Issuu on Google+

Mielenterveysväen kulttuuri- ja mielipidelehti | HELMI ry:n jäsenlehti | 19. vuosikerta

4/2010 Tässä numerossa:

Omaisetkin tarvitsevat tukea Työtoimintaa pitää kehittää HELMI-joulukalenteri Degrowth-liike haastaa kasvupakon

Persoonallisia nukkeja käsityönä

Helmin mollamaijat tuovat iloa talveen


sisällys ihanat mollat

Omaisten tukeminen on tärkeää

Siilitien jäsentalon nukkekurssilla syntyi

Omaiset mielenterveystyön

upeita luomuksia.

tukena keskusliiton puheenjoh-

Sivu 19

taja Minna Sirnö Helmi-lehden haastattelussa. Sivu 6-7

Pasilan jäsentalo muuttaa Pasilan jäsentoiminta siirtyy naapurikortteliin remontin ajaksi. Sivu 28

työtoiminta kaipaa remonttia Työtoimintakeskukset saavat voimakasta kritiikkiä järjestöjen tekemässä selvityksessä. Korvaukset ovat toisinaan pienempiä kuin ylläpitomaksu, joten palkka on negatiivi-

helmi joulukalenterissa Petra Piitulaisen

pitääkö tahdin aina kiihtyä?

joulukalenteri esitte-

Jatkuvan talouskasvun, kulutuksen sekä loputtoman

lee HELMI ry:n ihmisiä

kiireen ja tehostamisen sijaan yhteiskunnassa tulisi pyrkiä

ja toimintaa Helsingin

kohtuullisuuteen ja kansanvaltaan. Degrowth-liike antaa

rautatieasemalla. Sivu

eväitä myös mielenterveystyöhön. Sivu 8-9

heimosen maalausten äärellä Helmiläiset tulkitsivat Samuli Heimosen huikeita maalauksia. Töihin löytyi hyvin

Sivu 16-18

vakituiset Samuli Heimonen: Armi kiittää

27

erilaisia näkökulmia.

nen. Sivu 10-11

Puheenjohtajalta

3

Sielun helmiä

12

KIRJAT

22

HELMI ry:n järjestösivut

27

Mielenterveysväen kulttuuri- ja mielipidelehti, HELMI ry:n jäsenlehti Helmi-lehti julkaisee lukijoiden kirjoituksia. Lähetä tai tuo HELMI-lehdelle tarkoitettu posti toimitukseen, osoitteeseen Pasilan Puistotie 7, 00240 Helsinki tai lähetä sähköpostia: helmi@mielenterveyshelmi.fi Päätoimittaja: Arto Mansikkavuori | Taitto: Arto Mansikkavuori | ISSN 0788-9828 | 19. vuosikerta | Painopaikka: Art-Print Oy Helsinki | Ilmoitusmyynti: Jari Hämäläinen, p. 044 566 7156 | Mainosilmoitusaineistot: TJM-Systems Oy: PL 75, 02921 Espoo. p. (09) 849 2770, faksi (09) 852 1377, sähköposti: aineistot@tjm-systems.fi | Kannen kuvassa Siilitien nukkekurssin mollamaijoja Tilaushinta Suomeen: 30 euroa vuodessa (4 numeroa). Tilaukset helmi@mielenterveyshelmi.fi tai 09-8689 070 Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto KULTTI ry:n jäsenlehti. www.kultti.net


puheenjohtajalta

Ehdota teemoja juhlavuoden lehtiin

Hyviä asioita ja toiveita toteutumassa

Ensi vuonna Helmi-lehti viettää 20-vuotissynttäreitään. Mitä erityisiä teemoja sinä haluaisit juhlavuoden lehdissä käsiteltävän? Koska lehtemme on mielenterveysväen oma foorumi, keräämme toiveita lukijoilta. Voit lähettää ideasi sähköpostilla tai tavallisena postina.

Kyllä aika menee siivillä. Tuntuu, ettei millään ole kulunut vuotta siitä kun kirjoitin tätä vastaavaa palstaa viime vuoden lehteen. Viime vuonna kirjoitin että lämpöä oli 7 astetta jo aamuvarhaisella sy yssadetta. Nyt on toisin, maa on valkoisena ja mittarissani on sama 7 astetta, vain etumerkki on muuttunut pakkasen puolelle. Näyttää vahvasti siltä, että meidän monien toive valkoisesta joulusta toteutuu.

Jos olet ollut tekemässä lehteä sen alkuvaiheissa tai jos sinulla on kiinnostavia tarinoita lehteen liittyen, ota ihmeessä yhteyttä toimitukseen. Ensi vuoden aikana teemme varmasti aikamatkoja kahdenkymmenen vuoden taakse ja pohdimme mielenterveysalan kehitystä lehden vanhojen juttujen kautta.

Sano suoraan! Helmi-lehden mielipidepalstalla julkaistaan lukijoiden kirjoituksia. Älä siis puhise asioita itseksesi vaan lähetä ne meille. Merkitse kuoreen tai sähköpostiin sana ”mielipide”. Toimituksen yhteystiedot: Helmi-lehti PL 32 00240 HKI

Muitakin toiveita näyttää ihan todella olevan toteutumassa, tarkoitan erityisesti Pasilan jäsentalon remonttia. Se on nyt toteutumassa ja vielä niin jäsenystävällisellä tavalla kun vain ajatella voi. Väliaikaiset tilat löytyivät aivan jäsentalon naapurista ja toiminta voi jatkua remontin ajan varsin siedettävin häiriöin. Tästä suuri ansio kuuluu Helmin sitkeälle, johdonmukaiselle ja yhteistyöhakuiselle neuvottelustrategialle sekä toiminnanjohtajan ja järjestösihteerin neuvottelutiimille. Joulun alla R AY julkistaa avustusehdotuksensa eli ehdotuksen valtioneuvostolle avustusrahojen jakamisesta. HELMI on hakenut avustustasoon korostusta, jotta mm. toinen palveluohjaaja saataisiin vuoden tauon jälkeen palkattua. Palveluohjaustoiminnan laajentamiseen on suuri tarve ja nykyiset resurssit ovat ehdottomasti liian niukat. Positiivista on, että R AY:n avustusremontti näyttäisi säilyttävän avustusten osalta suuret linjat. Vaikka Helmin yleisavustus muuttuukin kohdeavustukseksi, sitä ei tulla pilkkomaan pieniin osatoimintoihin.

Kohdeavustuksen valvonta on tiukempaa ja hy vä niin. R AY:n maine on kärsinyt viime vuosien väärinkäytöksistä. Helmillä on erittäin täsmällinen taloudenhoitotapa ja avustusrahat käytetään pilkulleen sääntöjen mukaan. Tästä sy ystä R AY:n avustusrahojen käytön tiukka valvonta ei ole meille mikään rasite. Toivotaan hy vän tahdon peleille menestystä. Vuosi on ollut Helmille menestyksellinen. Edunvalvontaa ja vaikuttamistoimintaa on aktivoitu ja terävöitetty, jäsenmäärä on ollut ilahduttavassa kasvussa koko vuoden ajan, mielenterveysmessuilla saimme paljon kiitosta ja uusia ihmisiä mukaan toimintaan. Lisäksi verkkosivuilla on rikottu kävijäennätyksiä oikein kunnolla. Nämä asiat ilmentävät sitä, että Helmin toiminnan kokee yhä useampi omakseen. HELMI on oikealla asialla. Joulun aika on lämpimien ajatusten, tunteiden ja läheisten huomioimisen aikaa. Toteutetaan tätä hy vää perinnettä. Luvataan kaikki olla hy viä ja kilttejä toisillemme.

Hy vää ja rauhaisaa joulun aikaa ja pian alkavaa uutta vuotta!

sähköposti: helmi@mielenterveyshelmi.fi

P.S. Jos kuljette joulukuussa Helsingin rautatieaseman lähellä, käykää ihmeessä ihastelemassa postin puoleisessa asemahallissa olevaa Petra Piitulaisen joulukalenteria. Valokuvat kertovat lempeällä otteella HELMI ry:n toiminnasta ja tuovat valoa vuoden pimeimpään aikaan.

HELMI ry:n toimintaa tukevat

Juhani Ojala puheenjohtaja HELMI ry

RAY ja Helsingin kaupunki

Helmi 4/2010

3


Mielenterveysyhdistys HELMI ry:

Työurien pidentämisestä puhuttaessa mielenterveysnäkökulma on unohdettu täysin Mielenterveysyhdistys HELMI ry:n mukaan työurista puhutaan kuin ihmiset olisivat koneita. Elinkeinoelämän keskusliiton viimeisin ehdotus vuosilomien lyhentämisestä kertoo, että ihmisten arkielämän sijaan keskitytään seuraamaan vain talouden kasvua, yritysten voittoja ja tehokkuutta. HELMI kaipaa keskusteluun todellisen elämän näkökulmaa. Työurien pidentämisprojekti on mieletön ja vastuuton, jos näillä toimenpiteillä tuhotaan yhä suuremman ihmisjoukon terveys. Työelämä on jo nyt psy ykkisesti liian suuri kuorma monelle. Vuosittain työky v yttömy yseläkepaperit kirjoitetaan mielenterveyssyistä jo lähes 8000 työntekijälle. Määrä on ollut viime vuodet kasvussa erityisesti nuorten ikäluokassa. Jos valittavana on joko Suomen taloudellisen kilpailuky v yn maksimointi tai kansakunnan mielenterveys ja henkinen

hy vinvointi, emme tarvitse oraakkelia kertomaan kumpi vaihtoehto on yhteiskunnallisesti kestävämpi. Suomalaiset eivät ole kiinnostuneita lisäämään työntekoa vaan he haluavat yhä enemmän vapaa-aikaa. Elinkeinoelämän valtuuskunnan vuonna 2010 julkaistun raportin mukaan 40 % työssä käy vistä suomalaisista olisi valmis tinkimään palkastaan saadakseen lisää vapaa-aikaa. Osuus on suurin nuorilla 26–30-vuotiailla, joista jo lähes joka toinen olisi valmis ostamaan lisää vapaa-aikaa.

kaan. Keväällä 2010 julkaistun selvityksen mukaan koko kansakunnan keskimääräistä työuraa voitaisiin pidentää jopa vuodella jos osa-aikaiseen työhön halukkaat työkyvyttömy yseläkeläiset otettaisiin mukaan työelämään. Helsingissä 15.11.2010 Mielenterveysyhdistys HELMI ry:n hallitus

Kun työelämässä mukana olevat raatavat kovan paineen alla ja joskus jopa uupumuksen rajamailla, suuri joukko ”työky v yttömistä ” haaveilee osa-aikaisesta työstä. Suomessa ei kuitenkaan ole työmarkkinoita vaikkapa kolmen tunnin ja kolmen päivän työviikolle tai muille joustaville osa-aikatyön muodoille. Työtä tehdään joko selkä vääränä tai sitten ei ollen-

Lämminhenkinen syyskokous päätti ensi vuoden toiminnasta HELMI ry:n sääntömääräinen sy yskokous pidettiin Pasilan jäsentalolla 23. marraskuuta. Tupaan piti kantaa lisää tuoleja suuren osallistujamäärän vuoksi. Kokoukseen saapui myös odotettu vieras, kansanedustaja Rakel Hiltunen. Hän toi terveiset eduskunnasta ja korosti Helmin yhteisöllisy yden ja lämminhenkisen ilmapiirin tärkeyttä. Kokous valitsi Hiltusen toimimaan sy yskokouksen puheenjohtajana. Toiminnanjohtaja Arto Mansikkavuori esitteli kokoukselle hallituksen laatimaa toimintasuunnitelmaa vuodelle 2011. Tulevan vuoden toiminta on tarkoitus toteuttaa hy väksi havaittujen toimintojen ympärille. Tämä tarkoittaa toiminnanjohtajan mukaan sitä, että kaikki keskeiset ryhmät, retket ja kurssit sekä jäsentalojen vapaamuotoinen toiminta toteutetaan ensi vuonnakin nykyisessä laajuudessaan. Tulevana vuonna yhteiskunnallisen edunvalvonnan ja vaikuttamistoiminnan rooli kasvaa ja lehden levikkiä laajennetaan. Lisäksi palveluohjausta laajennetaan nykyisestään. HELMI ry:n puheenjohtaja Juhani Ojala esitteli talousarvion ja piti samalla lyhyen johdannon yhdistyksen talouteen ja nykyi4

Helmi 4/2010

siin avustuksiin. Kokouksen puheenjohtaja Hiltunen kehui Helmin taloudenpitoa ja hallintoa erittäin mallikkaasti hoidetuksi. Kokous hy väksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion yksimielisesti. Kokous päätti pitää jäsenmaksut ennallaan. Ensi vuonna jäsenmaksu on siis edelleen 15 euroa. Kokous teki myös henkilövälintoja. Yhdistyksen hallituksen varsinaisista jäsenistä Auli Ojala ja Jaana Lindberg olivat erovuorossa, mutta kokous uusi heidän kaksivuotisen toimikautensa. Varajäsenistä erovuorossa olivat Jarkko Mero ja Martti Holopainen. Holopainen uusi toimikautensa ja Meron tilalle kokous valitsi Merja Bergin. Hän on ensikertalainen Helmin hallituksessa. Vuosikokouksen jälkeen hallitus piti järjestäytymiskokouksen, jossa valittiin varapuheenjohtajat. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana jatkaa Juha Porkola ja toisena varapuheenjohtajana Jaana Lindberg. Syyskokoukseen osallistui 31 jäsentä.


Ihmisoikeuspalkinto 2010 Alvi ry:n Laturille Mielenterveyskuntoutujien tukipalveluja tuottava Alvi ry:n Tukipiste Laturi sai merkittävän tunnustuksen. Laturille myönnettiin Ihmisoikeusliiton vuoden 2010 Ihmisoikeuspalkinto. Ihmisoikeuspalkinto jaettiin yhdeksännen kerran, ja se luovutettiin perjantaina 12. marraskuuta Ihmisoikeusliiton 30-vuotisjuhlassa Helsingissä. Palkinnon perusteluissa korostettiin Laturin kokonaisvaltaisesta ja pitkäjänteistä työtä mielenterveyskuntoutujien tukemiseksi. Palkinnon vastaanottivat juhlassa Alvin toiminnanjohtaja Jukka

Suurmäki ja yksikönvastaava Reetta Sipilä Laturista. Ihmisoikeusliitto myöntää Ihmisoikeuspalkinnon vuosittain henkilölle tai taholle, joka on osoittanut työssään johdonmukaista sitoutumista ihmisoikeuksien kunnioittamiseen sekä suvaitsevaista ja ihmisläheistä asennetta. Seija Järvisen ideoima Alvi ry aloitti toimintansa 1993. Vuonna 2000 perustettu Alvin Tukipiste Laturi on tarkoitettu avohoidossa oleville helsinkiläisille ja vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille. Asiakkaiden käytössä on ympärivuorokautinen puhelinpäivystys ja kriisivalmius vuoden jokaisena päivänä. Toiminnan periaatteena on, että ”paha olo ei tule virka-aikaan”. Toiminnan yhtenä keskeisenä osana ovat kotikäynnit, joiden tarkoituksena on viedä palvelut lähelle asiakkaan omaa elinpiiriä. Laturin henkilökunnan mukaan työtä tehdään rauhallisesti ja luottamuksella ja tavoitteena on, että lopulta asiakas selviää arjestaan ilman Laturin tukea.

