a product message image
{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade

Page 1

Mielenterveysväen kulttuuri- ja mielipidelehti | HELMI ry:n jäsenlehti | 29. vuosikerta

1/2020

Unettomuus – herneitä nenässä vai patjan alla?

Teemana

Lotan Sarjis: Kelaa vähän

Uniapnean syyt ja hoito

Taistelu raudoista

uni

Helmi muuttaa


Helmi

Sisällys 1/2020

Teemana Uni

26

4

Helmin hallitusehdokkaat

7

Unien näkemisestä ja merkityksestä Unien kautta voi pohtia elämäänsä ja tunteitaan

8 Vuoteen tai valvetilan vankina – unettomuus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö 9

Unettomuuden omahoidosta Kyllä sitä aina jotain keksii sen herneen kanssa

10 Illanvirkku herkkäuninen Jospa uneton onkin evoluution lahja meille luolaihmisille 11 Erään unettoman tarina Miten pelastaa unensa, kun päivä hyökkää päälle 12 Uni Unien maailma on siellä jossakin 13 Hyvät unet – miten? Rauhoittua vai eikö rauhoittua, siinä pulma

9

14 Uniapnea ja väsymysoireet Jos et nyt ihan vielä kupsahtaisi, hengittele 16 Hypnoosista apua Ammattitaitoiset lääkärit ja psykologit voivat käyttää hypnoosia hoidoissa

13

17 Vähän unista ja terveydestä Uni on tärkeää terveydelle 18 Lotan sarjis Kelaa vähän – kyllä Kela tukee 20 Vaalilupaukset • Tulipa nukutuksi Vaaliliturgian ylipapin opetuksia 22 Yhdessä olemme enemmän Ihminen ei ole yksin vaan laumaeläin 24 Kirjat: Lume Kaunokirjallinen teos filosofian äärirajoilla 25 Taistelu raudoista Ferritiini kertoo veren rauta-arvot ja ilman rautaa elämä on kurjaa 27 Sailan kolumni Olet mitä ajattelet 28 Tuuliturbiinilaivat Uutta tuulisuunnittelua merelle

18

14

Tule mukaan lehtiryhmään!

vakituiset PÄÄKIRJOITUS

3

ajankohtaista

4

Sielun helmiä 26 Krypto ja sudoku

30

HELMIn järjestösivut

32

Seuraava palaveri tiistaina 7.4.2020 klo 12:30 Pasilan Helmi-talolla. Kaikille avoin lehtiryhmä kokoontuu parillisten viikkojen tiistaisin Siskonkammarissa tai ruokasalissa. Tervetuloa ideoimaan ja kirjoittamaan! Seuraathan ilmoittelua ryhmän kokoontumisajoista. Helmi-lehden 2/2020 aineistopäivä on 14.5.2020.

Helsingin kaupunki tukee HELMI ry:n toimintaa


Pääkirjoitus

Helmi 1/2020 Mielenterveysväen kulttuuri- ja mielipidelehti HELMI ry:n jäsenlehti Päätoimittaja Tiina Kallio Toimitussihteeri Tiina Oksanen Ulkoasu ja taitto ISSN-L 0788-9828, ISSN 0788-9828 (Painettu) ISSN 2242-6140 (Verkkolehti) Painosmäärä: 2500–3000 29. vuosikerta Paino Reusner AS, Tallinna Ilmoitusmyynti Antero Viinikainen antero.viinikainen1@gmail.com, p. 050 530 6978 Ilmoitusaineistot TJM-Systems Oy, PL 75, 02921 Espoo, p. 044 566 7032 aineistot@tjm-systems.fi. Kannen kuva Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Helmi-lehdet arkistossa: https://issuu.com/helmiry Yhteystiedot: helmi@mielenterveyshelmi.fi. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto KULTTI ry:n jäsenlehti. www.kultti.net Helmi-lehti julkaisee lukijoiden kirjoituksia. Lähetä tai tuo Helmi-lehdelle tarkoitettu posti toimitukseen, osoitteeseen Pasilan Puistotie 7, 00240 Helsinki tai lähetä sähköpostia helmi@mielenterveyshelmi.fi.

Lehti Aineisto Ilmestyy 1/2020 2/2020 3/2020 4/2020

20.2. 14.5. 27.8. 5.11.

maaliskuu viikolla 12 kesäkuu viikolla 24 syyskuu viikolla 39 joulukuu viikolla 49

Mediakortti mielenterveyshelmi.fi/wpcontent/uploads/2019/12/ helmi_mediakortti_2020-1.pdf

Muutosten kevät Onneksi on tulossa kevät, tämä talvi on ollut poikkeus totuttuun. Tuntuu kun olisi ollut ikuinen marraskuu. Valo voittaa ja meille Helmin väelle tämä on muutoksen kevät. Aloitimme uuden toimitilaprojektin jo kolme vuotta sitten todettuamme tarpeen lisätä saavutettavuutta ja esteettömyyttä taloilla. Ensin mietimme tuolloin tarkkaan, mitä haluamme uusilta tiloilta, kerroimme kokouksissa taloilla kävijöille suunnitelmista ja pallottelimme ajatuksia. Toimitilaa etsittiin rauhassa eri vaihtoehtoja punniten. Nyt olemme määränpäässä ja kesäkuussa muutamme Vallilan Helmin tiloihin. Uudet tilat tulevat tarpeeseen ja Helmin toimintaa on mahdollista toteuttaa entistä paremmin ja laajemmin. Tähän te olette antaneet meille hyvin eväitä, kun olette palautekyselyissä kertoneet, mitä toivotte Helmin voivan tarjota teille. Meidän on myös toimintamme turvaamiseksi tehtävä päivityksiä toimintakulttuuriimme ja kehitettävä edelleen toimintamuotojamme. Yksi syy tähän on tuleva soteratkaisu ja rahoittajamme STEA:n asettamat ohjeet toiminnalle, on niin sanotusti oltava ajan hermolla. Tänään keskiviikkona 4.3. olin tutustumassa uusissa tiloissa teidän kanssanne. Minulle tuli hyvä ja rauhallinen olo. Tilat herättivät keskustelua, positiivista ja rakentavaa, mietittiin mitä mihinkin tulee, sisustusta, värejä ja tärkeää keittiötä ja ruokailu- sekä olohuonetta. Kaiken kaikkiaan uusi aikakausi alkaa Helmi ry:ssä, kun kaksi toimipistettämme yhdistyy. Saamme vihdoin uudet toimivat tilat, joihin pääsevät myös liikuntarajoitteiset kävijät. Aurinkoista kevättä Helmi-lehden lukijoille ja talolla tavataan kesäkuussa.

Puheenjohtaja Päivi Seila, Helmi ry

Helmin 40-vuotishistoriikki kaipaa tekijöitä ja tarinoita! Helmin neljättä vuosikymmentä käyvästä värikkäästä historiasta ollaan koostamassa historiikkia, joka julkaistaan Helmin 40-vuotisjuhlavuonna 2023. Onko sinulla hauska, mehukas tai kiinnostava tarina jostakin Helmin toimintavuosien varrella sattuneesta tapahtumasta tai jostakusta Helmin historian kannalta merkittävästä henkilöstä? Tahdotko mukaan tutkimaan yhdistyksen kulkemaa taivalta ja kirjoittamaan siitä? Ilmoittaudu mukaan historiikkityöryhmään lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: helminhistoriikki40@ gmail.com. Jos kynä alkaa heti sauhuta, samaan osoitteeseen voit myös lähettää suoraan kertomuksesi. Tekstisi saatetaan käyttää kokonaan tai osittain ja

siihen voidaan tehdä pieniä muutoksia. Nyt kaikki joukolla muistelemaan Helmin historiaa! Keräämme kuvamateriaalia ja muistoja vuosien varrelta, niin Herttoniemestä kuin Pasilasta. Jos sinulla on kuvia tai muita muistoja, lähetä kuvat 19.4. mennessä joko osoitteeseen hertsikanmuistot@gmail.com tai pasilanmuistot@ gmail.com . Jos kuvasi ovat paperisina ja haluat pitää alkuperäiset, voit tulla skannaamaan ne molemmilla taloilla arkisin 9–15, henkilökunta auttaa tarvittaessa. Kaikilta kuvissa esiintyviltä tulee olla kysytty suostumus kuviin. Mainitsethan viestissäsi, mikäli kuvia voi käyttää myös Helmin tulevassa 40-vuotishistoriikkiteoksessa, jota lähdetään lähiaikoina työstämään.


Ajankohtaista

Ehdokkaat hallitukseen

Olen Arto Astala, eläkeläinen ja vapaaehtoinen, mutta muuten joutilas mies. Olen rauhallinen, sovitteleva, ja aika usein ihan tolkun ihminen. Helmin löysin netistä, ja tulin Hertsikkaan noin vuosi sitten, siitä lähtien se on ollut toinen (tai ensimmäinen) kotini. Täällä asumisen lisäksi puuhastelen sekalaisia, osallistun lauantaikahvilan pyörittämiseen ja vedän Helsingistä… keskustelupiiriä. Hallituksessa toivoisin voivani edustaa parhaat puolet säilyttävää ja maanläheistä, mutta optimistista ja eteenpäin katsovaa otetta asioihin. Parasta Helmissä on lupa olla juuri sellainen kuin jaksaa olla, hyvässä seurassa ja toisetkin huomioiden.

YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUs Yhdistyksen vuosikokous järjestetään Herttoniemen talolla 23.4. klo 16 alkaen. Kokouskutsut lähetetään huhtikuun alussa. Etukäteen hallitukseen ehdokkaaksi ilmoittautuneiden esittelytilaisuudet järjestetään 26.3. Herttoniemen talolla klo 14 alkaen ja 27.3. Pasilan talolla klo 15 alkaen.

4

Olen Timo Krohn, 63-vuotias mielenterveyskuntoutuja Helsingin Vuosaaresta. Siviilisäätyni on eronnut. Koulutukseltani olen varatuomari ja merkonomi. Olen istunut käräjät Hollolan tuomiokunnassa ja toiminut Lahdessa asianajajana sekä lakimiehenä tilitoimistossa. Tällä hetkellä työskentelen osa-aikaisesti kolmena päivänä viikossa eläkeoikeuteni säilyttäen toimistotyöntekijänä Työttömien Keskusjärjestö ry:ssä. Muutettuani Hyvinkäältä Helsinkiin vuonna 2015 tutustuin Helmin toimintaan ensin netin kautta ja sen jälkeen Helmi-taloilla kävijänä. Käyn enemmän Pasilan toimipisteessä kuin Herttoniemessä. Olen toiminut Helmin hallituksessa kohta kaksi kautta ja olen erovuorossa huhtikuussa pidettävässä vuosikokouksessa ja päättänyt asettua edelleen ehdolle. Olen ollut jo pidempään vapaaehtoisena keittiöpäivystäjänä lauantaisin Pasilan Helmi-talolla. Olen osallistunut satunnaisesti erilaisiin ryhmiin muun muassa kirjoittajaryhmään Herttoniemessä, levyraatiin Pasilassa ja tanssiterapiaan. Olen pyrkinyt toimimaan hallituksessa vastuullisesti ja koulutukseni sekä kokemukseni ansiosta olen kiinnittänyt huomiota juridisiin kysymyksiin sekä taloudenpitoon. Parasta Helmissä on yhdistyksen jäsenet, helmiläiset, joilta saa tärkeää vertaistukea. Myös edullinen lounas on tärkeä ja se tulee ehdottomasti säilyttää Helmin toiminnassa.

Helmi 1/2020

Olen Juha Porkola, 68-vuotias Helsingin Viikissä (Latokartano) asuva Helmissä 20 vuotta mukana ollut jäsen. Tulin Helmin toimintaan mukaan silloisen työtoiminnan antaman mahdollisuuden siivittämänä. Minut valittiin pian hallitukseen, ensin varajäseneksi ja sitten hallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Ttoimin myös varapuheenjohtajana, aina vuoteen 2017 saakka, jolloin jäin oman määritelmäni mukaan ”vuorotteluvapaalle”. Nyt katson olevani taas valmis toimimaan hallituksen jäsenenä. Kokemukseni hallitustyöstä on siis monipuolista ja laajaa osaamista, mitä yhdistyksen hallinto aina vaatii. Pidän tärkeänä, että hallituksen jäsenellä on hyvä kosketus ja tuntemus jäsenistöön, jonka antamalla tuella ja molemminpuolisella luottamuksella yhdistyksen asioita ylläpidetään, kehitetään ja viedään eteenpäin. Helmi on yhdistys, yhteisö; yhdessä osallisuuden tuoma voimavara, jossa koko jäsenistön ja henkilökunnan antama tuki vähentää syrjäytymisen, yksinäisyyden tuomaa ahdistusta tai skismaa. Mielenterveys on tässä nykyhetken maailmassa tärkein ”aisti”, jonka tasapainon ylläpitämiseksi Helmin kaltainen yhdistys antaa ”lääkkeitä” jaksaa, osallistua, olla ja lähteä mukaan toimintaan oman kiinnostuksen kautta. Mitä tekee mieli? Mieli on kaikille sallittua! Yhteistyöterveisin Juha P


Ajankohtaista

vuosikokouksessa 2020

Hei! Olen Arja Sihvonen, koulutukseltani sosionomi, mutta vaikeaan masennukseen sairastuttuani lopulta jouduin vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkkeelle maahanmuuttajatyöstä Helsingin kaupungilla. Nykyään olen koulutettu kokemusasiantuntija keväästä 2018 alkaen. Olen siis kuntoutunut niin hyvin, että voin nykyään auttaa muita omien kokemusteni kautta. Asun yksin pienen koirani kanssa Itä-Helsingissä. Harrastan kulttuurin lisäksi hevostelua eri tavoin – on voimauttavaa päästä hevosella metsään nauttimaan luonnosta! Olen tutustunut Helmiin muistaakseni vuonna 2006. Vuosien varrella olen ollut mukana erilaisissa ryhmissä, mm. valokuvaus- ja kirjoittajaryhmät, sähly ja jopa tutustumassa hevostoimintaan. Olen välillä vieraillut yhdessä Visu-koirani kanssa Helmissä. Osallistun nykyään aktiivisesti Helmin kulttuuritarjontaan: näyttelyihin, elokuviin, teatteriin yms. Tulevaisuudessa toivon voivani olla Helmissä mukana enemmän myös kokemusasiantuntijana. Minulla on yli 15 vuoden kokemus seurakunnan luottamustehtävistä (seurakuntaneuvosto ja kirkkovaltuusto). Niinpä kokoustekniikka, budjettiasiat ja muu päätöksentekoprosessi on tullut minulle hyvin tutuksi. Uskon myös, että oman kokemukseni kautta osaisin ajatella mikä Helmissä kävijöille on tärkeää ja kuinka toimintaa voisi kehittää. Helmissä on parasta, että se on kaikille avoin ja syrjimätön yhteisö. Siellä erilaisuus on rikkaus ja jokainen saa olla juuri sellainen kuin on. Helmiin voi osallistua niin monella tavalla ja se antaa kaikille eri tavalla sisältöä elämään!

Olen Roosa Tiensuu, pian 29-vuotias helsinkiläinen kielitieteen opiskelija ja mielenterveyskuntoutuja. Löysin Helmin nettihaulla 11 vuotta sitten, kun olin palanut loppuun lukiossa ja etsin päivätoimintaa sairauslomani piristeeksi. Tulin tutustumaan tuolloin Siilitiellä sijainneeseen Itä-Helsingin Helmi-taloon ja ihastuin ikihyviksi. Aloin käydä erityisesti luovissa ryhmissä ja pian Helmi muotoutui osaksi arkeani. Ei mennyt kauaa, kun huomasin saaneeni yhdistyksen parista myös läheisiä ystäviä. Olen nyt koko tuon 11 vuotta ollut Helmin toiminnassa aktiivisesti mukana. Laulan Helmin Närhissä, kirjoitan luovan kirjoittamisen ryhmässä ja olen ohjannut myös itse sanataideryhmää ja nuorille aikuisille suunnattua taidelukupiiriä. Helmin hallituksessa olen ollut nyt kaksi kautta, yhden vara- ja yhden varsinaisena jäsenenä. Helmistä on muodostunut minulle äärettömän rakas ja tärkeä yhteisö, jota tahdon vaalia ja kehittää entisestään. Minulla on runsaasti kokemusta järjestötoiminnasta. Helmin hallituksen lisäksi olen ollut lavarunousyhdistys Helsinki Poetry Connectionin hallituksessa sekä kielitieteen ainejärjestö Aspektin hallituksessa, varapuheenjohtajana ja useissa virkailijan toimissa. Tunnen Helmin yhdistyksenä läheisesti ja hallitsen järjestötoiminnan periaatteet. Lisäksi minulla on erityistä asiantuntemusta kielestä ja kirjoittamisesta, mikä on hyödynnettävissä yhdistyksen kirjallisia dokumentteja ja muita tärkeitä tekstejä laadittaessa. Parasta Helmissä on lämmin, kannustava ja mukaan ottava yhteisö. >>

Helmi 1/2020

Hyvät Helmiläiset Olen Allan Wilen, soveltavan matematiikan maisteri, kuvataiteilija. Tutustuin vuonna 1983 Helmi ry:hyn ensimmäisen puheenjohtajan sosiaalineuvos Veikko Päiviön perehdytyksellä. Nyt olen Mielenterveysyhdistys Helmi ry:n hallituksen varsinainen jäsen. Olen pitkän linjan helmiläinen ja pystyn arvioimaan tilanteita kokemusperäisesti. Kurssin käyneenä toipumisorientaatio-menetelmä on käytössäni. Parasta Helmissä on yhteishenki. Voin kehittää sitä mikä on sydäntäni lähellä, se on mielenterveyslain saaminen ajan tasalle. Ilmoittaudun Helmi ry:n hallitukseen ehdolle kaudelle vuonna 2020–2021. Yhteistyöhengellä Allan Wilen, FM

>> Olen tutustunut Helmissä huipputyyppeihin, kokenut elämyksellisiä asioita ja saanut hoitaakseni vastuullisempiakin tehtäviä, kuten luottamustoimi ja ryhmänohjaus. Helmi on auttanut minua aktivoitumaan sekä sosiaalisesti että ammatillisesti, ja siitä olen yhdistykselle kiitollinen. Hallitustyön kautta haluan antaa Helmille kaikesta saamastani jotain takaisin. 5


6

Helmi 1/2020

Kuva: Annikki Kilgast


Teemana uni

Etuotsalohkon rationaalista ajattelua hallitseva järjestelmä on nukkumisen aikana niin sanotusti ”pois päältä” eli tietoinen kontrolli puuttuu.

