja mitattavissa. Kokeilujen perusteella muodostui viisi pilottia, joita lähdettiin toteuttamaan, Sippola kertoo. Piloteissa maahanmuuttajanuoret ja hankkeessa mukana olevat yhteistyökumppanit toimivat yhdessä asetettuun tavoitteeseen pääsemiseksi. Nuorten ak-

24

tiivinen rooli on keskeisessä osassa kaikissa piloteissa.

Eväitä oppimiseen ja työelämään

Syksyllä käynnistyneessä Mikrotyö-­ pilotissa helpotetaan nuoren ensimmäisen työpaikan saantia. Työelämän taitoihin painottuneessa pilotissa on mukana Vuosaaren nuorisotyöyksikkö sekä 30 nuorta. Heistä kymmenen tarjoaa kotipalveluita sotaveteraaneille. – Nuoret auttavat sotaveteraaneja muun muassa kaupassa käynnissä, ulkoilevat heidän kanssaan, antavat kotiapua ja lukevat heille kirjoja, Sippola sanoo. Apuvälineenä käytetään Treamersovellusta, joka yhdistää työn ja työntekijän. Kaverikahvila on toinen piloteista, ja se käynnistyi Pasilan ja Vesalan kouluissa. – Kaverikahvilassa yläastelaiset nuoret opettavat ala-astelaisia, jolloin vanhemmat nuoret oppivat itse toisia opettamalla, mikä vahvistaa omaa oppimisen kokemusta, Sippola kertoo. Tämä antaa onnistumisen kokemuksia niille, joille koulunkäynti on vaikeaa, ja se voi myös parantaa peruskoulun

Helsingin henki | joulukuu 2016

n Älypuhelimen Treamer-sovellus yhdistää työn ja työntekijän.


Apuna v anhuste n arjess a

LÄHIHO

ITAJAOP

sa kehite

ISKELIJ

A AYAA N HASS tään työ AN, 21, e lä m ä n taitoja on muka – Olemm auttama na Mikro e tehnee lla sotav työ-pilo oita. Työ t sotavete eteraane tissa, jos hön on r a a n ie ja heidä k n uulunut k a timista y n s s n arjessa a syksyn ka u p p a k hdessä ja a m n a . it s ta s ien kanto an mone pitkiä ke jotka ku nlaisia a skustelu a, ulkoil unteleva siua, pulla ja. Olem t, Hassan m kahvien Sotavete e k v e a r to n h o. nautuksille a raanit ov pureita at auttaji vanhuks ja ystäviä ista halu in yhtey , dessä sil aa luoks taan hen lo e en sama in , kilökohta k u n he tarv n tu tu is esti. n ihmise itsevat a – Parasta n, jolloin pua. Osa antia ko tapaamis Työ kuu k o h ommass ajasta so lostaa pie a on se, vineltä, m että tietä Hassan utta on ih pitää hy ä olevan a n a k v sa avuks uulla, ett änä asia kokemu na sitä, e i toiselle sta tulev ä se tuo iloa tois . aa lähih ttä sotav – Toivon en eläm o e it te ajan am r a a n , että tule ään. ie n m a a u tt tt ia amistyö kennellä vaisuud ajatellen stä kerty essa työ vanhuste . y ni liittyy n hoitoa ihmisten lalla myö auttamis s jatkoss een. Aio a. n työs-

lön kehittämisen tukena, ja heidän palvelunsa on maksullista. Vertaisvalamiehistö paneutuu alle 15-vuotiaiden nuorten tekemiin ensimmäisiin rikoksiin ja tukee heitä rikoksista irtautumisessa. – Siinä pyritään löytämään kunniallinen polku ulos rikoksista ja tukemaan oman ymmärryksen lisäämistä teon vääryydestä sekä löytämään muita elämisen polkuja. Nuori saa kokemuksen siitä, että hänen tekonsa otetaan vakavasti ja väärään tekoon puututaan nopeasti, Sippola kertoo.

Kokeiluista pysyviin toimintamalleihin

Tavoitteena on saada nuoret paremmin mukaan koulutukseen ja työelämään.

päättötodistuksen arvosanoja. Kokeilu palvelee ala- ja yläkouluikäisiä ja vaikuttaa myös suotuisasti koulun oppimisilmapiiriin.

