Page 1

Mielenterveysväen kulttuuri- ja mielipidelehti | HELMI ry:n jäsenlehti | 29. vuosikerta

4/2020

Edith Södergran oli rohkea modernisti Rohkeutta on olla oma itsensä

Kristian Meurman – mielenterveyden puolestapuhuja

Teemana rohkeus Liiasta kiltteydestä voi päästä eroon


Helmi

T e e ma

eus na rohk

16

Sisällys 4/2020 4

Mielenterveysmessut 2020 Messut järjestettiin tänä vuonna verkossa

5

Kristian Meurman – laulaja ja henkisen hyvinvoinnin lähettiläs Esiintyminen Helmi-talolla ilahdutti

6

Rohkeutta olla heikko ja tarvitseva Kyky pyytää apua kuuluu ihmisyyteen

7

Pohdintaa rohkeudesta ja rajojen laittamisesta Omia rajoja voi olla vaikea hahmottaa ja asettaa

8

Hyvät hyveet Petri Keckman pohtii kardinaalihyveitä

8 Yhteiskunnallinen toiminta Arto Haatanen nauttii luottamustoimista

18

9

Pieniä rohkeita askeleita Rohkeus kasvaa jokaisen lentomatkan myötä

9

Heikon vahvistaa teosten julkaisemisharrastus Juha Korkeen hajatelmia

12 Omien biisien laulamisesta yleisön edessä Sami Juntunen rohkaistui laulamaan omia tekstejään 13 Sailan kolumni Kiltistä tytöstä rohkeaksi naiseksi 14 Rentoutusta tärinästä Maija Lindberg kokeili tärinäterapiaa 16 Lotan sarjis Validointia kääntöraiteella 18 Mitä on rohkeus Tarja Ruususelle rohkeus voi näyttäytyä värinä

20

20 Edith Södergran – modernistinen runoilija ja Vierge Moderne Reija Halonen sukeltaa eturivin runoilijan maailmaan 25 KIRJAt: Petteri Pietikäinen, Kipeät sielut. Hulluuden historia Suomessa Mieli kulttuurin kahleissa – hulluuden historia Suomessa 25 KIRJAt: Tuomas Kyrö, Kirjoituskonevaras Tuomas Kyrön omaelämänkerta viihdyttää

vakituiset

26 Positiivinen psykologia – luottamusta elämään Hyviä ominaisuuksiaan voi harjoituttaa kuin kuntokoulussa

PÄÄKIRJOITUS

3

ajankohtaista

4

Sielun helmiä 10 Krypto ja sudoku HELMIn järjestösivut

30 31–35

28 Stressi on ystävä ja vihollinen Hyvän- ja huononlaatuisen stressin tunnistaminen on tärkeää 31 #Avomielin – vertaistukea verkossa Uusi chat-alusta kannustaa juttelemaan 32 Vapaa teksti -kirjoitusryhmä Helmissä Ryhmässä kirjoittajat sparraavat toisiaan

PSSST! Tule mukaan lehtiryhmään! Seuraava palaveri ti 19.1.2021 klo 12:30–14:00 Vallilan Helmi-talolla, Mäkelänkatu 56, 3. kerros. Kaikille avoin lehtiryhmä kokoontuu tiistaisin. Tervetuloa ideoimaan ja kirjoittamaan! Seuraathan ilmoittelua ryhmän kokoontumisajoista. – Helmi-lehden 1/2021 aineistopäivä on 18.2.2021.

Helsingin kaupunki tukee HELMI ry:n toimintaa


Pääkirjoitus

Helmi 4/2020 Mielenterveysväen kulttuuri- ja mielipidelehti HELMI ry:n jäsenlehti Päätoimittaja Heidi Saukkonen Toimitussihteeri Veera Henriksson Ulkoasu ja taitto ISSN-L 0788-9828, ISSN 0788-9828 (Painettu) ISSN 2242-6140 (Verkkolehti) Painosmäärä: 1500 29. vuosikerta Paino Reusner AS, Tallinna Ilmoitusmyynti Antero Viinikainen antero.viinikainen1@gmail.com, p. 050 530 6978 Ilmoitusaineistot TJM-Systems Oy, PL 75, 02921 Espoo, p. 044 566 7032 aineistot@tjm-systems.fi. Kannen kuvassa Kristian Meurman Kuva: Torbjörn Stoor Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Helmi-lehdet arkistossa: https://issuu.com/helmiry Yhteystiedot: helmi@mielenterveyshelmi.fi. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto KULTTI ry:n jäsenlehti. www.kultti.net Helmi-lehti julkaisee lukijoiden kirjoituksia. Lähetä tai tuo Helmi-lehdelle tarkoitettu posti toimitukseen, osoitteeseen Mielenterveysyhdistys HELMI ry, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki tai lähetä sähköpostia helmi@mielenterveyshelmi.fi. Lehti Aineisto Ilmestyy 1/2021 18.2. maaliskuu viikolla 11 2/2021 12.5. kesäkuu viikolla 23 3/2021 26.8. syyskuu viikolla 38 4/2021 4.11. joulukuu viikolla 48 Mediakortti Linkki mediakorttiin 2021 löytyy Helmi ry:n sivuilta osoitteesta: https://mielenterveyshelmi.fi/ toiminta-2/helmi-lehti/

Hyvän tekemisen rohkeus Elämme hulluja aikoja. Koronapandemia, maailmanpolitiikka ja ilmastonmuutos mylläävät maailmassa ja monen meistä mielessä. Mielessä, joka joskus on muutenkin koetuksella. Psyykkistä hyvinvointia ei lainkaan edesauta huoli maailmantilanteesta ja tulevaisuudesta. Oman arjen hallinnassakin on useimmilla riittävästi tekemistä. Oma arki onkin se, mihin voimme suoraan vaikuttaa. Aika jatkaa kulkuaan ja maailma menoaan, teimme mitä hyvänsä, ja valtava ihmiskunta koostuu lopulta pienistä, tavallisista, omaa elämäänsä elävistä ihmisistä. Siksi perimmäisin, ruohonjuuressa näkymättömissä lymyävä, mutta kaikelle perustan muodostava vaikuttamisen taso on se, millaista ympäristöä jokainen meistä luo itselleen ja lähellään oleville. Meidät on kaikki paiskattu tähän kummalliseen maailmaan, joka jatkuvasti heittelee uusia, odottamattomia haasteita tiellemme. Niille emme mahda mitään, mutta voimme raivata sen kaiken keskelle oman polkumme ja muovata sitä, mikä on välittömässä läheisyydessämme. Tarttua siihen, missä näemme hyvää, tehdä tekoja, jotka tuntuvat arvokkailta. Omannäköisen elämän eläminen vaatii rohkeutta. Täytyy uskaltaa valita se, minkä sydän osoittaa, ja hylätä se, minkä osoittaa jokin muu, kuten toisten odotukset. Täytyy uskaltaa herkistää korvansa niille äänille, joiden viesti puhuttelee, ja hylätä ne äänet, jotka epäilevät, ilkkuvat tai syyllistävät. Täytyy uskaltaa ottaa askelia oikealta tuntuvaan

suuntaan, vaikkei täysin tiedä, mikä edessä odottaa. Täytyy uskaltaa luottaa. Jokaisessa ihmisessä, sinussakin, asuu tuo rohkeus. Se voi joskus olla vaikea löytää, mutta siellä se on ja odottaa hetkeään astua esiin ja ottaa ohjat. Monesti se tarvitsee vain riittävän turvallisen ympäristön, jossa uskaltautua päivänvaloon. Helmi pyrkii olemaan kävijöilleen tuo ympäristö. Paikka, jossa oman itsen toteuttaminen olisi mahdollisimman matalan kynnyksen takana. Näinä hurjinakin aikoina yhteisömme on pysynyt vahvana, edelleen se kantaa jäseniään ja toivottaa uudet avosylin tervetulleiksi. Me helmiläiset myös kannustamme toisiamme astumaan sen kynnyksen yli, joka ehkä on oman haaveen, pienenkin sellaisen, tiellä. Valamme toisiimme rohkeutta. Etsikäämme itsestämme ja toisistamme uskallusta luoda ympärillemme merkityksellisyyttä ja hyvyyttä. Tapa, jolla jokainen meistä voi tehdä maailmasta hitusen paremman paikan, on tehdä omasta ja ympärillään olevien ihmisten elämästä parempaa. Nähdä hyvän siemeniä ja laittaa ne itämään. Joulu on pian ovella. Se on hyvää aikaa rauhoittua pohtimaan, mikä kaikki omassa elämässä on arvokasta ja miten iloa ja voimaa tuovien asioiden osuutta voisi lisätä. Se on myös aikaa antaa lähellä oleville, ei pelkästään lahjoja vaan ennen kaikkea aikaansa, huomiotaan ja tukeaan. Toivotan sinulle rauhallista ja juuri sinunnäköistäsi joulunaikaa, Helmi-lehden lukija! Roosa Tiensuu, HELMI ry:n hallituksen jäsen


Ajankohtaista

Mielenterveysmessut 2020 virtuaalimaailmassa

Monien muiden syksyn joukkotapahtumien tapaan Mielenterveyden keskusliitto MTKL:n perinteisesti isännöimät mielenterveysmessut järjestettiin tänä vuonna täysin verkon välityksellä. Helmi-talolla kävijät pääsivät seuramaan avoimia luentoja isolta näytöltä ja henkilökunnan jäsenet pääsivät osallistumaan ammattiseminaareihin omilta työpisteiltään käsin. HELMI ry oli varustautunut messuille omalla ständillään. Ständillä vierailijat pystyivät mm. lataamaan itselleen Helmin esitteet, joissa mainostettiin Helmi-talon ohjelmaa, tukihenkilötoimintaa ja lokakuussa alkanutta Avomielin-verkko-chat-alustaa. Vuoden 2021 Hyvän mielen lähettiläiksi valittiin messuilla esiintyjäryhmä Duudsonit. MTKL:n tiedotteessa kerrotaan: ”Hyvän mielen lähettiläinä Duudsonit haluavat poistaa mielenterveysongelmiin liittyvää häpeää ja lisätä avoimuutta. He toivovat, että kertomalla omista kokemuksistaan he voivat rohkaista ihmisiä tunnistamaan oman pahan olonsa ajoissa ja pyytämään apua häpeilemättä.” Mielenterveysmessut järjestetään aina samaan aikaan valtakunnallisen mielenterveysviikon kanssa. Tänä vuonna mielenterveysviikon teemana on ”Mistä tietää”. Teeman tavoitteena on rohkaista ihmisiä pohtimaan omaa vointiaan ja hakemaan apua mielenterveyden pulmiin ja haasteisiin ajoissa.

Kuvat HELMI ry oli varustautunut messuille omalla ständillään. Omalta työpisteeltä oli kätevä seurata ammattiseminaaria. Duudsonit (MTKL): Vuoden 2021 Hyvän mielen lähettiläiksi valittiin esiintyjäryhmä Duudsonit.

4

Helmi 4/2020


Ajankohtaista

Kristian Meurman

– laulaja ja henkisen hyvinvoinnin lähettiläs Kristian Meurman, 41, on muun muassa suositusta Idols-ohjelmasta tuttu laulaja ja esiintyjä. Meurman esiintyi perjantaina 9.10. Vallilan Helmi-talon kävijöille Maailman mielenterveyspäivän kunniaksi. Musiikkiuransa ohella Kristian Meurman on toiminut ahkerasti myös mielenterveyden puolestapuhujana. Mielenterveyden keskusliitto onkin nimennyt hänet Hyvän mielen lähettilääksi vuonna 2011. Pyysimme Meurmania pieneen haastatteluun koskien mielenterveyttä ja taiteen merkitystä. Miten musiikki vaikuttaa sinusta henkiseen hyvinvointiin? Itselleni musiikki on edellytys henkiselle hyvinvoinnille. Musiikilla on valtava voima sekä itse soitettuna, laulettuna että kuunneltuna. Myös tanssiminen voi olla todella terapeuttinen tapa nauttia musiikista, vaikken itse mikään tanssija ole. Kuinka tärkeää musiikki ja esittävä taide on henkiselle tasapainolle etenkin nyt koronan aikaan? Nyt kun fyysiset kontaktit ovat minimissään, korostuu muiden henkistä hyvinvointia tukevien asioiden merkitys. Toki on ikävää, että on rajoituksia, mutta ainakin itse olen käynyt konserteissa ja aion jatkossakin käydä, jos niitä vain järjestetään. Itselläni on kova luotto kulttuuri- ja viihdealan tekijöihin ja siihen, että he osaavat kantaa vastuunsa tilaisuuksien turvallisessa järjestämisessä. Mielelläni kävisin enemmänkin kulttuuririennoissa, kuten teatterissa. Kaikki kulttuuri- ja viihde-elämykset ja taide ylipäänsä tukevat henkistä hyvinvointia. Mitkä ovat terveisesi helmiläisille? Toivon kaikille hyvää mielenterveyttä ja voimia etenkin niille, joilla mielenterveys järkkyy. Muistakaa, että ette ole yksin vaan meitä kohtalotovereita on paljon. Jos tänään on huono päivä niin eiköhän huominen ole parempi. Kiitokset kaikille helmiläisille siitä, että sain vierailla luonanne. Yhteinen hetkemme todella todisti, että jaettu ilo on kaksinkertainen ilo. Teksti: Johanna Norring ja Veera Henriksson

Kuva: Torbjörn Stoor

Helmi 4/2020

5


Teemana rohkeus

Rohkeutta olla

heikko ja tarvitseva Kaipaisin tähän maailmaan rohkeutta olla heikko ja tarvitseva. Se kuuluu mielestäni ihmisyyteen ja inhimillisyyteen. Kukaan meistä ei lopulta pärjää yksin; kaikki me tarvitsemme joskus toisen ihmisen apua. Löysin netistä Anna-lehden kolumnin: ”Äiti leipoi pullaa muttei sanonut rakastavansa – välttelevä kiintymyssuhde traumatisoi ja vaikuttaa meihin vielä aikuisenakin”. Tämä kolumni kolahti vahvasti minuun – erityisesti nämä lauseet: ”Välttelevässä kiintymyssuhteessa kasvanut ihminen luottaa pelkästään itseensä, koska ei halua tuntea itseään haavoittuvaksi tai heikoksi. Hän näkee muut ihmiset enemmän tai vähemmän epäluotettavina. Ja niinpä on syytä pärjätä yksin.” Tämä on niin tuttua minulle! Juuri tätä työstän terapiassa muiden asioiden kanssa. Ja pakko sanoa, että on hirveän rankkaa kokea sisäisesti, kun omassa mielessä lähtökohta on, että ihmiset

6

ovat epäluotettavia; että kaikkia ihmisiä pitää aluksi tarkkailla ja pitkään ovatko he luottamuksen arvoisia…Tästä samasta yksinpärjäämisestä kärsivät yleisesti myös milleniaaleiksi kutsutut nuoret. Heillä on mm. tästä syystä tosi yleistä kokea burnout. Tästä aiheesta voit lukea lisää oheisesta lähdelinkistä. Anna-lehden kolumnissa välttelevää kiintyjää kuvaillaan tauottomana touhottajana, joka pakenee velvollisuuksiin ja loputtomiin tehtäväluetteloihin: petaa sänkyjä, jynssää kaappeja, kuokkii puutarhaa sekä kiiruhtaa ylityöhön ja yhdistystoimintaan. ”Tehdään siis kaikkea muuta kuin kohdataan tunteita.” Välttelevä kiintyjä on muille mukava, iloinen ja hymyilevä;

Helmi 4/2020

sopu pitää säilyttää hinnalla millä hyvänsä. Sen sijaan hän näkee riidan katastrofina ja epäonnistumisena, sillä se tuo pintaan kaikkea ikävää, vältettyä ja kuohuttavaa. Yhä vallalla on myös ihanne äidistä, joka sietää tyynesti ja loputtomasti vaikka mitä. Tuo ihanne vahvistaa edelleen tunteiden tukahduttamisen tarvetta. Tunteiden tukahduttaminen saattaa ilmetä ihmisillä tunteena, että kurkussa on pala; nieleminen tuntuu vaikealta, vaikka kurkussa ei konkreettisesti ole mitään. Tätä psykofyysistä oiretta kutsutaan globus-oireyhtymäksi. Mistä tuo välttelevä kiintymyssuhde ja yksin pärjäämisen pakko on peräisin? Monen asiantuntijan mukaan sota-


ajalta, jolloin ihmiset muuttuivat sotilaiksi myös kotirintamalla; he joutuivat kuolettamaan tunteensa ja he pystyivät keskittymään vain olennaisiin arjen toimintoihin. Monet elivät tuolloin sellaisessa köyhyydessä, jota meidän nykyaikana on liki mahdoton ymmärtää. Tuo tapa keskittyä vain olennaisiin toimintoihin on periytynyt sukupolvelta toiselle, vaikka sota ja pula-aika ovat jo ohitse. Miten tuota sukupolvien ketjua voi itse kohdallaan katkaista? Toisaalta siihen tarvitaan oman äidin ja isovanhempien historian ymmärrystä sekä myötätuntoa sitä kohtaan, toisaalta myös tilaa ja oikeutta kokea ja tuntea omia kipeitä tunteita: myötätuntoa itseä kohtaan. Minä näen tosi tärkeänä ketjun katkaisemisessa sen vaiheen, että uskaltaa olla vihainen, pettynyt ja surullinen kaikesta siitä, mistä itse on jäänyt paitsi: lämmöstä ja rakkaudesta. Muutoin omat tunteet jäävät helposti yhä tukahdutetuiksi. Omien tunteiden kohtaamisen myötä syntyy myötätuntoa itseä kohtaan, ja mielestäni sitä kautta voi syntyä aitoa myötätuntoa myös omaa äitiään kohtaan. Tärkeä – joskin ei välttämättä helppo – osa omaa paranemista ja sukupolvien ketjun katkaisemista on myös se, että opettelee luottamaan toisiin ihmisiin: vähän ja yksi kerrallaan. Opettelee turvautumaan muihin, olemaan heikkonakin toisten kannateltavana. Maailma ylipäätään ei kaipaa lisää kovuutta, kilpailua ja yksin pärjäämistä vaan enemmän rohkeutta olla heikko ja tarvitseva, joka tuo aitoa yhteyttä ja välittämistä ihmisten välille.