Unien näkemisestä ja merkityksestä Ennen vanhaan unien ajateltiin olevan enteitä tai merkkiä jumalilta. Ymmärrys unista on edistynyt myös Freudin ja Jungin teorioista. Nykytietämyksen mukaan unennäön tarkoituksena pidetään kokemusten ja tunteiden sopeuttamista; päivän aikaiset kokemukset otetaan yöllä mielen käsittelyyn, ja ne yhdistyvät muistin sisältöön. Unet voivat ratkaista ongelmia ja rauhoittaa mieltämme silloinkin, kun emme muista niitä. On todennäköistä, että unien näkeminen on psyykellemme välttämätöntä. Aivokuvantamisella on havaittu, että unien kannalta oleellisen REMunen aikana aivojen tunteita käsittelevä limbinen järjestelmä toimii jopa aktiivisemmin kuin valvetilassa. Sen sijaan etuotsalohkon rationaalista ajattelua hallitseva järjestelmä on nukkumisen aikana niin sanotusti ”pois päältä” eli tietoinen kontrolli puuttuu. Tämä selittää miksi unet ovat usein hyvin mielikuvituksellisia ja villejä! Kaikki näkevät joskus painajaisia, ja erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat painajaisten määrään. Mm. stressi, runsas alkoholinkäyttö ja jotkut lääkkeet lisäävät painajaisunia. Painajaiset usein purkavatkin unen kautta ihmisen ahdistusta. Unettomuudesta kärsivillä

REM-uni usein häiriintyy, jolloin yöuni ei tuolloin korjaa päiväaikaisiin tapahtumiin liittyvää ahdistusta yhtä tehokkaasti kuin hyvin nukkuvilla. Nykyisin ajatellaan, että unissa nähdään tunnetiloja ja teemoja, joiden kautta voi pohtia omaa elämäänsä. Unen sisältämä tunnetilan ajatellaan olevan jopa merkityksellisempi kuin itse tarina. Jokainen on kuitenkin oman unensa paras selittäjä. Voit löytää merkityksen unellesi, kun pysähdyt pohtimaan. Unien kummallisuuksiin ei kannata juuttua liikaa; niistä voi ottaa irti sen, mikä tuntuu itselle tärkeältä ja toimivalta. Joskus sama uni voi toistua ja kehittyä niin, että joku mieltä vaivaava ongelma ratkeaa. On mielenkiintoista oppia, että unia käytetään nykyisin myös psykoterapian materiaalina siinä missä muutakin mielen sisältöä. Unia käsittelemällä voi jopa työstää omia traumojaan; unen sisältöä käsittelemällä mielessään ja toisten kanssa puhumalla. Unet voivat olla hyvin pelottavia, ja usein niissä traumaa käydään läpi yhä uudelleen. Kun kauheatkin asiat pystyy jollain tasolla ottamaan vastaan, se auttaa opitun mukaan parantamaan psyykettä. Näin toimien pikkuhiljaa trauma voi alkaa lieventyä. Kokemusten mukaan traumaattisia

Helmi 1/2020

kokemuksia toistavat unet tulevat jo iltayöstä, kun taas muut unet ovat runsaimmillaan aamuyöstä. Kukaan ei muista kaikkia uniaan. Todennäköisesti kuitenkin jokainen ihminen näkee unia joka yö. Parhaiten unen muistaa silloin, kun herää näkemäänsä uneen tai heti sen jälkeen. Jos uni on sikeää ja levollista, ei välttämättä herää univaiheessa, ja silloin näkemäänsä unta ei yleensä muista. Uniaan voi myös oppia muistamaan ja analysoimaan paremmin, jos haluaa. Siihen auttaa, jos varaa yöpöydälle kynän ja paperia, jotta unen voi kirjata heti herättyään, eikä se pääse unohtumaan. Suomessa on myös monenlaisia uniryhmiä, joissa unia käydään yhdessä läpi. Mm. Monica Halinen pitää uniryhmiä Monte Ullmanin tapaan. Menetelmässä ei ole kyse psykoterapiasta, vaan se on tien avaamista itsetuntemukseen. Ryhmässä voi saada uskallusta kohdata unien alitajunnasta pintaan tuomia asioita. Jaana Rantakokko

Lähde: Uniuutiset, Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti 4/2019. uniliitto.fi/.

7


Teemana uni

Vuoteen tai valvetilan vankina

– unettomuus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö Unella on palauttava voima ja sen puutteella on haittavaikutuksia. Nukahtamisen vaikeus ja vähentynyt unen tarve ovat myös oireita bipolaarihäiriöstä. Millaisia keinoja unettomuuden taltuttamiseksi on? Uni auttaa selviämään rasituksesta Aivo-selkäydinneste huuhtoo aivoissamme soluja unessa syvemmältä kuin valvetilan aikana. Solujen kuona-aineet kulkeutuvat pois. Uni ikään kuin puhdistaa aivot. Lisäksi soluvauriot korjautuvat ja hermosolujen väliset kytkennät vahvistuvat. Uni ehkäisee stressiä sekä ylläpitää sairauden torjuntamekanismeja ja vastustuskykyä. Lisäksi se tasapainottaa aineenvaihduntaa ja hormonitoimintaa. Normaali yöuni häiriintyy herkästi psyykkisten ja fyysisten tekijöiden takia. Uni-valverytmin häiriöt aiheuttavat unettomuutta tai ylenpalttista nukkumista. Unettomuudella on kognitiivisia haittavaikutuksia, kuten tarkkaavaisuuden ja keskittymiskyvyn laskua, muistamisen vaikeutta ja reaktionopeuden hidastumista. Unessa käsitellään omaksuttuja asioita viimeisimmiltä päiviltä ja ne jäävät pitkäkestoiseen muistiin. Myös tunteiden käsittelyä tapahtuu nukkumisen aikana alitajunnan saadessa mahdollisuuden työstää tunteita, jotka jäävät päivän valossa vähemmälle huomiolle. Unettomuushäiriöiden tunnistaminen Tutkimusprofessori Timo Partonen työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Helsingissä. Hän on mielenterveyden ja psykiatrian sekä unen ja vuorokausirytmin asiantuntija. Mikäli kolmena tai useampana yönä viikossa on vaikeuksia nukahtaa alle puolessa tunnissa, voidaan puhua unettomuushäiriöstä. Jos uni puolestaan

8

katkeilee niin, että valveilla oloa on yössä yli puoli tuntia, on kyseessä unettomuushäiriö. Yli viiden minuutin katkoja ei saisi tulla uneen kuin yksi yötä kohden. Unettomuushäiriöksi määritellään myös liian aikainen herääminen esimerkiksi aamuyöstä, jolloin ei saa enää uudestaan nukahdettua. “Näistä kolmesta seuraa se, ettei yöuni virkistä tarpeeksi. Kun tämä jatkuu viikko toisensa jälkeen, niin silloin voidaan puhua unettomuushäiriöstä”, Partonen kertoo. Pitkittyneestä unettomuushäiriöstä puhutaan, mikäli oireilu jatkuu kolme kuukautta tai pidempään. Mielialan nousu ylikierroksille kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä usein aiheuttaa unettomuutta. “Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä unettomuus on aika usein sen kaltaista, että ei saa lainkaan nukuttua yöllä”, Partonen kommentoi. “Monet luonnehtivat, että unen tarve on vähentynyt.” Depressiojaksoina puolestaan voi heräillä liian aikaisin aamulla. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja unettomuuden hoito lääkkein Vakavimmat muodot kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä vaativat käytännössä aina mielialaa tasaavaa lääkehoitoa. “Litiumhan on pitkään ollut ensisijaisesti se mitä käytetään, mutta se ei kaikille sovi”, Partonen esittää. Litiumin lisäksi markkinoilla on esimerkiksi valproaatti ja uudempia vaihtoehtoja. Lievemmissä muodoissa huomio kiinnittyy masennusvaiheita varten soveltuviin lääkehoitoihin. Depressiolääkkeitä on monenlaisia. “Alkuvaiheessa vakavimmissa tapauksissa joutuu hoitamaan myös unettomuutta unilääkkeillä”, Partonen kertoo. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi tsolpideemi, tsopikloni tai bentsodiatsepiinien johdokset.

Helmi 1/2020

Säännöllisyys on avain itsehoidossa Partonen kertoo itsehoidon keinoista hoitaa unettomuutta. “Tärkein on, että välttää univelkaa. Suunnittelee ajankäyttönsä sillä tavalla, että saa ainakin teoreettisesti nukuttua riittävästi, että on riittävästi aikaa nukkua yöunta”, Partonen erittelee. Säännöllisyys on avain nukkumisajankohtien suunnittelussa. Suurta vaihtelua ei saisi olla päivästä toiseen. Ajankohdat eivät saisi heitellä yli tuntia päivässä. “Vaihtelu tuo mukanaan herkästi univaikeuksia”, Partonen painottaa. Univaikeuksien myötä mielialakin voi muuttua nopeasti huonompaan suuntaan. Mielialaansa ja fyysistä kuntoaan voi ylläpitää rasittavaa liikuntaa 2–3 kertaa viikossa harrastaen. Liikunta kannattaa ajoittaa aamuun tai alkuiltapäivään, mikäli mahdollista. Liian myöhään illalla liikunta saattaa aiheuttaa univaikeuksia. Partonen kertoo, että säännöllinen ateriarytmi, terveellinen ja monipuolinen ruokavalio kannattaa myös. Ei ole tiettyjä ruoka-aineita, jotka edesauttaisivat tai haittaisivat unta. Alkoholi, kahvi, energiajuomat ja nikotiini kuitenkin ovat haitallisia unen kannalta. Sänkyyn pyörimään tai vuoteen vangiksi ei kannata jäädä, sairastaa sitten kaksisuuntaista mielialahäiriötä tai kärsii muutoin unettomuushäiriöstä. Unettomuutta on mahdollista hoitaa lääkkeellisin sekä lääkkeettömin keinoin. Lääkärin puoleen on syytä kääntyä unettomuuden pitkittyessä. Laura Rosten

Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, thl.fi Mieli ry, mieli.fi


Kuva: Seppo Kilgast

Teemana uni

Unettomuuden omahoidosta Unettomuuden ehkäisystä ja hoidosta on kirjoitettu monilla nettisivulla. Esimerkiksi Käypä hoito -sivuilla on yksi, aika yleisesti kirjoitettu lista. Siinä on mielestäni paljon hyviä kohtia, kuten säännöllisen unirytmin tärkeys, nukkumisympäristön tekeminen miellyttäväksi ja liikunnan välttäminen ennen nukkumaan menoa. Osa ohjeista omaan silmään ovat vähän erikoisia, kuten ”Rauhoitu”. Usein itsellä unettomuus johtuu juuri siitä, että mieleni ja/tai kehoni ei rauhoitu nukkumaan, eivätkä ne rauhoitu käskemällä. Edistääkseni nukahtamista, olen päättänyt, että kello 19 jälkeen en mielelläni harrasta liikuntaa. En juo iltaisin kahvia enkä mustaa tai vihreää teetä, joissa kaikissa on paljon kofeiinia. Pyrin lopettamaan tv:n katselun mahdollisimman aikaisin illalla. Ja vältän alkoholin juontia. Jopa pieni annos saattaa vaikeuttaa minulla unen saantia! Myös suklaa ja kaakao ovat piristäviä. Nämä saattavat kuulostaa elämää rajoittavilta asioilta, mutta mielelläni kiinnitän niihin huomiota, jotta nukkuisin paremmin. Toki välillä voi ottaa

rennommin, kun pääsääntöisesti pitää huolta noista asioista. Mielen rauhoittaminen ei aina ole niin helppoa, jos se käy ylikierroksilla. Luonnossa oleilu tai kävely auttaa minulla, ja myös tutkitusti. Uniliiton sivuilla ohjeistetaan huolihetken (joskus käytetään nimeä ”huolipäiväkirja”) ottamiseen. Uniliitto ohjeistaa myös pysäytyssanan käyttöön, joka voisi olla myös varteenotettava vaihtoehto testattavaksi! Ilta- tai yöaikaan mielen rauhoittumiseen auttaa minulla kutominen tai äänikirjan kuunteleminen. Netistä löytyy myös ilmaisia meditaatio-, luontoääni- ja ASMR-videoita tai nauhoitteita. Itselle sopiva mielen rauhoittamisen keino löytyy parhaiten kokeilemalla. Omahoidollisesti unettomuuden ehkäisy tai unen parantaminen saattavat vaatia aika kokonaisvaltaista itsensä huomiointia. Se kuulostaa työläältä, mutta itsensä kuunteleminen on muutoinkin ihmiselle hyväksi. Unettomuuden omahoito voi olla jo sitä, että hyväksyy ja alkaa kunnioittaa omaa herkkyyttänsä. Se voi olla haastavaa nykymaailmassa, mutta onneksi mm.

Helmi 1/2020

erityisherkkyydestä on puhuttu viime aikoina paljon. Ja oikeastaan aika harvalle sopii kiivas tahti elämässä ja intensiivinen somessa oleminen. Uniliitto järjestää mm. Unitupavertaisryhmiä ja ohjattuja uniryhmiä unettomille. Näitä haluaisin käydä kokeilemassa. Lisää vinkkejä unettomuuteen liittyen löytyy alla olevasta Uniliiton linkistä. Tietoa unettomuudesta -nettisivulta löytyy mielestäni aika toimiva lista unettomuuden omahoitoon Uniliiton vinkeillä täydennettyinä. Vaikka halusin tässä kirjoituksessa painottaa lääkkeettömiä keinoja unettomuuden hoitoon, niin on mielestäni tärkeää pyytää lääkettä silloin kun tilanne on tosi paha. Kannattaa myös jutella lääkärin kanssa muista kuin varsinaisista unilääkkeistä. Esimerkiksi joitakin psyykenlääkkeitä ja allergialääkkeitä voi käyttää pienenä annoksena auttamaan nukahtamista. Myös melatoniini sopii joillekin säännöllisesti käytettynä.

Jaana Rantakokko uniliitto.fi/auta-unta/ tietoaunettomuudesta.fi/

9


Teemana uni

Illanvirkku herkkäuninen

Lastenlaulu ”Karhunpoika sairastaa” kertoo, että uni paras lääke on. Luulisi, että sitä lääkettä on helppo nauttia. Pää tyynyyn ja silmät kiinni ja kohta jo nukkuu. Vaan kun uni ei tule sitten millään. Lapsuuden kodissani mukulat pistettiin yöpuulle illalla kello seitsemän. Iltarukouksen jälkeen sammutettiin valot. Veljeni nukahtivat tuota pikaa. Minua ei nukuttanut lainkaan. Kieriskelin ja pyöriskelin ja ajatukset laukkasivat villisti. Jo silloin päätin, että kun olen aikuinen, valvon niin pitkään, että väsyttää. Kouluaikana vihasin herätyskellon ääntä. Olin valveilla jo, kun äiti nousi ylös keittämään kahvia ja laittamaan aamupalaa. Odotin sängyssä ja nousin ylös vasta, kun äiti hiljaisella äänellä kertoi, että oli aika herätä. Opiskeluaikana valitsin luennot iltapäivään tai iltaan. Illalla valvoin, kun-

10

Luolamiesten aikaan olisin ollut klaanin arvostama. nes alkoi nukuttaa. Aamulla minulla oli herätyskello soimassa, mutta opettelin heräämään ennen sen sointia. Vieläkään en tarvitse kellon apua. Nukkumaan mennessä kerron itselleni mihinkä aikaan on noustava. Iltavirkkuuteeni liittyy myös herkkäunisuus. Valveudun pienestäkin ripsauksesta. Luolamiesten aikaan olisin ollut klaanin arvostama. Porukat voivat viettää yönsä rauhassa, kun yksi piti huolen siitä, että vihollinen ei päässyt yllättämään. Ensimmäiset viisikymmentä vuotta nukuin vähän ja valvoin paljon. Ei vaan tullut mieleen, että sille pitäisi tehdä jotain. Ajattelin vain, että tottapa sitten nukuttaa, kun on tarpeeksi väsynyt. En kuitenkaan nukkunut ja masennus vei

Helmi 1/2020

viimeisetkin yöunet. Lopulta olin siinä kunnossa, että jouduin sairaalaan. Siellä lääkäri määräsi minulle unilääkkeen. Kun vähän vastustelin, hän virkkoi, että olet jo tuon ikäinen ja vasta nyt unilääkettä. Kukaan ei kuitenkaan ollut kiinnostunut siitä, mistä univaikeuteni johtuivat. Päästyäni eläkkeelle muutin takaisin Helsinkiin. Täällä kokeiltiin kaikki mahdolliset unilääkkeet, mutta eipä niistä apua ollut. Psykiatrini tuli siihen tulokseen, että minulla on ei vain masennus, vaan kaksisuuntainen mielialahäiriö. Sitten löytyi lääke, joka sekä nukahduttaa että pitää unessa. Unitutkimus on nyt esillä paljon ja aiheesta kirjoitetaan kirjoja. Innostuin lukemaan niitä ja ymmärrykseni unesta on hieman lisääntynyt. Edelleenkin olen huono nukkuja iltavirkkuna ja herkkäunisena. Teksti ja kuva: Eeva H.