Tukea perheille

Hankkeessa ovat lisäksi mukana vanhempien tukemisen pilotti sekä ­puhujafoorumi- ja vertaisvalamiehistö­ -pilotit. Vanhempien tukeminen sai alkunsa kesällä. Silloin järjestettiin ideakilpailu, jossa haettiin uutta ja innovatiivista­ mallia maahanmuuttajavanhempien koulutus- ja työelämätuntemuksen vahvistamiseksi, päihdetietoisuuden lisäämiseksi ja mielenterveysongelmien kä-

sittelemiseksi perheen sisällä. Kilpailun voitti Kalliolan Nuoret ry, jonka ideoimassa vertaisvierailijamallissa vanhemmat voivat kutsua vertaisvierailijan haluamaansa paikkaan ja saada tukea nuorten päihde- ja mielenterveysongelmiin omalla äidinkielellään. – Vertaisvierailijamallista sekä muista kilpailun palveluideoista muodostetaan palvelukuvaus, joka etenee nuorisolautakuntaan ja sitä kautta julkiseen hankintaan, Sippola sanoo. Puhujafoorumissa on mukana alle 30-vuotiaita asiantuntijapuhujia, jotka muodostavat nuorten puhujien foorumin. He ovat käytettävissä virastojen ja sidosryhmien suunnittelun ja työn sisäl-

Maahanmuuttajanuorten Helsinki -hankkeessa tähdätään siihen, että kokeilut muovautuvat pysyviksi toimintamalleiksi, jotka integroituvat kaupungin toimintaan ja tulevaisuudessa myös muihin kaupunkeihin. Pilottien eteenpäin viemiseen käytetään vuosittain 450 000 euroa Me-säätiön rahoitusta. – Kaupunki, viranomaistahot ja järjestöt ovat aktiivisesti hankkeessa mukana. Hanke on jatkuvaa kehittämiskumppanuutta, jolla pyritään löytämään parhaat ja toimivat mallit, Sippola sanoo. – Kun asiat muotoutuvat jatkossa oikeaan suuntaan, ei välttämättä tarvita ulkopuolista rahoitusta. 

Helsingin henki | joulukuu 2016

25


hyvinvointi teksti HEIDI HÄNNINEN kuvat ISTOCKPHOTO

maailman loppu Pitkäaikainen kipu ei välttämättä vaadi pitkää sairauslomaa ja ämpärillistä lääkkeitä. Päinvastoin, toteaa kipututkija, lääkäri Helena Miranda, jonka mukaan kivun kanssa voi oppia selviytymään niin töissä kuin vapaaajalla. Tämä edellyttää kuitenkin kivun mekanismien ymmärtämistä sekä yksilöllisten hoitokeinojen löytämistä.

D

osentti ja työterveyslääkäri Helena Miranda kertoo, että kipua on lähes mahdotonta määritellä yksiselitteisesti. Hän on kipututkija, joka on kirjoittanut aiheesta myös kirjan. – Kipu on subjektiivinen, epämiellyttävä kokemus. Sen taustalla on yleensä kudosvaurio, mutta ei välttämättä aina. Pelkkä uhka kudosten vaurioitumisesta voi riittää. Kipuun vaikuttavat myös aikaisemmat kipukokemukset, tunteet, asenteet ja odotukset kipuun liittyen. Työn fyysisen kuormituksen lisäksi myös henkiset tekijät, kuten työilmapiiri, vaikuttavat sekä kipuoireeseen että työkykyyn. – Kivun kanssa työskentely voi tuntua ylivoimaiselta, jos työpaikalla koetaan epäoikeudenmukaista johtamista ja kiusaamista. Kun työyhteisössä on hyvä fiilis ja työhön pystyy itse vaikuttamaan, kipua ei välttämättä huomaa.

Kaikki kipu ei ole merkki vaarasta

Mirandan mukaan kipua on opittu tulkitsemaan

26

Helsingin henki | joulukuu 2016

vaaran merkkinä. – Äkillisessä tilanteessa, esimerkiksi nilkan murtuessa, kipu viestittää, että jalalla ei pidä astua. Tämä on murtuman paranemisen kannalta olennaista. Mutta kroonistunut kipu ei useinkaan enää ole viesti vaarasta ja välttämisen tarpeesta, vaan se voi johtua myös keskushermoston kivunsäätelyjärjestelmän häiriöstä ja yliherkistymisestä. Miranda painottaa myös, että kyse on aina kuitenkin todellisesta kiputuntemuksesta. – Kroonisen kivun hallinnassa olennaista on ymmärtää, miten keskushermoston ylivirittyminen saadaan rauhoittumaan ja omaa kivunsäätelyjärjestelmää voidaan tukea.

Työpaikan tuki tärkeää

Miranda korostaa, että tutkimusten mukaan sairausloma ei ole läheskään aina välttämätön kipuvaivoissa, ja pitkä poissaolo työstä voi olla jopa haitaksi. Työssä jatkamista ja työhön palaamista kannattaa tukea. Ihanteellisessa työpaikassa ki-

Työssä jatkamista ja työhön palaamista kannattaa tukea.

pupotilaan työkuormaa voidaan räätälöidä esimerkiksi lyhennetyn työajan avulla. – Tärkeää on, että työpaikalla tuetaan työjärjestelyin sellaista ihmistä, jolla on kipua ja jonka työkyky on tilapäisesti tai pysyvästi alentunut. Myötätuntoinen suhtautuminen auttaa myös jaksamaan. Miranda kritisoi suomalaista yhteiskuntaa, jossa on vielä paljon esteitä ja hidasteita kipuoireisen työntekijän työssä selviytymiselle. – Suomalainen ilmiö on liiallinen tasapäistäminen: työpaikoilla vaatimustaso on usein