Pohdintaa rohkeudesta ja rajojen laittamisesta Myönnän heti aluksi, että minua ei enää kiinnosta rohkeus ymmärrettynä benji-hyppynä tai maailman valloittamisena. Tämä näkökulma on kyllä muuttunut elämäni aikana; olen nuorempana vannonut, että hyppään vielä benji-hypyn ja olen reppureissannut maailmalla. Nykyisin koen, että minulle on paljon rohkeampaa olla hiljainen, vetäytyvä ja kulkea erilaista polkua kuin mitä nykymaailma tuntuu vaativan: ole ulospäin suuntautuva, toteuta kaikki unelmasi heti ja elä isosti! Masennus ja muut ongelmat ovat pysäyttäneet minut nuoruuteni jopa uhkarohkeasta elämäntyylistä. Se on ollut hyvä pysäytys. Olen oppinut kuuntelemaan itseäni, ja löytämään lähemmäs omaa polkuani, omaa tyyliäni elää ja olla maailmassa. Yhä minulla on haasteita yhden asian kanssa: rajojen laittamisen kanssa. Olen helposti innostuvaa tyyppiä ja liiallisuuteen asti vastuuntuntoinen. Ehdin usein huomaamattani luvata yhtä sun toista ehtimättä miettiä omia voimavarojani. Iso syy vaikeudessani laittaa rajoja on myös lapsuuteni perheen toimintatavoissa. Sain sieltä lähes kaikkeen myöntyvän ja uhrautuvan naisen mallin. Toisaalta opin jo hyvin pienenä, että itseni puolustamiseen reagoidaan pettymällä tai suuttumalla. Herkkänä opin sitten välttämään rajojen laittamista, koska

aistin toisten tunteet niin voimakkaina. Yhä minulla saattaa olla samankaltaisia pelkoja, kun mietin omien rajojeni laittamista; pelkään toisen suuttuvan tai pettyvän. Olen opetellut psyykkaamaan itseäni: ”kestän toisen tunteet” ja ”muut kestävät myös heidän tunteensa” – mutta ei se yhäkään aina ole helppoa. Samoin olen koittanut hillitä innostustani sen verran, että miettisin myös innostuessani, että onko joku asia minulle realistista tai mahdollista. Toisaalta olen myös oppinut, että asioiden peruminen on myös mahdollista; on aivan sallittua sanoa, että ”anteeksi, mutta en pystykään tähän”. Tämä on minulle tosi tärkeää opettelua. Haluan oppia jaksamaan paremmin ja haaveilen myös työelämään paluusta. Rajojen laittamisen kautta uskon sen olevan vielä mahdollista, mutta paljon harjoittelua se vielä vaatii. Koen myös, että nykyisessä ”rajattomassa maailmassa” kaivataan enemmän rohkeita aikuisia, jotka uskaltavat asettaa rajoja sekä itselleen että muille – sekä lapsille että muille aikuisille. Sitä kautta uskon, että maailmasta on mahdollista tulla myös turvallisempi paikka meille kaikille. Teksti ja kuvat: Jaana Rantakokko

Ps. Miten benji-hypyn kanssa kävi? En ole hypännyt, enkä aio hypätäkään.

Lähteet Äiti leipoi pullaa muttei sanonut rakastavansa – välttelevä kiintymyssuhde traumatisoi ja vaikuttaa meihin vielä aikuisenakin. Annan sivut. h t t p s : // a n n a . f i / i h m i s e t - j a - s u h teet /ihmissuhteet /valt televa-kiint ymyssuhde- on-yleista-suomalaisillaaideilla?fbclid=IwAR3fLTvycftFYO_iZ3ozn h p 4 S R F x C 9 g j N l F T TJ S E 2 F 3 w S t w u S SHzzbbCncE Eeva Kolu, 34, paloi kolmesti loppuun ja puhuu nyt millenniaalien burnoutista, jotta voisimme olla itsellemme armollisempia – 5 syytä, miksi nykyaika uuvuttaa. Ylen sivut. ht tps://yle.f i/uutiset /3-11499486?f b clid= IwAR0WwX5yesVv3CNd1BIUuny1r yehP3DjmF5h7OJWsOA4FW0aejYFWv tl wRc&utm _campaign=yleuutiset&utm _ medium=social&utm_source=facebook

Helmi 4/2020

7


Teemana rohkeus

Hyvät hyveet Olen itse arka ottamaan riskejä. Kuljen mieluummin jo tuttuja latuja ja en uskalla poiketa tuntemattomille poluille. Olen nuoruudessani ollut äärimmäisen arka ihmissuhteiden luomisessa varsinkin vastakkaiseen sukupuoleen. Minulta puuttui siinä mielessä tämä kardinaalihyve ja totta tosiaan olen saanut siitä kärsiä. Toisaalta näen kyllä tietynlaisen arkuudenkin ihan hyvänä asiana: arka ihminen välttää ottamasta turhia riskejä. Oikeanlainen rohkeus on akselin ”arka” ja ”tyhmän rohkea” välimaastossa – kohtuullisuushan oli yksi kardinaalihyveistä.

Aristoteleen (384–322 eaa.) mukaan rohkeus on yksi kardinaalihyveistä. Muita ovat viisaus, oikeudellisuus ja kohtuullisuus. Koska viisaus ja kohtuullisuuskin ovat siis kardinaalihyveitä, ei rohkeus voi olla hyve, kun se ilmenee äärimmäisyyteen vietynä. Nykyään puhumme tyhmän rohkeasta. Minulle tulee mieleen esimerkiksi jotkin extremeurheilulajit, kun puhutaan tyhmän rohkeasta.

Kardinaalihyveet ovat äärimmäisiä hyveitä, joiden varassa riippuu koko inhimillisyys. Kardinaalit ovat katolisen kirkon korkeimpia pappismiehiä paavin jälkeen. Sana ”kardinaali” tulee latinankielen saranatappia merkitsevästä sanasta ”cardo”. Kardinaalihyveet ovat siis kannattelijoita: ne mahdollistavat muita hyveitä. Antiikin Kreikassa rohkeus liitettiin sotilaisiin. Nykyään kai harvat pitävät sotilaita, toisin sanoen ihmisiä, jotka rohkeasti ja tehokkaasti tappavat vastapuolen sotilaita, kovin urhoollisina ja hyveellisinä? En minä ainakaan, koska minussa on pasifistin vikaa. Voidaan ajatella siis, että rohkeuden muodot ovat muuttuneet vuosisatojen aikana. Nykyisin voisin pitää rohkeana sellaista ihmistä, joka uskaltaa olla oma aito itsensä muiden ihmisten reaktioista välittämättä ja joka uskaltaa näyttää tunteensa. Myös sosiaalisesti rohkeat ihmiset, jollainen minä en nuoruudessani siis ollut, ovat rohkeudessaan hyveellisiä. HELMI ry on kasvattanut minussa sosiaalista rohkeutta. Rohkeuden muodot eivät ole pelkästään muuttuneet vuosisatojen aikana vaan rohkeus on subjektiivinen kokemus. Toisin sanoen sitä, mikä yhdelle on rohkeaa, on toiselle tavanomaista ja se, mitä minä pidän tyhmän rohkeana, kuten benji-hyppy, on toiselle aito rohkeuden osoitus. Teksti ja kuva: Petri Keckman

Yhteiskunnallinen toiminta Olen Arto Haatanen, Helmin jäsen. Minä olen monessa yhdistyksessä mukana. Jokainen henkilö voi vaikuttaa ympäristöönsä: yhdistyksien toiminnassa oleminen on vaikuttamista, voi keskustella eri asioista muiden ihmisten kanssa. Ruohonjuurivaikuttaminen on arvokasta, siinä osaa arvostaa eri näkökulmia. Keskustelujen perusteella voi tietää mitä kentällä tapahtuu, ja tätä tietoa voi käyttää erilaisissa tehtävissä. Minulle

8

on kertynyt osaamista, millä voi vaikuttaa luottamustehtävissä. Lehtiin kirjoittaminen on mukavaa ja antoisaa työtä. Olen maininnut mielenterveyskuntoutujien asioista sopivassa välissä ja kysynyt toimenpiteitä aseman parantamiseksi. Mielenterveys vaikuttaa monessa kohtaa yhteiskuntaa, ympäristön ja kulttuurin edistäminen on tärkeää yhtä lailla. Puhun asiasta aina, kun on mahdollista. Hengellisyys on tärkeää myös

Helmi 4/2020

mielenterveydelle: olen oppinut, että kuntoutujilla on monenlaisia ajatuksia. Toisten arvostaminen on tärkeää. Luottamustehtävissä on monenlaisia haasteita ja mahdollisuuksia. Kannustan ihmisiä hakeutumaan luottamustoimiin — se kannattaa. Myös ryhmien vetäminen ja niihin osallistuminen on antoisaa. Kirjoittaja: Arto Haatanen


PIENIÄ ROHKEITA ASKELEITA Miten pääsisin pitkälle? Matka kauas vie etukäteen yöuneni. Pitkässä matkassa on monia asioita, jotka huolettavat minua. Olen onnistunut matkaamaan pitkälle pienten askelten kautta. Aloitin lentomatkustamiskuntoutuksen vuosia sitten. Aloitin sen menemällä yksin Helsinki-Vantaan lentokentälle bussilla. Istuin siellä ja katselin lähtötarkastuksen toimintaa. Tulin sitten lentoasemalta pois. Toisena päivänä menin taas lentoasemalle. Kysyin sieltä, voiko sieltä ostaa lipun saman päivän lentoihin. Selvisi, että voin ostaa Finnairin tiskiltä lipun saman päivän koneeseen. Tulin takaisin kotiin tämän jälkeen. Minne matkustaisin lentokoneella yhden päivän aikana, jotta ehtisin yöksi kotiin? Katselin aikatauluista, että Turusta tai Tampereelta ehtisin junalla takaisin kotiin. Menin jälleen lentokentälle. Kysyin myyntitiskiltä lippua seuraavaan lentoon Turkuun tai Tampereelle. Tampereen koneessa oli vapaata. Lensin koneella Tampereelle ja tulin junalla takaisin Helsinkiin. Miten pääsisin Salzburgiin? Poikani opiskeli siellä. Matkan varaaminen sinne veisi varmasti yöuneni. Puolisoni kävi aluksi yksin Salzburgissa. Tämän puolisoni matkan jälkeen varasimme yhteisen matkan Salzburgiin puolison kanssa. Yöuneni eivät menneet, kun olimme varanneet lentoliput Salzburgiin. Luotin puolisoni tukeen, koska hän oli tehnyt matkan jo aiemmin. Matkamme onnistui. Ymmärrän, että moni kuntoutuja on vähävarainen. Lentomatkustaminen saattaa herättää myös paheksuntaa ilmastonmuutoksen aikoina. Samaa pienten rohkeiden askelten periaatetta voi kuitenkin soveltaa muuhunkin tekemiseen. Teksti ja kuva: Veijo E

Heikon vahvistaa teosten julkaisemisharrastus Ensimmäiset aikaansaannokset ovat monella tavoin kehnoja, vailla taitojen rikkautta. Taiteellinen lahja kyllä toteutuu, jos sitä on, mutta teosten käyttö tarkoitusperäisesti epäonnistuu jopa täysin. Hän, joka ei lannistu, vaan harrastaa opikseen ottelemista, kokoaa voimansa ja tekee uuden teoksen ja julkaisee sen, on menestyksen ideoiden haltija täysimääräisesti. Sillä taitavaksi teosten julkaisemisen käyttelijäksi  voi tulla ainoastaan tällä menetelmällä.

Eräs taitavan pelurin piirre on aina se, että on pelannut pelejä paljon. Tämä onkin ainoa tie huipuille. Alun karkeat epäonnistumiset on otettava siis kepeästi, humoristisesti ja joukon kanssa töppöilyilleen nauraen ja pitäen koko hommaa leikkinä, leikkinä vain. Vakavammin ottaminen olisi virhe ja aiheuttaisi helposti homman stoppaamisen, alistumisen, masennuksen, surkeuden syöveritkin jopa.

Helmi 4/2020

Aikalailla samat ajatukset pätevät kaikkeen, mihin tahansa menestyksen ottelemiseen. Kuten sairauden voittamiseen. Sorron alta nousemiseen. Oikeuden hankkimiseen. Tuotantotoiminnassa onnistumiseen. Sodassa hyvän rauhan hankkimiseen. Juha Korkee aktivisti, ajattelija, hullu, terapia-asiakas, Hyvinkää

9


Sielun helmiä Joulumuori pukkia sätti

Syntisten pöytä

Pukki lahjojen jakamista organisoi postille päätti sen antaa… Silloin syödä ja laiskotella saisi säästyisi kulkemisen vaiva. Joulumuori kuunteli juonittelua tovin. muuttui vihaiseksi kovin. Lapsille ei saa pettymystä tuottaa niin kovasti he joulupukkiin luottaa. Mitä lapsiasiamies sanoisi varmaan korvauksia anoisi? Aattona on tehtävä työtä jos aikoo joka päivä syödä! Nöyränä joulupukki myönsi olevansa aattoillan tärkein tähti! Rattoisaa joulunaikaa kaikille!

Mistä etsin, mistä löydän Turvaa ylle tämän pöydän

Saunamatka Saunanlämpö ihollani pyyheliinaan käärittynä isä kantaa saunasta. Pakkaslumi narskuu askeleissa. Tähtitaivas on kirkas…

Keinus leukava narskuu, i-h-a-n-a mummojengi

Jos pelon pystyn voittamaan, siitä rohkeutta paljon saan. Haasteita kun tulee vastaan, rohkeus kasvaa ainoastaan.