Teemana uni

Erään unettoman tarina Olen ollut pienestä lähtien huono nukkuja. Äitini on kertonut, että minulla oli jo vauvana nukahtamisvaikeuksia. Kuitenkin minulle on jäänyt lapsuudesta ja nuoruudesta mieleen vain ylioppilasjuhlien jälkeinen yö, kun en tahtonut saada millään nukutuksi. Lukiossa minua helpotti se, että menin aina samaan aikaan nukkumaan ja luin ennen nukkumaanmenoa Agatha Christien tylsiä dekkareita englanniksi. Myös herätys oli aina samaan aikaan aamulla. Vaikeat uniongelmat astuivat elämääni ensimmäisen opiskeluvuoden keväällä. Muistan, että luin yhteen tenttiin kuin sumussa, ja se meni rimaa hipoen läpi, vaikka olin lahjakas opiskelija. Unettomuuden syitä ei lähdetty selvittämään, vaan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöltä kirjoitettiin minulle yhä uudestaan nukahtamislääkereseptejä. Vaikka nukahtamislääkkeet on tarkoitettu vain tilapäiseen käyttöön, käytin niitä vuosia. Vasta viidennen opiskeluvuoden jälkeen sain diagnoosiksi krooninen toiminnallinen unettomuus. Siihen määrättiin lääkitykseksi masennuslääke, jonka sivuvaikutuksena oli uneliaisuus.

Toiminnallinen unettomuus tarkoittaa sellaista unettomuutta, jonka taustalla ei ole varsinaista sairautta, vaan stressi, huolet, äkilliset elämänmuutokset tai ulkopuoliset häiriötekijät estävät nukahtamista tai herättävät liian varhain. Opiskelun alkuvaiheessa varmaan oli paljolti kyse stressistä, huolista ja isoista elämänmuutoksista. Vielä nykyisinkin saatan kärsiä toiminnallisesta unettomuudesta, mutta suurimmaksi osaksi se ei johdu stressistä tai vastaavasta. Jos päivän aikana on tapahtunut paljon, on vaikea rauhoittua nukkumaan ja mielessä tuntuu siltä, että sisäinen televisio on jäänyt päälle eikä sitä saa sammutettua. Minulla diagnosoitiin vuonna 2014 vaikea uniapnea. Aloitin silloin ylipainehengityshoidossa eli niin sanotussa CPAP-hoidossa. En ollut kovin motivoitunut nenämaskin käyttöön, vaan se oli mielestäni hankalaa enkä kokenut saavani siitä mitään apua. Parin vuoden päästä olin laihtunut niin paljon, että pääsin uudestaan tutkimuksiin, joissa kävi ilmi, että uniapnea oli parantunut kokonaan.

Helmi 1/2020

Jos herään johonkin uneen ja muistan sen vielä heräämisen jälkeenkin, se on yleensä painajainen. Kärsin yhdestä toistuvasta painajaisesta. Unessa olen aina lukiossa ja se tuntuu tosi vaikealta. Loppua kohti alan miettiä, miksi pitää käydä lukio uudestaan. Ilmeisesti olin lukiossa tosi stressaantunut, vaikka en oireilut unettomuudella. Sen sijaan minulla oli useimmiten hirveä migreeni koeviikkojen jälkeen. Nyt lukioaika tulee uniini yhä uudestaan ja uudestaan, mikä tuntuu aika kamalalta. Tällä hetkellä unettomuuteni on todella hyvin hallinnassa. Olen jättänyt viikko-ohjelmastani pois kaikki säännölliset iltamenot. Muutenkaan en ota mitään menoa illaksi paitsi ihan poikkeustapauksissa. Noudatan aika tiukkoja iltarutiineja eli menen aina samaan aikaan nukkumaan ja nousen aamulla, kun kello soi riippumatta siitä, kuinka hyvin olen saanut nukutuksi. Otan myös illalla joitakin väsyttäviä lääkkeitä, jotka helpottavat unensaantia, samoin kuin rauhallinen klassinen musiikki. Teksti ja kuva: Hanna-Elina Yli-Koski

11


Teemana uni Oli menossa jokin hieno tilaisuus, kuin juhlat.

Uni

Istuimme pöydissä talon laajalla puisella parvella. Parvella oli paljon pöytiä ja sen alapuolella suuri ja korkea sali. Paikalla oli tuttavia ja sekalaista porukkaa. Mukana oli myös John Travolta. Hän kertoi jotain juttuja ja oli paha suustaan. Sitten hän rupesi hiomaan viiluja yhdestä parvekkeen tukiparruista. Parru oli osa parven tukirakenteita ja siihen oli maalattu joitain kuvioita, jotka muistuttivat lähinnä jonkun intiaanitoteemin muotoja ja hahmoja. Puu oheni Travoltan veistelyn tuloksena. Alkoi näyttää siltä, että koko parvi saattaa pian romahtaa. Sanoinkin ystävälleni, että kohta rysähtää. Lopulta parru sitten petti ja sujahti parven puulattian läpi. Kuitenkin parvi pysyi paikoillaan. Tukipuu olikin pitänyt kiinni pianoa, joka nyt rysähti lattian läpi, putosi korkealta salin lattialle ja meni palasiksi. Piano oli Elton Johnin. Se oli valkoinen hieno kiiltävälakkainen piano, jossa oli runsaasti bling-blingiä ja glitteriä koristeena, joka nyt lepäsi totaalisesti kappaleina salin lattialla. Jostain saatiin silti uusi valkoinen piano. Elton John alkoi soittaa ja laulaa biisejään railakkaalla tyylillään.

12

Hänellä oli joku rumpali soittokaverina. Aloin itsekin jammailla mukana rummutellen jotakin tyynyä hiljaisella volyymilla. Myöhemmin muitakin yhtyi soittoon vähitellen. Porukkaa alkoi siirtyä parvelta alakertaan yhä enemmän. Pian oli koko sali täynnä rumpaleita, jotka säestivät Elton Johnia. Rumpukapuloita oli salin seinustoiden syvennyksissä tarjolla erilaisia. Ihmiset myös vaihtelivat niitä keskenään. Siellä oli myös eräs suloinen nainen, joka sanoi kyynelet silmissään liikuttuneena, että pitää minua lähes aviomiehenään. Pidin itse häntä ystävänäni, ja arvostin häntä sellaisena. Yhdessä porukalla jammailu oli leppoisaa, ja kaikilla oli hauskaa. Teksti ja kuva: Marko Kemppainen

Helmi 1/2020


Teemana uni

Hyvät unet – miten? Minulle hyvä yöuni tarkoittaa tarpeeksi pitkää ja yhtäjaksoista unta. Säännöllinen unirytmi on tärkeää, jotta kaikki unen eri vaiheet toteutuvat. Erityisesti syvä uni eli hidasaaltouni sekä vilkeuni eli REM-uni. Kaikki unen vaiheet tulee olla ja myös oikeaan aikaan, jotta uni täyttää tehtävänsä kunnolla. Hidasaaltouni on tärkeää palautumisen kannalta ja REM-uni puolestaan palvelee tunteiden säätelemistä ja stressin purkamista. Olen huomannut, että stressaantuneena ja ahdistuneena minun on vaikea saada unta. Silloin keskittyminen ja muistaminen heikentyy. Eniten nautin, kun saan nukkua niin kauan kuin nukuttaa rauhassa ilman herätyskellon pirinää lähinnä viikonloppuisin. Olen pannut merkille, että toimiessani aktiivisesti päivän mittaan nukahdan helposti, eikä sängyssä tarvitse kieriskellä unen saamiseksi ja jaksan huolehtia arjen askareista kuten panostaa syömiseen. liikuntaan ja ihmissuhteisiin. Unen saantia helpottaa rentoutusharjoitukset ja erilaiset mindfulnessharjoitukset. Yksi perusharjoitus on sellainen, missä rentoutetaan kaikki kehon osat yksi kerrallaan varpaat, nilkat, pohkeet, kädet, selkä ja pää ja koko keho läpi. Usein nukahdan jo ihan harjoituksen alkuvaiheessa. Idea on vähän samanlainen kuin lampaiden laskemisessa yhdestä sataan, mikä opittiin lapsena kotona, kun uni ei tullut silmään. Elämässä tulee eteen kuitenkin monenlaisia eri vaiheita, jolloin hyvä uni ei ole itsestään selvää. Voi tulla vastoinkäymisiä ja kriisejä, kuten oma sairastuminen tai läheisen sairastuminen tai menetys, josta ylipääseminen voi olla raskasta ja vaikeaa. Apua terveydenhuollosta kannattaa hakea ajoissa, jotta vaivasta ei tulisi pysyvä. Kierre kannattaa katkaista ajoissa ja palauttaa vuorokausirytmi normaaliksi. Uniongelmia on kaikenikäisillä. Sleep-Helsinki hankkeessa nuoria autetaan Skype-univalmentajan keskustelujen avulla. Tähän voidaan lisätä vielä kirkasvalolaite tilannetta helpottamaan. Minulle tuli uniongelmia ollessani vielä mukana työelämässä. Kova työmäärä ja tiukka työtahti ajoi minut loppuun. En valitettavasti silloin ymmärtänyt mistä tarkalleen oli kyse. Heräsin aamuyöntunteina yleensä neljältä, enkä pystynyt nukkumaan. Tätä jatkui

pitkään. Töissä alkoi tulla ongelmia jaksamisen ja muistamisen kanssa ja jo aiemmin opitut työtehtävät muuttuivat vaikeiksi. Uusien asioiden opetteleminen muuttui myös hankalaksi ja lopulta en enää selvinnyt niistä. Olin sairastunut työperäiseen stressihäiriöön, joka ei enää parantunut. Olen sitä mieltä, että nukahtamiseen käytettävät lääkkeet ovat paikallaan silloin, kun niitä tarvitaan akuutin tilanteen helpottamiseksi. On kuitenkin hyvä, jos niiden käyttö saadaan jäämään lyhytaikaiseksi. Olen huomannut, että väkivaltaiset elokuvat huonontavat unen laatua. Uni muuttuu levottomaksi tai katkonaiseksi. Näen silloin helpommin painajaisunia. Ilta olisi hyvä rauhoittaa muutama tunti ennen nukkumaan menoa tietokoneelta ja kännykän käytöltä paljon puhutun sinisen valon vuoksi. Se vai-

Helmi 1/2020

kuttaa meihin haitallisesti ja voi sotkea unirytmiä. Muistisairaille suositellaan painopeiton käyttöä ja yhtä hyvin kuka tahansa meistä voi sitä käyttää tavoitellessaan parempaa unta ja rauhoittumista. On hyvä myös muistaa unihygienia eli sängyn siisteys. Muistetaan siis vaihtaa lakanat ja tyynyliinat säännöllisin väliajoin ja tehdä nukkumispaikasta muutenkin itselle mieluisa ja kodikas. Mielenterveysyhdistys Helmissä alkaa 24.3.2020 jo toinen MBB-ryhmä, jolla helpotetaan mm. stressin käsittelyä, univaikeuksia ja vuorovaikutusongelmia. Kyseessä on Mind Body Bridging -menetelmä. Tämä onkin hyvä asia, sillä nämä uniongelmat ja siihen läheisesti liittyvät asiat koskettavat monia meistä. Mukavaa alkanutta vuotta kaikille ja nukutaan hyvin! Teksti ja kuva: Tarja Ruusunen

13


Teemana uni

Uniapnea ja väsymysoireet Yksi yleisimmistä ja kansanterveydellisesti merkittävimmistä unihäiriöistä on uniapneaoireyhtymä. Erilaiset väsymysoireilut ja huonounisuus voivat johtua monista eri syistä. Länsimaisen lääketieteen näkökulmasta unihäiriöitä on määritelty yli 80 erilaista. Näistä yksi yleisimmistä ja kansanterveydellisesti merkittävimmistä on uniapneaoireyhtymä. Se on ylähengitysteitä ahtauttava sairaus, josta kärsii Hengitysliiton mukaan arviolta jopa 9–24 prosenttia väestöstä, monet ilman diagnoosia. Sairauden yleisimpiin oireisiin kuuluu unenaikaiset hengityskatkokset, äänekäs ja katkeileva kuorsaus, jatkuva päiväaikainen väsymys, suun kuivuminen nukkuessa ja kurkun karheus, heräily tukehtumisen tunteeseen, yöhikoilu, lisääntynyt virtsaneritys yöllä, aamupäänsärky, ärtyneisyys ja masentuneisuus, unettomuus, sukupuolivietin aleneminen, keskittymiskyvyttömyys ja muistiongelmat. Kyseessä on kokonaisvaltainen, aineenvaihduntaan vaikuttava sairaus, joka saattaa ilmentyä jonkin verran eri tavoin riippuen yksilöstä. Yleisimmässä muodossaan, ahtauttavassa eli obstruktiivisessa uniapneassa kielen ja pehmeän suulaen jäntevyys vähenee nukkuessa siten, että ne painavat nielua tukkien hengityksen ilmavirtaa. Tästä seuraa hengityskatkoksia (apnea) tai hengityksen vaimenemisia (hypopnea) kun nielu ahtautuu nukkumisen aikana. Varsinaisesti sana ’uniapnea’ tarkoittaa siis hengityskatkoksia unen aikana. Kuorsaus ei itsessään vielä tarkoita uniapneaa, vaikka äänekäs kuorsaus jo jossain määrin kertookin siitä, että hengitys ei silloin kulje täysin esteettä. Uniapneassa puutteellisen ja katkonaisen hengityksen myötä unenlaatu ja kehon hapensaanti heikkenevät, mistä seuraa päiväväsymystä ja muita oireita. Monesti on myös niin, että munuaiset eivät saa huonolaatuisen unen takia tarvitsemaansa lepoaikaa yöllä, mistä seuraa lisääntynyttä virtsaneritystä ja yöllisiä wc-käyntejä. On myös olemassa huomattavasti harvinaisempi oireyhtymän muoto, sentraalinen uniapnea, jonka taustal-

14

la on hengitysponnistelut keskeyttävä hengityksen säätelyhäiriö. Tätä muotoa esiintyy vain noin 5–10 prosentilla sairastuneista. Unilääkäri Henri Tuomilehdon mukaan jopa kolme neljäsosaa diabeetikoista sairastaa uniapneaa. Taudin varhainen diagnosointi olisi tärkeää, koska se on hoitamattomana vaarallinen ja lisää huomattavasti muun muassa sydän ja verisuonitautien riskiä. Jos henkilö myös samalla sairastaa diabetesta, on riski vielä sitäkin suurempi, koska molemmat vaikuttavat tässä suhteessa negatiivisesti. Toisaalta uniapneaa sairastavalla itse riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on muuta väestöä suurempi tilastollisesti. Samoin riski sairastua aivoverenkiertohäiriöön ja keuhkovaltimoverenpainetautiin on suurempi. Yölliset hengityskatkokset voidaan diagnosoida ja todentaa yörekisteröinnin eli yöpolygrafian avulla mikä tapahtuu yön yli pidettävällä rekisteröintilaitteella. Tutkimuksiin voi päästä julkisen terveydenhuollon puolella lääkärin lähetteellä. Itse väsymyksen tai muiden oireiden perusteella tautia ei usein osata epäillä. Väsymys ei saa ihmisiä myöskään hakeutumaan tutkimuksiin niin herkästi kuin esimerkiksi kipu. Toisaalta julkisen terveydenhuollon piirissä diagnosointiin ei ehkä panostettu riittävästi resursseja, tutkimuksiin voi olla vaikea päästä, ja niihin saattaa olla pitkiä jonoja. Tauti myös ilmenee eriasteisina tapauksesta riippuen, ja oireiden yksilölliset vaihtelut myös hankaloittavat diagnosointia. Uniapnea onkin edelleen valitettavan huonosti tunnistettu oireyhtymä, joka jo lievänäkin vaikuttaa monien ihmisten elämänlaatuun ja jaksamiseen heikentävästi. Julkisessa terveydenhuollossa ei tulisi myöskään säästää kasvuikäisten hampaiden purennan oikomishoidoissa, joilla myös on vaikutusta uniapnean ennaltaehkäisyssä myöhemmällä iällä. Yleisintä uniapnea on 40–65-vuotiailla, vaikkakin sitä esiintyy kaikenikäisillä, sukupuolesta riippumatta.

