Page 1

Alkio johdatus biologian ja molekyylibiotieteiden opiskeluun

2019

1


Alkio

-johdatus biologian ja molekyylibiotieteiden opiskeluun

Sisältö Puheenjohtajien terveiset 3 Opintopisteitä ja outoja polkuja

4

Erittäin lyhyt johdatus yliopistoon

6

Koulutusohjelmana biologia 8 Ensimmäinen vuosi biologiaa

11

Koulutusohjelmana molekyylibiotieteet

16

Ensimmäinen vuosi molekyylibiotieteitä

18

Kaksikielinen tutkinto 22 ATK Yliopistolla 24 Kampussuunnistusta 26 Kun nälkä yllättää 33 Biologiset asemat ja erillislaitokset

34

Symbioosi ry 40 Helix ry 42 Svenska Naturvetarklubben 44 MYY ry 45 Biosfääri 46 Symbioosin kuoro 47 Viikki-speksi ry 48 Bio- ja ympäristötieteilijänä työelämässä

49

Terveys- ja sosiaaliongelmatilanteissa

50

Opintoneuvojat ja ohjaavat opettajat

51

Koulutusohjelmien tuutorit 54 Syksyn tapahtumia 68

2

Päätoimittajat Pirta Palola pirta.palola@ouce.ox.ac.uk Roope Nykänen roope.nykänen@helsinki.fi Titta Liukkonen titta.liukkonen@helsinki.fi

Taitto Pirta Palola Roope Nykänen Titta Liukkonen

Etukansi Alexandra Ekvik

Takakansi Piirros: Veera Partanen


Suuret onnittelut, fuksi! Syksyllä sinua kutsuvat uudet opinnot biologian- tai molekyylibiologian parissa, onnittelut! Tämä lehti tarjoaa kaiken tarvittavan ensiaskeleillesi yliopistomaailmaan. Ja se mikä jää puuttumaan, selviää varmasti viimeistään ensimmäisien viikkojen aikana tuutoreilta tai uusilta opiskelukavereiltasi. Ensimmäiset kuukaudet yliopistolla ovat varmasti yhtä hulinaa ja informaatioähkyä, mutta kaksi asiaa kannattaa painaa mieleen: Symbioosi ja Helix. Me olemme opiskelijoiden tuki ja turva, eli ainejärjestöt! Symbioosi Ry edustaa biologiaa ja Helix Ry molekyylibiologiaa, mutta tapahtumat ja jäsenet menevät sujuvasti sekaisin. Eikä sillä lopulta ole niin väliä mitä sattuu opiskelemaan, kummasta vaan löytää varmasti oman juttunsa. Ainejärjestöt pitävät huolen opiskelijoiden mielenterveydestä lukuisien erilaisten tapahtumien mm. leffa- ja peliiltojen, sitsien sekä illanviettojen ja excujen avulla. Toimimme myös apuna ja kanavana opintoasioissa opiskelijoiden ja yliopiston välillä. Kerhohuoneemme, eli kertsit, toimivat

olohuoneina jonne jäsenet voivat tulla virkistäytymään vaikka luentojen välillä teen tai kahvin merkeissä tai hakemaan henkistä tukea missä tahansa mieltä askarruttavassa pulmassa. Helixin kerhohuone sijaitsee Bio1:ssä ja Symbioosin kertsin voit löytää Bio3:sta. Ainejärjestötoimintaan pääsee mukaan heti syksyllä järjestettävissä syyskokouksissa, tai koska vaan myöhemmin jos heti ei nappaa. Järjestöistä löytyy varmasti jokaiselle jotakin, ja voimme molemmat syvästi suositella tutustumaan ja kokeilemaan. Meidän tapahtumat ovat kaikille avoimia, ja parhaiten löydät tietoa uusista jutuista liittymällä kummankin järjestön facebook-ryhmiin ja sähköpostilistoille, tuutorit neuvovat kyllä miten! Nähdään syksyllä tapahtumissa! Elisa ja Anna Symbioosin ja Helixin puheenjohtajat

3


Opintopisteitä ja outoja polkuja Tervetuloa yliopistoon! Kursseja, opintopisteitä, seminaareja...Siis mitä ihmettä? Vastuu opintojen suunnittelusta on nyt sinulla, mutta onneksi apua on saatavilla. Vanhemmat opiskelijat, tuutorit ja opinto-ohjaajat auttavat oman opintopolun löytämisessä, mutta omien opintojen suunnittelu kannattaa aloittaa opinto-oppaan pläräämisestä ja tietenkin tästä tietopaketista. Aloitetaan siis perusasioista. Akateeminen vuosi eli lukuvuosi alkaa useimmiten syyskuun alussa ja päättyy toukokuussa. Opintojesi alkamis- ja päättymisajat saattavat kuitenkin vaihdella hieman kurssien alkamis- ja päättymisajankohtien mukaan. Vuosi jakautuu neljään periodiin, joista periodit I ja II edustavat syyslukukautta ja periodit III ja IV kevätlukukautta. Jokaisen periodin välissä on niin kutsuttu tentti-ja lukuviikko, jolloin ei järjestetä juurikaan luento-opetusta. Tiedekunnassamme tosin periodien rajat saattavat hämärtyä, mutta se ei menoa haittaa! Yliopistoissa on käytössä kaksiportainen tutkintorakenne. Tämä tarkoittaa siis sitä, että ensin suoritetaan kandidaatin tutkinto, jonka laajuus on 180 opintopistettä ja tämän jälkeen maisterin tutkinto, 120 opintopistettä. Usein sekä kandi että maisteri suoritetaan samassa yliopistossa ja tiedekunnassa, mutta kaksiportaisuus mahdollistaa maisterin suorittamisen myös muualla, vaikkapa ulkomailla. Opintojen edistymistä mitataan opintopisteillä, tuttavallisemmin oppareilla tai nopilla. Kannattaa muistaa, että yksi opintopiste vastaa noin 27 tuntia töitä.

4

Kandidaatin tutkintoa suorittaessa biologian koulutusohjelmaan valituilla pääaineena on biologia eli bilsa, molekyylibiotieteiden koulutusohjelmaan luonnollisesti molekyylibiotieteet eli mole. Tutkintoon kuuluu oman pääaineen perus- ja aineopinnot, jotka sisältävät pakolliset peruskurssit sekä vapaavalintaiset kirjatentit ja valinnaiset opinnot. Valinnaiset opinnot voit valita kiinnostusksen kohteittesi mukaan. Kursseja kannattaa ottaa ennakkoluulottomasti ja tutustua kaikkeen mikä tuntuu mielenkiintoiselta, sillä vasta maisterivaiheessa valitset itsellesi varsinaisen erikoistumisalan. Kanditutkintoon kuuluvat myös Muut opinnot -osuus, joka sisältää mm. vieraan kielen opinnot ja tieto- ja viestintätekniikan opintoja. Aiemmissa tutkintorakenteissa oli vaatimuksena suorittaa sivuaineopinnot, joita on usein suoritettu oman alan ulkopuolelta, esimerkiksi tietojenkäsittelytieteestä tai vieraasta kielestä. Nykyisin sivuainevaatimus on poistettu mutta muiden alojen kursseja saa yhä sisällyttää vapaavalintaisiin opintoihin. Maisterin tutkinnossa opinnot muodostuvat pääaineen mukaan. Opintoihin kuuluvat


syventävät opinnot (pakolliset ja valinnaiset opinnot) sekä muita opintoja. Maisteriopinnot päättä pro gradu-tutkielma eli ytimekkäästi pelkkä gradu. Kandi- tai maisterivaiheessa voit hakea vaihtoopintoihin ulkomaille tai JOO- eli joustavan opinto-oikeuden opintoihin toiseen suomalaiseen yliopistoon. Kumpaakin vaihtoehtoa kannattaa suunnitella vuosi tai parikin etukäteen.

Mistä yliopisto-opinnot sitten oikeasti koostuvat? Suurin osa opinnoista on perinteisiä luentokursseja. Luennoilla ei yleensä ole läsnäolopakkoa ja luentojen materiaalit tulevat usein jollekin verkkoalustalle kuten Moodleen nähtäville. Luentokurssin läpäisyyn riittää luentosarjan tentin suorittaminen hyväksytysti. Niin tosiaan, yliopistossa kutsumme kokeita tenteiksi! Tentit arvostellaan asteikolla 0–5, joten jos tentistä napsahtaa nelonen, voit itkun sijasta tuulettaa villisti. Pieni osa kursseista arvostellaan asteikolla hylätty–hyväksytty, jolloin asia yleensä mainitaan kurssin kuvauksessa ilmoittautumisjärjestelmä Weboodissa (ks. s. 25). Laboratorio-, kenttä- ja harjoitustyökursseilla taas pääset itse kokeilemaan kirjoista tuttuja asioita. Näillä kursseilla on luonnollisesti läsnäolopakko ja lisäksi kursseihin kuuluu erilaisten selostusten ja raporttien kirjoittamista. Kenttäkursseilla lähdetään maastoon, joskus useammaksi viikoksikin opiskelemaan ja ihmettelemään. Opintoihin kuuluu myös kirjatenttejä. Voit valita opinto-oppaasta löytyvästä listasta itseäsi kiinnostavat opukset. Eri opintokokonaisuuksiin vaaditaan tietyt kirjatentit. Kirjatentin suorittaminen sovitaan aina kirjan aihealueen mukaan määräytyvän osaston tenttaatorin kanssa. Käytännöt kirjatenttien tekoon vaihtelevat osastoittain, lisätietoa löytyy Flammasta ja vanhemmilta opiskelijoilta! Kirjatentti suoritetaan yleisenä tenttipäivänä, jolloin voi suorittaa myös vaikkapa rästiin jääneitä luentokurssien tenttejä. Yleisten tenttien ajankohdat ja ohjeet löytyvät

Flammasta. Hyvä! Nyt sinulla on hallussasi perusasiat! Seuraavaksi lyhyt syventyminen byrokratian kiemuroihin: Saadaksesi opintotukea on sinun suoritettava vähintään 5 opintopistettä per tukikuukausi, opintopisteet lasketaan kuitenkin koko lukuvuoden ajalta. Saadaksesi tukea lukuvuoden ajaksi on siis suoritettava 45 opintopistettä lukuvuodessa. Suositeltava opintopistemäärä lukuvuodessa on 55-60 op. Opintotukikuukausien määrä on rajoitettu yhteensä 50:een, joista osa on käytettävissä kandidaatin tutkinnon suorittamiseen ja loput maisterin tutkinnon suorittamiseen. Tukien käyttöä kannattaa siis miettiä jo opintojen alkuvaiheessa. Kesäksi voi anoa kesäopintotukea, joka tulee anoa erikseen, ja joka lasketaan kokonaistukimäärään. Opiskelijana saatat olla oikeutettu yleiseen asumistukeen riippuen ruokakuntasi tulotasosta ja asumiskuluistasi. Kaikki tuet on haettava Kelasta, joten hakemusten teko kannattaa aloittaa mahdollisimman pian opiskelupaikan varmistumisen jälkeen. Lisätietoa tuista ja hakemisesta http://www.kela.fi/opiskelijat. Myös opintoaikasi on rajattu. Kandidaatintutkinnon suorittamisen ohjeaika on 3 vuotta, maisterin 2, yhteensä siis 5 vuotta. Mikäli opinnot eivät kuitenkaan valmistu ohjeajassa, voit saada lisäaikaa 2 lukuvuotta anomalla sitä erikseen. Myös tämän jälkeen on mahdollista hakea harkinnanvaraista lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi. Vaikka yliopisto-opintojen suunnittelu voi joskus tuntua vaivalloiselta, kannattaa omia opintoja suunnitella ja pohtia heti ensimmäisestä kurssista lähtien! Pidä korvat ja silmät auki, ihmettele, tutki ja muista, että yliopisto-opinnot ovat mahdollisuuksia täynnä. Sinä päätät, tartutko niihin!

5


Erittäin lyhyt johdatus

yliopistoon

Helsingin yliopiston hallinto ja opetusjärjestelyt jakaantuvat tieteenalojen mukaan jaettuihin 11 suureen yksikköön, tiedekuntaan. Lisäksi yliopistolla on useita erillisyksiköitä, joista osa antaa opetusta. Yliopisto on keskittänyt toimintansa neljälle kampukselle. Tämä artikkeli antaa sinulle joitain perustietoja uudesta opinahjostasi. Tekstin tarkoitus on antaa sunulle käsitys siitä, mihin sijoitut yliopiston hallinnollisella kartalla ja ketkä tekevät sinua koskevia päätöksiä.

Yliopisto ”Yliopiston tehtävät ovat tutkimus, opetus ja sitä tukeva yhteiskunnllinen vuorovaikutus.” Yliopisto on sivistyksen ja uuden tiedon kehto, jossa opetuskin perustuu tutkimukseen, ja uusin tieto ja tutkimusmenetelmät ovat esillä kauan, ennen kuin niistä kirjoitetaan Helsingin Sanomissa. Yliopistoa johtavat rehtori, vararehtorit ja yksiköiden johtajat.

Helsingin yliopisto Tiedekunta Perustutkinto opiskelijoita Bio- ja ympäristötieteellinen 1 400 Farmasia 800 Eläinlääketieteellinen 450 Humanistinen 5 800 Käyttäytymistieteellinen 3 500 Lääketieteellinen 1 100 Maatalous-metsätieteellinen 2 500 Matemaattis-luonnontieteellinen 5 500 Oikeustieteellinen 2 000 Teologinen 1 700 Valtiotieteellinen 3 650

Helsingin yliopiston kanslerin tehtävänä on edistää tieteitä ja yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä valvoa yliopiston yleistä etua ja toimintaa. Kansleri myöntää Rehtori johtaa yliopiston professorin arvonimen Yliopiston korkein päättävä elin toimintaa ja vastaa ja dosentin arvon sekä on yliopiston hallitus yliopiston tehtävien luvan promootioiden tuloksellisesta, järjestämiseen. Tällä taloudellisesta ja hetkellä kanslerina toimii tehokkaasta hoitamisesta. Kaarle Hämeri. Yliopiston rehtorina on elokuusta 2018 alkaen toiminut entinen bio- ja ympäristötieteellisen Yliopiston korkein päättävä elin on yliopiston tiedekunnan dekaani Jari Niemelä. hallitus, joka muodostuu eri tiedekuntien

6


Dekaani = tiedekunnan pomo

jäsenistä kandidaateista professoreihin.

Tiedekunta Tiedekuntaa johtaa ja valvoo dekaani yhdessä varadekaanien kanssa. Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan dekaani on kasvibiologian professori Jaakko Kangasjärvi. Dekaani ja varadekaanit valvovat ja vastaavat tutkimuksesta ja opetuksesta. Tiedekunnan korkein päättävä elin on tiedekuntaneuvosto: 11 jäsenen hallinnollinen toimielin, joka kehittää tiedekunnan toimintaa­ dekaanin johdolla. Tiedekuntaneuvostoon kuuluu dekaanin lisäksi professoreita, opettajia, muuta opetushenkilökuntaa sekä opiskelijoita. Tiedekuntaneuvosto tekee kaikki tiedekunnan suuret päätökset, joista opiskelijajäsenillä on tapana tiedottaa Facebookin Bio- ja ympäristötieteellisen opintoasiat -ryhmässä. Tähän ryhmään siis kannattaa liittyä. Tiedekuntaneuvoston pöytäkirjat ovat myös luettavissa yliopiston tiedotusportaali Flammassa (ks. s. 25).

Toimikunnat Tiedekunnan päätöksenteon valmistelua varten ovat tiedekunnassa dekaanin asettamat toimikunnat – koulutusohjelmatoimikunta, tutkimusohjelmatoimikunta ja yhteiskuntasuhteiden toimikunta – sekä tiedekuntaneuvoston asettama opetustaitotoimikunta. Koulutusohjelmatoimikunta vastaa opintoasioihin kuten tutkintorakenteisiin liittyvästä suunnittelusta ja valmistelusta. Koulutusohjelmatoimikuntaan kuuluu myös opiskelijajäseniä. Opiskelijajäsenet nimetään kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Nykyiset opiskelijajäsenet jatkavat 31.12.2020 asti. Koulutusohjelmatoimikunnan lisäksi jokaista koulutusohjelmaa, mukaan lukien biologiaa ja molekyylibiotieteitä valvoo oma johtoryhmä.

Tutkimusohjelmatoimikunta vastaa tutkimukseen ja tohtorikoulutukseen liittyvästä valmistelusta ja valvomisesta. Tähän toimikuntaan ei kuulu perustutkintoopiskelijoita mutta tohtorikoulutettavia kylläkin. Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan viralliset tutkimusohjelmat ovat Ekosysteemit ja ympäristö, Organismi- ja evoluutiobiologia sekä Molekulaariset ja integratiiviset biotieteet. Tiedekunnan tohtorikoulutettavat voivat kuitenkin kuulua yhteen 11 tohtoriohjelmasta, joista suuri osa perustuu tiedekuntien ja kampusten väliseen yhteistyöhön. Yhteiskuntasuhteiden toimikunnan tehtävä on tukea ja suunnitella tiedekunnan yhteiskunnallisen vuorovaikutustoiminnan vaikuttavuutta esimerkiksi yritysyhteistyössä sekä varainhankinnassa. Opetustaitotoimikunnan tehtävänä on edistää tiedekunnan opetus- ja tutkimushenkilöstön opetustaidon kehittämistä. Toimikunnassa on professoreiden, muun opetusja tutkimushenkilöstön sekä opiskelijoiden edustus. Nykyinen toimikunta on valittu kaudelle 2018– 2021.

Opiskelijat hallinnon jäseninä Kuten edellä esitellyssä tuli esille, opiskelijakin voi päästä mukaan yliopiston halintoon. Hallinnon opiskelijajäseniä kutsutaan hallopedeiksi. Opiskelijajäsenen paikkaa kannattaa rohkeasti hakea, kunhan hakuaika jälleen tulee kohdalle. Jos haluat maksimoida mahdollisuutesi tulla haussa valituksi tai muuten vain et jaksa odotella uuden toimikauden alkua, pääset hankkimaan tietämystä tiedekunnan hallinnosta myös opiskelijajärjestön opintovastaavan roolissa. Opiskelijajärjestöjä ovat ainakin Biosfääri, Symbioosi, SvNK, Myy ja Helix – näistä lisää tulevilla sivuilla!

Halloped = hallinnon opiskelijajäsen

7


Koulutusohjelmana

BIOLOGIA Lukiossa opiskellaan biologiaa ja yliopistoon otetaan opiskelijoita lukemaan biologiaa, mutta julma totuus on, ettei biologiaa sellaisenaan oikeastaan opeteta juurikaan – ainoastaan sen eri osa-alueita luonnonsuojelubiologiasta geneettiseen bioinformatiikkaan. Kandidaatin tutkinnossa pääaineena on biologia ja tutkintovaatimukset ovat kaikille samat aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoa lukuun ottamatta. Aineopintojen valinnaisissa opinnoissa voi kuitenkin keskittyä johonkin tiettyyn pääaineeseen. Maisterin tutkinnossa pääaine valitaan tarkemmin. Biologian opettaja Hei Sinä, joka haluat osallistua tulevien viherpeukaloiden istutustyöhön, rakastat ääntäsi tai muuten vain tykkäät tarinoida, olet cool: pukeudut lökäpöksyihin j a puhut slangia, kestät pitkät loma-ajat sekoamatta, et tunnista itseäsi edellisistä, mutta polte kasvatustyöhön kytee sisälläsi! Biologian aineenopettajan taival käy hakuhaastattelun, pääaineopintojen ja ikimuistoisten kenttäkurssien kautta sivuaineopintoihin ja edelleen opettajankoulutuslaitoksen (käyttäytymistieteellinen tiedekunta) suuntaan. Opintoihin sisältyy siis paitsi luonnontieteitä myös ihmistieteiden näkökulmia. Älkää kuitenkaan peljätkö: humanismi on huumaavaa! Aineenopettajan suuntautumisvaihto tarjoaa monipuolisen ja yleissivistävän keitoksen, jonka ainekset pääset itse valitsemaan. Perinteisesti bilsan maikka opettaa bilsan ohella mantsaa. Kukaan ei kuitenkaan estä sinua lukemasta 60 opintopisteen sivuainekokonaisuutta kemiasta, terveystiedosta tai vaikkapa köksästä!

8

Aineenopettajan ABC: Häh?! Aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto: ihmisläheisen ja ympäristötietoisen tulevaisuuden puolesta. Hmm...?! Päätöstä ei tarvitse stressata opintojen ensimetreillä. Hakeminen ei kahlitse mihinkään, joten rohkeasti mukaan kevään hakuhaastatteluihin! Huh?! Opettajien työllistyminen ei nykymaailmassa ole itsestäänselvyys. Suojatyöpaikan perässä ei siis kannata lähteä juoksemaan... Hih?! Opettajan pedagogiset opinnot voi suorittaa kahdessa osassa tai yhteen pötköön. Vuosi opettajankoulutuslaitoksella haastaa ajattelemaan opettajuuden koukeroita oikein kunnolla. Pysähdyhän lopuksi muistelemaan omia kouluaikojasi. Minkälainen on hyvä opettaja? Voitko kuvitella itsesi kasvattajana: nuoren esikuvana ja tukipilarina? Ekologia ja evoluutiobiologia Mikä on johtanut tähän kaikkeen elämän monimuotoisuuteen? Miten ympäristö vaikuttaa eliöön ja päinvastoin? Mihin suuntaan luonnonvalinta ajaa kehitystä? Millaisia ovat eläinten sukulaisuussuhteet ja miten lajit vaikuttavat toistensa evoluutioon? Ekologia ja evoluutiobiologia tarjoavat laajimman näkökulman biologiaan, mahdollistaen elämän tarkastelun aina genomitasolta yhteisötasolle. Opiskelemalla alaa opitkin ymmärtämään, miten ympäristö ja evoluutiohistoria vaikuttavat lajeihin. Ekoevon opiskelija kehittyy henkilöksi, joka kykenee ymmärtämään biologian kokonaisuutena. Tätä voi soveltaa eri aloilla, esim. luonnonsuojelussa tai vaikkapa laboratoriokokeiden suunnittelussa. Opiskeluun kuuluu sekä laboratorio- että kenttätyöskentelyä, PCR:stä sukelteluun. Kenttäkurssit ovat parhainta tarjontaa tältä osastolta. Kenttäursseilla on mahdollista tutustua luontoon ja sen tutkimukseen aina Kilpisjärveltä Madagaskarille mitä parhaimmassa ja asiantuntevimmassa seurassa! Luonnonvalinnan ja sattuman vaikutuksen ym-


märtäminen on avain tietoon siitä, miksi elämän eri tasoilla on sekä monimuotoisuutta että toistuvuutta. Tähän ekoevo tarjoaa toimivat avaimet. Mikään biologiassa ei nimittäin käy järkeen muuten kuin evoluution valossa. Kasvibiologia Oletko kiinnostunut molekyylibiologiasta? Vai evoluutiosta? Vai kasvinjalostuksesta? Vai oletko kiinnostunut niistä kaikista ja monesta muusta, etkä osaa päättää? Olipa asia miten tahansa, pääset toteuttamaan itseäsi kasvitieteilijänä. Tämän pääaineen alta löytyy opetusta molekyylitasolta aina systematiikkaan ja evoluutiobiologiaan asti. Koska kasvitiede on laaja ala, myös opetustarjonta on runsasta. Opintoihinsa voi sisällyttää tutkimuksen ja koejärjestelyjen suunnittelua, tutkimus- ja työharjoittelua, laboratoriokursseja, lajintuntemusta, systematiikan ja evoluutiobiologian tutkimusmenetelmiä tai kenttäkurssin Taita-vuorilla Keniassa tai Kilpisjärvellä. Itsenäinen opiskelu omaa kasviota (tai sieniötä) keräten voi myös tulla tutuksi. Maisterivaiheessa kasvibiologi voi valita opintoja seitsemästä opintokokonaisuudesta. Opintoihin voi sisällyttää myös Maa- ja metsätieteellisen tiedekunnan järjestämiä kokonaisuuksia tai kursseja. Mikäli sinua kiinnostaa laboratoriotyöskentely, kasvifysiologia, kehitysbiologia, bioteknologia, molekyylibiologia ja kasvinjalostus voivat olla juuri sinua varten. Jos taas todella suuret linjat ovat sydäntäsi lähellä, kasvi- ja sienisystematiikka ja kasvien ekologia ja evoluutiotutkimus tarjoavat mahdollisuuden perehtyä miljoonien vuosien skaalalla tapahtuviin prosesseihin – ja niiden tuloksiin. Subarktisen kasviekologian ja kasvidiversiteetin parissa voit rymytä tropiikissa, tuntureilla, metsissä ja kedoilla (auringon paistaessa ja linnunlaulun kaikuessa...). Rakensitpa opintosi kuinka tahansa, voit silti tehdä melkein mitä haluat: kasvifysiologin voi löytää metsästä sahailemasta puunäytteitä yhtä hyvin kuin systemaatikon ajamasta PCR:ää laboratorion uumenissa.