Työterveys Helsinki

e Vinkkejä työpaikall i kipupotilaan tueks . > Joustava ajankäyttö n pitkät tauot. vä > Säännölliset, riittä a oman työn tta > Mahdollisuus vaiku sisältöön. htävien vaihtelu. > Työasennon ja -te > Nostoapuvälineet. työhön. > Mahdollisuus etä

miset esimiehen > Säännölliset tapaa kanssa. mointi ja > Työyhteisön infor misessa. ke tu n ine opastam iivisen hengen > Työyhteisön posit vaaliminen. lvelut > Työterveys Helmi > Yhteiset pa

Kuntoutussuunnittelija Heta Majasaari Työterveys Helsingistä kertoo, miten työkykyjohtamisella lisätään henkilöstön hyvinvointia ja saadaan aikaan säästöä.

Hyvä työkykyjohtaminen tuottaa tulosta MITÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN ON ja mitä se tarkoittaa käytännössä? Jos-

kaikille sama riippumatta iästä tai terveydentilasta. Jos et pysy perässä, sinun pitää jäädä pois tai siirtyä muihin tehtäviin. Näin syrjivä työelämä ei voi olla tuottava ja hyvinvoiva.

Lääkkeet eivät tuo 100-prosenttista apua

Lääkkeet ovat melko tehottomia pitkäaikaisissa kipuoireissa. – Parhaatkaan lääkkeet eivät yleensä poista kipua kokonaan. Lääkkeet lievittävät kroonista kipua keskimäärin noin kolmanneksen. Miranda muistuttaa, että lääkkeettömät keinot ovat uuden Kivun Käypä hoito -suosituksen mukaisesti ensisijaisia hoitomuotoja. Samalla hän toteaa, ettei lääkkeettömiä keinoja ja lääkkeitä tule asettaa vastakkain. – Paremminkin nämä kaksi vaihtoehtoa täydentävät toisiaan. Kaikki eivät hyödy lääkkeistä. Niilläkin, jotka niitä tarvitsevat, lääkkeettömillä hoitomuodoilla voidaan lisätä lääkkeiden tehoa. Miranda painottaa, että läheskään aina kipuoireisiin ei tarvita edes lääkäriä. Hän viittaa fysioterapeutin suoravastaanottoon, joka on esimerkiksi terveysasemilla käytössä. Toiminta on alkanut nyt myös Työterveys Helsingissä. Suoravastaanotossa kipuoireinen ohjataan lääkärin sijaan fysioterapeutin puheille silloin, kun vakavan sairauden oireita ei ole. – Fysioterapeutti on koulutettu selvittämään kipuoireen mahdollinen syy ja antamaan hyvät ohjeet. Tämä on osoittautunut hyväksi keinoksi tarjota kipuoireiselle sitä, mistä hän todella hyötyy: aikaa, huolellista tutkimista, tietoa ja kannustusta. Suoravastaanotolla

Lääkkeet ovat melko tehottomia pitkäaikaisissa kipuoireissa.

käyneet tarvitsevatkin harvoin lisätutkimuksia tai sairauslomaa. Hyvänä apuna voivat olla myös kivunhallintaryhmät, joissa kipua potevat saavat vertaistukea toisiltaan. Miranda kertoo, että tulokset kuluneen vuoden aikana työterveyshuollossa järjestetyistä ryhmistä ovat olleet hyviä. – Palautteen mukaan ryhmien avulla on pystytty hälventämään kipuun liittyviä huolia ja pelkoja. On pystytty tukemaan kipuoireisen pystyvyyden tunnetta, mikä on oleellinen asia kivun kanssa elämisessä. Aina ei pystytä poistamaan kipua kokonaan, ja siksi on tärkeää, että ihmistä tuetaan pärjäämään paremmin arjessa ja työssä kivusta huolimatta. Tavoitteena on, että hänen elämänlaatunsa paranee, mieliala kohoaa ja eläminen alkaa tuntua entistä paremmalta. Kipuoireisten asiakkaiden tueksi Työterveys Helsinki lanseerasi vuoden alussa myös erityiset sairauspoissaolojen kirjoittamissuositukset kolmeen yleiseen kipuvaivaan. Niiden avulla voidaan muun muassa arvioida, onko sairausloma todella paras ja ainoa vaihtoehto kivun hoitamiseksi. Jo lyhyessä ajassa on suositusten avulla pystytty vähentämään tuhansia poissaolopäiviä kaupungilla. 