Helmi 1/2020

Taudin hoitokeinoja on erilaisia. Etenkin keskivaikeissa ja vaikeissa tapauksissa CPAP-laitteen käyttö on oireita tehokkaasti lievittävä hoitomuoto. Lyhenne CPAP tulee englanninkielen sanoista ”continuous positive airway pressure”. Siinä nukkujalle annetaan kasvoille asetettavan nenämaskin avulla nenän kautta ylipaineella huoneilmaa tasaisesti yön aikana, jolloin hengitystiet pysyvät avoinna ja näin hengityskatkoksia ei pääse syntymään. Vointi voi virkistyä jo muutaman yön jälkeen. Nenämaski vaatii yleensä hieman totuttelua ja saattaa aluksi häiritä unta tai siirtyä pois paikaltaan. Vaikka CPAPhoito ei varsinaisesti poistakaan taudin taustasyitä itsessään, on hoidosta kuitenkin monille potilaille huomattavasti hyötyä elämänlaadun parantamisessa ja arjesta selviytymisessä. Nykyään on myös saatavilla yksilöllisesti teetettäviä apneakiskoja. Apneakisko laitetaan suuhun ja sen tarkoi-


tuksena on laajentaa ylähengitysteiden tilavuutta, jolloin ahtaumaa ei synny niin helposti. Lievissä ja joskus keskivaikeissakin tapauksissa tällä voidaan huomattavasti lievittää tai poistaa oireita. Elintavoilla voi usein vaikuttaa oireiluun. Ylipaino on yleisesti ottaen merkittävin uniapnealle altistava tekijä. Laihduttamista ja painonhallintaa pidetään keskeisenä omahoidon keinona, silloin kun ylipaino on taudin taustatekijänä. Yli puolet tautia sairastavista ovatkin ylipainoisia. Painonpudotus voi auttaa huomattavasti tai jopa poistaa oireet. Laihduttaminen jatkuvasti väsyneenä saattaa olla vaikeaa, mutta CPAP:in avulla saattaa potilas saada sen verran lievitystä väsymykseensä, että liikunnan lisääminen ja tasapainoiseen ruokavalioon panostaminen on helpompaa. Sekä diabetesta että uniapneaa yhdessä sairastavilla itse diabeteksen tun-

nistaminen ja hoito on myös olennaisen tärkeää. Alkoholi ja keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet etenkin illalla saattavat nekin vaikuttaa uniapneaan lisäten hengityskatkosten määrää ja kestoa. Muita taudille altistavia tekijöitä on tupakointi, nenän tukkoisuus ja rakenteelliset syyt kuten leukaluiden ja nielun muoto. Nielu on selällään nukuttaessa kapeimmillaan, joten lievissä uniapneatapauksissa (tai pelkän kuorsauksen hoitamisessa) saattaa nukkuma-asennon muutoskin jo parantaa unenlaatua. Selällään nukkumisen estämiseen voidaan käyttää ns. pallopaitaa, jonka selkäpuolelle on kiinnitetty pallo. Joillekin saattaa myös yllättäen olla apua tukisukkien käytöstä. Jalkoihin kertyy päivän aikana turvotusta, joka laskee illalla nukkumaan käydessä. Tällöin jalkoihin kertynyt neste leviää makuuasennossa ylävartalon alueelle ja myös saattaa lisätä ylähengitysteiden

Helmi 1/2020

ahtautta. Tukisukat päiväsaikaan voivat lievittää tätä. Unen laatu ja riittävä lepo ovat kaikkiin muihin elämänalueisiin vaikuttavia tekijöitä. Epätasapaino unen alueella tekee muusta elämästä monimutkaisempaa. Uneen ja lepoon onkin syytä kiinnittää huomiota, vaikka ei toistaiseksi kärsisikään varsinaisista uniongelmista. Tasapainoisilla ja terveillä elintavoilla voi huomattavasti vaikuttaa ongelmien ennaltaehkäisyssä. Moni kärsii uniapneasta tietämättään, ja turhaankin. Hengityskatkoksia ei välttämättä itse nukkuessaan tiedosta. Asiaa kannattaa selvittää, jos sitä epäilee omalla tai läheisensä kohdalla. Teksti ja kuva: Marko Kemppainen

Lähteet ja lisää tietoa: Tuula Vainikainen, Miksi aina väsyttää? – Irti uupumuksen noidankehästä (kirja) ja hengitysliitto.fi

15


Teemana uni

Hypnoosista apua

HYPNOOSI on rento tajunnan tila, jossa pyritään mielikuvien avulla muuttamaan ihmisen tahatonta toimintaa. Se voi tarjota avun mm. kipuun, painonhallintaan, unettomuuteen, pelkoihin ja riippuvuuksista irtautumiseen. Hypnoosi ei sovellu kaikille: vajaa kymmenen prosenttia ihmisistä ei vaivu hypnoosiin yrityksistä huolimatta. Myös hypnoosin syvyys vaihtelee eri ihmisillä. On ihmisiä, jotka ovat oppineet menetelmän lukaisemalla pari kirjaa, ja kuka tahansa saa lain mukaan käyttämään itsestään nimitystä hypnotisoija, hypnologi, hypnotisti tai hypnoterapeutti. AIKANSA SUPERTÄHTI Näin on kuvattu joukko- ja lavahypnoosista tunnettua suomalaista Olliver Hawkia eli Olavi Hakasaloa (1930–

16

1988). Ihmiset tulivat katsomaan hänen esityksiään ja hän sai asiakkaita, jotka halusivat eroon esimerkiksi tupakasta tai muusta. Hawk kutsui itse asiakastapaamisia koulutukseksi. Oikeudessa todettiin kuitenkin, että Hakasalo harjoitti laitonta lääkäritoimintaa. Alun perin Hawkin hahmo syntyi, kun Hakasalo asui Australiassa ja oppi aboriginaaleilta hypnotismin niksejä. Lähtökohta oli hänen itsevarma luonteensa. Hän yhdisteli itseluottamustaan suggestion peruselementteihin ja onnistui tulemaan taitavaksi hypnotisoijaksi. Hypnoosia ja suggestiota käytetään mainonnassa ja uskonnossa, mutta myös politiikassa. Hän toi ilmi, että taitavimmat poliitikot käyttivät suggestiota. Hakasalo kutsui itseään hypnoositaiteilijaksi. Ensimmäisen jul-

Helmi 1/2020

kisen esiintymisensä hän teki Kemin työväentalolla vuonna 1958. HYPNOTISOIJAN PÄTEVYYS Alan tieteellisammatillinen yhdistys, 1959 perustettu Tieteellinen Hypnoosi ry ottaa jäsenikseen vain menetelmään paneutuneita laillistettuja ja valvottuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä: lääkäreitä, hammaslääkäreitä, psykologeja ja psykoterapeutteja. Ammattilaiset soveltavat hypnoosia vain omalla osaamisalueellaan. Jos haluat kokeilla hypnoosihoitoa, tarkista julkiterhikki.valvira.fi-sivuilta, että hypnotisoijallasi on terveydenhuoltoalan koulutus. Psykologin tai lääkärin pätevyys takaa, että hoito on turvallista. Lääkärit, psykoterapeutit, psykologit ja sairaanhoitajat käyttävät hypnoosia erilaisissa terapioissa.


Teemana uni

Potilaan kipu- tai pelkotiloja voidaan lieventää tällä tavalla. Sosiaali- ja terveysministeriöön on jäänyt lepäämään niin sanottu puoskarilaki, jossa hypnoosin käyttö olisi rajattu määrättyjen ammattilaisten käyttöön. Suomessa hypnoosin käyttöä ei ole säädetty lailla kuten esimerkiksi Israelissa. IRTI TUPAKASTA TAI UNETTOMUUDESTA Hypnoosi ei ole taikatemppu, joka pyyhkäisisi kerralla pois lapsuusmurheesi tai saisi sinut automaattisesti laihtumaan. Jotta hoidosta olisi hyötyä, tapaamiskertoja vaaditaan useimmiten monta. Paitsi kun puhutaan tupakasta. Tupakoinnin lopettamiseen riittää yleensä kaksi hypnoosikertaa, sillä tupruttelu on useimmille vain tapa, ei trauma. Hypnoosista voi tutkimusten mukaan saada avun myös esiintymisjännitykseen, pelkoihin, unettomuuteen. TUIJOTA PISTETTÄ KATOSSA Pätevä hypnotisoija aloittaa aina jutustelemalla. Kun ongelmasi ja tavoitteesi ovat yksityiskohtaisesti selvillä, on aika vajota hypnoosiin. Ensin hypnotisoija kehottaa sinua kiinnittämään huomiosi johonkin yksittäiseen asiaan, kuten pisteeseen katossa. Samalla hän toistelee lauseita, jotka vahvistavat rentoutumistasi. Todennäköisesti vaivut hypnoosiin muutamassa minuutissa. Lähes kaikki ihmiset on mahdollista hypnotisoida, mutta vastoin omaa tahtoaan ei hypnotisoidu kukaan. Useimmat muistavat tarkasti kaiken, mitä hypnoosin aikana ovat sanoneet ja tehneet. Hypnoosia voi verrata erityisen syvään rentoutumiseen. Kun rentoudut, alitajuntasi on vastaanottavaisempi suggestioille. Suggestiot tarkoittavat hypnotisoijan ääneen toistelemia väitteitä tai kehotuksia, joilla hän yrittää ohjata hypnotisoitavaansa tiettyyn suuntaan: esimerkiksi vahvistamaan itsetuntoaan tai tumppaamaan tupakan. 10, 9, 8, 7, 6, 5... Olet hereillä. Teksti ja kuva: Juha Porkola

Lähteet: Yle Areena, dokumentti, Viimeinen keikka: Olliver Hawk, suomalainen hypnotisti, joka menehtyi kesken esityksen, Kemin työväentalolla vuonna 1988. Tieteellinen Hypnoosi ry.

Vähän unista ja terveydestä Uni-mekanismi on ihmisellä sellainen, että uni tulee, kun riittävän paljon erityyppisiä energioita on näiden energioiden päiväannoksesta käytetty. Ja uni ei tule, jos useita energiatyyppejä on vielä paljon käyttämättä. Yksinkertaista: Kun menee työstä, ahkeroinnista, kunnolla väsyneenä nukkumaan, uni tulee ”lailla pommikonelaivueen”. Unettomuus on elämäntapaongelma, jossa ihminen jättää käyttämättä päivän energiat kaikki loppuun. Vanha kansa tiesikin, että halon hakkaajilla ja ojan kaivajilla oli parhaat unet. Miten meidän pitäisi sitten elää nykyaikaisessa yhteiskunnassa, kun ei enää ole halon hakkuuta eikä ojien kaivuuta. Samalla tavoin siltä osin, että päivän monentyyppiset energiavarat tulee tarpeeksi perusteellisesti käytetyiksi. Mikä tahansa runsaskaan toiminnallisuus ei kulutakaan näitä energiavaroja, kun taas jotkin tietyt seikat erittäin varmasti lohkaisevat energiavarastokakusta suurina lohkoina käyttöön ja kulutukseen energioita. Tällaista on tosien kohtaaminen, tosien kanssa tekemisiin tuleminen, ajautuminen, ”joutuminen”. Tosien päälle tulemisiin vastaamaan joutuminen joustamattoman ja nopeatahtisen aikataulun kera on varmin energian kuluttaja. Ja myös varmin parhaiden unien antaja. Emme tarvitse kirvestä emmekä lapiota. Mutta myös vilppi ja ”kaikenlainen helpolla luisteleminen” jättää energioita paljon käyttämättä ja unet ei sitten tule, tai uni on huonolaatuista, tai liian lyhyttä. Elämän perustojen äärellä askarointi on muutenkin kaikessa hyvin terveellistä, ja se tapa, että aina sitten vielä etenee perustoihin ja tarkastelee ne myös. Siinä juuri kohtaa tekemiään virheitä, falskiuksiaan, jo aiheuttamiaan vahinkoja, joiden korjailu on toisinaan myös mahdotonta, kunnes lakkaa suojelemasta itseään. Yllättäen siinä ei haavoitukaan, vaan tällainen laittaa liikkeelle luonnonvoimien monipuolista myllerrystä, ja asiat alkavat järjestymään, ja sittenkin onnistuu.

Helmi 1/2020

Nämä tilanteet ovat juuri parhaita unen antajia päivän mittaan. Nykyihmisellä on paljon tietoa terveellisestä ja epäterveellisestä. Elämäntapamuutoksia tehdään muotivirtauksina. Lainsäädäntö ajelehtii äärilaidasta pitkän matkan toiseen äärilaitaan ja takaisin, ollen siis laajasti virheellistä. Pieni ihminen tuntee itsensä yksinäiseksi tässä sekasorrossa, kun elämä onkin jätelaitoksen ja kultasepänliikkeen sekamuoto. Olisi helpompaa kulkea jotain viisasta elämää, jos koko yhteiskunta ja yhteiskunnan johtamistoiminta olisi tällä tiellä. Saatamme kohdata suuria vastavoimia yrittäessämme saada koko yhteiskunnan marssimaan näin. Sen sijaan paljon helpompaa on saada pieniä suurenevia osajoukkoja järjen ja maltin teille. Nämä kolmannen sektorin rakentumat, kuten Helmikin, ovat paljon helpompia vertaisuusalueita, kuin koko Suomen kansa. Ja meidän harjoittama julkisuus levittää kyllä ajatukset tuhansin kappalein jatkuvasti ympäriinsä. Kansanterveyden koheneminen tai heikkenemisen hidastuminen, ovat Helminkin tuoton matemaattista totuutta, ja siksi yhteiskunta on aina ollut suopea meille, rahaa antaessaan. Rahan antaja yhteiskuntalaisilla työn kovuus vähenee, tulot suurenevat, verot kevenevät. Tällainen pehmittää maaperän toimintamme jatkumiselle. MTKL-keskusliitossamme on alkanut olemaan vähän yhtä mittaa esillä myös työn, yrittämisen, viljelijätulojen, hankinnan asiat. Joku poliitikko valitti toimintaamme vastaan, sillä verukkeella, että kun ”teillä ei synny kirjanpitorivejä, ja ne olisivat ainoita kunnon perusteluja”. Meiltähän on aikojen saatossa juuri poliitikot ensin leikanneet 50 prosenttia ahkeruusrahoista pois, ja jokusen vuoden myöhemmin loppuosa tyngänkin pois. Eletään tällaista vaihetta kirjanpitorivien asiassa. Jos syyllisiä ei ole, niin historiaa pitää ainakin harrastaa. Juha Korkee, ajattelija, aktivisti, hullu, Hyvinkää.