Hanna-Elina Yli-Koski

Lauri Simonen 25.10.2020

Runo rohkeudesta Rohkeus on tosi tärkeä, siinä on paljon järkeä. Jos eteen tulee vuoria on matkat silloin suoria. Onko mulla rohkeutta? Siinäpä on iso mutta. Joskus muutun pelkuriksi, enkä aina tiedä, miksi.

Näkymä Vanhankaupunginkoskelta. Kuva: Juha Porkola

10

Ota sätkä Ei uus, leuhkana taskuu sullon senki Vei kuu, peuralla marraskuu kummonenki

- Pirkko Luonto vaipuu talviuneen Puitten oksat sitten paljastuvat niistä varisseesta lehtipeitteestä, niityt ovat saaneet huurrevällyn, metsissä on sitten hiljaista, puron solina kuuluu vain rikkoen luonnon äänettömyyden, samoin jänis loikkiessaan puiden lomitse, myös orava tuo eloa viilettäessään oksilla. Järvet odottavat jääkantta niin, kesämökit uinuvat loman jälkeen, niiden asukkaat viettävät syksyn hetkiä työssä että koulussa. Päivät vain lyhenevät koko ajan, ilma tulee yhä kylmemmäksi, odotetaan ensilunta, luonto sitten talvilepoon vaipuu. Pian koittaa pyhäinpäivä, sitten aika jatkaa adventtia kohden, ja vain seuraakin joulu ja uusi vuosi, ja niin kyllä valoisaan aikaan nyt luonto eteneekin sitten vain taas. maisema herää kyllä virkeänä, kun kevät koittaa jälleen nyt taas.

-Pirkko

Heilus seurana marraskuun pullonhenki

Helmi 4/2020

Kiltti tyttö Se on kanelista, sokerista, pumpulistakin varmaan Se on nätti, se on hiljaa, välillä mieli harmaa Se hymyilee, juoksee, kikattaa, taas hameessa reikä, eikä!  Pojat outoja, vieraita Silti jo osaa rakastaa

-A

Kuva: Maaret


Perheiden hyvinvointipuu on maksuton työkalu keskustelun tueksi ja hyvinvoivan arjen rakentamisen pohdintaan. Se on ladattavissa Pirkanmaan FinFamin Toivosta turvaa -hankkeen sivuilta. : www.finfamipirkanmaa.fi/toivosta-turvaa

www.finfamipirkanmaa.fi

Helmi 4/2020

11


Teemana rohkeus

ValoKuva: Sami Juntunen

Omien biisien laulamisesta yleisön edessä Minulla on bändi nimeltä Äänetön ääni. Olen siinä laulaja ja laulujen kirjoittaja.

Olemme aloitteleva bändi, joka harjoittelee yhdessä, mutta ei vielä esiinny livenä, paitsi satunnaisesti pienille yleisöille, jos kutsutaan. Yksi tilaisuus oli poikkeus: No labels no walls -festivaalit. Siellä kokeiltiin digitaalisten festivaalien järjestämistä. Jossain vaiheessa katsojia oli noin 8 000. Sen voisi sanoa olevan suurin esiintymisemme bändinä. Annoin myös haastattelun live-streamiin. Esiintymisemme lähetettiin tallenteena, mutta se jännitti kuin ensimmäinen live-keikka jännittäisi: olihan kyseessä omat sanat, joista saisi palautetta. Sitä ennen olen tottunut yksittäisille ihmisille esittämään kappaleitamme. Toki olen kitaristin kanssa esiintynyt joulujuhlassa, jossa totuttelin ja harjoittelin live-esiintymistä. Esiinnyimme noin 30 henkilölle. Se oli erityinen harjoittelukokemus. Karaokeen verrattuna esitys oli henkilökohtaisempaa, kun omat sanat oli kirjoitettu. Palautteen suhteen olin vielä arka, mutta kuuntelin tottuakseni siihen. Palaute oli positiivista ja sain itseluottamusta esiintyä isommalle yleisölle myöhemmin. Takaisin No labels no walls -festareiden tunnelmiin. Olin ajatellut festivaalit pienemmäksi, kun en ollut kysynyt sen koosta. niinpä haastattelulla ajattelin katsojien määrän olevan kymmenissä. Hyvä niin, sillä esiintymiseni oli rennompaa. Se tunne, kun myöhemmin kuulee esiintyneensä ehkä tuhansille ihmisille. Sitä voisi kutsua ”mitä?”-hetkeksi, joka tulee yllättäen tietoon. Tilanne on samalla analysoiva että opettava. Opin, ettei digitaalisen esiintymisen katsojien määrää voi etukäteen arvioida. Toisaalta analysoin samalla omaa esiintymistäni pikakelauksella ja olin siihen tyytyväinen. Bändinä ajattelen, että pääsemme esiintymään isolle yleisölle rennosti. Bändin jäsenet olivat tyytyväisiä myös.

12

Helmi 4/2020

Harvalla bändillä eka keikka yhdessä tuo 8 000 potentiaalista katsojaa. Ajatuksia omien sanojen esittämiseen yleisölle heräsi. Olen omien sanojeni takana, kun ne ovat osa henkilökohtaista kokemusmaailmaa. Sitä tuon esille. En pelkää esiintymistä, kun omin sanoin pääsen esiintymään. Olen kokemusasiantuntijana esiintynyt isollekin yleisölle. Minusta on myös tehty dokumentti Äänimies. Se herätti paljon keskustelua julkaisun jälkeen. Siitä opin, että kun tulee omalla henkilökohtaisella asialla ulos, ihmiset pitävät sitä positiivisena. Harva uskaltaa esiintyä niin. Ajattelen samoin jokaisen biisin kohdalla. Ne ovat henkilökohtaisia. Ne ovat kantaaottavia, kertovia, opettavia ja pohtimaan saavia. Ne ulottuvat henkilökohtaiselle alueelle myös monella kuulijalla. Henkilökohtaisuuksia arvostetaan. Mitkä ominaisuudet kehittyvät? – tulee mieleen kysymyksenä, johon yritän vastata. Omin sanoin esiintymisessä tulee tutuksi suhtautumistavan suhteuttaminen palautteeseen. Toisen ihmisen palautteen ymmärrys. Oman henkilökohtaisen tilan tiedostaminen. Oma julkinen tila hahmottuu. Oma yksityinen tila tulee tiedostetuksi. Omat rajat. Mitä kerron, jää elämään, siksi oman kertomisen rajaaminen. Itseluottamus. Oma ego tulee tiedostetuksi. Kaikkia näitä osa-alueita tulee mietittyä esiintymisten välillä. Ne kehittyvät. Mikä on se tunne, kun tulee esiintyneeksi isolle yleisölle? Melkein sama kuin karaokessa, hieman mahtipontisempi vain. Se tunne kestää pidempään, kun on isolle yleisölle esiintynyt. Eli hurmio, joka tulee koko kroppaan. Sydän riemuitsee, kun on onnistunut. Arka, jos mokasi pahemmin. Tyytyväinen olo, jos ei mokannut, muttei osaa sanoa, menikö täydellisesti omasta mielestä. Ohessa joitain ajatuksia, joita minulla on herännyt esiintymisessä. Rohkaisen muita esiintymään, jos haluavat ominaisuuksiensa kehittyvän. Siinä oppii itsestä hyvin.

Sami Juntunen


Kolumni

Rohkeus, mitä se on sinulle? Onko se laskuvarjo- tai benjihyppy, muutto ulkomaille tai irtisanoutuminen vakituisesta työstä? Vai onko se esiintymistä tai mielipiteen ääneen sanomista isossa ryhmässä. Rohkeutta on monenlaista ja ihmiset mieltävät sen eritavoin. Tilanteen mukaan meiltä vaaditaan erilaista rohkeutta. Minulle suurinta rohkeutta on etsiä ja olla oma itsensä. Kulkea rohkeasti omaa tietänsä, vaikka se pelottaisi. Luin hiljattain Kiltin tytön voimakirjan, joka oli kuin minulle kirjoitettu. Tunnistin itseni monesta kohdasta. Ison osan elämääni olen kärsinyt liiasta kiltteydestä. Saattaa kuulostaa hurjalta, uskon kuitenkin, että minulla on monta kohtalotoveria, tyttöjä ja poikia. Ongelmaksi kiltteys muodostuu, kun olet kiltti kaikille muille, ihan kaikille, paitsi itsellesi. Unohdat ja hukkaat itsesi, unohdat olla lempeä ja rakastava itsellesi. Pyrit antamaan itsestäsi kaiken kaikille muille. Pahimmassa tapauksessa monelle eri taholle. Ympärillä voi olla myös ihmisiä, jotka käyttävät tietoisesti tai tiedostamattaan hyväkseen kiltteyttäsi. Ihmisten auttaessa, antaessa ja jakaessa itsestään pyyteettömästi, tilanne ei voi olla loputtomasta vain toiseen suuntaan. Jokainen väsyy, jos ei koskaan saa mitään itselleen ja alkaa hakea toisten hyväksyntää. Yrittää olla kerta toisensa jälkeen parempi, saadakseen edes joskus sen pienen kiitoksen. Ihmisen ollessa liian kiltti, joka suuntaan, tilanne voi karata käsistä. Kiltti ihminen ajautuu helposti tiettyyn rooliin, ollakseen tietynlainen. Huomaamatta voi käydä niin, että rooleja onkin monta. Pahimmassa tapauksessa käy niin, että ihminen on hukannut itsensä, oman persoonansa, eikä enää tiedä kuka on ja mitä oikeasti itse haluaa. Omalla kiltteydellään ja halullaan olla sellainen, kuin kuvittelee muiden haluavan sinun olla, voi tuhota itseään. Liiasta kiltteydestä voi päästä eroon. Helppoa se ei ole, ja tie voi olla hyvinkin kivinen, mutta varmasti kaiken vaivan arvoinen. Yksi suurin työ mitä olen tehnyt itseni kanssa, on ollut kiltteydestä luopuminen ja oman rohkeuden löytäminen. Enää en anna kenenkään kävellä ylitseni, puutun epäkohtiin, jos minua kohdellaan epäreilusti. Rohkeus ei kuitenkaan poissulje herkkyyttä: sitä, että toisten ilkeät sanomiset tai tekemiset loukkaavat. Olen joutunut luopumaan paljosta, eikä matka ole ollut helppo. Omia toimintatapojaan ja vääristyneitä ajatuksiaan ei ole kovin helppoa ja nopeaa muuttaa.

Kuva: Timo Turkka

Kiltistä tytöstä rohkeaksi naiseksi

Elämä on kuitenkin todella paljon vapauttavampaa, kun kokee olevansa rohkea ja vahva. Uskaltaa sanoa mitä haluaa, mistä pitää ja mikä itsestä olisi oikein. Tämähän ei poissulje sitä, että esim. ihmissuhteissa ja töissä joutuu tekemään kompromisseja. Kun oma mielipide on tuotu esille ja perusteltu, eikä mennä vain toisten toiveiden ja halujen mukaan. Omassa mielessään ei tarvitse jatkaa loputonta purnaamista, kuinka olisi halunnut jotain muuta, mutta ei uskalla sanoa ääneen, ettei pahoita kenenkään mieltä. Elämme helposti omissa kuplissamme, emmekä välttämättä osaa asettua toisten asemaan tai tiedä koko totuutta toisesta. Neuvomme, tuomitsemme ja

Helmi 4/2020

kommentoimme helposti toisten valintoja, sen sijaan, että tukisimme, vaikka olisimmekin eri mieltä. Rohkea ihminen noudattaa omia arvojaan ja valintojaan, mutta kykenee ymmärtämään muita ja asettumaan heidän asemaansa. Rohkeus on luottamista itseensä. Rohkeus on kykyä katsoa elämää avoimesti. Rohkeus on asioiden tekemistä, vaikka ne pelottaisivat. Rohkeus on kykyä tehdä virheitä ja oppia niistä. Rohkeus on kykyä rakastaa itseään ja olla kiitollinen kokemastaan. Saila Turkka

13


TRE – Tension, Stress & trauma release TRE (tension, stress & trauma release) – eli tärinäterapia – on amerikkalaisen traumahoidon ekspertin David Bercellin (s. 1953) kehittämä uudempi terapiamuoto. Bercell huomasi kriisialueilla työskennellessään, että lapset ja eläimet vapisivat katastrofien jälkeen. Eläimet palautuvat kuitenkin stressistä ihmisiä nopeammin. Bercell päätteli, että aikuiset estävät kehon luonnollisen palautumismekanismin, kun kokevat että kontrollista luopuminen on pelottavaa tai kiusallista. Bercell kehitti TRE:n traumatisoituneiden ihmisten itsehoitometodiksi tilanteissa, joissa psykoterapiaa ja muita hoitoja ei ollut juuri mahdollista saada. TRE:ssä on tarkoitus opetella uudelleen stressiä purkava täriseminen. Liikesarjan aluksi tehtävät helpot liikkeet rentouttavat ja aktivoivat jännittyneitä lihaksia, sillä traumatilanteissa lihakset jännittyvät suojaamaan kehoa. Venyttävillä liikkeillä aktivoidaan keho tärisemään. Tämä käynnistää kehon luonnollisen palautumismekanismin, joka purkaa jännitystiloja. Lihasjännitysten lauetessa kehossa

14

herää pyrkimus kokonaisvaltaiseen uudelleenjäsentymiseen. Aistimukset, tunteet ja ajattelu eheytyvät. Vakavista mielenterveyshäiriöistä kärsivien kannattaa lähteä TRE:n mukaan varovaisesti, sillä mieleen saattaa nousta ahdistaviakin tunteita ja muistoja. Raskaanaolevien tai epileptikkojen ei ole suotavaa harrastaa sitä. TRE:ssä tarkoitus täristä lyhyt aika – maksimissaan puoli tuntia – ja makuulta pystyyn noustessa tärinä loppuu automaattisesti ja ihminen ottaa kehonsa taas haltuun. TRE:stä on apua lihasjännitysten, kipujen ja unettomuuden hoidossa. Sitä on käytetty myös ammattiryhmissä, jotka kohtaavat ja hoitavat kriisialueilla ihmisiä ja joilla on riski sijaistraumatisoitumiseen. Palomiehet, avustustyöntekijät ja sotilaat käyttävät sitä. David Bercell on kirjoittanut aiheesta suomeksikin saatavan kirjan TRE- stressinpurkuliikkeet stressin ja traumojen helpottamiseen (Kuva ja Mieli, 2011). Viime vuosina kiinnostus TRE:hen on kasvanut huimasti. Suomessa sitä harrastetaan eniten koko maailmassa. Kursse-

Helmi 4/2020

ja ei mainosteta missään, ja silti ne ovat ihan täynnä. TRE-Finland järjestää kursseja sekä TRE-ohjaajakoulutuksia. Kursseja löytyy myös kansalaisopistoista. Metodi on niin yksinkertainen, että sen pystyy periaatteessa oppimaan itsenäisestikin, mutta on suositeltavaa, että sertifioitu ohjaaja opettaa sen, sillä kurssilla opitaan myös itsesäätelyä ja sitä, kuinka tärinää voidaan hallinta. Tärinä tulee myös monesti voimakkaammin päälle ryhmätilanteissa kuin itsekseen tehtäessä.

lähteet https://www.mieliliike.fi/palvelut/tre-terapia-ja-ohjaus/ https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/11/18/ tarina-valtasi-kehoni-minuuteissa-vaikkamieleni-pisti-vastaan https://anna.fi/hyvinvointi/tarinaterapiahelpottaa-jannittamista