Fysiologia & neurotiede Millaisia sopeumia eläimet ovat kehittäneet pystyäkseen elämään tietyssä ympäristössä? Mikä säätelee eläinten käyttäytymistä? Kuinka eläimet kehittyvät yksittäisistä soluista aikuisiksi? Fysiologia ja neurotiede etsii vastauksia näihin kysymyksiin yhtä aikaa molekyyli-, solu-, kudos-, elin- ja eliötasolta yhdistäen niistä saatavaa tietoa suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi muuntogeeniset eläimet ovat tärkeitä malleja, jotka antavat korvaamatonta tietoa tietyn geenin tai geenien vaikutuksista organismissa. Paitsi perimän, myös ympäristön vaikutusta voidaan tutkia tällaisten elävien mallien avulla. Fysiologian ja neurotieteen opiskelija voi maisterivaiheessa valita kahdesta eri opintosuunnasta: neurobiologiasta tai fysiologiasta. Neurobiologin tutkimuskohteena on eläinten käyttäytymistä säätelevä hermojärjestelmä, ja tutkimuskohde voi olla mitä tahansa yksittäisestä hermosolun ionikanavaproteiinista aina kokonaisen hermoston toimintaan. Neurobiologia on hyvin poikkitieteellinen tieteenala, ja kiinnostus esimerkiksi fysiikkaan tai toisaalta psykologiaan on usein hyödyksi opiskelijalle. Yleisluontoisempi fysiologian opintosuuntaus antaa laajan osaamispohjan fysiologian ymmärtämiselle. Pääset perehtymään eläimen toimintaan lähes kaikilla osaalueilla aina yksittäisen solun tasolta laajempiin kokonaisuuksiin, kuten liikkumiseen. Aistien toiminta, "omiikat" eli biomolekyylien kokonaisuuksin tutkiminen, yksilönkehitys ja siihen tiukasti linkittyvä regeneraatio sekä eläinten ympäristövasteet ovat opintokokonaisuuksia, joita voit suorittaa ja joista myös löytyy Helsingin yliopistossa korkean tason tutkimusryhmiä. Fysiologiaa ja neurotiedettä opiskelemaan aikovan kannattaa varautua siihen, että koe-eläimiä käytetään opetuksessa kaikissa erikoistumislinjoissa. Myös myöhempi tutkimus perustuu useimmiten koe-eläinten käyttäytymiseen.

9


Perinnöllisyystiede Perinnöllisyystiedettä eli genetiikkaa voi opiskella sekä biologian että molekyylibiotieteiden koulutusohjelmassa. Perinnöllisyystiede on klassisen määritelmänsä mukaan eliöiden ominaisuuksien perinnöllisyyden lainalaisuuksia tutkiva tiede. Siitä asti, kun perinnöllistä informaatiota sisältäväksi aineeksi 1950-luvulla osoitettiin DNA, on tutkimus keskittynyt tämän kiehtovan molekyylin toimintaan. Vankka molekyyligenetiikan tuntemus onkin nykyään välttämätöntä kaikissa perinnöllisyystieteen osaalueissa. Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa perinnöllisyystieteen opetus ja tutkimus painottuvat juuri molekyylitasolle, mutta huomionarvoista on myös ekologian ja evoluutiobiologian tieteenalaan liittyvän populaatio- ja kvantitatiivisen genetiikan opetus ja tutkimus. Ihmisen ja lukuisten muiden eliöiden koko perimä on nyt kartoitettu emästasolla. Tämä on mahdollistanut aivan uudetlähtökohdat mm. genomien vertailuun ja niiden toiminnan tutkimiseen. Nykyään geneetikon työkaluihin kuuluu pipettin lisäksi olennaisesti myös tietokone. Geenejä etsitään edelleen elävistä soluista, mutta myös bioinformatiikkaa hyödyntäen lukuisista eri tietokannoista ja eri geenejä sekä niiden tuotteita, proteiineja, vertaillaan keskenään käyttäen tietokoneohjelmia. Bioinformatiikka onkin tieteenala, joka yhdistää molekyylibiologian ja tietotekniikan. Perinnöllisyystiede on nykyisen biologian sydämessä, ja genetiikan tuntemus on välttämätöntä myös aloilla kuten solu- ja kehitysbiologia, syöpätutkimus, virologia, biotekniikka, evoluutiobiologia, taksonomia ja luonnonsuojelubiologia. Lisäksi sellaiset laboratorioalat, jotka

10

eivät geeniteknisiä menetelmiä hyödynnä, ovat todella harvassa.

Mikrobiologia Mikrobiologiassa pääset tutustumaan bakteerien, virusten ja muiden mikrobien ihmeelliseen maailmaan. Ala sopii täydellisesti laboratoriossa viihtyvälle ihmiselle, mutta se ei ole este kentälle pääsemiselle. Voihan mikrobiologi vaikka kerätä hyttysistä viruksia Keniassa tai maaperäbakteereita Lammilla! Mitä ikinä haluaisitkaan tutkia, voit yhtä hyvin tutkia kohteeseesi liittyviä mikrobeita, sillä niitä löytyy käytännössä joka paikasta. Mikrobeilla on aina ollut tärkeä merkitys ihmiselle. Suolistomikrobistolla on useita tärkeitä tehtäviä elimistössä mm. ruuansulatuksessa, aineenvaihdunnassa, immuunijärjestelmän kehityksessä ja toiminnassa. Tasapainossa oleva mikrobisto limakalvoilla suojaa elimistöä taudinaiheuttajilta. Suolistomikrobiston muutokset on yhdistetty useisiin sairauksiin mm. erilaisiin tulehduksellisiin suolistosairauksiin, allergiaan, lihavuuteen jne. Viikissä virustutkimuksella on pitkät perinteet. Kurssitöissä voit päästä tarkastelemaan viruksia elektronimikroskoopissa. Hiivan merkitystä ei voi kiistää kukaan oluesta nauttiva henkilö. Kasvien patogeenit ja maaperän mikrobit taas vaikuttavat esimerkiksi viljelykasviemme kuntoon. Mikrobien hyväksikäyttö biotekniikassa on jo nyt hyvin laajaa, mutta uusille keksinnöille ja käyttötarkoituksille löytyy aina tilaa! Molekyylibiotieteiden ja biologian kandiopiskelijat voivat hakea Mikrobiologian ja mikrobibiotekniikan maisteriohjelmaan (MMB). MMB-maisteriohjelmassa on mahdollista erikoistua elintarvikemikrobiologiaan, lääketieteelliseen mikrobiologiaan, mikrobibiotekniikkaan, sienitieteeseen, virologiaan tai ympäristömikrobiologiaan. Mikrobiologian alalla et suinkaan pelkästään mikroskopoi, vaan erikoistut myös käyttämään laajalti muun muassa molekyylibiologian, biokemian ja genetiikan tutkimusmenetelmiä.


Ensimmäinen vuosi

biologiaa Seuraavaksi esittelemme kursseja, joihin tulet ensimmäisenä opiskeluvuotenasi törmäämään. Osa näistä on pakollisia kaikille biologeille, osa valinnaisia. Valtaosa biologian opiskelijoista pyrkii kuitenkin suorittamaan suurimman osan ensimmäisen vuoden kursseista laaja-alaisen biologisen tietämyksen turvaamiseksi.

Biologian asiantuntija I (2 op) Tämä kurssi integroituu orientoivalla viikolla järjestettäviin infotilaisuuksiin ja jatkuu siitä fuksivuoden kevääseen asti. Tällä kurssilla saat asiantuntijoiden ja vanhempien opiskelijoiden johdattamana tärkeää infoa biologian kandiohjelman rakenteesta, koulutusohjelman tieteenaloista ja esimerkiksi biologisista asemista. (Kyllä, sinne pääsee jopa vierailemaan!) Lisäksi kurssin tarkoitus on tehdä pehmeä laskeutuminen yliopisto-opiskeluun perehdyttämällä fuksit yliopisto-opiskelun olennaisiin osiin, kuten tieteelliseen kirjoittamiseen, viittaamiseen ja opiskelutaitoihin ylipäänsä. Kurssilla jokainen osallistuja rakentaa myös oman HOPSin eli henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Opiskelijan digitaidot, 3 op Tällä kurssilla pyritään huolehtimaan siitä, että kaikki opiskelijat hallitsevat opiskeluissaan tarvitsemansa digitaidot, kuten tekstinkäsittelyn, taulukko-ohjelmat, tiedonhaun ja muut tietotekniikan perusteet. Kurssi on pakollinen kaikille alempaa korkeakoulututkintoa suorittaville.

Kemian perusteet (5 op) Biologian opinnot alkavat kemian laitoksen järjestämällä kemian perusteiden luentosarjalla. Lukion laajaa kemiaa opiskelleille luennot ovat lähinnä kertausta, vähiten kemiaa lukeneille kurssissa on sen sijaan riit­tävästi tekemistä. Oheis­ lukemistoksi suositellaan Changin Principles of Chemistryä, mut­­ ta vaadittavat tiedot löyty­ ne­ vät pää­ piirteissään mistä tahansa lukion laajan kemian kirjoista, ja pelkillä luento­muistiin­panoillakin sel­viää. Kemian perustietoja tarvitaan heti tulevilla luentokursseilla ja siitä eteenpäin suurimmassa osassa biologian erikoistumisaloja, joten kannattaa tulla paikalle edes laskuharjoituksiin!

Eliökunnan evoluutio (5 op) Kiinnostavan luentosarjan tavoitteena on luonnonva­lin­ nan ja evoluution ym­mär­­tä­mi­nen. Pohditaan myös, miten ja miksi elämä maapallolla on aikojen ku­lu­essa kehittynyt. Sys­te­ma­tiikka-osio käsit­tää pe­r us­­tietoa siitä, miten eliöitä luo­kitellaan ja miten fylogeneettista sukupuuta tulkitaan. Yleisesti ot­ta­en tärkeää tietoa kaikille biologian osa-alueille ja joh­dat­te­lua omaan ajatteluun. Kurssilla päästään vierailemaan myös Luonnontieteellisen museon "Elämän historia" -näyttelyssä. Kurssi suoritetaan verkkotehtävien avulla. Vaihtoehtoisesti voi tenttiä Campbellin Biology -opuksesta evoluutio-osuuden. Eläin- ja kasvikunnan rakenne (5 op) Kurssin tarkoituksena on luoda kattava kokonaiskuva eläin- ja kasvikunnan moni­muo­toi­suu­des­ta sekä niiden evolutiivi­ sesta taustasta. Kurssin eläimille ja kasveille omistetuissa osioissa opit selittämään, miten eläimet ja kasvit ovat rakenteeltaan sopeutuneita elinympäristöönsä. Luennoilla opit paljon eläinten ja kasvien luokitteluun liittyvää termistöä, mikä taatusti osoittautuu hyödylliseksi myöhemmillä kursseilla. Luentojen lisäksi kurssityöskentelyyn kuuluu eläi nosiossa eläinnäytteiden - sekä mikroskooppinäytteiden että kokonaisten kuolleiden eläinten - rakenteeseen tutustuminen työparin kanssa ja assarien ohjaamana. Eläinkunta tulee silmiesi eteen systemaattisessa järjestyksessä pääryhmä pääryhmältä: pöydällä tar­kas­­tel­laan niin rapua, torakkaa, meritähteä kuin nah­ki­­aistakin.

11


Kasviosuudessa pääset liikkumaan maastoon kasvinäytteitä keräten sekä vierailemaan Helsingin yliopiston kasvitieteellisissä puutarhoissa että kasvimuseolla. Eläinosuuteen on perinteisesti kuulunut kirjallinen tentti - kasviosuus sen sijaan suoritetaan verkkotehtävinä ja pienryhmissä tehtävinä seminaariesityksinä.

nästä. Toisessa osassa uppoudutaan mikrobeihin - muuan muassa niiden genetiikka, rakenne, lisääntyminen ja laajempi merkitys ekosysteemeille ja ihmisille on syynissä. Kurssi tentitään osissa, ja luvassa on myös esseiden kirjoittamista.

Molekyylibiotieteiden harjoitustyökurssi (5 op) Tämä on biologian fuksien ensimmäinen varsinainen labo­ra­toriokurssi. Kurssilla on labraa edeltävä luentojakso, jonka jälkeen labratyöskentelyä kestää kaksi viikkoa. Tarkoituksena on uppoutua labratyöskentelyn ja työturvallisuuden perusteisiin aina fin­na­rin käsittelystä lähtien. Luvassa on mukavaa läträystä eri­lais­ten kemikaalien kanssa, kivojen här­ve­lei­den, kuten spek­­karin ja fuugin, kanssa leikkimistä sekä pipetointia, pun­­nitsemista – ja tiskaamista. Lisäksi opetellaan mikrobiologisessa laboratoriossa työskentelyn perusteet. Bakteerien kanssa päästään harjoittelemaan muun muassa siirrostamista, kasvukäyrien piirtelyä, laimennossarjoja ja yksinkertaisempia mikrobigenetiikan menetelmiä, kuten plasmidin eristystä ja transformaatiota. Kurssilla opetellaan myös jokaisen labrassa työskentelevän olennaisimman muistion, laboratoriopäiväkirjan, ylläpitoa. Huom: tar­vit­ set labratakin, jolle on käyttöä jatkossakin. Helix hoitaa fuksien labratakkimyyntiä; takkeja on voinut myös lainata Symbioosilta.

Ekologian perusteet (5 op) Ekologian perusteiden luennoilla tutustutaan ekologiaan niin eläin- ja kasvitieteen kuin yksilön, populaatioiden, eliöyhteisöjen ja ekosysteemin näkö­kulmasta. Eri luen­noit­si­jat tuovat ai­heisiin ja esitys­tapoihin vaihtelua. Kaavoja ja erityises­ti ”käp­pyröitä” on runsaasti, mutta al­ku­kauhistuksen jälkeen ne usein osoittautuvatkin varsin simppeleiksi. Myös ter­me­­jä on riittävästi. Luentosarja antaa mukavan yleiskuvan eko­logian maailmasta, mutta ei viidellä op:llä kuitenkaan gu­r uk­si kohota.

Genetiikan perusteet (5 op) Tällä luentokurssilla luot pohjan paitsi geneettiselle ymmärrykselle, myös muille biologian opinnoille. Luennoilla kuulet perinnöllisyyden lainalaisuuksista, geenien rakenteesta ja toiminnasta sekä geneettisestä muuntelusta ja sen evolutiivisesta merkityksestä. Luennoilla käydään läpi DNA:n, geenin, kromosomin ja genomin rakenteet. Lisäksi käsitellään ominaisuuksien periytymisen lainalaisuuksia, geenien ilmentymisen säätelyä, epigenetiikkaa, kehitysgenetiikkaa, bioinformatiikkaa ja geneettisen muuntelun merkitystä sekä yksilö- että populaatiotasolla. Luvassa on tentin lisäksi runsaasti itsenäistä opiskelua harjoitustehtäviä tehden. Molekyylit ja solut (5 op) Kurssilla on luvassa tiukka paketti solu- ja molekyylibiologiaa, joka jakaantuu solubiologiseen ja mikrobiologiseen osuuteen. Myös tämä luentokurssi on niitä, jotka luovat perustan monille tuleville syventäville kursseille. Kurssin ensimmäinen osa toisessa periodissa tarjoaa yleiskuvan eläin- ja kasvisolun kemiasta, biokemiasta, rakenteesta ja toiminnasta. Tutustut solussa tapahtuviin kemiallisiin reaktioihin ja biomolekyylien rakenteeseen sekä merkitykseen elintoiminnoissa. Tämän lisäksi opit paljon solun rakenteesta, energiataloudesta ja viestin-

12

Kasvi- ja eläinfysiologian perusteet (5 op) Tämän kurssin antimena on ne perustiedot kasvifysiologiasta ja eläinfysiologiasta, jotka jokaisen biologin olisi hallittava. Asioihin paneudutaan kuitenkin lukiotietojen pohjalta, joten älä stressaa turhaan. Tämäkin kurssi jakautuu kahteen eri osaan, joista on tentistä omat osuutensa. Kasvifysiologiassa käydään läpi perusteet kasvien elämänkierrosta ja siitä, kuinka kasvi ottaa vettä ja ravinteita, kuinka se viestii ja reagoi ympäristöönsä. Eläinfysiologiassa käydään läpi bioenergetiikkaa, homeostaasia ja monia eri elinjärjestelmiä aina aisteista verenkierron kautta lihaksiin. Tieteellisen laskennan perustaidot ja jatkoharjoitukset (5 op) Kurssi johdattelee fuksit kädestä pitäen käpistelyn eli tietojenkäsittelyn eli taulukoiden, graafien ja koodauksen maailmaan R-tilastolaskentaohjelman avulla. Jonkin verran perehdytään myös tiedonsiirtoon Unix-järjestelmän avulla. Joillekin koodinpätkien tuijottaminen saattaa kuulostaa kuivalta ja ehkä myös pelottavalta, mutta kurssilla ei tarvita minkäänlaisia esitietoja, ja harjoituksissa pidetään huolta, että kaikki pysyvät kärryillä. R-ohjelmaa voi sitä paitsi joutua hallitsemaan hyvin monella tutkimusalalla. Viiden nopan opintokokonaisuuden loppuosa on tarkoitettu suoritettavaksi toisena opiskeluvuonna. Geenitekniikka (5 op) Yleisimpiin geeniteknisiin menetelmiin perehdyttävä kurssi koostuu luentosarjasta ja laboratorio-osuudesta. Tutuksi tulevat niin geenien kloonaus, DNA:n sekvensointi kuin erilaiset vektorit. Labraosuudessa pääset harjoittelemaan geeteknisten entsyymien ja mikrobien käyttöä DNA:n eristämisessä, kloonaamisessa ja monistamisessa. PCR ja agaroosigeelit tulevat myös viimeistään


– asemaa ym­päröi veh­reä lehtometsä pähkinäpensaineen ja val­ko­vuokkoineen. Pääset myös ehkä uimaan suohon, kokemaan perhosrysää ja tekemään pys­tylähdön aamuyöllä lintuja kuuntelemaan... Luvassa on lep­poisaa retkeilyä päi­visin ja iltaisin bilei­lyä, pelailua ja saunomista. Kurssin päätteeksi pidetään loppuseminaari ryhmittäin. Varo, ettet jäädy seminaariesityksessä kenttiksen loppubileiden jälkeisenä päivänä.

täällä tutuksi. Eliöiden monimuotoisuus (5 op) Jälleen yksi eläin- ja kasviosuuden yhdistävä opintokokonaisuus. Eläinosuudessa käsityksesi eläinkunnasta laajenee huomattavasti; harmi vain että sekä linnuista että perhosista joka toinen tuntuu olevan se pieni ja ruskea. Tiedossa on paljon kiinnostavia hetkiä viinassa lilluvien ötököiden, frisbeetä muistuttavien myyrännahkojen ja siivettömien perhosten äärellä. Elintapaosuustentissä voit arvailla esimerkiksi, mikä kotilo kiipeää sateen jälkeen varvulle, mikä ruohonkorrelle. Arvaileminen ei tosin kannata, sillä vääristä vastauksista vähennetään pisteitä. Kasviosuudessa käydään läpi lista Suomen kasviston peruslajistoa. Demot ovat hyö­dyl­lisiä, mutta kasvit oppii vasta tutustumalla nii­hin herbaariossa itse. Monien huhutaan tosin läpäisseen kurssin toistelemalla läpi verkkotentin harjoitusosiota. Kurssilla saatat päästä myös maastoon katsomaan, miltä Pinkka-lajintuntemusympäristön valokuvat ja herbaarioiden kuivat kasvinäytteet näyttävät luonnossa. Tilastotiede I (2 op) Kurssi johdattaa sinut biologian tilastolliseen ajatteluun ja on pakollinen kaikille biologian pääaineopiskelijoille. Lukion matematiikan ja tilastotieteen perustiedot riittävät ja osa asioista saattaa ollakin vanhan kertausta. Kurssilla käsitellään mm. todennäköisyysjakaumia ja tilastollista testausta. Kurssin jälken tiedät miksi tilastotiede on tärkeää bioaloilla ja että sitä varmasti tullaan tarvitsemaan myöhemminkin.

Ekologisen tutkimuksen kenttäkurssi (10 op) Myös tätä kenttistä edeltää Viikki-jakso jo kolmannessa periodissa, jolloin opiskelijat johdatetaan ekologisen tutkimuksen suunnitteluun. Ikioma, ryhmissä tehtävän tutkimus alkaa kenttäosuudessa. Työskentelet kolme viikkoa Lam­mil­la tutkien ryhmäsi kanssa tiettyä aihetta, vaikkapa kaupunkiekologiaa, myyriä tai maakiitäjäisten elä­ mää. Vapaa-ajan osalta bileily kohoaa ekspo­nen­ti­aalisiin sfääreihin legendaarisen Lammin appron aikana. Tutki­ mus­jakson viimei­sen viikon vietät keräämääsi aineistoa analysoiden. Tutkimuksesta kirjoitetaan raportti, jo­ ka esitetään kurs­sin loppu­semi­naarissa. Tutkimusjaksolla opetellaan kokeel­lisen tieteel­lisen tutkimuksen suunnittelun ja raportin kirjoittamisen perusteet, joten kurssi on hyödyllinen, vaikkei aikoisikaan suunnata maastobiologin tai edes ekologin uralle (tätä ei voi painottaa liikaa!). Moni pitää tätä kurssia ylivertaisesti parhaana kaikista biologian koulutusohjelman kursseista. Saariston ekologia (5 op) Periodi kolmosessa on koesuunnitteluosuus Viikissä myös tätä saariston eliöstöön ja Itämeren tutkimukseen perehdyttävää kenttäkurssia varten. Joudut lisäksi tekemään lajintuntemustentin ennen kenttikselle pääsyä. Kenttäosuudessa Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla Hanko­nie­mel­lä vie­te­tään ihana viikko merieliöiden, auringonoton ja veneilyn parissa. Tavoitteena tällä kursilla on myös tehdä pienimuotoinen tutkimus ryhmittäin ja esittää tutkimuksen löydökset loppuseminaarissa kurssiviikon viimeisenä päivänä, lauantaina. Aamupalaru­tii­ nei­hin kuuluu meri­kotkien ja harmaahaikaroiden seuraaminen ruokalan ik­kunasta, ja viikon lopuksi sa­atetaan savustaa kaloja. Lisäksi voit päästä lillumaan meressä kellun­ta­puvussa, sau­no­maan ja per­kaamaan kampeloita.

Ekologian kenttäkurssit (kesä–elokuu)

Ekologian kenttäkurssi – elinympäristöt ja lajisto (5 op) Kenttäkurssia edeltää keväällä suoritettava luentojakso, joka perehdyttää itse kurssia varten. Kahden viikon biotooppijaksolla pääset tutustumaan eri ha­bi­taattityyppeihin kauniissa etelähämäläisessä maa­­­lais­­maisemassa, Lammin biologisella asemalla. Nyt kun­non kau­pun­ki­laisbiologi saa havaita, että metsästä löy­tyy muutakin kuin hyttysiä. Nyt voit unohtaa miltä värit­tömät ja lit­ta­nat herbaariokasvit näyttävät, sil­lä voit kat­sella niitä oikeasti luon­nos­sa

13


1. vuosi biologiaa Täältä löydät yhteenvedon suositeltavista 1. vuoden kursseista biologian opiskelijoille. Suurin osa 1. vuoden kursseista on pakollisia kaikille ja monet ovat edellytyksenä edistyneempien kurssien suoritukselle. Voit kuitenkin halutessasi suorittaa osan kursseista myöhemmin tai lisätä aikatauluusi sinua kiinnostavan alan erikoiskursseja. Tarkat kurssikuvaukset ja aikataulut löydät Weboodista: weboodi.helsinki.fi. Kursseja voi etsiä kurssinimellä kirjautumatta, mutta ilmoittautuminen vaatii kirjautumisen yliopiston tunnuksilla. Aikataulut voivat joskus muuttua, ja voit tarvittaessa varmistaa kurssitilanteen ohjaavilta opettajilta tai suoraan kurssien vetäjiltä. Suurta apua opintojen ja eri opintokokonaisuuksissa tarjolla olevien kurssien hahmottamiseen saat Biosfäärin Kurssiwikistä. Kurssiwikissä voit myös antaa palautetta sekä lukea muiden opiskelijoiden kommentteja ja vinkkejä kursseista. Löydät Kurssiwikin osoitteesta: https://www.kurssiwiki.com. Syyslukukausi 2019 I opetusperiodi 26.8.–1.9. Opintoihin orientoituminen Koko lukuvuoden kestävä Biologian asiantuntija I -kurssi alkaa 2.9.–20.10. Kemian perusteet Eläin- ja kasvikunnan rakenne Eliökunnan evoluutio Tentti- ja lukuviikko 21.10.–27.10. II opetusperiodi 28.10.–15.12. Genetiikan perusteet Molekyylit ja solut -kurssin Solun kemia, rakenne ja toiminta -osa Tieteellisen laskennan perustaidot ja jatkoharjoitukset Molekyylibiotieteiden harjoitustyökurssi alkaa Tentti- ja lukuviikko 16.12.–20.12.