Laturin ty yppistä tukitoimintaa ei vielä löydy muualta Suomesta.

Aikaisempia ihmisoikeuspalkinnon saajia: • • • • • • • •

Vammaisfoorumin pääsihteeri Pirkko Mahlamäki kirkon maahanmuuttajatyön sihteeri Marja-Liisa Laihia poronhoitaja Kalevi Paadar maahanmuuttajaneuvoja Melody Karvonen Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Miranda Vuolasranta ulkomaalaisvaltuutetun toimiston osastosihteeri Kristiina Rissanen Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Juhani Roiha asianajaja Markku Fredman

Mielenterveysbarometri julkaistiin jälleen Järjestyksessä kuudes vuosittainen Mielenterveysbarometri julkistettiin 11.10.2010. Mielenterveyden keskusliiton TNS Gallup Oy:llä teettämään mielenterveysbarometriin haastateltiin 303 kuntoutujaa ja omaista. Asiantuntija-aineisto koostuu 784 psykiatrin ja psykologin internet-kyselystä. Julkistamistilaisuudessa jaettiin yhteenvedon kanssa paperiliitettä, jossa on neljä esimerkkiä siitä, kuinka psykiatrinen diagnoosi on viivästyttänyt jopa vuosilla potilaan asianmukaista tutkimusta ja hoitoa. Yhdessä esimerkkitapauksessa henkilö haki apua auto-onnettomuuden jälkeiseen sietämättömään jalkasärky yn. Diagnoosi: kaksisuuntainen mielialahäiriö. Julkistamisen yhteydessä keskusteltiin vakavasti myös professori Kristian Wahlbeckin tutkimuksesta, jonka mukaan psykiatrisen diagnoosin kerran saanut ihminen voi kuolla jopa kaksikymmentä vuotta ennen aikojaan ruumiilliseen vaivaan, jota ei ole haluttu ottaa vakavasti. Työelämä voi vaarantaa mielenterveyden MTKL:n toiminnanjohtaja Timo Peltovuori otti esille työyhteisöihin ja työelämään suuntautuvat odotukset erityisesti

nuorten taholta. Edellisiä vuosia useampi oli sitä mieltä, että mahdollisista mielenterveyden ongelmista ei kannata puhua työpaikalla, ei esimiehille eikä työtovereille. Eräs yleisön edustaja totesikin, että kun työpaikan tavallisesti oletetaan olevan mielenterveyden häiriöitä ehkäisevä tekijä, se vaikuttaakin nykyään yhä useammin riskitekijältä. Sy ynä varmaan keskinäinen kilpailu ja kyräily, yhä helpommin tulee leimatuksi sairaaksi. Peltovuori kiinnitti huomiota myös siihen, että vaikka Suomessa on väkilukuun nähden Euroopan suurin määrä erikoissairaanhoitajia ja toiseksi suurin määrä psykiatreja, mielenterveysongelmista ei tunnuta pääsevän eroon. Ratkaisuna voisi olla hoidon kokonaisvaltaistaminen ja moniammatillistaminen psykologien ja sosiaalityöntekijöiden avulla. Tutkimuksen mukaan yksityisen terveydenhuollon uskotaan olevan julkista tehokkaampaa. AstraZenecan asiantuntijalääkäri, psykiatri Yrjö Ovaskainen katsoi, että tasapainossa oleva hoito, lääkkeet ja terapia, antaa mahdollisuuden laadukkaaseen elämään ja turvaa arkeen. Sen lisäksi, että avohoito antaa potilaan pysyä elämänmenossa kiinni, koituu siitä huomattavaa yhteiskunnan varojen säästöä. Laitoshoito on ratkaisevasti kalliimpaa.

Onko kuntoutujilla hyvä itsetunto? Kun vertaillaan kuntoutujien käsityksiä omasta tilanteestaan heidän omaistensa ja hoitoammattilaisten käsityksiin, voidaan yllättäen todeta, että ensin mainitut näkevät tilanteensa muita valoisammin. Kysyttäessä mielipiteitä sairauden vuoksi leimautumisesta, itse kuntoutujista vain 38 % uskoi tulevansa leimatuksi, omaisista 55 % katsoi, että kuntoutujat leimataan ja peräti 73 % ammattilaisista oli samaa mieltä. Voimmeko silti ajatella, että kuntoutujat ovat oman elämänsä parhaita asiantuntijoita? Yhteenveto barometristä löytyy osoitteessa: www.mtkl.fi Juhani Weijola

Helmi 4/2010

5


Omaisetkin tarvitsevat tukea Pitkäaikaissairaana ja sairaan

vaa osaamista. Vahvaa osaamista tarvitaan myös sen jälkeen, kun on diagnosoitu mistä on kyse. Vaarana on muuten palaaminen ajassa pari sataa vuotta taaksepäin, aikaan jolloin hullujenhuoneelle piilotettiin kaikki sairaudesta riippumatta, näkemättä mielenterveyden sairauksien variaatioiden kirjoa.

on vielä rankempaa. Yleensä

on ainakin yksi omainen tai useampiakin. Kun ottaa huomioon järjestöjen käytössä olevat resurssit, Sirnö pitää aika kohtuuttomina poliitikkojen ja virkamiesten odotuksia sen suhteen mitä järjestöt pysty vät tuottamaan, kun niiltä toivotaan asiantuntijaääntä, kokemusääntä. Sirnö on sitä mieltä, että aika hy vin tässä ovat sekä mielenterveyskuntoutujien ja omaisten järjestöt onnistuneet. Ääni kuuluu suhteellisen hy vin, mutta voisi kuulua vielä paremmin.

sairauksista puhuttaessa tar-

Vertaistuki auttaa

koitetaan somaattisia sairauk-

Sirnö kertoo, ettei hän aikuisikään saakka oikeastaan tiennyt mitään mielenterveysasioista. Vasta kun oma läheinen sairastui 90-luvulla hän tajusi mikä stigma (poltinmerkki) mielenterveysasioihin vielä 90-luvulla Suomessa liittyi, ja liitty y vielä 2000-luvullakin. Omaisena Sirnölle oli rankkaa todeta miten vähän 90-luvun alussa tuettiin kuntoutujaa ja hänen omaisiaan. Sirnö kertoo, että häntä auttoi paljon se, että Tampereella toimi hy vin vahva omaisverkosto, yhteisö, joka avoimesti puhui siitä mitä oli olla mielenterveyskuntoutujan läheinen ja omainen, yhteisö jolta sai vertaistukea.

Toissa vuonna julkistetussa Mieli 2009 tavoiteohjelmassa on Sirnön mielestä hy vin kirjattu ajatus siitä, että tarvitaan erillistä mielenterveyslainsäädäntöä muusta kansanterveys- ja perusterveyslainsäädännöstä erillään, sillä sekä päihdeongelmaan että mielenterveysasioihin liitty y sellaisia sosiaalisia ja osallisuuteen liitty viä asioita, joihin muiden sairauksien puolella ei terveydenhuollossa törmää. Mielenterveyskuntoutuja tarvitsee usein apua arkiasioiden hoidossa kuten vaikkapa kaupassa käymisessä tai hygieniasta huolehtimisessa samoin kuin etuuksien hakemisessa, kun niitä joutuu hakemaan monilta eri luukuilta.

omaisena oleminen on aina rankkaa Suomessa, mutta mielenterveyskuntoutujana ja hänen omaisena oleminen

sia ja mietitään niiden kautta potilaitten, kuntoutujien ja omaisten tarpeita. Mielenterveyskuntoutujien ja heidän omaistensa ääni jää aika lailla kuulumattomiin. Mielenterveysasiat ovat kuitenkin oma erityisalueensa ja kuntoutujilla ja heidän omaisillaan on omat erityistarpeensa. Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto on syntynyt tähän tarpeeseen. Omaiset, joiden läheiset ovat mielenterveyskuntoutujia, tarvitsevat oman vertaistukiverkostonsa ja paikallisen ja valtakunnallisen edunvalvojan. Motivaatiot omaistyöhön ovat olleet aikoinaan samat kuin mielenterveyskuntoutujilla, kun he ryhtyivät perustamaan paikallisia ja valtakunnallisia järjestöjä. Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Minna Sirnö (vas) painottaa edunvalvontaa lähellä ihmisiä, lähellä kunnallisia palveluita, sitä miten päätöksenteossa paikallisesti otetaan huomioon mielenterveyskuntoutujien ja omaisten tarpeet. Mutta tarvitaan myös valtakunnallista edunvalvontaa, vaikuttamista valtakunnan politiikkaan. Järjestöillä pienet resurssit Joka kymmenes ihminen kärsii mielenterveysongelmista, mikä tarkoittaa pelkästään pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla 180 000 ihmistä. Sirnö lisää, että jokaista mielenterveyskuntoutujaa kohden 6

Helmi 4/2010

Ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus tärkeintä Valintaansa keskusliiton puheenjohtajaksi Sirnö pitää poikkeuksellisena onhan hän sekä poliitikko että omainen. Valintaansa hän uskoo liittyneen myös sen että kansanedustajana hänellä on mahdollisuus käyttää ääntään mielenterveysasioissa. Valiokuntatyöskentelyn ohessa Sirnöllä on ollut eduskunnassa mahdollisuus keskittyä mielenterveyskuntoutujien omaisten asemaan. Hänelle tärkeitä asioita ovat yhdenvertaisuus ja ihmisoikeudet ja hän kokee, että juuri mielenterveysasioissa ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden epäkohdat suomalaisessa yhteiskuntapolitiikassa mitä parhaiten yhdisty vät. Tärkeä asia eduskunnassa kuntoutujien ja heidän omaistensa kannalta on parhaillaan vireillä oleva terveydenhuoltolain uudistus. Sirnö pitää hy vänä asiana perustason mielenterveysosaamisen vahvistamista matalan kynnyksen paikoissa, terveysasemilla ja terveyskeskuksissa. Hän painottaa, että järjestöjen tulee yhteistyössä, niin kuin ovat tehneetkin, pyrkiä herättämään keskustelua siitä ettei samaan aikaan unohdeta erikoissairaanhoidon, erityisosaamisen tarvetta. On tärkeää ennaltaehkäisemisen ja nopean puuttumisen kannalta, että ensimmäisessä paikassa, jossa mielenterveyskuntoutuja tai hänen omaisensa kohtaa terveydenhuollon ammattilaisen on vah-

Oma mielenterveyslainsäädäntö tarvitaan

Omaishoitajilla tukalaa Omaishoitajien asema huolestuttaa Sirnöä. Kriteerit omaishoidon tuesta on laadittu somaattisten sairauksien pohjalta, mistä seuraa, että psy ykkisesti sairasta omaistaan hoitava jää usein kaiken avun ja palvelujen ulkopuolella. Eduskunnassa tilanne on lukkiutunut, joten ennen seuraavia vaaleja liikahdusta parempaan ei tapahdu. Sirnön mielestä omaishoidon tuen perusosan määrittely pitäisi siirtää kunnilta Kelaan. Tällöin myöntämisperusteet olisivat samat paikkakunnasta riippumatta. Tarvittaisiin myös suunnitelma siitä, miten taataan vapaapäivät ja omaisen oma henkinen hy vinvointi kuntoutujan akuutissa vaikeassa kriisissä, jottei pian samassa perheessä ole kahta mielenterveyskuntoutujaa. Uusi aselaki ongelmallinen Sirnö on huolissaan myös uudesta aselaista, jossa määrätään lääkäreille velvollisuus ilmoittaa potilaiden mielenterveyshäiriöistä poliisille siltä varalta, että potilaalla sattuisi olemaan aselupa tai hän olisi hakemassa sitä. Sirnö toteaa, että mielenhäiriössä tehdään aika paljon rikoksia, mutta niitä eivät tee mielenterveyskuntoutujat. Kun on vihdoin päästy siihen, että mielenterveyskuntoutujaa ei automaattisesti leimata, tehdään heille karhunpalvelus, kun tämän velvoitteen kautta käytännössä


Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja Minna Sirnö ollaan luomassa mielenterveyskuntoutujien rekisteriä. Koulusurmaajien kohdalla Sirnö katsoo, että varsinainen ongelma, vaikka terveydenhuoltokin epäonnistui, oli se että heille oli myönnetty puoliautomaattiase ensimmäiseksi aseeksi, mitä ei pitäisi koskaan tehdä. Lisää rahaa lastenpsykiatriaan Sirnö on eduskunnan budjettia laativan valtiovarainvaliokunnan ja sen sosiaalija terveysjaoston jäsen. Sirnö uskoo, että eduskunta tulee tänä vuonna sanomaan painavan sanan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden valtakunnallisesta tilanteesta.