RENTOUTUSTA TÄRINÄSTÄ Tärinäterapiasta apua traumojen käsittelyyn ja unettomuuteen? Kun kuulin, että Espoon työväenopistolla järjestetään TRE-kurssi, ilmoittauduin uteliaana mukaan. Olin jo aiemmin tutustunut taideterapiaan, meditaatioon sekä perinteiseen psykoterapiaan ja oppinut itsestäni sen, että fyysiset metodit sopivat minulle paremmin kuin pelkkä puhuminen. Rentoutuminenkin on helpompaa yin-joogan kuin meditaation kautta. Ensimmäisen tunnin alussa opettaja Nina Hokkanen kysyy meiltä TRE-kokemuksistamme ja huomaan olevani ainoa, jolla ei ole vielä mitään kokemusta aiheesta. Monet osallistujat ovat käyneet saman opettajan aiemmilla kursseilla ja harjoitelleet metodia kotona. Opettaja kertoo lyhyesti tärinäterapian taustoista ja siitä, kuinka täriseminen on luonnollinen tapa purkaa traumoja, mutta kasvatus kitkee sen pois lapsilta epätoivottuna käyttäytymisenä. tärinäterapian jälkeen Olo on euforinen Tunnin alussa teemme kahdeksanosaisen helpon liikesarjan. Liikkeet sisältävät mm. varpaille nousua, selän taakse katsomista ja selkä seinää vasten istuma-asennossa nojaamista. Liikkeiden on tarkoitus herättää alkukantaisia hyökkää/pakene reaktioita ja väsyttää jalkojen lihaksia. Seinää vasten nojates-

sa huomaan kuinka väsyneissä reisissä alkaa pieni vapina. Liikesarjan lopuksi käymme makuulle. Ensin pidämme lantiota ilmassa. Kun laskemme lantion maahan, jatkuu alkanut tärinä ensin alavartalosta ja saattaa edetä ylemmäskin kehoon. Ensimmäisellä kerralla tuntuu kummalliselta maata lattialla ja tarkkailla kuinka oma vartalo tärisee. Tärinä on kohtauksittaista kuin olisi jonkun epileptisen kohtauksen kourissa. En tunne erityisen voimakkaita positiivisia tai negatiivisia tunteita. Oloni on neutraali, kuin olisin sivustatarkkailija. Tilanteessa ei ole mitään pelottavaakaan. Jälkikäteen oloni on todella euforinen ja rentoutunut. Tärinästä löytyy apu unettomuuteen Tärinäterapiakurssi pidetään viitenä peräkkäisenä keskiviikkona ja se tapahtuu aina samanlaisena. Suurin osa tunnista menee alkuvalmisteluihin, tärinäterapian jälkeiseen rentoutusharjoitukseen ja kokemusten jakamiseen. Itse tärinää ajasta on vain 20 minuuttia. Tärinä on helppo lopettaa. Koen tärisemisen niin miellyttäväksi, että olisin mielelläni jatkanut sitä pidempään ja skipannut tunnin muut osiot. Opettaja kertoo kuitenkin, että kyseessä on voimalli-

Helmi 4/2020

nen metodi eikä ole toivottavaa tehdä sitä kerralla liian pitkään. Mieluummin usein ja pieniä aikoja kerrallaan. TRE:hen kuuluu se, että kokemus on joka kerralla hieman erilainen ja eri ihmisillä erilainen. Jokainen keskittyy kuitenkin vain omaan kokemukseensa, ja tilannetta helpottaa se, että lattialla maatessa ei näekään muita osallistujia. Useimmat kurssilaiset kokevat kokemuksen hyvin positiiviseksi. Kroonisesta unettomuudesta kärsivä kertoo nukkuneensa kurssikerran jälkeen paremmin kuin vuosiin, ja tärinästä löytyy apua myös ahdistus- ja masennusoireisiin. Toisella kerralla keksin voimistaa omaa tärinäkokemusta ajattelemalla pelottavia tai suututtavia asioita. Se toimii hyvin: tärinä voimistuu ja siirtyy ylävartaloon. Viimeisellä kerralla yritän kiirehtiä tärinää enkä tee valmistavia alkuliikkeitä riittävän pitkään. Tuolloin kokemus on vaimeampi kuin muilla kerroilla ja olen hieman pettynyt. Tärinäterapiakurssin jälkeen otan metodin yhdeksi metodiksi työkalupakkiin ja teen sitä kotona yksin, jos epäilen että nukahtaminen illalla saattaa olla vaikeaa. Tärinä on helppo saada päälle myös yksin kotona, kunhan malttaa tehdä alkuliikkeitä riittävän pitkään. Teksti: Maija Lindberg

15


Sarjis: Lotta Lindroos

16

Helmi 4/2020


Helmi 4/2020

17


18

Helmi 4/2020


Teemana rohkeus

Mitä on Rohkeus Rohkeutta on omien unelmien ja toiveiden toteuttaminen. Minulle yksi unelma on kirjoittaminen julkisuuteen ja omien mielipiteiden ilmaiseminen. Kirjoittaminen on minulle osa terapiaprosessia, jota käyn tällä hetkellä.

K

ir joittamalla voin prosessoida erilaisia asioita, joita käyn läpi juuri nyt elämässä. Kirjoittaminen tuntuu haasteellisemmalta kuin aikaisemmin johtuen erilaisista rajoitteista, joita minulla tällä hetkellä on. Keskittyminen kirjoittamiseen on vaikeampaa ja ajatukset ovat solmussa kaiken tämän jatkuvan muutoksen keskellä. Tämä nykyaika tekee ainakin minun olostani turvattomampaa. Rohkeutta on olla oma itsensä juuri sellaisena kuin on, eikä esittää mitään. Sellaisten aitojen ihmisten seurassa viihdyn parhaiten. Elämä koostuu erilaisista valinnoista, ja lopulta itse päätämme, millainen elämästämme tulee. Aina se ei riitä, vaan on meistä riippumattomia asioita, jotka vaikuttavat elämäämme. Parasta on kuitenkin hyväksyä ne tosiasiat, joihin emme voi itse vaikuttaa, eikä jäädä niitä vatvomaan turhaan. Voimme ponnistaa eteenpäin elämässä vastoinkäymisistä huolimatta. Eläminen itsessään vaatii rohkeutta tässä maailmassa ja tilanteessa, jossa elämme. Onneksi emme ole yksin kohtaamiemme haasteiden kanssa, vaan meillä on vertaisia ja ystäviä ympärillä jakamassa niitä. Vertaisuus onkin siksi niin tärkeää. Meidän ei tarvitse jäädä yksin ajatusten ja mieltä askarruttavien asioiden kanssa. Ympärilleen voi rakentaa turvaverkon erilaisista ihmisistä, jolloin selviytyminen on huomattavasti helpompaa ja haasteet voi jakaa ja kohdata yhdessä. Yhdessä koetut ja jaetut asiat muuttuvat selkeimmiksi ja ongelmanratkaisu on tällöin hedelmällistä.

On rohkeutta olla heikko ja tarvitseva. Rohkeutta on myöntää tarvitsevansa halausta tai toisia ihmisiä. Rohkeutta on myös pystyä sanomaan, että tarvitsee omaa aikaa itselleen ja aikaa tehdä omia itselle tärkeitä juttuja. Aina ei tarvitse jaksaa olla läsnä muille ihmisille. Omia akkuja on tärkeää pystyä lataamaan välillä. Siten jaksaa taas olla muiden ihmisten parissa paremmin. Olisi tärkeää, että jokaisella olisi tähän mahdollisuus, jotta ei kuormitu liikaa. Rohkeutta on myöntää itselle ja toisille olevansa väsynyt ja tarvitsevansa lepoa.

Rohkeutta on olla oma itsensä juuri sellaisena kuin on, eikä esittää mitään. Minulle rohkeus näyttäytyy punaisena, pehmeänmuotoisena värinä. Jos tunnen itseni araksi tai sosiaalisuus ja vieraiden ihmisten tapaaminen ahdistaa minua, saatan pukeutua punaiseen vaatteeseen, ja värillä on silloin jokin salaperäinen voima muuttaa minut rohkeammaksi. Yleisesti ottaen pidän punaisesta väristä ja minulla on sitä paljon käytössä, muun muassa sateenvarjo ja reppu. Luulen, että punaisessa värissä on kyse turvallisuuden ja energian tunteesta, jota väri antaa minulle. Värillä on todellakin väliä ainakin minulle. Arkuuden väri on minulla violetti. Olin lapsena tavattoman ujo ja arka ja siksi helppo kiusanteon kohde. Minua kiusattiin ala- ja ylä-asteella lähinnä vaatteiden takia. Minulla oli vääränlainen ja -värinen takki ja housut muiden lasten mielestä. Kiusaamisesta kerto-

Helmi 4/2020

minen oli vaikeaa omille vanhemmille, kun he ihmettelivät, miksi en halua käyttää uutta takkia koulussa tai mikä housuissani on vikana. Äitini mielestä takki oli hieno, eikä hän ymmärtänyt, miksi minua hävetti käyttää sitä koulussa. Minusta arkuus ei ole yhtään sen huonompi ominaisuus kuin rohkeus. Olen todennut, että rohkeuden ja arkuuden puolessa välissä on hyvä kulkea keskitietä pitkin, jotta ei toimi liian uhkarohkeasti. Minusta elämässä ei turha riskinotto kannata. On kuitenkin tärkeää muistaa nauttia elämästä, sillä meillä on vain tämä yksi elämä ja rajallinen määrä aikaa. Jokainen voi itse päättää, elääkö elämän täysillä nauttien vai murehtien jokaista pikku asiaa. Minusta positiivisuus kannattaa pitää yllä kaikessa tekemisessä. Terveys nousee minulla kaikkein tärkeimmäksi elämänarvoksi tällä hetkellä ja niin varmaan monille muillekin. Olen huolissani omasta ja läheisteni terveydestä ja pyrinkin toimimaan kaikin tavoin edistääkseni kaikkien minua lähellä olevien ihmisten terveyttä. Toivottavasti pysytään terveinä ja muistetaan nauttia kävelylenkeistä metsäpoluilla ja puistoissa ja nuuhkia raikasta metsäntuoksua ja ilmaa keuhkot täyteen. Kävelylenkin jälkeen aivotkin ovat kääntyneet uuteen asentoon, ja elämä näyttäytyy ihan toisenlaisena kuin ennen lenkille lähtöä. Elämä hymyilee jälleen ja on elämisen arvoista. Pidetään huolta toisistamme. Hyvää ja rauhallista Joulua kaikille! Teksti ja kuva: Tarja Ruusunen

19


Kirjat

Edith Södergran – modernistinen runoilija ja Vierge Moderne

Edith Södergran (1892–1923) on modernismin ensiairueen runoilijoitamme ja merkittävin suomenruotsalainen modernistimme. Hänen runoistaan viehättyvät yhä uudet, nousevat lukijasukupolvet toistensa jälkeen. Alun perin ruotsinkielistä runoutta on myös käännetty suomen lisäksi monille kymmenille kielille.

E

dith Södergran tunnetaan erityisesti persoonallisesta, värikkään maalailevasta ja muovautuvasta, näynomaisesta runokielestään, jossa hän käyttää runsaasti kuvia ja symboleita sekä itse määriteltyjä käsitteitä (esimerkiksi mies, kuolema, onni); samoin kuin intohimoisesta ja älyllisestä kielenkäytöstään, johon voi liittyä esimerkiksi suggestiivisen tehokasta, liturgista toistelua, käsitteitä määritteleviä luetteloja (kuten Vierge Moderne), huudahduksia, naurahduksia, valituksia, kutsuja, noitumista… Nähtävästi runoilijanminän sisäisestä todellisuudesta rikastuvat runot ilmaisevat pintapuolisia vastakohtaisuuksia, epäsovinnaisuuksia, leikkisyyttä, tarkoituksellista suorasukaisuutta, naisista

20

Edith Södergran lintuhatussa ja Totti. Helena Södergran 1910–1920. Svenska litteratursällskapet i Finland.

eroottisuutta, ehdottomuutta, tahdonvoimaa muuttaa asioita, asiaintilojen kieltämistä, jopa huumoria. Naisen minän älyllisestä henkevöitymisestä puhuen, Södergran argumentoi sen perustan olevan nimenomaan naisen eroottisessa luomisvoimassa. Södergranin lyriikka on itsessään vuosikymmenten ajan innoittanut suomalaista ja pohjoismaista naisrunoutta tukemalla ja edistämällä meikäläistä naistietoisuutta. Toisaalta runoilija on tosielämässään 1900-luvun alussa toiminut meille sinä esikuvana, joka voi päihittää kirjoittamisen henkiset ja fyysiset haasteet, aineelliset vaikeudet ja yhteiskunnalliset epäkohdat sekä valaa yleistä rohkeutta naisiseen luomistyöhön. Naisrunoilija Edith Södergranissa tutkijoita ja kirjallisuuden harrastajia onkin

Helmi 4/2020

kiinnostanut niin ikään hänen elämäntarinansa, mistä on hyvä esimerkki tutkija Agneta Rahikaisen kirjoittama tuoreehko elämäkerta Edith. Runoilija, elämä ja myytti (2014). Rahikaisen mukaan Edith Södergranin tutkimuksessa on viime aikoina tulkittu hänen tuotantoaan suhteuttamalla runouden luonteenomaisia piirteitä aikakauden kirjallisuuteen ja aatemaailmaan; aiemmassa tieteellisessä tarkastelussa lienee liiaksi painotettu runoilijan persoonan, elämänkohtalon ja runouden useinkin kuvitteellista yhteyttä. Itse totta kai ihailen naisena Edith Södergranin rohkeaa tahtoa kirjoittaa tuoretta, modernia runoa, vaikka tällainen uudistaminen oli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä naisihmiselle aika tavatonta. Modernin runon edelläkävijänä Söder-


gran toteuttaa runoissaan olennaiset modernismin perustekijät, riimittömyyden, vapaamittaisuuden ja yksilöllisen rytmin sekä vapaan aiheen. Ihastuttavaksi Edith Södergranin luonnollisesti tekee hänen persoonallinen, yhteiskunnassaan hieman epäsovinnainen tapansa julistaa runoissaan uudenlaista naisen roolia – aktiivisen naisen näet – kyseenalaistaen perinteiset odotukset ainoastaan passiivisesta ja jotenkin ’hentomielisestä’ naiseudesta. Aikansa naispuolisten kulttuurivaikuttajien joukossa Södergran on luomassa ihannetta itsellisestä, uudenlaisesta naiseudesta eli ”uuden naisen”, minkä julistuksesta käy esimerkiksi klassikkoruno Vierge Moderne, ”moderni neitsyt”. Runo on julkaistu Södergranin esikoiskokoelmassa Dikter (Runoja) ruotsiksi vuonna 1916. Näistä perin juurin uskaliaista, keskenään vastakohtaisista ja intoavan älyllisistä säkeistä voi ehkäpä vähän ponnistellen arvata, miksi runon sanoitus on kuulemma ihmetyttänyt useitakin arvostelijoita, vaikkakin nuorten modernistien ryhmä kiitosteli esikoista. Runossahan kirjaimellisesti kyseenalaistetaan naisen rooli ja kirjoitetaan sitä uudelleen, vapaudutaan jopa sukupuolestaan, jolloin perinteiset ehdot olla ”nainen” väistyvät tieltä. Julistus kielii runouden murroksesta. Toinen aihealue Södergranin esikoiskokoelmassa on naisen rakkauden kaipuu ja tässä pettyminen. Rakkauden kaipuu merkitsee Södergranilla joko rakastajan, Kristuksen tai kuoleman kaipuuta – ehkäpä nainen kaipaa kaikkia rakkauksia. Päivä viilenee -runon viimeisissä säkeissä runon ”minä” kertoilee kaipuustaan mutta saakin vastauksekseen pelkän pettymyksen, vieläpä molempien osapuolten. Tämän melankolisen, pitkällisen rakkausrunon johtopäätös juontuu eritoten ihmisen lihallisuudesta, koskapa ruumiillisuudesta runon miespuolinen ”sinä” todellakin tuntuisi naista erheekseen etsivän. Sitä vastoin runon naispuolisella ”minällä” itsellään näyttäisi olevan monisyinen ja voimakas sielunsa tunto. Hänellä olisi mielestään jotain muutakin löydettävänä kuin sinänsä kaunis naisen vartalonsa: hän ei ole kuin kukka, lähde tai nainen, vaan hän on ennemmin kuin hedelmä, meri ja sielu. Södergranin runoudessa myöhemminkin naisen eroottisuus ilmenee minän voimana ja rohkeutena, ja edelleen eroottisuus voi tuottaa naispuolisessa hengessä sellaista luomisvoimaa, joka uhkuu erityistä luomiskykyä ja älyllisyyttä.

