Helins 1 2015 by HELINS-lehti

1 2015

Jätteet palamaan

Edunvalvonta: Työttömyyden ja eläkkeiden

Koulutus: Metropolian kampukset

Edunvalvonta: Suomi tarvitsee

rahoitusten vaikutuksia kestävyysvajeeseen

eivät tuhlaa energiaa

yrityksiä ja työpaikkoja

Sisältö Pääkirjoitus.....................................................................................................3 Sisäilmaongelmat syynissä...................................................................... 4 Somesta voi löytyä työpaikka.................................................................6 Kuulumisia Uudenmaan piiristä..............................................................7 Tekniikan historia..........................................................................................7 Toimiva yritysmaailma on työllisyyden edellytys.................................................................................8 Pätsi polttaa jätteet...................................................................................10 Rajaton vai säädelty työaika? ............................................................... 14 Inssivisa ja Sudoku…..................................................................................16 Välipalat......................................................................................................... 17 Rakas pelikonsoli on museotavaraa....................................................18

Työttömyyden ja eläkkeiden rahoitusten vaikutuksia kestävyysvajeeseen.......................................................... 20 HI:n vanhin jäsen täytti 95 vuotta….................................................... 24 Näin syntyy energiapihi kampus......................................................... 26 Hallitus esittäytyy – Pekka Laakso…...................................................28 Ajankohtaisia tapahtumia...................................................................... 29 Vuoden 2015 jäsenmaksut ja alennusperusteet.................................................................................. 36 HI:n toimisto..............................................................................................…37 HI:n hallitus 2015…......................................................................................38 Markus Hyypän kolumni......................................................................... 39

–

HEL I NS 1 /2 0 1 5

Löytyykö sinun suosikkipelisi pelimuseosta? s.18

Pääkirjoitus

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

ISSN 2342-7566 (Painettu) ISSN 2342-7574 (Verkkojulkaisu) Julkaisija Helsingin Insinöörit HI ry Päätoimittaja Samu Salo p. 040 184 2290 samu.salo@ilry.fi

TAPAHTUMIEN VUOSI Hyvät jäsenet, toivottavasti vuosi on vaihtunut hyvissä merkeissä ja saitte levättyä joululomien aikana. Jälleen on se aika vuodesta, kun työpaikoilla pidetään kehitys-/tavoitekeskusteluja. Muistakaa valmistautua hyvin, jotta saatte keskusteluista parhaan mahdollisen hyödyn irti itsenne ja työnantajanne kannalta. Luin mielenkiinnolla Lasse Laatusen haastattelun Helsingin Sanomista. Laatunen jäi vuoden vaihteessa eläkkeelle EK:n työmarkkinajohtajan tehtävästä. Mielestäni kaikkien osapuolten on hyvä huomata Laatusen haastattelusta vähintään yksi asia: hän toteaa, etteivät suomalainen ay-liike ja työntekijät ole erityisen joustamattomia. Lisäksi Laatunen puolusti kolmikantaista neuvottelujärjestelmää (valtio, työnantajat ja työntekijät). Olenkin ihmetellyt, miksi niin monissa paikoissa puhutaan joustamattomuudesta ja ay-liikkeen vanhakantaisuudesta tai vanhanaikaisuudesta. Kuitenkin ay-liike on aktiivisesti osallistunut muun muassa useiden jäsentensä kannalta kipeidenkin asioiden ratkomiseen. Tuloksiakin on saatu aikaan, mikä ei ole itsestään selvää, kuten maan hallitus esimerkillään on näyttänyt. Tänä vuonna tulemme elämään jäsenten kannalta monta kiinnostavaa hetkeä: yhden suuren palkansaajakeskusjärjestön perustamisen selvitystyön alkaminen, työllisyys- ja kasvusopimuksen mahdollinen jatko, työehtosopimusneuvottelut uusille aloille, jotta ylemmät toimihenkilöt saisivat oman sopimuksensa, eduskuntavaalit ja Insinööriliiton hallituksen valinta kaudelle 2016–2019. Helsingin Insinöörit peräänkuuluttaa ja odottaa muilta IL:n jäsenyhdistyksiltä erityisesti Insinööriliiton sisäisiin asioihin malttia ja järkeä, jotta liiton johto ja henkilökunta saavat rauhan tehdä töitä jäsentemme parhaan edun hyväksi. Näillä miettein jään odottamaan, mitä lähikuukausina tapahtuu. Varmaa on vain se, että työelämässä tulee tapahtumaan paljon. Toivottavasti tapahtuu myös asioita, jotka auttavat lukuisia työttömiä insinöörejä löytämään itselleen työpaikan. SAMU SALO Päätoimittaja

Ilmoitukset ja osoitteenmuutokset Rajavartijankatu 2 A 00520 Helsinki p. 040 150 3878 www.helins.fi toimisto@helins.fi Toimitus Unionimedia Oy ins@unionimedia.fi Mikonkatu 19 B 00100 Helsinki Tuottaja Marjo Mikola marjo.mikola@unionimedia.fi Ulkoasu Kuudes Kerros Helsinki Oy Taitto Tomi Westerholm Kannen kuva Pixhill Toimitusneuvosto Samu Salo (pj.) Minna Anttonen Sointu Högström Esa Kokka Marjo Lehtinen Noora Lindholm Marjo Mikola Rope Sidebras Paino Forssa Print HELINS-lehden paperi on Novapress Silk ja kansipaperi Galerie Art Aikataulu 2015 Numero Aineistot 2 26.2 3 23.4. 4 11.6. 5 3.9. 6 29.10.

Ilmestyy 25.3 20.5. 12.8. 30.9. 25.11.

HE L I NS 1 / 201 5

–

Tekniikka

Sisäilmaongelmat syynissä Sisäilma-asiantuntija Pirjo Prokkolan mukaan rakentamisen laatu ei ole romahtanut, mutta ei toivottuja yllätyksiä on kaikenikäisissä taloissa. ”Uudessa asuinkerrostalossa epäillään kosteusvauriota.” ”Koulu muuttaa pois homeen tieltä.” Lööppien määrästä voisi päätellä, että suomalaisen rakentamisen taso on suorastaan romahtanut. Näin huonosti eivät asiat sentään ole. Sisäilma-asiantuntija Pirjo Prokkolan mukaan on mahdotonta yleistää, että rakentamisen laatu keskimäärin olisi heikentynyt, tai sisäilmaongelmia esiintyisi enemmän kuin ennen. Ongelmat ovat kuitenkin todellisia ja niitä esiintyy kaikenikäisissä taloissa. – Vastaan on tullut tapauksia, joissa rakennuksen kunnossapidosta on säästetty jopa 20 vuotta. Vasta ihmisten sairastuminen pakottaa kohtaamaan sen, että rakennus on peruskorjattava, Prokkola toteaa. Prokkola työskentelee sisäilma-asiantuntijana Sweco Asiantuntijapalvelut Oy:ssä Helsingissä. Yritys on osa Sweco Finlandia. Ennen nykyistä työtään hän toimi Kalajoella terveystarkastajana. Muuttoauton suuntaaminen kohti etelää kolmisen vuotta sitten oli suuri muutos, mutta Prokkolat olivat siihen valmiita, koska heidän aikuiset lapsensa olivat muuttaneet pois. Tutkimuksesta suunnitteluun Koulutukseltaan Pirjo Prokkola on ympäristönsuojelutekniikan insinööri Mikkelin ammattikorkeakoulusta. Hän on valmistunut myös teollisuuden ympäristö- ja biotekniikan diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta vuonna 2008. Diplomityön aiheena oli mikrobikasvu betonimateriaaleissa. Insinöörejä moititaan usein siitä, että he eivät tunne tarpeeksi käytännön töi4