kus se mielletään henkilöstökustannusten säästämiseksi, lisähyödyn puristamiseksi henkilöstöstä. Sitä se ei kuitenkaan ole. Työkykyjohtamisella sekä lisätään henkilöstön hyvinvointia että saadaan aikaan säästöä. Kaikki voittavat. Hyvä työkykyjohtaminen vaatii kuitenkin selkeitä käytäntöjä, järjestelmällistä seurantaa, oikeudenmukaisuutta ja hyvää tahtoa. Miten työkykyjohtaminen näkyy arjen työssä? Heidin kuntoutuspolku on yksi esimerkki. ”Lähihoitajan työ oli mielekästä, mutta psyykkisesti hyvin vaativaa. Sairauspoissaoloja oli kertynyt, joten esimies otti yhteyttä työterveyshuoltoon ja työpaikalla pidettiin varhaisen tuen neuvottelu. Työtä ­kevennettiin ja kokeilin työhön paluuta osasairauspäivärahalla, mikä ei kuitenkaan onnistunut. Jäin uudelle pitkälle sairauslomalle. Sairauspäivärahojen päätyttyä minulle myönnettiin määräaikainen työkyvyttömyyseläke (kuntoutustuki). Vointini parani, ja minulle järjestettiin työkokeilu toiseen työtehtävään, joka sujui hyvin. Olin myös uraohjauksen asiakkaana. Tarvitsin kuitenkin lisäkoulutusta, jotta työllistyisin uuteen tehtävään. Opiskelupaikka järjestyi, ja aloitin opinnot, joita rahoitettiin ammatillisena kuntoutuksena. Kuntoutustuki päättyi. Valmistuin ja sain opintojen päätyttyä sijaisuuden uudessa työtehtävässä.” Heidi pääsi takaisin töihin ja uuteen tehtävään. Uusi työpaikka ja työhön paluu kannattivat. Työura jatkuu. Työnantajalle tästä koitui sairauspoissaolojen kustannukset ja varhaiseläkemaksu, joka olisi ollut noin 70 000–80 000 euroa, jos Heidi ei olisi palannut työhön. Kuntoutustuki päättyi, ja varhaiseläkemaksua ei enää kertynyt. Työnantajalle jäi maksettavaksi alle 5 000 euroa. Heidin työpanos uudessa työssä oli nyt työnantajan käytössä. Työkokeilusta ja Heidin opiskelusta ei koitunut työnantajalle kustannuksia. Heidin työuran jatkuminen onnistui, koska hänellä oli motivaatiota työhön paluuseen, aktiivinen esimies sekä onnistunut seuranta ja tuki. Esimies, uraohjaus sekä työterveyshuolto toimivat kaikki yhteistyössä ja kumppaneina. Kumppanuus näkyy usein työterveysneuvotteluissa, joissa mietitään ratkaisuja työn ja työkyvyn yhteensovittamiseksi. Tavoitteena on ennaltaehkäistä ja vähentää yllättäviä sairauslomia. Korvaava työ, osasairaus­ päiväraha, muokattu työ, työkokeilu, uudelleenkoulutus ja osatyökyvyttömyyseläke ovat työn tuunaamisen keinoja. Ratkaisut löytyvät nopeastikin, kun keinojen käytöstä on sovittu etukäteen. Silloin vältytään turhilta sairauslomilta ja vähennetään työkyvyttömyyttä sekä näistä koituvia kärsimyksiä ja kustannuksia.

Helsingin henki | joulukuu 2016

27


liikkeellä teksti HANNA OJANPÄÄ kuvat MIRKA KLEEMOLA ja ISTOCKPHOTO

T

aitoluistelun MM-kilpailut järjestetään Helsingissä 29.3.−2.4. Kilpailut ovat samalla yksi merkittävimmistä urheilutapahtumista Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Paikan päälle Hartwall Arenalle odotetaan tapahtuman aikana jopa 65 000 katsojaa. Kisojen isäntänä toimii Suomen Taitoluisteluliitto yhteistyökumppaninaan Helsingin kaupunki. Yhteistyö on kaupungin näkökulmasta tärkeää. – Kilpailuihin on tulossa satoja median edustajia; TV-näkyvyys kattaa arviolta 300 miljoonaa katsojaa ympäri maailmaa. Olemme valinneet omalta osaltamme tekemisen kohteet sen mukaan, että ne auttavat tukemaan Helsingin mainetta, kertoo yksikönpäällikkö Saila Machere kaupunginkanslian elinkeinoosastolta.

Kokonaisvaltainen elämys

Taitoluistelussa fanikulttuuri on uskollista, kannustusjoukkoja tulee erityisesti Japanista, Kanadasta ja Yhdysvalloista. Lajin vannoutuneimmat seuraajat tulevat Helsinkiin joka tapauksessa, mutta epäröijille kaupungilla on hieno mahdollisuus tarjota kokonaisvaltainen ko-