Kannanotto ei välttämättä tarkoita rahaa ensi vuoden budjetissa, mutta keskustelun ylläpitäminen muokkaa seuraavien budjettien valmistelua niin, että seuraavan vuoden budjetissa jo tulee rahoitustakin. Paikallistoiminta turvattava Iso asia mielenterveyskuntoutujien ja omaisten järjestöjen kannalta on se miten R AY:n rahoituksen käy tulevaisuudessa, Sirnö pohtii. R AY:n tuki näyttelee hy vin isoa roolia vertaistukijärjestöjen toiminnassa, sillä harvalla paikkakunnalla paikallinen kuntoutujien tai omaisten järjestö saa kunnalta tukea. R AY on vähitellen siirtämäs-

sä rahoituksen painopistettä paikallisen toiminnan tukemisesta valtakunnalliseen toimintaan. On iso haaste miten jatkossa paikallistoiminta ja paikallinen edunvalvonta toteutetaan, jos rahoituksessa tapahtuu isoja muutoksia. Paikallistason palvelujen ja edunvalvonnan tarpeiden tuntemus on yksittäisen kuntoutujan ja omaisen kannalta tärkää. Tämä on asia, jota järjestöjen tulee yhteistyössä seurata hy vin tarkalla silmällä jatkossakin, Sirnö painottaa. Teksti: Seija Paakkunainen Kuva: Arto Mansikkavuori

Helmi 4/2010

7


Degrowth-liike haastaa talouden kilpajuoksun

Kohti mielekkäämpää elämää ja koh Degrowth-liike haluaa päästä irti maailmaa riivaavasta kasvupakosta ja jakaa varallisuuden oikeudenmukaisesti. Jatkuvasti lisääntyvä vauraus ja liikakulutus aiheuttavat koko ajan lisääntyvää ympäristötuhoa, vaikka kestävän kehityksen nimissä tuotteiden ympäristövaikutuksia vähennetäänkin. Ihmisten ajattelutavan on muututtava ja meidän on luovuttava uskosta luonnonherruuteen. Omaa suhdetta kuluttamiseen ja työelämän oravanpyörään on jokaisen syytä tutkia. Kuka määrittelee oman roolisi yhteiskunnassa? Kuluttaminen on näin joulun alla korostetussa roolissa. Ostoskeskukset pullistelevat ihmisistä, mainoksia on joka paikassa, kulutusmania riivaa. Uutisissa kerrotaan, että suomalaisten luottamus talouteen on jälleen erinomainen. Nyt siis vain kaikki ostoksille! Talousviisaat sanovat, että kuluttaminen pitää talouden kasvussa, luo työpaikkoja ja yhteiskunnan vaurautta. Kuluttaminen nähdään valtamediassa ainoastaan positiivisena asiana. Kaikki eivät ole tätä mieltä. Talouskasvuun ja kuluttamiseen kriittisesti suhtautuvien kansalaisliikkeiden määrä ja voima on lisääntynyt viime vuosien aikana. Sy yskuun loppupuolella vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä järjestetty Kasvu murroksessa -konferenssi toi maailman johtavat talouskasvun kriitikot Suomeen. Puhumassa olivat mm. ranskalainen teoreetikko Serge Latouche ja kanadalainen professori Peter Victor. Yhteiskuntapoliittinen konferenssi oli yleisömenestys ja juhlasalin 500 tuolia loppuivat kesken. Merkillepantavaa tilaisuudessa oli se, että suuri osa väestä oli nuorta ikäpolvea, juuri tuota poliittisesti passiiviseksi parjattua kansanryhmää. Tämä kasvukriittinen liike, josta käytetään myös nimeä degrowth-liike, syntyi vaihtoehdoksi tyhjäksi muuttuneelle kestävälle kehitykselle. Kestävä kehitys on muuttunut viherpesuksi, puheeksi, jota hanakasti käyttävät mm. kaikki suuret ylikansalliset teollisuusyritykset. Kertakäyttö- tai muotitavaran tuottaminen näennäisesti pienillä ympäristövaikutuksilla on kaikkea muuta kuin kestävää. Talouskasvu ja ilmastonmuutos Maailman ilmaston muuttuminen on saatava pysähtymään siten, että lämpeneminen ei ylitä kahta astetta. Vaikka sadat 8

Helmi 4/2010

tuhannet ihmiset joutuvat tässäkin tapauksessa ympäristöpakolaisiksi, on tämä raja tutkimusten mukaan sellainen, että ihmiskunta kykenee katastrof ista selviytymään. Kahden asteen ”turvarajoissa” pysymiseksi on teollisuusmaissa hiilidioksidipäästöt saatava vuoteen 2050 mennessä käytännössä kokonaan loppumaan. Tästä on tiedeyhteisössä ja ilmastohuippukokouksissa varsin yksimielinen kanta. Samaan aikaan teollisuusmaiden päättäjät puhuvat kolmen prosentin vuotuisesta talouskasvusta. Ilmastonmuutoksen pysäyttämistavoite ja talouskasvun tavoite eivät ole degrowth-liikkeen mukaan sovitettavissa yhteen. On ryhdyttävä tarkastelemaan ihmisten hy vinvointia ja kohtuullista kuluttamisen tasoa, joka olisi oikeudenmukainen kaikille maailman ihmisille ja tuleville sukupolville. Teollisuusmaiden hallittu talouslasku antaisi kehitysmaille mahdollisuuden nostaa omaa elintasoaan sellaiselle tasolle, että satojen miljoonien köyhimpien ihmisten kärsimys saataisiin päättymään. Vauraus kasaantuu Talouskasvu ei ole myöskään ratkaissut työttömy yttä. Lisäänty vä tehokkuus ja kiire ovat kääntäneet työttömy yden nousuun, eikä voimakaskaan talouskasvu näytä lisäävän työpaikkoja. Kohtuutalouden maailmassa tuottavuuden lisääntyessä lyhennetään työaikaa, jotta työpaikat säily vät. Kun saadaan tuotettua sama työ lyhyemmässä ajassa, saadaan nauttia enemmän vapaa-ajasta. Tarvetta jatkuvaan kasvuun ja tehokkuuden tavoitteluun ei ole. Energiaa paljon kuluttava toiminta vähenee lisäänty vän energiaverotuksen kautta. Sen korvaa parhaiten autonomis-

ten paikallistalouksien tuottama toiminta, joka on paitsi ympäristön kannalta järkevää myös työllistävää. Latouchen mielestä riippumattomalla paikallistaloudella on suuri merkitys tulevaisuuden maailmassa. Degrowth-liikkeen teeseissä on vahvasti mukana tulojen tasaaminen. Verotuksen progressio nähdään välineeksi luoda oikeudenmukaisempi yhteiskunta. Tutkimuksissa on havaittu, että mitä suuremmat tulot ihmisellä on, sen suurempi on hänen ympäristökuormituksensa. Nykyisestä rikkaiden rikastumisesta tulee siirtyä rikkaiden tulojen kohtuullistamiseen. Näin saadaan aikaan lisää yhteiskunnan hy vinvointia ja vähennetään ympäristötuhoa. Uskoa nykymenon jatkumiseen ei ole Degrowth-liike ravistelee ihmisiä heräämään nykymaailman kulutushulluudesta. Kyse on ihmisten ajattelutavan muuttamisesta ja uudenlaisen kasvuajattelusta irtaantuneen yhteiskunnan rakentamisesta. Kohtuullisuus tulee ottaa kaiken toiminnan lähtökohdaksi, eikä pyrkiä kaavamaisesti lisäämään vaurautta ja tavaran määrää. Elämme niin valtavan materiaalisen vaurauden keskellä, että olemme tulleet sille sokeiksi. Degrowth-teeman ympärillä tapahtuu! Suomen degrowth-verkoston sivut löytyvät osoitteesta www.degrowthfinland.fi Tältä sivulta löytyvät myös syyskuun Kasvu murroksessa -konferenssin materiaali ja paljon muuta. Verkoston taustalla on aktiiveja luonnonsuojelujärjestöistä ja yliopistoista. Degrowth.fi -projektin sivut löytyvät osoitteesta www.degrowth.fi Talouslaskua ja elämän leppoistamista käsitteleviä kirjoja on julkaistu paljon viime aikoina. Nämä kaikki puheenvuorot kytkeytyvät degrowth-liikehdintään. Tässä muutamia uutuuskirjoja: • • •

Marko Ulvila & Jarna Pasanen, Vihreä uusjako, Like 2010 Serge Latouche, Jäähyväiset kasvulle, Intokustannus 2010 Marikka Bergman, Pientä elämää etsimässä, Basam Books 2010


tuullisuutta Elinkeinoelämän valtuuskunnan vuonna 2009 tekemä kysely kertoo, että suomalaiset eivät juuri usko talouskasvuun. Lähes kahdeksan kymmenestä arvelee jatkuvan talouskasvun tuhoavan vähitellen luonnon ja lopulta ihmisen itsensä. Tämä on degrowth-liikkeen syntymisen sy y – maalaisjärjellä ymmärretty mahdottomuus. Suhde työelämään ja vaurastumiseen Raha ei tee onnelliseksi, sanotaan ja väite pitääkin paikkaansa. Tutkimusten mukaan tulotason lisääntyminen tietyn pisteen yli ei enää lisää onnellisuutta. Tosin jatkuva kamppailu rahan riittämiseksi elämiseen on usein kaukana onnesta. Voisimmeko me ihmiset ty ytyä kohtuullisuuteen? Minimieläkkeellä elävät mielenterveyskuntoutujat ovat olosuhteiden pakosta tottuneet minimaaliseen kulutukseen. Yhteiskunnan luoma ihanne uraputkesta, iän myötä nousevista vuosiansioista, ylellisy ystavaroiden ihanuudesta, merkkivaatteista jne. luovat vastakkainasettelun ja keinotekoisen kuvan onnesta, joka häämöttää jossain tulevaisuudessa. Ky ydistä tipahtanut työky v yttömäksi leimattu ihminen kokee helposti itsensä yhteiskunnassa ulkopuoliseksi ja tarpeettomaksi. Työelämän my ytti on myös se, että ahkera uurastaminen palkitaan kultaisesti ja että kuka tahansa voi vaurastua tekemällä kunnianhimoisesti työnsä ja pelaamalla korttinsa järkevästi. Näin ihmiset imaistaan mukaan oravanpyörään, joka on todellisuudessa jotain ihan muuta kuin elämän ihanuutta. Työelämä ja suorittaminen nähdään ihmiselämän suurimpana tarkoituksena. Tästä aiheutuu ongelmia mielenterveydelle, jos ei pystykään vastaamaan yhteiskunnan asettamiin tavoitteisiin. Puhutaan työelämästä syrjäytymisestä, vaikka oikeampi termi sille olisi syrjäyttäminen. Talouskasvu-uskon maailmassa ihmiset kilpailevat vauraudesta ja menestymisen mahdollisuuksista toisiaan vastaan. Työntekijät raatavat monesti tavaroiden tai palveluiden tuottamiseksi, jotka ovat ihmisille turhia ja ympäristölle haitallisia. Degrowth-liikkeen työkäsitys on toisenlainen. Työllä on aina tarkoitus, eikä turhaa tuotantoa ole. Palkkatyöllä, kotityöllä tai vapaa-ajalla ei ole nykyisen kaltaisia jyrkkiä rajoja. Mielekky ys on avainsana kaikelle ihmisten tekemälle työlle. Tällainen yhteiskunta antaisi erilaisista syistä nykymaailmassa vajaakuntoisiksi luokitelluille henkilöille mahdollisuuden olla mukana tekemässä mielekästä työtä.

Onnellisuutta luopumalla Nykymaailman kilpailussa myös menestyjät ovat tyhjän päällä. Kun on saavutettu hy vä asema työssä, hankittu omakotitalo, pari autoa, vene jne., ryhdytään tavoittelemaan lisää. Nykyihminen ohjelmoidaan jo pienestä pitäen tavoittelemaan koko ajan enemmän kaikkea. Hänelle ei opeteta kohtuullisuutta tai että tavaran ja kulutuksen määrää voi myös vähentää. Hurjan monella suomalaisella olisi mahdollisuuksia vähentää reilusti materiaalista kulutustaan ja tulla toimeen näin vähemmällä palkkatyöllä, mutta harva toistaiseksi uskaltaa turhasta vauraudestaan luopua. Marikka Bergman toteaa kirjassaan Pientä elämää etsimässä, että materiaalisen lisää kahmimisen taustalla on paljon oman arvomme rakennuspalikoita, joista on vaikea luopua. Hänen mukaansa vauraudesta luopumiseen, aikatauluttomuuteen ja li-

sääntyneeseen aikaan oman itsensä kanssa liitty y paljon pelkoja. Ajatus siitä, kuka minä olen, jos en suorita, tuntuu pelottavalta. Itse uskon, että yhteiskuntamme sy yllistää myös pienen elämän valinneita samaan tapaan kuin se sy yllistää työelämän ulkopuolella olevia mielenterveyskuntoutujia ja siksi irtaantuminen oravanpyörästä on vaikeaa. Bergmanin mukaan hy vän elämän ydin on tavoitella sellaista henkistä tilaa, jossa ihminen opettelee haluamaan vähemmän, tulee toimeen tapahtumaköyhy yden ja lopulta myös itsensä kanssa. Onko niin, että tavarapaljouden, liikakulutuksen ja uusien teknisten vempaimien avulla pyrimme hiljentämään sisäiset äänemme ja omat todelliset tarpeemme? Teksti: Arto Mansikkavuori Kuva: Mariella Järvisalo

Helmi 4/2010

9


Työtoiminta kehityshaasteiden edes Mielenterveyden keskusliitto

Työtoiminta kuntoutustoimena

ja Kehitysvammaliitto ovat

Työtoiminnan hy vinä puolina on sairaalahoidon tarpeen väheneminen ja takaisin työelämään palaamisen auttaminen. Työtoiminnan asema välityömarkkinan sairaalan ja työsuhteen välissä on tärkeä. Avotyöpaikkoja (avoimilla työmarkkinoilla työskentelyä työosuusrahalla) työtoiminnassa on mielenterveyskuntoutujille liian vähän, toisin kuin kehitysvammaisilla, joille se on yleinen työskentelymuoto.

yhteistyössä tehneet selvityksen ”Työtoiminnan käytäntö ja kokemus”. Selvitystä varten haastateltiin sekä työntekijätason että johtotason avainhenkilöitä työtoimintakeskuksissa. Kehitys nykyiseen kuntoutusjärjestelmäämme 1800-luvun vaivaishoidosta on pitkä. 1940-luvulla otettiin käyttöön uusia työky vyttömy yttä ryhmitteleviä käsitteitä, kuten vammaiset ja invalidit. Vammaisten ryhmään kuuluivat alun perin epilepsiaa sairastavat, mielisairaat ja vajaamieliset eli nykyään kehitysvammaiset. Invalidien ryhmään kuuluvat sodassa tai työssä vammautuneet ja syntymästään asti toimintavajavaisuuksista kärsivät. Kahtiajako näky y yhä edelleen lainsäädännössä ja palvelujärjestelmissä, esimerkiksi ansaintarajassa, jonka saa tienata työky vyttömy yseläkkeen rinnalla. Mielenterveyskuntoutujilla ja kehitysvammaisilla tämä raja on 600 €/kk, sokeilla ja liikuntaky v yttömillä tätä rajaa ei ole lainkaan. Työ on ihmisoikeus Suomen perustuslaissa todetaan jokaisen oikeus työhön. Myös YK:n ja Euroopan neuvoston sopimuksissa korostetaan yhdenvertaisen työnteon mahdollisuuksia. Hallituksessa ollaan laatimassa vammaispoliittista ohjelmaa (VAMPO), jossa pyritään turvaamaan vammaisten henkilöiden oikeudenmukaista asemaa. Työ (työllistyminen, työn tekeminen ja kohtuullinen toimeentulo) on yksi vammaispoliittisen ohjelman keskeisiä sisältöalueita. Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä ohjelmassa henkilöä, jolla on pitkäaikainen fy ysinen ja psy ykkinen vamma tai sairaus, joka näin ollen käsittää myös mielenterveyskuntoutujat ja kehitysvammaiset. 10