–

HEL I NS 1 /2 0 1 5

tä, mutta Prokkolasta ei sitä voi sanoa. Hän kiersi toistakymmentä vuotta pohjoispohjalaisia kouluja, yrityksiä ja muita kohteita terveystarkastajana 1980-luvulta lähtien ja ehti toimia myös kouluttajana ja laatukoordinaattorina. Käytännön tutkimustyö on nyt jäänyt hieman vähemmälle kuin ennen, koska Prokkola siirtyi sittemmin projektipäällikön tehtäviin. Hän koordinoi tutkimusprojekteja parinkymmenen henkilön sisäilman laadunhallintaosastolla Itä-Pasilassa. Sisäilmatutkimuksia tilaavat Swecolta etenkin isännöintiyritykset, asunto-osakeyhtiöt ja julkisen sektorin kiinteistönomistajat. Sisäilmatutkimuksia tehdään esimerkiksi päiväkodeissa, kouluissa ja toimistoissa. – Minun asiantuntemukseni liittyy sisäilmaan vaikuttavien tekijöiden selvittämiseen ja terveyshaittojen tunnistamiseen, Prokkola toteaa. Vaativa ala tarvitsee osaajia Sisäilmatutkimus on Pirjo Prokkolan mielestä vaativa ja monitieteinen ala, joka työllistää tulevaisuudessakin. Hän arvioi, että terveys- ja rakennusalan hallitsevista sisäilma-asiantuntijoista on pulaa. – Pelkkä koulutus ei anna riittävää asiantuntemusta. Usein oppii kantapään kautta sen, mitä tunneilla ja luennoilla on opetettu. Kun Prokkola saa sisäilmaa koskevan tutkimuspyynnön, hän sopii asiakkaan kanssa alustavan käynnin kohteessa. Sen jälkeen hän lähettää tekemänsä tutkimussuunnitelman ja kustannusarvion asiakkaalle. Erityisen tärkeä vaihe on ra-

portoida tutkimustuloksista. Raportissa sisäilma-asiantuntija arvioi jatkotoimenpiteitä ja tarvittaessa ehdottaa asiakkaalle, mitä kannattaisi tehdä seuraavaksi. Päätöksen mahdollisista korjauksista tekee kiinteistönomistaja. – Sisäilmaston tutkimukset ja kosteustekniset kuntotutkimukset suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa, Prokkola kertoo. Jos tutkimuksissa ilmenee jotakin poikkeavaa, puutteet pyritään korjaamaan esimerkiksi ilmanvaihtoa tehostamalla. Korjaaminen on kiinteistön omistajan vastuulla. Sisäilmaongelmat voivat johtua esimerkiksi mikrobivauri-

Kiire ja huono suunnittelu kurjistavat Rakennusvirheitä esiintyy kaiken ikäisissä taloissa. Esimerkiksi 1970-luvulla omakotitaloista rakennettiin niin sanottuja valesokkelitaloja, joissa sokkeli muodostaa alaosaan ”poteron”, joka ei pääse tuulettumaan eikä kosteus pääse pois. Jos mikrobivaurio pääsee syntymään ulkoseinän eristetilan rakenteessa sokkelin sisäpuolelle, mikrobiepäpuhtaudet leviävät asunnon sisäilmaan lattian ja ulkoseinien välistä. Valitettavan yleistä on, että betonin ei anneta rakennusvaiheessa kuivua tarpeeksi kauan. Sisäilma-asiantuntija Pirjo Prokkola kertoo, että jos betoni pinnoitetaan liian aikaisin muovimatolla, maton alle voi kertyä kosteutta, ja sen seurauksena ilmaan voi päästä kaasumaisia epäpuhtauksia. Ongelma voi ilmetä esimerkiksi värimuutoksina matossa.

Urakoitsija vastuussa

Pirjo Prokkolalla on laaja kokemus sisäilma-asioista myös ruohonjuuritasolta.

oista, haihtuvista orgaanisista yhdisteistä, pinnoille laskeutuvista mineraalikuiduista tai eri laatuisista pölyistä. Jos ongelmat johtuvat rakenteissa olevista epäpuhtauksista, on teetettävä korjaussuunnitelma. Prokkola ei tee niitä itse vaan kääntyy kollegoidensa eli Swecon rakennesuunnittelijoiden puoleen. Heillä on rakennusinsinöörin tai rakennusalan diplomi-insinöörin koulutus. Markkinointi ui insinöörityöhön Pirjo Prokkolan työnkuva on muuttunut jatkuvasti, samoin oma organisaatio. Yritysjärjestelyiden jälkeen työnantajan ni-

mikin vaihtui tammikuun alussa Sweco Asiantuntijapalveluiksi. Asiantuntijatyöhön tulee aivan uusia vastuualueita. – Markkinointityötä edellytetään meiltä enemmän kuin ennen. Kilpailu on kiristynyt, ja asiakkaat kilpailuttavat tutkimusorganisaatioita. Työn hektisyydestä huolimatta Prokkola on tyytyväinen elämäntilanteeseensa. – Voin sanoa olevani toiveammatissani.

Rakennusaikainen kiire ja huolimattomuus voivat kostautua vuosikymmentenkin jälkeen. Vastuun kantajaa voi olla vaikea löytää, ellei asioista ole aikanaan sovittu kirjallisesti. Rakennusaikataulut ovat usein liian kiireisiä ja sen takia kosteudenhallinnasta ja sen teknisen toteutuksen valvonnasta tingitään. Kosteudenhallintasuunnitelman tekeminen on Prokkolan mukaan usein urakoitsijan vastuulla, mutta rakennuttajan tulisi hänen mielestään vaatia, että suunnitelma tehdään huolella tai tehdä se itse. Kosteudenhallinta on suunniteltava ennen rakennustyön aloittamista. Laajaan kokonaisuuteen kuuluu materiaalien kuljetus rakennuspaikalle ja niiden säilytys. Lisäksi on huolehdittava, että työmaalla on sellaiset olosuhteet, että materiaalit voivat kuivua. Lähteenä käytetty Pirjo Prokkolan lisäksi Rakennustiedon julkaisemaa artikkelia Rakennustyömaan kosteudenhallinta.