kemus. Machere myöntää, että tekemistä on riittänyt erityisesti kokonaisuuden hallinnassa, kuten ravintoloiden ja palveluiden aukioloaikojen suhteen. – Visiitin kokonaiselämys on paljon kiinni palveluista, alkaen aina vastaanotosta lentokentällä ja jatkuen siitä majoituspaikkaan. Meillä ollaan onneksi kielitaitoisia ja avuliaita. Uskoisin, että tällaisen tapahtuman aikana jokainen haluaa omalta osaltaan olla vaikuttamassa positiiviseen Helsinki-kuvaan, Machere sanoo. Macheren tiimin tehtävänä on toimia tapahtuman strategisena kumppanina. Heidän tavoitteena on, että yhteistyössä eri tahojen kanssa kisoista jää MM-kisaorganisaatiolle oma kädenjälki, osoitus siitä, että Helsingissä osataan tehdä asioita eri tavalla. – Moni asia on vielä suunnitteluvaiheessa, hän tarkentaa ja kertoo, että kilpailujen sisältöosaamisesta vastaavat Visit Helsingin markkinoinnin ammattilaiset. Kaupunki on ollut mukana kisojen suunnittelussa jo alusta lähtien. Machere painottaa, että kaupunki on mielellään mukana tekemässä yhteistyötä jo tapahtumien hakuvaiheessa.

Helsingissä luistellaan Suomea maailman kartalle Keväällä järjestettävät taitoluistelun MM2017-kisat tuovat Helsinkiin sankoin joukoin kisaturisteja, mediaa ja näkyvyyttä. Kisajärjestelyt- ja tunnelma rakentuvat yhteistyön tuloksena.

28

Helsingin henki | joulukuu 2016


Lähdetään luistelemaan Tervetuloa koko perheen voimin tai vaikkapa työporukalla luistelemaan! Tutustu Koko Suomi Luistelee -kiertueen aikatauluun www.kokosuomiluistelee.fi. Lisätietoa taitoluistelun MM-kilpailuista www.helsinki2017.com.

Kisasunnuntaita tuskin voi viettää paremmin kuin nauttimalla mestareiden näytöksistä.

Kokenut kisajärjestäjä

Luistelu halutaan palauttaa osaksi jokaisen helsinkiläisen liikunnan iloa.

Henkilöstölle oma luistelutapahtuma

Taitoluistelun kisaorganisaatio tekee yhteistyötä kaupungin kanssa monella tasolla ja taholla. Liikuntajohtaja Petteri Huurre liikuntavirastosta kertoo, että Suomen Taitoluisteluliiton kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti luistelu halutaan palauttaa osaksi jokaisen helsinkiläisen liikunnan iloa ja aktivoida heidät luistelemaan.

– Järjestämme yhteistyössä kaikenikäisille suunnattuja maksuttomia luistelutapahtumia eri puolilla kaupunkia. Tapahtumat ovat osa Koko Suomi luistelee -kampanjaa, joka puolestaan kuuluu Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumiin. Järjestämme 25.1. kaupungin henkilöstölle oman tapahtuman, jossa luonnollisesti liikutaan luistimilla, Huurre kertoo. Huurre kannustaa paitsi koko henkilöstöä myös kaikkia helsinkiläisiä osallistumaan mahdollisimman laajasti talven tapahtumiin, aina itse kilpailuja myöten. – Ensimmäinen luistelutapahtuma oli itsenäisyyspäivänä Oulunkylän tekojääradalla ja viimeinen pidetään naistenpäivänä 8.3. Jääpuistossa. Kaupungilla on kisojen yhteistyökumppanina tietty määrä lippuja, joita jaamme tapahtumissa, hän vihjaa.

Helsingillä on kokemusta taitoluistelun arvokisoista: MM-mitaleista on luisteltu kaupungissa vuosina 1983 ja 1999 ja EM-titteleistä vuonna 2009. Tulevan kevään kilpailun suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kilpailun viestintä- ja lehdistöpäällikkö Mila Kajas-Virtanen kertoo, että yhteistyö kaupungin kanssa on sujunut hyvin jouhevasti. – Kyseessä on varmasti Suomen juhlavuoden lumoavin urheilutapahtuma. On lisäksi upeaa, että saimme MM-kisat järjestettäväksemme Suomen itsenäisyyden juhlavuotena, itsekin maailman huipulla luistellut Kajas-Virtanen uskoo.

Hän mainitsee Helsingin eduksi kaupungin kompaktin koon: kisapaikka Hartwall Arena, hotellit ja palvelut sijaitsevat kaikki lähellä keskustaa hyvien kulkuyhteyksien päässä toisistaan. Tapahtuman pääsihteeri Henri Nordenswan arvioi, että oman lisämausteensa kilpailuihin tuo seuraavana vuonna järjestettävät talviolympialaiset. – MM-kilpailut ovat näytönpaikka aivan konkreettisestikin, hän sanoo. Kaiken kaikkiaan tavoitteena on järjestää kaikkien aikojen innovatiivisimmat ja rajoja rikkovat kilpailut. Kisaviikon huippu-urheilutapahtumien lisäksi Nordenswan suosittelee erityisesti perheille keskiviikon iltatapahtumaa, jolloin avajaisissa tulee olemaan huikea 400 esiintyjän spektaakkeli. – Kisasunnuntaita tuskin voi viettää paremmin kuin nauttimalla mestareiden näytöksestä. Paitsi urheilua, areenalla on myös paljon muuta nähtävää ja herkullista nautittavaa. Pääsylipputarjouksia metsästävien kannattaa seurata MM-kisan uutiskirjettä. Lippujen hinnat perheille ovat edullisia ja juhlavuoden kunniaksi aikuisetkin pääsevät katsomoon alkaen vain hitusen yli kahdenkympin, Nordenswan sanoo. 