14


Kevätlukukausi 2020 III opetusperiodi 2.1.–1.3. Molekyylit ja solut -kurssin Mikrobien monimuotoisuus -osa Kasvi- ja eläinfysiologian perusteet Ekologian perusteet Molekyylibiotieteiden harjoitustyökurssi jatkuu Saariston ekologia -kurssin koesuunnitteluosuus (kurssi ei ole pakollinen) Tentti- ja lukuviikko 2.3.–8.3. IV opetusperiodi 9.3.–3.5. Academic and Professional Communication in English Tilastotiede I Eliöiden monimuotoisuus Saariston ekologia -kurssin lajintuntemustentti (kurssi ei ole pakollinen) Tentti- ja lukuviikko 4.5.–10.5. Huom. tenttejä myös myöhemmin toukokuussa Kesä 2020 Ekologian kenttäkurssi: luonnonympäristöt ja lajisto Ekologisen tutkimuksen kenttäkurssi (ei ole pakollinen kaikille, mutta erittäin suositeltava) Saariston ekologia (ei ole pakollinen, mutta loistava kurssi)

15


Koulutusohjelmana

MOLEKYYLIBIOTIETEET Onneksi olkoon! Pääset aloittamaan uudessa koulutusohjelmassa ja sukeltamaan biotieteiden molekyyli- ja solutason maailmaan. Kandidaatin tutkinnossa pääaineesi on molekyylibiotieteet ja valmistut kandidaatiksi bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta. Maisterivaiheessa saat valita erikoistumisalasi useista pääainevaihtoehdoista, joista yleisimmät olemme esitelleet tässä. Kannattaa tarkistaa uusimmista opinto-oppaista kaikki pääainevaihtoehdot! Biologian opettaja Molekyylibiotieteilijäkin voi hakea aineenopettajan koulutukseen ja valmistua biologian opettajaksi. Tällöin toiseksi opetettavaksi aineeksi suositellaan kemiaa. Huomaathan, että biotekniikka ei voi olla opettajan pääaineena. Tarkemmin opettajan pestistä kannattaa lukea biologian kohdalta sivulta 8. Biokemia Biokemia on elämän kemiaa. Kuinka yhdestä solusta voi kehittyä kokonainen monimutkainen eliö? Miten ja miksi syntyy syöpäkasvain? Milloin ja miksi solu tekee itsemurhan? Miksi kiiltomato loistaa pimeässä? Lapsi, jonka luontainen uteliaisuus on vielä tallella, purkaa käsiinsä saamansa koneen osiin ottaakseen selvää miten se toimii. Biokemistit ovat ihmisiä, jotka ovat unohtaneet kasvaa aikuisiksi. Elävien olentojen toimintamekanismit selviävät vain purkamalla olennot tarpeeksi pieniin osiin: molekyyleiksi. Aivan kuten tietokoneen toimintaperiaate ei selviä pelkästään avaamalla ruuvit, elämän salaisuuksien selvittämiseksi tarvitaan kehittyneempiä menetelmiä. Nimenomaan nykyaikaisten

16

tutkimusmenetelmien kehitys on saattanut biokemian siihen räjähdysmäiseen kehitysvaiheeseen, jossa se tällä hetkellä on. Molekyylitasolle mentäessä luonto ei hätkähdytä enää monimuotoisuudellaan vaan yhdenmukaisuudellaan. Perustavaa laatua olevat biokemialliset systeemit ovat säilyneet evoluution kuluessa samanlaisina bakteereista banaanikärpäsiin, puihin ja ihmisiin. Pohjimmiltaan elämä on proteiineja, hiilihydraatteja ja nukleiinihappoja. Biokemia yhdistää kaikkia biologian osa-alueita. Biotekniikka Voiko bakteerisolu olla arvokas? No tietenkin, jos bioteknikolta kysytään. Biotekniikan opiskelijoiden opinnot ovat sekoitus biotieteitä ja tekniikkaa, johon on lisätty roima annos kaupallista ajattelua. Bioteknikko soveltaa muihin tieteenaloihin biologiasta karttunutta tietoa ja pohtii, mitä hyötyä tutkimustuloksista voisi vielä koitua. Voisiko löydetty yhdiste olla syötynä terveellinen tai saisiko sitä tuotettua bakteerisoluilla? Parhaimmillaan bioteknikko on tulkki eri alojen osaajien välillä: tehtävänä voi olla saada tutkija ymmärtämään talousmaailman lainalaisuuksia tai ohjelmistokoodaaja


bio­ login tarpeita. Rohkeimmat bioteknikot uskaltavat haaveilla omasta firmasta, jonka uumenissa suuret inno­vaatiot muhivat. Bioteknisiksi tuotteiksi voidaan luokitella niin käymisellä tuotetut alkoholijuomat kuin lääkeproteiineja tuottavat bakteerisolutkin. Pääaineenaan biotekniikkaa opiskelevalla on monta rautaa tulessa, sillä opintoihin on yhdistetty perusteet monelta luonnontieteen alalta. Pääainetta ei olla myöskään nitistetty yhden tiedekunnan saati yliopiston alle, vaan se rönsyää Helsingin yliopiston sisällä kahdessa tiedekunnassa (maatalous-metsätieteellinen ja bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta) sekä Aalto-yliopistossa (entinen TKK). Hauskana piristeenä opiskeluun ovat opintojak­sot Aalto-yliopistossa, mistä biotekniikan opis­ kelijat saavat eväitä tuleviin työtehtäviinsä.

Perinnöllisyystiede ja yleinen mikrobiologia Näiden pääaineiden kuvaukset löydät biologian alta sivulta 10. Molempia voi siis lukea pääaineena sekä biologian että molekyylibiotieteiden koulutusohjelmissa. Miten sitten biologiasta ja molekyylibiotieteistä valmistuvat geneetikot tai mikrobiologit eroavat toisistaan? Ratkaisevin ero löytyy LuK–tutkinnon tutkintovaatimuksista, siinä missä biologilla on kattavampi kuva biologian eri osa-alueista, on molekyylibiotieteilijä perehtynyt paremmin menetelmätieteisiin ja solujakin pienempiin asioihin. Sen sijaan maisterivaiheessa opinnot muistuttavat hyvinkin paljon toisiaan koulutusohjelmien välillä.

17


Ensimmäinen vuosi

molekyylibiotieteitä

Biokemia, 5 op Tällä alkusyksyn luentokurssilla perehdytään biokemian perusteisiin. Opit muun muassa perusasiat solun makromolekyyleistä, kuten nukleiinihapoista, hiilihydraateista ja proteiineista sekä solun biokemiasta. Myös biokemiaan liittyvät fysikaaliset ja kemialliset periaatteet samoin kuin aiheeseen liittyvä terminologia tulevat tutuksi.

Solubiologia, 5 op Solubiologian kurssilla käydään läpi eukaryoottisolujen rakennetta, soluelimiä, solun tukirankaa, kalvoliikennettä ja solujen välistä viestintää. Luennoilla perehdyt lisäksi erilaisiin solubiologisiin tekniikoihin ja niihin liittyvien laboratoriokokeiden teoriaan sekä kasvi- ja eläinsolujen energiaaineenvaihduntaan.

Genetiikan perusteet, 5 op Genetiikan perusteissa nimensä mukaisesti tutustutaan perinnöllisyystieteen perusperiaatteisiin. Tällaisia ovat mm. DNA:n, kromosomien ja geenien rakenne ja toiminta, geneettinen muuntelu, periytyminen, epigenetiikka ja geenisäätely. Tämän kurssi antaa hyvän pohjan kaikille myöhemmille genetiikkaan liittyville kursseille.

Kasvi- ja eläinfysiologian perusteet, 5 op Tällä kurssilla opiskellaan kaikille biotieteilijöille oleellisia perusasioita sekä kasvi- että eläinfysiologiasta. Kasviosuudessa tutustutaan mm. kasvien anatomiaan, fotosynteesiin, kasvien vesi- ja ravinnetalouteen, kasvihormoneihin ja kasvien elinkiertoon. Eläinfysiologian osuudessa puolestaan perehdytään esim. eläinten rakenteen ja toiminnan perusteisiin, hermo- aistin- ja lihasfysiologiaan sekä verenkiertoon ja hengitykseen.

Mikrobien monimuotoisuus, rakenne ja toiminta, 5 op Näillä mikrobien jännittävään maailmaan keskittyvillä luennoilla opit mikro-organismien pääryhmät, mikrobien aineenvaihdunnan ja lisääntymisen perusteet sekä sen, kuinka mikrobit vaikuttavat aineiden kiertoon. Kurssilla tutustutaan myös mikrobien kasvatukseen, niiden solutason rakenteeseen, mikrobien biotekniseen hyödyntämiseen ja niiden tutkimiseen. Oppimista testataan viikoittaisten kysymys/ kirjoitustehtävien avulla.

18

Mikrobit ja ihminen, 5 op Mikrobit ja ihminen–kurssi tutustuttaa niihin vuorovaikutuksiin, joita mikrobien ja meidän välillä on. Opiskelet mm. mikrobien vaikutuksia ihmisten terveyteen, normaalin mikrobifloran toimintaa, immunologian perusteita sekä mikrobien taudinaiheuttamismekanismeja ja niistä johtuvia tauteja. Perehdyt lisäksi myös mikrobeihin liittyviin kliinisiin diag-


nostiikka- ja tutkimusmenetelmiin. Tieteellisen laskennan perustaidot, 5 op Tieteellisen laskennan kurssilla opetellaan tieteellisen analyysin ja datankäsittelyn kannalta oleellisia ohjelmoinnin perusteita sekä Unix-ympäristön käyttöä. Lisäksi perehdytään Rkieleen sekä R-ohjelmistossa tapahtuvaan datan analyysiin ja visualisointiin. Tämän kurssin aikana pääset harjoittelemaan näitä asioita käytännössä tietokoneharjoituksia tekemällä sekä kurssin asioita testaavassa lopputyössä. Molekyylibiotieteiden harjoitustyökurssi, 5 op Biotieteilijöiden ensimmäisellä laboratoriokurssilla harjoitellaan laboratoriossa toimimista, turvallista työskentelyä ja tarpeellisia perustekniikoita sekä työvaiheiden ja tulosten dokumentointia. Syksyllä järjestettävässä ensimmäisessä osiossa opiskellaan biokemiaan ja yleiseen labratyöskentelyyn liittyviä asioita, kuten pipetin käyttöä, spektrofotometriaa, liuosten valmistusta ja geeliajoa. Talvella pidettävässä toisessa osassa puolestaan tutustutaan mikrobiologiseen työskentelyyn, kuten aseptisiin työtapoihin, mikrobien kasvatukseen, mikroskopointiin ja mikrobigenetiikkaan. Geenitekniikka, 2+3 op

Geenitekniikan kurssi jakautuu kahteen osaan. Aluksi pidetään luennot, joilla käydään läpi erilaisia geeniteknisiä menetelmiä ja niiden teoriaa. Myöhemmin labraosuudessa pääsee sitten harjoittelemaan näitä tekniikoita, kuten geeninsiirtovektorien ja katkaisuentsyymien käyttöä, PCR:ää ja kloonausta, käytännössä. Molekyylibiotieteiden johdantokurssi, 2 op Tällä johdantokurssilla kandiohjelman henkilökunta ja eri tutkimusalat käyvät esittäytymässä molen fukseille. Kurssin aikana opit tuntemaan, ketkä molekyylibiotieteiden alalla opettavat ja tutkivat ja millaisia urapolkuja tällä alalla on tarjolla. Lisäksi perehdyt opiskelutaitoihin ja tieteelliseen tiedonhakuun.

Opiskelijan digitaidot, 3 op Tällä kurssilla pyritään huolehtimaan siitä, että kaikki opiskelijat hallitsevat opiskeluissaan tarvitsemansa digitaidot, kuten tekstinkäsittelyn, taulukko-ohjelmat, tiedonhaun ja muut tietotekniikan perusteet. Kurssi on pakollinen kaikille alempaa korkeakoulututkintoa suorittaville. Atomit, molekyylit ja vuorovaikutukset, 5 op ja Energia, reaktiivisuus ja kemiallinen tasapaino, 5 op Näillä kahdella yliopistokemian peruskurssilla opit biotieteidenkin kannalta oleelliset perustiedot, kuten kemialliset sidokset, atomien ja molekyylien rakenteen, lämpö- ja sähkökemian ja olomuodot. Lisäksi perehdyt mm. reaktionopeuteen, kemialliseen tasapainoon, happoihin ja emäksiin sekä termodynamiikkaan. Kummallakin kurssilla on luentojen lisäksi netissä tehtäviä laskuharjoituksia. Näiden kurssien jälkeen hallussasi ovat tarpeellisimmat kemialliset laskukaavat ja niillä laskeminen sekä ymmärrys kemiallisista lainalaisuuksista. Molekyylibiotieteiden ja farmasian orgaanista kemiaa A, 5 op Farmasian järjestämällä orgaanisen kemian peruskurssilla tutuksi tulevat orgaanisen kemian tavallisimmat reaktiot ja niiden perusperiaatteet. Läpikäytäviä reaktioita ja reagensseja on runsaasti, joten kurssin luennoilla kannattaa perehtyä teoriaan huolellisesti. Lisäksi on hyvin suositeltavaa osallistua laskuharjoituksiin, sillä niiden tehtävissä treenataan runsaasti reaktiomekanismien kirjoittamista ja päättelemistä. Tilastotiede I: Tilastollisen ajattelun perusteet, 2 op Tilastotieteen peruskurssi antaa eväät tilastolliseen ajatteluun sekä tilastojen tulkintaan ja tilastollisten testien tekemiseen. Luennoilla käydään läpi erilaisia tilastollisia testejä sekä sitä, kuinka tilastotiedettä voidaan hyödyntää biotieteellisessä tutkimuksessa ja datan analysoinnissa. Tietokoneharjoituksissa sovelletaan teoriaa käytäntöön ja harjoitellaan tilastoohjelman käyttöä.

19


MOLEKYYLIBIOTIETEIDEN KOULUTUSOHJELMA Täältä löydät yhteenvedon suositeltavista 1. vuoden kursseista molekyylibiologian opiskelijoille. Suurin osa 1. vuoden kursseista on pakollisia kaikille ja monet ovat edellytyksenä edistyneempien kurssien suoritukselle. Voit kuitenkin halutessasi suorittaa osan kursseista myöhemmin tai lisätä aikatauluusi sinua kiinnostavan alan erikoiskursseja.

SYYSLUKUKAUSI 2019 I opetusperiodi 26.8.-1.9.

Opintoihin orientoituminen

2.9.-20.10

Atomit, molekyylit ja vuorovaikutukset (5 op) Biokemia (5 op) Mikrobien monimuotoisuus (2 op) (kurssin toinen osa 3. periodissa) Molekyylibiotieteiden johdantokurssi (2 op) (jatkuu 2. periodissa)

Tentti- ja lukuviikko 21.10.-27.10. II opetusperiodi 28.10.-15.12.

Genetiikan perusteet (5 op) Energia, reaktiivisuus ja kemiallinen tasapaino (5 op) Molekyylibiotieteiden ja farmasian orgaanista kemiaa A (5 op) Tieteellisen laskennan perustaidot ja jatkoharjoitukset (5 op) Molekyylibiotieteiden johdantokurssi Molekyylibiotieteiden harjoitustyökurssi (5 op) (jatkuu 3. periodissa)

Tentti- ja lukuviikko 16.12.-20.12.

20


1.VUODEN OPETUS Tarkat kurssikuvaukset ja aikataulut löydät Weboodista (weboodi.helsinki.fi). Kursseja voi etsiä kurssinimellä kirjautumatta, mutta ilmoittautuminen vaatii kirjautumisen yliopiston tunnuksilla.

KEVÄTLUKUKAUSI 2020 III opetusperiodi 13.1.-1.3.

Mikrobien rakenne ja toiminta (3 op) Geenitekniikan luennot (2 op) Kasvi- ja eläinfysiologian perusteet (5 op) Molekyylibiotieteiden harjoitustyökurssi

Tentti- ja lukuviikko 2.3.-8.3. IV opetusperiodi 9.3.-3.5.

Solubiologia (5 op) Tilastotiede I (2 op) Mikrobit ja ihminen (5 op) Geenitekniikka harjoitustyökurssi (3 op)

Tentti- ja lukuviikko 4.5.-10.5.

Huom! Tenttejä myös myöhemmin toukokuussa.

21


Kaksikielinen tutkinto suomenkielisille Tvåspråkig examen för svensk-/tvåspråkiga – KaTu-tutkinnon avulla parannat kielitaitoasi opintojen aikana Haluatko osata ruotsia paremmin kuin muutaman fraasin verran? Kaksikielinen tutkinto on loistava tilaisuus parantaa omaa ruotsinkielen taitoa! Kaksikielisessä tutkinnossa opiskelija suorittaa vähintään 60 opintopistettä ruotsiksi. Ruotsinkieliset opinnot voivat koostua biologian opintojen lisäksi esim. sivuaineopinnoista ja erilaisista kielikursseista. Kuka voi suorittaa tutkinnon? Kaksikielisen tutkinnon eli KaTun voivat suorittaa kaikki biologian, molekyylibiologian ja ympäristötieteiden tänä syksynä aloittavat fuksit äidinkielestä riippumatta. Mitä tutkintoon vaaditaan? Tutkinnon suorittamiseksi kolmasosa kandidaatintutkinnon opinnoista (60 op) tulee suorittaa ruotsiksi, kolmasosa suomeksi ja viimeinen kolmasosa millä tahansa kielellä. Jotta kurssi lasketaan toisella kotimaisella suoritetuksi, kurssin opetuskielen on oltava toinen kotimainen kieli. Myös tentti on kirjoitettava tällä kielellä. (Sitä ei kuitenkaan kannata pelätä, koska tenteissä saa käyttää sanakirjaa eikä kielioppivirheistä rokoteta.) Kielivaatimukset koskevat sekä suomenettä ruotsinkielisiä opiskelijoita. Mitä kursseja tarjotaan? Opintopistepotin voi koostaa oman alan kursseista, sivuaineopinnoista ja kielikursseista. Ruotsinkielisten kurssien valikoima on paljon kapeampi kuin suomenkielisten, mutta tarjontaa löytyy silti. Tavallisten luentokurssien lisäksi tarjolla on ekskursioita ja kenttäkursseja eikä muiden tiedekuntien tarjontaa kannata unohtaa. Suomenkielinen biologia Ruotsinkieliset opinnot painottuvat ensimmäiseen vuoteen, jolloin kursseja on parhaiten saatavilla. Svenskspråkig biologi Första året studerar man på svenska och efter det har man största delen av studierna på finska.

22

Molekyylibiotieteet ja ympäristötieteet Ruotsinkielisiä kursseja suoritetaan muiden opintojen lomassa yleensä koko kandidaatintutkinnon ajan. Miksi ihmeessä? KaTun kautta löytää uusia kavereita ja verkostoituu yli kielirajojen. Kielitaito kohenee opintojen ohessa, mikä on iso etu työelämässä. KaTu on mainio tapa oppia ammattisanasto kahdella kielellä. Monen mielestä parasta on kuitenkin itsensä voittaminen ja ryhmässä syntyvä yhteishenki. Pitääkö olla kaksikielinen? Ei suinkaan! KaTun tarkoitus on tarjota mahdollisuus oppia kieltä mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Tutkinnon aikana kielitaito vahvistuu huimasti. B-kieliopinnoilla pärjää kyllä ja kielitaito kehittyy yllättävän nopeasti. Lähtötasosta riippuen alussa vaaditaan enemmän töitä, mutta vieraalla kielellä opiskeluun tottuu aika äkkiä. Täydellistä kielitaitoa ei vaadita missään vaiheessa opintoja. Millaista tukea saan? Tukea opintoihin saa kaksikielisen tutkinnon vastuuopettajilta, kielikeskuksen räätälöidyiltä kursseilta, KaTu-tuutoreilta sekä tietysti muilta KaTu-opiskelijoilta. Opettajat ovat yleensä varsin ymmärtäväisiä ja sanakirjaa saa aina käyttää tenteissä. Vuoden mittaan järjestetään useita KaTu-opiskelijoille suunnattuja tapahtumia, joissa on helppo tutustua muihin yli kielirajojen.


Entä jos olen epävarma? Tutkintoon ilmoittautuminen ei sido mihinkään. KaTua voi tulla kokeilemaan ja sen saa halutessaan jättää kesken koska tahansa. Mistä saan lisää tietoa? KaTu-tutkintoa esitellään orinetoivalla viikolla infotilaisuudessa. Tuutoreihin (katso tuutowriesittelyt) saa olla yhteydessä jo aiemmin, jos mielessä kutkuttaa kysymyksiä.

Gäller det här mig om jag studerar biologi på svenska sidan? Absolut! Det är lika möjligt för dig också. Det är en enorm fördel att studera på både svenska och finska. Utöver att utveckla dina finska språkkunskaper så öppnar en TvEx-examen fler dörrar på jobbmarknaden. Första året får du i alla fall studera på svenska och du har tid att fundera på saken. Det lönar sig ändå att redan under första året delta i olika TvEx-evenemang som tutorerna ordnar för att lära känna finskspråkiga medstuderande.

KaTutuutoriesittely Hejsan! Terveiset meiltä KaTu/TvExtuutoreilta elikkä kaksikielisen tutkinnon tuutoreilta. Me ollaan täällä auttamassa teitä kaksikielisten opintojen kanssa, så att studera på två språk ska bli så roligt som möjligt :) KaTu-opinnot ovat mainio keino paitsi tulla sen toisen kotimaisen kielen mestariksi, myös löytää uusia kavereita. Vi har många roliga evenemang under läsårets gång, hoppas vi ses där! Aiempi kielitaito ei ole niin tärkeää - med tillräcklig motivation kan vem som helst lära sig! Joten jos kiinnostus heräsi, tulkaa vain rohkeasti TvExiin mukaan! Meitä voi aina tulla nykäisemään hihasta jos on kysyttävää tai muuten vain tarvitsee kaksikielistä vertaistukea.

Yhteistiedot: Emma Höglund (ympäristötieteet) 040 4161696 emma.hoglund@helsinki.fi Hannele Pudas (ympäristötieteet) 050 4108777 hannele.pudas@helsinki.fi

Riku Kangasniemi (biologia) 044 0180313 riku.kangasniemi@helsinki.fi Sanni Kouhia (ympäristötieteet) 044 5011415 sanni.kouhia@helsinki.fi Jannika Nimelä 040 0855101 jannika.niemelä@helsinki.fi

23


ATK YLIOPISTOLLA Yliopistolle saapuva törmää lukuisiin atk-uutuuksiin. Tässä artikkelissa on lyhyesti kuvattu atk-asiaa, johon opiskelijana törmäät. AD-tunnukset Kaikki Helsingin yliopiston opiskelijat saavat käyttöönsä oman sähköpostiosoitteen ja yliopiston koneiden käyttämiseen tarvittavan AD-tunnuksen. Tietokoneiden käyttöön kannattaa tutustua heti opiskelun alkuvaiheessa, sillä niistä tulee nopeasti oleellinen osa arkipäivää. Välillä sekavaa terminologiaakaan ei kannata turhaan säikähtää. Viimeistään Opiskelijan digitaidot -kurssilla käsitteet ja toimintatavat tulevat tutuiksi. Uudet opiskelijat voivat aktivoida käyttäjätunnuksensa opiskelupaikan saatuaan. Ohjeet tulevat hyväksymiskirjeen mukana. Sama tunnus ja salasana toimivat AD-verkossa, sähköpostissa, opintosuoritusrekisteri WebOodissa sekä oppimisympäristöissä. Käyttölupa on uusittava vuosittain, se hoituu helposti Helpdeskin sivuilla. Uusimisesta tulee aina sähköpostimuistutus. AD-verkko Yliopiston tietokoneille kirjaudutaan omalla käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Jos työskentelet yleisellä koneella, muista kirjautua ulos aina lähtiessäsi koneelta. Voit myös asentaa yliopiston koneille niistä puuttuvia ohjelmia Helpdeskin avulla. Valikoima on laaja, mutta tiettyjä ohjelmia ei valittavasti löydy ohjelmistojakelusta. Asentaminen on helppoa; Klikkaa työkalurivissä (oikea alakulma) olevaa HY:n logoa ja valitse software portal. Tätä kautta pääset kirjautumaan ohjelmistojakelun sivuille ja valikoimaan listatsta pyydettäviä ohjelmia (asennus kestää ohjelman koosta riippuen 5-30 min). Kirjautumalla sisään omilla tunnuksillasi pääset myös käsiksi omaan verkossa olevaan levykiintiöösi (ns. Z-asema, jonka koko on 2 Gb), jolle talletetut tiedot ovat tavoitettavissasi kaikkien mikroverkon koneiden kautta ja kotona VPN-palvelun kautta. Mistä koneita löytyy? Viikissä varsinaisia ATK-asemia löytyy Infokeskuksesta ja Biokeskus 3:sta. Koneita on myös tiedekirjastossa. Symbioosin kertsillä on pari konetta, skanneri ja tulostin, kuten myös Helixin kertsillä. ATK-luokat saattavat olla joskus opetuskäytössä Infokeskuksessa ja Biokeskus 3:ssa. Keskustakampuksella merkittävin tietokoneesiintymä on Aleksandriassa (ks. sivu 32). Joihinkin paikkoihin, kuten Aleksandriaan ja Biokeskus 3:n pohjakerroksen luokkaan saa panttia vastaan yökäyttöavaimen, jonka avulla laitteita pääsee käyttämään aukioloaikojen ulkopuolella. Biokeskus 3:n yökäyttöavaimella pääsee myös Symbioosin kertsille (=kahvinkeitin!). Yökäyttöavaimia saa Kaisatalon Gaudeamus kirja & kahvi -kahvilasta (WELL 24

Kaisa-talo) sen aukioloaikoina. Tulostaminen Voit tulostaa yliopiston koneilta tarvittavia dokumentteja, kuten harjoitustöitä, luentodioja tai muuta opintoihin liittyvää. Kaikki tulostaminen on maksullista. Tulostussaldoa voit ladata itsellesi Unigrafian saldokaupasta (unigrafia.fi). Itse tulostaminen tapahtuu kirjautumalla tulostimelle magneettikortin (kuten HSL:n bussikortilla tai opiskelijakortilla) avulla. Ensimmäisellä kirjautumiskerralla tulostin pyytää AD-tunnustasi ja salasanaasi, mutta sen jälkeen kirjautuminen tapahtuu automaattisesti. Kirjatumisen jälkeen voit valita tulostettavaksi lähettämäsi dokumentit tulostettavaksi. WPR-tulostamien Yliopistolla on mahdollista tulostaa myös niille tulostimille, joita varten koneelle ei ole asennettu ajureita tai ne eivät ole yhteydessä niihin. Tämä pätee myös omaan kotikoneeseesi tai mihin tahansa koneeseen, jossa on internetyhteys. Pääset tulostamaan tiedostoja mistä tahansa (miltei) millä tahansa yliopiston tulostimella kirjautumalla yliopiston WPR-palveluun. Ikävä kyllä palvelu on vielä kehittymässä, joten se hyväksyy vain PDF-tiedostojen tulostamisen eikä anna säätää tulostusasetuksia. VPN-verkko VPN-verkko on tavallaan yliopiston verkko, johon voi kirjautua kotoa. Kyseinen yhteys on salattu. Kirjautuminen tapahtuu joko asentamalla HYVPN -ohjelma ohjelmistojakelusta tai kirjautumalla selaimellasi (omilla AD-tunnuksillasi) HY:n VPNportaaliin. Kirjautumalla yliopiston verkkoon pääset muun muassa käsiksi maksullisiin artikkeleihin kotoasi ja samaten käsiksi yliopiston koneella oleviin tiedostoihisi. Yliopiston langaton verkko Yliopistolla ollessasi voit käyttää läppärilläsi joko HUPnet- tai Eduroam-palvelua. HUPnet vaatii jokaisella yhdistyskerralla kirjautumisen selaimesta. Eduroam on puolestaan osa kansainvälistä verkkoa, jonne voit kirjautua useassa korkeakoulussa ympäri Eurooppaa. Eduroam vaatii kuitenkin etukäteen asetusten asentamisen ja yhden kirjautumisen, minkä jälkeen koneen pitäisi kirjautua auomaattisesti Eduroam-verkkoihin. Ohjeet kummankin plavelun käyttöön löytyvät Helpdeskin sivuilta. Ohjelmistojakelu Tarvitsetko ohjelmia henkilökohtaiselle koneellesi?