Teksti ja kuva Tuomo Tarvas HE L I NS 1 / 201 5

–

Ajankohtaista

Somesta voi löytyä työpaikka LinkedInverkottumispalvelu on ammattilaisten aarreaitta. Työnhaussa ei enää perinteinen ansioluettelo (CV) riitä. Sinulla pitää olla myös profiili sähköisissä verkostoissa. Profiili sisältää esimerkiksi videoita, esityskalvoja ja edustavia valokuvia sen lisäksi, että kerrot osaamisestasi ja persoonastasi. Kannattaa ottaa selvää, millainen oman osaamisen markkinointityyli sopii siihen tehtävään ja toimialaan, jolta työtä haet. Toisissa työpaikoissa suositaan vapaamuotoisuutta, toiset työnantajat taas odottavat työhakemusten olevan tiukasti standardin mukaisia. Valppaus ja huolellinen taustatutkimus takaavat kuitenkin hyvät mahdollisuudet erottautua työnhakijoiden joukosta. Näin erotut eduksesi Ammatillisessa LinkedIn-verkottumispalvelussa on noin 330 miljoonaa käyttäjää, Suomessakin lähes 700 000. Kyseessä on siis työnantajien näkökulmasta todellinen ammattilaisten aarreaitta. Tässä muutamia käytännön vinkkejä oman sosiaalisen näkyvyyden lisäämiseksi LinkedIn-verkostossa. Luo hyvä ensivaikutelma Käyntikortti-osiolla n Käytä hyvälaatuista henkilökuvaa, jossa persoonasi ja vahvuutesi näkyvät. Valitse ammattimainen, helposti lähestyttävä kuva. Ole oma itsesi, ikäisesi ja näköisesi. n Lisää käyntikorttisi otsikkoon osaamis alueesi ja roolisi laajemmin kuin vain tehtävänimikkeenä. n Esittele nykyinen ja kolme aikaisempaa työpaikkaasi. Harkitse, mitä asioita kerrot edellisistä työnantajistasi. n Käyntikortin alareunasta aukeava Yhteystiedot-osio näkyy vain sinun kontakteillesi. Laita sinne ainakin sähköpostiosoitteesi yhteydenottoja helpot6

–

H EL INS 1 /2 0 1 5

tamaan. Listaa mukaan verkkosivusi, blogisi, Twitter- ja Facebook-profiilisi. Herätä kiinnostus Yhteenveto-osiolla n Laadi Yhteenveto-osio, jossa kerrot itsestäsi, mitä osaat, missä kokemuksesi on karttunut ja millaisista asioista olet kiinnostunut. Kuvaa millainen työskentelytyylisi on. n Lisää osion alareunassa avainsanoja hakukoneita varten. Vakuuta kokemuksella ja koulutuksella n Kerro Työkokemus-osiossa keskeiset saavutuksesi korostaen yhteistyötä ja tiimihenkisyyttä. Mahdollisuuksien mukaan käytä lukuja, jotka kertovat siitä, miten olet tukenut esimerkiksi myynnin, asiakastyytyväisyyden tai liiketoiminnan kasvua. n Koulutuksista mainitse hakemaasi toimialaan liittyvät oleellisimmat koulutukset. Ihan jokaista lyhytkurssia ei kannata luetella. Osoita työnantajalle, että pidät huolta osaamisesi jatkuvasta kehittämisestä. Harkitse profiilin kuvaustekstien kieli n Valitse kuvauksen kieli sen mukaan, mihin olet hakemassa töihin. Jos haet kansainvälisiin tehtäviin, valitse englannin kieli. Kotimaiseen työnhakuun voit käyttää suomen kieltä, vaikka palvelun käyttöliittymäkieli olisikin englanti. Ole kekseliäs täyttäessäsi Kokemus-osiota Kokemus-osioon voit kirjata työpaikaksi myös muun kuin palkkatyön. Ota kekseliäisyys avuksesi erityisesti, jos olet työttömänä ja varsinaisen työpaikan saanti pitkittyy. Voit esimerkiksi kertoa, että täydennät opintojasi, olet mukana järjestö- tai vapaaehtoistyössä, toimit omaishoitajana tai hoidat lapsia vanhempainvapaalla.

Kerro verkostoistasi Organisaatiot-osiossa n Kerro tärkeimmät luottamustehtäväsi. n Esittele ammatilliset organisaatiot, joiden jäsen olet. Suosittele ja anna suosituksia LinkedIn-profiilin arvokkaimpia osia ovat Taitoluettelo ja Suosittelutekstit. Suosittele ensin itse verkostosi jäseniä – he kyllä mielellään suosittelevat sinua vastavuoroisesti. Valitse suositteluihin liittyvät asiasanat niistä asioista, jotka tukevat työnhakuasi. Hanki suositteluja pyytämällä niitä entisiltä työkavereilta, esimiehiltä, asiakkailta tai ystäviltä. Kerää palautetta profiilistasi Pyydä rohkeasti palautetta profiilistasi ystäviltäsi tai työkavereiltasi. n Minkälaisen ensivaikutelman käyntikorttisi sinusta antaa? n Onko henkilökuvasi ammattimainen? n Oletko esittänyt koulutuksesi, taitosi ja työkokemuksesi selkeästi? n Viestitkö mahdollisille työnantajille innostuneisuutta, innovatiivisuutta ja yhteistyökykyisyyttä? n Kertooko suosittelijaverkostosi riittävästi verkostoitumistaidoistasi? n Kutsuisiko ystäväsi sinut profiilin perusteella työhaastatteluun? Etsi hyviä esimerkkejä LinkedIn-profiileista katsomalla oman kontaktiverkostosi jäsenten profiileja. www.linkedin.com Sointu Högström

Kirjoitus pohjautuu viestintävalmentaja Johanna Tuutin, proOPPS Oy, www.proopps.fi, asiantuntijaluentoon ”Ammatillisen maineen pitkäjänteinen rakentaminen LinkedInTM-verkottumispalvelussa”, 23.10.2014, Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry:n tilaisuudessa, Helsingissä.