Suomi 100 vuotta SUOMEN ITSENÄISYYDEN JUHLAVUODEN kattava teema on Yhdessä. Tavoite ja talkoot

rakentuvat yhdessä eri toimijoiden kanssa. Juhlavuonna jokaisella on mahdollisuus tehdä pieni tai suuri teko ja samalla antaa lahja omalle yhteisölle, Suomelle. Vuonna 2017 Suomen itsenäisyyttä juhlistetaan Helsingissä laajalla ja monipuolisella ohjelmalla. Työyhteisöjä ja eri virastoja kannustetaan myös luomaan omaa ohjelmaa virallisten tapahtumien rinnalle. Mukana ovat jo kaupunginorkesteri, kaupunginkirjasto, kaupunginmuseo, taidemuseo HAM, kaupunkisuunnitteluviraston Laituri, rakennusvirasto, liikuntavirasto, opetusvirasto, ympäristökeskus ja nuorisoasiainkeskus. Helmi > Yhteiset palvelut > Suomi 100 vuotta Hel.fi > Kulttuuri ja vapaa-aika > Tapahtumat > Suomi 100 vuotta

Helsingin henki | joulukuu 2016

29


kuva LAURI ROTKO

kuva KIRSIKKA MATTILA

Tiedot palstalle henkilostoviestinta@hel.fi. Seuraava aineistopäivä on 10. helmikuuta.

Lux Helsinki -valofestivaali kutsuu Joulukukat Staran puutarhapalvelusta ■■ STARAN PUUTARHAPALVELU ON jälleen kasvattanut joulutähtiä, hyasintteja, amarylliksiä ja atsaleoja. Tänä vuonna valikoimassa on perinteisten punaisten ja valkoisten joulutähtien lisäksi kanelinruskea Cinnamon Star sekä täplikäs White Glitter. Puutarhan väen käsissä syntyvät myös jouluiset kukkakorit ja kranssit. Erikoislajikkeet kannattaa hankkia hyvissä ajoin, perinteisiä joulukukkia riittää kaikille jouluun asti. Tilaus hoituu kätevimmin sähköisellä tilauslomakkeella. Kukkien viimeinen tilauspäivä on perjantaina 16.12. Etukäteen tilatut kukat voi noutaa sovittuna päivänä valmiiksi paketoituina. Maksutapana käy käteinen ja pankkikortti. Virastot ja liikelaitokset voivat tilata myös laskulla. Työkavereiden kanssa kannattaa perustaa kukka-

kimppa. Henkilökunnan yli 150 euron omat kimppatilaukset toimitetaan veloituksetta kaupungin työpaikoille. Yhteyshenkilö saa lahjaksi joulutähden. Joulukukkaostoksille voi tulla myös suoraan kaupunginpuutarhalle Töölönlahden kupeeseen, osoitteeseen Hammarskjöldintie 1 B. Joulun myyntiajat: ma–pe klo 7–15 Poikkeusaukioloajat: ti–to 20.–22.12. klo 7–17 23.12. klo 7–12 Lisätiedot puutarhan viljelytiimiltä: puutarhaviljely@hel.fi.

Kivikon hiihtohallissa viihtyy koko perhe Minne kiskot vievät? ■■ RATIKKAMUSEOSSA VOI ISTAHTAA vanhan ratikan kyytiin ja siirtyä mielikuvitusmatkalle menneisyyden Helsinkiin. Raitiovaunujen mennyttä maailmaa voi lähestyä filminpätkiä nautiskellen tai tutkailemalla vanhoja matkalippuja sekä harjoittelemalla niiden leimaamista. Ratikkamuseo sijaitsee Kulttuuritehdas Korjaamon ­yhteydessä Töölössä. Museo on auki joka päivä klo 11–17 ja s­ isäänpääsy on maksuton. Vuodenvaihteen juhlapy­hien poikkeukselliset aukioloajat kannattaa tarkistaa museon verkkosivuilta. ratikkamuseo.fi

kuva RHINOCEROS OY

■■ KIVIKON HIIHTOHALLI KUTSUU hiihtämään ja nauttimaan monipuolisista palveluista. Hiihtoladun peruskierros on noin 850 metriä ja lisälenkki 200 metriä. Hiihtohallista löytyy myös aulakahvila, kuntosali, HopLop-liikuntaseikkailupuisto sekä talvimaailma, josta löytyy talvisia harrastusmahdollisuuksia ja -elämyksiä. Kivikon hiihtohalliin on vain 15 minuutin matka Helsingin keskustasta, ja palveluista pääsee nauttiman viikon jokaisena päivänä klo 8–21. hel.fi/liikunta