Ongelmia atk-asoissa? HelpDesk auttaa: http://www.helsinki.fi/helpdesk/ Yliopiston ohjelmistojakelusta saat tilastotiede- ja muiden apuohjelmien lisäksi ladattua F-securen antiviruksen (lisenssin saa nykyään ostettu á 5 € per vuosi). Ohjelmistojakelu löytyy Helpdeskin sivuilta. Samoin Microsoft Office on yliopistolaisille ilmaiseksi ladattavissa. Office365-sähköposti ja muut palvelut Postien lukeminen onnistuu helposti www-pohjaisella käyttöliittymällä, Office365 – postilaatikkoonsa pääsee siis kätevästi käsiksi miltä tahansa internet-yhteydellä varustetulta tietokoneelta. Selaimen sijasta postien voi käyttää niin kotona kuin yliopistollakin jotakin sähköpostiohjelmaa (monen mielestä tämä on mielenterveyttä säästävää). Ohjeet tällaisten ohjelmien (esim. Thunderbird) asetusten säätämiseen löytyvät atk-osaston nettisivuilta (esim. googlaamalla Helsinki Helpdesk + ohjelman nimi). Sähköpostiosoitteet ovat pääsääntöisesti muotoa etunimi.sukunimi@helsinki.fi, mutta yleisellä nimellä siunatut saattavat saada osoitteeseensa hassun välikirjaimen. Office365-käyttäjätunnuksella saat myös käyttöösi Helsingin yliopiston Officepilvipalvelun, jolloin tekstiä voi käyttäjätunnuksilla muokata niin kotona kuin atk-luokassa. Samalla voit ladata itsellesi ilamiseksi Office-paketin (Word, Excel, Powerpoint jne.) kotikoneellesi käytettäväksi. Sähköpostilistat Sähköpostilistat ovat tärkein ainejärjestöjen ja lukuis-ten muiden järjestöjen tiedotuskanava, ja niiden käyttö kaikkinaiseen mm. opetukseen, työ- ja gradupaikkoihin sekä vapaa-aikaan liittyvään tiedotukseen kasvaa jatkuvasti. Kannattaa ehdottomasti liittyä sähköpostilistoille heti, kun saa tunnukset käyttöönsä – tai miksipä ei jo aiemmin! Ainejärjestöjen listojen nimet ja liittymisohjeet löytyvät yleensä ainejärjestön www-sivuilta. Kun lähetät viestin listalle, mieti ensin onko viesti listojen sääntöjen mukainen ja sen jälkeen koskeeko se suurta osaa listalla olijoista. Vältä liitetiedostojen, etenkin suurten sellaisten, lähettämistä; joillain listoilla se on tosin estetty kokonaan. Opintoni-sivut Tarvitsetko tietoa tarjolla olevista kursseista? Tai tietää Unicafeiden ruokatarjonnan tälle päivälle? student.helsinki.fi -osoitteessa voit tarkastella valitsemisi kursseja lukujärjestysmuodossa, katsella mitä kursseja olet valinnut ja mitä tenttejä on tulossa. Kyseinen sivusto on yksi tärkeimmistä opiskelijan työkaluista. Samalta sivustolta löydät myös suosituksia kursseista, jotka voivat kiinnostaa sinua, mutta joita et ole vielä suorittanut. Sivustolla on myös lista viimeaikaisita kurssisuorituksistasi arvosanoineen ja opintopisteineen sekä lista hyödyllisistä linkeistä. Etusivulle voi myös tehdä muistutuksia itselleen

päivän ratoksi. Kevyempänä tarjontana on myös Unicafen ruokalista tälle päivälle ja Helsingin yliopiston Twitter-tilin kuulumiset. Samoin näet sieltä oleelliset uutiset sekä yliopiston tapahtumakalenterin. Samoilta sivuilta löydät myös opintojasi ja koulutusohjelmaasi koskevat yleiset ohjeet ja tiedotteet opiskelijan ohjeet -kohdasta (tai guide.student.helsinki.fi). Flamma Flamma on Helsingin yliopiston intranet (eräänlainen sähköinen työpyötä), johon on pääsy kaikilla HY:n opiskelijoilla ja henkilökunnalla. Flammaan pääset kirjautumaan AD-tunnuksillasi, ja sieltä löydät esimerkiksi ajankohtaisia asioita yliopistosta ja linkkejä hyödyllisiin palveluihin kuten kirjastoon ja opintorekisteriisi. Oppimisalustat (Moodle) Oppimisympäristöt ovat sivustoja, jonne kurssiin liittyvät asiakirjat (luentodiat, ohjeet, harjoitustyöiden palautus jne.) tulevat. Näitä ovat mm. Wiki, proffien kotivut ja Moodle. Kirjautuminen näihin tapahtuu AD-tunnuksin. Yleensä oppimisympäristö mainitaan kurssin yhteydessä. Samoin mahdollinen kurssikohtainen salasana kurssisivuille esim. Moodlessa annetaan 1. kurssikerralla. WebOodi Opintorekisteri, jota kannattaa käydä vilkaisemassa silloin tällöin ja varmistaa, että suorittamasi kurssit on kirjattu sinne. WebOodissa on myös mahdollista ilmoittautua kursseille ja tentteihin sekä suunnitella opintokokonaisuuksia ja tulevaisuutta HOPS:n avulla. Saat sieltä myös epävirallisen opintosuorituksesei ja voit muuttaa henkilötietojasi. Yliopiston henkilöhaku Kaipaatko jonkun yliopiston tutkijan, opettajan tai muun henkilöstön sähköpostiosoitetta tai puhelinnumeroa? Henkilöhaun avulla voit etsiä nimellä ketä tahansa yliopistollamme työskentelevää henkilöä. Itse palvelu löytyy yliopiston nettisivuilta tai yksinkertaisesti googlaamalla HY henkilöhaku. Artikkelitietokannat Kunnon tieteellinen teksti EI perustu Wikipediaan tai Hesarin uutisiin. Sen sijaan se pohjautuu luotettavaan ja vertaisarvioituun alan kirjallisuuteen. Vanhempaa tietoa löytyy toki kirjastoista, mitä kannattaa hyödyntää, mutta uudemman tiedon etsinnässä auvksi tulevat artikkelitietokannat, joita ovat mm. Google Scholar ja Web of Knowledge. Mukavaa on, että maksullisiin (mutta yliopiston lukuoikeudella varustettuihin) artikkeleihin pääse käsiksi myös kotoa yliopiston VPN:n tai libproxyn avulla. Yliopiston verkossa puolestaan on vapaa pääsy yliopiston ostamiin artikkelipalveluihin. 25


Kampussuunnistusta

-eli mitä löydät Viikistä, Kumpulasta ja keskustasta

Viikin tärkeät rakennukset Infokeskus Korona Sinisessä, pyöreässä rakennuksessa sijaitsevat Viikin tiedekirjasto ja pieni Helsingin kaupunginkirjaston toimipiste. Tiedekirjastossa on vuorokauden ympäri käytettävissä oleva lukusali, johon saa avaimen panttia vastaan (kysy vahtimestarilta tai kirjastotädiltä). Alakerroksesta löytyvät suuret infosalit 1 ja 2, joiss­ a monet fuksivuoden massaluennot järjestetään. Lisäksi on muutamia pienempiä seminaarihuoneita ja tietokoneluokkia sekä Unigrafia, josta voit ostaa mm. luentoprujuja. Löytyy myös puutarha, jossa voi rentoutua vaikkapa tenttikirjojen ääressä. Katutasossa, eli virallisesti toisessa kerroksessa on Unicafe Korona.

Latokartanonkaari 7 Tässä metsätieteiden talossa sijaitsee suuri luentosali, jossa saatat hyvinkin päästä piipahtamaan. Monien pienempien salien lisäksi rakennuksesta löytyy Sodexo ladonlukko. Paljon fuksikursseja luennoidaan täällä (ainakin molen puolelta). Jos kuulet yliopiston henkilökunnan puhuvan "vanhasta viikistä", viittaavat he tähän kyseiseen rakennukseen.

26


Biokeskus 1 Pohjakerroksen opetuslaboratorioissa pidetään fuksivuoden harjoitustyökursseja. Talossa sijaitsee myös Unicafe Biokeskus. Helixin ja Biosfäärin kerhohuone löytyy Bio ykkösen alakerrasta, heti portaiden juurelta.

Biokeskus 2 Biokeskuskompleksin D- ja E-raput löytyvät kakkostalon puolelta. D-rapussa sijaitsevat biokemia ja perinnöllisyystiede ja E-rapussa farmasian tiedekunta. Pohjakerroksessa on luentosali 1041 ja suoraan sen yläpuolella luentosali 2041 (Sipi Siintolan sali). Toisesta kerroksesta pääsee Biokeskus kolmoseen yhdyskäytävää pitkin.

Biokeskus 3 Biokeskus kolmosessa sijaitsevat fysiologia ja neurotiede (1.-3. krs), ekologia ja evoluutiobiologia (5. krs), akvaattiset tieteet (4. krs), kasvibiologia ja osa ympäristötieteistä (6. krs), ruotsinkielisen opetuksen osasto (5. krs) sekä laitoksen kanslia, jonka vieressä on tärkeitä ilmoitustauluja (4. krs). Rakennuksessa majailee myös Biotekniikan instituutin yksiköitä ja Jukka T. Lehtonen (2 krs. yhdyskäytävän vieressä, ensimmäisen vuoden yhteisten opintojen kordinaattori). Ensimmäisessä kerroksessa on Symbioosin, SvNK:n ja MYY:n yhteinen kerhohuone. Kertsin vieressä on tietokoneluokka. Talon keskellä sijaitsee puinen luentosali, Telkänpönttö.

27


15

28


Viikin kampus: mitä, missä ja miten pääsen sinne ja pois? Paikat kartalla

i Infokeskus Korona: Täältä löytyy muun muassa Liikkuvuus- ja Opiskelijapalvelut. Syyskuussa myös tarroja opiskelijakortteihin jaetaan täällä. 1 Biokeskus 1 2 Biokeskus 2 3 Biokeskus 3 4 B- ja C-talot: maat.-metsätieteellisen tdk:n laitoksia 5 A-talo: luentosalja, atk-asema ja Sodexo- ruokala 6 E-talo: mm. eläinlääketieteellinen tdk ja Unicafe Viikuna 7 Ravintola Viikin Kartano 8 Yrityshautomo Cultivator I: bioalan firmoja 9 Yrityshautomo Cultivator II: lisää firmoja 10 Yliopistollinen eläinsairaala 11 Amica Tähkä - ruokala 12 Viikin opetus- ja tutkimusmaatila 14 Prisma Viikki 15 Ympäristötalo: ympäristötieteiden laitos, BY-tiedekunnan kanslia P Pysäköintipaikkoja

Bussipysäkit kartalla

A Keskustasta/Hakaniemestä 70, 73, 74 ja 77 B Keskustasta 78, Westendistä Itäkeskukseen 550, Munkkivuoresta 57 C Keskusta 78, Munkkivuori 57, Itäkeskuksesta Westendiin 550, Meilahteen 506 D Keskustasta 78, Kontulaan 57 E Keskustaan 78, Munkkivuoreen 57, Meilahteen 506 F Puistolasta Herttoniemeen (M) 79, Meilahdesta 506 G Herttoniemestä (M) Puistolaan 79 K Keskustasta 75, 730-742 L Keskustaan 75, 730-742 M Itäkeskukseen 550, Herttoniemeen (M) 79 N Westendiin 550, keskustaan 78 P Keskustasta 71 R Keskustaan 70, 71, 77, Hakaniemeen 73, 74

Mitä Viikissä on? Edellisellä aukeamalla esitellyn lisäksi Viikistä löytyy vaikka mitä. Viikissä toimii neljä tidekuntaa, joilla on omat tilansa kampuksella. Lisäksi on runsaasti tutkimustoimintaa, kuten keskellä karttaa näkyvä kasvihuone, koe- ja opetusmaatila sekä eläinsairaala. Ympäristötalossa (kartalla no 15) sijaitsee Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan kanslia.

Miten päästä Viikkiin ja sieltä pois? Jos levität eteesi Helsingin kartan ja laitat sormen sen keskikohtaan, sormesi osuu aika tarkasti Viikin kampukselle. Siitä huolimatta Viikki on monen mielestä ”siellä jossain kaukana, minne on vaikea päästä”. Tähän on listattu Viikin kautta kulkevia busseja. Bussit on listattu keskustasta päin, mutta totta kai monet kulkevat samoilla busseilla Viikistä kohti linjan toista päätepysäkkiä. Poikittaisliikenteen bussien linjat on kerrottu kokonaan. Keskustan suunnalta tulevista busseista nopeimpia ovat ne, jotka tulevat suoraan Kustaa Vaasan tietä pitkin eivätkä kierrä Arabianrannan kautta. Nämä bussit pysähtyvät kartan pysäkeillä K ja L. Poikittaisliikenteessä seutulinja 550 eli ns. jokeri­ linja kulkee Otaniemen, Leppävaaran, Huopalahden aseman ja Oulunkylän kautta Viikkiin ja sieltä Itäkeskukseen. 57 kulkee Munkkivuoresta Käpylän kautta Viikkiin. Bussiaikatalujua ja reittejä on helpointa etsiä internetin reittioppaasta: www.reittiopas.fi, joka kertoo reitin haluastasi osoitteesta toiseen. Myös polkupyörä on mitä kätevin ja suositeltavin liikkumisväline. Varsinkaan ruuhka-aikoina pyöräilijät eivät häviä nopeudessa busseille yhtään. Helsingin pyöräilyreitit löytyvät muun muassa Pääkaupunkiseudun ulkoilukartasta, joka on saatavissa myös verkosta (http://ptp.hel.fi/ulkoilukartta/). Myös reittioppaasta löytyy pyöräreittien hakukone.

29


Kumpulan kampus Kumpulan kampuksella sijaitsee matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta, jossa molekyylibiotieteilijät suorittavat tutkintoonsa kuuluvia sivuaineopintoja(kemiaa). Kumpulasta löytyy myös kasvitieteellinen puutarha, jossa pidetään kasvitieteen opetusta. Lisäksi puutarhassa järjestetään legendaarinen vappushokkelo!

5

4

3

1

2

6

B

A D

Tärkeitä paikkoja kartalla 1 Chemicum: Kemian laitos 2 Physicum: Fysiikan laitos, geotieteiden ja maantieteen laitos 3 Exactum: Matematiikan ja tilastotieteen laitos, tietojenkäsittelytieteen laitos 4 Kumpulan tiedekirjasto 5 Yliopistoliikunnan liikuntakeskus 6 Upea Kumpulan kasvitieteellinen puutarha sekä Matemaattis-luonnontieteellisen tdk:n opintotoimisto/yliopiston opintoneuvonta Kumpulan kartanolla noin 500 m Physicumilta lounaaseen

30

C

Bussipysäkit kartalla A Keskustasta Viikin suuntaan esim. 70T, 73, 75, 77, 700-linjat B Viikin suunnasta keskustaan esim. 70T, 73, 75, 77, 700-linjat C Keskustasta Viikin suuntaan esim. 78, 71, Meilahdesta Viikkiin 506 D Viikin suunnasta keskustaan esim. 78, 71, Viikistä Meilahteen 506

N


M

17.

Helsingin keskusta 16. 2. 5.

1.

M

4.

18. 19.

7.

6.

M

20. 8. 9.

3. 10.

M

13.

14.

11. 12. 15.

1 Luonnontieteellinen eläinmuseo 2 Eduskuntatalo 3 Kampin kauppakeskus, Espoon ja kaukoliikenteen bussit 4 Lasipalatsi 5 Kiasma 6 Postitalo 7 Rautatieasema 8 Rautatientori (täältä lähtevät useimmat Viikin bussit) 9 Ateneum

10 Forum 20 Helsingin yliopiston pääkir11 Kaivopiha jasto, Kaisa-talo 12 Stockmann 13 Porthania M Metroasemia vasemmalta oi14 Tuomiokirkko kealle: Kamppi, Rautatientori, 15 Kauppatori Helsingin yliopisto (entinen 16 Kaisaniemen kasvitieteelliKaisaniemi), Hakaniemi nen puutarha 17 Hakaniemen tori 18 Domus Academica 19 Domus Gaudium

Luonnontieteellinen museo (nk. Elukka)    Pohjoinen Rautatiekatu 13 Nykyisyyttä ei voi ymmärtää, jos ei tunne historiaa... Elukka on biologien entinen koti, joka elää puheissa edelleen. Biologian opiskelijoilla on museoon ilmainen sisäänpääsy, ja kokoelmiin kannattaakin käydä tutustumassa. Tsekkaa myös museon tornin tuuliviiri!

Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha (nk Kasvis) Unioninkatu 44 Eläviin kasveihin tutustuminen Kaisaniemen idyllisessä puutarhassa ja kasvihuoneissa on edelleen arkipäivää kasvitieteen opiskelijoille. Puutarhan keskellä sijaitseva kasvimuseo majoittaa yliopiston tieteelliset kasvikokoelmat. 31


Keskustakampus 1 Uusi Ylioppilastalo, Manner­heimintie 5 A: HYYn palvelutoimisto, Alina-sali ja ainejärjestöjen tiloja. 2 Unicafe Kaivopiha. Iso Unicafe, auki iltaan saakka. 3 Vanha Ylioppilastalo, Mannerheimintie 3 B. 4 Kaisaniemenkatu 5, sisäänkäynti Kaisataloon ja Aleksandriaan. 5 Fabianinkatu 26, sisäänkäynti Aleksandriaan ja Kaisa-taloon. 6 Porthania, Yliopistonkatu 3. (ks. laatikko) 7 Yliopiston päärakennus. Käyntiosoitteet: Fabianinkatu 33 ja Unioninkatu 34. (ks. laatikko) 8 Opiskelijaneuvonta, Fabianinkatu 33, päärakennuksen pohjakerroksessa. 9 Hallintorakennus. Yliopiston keskushallintoa sekä liikuntatilat, joihin käynti Fabianinkadulta. M Helsingin yliopiston (entinen Kaisaniemen) metroasema

Päärakennus  Unioninkatu 34 Päärakennuksesta löydät mm. yliopiston juhlasalit, Unicafe ja luentosaleja. Pohjakerroksessa sijaitsee opiskelijaneuvonta, johon kuljetaan Fabianinkadun puolelta.

Aleksandria ja Kaisa-talo  Fabianink. 26 / Kaisaniemenkatu 5 Oppimiskeskus Aleksandria pitää sisällään mm. 350 tietokonetta, ryhmätyötiloja sekä ATK-neuvonta- ja käyttölupapisteet. Välittömässä yhteydessä Aleksandriaan on myös Kaisa-talo, jossa sijaitsee keskustakampuksen uusi ja mahtava kirjasto. Tietokoneita pääsee käyttämään myös öisin täyttämällä magneettiavaimen hakulomakkeen ja viemällä sen Kaisa-talon kirjastokahvilaan. Sisäänkäynnit Fabianink. 26:n porttikäytävästä ja Vuorikatu 7:stä.

4

5 6

1 3

32

9

2 8

7


Kun NÄLKÄ yllättää Haluatko ottaaa ruokasi ilmastovaikutukset huomioon? UniCafessa voit kompensoida lounasannoksesi hiilijalanjäljen helposti: 1. Kerro kassalla, että haluat maksaa kompensointimaksun 2. Maksu välitetään lyhentämättömänä metsityshankkeisiin Kompensointimaksut ateriatyypeittäin: Liha- & kanaruoat 0,15 € Kala- & kasvisateriat 0,10 € Vegaaniset ruoat 0,05 € Lue lisää: unicafe.fi/compensate ja compensate.com

VIIKKI UniCafe Biokeskus • Biokeskus 1, Viikinkaari 9 Avoinna ma–pe 8.00–15.00, lounas 10.30– 15.00. Suu­rin Viikin ruokaloista, samalla myös ruuhkaisin. Suosittelemme pahimpien ruuhkaaikojen välttämistä, jos mahdollista. Verraten paljon ateriavaihtoehtoja; yleensä myös kasvisruoassa on valinnanvaraa. UniCafe Infokeskus Korona • Viikinkaari 11 Avoinna ma–to 9.00–18.00, pe 9.00–16.00, lounas 11.00–14.00. Pieni Unicafe, jonka lounasvalikoimissa on vain kaksi vaihtoehtoa. Rauhallisempi ja vähemmän ruuhkainen kuin Biokeskuksen ruokala. Kiireisinä päivinä voit napata mukaan täytetyn patongin tai paninin.

Amica Tähkä • Koetilantie 7 Avoinna ma-to 8.00–14.30 ja pe 8.00–14.00, lounas 10.30–13.30. Aamupuuroa tarjolla 8.00–9.30. Hyvää ruokaa ja hyvät salaatit. kuten Unicafeissa, mutta opiskelija-alennusta saa ja maksaminen Visa Electronilla on mahdollista. Vegaaninen vaihtoehto löytyy tavallisesti pyytämällä tiskiltä. Viikissä lounasta tarjoilevat lisäksi Ravintola Viikin Kartano, Kaski Bistro & Baari sekä Viikin Prismassa sijaitseva Chico's. ARABIA Kipsari • Hämeentie 135E Kasvisruokaa tarjoava lounasravintola, Avoinna ma–to 8.00–18:00 ja pe 8.00–19:00, KESKUSTA UniCafe Ylioppilasaukio • Kaivopiha Avoinna ma–pe 11.00–19.00, la 11.00–18.00. UniCafe Päärakennus • Fabianinkatu 33 Avoinna ma–to 8.30–18.00 ja pe 8.30–17.00, lounas 10.30–16.30. UniCafe Porthania • Yliopistonkatu 3 Avoinna ma-pe 8.00–16.30, lounas 10.30– 16.30.

Sodexo Ladonlukko • Latokartanonkaari 9 Avoinna ma–pe 9.00–16.00, lounas 10.30– 15.00. Ruokala, joka on kooltaan keskiluokkaa. Pahimpina ruuhka-aikoina jonot kiemurtelevat täälläkin.

KUMPULA

Unicafe Viikuna • Agnes Sjöbergin katu 2 Avoinna ma-pe 8.00–15.00, lounas 10.30– 14.30. Viikin uusin UniCafe sijaitsee Ordoviikin takana EE-talossa. Tarjolla normaalin lounaan lisäksi yksi liha- ja kasvispizzavaihtoehto ma, ke ja pe. Huom! Pizzauuni on kuumana vain klo 10.30–14.00.

Unicafe Exactum • Gustaf Hällströmin katu 2b Avoinna ma-pe 9.00–15.00, lounas 11.00– 14.30.

UniCafe Chemicum • A.I. Virtasen aukio 1 Avoinna ma–to 8.00–15.30 ja pe 8.00–15.00, lounas ma-to 10.30–15.30 ja pe 10.30–15.00.