En minä ole nainen. Olen neutri. Olen lapsi, hovipoika ja rohkea päätös, olen naurava häive helakanpunaista aurinkoa… Olen kaikkien ahnaitten kalojen verkko, olen malja kaikkien naisten kunniaksi. olen askel kohti sattumaa ja turmiota, olen hyppy vapauteen ja itseyteen… Olen veren kuiske miehen korvassa, olen sielun vilu, lihan kaipuu ja kieltäymys, olen uusien paratiisien portinkilpi. Olen liekki, etsivä ja ripeä, olen vesi, syvä mutta polviin saakka uskalias, olen tuli ja vesi rehellisessä yhteydessä ja ehdoitta. Jag är ingen kvinna. Jag är ett neutrum. Jag är ett barn, en page och ett djärvt beslut, jag är en skrattande strimma av en scharlakanssol... Jag är ett nät för alla glupska fiskar, jag är en skål för alla kvinnors ära, jag är ett steg mot slumpen och fördärvet, jag är ett språng i friheten och självet... Jag är blodets viskning i mannens öra, jag är en själens frossa, köttets längtan och förvägran, jag är en ingångsskylt till nya paradis. Jag är en flamma, sökande och käck, jag är ett vatten, djupt men dristigt upp till knäna, jag är eld och vatten i ärligt sammanhang på fria villkor...

Sinä etsit kukkaa ja löysit hedelmän. Sinä etsit lähdettä ja löysit meren. Sinä etsit naista ja löysit sielun – olet pettynyt. Du sökte en blomma och fann en frukt. Du sökte en källa och fann ett hav. Du sökte en kvinna och fann en själ – du är besviken.

Edith Södergran mittanauha kädessä. Luultavasti otettu itselaukaisijalla. 1912–1914. Svenska litteratursällskapet i Finland.

Helmi 4/2020

21


Kirjat Nousevan auringon vartijana: Södergranin taiteelliset sekä filosofiset heijastukset Edith Södergran oli aikalaisekseen sivistynyt nainen ja hyvin perillä omaksumistaan moderneista taiteen virtauksista, kuten ekspressionismista, symbolismista, futurismista, venäläisestä avantgardesta. Hän vaihteli tyyliään moneen kertaan yhteensä viiden runokokoelmansa aikana (runoiltuaan koulutyttönä romanttisella mielellä): hän liikkui melankolisuudesta ja rappion tunnelmasta ylevöityyn rajattomaan, villiin ja hurmaavaan elämänriemuun sekä rauhallisiin luontokuviin ja seestyneisiin tuntoihin, uskonnollisiinkin sävyihin. Södergran kävi runoudessaan useiden filosofisten vaiheiden läpi ottamalla vaikutteita muiden muassa Arthur Schopenhauerilta, Friedrich Nietzscheltä ja Rudolf Steinerilta. Filosofi-runoilija Nietzsche luonnostelee aikansa yli-ihmisopin, Übermensch, jolla hän tarkoittaa moraaliltaan ja estetiikantajultaan tasokasta, norminsa itsenäisesti luovaa ihmisyksilöä. Tämä riippumaton, henkevä edistyjä on kuitenkin pelkkä sielumme ihannekuva, sillä arvokasvatuksemme tukahduttaa nuo eettiset ja esteettiset pyrkimyksemme. Nietzscheltä on peräisin myöskin pohdiskelu taiteen dionyysisestä puolesta eli elämänvoimasta ja -ilosta, hurmasta, kiihkosta, virtauksesta, epäjärjestyksestä, rajattomuudesta, kohtuuttomuudesta ja ykseydestä (Dionysos-nimi kuuluu viinin, juomisen hurmion, traagisen taiteen ja hedelmällisyyden antiikin jumalalle). Södergranille yli-ihmisfilosofia merkitsee kumminkin lähinnä käsitystä runoilijan henkilökohtaisesta luomistyöstä sekä täydellisemmän ajan koittamisesta taiteen saralla. Taiteilijan on näet ylitettävä itsensä transsendenssissa eli yliaistillisuuden mielentilassa, koska hänen on luodessaan kohottauduttava aisteilla

havaittavan todellisuuden (ja tavallisen ihmisyytensä) yläpuolelle. Lisäksi yliihmisyyttä ihannoivan filosofian keinoin on ollut naisissa puolestaan mahdollista perustella tasa-arvoistavaa ideaalia ”uudesta naisesta”, joka ei enää sovittaudukaan vanhaan rooliin vaan valitsee elämänsä itse.

Myöhäisissä runoissa voi nähdä seestyneiden luontokuvien lohdun, uskonnollisvivahteisen tyyntymisen, selvästikin kotipaikan Raivolan luonnosta Karjalan kannakselta. Runoilijan varhaisen kuoleman jälkeen julkaistussa kokoelmassa Maa jota ei ole (1925) Södergran tunnustaa lopulta kristinuskon evankeliumia (tosin kirjoittelee kirjeessään ystävälleen Hagar Olssonille kaihoavansa alati Dionysosta). Myöhäisissä runoissa voi nähdä seestyneiden luontokuvien lohdun, uskonnollisvivahteisen tyyntymisen, selvästikin kotipaikan Raivolan luonnosta Karjalan kannakselta. Näyissä lukija kohtaa vieläpä taivaan kirkastavan ykseyden, joka vapauttaa hengen maallisesta olotilastaan. Saapuuko sielu määränpäähänsä runoilijan puhuessa tulosta Hadekseen ja taivaiden kaartumisesta korkeammiksi…?

Kerran sammuvat kaikki tähdet… Edith Södergranin ystävä, itsekin naiskirjailija Hagar Olsson kuvaili Edith Södergranin runoutta samanlaiseksi kuin hänen tuntemansa Edith ihmisenä oli: hänen runoissaan voimme kuulla ”voimak-

Kaksi kissaa Södergranin huvilan edessä. Teksti: ”Gille”. Edith Södergran 1910–1920. Svenska litteratursällskapet i Finland.

22

kaan ihmisen äänen, joka puhuu meille halki luhistumisen pauhinan”. Hagarin tarinoinnin ”luhistumisesta” voi ymmärtää ainakin sikäli, että Edithin elinaikana Suomen kansalaisten elämää vitsasivat maan sisällissodan uhkat ja rappio, Venäjän vallankumous ja ensimmäinen maailmansota. Toiseksikin Edithin henkilökohtaisessa elämässä tulivat vastaan köyhyys ja eristyminen Raivolan kotiin Karjalan kannaksella Helenaäitinsä kanssa. Jo nuorella iällä Edith oli sairastunut keuhkotuberkuloosiin, joka johtaisi ennen pitkää nuorehkon naisen menehtymiseen. Ehkäpä siksi Södergranin elämänmyönteisissä runoissa ilmenee useasti aavistuksia kuolemasta. Edith Södergranin elämässä on varmasti ollut raskaita vaiheita, mutta hänen runoissaan kuvatut vaikeudet voivat näkyä ikään kuin voitettuina, jos kohta runon ”minän” ja runoilijanpersoonan välille ei ole todenmukaista olettaa ilmeisiä yhtäläisyyksiä. Runoissaan Södergran ilmaisee kylläkin tuskaa ja kärsimystä mutta myös voimaa, pelottomuutta, tahtoa, toivoa, elämän riemua, luottamusta, luonnonrauhaa, kaikkivoipuutta ja tietäväistä lapsekkuutta. Hän kääntää siis vastoinkäymiset myötäkäymiseksi, taikka kuten runossa Sataa, sataa, on suorastaan itse myötäkäyminen. Edith Södergranin runoissa on minulle itselleni iän myötä luontunut oleelliseksi juuri hänen runojensa voimauttava äänensävy, joka saa vastakohtansa kenen hyvänsä joskus kohtaamasta kärsimyksestä. Oikeastaan lukioaikoinani en Edith Södergrania käsittelevästä esitelmästäni huolimatta vielä täysin kyennyt sisäistämään Södergrania, en täydesti edes naisena, vaan puhuin arvostelijoiden luettelemin adjektiivein ja lausuin ruotsiakin auttavasti. Kokemukseni lyyrisen alter egon löytämisestä on ollut upeaa. Teksti: Reija Halonen

Lasiveranta Raivolassa. Edith Södergran 1910–1920. Svenska litteratursällskapet i Finland.

Helmi 4/2020


Lempirunoni Edith Södergranilta on syystä Olemisen riemu: Mitä minä pelkään? Olen osa äärettömyyttä. Olen osa kaikkeuden suurta voimaa, yksinäinen maailma miljoonien maailmoiden parissa, niinkuin ensi luokan tähti, joka sammuu viimeksi. Riemu elää, riemu hengittää, riemu olla olemassa! Riemu tuntea ajan jäisen-kylmänä valuvan suoniansa pitkin ja kuunnella yön hiljaista virtaa ja seisoa vuorella auringossa. Käyskelen aurinkoa pitkin, seison auringolla, en tiedä mistään muusta kuin auringosta. Aika – muuntajatar, aika – hävittäjätär, aika – loihtijatar, tuletko uusin juonin, tuhansin kavaluuksin tarjoamaan minulle olemassaolon niinkuin pienen siemenen, niinkuin kehään kiertyneen käärmeen, niinkuin merellisen luodon? Aika – sinä murhaajatar – väisty luotani! Aurinko täyttää rintani suloisella hunajalla ääriä myöten ja sanoo: kerran sammuvat kaikki tähdet, mutta ne loistavat aina pelkoa vailla. Vad fruktar jag? Jag är en del utav oändligheten. Jag är en del av alltets stora kraft, en ensam värld inom miljoner världar, en första gradens stjärna lik som slocknar sist. Triumf att leva, triumf att andas, triumf att finnas till! Triumf att känna tiden iskall rinna genom sina ådror och höra nattens tysta flod och stå på berget under solen. Jag går på sol, jag står på sol, jag vet av ingenting annat än sol. Tid – förvandlerska, tid – förstörerska, tid – förtrollerska, kommer du med nya ränker, tusen lister för att  bjuda mig en tillvaro som ett litet frö, som en ringlad orm, som en klippa mitt i havet. Tid – du mörderska – vik ifrån mig! Solen fyller upp mitt bröst med ljuvlig honung upp till randen och hon säger: en gång slockna alla stjärnor, men de lysa alltid utan skräck.

Edith Södergran Totti sylissä. Helena Södergran 1917. Svenska litteratursällskapet i Finland.

Suomennokset: Uuno Kailas Kirjallisuutta: Hökkä, Tuula (1997): Södergran, Edith (1892–1923). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Osoitteessa http://urn.fi/urn:nbn:fi:skskbg-004814 (Lainattu 30.10.2020.) Rahikainen, Agneta (2014): Edith. Runoilija, elämä ja myytti. Schildts & Söderströms, Helsinki. Saaritsa, Pentti (toim.) (2010; [1994]): Edith Södergran. Elämäni, kuolemani ja kohtaloni: kootut runot. Otava, Helsinki. (Suomentajat Uuno Kailas, Pentti Saaritsa ja Aale Tynni.) Södergran, Edith (2004; [1929]): Levottomia unia: runoja. (Suomentaja Uuno Kailas.) Tulenkantajain osakeyhtiö, Helsinki. Södergran, Edith (2017; [1942]): Runoja. (Suomentaja Uuno Kailas.) WSOY, Helsinki. Kuvat SLSA 566 Edith Södergrans arkiv. Svenska litteratursällskapet i Finland.

Helena Södergran kissa sylissä maakellarin edessä. Taustalla ”lilla huset”. Koiranpentu etualalla. Edith Södergran 1910–1920. Svenska litteratursällskapet i Finland.

Sanatorium DavosDorf. Edith Södergran 1910–1920. Svenska litteratursällskapet i Finland.

Helmi 4/2020

23


hoivayksikkö honkakoti oy

Kotkan Kontio Apteekki

Hammaslahti, www.honkakoti.fi

www.kontioapteekki.fi

Leppävirran apteekki

Lehmo, www.atmyyry.fi

www.leppavirranapteekki.fi

Arkkitehtitoimisto Valkeavirta

Arkkitehtuuritoimisto epy-ArK

Porvoo, puh. 040 543 5350, www.valkeavirta.fi

Mäntsälä, puh. 050 346 9760, www.epy-ark.fi

Kangasala, puh. 03 244 7600, www.artekno.fi

ep:n Kehärakenne oy

Pekanpää, puh. 0400 785 844

Seinäjoki, www.epnkeharakenne.fi

hautauspalvelu ruusu oy

Ilomantsin betonituote Kautto oy

Piispanristi

Kotimies palvelukodit oy

AutohuoLto KetoLA & VesA oy

ArteKno oy

eino nikka & Knit

Kaivinkoneyhtymä hokkanen & hokkanen

Ab FIxAFeLL oy Pietarsaari, puh. 06 788 9600, www.fixafell.fi

Kauppatori 3, 64100 Kristiinankaupunki, puh. 06 221 1007 www.krs1apotek-apteekki.fi

A ja t Myyry oy

Lohja, www.hautauspalvelu-ruusu.fi

I ApoteKet I KrIstInestAd KrIstIInAnKAupungIn I ApteeKKI

Kyröskoski, puh. 03 371 6004, www.autohuolto-hameenkyro.fi

AutoLIIKe jA MArKKInoIntI MIKA LehtInen oy

euroMAsKI oy

Ilomantsi, puh. 040 595 9191

Kaarina, www.euromaski.fi

Kittilän tilipalvelu oy

Rauma, puh. 02 822 5144, www.markkinointilehtinen.fi

puh. 010 322 0630

Kuljetus j. Koskela oy Saarenkylä, puh. 040 531 1677

henKILöstörAtKAIsut rAMI räty oy Lahti, puh. 041 319 9544, www.ramiraty.fi

Kurun Kivi oy

raimo peräkylä oy

Terälahti, www.kurunkivi.fi

www.raimoperakylaoy.fi

salon Kone ja rauta oy

sähköpalvelu Keskitalo Ky

www.skroy.com

Kempele, puh. 044 262 7499

tiori-Kuljetus oy

tmi Ari jortikka

Helsinki, www.tiori-kuljetus.com

Köyliö, www.matkajortikka.fi

AutopurKAAMo Autopalsta oy

varaosia uudehkoista puretuista kolariautoista. ostamme kolariautoja, myös korjauskelpoisia. Pori – Söörmarkku puh. 02 677 0291, 02 677 0292 

KonepAjA trAMetA oy Turku, www.trameta.fi

t:mi pasi eriksson Perniö, puh. 040 553 1502

www.koneurakointikempas.fi Liperi

Loviisa Kuningattarenkatu 11, 07900 Loviisa puh. 020 761 9761

www.veikonkone.fi

MetsäpALVeLu turunen oy Kauppatie 11, 81200 Eno, puh. 0500 278 828 tuomo.turunen@metsapalveluturunen.fi www.metsapalveluturunen.fi

24

Puntarikatu 1, 20780 Kaarina | puh. 02 243 2779 | www.kaarinanseudunht.fi

Helmi 4/2020


Kirjat

Mieli kulttuurin kahleissa – hulluuden historia

Petteri Pietikäinen, Kipeät sielut. Hulluuden historia Suomessa. Gaudeamus 2020. Sairas ihminen on muutakin kuin diagnoosinsa. Ihmisten elämänhistoriastakin suurin osa jää kirjoittamatta virallisiin papereihin. Gaudeamus on julkaissut tutkija Petteri Pietikäiseltä kaksi kirjaa hulluudesta. Kipeät sielut – hulluuden historia Suomessa (2020) on jatkoa Pietikäisen Hulluuden historia -kirjalle, joka käsitteli hulluutta maailman historiassa. Kirjastoluokituksessa kirja Kipeät sielut sijoittuu Suomen historiaan, kun taas Hulluuden historia löytyy historiantutkimuksen alta.