Mukaan henkilöstön luistelutapahtumaan Kuvituksia ystävyydestä äärettömässä avaruudessa ■■ VANHAT AVARUUSSEIKKAILUT OVAT päivittyneet uudelle ja visuaalisemmalle tasolle Timo Parvelan ja Bjorn Sortlandin sekä kuvittaja Pasi Pitkäsen luomassa Kepler62-tarinassa. Kertomuksessa lasten ystävyys punnitaan keskellä ääretöntä avaruutta. Kuusiosaisen Kepler62-kirjasarjan taidokkaita kuvituksia esitellään Annantalossa yhteistyössä Wsoy:n kanssa. Pitkäsen kuvitus vetoaa voimakkaasti tunteisiin ja tavoittaa sekä pelon uuden ja tuntemattoman edessä sekä lämmön kirjan lasten välillä. Näyttely on esillä Annantalon toisessa kerroksessa 15.1. saakka. Vapaa pääsy. annantalo.fi

30

Helsingin henki | joulukuu 2016

kuva ISTOCKPHOTO

kuva KAUPUNGINMUSEO

■■ LUX HELSINKI TUO jälleen valoa pimeyteen 5.–9.1. ­Vetovoimaisia valoteoksia voi ihailla päivittäin klo 17–22. Koko perheen tapahtumaan on vapaa pääsy. Tänä vuonna Lux Helsingin reitti kulkee Kauppatorilta Mariankatua pitkin Kruununhakaan, Helsingin yliopiston kortteleissa sijaitsevalle Topelian pihalle ja päätyy Kansalliskirjaston sisäpihan kautta takaisin Kauppatorille. Suomalaiset, hollantilaiset ja meksikolaiset valo-, mediaja kuvataiteilijat toteuttavat tapahtuman pääreitille yhteensä 15 valoteosta. Tuomiokirkon kaikki neljä sivua pääsevät ­ensimmäistä kertaa osaksi valoteosta. Reitin varrella on mahdollisuus nauttia myös makuelämyksistä ja kaupunkikulttuurista. Festivaalin oheisohjelmaan ja ruokatarjontaan kannattaa tutustua tarkemmin ­tapahtuman verkkosivuilla. luxhelsinki.fi

■■ KOKO SUOMI LUISTELEE -luistelutapahtuma kutsuu kaikki työntekijät luistelemaan Brahen kentälle 25.1. klo 16.30–18.30. Paikan päällä voi luistella vapaasti tai osallistua esimerkiksi 25 minuuttia kestäviin, modernisoituihin SkateFit-, SkateBalance-, ja SkateDance-kuntoluisteluosuuksiin. Luvassa on myös matkaluistelua, joka sisältää luistelun perustekniikan ohjausta halukkaille sekä taitoluistimien testausmahdollisuus (koot 35.5, 37, 38 ja 39). Luistelun lomassa voi lisäksi nauttia Tikkurilan Taitoluisteluklubin esityksistä. Ota mukaan luistimet ja henkilöstökortti sisäänpääsyä varten. Kaikkien tapahtumaan osallistuneiden kesken arvotaan pääsylippuja Taitoluistelun MM-kisoihin. Helmi > Henkilöstö > Henkilöstöliikunta


Ristikko nro 4/2016

Lähetä ristikon vastaussanat yhteystietojesi kera 10.2. mennessä osoitteella henkilostoviestinta@hel.fi. Kerro samalla mielipiteesi lehdestä!

Ristikkoon vastanneiden kesken arvomme elokuvalippuja. Ristikon oikea vastaus 10.2. netistä samasta osoitteesta lehden verkkojulkaisun kanssa, hel.fi/helsinginhenki. Kaikkien numero 3/2016:n ristikon vastaussanojen lähettäjien kesken arvottiin leffalippuja, jotka menivät seuraaville: Matti Liukkonen, Maire Hakala, Mervi Koivukoski, Merja Jacobsson ja Niko Latvakoski. Kiitos osallistumisesta!

Helsingin henki | joulukuu 2016

31


04

Helsingin henki @KjJu

kuva VESA TYNI

2016

s

si

Suomi100 - 2017 juhlavuosi. Startti Helsingissä 31.12.2016. #uudenvuodenjuhlat @Kansalaistori #visitHelsinki.

{ uusi duuni }

Työelämään opastaja KUKA: Kuutti Kaitila AMMATTI: verhoilutyön ohjaaja TÖIHIN: 1.9. TOIMIPAIKKA: Pakilan työkeskus, sosiaali- ja terveysvirasto

omistautuneita työlleen. Rauhallisella otteella he hoitavat kaikenlaisia tilanteita. Keiden kanssa teette yhteistyötä?

Yhteistyötä tehdään puu- ja maalaustyöpajojen kanssa. Teemme töitä kaupungin kaikille virastoille, joista saamme esimerkiksi huonekalujen korjauspyyntöjä.