Muutokset aukioloajoissa ovat mahdollisia! 33


Biologiset asemat Biologiset asmeat tarjoavat opiskelijoille niin gradu- ja työpaikkoja kuin myös unohtumattomia kenttäkursseja, joista on kaikille aloille hyötyä! Helsingin yliopistolla onkin kolme kotimaista asemaa, jonka esittelyt ovat alla. Tämän lisäksi biologieille löytyy kenttätyömahdollisuuksia Taitavuorilta Keniasta ja suojelualueelta Madagaskarilta.

Lammin biologinen asema: Fuksien kesäkoti Pääjärven rannalla sijaitseva Lammin biologinen asema on fuksien kesäkoti. Vuodesta toiseen fuksit ovat saapuneet asemalle täynnä opiskeluintoa ja viihtyneet järvisuomen hulppeissa maisemissa, jossa tektoniset ja jääkauden prosessit ovat muodostaneet Suomen viidenneksi syvimmän järven ja kristallin kirkasta lähdevettä pulppuavia harjuja. Lammin kenttäkurssien aikana ei vain pääse tutustumaan asemaa ympäröivään monimuotoiseen luontoon mutta myös usein solmitaan kaverisuhteita, jotka monesti kestävät koko eliniän. Näin todistivat Lammin fuksit kesäkurssilta 1955, jotka juuri järjestivät kurssitapaamisen 60 vuotta myöhemmin asemalla! Ensimmäisen opiskelukesän aikana fukseilla on mahdollisuus osallistua Ekologian kenttäkurssiiin ja Ekologisen tutkimuksen kenttäkurssiin kesäkuun alusta heinäkuuhun. Ekologian kenttäkurssilla pienryhmät tutustuvat Etelä-Suomen maa- ja vesiekosysteemien

34

tärkeimpiin elinympäristöihin ja niiden kasvi- ja eläinlajistoon. Ekologisen tutkimuksen kenttäkurssilla on opiskelijoiden vuoro suunnitella ja toteuttaa omia tutkimuksia ja jopa julkaista niitä. Valmistuttuaan opiskelijat usein toteavat, että kaikista käymistään kursseista juuri ensimmäisen vuoden kenttäkursseista he olivat oppineet kaikkein eniten. Kesäkurssien aikana opiskelijat majoittuvat aseman juuri remontoituun opiskelija-asuntolaan. Aktiivisen opiskelun ohella asema tarjoaa erilaisia vapaa-ajan aktiviteettejä kuten lentopalloa, frisbeegolfia ja mölkkyä. Jos on hieno sää, kannattaa lainata aseman kanootteja tai soutuveneitä ja lähteä Pääjärvelle nauttimaan kesäillasta. Suosituin aktiviteetti on kuitenkin saunominen aseman hienossa rantasaunassa, vaikka vuodesta 2016 lähtien kova kilpailija on ollut myös aseman laavu ja grillipaikka Pääjärven rantamaisemissa.


Tvärminnen eläintieteellinen asema: Saariston helmi Tvärminnen eläintieteellinen asema on Hankoniemen upeassa saaristomaisemassa sijaitseva kenttäasema. Tvärminne on tullut tutuksi lukuisille opiskelija- ja tutkijasukupolville, sillä asema perustettiin jo vuonna 1902. Tvärminnen toiminta suuntautuu rannikkoalueelle ja saariston eri vyöhykkeisiin – niin maan päällä kuin veden alla. Tvärminnessä järjestettäviin kenttäkursseihin lukeutuvat sekä yleisluonteiset, orientoivat kurssit, että erikoiskurssit, jotka keskittyvät eri eliöryhmiin tai elinympäristöihin. Asemalla järjestetään myös tutkimussukelluskursseja. Tvärminnen luonto tarjoaa opiskelijalle ainutlaatuisia kokemuksia. Maaperä on kalkkipitoista, ja ilmasto Suomen mittakaavassa leuto; aseman lähiympäristöstä löytyy pähkinä- ja muita lehtotyyppejä, sekä näille ominaisia kasvilajeja. Saariston eri vyöhykkeet ovat helposti saavutettavissa jopa soutuveneellä. Vedenalainen luonto on erittäin monimuotoinen, ja se on normaalin kurssiopetuksen ohella koettavissa snorklaamalla ja sukeltamalla. Tästä kiinnostuneiden on syytä olla yhteydessä kurssin vetäjään sekä aseman sukelluspäällikköön. Aseman ympäristö koostuu luonnonsuojelualueesta, johon kuuluu n 450 ha vesialueita ja 150 ha maata, ml. lukuisat

saaret. Rauhoitusstatus on omiaan säilyttämään arvokkaita luontoarvoja opetuksen ja tutkimuksen käyttöön. Tvärminnen toiminta on vilkasta läpi vuoden, ja kenttäkausi on varsin pitkä – aina huhtikuusta loppusyksyyn. Vilkkaimpina kuukausina asemalla asuu satakunta henkilöä – niin opiskelijoita kuin tutkijoita. Runsaasta kävijämäärästä huolimatta yhteisöllisyys on Tvärminnessä valttia. Kurssien omien ohjelmien lisäksi aseman ruohokentällä voi pelata esim. jalkapalloa, asuntoloissa on yhteisiä seurustelutiloja jne. Oman mausteensa aseman toimintaan tuo kansainvälisyys – noin kolmannes käyttäjistä tulee ulkomailta. Omaa rauhaa kaipaaville on edullisella vuokralla tarjottavana kajakki sekä aseman luontopolku ja muut kulkureitit. Asemalla asutaan pääasiassa 2 hengen huoneissa, ja kenttäasemalla oltaessa suihku- ja wc-tilat ovat perheasuntoja lukuun ottamatta käytävillä. Tilava rantasauna meren äärellä lämpenee keskiviikkoisin ja lauantaisin (yleiset saunavuorot), sekä kurssien tai muiden ryhmien tilauksesta muulloinkin. Kurssien ohella Tvärminne tulee tutuksi monelle opiskelijalle graduaikana, kesätyöntekijänä, tai aseman harjoittelupaikkojen kautta. Tervetuloa siis Tvärminneen!

35


Kilpisjärven biologinen asema: Subarktista biologiaa

Vuonna 1964 perustettu Kilpisjärven biologinen asema sijaitsee Suomen luoteisimmassa kolkassa lähellä kolmenvaltakunnan rajaa, vain 50 kilometriä Jäämerestä. Kilpisjärven erityislaatuinen ympäristö oli aseman perustamisen pääsyistä. Aluetta hallitsevat Skandien vuorijonoon kuuluvat suurtunturit kuten Saana (1029 m) ja Iso-Malla (942 m). Itse Kilpisjärvi sijaitsee 473 metriä merenpinnan yläpuolella. Vuorijono tarjoaa suotuisan kasvupaikan monille kalkkia tai erityisen karua kasvupaikkaa vaativille arktis-alpiinisille harvinaisille tunturikasveille kuten lapi-

36

nalppiruusulle ja jääleinikille. Tunturikoivu on valtapuulaji, mutta suurin osa alueesta on puutonta paljakkaa. Kilpisjärvellä elää pohjoisimman Fennoskandian tyyppieläimiä: tunturisopuli, tunturihaukka, tunturikihu, tunturipöllö, sepelrastas, sinirinta jne. Pikkujyrsijöiden voimakkaat ja säännölliset 4 - 5 vuoden sykleissä tapahtuvat kannanvaihtelut vaikuttavat monien petolintujen pesintään sekä pikkupetojen, kuten kärpän ja lumikon, lisääntymiseen. Kilpisjärvellä esiintyy 16 perhoslajia, joiden levinneisyys rajoittuu Suomessa Luoteis-Lappiin. Suurharvinaisuuksiin kuuluu mm. pohjansiilikäs. Kirkasvetisissä järvissä, lammissa ja puroissa elävät siika, rautu, taimen ja harjus. Ilmasto on varsin arktinen: vuoden keskilämpötila on Manner-Euroopan alhaisimpia, vain -2,3°C. Kasvukausi on vain noin 100 vuorokautta, puolet lyhyempi kuin Etelä-Suomessa. Lumipeite on maassa keskimäärin lokakuun puolivälistä kesäkuun alkuun, ja Kilpisjärvi on jäätyneenä marraskuun lopulta kesäkuun puoliväliin. Kaamosaika kestää 25.11. - 17.1. ja aurinko pysyy horisontin yläpuolella 22.5. - 25.7. Aseman tutkimustoiminnan selkärangan muodostavat arvostetut, yli 50 vuoden ajalta luonnosta kerätyt pitkäaikaiset seuranta-aineistot. Modernit tilat tarjoavat tutkijoille ja opiskelijoille mainiot työskentelyolosuhteet. Asemalla järjestetään vuosittain arktiseen luontoon liittyviä kursseja (mm. suba eli subarktinen ekologia) ja se on suosittu ja rauhallinen tukikohta opinnäytetöiden kirjoittajille. Kilpisjärvellä perustetun Suomen biotaiteen seuran kanssa asema edistää tieteen ja taiteen välistä yhteistyötä mm. Ars Bioarctica-laboratorionsa ja taiteilijaresidenssien avulla.


Erillislaitokset Erillislaitokset ovat yliopistomme hallinollisesti erillisiä yksiköitä, joiden pääpaino on tutkimuksen tekemisessä. Tämä hallinnollinen ero onkin ainoa muuhun laitokseen nähden, sillä erillislaitoksille ovat opiskelijat tervetulleita! Yksiköt tarjoavat hyvin paljon opetusta sekä myös mahdollisia gradu- ja kesätyöpaikkoja.

Luonnontieteellinen keskusmuseo eli Luomus

Systematiikka on biologian osa-alue, joka tutkii eliöiden luokittelua eli eri lajien välisiä evolutiivisia sukulaisuussuhteita. Luokittele sininen kolmio, punainen kolmio ja sininen neliö, joista kahdella on tuntosarvet, kahdella siniset silmät ja kaikilla kolmella vihreät varpaat. Yksinkertaisimmillaan systematiikka on asioiden ryhmittelyä mielekkäisiin ryhmiin. Tärkeäksi ja mielekkääksi sen tekee isompi kuva: on keskeistä, että tiedämme, ketkä maapallon kanssamme jakavat ja miten toimintamme niihin vaikuttaa. Systematiikka on Luomuksen sarkaa yliopiston opetuksessa. Opetusuudistuksen myötä Luomuksen opetusresurssit vahvistuivat, kun molemmat systematiikan alan professorit siirtyivät keväällä 2016 osaksi Luomuksen henkilökuntaa. Valtaosa opetuksesta on uudistuksen vuoksi vielä suunnitelma-asteella. Luomuksen asiantuntijat ovat monien lajiryhmien Suomen parhaita määrittäjiä. Jatkossa tällainen asiantuntijaopettaja voi pitää esimerkiksi luennon sorsalintujen määrittämisestä, antaa innostavia esimerkkejä ajankohtaisesta tutkimuksesta ja ohjata opiskelijat laadukkaan verkkomateriaalin ja omatoimisten oppimistehtävien pariin. Lajintuntemuksen oppimisympäristö Pinkka ja Suomen Lajitietokeskus tulevat jatkossa tarjoamaan laajan ja monipuolisen oppimateriaalipankin. Luomuksen tutkimus perustuu kokoelmiin ja seuranta-aineistoihin. Kokoelmat kattavat yhteensä noin

13,5 miljoonaa näytettä, esimerkiksi noin 9 miljoonaa hyönteistä. Ajankohtaisia tutkimusaiheita ovat muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutus linnustoon, uhanalaisten kasvien etäsuojelumenetelmien kehitys ja hyönteisten mahdolliset uudet käyttömahdollisuudet sekä esimerkiksi maamme jäkälä- tai kultapistiäislajisto. Pääosassa ovat lajeihin liittyvät aiheet. Luonnon monimuotoisuudesta kiinnostuneelle Luomus on ehkä maailman paras paikka opiskella ja työskennellä! Luomus on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta. Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa. Luomus on luonnon muisti. Lue lisää Luomuksesta: www.luomus.fi

37


Biotekniikan instituutti Biotekniikan Instituutti (BI) on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka sijaitsee Helsingissä Viikin kampuksella. Biotekniikan instituutin tehtävä on edistää bioteknologian, molekyylibiologian sekä solubiologian tutkimusta ja opetusta yhteiskunnan eduksi. Instituutin toiminta on kansainvälistä ja työskentelykieli on englanti. BI:n tutkimusryhmät valitaan kansainvälisen arvioinnin kautta kolmen vuoden määräajaksi kerrallaan. Tutkimusryhmät on jaoteltu tutkimusaiheidensa mukaisesti neljään tutkimusohjelmaan: • Molekyyli- ja solubiologia • Kehitysbiologia • Genomibiologia • Rakennebiologia ja biofysiikka Tutkimusohjelmien lisäksi BI:ssä toimii johtajan laboratorio. BI:n johtaja on professori Howard Jacobs. Vuoden 2017 alusta BI toimii laajemman Helsinki Life Science Center, HiLife- erillislaitoksen yksikkönä. Molekyyli- ja solubiologia Molekyyli- ja solubiologian tutkimusohjelma pyrkii selvittämään solujen morfogeneesin syyt ja dynamiikan. Erityisesti mielenkiintoa herättää tarkoin määrätty prosessi, jossa hyvin monimutkaiset solut kuten neuronit erikoistuvat. Tutkimus ulottuu aina solun tukirangasta solukalvon dynamiikkaan ja neuronien säätelyyn. Tutkimusohjelman jäsenet tekevät läheistä yhteistyötä biologisen kuvantamisen yksikön kanssa. Molekyyli- ja solubiologian tutkimusohjelmaa johtaa Pekka Lappalainen. Tutkimusryhmiä tässä tutkimusohjelmassa on seitsemän. Lue lisää: http://www.biocenter.helsinki.fi/bi/research/researchgroups/groups.html#Cell Kehitysbiologia Tutkimusohjelmassa tutkitaan elinten muodostumista sääteleviä mekanismeja selkärankaisissa ja selkärangattomissa eliöissä. Tutkimuksen painopiste on signalointiverkostossa, joka välittää viestejä solujen välillä morfogeneesin aikana ja aikaansaa solujen erikoistumisen. Erityisiä mielenkiinnon aiheita ovat: induktiivinen elinten

38

muodostuminen, kantasolujen säätely ja evolutiivinen kehitysbiologia. Kehitysbiologian tutkimusohjemaa johtaa Jukka Jernvall. Tutkimusryhmiä tässä tutkimusohjelmassa on kuusi. Lue lisää: http://www.biocenter.helsinki.fi/bi/research/researchgroups/groups.html#Devel Genomibiologia Kokonaisten yksilöiden geenikartat ovat saatavilla ja tämä tutkimusohjelma painottuu ymmärtämään genomien toimintaa ja dynamiikkaa. Ohjelman sisällä pyritään yhdistämään eri tieteenalojen osaamista tämän genetiikan osa-alueen haasteiden ratkaisemiseksi. Tutkimusohjelma tekee läheistä yhteistyötä genomianalyysiyksikön kanssa. Genomibiologian tutkimusohjelmaa johtaa Mikko Frilander. Tutkimusryhmiä tässä ohjelmassa on seitsemän. Lue lisää: http://www.biocenter.helsinki.fi/bi/research/researchgroups/groups.html#Genomics Rakennebiologia ja biofysiikka Rakennebiologian ja biofysiikan tutkimusohjelma keskittyy makromolekyylien ja niiden muodostamien kompleksien kolmiulotteisen rakenteen ja kemiallisten vuorovaikutusmekanismien selvittämiseen. Erityisiä mielenkiinnon kohteita ovat virusten, entsyymien, proteiinien ja solukalvoproteiinien rakenne ja toiminta. Tutkimusohjelmassa yhdistetään kemia proteiinikompleksien toimintaan ja tämän tukena toimivat ydintoiminnot niin NMR-laboratoriosta kuin muistakin palveluista. Tutkimusohjelmaa johtaa Sarah Butcher. Tutkimusryhmiä tässä ohjelmassa on yhdeksän Lisäksi VTT tekee yhteistyötä NMR-laboratorion kanssa. Lue lisää: http://www.biocenter.helsinki.fi/bi/research/researchgroups/groups.html#Structural


Neurotieteen tutkimuskeskus Neurotieteen tutkimuskeskuksen (NT) tehtävänä on hermoston kehityksen, normaalien funktioiden ja sairauksien perusmekanismien korkeatasoinen tutkimus ja tutkimukseen liittyvä opetus. Hermoston tutkimus molekyyli- ja solutasolta aina käyttäytymistasolle kuuluvat tutkimuskeskuksen toimintaprofiiliin. NT pyrkii myös kehittämään voimakkaasti alan infrastruktuuria, jossa olennaisena osana on eläinmallien käyttö ja hermosoluviljelmillä tehtävä työ.

Lisätietoa Neurotieteen tutkimuskeskuksen tutkimusryhmistä, keskitetyistä tutkimuspalveluista ja NT:n järjestämästä koulutuksesta löytyy ao. verkkosivuilta.

Neurotieteen tutkimuskeskuksessa työskentelee noin 120 henkilöä, joista tutkijoiden osuus on n. 75%. Tutkijoista noin 50-60% on ulkomaalaisia ja noin 50-60% tohtorikoulutettavia. NT sijaitsee Viikin kampuksella (Cultivator II), mutta osa tutkimusryhmistä toimii myös Biotieteiden laitoksella (Biokeskus 3) ja Medicumissa (Biomedicum). Vuoden 2017 alusta NT liittyy itsenäiseksi osaksi Helsinki Institute of Life Sciencea (HiLIFE), jolloin tutkimuskeskuksen toiminta jakautuu uudestaan Meilahden ja Viikin kampuksille.

MNEURO: http://www.helsinki.fi/neuro/

Neurotieteen tutkimuskeskus: www.helsinki.fi/neurosci/ Neurotieteen seminaarisarja: www.helsinki.fi/neurosci/education/seminars.htm

Aivot ja Mieli –tohtoriohjelma (B&M): www.brain-mind.fi Helsinki Institute of Life Science (HiLIFE): http://www.helsinki.fi/hilife/

NT järjestää erityisesti maisterin- ja tohtorintutkintoon soveltuvaa koulutusta sekä ylläpitää neurotieteen seminaarisarjaa, jossa luennoi kansainvälisiä huippututkijoita 2-3 kertaa kuukaudessa. Luento- ja laboratoriokursseja järjestetään erityisesti osana Neurotieteen kv. maisteriohjelman (MNEURO) ja Aivot ja Mieli –tohtoriohjelman (Brain & Mind) toimintaa.

39


Elämän- ja elimenläheistä toimintaa jo vuodesta 1950! Ei biologielämää ilman Symbioosia! Symbioosi ry on kaikkien biologisten alojen opiskelijoiden ainejärjestö, joten toimintaan ovat tervetulleita kaikki perinnölisyystieteilijöistä ekologeihin. Ainejärjestön tehtävänä on ajaa juuri sinun etuasi, ja myös varmistaa, ettei opiskelu käy liian rankaksi. Bileet, piknikit, retket ja saunaillat sekä peli-illat ja kerhot takaavat sen, ettei elämä Viikissä ole koskaan tylsää. Muista sinäkin ajoittain sulkea tenttikirjasi ja tulla mukaan! Symbioosin jäseneksi voit liittyä nettisivuilta löytyvän linkin kautta. Syksyllä tästä seuraa varmasti infoa myös sähköpostitse. Biokeskus 3:n ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva kerhohuone, Kertsi, on biologin toinen koti, jonka istuimia tulee kulutettua sekä luentojen välissä että iltaisin. Luettavaksi voi tenttikirjan lisäksi valita vaikkapa Suomen Luonnon, Demin tai ainejärjestön oman lehden, Symbiontin. Sohvalta löytyy aina juuri sinun kokoisesi kolo! Älä turhaan pelkää kertsillä oleilevia fossiileja (n. vuoden opiskelijoita) – ne eivät pure vaan ovat ihan kivoja. Fuksin syksystä ei menoa puutu Ennen orientoivaa jaksoa tapaat tuutorisi ja muita fukseja Suomenlinnan preorientoivalla piknikillä. Syksyn mittaan tuttavuudet syvenevät lukuisissa tapahtumissa ja bileissä (vilkaise tämän lehden lopusta löytyvää alustavaa kalenteria!), kuten kertsibileissä, fuksiolympialaisissa ja fuksisitseillä. Ensiluokkainen

40

tilaisuus tutustua muihin fukseihin on fuksisauna. Saunalle saa ja kannattaa tulla hengaamaan, vaikkei itse saunaan asti haluaisikaan. Kaunis ja rohkea tuutorisi johdattaa sinut kaikkiin syksyn tapahtumiin! Alkusyksy huipentuu fuksiaisiin eli Orientoivaan Biodiversiteettipeliin, jossa sinut vihitään biologian opiskelijaksi. BD-pelin keksi hamassa menneisyydessä eräs symbiontti, ja aluksi sitä pelattiin varsin kosteana lautapelinä. Nykyään pelilauta on muuttunut rastiradaksi, jota kierretään oman fuksijoukkueen kanssa ympäri kaupunkia jännittäviä tehtäviä suorittaen. Pelin jälkeen järjestetään tietysti mahtavat jatkot, joissa valitaan kunnioitetut vuoden siittiö ja munasolu. Monissa opiskelijatapahtumissa edustetaan oman ainejärjestön haalareissa, jotka Symbioosilla ovat luonnollisesti vihreät. Perinteisiä haalaritapahtumia ovat mm. Luonnontieteilijöiden jouluristeily, laskiainen, approt ja tietysti vappu. Ahviksesta Shokkeloon Biologeja kun ollaan, aika isoon osaan tapahtumista liittyy luonto tavalla tai toisella. Vuoden kohokohdaksi on muodostunut keväinen Ahvenanmaan linturalli, jossa on tarkoituksena tunnistaa yhden vuorokauden aikana mahdollisimman monta lintulajia. Kovimmat sissit lähtevät ralliin pyörällä, mukavuudenhaluiset köröttelevät ympäri Ahvista isukin autolla. Rallin päätteeksi on tietenkin isot bileet, joista puhutaan


poikkeuksetta vielä seuraavana syksynäkin. Ralliin kannattaa osallistua vaikka et erottaisi varpusta variksesta, sillä hullumpaa ja hauskempaa tapahtumaa ei olekaan. Tiedät vasta kun koet rallin hurmoksen! Rennot pöytäjuhlat eli sitsit ovat vahva osa biologien bileperinteitä. Sitseillä syödään herkullista ruokaa, lauletaan juomalauluja Symbioosin hienosta ja uudesta laulukirjasta ja juodaan enemmän tai vähemmän sivistyneesti ruokajuomia. Sitseille saa pukeutua parhaimpiinsa ja tutustua akateemisen maailman perinteisiin hyvässä seurassa! Syksyn ensimmäiset sitsit ovat fuksisitsit, joilla oppii helposti tavoille. Yksi vuoden ikimuistoisimmista tapahtumista on ehdottomasti vapunpäivän Vappushokkelo. Shokkelon järjestämisestä ovat vastuussa ensimmäisen vuoden opiskelijat, eli myös sinä! Shokkelo on loistava keino oppia tuntemaan paremmin oman vuosikurssin opiskelijoita sekä viettää ikimuistoinen vappu vaikkapa seepraksi pukeutuneena. Shokkelon jälkeen työntekijöille on tarjolla jatkobileet ja -(puu)sauna Kaisaniemen kasvitieteellisellä puutarhalla Miten pääsen alkuun? Mukaan toimintaan pääsee helpoiten ilmaantumalla kertsille. Kertsillä on aina ihmisiä, jotka haluavat tutustua sinuun. Myös kaikissa mahdollisissa tapahtumissa tutustuu mainiosti muihin symbiontteihin. Loka–marraskuussa järjestetään perinteinen syyskokous, jossa valitaan seuraavan vuoden hallitus ja virkailijat. Sinne kannattaa tulla maistamaan voileipäkakkua sekä viiniä, ja kenties voit napata itsellesi pienen virankin. Symbioosin oma lehti Symbiontti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Toimitukseen kuuluu iso joukko kirjoittajia, piirtäjiä, valokuvaajia, ja taittajia. Liity mukaan iloiseen joukkoomme, jos lehden tekeminen kiinnostaa! Nettisivumme löytyvät osoitteesta www.symbioosi.org ja sieltä löydät myös Symbiontin nettiversion. Symbioosin toimintaan (tai mihin tahansa) liittyviä kysymyksiä voi lähetellä hallitukselle myös kesällä osoitteeseen symbioosi-h@helsinki.fi, tai kirjoittaa Facebook-ryhmäämme (Symbioosi ry). Löydymme myös instragramista (@symbioosiry). Tervetuloa mukaan!

41


Helix ry Helix ry on Helsingin yliopiston biokemian sekä soluja molekyylibiologian opiskelijoiden ainejärjestö, joka valvoo opiskelijoiden etua sekä tarjoaa monenlaista toimintaa ja mahdollisuuden sosiaalisuuteen. Helixiin voi liittyä jokainen, joka on suorittanut tai jolla on vakaa aikomus suorittaa edes yksi biotieteiden kurssi.