Helmi 4/2010

Työosuusrahasta ja sopimuskäytännöistä Työosuusrahan maksuperusteet eivät ole selkeitä. Työosuusrahaa maksetaan keskimäärin noin 5 euroa päivässä, vaikka tuloverolaissa mainitaan, että työosuusrahaa saa ansaita verottomana 12 euroa päivässä. Todellisuudessa kuitenkin harvat työtoiminnan asiakkaat saavat tämän summan. 12 euroa on muodostunut työosuusrahan katoksi, koska se on verottomuuden

”Työosuusrahaa maksetaan keskimäärin noin 5 euroa päivässä, vaikka sitä saa ansaita verottomana 12 euroa. Todellisuudessa kuitenkin harvat työtoiminnan asiakkaat saavat tämän summan. yläraja. Varsinaista laillista estettä ei kuitenkaan ole maksaa työosuusrahaa yli 12 euroa päivässä, jolloin ylimenevä osuus on veronalaista tuloa. Mahdollinen työky vyttömy yseläke keskeyty y, kun tuloraja 600 €/kk ylitty y. Ylläpitomaksusta on kirjavia käytäntöjä, osassa paikkakunnista työtoimintaan osallistuva henkilö ei maksa ylläpitomaksua lainkaan, muilla paikkakunnilla ylläpitomaksun suuruus vaihtelee, ylläpitomaksu voi olla jopa suurempi kuin työosuusraha. Työtoiminnasta tehtävä sopimus on kunnan ja työtoimintaa toteuttavan organisaation välinen sopimus, jossa sovitaan palvelun käyttäjän huoltosuhteesta. Joskus sopimuspaperiin py ydetään myös palvelun käyttäjän allekirjoitus. Sopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi palvelun käyttäjän ottamisesta työtoimintaan, työosuusrahan

määrästä, työajasta, tehtävänkuvauksesta ja lounaan kustannuksista. Huoltosuhteisessa työtoiminnassa ei ole irtisanomissuojaa ja siitä saattaa puuttua loma-ajan ja sairausloman korvaukset eikä työnteosta kerry työeläkettä. Asema ja toimeentulo työelämässä Mielenterveyskuntoutujan asemaa työelämässä voisi selvityksen mukaan parantaa lisäämällä enemmän vaihtoehtoja työaikaan ja saamalla tuki- ja eläkejärjestelmiin enemmän vaihtoehtoja ja joustavuutta ja lisäämällä työelämän monimuotoisuutta. Jos eläkkeensaaja ansaitsee enemmän kuin 600 €/kk, työky vyttömy yseläke jätetään lepäämään työssäoloajaksi vähintään 3 kuukauden ja enintään 2 vuoden ajaksi. Eläkeoikeus säily y lepäämisajan. Henkilölle, jonka eläke on jätetty lepäämään, myönnetään enintään kahden vuoden ajaksi ylin vammaistuki. Parannukseksi palkan ja eläkkeen yhteensovittamiseksi esitettiin ansaintarajan nostamista sekä työnantajan taloudellisen tukemisen ja velvoittamisen vammaisen ihmisen palkkaamiseen. Tällainen tuki on mm. työvoimatoimiston palkkatuki vajaakuntoisille.


”Työtoiminta on muuttunut osaksi palvelurakennekokonaisuutta ja alkanut noudattaa niin rutinoituja muotoja, ettei siihen kohdistu erityisiä kehittämistoimia”

Työtoiminnan tulevaisuutta Haastatteluaineistosta ilmeni, etteivät kunnat ole panostaneet työsuhteisen palkkatyöllistämisen edistämiseen. Helsingissä on hy vänä esimerkkinä kunnan panostamisesta Helsingin sosiaaliviraston Tuetun Työllistämisen palvelu, joka tukee kehitysvammaisen ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä avoimille markkinoille. Kokonaisvaltaiseen palvelujärjestelmään kuuluu työpaikan hankkiminen, yksilöllinen koulutus työtehtäviin, jatkuva tuki työpaikoilla tukikäyntien avulla ja työsuhteen ylläpito. Kehitys tuetun palkkatyöllistymisen suuntaan ottaa vasta ensimmäisiä askeliaan, tulevaisuudessa tarvitaan enemmän henkilöstöresursseja työsuhteiseen palkkatyöllistymiseen. Tähän tarpeeseen voitaisiin vastata sisällyttämällä ohjaajien työnkuviin räätälöidysti työvalmentajan tehtäviä. Pohdintaa Nykyisen työtoiminnan palkkausjärjestelmä voisi muuttua kannustinjärjestelmäksi, jossa jokaisen työpanoksesta maksettaisiin

12 euron verovapaa perusosa päivässä ja niille henkilöille jotka osoittavat työnsä tuottavuutta, maksettaisiin veronalaista työosuusrahaa aina 600 €/kk asti, jolloin työky v yttömy yseläkkeen maksu ei vielä loppuisi. Vastineeksi työtoimintakeskus saisi motivoituneita työntekijöitä, jotka pyrkisivät tekemään työnsä yhä paremmin, jolloin kuntoutuminenkin tulisi mukana ihan itsestään. Jotkut pitivät työtoimintatehtäviä liian yksipuolisina. Olisi hy vä saada kaikenlaisia alihankintatöitä ja töiden kirjo voisi laajentua. Mutta työtoimintatyön vaativuus on myös sen rutiininomaisuuden sietämisessä. Avoimilla työmarkkinoilla vastaava työ voi olla työsuhteista työtä, esimerkiksi tehtaissa. Usein mielenterveyskuntoutuja ei näe kovin todennäköiseksi kuntoutumistaan avoimille työmarkkinoille. Pessimismi ottaa helposti vallan nykyisessä yhteiskunnallisessa ympäristössämme. Kunnon palkitsemisjärjestelmä saisikin mielenterveyskuntoutujan ottamaan pieniä askeleita eteenpäin, kunnes se lopulta saisi hänet ottamaan viimeisen askeleen avoimille työmarkkinoille. Työn tekeminen ei kuntoutumisen alkuhetkillä ole helppoa. Yksinkertaisenkin työn val-

miiksi saamisesta saa iloa ja positiivista palautetta ja näin eteenpäin pääsy on mahdollista. Johtopäätöksiä Työtoiminta on muuttunut osaksi palvelurakennekokonaisuutta ja alkanut noudattaa niin rutinoituja muotoja, ettei siihen kohdistu erityisiä kehittämistoimia. Työtoiminnan kuntouttava ja valmentava merkitys siirtymisessä avoimille työmarkkinoille toteutuu vain osittain. Työtoiminnan ja päivätoiminnan välinen raja on palvelurakenteessa hämärtynyt. Työtoiminnan laajempien suuntaviivojen vetämiseen ja tulevaisuuden visioiden luomiseen tarvitaan toiminnan kokonaisvaltaista ja järjestelmällistä arviointia jokaisessa työtoimintakeskuksessa. Jokaisessa työtoimintakeskuksessa on omat ominaispiirteensä ja vahvuutensa, joten arviointi tulisi tehdä toimipaikoittain, mutta yhteisten toimintojen, mm. kuntoutumisen ja työllistymisen avoimille työmarkkinoille kehittämisen saralla olisi hy vä tehdä yhteistyötä. Teksti: Pia Rainio

Työtoiminta perustuu sosiaalihuoltolakiin Mielenterveyskuntoutujille on perinteisesti tarjottu toimintamuodoksi sosiaalihuoltolakiin perustuvaa (27e §) työtoimintaa. Kunnalla on lain mukaan velvollisuus huolehtia työtoiminnan järjestämisestä. Se voi ylläpitää itse työtoimintakeskusta tai toteuttaa sen ostopalveluna. Kehitysvammaliiton ja MTKL:n selvityksessä tarkasteltiin kunnan itse tuottamaa tai ostopalveluna hankittua työtoimintaa. Myös monet yhdistykset ja säätiöt (esim. HELMI ry) toteuttavat työtoimintaa. Tämä työtoiminta on yhdistyksille vapaaehtoista ja sitä toteutetaan kuntien toiminnan tapaan sosiaalihuolto-

lakiin perustuen. Työtoimintaan osallistumisessa ei muodostu työsuhdetta. Lain mukaan korvausta edellä mainitusta työtoiminnasta voi maksaa verottomana korkeintaan 12 € päivässä. HELMI ry:ssä työtoimintakorvausta maksetaan 12 € päivässä. Työvuoron pituus on 3,5 tuntia. Erilaiseen työtoimintaan osallistuvia mielenterveyskuntoutujia on koko maassa noin 9000. Pia Rainio ja Arto Mansikkavuori

Helmi 4/2010

11


sielun helmiä

Junamatka Eräässä Hämeentien yksiössä kello soi aamuneljältä ja kattovalo sytytetään. On joulun alusaika. Nuorehko viiksekäs mies herättää pinnasängyssä nukkuvan nelivuotiaan tyttärensä, joka ihmettelee miksei saa enää nukkua. - Nyt mennään hakemaan äiti kotiin, Juha sanoo päättäväisesti. Junassa Saara nukkuu viatonta lapsen unta pää isänsä sylissä. Juha katsoo pimeään. Lunta pyryttää. Vaalea mies sipaisee leukaansa. *** Junan tasainen jytke väsyttää ja Juha sulkee silmänsä ja palaa horroksessa kotiin. Hän on humalassa ja huutaa täyttä kurkkua, koska vaimo ei anna enempää viinaa. Saara parkuu äitinsä sylissä. Juha kaataa pöydän heidän edestään ja kiroilee. Täysi tuhkakuppi leviää lattialle ja lasi särky y. Katja ja lapsi ovat peloissaan. Suurin elein Juha ottaa takkinsa ja lähtee yöhön. Juna hiljentää vauhtia ja kaiutin kuuluttaa Seinäjoen. Juhan ja Saaran asema. Juha on hetkessä kaikki aistit virkeinä ja ravistelee hellästi pientä lastaan. - Saara, kulta. Herää! - Ollaanko kotona? - Pian ollaan äidin luona. Kiireisin, hermostunein ja vapisevin käsin isä alkaa pukea tytölle monta vaatekertaa, sillä ulkona on todella kylmä. - Voi ei! Me ei ehditä enää. Juha manaa, kun juna lähtee hiljakseen liikkeelle. Tuskan hiki pursuaa miehen otsalta, kun hän rivakasti pukeutuu isoon lammasnahka-takkiin. Jotain täyty y tehdä. Juha saa ajatuksen. Hän kaappaa syliinsä surkealta näyttävän lapsen ja kassin käteensä. - Isi, minne me mennään? He työnty vät käytävälle kohti junan peräpäätä ja hän kuiskaa puolinukuksissa olevalle tytölle, - Olethan nyt kiltti ja reipas. Juhan on hankala kulkea lapsen ja kassin kanssa nopeasti käytävällä. Yksi jos toinenkin matkustaja herää äreänä. Vanha nainen voivottelee, että on tapahtunut onnettomuus. Sylivauva parkuu. Ennen ovea bodaaja-ty yppinen nelikymppinen mies tarttuu Juhan käsivarteen. Saara kiljahtaa ja Juha ärähtää. - Näpit irti! - Minne matka? Asema meni jo. Hitto. Herätitte koko vaunun. Juha kiskaisee itsensä irti ja avaa rivakasti oven. Isää ja lasta vastaan tulee konduktööri, joka kysy y ystävällisesti, - Onko jotain hätänä? Juha on häkeltynyt ja miettii hetken ennen kuin vastaa, - Hmm...täyty y vaihtaa tytön vaatteet, jos jossain olisi enenmän tilaa. Konduktööri hymyilee ja jatkaa matkaa. Juhalla ja Saaralla alkaa olla todella kuuma.Tyttö alkaa itkeä hiljaa ja Juha on hermostunut. Parissa seuraavassa vaunussa ei ole montakaan matkustajaa, kun he kulkevat niiden läpi. Tyhjässä ravintolavaunussa on iäkäs mies, joka on vahvassa humalassa, joka valpastuu, kun saa seuraa, - Saisiko olla paukku? Joulun kunniaksi. Juha ottaa taskumatista pienen huikan ja kiittää. - Suloinen lapsi. Yksinäistä. Jutellaan...istu alas... *** Mies jää mutisemaan itsekseen. Juha jatkaa eteenpäin. Pian Juha ja Saara ovat viimeisessä vaunussa. Juha huokaisee sy-

12

Helmi 4/2010

vään. Kohottaa kätensä ja vetää hätäjarrua. Juna nytkähtää pari kertaa, mutta pysähty y sitten kiskot kirskahtaen. Isä lapsi sylissään horjahtaa. Saara tarrautuu isäänsä ja itkee. Mies avaa oven ja nostaa Saaran ulos talviseen pimeyteen. - Nyt Saara ollaan ihan hiljaa. Leikitään rosvoa ja poliisia. Mennään piiloon. *** Juha keksii tehdä radan varteen askeleita eri suuntiin harhauttaakseen etsijöitä. He kahlaavat upottavaan ojaan ja ky yristy vät sen pohjalle. Isä rauhoittelee lastaan, joka on vyötäröään myöten lumihangessa. Alkaa kuulua vihaisia miesten ääniä. Junailijat etsivät taskulamppujen valossa ilkivallan tekijöitä. - Hei! Täällä on jälkiä, konduktööri huomaa. -Valaise tuonne ojaan, veturimies kehottaa. Juha on pelosta jäykkänä ja kuiskaa tytölle, - Kumarrutaan ihan pieneksi. Juha pidättää hengitystään,


sielun helmiä

ovat jäässä. Kuuset suhisevat lempeästi tuulessa. Juha on törmätä suureen kiveen ja py yhkii kädellä lunta pois. - Mä lepään vähän. Juha ottaa Saaran syliinsä, joka haukottelee. Mies painuu sy viin mietteisiin. Hän näkee sielunsa silmin vaimonsa ja lapsensa sulkevan kotioven, suuret laukut mukanaan ja sitten astuvan junaan. Juha jää yksin. Hän alkaa keinuttaa lasta, joka on nukahtanut. Mutta rauha häiriinty y, kun lumiryöppy tipahtaa kuusen oksalta. Saara säikähtää. - Ei hätää, lunta se vain... Juha jatkaa tarpomistaan raskain askelin tyttö olkapäillään. Orava talvipuvussaan hypähtää kuusen oksalta toiselle ja Saara hymyilee. Kuusikko harvenee ja Juha hihkaisee, - Saara! Vihdoinkin... *** He ovat tulleet pienelle metsätielle. Juha laskee Saaran maahan. Lunta sataa hiljakseen kuin sokerikiteitä. Juha ottaa Saaraa kädestä kiinni ja puristaa tiukasti. - Katso Saara tähtiä, tuolla on kirkas Pohjantähti... Ja mies muistaa, kun lapsi oli hänen luonaan viimeksi käymässä ja äiti edelleen sukulaisten luona ja hymyilee. Lumi natisee ja kitisee heidän kulkiessaan. Muuten on aivan hiljaista. Metsä ympärillä on kuin menninkäisten ja tonttujen asuttama. Matkalaiset ovat väsyneitä ja kulkevat hitaasti. Posket ja nenänpäät punoittavat. Äkkiä Saara kiljahtaa ja Juhakin säikähtää, kun korppi yllättäen lehahtaa metsän pimennosta ja rääkäisee äänekkäästi. Juha ottaa tytön syliinsä ja rauhoittelee tätä. - Lintuhan se vain, levätään vähän. ***

eikä lapsi ymmärrä mistä on kyse. Valojuova kulkee pakolaisten päitten yläpuolella pitkin ojaa. Kuljettaja toteaa harmistuneena, - Ovat menneet metsään. Olkoot nulikat! *** Juha ja Saara ovat ojassa niin kauan, että juna on mennyt. Pistävä pakkanen. Saara kitisee hiljaa äitiä. He nousevat vaivalloisesti penkalle. Lapsi isänsä auttamana. Juha puistelee lunta vaatteista. Hän on neuvoton. - Saara, älä pelkää. Kyllä me äiti löydetään. - Isi, mitä nyt? Juna meni... Juha ottaa lapsen syliinsä ja he ylittävät radan ja ovat jälleen upottavassa lumessa. Miehen askel on raskas ja hän huohottaa. Juha rämpii kohti korkeita ja komeita kuusia. Hän pysähty y ja on masentuneen näköinen. Kuitenkin mies sukeltaa päättäväisesti kuusikkoon. Isän otsalla on hikipisaroita ja hatun alta pilkottavat hiukset

Juha hieroo tyttärensä käsiä ja kantaa häntä hetken. Pimeä yö on muuttumassa hämäräksi. Tietä riittää ja matkaa jatkettava. Hämärä muuttuu hitaasti aamun sarastukseksi. Tuuli suhisee hiljaa ja metsätie on kuin sadusta. Metsä alkaa herätä eloon. Punatulkku lentää heidän edessään. Juha heristää kuuloaan ja pian jo erottaa äänen ja hymyilee. - Saara...kulkuset. Mutkan takaa ilmesty y vanhamallinen hevosen vetämä puureki. Sitä ohjaa isoon toppatakkiin ja karvareuhkaan pukeutunut ystävällisen näköinen vanhus, joka kysy y, - Huomenta, minnekäs matka? Nouskaa ky ytiin... Juha nostaa Saaran ja kassin, josta pilkistelee joululahjoja rekeen ja menee itse tytön viereen. Ja hän peittelee tytön lämpimällä huovalla. Saara käperty y isänsä kainaloon ja nukahtaa. Vanhus hyräilee jotain vanhaa joululaulua. Auringon ensi säteet siivittävät matkaa joulun viettoon.

Teksti ja kuva: Tanja Talaskivi

Helmi 4/2010

13


sielun helmiä

Hämilleen ja

raiteiltaan saattoi minut onnellinen ja provokatorinen. Olen vain minä, pelkään vahvoja sortajia. Kun tuuli käy ylitseni, minä lennän kev yesti kuin perhonen. Mutta otteeni tieheni ei lipsu. Sinä olet niin itsevarma, lyön sinua poskelle, kun en muutakaan voi. Satu Ranne

Jätit minut kuin tyhjän kuoren. Heitit pois kuin likaisen rätin. Olinko sen ansainnut? Kaiken sen avun jälkeen mitä olin tehnyt. Nyt olen pirstaleina kuin peili jonka paloja ei saa eheäksi. Voi kuinka en olisi koskaan törmännyt sinuun. Marjo

Kuolin , kun koskit minuun. Revit sieluni sairaaksi. Sinä jatkoit elämääsi aivan kuin ei mitään. Vuosien jälkeen minä yhä olen vainaa. Mikä parantaisi sieluni, uusi elämä, ylösnousemus?

Armoa ,

Satu Ranne

Muutoksia , muutoksia

kun ystävälläni hajosi kännykkä ja pesukone. Kestokulutustuotteita vain pienen hetken. Ydinvoimaa elämän, mistä kaikki poljetaan käyntiin. Juopon ja syöpön arki, eläkkeellä parikymmentä vuotta. Voittoja silti elämän kyltymättömy ydessä. Kommunikaatio ja väsyttävät rukoukset, kun niin vähän muuttuu. Ehkä sittenkin jaksan.

kun huumediileri sai tuomion, minä livistin paljon pienemmistä rusinoista maksalaatikossa. Armoa, kun kirkkoherra kirosi ja hyllytettiin. Armoa, synneistä niistä, joita anteeksi ei tarvitse py ytää. Muistin ja muistelin, mikä olin ollut. Mikä minä olin sanomaan yhtään mitään häirikölle. Kuormat kevyemmiksi, niitä kuitenkin on. Kukkulat horjukoot ja vuoret väistykööt, sinun armosi ei lopu. Elämä paras tuomari. Satu Ranne

Satu Ranne

Hengetär Kun nuorena tyttönä 14-vuotiaana keksin maalata hengettäriä saatoin tuntikausia vain olla omissa oloissa ja haaveilla ja piirtää En ollut muutenkaan kovin puhelias. Oma maailmani. Omat salaisuuteni. Se teki vapaaksi, ettei tarvinnut kertoa. Tiina Talja

kuva: Tiina Talja

14

Helmi 4/2010


sielun helmiä

Pieni jouluruno Laita kynttilä ikkunalle. Muruja pikkulintuselle. Vangitse niistä se kauneus mikä kuuluu ihmiselle. Sulje silmäsi markkinoilta. Korvasi turhalta hälinältä. Kuuntele lumihiutaleiden laulua ja enkeleitä etsiskele. Portit poista, anna valon tulla. Joulu muista viattoman lapsen lailla.

Joulurauha suurella kauhalla. Yritetään sovussa elää tällä planeetalla. Syödään hy vin. Jos on karkkeja tarjolla saa kaksikin ottaa. Ollaan joulumielellä Tiina-tonttu

Sirkka kuva: Tiina Talja

Pukin mietteet

Kun tänään on huomenna Tänään aamu odottaa yötä huomenelle altista Tuulen Viemää ajatuksille Vaihdan ty ynyliinan kastelen kukat pesen lavuaarin ja hampaat Tänään en jaksa sulkea silmiäni kääntyä sinusta pieni verinen yksinäinen poika haavoittumaton Kevytnakkeja ehkä kaljaa tupakkaa Tänään käännyt minusta pois suljen silmät Sulje sinäkin rakas janoinen saavuttamaton Huomenna katson sinua katson minua saavuttamatonta Aloitan elää Kirjoittaa ajatusta Vaihtaa ty ynyliinaa Kastella kukkia Tänään alan elää huomista Sinä olet haavoitettu Riitta-Liisa

Lunta

tulvillaan, kunhan ei tupaan asti. Ulkona sininen uni lankeaa maastoon. Hy vä on köyhänkin olla, vaikkei aina uskoisikaan. Tuskaan ja vaivaan synnytty on tänne. Kuka ja mimmoinen sitten kelläkin kärsimys.

Tonttulassa on kiireistä vilskettä pukin silmissä ilkikurista pilkettä. Minkä aatteen pukki saikaan lahjoja ei jaeta lainkaan. Saisi syödä ja laiskotella säästyisi kulkemisen vaiva. Tonttulasta kuului napinaa tuntui pian puhkeavan kapina. Mitä lapsiasiamies sanoisi? Varmaan korvauksia anoisi. Pukki ei saa joulupuuroa syödä ellei hän tee aattona työtä. Sovintoon siitä päästiin mielipahalta lapset säästy y. Tilanteelle naurettiin pitkään selitykset eivät auttaneet mitkään! Nukkukaa rauhassa yönne aattona pukki hoitaa työnsä. Pirkko Hämäläinen

Satu Ranne

Hyvä lukija! Julkaisemme runoja. Lähetä runosi osoitteella: Helmi-lehti, PL 32, 00241 Helsinki. Muista kirjoittaa kirjeeseen myös yhteystietosi, vaikka runot olisikin tarkoitus julkaista nimimerkillä.

Helmi 4/2010

15


Helmiläisiä Samuli Heimosen Armi Olen tykästynyt Samuli Heimosen maalauksiin. Katselen niitä usein hänen kotisivuiltaan. Pidän taiteilijaa Suomen heimon shamaanina joka soittaa siveltimellään kuin Väinämöinen hauenluista kanneltaan. Keväällä Heimoselta ilmestyi Armi kiittää -kirja. Olin nähnyt kansikuvamaalauksen kaksi vuotta aiemmin Meilahden taidenäyttelyssä, puhuttelevan liikuttava kuva, jossa pikkulapsesta lankeaa koiran varjo, pieni maalaus isojen seassa. Luonnollinen kuva minusta, koska lapsen mielikuvitus on rajaton ja hän elää vielä sellaisissa todellisuuksissa johon harva aikuinen yltää. Kuva ei herättänyt kysymyksiä, vain ihastusta. Omassa lapsuudessani ei ollut TV:tä, huvittelin usein seinään heijastuvien varjojen kanssa, kuvittelin juonen näkemiini varjokuviin.

Oli kiva lukea Armi kiittää työn taustalla ollut tarina. Armi oli Heimosen perheen vanhempi koira, se sairastui vakavasti eikä toivoa paranemisesta ollut. Päätös koiran lopettamisesta oli kipeä: oliko ratkaisu oikea, olisiko pitänyt vielä odottaa? Pisteen kaikille pohdinnoille Armin armokuoleman jälkeen pani perheen puolitoistavuotias poika, joka ei muutamaa yksittäistä sanaa lukuun ottamatta osannut vielä puhua, mutta sanoipahan vain: Armi kiittää, Armi kiittää! Kirjassa on monta koskettavaa, hurjaa ja kiehtovaa maalausta. Kaikissa niissä esiinty y eläin, joka tuo näky väksi näkymätöntä: sellaista mitä suoraan ei voi katsoa. Teemat risteilevät elämän ja kuoleman, tunnetun ja tuntemattoman rajamaastossa. Kuvia katsellessa tajuaa olevansa jonkin tärkeän äärellä. Valmiita vastauksia ei ole, on vain kysymyksiä. Kuvat muistuttavat zeniläisiä koaneja eli absurdeja kysymyksiä, joihin on mahdotonta saada vastausta rationaalisesti, mutta jotka voidaan avata intuitiolla. Koanin tarkoitus on kitkeä pois liika älyllistäminen ja auttaa mieltä hiljenemään. Esimerkki koanista: ”Jos sinulla on helmi, annan sinulle helmen. Jos sinulla ei ole helmeä, otan sinulta helmen pois.” Tällainen kuulostaa käsittämättömältä, järjenvastaiselta, sellaisia ovat Heimosen kuvatkin. Näytin Armi kiittää kirjan kuvia muutamille helmiläisille. He intoutuivat f iilistelemään ja kirjoittamaan minkälaiselle matkalle heidän mielensä kuvien myötä lähtee. Tässä session satoa. Samuli Heimosen kotisivuilla kannattaa käydä katsomassa hänen muita töitään. www.samuliheimonen.com. Teksti: Riitta Excell Kuvat: Samuli Heimonen 16

Helmi 4/2010

Kaikessa on murtumansa Naana: Minun sydämeni lyö tiheään sinun kädessäsi. Sinun kätesi pitelee minua. Minä olen pieni. Minä olen sinun pieni lintusi. Lintusi, lintusesi. Tahtoisin kohota siivilleni ja lentää. Mutta minä olen haavoittunut. Haavoittunut lintu. Sinun kädessäsi. Pitele minua. Pitele minua ja hoivaa kunnes voin lentää taas. Anna minun levätä sinun kädelläsi. Anna minulle tämä päivä, kaikki päivät, minä olen sinun lintusesi, minä lennän taas, kun sinä vain suojelet minua. Suojele minua isolla lämpöisellä kädelläsi, minua, pientä lintustasi. Helmi: En voi liikkua, olen kylmän käden syleilyssä. Käsi voi murskata minut milloin hyvänsä. Yhteiskunnan tunteeton käsi ei suojele heikoimpiaan. Iso käsi määrää miten maailma makaa.


kiittää -kirjan äärellä Tämmöst tää on ku samas narus ollaa kiin ja yksin pitää pärjätä. Mun vaan pitää vetää ja kiskoo, ku tuo jättimäinen geenimanipuloitu hormonihirviö ei suvaitse ottaa ite askeltakaan… ”Villakoira hiljaa siellä alhaalla, kuuluu yläilmoista!” Nii täs sit vedetään ja kiskotaan kaikin voimin, et johonkin päästäs, vaikka välil aiva läkähtys kun tuo jättimäinen lehmänlotjake ei…Yläilmoista kuuluu taas: ”Kääpiökili pitää nyt vaan turvan rullalla ja rullan taskussa, JA HOITAA TYÖNSÄ!” Joo, tällast tää mun elämä on. Sitku on vetäny ittensä iha piippuu, nii ettei enää jaksa mitää ja iskee kaamea masis, nii siinä sitä sit ollaa eikä mitää jaksa. Pitää vaa levätä. No arvaatte varmaan mitä sit seuraa? No tiäteki toi villakarvanen möykky saa maniakohtauksen ja siinä sitä sitte mennään. Arvaatte varmaan ku on nää valjaat, nii kuin mun käy? Kovasti sitä koittaa sovittaa askeltaan isomman tahtii mut kyl se vaa usei käy nii, et peräs sitä pomppii ja laahautuu. Sitku sil o mania pääl, ni eihä se kuuntele järkipuhetta olleka. Sitä sit vaa mennää ja mennää, kunnes veto aiva loppuu. No arvaatte varmaan kuka sitte taas alkaa vetää orkesteria? Joo arvasitte oikein! Mut ei täs mitään, tää on ihan kausiluontoista vaan. Esikuva Heikki: Pieni kiskoo isoa. Kattokaa ny tätä meiän orkesteria! Jos jostain viä löytys joku, jonka päätä ei ole sekotettu tällä markkinavoimien koohotuksella, niin se kyllä kysyis: ”Kui ihmees tommost hirviää kuarmaa on pantu vetämään vaan yks juhta ja sekin aiva alimittane? Mitenkä täs ny viä tehostaa toimintaa? Jos viä ottaa yhe juhdan pois, et toiminnat oike tehostus, nii kyl vaa liike kummast lakkaa”.

Synnöve: Ensivaikutelmani: Voi miten surullista. Pieni vetää isoa. Niin raskas on taakka. Miten siitä selviää? Katson tarkemmin. Isolla on pyörät alla. Kukaan ei saa raskaampaa taakkaa kuin jaksaa kantaa. Valo leviää, nousee jo ison selkää pitkin ylös, lohduttaa, vahvistaa, tuo rakkautta ja iloa.

Laulu Sylvi: Työn olen nähnyt galleriassa Uudenmaankadulla. Seisoin taulun edessä minuuttikaupalla eläytyen kuvaan. Tuntui kuin olisi talvi, mutta paistaako aurinko merileijonien talvessa. Taustan ihanat oranssiset värisävyt antavat ymmärtää, että aurinko on! Varjo vain on ristiriidassa taustan valon kanssa. Merileijona laulaa yksin. Eikö kukaan kuule vai onko se ainoa elossa säilynyt? Laulaako se kuolinvirttä? Nälkä sillä ainakaan ei ole, ihonalaiset rasvakerrokset ovat niin paksut. Merileijonan katse kaipaa. Pohjoisen ankara laulu, kaipaava sävel kesämaihin, yksinäisyyden laulu.

Helmi 4/2010

17


Puolestasi Anis: Enkelit lentää mun uniin – ja tekee sinusta kauniin, ja minusta rohkean. Voitan arkuuteni ja teen ennennäkemättömän urheita tekoja, vaikka sirkustemppuja, jos niin haluat. Puolestasi muutan olosuhteita, olemustani, minuuttani – tai ei sittenkään. Kynnysmatoksi en ala. Kyllä näin saan luvan kelvata. Saan olla ujo ja saamaton, nyhjätä nurkissa, huomaamattomana odottaen hellää taputustasi jos siltä tuntuu. Saatan myös briljeerata primadonnana sopivan fiiliksen iskiessä. Mutta kilvoitella kyllä voin. Nähdä vaivaa matkustaakseni luoksesi, kulkea kengät hiertäen vaikeissa maastoissa, hiki otsalta tippuen. Valvoa väsyneenä odottaen sinun saapumistasi, että olisin vastaanottamassa, kun tulet. Nukkua sitten epämukavassa tilapäismajoituksessa, huitoa hyttysiä koko hellepäivän ja vielä illan hämyssä. Siihen kaikkeen olen valmis puolestasi tai oikeammin kanssasi. Kirjoittaa yhteistä historiaa hyttysiä huitomalla. Rakentaa oikeudenmukaisempaa ja parempaa maailmaa, sinulle ja minulle, muillekin. Odotellessa, kun lehmätkin lentää.

Kielimuuri Tuulikki: Ikkunan alla pihalla leikkivät lapset, kimeät äänet, naurua. Pihlaja kantaa hartaudella imelänkarvaisia kukkaterttujaan. Aurinko on värjännyt väripaletillaan mäntyjen rungot punaisiksi. On kesä. Ikkuna on muuri, raskas, ei päästä sisälle valoa, ei ääniä, värejä. Mieli, kieli ovat hukuttautuneet pilleripurkkiin, koiralla on takkuinen turkki ja surumielinen katse. On talvi. Evi: Minut on siirretty syrjään, kaiken ulkopuolelle, elävänä pullotettu, korkki kierretty kiinni ja pullo pistetty muuriin. Apua! Yksinäisyys ahdistaa, masentaa, happi loppuu, auttakaa! Lasimuurin läpi kukaan ei kuule minua. Kukaan ei auta. Pärjättävä siis omillaan tai tukehdun. Hivutan kylkeni pullon laitaa vasten, sitten ponnistan koko painollani ja saan pullon painopisteen siirtymään ja pullon putoamaan muurinkolosta maahan. Sirpaleet tietää onnea! ilakoin ilmanentoni aikana matkallani vapauteen.

18

Helmi 4/2010


Mollamaijat heräsivät henkiin Ajatus nukkekurssista tuli jäseniltä. Aloitimme elokuussa ja kokoonnuimme yhdessä kahdeksan kertaa. Tapaamisten aikana keskusteluissa palattiin mm. lapsuuden aijan tunnelmiin ja koulukäsityömuistoihin. Kasvojen ilmeet jokainen ”äiti” suunnitteli ja ompeli itse. Jotkut tekivät ompelutyön kotona kaikessa rauhassa. Niin lapsista tulikin äitinsä näköisiä, tunnistettavia. Mollamaijojen nimet kertovat siitä läheisestä tunteesta, joka syntyi tekemisen aikaan. Alkuun jotkut ajattelivat antaa nukkensa lahjaksi, mutta kun ”vauva syntyi”, ajatus muuttui. Kuka voisikaan läheisestä vapaaehtoisesti luopua. Heillä jokaisella on huolehtiva, rakastava koti. Kaikki aloitetut mollamaijat valmistuivat ajoissa ja näyttely rakennettiin yhdessä Siilitielle tehty yn leikkimökkiin 5.11.2010. Tuula Aitto-oja

”Äitien” tunnelmia kurssilta ”Moni oli innostunut. Olin heti varma, että nukestani tulee sinitukkainen! Lanka löytyi, mutta tukan teossa oli TYÖ. Ompelukonekin oli välillä pelottava ja vaikea käyttää, kun oli ommeltava vartaloa, käsiä ja jalkoja. Mutta kasvoja oli tosi kiva suunnitella ja ommella. Mekkokangas löytyi jokaiselle omansa. Mollamaijat kastettiin heti kun vartalo ja pää olivat valmiina. Miten hauskoja meidän lapsemme ovat kaikki, erilaisine ilmeineen, hiuksineen ja vaatteineen.” ”Työssä koki luomisen iloa.” ”Oli ihanaa olla joukolla ”raskaana” kokea synnytyspoltot. Tulokseen tyytyväinen.” ”Oli tosi ihanaa. hyvä mieli.”

Rakastuin Roosa-Juliaan.

On

”Alussa tuntui, että näitähän tekee vaikka kuinka monta. Mutta vaikeuksien kautta syntyi Tiina-Julia Josefiina.” ”Lapsen tekotapa oli mukava. Synnytys toi hien pintaan, mutta lopputulos oli mahtava.” ”Syntyi vauva nimeltään Emma-Amalia” ”Uskomattoman ihana kätilö mahdollisti synnytyksen.” ”Orvokkisilmäistä nukkea oli hauska tehdä yhdessä toisten kanssa.”

Helmi 4/2010

19


kirjat

helmi 4_2010 mainossivu 20.pdf


helmi 4_2010 mainossivu 21.pdf


kirjat

Aggressiosta sosiaalisesti

Professori Liisa Keltikangas-Järvisen uusimman kirjan Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot lähtökohta on, että sosiaalisuus on synnynnäinen temperamenttipiirre, joka liittyy haluun olla ihmisten kanssa. Sosiaaliset taidot taas ovat opittuja ja liittyvät kykyyn olla muiden kanssa. Sosiaaliset taidot eivät vaadi pohjakseen mitään tiettyä temperamenttia. Ujolla ihmisellä voi olla erinomaiset sosiaaliset taidot, ja ujous liittyy empatiaan ja herkkyyteen ymmärtää toisia ihmisiä.

Sosiaalisten taitojen kääntöpuoli on aggressiivisuus. Kirjassa kerrotaan, miten aggressiivinen käytös kehitty y ja miten sen kehittyminen kasvatuksella estetään. Yksi kirjan sivujuonne on narsismin häiriö ja sen liittyminen aggressiivisuuteen. Ihmissuhteiden ja työelämän vaikeimpiin ongelmiin kuuluu narsismi, josta ei niinkään kärsi narsistinen ihminen itse vaan ympäristö. Temperamentti ja persoonallisuus Ihmisen persoonaa voisi ajatella eräänlaisena kerrostalona. Kellarina toimii sikiöaika: perinnöllisy yden ja sikiöajan olosuhteiden antama lähtökohta ihmisen kehitykselle. Tämä kellari on temperamentin kehityksessä olennainen, koska temperamentti muodostaa ihmisen kehityksen biologisen osan ja on riippumaton oppimisesta ja kokemuksista. Talon pohjakerros olisi temperamentti. Temperamentti on persoonallisuuden pohja, sen biologinen kivijalka. Se on synnynnäinen taipumus, joka vaikuttaa siihen, minkälaiset ympäristön ärsykkeet herättävät ihmisen mielenkiinnon ja mitkä hän ohittaa, miten voimakkaasti hän reagoi, miten hän reagoi (lähesty ykö vai pakeneeko) ja millaiset asiat hän kokee palkitsevina, mitkä rankaisuina. Temperamentti antaa pohjan varsinaiselle asuinkerrokselle, joka on persoonallisuus. Sen avulla ihminen toimii, päättää, tavoittelee asioita, tekee tietoisia ratkaisuja, ohjaa elämäänsä. Persoonallisuus on siis 22

Helmi 4/2010

seurausta kasvatuksesta ja kokemuksista ja siihen kuuluu sellaisia asioita kuin minäkuva eli ihmisen oma käsitys siitä millainen hän on, itsearvostus, päämäärät, tavoitteet, selviytymiskeinot, ongelmanratkaisukeinot, arvot, eettiset normit. Minäkuva voi olla sellainen, että ihminen kertoo olleensa lapsena ujo ja sitten ujous hävisi. Todellisuudessa ujous ei häviä, mutta opitut selviytymis- ja ongelmanratkaisukeinot auttavat elämään sen kanssa. Ujoutta ja sosiaalisuutta pidetään usein saman jatkumon ääripäinä, siis toistensa vastakohtina. Nykypsykologia katsoo kuitenkin, että ujous ei ole sosiaalisuuden puutetta, vaan itsenäinen temperamenttipiirre. Ujous tarkoittaa sitä, että ihminen aluksi salpautuu uusissa ja yllättävissä sosiaalisissa tilanteissa, jännittää eikä keksi sanottavaa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ihminen olisi kiinnostunut muista ihmisistä ja nauttisi näiden seurasta. Sosiaalisuuden vastakohta on matala sosiaalisuus, siis vähäinen kiinnostus muita ihmisiä kohtaan. Aggressiivisuus on sosiaalisten taitojen puutetta Psykologia käsittelee aggressiota aina häiriönä, joko virheellisen oppimisen tuloksena tai sitten sosiaalisen kehityksen häiriönä. Unohtuu, että aggressiolla on ollut eloonjäämisen taistelussa ratkaiseva merkitys, ja vieläkin aggressio on tietyissä tilanteissa relevantti eli tehokkain ja asianmukaisin toimintamalli. Tehokas toimintamalli on eri asia kuin moraalisesti hy väksyttävä toimintamalli. Tämä juuri

sisältää kasvatuksen haasteen: lapsesta tulee aikuisten rakentamien eettisten sääntöjen takia kitkeä pois jotain, jonka hän on itse todennut tehokkaaksi. Psykologia on tehnyt aggressiosta hy vin monimutkaisen ilmiön. Ensinnäkin aggressio ja aggressiivisuus eivät ole psykologiassa sama asia, vaikka tässä kirjassa niitä lukemisen helppouden vuoksi käytetäänkin synony ymeinä. Aggressio ei ole toimintaa, vaan se tarkoittaa ihmisessä olevaa voimaa tai energiaa. Se on käyt-


kirjat

Psyykehän se siellä! Joulun alla kustantajilla on tapana tuoda markkinoille sopivan ohuita elämäntaidon oppaita. ”Tämän voi sitten täytymisen motiivi tai sy y. Aggressioon ei liity negatiivisia varauksia, se ei ole häiriö. Se on sinänsä neutraali energia, ja se, minkälaiseen käyttäytymiseen se johtaa, riippuu ihmisen muusta kehityksestä. Psy ykkisesti tasapainoinen ihminen löytää aggressiolleen sosiaalisesti hy väksyttävät kanavat. Se ilmenee esimerkiksi korkeana suoriutumisen tarpeena tai kilpailemisen haluna. Aggressioenergia ei siis vielä ilman muuta johda aggressiiviseen käyttäytymiseen eli aggressiivisuuteen. Aggressiivinen käyttäytyminen on häiriö, jonka yleensä laukaisee turhautuminen. Se on seurausta monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Lievimmässä muodossaan se on osoitus puutteellisesta sosiaalisesta oppimisesta. Vakavimmassa muodossaan se on osoitus häiriintyneestä psy ykkisestä kehityksestä. Kun aggressiivisuus nähdään persoonallisuuden kehityksen häiriönä, se liitetään tavallisesti narsistiseen luonnevaurioon eli häiriöön minuuden kehittymisessä. Tällöin ei puhuta pienistä kasvatuksen virheistä, hetkittäisistä kasvatusongelmista, vaan hy vin sy välle lapsuuteen ja sen ihmissuhteisiin menevistä ongelmista. Liisa Keltikangas-Järvinen on lapsuuden ja kasvatustyön asiantuntija ja pitäyty y tarkoin tällä suvereenilla osaamisalueellaan. Kirjasta on eniten hyötyä pienten lasten vanhemmille, mutta se antaa hy vät lähtötiedot kaikille, jotka ovat kiinnostuneita sosiaalisuuden ja persoonallisuuden muutoksista myös aikuisiässä ja vanhuudessa. Aikuisten temperamentin tutkimus on viime aikoina yleistynyt varsinkin ammatinvalinta- ja työhönottotilanteissa. Toisaalta tiedetään, että elämänvaiheet ja kriisit muuttavat aikuisenkin ihmisen käyttäytymistä, asennoitumista ja persoonallisuutta. Liisa Keltikangas-Järvinen: Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. WSOY 2010.

Juhani Weijola

vaikka jättää auki keittiön pöydälle, jos on tullut kommunikaatiokatko aviomiehen kanssa”, neuvoi Tony Dunderfelt uusimman kirjansa Ilon psykologia julkistamistilaisuudessa. Kuten tiedetään, ihmisillä on fy ysinen, psy ykkinen ja sosiaalinen puoli. Vuosi sitten ilmestynyt Iisi elämänasenne arkitaidoksi (Helmi 4/2009) käsitteli rentouden ja valoisuuden herättämistä kehon keinoin. Nyt ilmestynyt Ilon psykologia keskitty y puhtaasti psykologisiin keinoihin hy vän olon saavuttamiseksi. Voimmeko odottaa ensi jouluksi sosiaalisten taitojen opasta? Ilo on niitä perustunteita, jotka tunnistetaan kaikkialla maailmassa, kaikkien kansojen keskuudessa. Iloinen ilme erotetaan helposti vaikkapa yllättyneestä, hämmentyneestä tai pohtivasta ilmeestä. Iloa pidetään joskus masennuksen vastakohtana, mutta brittiläisen tutkimuksen mukaan ilo erottuu muista positiivisista tunteista siinä, että sillä ei ole vastaparia. Tämän katsotaan johtuvan siitä, että ihmisen psy yken perusolemus on ilo. Ilo ei viime kädessä tule ulkoapäin, eikä sitä oikeastaan voi saavuttaa tai menettää millään ulkoisella tekemisellä. Iloisten kokemusten takana on ihmisen oma tulkinta jostakin asiasta, varsinkin silloin kun elämä ei luonnostaan synnytä iloisia asioita. Jokainen katselee maailmaa tavallaan omien värillisten silmälasiensa läpi. Se tarkoittaa, että aistimuksiin liitty y hermojärjestelmässä opittuja merkityksiä, näin aistimuksista tulee havaintoja. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa Erään tutkimuksen mukaan ihmisellä on keskimäärin 40 prosentin mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäntilanteeseensa ja olotilaansa. Joissakin elämäntilanteissa valinnanvaraa on vähemmän, joissakin enemmän. Joissakin tapauksissa todelli-

suuttaan voi muuttaa sataprosenttisesti. Näkökulman vaihtamista käytetään ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa. Siinä terapeutti tai konsultti tukee yksilön, perheen tai yhteisön omia voimavaroja selvitä vaikeasta tilanteesta. Asiakkaille osoitetaan, miten paljon vaihtoehtoisia tulkintoja ja mahdollisuuksia heillä loppujen lopuksi onkaan jopa epätoivoisilta tuntuvissa tilanteissa. Dunderfelt käyttää tästä taidosta nimitystä ’aureettinen taito’. Sitä voi oppia aktivoimaan ja käyttämään harjoittelemalla. Tällöin kolme perusasiaa ovat huomion siirtäminen, turhan sisäisen puheen vaientaminen ja irti päästämisen taito. Uudelleenmäärittely Perheterapiassa autetaan usein ihmisiä näkemään itsensä ja toisensa uudella tavalla vaihtamalla vaikeutta tarkoittava sana taitoa merkitsevään. Muista yhteyksistä tunnettu esimerkki on työhallinnossa käytetyn termin ’vajaakuntoinen’ vaihtaminen termiin ’osatyökykyinen’. Määrittelemällä tilanteen uudelleen voi vähentää turhaa sisäistä painetta ja vaihtaa näkökulmaa niin, että löyty y energiaa vaikuttaa rakentavasti vaikeisiin asioihin. Tony Dunderfelt Ilon psykologia. PSkustannus 2010.

Juhani Weijola

Helmi 4/2010

23


helmi 4_2010 mainossivu 24.pdf


helmi 4_2010 mainossivu 25.pdf


järjestösivut

Antti haastaa haarniskasta ”Munt kyllästyttä kilve alla olo, emmää halu mikkä kilpikonna enä olla!”, sanos Rutta. ”Liikka hirast meininkki ja niin julmetu yksinäist”, se vaikersi. ”Ku sitt jonku kivan ty ypin tappa, niin kilve vaa koliveva. Siit on helly ys kuule kaukan. Kovan kuoren all mää ole iha unhottanu milt piän ja hento ote tunttu”, se meikäläiselle saneli, huokaisi sy vään kolmasti ja räpsytti silmiään. ”Aikansa kutakin vaikka kilpikonnana”, sanoin sille. Rutta suuttui, että aikansa tietty, mut millo tää mun o loppu… sanopas se? ”No sitte toki, ku sä itse sitä haluut”, sanoin. ”Eiks sull paremppa neuvo ol mun ahrinkko?” Rutta parahti ja jatkoi: ”Tarttisin iha konkreettist ohjet, mää tahron jo täst haarniskast ero.” ”No okei, onkos sulla paperia ja liituja?” mä kysyin. ”Ei ol, ei mull mittä raparperilintui ol, en eres tiär mitä simmose o!” rupsutti Rutta. ”Tahalteen kuulit väärin”, luulen. ”Ota tuosta väriliituja ja paperia. Piirrä millainen kilpiotus oisit, ellet tuollainen kun nyt,” opastin Ruttaa.

tulevaisuutta. Se nosti kilpensä päivävarjoksi, paljasti herkän hipiänsä. Se pani alleen rullalaudan ja päähänsä punaisen pipon. Kaiken mitä se paperille riipusti, tapahtui tosi nopeesti ja Rutalle ihan oikeesti. Se kuopsutti maata sorkkillaan ja minä lauloin sille:” Porsaita äidin oomme kaikkii”. Se rullasi alamäkeen ja sitä myöten alaaaaaas… Se häippäs näköpiiristäni kokonaan. Sen koommin en oo kilpikonnaa… sittemmin ehkä säihkysilmäistä tonttupossua nähnyt. Koomillista! Mennä nyt silleen maata sorkkimaan! ”Jotta onkos Ruttaa, alastonta kilpikonnaa, tai siis joulupossuu näkyny?” kysynpä tässä vaan. Vihjeet tämän lehden toimitukseen Matalan tasoon Antille, kiitos. Teksti: Matalan tasoon Antti Kuva: Rutta

Se ryhty innolla hommiin. Se rupesi piirtään, värittään itelleen suojattomampaa

Rutan itsestään ennen katoamistaan riipustama piirustus.

Siilitien Halloweenit Siilitien jäsentalolla vietettiin Halloween-juhlat oikeassa ”karkki vai kepponen” -tunnelmassa. Ohjaajat Mari ja Tuula olivat tehneet suururakan lavastaessaan koko jäsentalon noitamaiseen kuosiin. Ruuat ja kahvitkin noudattivat samaa linjaa. Siilitieltä löytyi jättiläishämähäkin seittiä, Oskari luurankoa ja kutistettua pääkalloa. Taidokkaasti viritetyt somistukset ja hämärä valaistus saivat juhlijat oikeaan tunnelmaan. Halloween-pukeutumistakin oli sekä ohjaajilla että jäsenillä. Odottava tunnelma vallitsi heti aamuyhdeksästä ovien avauduttua. Varsinaisen juhlan oli määrä alkaa heti lounaan jälkeen. Valaistuksena olivat kurpitsalyhdyt tuikkuineen. Närhet olivat viikkokausia valmistelleet ohjelmaa jäsenille. Närhistä kun oli kyse, niin siinähän sitten laulettiin. Pukeutuminen noudatti yleistä linjaa: Herra närhi oli somistautunut paleltuneisiin nuottikorviin, rouva Närhi oli kissamainen mustine korvineen, nenänpäineen ja viiksineen, neiti Närhi oli millamagia26

Helmi 4/2010

mainen pitkine mustine hansikkaineen, joissa oli korpinsulkareunukset, ja päälaella keikkui soma hämähäkkiverkkoa oleva noitahattu, vanhin Närhi oli vetänyt oikein maskitkin naamaan herättääkseen kauhua. Koska karkkeja ei saatu, kidutettiin yleisöä laulamalla lujaa ja korkealta laulu toisensa perään. Encoretkin vedettiin ihan väkisin ja kaiken lopuksi opetettiin vielä kaikille uusi laulukin. ”Oi jos nukkua saisin kerran” -laulun oppivat hienosti ihan korvakuulolta. Närhet lauloivat ensin koko laulun ja sitten kaikki yhdessä uudelleen. Nuotteja kaipailivat kuten mekin Närhet, mutta mistään ei ole niitä löytynyt perusteellisista etsiskelyistä huolimatta. Hilkka Närhi meille muille sitten laulun opetti. Kaksituntinen juhlinta sujui rattoisasti kauhukakkua ja kahvia juoden. Oli pikkupurtavaakin, hämähäkin jalkoja ja sellaista. Kiitos Marille ja Tuulalle juhlien järjestämisestä! Teksti: Eeva Helameri

Noita tarjoili vieraille mm. hämähäkinjalkoja.


järjestösivut

Hetket kuin helminauha -joulukalenteri Helsingin rautatieasemalla Hetket kuin helminauha on valokuvista koostuva joulukalenteri, joka on esillä Helsingin rautatieaseman postin puoleisessa asemahallissa.

Valokuvaajaopiskelija Petra Piitulainen on kuvannut näyttelyä varten HELMI ry:n arkea lähes puolentoista vuoden ajan. Valokuvien teemana on mielenterveyskuntoutujien elämä myönteisy yden ja positiivisuuden näkökulmasta. ”Olen seurannut kuntoutujien arkea Helmissä ja huomannut, että yleinen synkkä mielikuva tämän vähemmistön elämästä on väärä. Olen kyllästynyt näiden teemojen käsittelyssä käytetty yn epätoivoon ja harmauteen”, Piitulainen sanoo. ”Näyttely ei ehkä kerro suurta tarinaa, vaan tämä on ollut enemmän kuin matka ja nämä valokuvat välähdyksiä hetkistä matkan varrelta. Niin kuin kaikissa mieleen jäävissä matkoissa, tässäkään ei kaikki ole aina sujunut suunnitellusti, mutta hetket ovat ainutlaatuisia ja ihmiset aitoja. Alkusyksyllä vetämäni valokuvausryhmä lähensi meitä vielä enemmän”, Piitulainen kirjoittaa yleisölle. Näyttelyseinä pystytettiin joulukuun ensimmäinen päivä ja kuvia tulee esille yksi lisää joka päivä aina jouluaattoon asti - niin kuin joulukalenteriin kuuluu. Lopullinen näyttelykokonaisuus on esillä jouluaatosta tammikuun 2. päivään asti.

Joulukalenterin kaksi luukkua oli vasta auki lehden mennessä painoon.

”Onnellisuus on tässä ja nyt. Pienissä hetkissä, yksinkertaisissa asioissa. Niin haluan uskoa ja ajatella. Niin olen halunnut esittää helmiläiset. Elämäniloisesti ja vähän huumorillakin höystettynä. Mielestäni mielenterveysasioita on käsitelty hieman liioitellulla ankeudella. Sen kaltainen lähestymistapa ei olisi ollut oikeudenmukaista helmiläisiä kohtaan. He eivät ole yksin, heillä on toisensa.” Petra Piitulainen

Joulun ajan tapahtumia Helsingissä Narinkkatori la 11.12. – ti 21.12.2010. Tarjolla on kaikki suomalaiseen jouluun kuuluvat herkut, merkkituotteet, juomat, kukat, koristeet, musiikki, tuoksut ja oma postikonttori. Joulumaailmassa voi mm. tavata Joulupukin, nauttia hevoskarusellikyydistä, nähdä jouluseimen ja kuunnella kaunista joulumusiikkia. Perinteisten ostettavien lahjojen lisäksi voit kirjoittaa runon, tehdä käsityölahjoja tai koristella pipareita. Senaatintorin uuden vuoden vastaanotto klo 22.15 - 00.05 tarjoaa kaksituntisen kimaran valovoimaisia esiintyjiä ja säkenöivää tunnelmaa. Juhlan juontaa Anna-Liisa Tilus.

Senaatintorin uusivuosi käynnistyy klo 22.15 Philomela-kuoron loihtimin kepein sävelin. Klo 22.45 siirtyy huomio hetkeksi yleisöön, kun Taina Kanerva ja Tanssikoulu Sambicin rytmittelyryhmä vievät torilla juhlijat hilpeään tanssiin. Klo 23.00 runoilija Sinikka Vuola lausuu kirjoittamansa runon uudelle vuodelle, minkä jälkeen estradin ottaa haltuunsa Paula Koivuniemi orkestereineen. Perinteiden mukaisesti kuullaan Helsingin piispa Irja Askolan ja ylipormestari Jussi Pajusen tervehdykset sekä lauletaan yhteisesti Maamme-laulu. Vuoden vaihtuessa ilotulitus Senaatintorin taivaalla.

Valon vuodenaika – Season of Light – valoteokset valaisevat Helsingin aiempaa laajemmin tammikuussa 2011. Tammikuun ensimmäisellä viikolla Senaatintori ja Eduskuntatalo muuttuvat jälleen erilaisten ja elämyksellisten valoteosten näyttämöksi. Valotaiteilija Mikki Kuntun lisäksi tapahtuman suunnittelijoiksi tulee monia valotaiteen kansainvälisiä huippuja Englannista, Saksasta, Ruotsista sekä myös kotimaasta. Samalla Valon vuodenajan teokset valaisevat entistä laajemmin Helsingin ydinkeskustaa. Valon myötä Helsinki muuntautuu vahvaksi elämykseksi ja maksuttomaksi kaupunkitapahtumaksi.