17


Sarjis: Lotta Lindroos

18

Helmi 1/2020


Helmi 1/2020

19


TULIPA NUKUT

T E S K U A P U L I L A VA Näin kunnallisvaalien alla kirjoitan vähän itsestäni ja aatteistani, jotta ihmiset osaisivat antaa äänensä minulle. Lupaan antaa kannattajilleni 10 pistettä ja papukaijamerkin. Juhlallinen vaalipuheeni ja poliittiset kannanottoni ovat seuraavanlaisia. Minä ehdokkaana pyrin ajamaan vain ja ainoastaan omia etujani. Tarvitsen tähän valtakirjasi. Oma rahallinen etu ja hyöty on paras hyöty. Kanssaihmisten tarpeita ei tarvitse ottaa huomioon, kunhan omassa kukkarossa on kihisevää ja kahisevaa yllin jopa kyllin. Kantapään kautta olen oppinut, että parempi pyy pivossa kuin oma lehmä ojassa. Ollakseni rehellinen ja täysin vilpitön kannattajilleni kerron, että sairauksista minulla on mielikummitus ja aivokohmelo. Ne paranevat lääkityksen avulla. Kori pilsneriä päivässä saa ihmeitä aikaan. Puollan kunnallisia bordelleja ja moniavioisuutta. Viinan ystäville julistan kannattavani Alkon ympärivuorokautista aukioloa. Kuulun SÄNKY-puolueeseen. SÄNKY on suomen Änkyttävien Nerojen Kristillinen Yhdistys. Puolueen nimissä r.y. tarkoittaa ryypätkää yhdessä. Öisin ihmiset tarvitsevat sänkyä nukkumiseen. SÄNKY on nukkuvien puolue. Haluan viestittää, että on välttämätöntä: valtion budjetissa kaikki maksut nousevat ja verotusta kiristetään. Valtion varallisuus on tärkeämpi kuin kansalaisten varallisuus. Verovähennysoikeudet tarpeettomasti koettelevat valtion ja kuntien kukkaroa. Byrokratiaa ei ole syytä vähentää vaan ihan päinvastoin. Suomen lainsäädäntö on aivan liian ihmisystävällinen. Täystyöllisyyteen ei tulla koskaan pääsemään. Tosiasia Suomesta: mitä vähemmän ihmisiä, sitä vähemmän työttömiä työnhakijoita ja kilpailua avoimista työpaikoista. Jos allekirjoitat ja hyväksyt katsontakantani, muista minut ollessasi äänestämässä pätevintä ja sopivinta ehdokasta. Samalla olet kannattamassa despoottista nihilististä anarkiaa Suomeen. Toivon vaaleissa laajojen kansanryhmien kannatusta edistysmielisille aatteilleni. Lyyro Kivisalo kunnallisvaaliehdokas

20

UKSI

Saattanette ehkä muistaa, kun minä ennen vaaleja kirjoitin vaalilupaukseni. Kerron nyt miten kävi. Olin niin vakuuttunut valituksi tulemisestani, että juhlin tulevaa vaalivoittoani etukäteen niin perusteellisesti, että olin niin pöhinässä, etten edes muistanut äänestää itseäni. Samoin tekivät kannattajani. Koskaan ei saa nuolaista ennen kuin voitto tipahtaa käteen. Opin kantapään kautta: maailma on täynnä Juudas Iskarioteja ja ystävän apuun ei voi luottaa. Silloin kun älyä ja tietämystä jaettiin minä en ollut paikan päällä. Se ei ole haitta, sillä vankimmat mielipiteet on niillä ihmisillä, joiden tiedot eivät perustu tosiasioihin. Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten. Valtuustossa tarvitsee painaa äänestysnappia ja pitää puheita, joita muut eivät ole halukkaita kuulemaan eivätkä kuuntelemaan. Minä olen kova poika puhumaan pehmoisia. Aivan kaikkia ihmisiä ei aina voi miellyttää. Lähetän kaikille kannattajilleni suussasulavat ja sydämessä palavat rakkaat terveiset. Paistaa se aurinko joskus risukasaankin. Minä ollenen puhunut ja kirjoittanut jotain. Ollennetteko te kuulleet jotain arvokasta? Minulla on elämässä periaate: jätä tekemättä se, jonka huomennakin voit jättää tekemättä. Jätä tänään tekemättä se, jonka huomenna voi tehdä joku muu. Suosittelen neuvoa muillekin. Suljen tämän vaaliehdokkuus-kirjoitukseni tuhansilla suudelmilla. Äänestyksen lopputuloksen selvittyä sain peräti vaatimattomat 0 ääntä. Lyyro Kivisalo kunnallisvaaliehdokas

Helmi 1/2020


Helmi 1/2020

21


Yhdessä

olemme enemmän Kuva: Annikki Kilgast

A

frikassa sanotaan, että kun puu katuu, se nojaa toiseen ja että ihmissuhteet ovat kuin ruumiinosat, jopa pieni kosketus tuntuu. Sanonnat kuvaavat hyvin kahta eri näkökulmaa koskien meitä ihmisiä. Jokaisessa ihmisessä on paljon toisia ihmisiä. Olemme enemmän samanlaisia kuin erilaisia. Olemme syntymästä saakka jatkuvassa vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Sosiaalisten suhteiden muodostuminen ja niiden merkitys muuttuvat monta kertaa elämän aikana. Kaikki jättää meihin jälkensä. Omat taipumuksemme ja persoonallisuutemme vaikuttavat aina suhteiden luomiseen. Jokainen ihmissuhde onkin omanlaisensa ja uniikki. On mielenkiintoista ajatella, että ihmissuhteita

22

on yhtä monenlaisia kuin ihmisiäkin. Ihmissuhteilla ja kohtaamisilla on valtava merkitys elämässämme aina perusturvan luomisesta henkiseen kasvuun ja itsensä toteuttamiseen saakka. Meillä on suuri tarve tulla hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi. Toiset ihmiset ovat sosiaalisempia kuin toiset. Jotkut ihmiset taas viihtyvät yksinään. On mahdollista kerätä voimia ja oppia tuntemaan itsensä syvällisemmin, kun on yksinään. Jos taas kaipaa enemmän ihmissuhteita, kun on, se voi tuntua raskaalta ja kuluttavalta. Yksinäisyys onkin suuri ongelma. Arvioiden mukaan noin 10–20 prosenttia väestöstä kärsii yksinäisyydestä ja noin viisi prosenttia vakavasta, jatkuvasta yksinäisyydestä. Moni yksinäinen on ollut sitä jo lapsena tai nuorena. Kielteinen käsitys itsestään tai myös muista, voi olla esteenä, ettei pysty hakeutumaan tois-

Helmi 1/2020

ten seuraan. Huoli omasta käyttäytymisestä ja pelko arvostelusta vaikeuttavat myös kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa. Muiden seurassa oleminen vaatii suurta rohkeutta ja uskallusta, jos on arka ja epävarma. Masentuneena ja ahdistuneena ei välttämättä ole psyykkisiä voimavaroja olla toisten ihmisten kanssa. Olisikin tärkeää yrittää hakeutua muiden seuraan, kun on parempi vointi ja enemmän voimavaroja. Läheinen sosiaalinen yhteys lisää hyviä hormoneja ja välittäjäaineita aivoissamme, jotka saavat meidät voimaan paremmin ja lisäävät tasapainoa. Aivomme ovat niin hienosti rakentuneet, että meillä on peilisoluja, jotka ovat erikoistuneita tunnistamaan toisten ihmisten eleitä, liikkeitä, ääniä ja ilmeitä. Peilisolut antavat meille informaatiota mitä muut tekevät tai tuntevat.


Aivomme ovat niin hienosti rakentuneet, että meillä on peilisoluja, jotka ovat erikoistuneita tunnistamaan toisten ihmisten eleitä, liikkeitä, ääniä ja ilmeitä.

Pystymme paneutumaan toisten tilanteeseen ja tunnistamaan toisten tunteita ja mielentiloja. Peilisolut ovat kommunikaation perusta. Joillakin ihmisillä on parempi kyky lukea ja ymmärtää ihmisiä kuin toisilla. Kirjailija Albert Espinosa painottaa unelmien tärkeyttä ja ettei maailmaa tulisi ajatella liian mustavalkoisesti. Hän puhuu niin kutsutuista ”keltaisista ihmisistä” joita hän on kohdannut niinä monina vuosina, kun on itse ollut sairaaloissa syöpänsä vuoksi. He eivät ole ystäviämme, sukulaisiamme tai rakkaitamme, vaan ihmisiä, jotka ovat hetken elämässämme ja auttavat meitä matkallamme. Moni meistä on kohdannut niitä tai itse toiminut sellaisena tietämättään. Masentunut ja vaikeassa elämäntilanteessa ollut nainen oli herännyt leikkauksen jälkeen. Sisään huoneeseen tuli

hoitaja mansikkakeiton kanssa. Hetken päästä hän tuli uudestaan, meni naisen luo ja kysyi lämpimällä äänellä ja kasvoillaan empaattinen hymy: ”Maistuuko?” Masentunut nainen tunsi heti vointinsa paremmaksi ja muisti lyhyen, voimia antaneen tärkeän hetken monta kertaa vielä vuosi myöhemmin. Pienetkin teot ja sanat saavat tuntemaan, että elämme ihmisarvoista elämää! Hyvät sosiaaliset suhteet lisäävät tieteellisten tutkimusten mukaan tyytyväisyyttä ja onnellisuutta. Vuorovaikutuksen myötä voimme paremmin ymmärtää tunteitamme, ajatuksiamme ja kokemuksiamme. Mitä enemmän olemme sinut itsemme kanssa, sitä paremmin voimme myös ymmärtää ja arvostaa muita ihmisiä ja jakaa itseämme. Meille jää enemmän psyykkisiä voimavaroja, kun olemme rehellisiä ja avoimia, oma itsemme. On myös tärkeää, vapauttavaa voida sanoa milloin voi huonommin. Asiat kirkastuvat ja selviävät muutenkin itselle paremmin, kun ne sanoo ääneen toiselle. Aivomme prosessoivat ja työstävät tunteita ja ajatuksia silloin tehokkaammin. Vertaistuki on parhaimmillaan voimaannuttavaa vastavuoroisuutta. Samankaltaiset kokemukset lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta. On tärkeää tuntea, ettei ole yksin ongelmiensa kanssa. Turvallisessa ja tukea antavassa ilmapiirissä pystyy avautumaan ja olemaan oma itsensä. Tasavertaisuus mahdollistaa sen, että hyvinkin erilaiset ihmiset, jotka eivät muuten olisi tekemisissä, pystyvät jakamaan kokemuksiaan. Inhimillinen ymmärrys muita

Helmi 1/2020

ja itseään kohtaan kasvaa. Vertaistuki ei tietenkään sovi kaikille ja aina se ei välttämättä anna voimia. Emme koskaan pysty kokonaan tuntemaan toista emmekä ymmärtämään kuinka toiset pohjimmiltaan ajattelevat ja miksi he käyttäytyvät niin kuin tekevät. Siksi on tärkeää yrittää olla tuomitsematta liikaa ja antaa ihmisten olla sellaisia kuin ovat. Toisia ei voi paljoa muuttaa, lähinnä voi muuttaa itseään. Vanha intiaaniviisaus kehottaa kävelemään ainakin muutaman kilometrin toisen mokkasiineissa ennen kuin tekee johtopäätöksiä toisen elämästä. Hyvä olisi myös olla vertailematta omaa elämäänsä liikaa muiden elämään. Ihmissuhteet voivat olla vaativia ja työläitä. On myös luonnollista, etteivät kaikki ihmiset pidä meistä niin kuin emme mekään heistä. Itsestään ei pysty antamaan jollei ensin hoida itseään. Tarvittaessa täytyy säädellä energiaansa. Tunnetussa esimerkissä lentokoneessa ohjeistetaan vanhempia laittamaan ensin oma happinaamari paikoilleen hätätilanteessa, jotta sitten voi laittaa happinaamarin lapsensa kasvoille. Ruotsalainen lääkäri ja kirjailija Stefan Einhorn siteraa kirjailija R. W. Emersonia: ”Elämä on niin viisaasti järjestetty, ettei kukaan tosissaan voi yrittää auttaa toista auttamatta itseään.” Einhorn viittaa kehon hienoon bonussysteemiin, eli kun näkee että toinen toipuu, eheytyy itsekin. Empatia vaikuttaa kuin nautintoaine sekä kehoon että sieluun. Elisabet Heikkilä FM, soveltava psykologia

23


Kirjat

T aistelu Kun nielaisin ensimmäisen rautatablettini, en olisi ikinä uskonut kuinka pitkä ja kivinen tie minulla on edessä. Minulla oli havaittu vakava raudanpuute ja kävin ostamassa apteekista rautalisää. Kuvittelin oikeasti, että 60:n tabletin Ferrodan-purkki ratkaisisi ongelmani, mutta olin täysin väärässä.

Lume – kaunokirjallinen teos filosofian äärirajoilla ”Ihmisen itsekeskeisyys on rajatonta ja sen huipentuma on psykoosi.” (Henry)

Lume on filosofinen romaani, joka imee voimansa tieteellisen maailmankuvan tutkimisesta ajatuksen tasolla. Päähenkilö Henry tutkii tutkimushoitoja filosofisen työnsä ohella ja uskoo, että ihminen pystyy parantamaan itse itsensä. Romaanin päähenkilön mielestä ihmiselle paras tapa elää on elää fiktiossa. Hän perustelee tätä esittelemällä teoriaa fiktiivisestä havainnoinnista ja sillä, että fiktiivinen ihminen kykenee parantamaan itsensä. Päähenkilö saa puhelinsoiton, joka sotkee hänen mietteensä kesken tutkimuksen, joka koskee lääkkeiden vaikutusta. Henrylle sanotaan, että hänen entinen rakastettunsa on sairaalassa ja hänet on merkitty lähiomaiseksi. He eivät ole tavanneet kymmeneen vuoteen. Henryn missio tehdä tutkimus valmiiksi keskeytyy yhdeksi päiväksi, jolloin romaanin tapahtumat tapahtuvat (tai niitä muistellaan). ”Me viihdymme fiktiossa paremmin kuin reaalimaailmassa.” (Henry)

Kirjassa mietitään kokemusta, olemassaoloa ja fiktiota. Fiktiivinen ihminen on kirjan käytetyin sanapari, joka toistuu sivulta toiselle. Se on punaisena lankana käytetty käsite, jota pitkin päähenkilön ajatukset kiertyvät. Siihen liittyy myös oikeita filosofisia ajatusketjuja ja filosofien nimiä, joiden ajatuksia ei lukijalle juurikaan aukaista. Päähenkilö jää lähes antisankariksi, koska hänen elämästään paljastuu tekoja, jotka saavat lukijan silmissä eettisen tuomion. Henry itse uskoo loistavaan tulevaisuuteen ja tutkimuksen menestymiseen. ”Levinas sanoo: ”Jos emme kohtaa toisia, emme ole itsekään olemassa.” (Laura)

Lume on kaunokirjallisuutta, mutta täynnä tietoa. Missä menee toden ja kuvitellut raja? Entä tieteen ja kuvitellun raja? Lume romaanina tutkii sitä. Lisäksi siihen on kirjoitettu tarina. Eija Toiviala

J. P. Laitinen, Lume. Teos 2019.

24

Helmi 1/2020

Ferritiini on rauta-arvo, joka kertoo elimistön rautavarastojen tilasta Kesällä 2018 olin kärsinyt jo pidempään erilaisista oireista. Väsyin pienestäkin rasituksesta, paino nousi, tunnuin tarvitsevan 11 tuntia unta yössä ja olin tosi energiaton. Oireet olivat samankaltaisia kuin kilpirauhasen vajaatoiminnassa, mutta kilpirauhasarvoni ja sokerit olivat kunnossa. Ystävältäni kuulin ferritiinistä, varastorauta-arvosta, joka saattaa selittää näitä oireita. Ferritiiniarvon olisi hyvä olla vähintään lähellä sataa. Arvot, jotka jäävät alle 30:n kertovat, että luuydin on tyhjä raudasta. On olemassa oireyhtymä ”raudanpuute ilman anemiaa”, jossa hemoglobiini on normaali mutta ferritiini matalalla kertoen vakavasta raudanpuutteesta. Ferritiinin mittaaminen ei kuulu perusverenkuvaan, joten tämä oireyhtymä jää usein huomaamatta. Tyypillisesti rautaongelmista kärsivät lisääntymisikäiset naiset, joita verottaa runsaat kuukautiset. Sellainen olen itsekin. Verikokeissa selvisikin, että muut arvot olivat kunnossa, mutta hemoglobiini oli vain 116 ja ferritiini järkyttävän alhainen, 4. Minua neuvottiin ryhtymään välittömästi rautakuurille ja ottamaan rautatabletit eri aikaan kuin kofeiinia tai maitoa sisältävät tuotteet, sillä ne haittaavat raudan imeytymistä. Kolmen kuukauden Ferrodan-rautakuurin jälkeen menin toiveikkaana kontrolleihin. Olen järkyttynyt tuloksesta. Hemoglobiinini on 122 ja ferritiini 12. Nousu ei ollut missään suhteessa satoihin rautatabletteihin, joita olin nauttinut kuukausien aikana. Tuon nousun verran rauta-arvot voivat heilahdella jopa päivittäin riippuen nestetasapainosta ja muista tekijöistä. Rautainfuusiossa rautaa annetaan suoraan suoneen Omalääkärini neuvoo vaihtamaan Ferrodan valmisteen toiseen rautavalmisteeseen, Maltoferiin, ja ottamaan sen vain joka toinen päivä. Tälläkään ohjeistuksella ei tapahdu mitään edistystä – itseasiassa ferritiiniarvoni laskee sillä hieman. Liityn Facebookin raudanpuutepalstalle ja opin sieltä, että toisilla raudat nousevat heti rautakuurin alettua, kun taas toiset saavat ottaa rautaa vuosikaupalla ilman juuri mitään vaikutusta. Olen huolestunut ja


Kuva: Seppo Kilgast

raudoista

turhautunut ja pyydän pääsyä sisätautilääkärille. Lähetettä ei oteta kuitenkaan vastaan siellä. Ylilääkäri vastaa valitukseeni, että ferritiini on muotiarvo, johon ei pitäisi jäädä jumiin. Olen vähän ihmeissäni tästä vastauksesta. Raudanpuute on yleinen oire naisilla, mutta harvoilla se on niin vakava ja hoitoresistentti kuin minulla. Epäilen että kärsin siitä, että ferritiini on nyt pinnalla ja apua pyydetään silloinkin, kun ferritiiniarvot ovat verrattain hyvät. Harkitsen yksityislääkärille menoa, mutta taloudellinen tilanne ei salli sitä. Mikäli raudat eivät nouse suun kautta otetussa muodossa voidaan turvautua rautainfuusioon, eli tuolloin annetaan rautaa suoraan suoneen. Lääkärit eivät kuitenkaan suosi toimenpidettä, sillä siinä on komplikaatioiden riski. Epäilemättä sitä vältetään myös siksi, että se on myös kalliimpaa yhteiskunnalle. Yksityislääkäriltä lähetteen infuusioon saa helpommin, mutta toimenpide on tuolloin asiakkaalle varsin hintava.  Enkä ole itse kerjäämässä elämääni mullistavaa rautainfuusiota. Haluaisin vain, että selvitettäisiin, menetänkö rautaa jossain sisäisessä vuodossa vai kärsinkö imeytymishäiriöstä. Tuntuu järjettömältä syödä rautatabletteja ilman mitään käytännön hyötyä.

Aerobinen liikunta kuluttaa rautavarastoja Rautapalstalaisten neuvosta päädyn vaihtamaan rautavalmisteen toisen kerran – tällä kerralla Obsidaniin. Siinä rauta on eri muodossa. Lääke vapautuu vasta pohjukkaissuolessa, josta se myös imeytyy parhaiten. Seuraavissa labroissa hemoglobiini laskee hieman, mutta ferritiini nousee vihdoin 28:n. Olen ollut juuri ulkomaanmatkalla Gdanskissa äitini kanssa ja olemme kävelleet valtavasti. Aerobinen liikunta kuluttaa elimistön rautoja, ja joskus raudanpuutteesta kärsiville asetetaan suoranainen liikuntakielto. Uskon kävelyn ja rasituksen verottaneen hemoglobiinia, mutta luotan siihen, että Obsidan-lääke alkaa vihdoin kerryttää rautavarastojani. Saan pyynnöstäni myös reseptin kuukautisia niukentavaan lääkitykseen, Capriloniin. Se on happo, joka vähentää verenvuotoa. Harmi kyllä lääke on lopussa apteekista koko vuoden ajan, vaikka monet tarvitsisivat sitä kipeästi. Hepsidiini-hormoni estää raudan imeytymistä Vihdoin kuukautisia niukentavaa lääkettä saa apteekista. Lääkettä joutuu ottamaan käsittämättömät 10–12 tablettia

Helmi 1/2020

päivässä, että se toimisi. Mutta se ei ole vaarallinen tai aiheuta mitään sivuoireita, joten otan tuon määrän. Nyt tapahtuu pienimuotoinen menestys ja ferritiiniarvot nousevat 45:een. Tämä tuntuu todelliselta ilon aiheelta. Tuossa vaiheessa olen ollut rautakuurilla jo vaatimattomat 1,5 vuotta. Arvot ovat kyllä yhä kaukana ihanteesta, mutta ero lähtötilanteeseen nähden on merkittävä. Huomaan jo pientä muutosta olotilassanikin. Olen energisempi ja jaksan liikkua hieman eikä unentarve ole enää niin suuri. Lääkäri kertoo vastaanotollaan, että nousseet rauta-arvot näkyvät usein voinnissa vasta viiveellä. Rautakuuri jatkuu ja päätän ottaa vastedes rautalisää suunnitellusti ainoastaan kerran kolmessa päivässä. Sillä kummallakin kerralla, kun rautaarvoni ovat ylöspäin, olen jo menettänyt toivoni ja turhautuneena melkein lopettanut koko rautalisän ottamisen. Rauta imeytyy huonommin kuin muut vitamiinit ja hivenaineet, sillä rauta on periaatteessa myrkyllinen aine. Hepsidiini on raudan imeytymistä säätelevä hormoni. Jos elimistöön tulee liikaa rautaa, hepsidiini puolestaan nousee ja estää raudan imeytymistä. Epäilen että minulla hepsidiini nousee nopeasti, jos nautin rautatabletteja liian usein. Elämäntapojen muutos näyttääkin auttaneen rautatabletteja enemmän. Olen käyttänyt Caprilonia sekä vähentänyt kahvin ja alkoholijuomien nauttimista. Ennen olen ollut oikea kahvin suurkuluttaja, mutta nyt alan välttää kahvinjuontia varsinkin aterian jälkeen. Tuo antaa ruuan sisältämille raudoille mahdollisuuden imeytyä. Myös punaisen lihan määrää olen lisännyt terveydenhoitohenkilökunnan kehotuksesta. Olen aiemmin koko ikäni suosinut kasvisruokaa. Kasviksissa oleva rauta imeytyy kuitenkin huonommin kuin lihatuotteista saatava. Mutta tämäkin on yksilöllistä, ja toiset onnistuvat saamaan vegaaniravinnostakin tarvitsemansa raudat. Mietin, kuinka ironista onkaan, että kasvisruokavalion terveellisyydestä puhutaan niin paljon, mutta minun tulee nauttia terveyssyistä aiempaa enemmän lihaa. Maija Lindberg

25


Kuva: Annikki Kilgast

Sielun helmiä ja unihelmiä

Uniruno En voi ilman unta olla, siitä kärsii koko polla. Tuovatkohan lääkkeet unta, miss’ on unen valtakunta? Tule, tule unilammas, joillain myöskin narskuu hammas. Unet on monenlaisia: kauniita, painajaisia.

Kevätruno Oli kylmä, kolea päivä pilvet riippuivat taivaalla tummina, repaleisina kuin sadetta odottaen.

Painajaisissa taistelen tulta vastaan. Vihollisista suurimmat syntyvätkin omassa mielessäni.

Kuljin pitkin neulasten peittämää metsäpolkua, kielon valkoiset kukat olivat vielä nupussa polun varrella. Polkua varjostivat vaahterat, joiden punaruskeat lehdet kurkottivat kohti tummaa taivasta. Tuomen kukista oli jäljellä vain harsopeite.

Hanna-Elina Yli-Koski

Hanna-Elina Yli-Koski

Oli kevät. Kuinka lyhyt lämmin jakso oli ollut, aurinkoiset, helteiset päivät, käen kukunta, lintujen loppumaton viserrys, yhtä lyhyt kuin elämä itse.

Minä vai isä

26

Näen joskus unia, jossa elämäni ongelmiin tarjotaan ratkaisua unen muodossa. Seuraavan unen kirjoitin ylös muutama vuosi sitten. ”Olin pyörätuolissa jossain isommassa rakennuksessa sisällä. Menin vanhemman miehen perässä, joka oli myös pyörätuolissa. Vanhempi mies meni ulko-ovelle pyörätuolinsa kanssa. Ulkona oli odottamassa invataksi vanhaa miestä ja vanha mies kysyi, tulenko mukaan. Sanoin en. Kun vanha pyörätuolimies oli mennyt, niin nousin seisomaan pyörätuolista ja laitoin pyörätuolin kokoon. Lähdin kävelemään rakennuksessa pyörätuolin kanssa toiseen paikkaan.” Sellainen oli uni. Itselläni on reaalimaailmassa vähäiset voimat. Myötätuntoisena ihmisenä haluan auttaa isääni. Olin auttanut häntä aiemmin voimieni mukaan. Nyt hän oli joutunut hankalaan tilanteeseen. Hänen muistisairas puolisonsa oli joutunut vanhainkotiin. Isäni oli yksinäinen ja ahdistunut. Tiesin voivani auttaa isääni käymällä hänen luonaan ja kuuntelemalla häntä. Hänen ahdistuksensa oli kuitenkin liikaa minulle. Olen helposti ahdistavaa laatua. Oma ahdistukseni lisäksi laskee toimintakykyäni. Olin ristiriitaisessa tilanteessa. Olisi pitänyt auttaa isääni, mutta minulla ei ollut voimavaroja siihen. Oivalsin heti, mistä uni kertoi. Isäni oli unen vanha mies pyörätuolissa. Unessa olin itse pyörätuolissa. Pyörätuolini tarkoitti reaalimaailmassa huonompaa psyykkistä toimintakykyä. Kun unessa en seurannut vanhaa miestä, pääsin eroon pyörätuolista. Näkemäni unen jälkeen aloin tehdä etäisyyttä isääni. Vähensin yhteydenpitoa häneen. Näin oma toimintakykyni pysyi parempana.

1980-luvulla näin unta, missä T-Rex kulki koulun vieressä. Maassa oli savua, kun menin koulusta ulos. Dinosaurukset lähestyivät minua. 2000-luvulla minua kuljetettiin sidottuna käytävällä kärryillä maan alle. En nähnyt kuljettajia, mutta pääsin karkuun ja pakenin maan pinnalle, missä oli puutaloja, kirkko ja taivas. 2010-luvulla itämainen munkki johti taisteluja, joissa kaksi henkilöä otti yhteen ja minä taistelin toista vastaan. Jos voitti, pääsi kilpailemaan toiselle kierrokselle. Pyysin välillä toimintasankareita apuun, ja niistä olikin apua, vaikka ne eivät välillä pärjänneet viholliselle. Itse taistelin ja pärjäsin kohtalaisesti. Avaruudessa oli alus, jonka miehistö lauloi yhdessä innoissaan minulle ”Seikkailevat avaruudessa” -tunnussävelmää. Heräsin kuntosalilla, jossa oli isopäisiä kaljuja miehiä ja ikkunasta näkyi tähtiä. Näin itseni nuorena lapsena elokuvaohjaajana. Ohjasin paljon elokuvia. Näin todellisuuden missä oli kaupunki, ihmisiä ja natsilippuja liehumassa kadulla. Ihmiset kulkivat omilla teillään, eivätkä huomanneet minua.

Veijo E

Arto Haatanen

Sirkka-Liisa

Unet, joita olen nähnyt

Helmi 1/2020


Kolumni

Minä olen upea ja kaunis. Sen sijaan, että ajattelisimme näin, hoemme itsellemme monesti ihan muuta. Minä olen ruma, liian laiha, liian lihava, kelvoton, epäsopiva. Ajaudumme ajattelemaan, että haluaisimme näyttää ja olla jotain muuta. Helposti lisäämme vettä myllyyn tuijottamalla muiden kuvia ja vertaamalla itseämme muihin. Nykyisin puhutaan paljon, kuinka sosiaalinen media luo ulkonäköpaineita. Jokainen, tuntee sanonnan, olet mitä syöt, olet myös mitä ajattelet. Jos koko ajan hoet itsellesi, ettet ole riittävän hyvä, et varmasti ole sitä itsellesi. Vaikka koko maailma ympärilläsi toitottaisi kuinka upea, kaunis ja mielenkiintoinen olet, se ei riitä. Sinun täytyy itse uskoa siihen. Itsetunto lähtee muualta kuin somesta. Mielestäni somea ei voi syyttää ihmisten huonosta minäkuvasta ja itsetunnosta. Ennen somea oli Anttilan kuvasto ja ulkomainokset. Ongelma on mielestäni muualla kuin somessa, jos toisen kuvan näkeminen saa tuntemaan huonommuutta. Toki jos itsetunto on huono ja minäkuva vääristynyt, kuvien tuijottaminen ja itseensä vertaaminen ovat oiva keino lisäämään epävarmuutta. Pahimmillaan some voi romuttaa huonoa itsetuntoa ja itseluottamusta ennestään. Emme usko olevamme yhtä kauniita, upeita tai kenenkään mielestä mielenkiintoisia. Parhaimmillaan some tuo meille vertaistukea, motivaatiota ja innostusta. Näemme kuvia ja tarinoita ihmisistä, jotka ovat selvinneet samoista haasteista kuin me. Voimme hyvällä tavalla verrata itseämme muihin, minäkin pystyn. Minäkin haluan jotain mitä toisella on, ja minäkin voin saavuttaa sen kun muutkin pystyy. Tärkeintä on kuitenkin se mitä me itse ajattelemme itsestämme. Media on tänä päivänä todella nopeaa, uusi uutisia, kuvia ja julkaisuja tulee koko ajan. Kuvien muokkaaminen on kenelle tahansa äärimmäisen helppoa. Ihmisille on kehittynyt kyky kuvata itsestään paras puoli oikeassa kuvakulmassa. Instagramissa julkaistaan kuvapareja, joissa sama henkilö istuu huonossa ryhdissä kasassa ja toisessa kuvassa poseeraa ryhdikkäästi huolitellussa asennossa. Sitten hurrataan kuinka rohkeaa. Itse mietin, kuinka tyhminä meitä pidetään. Lähes jokaisen vatsa menee makkaralle, kun istuu kasassa, oli rasvaprosentti tai kunto mikä tahansa. Minusta tämä kertoo enemmän

Kuva: Timo Turkka

Olet mitä ajattelet

siitä, kuinka huonosti ihmiset tuntevat kehonsa ja itsensä, kuin siitä mitä some meille syöttää. Toki meidän täytyy yhä enemmän opettaa lapsille medialukutaitoa ja puhua somesta, mutta vielä tärkeämpänä pidän lapsista itsestään puhumista. Tukea heitä ymmärtämään olevansa riittäviä niin psyykkisesti kuin fyysisesti. He riittävät juuri sellaisena kuin ovat. Elämme maailmassa, jossa some erimuodoissaan on arkipäivää. Julkaisemalla kuvia ja sanoa, annamme maailmalle palan itsestämme. Olemme avoimia kaikenlaisille kommenteille lähes koko maailmalle. Ennen meitä kommentoivat vain vieressä olevat ihmiset, sukulaiset, kaverit, tutut sekä satunnainen ohikulkija. Nyt lähes kuka vaan

Helmi 1/2020

pääsee ilmaisemaan ajatuksen meistä, jos julkaisemme jotain itsestämme. Itse koen hämmentävämpänä sen, jos joku tulee kadulla sanomaan, miten kamalat tatuoinnit minulla on, kuin että joku huutelee sen somessa. Sinällään sama asia, mutta itselläni se ei tule niin lähelle. Joka ikinen kerta, kun joku tuttu tai tuntematon sanoo jotain kivaa minusta tai ulkonäöstäni somessa tai kadulla, tulee hyvä mieli. Mitä jos seuraavan kerran selaisitkin omia kuviasi. Katso itseäsi lempeästi, ihailevasti ja tutkaillen. Meistä ihan jokainen on upea ja mielenkiintoinen ja positiivisten kommenttien arvoinen. Sanotaan kivasti itsellemme ja toisillemme. Saila Turkka

27


Tuuliturbiinilaivat

M

erelle tuuliturbiinit soveltuvatkin kaikista parhaiten. Merellähän tuulee aina! Turbiinilaivat hakevat juuri matalapaineiden reunuksista sen vastavoiman, mikä kuljettaa laivoja eteenpäin. Satelliitteja apuna käyttäen voidaan etsiä matalapaineiden syklonit kartalta ja kuinka syvälle uskalletaan mennä matalapaineen keskustaan. Merellä syklonit toimivat kuin valtavina linkoina ja vastatuuli onkin turbiinialuksissa se eteenpäin työntämävoima. Suljetuissa tiloissa turbiinit eivät edes toimi, ne toimivat huonosti, eikä saada kunnon käsitystä niiden toiminnasta merellä.

Rakenteesta Nylon- tai hiilikuitukuulalaakerit ovat kai herkimmät laakerit roottoreihin. Ruostumattomasta teräksestä saa rakennettua vaipat laakereiden ympärille ja sisälle. Vain itse kuulat ovat nylonia tai hiilikuitua. Nykyinen turbiininmalli on suunniteltu pieleen. Oikeanlainen turbiinin muoto on takaosasta hieman pidempi ja leveämpi, turboahdettu! Eihän turbiiniputken suunnittelussa suurta virhettä ole tehty. Pienellä vaivalla sen saa toimimaan paremmin, turboahdin lisää siihen tehoa huomattavasti. Kun merivesi ryöpsähtelee turbiineista sisään, moninkertaistaa se myös tuulivoiman. Jonkinlainen vauhtipyörä turbiiniakseleihin kannattaa rakentaa vakauttamaan pyörimistä.

28

Metallisen kahvimukin löysin, joltain se oli jäänyt, nykyinen turbiininmalli pienoiskoossa. Kertakäyttö muovimukista leikkasin heti peräosan levennyksen jatkokappaleen, eli turboahtimen. Ei turbiineja kannata betonista rakentaa, ruostumaton erikoismetalliteräs on ehkä parempi rakennusmateriaali. Paikka missä rakennetaan lentokoneisiin turbiineja, voisi sopia hyvin myös meriturbiinien rakentamiseen. Mitkään normaalit metallipajat eivät välttämättä riitä, koska osien on sovittava täsmälleen toisiinsa, eikä niissä saa olla mitään väljyyksiä. Itse vene kannattaa laminoida, vaikka lasikuidusta. Siitäkin minulta löytyy näyttöä, eli täydellinen muotovalio pienoismalli turbiinilaivan rungosta, minkä olen skannannut jo tietokoneelle.

Turbiinit maailmalla Ajatus tuuliturbiinista on jo nyt ollut monen ihmisen pöydällä. Joku kehitti turbiinikäyttöiset tuulivoimalaitokset. Idea valtavasta kuution muotoisesta pyörähtelevästä turbiinivoimalasta toimii jo. Tuuliturbiinivoimaloita on kai jo myyty Suomesta Kiinaan. Ne eivät toimi vielä sielläkään täydellisesti kuten jo ennalta annoin ymmärtää. Amerikassa on rakenteilla turbiinijuna, eli kahden suurkaupungin välinen turbiinijuna yhteys, se ainakin toimii. Saksassa vuonna 2008 on kokeiltu kaksilapaisia potkureita pol-

Helmi 1/2020

kupyörään, itse keksin turbiinifillarin jo ennen kaikkia muita ja sovellutuksia tuuliturbiinista. Veneretkellä (Dragsvik 2004) pitkän kävelymatkan aikana syntyi minulle idea tuuliturbiinista, kehittelin sitä ensin polkupyöriin ja olin jo edellä aikaani. Myös patenttitoimistoon lähetin idean (Pukinmäki vuonna 2006). Keksintösäätiö otti idean ensin, ja mietti jo rahoitusta. Yrityksille maksetaan, mutta yksityishenkilölle ei voida maksaa mitään. Myös roottorien synkroninen toiminta mekaanisesti voi aiheuttaa liikaa kitkaa. Roottorit voisi synkronoida mieluummin potkurien nousuilla. Esimerkiksi etummaisen hidasnousuisen nelilapaisen roottorin puhallus ohjataan suoraan takana pyörivään nopeanousuiseen kolmilapaiseen roottoriin. Turbiinilaivat on tehty ainoastaan rauhanomaiseen käyttöön, laivoilla voidaan kuljettaa ihmisiä Euroopasta, vaikka Amerikkaan. Turbiinilaivassa on kummallakin sivulla ainakin kaksi rinnakkaista turbiiniputkea, parabelikukkaa. Beautiful! Tyyrpuurin puoleinen turbiini edestäpäin katsottuna pyörii myötäpäivään ja paapuurin turbiini vastapäivään. Reunarihlojen ja putkiryppäiden väliin on mahduttava yllättävän paljon vettä, eli iso pelivara levien ja muiden epäpuhtauksien vuoksi. Mitään ripustuksiakaan ei silloin tarvittaisi, kun turbiinit pyörivät ja vesi olisi laakerina ja jousena.


Ei laakerienkaan kitka välttämättä ole suuren suuri. Rakenteesta tulisi paljon kestävämpi ja ripustuksien rakentaminen ehkä kannattaa sittenkin. Vesi laakerina on mielenkiintoinen idea, mutta se ei välttämättä toimi turbiinilaivoissa parhaiten.

Rihlarakenteesta Uusin keksintöni ovat kääntyvät reunarihlat, mitkä myös pyörähtelevät putkiryppään ympärillä kuin pesukoneen rumpu ja pyykki. Rihlat vastaavasti pyörittävät ensin putkiloita vastakkaiseen suuntaan, pumppaavat vettä turbiiniin. Kun rihlat kääntyvät, alkaa putkirypäs keskellä ottaa kierroksia ja pyörimissuuntakin hetkeksi vaihtuu. Mitään erillistä mäntää ei turbiinin sisälle tarvitse rakentaa! Rihlojen pyörimisliike pumppaa ensin vettä, kunnes turbiini on täynnä, vasta sitten vesi puhalletaan tuulen avulla liikevoimaksi. Veden säätely turbiineihin ja rihlojen kääntyminenkin voisi toimia täysin automaattisesti, eli nykytekniikalla ei ihan mahdoton ajatus toteuttaa. Suunnittelemani kolmen parabelin kukka ja kolmiputken rypäs voi jo yksittäisenä moottorina hyvin. Ei rihloja reunoillekaan! Kolmiputken rypäksen toiminta on yksinkertainen ja helppo toteuttaa. Putkilo sulkee aina pyöriessään osan parabelista, syntyy paine ja putkiloiden leikkauksien ansiosta rypäs alkaa pyörähdellä. Näin toimii suunnittelemani alkuperäinen tuulimoottori. Ohessa on kuvia eri ratkaisumalleista, mitkä olen itse piirtänyt! Tuuliturbiinia rakennellessa helpottaisi paljon, kun suunnittelu tehtäisiin tiimityönä. Olisi perustettava erillinen suunnittelu jaosto jonnekin. Myös rahoitus, eli mistä rahat? Olen itse joutunut tekemään suunnittelutyötä kokonaan ilman rahaa ja yksin koko idean kanssa. Vasta nyt haluaisin keksinnön päivänvaloon, kun voin olla varma sen toimivuudesta. Haluaisin viedä keksinnön Hollantiin, eli käydä niissä kaupungeissa, missä tuuliturbiinia voisi alkaa rakentaa. Tuuliturbiinilaivan rakentamiseen tarvitaan paljon ihmisiä, eri maista eri alojen ammattilaisia. Itse haluan olla mukana luomassa turbiinilaivoja, se olisi unelma. Ei kukaan voi uskoa, tuuliturbiini tulee olemaan miljardibisnes, samanlainen vaikea toteuttaa, kun lentokoneet tänä päivänä ovat. Myötätuuliongelman olen ratkaissut Turbo ahdetulla Feed Back Boosterilla, josta minulta löytyy kuva. Turbiini putkiloiden rypäs pyöriessään imee vettä,

minkä myötätuuli työntää sen sisään. Paine ohjataan takaosan turboahtimen kautta työntövoimaksi turbiinin reunoja pitkin, missä on rihlat, mitkä työntävät syntyvää puhallusta ja itse puhalluskin edesauttaa keskiosan imutehoa. Turbiinin etuosaan on jätettävä henkireikä, ajovoimaa varten vain reunat antavat sen feed backin. Laivassa voi olla myös erilliset potkurit veden alla kaiken varalta, ellei pelkkä turbiinien puhallusvoima riitä. Hätätilassa tuuliturbiinilaivassa ei välttämättä tarvita edes koko mikrosirua, eli perinteisillä menetelmillä vedettävä rannekello, sektantti, loki, merikartat ja yöllä tähdet. Nykyisissä purjeveneissä ohjaamo on usein täysin ilman suojaa, kun purjeita on pakko reivata, on se melko hankalaa varsinkin pohjoisilla merialueilla. Turbiinilaivaa voi ohjata lasin takaa suojissa, ainoastaan, kun vastavoima jää puuttumaan, ohjaamon lasit on pakko avata ja jäädä odottelemaan tuulta. Turbiiniputken ulkoreunoihin voisi laittaa hervottomat rihlat lisäämään roottoreiden tehoa, tätäkin on ehdotettu, luin siitä nettiartikkelin hiljattain Aina kun laivankeula painuu alas ja turbiineihin ryöpsähtää merivettä, roottoreiden ansiosta tuuli puhaltaa veden paineella ulos, kun laivankeula taas kohoaa, puhallus voima työntää alusta eteenpäin. Näin turbiinilaiva liikkuu tuulessa.

Skannauksesta Laivan skannauksessa tulevat virheet on mahdollista korjata ja viimeistellä, jos niitä yleensä on. Myös alkiossa esiintyvät virheet on jo korjattu. Saumakohdissa voi vielä olla pientä epätarkkuutta. Alkionhan skannattiin peilikuvana symmetrinen veneen malli, eli se on kummaltakin puolelta samanlainen. Laivasta tulisi rakentaa todella iso, yli 24-metrinen alus. Varmasti isoin lasikui-

Helmi 1/2020

tutyö mitä Suomessa on koskaan tehty. Liian pienessä mittakaavassa turbiinit eivät toimi kunnolla. Atlantilla tuulet ovat jo melko kovia, eli laivankin pitäisi olla kookas ja merikelpoinen. Alle 7 m/s laiva ei edes liikahda, 24 m/s on kohtalaisen hyvä tuuli turbiinialukselle. Lasikuiturunko on hyvä, se kestää kyllä, kun turbiinit ravistavat laivaa. Ideani parabelikukasta eli turbiiniputki mikä voi laajeta edestä neljään erilliseen parabelin muotoiseen kukkaan. Takaa tuuliturbiini kaareutuu taas yksittäiseksi putkeksi, kuten aiemmin on jo esitetty. Voi olla, että koko roottoripotkureiden ajatus kannattaa hetkeksi unohtaa. Pelkät parabelikukan sisällä pyörivät neljän tai kolmen putken leikkaukset on helpompi toteuttaa. Neljän putken leikkaukset saadaan esimerkiksi kun asetetaan ensin kaksi samankokoista ympyrää kohti suoraan rinnakkain vertikaalisessa tasossa. Samaan kuvioon lisätään myös ympyrät alhaalta ja yläpuolelta. Ympyröiden leikkaukset hahmottaa jo keskikohdassa. Putket vain viistetään auki, riippuen pyörimissuunnasta, toisin sanoen, mihin suuntaan rypäs alkaa pyörähdellä, tai kolmen ympyrän leikkaus on hyvä kohdistaa tasasivuista kolmiota apuna käyttäen. Kuten jo mainitsin, erilliset potkurit turbiiniputken sisällä voivat olla liian vaikea synkronoida ja toteuttaa. Putkirakenteen idean sain juuri turbiinikukan sisällä pyörivien roottorien leikkauksista, mitkä ensin suunnittelin. Vain nelitai kolmiosainen putkiloiden rypäs saattaa jopa toimia ainakin paremmin kuin nykyiset sisäkkäiset rihlarakenteiset mallit, mistä luin nettijutun, ihan liian vaikea toteuttaa. Vain yksi iso erillinen putkilorypäs, mikä pyörähtelee turbiinikukan sisässä, eikä sisäkkäisiä rihlaputkiloita. Rihloista voi olla hyötyä vain putkilon reunoilla. Palaan siihen myöhemmin. Turboahdetun keskeltä kuristetun putkimallin saa tarkimmin piirrettyä käyttämällä logaritmia, jossa ympyröiden välimatkakin tihenevät kaventuessaan huippuunsa. Mikäli spiraalia (rihlat) sittenkin joutuu käyttämään keskellä tai reunoilla, avautuu se parhaiten logaritmisesti. Sen saa laskettua syöttämällä erilliseen tietokoneohjelmaan esimerkiksi kummankin ympyrän säteen ja välimatkat. Teksti ja kuvat: Antti Poutiainen

29


Helmikrypto 1/2020

Sudoku 1/2020

Laatija: Juha Porkola

Jokaista numeroa vastaa tietty kirjain. Vihjesana tulee keltaiseen palkkiin. Kaksi palkitaan. Nimi__ ____________________________Puh. _____________ Osoite _____________________________________________ Postitoimipaikka _____________________________________ Sähköposti _________________________________________ Vastaukset 7.4.2020 mennessä: ”Helmikrypto 1/2020” HELMI ry, Pasilan puistotie 7, 00240 Helsinki. HELMISUDOKU Jokaiselle pysty- ja vaakariville tulee numerot 1–9. Lisäksi jokaisessa pienemmässä 9 (3x3) ruudun osiossa täytyy olla numerot 1–9. Samoja numeroita ei saa olla samoilla riveillä tai osioissa kuin kerran. (Vaikeusaste: +++) Onnea!

30

Helmi 1/2020


Keuruun Kuntoutus Oy

Kotkan Kontio Apteekki

www.keuruunkuntoutus.fi

www.kontioapteekki.fi

Hammaslääkäri Auli Reijonen

Lapväärtin Apteekki

Lahti, puh. 03 751 2122

A ja T Myyry Oy

Runebergin Apteekki Helsinki, www.runeberginapteekki.fi

Sysmän apteekki www.sysmanapteekki.fi

Kristina Cruises

Tornion Apteekki www.tornionapteekki.fi

Kurun Kivi Oy

Hautaustoimisto Saarinen

Terälahti, www.kurunkivi.fi

www.hautaussaarinen.fi

Pihahuolto Oy

Oy Trial Ab

Tampere, www.pihahuolto.fi

www.trialab.fi

www.raimoperakylaoy.fi

MAUNULAN APTEEKKI Pakilantie 10, 00630 Helsinki, puh. 09 724 8543 www.maunulanapteekki.fi

LÄNSI-PORIN SEURAKUNTA

EUROMASKI OY Kaarina, www.euromaski.fi

RKW Finland

Teuvan Rengas Oy

Sähköpalvelu Keskitalo Ky

puh. 06 267 2053

Kempele, puh. 044 262 7499

Tmi Ari Jortikka

Tiori-Kuljetus Oy

Köyliö, www.matkajortikka.fi

Helsinki, www.tiori-kuljetus.com

www.koneurakointikempas.fi

Venekorjaamo Jouko Lindgren Oy

Liperi

KRUUNUNHAAN APTEEKKI Liisankatu 21, 00170 Helsinki, puh. 09 612 0760 www.kruununhaanapteekki.fi

Kotka, www.kristinacruises.com

Raimo Peräkylä Oy

Keskuskatu 14, 62900 Alajärvi, puh. 06 557 2249 www.alajarvenapteekki.fi

www.lapvaartinapteekki.fi

Lehmo, www.atmyyry.fi

Kotimies Palvelukodit Oy

ALAJÄRVEN APTEEKKI

KONEPAJA TRAMETA OY Turku, www.trameta.fi

Helsinki, www.joukolindgren.fi

Helmi

METSÄPALVELU TURUNEN OY Kauppatie 11, 81200 Eno, puh. 0500 278 828 tuomo.turunen@metsapalveluturunen.fi www.metsapalveluturunen.fi

-lehden seuraavat numerot ilmestyvät seuraavasti: 2/2020 | Ilmestyy viikolla 24 | Aineistopäivä 14.5. 3/2020 | Ilmestyy viikolla 39 | Aineistopäivä 27.8. 4/2020 | Ilmestyy viikolla 49 | Aineistopäivä 5.11. Ilmoittaja, varaathan mainostilasi aineistopäiviin mennessä numeroista:

050 530 6978

( A N T E R O V I I N I K A I N E N , TJ M - S YS T E M S OY )

Helmi 1/2020

31


Järjestösivut

Lumileopardiuros. Kuva: Annika Sorjonen (2020). Korkeasaaren eläintarha.

Helmin retket PE 3.4. KLO 13:00 ILTAPÄIVÄRETKI KEVÄTMESSUILLE HELSINGIN MESSUKESKUKSEEN

KE 22.4. KLO 9:30 RETKI KORKEASAAREEN.

Inspiraatiota ja ideoita! Lähde messuilemaan Kevätmessuille ja näet viidet messut samalla kerralla: Kevätpuutarha, Asu&Remontoi, OmaMökki, Sisusta sekä Lähiruoka&Luomu. Tapaaminen lippuaulassa klo 13:00 os. Messuaukio 1. Ilmoittautumiset taloilla ja 4,00 €:n omavastuumaksun suoritus viim. 31.3.

TI 7.4. KLO 13:30 VUOTALO MERIELÄMÄÄ VUOSAARESSA HALKI VUOSISATOJEN Milloin Vuosaaren edustan saaristo asutettiin? Kuninkaallinen laivasto ja Vuosaari? Miten huvilakulttuuri muutti käsityksiä meren iloista? Luennolla tutustutaan merielämään alueella keskiaikaisesta talonpoikaispurjehduksesta höyrylaivaliikenteeseen ja huviveneilyyn. Tarkastelemme myös miten muuten merellisyys on vaikuttanut vuosaarelaisten elämässä nykypäivään asti. Luennoitsijana FM Matti Lipponen. Luennon kesto 1,5 h. Tavataan Vuosaaren metroasemalla, kauppakeskus Columbuksen puoleisessa päässä klo 13:30 josta kävellään yhdessä Vuotalolle. Retki on maksuton. Ilmoittautumiset taloilla.

TO 16.4. KLO 14:00 KUUTTI LAVOSEN AIKA JA IKUISUUS -NÄYTTELY DidrichseninTAIDEMUSEOSSA + OPASTUS Näyttely Aika ja ikuisuus vie Kuutti Lavosen teosten keskeisten teemojen äärelle. Henkilökohtaisuuden kautta eri aikoina syntyneet kuvat punoutuvat yhteen, osaksi taiteilijan ”matkakertomusta”. Grafiikkaa, maalauksia ja piirustuksia käsittävän kokonaisuuden painotus on uusissa ja 2000-luvulla syntyneissä teoksissa, mutta taiteilijan pitkään uraan viittaavina mukana on muutamia teoksia myös 1980- ja 1990-luvuilta. Suuri osa teoksista on valmistunut näyttelyä varten 2019–2020. Retken omavastuuhinta 2,00 € ja mukaan mahtuu 20 henkilöä. Tapaamispaikka K-Supermarket Hertan edessä Herttoniemen metroaseman ”vieressä” klo 13.00 tai paikan päällä os. Kuusilahdenkuja 1 klo 13:45.

32

Tavataan Rautatieasemalla klo 9:30. Matka jatkuu siitä bussilla. Helmi tarjoaa eväät ja kahvit. Matkat omakustanteiset. Laita hyvät kengät jalkaan! Ilmoittautumiset alkavat 20.3. taloilla.

LA 25.4. KLO 19:00 TUURE KILPELÄINEN JA KAIHON KARAVAANI SAVOY-TEATTERISSA Suosikkikokoonpano Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani tekee mittavan konserttisalikiertueen keväällä 2020. Paratiisi 2020 -kiertueella kuullaan uusia lauluja, sekä tuttuja hittejä ja klassikoita. Uudet kappaleet ovat ensi vuonna ilmestyvän albumin ensisointuja ja yhtyeen klassikkohitteihin lukeutuvat mm. Autiosaari, Valon pisaroita, Ystävänpäivä, Eloon! ja Hyvä, paha, ruma mies. Konserttisalikiertue juhlistaa samalla Karavaanin pitkää yhteistä matkaa. Kesto 2 tuntia 30 min. sis. väliajan. Liput taloilta 23.3. alkaen hintaan 10,00 €. Maksettava ilmoittautuessa.

LEFFARETKI 12.5. Omavastuuhinta 3 €. Leffa ja tarkempi näytösaika (n. klo 12–16) tarkentuu myöhemmin. Jätä ilmoittautuessa puhelinnumerosi, niin ohjaaja saa sinuun yhteyden! Ilmoittautumiset alkavat 20.4.

KE 20.5. RETKI HEUREKAAN Kellonaika tarkentuu myöhemmin. Mennään tutustumaan uuteen SuperPUU-näyttelyyn, sekä Aivot narikasta -näyttelyyn. Retken omavastuu 20 €, joka sisältää matkat ja eväät. Ilmoittautumiset alkavat 20.4.