Mitkä ovat ydintehtäväsi?

Mihin asioihin olet tarttunut ensimmäisenä?

Työni on tarjota kuntouttavaa työtoimintaa muun muassa pitkäaikaistyöttömille, korvaushoidossa tai avovankilassa oleville, vammaisille sekä muille heikossa asemassa oleville. Työssä harjoitellaan työssäoloa, joka on räätälöity asiakkaalle sopivaksi. Verhoilutyössä opastan kädestä pitäen verhoilun eri työvaiheita. Työhön kuuluu myös ohjausta työelämän pelisääntöihin, kuten työajan noudattamiseen ja poissaoloista ilmoittamiseen.

Olen päässyt tekemään perinteistä verhoilua, kuten jousitusta. Siinä työssä pääsen näyttämään osaamistani ja opettamaan sitä ­muille.   Onko jotain erityistä jäänyt mieleen?

Teemme myös yksityistöitä, jos tilaa ja aikaa on. Esimerkiksi eräs rouva korjautti meillä vaikeatöiset tuolinsa, jotka osoittautuivat designtuoleiksi vuodelta 1952. Mitä haasteita näet tehtävässäsi?

Mitä teit aiemmin?

13.12.

JOULULAULUT RAIKAA Mukaansa tempaavaa jouluista yhteislauluiltaa vietetään ­Jukka Okkosen ja Pauli Kainulaisen seurassa klo 17.30. Malmitalo, Ala-Malmin tori 1. Vapaa pääsy. malmitalo.fi

15.12.

ELOKUVAILLAN AIKA Elokuvaklubi Kino Kaiku ja Caisa esittävät Looma – unohdettu ystävä -elokuvan, joka kertoo vanhasta lammaspaimen Georgista. Caisa, Mikonkatu 17 C/Vuorikatu 14. Vapaa pääsy. caisa.fi

7.10.–15.1.

MITÄ NENÄ MUISTAA?

Koulutukseltani olen puuseppä-verhoilija ja työskentelin aiemmin sisustusalan liikkeessä. Olen myös ollut tuntiopettajana Stadin aikuisopistossa.

Aamuherääminen on itselleni vaikeaa. Työ ­alkaa jo klo 7. Kun asiakkaat vaihtuvat toisinaan ­nopeasti, niin joskus mietityttää, miten saan autettua heitä rivakasti työelämän syrjään ­kiinni.

Voiko museokokemuksen rakentaa yhden hajun varaan? Kaupunginmuseon Haju-näyttelyssä lähestytään ­Helsinkiä kuvaavia hajuja ja kuunnellaan omia muistoja. Aleksanterinkatu 16, 4. krs. Vapaa pääsy. helsinginkaupunginmuseo.fi

Miten innostuit tästä työstä?

Mikä on kivaa työssäsi?

Koen tärkeäksi sen, että voin ohjata asiakkaita takaisin työelämään ja vaikuttaa näin pitkään syrjässä olleiden elämään. Myös säännöllinen työ kiinnosti.

On ilo katsoa, kun ihmiset oppivat ja osaavat. Moni haluaa ottaa haasteellisempia hommia vastaan ja sitoutua. Silloin on meneillään oppimisen meininki.

9.12.–11.3.

Mihin suuntaan työtäsi voisi kaupungilla kehittää?

Mitä teet vapaa-aikanasi?

Katolla-näyttely esittelee kaupungin kattojen historiaa, arkkitehtuuria, tunnelmia ja asukkaita. Näyttelyn ohessa järjestetään teemailtoja ja lapsille on luvassa tehtäviä ja työpajoja. Laituri, Narinkka 2. laituri.hel.fi

Kaupungille on tulossa iso organisaatiomuutos, joten nyt ollaan hiukan odotuskannalla, mitä se tuo tullessaan.

Uin, käyn teatterissa ja konserteissa. Puusepän töitä teen iltaisin, jos jaksan.

24.–26.2.

Missä asut ja miten kuljet töihin?

Messukeskuksessa järjestetään talviloman suurin nuorten ­tapahtuma Reaktori. Tarjolla on runsaasti tekemistä ja toimintaa. Tapahtuman teemoina ovat pelit, liikunta, kesä ja kulttuuri. Messuaukio 1, klo 13–20. Vapaa pääsy. reaktori.munstadi.fi

Millainen on työyhteisösi?

Minut on otettu hyvin vastaan. Työyhteisössäni on hyvä henki ja näkee, että ihmiset ovat

32

joulukuu– helmikuu

Helsingin henki | joulukuu 2016

Asun Itäkeskuksen vieressä ja kuljen töihin autolla, pyörällä ja bussilla. Pyöräilen ympäri vuoden, jos mahdollista.

KATTOJEN KUDELMA

TALVILOMAOHJELMAA NUORILLE

kuva JUSSI PAJUNEN

KjJussi ingressi

Helsingin Henki 4/2016  

Helsingin kaupungin henkilöstölehti

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you