Kirjan tutkimuksellinen ote Kirjat ovat tutkimukselliselta pohjaltaan erilaisia. Hulluuden historia kertoo, miten hulluus on eri aikoina koettu. Se sisältää pelkästään kirjallisuusviitteitä. Kirja ker-

too myös, miten psykiatrisesti sairaita on hoidettu kautta aikojen. Itse tutkimus on tehty historian ja aatehistorian tutkimusten menetelmin. Petteri Pietikäinen on tutkinut nyt sitä, mitä hulluuden historiasta on jäänyt virallisiin dokumentteihin. Kipeät sielut -kirjassa on psykiatriseen hoitoon joutuneiden henkilöiden tarinoita, jotka kerrotaan sen perusteella, mitä heistä on jäänyt asiakirjoihin. Kirja esittelee mielenterveyspotilaiden kokemuksia sairaskertomusten kautta. Ihmiskohtaloiden lisäksi kirjassa kerrotaan mielenterveyshoidon kehittymisestä ja institutionalisoitumisesta.

Psykiatria oli uusi lääketieteen erityisala Kirja alkaa 1840-luvulta, kun Suomeen perustettiin Lapinlahden sairaala, joka oli Suomen ensimmäinen mielisairaala. Kirjan aineisto on kerätty Pitkäniemen ja Oulun mielisairaaloiden potilasarkistoista. Vanhat arkistot ovat vaarassa tuhoutua, jos ei ole varaa arkistoida niitä kunnolla, siksi on toimittava nyt. Aineiston avulla kuvataan mielenterveyspotilaiden kokemuksia aidosti ja päästään heitä lähelle, tosin lääkärin ja hoitohenkilökunnan näkökulmasta käsin. Pietikäinen kertoo amerikkalaispsykiatri Thomas Szaszin (1920–2012) hätkähdyttävästä väitteestä, että mielen sairauksia ei voi lääketieteellisesti luotettavalla tavalla todistaa olemassa oleviksi. Väitteensä Szasz esitti 1960-lu-

vulla, jolloin psykiatrinen hoito oli maailmalla erilaista kuin nyt. Szaszin mukaan diagnoosit ovat ihmisille vahingollisia, koska ne pyrkivät muuttamaan ihmisiä. Kirja kertoo, että vastoin potilaan tahtoa tehdyt hoitotoimenpiteet olivat Szaszille rikos ihmisyyttä vastaan.

Hoito Historia osoittaa, että hullujen hoito järjestettiin ennen toisin kuin nyt. Asenteet olivat erilaisia. ”Hullut” eivät kuuluneet terveiden joukkoon, heidät eristettiin ja saatettiin käyttää pakkokeinoja. Kirja kertoo, miten maailma on käsitellyt poikkeavia ihmisiä ja mitä poikkeavuudesta on ajateltu. Toisaalta mielisairaina pidetyt ihmiset saattoivat olla vaarallisia itselleen ja toisille. Lääkehoitoa ei ollut ennen modernia aikaa. Suurin vastenmielisyyden tuntemus tulee, kun vertaamme hoitotoimenpiteitä omaan aikaamme.

Historia Historia on jotain, mikä kertoo ajasta, joka ei ole enää läsnä. Tunteakseen tämän päivän täytyy tuntea myös historia. Psykiatrisen hoidon historia ei ole pitkä, mutta kun sitä vertaa nykypäivään, syntyy ajatus, että toivottavasti tutkimus jatkuu ja löytyy uusia hoitomuotoja mielen sairauksiin. Nykyinen näkökulma, jossa tärkeämpää on mielenterveys kuin mielensairaus on hyvää eteenpäinmenoa. Eija Toiviala

Kirjoituskonevarkaan muistelmia Kiinnostuin kirjailija Tuomas Kyröstä ja hänen omaelämäkerrastaan Kirjoituskonevaras, kun katsoin syyskuussa 2020 esitetyn tv-ohjelman Yökylässä Maria Veitola. Taitava mediapersoona Pitäisikö olla huolissaan -tv-ohjelmasta esitteli yökylässä olevalle toimittaja Veitolalle elämäänsä ja samalla uusinta kirjaansa. Mielensäpahoittaja-kirjat ovat tehneet Kyröstä kuuluisan. Sopiva mitta elämäkerralle hänen mielestään on ehkä 74 sivua, mutta Kirjoituskonevarkaasta tuli 296 sivun mittainen teos. Paloiteltuna lyhyihin jaksoihin kirja on helppo lukea. Myös kuvitus on mainiosti oivallettu ja peilaa Kyrön melko omintakeista huumoria. Muutama isähahmo lapsuudessa ja nuoruudessa oli kirvoittanut kirjailijan

muistelemaan menneitä – sekä hyvässä että pahassa. Kokemukset koulu- ja katuväkivallasta olivat raa’an omakohtaisia ja siten kirje edesmenneelle Jokelan koulusurmaajalle kosketti minua erityisesti. Sopeutumis- ja ahdistuneisuushäiriö armeija-aikana oli vienyt hetkeksi tulevan kirjailijan potilaaksi silloiseen sotilassairaalaan, Tilkkaan, josta kehkeytyi myöhemmin nimi eräälle kirjalle.  Älykäs ja työteliäs kirjailija liitti muistelmiinsa myös selostukset kirjojensa syntytavasta, kokemuksia ensimmäisestä koronakeväästä, pohdintoja perheestä, musiikkimaustaan ja jopa lempi-tv-ohjelmistaan. Rakenteensa puolesta kirja oli sekava, mutta ehkä juuri siksi niin täynnä elettyä kirjailijan elämää. Suosittelen! Tarja Ahvenlampi

Helmi 4/2020

Tuomas Kyrö, Kirjoituskonevaras. WSOY 2020.

25


POSITIIVINEN PSYKOLOGIA – LUOTTAMUSTA ELÄMÄÄN Elämässä tulee vastaan monenlaisia elämäntilanteita. Aina ei tarvitse etsiä vastauksia mielenterveyden häiriöstä. Positiivinen psykologia tarjoaa toisenlaisen näkökulman.

E

pämukavia tunteita ei aina tarvitse vältellä. Ne kuuluvat elämään, joka on joskus helpompaa, joskus vaikeampaa. Kriiseistä selviämistapoja on monia. Elämäntilanteet vaihtelevat ja vievät meitä mukanaan. Vaikeiden aikojen jälkeen ihmiset voivat olla voimakkaampia. Myös epäonnistumiset kuuluvat elämään. Millä tavalla epäonnistumisensa näkee ja millaista elämää niiden jälkeen elää, on paljon kiinni myös omasta asenteesta. Omaa itseään ja hyviä ominaisuuksiaan voi myös harjoituttaa kuin olisi mielen kuntokoulussa. Voidaan puhua resilienssistä. Hyvinvointia ja vahvuuksia, jotka auttavat elämää stressaavissa muutostilanteissa, voidaan myös lisätä. Positiivinen psykologia on kiinnostunut näistä asioista. Positiivinen psykologia ei ole pakkopositiivisuutta, vaan sitä, että vastoinkäymisistä ja hankalista elämäntilanteista voi selvitä ja niiden jälkeen voi jopa kukoistaa. Psykologinen tutkimus keskittyi mielenterveyshäiriöihin ennen Martin Seligmanin rohkeaa askelta kohti uutta psykologista asennetta. Positiivinen psy-

26

kologia perustuu tutkimustietoon, mutta se kertoo jokaisen ihmisen elämään liittyvistä tärkeistä asioista.

Positiivinen psykologia internetissä Tieto on siirtynyt kirjastoista tietoverkkoihin. Positiivisesta psykologiasta oli hankala löytää suomenkielisiä kirjoja. Yksi löytyi yliopiston kirjastosta: 2014 ilmestynyt Positiivisen psykologian voima. Martin Seligman alkoi kehitellä aluetta, jota hän kutsui positiiviseksi psykologiaksi. Myös Seligmanin luentoja voi nähdä YouTubesta. Netissä löysinkin tiedon alkulähteille, eli Suomen positiivisen psykologian yhdistyksen sivuille. Myös internetissä itseään mainostanut ja Ben Furmanin suosittelema Joylla antaa koulutusta positiivisesta psykologiasta. Osallistuin ilmaiseen webinaariin, joka kertoi resilienssistä. Psykologinen tieto on tulosta tutkimuksista ja erilaisten teorioiden vertailusta. Yhteistä niille on halu ymmärtää ihmistä. Sigmund Freud ja C. G. Jung ovat alan ensimmäisiä suuria nimiä. Positiivinen psykologia pyrkii etsimään

Helmi 4/2020

ihmisen voimavaroja, eikä etsimään ihmisen huonoja ja sairaita osia tai tekemään diagnoosia. Suomen positiivisen psykologian yhdistyksen sivuilta löytyy mielenkiintoisia blogeja, jotka käsittelevät elämää ja maailmaa positiivisen psykologian näkökulmasta.

Resilienssi Ihmisen elämään kuuluvat vastoinkäymiset ja haasteet, jotka voivat johtaa muutokseen. Aina muutoksen lopputulosta ei voi etukäteen tietää. Muutos ei aina myöskään ole helppoa, se vaatii ihmiseltä resilienssiä ja rohkeutta. ´Recilience´sanaa käytetään englannin kielessä arkikielessä. Resilienssi on uudistumiskykyä, muutosjoustavuutta, selviytymiskykyä ja kukoistusta. Ensimmäisen kerran kohtasin resilienssi-käsitteen Mielenterveyden ensiapua -kurssilla syksyllä 2020. Suomen mielenterveysseuran oppikirjassa oli


kappale resilienssistä. Positiivisen psykologian tarkoituksena on saada ihminen kukoistamaan eikä tutkia hänen heikkouksiaan ja pahoinvointia. Yksinkertainen kysymys, miten onnistuu pääsemään yli tilanteesta, joka oli hankala, voi saada vastauksia kuten hyväksyminen, joustavuus, tukihenkilö, usko tilanteeseen, nähdä olosuhteet, merkityksen löytäminen, luova ongelmanratkaisu, hyväksyminen, luonnossa liikkuminen, sparrailu, näkökulman vaihtaminen, edetä askel askeleelta tai ihmissuhteet apuna. Meillä kaikilla on vastauksia tähän kysymykseen. Löydämme ne, kun ajattelemme elämässä tapahtuneita asioita. Kaikki nämä ovat aivan tavallisia onnellisen elämän tekijöitä. Positiivinen psykologia pyrkii nimenomaan ihmisen onnellisuuteen. Liikunta ja uni ovat vahvoja resilienssitekijöitä. Yksi hyvä asia, joka internetin webinaariluennolla mainittiin, oli se, että on tärkeää olla itsel-

Tietynlainen armeliaisuus stressin keskellä voi olla voimaannuttava tekijä. leen hyvä ystävä, kohdella itseään kuin kohtelisi hyvää ystäväänsä. Tietynlainen armeliaisuus stressin keskellä voi olla voimaannuttava tekijä. Itseä voi koskettaa, ottaa kiinni kädestä ja sillä on kehollisia vaikutuksia, sillä keho alkaa silloin erittää oksitosiinia. Syvimmältä olemukseltaan rohkeus liittyy haavoittuvuuden sietämiseen sekä sisimpään olemukseemme asti ulottuvan epävarmuuden hyväksymiseen, kertoo Positiivisen Psykologian yhdistyksen nettisivu. Se viittaa oman tarinan kertomiseen juuri sellaisena, kuin se on. Vaikka sillä riskillä, että joutuu naurunalaiseksi tai väärinymmärretyksi. Me olemme oman elämämme subjekteja.

Helmi 4/2020

Yksi tärkeä asia ihmisen elämässä on se, onko elämä elämisen arvoista. Onnellisuus sinänsä ei ollut Seligmanin mielestä tavoittelemisen arvoinen asia. Monenlaiset asiat voivat saada aikaan onnellisuuden tunteen, mutta tunteet ovat ailahtelevia. Kun tutustuu positiiviseen psykologiaan, voi unohtaa muut psykologian teoriat. Teksti ja kuva: Eija Toiviala, kirjoittaja on opiskellut psykologian aineopinnot yliopistossa Lisätietoa: Lotta Uusitalo-Malmivaara: Positiivisen psykologian voima. PS-kustannus 2014. Suomen positiivisen psykologian yhdistyksen sivut: https://www.positiivinenpsykologia.fi/positiivinen-psykologia Martin Seligmanin TED-luento YouTubessa: https://www.ted.com/talks/martin_ seligman_the_new_era_of_positive_psyc hology?language=fi#t-1110931

27


Stressi on

ystävä ja vihollinen ”Stressi on elämän suola”, sanoi itävaltalainen stressikäsitteen luoja, tohtori Hans Selye. Hän teki ensimmäiset tunnetut tutkimuksensa stressistä jo 1930-luvulla. Alkukantainen stressijärjestelmämme kehittyi jo kauan sitten, jotta kivikautinen luonnon armoilla elänyt ihminen pysyi hengissä.

S

tressi on selviytymisreaktio, joka valmistaa toimintaan. Herkillä ihmisillä stressaavan tilanteen fyysiset ja psyykkiset reaktiot syntyvät herkemmin ja ovat voimakkaampia kuin vähemmän herkillä ihmisillä. Autonominen, tahdosta riippumaton hermosto jakautuu kahteen osaan. Parasympaattinen järjestelmä ylläpitää lepotilaa, sympaattinen järjestelmä aktivoi ja kiihdyttää. Stressitilanteissa sympaattinen järjestelmä aktivoituu ja stressihormonien eritys kiihtyy ja parasympaattinen hermosto heikkenee. Ongelmia syntyy, jos stressi jatkuu pitkään ja hälytystila jää päälle. Silloin keho ja mieli eivät pääse palautumaan, sillä palauttava hermosto jää toiseksi. Stressi-sanan alkuperä viittaakin osuvasti puristamiseen, kapeutumiseen. Hyvä esimerkki stressitilanteesta ja palautumisesta on hammaslääkärissä käynti. Jännitysoireet purkaantuvat toimenpiteen jälkeen ja tilalle tulee helpottunut ja rento olo. Stressinsietoon vaikuttavat perimä ja luonteenlaatu sekä elämäntilanne. Myöskin varhaislapsuudella ja lapsuudella on suuri merkitys, sillä hermojärjestelmämme kehittyy vuorovaikutuksessa. Turvaton ja epävakaa lapsuus muokkaa hermojärjestelmästä herkemmän ja enemmän valmiustilassa olevan. Kielteiset kokemukset, kriisit ja traumat myöhemmin elämässä voivat myös vaikuttaa stressinsietokykyyn. Se, miten reagoi stressiin, on hyvin yksilöllistä ja henkilökohtaista. Mikä yhdelle on liiallista kuormitusta, voi olla toiselle mielekäs-

28

tä haastetta. Stressi on välttämätöntä: se kuuluu elämään ja parantaa sekä psyykkistä että fyysistä suorituskykyämme. Sopiva stressi on hyödyllistä. Stressiä ajatellaan usein huonona, niin sanottuna haitallisena stressinä, joka aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta, ruokahalumuutoksia sekä monenlaisia fyysisiä oireita, kuten eri särkytiloja sekä vatsavaivoja ja verenpainetta. Se voi aiheuttaa myös muun muassa muutoksia mielialassa, levottomuutta ja keskittymisvaikeuksia ja muistihäiriöitä. Meillä on erilaisia heikkoja kohtia. Stressi itsessään ei kuitenkaan ole haitallista, jos muistaa ja pystyy palautumaan. Herkästi stressaavan onkin pidettävä hyvää huolta riittävästä yöunesta, terveellisestä ruokavaliosta, liikunnasta ja sosiaalisista suhteista. Mielenterveysongelmat voivat tietysti vaikuttaa siihen, ettei välttämättä ole voimavaroja noudattaa terveellisiä elämäntapoja, ja monelle esimerkiksi univaikeudet voivat tuottaa ongelmia. Digitalisaatio on muuttanut maailmaa ja ihmistä monella tavalla, sekä hyvässä että pahassa. Elämän tempo on hektistä ja monella on kiire. Esimerkiksi ihmisten puhe ja kävely ovat nopeutuneet isommissa kaupungeissa ja on todettu, että lintujen lauluääni on muuttanut muotoaan. Muutoksia on nähtävissä myös ihmisten aivotoiminnoissa. On hyvä muistaa, että läheisillä voi olla kovat paineet ja he eivät niiden vuoksi välttämättä jaksa paneutua ja tukea vaikka haluaisivatkin. Kuvaava onkin nuoresta papista kertova