Valvoo etuasi

Kokoontuu kertsille

Ainejärjestömme tärkein tehtävä on valvoa biotieteiden opiskelijoiden etuja. Opintovastaavamme välittävät palautetta ja kehitysideoita yliopiston henkilökunnalle sekä pysyttelevät ajan tasalla ajankohtaisista muutoksista, esimerkiksi koulutusohjelmauudistuksista. Jos jokin mietityttää, otarohkeasti yhteyttä opintovastaaviimme!

Kertsi, eli kerhohuone, on opiskelijoiden oma kahvihuone kampuksella. Kertsi löytyy laskeutumalla raput Biokeskus 1:n Unicafén vierestä. Kertsillä on tietokoneita, mukavat sohvat, välipalamyyntiä, kahvia, oppikirjoja, lautapelejä ja ennen kaikkea: muita opiskelijoita!

42


Järjestää bileitä

Toimii yhdessä muiden kanssa

Näkyvä osa Helixin toimintaa on rennoissa juhlatunnelmissa vietettävät iltatilaisuudet ja sitsit. Perinteisiä juhlatunnelmia tarjoavat rapujuhlat ja muut sitsit, saunaillat ja kevään päättäjäisiksi järjestettävät grillibileet. Helix järjestää myös kaudenavajaiset syksyllä itsekseen ja keväällä Otaniemen Inkubio ry:n kanssa. Jos kosteat bileet eivät ole sinun juttusi, älä huoli – jokainen saa tulla mukaan omilla ehdoillaan!

Helixillä on useita ystäviä. Erityisesti yhteistä toimintaa ja tapahtumia on Symbioosi ry:n kanssa. Useimmat biotieteellisen opiskelijat kuuluvat näihin molempiin järjestöihin, ja Helixin suurimmat tapahtumat (fuksisitsit, ystissitsit) järjestetäänkin yhteistyössä Symbioosin kanssa. Lisäksi Helix viettää kaudenavajaisia Otaniemeläisen Inkubio ry:n kanssa ja vappupäivän silliaamiaisen Myy ry:n kanssa.

Tarjoaa tekemistä

Tule mukaan!

Helix tarjoaa jäsenilleen monipuolista tekemistä. Kulttuurinnälkäisille on tarjolla excursioita teatteriin ja taidenäyttelyihin sekä mahdollisuus osallistua leffailtoihin. Pelimiehet- ja naiset lautapelaavat ja retropelaavat säännöllisesti peli-illoissa. Liikuntavastaavat järjestävät toimintaa yhteislenkeistä lajiintutustumisexcuihin. Viime vuonna Helix on kokeillut esimerkiksi boulderointia ja rantalentistä. Myös vesisotaexcursio on järjestetty. Kesäperinteeksi on muodostunut osallistuminen suojalkapallon sm-kilpailuihin.

Helixiin liittyminen ei maksa mitään. Arvostamme intoa, ideoita ja sinua juuri sellaisena kuin olet! Voit vain hengata kertsillä tai vaikka lähteä heti syyskokouksessa mukaan ensi vuoden hallitukseen. Helixillä on paljon erilaisia virkoja: Jokaiselle innokkaalle löytyy mukavaa tekemistä ja omia kiinnostuksenkohteita vastaavaa toimintaa - ja jos ei, voit kehittää sitä! www. helix-ry.fi/fi Facebook: Helix ry Instagram: helix_ry

43


SvNK Svenska Naturvetarklubben rf Svunken, svenskit, betarna, naturvetarna… kärt barn har många namn. Svenska Naturvetarklubben är ämnesföreningen för svenskspråkiga studerande på bio- och miljövetenskapliga fakulteten samt geografistuderande vid Helsingfors universitet. SvNK grundades 1920 och är en av de äldsta ämnesföreningarna vid HU.

Var du hittar oss

SvNK har en klubblokal, ”Klubben”, som vi delar med Spektrum r.f. (fysiker, kemister, matematiker och datavetare) på Kyrkogatan 10 i Kronohagen. På den legendariska Klubben ordnas största delen av SvNK:s fester och andra evenemang. Dessutom delar vi på ”Kertsin”, dvs. klubbrummet i första våningen i Biocenter 3, med Symbioosi och MYY. I detta rum har vi ett litet bibliotek, där man bl.a. kan hitta gamla men eventuellt användbara upplagor av vissa tent- och artkännedomsböcker. I Kertsin kan man vila sig, och kaffekokaren står nästan alltid varm. Kertsin är perfekt placerad med tanke på första årets föreläsningar. Välkommen att pigga upp dig mellan föreläsningarna och bekanta dig med andra biologer än dina kurskompisar!

Vad vi gör

Svunken ordnar en hel del evenemang av olika karaktär för sina medlemmar. Årets tre fågelexkursioner (uggle-, vårfågel- och höstfågelexkursion) är en viktig del av SvNK:s program, och för dem får man även studiepoäng. Förutom dessa traditionella exkursioner ordnas även andra mindre utflykter. En annan viktig del av Svunkens aktivitet är ordnandet av fester. För gulnäbbarnas del (dvs. första årets studerande) börjar året med gulnäbbsintagning på hösten, varefter de introduceras till den ädla konsten att sitsa. Sitser ordnas regelbundet under året, ofta med något tema. En av årets höjdpunkter är julfesten, där såväl yngre som äldre studerande festar till de tidiga morgontimmarna. En gång i månaden ordnar Svunken programkvällar såsom spelkvällar och filmkvällar. Dessutom ordnas sportevenemang med jämna mellanrum. SvNK deltar också i evenemang ordnade av andra studentföreningar, bl.a. har vi med stor framgång deltagit i ölorienteringen Ylonz, och gulnäbbarna brukar vara välrepresenterade på Fest 1, en fest som är avsedd för första årets studerande och ordnas av Teknologföreningen. Med våra Klubbenkompisar, spektrumiterna, har vi en hel del samarbete. Tillsammans med Spektrum firas åtminstone kräftskiva, vändag och fastlagstisdag, ofta även julfest och valborg. Till Symbioosi och Helix har vi också nära och goda kontakter, vi brukar bjuda in dessa föreningar till gemensamma sitser och vi är också välkomna på deras evenemang.

44

På många fester används studentoveraller, s.k. halare. SvNK:s mörkblå halare kan ni få redan under hösten om ni är riktigt aktiva. Om ni får ihop tillräckligt med sponsorer för halarna kostar de inte er något.

Hur du kommer med

Svunken välkomnar dig varmt till alla tänkbara evenemang. Om du ens är ett dugg intresserad av föreningens verksamhet i allmänhet, kom då också med på något av våra månadsmöten. Kom ihåg att följa med e-postlistan! Via den får du förutom information om SvNK:s program också information om ändringar i undervisningen, nya kurser och sommarjobb. Din tutor hjälper dig komma med på listan. Glöm inte heller att kolla hemsidan http://blogs.helsinki. fi/svenskanaturvetarklubben. Där hittar du bl.a. information om föreningen, evenemangskalendern och bloggen som skrivs av våra medlemmar om smått och gott som hör studie- och arbetslivet till. Är det något du undrar över med studierna? SvNK är också till för att hjälpa dig och för att bevaka svenskspråkiga studerandes intresse. Tveka inte att kontakta SvNK även gällande studieärenden. Styrelsen når du enklast per e-post till svnk-s@helsinki.fi. Vill du träffa trevliga människor och få ut mer av din studietid är det en superb idé att bli medlem och aktiv (åtminstone på sitser) i SvNK. Vi ses i höst! #svnk4life


MYY ry

Ympäristötieteiden opiskelijat Mikä MYY?

MYY on kahdessa tiedekunnassa toimiva ainejärjestö, jolle ympäristöasiat ovat lähellä sydäntä. Haluamme muuttaa maailmaa ja löytää ratkaisuja aikamme polttaviin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen ja biodiversiteetin hupenemiseen. Toimimme ympäristöhengessä ja tästä syystä tapahtumiemme vegaaninen safka on vertaansa vailla! Vaikka kaiken takana onkin vanha kunnon hippiaate, ovat myyläiset ihan täysjärkisiä ja mukavaa, helposti lähestyttävää porukkaa. Erilaisuus on meidän rikkaus ja tasa-arvo kysymykset ovat meille erittäin tärkeitä. Myyn yhdenvertaisuusvastaavien puoleen voit siis kääntyä asiassa kuin asiassa. Suurten muutosten alla olevassa yliopistossa pidämme huolta myös ympäristöalan opetuksesta. Useat myyläiset ovatkin vaikuttamassa ja päättämässä monissa yliopiston toimikunnissa ja neuvostoissa.

Mitä teemme?

Samoja juttuja, kuin kaikki muutkin ainejärjestöt, mutta tietenkin omalla twistillä. Esimerkiksi vappuna järjestetään legendaarinen vapun kotiviinikilpailu, johon kuka

tahansa voi osallistua. Viinikisassa on kategorioita punaviinistä freestyleen ja niihin osallistutaan itsetehdyillä juomingeilla. Paikan päällä myös yleisö pääsee maistelemaan tuotoksia ja voi halutessaan pyrkiä tuomaristoon. Perimätiedon mukaan viinikisassa paistaa aina myös aurinko, ja on ehdottomasti yksi parhaista tavoista aloittaa vappuaaton juhlahulinat. Syksyllä tiedossa on myös eksku Lappiin, jota ei kannata jättää välistä! Kannattaa siis olla skarppina ilmoittautumisen kanssa. Syksyllä on toki tulossa perinteisempiäkin tapahtumia, kuten fuksiaiset, peli-iltoja ja kerhojen kokoontumisia. Meillä on esimerkiksi aktiivinen kasvisruokakerho, liikuntakerho, kalastuksesta innostuneet Vimmat ja huispaavat myyryhmyt!

Mistä meidät löytää?

Biokeskus 3:n kertsi on myös myyläisten pesä, joten meidät voi tavoittaa sieltä kera kuuman ja kuuluisan kertsikahvin.

45


Biosfääri Opiskelijan tuki ja äänenkannattaja

Tiedekuntajärjestö Biosfääri ry on vuonna 2010 perustettu bio- ja ympäristötieteiden opiskelijoiden lämminhenkinen äänenkannattaja, joka valvoo jokaisen opiskelijansa etua niin juhlissa kuin jokapäiväisessä opiskelussakin. Biosfäärin jäseniä ovat kaikki tiedekunnan neljä ainejärjestöä, joiden kautta sinäkin kuulut Biosfääriin!

Miten Biosfääri näkyy arjessasi?

Biosfääriin pääset tutustumaan heti opintojesi alussa. Syksyn alussa Biosfääri järjestää paljon erilaisia tapahtumia, joissa pääset tutustumaan uusiin opiskelijatovereihisi. Syksyn avaa Pre-orientoiva päivä Suomenlinnassa ennen orientoivaa viikkoa, jolloin järjestetään monenmoista hauskaa lautapeli-illasta Fuksibileisiin. Vuoden kuluessa Biosfääri järjestää paljon tiedekuntarajat ylittäviä tapahtumia, kuten yhteissitsejä ja suuria bileitä muiden tiedekuntajärjestöjen kanssa. Jotta pysyt perillä siitä, mitä Biosfäärissä tapahtuu, kannattaa käydä tykkäämässä meistä facebookissa ja seurata instagramissa! Tiedotuskanaviimme kuuluvat näiden lisäksi nettisivut (www.biosfaari.org) ja ainejärjestöjen sähköpostilistat. Näiden kautta pysyt ajan tasalla muutoksista tiedekunnassamme, opiskelijaedustajien hausta sekä tulevista tapahtumista.

Miten sinä hyödyt Biosfääristä?

Biosfäärin avulla pysyt ajan tasalla siitä, mitä tiedekunnassamme tapahtuu. Nettisivuiltamme löydät tapahtumakalenterin, josta löydät Biosfäärin sekä jäsenjärjestöjemme tulevat tapahtumat. Nettisivuillamme on myös paljon tietoa muun muassa opiskelijoiden edunvalvonnasta. Nettisivuilta löydät myös palautelomakkeen, jolla voit antaa palautetta toiminnastamme.

Biletapahtumien lisäksi järjestämme työelämään liittyviä tapahtumia, kuten CV-työpajoja yhdessä alamme ammattiliiton Loimun kanssa. Täältä saat suoria vinkkejä työnhakuun ja tulevaan uraan liittyen työelämän osaajilta! Tärkein osa Biosfäärin toimintaa on opiskelijoiden edunvalvonta. Puutumme opiskelijoiden kohtaamiin epäkohtiin tiedekuntamme toiminnassa, sekä keräämme palautetta kursseista. Viemme palautetta myös eteenpäin opettajille, joten kannattaa käydä arvioimassa käymiäsi kursseja! KurssiWikistä (https://www.kurssiwiki.com/) löydät myös muiden mielipiteitä ja arviointeja kursseista, joten kannattaa käydä vilkuilemassa valitessasi kursseja. Jos haluat antaa palautetta opintoihin liittyen, voit käyttää nettisivujen palautelomaketta tai olla suoraan yhteydessä hallitukseen tai opintovastaaviin.

Miten pääsen mukaan toimintaan?

Osallistumalla tapahtumiin! Jos haluat mukaan järjestämään tapahtumia, valvomaan opiskelijoiden etuja, järjestämään KV (kansainvälisiä)-tapahtumia, niin ole yhteydessä hallitukseen. Hallituksen jäsenten esittelyt löydät nettisivuilta, facebookista ja instagramista. Jos jokin tietty pesti kiinnostaa, käy nykäisemässä kyseisestä osa-alueesta vastaavaa hallituksen jäsentä hihasta ja kysy lisätietoja! Voit laittaa myös sähköpostia hallitukselle tai puheenjohtajalle. Hallitusvirat jaetaan syyskokouksessa marras-joulukuun vaihteessa. Jos toimintamme kiinnostaa, lähde rohkeasti mukaan! Jos sinulla on kysyttävää Biosfäärin toimintaan, tapahtumiin tai ihan mihin tahansa liittyen, voit aina olla meihin yhteydessä! Fuksi- ja tuutorivastaava auttaa mielellään kaikissa opintojen alkuun liittyvissä asioissa. Yhteystiedot Puheenjohtaja: Maria Heinonen (maria.heinonen@helsinki.fi) Fuksi- ja tuutorivastaava: Nea Asumaa (nea.asumaa@helsinki.fi) Hallitus: Biosfaari-hallitus@helsinki.fi

46


Symbioosin kuoro

Kuoromme esiintyi Symbioosi ry n 65. vuosijuhlassa

Onnittelut sinulle Suomen parhaimpaan yliopistoon pääsemisestä. Olkoon fuksivuotesi ikimuistoinen!

kibiologien lisäksi myös muun muassa ympäristöekologeja, sosiologeja, psykologeja ja humanisteja. Ääni- ja oppialojen rajat ylittävä kuoromme koostuu akateemisesti kaikenikäisistä laulajista fukseista ännännen vuoden opiskelijoihin ja alumneihin saakka. Treenaamme noin 20 hengen voimin kuoronjohtajan johdolla kerran viikossa Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneilla. Järjestämme vuosittain jouluja kevätkonsertin, minkä lisäksi esiinnymme myös yksityistilaisuuksissa. Ajoittainen esiintyminen tuo pientä jännitystä elämään ja on vieläpä hurjan

hauskaa! Pidämme uusien laulajien illat uuden lukuvuoden alussa syyskuussa kahtena maanantaina Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneilla. Tervetuloa tutustumaan! Tiedotamme avoimista harjoituksista tarkemmin sähköpostilistoilla, ja lisää tietoa ajankohtaisista tapahtumista löydät Facebook-sivultamme: www.facebook.com/symbioosinkuoro

Tulet huomaamaan, että laulaminen värittää opiskelijaelämää – se kuuluu akateemisten pöytäjuhlien perinteeseen, ja sitä harjoitetaan myös epävirallisemmissa yhteyksissä, kuten mielenosoituksissa ja saunan lauteilla. Kun sitseillä laulaminen ei enää riitä, löytävät opiskelijat itsensä myös akateemisista kuoroista. Mikäli sinua P.S. Meidät löydät myös Instagramista nimellä @symkiinnostaa kuorolaulaminen tai jos laulukärpänen puree bioosinkuoro! ensimmäisillä fuksisitseillä, olet lämpimästi tervetullut liittymään Symbioosin kuoroon! Symbioosin kuoro on perustettu 1994. Alun perin kuoro toimi nimellä ”Symbioosin lauluyhtye”, ja ohjelmistoon kuului lähinnä juomalauluja. Myöhemmin nimi vakiintui Symbioosin kuoroksi, ja nykyään ohjelmistoomme kuuluu laidasta laitaan niin kuoroklassikoita kuin kevyempää popmusiikkia. Laulukielinä ovat pääsääntöisesti suomi, englanti ja ruotsi, mutta toisinaan myös saksa, espanja ja munkkilatina. Vaikka kyseessä on nimenomaan Symbioosin kuoro, löytyy joukoistamme saapasjalka- ja valkotak- Symbioosin kuoro Vappushokkelossa. Kuva: Aurora Vikström

47


Viikki-speksi ry Lähde mukaan opiskelijoiden musiikkiteatteriin! Viikki-speksin rekrytointi polkaistaan käyntiin syksyllä 2019. Speksi on opiskelijavoimin toteutettu musiikkiteatterin muoto, jossa katsojat osallistuvat näytelmän kulkuun pyytämällä improvisaatiota. Katsojat voivat haluamassaan kohtaa huutaa ”omstart!”, jolloin juuri nähty kohta esitetään uudestaan toisella tavalla. Viikki-speksi toivottaa riveihinsä kaikki Viikin kampuksen opiskelijat, mutta mukaan otetaan avosylin muitakin teatterin tekemisestä innostuneita. Speksin esitykset pidetään maaliskuussa, ja harjoitukset alkavatkin jo heti syksyllä. Mukaan haetaan näyttelijöitä, muusikoita, tanssijoita, lavastajia, puvustajia, maskeeraajia sekä valo- ja ääniteknikkoja. Toimintaan osallistuminen on hyvä tapa tutustua myös muihin kuin oman ainejärjestön opiskelijoihin. Tiiviit harjoitukset ja talkoot läpi lukuvuoden tuovat ihmisiä tiiviisti yhteen ja ovat sementoineet monta ystävyyttä. Jos kiinnostuit kannattaa siis ehdottomasti tulla mukaan makustelemaan meininkiä Viikki-speksin tapahtumiin, vaikkei olisikaan selkeää visiota, millaisen panoksen voisi speksille antaa. Viikki-speksi ry:n jäseneksi voi liittyä myös, vaikkei osallistuisikaan itse produktion tekoon. Näin pääsee mukaan Viikki-speksin jäsenilleen järjestämiin tapahtumiin, ja saa varmimmin tiedon speksin järjestämistä ekskursioista esimerkiksi muita speksejä katsomaan. Kannattaa siis käydä Viikkispeksin kotisivuilla lukemassa lisää! Ne löytyvät osoitteesta viikkispeksisite.wordpress.com. Lisäksi meidät löytää facebookista ja instagramista käyttäjällä @viikkispeksi. Nähdään syksyllä! Kesäterveisin, Viikki-speksin hallitus

Kuvat: Risto Ravela ja Tinja Nerkko

48


Bio- ja ympäristötieteilijänä työelämässä Bioja ympäristötieteilijällä on lukuisia mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Suunnan ja syvimpien mielenkiinnon kohteiden hahmotKuva: Risto Raveala tamiseksi kannattaa jo ajoissa alkaa kerätä tietoa omasta alastaan ja sen mahdollisuuksista. Kysellä rohkeasti niin tuutoreilta ja muilta vanhemmilta opiskelijoilta, valmistuneilta ja pidempään uralla jo olleilta. Miten he pääsivät siihen pisteeseen, jossa nyt ovat? Tapahtuiko se sattumalta vai suunnitellusti? Voisiko se olla sinunkin tähtäimessäsi? Ideoinnissa auttavat niin LinkedIn, tuo työelämä Facebook, kuin avoin asenne ja rohkeat yhteydenotot mielenkiintoisiin henkilöihin. Näitä reittejä olen saanut arvokkaita vinkkejä uralleni. Lopullinen sijoittumisesi riippuu pitkälti omasta kiinnostuksesta ja osaamisesta, unohtamatta sattumalta aukeavia mahdollisuuksia. Erilaisia ja muotoisia urakuvia on sen verran paljon, että niiden kiteyttäminen yhteen tekstiin on haastavaa. Voit valmistuttuasi olla muun muassa asiantuntijana, opettajana tai tutkijana. Toki valmistuttuasi olet alasi asiantuntija, mutta työtehtävissä tällä usein tarkoitetaan esimerkiksi eri viestinnän tehtäviä, erilaisia hallintotehtäviä, myyntiä ja markkinointia ja näitä avustavia rooleja, kuten patenttihallintaa ja laadunvarmistusta, tai vaikkapa tieteellistä konsultaatiota, esimerkiksi lääketeollisuuden, eri etujärjestöjen tai konsulttiyritysten parissa. Tutkimuksessa taas voit työskennellä niin yliopistoilla ja akateemisissa tutkimuslaitoksissa kuin eri teollisuuden aloilla, esimerkiksi geenitekniikan tai lääketeollisuuden parissa. Opettaa voit riippuen taustakoulutuksestasi ja kiinnostuksestasi jo opintojesi aikana pidemmälle edettyäsi ja valmistuttuasi ovet ovat auki koulutusjärjestelmän kaikille tasoille, kunhan vain opettajan pedagogiset opinnot ja muut vaaditut opettajan tutkinnon osat ovat kasassa. Keskipalkka Loimun ja Agronomiliiton työmarkkinatutkimuksen (2017) perusteella on bio- ja ympäristötieteellisillä osaajilla noin 4000 € kuukaudessa, mutta noin 25 % jää alle 3400 €/kk ja toisaalta noin 25 % saa yli 4500 €/kk. Edelliset ovat kuitenkin alalla jo vähän pidempään olleiden lukuja. Vastavalmistuneen luonnon-, ympäristö- tai metsätieteiden alan maisterin osalta puhutaan keskimäärin noin 2800-3000 euron palkasta kuukaudessa. Palkkaukseen vaikuttaa sekä uran vaihe, eli oletko aloitteleva asiantuntija vai ylempi johtohenkilö, että työskentelysektori, kuten valtio, yliopisto, kunta tai yksityinen yritys tai yhdistys. Pi-

enempi tai suurempi palkka ei tee kenestäkään parempaa tai huonompaa vaan se voi kuvata esimerkiksi kyseisen tehtävän kysyntää yhteiskunnassa, alan neuvottelutuloksia tai muita

seikkoja. Kukaan ei voi sanoa, mitä valintoja juuri sinun pitäisi tehdä. Harva osaa kertoa, mitä valintoja sinun on tehtävä päästäksesi unelmiesi huipulle. Tätä vaatii sinulta aktiivista tiedonhakua. Apunasi ovat niin yliopistosi urapalvelut, alaltasi valmistuneet ja sillä jo työskentelevät sekä toki myös ammattiliittosi Loimu. Loimun osalta käymme puhumassa alojemme työelämästä ja sen vaatimista taidoista joulu-tammikuussa Opiskelija- ja vastavalmistunut työelämässä -kiertueemme muodossa. Toki apua tarjoamme jäsenillemme ympäri vuoden niin kohdennetun CV:n ja LinkedIn-profiilin ohjauksen, palkkatoiveen ja alan palkkakeskiarvon, työsopimuksen lakiseikkojen kuin jatkuvan edunvalvonnankin muodossa. Ensimmäistä vuotta aloittavalle kandiopiskelijalle Loimun kassaton jäsenyys on ilmaista eli voit hyödyntää täysimääräisesti apuamme. Jos mikä vain työelämästä jäi mietityttämään, pistä vain rohkeasti viestiä tulemaan meille niin autamme sinua eteenpäin. Toivottavasti nähdään vielä – hauskaa opintojen alkua sinulle! Terkuin, Toni Sairanen Opiskelija- ja järjestökoordinaattori Luonnon-, ympäristö- ja metsätietelijöiden liitto Loimu ry www.loimu.fi | @loimuRy

Kirjoittaja on alojemme yhteisön, ammattiliitto Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimun työntekijä. Loimussa hän toimii opiskelija- ja järjestökoordinaattorina vastaten sekä liiton Suomen opiskelijatoiminnasta että avustaen liiton yhdistyksiä. Tätä ennen Toni on ollut mm. Symbioosi ry:n shokkelomestarina, Biosfääri ry:n puheenjohtajana ja vähän kaikkialla mukana yliopiston hallinnon opiskelijaedustajana eli hallopedina.

49


Ongelmatilanteissa YTHS: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

Yhdenvertaisuutta ja hyvää meininkiä!