Helmi 4/2010

27


järjestösivut

Jäsentalon lattiaremontti alkaa vihdoin joulukuussa

Pasilan jäsentoiminta siirtyy väliaikaisesti vanhan postin tiloihin HELMI ry sai Pasilan jäsentalon remontin ajaksi kaupungilta väliaikaista toimitilaa. Jäsentoiminnan tilat siirtyvät joulukuun aikana postina toimineeseen katutason liiketilaan, aivan nykyisen jäsentalon naapuriin. Useita vuosia odotettu lattiaremontti on vihdoin alkamassa. Remontin ensimmäisen vaiheen aikana vanha keltainen jäsentalo on avoinna jäsenille vain lounasaikoina. Kaikki jäsentoiminta tapahtuu naapuritalon huoneistossa. Vanhassa postissa on jäsentoiminnalle hulppeat tilat. Pinta-alaa evakkopaikassa on lähes 350 neliötä. Väliaikaisiin tiloihin tehdään oleskelutiloja, kahvikeittiö, ryhmätyötila sekä harrastustila, johon on päätetty pystyttää mm. mattopuut. Jäsentoiminnanohjaaja Mia ja järjestösihteeri Minna saavat yhteisen työhuoneen. Muuton jälkeen uusissa tiloissa käynnisty y myös taideryhmä, jota ryhty y ohjaamaan tällä hetkellä opiskelijana Pasilassa toimiva Minna. Lounas tarjoillaan remontin ensimmäisen vaiheen aikana normaalisti vanhalla jäsentalolla. Kulku ruokasaliin on talon päätyovesta. Myös palveluohjaajan vastaanotto sekä toimisto jäävät toistaiseksi vanhoihin tiloihin. Sauna jää myös pois käytöstä remontin vuoksi. Viimeisen kerran sauna lämpiää tiistaina 14.12. Remontin ensimmäisen vaiheen on arvioitu kestävän 3-4 kuukautta. Joulu- ja tammikuun ajan toimintaa on uusissa tiloissa arkisin klo 9-16. Viikonloppujen ja kevään osalta aukioloajoista päätetään myöhemmin. Lankapuhelimia ei siirretä väliaikaisiin tiloihin. Henkilökunnan tavoittaa kuitenkin kännyköistä. Tervetuloa tutustumaan uuteen jäsentaloon! Lisätietoa muutosta antavat jäsentoiminnanohjaaja Mia 040 8370374 ja järjestösihteeri Minna 040 5576228.

28

Helmi 4/2010

Jäsentalo löytyy aivan raitiolinja seiskan pysäkin vierestä, uuden poliisitalon ja Tekesin naapurista. Liiketilan vieressä on myös kioski ja parturi-kampaamo. Osoite on Pasilan puistotie 5, 00240 Helsinki

Huoneiston pohjakuva. Tilat muuntuvat moneen käyttöön. Yllä olevassa valokuvassa näkyvä pääovi on tässä kuvassa vasemmalla alhaalla.


järjestösivut

Osaan liikuntaryhmistä mahtuu vielä Helmin kevätkauden 2011 liikuntaryhmien ilmoittautuminen on käynnissä. Pilates- ja vesijumpparyhmät ovat tällä hetkellä täynnä. Ilmoittaudu jäsentoiminnanohjaaja Mialle (09) 8689 0730.

Keilaryhmä

Ruusulankadun keilahalli Omavastuuhinta laskutetaan kahdessa osassa 26 ja 26,50 euroa. Alkaa: ke 5.1. klo 14-15 Ryhmä kokoontuu kerran viikossa 25.5. asti.

Salivoimistelu

Yrjönkadulla Omavastuuhinta: 20 euroa Alkaa: Ke 12.1. klo 13-13.50 Ryhmä kokoontuu kerran viikossa 25.5. asti.

Kuunteleva puhelin Tukipisteen päivystysajat muuttuvat remontin vuoksi Kuunteleva puhelin Tukipiste päivystää remontista huolimatta edelleen viikonloppuisin, mutta lauantain ja sunnuntain päivystysaikoja lyhennetään. Tukipiste päivystää toistaiseksi: Perjantaisin klo 16-20 Lauantaisin klo 10-14 Sunnuntaisin klo 10-14

p. (09) 8689 0727

(puhelun hinta on sama kuin mihin tahansa lankapuhelimeen soitettaessa)

Lisätietoa verkosta: www.kuuntelevapuhelin.fi

Jooga

tarvita. Salivuoro on maanantaisin klo 13-14 Hakaniemessä. Tarvitset vain sisäpelikengät, sillä mailat meillä on omasta takaa. Saimme huippuluokan pelivälineet lahjoituksena Exeliltä. Tule rohkeasti mukaan pelaamaan ja pitämään hauskaa! Ilmoittautumiset Mialle. Arena Center, Sörnäisten rantatie 6 Omavastuuhinta: 10 euroa Alkaa: ma 3.1. klo 13-14 Ryhmä kokoontuu kerran viikossa 18.4. asti.

11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 sy ys ma rra s

kokemusta sählyn pelaamisesta ei

12000

sy ys ma ta mm rra i( s 20 10 ) ma al is to uk o he inä

Aikaisempaa

13000

sy ys ma ta mm rra i( s 20 09 ) ma al is to uk o he inä

lisää pelaajia!

14000

sy ys ma ta mm rra i( s 20 08 ) ma al is to uk o he inä

lyryhmä etsii

Kävijämäärät www.mielenterveyshelmi.fi -sivustolla 2007-

07 ) ma al is to uk o he inä

Helmin säh-

15000

(2 0

Sählyryhmä

Verkkosivuilla ollut vilkas syksy

ta mm i

Meilahden virkistyskeskus, Heikinniementie 2 Omavastuuhinta: 30 euroa Alkaa: ma 10.1. klo 11.15-12.45 Ryhmä kokoontuu kerran viikossa 11.4. asti.

kuukaudet 2007 alkaen

HELMI ry:n verkkosivut osoitteessa www.mielenterveyshelmi.fi lisäävät suosiotaan. Syksyn aikana on tehty useaan otteeseen kävijäennätyksiä. Marraskuun luku ylitti jo 13500 kävijän rajan.

Helmi 4/2010

29


järjestösivut

Oikein hyvää joulumieltä ja onnellista Uutta Vuotta!

ku

va

:M

ar

ie

lla

rv

is a

lo

toivottaa

Verkkosivuilta tuorein tieto Helmin toiminnasta Helmin uutiset, tapahtumat, ruokalistat, retket, ryhmät, viikko-ohjelmat, netti-Helmi, keskustelupalsta, kirjeenvaihtoilmoituksia ... jo yli 13000 kävijää kuukaudessa!

www. mielenterveyshelmi.fi 30

Helmi 4/2010


järjestösivut

Jäsentalojen vakituiset Väliaikaisella jäsentalolla Pasilassa käynnisty y tammikuussa ”sivellin on vapaa”niminen taideryhmä. Tarkempaa tietoa ryhmästä myöhemmin jäsentoiminnanohjaaja Mialta. Maanantai y y Marian kuvataideryhmä Siilitiellä klo 12.30 - 14. y y Tuumatunti Pasilassa klo 13. Jutellaan jäsentalon yhteisistä asioista. y y Bingoa Pasilassa klo 14-15 (parilliset viikot) ohjaajana Irma. Pelataan kolme kierrosta hy vän mielen bingoa.

Tiistai yy Keskustelutuokio Siilitiellä klo 10.30. Jutellaan ajankohtaisista asioista. Kokoontuu parittomilla viikoilla. yy Helmikino Pasilassa klo 14-15.30, parittomat viikot. Katselemme elokuvia, konserttitaltiointeja ja dokumentteja. yy ”Voidaan paremmin” suljettu vertaistukiryhmä Pasilassa klo 14-15.30. Ryhmä on tarkoitettu depressiota sairastaville. Keskiviikko y y Helmin Närhet Siilitiellä klo 12.15 -13.45. Ryhmä on laulullinen, esiinty vä ryhmä, jossa tärkeintä ei ole kaunis lauluääni, vaan halu käyttää ääntään. yy Luovan kirjoittamisen ryhmä 1 Siilitiellä klo 15-17. Täynnä.

HELMI ry:n jäsentalot

yy Luovan kirjoittamisen ryhmä 2 Siilitiellä klo 17.30-19.30. Ryhmä on tarkoitettu pidempään kirjoittaneille. Täynnä. Torstai y y Mielestä kuvaksi Siilitiellä klo 12.30 14.30. Herättelemme mielikuvia musiikin, runon tai tarinan avulla, maalaamme tai piirrämme ne. y y Levyraati Pasilassa klo 14-15. Suosittu raati kokoontuu olohuoneessa. Jo vuodesta 1991. Perjantai y y Käsityökerho Siilitiellä klo 10-11.15. Tehdään omia käsitöitä työtoiminnanohjaaja Tuula Aitto-ojan ohjauksessa.

Yhteystiedot Mielenterveysyhdistys HELMI ry Pasilan puistotie 7 00240 Helsinki helmi@mielenterveyshelmi.fi Puhelinvaihde: (09) 8689 070 www.mielenterveyshelmi.fi

Pasilan väliaikainen jäsentalo HELMI ry:n Pasilan jäsentalo sijaitsee remontin vuoksi väliaikaisesti osoitteessa Pasilan Puistotie 5. Se on avoinna toistaiseksi vain arkisin klo 9–16. Ilta ja viikonloppuaukioloajoista tiedotetaan tammikuun aikana. Toistaiseksi lounas ark. klo 11.30-12.15 ja la&su klo 12.15-13 vanhalla jäsentalolla osoitteessa Pasilan puistotie 7. Jäsentoiminnanohjaajina Pasilan talolla toimivat Anna-Mari Myöhänen (hoitovapaalla) ja Mia Tynys-Khengui (yhteystiedot ohessa). Löydät väliaikaiselle jäsentalolle helposti raitiovaunuilla 7A ja 7B. Jää pois Länsi-Pasilassa, Kyllikinportin pysäkillä. Jäsentalo on katutasossa heti pysäkin kohdalla, kioskin naapurissa.

Pasilan jäsentalo Arto Mansikkavuori toiminnanjohtaja p. (09) 8689 0724, gsm 0400 327 649 Minna Jääskeläinen järjestösihteeri p. (09) 8689 0723, gsm 040 5576228 Mia Tynys-Khengui jäsentoiminnannohjaaja p. (09) 8689 0730, gsm 040 837 0374 Anna-Mari Myöhänen jäsentoiminnanohjaaja (hoitovapaalla) Siilitien jäsentalo HELMI ry:n Siilitien jäsentalo sijaitsee osoitteessa Siilitie 7A. Talo on avoinna arkisin klo 9–15. Jäsentoiminnanohjaajana talolla toimii Mari Säävälä (yhteystiedot ohessa). Jäsentalon löytää helposti. Siilitien metroasemalta on kävelymatkaa n. 250 metriä. Aivan jäsentalon nurkalle pääsee bussilla numero 79 (Ala-Malmilta Pihlajamäen pysäkille ja Viikin kautta Siilitien pysäkille). Bussi 81 lähtee Herttoniemen metroasemalta ja kulkee myös Siilitielle.

Tiina Finnberg palveluohjaaja (09) 8689 0732, gsm 040 545 1679 Suvi Eriksson keittiöntyön ohjaaja (09) 8689 0725 gsm 041-546 5653 Siilitien jäsentalo Tuula Aitto-oja työtoiminnanohjaaja gsm. (09) 8689 0741, gsm 040 7550 607 Mari Säävälä jäsentoiminnanohjaaja p. (09) 8689 0740, gsm 040 541 0317 Sähköposti henkilökunnalle on muotoa: etunimi.sukunimi@ mielenterveyshelmi.fi Helmi 4/2010

31


Liity nyt HELMI ry:n jäseneksi Jäsenenä saat rahanarvoisia etuja – samalla edistät mielenterveysväen asiaa Mielenterveysyhdistys HELMI on mielenterveys-

toiminnasta saa tietoa lehden järjestösivuilta. Jäsenille lähetetään lehden lisäksi jäsenkirje vähintään kaksi kertaa vuodessa.

kuntoutujien ruohonjuuritason etujärjestö ja

Yhteisö

toimintayhteisö, jossa asiantuntijoita ovat mielen-

Helmin jäseniä on tällä hetkellä 1040! Liittymällä jäseneksi olet mukana yhteisössä, joka ajaa mielenterveysväen etuja ja vaatii parempaa hoitoa. Mitä suurempi jäsenmäärämme on, sitä enemmän asiaamme kuunnellaan. Yhteisö luo myös turvaa, virkistää mieltä ja löydät uusia ystäviä.

terveyspalvelujen käyttäjät, jäsenet. Päivittäisessä toiminnassa heidän kanssaan toimivat koulutetut työntekijät, oman alansa ammattilaiset.

Liity jo tänään

Yhdistyksen jäseny ys on avain Helmin toimintaan. Jäsenenä voit osallistua harrastus- ja vertaistukiryhmiin, retkille ja kursseille. Jäsenille on myös rahanarvoisia etuja, mm. tuettuja kulttuurielämyksiä ja ryhmälomia, edullinen lounas sekä mahdollisuus käyttää nopeilla yhteyksillä varustettuja tietokoneita jäsentaloilla.

Jäsenenä pysyt ajan tasalla Helmi-lehti postitetaan kaikille jäsenille automaattisesti neljä kertaa vuodessa. Lehdessä käsitellään mielenterveysalaan liitty viä teemoja ja ajankohtaista kulttuuritarjontaa. Lisäksi lehti toimii jäsenten tuottamien kirjoitusten ja taiteen julkaisufoorumina. Yhdistyksen

Täytä alla oleva kuponki ja vie se postilaatikkoon. Postimerkkiä ei tarvita. Jonkin ajan kuluttua saat kotiisi ”Tervetuloa jäseneksi” -kirjeen, jossa on perustietoa yhdistyksen toiminnasta sekä lasku jäsenmaksun maksamista varten. Jäsenmaksu on 15 €.

Lisätietoa Yhdistyksen monipuolisesta toiminnasta saat lisätietoa netistä w w w.mielenter veyshelmi.fi tai soittamalla Helmiin (09) 8689 070.

Nyt kannattaa liit tyä! Liittyessäsi jä seneksi loppuvuoden 20 10 aikana merkit ään samalla 2011 vuoden jäse nmaksu maksetu ksi.   liittyä HELMI ry:n jäseneksi (sisältää Helmi-lehden). Vuosimaksu on 15 euroa. Kampanjaetuna kaikilta loppuvuonna (1.11.-31.12.2010) liittyneiltä uusilta jäseniltä merkitään myös vuoden 2011 jäsenmaksu maksetuksi.   tilata Helmi-lehden 30 euroa/vuosi.

HELMI ry maksaa postimaksun

  saada lisätietoja HELMI ry:stä.   että päivitätte osoitteeni. Tässä uusi osoite.

Nimi: ______________________________________________ Osoite: _____________________________________________ Postitoimipaikka: _____________________________________ Syntymävuosi: _______________________________________ Allekirjoitus: ____/____20__ ___________________________

Mielenterveysyhdistys HELMI ry Tunnus 5008300 00003 VASTAUSLÄHETYS

Leikkaa ja vie postiin. Postimaksu on valmiiksi maksettu!

Haluan


helmi_2010_4_web