Helmi 4/2020

tarina. Pappi istui ja keskusteli viisaan naisen kanssa hänen sairasvuoteellansa. Hienon, antoisan keskustelun jälkeen pappi tuli ajatelleeksi, että hänen täytyy pikimmiten lähteä ehtiäkseen seuraavaan paikkaan. Nainen huomasi tämän ja sanoi lempeästi ja huomaavaisesti: ”Nyt voit mennä, sillä olet jo mennyt!” Pappi ei enää ollut läsnä siinä hetkessä. Optimaalisesta ja hyvästä, niin sanotusta eustressistä puhutaan, kun tekeminen vastaa sekä henkisiä että fyysisiä voimavaroja ja tekemisestä nauttii ja saa paljon aikaiseksi. Tällaisessa kokonaisvaltaisessa, myönteisessä olotilassa ihminen on motivoitunut, energinen ja tyytyväinen. Itsensä toteuttaminen, uuden oppiminen, ongelmista selviytyminen ja jopa asioiden oivaltaminen on helpompaa. Tämä tietysti heijastuu positiivisesti myös ihmissuhteisiin. Monet tärkeät keksinnöt ja ”ahaa-elämykset” ovat syntyneet tässä tilassa. Olisikin hyvä yrittää


tehdä enemmän asioita, joiden on huomannut tuovan hyvää oloa, innostuneisuutta ja energisyyttä. Niitä voi tehdä myös ikään kuin varastoon. Alikuormitus on sitä, kun ihminen tekee vähemmän kuin mihin olisi voimavaroja. Se voi johtaa passiivisuuteen, tympääntymiseen ja tylsistymiseen. Elämä voi tuntua yksitoikkoiselta, päivät harmailta eikä viikosta jää juurikaan mitään erityistä mieleen. Aika voi tuntua pitkältä, jos ei enää ole töissä ja sitä ei ehkä tunne itseään tärkeäksi. Ajatukset kiertävät kehää. Arkirutiinit ja rytmitys lisäävät tietysti hallinnan ja turvallisuuden tunteita, mutta välillä on hyvä mennä niin sanotulta omalta mukavuusalueelta pois. Etäisyyttä asioihin ja vaihtelua voi saada tekemällä vähän enemmän jotain mieluisaa mitä jaksaa tehdä, tai menemällä kodin ulkopuolelle. On hyvä välillä haastaa itsensä ja aika ajoin sen voi kokea palkitsevana. Sitä ei aina tiedä etukäteen, jollei kokeile. Vaihtelusta voi saada voi-

mia ja aivoissa aktivoituu muita, jopa uusia alueita. Pienikin tekeminen voi johtaa johonkin isompaan. Psykologiassa puhutaan itsensä toteuttavasta ennusteesta, eli jos pelkää, että nolaa itsensä, on suurempi todennäköisyys, että sen tekee. On kuitenkin hyvä muistaa, että ihmiset ovat usein vähemmän tuomitsevia ja arvostelevia kuin luullaan. Mielenterveysongelmat kuluttavat ja sitovat energiaa. Voi tuntua raskaalta, ettei pysty vaikuttamaan omiin ja itselleen tärkeisiin asioihin niin paljon kuin haluaisi. Epätietoisuus ja epävarmuus vievät voimavaroja. Asioita voi olla vaikea suunnitella etukäteen, kun ei tiedä huomista vointiansa. Ei pysty luottamaan siihen, että olotila on samanlainen huomenna kuin tänään, jos sattuu olemaan parempi päivä tai kausi. Tämä kaikki tietysti vaikuttaa mielialaan ja elämänlaatuun. Stressinhallinta vaatii itsetuntemusta ja oman olon arviointia. On yritettävä

Helmi 4/2020

tunnistaa, mistä stressioireet tulevat ja tuntuvatko ne henkisinä paineina vaiko kehollisina oireina, vaiko kenties molempina. Olisi hyödyllistä miettiä, mitkä asiat elämässä kuormittavat ja mitkä taas antavat voimia. Vastapaino ja rentoutuminen ovat tärkeitä. Joillakin auttaa liikunta, toisilla musiikki ja joillakin voi tietoisen läsnäolon harjoittaminen tuoda hyvinvointia. Olisi myös tärkeää miettiä, minkälaisia tunteita ja ajatuksia stressi herättää sekä arvioida ja erottaa, mihin asioihin voi itse vaikuttaa ja mihin ei. Psyykkisiä voimavaroja saa käyttöönsä, kun on itseään kohtaan lempeä ja kannustava. Elämä helpottuu, kun miettii omia tarpeitaan ja arvojaan ja yrittää elää niiden mukaan. Tärkeää on jäljellä oleva terveys ja mitä sillä tekee. Elämään täytyy yrittää uskaltautua heittäytyä niillä voimavaroilla, joita on! Elisabet Heikkilä FM, soveltava psykologia

29


Helmikrypto 4/2020 Laatija: Juha Porkola

O N N E A

!

19

v.

14

2 6

19

11

20

12

1

17

12

16

1

12

6

11

6

6

3 7

12 21

14

13

6

11

11

7

6

12

9

14

17

12

11

9

13

3

12

12

21 4

3

3 14

2

11

11 9

7

11

6

13

1

14

6

14

3

6

8

3

8 2

3

4

5

6

17

14

14

15

4

12

1

7 7

8

7 7

1

11

6

1

3

8

6

17

3

14

5 9

Sudoku 4/2020

14

6

11

K

U

V

A

18

3

16

17 9

11

7

1

19

3

17

11 3

2

1

3

9

9

23

12

3

3

3

7

9

9

14

13

3

13

1

18 14

11 11

12

13

11

14

15

17 2

16

11

11

13

8

10 18

2 20

3

3

10

17

12

1

7 3

1

7

12

13

16

9 10

6

22

20 17

8

6

7

7

5

1

16

17

1

2

17

3

13

0

3

16

14

4

18

1

16

7

5

9

14

1

9 19

18

20

14

5 6

11

7 8

21

22

23

Jokaista numeroa vastaa tietty kirjain. Vihjesana tulee vihreään palkkiin. Kaksi palkitaan. Nimi__ ____________________________Puh. _____________ Osoite _____________________________________________ Postitoimipaikka _____________________________________ Sähköposti _________________________________________ Vastaukset 12.1.2021 mennessä: ”Helmikrypto 4/2020” HELMI ry, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki.

** 30

HELMISUDOKU Jokaiselle pysty- ja vaakariville tulee numerot 1–9. Lisäksi jokaisessa pienemmässä 9 (3x3) ruudun osiossa täytyy olla numerot 1–9. Samoja numeroita ei saa olla samoilla riveillä tai osioissa kuin kerran. (Vaikeusaste: ++) Onnea!

Helmi 4/2020


Järjestösivut

#Avomielin

– vertaistukea verkossa

Avomielin-verkko on toiminut Discord-nimisellä chattialustalla lokakuusta 2020 asti. Kyseessä on keskustelufoorumi, johon jokainen voi matalalla Layer 2 kynnyksellä osallistua. Jos, syystä tai toisesta, esimerkiksi tuntuu siltä, että sosiaalinen kanssakäyminen tuntuu vaikealta, Avomielin-verkko tarjoaa mitä loistavinta vertaistukea. Jos taas tuntuu, että haluaa höpistä hetken, vaikka bussia odotellessa, sieltä löytyy takuulla kanssahöpisijää. Avomielin-verkossa on erilaisia kanavia, joissa keskustellaan eri aiheista, niin kuin keskustelufoorumeilla yleensäkin. Näissä voi jakaa esimerkiksi elokuva- tai sarjavinkkejä tai vaikka kuvia herkullisista lounasannoksista. Voi myös esittää ehdotuksia uusista kanavista, jos tuntuu, ettei omalle lempiaiheelle löydy omaa. Discord-alustalla voi myös pitää videokokouksia eri ryhmille. Tällä hetkellä on ainakin Olohuone-kanava, jossa jutellaan niitä näitä, ja jossa teema vaihtelee osallistujien mukaan. Levyraati kokoontuu myös kerran viikossa juttelemaan musiikista. Päivästä ja kellonajasta riippuen keskustelu on välillä aika intensiivistä ja välillä hyvinkin rauhallista.

Avomielin-verkossa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että keskustelu pidetään kohteliaan rauhallisena, ei solvata ketään eikä päästetä tunnelmaa sellaiseksi, että joku voisi kokea sen uhkaavaksi. Hyvä keskustelija kunnioittaa muita, on kohtelias ja ystävällinen, ei syrji, kiusaa tai pilkkaa eikä tarkoituksella provosoi. Jokaista keskustelijaa kunnioitetaan. Rasistisen, rikollisen, pornograafisen ynnä muun epäsopivan materiaalin jakaminen on kiellettyä. Kaikki kaupittelu on myös kiellettyä. Ylläpito poistaa tarvittaessa sääntöjä rikkovan materiaalin. Ylläpito voi myös tarpeen vaatiessa hiljentää käyttäjän. Ylläpito päivystää arkisin klo 9–15. Ylläpito käy myös läpi edellisillan ja yön keskustelut ja moderoi tarpeen mukaan. Muistathan kirjoittaa harkiten yksityisasioista. Vaikka ryhmä on suljettu, emme voi taata, että tieto pysyy ryhmän sisällä. Tervetuloa mukaan! Mitä enemmän meitä on, sitä hauskempi on keskustella! Ossi Donner Kirjoittaja on Helmin työkokeilija ja moderaattori Avomielin-verkossa.

Helmi 4/2020

Avomielin-verkkoon liittyminen 1. Osoite: https://discordapp.com/invite/rrxJBnN 2. Valitse käyttäjänimi. 3. Hyväksy palveluehdot kohdalla ja paina ”Jatka”. 4. Rekisteröi tilisi omalla sähköpostiosoitteellasi ja valitsemalla uusi salasana, jonka muistat. Näillä tiedoilla pääset kirjautumaan Discord-tilillesi myös jatkossa. 5. Halutessasi voit ladata työpöytäsovelluksen eli ohjelman myös tietokoneellesi, mutta voit käyttää ohjelmaa myös verkkoselaimessa 6. Ala keskustella kirjoittamalla viestikenttään. Saat tarvittaessa lisäapuja paikalla olevilta. 7. Työntekijä tai koulutettu vapaaehtoinen on paikalla arkisin ma–pe klo 9:00–15:00.

31


Tullaksesi ryhmään et tarvitse muuta kuin kynän ja paperia.

Vapaa teksti -kirjoitusryhmä Helmissä Syyskuussa 2020 pidin luovan kirjoittamisen ryhmän Helmissä. Olen vuonna 1993 pitänyt kansalaisopiston opettajana samankaltaista ryhmää nuorille PohjoisKarjalassa.

Vapaa teksti -ryhmä Vapaa teksti -ryhmään voi osallistua, vaikka ei olisi aiempaa kokemusta kirjoittamisesta. Jos on tuntunut, että haluat elvyttää joskus hyvältä tuntunutta kirjoittamisharrastusta, mutta meneminen Työväenopiston ryhmään on liian korkean kynnyksen takana, kannattaa tulla Helmissä järjestettävään luovan kirjoittamisen ryhmään. Ryhmä on jälleen helmikuussa 2021 tiistaisin klo 13–15.

Kirjoittaminen Vaatii rohkeutta ottaa kynä käteen ja kirjoittaa, mitä mielen päällä on. Hiljaisuudessa piilee monta aarretta. Ohjatussa kirjoitusryhmässä voi saada uusia virikkeitä omalle harrastukselle. Ja voi jakaa omaa tekstiään. Syyskuussa 2020 Helmissä kokoontui vertaisohjaajan ohjaama luovan kirjoittamisen ryhmä, jonka teemana oli oman kirjoitusharrastuksen kehittäminen. Tullaksesi ryhmään et tarvitse muuta kuin kynän ja paperia. Yleensä jaamme tekstit toistemme kanssa, mutta jos tuntuu, että joskus ei halua omaa tekstiä lukea, ei tietenkään ole pakko.

32

Vertaisohjaaja Olen Taiteen sulattamo ry:n Verso-hankkeen kouluttama vertaisryhmäohjaaja, ja minulle kuin luonnostaan tuntui parhaalta aloittaa luovan kirjoittamisen ryhmän ohjaaminen. Olen tehnyt yliopistossa opettajan pedagogiset opinnot ja olen mielenterveyshoitajaopintojen (ei tutkintoa) lisäksi opiskellut filosofiaa, psykologiaa, sosiologiaa, naistutkimusta ja teologiaa. Vertaisohjaajana nojaan omiin kokemuksiini kirjoittamisesta. Opiskelen tällä hetkellä myös suomen kieltä avoimessa yliopistossa, koska kieli on tärkeä väline, kun tehdään sanataidetta. Itse olen itse saanut paljon voimaa kirjoittamisesta ja muun muassa psykiatrian poliklinikan toimintaterapeuttien pitämä kirjoitusryhmä ja Helmin kirjoitusryhmän kanssa on ollut hyvin voimaannuttava kokemus. Olen edennyt aloittelijasta toivottavasti siihen pisteeseen, että pääsen opiskelemaan kirjoittamisen opintoja Jyväskylän avoimeen yliopistoon.

Oma itse ja sen tutkiminen Oman itsen tutkiminen kirjoittamisen avulla on jännittävää työtä ja vaatii rohkeutta. Kynä paljastaa enemmän kuin uskoisikaan. Harjoituksia on monenlaisia. Joissain harjoituksissa mennään syvälle itseen ja voidaan miettiä ihmisiä, jotka ovat olleet osallistuneet elämäämme. Toiset harjoitukset ovat taas hauskempia

Helmi 4/2020

ja pääsemme yhdessä nauramaan toistemme kanssa. Ohjaajana minulle tärkeintä on kirjoittajan oma kehittyminen, en ole tekstin kriitikko. Osaan sanoa teksteistä huomioitani, mutta ryhmän tarkoitus ei ole kirjoittaa nimenomaan julkaistavaksi tarkoitettuja tekstejä, vaikka esimerkiksi runoja voi toki tarjota Helmi-lehteen.

Ryhmän tuki Kirjoittamisessa voi joskus olla vaikeinta alkuun pääseminen. Silloin ryhmään tuleminen voi auttaa ja ryhmästä saa uutta voimaa ja kipinää, kun jakaa tekstinsä toisten kanssa. Ryhmän vuorovaikutus ja dynamiikka ovat tärkeitä asioita sen suhteen, mitä kirjoittavan ihmisen päässä tapahtuu kirjoittamisen aikana. Kun on mahdollista saada palautetta kirjoittamisesta, kannattaa se mahdollisuus käyttää. Kirjoittaminen on oman itsensä ja maailman tutkimista sanojen avulla. Kirjoitusryhmässä ei tehdä valmiita tekstejä, mutta niitäkin voi tuoda näytille. Meillä kaikilla on vieläpä niin paljon ajatuksia, joita ehdimme kirjoittaa näkyviin ja muistiin. Eija Toiviala.

Seuraavan kerran ryhmä kokoontuu helmikuussa tiistaisin klo 13–15 samassa paikassa eli Vallilan Helmi-talolla.


Järjestösivut

Mielenkiintoisia ryhmiä 2.2. – 2.3.2021 KLO 13:00 – 15:00 VAPAA TEKSTI – LUOVAN KIRJOITTAMISEN RYHMÄ 

TO 14.1. & TO 21.1.2021 KLO 14:00 – 16:00 DRÖMÖAS

Eija Toivialan ohjaama ryhmäkokoontuu tiistaisin Helmi-talolla. Ilmoittaudu ennakkoon p. 041 746 3594 tai sähköpostitse: vapaa.teksti@luukku.com. Ryhmä on maksuton.  