Opintojesi aikana saat tietoa, tukea ja apua terveyteen ja sairauteen liittyvissä kysymyksissä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä. YTHS:n tehtävä on tarjota yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden palveluita perustutkintoa suorittaville yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille. Palveluihin kuuluu yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden palveluita. Yleisterveyden palveluihin kuuluu terveydenja sairaanhoitajien sekä yleislääkärin vastaanoton lisäksi fysioterapiaa, matkailuterveysneuvontaa ja seksitautien etätestausta. Lähetettä vaativia palveluita ovat röntgen- ja laboratoriotutkimukset. Suunterveyden palveluihin kuuluu suuhygienistien vastaanotot, hammas- ja erikoishammaslääkäripalveluita sekä tarvittaessa röntgentutkimukset. YTHS tarjoaa myös mielenterveyden palveluita. Tarvittaessa voit esimerkiksi ilmoittautua psykologin vastaanotolle tai sopia tukiryhmään osallistumisesta. Helsingin YTHS-toimipiste sijaitsee osoitteessa Töölönkatu 37 A. Akuuttiluonteisissa asioissa kannattaa ottaa yhteyttä klo 9 mennessä tulemalla paikalle tai soittamalla 046 710 1027. YTHS:llä on käytössä takaisinsoittopalvelu. Ennen kuin sinulle varataan aika, terveydenhoitaja tekee hoidontarpeen arvion, antaa hoitoohjeita tai ajan terveydenhoitajan tai yleislääkärin akuuttivastaanotolle. Jonojen ja palvelun sujuvuuden osalta YTHS vastaa suurinta osaa kaupungin terveysasemista.

Me olemme tämän vuoden Symbioosin ja Helixin yhdenvertaisuusvastaavat. Tänäkin vuonna meillä aloittaa paljon uusia fukseja, joista kukin tulee hieman eri lähtökohdista. Opiskelijamme muodostavat hyvin heterogeenisen joukon, minkä takia me yhdenvertaisuusvastaavat pidämme huolen siitä, että jokaisella on samat mahdollisuudet osallistua ainejärjestöjen tapahtumiin omana itsenään tulematta syrjityiksi. Syrjintään lukeutuu muun muassa kaikki kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoleen, etniseen ryhmään tai kansalaisuuteen, terveydelliseen tilaan tai mihin tahansa muuhun ominaisuuteen liittyvä syrjivä tai halveksiva toiminta. Ainejärjestöjemme yhteiset tilat, kuten kerhohuoneet ovat niin ikään syrjintävapaita alueita, joissa noudatetaan turvallisen tilan periaatteita. Meille on tärkeää, että jokainen tuntee olonsa arvokkaaksi ja hyväksytyksi omassa opiskelijayhteisössään. Vaalimme hyvää meininkiä ja puutumme tarvittaessa myös kiusaamistilanteisiin ja muihin ongelmiin. Meihin voi olla yhteydessä esimerkiksi sähköpostin kautta tai tulemalla nykäisemään ketä vain meistä suoraan hihasta kertsillä, jos jokin asia askarruttaa mieltä. Symbioosilla on myös olemassa häirintälomake, jonka kautta on mahdollista jättää anonyymiä viestiä minkä vain yhdenvertaisuutta koskevan asian tiimoilta. Käsittelemme kaikki tilanteet luottamuksellisesti, joten meille juttelua ei tarvitse jännittää. Me ollaan täällä teitä varten! Symbioosin yhdenvertaisuusvastaavat: Liina Laukkanen: liina.laukkanen@helsinki.fi Julius Ulpovaara: julius.ulpovaara@helsinki.fi Taru Lappalainen: taru.lappalainen@helsinki.fi Helixin yhdenvertaisuusvastaavat: Iida Kokkinen: iida.a.kokkinen@helsinki.fi Inkeri Liikanen: inkeri.liikanen@helsinki.fi Inka Sylgren: inka.sylgren@helsinki.fi

50


Opintoneuvojat ja ohjaavat opettajat Mikael Segerstråle Moi! Olen Segge, kovasti luonnosta tykkäävä ja helposti lähestyttävä biologi. Lempiharrastuksiani ovat luonnossa liikkuminen ja kalastus, ja jokakesäistä lohireissua aletaan valmistella jo syksyllä. Pari vuotta sitten hurahdin bodypumppiin, eli älä pelästy jos naamani näkyy jumppasalissa. Toimin opintoneuvojana ja tutkijana ja minua saa ottaa hihasta kiinni ja kysyä mitä vain. Omana tutkimuskohteenani on hermoston varhaiskehitys, mutta olen perehtynyt biologiaan aika laajamittaisesti ja sainkin sen ansiosta lempinimen, psykoottinen tieteen musta enkeli. Kävi niin, että minua haastateltiin Hesariin eläinten saman sukupuolen välistä seksuaalista käyttäytymistä koskien, ja mielipidepalstoilla tämä tietysti herätti närää. Näistä ja muista asioista voimme keskustella kun tapaamme syksyllä! Tieteenala/neuvonnan vastuualue Fysiologia ja neurotiede. Huoneen numero (ja huoneen sijainti) Biokeskus 3, huone 2711, 2. kerros. Puhelinnumero 050 3440992 Sähköposti mikael.segerstrale@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Puhelimitse, ellen vastaa niin tekstiviestillä tai sähköpostilla.

Pekka Heino Tieteenala/neuvonnan vastuualue Perinnöllisyystieteen/genetiikan yleinen opintoneuvonta kaikissa opintojen vaiheissa. Huoneen numero (ja huoneen sijainti) Biokeskus 1, huone 3403.2 (avokonttorin kautta), 3. kerros. Puhelinnumero 02941 59072 Sähköposti pekka.heino@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Parhaiten yhteyden saa kävelemällä sisään työhuoneeseeni. Sähköposti on minun kohdallani vähän epävarma tavoittelukeino ja puhelimeenkin vastaan vain silloin kun akussa sattuu olemaan virtaa, joten tulkaa ihmeessä käymään tai nykäiskää hihasta kun tapaatte minut jossakin. Milloin olet tavoitettavissa? Minua voi tulla tapaamaan milloin vain, kunhan olen vapaana muista hommista. Pitempiä palavereja varten on kuitenkin parasta varata aika. Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Sehän on tiedettä elämästä ja elinympäristöistä. Eihän se voi olla muuta kuin ihanaa. Kun tähän vielä lisätään geneettinen näkökulma ja tutkitaan kaikelle elämälle olennaisia prosesseja, niin parempaa ei todellakaan ole.

Milloin olet tavoitettavissa? 8-16, kun en ole luennoimassa tai kokouksissa. Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Ei sitä muuta tarvitse osata.

51


Riitta Savolainen Akateeminen opintopolkuni alkoi 1979, kun pääsin Helsinkiin opiskelemaan biologiaa. Opintojen ensimmäinen vuosi oli kuitenkin niin tylsä – ekana syksynä ei muistaakseni ollut lainkaan biologiaa – että lähdin helmikuussa 1980 ystäväni kanssa koko kevääksi Norjaan kalatehtaalle töihin. Palasin Norjasta suoraan Lammin biotooppijaksolle. Sitten pääsin opiskelussa vauhtiin. Tein graduni 1984 muurahaisyhteisöistä Tvärminnessä. Sen jälkeen keräsin putkeen seuraavat viisi kesää aineistoa Tväminnen muurahaisista väitöskirjaani, joka valmistui 1989. Väittelyn jälkeen postdokkasin useita vuosia Kanadassa (U of Alberta), USA:ssa (Harvard), Japanissa (Tokyo Metropolitan U), USA:ssa (Smithsonian). Palasin kotiin, jossa työttömänä, mutta pian kuitenkin sain opetushommia, tein tutkimusta, johon sain jopa välillä tutkimusrahaakin. Nyt suunnittelen porukalla uutta biologian kandiohjelmaa eli biokandia, jonka rakenteessa näkyy vielä valitettavan paljon vanhoja laitosrakenteita, kun opiskelijan pitäisi olla keskiössä. Tieteenala/neuvonnan vastuualue Ekologia ja evoluutiobiologia/yleisesti kanditutkinto, erityisesti eko-evon kandi- ja maisteriopinnot. Huoneen numero (ja huoneen sijainti) Biokeskus 3, huone 5416, 5. kerros. Puhelinnumero 050 4155290 Sähköposti riitta.savolainen@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Ehdottomasti sähköpostitse. Milloin olet tavoitettavissa? Vastaan yleensä melko nopeasti sähköpostikyselyihin, kasvotusten tapaan mieluusti tiistaisin 10-12, mutta myös muina aikoina sopimuksen mukaan. Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Tästä olen eri mieltä, sillä voisin tehdä monia muitakin asioita.

52

Ritva Virkola Tieteenala/neuvonnan vastuualue Mikrobiologian ohjaava opettaja biologian ja molekyylibiotieteiden koulutusohjelman opiskelijoille. Huoneen numero (ja huoneen sijainti) Biokeskus 1, C-porras, huone 2312, 2. kerros. Puhelinnumero 02941 59235 tai 050 4150430 Sähköposti ritva.virkola@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Luen sähköpostia päivittäin, joten sillä tavoittaa hyvin. Milloin olet tavoitettavissa? Nykyisin on käytännöksi muodostunut sopia tapaaminen sähköpostilla. Minulla ei ole varsinaista vastaanottoaikaa, mutta voit hyvin tulla katsomaan, olenko paikalla. Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Biotieteet antaa laajat ja monipuoliset mahdollisuudet kouluttautua tulevaisuuden työelämään. Valitsemalla erilaisia opintokokonaisuuksia voi omaa osaamistaan laajentaa ja suunnata haluamaansa suuntaan.


Sähköposti suvi.taira@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Tavoittaa siten, että sopii ajan mailaamalla etukäteen ja sopimalla tapaamissajan, tai sitten hoitaa koko asian maililla. Puhelin on toistakymmentävuotta vanha Nokia, jonka toimintavarmuus on jo epävarmuutta, mutta en ole tunnesyistä raaskinut vaihtaa uuteen (se oli mun eka ja vika työsuhde-etu mitä olen koskaan saanut).

Johannes Enroth Alan olla sangen kokenut biologi, opettaja ja opintoneuvoja. Aina kun ehdin, tutkin tropiikin lehtisammallajistoa, lajien fylogeniaa ja evoluutiota. Miellän itseni biodiversiteettitutkijaksi ja tiedän tekeväni tärkeää työtä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Tieteenala/neuvonnan vastuualue Kasvitiede (erityisesti systematiikka ja yleinen neuvonta). Huoneen numero (ja huoneen sijainti) Huone 6601A, Biokeskus 3, 6 krs., hisseistä oikealle ja rappusten jälkeen taas oikealle, ei kuitenkaan vessaan vaan vasta välioven jälkeen. Puhelinnumero 050 4150424 Sähköposti johannes.enroth@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Ota yhteyttä mieluiten s-postitse, ainakin ensin. Milloin olet tavoitettavissa? Naamatapaamiset ma klo 12-13 lukukausien aikana. Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Biotieteet ovat parasta ikinä, koska ne tutkivat monimutkaisimpia tunnettuja järjestelmiä ja voisivat oikeasti pelastaa maailman. Siihen ei politiikka, talous tai kapakkajorinat pysty.

Suvi Taira

Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Biotieteet on parasta ikinä, koska ala kehittyy niin nopeasti, ettei sitä opi lukemalla yhden kirjan, vaan koko ajan saa olla kuulolla, että mitähän jännää on taas tänään keksitty.

Tuomas Haltia Tieteenala/neuvonnan vastuualue Toimin biokemian ohjaavana opettajana. Huoneen numero (ja huoneen sijainti) Biokeskus 1, huone 3402.1, 3. kerros. Puhelinnumero 050 4485687 Sähköposti tuomas.haltia@helsinki.fi Millä tavalla sinuun saa parhaiten yhteyttä? Minuun saa yhteyden parhaiten sähköpostilla. Milloin olet tavoitettavissa? Tavattavissa sopimuksen mukaan. Miksi biotieteet ovat parasta ikinä? Minusta (luonnon)tieteessä yleensä (eikä pelkästään biotieteissä) tärkeintä on sen antama kokeelliseen tutkimukseen perustuva maailmankuva. Tiede on myös menetelmä, jolla asioiden luonteesta voi ottaa selvää (en silti ole varma että biotieteet ovat "parasta ikinä")!

Tieteenala/neuvonnan vastuualue Molekyylibiotieteiden kandiopintojen neuvonta. Huoneen numero (ja huoneen sijainti) Biokeskus 1, C-porras, huone 2311, 2. kerros. Puhelinnumero 02941 59213

53


Koulutusohjelmien tuutorit Biologian koulutusohjelma

Moikka kaikille fukseille! Mahtavaa, että ootte löytäneet tienne Helsingin yliopistoon ja Viikkiin! Mä olen Enni, urheilemisen lähes kokonaan unohtanut entinen kilpauimari. Vuosi sitten en olis uskonut, että muutan heti lukion päätyttyä Tampereelta Helsinkiin, aloitan yliopisto-opiskelut ja lopetan jokapäiväisen treenaamisen. Ison elämänmuutoksen yllättäessä multa saa siis vertaistukea. Eka vuosi oli kaikessa myllerryksessään silti mahtava! Biologian opiskelu ja Helsinki ovat imaisseet mut kyllä mukaansa. Mut saattaa löytää tänä(kin) lukuvuonna hääräilemästä vaikkapa Viikki speksistä, opiskelijabileistä tai Latokartanon pelloilta ja metsistä. Jos mikään asia mietityttää, liittyen sitten opiskeluun tai vapaa-aikaan, niin multa saa tulla kysymään tai laittaa viestiä. Hauskaa fuksivuotta! Enni Määttä enni.maatta@helsinki.fi +358440258853

54

Heippa fuksiset! Mun nimi on Toni, ja oon osan teistä lapsosista oma tuutori (Hah, tulin suoraan lukiosta yliopistoon, joten moni teistä on varmasti mua vanhempia :D). Oon kiinnostunut vähän kaikesta biologiassa, mut näyttää pahasti siltä että oon ehkä taipumassa kasvibiologian suuntaan. Olin jo jossain vaiheessa rajannut sen kokonaan pois mun vaihtoehdoista, mut niin siinä vaan kävi... Nyt mulla on kämppäkin täynnä kasveja. Aineenopettaja musta nyt ainakin tulee! Jee! Vapaa-aikani käytän usein niinkin jalon aktiviteetin kuin Netflixin katselun parissa, ja kyllä mä aika usein hengailen myös kavereiden kanssa, ja etenkin lauta-ja korttipelit on lähellä mun sydäntä <3. Koitan aktivoitua tapahtumissa käymisen suhteen, joten toivottavasti nähdään myös niissä! :D. Saa tulla kyselee jos on mitään kysyttävää! Autan mielelläni teitä pikkusia teidän yliopistotaipaleen alkumetreillä. :) Toni Kempas tonikempas@hotmail.com +358409311065


Heei! Onnittelut opiskelupaikasta ja tervetuloa viikkiin! Ootetaan innolla, että päästään tapaamaan ja tutustumaan teihin! Mä oon Essi ja kohta lähtee mun toinen vuosi biologiaa. Ootan sitä innolla, koska pääsee vielä enemmän opiskelemaan itselleen kiinnostavia aiheita, kuten mikrobiologiaa ja genetiikkaa. Opiskelun ja opiskeluelämän lisäksi yritän välillä vähän urheilla. Viimeaikaisin innostukseni oli huispaus! Suosittelen kokeilemaan. Mulla on myös tapana hukata säännöllisin väliajoin mun bussikortti, mut onneks asustelen Viikissä niin eipähän tarvii poistua viikki-kuplasta ollenkaan. Mut luultavasti myös löytää kertsiltä juomasta kahvia, myös silloinkin kun mun ei pitäisi olla siellä. Saa tulla rohkeasti juttelemaan ja kysymyksiä otan myös mielellään vastaan. En lupaa järkeviä tai varmoja vastauksia, mutta jotain varmaan tulee ulos. Tykkään meinaan puhua kaikkea turhaan kun sille päälle innostun. Mut vielä kerran tervetuloa, nähdään pian! "Kuinka minä joka olen niin järkevä, voin olla niin vähä-älyinen?" (Niisku, Muumilaakson tarinoita E3). Olen Arttu, toisen vuoden biologian opiskelija. Opinnoissani olen kiinnostunut erityisesti EvoDevo:sta, eli kehitysbiologiasta, mutta muitakin kiinnostuksen kohteita on runsaasti. Biologian opiskelussa ahdistavinta onkin se, että kiinnostavia aiheita tuntuu olevan loputtomasti. Harrastan laulamista (suihkussa ja sen ulkopuolella) ja kaiken näköiset musiikkiharrastukset ovat lähellä sydäntä. Rakastan väittelemistä ja lempi puheenaiheitani ovat mm. shokkelo, hämähäkit ja salaliittoteoriat. Juttuni ovat yleesä kuin pettuleipää, eli puolet totta ja puolet petäjäistä. Älkää siis hämääntykö. Minulta voi tulla kysymään tai muuten vaan jutustelemaan mistä tahansa aiheesta. Osaan kuunnella vaikken olekkaan kovin hyvä vastaamaan. Odotan innolla, että pääsen tutustumaan taas uuteen joukkoon lahjakkaita luonnontieteilijöitä! Lopuksi vielä metatason tiedevitsi: Biology is the only science in which multiplication is the same thing as division Essi Roininen essi.roininen@helsinki.fi +358 40 7157828 Arttu Soukainen arttu.soukainen@helsinki.fi +358 40 5469056

55


Moips! Me ollaan Selma(vas) ja Veera(oik): Veera on pahasti stadilaistunut salolainen, jonka urasuunnitelmat ovat vielä yhtä avoinna kuin pullonkorkki BD-peleissä. Veera tykkää järkkäillä kaikenlaista (kuten vappushokkeloa), joten olkaa valmiita viettämään muun muassa etkoja, peli-iltoja ja safkailuja Veeran kämpillä Puksussa. Veera on myös mestari beer pongissa. Kaikkki oikeat kysymykset kannattaa kysyä Veeralta, joka tietää meistä kahdesta paremmin, miten asiat menee ja mitä ylipäätään tapahtuu. Selma on kotoisin Tampereelta ja tuleva geneetikon ura tähtää pääosin Nobel-palkinnon voittamiseen. Parhaita tuntomerkkejä ovat kuu-emojin runsas käyttö, salmaripullon hallussapito ja täsmällisesti hiukan myöhässä saapuminen. Tuutoriparina meidät tunnistanee siitä, että (ainakin omana fuksivuonna) löydytään jokaisista mahdollisista kissanristiäisistä. Nähdään syksyllä! Veera Salminen veera.m.salminen@helsinki.fi 044 0975597 Selma Sorri selma.sorri@helsinki.fi 040 1650303

56

Tervehdys, tulevat fuksimme! Nyt on isot ja kosmiset rattaat pyörimässä. Tämä tarkoittaa, että teidän aikanne tutustua biologian jännittävään maailmaan on käsillä. Onneksi olemme oppainanne kiperimmissäkin kysymyksissä ja tilanteissa, joten älkää ottako liikaa stressiä opintojen alkamisesta. Olen Joni, toisen vuoden biologian opiskelija. Minua kiinnostavat genetiikan ohella myös ohjelmointi, historia, rakennusala ja tietysti biologia kaikessa kauneudessaan. Asun nykyään Helsingissä, mutta syvällä sisimmässäni tulen aina olemaan Espoon sydämestä eli Leppävaarasta. Harrastuksiini kuuluvat säännöllisen epäsäännöllinen lenkkeily, pienoismallit, roolipelaaminen ja muut asiat joita voi odottaa kaltaiseltani troglodyytiltä. Olen Lea, toisen vuoden biologian opiskelija ja mahdollisesti myös sinun oma tuutorisi. Biologiassa kiinnostukseni suuntautuu vahvimmin ekologiaan. Olen alkuperäinen Sipoolainen ja isolle kirkolle saavuinkin vasta muutamia vuosia sitten. Vaikka joutenolo on suuri intohimoni, elävöitän päiviäni myös piirtämällä, maalaamalla sekä valokuvaamalla. Elämäni ilo ja valo ovat kuitenkin koirat, joita mielelläni ihastelen aina uskaltautuessani kotiluolastani päivänvaloon. Odotamme jo malttamattomina, että pääsemme tapaamaan kaikki teidät uudet opiskelijat kesän lopulla. Pistämme tarvittaessa kaikki ATP:mme peliin, jotta teidän fuksisyksyn alustanne tulisi erityisen mieleenpainuva. Joni Saarinen joni.a.saarinen@helsinki.fi 0503529498 Lea Ala-ilomäki lea.ala-ilomaki@helsinki.fi 0468117902


Heibandeerus fuksit ja vielä kerran superisti onnea bilsalle pääsystä! Tervetuloa Viikkiin nauttimaan biologian opinnoista, hupihommista ja lehmistä. Me ollaan osa tämän vuoden upeeta tutor porukkaa ja tullaan luotsaamaaan teidät läpi tapahtumarikkaan ja Shokkeloisen fuksivuoden. Tässä on minun hyväntahtoinen ja ahkera tutorparini Linda, jonka tunnistaa söpöistä heijastimista ja korkeasta kiljaisusta hämähäkin läsnäollessa. Linda on valmis tekemään kaikkensa voittaakseen, oli kyseessä sitten alias tai beer pong. Lindan yleensä jo valmiiksi hyvän päivän kruuna Pekka Heinon opettavainen ääni. Haviksen Lindasta voi toisinaan saada yön pikkutunteina Klusterilta ja seuraavana aamuna labrasta. Tän tutorduon toinen osa on Elina, jonka tunnistaa hyvistä repäisyistä ja parhaista etkoista. Elina on aina menossa mukana ja vaadittavan kahviannoksen jälkeen Elinaa ei pysäytä mikään. Elina on heittäytyvä ja aina iloinen päivän pelastaja, jonka supervoima on muiden huomioinen. Biologian opinnot ovat kasvattaneet partiolais Elinasta Shok-

kelomestarin. Elinan bongaukseen paras paikka lienee bio3:en kertsi, jonka ilmainen kahvi vetää monien muiden tapaan myös Elinaa puoleensa. Yhdessä me ollaan labratakkibiologian tulevaisuus, mutta kumisaappaat odottavat aina labran ulkopuolella valmiina toimintaan. Me molemmat ollaan aitoja Stadilaisia, joten osataan varmasti tutustuttaa teidät kaikkeen tarpeelliseen ja tarpeettomaan niin Viikissä kuin muuallakin Helsingissä. Nauttikaa aurinkoisesta kesästä ja nähdään elokuussa. Me odotetaan ihan possuna teidän tapaamista! Elina Hakonen elina.hakonen@hotmail.com +358443422001 Linda Id linda.id@helsinki.fi +358505622589

57


Eero ja Annika - (t)yöelämän ammattilaiset fuksisyksyäsi turvaamassa Olen Annika Hämeenheimo ja aloitan nyt toisen vuoden biologian opiskelijana. Kaikille uusille fukseille haluan sanoa lämpimimmät onnitteluni opiskelupaikasta, ja toivon, että olet into piukeana aloittamassa opintojasi! Biologia on aivan huippu tieteenala kaikilta osin, mutta eniten minua kiinnostaa genetiikka, mikrobiologia ja laboratoriotyöskentely. Harrastuksiini ja kiinnostuksen kohteisiini kuuluu erittäin laaja kirjo asioita, mutta uusimpia niistä ovat lukeminen ja huonekasvit. Asenteeni on laid-back eli ei oteta elämää liian vakavasti! Toivon, että kaikki uudet fuksit uskaltavat tulla juttelemaan tai kysymään minulta ihan mistä mieli tekee. Toisaalta minulle saa tulla myös kertomaan jos joku on pielessä. Joka tapauksessa, olen täällä teitä varten, ihanat tulevat fuksit. <3 Terve ja heipä hei, tulevat biologit. Olen Eero Aho, toisen vuoden biologian opiskelija. Helsinkiläisestä syntyperästäni huolimatta olen sisimmältäni henkeen ja vereen vantaalainen. Integroidun pikkuhiljaa Viikki-kuplaan, joka todennäköisesti tulee pian tuhoamaan loputkin vantaalaisesta identiteetistäni.

58

Saatan olla lievästi työnarkomaaninen, joten erikoisalaani voisi sanoa olevan töiden sovittaminen opintojen oheen (vaihtelevalla menestyksellä). Opiskelijaelämä on nautinnollisempaa, kun keittiökaappiin on varaa ostaa muutakin kuin makaronia. Tapanani on lykätä muita tehtäviäni työajalle, kuten tämän esittelyn kirjoittamisen. Fuksisyksy tulee olemaan varmasti yksi mieleenpainuvimmista ja jännittävimmistä kokemuksista opiskeluajaltanne. Minä ja mahtava tuutoriparini Annika olemme käytössänne, jotta tämä kokemus jää kaikille superkivahuippujeejeemuistona mieleen. Minua saa vaivata erityisesti työajalla, koska palkka juoksee, minä en. Nähdään syksyllä! Yt, Annika ja Eero :) Annika Hämeenheimo annika.hameenheimo@helsinki.fi 0456314541 Eero Aho eero.aho@helsinki.fi 0503513898


Moikka ja suuret onnittelut opiskelupaikan johdosta! Tuut varmasti nauttimaan biologian opiskelusta niin paljon kuin mekin! Me ollaan Nelli ja Santeri, tokan vuoden biologian opiskelijoita ja tuutoreita.

Vapaa-ajallani nautin meemuista ja penkkiurheilusta sekä tämän lisäksi olen absoluuttinen kissamies. Minua näkee myös biologian asiantuntija kurssilla, jossa toimin assarina.

Nelli: Biologiassa mua kiinnostaa perinnöllisyystiede. Se oli selvää jo ennen yliopistoon tuloa, mutta älkää huoliko jos teillä ei ole vielä suunta selvänä! Labrassa pipetoidessa ja metsässä rämpiessä se oma suunta hahmottuu. Mä RAKASTAN koiria, joten tuokaa aina koiranne mukaan jos mahdollista ja mä oon aina vapaaehtoinen hoitaja! Tykkään myös pelailla lautapelejä, leipoa ja kattoa true crime sarjoja ja leffoja.

Opintojen aloitus on jännää, mutta me ollaan teidän tukena ja auttamassa kaikessa missä pystytään. Me ei malteta odottaa että päästään tutustumaan teihin. Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee preorientoivaan päivään Suomenlinnaan :)

Santeri: Tervetuloa lipastoon! Itselläni oli jo ennen opiskelua selkeä visio siitä, että minusta tulee biologian ja maantieteen opettaja. Minulta voi tulla kysymään aineenopettaja hommasta kuin myös ihan mistä vain muusta elämää askarruttavasta asiasta.

Nelli Koskivirta nelli.koskivirta@helsinki.fi +358504120301 Santeri Liukkonen santeri.liukkonen@helsinki.fi +358449781444

59


Moi uudet fuksit ja tervetuloa Viikkiin! Onnea uudesta opiskelupaikasta, me odotetaan innolla, että päästään tutustumaan teihin kaikkiin. Me ollaan Sonja ja Emilia, tokan vuoden biologian opiskelijoita. Molempien aikomuksena on suuntautua fysiologian ja neurotieteiden pariin. Bilsan lisäksi meitä yhdistää se, että ollaan molemmat Helsingistä kotoisin ja asutaan tällä hetkellä Kalliossa. Sonja: Sielultani oon herkkä taiteilija, mutta todellisuudessa taidan olla hölmöilevä (tuleva) biologi. Arvostan elokuvia, taidetta sekä irtokarkkeja. Harrastuksiin kuuluu rap-musiikin kuuntelu kaupunkipyöräilessä sekä kävely ympäri stadia. Stadin lisäksi tuttu on myös Viikin alue, jossa asuin fuksivuoden alkupuolen. Ps. Parhaat irtokarkit löytyy Viikin prismasta. Emilia: Biologiaa oon päätynyt opiskelemaan, koska olen kiinnostunut neurotieteistä ja sittemmin myös muut bilsan osa-alueet on alkaneet kiinnostaa. Tykkään myös kasveista, mutta lähinnä kivoista viherkasveista, vaikka en osaakaan pitää

60

niitä hengissä. Lisäksi mua kiinnostaa psykologia, taide ja kissamemet. Oon harrastanut teatteria pari vuotta sekä kuvataiteita säännöllisen epäsäännöllisesti. Tykkään itse piirtää ja maalata, mutta myös silloin tällöin käydä taidenäyttelyissä ja kaikenlaisissa muissakin tapahtumissa. Viikin lisäksi vietän paljon aikaa kotihuudeilla Kalliossa sekä Töölössä tervehtimässä mun äidin kissoja. Me käydään aika aktiivisesti kaikenlaisissa opiskelija menoissa ja meidän fuksivuosi olikin aika vauhdikas ja hauska. Toivottavasti se on sitä teillekin. Syksyllä tavataan! Sonja Jalonen 0442199990 sonja.jalonen@helsinki.fi Emilia Lilja emilia.lilja@helsinki.fi 0442388292


Kan­di­dat­pro­gram­met i bi­o­lo­gi Hejsan alla nya gulnäbbar och ett stort grattis för studieplatsen! Välkommen till Helsingfors centralaste kampus i Vik och till SvNK! Vi tre kommer att fungera som era svenskspråkiga tutorer under ert första studieår och hjälpa till med studiestarten och finnas som stöd då det behövs. Vi är så glada att ni hittat er väg till bio- & miljövetenskapliga och är så ivriga över att träffa er i höst! h.):

Här kommer en kort presentation av trion (v.-

Hejsan! Jag heter Susan och är hemma från Pampas, närmar bestämt Kronoby! Är andra årets biologistuderande och siktar antagligen in mig på ekologi. På min fritid tycker jag om att läsa böcker, vara med kamrater och titta på Netflix. Fungerar också som SvNK:s programchef så bara att rycka mig i ärmen om ni har frågor om kommande happenings. Ses i Vik! :D

mig på gymmet, o plocka blommor vid vägkanten eller i en UFF nära er. Ser så framemot att träffa er och hoppas att ni kommer att ha ett minst lika härligt gulisår som vi hade! Kram, ses snart <3 Tel. 045 122 6337 Epost: sandra.nystrom@helsinki.fi Snart börjar ert gulisår med en massa kul att se fram emot. Vi hoppas ni kommer trivas i Vik och har ett oförglömligt år här tillsammans med oss! Vi ses på den pre-orienterande dagen i Sveaborg eller senast under orienterande veckan! Puss o kram, Susan, Ossian, Sandra

Tel. 044-2438488 E-post: susan.lindgren@helsinki.fi Hej, Ossian heter jag och önskar er alla hjärtligt välkomna till Vik! Här kommer ni få alldeles egendomliga upplevelser - utöver att få inse hur förbluffande djupgående biologin faktiskt är och hur vänligt och välkomnande Viks kor, får, gäss och kalkoner ser på en, kommer ni att få oss suveräna äldre studeranden in i era liv, vilken lyx! Likaså ser vi det som en enorm lyx och lycka att få er gulisar som förstärkning till vår grupp av Vikstuderanden, vi väntar med iver! Själv är jag andra årets studerande och måste så småningom välja inriktning, det blir antagligen en provsmak av både ekologi och evolutionsbiologi-linjen och fysiologin till att börja med. Om jag inte syns till i Vik, är jag med stor sannolikhet i något av Helsingfors klättringsgym och leker apa. Tel.: 044-3366501 E-post: ossianwitting@gmail. com Hej på er alla och välkomna till biologin! Jag heter Sandra och kommer från Åbo (<3) och studerar nu biologi för andra året. I studierna är jag mest intresserad av människans biologi, så kommer troligen att inrikta mig på fysiologi, samt möjligtvis ämneslärarstudier. På fritiden kan ni hitta

61


Molekyylibiotieteiden koulutusohjelma Moikka molen uudet fuksit ja hurjasti onnea huikeen opiskelupaikan johdosta. Mun nimi on Simo ja mä aloitan toisen vuoden Molella nyt syksyllä. Mun fuksivuodella oli ihan super hyvät tuutorit ja mä yritän olla paras mahdollinen tuutori teille. Mun erikoisosaaminen tuutorina on mun tietämys stadista koska oon asunut koko elämäni täällä. Mä oon harrastanut elämäni aikana vaikka mitä ja tällä hetkellä pelaan salibandya ja yritän oppia laulamaan nuotissa. Mua voisi kuvailla ulospäin suuntautuneeksi ja helpoksi tyypiksi eli jos oot eksyksissä ja näät mut nii saat huutaa avuksi ihan millon vaan! Fuksivuodella riittää uutta asiaa opittavaksi vaikka muille jakaa, mutta ei huolta koska minä ja mun tuutori pari Chom otetaan kaikki haasteet vastaa lepposalla asenteella. Toivottavasti saadaan teidät laskeutumaan yliopistoelämään mahdollisimman pehmeesti ja toivottavasti tykkäätte Viikistä! Simo Metsikkö simo.metsikko@helsinki.fi +358449735374

Hei vain kaikille ja onnittelut opiskelupaikan johdosta! Meikäläinen on Chom ja olen Helsingin kulmilla pyörinyt nyt reilu pari vuosikymmentä. Aloittelen toista vuotta molella, jota tulee värittämään tuutorin virka. Harrastuksista olisi kiva kertoa, mutta myönnettäkööt niiden puute tähän kättelyyn. No joskus pelailen futista ja taisin käydä kerran lenkillä viime syksynä. Ihmisoliona mua on kuvailtu lötköksi ikilapseksi, mutta CV:ssä tais lukee vastuuntuntonen ja ahkera. Teitä eniten hyödyttävä piirre on se, että mä en pure. Jos satutte spottaamaan meitsin ja joku hämmästyttää/kummastuttaa, niin tulkaa ihmeessä vetämään siitä kuuluisasta hihasta. Ensimmäinen opiskeluvuosi on täynnä uusia tuttuja ja juttuja, joiden kimppuun teitä pääsen avustamaan. Se on suuri vastuu, mutta onneksi sitä ei tartte kantaa yksin. Tuutorparinani toimii Simo, jonka esittelyn löytänette tämän teoksen sivuilta. Muistakaahan olla aktiivisia ja avoimia, pitäkää simmut, korvat ja puhelin auki sekä nauttikaa Viikistä! Chom Virkilä chom.virkila@helsinki.fi +358407569111

62


Hellurei, tervetuloa Viikkiin ! Olemme Saana ja Elsi ja yhdessä olemme SALSI !!! Olemme toisen vuoden opiskelijoita ja erityisesti parasta molella on yhteishenki. Yleensä löydätte meidät Robert’s Coffeesta suunnittelemassa maailmanmatkaa tai Viikissä toteuttamassa sitä. Mielestämme onnellisen elämän salaisuus ovat sushi ja RuPaul’s Drag Race. Ja näin loppuun ajattelimme valaista teitä muutamalla random faktalla itsestämme. Fact nro 1; Saana nukahtaa reippaasti ennen pilkkua. Fact nro 2; Elsi luultavimmin syö enemmän kuin kaikki tulevat fuksit yhteensä. Fact nro 3; parhaillaan projektinamme on kertsikoirahankkeen läpiajaminen. Fact nro 4; Chom on hyvä tanssimaan. Vielä kerran tervetuloa kaikki fuksit, odotamme innolla teidän tapaamistanne!! Jos haluatte lähettää koirakuvia/videoita (pliis) tässä meidän yhteistiedot; Saana Rekinen saana.rekinen@helsinki.fi 045-3163404 Elsi Pöllänen elsi.pollanen@helsinki.fi 040-5063246

Heipä hei ja onnea opiskelupaikan saamisesta! Me ollaan Fanny ja Jenny, kummatkin aloittamassa toista vuotta molella. Tiedetään kummatkin miltä vähän pidempi matka yliopistolle ja ylipäätänsä kaikkialle tuntuu, (koska Espoo), joten meiltä saa henkistä tukea tarvittaessa. Jennyn löytää usein kertsiltä, urheilemasta tai bileistä. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä vähän auki, koska niin moni asia molella vaikuttaa kiinnostavalta. Fanny on yksi harvoista joka haki ensisijaisesti molelle joten toivotaan, että tällaisia harvinaisia yksilöitä löytyy myös syksyn fukseista! Vapaaajalla Fannyn löytää futiskentältä sekä kertsiltä selaamassa söpöjä koiravideoita :-) O samma på svenska. Ollaan kummatkin myös ruotsinkielisiä, joten meidät löytää myös SvNk:n tapahtumista ja bileistä. Tulkaa ihmeessä juttelemaan jos on jotain kysyttävää tai asiaa, tulkaa myös vaikka ei olisi. Nähdään elokuussa! Jenny Svartström jenny.svartstrom@helsinki.fi +358405875571 Fanny Rostedt fanny.rostedt@helsinki.fi +358505422770

63


Heipsunkeipsun! Tervetuloa molelle ja onnittelut tänne pääsemisestä! Olen parikymppinen toista molevuottaan aloitteleva jannu kauheasta paikasta nimeltään [redacted]. Tämä faktoidi tulee teille harvinaisen tutuksi viimeistäänkin fuksisitseillä. Mua kiinnostaa kauheen moni asia, esimerkiksi kliininen mikrobiologia, fysiologia ja patologia, mutta suurin intohimoni on forensiset tieteet. Toisen vuoden agenda onkin päättää jokin päämäärä, jota lähteä seuraamaan. Viikissä mut löytää lähes 100% todennäköisyydellä kertsiltä, koska kertsigravitaatio saa mut aika helposti jäämään sinne sen sijaan, että kävisin luennoilla... Vapaa-ajallani (hah, mikä vitsi) vietän lähes kaiken aikani joko Rastilan ässässä juosten paikasta toiseen halko perseessä tai rentoutuen etyylialkoholiannoksen/-annosten äärellä. Yritän parhaani mukaan änkeä jonnekkin tonne väliin vielä jotain rakentavaakin tekemistä esim. urheilua ja itsensä sivistämistä ym. kypsää ja kehittävää. Olen tämän vuoden myös Helixin keittiömestari tai tuttavallisemmin äiskä, koska haluan mahdollisimman monipuolisesti sabotoida omia opintojani. Osittain tästä syystä (enimmäkseen tosin muista) mut löytääkin käytännössä jok’ikisistä opiskelijoiden pippaloista ja kissanristiäisistä useimmiten enemmän tai vähemmän kuoseissa. Luottakaamme siihen, että parini dendriitti-Denders jatkaa alkoholieläkettään, jotta balanssi säilyisi. Odotan innolla kaikkien teidän tapaamistanne!!! ps. mun naama näyttää aika usein tolta mut älkää säikähtäkö! oon siitä huolimatta allegedly ihan kiva Petja Salminen petja.salminen@helsinki.fi 0452034583

64

Hei kaikille uusille fukseille ja onnea opiskelupaikasta molella! Oon Anders (Branders, Brantsu Denders, Dendriitti Ders, keksikää vaikka omanne), toisen vuoden mole-opiskelija ja meidän ainejärjestön, Helixin, sihteeri. Mut voi aikalailla aina löytää kertsin sohvalta päiväunilta tai muki kädessä. Etin aina tekosyitä laittaa haalarit jalkaan ja oon about jokaisessa tapahtumassa. Uskon, että onnellisuuden löytää labrasta ja R:stä. Muutin Helsinkiin ”landelta” eli Kokkolasta ja tääl on ollu aivan mahtavaa. Opiskeluelämä, labrat ja molekaverit varmistaa aivan mahtavan fuksivuoden! Ottakaa mahtavasta fuksivuodest kaikki irti ja lähtekää pelkäämättä kaikkeen mukaan! Tuutte saamaan tosi paljon uusii ystävii ja molesta tulee nopeesti perhettä! Jos on kysyttävää kouluasioista, Helix ry:stä, bileistä, entropiasta tai mistä tahansa muusta, niin mua ja kaikkii tuutoreita voi tulla kiskasee hihasta. Anders Brandt anders.brandt@helsinki.fi 0408352542


Heipsuli hei vaan kaikki uuet fuksit ja oooikein suuret onnittelut opiskelupaikasta molella! Mää oon Emma Vaara, the Danger, lentokoneen tuoma oululainen enkä mää pelekää polliisia :) Musta piti tulla astronautti, mutta suunnitelmiin tuli muutos ja kulutan mun aikani joko kertsin gravitaatiovoiman vaikutuksen alaisena tai maratoonaten sarjoja valonnopeudella. Mun keho koostuu noin 70% majokänkystä ja 30% etanolista. Lisäksi puhun erittäin kaunista oulunmurretta, ja välillä Jamin eli Jamie Foxin pittää vähä tulkkailla mitä sanon, joten toivottavasti totutte. Molella on parasta kaikki erittäin ihanat tyypit, mutta opiskelukin on erittäin mielenkiintoista ja antoisaa! Itteeni kiinnostaa eniten genetiikka ja neurotiede, mutta molen hienous on se, että on niin hurjasti erilaisia vaihtoehtoja (toki pieni valinnanvaikeus on jatkuvasti läsnä lol). Mutta koska elämä ei koskaan mee niinku suunnittellee, niin saapi nähä misä oon 5v päästä. 90% todennäköisyydellä oon Hymyssä tai Seiskassa tv-sarjojen arvostelijana :Dd Kuitenkin ottakkaa kaaiiikkkkki irti ihanasta ja tapahtumarikkaasta fuksivuodesta! Me Jamie McKetun kanssa pietään huolta, että heti alakuun tiijjätte kaiken olleellisen, eli milloin on Viikin virallinen spagupäivä, mistä saatte parasta kahavii ja ehottomasti kaikki parhaat asiat opiskeluelämästä! Vaikka mää näytänki 99% ajasta siltä, että elämä on perseestä ja voisin katseellani tappaa jokasen vastaantulijan, nii tulukaa vaa rohkeesti nykäsee hihasta ja jubailee kaikesta mikä mietityttää maan ja taivaan välillä! Vaikka esmes siittä miten Game of Thronesin ois pitäny päättyy tai ihmettellee hyytyykö Jamin hymy ikinä :Dddddd Muhun voi olla yhteyksissä tällee hienosti spostin ja WhatsAppin kautta: emma.vaara@helsinki.fi 0440373978

Moikkuli moi vaan kaikille ja onnittelut opiskelupaikasta!!! :-) se onki sit menoo ny :Ddd Oon Jami Jaakko Ilmari Haavisto, 21-vuotias Hessu Hopo -imitaattori kaukaa Pohjanmaan skutsilta, mut voitte kutsuu mua Jamiks (lempinimiehdotuksia otetaan vastaan, slaidaa dm @jamihaavisto). Opiskelen molella ny toista vuotta ja voin oikeest sanoo teille rakkaat fuksit, et yliopisto on ihmisen parasta aikaa <3 oikeest ottakaa siit kaikki ilo irti ja jahdatkaa unelmianne!!! Mole on sillee jännä et tänne mahtuu paljon jengii erilaisilla intresseillä, mikä on tietty hienoo. Musta tulee salee viel jonain päivänä semmone pitkätukkanen ekologi ellen sit opettele koodaan tai emt :Ddd vietän vapaa-aikani kertsillä loikoillen, mut aina sään salliessa siirryn ulos pussikaljalle. Lenkkeilen nykyään liian vähän, mut kestävyysurheilu on ihan beeeeeest <3 oon pakastepizzan ja politiikan suurkuluttaja, joten oon aina valmis lähteen bisselle puhuun päästökaupasta tai perustulosta (okei se perustulo vaatii ehk viinapullon). Muutenki jos mikä tahansa asia alkaa mietityttään / vituttaan / ahdistaan / kuumottaan nii mun vastaanotto on auki bio1 kerdellä ma-pe klo 9-17 (lol en oikeest jaksa yleensä ees herää ennen ysii). Muistakaa opiskeluaikana verkostoitua, innostua, rakastua ja käydä testaas bun2bunin vegaaniset bursat koska ne on ihan törkeen hyviä, mut ennen kaikkea muistakaa olla itellenne armollisia <33333 Pidemmittä puheitta nähään orientaatioviikolla ellei näkö mee hahahahah :Dddddddd Jami Haavisto jami.haavisto@helsinki.fi 0509189158

65


Moi, ja tervetuloa molelle - onnea superhyvästä valinnasta! Mä oon Oona (vas) ja vierestä löytyy tutorparini Emilia. Ollaan molemmat aluperin haettu lääkikseen, ja alun hakemisen jälkeen hiffattiin molen siistiys. Löydettiin kumpikin uusi polku, joka vie meitä lähemmäksi sitä, mitä tulevaisuudelta toivotaan; Emilia kiinnostui elintarviketieteistä ja mä jatkan transmedin tai neurologian suuntaan. Ystävystyttiin Kumpulassa liuoskemian (huhhuh!) kursilla heti fuksiopintojen alussa - tuskailu tuottaa joskus jotain hyvääkin! Ollaan molemmat palattu Helsinkiin juurillemme monen mutkan kautta. Meitä yhdistää myös rakkaus aamukahviin. Oon kiinnostunut designista ja rakastan testata fyysisiä rajojani urheillessa ja vaelluksilla. Useimmiten mut löytää Marimekosta tai lenkkipolulta, Emilian puolestaan kaikkialta ja aina myöhässä. Emilian sydäntä lähellä on reissaaminen ja koira kuin koira. Mahtavaa päästä tutustumaan teihin! Jos herää mitä tahansa kysymyksiä tai ajatuksia, laittakaa viestiä! Oona Kutvonen oona.kutvonen@helsinki.fi 0405887149 Emilia Nordström emilia.nordstrom@helsinki.fi 0440700601

66

Heipähei uudet fuksit! Mä olen Kristiina, mutta kutsukaa vaan Krisseksi. Alunperin oon kotoisin Tampereelta, joten jos haluat lähteä siiville, niin olen ehdottomasti mukana. Opintovuosia mulla on yhteensä takana kolme; kaksi Jyväskylässä (solu- ja molekyylibiologia) ja yksi täällä Viikissä molella. Voisin siis sanoa olevani jo melko hyvin perillä yliopistoopiskelusta. Älkää kuitenkaan tulko kysymään milloin valmistun :D Erikoistumisaloista tällä hetkellä eniten kutkuttaa translationaalisen lääketieteen maisteriohjelma, mutta saattaahan se muuttua vielä. Kun en opiskele, olen yleensä töissä tai ihan vaan kotona tietokonepelejä pelaamassa. Pidän myös ruuanlaitosta ja hyvistä Netflix-sarjoista. Minulta voi kysyä mitä tahansa mikä mieltä askarruttaa, ja jos en itse osaa vastata, osaan ainakin neuvoa oikeaan suuntaan :) Mukavaa kesää ja ei kannata liikaa jännittää syksyä! Kristiina Tarkiainen kristiina.tarkiainen@gmail.com 045 138 8315


Moikka fuksit! Oon Erika, alotteleva tokan vuoden mole ja Kangasalta kotosin. Tai iisimmin vaan Tampereelta. Varjotuutoroin Vepan kanssa mahdollisuuksien mukaan, vaikken virallinen tuutori ookaan. Muistakaahan sitten aikanaan ilmottautua tuutoriks ajoissa huppista:------) Vaikka oonkin ehkä se porukan realisti (jotkut sanois pessimisti), en sentään oo kukkahattu, ja yritän pysyvistä silmäpusseista huolimatta kirmata iltariennoissa mukana. Jos eksyt kampuksella tai kaipaat ruokaseuraa, niin repäsepä mut mukaan (syön hitosti ja hitaasti). Molella kursseja löytyy laidasta laitaan, ja maaperämikrobien ja neuronien välistä löytyy varmasti jotain, mikä uppoo just suhun! Oon ite viihtynyt Viikissä ja Helsingissä ihan törkeen hyvin, vaikken koskaan ajatellu muuttavani stadiin. Kannattaa panostaa ekat viikot muihin fukseihin tutustumiseen, vaikka se voi ottaakin voimille. Mahtiporukalla on kiva opiskella, itkee kouluhommia kertsin sohvilla ja valvoo aamuun opiskelijahintojen äärellä! Huolia, murheita, hauskoja asioita? Hmu: Erika Veikkolainen erika.veikkolainen@helsinki.fi +358 50 4068005

Moikkamoi oon Veera ja vepakskin kutsutaan! Alotan toisen vuoden moleopinnot ja lähtösin oon tuolta Jyväskylän läheltä pikkupikku paikasta elikkäs Laukaasta :D Oon yleensä aika hilpeellä tuulellä (paitsi jos teen ärrää myöhässä ja tou se oli melko usein se) ja tanssijalka vipattaa yhtä lujasti ku suu laulun sanojen tahtiin, biisikärpänen tai baarikärpänen iha mite vaan :)) Näinkin isolla kirkolla olen vallan hyvin viihtynyt, johon iso tekijä on ollut tämä opiskeluelämä, opiskelukamut, Viikin kampus ja mitä näitä nyt on! Ekasta vuodesta kannattaa ottaa kaikki irti mitä saa ja vähän enemmän! Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin kertoo, että hauskea tulee olemaan :D Kaikkia muitakin hyviä tipsejä tarjoilen opintojen ja oheistoiminnan suhteen, joten jos jonkinmoinen hätä yllättää, nii tulkaa vaan nykimään jostain mistä kiinni saatte (viestintävälineetkin on okei :D) ja rohkeesti jubailee. Nauttikaa vielä kesästä täysiä kaikki ihanat tulevat fuksipallerot, syksyllä nähään!! <3 Veera Palonen palonen.veera@hotmail.com +358440970424

67


SYKSYN ALUSTAVA TAPAHTUMA-AIKATAULU Huom! Tarkista uusin tieto aikataulusta omalta tuutoriltasi!

Elokuu 24.8. Preorientoiva päivä Suomenlinnassa 26.8. Biosfäärin Bingo 27.8. Piknikhengailu Maaherranpuistossa 28.8. Fuksi-kaski 29.8. Helixin lautapeli-ilta & MMYL:n fuksibileet 30.8. Biosfäärin fuksibileet Baarikärpäsessä (etkot pupulla) Syyskuu Symbioosin kaudenavajaiset (kertsibileet) Helixin kaudenavajaiset Fuksisauna 20.9. Symbioosin ja Helixin fuksisitsit 27.9. HYY:n fuksiseikkailu Fuksiolympialaiset Lokakuu BD-pelit!! Helixin syyskokous 26.10-3.11. Helixin vuju-viikko Marraskuu 2.11 Helix 50 v. vuosijuhlat! 3.11. Helixin synttärisitsit 10.11 Labrasitsit

68


Pre-orientoiva päivä la 24.8. Suomenlinnassa! Yhteislähtö Kauppatorilta Tule tutustumaan uusiin opiskelukavereihisi ja tuutoreihisi jo ennen opiskelun alkamista! Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan uudet opiskelijat ja tuutorit tapaavat toisensa Suomenlinnassa preorientoivana päivänä la 24.8. Yhteislähtö tapahtuu Kauppatorilta. Lisäinfoa tulossa Facebook-ryhmään Bioja ympäristötieteellisen tiedekunnan fuksit ja tuutorit 2019 ja saatavilla omalta tuutoriltasi.

69

Profile for Helix ry

Alkio 2019  

Alkio 2019  

Profile for helix_ry
Advertisement