Kuulumisia Uudenmaan piiristä

Tekniikan historia

Uudenmaan piiri järjesti vuonna 2014 eri puolilla pääkaupunkiseutua kymmenen ständipäivää, joissa Insinööriliiton jäsenet ja jäsenyydestä kiinnostuneet saivat tietoa liiton toiminnasta. Joulukuussa Parempaan työpäivään -teemalla järjestetty lounaskiertuetilaisuus keräsi Pitäjänmäen Factoryyn peräti 180 osallistujaa. Järjestämme ständitapahtumia myös tänä vuonna. Voit ehdottaa tapahtuman paikkaa ja ajankohtaa ottamalla yhteyttä alueasiamieheen: minna.anttonen@ilry.fi. Asiamies tulee myös mielellään tapaamaan yrityksenne henkilöstöedustajia tai pitämään työmarkkinainfon työntekijöillenne. Koulutukset jatkuvat Suositut urahallinnan ja edunvalvonnan koulutukset jatkuvat. Iltaisin järjestettävien koulutusten aiheina keväällä ovat muun muassa: Työnhaun peruselementit, Osaaminen esille!, Työelämän pelisäännöt ja Hyvien tyyppien tuhoisat tavat. Lisäksi järjestämme keväällä kaksi CV-työpajaa iltatilaisuutena. Koko päivän (lauantai) kestäviä koulutuksia ovat Ulkomaille töihin ja Sosiaalisen median työnhaku ja LinkedIn -työpaja sekä uutuutena Neuvotteluvalmennus. Kutsut koulutuksiin tulevat sähköpostilla, joten pidäthän jäsentietosi ajan tasalla. Minna Anttonen Alueasiamies www.ilry.fi/koulutus

Insinööriliitto ei hyväksy koeajan pidentämistä Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari ei innostu työja elinkeinoministeriössä virinneeseen ajatukseen pidentää työsuhteessa sovellettavaa koeaikaa neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. – Tämä on taas yksi esimerkki ehdotuksista, joita työllisyyden parantamisen nimissä ilmaan viskotaan. Nykyinen koeaika on aivan riittävä, sen pidentäminen ei työllisyyttä paranna, Porokari torjuu. TEM aloitti työajan pidentämisestä kolmikantaiset neuvottelut työmarkkinajärjestöjen kanssa marraskuussa. – Tällaisten pikku puuhastelujen sijaan nyt kaivataan uutta, pidemmän aikavälin strategista ajattelua ja ohjelmaa kasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi. Seisova vesi on pantava liikkeelle ja elinkeinopolitiikkaa on terästettävä, Porokari vaatii. – Tuntuu siltä, että Elinkeinoelämän keskusliittoa paapotaan sen mitä keritään. Eteläranta saa, mitä haluaa, palkansaajaa patistetaan leikkaamaan vuoroin ostovoimaa ja eläketurvaansa. Ja yritykset palkitsevat uhraukset yt-neuvotteluilla ja irtisanomisilla, joille ei tunnu tulevan loppua, Porokari paheksuu.

Jää sileäksi pikavauhtia Kun erotuomari viheltää pilliinsä lätkämatsin erätauon merkiksi, katsojat alkavat tungeksia kohti hallin ruoka- ja nestetankkauspisteitä. Pelikentällä sen sijaan alkaa kuumeinen työ. Hallimestareilla on 15 minuuttia aikaa muuttaa luistinten viiltämä jääpinta alkuperäiseen, peilikirkkaaseen asuunsa. Tähän tehtävään soveltuvan laitteen kehitti 1940-luvun lopulla yhdysvaltalainen keksijä Frank J. Zamboni. Hänellä oli kaikki edellytykset onnistua, sillä Mr. Zambonin osaamisalaa oli nimenomaan jää. Hän toimitti aluksi kylmälaitteita meijereihin ja perusti seuraavaksi tehtaan, joka valmisti jääkimpaleita tukkumyyntiin. Lopulta hän päätyi pitämään jäähallia Kalifornian Paramountissa. Suurimmassa osassa maailman jäähalleista kentällä häärii edelleen Zamboni-merkkinen kone. Merkillä on vuosien varrella ollut kilpailijoita, mutta niistä suurin osa on vähitellen pudonnut markkinoilta. Nykyisin ainoa varteenotettava kilpailija Zambonille on kanadalainen Resurfice Corporation, joka valmistaa Olympia-merkkisiä jääkoneita. Jäänhoitokoneen tekniikka on varsin yksinkertainen. Laitteen kairamaiset terät höyläävät alkuperäisen jääpinnan pois ja keräävät jäähiutaleet lumitankkiin. Koneessa on kolme letkua. Niistä ensimmäinen ruiskuttaa jään pintaan pesuvettä, toinen imee käytetyn veden talteen ja kolmas suihkuttaa jäädytettävän veden jään pintaan. Tuore vesi tasoitetaan laitteen takaosassa olevalla pyyhkeellä. Varttitunti on kulunut, ja pelaajat pääsevät jatkamaan kamppailuaan tuoreella, sileällä jääpinnalla. Risto Paananen www.zamboni.com www.resurfice.com

HE L I NS 1 / 201 5

–

Edunvalvonta

Toimiva yritysmaailma on Suomi tarjoaa hyvän toimintaympäristön yrityksille ja työpaikoille. Osaamisesta ja kilpailukyvystä on kuitenkin pidettävä entistä paremmin huolta. Useissa työehtosopimuksissa on mukana työrauhavelvoite. Työnantajat siis hankkivat sopimalla itselleen rauhan pyörittää yritystään tai palveluaan. Toisinpäin katsoen työntekijät luopuvat työtaisteluoikeudestaan niitä työn ehtoja vastaan, jotka työehtosopimuksessa on sovittu. Yhteiskunta panostaa työn tekemisen edellytyksiin paljon näistä sopimisista huolimatta – tai niiden lisäksi. Jos katsoo maailmaa, niin yritystoimintaa on eniten sellaisissa maissa, joissa on mahdollisimman vakaat, turvalliset ja ennustettavat olot. Pohjois-Koreassa ja Afganistanissa innovoidaan vähän vähemmän. Yksityisen yritystoiminnan olemassaolo on kuitenkin välttämätön edellytys työn tekemiselle.

Kilpailukykymme ei säily itsestään, siitä on pidettävä huolta.

Rahoitusta ja päivähoitoa Yritystoiminta tarvitsee vakaan infrastruktuurin. Tavaroiden ja ihmisten pitää päästä liikkumaan mahdollisimman tehokkaasti ja helposti. Sama pätee nykyään myös digitaalisesti: bittivirran liikkeen pitää soljua riittävällä nopeudella. Lisäksi pitää ottaa huomioon ainakin verotus – sekä taso että maksamisen käytännöt – rajamuodollisuudet, luoton saannin helppous, sähköverkon kattavuus ja korruption määrä. Näillä mittareilla Suomi on maailmanpankin mukaan maailman yhdeksänneksi paras maa tehdä bisnestä. (http://www.doingbusiness.org/rankings) 8

–

HEL I NS 1 /2 0 1 5

On hyvä ottaa huomioon, että moni palvelu, jota emme ensisijaisesti miellä yritystoiminnan tukemiseksi, on mitä suurimmissa määrin sitä. Esimerkiksi voi ottaa kunnallisen päivähoidon. Perheelliset pääsevät töihin, kun on olemassa järjestelmä lasten hoitoa varten. Julkinen päivähoito on suurin yritystukemme. Sääntelystä puhutaan meillä nyt paljon, lähinnä sen purkamisen kautta. On totta, että yritystoiminta häiriintyy liiallisesta tai liian jäykästä sääntelystä. Toisaalta on yhtä totta, että puutteellinen sääntely johtaa epäreiluun kilpailuun, kyseenalaisten keinojen käyttöön ja lopulta työn määrän vähenemiseen. Sääntely tarvitsee ennen kaikkea ennustettavuutta. Meidän pitää tietää, millä ehdoilla ja millä hinnalla yritystoimintaa voi täällä tulevaisuudessa harjoittaa. Yrityksen perustamisen pitää olla mahdollisimman helppoa ja joustavaa, ja siihen liittyvien pelisääntöjen läpinäkyviä. Jos Suomi pärjääkin kohtuullisesti yrittämisen helppoudessa, perustamisen suhteen asiat eivät ole yhtä hyvin. Maailmanpankin vertailussa olemme vasta sijalla 27. Yritystoiminta elää, etenkin vientivetoisessa maassa, tutkimuksesta ja tuotekehityksestä sekä niistä syntyvistä innovaatioista. Pitää olla sellainen ilmapiiri, jossa yritykset sijoittavat varojaan tähän uuden luomiseen. Tätä pitää tukea yhteiskunnan rahoittamalla toiminnalla, jossa tehdään perustutkimusta ja toisaalta osallistutaan yritysten tulevan kasvun luomiseen. Moni kulmakivi uhkaa rapautua Moni perusasia on ainakin toistaiseksi siis kunnossa, mutta kehitys ei ole kaikilta osin oikean suuntaista. Esimerkiksi infrastruktuurimme rapautuu riittämättömien varojen puutteessa. Digitaalinen infra ei missään vaihees-

sa ole ollut kilpailijoiden tasolla. Etenkin pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusasema heikkenee, tai ainakin luotoilla on kaameat ehdot ja hinta, eikä yritystoimintaa kehitetä strategisella otteella. Työn tekemisen edellytyksiä pitää kehittää yritystoiminnan edellytyksiä kehittämällä. On poliittinen päätös, annammeko teidemme, viemäriemme ja vesijohtojemme rapautua, vai budjetoidaanko niihin riittävästi varoja. Heikossa taloudellisessa tilanteessa ei ole oikea ratkaisu leikata koulutuksesta ja tutkimusmäärärahoista – päinvastaisella linjalla rakennetaan tulevaisuutta. Yritysten verotusta pitää kehittää työntekijöiden palkkausta tukevaan suuntaan. Etenkin ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnyksen pitäisi olla matalampi, jotta kasvua voitaisiin suunnitella useammassa yrityksessä. On ollut kummallista, suorastaan käsittämätöntä politiikkaa leikata koulutuksesta ja t&k-menoista, kun kansakunta kärvistelee rakennemuutoksen kourissa. Julkiset panostukset pitää saada takaisin sille tasolle, missä ne ovat olleet, ja yritysten osuutta houkutella esiin uusilla keinoilla. Yritysten rahoitustilannetta pitää parantaa. Julkinen valta voi tehdä tässä osansa sijoittamalla osan nykyisistä omistuksista uuteen kasvuun. Lisäksi tulee tutkia joukkorahoituksen mahdollisuuksia ja tehostaa olemassa olevia yritysrahoitustoiminnan edellytyksiä. Työnteon edellytykset pidettävä kunnossa Työntekijät törmäävät henkilökohtaisiin työn tekemisen edellytyksiin ainakin koeajan tullessa vastaan. Ilmoille on heitetty ajatus koeajan enimmäispituuden pidentämisestä puoleen vuoteen – ovatpa jotkut rohkeat väläytelleet pidempiäkin aikoja. Yleisesti ottaen voi kuitenkin pitää selvänä, että jo nykyisen mittaisella

työllisyyden edellytys iStock/kjekol

koeajalla saadaan selville, ovatko työntekijän työn tekemisen edellytykset kunnossa, ja onko yritys ja sen toiminta luvatun kaltaista. Nykyisessä työelämässä ei riitä, että ihminen käy koulunsa ja menee näillä tiedoilla töihin. Osaamisesta ja koulutuksesta on pidettävä huolta koko työuran ajan. Fiksu työntekijä opettelee uutta. Samalla tavalla fiksu työnantaja antaa mahdollisuuden opiskeluun ja osaamisen kehittämiseen työn tekemisen ohessa. Ja kolmantena osapuolena fiksu koulutusjärjestelmä tarjoaa opiskelumahdollisuuksia myös työelämässä oleville. Esimiestyö ja sen laatu on keskeisessä asemassa puhuttaessa jokapäiväisistä työn tekemisen edellytyksistä. Suomalaisessa kulttuurissa on totuttu sopeutumaan epätyydyttäviin olosuhteisiin. Vaikka vähän kärsittäisiinkin, niin sen

koetaan kuuluvan asiaan. Esimiehet käyttävät keskimäärin jopa hämmästyttävän vähän aikaa asioiden läpikäymiseen alaistensa kanssa. Yrityksissä tarvitaan asennemuutosta. Paremmalla esimiestyöllä saadaan parempia tuloksia ja parempaa työelämää. Kilpaillaanko hinnalla vai laadulla? Kilpailukyky otetaan usein esiin, kun Suomen taloustilannetta käsitellään. Kriitikot toteavat, että emme pysty kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla, koska kustannuksemme ovat liian kovat. On tietysti totta, että kustannusten pitää olla ainakin lähellä pääasiallisia kilpailijoita. Mutta yhtä varmaa ei ole, onko Suomen pääasiallinen ongelma korkeassa kustannustasossa. Kehittyneet teollisuusmaat eivät oi-

keastaan missään olosuhteissa pysty kilpailemaan massatuotannon hinnoilla. Kilpailukykymme on pikemminkin kiinni siitä, mikä on tuotteidemme laatu, ja kuinka nopeasti saamme uusia teknologisia sovelluksia markkinoille. Tässä kilpailussa Suomen kilpailukyky on – mittaustenkin mukaan – huomattavasti parempi. Meidän pitää tuoda markkinoille tuotteita, joille on kysyntää. Elinkaarensa lopussa olevat tai muuten hyödyttömät tuotteet eivät usein mene kaupaksi edes ilmaiseksi. Kilpailukykymme ei säily itsestään, vaan siitä on pidettävä huolta. Työn tekemisen edellytyksistä on huolehdittava yhdessä ja yhteistyöllä. Mikko Wikstedt Järjestöjohtaja, Insinööriliitto HE L I NS 1 / 201 5

–

Tekniikka

Pätsi polttaa jätteet Vantaalle valmistui vuonna 2014 Suomen suurin ja energiatehokkain jätevoimala. Sekajätteestä, joka ennen meni kaatopaikalle, tehdään nyt sähköä ja kaukolämpöä. Putket risteilevät 10-kerroksisessa jätevoimalassa kuin nykytaiteen museossa. Käytävät ovat siistit ja puhtaat, ja jätteiden sijaan ilmassa leijuu uuden auton tuoksu. Vantaalle rakennettu Suomen suurin ja energiatehokkain jätteenpolttolaitos vihittiin käyttöön syyskuussa 2014, ja se toimii nyt täydellä teholla. – Voimalan toiminta on lähtenyt käyntiin pääsääntöisesti todella hyvin. Totta kai on pieniä ongelmia, kun on uudet laitteet ja ne pitää virittää niin, että saadaan kaikki toimimaan viimeisen päälle hyvin ja tehokkaasti, käynnissäpitoinsinööri Tuomas Salmi kertoo uudenkarhean voimalan kahviossa. Jätevoimalassa on tarkoitus polttaa vuosittain 1,5 miljoonan ihmisen sekajätteet, jotka tulevat pääkaupunkiseudulta, Porvoosta, Nurmijärveltä ja Hangosta. Voimalan uumenissa roskapussien sisältö muunnetaan sähköksi valtakunnan verkkoon ja kaukolämmöksi Vantaan kaukolämpöverkkoon. Jätteen sisältämästä energiasta pystytään hyödyntämään jopa 95 prosenttia. Jätteet varastoidaan bunkkeriin Jätevoimalan valvomossa on hiljaista. Suurilta näytöiltä voi seurata voimalan toimintaa aina pihalla kulkevista autois10

–

H EL INS 1 /2 0 1 5

ta arinoissa palaviin liekkeihin. Jäte ei haise täälläkään, vaikka aivan lasin takana on yli 33 metriä syvä jätebunkkeri täynnä roskapusseja. – Hajut estetään mahdollisimman tiiviillä rakenteilla. Lisäksi voimalan kaksi kattilalinjaa imevät polttoilmaa bunkkerista, eli alipaine menee polttoprosessiin päin, Tuomas Salmi selvittää.

Rakennusprosessissa tarvittiin lähes kaikkia mahdollisia insinööritaitoja. Jätteen matka sähköksi ja kaukolämmöksi alkaa pihalta, jossa jäteautot punnitaan. Autoja kaartaa pihaan päivittäin noin 160, ja jätettä käsitellään noin tuhat tonnia päivässä. Autosta roskapussit syötetään jätebunkkeriin. Siellä kaksi kahmaria hämmentää jätekasoja niin, että polttoaineesta saadaan mahdollisimman tasalaatuista. Rakennusjätteitä ja muita isoja kappaleita varten voimalassa on murs-

Jätevoimala lukuina 320 000 tonnia jätettä vuodessa 920 GWh kaukolämpöä vuodessa, noin puolet Vantaan kaukolämpötarpeesta. n 600 GWh sähköä vuodessa, noin 30 prosenttia Vantaan sähköntarpeesta. n Rakentamiskustannukset 300 miljoonaa euroa n n

Lähde: Vantaan Energia

HE L I NS 1 / 201 5

–

Tekniikka

Insinöörit Johanna Laimio ja Tuomas Salmi eivät usko, että jätteenpoltto veisi resursseja kierrätykseltä.

kain. 1–2 päivän kuluttua kahmari syöttää jätteen kahdelle jätteenpolttolinjalle. Tulen ja veden jätevoimala Tuomas Salmi avaa pienen luukun, jonka takana aukeaa liekkimeri. Jäte palaa kahden jätekattilan arinoissa yli tuhannen asteen lämpötilassa. Jotta palavasta jätteestä saadaan sähköä ja lämpöä, tarvitaan väliaineeksi kuitenkin vettä. – Jätekattiloissa kulkee vesi-höyryputkisto. Lämpö siirtyy polttoaineesta veteen, joka höyrystyy ja lopulta tulistuu kuumien savukaasujen vaikutuksesta. Tulistettu höyry ajetaan turbiiniin, jolla saadaan lämmönvaihtimien kautta tehtyä kaukolämpöä. Höyry- ja kaasuturbii-

neihin kytketyt generaattorit puolestaan muuttavat liike-energian sähköksi, selittää voimalan toimintaperiaatetta laboratorioinsinööri Johanna Laimio. Laimio huolehtii voimalan vedenkäsittelystä. Siihen kuuluu laitteiden huoltaminen ja veden laadun tarkkaileminen näytteiden ja mittausten avulla. Voimalaitoksen syöttöveteen esimerkiksi lisätään pH-säätökemikaalia niin, etteivät putket syövy. Kuonaa, lentotuhkaa ja savukaasuja Jätteenpolton sivutuotteena syntyy kuonaa, joka viedään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen jatkojalostukseen. Metallit erotetaan hyötykäyttöön

Poltto vai kierrätys? Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan jätteenpoltto hankaloittaa jätteiden synnyn ehkäisyyn paneutumista ja kilpailee kierrätyksen kanssa samoista materiaaleista. Tuomas Salmi ja Johanna Laimio eivät kuitenkaan usko, että jätteenpoltto veisi resursseja kierrätykseltä. – Kyllähän jätettä syntyy, kokonaan sitä ei voi estää. Kaatopaikoille ei voi vuodesta 2016 alkaen enää niin helposti viedä sekajätettä, silloin täytyy olla joku järkevämpi tapa käsitellä sitä. Sekajätteenä polttoon halutaan vain jätettä, jota ei voi muulla tavoin hyödyntää, Laimio sanoo. Vantaan Energian mukaan se pystyy vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöään voimalan ansiosta noin 30 prosenttia vuodessa. Yhtiön hiilidioksidipäästöt Vantaalla vähenevät 20 prosenttia vuodessa. 12

–

HEL I NS 1 /2 0 1 5

ja muu kuona hyödynnetään esimerkiksi maanrakennuksessa ja meluvalleissa. Ämmässuolle päätyy myös palamisen toinen sivutuote, lentotuhka. Lisäksi voimala tuottaa savukaasuja. Sähkösuodatin erottelee noin 90 prosenttia hiukkasista, minkä jälkeen savukaasu johdetaan puhdistuslaitteistoon. Siellä siihen lisätään aktiivihiiltä ja kalkkia, joihin sidotaan happamat komponentit ja raskasmetallit. Näin syntyvä savukaasujen puhdistuksen lopputuote viedään Ekokemin ongelmajätteen kaatopaikalle. Vantaan Energian mukaan jätevoimala alittaa jätteenpolttodirektiivin sallimat päästörajat keskimäärin 50 prosentilla. Jos päästöt ylittävät ympäristöluvassa annetut raja-arvot, joudutaan tapahtuneesta antamaan selvitys viranomaisille. – Sen takia meillä on laitteistoja kaksi kappaletta. Jos yksi menee epäkuntoon, on käytettävissä heti varalaite. Jos päästöt nousevat, pahimmassa tapauksessa koko laitos ajetaan alas. Voimala on kuitenkin rakennettu niin, ettei tällaista skenaariota tapahtuisi, Tuomas Salmi sanoo. Kulttuurien sekoitus Jätteenpoltto on Suomessa vielä nuori ala. Ensimmäinen nykyaikainen jätteen-

Vantaan jätevoimalassa käsitellään 1,5 miljoonan asukkaan sekajätteet.

polttolaitos rakennettiin vuonna 2007, kun taas Keski-Euroopassa jätettä on poltettu vuosikymmeniä. Koska Vantaan voimala on laitoksista uusin, se on voinut hyödyntää kaikkien tarjolla olevien tekniikoiden parhaat puolet. Tuloksena on kansainvälinen sekoitus, jossa savukaasulauhduttimet, savukaasukattila, vedenkäsittelylaitteisto ja höyryputkisto ovat suomalaiset, jätekattilat sveitsiläiset, savukaasupuhdistus ranskalainen ja turbiinit on rakennettu Ruotsissa ja Saksassa. – Voimalaa rakentaessa mukana oli kymmeniä eri kansallisuuksia. Kiireisimpänä päivänä tontilla oli samaan aikaan töissä 800 henkeä, Tuomas Salmi kertoo. Rakennusprosessissa tarvittiin lähes kaikkia mahdollisia insinööritaitoja, sillä edustettuina olivat sekä tekniikka, ympäristö, kemia, sähkö, automaatio että kunnossapito.

– Syöttötorvet ja muut paikat, joista jäte kulkeutuu tuotantoprosessin läpi, ovat rajalliset. Jos sieltä tulee isompi kappale palamatonta materiaalia, se voi aiheuttaa tukoksen. Sitä joudutaan sitten repimään tavaraa polttoprosessista pois. Alumiinitölkit sen sijaan sulavat järjestelmään, ja se aiheuttaa ongelmia niin järjestelmässä kuin tuhkassa. Ongelmaan on etsitty ratkaisua paremmalla tiedotuksella yhteistyössä voimalan asiakkaiden, HSY:n ja Rosk’n Roll Oy:n kanssa. Valistus on selvästi auttanut. – Minun käsitykseni mukaan ihmiset haluavat lajitella oikein, mutta eivät aina tiedä, mitä pitäisi laittaa mihinkin. Suomalaiset ovat kuitenkin sen verran ympäristötietoisia, että kun on selvät ohjeet, niin kyllä niitä noudatetaan, Salmi uskoo.

Kylpyammeita sekajätteessä Suurimmat haasteet voimalan käyttöönotossa ovat Salmen mukaan liittyneet saapuvan jätteen laatuun. Poltettavaksi on tullut muun muassa polkupyöriä, pantittomia alumiinitölkkejä ja kylpyamme.

Johanna Laimio valmistui insinööriksi keväällä

Jenni Meronen Kuvat Olli Häkämies

2006 Lahden ammattikorkeakoulusta ympäristö teknologian koulutusohjelmasta suuntautumisvaihtoehtonaan ympäristöbiotekniikka.

Jätebunkkerin syvyys on 33,5 metriä, pituus 55 metriä ja leveys 24 metriä. Siihen mahtuisi päällekkäin 22 keskikokoista henkilöautoa.

Tuomas Salmi valmistui insinööriksi vuonna 2004 Hämeen ammattikorkeakoulusta kone- ja tuotantotekniikan puolelta.

HE L I NS 1 / 201 5

–

Edunvalvonta

Rajaton vai säädelty työaika? Työtehtävät hiipivät joskus puolisalaa nakertamaan vapaa-aikaa. Tätä voidaan hillitä työajan seurannalla ja etätyön käytännöistä sopimalla. Lähes sata vuotta sitten Suomen Suuriruhtinasmaan senaatti sääti eduskunnan päätöksen mukaisesti lain kahdeksan tunnin työajasta. Jo tuolloin laissa määriteltiin raja viikoittaisen, neljän viikon jakson ja vuoden ylitöille. Viikossa ylitöitä sai teettää enintään kymmenen, neljän viikon jaksolla 40 ja vuodessa 150 tuntia. Laissa määriteltiin myös ylitöistä suoritettavat korvaukset. Kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksettiin vähintään 50 prosentilla ja sen jälkeen vähintään sadalla prosentilla korotettua palkkaa. 14

–

HEL I NS 1 /2 0 1 5

Lisäksi sunnuntain yhteyteen oli työntekijälle annettava vähintään 30 tuntia kestävä yhtäjaksoinen vapaus työstä. Työaikalaki on muuttunut sadassa vuodessa yllättävän vähän. Lain mukaan työpäivän pituus on edelleen kahdeksan tuntia. Työviikko on lyhentynyt 40 tuntiin ja työehtosopimuksilla 37,5 tuntiin. Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden aikana ja enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Viikoittainen vapaa-aika on 35 tuntia.

Työviikko läikkyy viikonloppuun Sadassa vuodessa työelämä on muuttunut paljon. Globalisaation myötä on siirrytty 24/7-yhteiskuntaan. Työpaikasta ja työajasta on varsinkin asiantuntijatyössä tullut liukuvia käsitteitä. Työtä tehdään työnantajan tiloissa, kotona, matkalla töihin tai kotiin, asiakkaiden tiloissa, työmatkoilla ja mitä erilaisimmissa paikoissa. Työ ”läikkyy” sovitun työajan ulkopuolelle aamuin, illoin ja viikonloppuisin. Viime vuoden lopulla julkistetun Aka-

Global Time -tutkimushanke Aalto-yliopiston ja Akavan kuuden jäsenjärjestön yhteisessä tutkimushankkeessa tutkittiin asiantuntijatyön tilallista ja ajallista hajautumista, hajautuvan työn vaikutuksia sekä toimintatapoja, joilla työn hajautumista säännellään työorganisaatioissa. Tutkimuksen aineisto kerättiin kuuden Akavan jäsenjärjestön jäsenistöstä sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimukseen osallistuneet olivat Ekonomiliiton, Insinööriliiton, Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten, Tekniikan akateemisten, Tradenomiliiton ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen jäseniä. Yhteensä vastaajia oli 1 677 henkilöä. Tutkimuksen toteutti Aalto-yliopiston Global Time -tutkimushanke, jota rahoittaa Tekes.

van ja Aalto-yliopiston Global Time -tutkimuksen mukaan korkeasti koulutetut tietotyöntekijät tekevät keskimäärin kolmanneksen käyttämästään ajasta työtä muualla kuin työnantajan tiloissa. Lisäksi he tekevät 15 prosenttia työstään normaalien toimistotyöaikojen ulkopuolella. Tutkimus on omiaan murtamaan käsitystä suomalaisten lyhyestä työviikosta. Tutkimukseen osallistuvien työntekijöiden viikkotyöaika oli keskimäärin hieman yli 43 tuntia, kun laskettiin yhteen niin sanottuna toimistotyöaikana ja sen ulkopuolella sekä viikonloppuna työhön käytetty aika. Teknologian mahdollistama työskentely milloin ja missä tahansa hämärtää työn ja muun elämän välisiä rajoja. Helposti käy niin, että työstä palautumiseen käytettävä aika vähenee ja palautuminen vaikeutuu. Palautuminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta työntekijä jaksaa työssä ja pysyy työkykyisenä koko työuran ajan.