2.3. – 23.3.2021 KLO 10:00 – 13:45 HELMILÄISTEN OMA RUOKAKURSSI – KOKKAILLAAN YHDESSÄ! Ryhmä kokoontuu työväenopistolla, Helsinginkatu 25. • Ilmoittautumiset alkavat 11.1.2021. Omavastuu 25 €.

Palveluohjausta ruotsiksi Sympati rf:n tiloissa, Eriksgatan 8, 4. vån, Helsingfors. Vi ska visualisera våra drömmar genom skapande verksamhet; vi målar, ritar och gör ett collage av tidningsbilder. Workshoppen är på svenska och arrangeras i samarbete mellan Helmi ry och Sympati rf. Gruppen leds av Helmi ry palveluohjaaja Tiina Finnberg. • Anmälingstiden är 5.–12.1.2021. Anmäl dig bildande till Anne Ahlgren, anne.ahlgren@sympati.fi, t. 050 446 2974.

KE KLO 17:30 – 20:00 3.3. – 24.3.2021 SENTINVENYTYSKURSSI

11.1. – 24.5.2021 KLO 16:30 – 18:30 KUVAPAJA  Kuvataideterapeutti Lauran ohjaama ja erittäin pidetty kuvapaja saa jatkoa! Piirretään, maalataan, opitaan kuvataiteesta ja ihmetellään elämää toisten taiteilijoiden kanssa. Suljettu ryhmä kaikille taidoista riippumatta.   • Ilmoittautumiset ovat käynnissä. Omavastuuhinta 25 €.

13.1. – 17.3.2021 KE KLO 11:00 – 13:30 VALOKUVAUSKURSSI   Magi  Viljasen kurssilla opit valokuvataiteesta, valokuvasta ilmaisun välineenä ja hieman myös tekniikkaa. Harjoittelemme yhdessä ja teemme kotitöitä. Lopuksi pistämme pystyyn näyttelyn! Aiempaa kokemusta et tarvitse. • Ilmoittautumiset ovat käynnissä. Omavastuuhinta 20 €. 

26.1. – 9.2.2021 TI KLO 16:00 – 17:30 TOIVON RYHMÄ Tunnetko ajoittaista toivottomuutta? Onko toivo ollut hukassa? Tervetuloa mukaan etsimään lisää toivoa arkeesi okoonnumme kokemusasiantuntija Sirpa Sinisalon johdolla kolmena peräkkäisenä tiistaina Helmi-talolla. • Ilmoittautumiset 21.1.2021 mennessä palveluohjaaja Tiina Finnbergille. tiina.finnberg@mielenterveyshelmi.fi p. 040 545 1679.

Sentinvenytyskurssilla opitaan neljänä peräkkäisenä keskiviikkona oman talouden hallintaa; jäsentämään omaa rahankäyttöä mm. pitämällä rahapäiväkirjaa, kohtuullistamaan kulutusta ja valmistamaan hyvistä ja edullisista raaka-aineista maistuvaa ruokaa. Lisäksi kurssille osallistuville järjestetään Sentinvenytys-retki 14.4.2021. Ohjaajana Merja Korpisaari. • Ilmoittautumiset 12.2.2021 mennessä palveluohjaaja Minna Papuselle, p. 040 052 8661, minna.papunen@mielenterveyshelmi.fi.

KE KLO 14:00 – 16:00 11.3. – 8.4.2021 TUNTEISTA TOIMINNAKSI Ryhmässä tutkimme kuvallista työskentelytapaa, työkaluinamme käytämme värejä ja savea. Teemme mielikuvaharjoituksia. Ryhmä kokoontuu Helmi talolla torstaisin 11.3. 18.3. 25.3. ja 8.4.2021. • Ilmoittautumiset palveluohjaaja Tiina Finnbergille viimeistään 8.3.2021. Mukaan mahtuu 5 henkilöä. tiina.finnberg@mielenterveyshelmi.fi 040 545 1679

LUOVAN KIRJOITTAMISEN RYHMÄT 1 JA 2 KEVÄTKAUSI Ryhmät kokoontuvat maanantaisin klo 15:00 – 17:00 ja 17:30 – 19:30. Ryhmä 1:ssä tehdään kirjoitusharjoitteita tehtävien avulla ja 2:ssa käydään läpi omia tekstejä. • Ilmoittautumiset alkavat 15.12.2020. • Omavastuuhinta 30 €.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2021 T:Helmin väki Helmi 4/2020

33


Muutokset ovat mahdollisia. Seuraathan

Järjestösivut

Helmin retket PE 8.1. KLO 13:15. KIASMA

LA 6.2. KLO 18:00  OMATOIMIRETKI BALETTIIN

Saamme ajankohtaisen näyttelyn opastetun kierroksen. • Ilmoittautumiset alkavat 7.12.2020. • Omavastuuhinta 2 €. 

Peppi Pitkätossu on mukaansatempaava lapsiystävällinen baletti, jonka eläväinen ilmaisu viihdyttää myös aikuisia katsojia. • Lippuja saa Helmi-talolta 4.1. alkaen.   • Omavastuuhinta 25 €.

TO 14.1. LEFFAAN! Lähdetään porukalla leffaan Tennispalatsiin!  Tarkka kellonaika sekä elokuva selviävät noin viikkoa ennen elokuviin menoa.   • Ilmoittautumiset alkavat 14.12.2020.   • Omavastuuhinta 2 €. 

TI 19.1. KLO 14:00 – 15:00 FAZERILA-VIERAILU Näyttelyssä tutustutaan Fazerin toimintaan, pitkään historiaan, tarinoihin, laajaan tuotevalikoimaan, yritysvastuuseen ja innovaatioihin. Näyttelykierros huipentuu karkkimetsään!  • Ilmoittautumiset alkavat 28.12.2020  • Omavastuuhinta 4 € 

TO 28.1. KLO 12:45 AMOS REX -NÄYTTELY  Amos Rexissä pääset tutkimaan entisaikojen egyptiläisten vuodenkiertoa, maailmankuvaa, uskontoa ja valtiorakennetta sekä ihmisten käyttämiä tavallisia arkiesineitä. Näyttelyssä on esillä muun muassa ikiaikaisia sandaaleja, vanhoja verokuitteja ja kuolleiden kirjoja.  • Ilmoittautumiset alkavat 4.1.2021.  • Omavastuuhinta 2 €. 

TO 11.2. KLO 13:45 HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO Sisältää opastuksen. • Ilmoittautumiset alkavat 11.1.2021. • Omavastuuhinta 2 €

PE 26.2. KLO 12:00 MAKKARANKÄRISTYSTÄ VUOSAARESSA Mikä maistuukaan paremmalta kuin kuuma grillimakkara talvipäivänä luonnossa! Säävaraus. • Ilmoittautumiset alkavat 18.1.2021.

KE 10.3. KLO 13:40 ATENEUM, SUOMEN TAITEEN TARINA Kokoelmanäyttely esittää maan rakastetuimmat klassikot uudessa valossa. Se nostaa esiin uusia teoksia ja rinnastuksia, luoden samalla yhteyden niin Suomen kuin maailman historiaan. Näyttelyintro sisältyy hintaan. • Ilmoittautumiset alkavat 25.1.2021. • Omavastuuhinta 2 €.

PE 19.3. KLO 19:00 SUVI TERÄSNISKA – IHMISEN POIKA, KULTTUURITALO Suvi Teräsniska lähtee toivotulle Ihmisen poika -kiertueelle! • Liput talolta 1.2.2021 alkaen. • Omavastuuhinta 13 €.

PE 5.3. KLO 12:00 KUUSIJÄRVI-KÄYNTI Mennään yhdessä raikkaalle retkelle Vantaan Kuusijärvelle! Mahdollisuus  pulahtaa virkistävään järveen sekä saunoa niin sähkö- kuin savusaunassakin. Lopuksi nautitaan lämpimät pullakahvit.  • Ilmoittautumiset alkavat 1.2.2021.  • Omavastuuhinta 5 €. 

KE 17.3. KLO 12:00 ILMAILUMUSEO-VIERAILU  

Faaraoiden vallan alla. Egyptin loisto. Aleksi Tikkala, Amos Rex.

Psst! Etsi lehden sivuilta isoveljeni ja laita meiliä Veeralle: veera. henriksson@mielenterveyshelmi.fi Vastaajien kesken arvotaan palkintoja.

34

Käydään tutustumassa Helsinki-Vantaan lentokentän Ilmailumuseoon. • Ilmoittautumiset alkavat 15.2.2021.  • Omavastuuhinta 2 €. 

TO 25.3. KLO 13:00 KEVÄTMESSUT, HELSINGIN MESSUKESKUS Perinteiset Kevätmessut lähestyy! • Ilmoittautumiset alkavat 15.2.2021. • Omavastuuhinta 4 €.

ILMOITTAUTUMISET

Suuressa manaattiarvonnassa arpaonni suosi tällä kertaa Pirkkoa.

Helmi-talon toimistoon arkisin klo 9:00 – 17:30 tai p. 040 161 6604 Muutokset ovat mahdollisia!

Helmi 4/2020


ilmoittelua Helmin sivuilla ja Facebookissa!

Ajankohtaista

Tapahtumia TI 29.12. KLO 13:00 – 14:00 YHTEISÖKAHVIT Joka kuukauden viimeinen tiistai. Käydään läpi ajankohtaisia asioita, otetaan vastaan ideoita sekä palautetta ja kahvitellaan. Kaikki ovat tervetulleita!

KE 16.12. KLO 11:30 – 13:00 JOULULOUNAS Herkullinen joululounas tarjolla talolla. Joululounaan hinta 5 €. Tiernapojat esiintyvät. • Ilmoittauduthan talolle tullessasi lounaalle.

Yhdistyksen vuosikokouksessa keväällä valitaan uusi hallitus erovuoroisten tilalle. Mikäli olet kiinnostunut hallitustyöskentelystä ja haluat asettua ehdolle yhdistyksen hallitukseen, olethan yhteydessä toiminnanjohtaja Heidi Saukkoseen pe 15.1.2021 mennessä: heidi. saukkonen@mielenterveyshelmi.fi. Yhdistyksen hallituksesta erovuorossa ovat tänä keväänä: Puheenjohtaja Päivi Seila

TO 31.12. KLO 11:30 – 13:30 UUDENVUODENAATTO Talolla tarjolla Uudenvuodenaaton lounas sekä muita herkkuja. • lmoittauduthan talolle tullessasi lounaalle. Kaikki mukaan!

Hallituksen jäsenet Tuula Samulin Arja Pieviläinen Jussi Ala-aho

KE 10.2. PARTURI-KAMPAAJA HELMI-TALOLLA Mukava Anne leikkaa hiukset huokeasti leppoisissa tunnelmissa! • Ilmoittautumiset alkavat 18.1.2021.  • Omavastuuhinta 10 €. 

Hallituksen varajäsenet Eeva Helameri Arto Astala

KE 3.3. HIEROJA HELMI-TALOLLA Koulutettu hieroja toivottaa Sinut tervetulleeksi kehoterapiatuokioihin. Tarjolla on erilaisia hieronta- ja liiketekniikoita mukavampiin olotiloihin.   • Ilmoittautumiset alkavat 1.2.2021.  • Omavastuuhinta 10/20 €. 

TUETTU LOMA MA 1.2. – PE 5.3. HAKUAIKA LOMALLE

PE 19.3. KLO 15:00 – 17:00 TALOUSOHJAUS-ILTA  Huolettaako talous?  Jääkö laskuja rästiin?  Rassaako velat?  Haluatko kuulla tietoa perinnän kulusta, ulosoton toimista, velkojen vanhentumisesta, luottotietojen kuntoon saamisesta, velkojen järjestelykeinoista? Luennon jälkeen mahdollisuus myös henkilökohtaiseen asioimiseen. Luennoitsijana Elämänlaatu ry Vaateri talousohjauksesta Sari Ovaskainen. • Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. 

TO 1.4. KLO 13:00 – 14:30 PÄÄSIÄISASETELMIEN TEKOA Mukaan mahtuu 7 henkilöä. Ohjaajana Mari. • Ilmoittautumiset alkavat 1.3.2021. • Tarvikkeiden omavastuuhinta 4 €.

Järjestösivut

Loppukeväällä 24. – 29.5.2021 Hyvän mielen loma Lomakoti Kotorannassa Kiljavalla. Majoitus kahden hengen huoneissa. Hakukaavakkeita saatavana Vallilan Helmi-talolta 1.2. alkaen. Hakemukset käsitellään luottamuksellisesti. Loman hinta 110 € sisältää täysihoidon ja meno-paluubussikuljetukset. Lisätietoja: Helmin toimisto p. 040 161 6604 tai sähköpostitse: mari.saavala@mielenterveyshelmi.fi johanna.norring@mielenterveyshelmi.fi Helmi-talo: ma–pe 9:00 – 17:30 Käyntiosoite: Mäkelänkatu 56, 3. krs, 00510 Hki

Vanhankaupunginkosken marraskuu. Kuva: Juha Porkola.

Helmi 4/2020

35


Vallilan Helmi-talo ja yhteystiedot Mielenterveysyhdistys HELMI ry, Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki, helmi@mielenterveyshelmi.fi, www.mielenterveyshelmi.fi. Sähköposti henkilökunnalle: etunimi.sukunimi@mielenterveyshelmi.fi. Vallilan Helmi-talo on auki arkisin klo 9–17.30. Seuraathan ilmoittelua yhdistyksen verkkosivuilta ja Facebookista.

Eli

en

ka

tu

Vallilan Helmi-talo on kätevien yhteyksien päässä. Mäkelänkadulla on raitiovaunujen 1 ja 7 sekä mm. bussien 51, 61, 64, 65, 66, 67, 611, 614, 615 ja 623 pysäkit. Pasilan juna-asemalle on matkaa vajaa kilometri.

56

3. krs

M

äk

e lä

nk

at

u

Heidi Saukkonen, toiminnanjohtaja p. 044 557 8036 Tiina Kallio, järjestösihteeri p. 040 487 1335 Johanna Norring, toiminnanohjaaja p. 050 405 4839 Mari Säävälä, toiminnanohjaaja p. 040 541 0317 Veera Henriksson, vapaaehtoistoiminnan ohjaaja p. 044 777 4998 Teija Myyry, keittiötyön ohjaaja p. 040 755 0607 Kiti Suominen, keittiötyöntekijä p. 040 837 0374 Tiina Finnberg, palveluohjaaja p. 040 545 1679 Minna Papunen, palveluohjaaja p. 0400 528 661

Haluan liittyä HELMI ry:n jäseneksi (sisältää Helmi-lehden). Vuosimaksu on 15 euroa. Hyväksyn tietojeni tallennuksen Helmin jäsenrekisteriin.

lisätietoa vapaaehtoistoiminnasta Helmissä.

että päivitätte osoitteeni. Tässä uusi osoite.

Nimi: _________________________________________________ Osoite: ________________________________________________ Postitoimipaikka: ________________________________________ Puhelin: ________________________________________________ Sähköposti: _____________________________________________ Syntymävuosi: __________________________________________ Allekirjoitus: ____/____20__ ______________________________

Voit liittyä jäseneksi myös netissä www.mielenterveyshelmi.fi

Mielenterveysyhdistys HELMI ry Tunnus 5008300 00003 VASTAUSLÄHETYS

Profile for Helmi-lehti

Helmi 4/2020  

Vuoden neljännen ja viimeisen Helmi-lehden teemana on rohkeus. Lehden kirjoittajat pohtivat, millä eri tavoilla rohkeus voi näyttäytyä ja mi...

Helmi 4/2020  

Vuoden neljännen ja viimeisen Helmi-lehden teemana on rohkeus. Lehden kirjoittajat pohtivat, millä eri tavoilla rohkeus voi näyttäytyä ja mi...

Profile for helmiry
Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded