Helins 3 2015 by HELINS-lehti

3 2015

Ylen hyvät insinöörit

Edunvalvonta: Miksi HI tukee uuden keskusjärjestön selvitystyötä?

Tekniikka: Sähköbussit

Koulutus: Metropoliassa kehitetään robottikättä

joukkoliikenteen tulevaisuutta

Sisältö Pääkirjoitus............................................................................... 3 Vakuutusala kolahti............................................................... 4 Ajankohtaista........................................................................... 6 Minnan klinikka: Insinöörin pieni lomaopas.................. 8 Ylen taitavat insinöörit....................................................... 10 Sähköbussilla tulevaisuuteen............................................14 Työnhakua vertaistuen avulla......................................... 16 INSKOn lyhyt mutta loistava tarina................................18 Miksi HI tukee uuden keskusjärjestön selvitystyötä?........................................................................ 20

Välipalat...................................................................................22 Robotit: Ihmiselle jää luova työ......................................24 Robottikäsi auttaa yksinasuvaa......................................26 Kannanotto duaalimallin ja ammatillisen korkeakoulutuksen puolesta............................................28 Ajankohtaisia tapahtumia.................................................29 HI:n toimiston yhteystiedot..............................................38 Markus Hyypän kolumni....................................................39

–

HEL I NS 3/2 0 1 5

Pääkirjoitus

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

HARHAUTETTUJA VAI HARHAANJOHTAJIA Olen huomannut, että nykyään harrastetaan asioiden/tietojen tarkoituksenmukaista vääristelyä. Vai onko kysymys siitä, että tiedon kertojat eivät oikeasti ymmärrä mistä puhuvat? Kumpikaan näistä vaihtoehdoista ei ole kovinkaan mukava jäsenistömme ja kansalaisten kannalta. Varsinkin, kun useimmiten tätä ”tietoa” kertoo joku poliitikko, työnantajaliiton edustaja tai media. Hyvinä esimerkkeinä toimikoot eduskuntavaalienkin alla paljon käytetyt heitot: ”Julkisen sektorin osuus on jo 58 prosenttia bkt:sta”, ”Suomen julkisen velan määrä on jo kestämätön” ja ”Suomen kilpailukyky on romahtanut”. Avaan tässä kirjoituksessa heittoa Suomen kilpailukyvyn romahtamisesta. Tästäkin asiasta kuulimme useimmilta puolueiden johtajilta ennen eduskuntavaaleja. Itse sanoisin, että tässä puhutaan jälleen Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) suulla, eikä todellisista asioista. Vai mitä mieltä olette näistä faktoista? Maailman talousfoorumi WEF arvioi vasta viime vuonna 144 valtion kilpailukykyä ja piti Suomea koko maailman 4. kilpailukykyisimpänä. Euroopan maista Suomen edellä oli vain pankkimaa Sveitsi, enkä usko, että edes kilpailemme samoissa lajeissa. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n kilpailukykyindikaattorien mukaan Suomen hintakilpailukyky on puolestaan nyt parhaalla tasolla 20 vuoteen. Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta kirjoitti jo noin kaksi vuotta sitten, että Suomessa suhteelliset yksikkötyökustannukset ovat alimmillaan pitkiin aikoihin (vuosikymmeniin). Tieto perustuu OECD:n kilpailukykyindikaattoriin, joka huomioi kilpailun kaikilla markkinoilla. Suhteellisten yksikkötyökustannusten luulisi olevan merkittävä osatekijä, kun puhutaan Suomen kilpailukyvystä! Väitänkin, että esimerkiksi edellä mainitut kolme ”heittoa” ovat ja olivat osa eduskuntavaaleissakin EK:n taitavasti masinoimaa kampanjaa, jotta yleinen mielipide muun muassa lisäisi painetta työntekijöiden etujen karsimiseksi. Mikäli olet kiinnostunut tietämään tästä asiasta sekä heitoista ”Julkisen sektorin osuus on jo 58 prosenttia bkt:sta” ja ”Suomen julkisen velan määrä on jo kestämätön” enemmän, voit lukea asiasta yhdistyksemme nettisivuilta. Tästä lehdestä löydät myös artikkelini, jossa kerron uuden palkansaajakeskusjärjestön selvityshankkeen nykytilasta, suunnitellusta aikataulusta sekä perusteluita, miksi HI tukee selvitystyötä. Samu Salo Päätoimittaja

Sinua varten – työssä ja vapaalla

ISSN 2342-7566 (Painettu) ISSN 2342-7574 (Verkkojulkaisu) Julkaisija Helsingin Insinöörit HI ry Päätoimittaja Samu Salo p. 040 184 2290 samu.salo@ilry.fi Viestintävastaava Sointu Högström sointu.hogstrom@helins.fi p. 040 180 6210 Ilmoitukset ja osoitteenmuutokset Rajavartijankatu 2 A 00520 Helsinki p. 040 150 3878 www.helins.fi toimisto@helins.fi Toimitus Unionimedia Oy helins@unionimedia.fi Mikonkatu 17 B 00100 Helsinki Tuottaja Marjo Mikola marjo.mikola@unionimedia.fi Taitto Tomi Westerholm Kannen kuva Mikko Taipale Toimitusneuvosto Samu Salo (pj.) Minna Anttonen Sointu Högström Esa Kokka Kirsi Kemppinen Marjo Mikola Rope Sidebras Paino Forssa Print HELINS-lehden paperi on Novapress Silk ja kansipaperi Galerie Art. Aikataulu 2015 Numero Aineistot 4 11.6. 5 3.9. 6 29.10.

Ilmestyy 12.8. 30.9. 25.11.

HE L I NS 3/ 201 5

–

Tekniikka

–

HEL I NS 3/2 0 1 5

Vakuutusala kolahti Vaurioajoneuvokäsittelijän työ nostaa mukavalla tavalla Mikko Lindqvistin sykettä, tuo onnistumisen kokemuksia ja sopivasti haasteita.

Jo pikkupoikana Mikko Lindqvist tiesi, että autot ja tekniikka liittyvät tavalla tai toisella hänen työhönsä. Nyt Lindqvist työskentelee vaurioajoneuvokäsittelijänä Suomen Vahinkotarkastus SVT Oy:ssä. Tosin autoja hän ei työpaikallaan juuri näe muuta kuin kuvissa. Lindqvist valmistui insinööriksi pari vuotta sitten Metropolian ammattikorkeakoulusta, jossa hän opiskeli autoja kuljetustekniikkapuolella. Suuntautumisvaihtoehdokseen hän valitsi jälkimarkkinoinnin. Eli kaiken sen, mitä tapahtuu auton myymisen jälkeen autoliikkeessä. Opiskeluaikanaan Lindqvist työskenteli autoliikkeessä aluksi harjoittelijana, sittemmin työsuhteessa. Hän huomasi kuitenkin, ettei työ vastannut hänen odotuksiaan. Lindqvist halusi erilaisia haasteita ja mukaan bisneksen tekoon. Ennen kaikkea häntä kiinnosti päästä kehittämään asioita. Opinnäytetyötä suunnitellessaan hän otti yhteyttä SVT:hen ja pääsi työharjoittelun kautta tekemään yritykselle lopputyönsä. Nyt hän on työskennellyt talossa kolme vuotta. – Vakuutusala kolahti. Olen kurinalainen. Tykkään siitä, että asiat tehdään kontrolloidusti sääntöjen mukaan. Vuodenvaihteessa A-Katsastus Group Oy osti Suomen Vakuutustarkastus SVT Oy:n osakekannan Fennialta. SVT jatkaa toimintaansa konsernin itsenäisenä tytäryhtiönä.

Vaurioajoneuvokäsittelijä Mikko Lindqvist myy vakuutusyhtiöiden lunastamia ajoneuvoja.

Lastenvaunut lunastukseen SVT realisoi vakuutusyhtiöiden lunastamaa omaisuutta verkkokaupassa, joka koostuu pääosin ajoneuvoista. Lunastettavaksi päätyvät ajoneuvot eivät suinkaan ole kaikki romukunnossa rusinoina. Joskus niissä on vain naarmu. Lunastuspäätökseen vaikuttavat ajoneuvon arvo ja vahingon korjauskustannukset. – Paaliosastolle eli romuttamolle on pitkä matka. Useimmat ajoneuvot hinnoitellaan ja laitetaan myyntiin. Kaikki toimeksiannot tulevat vakuutusyhtiöiltä. Ajoneuvoista on tehty korjauskustannusarvio, jonka jälkeen ne ovat päätyneet lunastukseen. Kustannusarvioita käytetään suuntaa-antavana tietona, kun ajoneuvot myydään edelleen korjattaviksi. – Työni liittyy ajoneuvojen realisoimiseen eli vakuutusyhtiöiden lunastamien ajoneuvojen myymiseen. Siihen sisältyy myös paljon paperityötä ja asiakirjojen tutkimista. Kuka vain voi ostaa verkkokaupasta esimerkiksi auton ja korjata sen. Suurin osa ajoneuvojen ostajista on alalla toimivia yrityksiä. Ajoneuvoja myydään myös ulkomaille, lähinnä Baltian maihin ja Puolaan. Osa autoista puretaan varaosiksi. Tällöin ostajan on oltava Suomen Autokierrätys Oy:n jäsenyritys. Lunastukseen päätyy autojen lisäksi moottoripyöriä, mopoja, työ- ja maatalouskoneita sekä polkupyöriä. Onpa Lindqvist nähnyt kerran lunastetut, antiikkiset lastenvaunutkin. Työ vaatii tahdikkuutta Autojen realisoiminen on tiimityötä. Mikko Lindqvist viihtyy työssään. Hän nauttii niin excel-taulukkojen täyttymisestä, tilastoinnista ja raportoinnista kuin vuorovaikutuksesta asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. – Pidän uusien asiakkuuksien hoitamisesta. Syke nousee, kun pääsen neu-

vottelemaan realisointikaupoista ja näen, että työni tuottaa hedelmää. Yhtenäkään aamuna ei ole tuntunut tylsältä lähteä töihin. – Tässä työssä tarvitaan tahdikkuutta ja kykyä tulla toimeen ihmisten kanssa. Kaikki työkaverit, yhteistyökumppaneista puhumattakaan, eivät ole insinöörejä. Tätä työtä ei voi tehdä jääräpää, koska hyvät asiakas- ja yhteistyösuhteet ovat oleellinen osa työtä.

”Tätä työtä ei voi tehdä jääräpää”

Mikko Lindqvist tulee toimeen ihmisten kanssa, vaikka kuvaileekin itseään tyypilliseksi insinööriksi, joka tekee päätökset harkiten järjellä eikä tunteella. Työn miinuspuoliksi hän lukee istumatyön lisäksi sen, etteivät kaikki ostajat ymmärrä, että ovat ostamassa vaurioituneita ajoneuvoja, vaan ihmettelevät niissä olevia vikoja. Vapaa-aikana Lindqvist rentoutuu paitsi salilla myös autoillen. Autot vaihtuvat tiuhaan ja ovat aina tip top kunnossa. Työ on tehnyt hänestä varovaisen liikenteessä.

Teksti Tiina Komi Kuva Olli Häkämies HE L I NS 3/ 201 5

–

Ajankohtaista

Patrik Lindström

Muistaen Helsingin Insinöörit esittää osanottonsa pitkäaikaisen Insinööriliiton kunniajäsenen Per-Björn Nyströmin poismenon johdosta. Per-Björn Nyström (1934–2015) teki pitkän työuran Yleisradiossa kehittäen aktiivisesti insinöörien ammatillista edunvalvontaa. Ystävien ja työtovereiden tuntema Pelle muistetaan erityisesti iloisena ja hymyilevänä henkilönä, joka vaikeissakin tilanteissa löysi positiivisen ja rakentavan ratkaisun asioihin.

HI Hallituksen päätöksiä Kokous 4/2015 Varmistettiin osallistujat Valkeakosken Insinöörien tapaamiseen 16.3. Käsiteltiin alustavasti yhdistyksen SOME-säännöt ja sovittiin niiden kommenttikierroksesta. Päätettiin hankkia HI:lle oma, räätälöity kamerakoulutus Rajalalta. Koulutus on avoin hallituksen jäsenille, toimihenkilöille ja HI-Valokuvauskerhon aktiiveille. Päätettiin palkata toimistosihteeri Eine Sahlakoski toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen 1.6.2015 alkaen. Hyväksyttiin vuosikertomus ja tilinpäätös esitettäväksi tilintarkastajille ja vuosikokoukselle.

Kokous 5/2015 Todettiin hallituksen osallistujat TYKY-päivään ja UIO:n 7-vuotisjuhlatilaisuuteen. Päätettiin ajankohdat HeRIA-tapaamiselle 25.5. ja sidosryhmätapaamiselle 19.8. Hyväksyttiin yhdistyksen SOME-säännöt pienin muutoksin. Päätettiin kamerakoulutuksen ajankohdaksi 10.6. Päätettiin Oulun Insinöörit ry:n 70-vuotislahjasta. Juhlatilaisuuteen osallistujat päätetään myöhemmin. Hyväksyttiin vuosikokouksen esityslista sekä vuosikokousasiakirjojen liitteet, Jäsentapahtumat 2014 ja Edustukset 2014, esitettäväksi vuosikokoukselle. 6

–

H EL INS 3/2 0 1 5

Kesäduunari-info auttaa taas nuoria Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen Kesäduunari-info neuvoo jälleen nuoria kesätyösuhteisiin liittyvissä asioissa. Palvelu on avattu ja se toimii 28. elokuuta asti. Maksuttomaan Kesäduunari-infoon voivat ottaa yhteyttä nuorten lisäksi vanhemmat sekä työnantajat. Palveluun on tullut joka kesä satoja yhteydenottoja. Puhelimesta tai netin kautta voi pyytää apua esimerkiksi palkkoihin, työvuoroihin tai työsopimuksen laatimiseen liittyviin asioihin. Kesäduunarineuvoja Rina Knape muistuttaa, että työsopimus kannattaa tehdä aina kirjallisena. Palkkaerittelyn tai muun vastaavan tositteen kanssa tulee olla tarkkana. Lomakorvausta on maksettava jo muutaman tunnin pituisesta työsuhteesta. – Tarkista, että palkkatiedot ovat oikein, ja sinulle on maksettu kaikki ilta-, viikonloppu- ja ylityökorvaukset. Huolehdi kesätyön loputtua, että saat oikeat lomakorvaukset, Knape huomauttaa. Neuvoja voi kysyä numerosta 0800 179 279 ja osoitteesta www.kesaduunari.fi. Keskustelua käydään myös Facebookissa osoitteessa www.facebook.com/kesaduunari ja Twitterissä https://twitter.com/kesaduunari. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi soittaa nimettömänä.

TEKNIIKKA JA TYÖ KIINNOSTAVAT LUKIJOITA Tekniikkaan ja insinöörin työhön liittyvät aiheet nousivat suosituimmaksi juttuaiheiksi uudistuneen HELINS-lehden lukijakyselyssä. Myös työpaikkavierailut, henkilöhaastattelut ja tiedot tulevista tapahtumista ovat mieluisia aiheita. Kiinnostavia ovat myös jäsenetuihin ja työpaikkojen toimintaan liittyvät asiat. Vastaajia pyydettiin antamaan lehdelle kouluarvosana. Keskimääräiseksi arvosanaksi lehti sai tasan 8. Ylivoimainen enemmistö haluaa lehtensä mieluiten perinteiseen tapaan paperille painettuna. Jatkuvasti päivittyvä verkkolehti joko painetun lehden rinnalla tai yksinään on hyvä ratkaisu lähes puolelle lukijoista. Sähköinen näköislehti ja uutiskirjekooste ovat selvästi vähemmän kiinnostavia vaihtoehtoja. Lehden ohella yhdistyksen verkkosivut ovat tärkeä tietolähde jäsenille: kolme neljäsosaa vastaajista käyttää niitä. Tärkeän yhteydenpitotavan tarjoavat myös yhdistyksen järjestämät koulutustilaisuudet ja HI:n Facebook-sivut. Noin kuusikymmentäviisi prosenttia vastaajista lukee lehdestä ainakin joitakin kiinnostavia artikkeleita. Seitsemäntoista prosenttia kertoi lukevansa lähes koko lehden. Jatkossa lehden toivottiin kirjoitta-

van muun muassa vastavalmistuneiden insinöörien integroitumisesta työelämään, ulkomailla työskentelevistä suomalaisinsinööreistä ja eläkkeelle siirty-

misen valmistelusta. HI:n pääsylippupalkinnon arvonnassa onni suosi Leena Ilmosta. Toimitus kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita!

Vastavalmistuneille harjoittelupaikkoja Suomen Mentorit ry yhdessä suomalaisten huippuyritysten kanssa tarjoaa korkeakouluista valmistuville nuorille harjoittelupaikkoja Tehdään töitä -pilottihankkeessa. Mukana hankkeessa ja trainee-paikkoja tarjoamassa ovat jo seuraavat yritykset: Nokia, Metso, Wärtsilä, Outotec, Neste Oil, Neste Jacobs, SRV, Sanoma, Cocomms ja KPMG. Toimintaa ovat tukemassa myös UPM ja Talentum. Ohjelmaan voi hakea, jos on valmistunut korkeakoulusta huhtikuun 2015 loppuun mennessä tai valmistumisesta on korkeintaan kaksi vuotta. Lisäksi tulee hakea koulutusta vas-

taavaa työpaikkaa. Hakijalla tulee olla sujuva suomen ja englannin kielen taito. Harjoittelujakson kesto on 6 kuukautta. Ensimmäiset harjoittelut alkavat jo touko–kesäkuussa 2015. Osa harjoitteluista on elo–syyskuussa 2015. Tarkemmat aloitusajankohdat on ilmoitettu kampanjan sivustolla yritysten trainee-paikkojen kuvauksissa. Harjoittelujaksolta maksetaan harjoitteluajan palkka yrityksen palkkausjärjestelmän mukaisesti. Lisätiedot ja hakuohjeet osoitteesta www.suomenmentorit.fi. HE L I NS 3/ 201 5

–

Edunvalvonta

Minnan klinikka

Insinöörin pieni lomaopas Kohta se koittaa, ihanan kuuma kesä. Ja kesäloma. Tässä muistin virkistykseksi lista asioista, jotka kannattaa muistaa ennen loman alkua ja lomaillessa. Loman ajankohta Loman pitämisestä on säädöksiä vuosilomalaissa. Lomasta on 24 arkipäivää sijoitettava toukokuun ja syyskuun väliselle ajalle. Useimpina vuosina Suomessa myös kesä ajoittuu tälle ajanjaksolle. Jos harrastat syysmyrskyjen bongailua tai suppilovahveroiden keräämistä, voit sopia loman pitämisestä vaikka lokakuussa. Työnantaja päättää – työntekijää kuultuaan – loman ajankohdasta. Työnantajan on vahvistettava kesäloma viimeistään kuukautta tai kahta viikkoa ennen loman alkamista. Vahvistus on sitova. Jos työnantaja syystä tai toisesta muuttaa jo vahvistettua loma-aikaa, pitää loman siirrosta aiheutuneet kulut korvata työntekijälle. Esimerkkinä mainittakoon lomamatkan peruuttamisesta aiheutuvat kulut.

–

HEL I NS 3/2 0 1 5

Loma tulisi antaa yhdessä pötkössä. Jos sitä pätkitään, pitää yhden jakson kestää vähintään 12 arkipäivää. Tästä säännöstä ei saa poiketa edes sopimalla, mutta 12 arkipäivää ylittävän osan pilkkomisesta saat sopia vapaasti. Jos menet tällaista sopimaan, muista tarkistaa luottamusmieheltä tai intran sivulta, mikä on firman lomapolitiikka. Tarkista myös, miten lauantait vaikuttavat lomaan. Vaikka useimmilla työpaikoilla lauantai on ollut vapaapäivä jo 1970-luvulta lähtien, se lasketaan edelleen lomapäiväksi. Jos siis olet lomaillut jo 4. toukokuuta alkaen ja loman pituudeksi on sovittu 24 päivää, niin hopi hopi takaisin töihin viimeistään kesäkuun 1. päivänä.

Lisää lomaa lomarahasta Joillakin työpaikoilla tarjotaan säästötoimenpiteenä tai muuten mahdollisuutta vaihtaa lomaraha vapaaksi. Automaattista oikeutta vaihtoon työntekijällä ei ole, vaan asiasta pitää sopia työnantajan kanssa. Sopimus kannattaa tehdä kirjallisesti. Ennen kuin teet sopimusta lomarahan vaihtamisesta vapaaksi, kannattaa tarkistaa, mitä omalla työpaikalla noudatettava työehtosopimus lomarahasta sanoo. Lomarahan maksaminen saattaa perustua myös yrityksen käytäntöön. Muunnettaessa lomarahaa vapaapäiviksi tulisi huomioida vain todelliset työpäivät. Jos lauantai on muutenkin vapaa, ei sitä pitäisi laskea mukaan. Esimerkiksi 24 lomapäivän vastaava lomarahavapaan tulisi olla kaksi viikkoa ja kaksi päivää, ja 30 lomapäivän lomarahan pitäisi tuottaa kolmen viikon vapaa. Valitettavasti kaikki työnantajat eivät suostu tällaiseen vaihtosuhteeseen, vaan antavat kesälomarahasta kahden viikon vapaan. Kun sovit lomarahan vaihtamisesta vapaaksi, sovi samalla, että vapaa rinnastetaan työssäoloaikaan ja siten kerryttää tulevaa lomaa. Yleensä tässä ei ole ollut ongelmaa, koska vaihto on toteutettu siten, että lomarahavapaan aikana palkka on maksettu normaalisti, ja siten kyseessä on ollut palkallinen vapaa. Huomaa, että vuosilomalla sairastumista koskeva sääntö ei ole automaattisesti voimassa lomarahavapaalla. Kannattaakin tarkkaan eritellä, milloin pitää vuosilomaa ja milloin on lomarahavapaalla tai yrittää sopia työnantajan kanssa niin, että vuosiloman sairaspoissaolosääntöä sovellettaisiin myös lomarahavapaaseen.

Loman keskeyttäminen Lomaa ei ole pakko keskeyttää. Sinun ei tarvitse jättää auringonottoa kesken ja ottaa ensimmäistä lentoa takaisin Suomeen, vaikka itse konsernin pääjohtaja niin vaatisi. Tietysti kannattaa miettiä tulevaisuuttaan firmassa ja käyttää tässä tervettä harkintaa. Jos sinua pyydetään kesken loman palaamaan töihin tai lomapaikasta käsin hoitamaan jokin työasia, sovi etukäteen, miten keskeytyminen sinulle korvataan. Neuvoisin sopimaan, että pidät lomapäivät myöhemmin. Pyydä myös muutama ylimääräinen lomapäivä. Tai jos et kestä perhelomailua yhtään enempää, pyydä ylityökorvaukset.

Sairastuminen Jos niin ikävästi sattuu, että katkaiset hiirikätesi lomalla, hakeudu heti hoitoon ja ilmoita työkyvyttömyydestä esimiehellesi. Näin sairauspäivät eivät kuluta lomapäiviä, vaan voit pitää ne vapaana myöhemmin. Työsuhdepuhelin Se, että sinulla on työsuhdepuhelin, ei velvoita sinua vastaamaan työkavereilta, pomolta tai edes asiakkailta tuleviin puheluihin lomasi aikana. Paitsi sitten kannattaa vastata, jos tiedät pomon pyytävän sinua golfaamaan – ilman asiakkaita. Minna Anttonen Uudenmaan piirin asiamies

HE L I NS 3/ 201 5

–

Tekniikka

–

H EL INS 3/2 0 1 5

Ylen taitavat insinöörit Yleisradion ohjelmatuotannon takana häärii satoja teknisiä osaajia. Insinöörien vastuulla on esimerkiksi tvlähetysten tekninen näkyvyys, Ylen tulevaisuuden visiot sekä valtavan tuotantokaluston koordinointi. Kun ampumahiihdon MM-kisojen ulkokuvauskalustoa koottiin viime talvena, Jari Forsellilla oli sormensa pelissä. Kontiolahdelle lähti Ylen talleilta pari suurta kuorma-autolastillista kalustoa: kameroita, objektiiveja, valoja, mikrofoneja, kraanoja, ajoratoja, kaapeleita ja niin edelleen. Ylen ulkokuvaustuotannoissa käytettävää kalustoa koordinoidaan Kalustopoolissa, jota Forsell johtaa. – Kalustopooliin kuuluvan kaluston nimikkeiden määrä lähentelee varmaan kymmentä tuhatta, Forsell arvioi.

Studio-ohjaamon pöydällä oleva kuvamikserin paneeli on ohjelmanteon sydän: sillä valitaan ohjaajan komentojen mukaisesti käytettävä kuvalähde. Uusissa ohjaamoissa ovat yleistyneet jaetut näytöt (split screen): suureen ruutuun mahtuu monta kuvaa rinnakkain.

Liemimiestä ei enää tarvita Haminasta kotoisin oleva Forsell aloitti Yleisradiossa vastavalmistuneena tietoliikenneinsinöörinä vuonna 1977. Pasilan Radiotaloon oli juuri valmistunut uusinta uutta edustanut elokuvalaboratorio. Suurin osa Ylen ohjelmistosta kuvattiin 16 millimetrin filmille. – Tätä varten laboratoriossa oli monia tehtäviä, joita nykyään ei tarvita, kuten liemimies. Hän hoiti kehityskoneissa

tarvittavat kemikaalit. Kehittäjä kehitti filmit, ja kopisti kopioi valonmäärittelijän tekemien korjaustietojen mukaisesti negatiivifilmeistä positiivikopion, joita käytettiin lähetyksissä, Forsell kertoo esimerkkeinä. Kovalevyt ja muistikorttitallentimet ovat korvanneet jo kauan sitten filmin ja niitä seuranneet kuvanauhat. Kauas on tultu Jari Forsellin uran alkuvaiheessa vielä yleisesti käytetyistä, nimekkäistä 16-millisistä ARRI-kameroista ja Steenbeckin filminleikkauspöydistä. Niitä Forsell muistelee lämmöllä. – ARRI-kamerat olivat mekaniikkaa hienoimmillaan. Kameran sydän, filminsiirtokoneisto, mahtui kämmenelle, mutta saattoi maksaa pienen henkilöauton verran. Filmin leikkaamisessa käytetyissä Steenbeck-leikkauspöydissä oli oma hieno äänensä, joka syntyi filmin perforeikien rapinasta. – Nykyään entistä suurempi osa tuotannosta hoidetaan samanlaisilla pc-tietokoneilla, joita on ihan kotikäytössä. Tietokoneissa voi tosin olla monimutHE L I NS 3/ 201 5

–

Tekniikka

Rainer Ahosta motivoi työssään etenkin mahdollisuus palvella Ylen asiakkaita.

kaisia ohjelmistorakenteita, joiden pitäminen toimintakunnossa vaatii uudenlaisia taitoja insinööreiltä, Forsell toteaa. ”Eikö tv-lähetyksenne näy?” Ylen tekninen neuvonta, hyvää huomenta! Puhelin on pirahtanut ja Rainer Ahonen on työn touhussa. Soittaja on huomannut, että antenniverkon tv-lähetykset eivät näy Hyvinkään alueella. – Lähettimessä oli ongelmia jo lauantaina. Digita korjaa asiaa. Ei, teidän laitteessanne ei ole vikaa, Ahonen jatkaa.

Ylen insinöörikunta harventunut

Ylessä ei tilastoida henkilökunnan ammattinimikkeitä, mutta arvio suuruusluokasta on, että 3150 vakituisesta työntekijästä insinöörejä on muutamia kymmeniä. Aikaisemmin insinöörejä oli enemmän, mutta nykyään tekniikan alan työt tyypillisesti ostetaan alihankkijayrityksiltä.

–

HEL I NS 3/2 0 1 5

Tv-studiot taipuvat moneksi. Kattoon mahtuu satoja spottilamppuja ja kamerat voidaan suunnata miten tahansa.

Ahonen vastaa Yleisradion teknisestä neuvonnasta. Koulutukseltaan hän on tietoliikenneinsinööri. Aiemmin Ahonen toimi Ylen huoltoinsinöörinä. Yleisimpiin kysymyksiin kuuluu muun muassa se, miksi tekstitykset eivät näy televisiossa. – Silloin kysyn soittajalta, mitä merkkiä ja mallia televisiosi on. Olen kirjoittanut mappiin listan eri televisiomerkeistä ja -malleista ja sen, minkä näppäinyhdistelmän takaa tekstitystietoihin pääsee käsiksi, Ahonen sanoo. Antenniverkoista vastaava Digita lähettää päivittäin tiedon huoltokatkoksista ja niiden arvioidusta kestosta ympäri Suomen. Rainer Ahonen kirjoittaa ne aamulla fläppitaululle. Ahonen voi todentaa osan häiriöistä jälkeenpäin. Ylellä on ympäri Suomen 12 laadunvalvontatallenninta, jotka tallentavat tauotta alueellista Ylen tv-kanavia toistavia A-kanavanippua antenni- tai kaapelivastaanotosta. – Uusimmista laadunvalvontatallentimista pystyn tarkistamaan jopa kolmen viime viikon ajalta verkon kautta, millaista kuvaa on mennyt ulos milläkin alueella mihinkin kellonaikaan.

– Välillä tämä on aika salapoliisihommaa, Ahonen summaa. Ylenkin on muututtava Puolenkymmentä vuotta sitten kosketusnäytölliset älypuhelimet olivat vasta tulossa, nyt niitä myydään toista miljardia vuodessa. Viestintäkentän muutos on niin nopeaa, että alan ammattilaisillakin on vaikeuksia nähdä parin vuoden päähän, 5–10 vuodesta puhumattakaan. Yleisradion Teknologia ja kehitysosastolla työskentelevä Arto Markku tarkkailee teknologia- ja mediakentän muutoksia sekä yrityskentän kaikuja. Hän on mukana innovoimassa, miltä Yle tulevaisuudessa näyttää. Markun titteli on englanniksi Accelerator of Innovations and Future Vision. Hän on siis ”kiihdyttäjä”, ei esimerkiksi suunnittelija tai päällikkö. Tämän hetken suuria teknologisia trendejä ovat Markun mukaan muun muassa pilvipalvelut, avoimet rajapinnat, personointi ja pelillisyys uusissa palveluissa. Kehitteillä ovat kovaa vauhtia esimerkiksi puettavat päätelaitteet (wearables), tekoäly ja robotiikka. – Ylenkin on muututtava ketteräm-

Arto Markun työura alkoi 1980-luvulle tyypilliseen tapaan ilman työttömyysjaksoja. – Armeija päättyi perjantaina, maanantaina aloitin Ylellä.

mäksi. Ei ole enää aikaa pitkiin suunnittelujaksoihin, tai valmistuessaan tuote voi olla jo vanhanaikainen, Markku vetää yhteen työnsä suuret linjat. Yhteistyöhön start upien kanssa Yle ja startup-kiihdyttämö Nestholma järjestivät vuonna 2014 kansainvälisen Media Startup Accelerator -ohjelman, jonka järjestelyihin Arto Markku osallistui. Kunnianhimoisina tavoitteina oli muun muassa edistää media-alan kehitystä. Yksi startup loi työrauhaa edistävää äänimaisemaa, toinen uudenlaista ääniviestipalvelua ja kolmas visuaalista asiakaspalautetta. Markun mukaan tarkoituksena oli löytää yrityksistä ja oppilaitoksista kontakteja, jotka voisivat auttaa Yleä – tai itseään – tekemällä yhteistyötä Ylen kanssa. Mitä tällä projektilla oikein oli tekemistä Yle-veron ja Ylen julkisen palvelun tehtävän kanssa? Markun mukaan paljonkin. – Se täyttää Ylen kolmea strategista painopistettä eli ”verkko edellä”, ”kumppaneiden kanssa” ja ”tehokkaasti toimien”.

Vanhan studio- ja lähetystekniikan asiantuntijaa Jari Forsellia voi kiittää siitä, että muutaman vuoden takaisen Ylen Uutishuone-sarjan tvstudiot ja muut rekvisiitat näyttivät niin aidoilta.

Innovointi virkisti ”pesusienen” Innovointityö on juuri sitä, mitä Arto Markku oli toivonutkin työuransa piristämiseksi. – Olin tottunut tekemään työn tietyllä tavalla, mutta yhtäkkiä olikin ovi tuntemattomaan. Olo oli kuin pesusienellä, joka on valmis imemään kaikkea. Reilun 30 vuoden Yle-urapolun varrelle ovat jääneet muun muassa vakanssit ohjelmansiirron suunnitteluinsinöörinä, projektipäällikkönä, myyntipäällikkönä, tietoliikennepäällikkönä ja kehityspäällikkönä.

Vaikka ei heti uskoisi, Markku näkee työssään yhtymäkohtia yli 30 vuoden taakse. – Kun valmistuin tietoliikenneinsinööriksi, rakensin juottimella laitteita. Tämän hetken juottimia ovat softakehitystyökalut. Nyt on mahdollista kehittää asioita, jotka ovat merkittäviä koko maailman kannalta.

Teksti Tuomo Tarvas Kuvat Mikko Taipale

Kun Matti Röngän kuva jumittaa Ylen tekninen neuvonta on auki arkisin kello 9–15. Se ei ole sama palvelu kuin perinteinen Ylen ohjelmapäivystys. Teknisestä neuvonnasta voi kysyä neuvoa, jos Ylen tv- tai radio-ohjelmien näkyvyydessä tai kuuluvuudessa on häikkää. Viime vuonna tekniseen neuvontaan tuli yli 5 000 tiedustelua lähinnä puhelimitse, sähköpostitse ja Ylen verkkosivulla olevan lomakkeen kautta. – Jopa pari, kolme kirjettä tulee vuodessa, neuvontapalvelusta vastaava Rainer Ahonen kertoo. Yle tekee yhteistyötä Digitan kanssa antenniverkkoon liittyvissä asioissa. Kaapeliyhteyksien ongelmia ratkotaan kaapelioperaattorien kanssa. HE L I NS 3/ 201 5

–

Tekniikka

Sähköbussilla tulevaisuuteen Sähköbussit ovat tärkeä osa tulevaisuuden joukkoliikennettä. Niiden valmistamisessa yhdistyvät teknologia, tuotanto ja osaaminen. Vuonna 2020 jopa puolet Euroopassa myytävistä linja-autoista on joko sähkökäyttöisiä tai sarjahybridejä. Sähköbusseja valmistavan Linkker Oy:n toimitusjohtaja ja perustajaosakas Kimmo Erkkilä pitää Frost & Sullivanin tutkimusennusteen väitettä kovana, mutta näkee sähköbussit osana tulevaisuutta. – Pariisi on ilmoittanut, että vuonna 2025 koko kaupungin bussikalusto, 4 500 bussia, on sähkökäyttöistä. Oslo tavoittelee 1 100 sähköbussia ja HSL:n tavoite vuonna 2025 on 400. Autoinsinööri Erkkilän luotsaama yritys valmistaa tällä hetkellä Lahden Autokorin vanhassa tehtaassa ensimmäistä konversiobussiaan, jonka olisi tarkoitus päästä liikenteeseen jo syksyllä. – Konversioauto muutetaan dieselautosta sähkökäyttöiseksi. Siitä poistetaan dieselmoottorit, vaihteistot ja polttoainetankit. Tilalle asennetaan sähkötekniikka; sähkömoottorit, invertterit ja akustot. HSL on tilannut yritykseltä 12 bussia. Kaksi niistä on konversioautoja ja kymmenen uutta. Kaikki autot ovat liikenteessä vuoden 2016 aikana. Kaupunkiin sopiva Kimmo Erkkilä kertoo, että sähköbussit sopivat erityisen hyvin kaupunkikäyttöön. Sähköautoilla pitäisi ajaa paljon, jotta energiakustannukset maksaisivat sähköauton kalliimpaa hankintahintaa takaisin. – Kaupunkibussit ovat koko ajan liikenteessä ja niiden energiakustannukset ovat suuria. Sähköbusseissa alkuinvestointi on korkeampi kuin dieselbusseissa, mutta elinkaarikustannukset ovat matalammat. Toinen tekijä on Erkkilän mukaan se, että bussit liikkuvat kiinteillä linjoilla. Menopelillä ei tarvitse päästä esimer14

–

HEL I NS 3/2 0 1 5

kiksi mökille. – Riittää, että linja-auto ladataan päätepysäkillä tehokkaasti. Akuissa on jonkun verran puskuria, jotta bussilla voi ajaa toisenkin linjakierron, jos akkua ei syystä tai toisesta ehdi lataamaan ensimmäisen ajon jälkeen. Erkkilä sanoo, että kaupunkireiteillä bussien akkukapasiteettia ei tarvitse mitoittaa kovinkaan korkeaksi. – Akku tarkoittaa kustannuksia ja painoa. Paino taas on kantokyvystä pois. Se nostaa kysymyksen, kannattaako busseilla kuljettaa matkustajia vai akkuja.

Linja-autojen akkujen määrä pyritään minimoimaan. Kun reitillä on useampi sähköbussi, sama pikalatausjärjestelmä palvelee useampia linja-autoja. Ekosysteemi ensin kuntoon HSL:n 12 bussin tilaus liittyy ePELI-hankkeeseen, jonka tehtävänä on edistää sähkökäyttöisten linja-autojen toimintaa. Tarkoituksena on muun muassa luoda sopiva infrastruktuuri sähköbussien käyttämiselle. – Lähdemme luomaan sähköbussiliikenteen ekosysteemiä varsinaista kilpai-

Sähköbussilla on myös mukavampi matkustaa.

Kaikki lähti eBus-hankkeesta

Eurooppalaiset suurkaupungit aikovat parinkymmenen vuoden sisällä ottaa käyttöön tuhansia sähköbusseja, Linkker Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Erkkilä sanoo.

Konversioautosta poistetaan mm. dieselmoottorit ja polttoainetankit ja tilalle asennetaan sähkötekniikkaa. Muutostyötä tekemässä asentaja Rauno Niva.

luttamista varten. Jotta paketti lähtee pyörimään, siihen tarvitaan muun muassa latausjärjestelyt ja energiantuottajat. Myös operaattorien on otettava sähköbussit huomioon. Toiminta sähköbussien kanssa on erilaista esimerkiksi varikolla, sillä niitä huolletaan ja ylläpidetään eri tavalla kuin dieselbusseja. Erkkilä kertoo, että 12 bussin käyttökokemusten perusteella konseptia kehitetään edelleen. – Sähköbusseilla ei tavoitella vain sitä, että bussi liikkuu sähköllä. Siihen liittyy energian lisäksi muitakin tavoitteita.

Yksi tärkeä tavoite on matkustuskokemus. Sähköbussien liikkuminen on jouhevampaa ja kyyti mukavampaa, kun vaihteet eivät aiheuta nykiviä liikkeitä. – Sähköbussissa ei ole myöskään dieselmoottorille tyypillistä pärinää ja melua. Jos kyyti on niin mukava, että se vaikuttaa käyttötarkoitukseen, olemme jo maalissa. Koko hankkeen tavoite on parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä. Erkkilä muistuttaa myös, että sähkölinja-autot eivät aiheuta käytännössä lainkaan päästöjä.

Vaikka Linkker Oy perustettiin vasta viime kesänä, sen toiminta juontaa juurensa paljon kauemmaksi. Hankkeen koordinoijana toiminut Kimmo Erkkilä sanoo, että moni yhtiön työntekijä oli mukana eBus-hankkeessa, jonka kautta Suomi sai ensimmäiset neljä sähköbussiaan. Transdev Finlandin sähköbussit ovat kokeiluliikenteessä Espoossa. HELINS-lehden edeltäjä ins.-lehti uutisoi eBus-hankkeesta toukokuussa 2013. Sähköbussia rakennettiin Metropolian ammattikorkeakoulussa. VTT:n koordinoimassa hankkeessa oli toimijoina muun muassa HSL, Espoon kaupunki ja energiayhtiöitä. – Hanketta lähdettiin suunnittelemaan vuonna 2011, ja vuonna 2012 lähdettiin rakentamaan ”testimuuliksi” kutsuttua bussia. Se oli alkujaan suunniteltu sähkökomponenttien testausalustaksi, mutta siitä tulikin paljon valmiimpi ja toimivampi ratkaisu kuin arvasimmekaan. Yrityksessä on tällä hetkellä seitsemän työntekijää, mutta firma etsii lisää henkilökuntaa. Yrityksessä tarvitaan monenlaisia osaajia. – Yksi kaveri on erikoistunut sähköajoneuvoteknologiaan, yksi bussirakenteisiin ja yksi tuotantoon. Monet heistä olivat eBus-hankkeessa mukana. Erkkilä on itse valmistunut Helsingin teknillisen oppilaitoksen autopuolelta insinööriksi. VTT:ssä hän on toiminut eBus-hankkeen lisäksi lukuisissa projekteissa, jotka ovat liittyneet raskaisiin ajoneuvoihin, energiatehokkuuteen ja päästöjenhallintaan.

Teksti Antti Halonen Kuvat Antti Halonen ja Linkker Oy HE L I NS 3/ 201 5

–

Edunvalvonta

Työnhakijan oman osaamisen markkinointi on tärkeä taito, projektipäällikkö Risto Säynäväjärvi painottaa.

Työnhakua vertaistuen avulla Työnhakuboosteri-vertaistukiryhmissä rohkaistaan korkeakoulutettuja työttömiä markkinoimaan omaa osaamistaan. Korkeasti koulutettujen työttömyys on viime vuosina kasvanut hälyttävästi. Uudellamaalla korkeakoulutettujen työnhaulle annetaan lisäpotkua Työnhakuboosteri-vertaisryhmillä ja Työnhakuveturi-asiantuntijaluennoilla. Tulokset puhuvat puolestaan, sillä yli puolet Työnhakuboosteriin osallistuneista on löytänyt ratkaisun työttömyyteensä. Ryhmissä jokainen pohtii kotitehtävien kautta omia aikaansaannoksiaan, osaamistaan ja arvojaan, jotka sitten puretaan yhdessä. – Tarkoitus on löytää osaamisen kirkkaat keihäänkärjet, joita työnhaussa kannattaa käyttää. Siinä sivussa harjoitellaan ja opetetaan heitä myös myy16

–

H EL INS 3/2 0 1 5

mään taitojansa, kertoo hankkeen projektipäällikkö Risto Säynäväjärvi. Miten markkinoin osaamistani? Oman osaamisen markkinointi on useimmille työnhaun suurin haaste. Yleinen virhe on myös työhakemusten mekaaninen tehtailu kohdentamatta niitä jokaiselle työnantajalle erikseen. Työnhakuboosterin pääkohderyhminä ovat yli 50-vuotiaat, yli vuoden työttömänä olleet sekä vastavalmistuneet nuoret. Hankkeen takaa löytyy kahdeksan akavalaisen liiton perustama Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry, jonka markkinointinimi Työnhakuveturi on. Työnhakuboosteri-ryhmä tuo pitkä-

aikaistyöttömän arkeen rytmiä ja säännöllistä tekemistä. Ryhmät kokoontuvat kerran viikossa kolmen tunnin ajan, yhteensä yhdeksän kertaa. – Valitsemme kymmenen hengen ryhmiä niin, että niissä on mahdollisimman monipuolinen kokemus- ja koulutustausta sekä ikä- ja työttömyysaikajakauma. Pyrimme välttämään sitä, että ryhmässä olisi samoista työpaikoista kilpailevia ihmisiä, Säynäväjärvi kertoo. Yli puolet on löytänyt ratkaisun Osallistujat ovat antaneet paljon kiittävää palautetta. Työnhakuboosteriin on vuodesta 2012 lähtien osallistunut noin 300 ihmistä, joista 60 prosenttia on löy-

tänyt ratkaisun työttömyyteensä muutaman kuukauden kuluessa. Heistä 40 prosenttia on löytänyt työpaikan, ja loput ovat siirtyneet joko koulutukseen tai yrittäjiksi. Hanke saa rahoitusta Uudenmaan ELY-keskukselta, ja ryhmiin voivat ilmoittautua myös Työnhakuveturin taustajärjestöihin kuulumattomat. Työnhakuveturin kuukausittaiset asiantuntijaluennot sen sijaan on tarkoitettu vain jäsenille. Luennoilla käsitellään työnhaun eri puolia, kuten hyvän käytöksen merkitystä ja onnistumista työnhaastattelussa. Luentosarjaan kuuluu myös tehostettuja CV-työpajoja ja työnantajien rekrytointipaneeleja. Ikä ei ole este Alkuvuonna julkaistu Elinkeinoelämän valtuuskunnan raportti kertoi, että yli 56-vuotiaalla ei ole juuri mahdollisuuksia työllistyä uudelleen. Säynäväjärvi ei allekirjoita väitettä. Hän kehottaa panostamaan piilotyöpaikkoihin, jotka muodostavat tutkimusten mukaan 75– 80 prosenttia työpaikoista. Myös kilpailu on niiden kohdalla vähäisempää kuin työpaikkailmoituksiin vastatessa. – On useita esimerkkejä siitä, että kun insinöörimäisen määrätietoisesti alkaa hyödyntää omia verkostojaan, tuttaviaan ja entisiä työtovereitaan, työpaikka aukenee, Säynäväjärvi kertoo. Hyvän esimerkin tarjoaa Työnhakuboosteriin osallistunut 60-vuotias insinööri, joka oli tehnyt uransa myynti- ja yritysjohtotehtävissä ja ehti työttömäksi jäätyään harkita jo eläkkeelle jäämistä. – Ryhmän innoittamana hän rupesi panostamaan vanhoihin verkostoihinsa ja sopi tapaamisia. Hän sai aluejohtajan tehtävän ja aloitti työnsä muutama päivä sitten.

Pixhill

Tarkoitus on löytää osaamisen kirkkaat keihäänkärjet, joita työnhaussa kannattaa käyttää.

Tekniikan historia

Visusti lukossa Ihminen on aina tuntenut tarvetta suojata omaisuuttaan ulkopuolisilta, olkoonpa se kuinka vaatimatonta tahansa. Kun opittiin rakentamaan taloja ja erilaisia säilytyskalusteita, tuli ajankohtaiseksi kehittää menetelmiä, joiden avulla omaisuuteen pääsisi käsiksi omistaja, mutta ei kukaan muu. Tarvittiin siis lukkoja. Ensimmäiset lukot kehitettiin muinaisessa Egyptissä noin kuusi tuhatta vuotta sitten. Puusta valmistetut lukot koostuivat oveen kiinnitetystä pylväästä ja pultista, joka voitiin sujuttaa pylvään sisään. Pulttiin porattiin reikiä, joihin istutettiin niihin sopivia pieniä tappeja. Suurikokoisen puisen avaimen avulla tapit voitiin nostaa pois paikaltaan, jolloin omistaja kykeni avaamaan lukon. Lukkojen tekninen kehitys edistyi merkittävästi roomalaisten kaudella, 1 000-luvulla eaa, jolloin materiaaliksi tuli metalli. Lukoista tuli lujia, ja samalla avaimista voitiin tehdä niin pieniä, että ne saattoi sujauttaa toogan taskuun. Rooman valtakunnan luhistuminen vuoden 100 tienoilla merkitsi pitkää hiljaista kautta myös lukkotekniikan kehitykselle. Keskiajan eurooppalaiset lukkosepät keskittyivät yrityksiin tehdä avaimista mahdollisimman vaikeasti väärennettäviä. Roomalaisten keksintöihin perustuvat lukot toimivat lukkotekniikan perustana yli 1 500 vuotta. Vasta 1700-luvulla lukkomekaniikka alkoi taas ottaa askelia eteenpäin. Merkittävistä myöhemmistä keksijöistä mainittakoon Joseph Bramah (Bramahin lukko 1784, tiirikoimaton 67 vuoden ajan), Jeremiah Chubb (ilmaisinlukko 1818, joka kertoo, jos sitä on peukaloitu), James Sargent (yhdistelmälukko 1857) ja Harry Soref (riippulukko 1924). Nykyisin käytettävistä lukoista valtaosa perustuu näiden pioneerien tekemiin innovaatioihin. Vasta hiljattain ovat elektroniset lukot ja magneettiset avaimet alkaneet raivata markkinoita mekaanisilta lukoilta. Risto Paananen Lähteet: historyoflocks.com; historyofkeys.com

Jenni Meronen Kuva Sointu Högström HE L I NS 3/ 201 5

–

Menneitä muistellen

INSKOn lyhyt mutta loistava tarina Insinöörijärjestöjen Koulutuskeskus INSKO oli aikanaan Suomen suurin täydennyskoulutusyksikkö.

Insinöörit koulunpenkillä vuonna 1962. Keskellä seisomassa ins. Risto Mäenpää, ins.maj. Ilmari Ulvinen sekä dipl.ins. Lauri Andberg. Kuva A. Viitasalo.

Insinöörikunta-teoksen (1974) mukaan valtakunnalliset insinöörijärjestöt – STS, TFIF, IL ja DIFF – allekirjoittivat INSKO ry:n perustamista koskevan yhteistyösopimuksen 30.5.1963. Sopimuksen mukaan perustettu koulutuskeskus toimisi omavaraisuuden pohjalta sekä pyrkisi turvaamaan koulutustoiminnan jatkuvuuden ja kehittämisen. INSKOn perustamistilaisuuden puheenvuoroissa korostettiin yksimielisesti uuden koulutuskeskuksen aikaansaamista myönteisenä tapahtumana, ja tehtävän katsottiin hyvin soveltuvan juuri insinöörijärjestöille. Vaarana pidettiin päällekkäisyyttä teknillisen peruskoulutuksen kanssa, mutta tämä riski oli poistettavissa riittävällä ennakkosuunnittelulla. Tärkeänä pidettiin myös sitä, että koulutuskeskuksen vakinainen henkilökun18

–

HEL I NS 3/2 0 1 5

ta olisi mahdollisimman pieni. Varsinaisen opetustyön suorittaisivat koulutuskeskuksen ulkopuolelta tulevat luennoitsijat. Suomen suurin täydennyskouluttaja Lähes kaksikymmentä vuotta INSKO kasvoi ja kehittyi voimakkaasti nousten Suomen suurimmaksi täydennyskoulutusyksiköksi. INSKO joutui kuitenkin vaikeuksiin heti taantuman alettua vuonna 1991. Vuosina 1992–1996 suomalaisista korkeakoulu- ja opistoinsinööreistä sekä arkkitehdeista ja teknikoista oli työttöminä 15–20 prosenttia. Laman syventyminen ja pitkittyminen sekä koulutuskilpailun koventuminen ajoivat INSKOn konkurssin partaalle. 8.6.1993 tehdyllä kauppakirjalla Ammattienedistämislaitossäätiö AEL osti

INSKOn. Koulutuskeskuksen lyhyt historia kesti siis vain 30 vuotta. Innovatiivinen tapa toimia Tärkeimmät seikat INSKO ry:n toiminnassa olivat: 1. INSKOn jäsenten yhteistyö – ei kilpailtu enää keskenään täydennyskoulutuksen alalla. 2. INSKOlla ei ollut omia opettajia, vaan tekniikan eri alojen asiantuntijat tulivat työelämästä – koulutuksen ajankohtainen tarveharkinta, kurssien suunnittelu ja luennoijat. 3. INSKOlla oli kevyt organisaatio, joka keskittyi koulutustilaisuuksien toteuttamiseen ja markkinointiin ensisijaisena kohderyhmänään insinöörijärjestöjen jäsenet. 4. Tuotot saatiin kurssimaksuista ja

Valtakunnallisten insinöörijärjestöjen yhteistyöhankkeet

INSKON hallinto ja organisaatio INSKOn yhdistyskokous

Valtakunnallisten insinöörijärjestöjen (STS/TEK,TFIF, IL, DIFF) yhteistyön merkittävimmät aikaansaannokset osuivat 1960-luvulle.

Teknillisen täydennyskoulutuksen neuvottelukunta

Jäsenjärjestöt: Driftingenjörsförbundet i Finland Insinööriliitto Suomen Teknillinen Seura Tekniska Föreningen i Finland

1960 Kansallinen komitea KANSKO, edustaa suomalaisia valtakunnallisia insinöörijärjestöjä Euroopan insinöörien yhteisessä keskusjärjestössä FEANIssa.

Täydennyskoulutuksen koordinointi

Valtakunnalliset asiantuntijatoimikunnat

1961 Insinöörijärjestöjen Kustannus Oy.

INSKOn johtokunta

1988 Insinöörilehdet Oy:ksi. 1990 fuusio Talouselämä -lehden kustantajan kanssa Talentum Oyj:ksi; tärkein tuote aluksi Insinööriuutiset – Ingenjörsnytt, nykyisin Tekniikka ja Talous -lehti.

Koulutusohjelmien suunnittelu

DIFF IL STS TfiF

Kurssitoimikunnat

Tilaisuuksien suunnittelu

1963 Insinöörijärjestöjen Koulutuskeskus INSKO ry perustettiin uudella yhteistyökonseptilla suunnittelemaan ja toteuttamaan insinöörien täydennyskoulutusta. AEL osti INSKOn 1993 ja sulautti sen AEL:n laajaan täydennysja lisäkoulutusohjelmaansa.

INSKOn toimisto

Opettajat

1975 Insinööritieto Oy, INSKOn kirjapaino ja oppimateriaalin kustannusyhtiö. Toiminnat myytiin 1984.

voittoa tavoittelematon budjetointi saavutti työelämän luottamuksen nonprofit-organisaatioon. Kurssit olivat sosiaalisia tapahtumia INSKOn 1–3-päiväiset kurssit olivat viimeistä tietoa, kokemusta ja sovelluksia jakavia, mutta myös ammattikunnan sosiaalisia tapahtumia. Koulutustilaisuuksissa tapasivat vanhemmat ja nuoremmat kollegat, julkisen ja yksityisen sektorin asiantuntijat, suunnittelutehtävissä työskentelevät ja hankkeiden vastuulliset toteuttajat. Oma lukunsa olivat eri alojen professorien, opettajien, jatko-opiskelijoiden ja ammattiin opiskelevien tapaamiset. Tämän päivän termillä ilmaistuna kyseessä oli verkottuminen, mikä tehosti ja nopeutti elinkeinoelämän kehittymistä.

1980-luvulla INSKOn toimintatapaa muutettiin siten, että myös omia opettajia ja konsultteja palkattiin. INSKO ei enää ollut nonprofit-organisaatio. Se oli yksi toimija useiden koulutus- ja konsultointiyritysten kilpailussa, ja lama söi viimein eväät. INSKOn jälkeen Suomeen ei ole syntynyt samanlaisella ongelmakeskeisellä toimintamallilla toimivaa täydennyskoulutusorganisaatiota. Puute näkyy elinkeinoelämämme kilpailukyvyssä. Esa Kokka inskolainen 1964–1981 esa.kokka@kolumbus.fi Lähteet: Insinöörikunta. Kehitys – nykyisyys – tulevaisuus. Gummerus, Jyväskylä 1974. Insinöörijärjestöjen Koulutuskeskus 1964–1974, Print Oy, Helsinki 1974.

INSKO Henkilökuntaa 1980-luvun alussa noin 50. n Valtakunnallisissa tekniikan koulutustoimikunnissa noin 200 henkilöä. n Kurssien suunnittelutoimikunnissa noin 600 asiantuntijaa vuosittain. n Luennoijina oli vuosittain yli 2000 erityisalansa osaajaa. n Koulutustilaisuuksia järjestettiin vuonna 1976 yli 300, osanottajia yli 10 000. n Luennoista koottuja kurssijulkaisuja kustannettiin vuonna 1976 noin 30 000 sivua. n Kurssien yhteenlaskettu osanottajamäärä lähes 200 000. n

HE L I NS 3/ 201 5

–

Edunvalvonta

Miksi HI tukee uuden keskusjärjestön selvitystyötä? Suuri joukko ammattiliittoja selvittää parhaillaan uuden palkansaajakeskusjärjestön perustamista. Tässä kerrotaan tiivisti, mistä hankkeessa on kysymys, ja miksi Helsingin Insinöörit tukee selvitystyötä. Taustaa Uusi palkansaajakeskusjärjestö ei sinällään ole uusi hanke, tästähän on puhuttu jo 1980-, 1990- ja 2000-luvuilla. Pääosin keskustelut toki käytiin siihen sävyyn, että nykyisen kolmen tilalle Suomeen tulisi kaksi palkansaajakeskusjärjestöä. Nyt kun uudentyyppinen keskustelun avaus tehtiin, on hanke poikinut meneillään olevan selvitystyön. Aiemmat keskusteluthan ovat aina tyrehtyneet erinäisistä syistä. Helsingin Insinöörit haluaa olla mukana tukemassa uuden palkansaajakeskusjärjestön (myöhemmin PSKJ) selvitystyötä. Olemme saaneet muutamia yhteydenottoja, joissa on kysytty muun muassa motiivejamme. Katsoimme parhaaksi avata tässä artikkelissa kirjoitushetkellä tiedossamme olevat asiat, jotka liittyvät uuteen PSKJ:öön. Motiivimme ovat hyvin yksinkertaisia: Helsingin Insinöörit haluaa kehittyä yhä paremmaksi edunvalvojaksi tai edunvalvontatoiminnan mahdollistajaksi. Haluamme siis, että jäsenistömme saa parasta mahdollista edunvalvontaa! Tuemme uuden PSKJ:n selvitystyötä siksi, että saamme selville, voiko se olla parempi edunvalvoja jäsenistöllemme kuin nykyinen keskusjärjestömme Akava. Selvityshankkeen tilanne Suunniteltu aikataulu pähkinänkuoressa: – 02/2015 Liitot päättivät uuden PSKJ-selvityshankkeen perustamisesta. 20

–

HEL I NS 3/2 0 1 5

– 03/2015 Selvityshanke järjestäytyi toimivaksi organisaatioksi. – 04/2015 Selvityshankkeelle valittiin projektipäälliköksi Juha Heikkala. – 04/2015 Selvityshankkeen viestintätyöryhmä aloitti toimintansa. – 05/2015 Selvityshankkeen nettisivut avataan (uusikeskusjärjestö.fi). – 05/2015 Selvityshankkeelle perustettu tulevaisuus- ja strategiatyöryhmä jättää ensimmäisen raporttinsa. On oletettavaa, että työryhmä jatkaa työtänsä myöhemmässä vaiheessa. – 05–08/2015 Uuden keskusjärjestön strategia: missio, visio ja perustehtävät määritellään, perustetaan mahdollisesti uusia työryhmiä. – 08–12/2015 Työryhmät valmistelevat suuntaviivoja toiminnoittain syksyllä 2015. – 2016 liitot tekevät päätöksiä uuden keskusjärjestön perustamisesta ja siihen

liittymisestä. – 1.1.2017 Uusi keskusjärjestö aloittaa toimintansa. Uuden PSKJ:n itselleen määrittelemät tavoitteet: • Vahvistaa palkansaajien ja yksin yrittäjien taloudellista ja henkistä hyvinvointia • Edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta • Vahvistaa ammattiyhdistysliikkeen roolia työelämän uudistuksissa • Vahvistaa ammattiyhdistysliikkeen yhteiskuntavaikuttamista • Vahvistaa edunvalvonnan ennakoivuutta • Tehostaa keskusjärjestön toimintaa ja edunvalvontaa • Ennaltaehkäistä liitto- ja sopimusrajariitoja • Selkeyttää keskusjärjestön ja liitto-

jen työnjakoa • Uusi PSKJ on poliittisesti sitoutumaton Selvitystyötä tehdään siis useissa eri työryhmissä, ja työryhmiä perustetaan tarpeen mukaan lisää. Olemalla mukana selvitystyössä pystymme omalta osaltamme vaikuttamaan siihen, että niissä käsitellään insinöörien kannalta tärkeitä asioita, ja ne myös huomioidaan lopputuotteessa. Insinööriliiton osalta mahdollisia päätöksiä uuteen keskusjärjestöön liittymisestä tullaan tekemään tällä tietoa vuonna 2016. Päätös tehdään edustajakokouksessa, joka on Insinööriliiton ylin päättävä elin, jossa on edustus kaikista Insinööriliiton jäsenyhdistyksistä. On myös mahdollista, ettei asia koskaan tule edustajakokouksen päätettäväksi. Jos Insinööriliiton hallitus katsoo, ettei uusi PSKJ täytä niitä kriteereitä, jotka ovat jäsenistömme kannalta tärkeitä, niin Insinööriliiton hallitus ei varmasti esitä keskusjärjestön vaihtamista. Kiteytys Jos siis selvitystyön valmistuttua käy ilmi, että uusi PSKJ tuskin tarjoaa jäsenistöllemme parempaa edunvalvontaa kuin Akava on tarjonnut/tulevaisuudessa pystyy tarjoamaan, niin Helsingin Insinöörien hallitus luottaa siihen, että Insinööriliiton hallitus ei tuo ollenkaan päätöksentekoon nykyistä huonompaa vaihtoehtoa keskusjärjestöksemme. Samu Salo Puheenjohtaja Helsingin Insinöörit HI ry

IL: Työvoiman tarveharkinnasta on pidettävä kiinni Insinööriliiton puheenjohtajan Pertti Porokarin mielestä suomalaisen osaamisen säilyminen on unohdettu keskustelussa siitä, pitäisikö ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopua. Jos tarveharkinnasta luovutaan, se johtaa hänen mukaansa osaamisen valumiseen pois maasta. – Yritykset tuovat maahan asiantuntijatehtäviin väkeä, jonka ei ole tarkoituskaan jäädä tänne pidemmäksi aikaa. Suomalaiset työntekijät siirtävät osaamista näille, jotka vievät osaamisen mukanaan suomalaisten joutuessa irtisanotuiksi, hän sanoo. Suomessa on käytössä niin sanottu saatavuusharkinta ETAalueen ulkopuolelta tulevalle työvoimalle. Ulkopuolelta työvoimaa haluavan työnantajan on kyettävä osoittamaan, että työhön soveltuvaa työvoimaa ei ole saatavissa, jolloin EU/ETAalueen ulkopuolelta tulevalle työntekijälle voidaan myötää työlupa. Tarveharkinnan tarkoituksena on turvata jo maassa olevan, työttömän tai vajaatyöllistetyn työvoiman asema sekä ehkäistä tes-rikkomuksia. Porokari huomauttaa, että jo nykyisenkin järjestelmän puitteissa on ollut ongelmia muun muassa erityisasiantuntijoille myönnettävien viisumien osalta. – Tätä on tapahtunut esimerkiksi it-alalla. Tarveharkinnasta luopuminen moninkertaistaisi ongelman ja merkitsisi käytännössä lupaa aloittaa osaamisen laajamittainen maastavienti, Porokari sanoo. Porokari kaipaa yritysjohtajilta tietoa siitä, millaista osaamista Suomesta puuttuu. – Juhlapuheissa kyllä kehutaan suomalaisten työntekijöiden osaamista ja samaan aikaan halutaan tuoda osaavaa työvoimaa muualta, koska sitä ei meiltä kuulemma saa. Tässä on selkeä ristiriita. Porokari painottaa Suomella olevan paheneva työttömyystilanne myös erityisasiantuntijoiden keskuudessa. – Jos puutteita osaamisessa aidosti on, ne pitää tuoda esiin, jotta työntekijöiden osaamista voidaan parantaa ja koulutusta suunnata uudelleen, hän painottaa. – Uudella hallituksella on varmasti mielekkäämpää tekemistä kuin helpottaa suomalaisen osaamisen maastavientiä, hän sanoo. HE L I NS 3/ 201 5

–

Vapaa-aika

Inssivisa Testaa tietosi 1. Mikä on synestesia? a) Autismin muoto b) Ilmiö, jossa yksi aisti aktivoi toisen c) Organisaatiomalli 2. Näyttelijä Eddie Redmayne palkittiin Oscarilla roolistaan tunnettuna tiedemiehenä. Ketä hän esitti? a) John Forbes Nashia b) Stephen Hawkingia c) Isaac Newtonia 3. Minkä lentoyhtiön tytäryhtiö Germanwings on? a) KLM:n b) Airberlinin c) Lufthansan 4. Minkä järjestön perusti sveitsiläinen liikemies Henry Dunant? a) Punaisen Ristin b) Pelastusarmeijan c) Unicefin 5. Mikä pituusmitta on 1068,80 metriä? a) Vinsta b) Virsta c) Virma

Vastaukset: 1. b 2. 3. c 4.a 5.b

Sudoku 3/2015 7 9 1 3 5 4 6 8 2

3 8 6 1 9 2 5 4 7

2 4 5 6 7 8 3 1 9

1 7 2 9 8 6 4 5 3

4 3 9 2 1 5 8 7 6

6 5 8 7 4 3 2 9 1

5 6 7 8 3 1 9 2 4

9 2 4 5 6 7 1 3 8

8 1 3 4 2 9 7 6 5

Ratkaise inssisudoku ja lähetä se 29.6.2015 mennessä nimesi ja postiosoitteesi kera osoitteeseen HELINS/Unionimedia, Mikonkatu 19 B, 00100 Helsinki. Voit myös skannata ja lähettää vastauksesi osoitteeseen helins@unionimedia.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan sudokukirja. Edellisen sudokun oikean ratkaisun lähettäneistä arpa suosi Hannu Salorantaa. 22

–

HEL I NS 3/2 0 1 5

Välipalat

Yks olut, kiitos

Lapsen oikeus

Oluen ystäviä on ilahdutettu uutuuskirjalla, jossa ei muusta puhutakaan kuin oluesta. Tai puhutaan siinä myös ruoasta, mutta vain siltä osin kuin se liittyy olueen. Anikó Lehtisen Yks olut alkaa katsauksella oluen historiaan. Siitä edetään kuohujuoman valmistukseen, makuun ja oluttyyppeihin. Paketin päättää kirjan ehkä herkullisin osuus, Olut ja ruoka. Rapujen keittäminen olutliemessä tuntuu uudelta vaikkakin luontevalta – mutta moniko on tullut ajatelleeksi, että suklaafonduen ainesosaksi sopii tumma portteri? Kirjan lopussa on vielä kattava olutsanasto.

Perhetuomari Fiona Maye saa eteensä kiperän tapauksen. Leukemiaa sairastava alaikäinen Jehovan todistaja kieltäytyy verensiirrosta uskontoonsa vedoten. Mihin pisteeseen saakka ihmisellä on oikeus päättää omasta elämästään, ja missä vaiheessa oikeuslaitos voi puuttua asiaan? Samalla Faye ajautuu pitkäaikaisessa avioliitossaan vaikeaan tilanteeseen, kun aviomies ilmoittaa löytäneensä nuoremman kumppanin. Ian McEwan on brittiläisen nykykirjallisuuden johtavia nimiä. Hänen tuorein romaaninsa ei jätä kylmäksi.

Anikó Lehtinen: Yks olut. WSOY 2015.

Ian McEwan: Lapsen oikeus. Otava 2015.

Guggenheimin monet kasvot No tuleeko se Guggenheim joskus Helsinkiin? Sitä ei kukaan tiedä, mutta odotellessa voi ihailla arkkitehtien mielikuvituksen lentoa. Taidemuseolle etsittiin muotoa laajalla kansainvälisellä arkkitehtikilpailulla. Sen kärkiehdotukset ovat nyt esillä Helsingin Taidehallissa. Mukana ovat kuusi finalistia ja 15 tuomaristolta kunniamaininnan saanutta ehdotusta.

Helsingin Taidehalli Nervanderinkatu 3 16.5.2015 saakka

”Aika paljon uhosta ja idealismista on ollut vain mun päässä ja puheissa. Se on tullut sellaisen hyvinvoinnin keskeltä, joka on ollut mahdollista osittain siksi, että myös konservatiivisia ihanteita on toteutettu.”

Pop-muusikko Jukka Poika muistelee nuoruusvuosiensa kapinahenkeä. HS 24.4.2015.

Savua kesäiltaan Miedolla lämmöllä ja ajan kanssa savustaminen sopii monenlaisen ruoan kypsyttämiseen. Kotipihalla ja kesämökillä voi seurustella ystävien kanssa samalla kun ateria valmistuu omia aikojaan. Bradley-savustuskaapissa on savugeneraattori, joka polttaa brikettejä tasaisella lämmöllä. Kaappi tuottaa puhdasta, viileää savua jopa yhdeksän tunnin ajan. Hinta 630 euroa.

www.savusta.fi

”Aamulla pannaan rima korkealle ja ryhdytään valloittamaan maailmaa. Illalla ennen nukkumaanmenoa annetaan itselle anteeksi se, mitä on päivällä tehty vikaan.”

Kaliforniassa toimiva suomalaisjohtaja Mårten Mickos kertoo, miten stressaantunut johtaja voi nukkua hyvin. Kauppalehti Optio 7/2015. HE L I NS 3/ 201 5

–

Tekniikka

Yksitoikkoiset teollisuustyöt siirtyvät kokonaan robottien hoidettaviksi, tietokirjailija Cristina Andersson uskoo.

Robotit marssivat Metropoliaan Robotiikkaa voi opiskella Suomessa sekä ammattikorkeakouluissa että teknillisissä yliopistoissa. Metropoliassa sitä opetetaan osana tekniikan alan koulutusta, esimerkiksi automaatiotekniikan ja koneautomaation koulutusohjelmissa. Teollisuusrobotiikan lisäksi Metropoliassa panostetaan yhä enemmän palvelurobotiikkaan. – Olemme muun muassa kehitelleet robotisoitua läppärilainaamoa, älykkään teknologian osaamisaluepäällikkö Jari Savolainen Metropoliasta kertoo. Metropolia on rakentamassa verkostona toimivaa osaamiskiihdyttämöä, jossa kokeilujen kautta kehitetään terveyttä ja hyvinvointia edistäviä sovelluksia. – Olemme esimerkiksi rakentamassa moottorirollaattoria vanhusten liikkumisen helpottamiseksi. Tekeillä on myös useampi opinnäytetyö terveys- ja hyvinvointirobotiikasta. Robotiikan opettaminen omana opintosuuntana ei Savolaisen mielestä ole tarpeen. Rakennettavassa laitteessa robotti on yksi komponentti muiden joukossa. Tärkeämpää on yleinen automaation ymmärtäminen. – Robotiikan lisäksi henkilön pitää hallita myös tietotekniikka, tietoturva, ohjelmistot ja mekaniikka. Hänellä täytyy olla laaja-alainen tietämys koko toimintaympäristöstä. Savolainen kuitenkin uskoo, että robotiikka alana kasvaa, ja tämä on huomioitu myös opetuksessa.

–

HEL I NS 3/2 0 1 5

Ihmiselle jää luova työ Tehtaat, palvelut ja jopa ohjelmistot robotisoituvat. Suomi on kuitenkin jäämässä jälkeen kehityksestä.

Monessa Euroopan maassa on tehty kansallisia strategioita robotisaatiosta. Suomi tarvitsisi omia, meille tyypillisiä ratkaisuja. – Esimerkiksi Norjassa robotiikan kärki on kalataloudessa ja öljyntuotannossa. Pk-teollisuus lähtisi nopeasti nousuun, jos sen saisi investoimaan robotteihin ja sitä kautta nostamaan teknologiatasoaan, tietokirjailija ja luennoitsija Cristina Andersson sanoo. – Maailmalta on esimerkkejä, miten robotisoimalla tehtaita tuotanto on palannut halpatyövoiman maista takaisin kotimaahan. Suomessa on parhaiten hyödynnetty robotiikkaa Uudenkaupungin autotehtaalla, jossa 98 prosenttia korin valmistuksesta tapahtuu robotein. Eettinen keskustelu aloitettava nyt Robotiikka olisi Anderssonin mukaan ratkaisu myös sote-sektorin ongelmiin. Hoitajia ei tulevaisuudessa löydy riittävästi, mutta ihminen voisi robottiavusteisesti elää itsenäistä elämää ja säilyttää arvokkuutensa pidempään. – Kukaan ei halua, että joku tulee vaihtamaan vaippoja. Jos sen tekee robotti, niin se on kuitenkin kone ja sitä ei koeta samalla tavalla intimiteettiä uhkaavaksi kuin toinen ihminen. Robotisaatio ei kuitenkaan tarkoita, että ihminen jätettäisiin kokonaan robottien armoille, Cristina Andersson sanoo. Hän kuitenkin peräänkuuluttaa eettistä keskustelua. – Jos emme nyt käynnistä keskustelua, robotit voivat kehittyä sellaiseen suuntaan, jota emme halua. Meillä on monia eettisiä ja yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka pitää ratkaista. Moderni robotti oppii Klassinen robotti on toimilaite, joka tekee joitakin tiettyjä ohjelmoituja liikkeitä. Moderni robotti on oppiva ja autono-

minen. Se pystyy tekemään uudenlaisia asioita sitä mukaa, kun ympäristö antaa sille virikkeitä. – Robotti pystyy sensoreidensa avulla olemaan vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa tai digitaaliseen maailmaan internet-yhteyden kautta, ja sillä on kehittyvä keinoäly. Cristina Andersson uskoo, että tulevaisuudessa meillä on robotteja, jotka pystyvät aistimaan kuten ihminen, mutta robottien tiedonkäsittely- ja havainnointikapasiteetti on ihmistä suurempi. Millaiseksi maailma sitten muuttuu robottien myötä? Anderssonilla oli keväällä robottiauto testikäytössä. – Oma autoiluni muuttui niin, että ajoimme auton kanssa yhdessä ja se otti vastuuta asioista. Esimerkiksi jos normaaliautolla liukuu vähän penkan puolelle, niin ihminen itse korjaa liikkeen välttääkseen ojaanajon, mutta robottiautossa auto korjasi tämän. Palveluala kasvaa Robotit korvaavat työntekijöitä jo nyt, ja tulevaisuudessa yhä enemmän. – On töitä, joissa ihmisillä ei ole enää mitään mahdollisuutta, Cristina Andersson sanoo. Sellaisia ovat muun muassa monotoniset teollisuustyöt. On tehtaita, jotka ovat niin robotisoituja, ettei niissä ole kuin muutama ihminen töissä, ja hekin lähinnä valvomassa toimintaa. Näin on esimerkiksi Pauligin kahvinpaahtimossa, jossa paahdetaan 120 000 kiloa papuja joka päivä. – Yhdysvalloissa joissakin osavaltioissa maataloustyö on robotisoitunut jo niin pitkälle, että ihmistyön määrää ei edes tilastoida, mutta silti maataloustuotanto on kasvanut joka vuosi. Myös erilaiset taloushallinnon tehtävät katoavat. – Tehtävissä, joissa tarvitaan tiedon

keruuta, keinoäly tekee sen paljon nopeammin kuin ihminen. Edes kirjanpidossa ei tarvita enää ihmisiä kauan. Andersson ei kuitenkaan usko, että robotit korvaisivat kokonaan ihmiset varsinkaan tehtävissä, joissa tarvitaan luovuutta tai palvelualalla. – Mutta robotit auttavat tekemään näitäkin tehtäviä paremmin, arvokkaammin ja luovemmin. Myös uudenlaisia palveluita syntyy. – Japanissa on avattu ensimmäinen täysin robotisoitu hotelli. Ei aina kaipaa sitä, että vastaanotossa on ihminen paapomassa. Taideaineet tärkeässä asemassa Cristina Anderssonin mielestä robotiikkaa pitäisi opettaa enemmän kouluissa. Opetuksen ei kuitenkaan pitäisi olla sitä, että opetetaan huoltamaan vanhoja tai kehittämään perinteisten robottien pohjalta uusia. – Pitäisi tutkia ilmiöitä ja sitten pohtia, miten voisimme robotiikalla ratkaista näitä ongelmia. Tätä Andersson suosittelee myös insinööreille, sillä kapea-alaisen tiedon hallinta ei enää riitä. – Insinöörien kannattaa tutkia omaan alaansa liittyviä ilmiöitä ja katsoa laajoja kokonaisuuksia, jotta he voisivat rakentaa ammattitaitoa, jollaista nykypäivänä tarvitaan. Erityisen huolissaan Andersson on taideaineiden vähentämisestä kouluissa. – Näiden aineiden kautta ihminen oppii hallitsemaan luovia kokonaisuuksia. Ja ihmisten luovuudesta löytyy myös se, kuinka teemme robotteja, jotka oikeasti auttavat meitä.

Natasha Petrell Kuva Mikko Taipale HE L I NS 3/ 201 5

–

Tekniikka

Robottikäsi auttaa yksinasuvaa Ehkä jo muutaman vuoden kuluttua koululaiset voivat opiskella ohjelmointia robottikäden avulla. Virtuoso-robottikäsi tarjoaa huimia mahdollisuuksia myös vanhustyöhön ja käsiterapiaan. Kaupalliset robotit ovat kalliita. Niiden hinnat liikkuvat kymmenissä, jopa sadoissa tuhansissa euroissa. Hinta onkin estänyt käytännön sovelluksien kehittämisen kuluttajamarkkinoille. Metropoliassa on käynnissä kunnianhimoinen projekti, jonka tarkoituksena 26

–

H EL INS 3/2 0 1 5

on pudottaa robottiteknologian hinta murto-osaan nykyisestä. – Halusimme tehdä robottikäden, jonka hinta olisi alle 1 000 euroa. Aluksi mietimme, millaisia ratkaisuja pitää tehdä, jotta sellainen pystyttäisiin rakentamaan, Metropolian teknologiapäällikkö

Sami Kalliokoski kertoo. Puolitoista vuotta Metropoliassa on haettu reittiä, miten viedä hanketta eteenpäin. Perinteisten robottien rungot on valmistettu metallista, ja robotin toiminta – se miten robotti liikkuu – on lasket-

tapa opettaa sitä on lähteä liikkeelle perusteista, ja mielenkiintoisia käytännön sovelluksia pääsee tekemään vasta kurssin lopuksi. – Kun Virtuoso-robottikäsi otetaan opetuksen avuksi, tehtävänä voi esimerkiksi olla muuttaa koodin tiettyä osaa ja katsoa, miten se vaikuttaa käden toimintaan. Näin koululaiset innostuvat ohjelmoinnista heti, koska he pääsevät tekemään jotain oikeaa. Tarkoitus on, että käden käyttö olisi niin älykästä, että kaikkea hienomotoriikkaa ei tarvitsisi ohjelmoida, vaan siellä olisi valmiina funktioita ja ohjelmointi olisi enemmänkin ohjaavaa. Käsi sopii opetukseen peruskoulusta toiseen asteeseen. – Ala-asteikäiset pystyvät ohjelmoimaan yksinkertaisempia asioita. Menemällä syvemmälle koodiin toimintaa pystyy optimoimaan ja vaikuttamaan enemmän hienomekaniikkaan. Käden voi myös rakentaa koulussa itse ohjeiden avulla. Sami Kalliokoski (vas.), Tsehay Ashbir ja Ari Rajamäki esittelevät robottikäsien eri versioita.

tu tarkkaan, jopa millimetrien tarkkuudella. – Sen sijaan, että laskisimme tarkasti robotin liikeradat, niin robottikädessä hyödynnämme materiaalien joustavuutta, jolloin sen toimintaa voidaan säätää, Kalliokoski sanoo. Ohjelmoinnin apuväline Sami Kalliokoski kertoo, miten kouluissa on suuri haaste saada ohjelmoinnin opetus motivoivammaksi. Perinteinen

Vanhuksen apuna kotona Ohjelmoinnin lisäksi tutkimusryhmä selvittää, millaisia mahdollisuuksia Virtuoso-robottikäsi tarjoaa käsiterapiaan ja vanhustyöhön. Robottikättä pystyy ohjaamaan etänä. – Käsi voi olla esimerkiksi vanhuksen luona ja webbikamerayhteyden avulla sitä pystyy liikuttamaan. Tietokoneen ruudulta käyttäjä pystyy annostelemaan vanhuksen lääkkeet sen sijaan, että kotiapu ajaisi pitkän matkan paikanpäälle, Sami Kalliokoski kertoo ja jatkaa, miten jännittävää on miettiä kaikkia käden tuomia mahdollisuuksia. Käsiterapiassa Virtuosoa voidaan käyttää kuntoutusvälineenä. Robottikädessä kaikki komponentit ovat irrallisia, joten siitä voi rakentaa hyvin monen nä-

köisen – esimerkiksi sellaisen, joka on puettavissa päälle ja joka ohjelmoidaan vahvistamaan oman käden liikkeitä. – Toimintarajoitteinen vanhus tai kuntoutuspotilas pystyy Virtuoson avulla omalla heikolla kädellään tekemään jotain yksinkertaisia asioita kotona, eikä ole niin riippuvainen avusta. Osaamiselle on kysyntää Robottikättä on ollut suunnittelemassa kymmenkunta opiskelijaa. Mukana on ollut niin insinöörejä kuin muotoilun opiskelijoita. Ari Rajamäki opiskelee tietotekniikkaa Metropolian Leppävaaran yksilössä neljättä vuotta. Hän suunnittelee käden ohjelmointiympäristöä yhdessä Tsehay Ashbirin kanssa. Ashbir opiskelee tietotekniikkaa Aalto-yliopistossa. Rajamäen mielestä projektista saa hyvää kokemusta työelämää varten. – Kovalle insinööriosaamiselle on kysyntää, Sami Kalliokoski kertoo ja jatkaa, miten monet Metropolian projekteissa työskennelleet opiskelijat suorastaan revitään työelämään. Näin kävi myös niille kahdelle kaverille, jotka olivat kehittelemässä robottikäden ensimmäistä versiota. He osallistuivat käden kanssa Koreassa pidettyyn kansainväliseen ohjelmointikilpailuun ja saivat julkisuutta. – Mielenkiintoisessa projektissa tekijät jalostuvat ja yrityksille nämä osaajat ovat haluttua kauraa. Natasha Petrell Kuvat Natasha Petrell ja Metropolia

Lisätietoja Teknologiapäällikkö Sami Kalliokoski, etunimi.sukunimi@metropolia.fi

HE L I NS 3/ 201 5

–

Insinöörikoulutuksen kehittämisyhdistys INSKE ry Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

KANNANOTTO DUAALIMALLIN JA AMMATILLISEN KORKEA KOULUTUKSEN PUOLESTA Työelämä ja innovaatiojärjestelmämme tarvitsevat jatkossakin koko ammatillisen koulutuksen reitin käyneitä osaajia.

Korkeakoulujen kehittämisen perustuttava duaalimallin vahvistamiseen Suomalainen korkeakoulujen duaalimalli toimii erinomaisesti esimerkiksi tuoreen kansainvälisen arvioinnin (OKM 23.3.2015) mukaan. Ammattikor keakoulut tuottavat tehokkaasti ja käytännönläheisesti työvoimaa suoraan elinkeinoelämän tarpeisiin, kun taas yliopistot tähtäävät pidemmän aikavälin tutkimustuloksiin ja tutkimuksellisen perustan saaneiden maistereiden tai tohtoreiden kouluttamiseen. Molemmille sektoreille on oma luonteva ja tärkeä roolinsa yhteiskunnassa, erityisesti koska koulutusta voidaan profiloida opintojen alusta lähtien erilaisiin päämääriin. Myös ammattikorkeiden ylempi tutkinto (Yamk) on tärkeä, koska se vahvistaa edelleen profiloitumista ja korkeakoulutuksen työelämälähtöisyyttä. Duaalimallin vaihtoehtona ei voi pitää mallia, jossa ammattikorkeakoulut tuottaisivat kandidaattitason tutkinnon ja yliopistot hoitaisivat koulutuksen tästä eteenpäin. Työelämä ja innovaatiojärjestelmämme tarvitsevat jatkossakin koko ammatillisen koulutuksen reitin käyneitä osaajia. Esimerkiksi insinöörikoulutukseen hakeutuvista noin kolmannes tulee ammatillista väylää pitkin. Yliopistojen teoreettisesti painottuva, vain 3-vuotinen koulutus ei ole todellinen vaihtoehto tälle joukolle, ja siksi tarvitaan kustannustehokasta ja ammatillista väylää tulevien kouluttamiseen erikoistunutta ammattikorkeakoulujärjestelmää. Teollisuuden etu on niin toisen asteen 28

–

HEL I NS 3/2 0 1 5

ammatillisen koulutuksen kuin työelämäsuuntautuneen ammattikorkeakoulun arvostuksen säilyminen ja vahvistuminen. Sen sijaan ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutuksen fuusioiminen yliopistojen kandidaattitutkintoihin heikentäisi elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kapeuttaisi olennaisesti teollisuuden työnantajien rekrytointiperustaa.

Säänneltyjen ammattien osaaminen uhattuna Nykyinen duaalimalli takaa osaamisen niissä ammateissa, jotka ovat Suomessa ja Euroopassa esimerkiksi turvallisuussyistä tarkkaan säädeltyjä. Tällaisia ovat esimerkiksi useiden alojen insinööri (AMK) -tutkinnot, rakennusarkkitehti-, ensihoitaja-, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja- ja kätilökoulutus. Tämä perustuu siihen, että ammattikorkeakoulut voivat tällä hetkellä itsenäisesti päättää tutkintorakenteen, opintosisällöt sekä opiskelijavalinnan perusteet työelämän tarpeista ja lainsäädännön antamista linjauksista käsin. Säädeltyjen ammattien edellyttämää osaamista ei voida tuottaa yliopistomaisilla, 3-vuotisilla opetussisällöillä eikä kandidaattitutkintojen päälle rakennettavilla suppeilla työelämämoduuleilla. Yhdenmukaistamalla ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen perustutkinnot menetettäisiin selkeät, erilaista osaamista teollisuuden tarpeisiin tuottavat yliopisto- ja amk-profiilit. Lisäksi koulutusjärjestelmien yhdistäminen tuottaisi nykyistä monimutkaisemman kokonaisuuden, jossa tutkintojen vertailtavuus kärsisi merkittävästi.

Yhteistyön lisääminen ei saa merkitä duaalimallin heikentämistä Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyölle ei ole ollut lainsäädännöllisiä tai rakenteellisia esteitä. Yhteistyötä esimerkiksi Metropolian, Aallon, Helsingin yliopiston ja Taideyliopiston kanssa on tehty yli 15 vuotta. Se on toteutunut esimerkiksi yhteisten kirjastojen, kieliopetuksen, yhteisten opettajien tai opiskeluryhmien, tilojen, laitteiden ja laboratorioiden yhteiskäyttönä, henkilöstöhallinnon periaatteiden ja laatujärjestelmien yhteiskehittelynä. Jatkossa merkittävä potentiaali on yhteisessä koulutusviennissä, yrittäjyysopinnoissa ja start up -tukipalveluissa sekä yhteisissä tietojärjestelmissä. Näitä kaikkia uusia yhteistyön muotoja on jo eri ammattikorkeakoulujen välillä. Kaikissa tapauksissa tavoitteena tulee olla teollisuuden tarpeisiin tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas koulutusreitti työelämään.

Lisätietoja aiheesta Samu Salo, Inske ry Riitta Konkola, rehtori-toimitusjohtaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Sinua varten – työssä ja vapaalla Pixhill ja Ryhmäteatteri

Ryhmäteatterin Valheet ja Viettelijät Lauantaina 8. elokuuta 2015 klo 19 Suomenlinnan kesäteatteri, Susisaari, Hyvän Omantunnon linnake Valheet ja Viettelijät on herkullinen, aistillinen, ihmissielun pimeitä puolia valaiseva Ranskan aateliston rappiota kuvaava väkevä tarina. Lipun jäsenhinta 20 euroa, max 2 lippua/jäsen. Varaa lippusi: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Ilmoittaudu HI:n tapahtumiin Ilmoittaudu osoitteessa www.helins.fi/tapahtumat, ellei toisin mainita. n Jäsennumeron löydät jäsenkortistasi. n Useimpiin tilaisuuksiin voit varata lipun myös seuralaisellesi. n Ilmoittautumiset käsitellään saapumisjärjestyksessä. n Varauksestasi lähetetään varausvahvistus tai maksutiedot sähköpostiisi tai e-laskuna. Pyydettäessä voit saada myös paperilaskun. n Liput saapuvat toimistolle noin 2–3 viikkoa ennen tapahtumaa. Kun maksusuoritus näkyy tilillämme, lähetämme liput postitse. n

Seuraa tapahtumakalenterista ja Facebookista ajankohtaisia ilmoituksia! Lisätietoja: www.helins.fi/tapahtumat toimisto@helins.fi, puh. 040 150 3878 www.facebook.com > Helsingin Insinöörit HI ry

HE L I NS 3/ 201 5

–

HI ry

Energiaseminaari Keskiviikkona 16. syyskuuta 2015 klo 16.30–20.00 Radisson Blu Royal Hotel, Runeberginkatu 2, Helsinki Alustava ohjelma: klo 16.30 Buffet-ruokailu klo 17.30 Tervetuliaissanat klo 17.40 Oskari Nokso-Koivisto, Rapport Oy klo 18.05 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry klo 18.30 Kahvitauko klo 19.00 Riitta Ståhl, Fortum klo 19.25 Matti Vaattovaara, ABB klo 19.50 Musiikkiesitys klo 20.00 Seminaarin päätös Energia-asiat ovat viime vuosina nousseet laajan mielenkiinnon kohteeksi toimintaympäristön muutoksen johdosta. Murrokseen joutuvat uudet ja kehittyvät energiantuotantotavat, energian varastoinnin mahdollisuudet sekä muutokset energian kulutuksessa ja ympäristössä. HI järjestää kaikille jäsenille ja yhteistyökumppaneille avoimen seminaarin, jossa energia-alan johtavat asiantuntijat Rapportilta, Energiateollisuudesta, Fortumista ja ABB:stä valottavat alan tulevaisuutta ja muuttuvan ympäristön energiaratkaisuja. Tilaisuuden ohjelma ja buffet ovat ilmoittautuneille maksuttomia. Tervetuloa mukaan energiseen seminaariin! Ohjelma ja ilmoittautuminen: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

–

H EL INS 3/2 0 1 5

Kari Oikkonen

Hanki itsellesi uusi harrastus - liity Insinööri laulajiin Kuorolauluun käytetty aika antaa paljon, laulutaito ja musikaalisuus kehittyvät. Kuoroharjoitukset ovat myös mukava tapa tutustua uusiin ihmisiin ja verkostoitua. Insinöörilaulajien harjoitukset pidetään HI:n toimistolla yleensä maanantaisin klo 18–20. Ohjelmistossamme on hyväntuulisia ja perinteisiä suomalaisia mieskuorosovituksia, kuten Junnu Vainiota, Rauno Lehtistä, juomalauluja ja serenadeja. Esiintymisiä on vanhainkodeista ravintoloihin. Ilahdutamme kuulijoita myös yksityistilaisuuksissa, kuten merkkipäivillä. Tervetuloa koelauluun! Uusia jäseniä otetaan jatkuvasti Insinöörilaulajien riveihin. Täytä yhteydenottolomake osoitteessa www.insinoorilaulajat.fi. Kesän ääniä

Tule Insinöörilaulajien kesäiseen konserttiin Soutustadionille torstaina 4. kesäkuuta klo 18. Katso lisätiedot: www.insinoorilaulajat.fi

Antti Huvila

Taidekurssi Perjantaina 31.7. klo 17–20, lauantaina 1.8. klo 10–17 ja sunnuntaina 2.8. klo 10–17. Oletpa mestarillinen taiteilija tai ensimmäistä kertaa siveltimen varressa, olet tervetullut HI-taidekurssille Puolarmaarin maisemiin. Voit maalata akvarelli-, akryyli-, öljyväri-, pastelli- tai vaikka lyijykynätekniikalla. Maalaustelineet ovat val-

miina käytettävissä. Opettajana toimii taiteilija Alina Sinivaara. Kurssin hinta on 50 euroa. Maksimi osallistujamäärä on 15 henkilöä. Ilmoittautuminen 15. kesäkuuta 2015 mennessä www.helins. fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878. HI-Kulttuurijaosto HE L I NS 3/ 201 5

–

HI ry

KUINKA KÄYTÄN DIGIKAMERAA, OSA 2 Kameran sulkimen räpsähdettyä on itse kuva vasta puoliksi valmis. Vaikka digitaaliset kamerat ovatkin poistaneet filmiaikojen tutun sotkuisen ja hitaan kehitysvaiheen, tapahtuu kuvalle siitä huolimatta aina muutoksia, ennen kuin se pääsee kuvaajan ihasteltavaksi. Valokuvaajien keskusteluissa nousee monesti esiin kysymys, onko kuvankäsittely tarpeellista ja hyväksyttävää vai pitäisikö harrastaa käsittelemätöntä ”luomukuvausta”. Digitaalikameran toimintaperiaate ei mahdollista käsittelemättömien kuvien ottamista, sillä jokainen kamerasta tuleva valokuva on tavalla tai toisella käsitelty. Käytännössä kaikilla nykyaikaisilla digijärkkäreillä saa valittua, tallennetaanko kuva JPEG- vai RAW-muodossa vai molempina (ohjeet kuvaformaatin vaihtamiseen löytyvät kameran ohjekirjasta), mutta näiden ero on monelle harrastajalle tuntematon. JPEG vai RAW? JPEG-kuva tarkoittaa samannimisellä formaatilla pakattua kuvatiedostoa, johon järjestelmäkamera on jo tallentanut päälle korjauksia ja muutoksia, joita kamera arvelee kuvaan sopivan. Näille asetuksille voi antaa suuntaviivoja kameran asetuksia muuttamalla, mutta loppujen lopuksi kuvaan tallennetaan pysyvästi muutoksia, joihin kuvaaja ei voi vaikuttaa. JPEG-kuvan hyvänä puolena voidaan pitää sen pientä kokoa ja nopeaa jatkokäyttömahdollisuutta, vaikkapa sosiaaliseen mediaan jaettavaksi. RAW-kuvatiedosto taas on hieman eriskummallisempi tapaus. Siinä missä JPEG-kuvan voidaan ajatella olevan kehittämöstä saatu valmis kymppikuva, voidaan RAW nähdä käytännössä negatiivina (tai vielä tarkemmin, positiivina), josta varsinaista kuvaa lähdetään kehittämään. RAW-kuvassa on tallennettuna kameran kennolle osunut sensoridata sellaisenaan, ilman kameran algoritmien tekemiä arvauksia ja säätöjä. Kyseessä on 32

–

HEL I NS 3/2 0 1 5

siis raakakuva. RAW-tiedosto on käytännössä käyttökelvoton ilman jatkokäsittelyä. Nykyajan kehittämössä ei tosin loisku kehitteet ja kiinnitteet, vaan pimiön on korvannut tietokoneohjelmat. RAW-kuva siis täytyy avata jossakin kuvankäsittelyohjelmassa. Ilmaisia kuvankäsittelyohjelmia ovat esimerkiksi RAWTherapee ja useimpien kameroiden mukana tulevat ohjelmat, joskaan vähänkään enemmän valokuvausta harrastavan kannattaa harkita muutamien kymmenien eurojen sijoittamista esimerkiksi Adobe Lightroom -kuvanhallintaohjelmistoon. Kuvien laatu paremmaksi RAW-tiedostojen kuvaaminen kuulostaa monen harrastajan mielestä hankalalta ja hieman pelottavalta, sillä kuvia täytyy säätää. Kuitenkin lähes kaikki raakatiedostoihin tutustuneet ovat jääneet sille tielle, koska RAW-kuvaus on suurin yksittäinen syy kuvien laadun paranemiseen. Raakatiedoston hienous nimittäin piilee siinä, että siinä missä JPEG-tiedostoa tallentaessa kameran algoritmi päättää puolestasi, mitä tietoja kuvasta

karsitaan pois, on raakatiedostossa mukana valtava määrä informaatiota. Hyvinkin varjoisista ja alivalottuneista kuvista voi korjata raakatiedostoa käyttäen sopivasti valottuneita. Myös kontrastin, värien kylläisyyden ja eloisuuden kanssa on RAW-kuvassa huomattavan paljon enemmän säätövaraa kuin JPEG-kuvassa. Ehkä tärkeimpänä seikkana kuitenkin on, että raakatiedostoja kuvattaessa käytännössä täysin väärällä valkotasapainollakin otetut kuvat saadaan kuvankäsittelyvaiheessa helposti pelastettua. RAW-tiedosto antaa siis kuvaajalle vapaat kädet saada valokuvasta juuri sellainen kuin kuvaaja on sen tarkoittanut. Suosittelen jokaista harrastukseensa vakavammin suhtautuvaa valokuvaajaa kokeilemaan RAW-kuvaamista, esimerkiksi Lightroomin 30 päivän kokeiluversiolla. Moni varmasti hämmästyy, kuinka näinkin yksinkertaisella muutoksella saadaan kuvien laatua parannettua. Oscar Nissin Lue lehdestä 6/2014: Kuinka käytän digikameraa, osa 1.

Keväthuumaa HI-Valokuvauskerhon talvikilpailun voittajaksi valittiin Leo Sahlstenin valokuva ”Keväthuumaa”.

Mika Balk

Vuokraa studiosetti käyttöösi HI-Valokuvauskerho on hankkinut studiosetin, jota valokuvauksesta innostuneet jäsenet voivat vuokrata. Studiosetissä on kolme valonlähdettä, sateenvarjot, valon pehmentimet ja taustaverhoteline. Studiosetin viikkovuokra on 20 euroa. Omavastuu rikkoutuneesta tai hävinneestä osasta on 50 euroa. Ota yhteyttä Valokuvauskerhoon ja varaa setti käyttöösi. Saat kirjalliset välineistön kokoamisohjeet ja tarvittaessa henkilökohtaista perehdytystä kerhon tapaamisten yhteydessä. Setin voit noutaa HI:n toimistolta osoitteesta Ratavartijankatu 2 A, ja palauttaa sen takaisin toimistolle arkisin 8–16 välillä. Lisätiedot: Mika Balk, www.helins.fi/valokuvauskerho HE L I NS 3/ 201 5

–

HI ry Kim Korkkula

DRAGONMELONNASSA TÄHTÄIMESSÄ FINAALIPAIKKA 12.–14. elokuuta 2015 Suomen Dragonliitto järjestää elokuussa perinteikkäät Dragonmelonnat eli lohikäärmemelontatapahtuman Seurasaaren vesistössä, 12.–14. elokuuta 2015. Kisakeskuksena toimii Melontakeskus. Tapahtumalla tarjotaan työyhteisöille, yhdistyksille ja erilaisille seuroille mahdollisuutta tutustua melontaan ja ottaa tässä kuningaslajissa hieman erää toisistaan kilpailun muodossa. Dragonliitto käyttää tapahtuman tuotot hyväntekeväisyyteen. Lahjoituskohde on HUS:n lasten- ja nuortensairaalan vastasyntyneiden teho-osasto. Melontatapahtumassa joukkueet kisaavat nopeudesta ja kestävyydestä merimailin (1852m) mittaisella matkalla finaalissa. Karsinnoissa melotaan kaksi kertaa 200 metrin sprinttikarsinnat, joista parempi aika jää voimaan. Joukkueemme tietenkin painaa täysillä koko matkan ja voittajana maaliin tulo on täysin mahdollista. Vielä muutama vuosi sitten joukkueet ovat kisanneet 100 metrin ja 200 metrin mittaisilla spurteilla koko kisan. UIO on perinteisesti tehnyt yhteistyötä HI:n kanssa osallistumalla ainakin yhdellä joukkueella yhdistyssarjaan. Yhdistyssarja kisataan torstaina 13. elokuuta ja mahdollinen finaali perjantaina 14. elokuuta. Ensisijaisesti osallistumme siis tors34

–

HEL I NS 3/2 0 1 5

taina kisoihin. Tietysti tavoitteena on pärjätä hyvin, joten osallistumme toivon mukaan myös perjantain finaalipäivän kisaan. Kisojen kuvioista ja myös jälkikuvioista tulee tarkempaa faktaa ilmoittautuneille lähempänä ajankohtaa. Kosteaa ja lämminhenkistä menoa on kuitenkin luvassa! Kilpailuun ei mennä ihan kylmiltään, joten meidän on hieman harjoiteltava etukäteen. HI:llä ja UIO:lla on yleensä ollut pari harjoituskertaa ennen virallista kisaa. Harjoitusvuorot ovat olleet Helsingin soutustadionilla. Perinteisesti ainakin kerran kesässä ovat harjoitukset päättyneet saunomiseen, ja sellaista on myös tänä vuonna luvassa. Jarno Sippo Uudenmaan Insinööriopiskelijat UIO ry Ilmoittautuminen: uio.fi > Palvelut ja toiminta > Tapahtumat Lisätiedot: www.uio.fi www.dragonliitto.com

Mika Balk

Lähde Vartiosaaren huvilalle Vådötorp on Helsingin Insinöörien kesäpaikka Vartiosaaressa, Itä-Helsingissä. Saaresta löytyy metsäkirkko ja lato tansseille, näköalapaikkoja, luontopolkuja, aurinkokallioita ja merenrantaa. Huvilan vuokrauskausi on 7.5.–11.10.2015. Huvilasta voi vuokrata yksittäisiä huoneita tai koko huvilan suuremmalle seurueelle. Huvila sopii myös työyhteisöjen tiimipalavereihin, saunailtoihin ja virkistyspäiviin. Vuokrattavana on viisi 2–4 hengen huonetta, yhteensä 16 vuodepaikkaa sekä muutama lisävuode ja pinnasänky. Yhteiskäyttötiloja ovat keittiö, ruokasali ja takkahuone. Rannassa on puulämmitteinen sauna 7–8 -hengelle sekä erillinen grillikatos. Paikka toimii omatoimi-periaatteella. Lisätiedot ja varaustilanne: www.helins.fi > Jäsenpalvelut > Edut ja palvelut > Vådötorp-huvila tai toimisto@helins.fi, puh. 040 150 3878.

HE L I NS 3/ 201 5

–

HI ry

Risteily Porvooseen J.L.Runebergillä 10. kesäkuuta 2015 HI-Seniorit tekevät kauan suunnitellun alkukesän risteilyn Porvooseen, jossa on myös opastettu kävelykierros. Laiva lähtee Helsingistä Kauppatorin rannasta klo 10.00. Perille Porvooseen saavumme klo 13.20. Opastettu Porvoon kierros alkaa 13.30 ja päättyy noin klo 15.00 Porvoon linja-autoasemalle. Paluu Helsinkiin tapahtuu omavalintaisella linja-autolla. Autoja lähtee noin puolen tunnin välein, matka-aika on noin 45 minuuttia. Laivassa on varattuna kabinetti, jossa voimme nauttia laivalipun hintaan sisältyvän Runebergin lounaspaketin. Lounaspakettiin sisältyy lohikeitto, kahvi ja Runebergin torttu.

Laivalipun hinta on 38 euroa. Lippu on maksettava Kauppatorin Runeberg-kioskilla viimeistään 10. kesäkuuta klo 9.30. Kioski on auki klo 9.00–9.30 laivan lähtöpäivinä. HI maksaa Porvoon opaskierroksen. Paluumatka bussilla maksaa noin 10 euroa. Ilmoittaudu retkelle viimeistään 25. toukokuuta 2015 osoitteessa www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878. HI-Seniorit / Risto Pakaste

Kesän reissullakin vakuutukset voimassa Helsingin Insinöörien jäsenet ovat vakuutettuja niin työelämän tilanteiden kuin vapaa-ajankin varalta. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus korvaa vapaa-aikana sattuneita tapaturmia. Kattavaan vapaa-ajan matkaturvapakettiin sisältyy matkustajavakuutus, matkatavaravakuutus, matkavastuuvakuutus ja matkaoikeusturvavakuutus. Vakuutussopimus on tehty If vahinkovakuutusyhtiön kanssa. Voimassa oleva jäsenkortti toimii matkavakuutustodistuksena. Erillisen matkavakuutustodistuksen voit tilata Ifin asiakaspalvelusta tai Ifin Insinööriliiton sivuilta. Jäsenenä saat alennusta myös muista, itse ottamistasi Ifin vakuutuksista. Vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen piiriin kuuluvat Suomessa vakinaisesti asuvat alle 70-vuotiaat jäsenet. Vakuutus on voimassa vapaa-aikana sattuvien tapaturmien varalta kaikkialla maailmassa. Opiskelijajäsenillä vakuutus on toissijainen, mikäli henkilö on oikeutettu saamaan korvauksia esimerkiksi oppilaitoksen vakuutuksen perusteella. Yrittä36

–

HEL I NS 3/2 0 1 5

jillä vakuutus ei ole voimassa sinä aikana, kun he tekevät yrittäjän töitä. Jos jäsenellä ei ole työsuhdetta tai hän ei ole yrittäjä, vakuutus on kokopäiväinen. Vapaa-ajan matkavakuutus kattaa ilman euromääräistä ylärajaa ja omavastuuta enintään 45 vuorokautta kestävillä vapaa-ajan matkoilla aiheutuneita matkasairauden hoitokuluja enintään 90 päivän, ja tapaturman hoitokuluja enintään kolmen vuoden ajalta. Matkavakuutus on voimassa sen vuoden loppuun, jo-

na jäsen täyttää 70 vuotta. Matkustajavakuutuksessa ovat vakuutettuina myös vanhempansa kanssa matkustavat alle 20-vuotiaat lapset. Jäsenen ja mukana matkustavan samassa taloudessa asuvan perheenjäsenen matkatavarat kuuluvat Matkatavaravakuutuksen piiriin. Katso tarkemmat tiedot jäsenten vapaa-ajan vakuutuksista www.ilry.fi > Jäsenedut tai Ifin Insinööriliiton sivuilta.

Savonlinnan oopperajuhlilla Boris Godunov 11.–12. heinäkuuta 2015 klo 19 Olavinlinna, Savonlinnan oopperajuhlat Design Tom Röllich

Boris Godunov oli Venäjän tsaari vuodesta 1598 lähtien. Edellisellä hallitsijalla ei ollut jälkeläisiä, joten Boris näki tilaisuutensa tulleen ja anasti vallan itselleen. Lisäksi hän oli ensimmäinen tsaari, joka ei ollut rurikilaista sukua, mikä aiheutti hänelle tataarina sisäpoliittisia vaikeuksia. Hän oli jo aiemmin nainut edellisen tsaarin tyttären Marian, joka murhattiin myöhemmin. Aleksandr Pushkin kirjoitti Boriksesta murhenäytelmän, jonka pohjalta Modest Musorgski sävelsi oopperan. Boris Godunovina laulaa venäjäksi Matti Salminen. Libretto on tekstitetty suomeksi ja englanniksi. Musiikinjohtajana on Leif Segerstam. Lipun jäsenhinta on 82 euroa, max 2 lippua/jäsen. Paikat A-katsomossa, riveiltä 32, 33 ja 34. Esityksen kokonaiskesto on noin 2 tuntia 45 minuuttia. Yksi väliaika. Majoitus: Huoneistohotelli Tott 145 euroa / standardiluokan huone yhdelle 165 euroa / standardiluokan huone kahdelle Ilmoittautuminen 1. kesäkuuta 2015 mennessä www.helins.fi/ tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878. Järjestäjinä Helsingin Insinöörit HI ry ja Tietoalan toimihenkilöt ry. Lisätiedot: www.operafestival.fi

Linnanmäki

Linnanmäen hupirannekkeet HI:n jäsenet perheineen voivat hankkia Linnanmäen hupirannekkeen jäsenhintaan 32 euroa (hinta Linnanmäeltä ostettuna 38−39 euroa). Hupiranneke on voimassa yhden päivän kesäkaudella 2015. Ranneke aktivoituu käyttöön ensimmäisen laitekäynnin yhteydessä. Hupirannekkeella kaikenikäiset ja -pituiset vieraat pääsevät kaikkiin huvipuiston laitteisiin pituus- ja turvarajoitukset huomioiden. Sisäänpääsy puistoon on maksuton. Varaa rannekkeesi: www.helins.fi/tapahtumat tai HI:n toimisto puh. 040 150 3878.

Rannekkeita ei toimiteta heinäkuun aikana. HE L I NS 3/ 201 5

–

HI ry Sointu Högström

Insinöörin tärkeät osoitteet Helsingin Insinöörit HI ry toimisto@helins.fi, www.helins.fi Insinööriliitto IL ry asiakaspalvelu@ilry.fi, www.ilry.fi

Jäsenpalvelu Jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut, muutostiedot, suoramarkkinointikiellot yms. voit osoittaa joko HI:n toimistolle tai Insinööriliiton asiakaspalveluun. IL:n Asiakaspalvelukeskus palvelee arkisin klo 9–16 numerossa 0201 801 801 tai sähköpostitse asiakaspalvelu@ilry.fi. IAET Insinöörien, Arkkitehtien ja Ekonomien Työttömyyskassa www.iaet.fi

HI:n toimisto Pasilassa Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki

AYT Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassa www.ayt.fi

Toimisto on suljettuna heinäkuun. Palveluksessasi Toimistosihteeri Eine Sahlakoski 040 150 3878 toimisto@helins.fi

Järjestösihteeri Jaana Kälviäinen 050 403 2363 jaana.kalviainen@helins.fi

Viestintävastaava Sointu Högström 040 180 6210 sointu.hogstrom@helins.fi

Jäsentietojen päivittäminen Mikäli yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat työpaikkaa, päivitä tietosi jäsenrekisteriin Insinööriliiton jäsensivuilla www.ilry. fi > Jäsensivuille. Käytä kirjautumissivun käyttäjätunnuksena jäsenkorttisi jäsennumeroa. Muista päivittää myös sähköpostiosoitteesi yhteydenpidon vuoksi. Kotiosoitteen muuttuessa saamme tiedot suoraan Väestötietojärjestelmästä.

Seuraa myös: Facebook > Helsingin Insinöörit HI ry Twitter #Helsingininsinöörit, #helins Slideshare > HIry

Hallituksen jäsenten yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.helins.fi/hallitus 38

–

HEL I NS 3/2 0 1 5

Kolumni

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

TASA-ARVOA PALKKAUKSEEN Tasa-arvoinen palkka miesten ja naisten välillä tuskin koskaan toteutuu nykyisin konstein, varsinkin nyt, kun talous on lamassa ja palkkojen korotuksiin ei näytä olevan varaa. Jos vanhat konstit eivät auta, miksei kokeiltaisi jotain uutta? Mielestäni seuraavassa tupossa voitaisiin sopia, että miesten palkkoja lasketaan tai ei koroteta ollenkaan ja vastaavasti naisten pakkoja nostetaan miesten palkkojen tasolle. Se olisi solidaarinen palkkaratkaisu. Tasa-arvoista palkkausta voitaisiin soveltaa myös julkisiin tehtäviin. Meillä on runsaasti ylikoulutettua, pätevää, osaavaa ja täynnä työintoa olevaa nuorta väkeä valmiina astumaan työelämään. Ongelma vain on siinä, että kauan toitotettua työvoimapulaa ei koskaan tullut – eikä tule. Pulaa on kunnollisista työpaikoista. Ainoat vakituiset, kunnolliset työpaikat, joissa maksetaan vielä jopa kuukausipalkkaa, näyttäisivät olevan enää kunnilla ja valtiolla. Toisaalta näissä viroissa ei ole mitään vaihtuvuutta. Eikö olisi yhteiskunnan ja veronmaksajan etu, että näitä virkoja hoitaisi kulloinkin tehtävään parhaiten pätevöitynyt, motivoitunut ja sopivin henkilö, varsinkin kun nykyisin tehtävää saattaa hoitaa henkilö, jolla ei ole edes tehtävään vaadittavaa koulutusta? Yhteiskunnan maksamat virat voisivatkin olla säännöllisesti haettavissa ja kilpailutettavissa siinä missä julkiset hankinnat. Tasa-arvoista palkkausta voi lähestyä myös ympäristön näkökulmasta. Onko yhteiskunnan sallittava joillekin jäsenilleen moninkertainen ympäristökuormitus yhteiskunnan kustantamin varoin? Näinhän väistämättä käy, jos jollekin maksetaan moninkertainen palkka muihin verrattuna. Ennemmin tai myöhemmin moninkertainen palkka yksilön kohdalla johtaa myös moninkertaiseen luonnonvarojen tarpeettomaan haaskaukseen ja ympäristön pilaamiseen. Markus Hyyppä markus.hyyppa@gmail.com Kirjoittaja on helsinkiläinen insinööri, luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu

Lukijakysely päättyi Suoritimme lehden lukijakyselyn arvonnan. Voittaja on Leena Ilmonen. Hän voitti kaksi vapaavalintaista lippua HI:n tapahtumiin kuluvan vuoden aikana. Palautetta HELINS-lehdestä voi edelleen lähettää toimitukseen sähköpostilla osoitteeseen helins@unionimedia.fi.

Mukavaa kesää! HELINS-lehti ilmestyy seuraavan kerran kesälomien jälkeen 12. elokuuta. Syksyn ensimmäisessä numerossa on energia-asiaa. Muistathan myös, että HI:n toimisto on suljettu heinäkuussa. Rentouttavaa lomaa ja aurinkoista kesää kaikille!

HE L I NS 3/ 201 5

–

Työpaikkatori

Uusia mahdollisuuksia urallesi

Avoimet

työpaikat

CV pankki

Paikka

vahti

ilry.ﬁ/tyopaikkatori