MA 25.5. KLO 19 LIISA IHMEMAASSA -BALETTI OOPPERATALOLLA Helmin järjestämä omatoimiretki oopperatalolle katsomaan Liisa Ihmemaassa -balettia. Omavastuu 20 €. Ilmoittautuminen Johannalle tai Marille viimeistään 20.5.

Helmi 1/2020


Järjestösivut

Yhteinen Talo-tiimi Helmi muuttaa Vallilaan! Maaliskuun alussa saimme avaimet uuteen yhteiseen toimitilaamme Vallilaan. Heti ensimmäisten joukossa paikkaan tutustumassa oli innokas joukko talotiimiläisiä, jotka ovat jo vuoden alusta lähtien olleet mukana ideoimassa uuden talon toimintaa. Tammikuussa pidettiin kummallakin talolla talo-infot ja helmikuun alussa täytettiin toivelistaa. Tällä kerralla tehtiin kierros uusissa tiloissa ja samalla pohdittiin talon tulevia sääntöjä. Yhdessä tehtiin myös huomioita remonttiin liittyen ja esimerkiksi äänen kulkuun avarassa tilassa. Lisäksi fiilisteltiin uutta tilaa esimerkiksi seuraavin kommentein: ”Ihanan väljät tilat ja iso keittiö”, ”Paljon valoa ja avoin iso tila” ja ”Ei hassumpi”. Ja eipä todellakaan, kyllä meidän kelpaa! Kesäkuun puolessa välissä remontin ja muuttojen jälkeen aukeaa uusi Vallilan Helmi, osoitteessa Mäkelänkatu 56. Talotiimi kokoontuu seuraavan kerran 2.4. Pasilan Helmissä klo 12:30–14:00 ja seuraavan kerran 6.5. myöhemmin sovittavassa paikassa. Ilmoittautumiset: tiina. kallio@mielenterveyshelmi.fi.

Helmi 1/2020

33


Pasilan Helmi-talo

Järjestösivut Viikko-ohjelma

TOIMINTAa ja ryhmiä

Maanantai

Yhteisökahvit

09:30 Aamukahvihetki + puuro 11:30 Lounas 14:00 Bingo 16:00 Kuvataidepaja (suljettu ryhmä) 17:30 Kaksisuuntaisten vertaistukiryhmä (parittomat viikot)

Joka kuukauden viimeisenä tiistaina klo 13:00. Tervetuloa kahvittelemaan yhdessä ja juttelemaan yhdistyksen ajankohtaisista asioista ja milloin mistäkin

Tiistai 09:30 Aamukahvihetki 11:30 Lounas 12:30 Tiistaisumpit 12:30 Lehtiryhmä (parilliset viikot) 13:00 Sauna lämmin! (Miehet 13:00 / Naiset 14:00) 13:30 Karaoke 17:00 Leffakerho

Perjantaikahvila Perjantaikahvila on auki klo 15–17. Myynti päättyy klo 16:45. Seuraa ilmoittelua teema-kahviloista Facebook -sivuillamme.

TI 31.3. klo 13 VAPAAEHTOISTOIMINNAN ESITTELYÄ

TI 10.3.–26.5. klo 10–11:30 KERAMIIKKAA PASILASSA Tervetuloa tekemään pieniä käyttö- ja koriste-esineitä ennen lounasaikaa! Yhteisenä työnä tehdään kynttilälyhty paperisavesta. Työt poltetaan keramiikaksi. Ohjaajana Sanna Oksanen. Kurssi on maksuton.

LEFFAKERHO TIISTAISIN KLO 17–19:30

Tiina Oksanen kertomassa vapaaehtoistoiminnasta Pasilan talon yhteisökahveilla. Tervetuloa! Vapaa pääsy.

Katsotaan yhdessä elokuvia, jonka jälkeen vapaata keskustelua leffasta. Talo tarjoaa popparit ja mehua. Valkokangas ja 5.1 surround-äänet löytyy. Tervetuloa! Ei ennakkoilmoittautumisia.

Keskiviikko

9.4. klo 11:30–12:15 PÄÄSIÄISLOUNAS

KONSOLIPELIRYHMÄ KESKIVIIKKOISIN kLO 17–18:30

09:30 Aamukahvihetki 11:30 Lounas 12:30 Ideatuokio 13:00 Valokuvauskerho (suljettu ryhmä) 17:00 Konsolipeliryhmä

Pääsiäisen kunniaksi Pasilan Helmi-talolla on kiirastorstaina 9.4. tarjolla pääsiäisteemainen lounas. Lounaan yhteydessä järjestetään talon kaikille kävijöille avoin pääsiäismunajahti.

Torstai

14.4. klo 9 ALKAEN HIEROJA PASILASSA

kokoontuu Kokeillaan uusia sekä vanhoja pelejä ja laitteita. Tule katsomaan tai tuo oma laitteesi/pelisi testiin! Ei ennakkoilmoittautumisia. Tervetuloa! Osallistumismaksu 20 €, johon sisältyy myös opiskelussa käytettävä työkirja (ovh 33 €).

09:30 Aamukahvihetki 11:30 Lounas 14:00 Levyraati 17:00 Musahässäkkä (18–40v)

Perjantai 09:30 Aamukahvihetki + puuro 11:30 Lounas 13:00 Sauna lämmin! (Miehet 13:00 / Naiset 14:00) 13:00 Pelikerho 15:00 Helmi Café

Anne H. koulutettu hieroja tulee Pasila talolle 14.4. Varaa joko 30 min tai 60 min hoitoaika. Hoitoajat 25 tai 50 min. Omavastuu 10 €, (30 min aika) tai 20 €, (60 min). Varaathan aikasi Johannalta! Ilmoittautumiset alkavat 23.3.

JOKA TORSTAI KLO 14–15 Helmin pitkäaikaisin ryhmä LEVYRAATI Tule kuuntelemaan ja antamaan arvioita kappaleista. Voit myös tuoda oman toiveesi. Ei ennakkoilmoittautumista. Tervetuloa!

30.4. klo 11:30 alkaen VAPUN VIETTOA PASILASSA

Pe 27.3. klo 15 alkaen HALLITUSEHDOKKAIDEN ESITTELYTILAISUUS

Vappulounas ulkona sään salliessa. Luvassa myös muuta ohjelmaa. Seuraa ilmoittelua!

Etukäteen hallitukseen ehdokkaaksi ilmoittautuneiden esittelytilaisuus järjestetään Pasilan talolla.

7.5. HELMI-PÄIVÄ Pasilan Helmi-talolla

Psst! Etsi lehden sivuilta isoveljeni ja laita meiliä Tiinalle: tiina. oksanen@mielenterveyshelmi.fi Vastaajien kesken arvotaan leffalippuja.

Perinteinen Helmi-päivän vietto Pasilan Helmitalolla. Sään salliessa ollaan ulkona. Samalla julkistetaan vuoden Helmiläinen 2020! Muistathan siis äänestää Vuoden Helmiläistä taloilla 1.4. alkaen.

To 9.4. klo 12:30–14:00 Pääsiäisaskartelua tai miniroskisten tekoa Pasilan talolla

Suuressa manaattiarvonnassa arpaonni suosi Jaria.

34

Oikaisu: Helmi-lehden numerossa 4/2019 oli sivuilla 18–19 kuvaajien tiedot virheellisesti. Kuva keskellä ylhäällä on Tarja Ruususen, kuva keskellä alhaalla on Minna Mahkosen ja kuva oikealla ylhäällä on Marko Kemppaisen.

Helmi 1/2020

Miniroskis on Roska päivässä -liikkeessä syntynyt keksintö. Miniroskis on kätevä kun tuhkista tai roskista ei ole lähettyvillä! Sen voi antaa vaikka lahjaksi. Työpajaa tulee vetämään liikkeessä mukana oleva Elle Huisman. Tervetuloa!


TOIMINTAa ja ryhmiä TI KLO 12:30 TARJAN BINGO PARITTOMILLA VIIKOILLA Kevään bingopäivät 7. ja 21.4. ja 5.5. Pieni palkinto voittajalle. Tule pelaamaan!

TI KLO 15:00 TULE MUKAAN HERTSIKAN DISKOJUMPPAAN!

Yhteisökahvit

Maanantai

joka kuukauden viimeisenä tiistaina klo 10.30. Päivitetään ajankohtaisia asioita, kerätään palautetta ja kehittämisideoita toiminnan kehittämiseksi. Tervetuloa!

09:00 Aamukahvihetki + aamupuuro (maksuton) 10:00 Mitä Sinulle kuuluu -ryhmä 11:00 Taukojumppa 11:30 Lounas 12:30 Mielestä kuvaksi: maalausta tarinan ja musiikin avulla 14:00 Luovan kirjoittamisen ryhmä 1 (suljettu ryhmä) 16:30 Luovan kirjoittamisen ryhmä 2 (suljettu ryhmä)

TIISTAI-SUMPIT KLO 12:00

Mielen vireyttä ja kunnon kohenemista. Tule tsekkaamaan miten hauskaa ryhmässä voi olla!

Tiistaisin (paitsi Yhteisökahvipäivinä) jutustelua ja kahvittelua henkilökunnan kanssa.

KE 25.3. KLO 13:45 Sohvareissaajat

PETRI KECKMANIN TAIDENÄYTTELY ”Ny_kyky_taidetta” HERTSIKASSA

Sohvareissaajat-ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa, aina kuukauden viimeisenä keskiviikkona klo 13:45 vuorotellen Hertsikassa ja Pasilassa. Seuraavaksi 25.3. Hertsikassa.

Jatkuu 30.3. asti. Vielä ehdit tutustua Petrin algoritmiseen taiteeseen!

T0 KLO 15:00–16:00 VAPAAN TANSSIN TYÖPAJA HERTSIKASSA

Tunteisiin-näyttely on pieni retki eletyn elämän sielunmaisemiin, jossa halutaan tuoda valokuvilla ja niiden tunnelmalla väriä kevääseen. Avajaistarjoilua. Tervetuloa!

Torstaisin 23.4. asti (ei kokoonnu 9.4.) Herttoniemen Helmi-talolla. Tässä ryhmässä ei ole oikeaa tai väärää tapaa liikkua. Lähtökohtana ovat yksin, kaksin tai ryhmänä tehtävät helpot mielikuvaharjoitteet tai tehtävät. Tavoitteena hyvä fiilis ja ilo siitä että meillä on keho joka voi liikkua. Tunnin sisältöä muokataan osallistujien kiinnostusten ja toiveiden mukaan. Tervetuloa liikkumaan!

TO 2.4. KLO 13:00 MAARETIN TUNTEISIIN-VALOKUVANÄYTTELYN AVAJAISET

9.4. klo 11:30–12:15 PÄÄSIÄISLOUNAS Herttoniemen talolla tarjoillaan pääsiäisteemainen lounas. Tervetuloa syömään!

TO 30.4. KLO 12:00 HERTSIKAN VAPPUAATTO

KLO 9:30 HERTSIKASSA PÄIVITTÄINEN AAMUVIRKKUJEN VENYTTELYTUOKIO

Vapputarjoilua, serpentiiniä ja ilmapalloja. Tule sinäkin!

Kesytä jäykkyytesi arkiaamuisin ja tule venyttelemään!

PE 8.5. ALKAEN KLO 11:00 HERTSIKAN PÄÄTTÄJÄISET

KLO 11:00 JOKA ARKIPÄIVÄ HERTSIKAN TAUKOJUMPPA Liikkeet pohjautuvat Asahiin ja jumppa sopii kaiken kuntoisille, sekä kaikille, jotka haluavat vähän liikuntaa päiväänsä. Noin 15 min jumpan jälkeen lounas klo 11:30 (hintaan 3,50 €). Tervetuloa mukaan!

Viikko-ohjelma

Ohjelmassa mm. klo 13:00 Luovien kirjoittajien Gaala, grillausta ja paljon muuta mukavaa. Ilmoittaudu tarjoiluja varten Marille viimeistään 29.4. Kaikki mukaan ”kuoppaamaan” Herttoniemen Helmitalo! Ma 11.5. talo on jo kiinni.

To 26.3. klo 14 alkaen HALLITUSEHDOKKAIDEN ESITTELYTILAISUUS Etukäteen hallitukseen ehdokkaaksi ilmoittautuneiden esittelytilaisuus järjestetään Herttoniemen talolla.

Tiistai 09:00 Aamukahvit 10:00 Helsingistä 10:30 Yhteisökahvit 11:00 Taukojumppa 11:30 Lounas 12:00 Tiistaisumpit, kahvittelua henkilökunnan kanssa (ei yht.kahvipäivänä) 12:30 Luovasti langoilla (parilliset viikot) 12:30 Tarjan bingo (parittomat viikot) 15:00 Disko-jumppa 

Keskiviikko 09:00 Aamukahvit 10:15 Kävelyfutis, kaiken ikäisille ja tasoisille. Osallistujia tarvitaan lisää! 11:00 Taukojumppa 11:30 Lounas 12:30 Helmin Närhet, lauluryhmä kaikille 13:45 Sohvareissaajat, seuraavaksi 25.3.

Torstai 09:00 Aamukahvit 11:00 Taukojumppa 11:30 Lounas 12:30 Kuvataiteen tekniikka 15:00 Vapaan tanssin työpaja

Perjantai 09:00 Aamukahvihetki + aamupuuro (maksuton) 09:30 Käsityö-ryhmät Ompeluseura & Huovutusta 11:00 Taukojumppa 11:30 Lounas 12:15 Tarinatuokio (parilliset viikot)  12:30 Ideatuokio (parittomat viikot) 13:15 Lempikappaleet

Lisätietoja talojen ryhmistä ja tapahtumista sekä ilmoittautumiset retkille mielenterveyshelmi.fi facebook.com/helmiry instagram.com/mielenterveys_helmi/

Herttoniemi Mari Säävälä p. 040 541 0317, mari.saavala@mielenterveyshelmi.fi

Pasila Johanna Norring p. 050 405 4839, johanna.norring@mielenterveyshelmi.fi

Seuraathan myös ilmoittelua Facebookissa ja nettisivuillamme!

Helmi 1/2020

35

hERTTONIEMEn Helmi-talo

Järjestösivut


Helmi-talot ja yhteystiedot Mielenterveysyhdistys HELMI ry Pasilan puistotie 7, 00240 Helsinki helmi@mielenter veyshelmi.f i mielenterveyshelmi.fi facebook.com/helmiry instagram.com/mielenterveys_helmi/

Sähköposti henkilökunnalle: etunimi. sukunimi@mielenter veyshelmi.f i

Tiina Kallio, vt. toiminnanjohtaja p. 040 487 1335

Voit tiedustella Pasilan Helmi-talon avoinna oloa päiväkohtaisesti toimiston aukioloaikoina soittamalla numeroon 050 405 4839. Perjantaisin on tiedossa viikonlopun tilanne.

Helmi muuttaa, uusi osoite 15.6. lähtien: Mäkelänkatu 56, 00510 Helsinki.

Pasilan helmi-talo

herttoniEmen helmi-talo

Pasilan Helmi-talo sijaitsee osoitteessa Pasilan Puistotie 7. Talo ja toimisto ovat avoinna arkisin klo 9–15. Vapaaehtoisvoimin talo on usein auki arkisin klo 15–17 ja viikonloppuisin klo 10–14.

Herttoniemen Helmi-talo sijaitsee osoitteessa Mäenlaskijantie 4. Talo ja toimisto ovat avoinna arkisin klo 9–15.

Kerttu Hanhela, järjestösihteeri p. 040 161 6604 Veera Henriksson, keittiötyön ohjaaja p. 040 837 0374 Johanna Norring, toiminnanohjaaja p. 050 405 4839 Tiina Finnberg, palveluohjaaja p. 040 545 1679 Tiina Oksanen, vapaaehtoistoiminnan ohjaaja, p. 044 777 4998

Mari Säävälä, toiminnanohjaaja p. 040 541 0317 Minna Papunen, palveluohjaaja p. 0400 528 661 Teija Myyry, keittiötyön ohjaaja p. 040 755 0607

Haluan liittyä HELMI ry:n jäseneksi (sisältää Helmi-lehden). Vuosimaksu on 15 euroa. Hyväksyn tietojeni tallennuksen Helmin jäsenrekisteriin.

Olen kiinnostunut vapaaehtoistoiminnasta Helmissä.

että päivitätte osoitteeni. Tässä uusi osoite.

Nimi: _________________________________________________ Osoite: ________________________________________________

Mielenterveysyhdistys HELMI ry

Postitoimipaikka: ________________________________________

Tunnus 5008300

Puhelin: ________________________________________________

00003 VASTAUSLÄHETYS

Sähköposti: _____________________________________________ Syntymävuosi: __________________________________________ Allekirjoitus: ____/____20__ ______________________________

Voit liittyä jäseneksi myös netissä www.mielenterveyshelmi.fi

Profile for Helmi-lehti

Helmi 1/2020  

Vuoden ensimmäisessä Helmi-lehdessä teemana on uni ja siihen liittyvät ilmiöt. Lehdessä käsitellään unta muun muassa unettomuuden, uniapnean...

Helmi 1/2020  

Vuoden ensimmäisessä Helmi-lehdessä teemana on uni ja siihen liittyvät ilmiöt. Lehdessä käsitellään unta muun muassa unettomuuden, uniapnean...

Profile for helmiry
Advertisement