Vieläkö työväkeä on suojeltava? Vuoden 1917 työaikalaissa on mielenkiintoinen lain yhdeksäs pykälä: Työnantaja olkoon kielletty pitentämästä tässä laissa säädettyjä työaikoja antamalla työtä kotona tehtäväksi. Tämä on varsin selkeä säädös työntekijöiden suojelemiseksi. Onko suojelun tarve ja kohde muuttunut? Vaikka valtaosa tutkimukseen osallistuneista koki itse olevansa vastuussa työaikojen säätelystä, vain harva piti mahdollisuuksiaan oman työaikansa kontrolliin hyvinä. Projekteilla on määräajat, joihin työntekijä ei välttämättä itse pysty vaikuttamaan, ja tehtävät tulevat annettuina. Työmäärien arviointi perustuu siihen, miten työntekijä selviytyy työtehtävistään verrattuna muihin. Jos hän tekee työt nopeasti ja tehokkaasti, hänelle annetaan todennäköisesti yhä enemmän tehtäviä. Kierre on valmis. Lisäksi asiantuntijatyö on usein mukaansatempaavaa, ja työn imussa kelloon katsominen unohtuu. Työnantajan lakisääteinen velvollisuus huolehtia työntekijän työstä palautumisesta ei ole muuttunut. Sillä ei ole lain kannalta merkitystä, missä ja milloin työ tehdään. Työajat voidaan pitää kurissa selkeillä käytännöillä. Nykytekniikka mahdollistaa esimerkiksi kotona tai muualla tehdyn etätyön valvonnan. Toinen asia onkin sitten, maksetaanko ylimääräisestä työstä korvauksia. Pitkää päivää ilman ylityökorvauksia tekevä työntekijä rikkoo tahtomattaan työaikalakia ja tukee harmaata taloutta. Joustoa yhteisellä sopimuksella Työnantajat – ja myös työntekijät – vaativat työaikoihin joustoja. Onko työaikalaki ja kahdeksan tunnin työpäivä joustamaton muinaisjäänne, joka pitäisi vähitellen haudata? Ei välttämättä. Jo nykyinen työaikalaki mahdollistaa monenlaisia joustavia työajan järjestelyitä, joita voimme lain muutoksia odotellessa hyödyntää. Työaikalain mukaan voidaan muun muassa sopia liukuvasta työajasta. Siinä työntekijä voi sovittujen liukumarajojen puitteissa työtilanteen ja omien tarpeidensa perusteella päättää itse, kuinka

pitkän työpäivän hän kulloinkin tekee. Moni työehtosopimus sallii liukumien ja ylitöiden kerryttämisen työaikapankkiin, josta voidaan nostaa kokonaisia vapaapäiviä. Tämä lisää joustavuutta. Työ voidaan lain mukaan järjestää myös vuoroihin. Vuorot vaihtuvat säännöllisesti ennakolta sovituin ajanjaksoin. Aika ajoin julkisuuteen putkahtaa kannanottoja, joissa vaaditaan suomalaisten työajan pidentämistä. Pidemmän työpäivän toivotaan nostavan tuottavuutta ja parantavan Suomen kilpailukykyä. Tuotantoa haluttaisiin tehostaa pidentämällä erityisesti fyysisten työtehtävien työaikaa. Ajatuksen taustalla on, että todennäköisesti kymmenessä tunnissa rakennetaan teitä ja taloja enemmän kuin kuudessa tunnissa.

”Työ läikkyy sovitun työajan ulkopuolelle aamuin, illoin ja viikonloppuisin.”

Asiantuntijatyössä tutkimukset todistavat päinvastaista. Työteho ei säily tasaisena pitkän työpäivän aikana. Aivot tarvitsevat välillä lepoa ja palautumisaikaa toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Vapaa-aikaan ulottuvaa työtä voidaan hillitä sopimalla etätyökäytännöistä ja työajan seurannasta. Samalla kun työntekijöiden jaksamisesta huolehditaan, työtyytyväisyys lisääntyy ja sitä kautta työn tuottavuus paranee. Minna Anttonen Uudenmaan piirin asiamies Kuva Pixhill Lähteet: Akava ja Aalto-yliopisto: Työn läikkyminen vapaalle pidentää tietotyöläisten viikkotyöaikaa http://www.8tuntia.fi/

HE L I NS 1 / 201 5

–

Ajankohtaista

Inssivisa Testaa tietosi 1. Minkä niminen kaikkien aikojen nopein Maasta lähtenyt luotain tutkii Pluto-planeettaa tänä vuonna? a) New Prospects b) New Horizons c) New Frontiers 2. Missä tehtävässä STTK:n entinen edunvalvontajohtaja Minna Helle aloitti tammikuun 2015 alussa? a) Työterveyslaitoksen johtajana b) Valtakunnansovittelijana c) Tasa-arvovaltuutettuna 3. Kuka on vuoden 2014 Finlandia-voittaja? a) Jussi Jalonen b) Ari Mennander c) Jussi Valtonen 4. Mitä tutkii virologi? a) viruksia b) bakteereita c) soluja 5. Mikä on Idefix? a) Henkilöskanneri b) Sarjakuvahahmo c) Avaruusohjelma

Vastaukset: 1.b 2.b 3.c 4.a 5.b

Sudoku 1/2015 2 4 1 6 9 5 7 3 8

3 6 9 8 7 4 2 5 1

7 8 5 1 2 3 9 4 6

8 5 4 2 3 1 6 7 9

6 3 7 9 4 8 5 1 2

9 1 2 5 6 7 3 8 4

5 9 3 4 1 2 8 6 7

4 2 8 7 5 6 1 9 3

1 7 6 3 8 9 4 2 5

Ratkaise inssisudoku ja lähetä se 26.2.2015 mennessä nimesi ja postiosoitteesi kera osoitteeseen HELINS/Unionimedia, Mikonkatu 17 B, 00100 Helsinki. Voit myös skannata ja lähettää vastauksesi osoitteeseen ins@unionimedia.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan sudokukirja. Edellisen sudokun oikean ratkaisun lähettäneistä arpa suosi Reijo Hyvöstä. 16

–

H EL INS 1 /2 0 1 5

Välipalat

Armanin matkassa

Palkittua jännitystä

Armanin maailma on kirja siitä, mihin seikkailunhalu, uteliaisuus, rohkeus ja luja tahto voi johtaa. Kirja valottaa someja mediapersoona, vaatturi, skeittari, perheenisä Arman Alizadin taustoja ja sitä kaikkea, mitä hän on tehnyt. Ennen kaikkea siinä keskitytään Kill Arman ja Armanin viimeinen ristiretki -ohjelmien tekemiseen, miten kaikki alkoi, ja mihin kaikkeen se veikään.

Jussi Valtosen He eivät tiedä mitä he tekevät on 600-sivun jännitysnäytelmä, jossa on mukana ihmissuhdekoukeroita, tiedettä ja teknologiaa sekä psykologisia, moraalisia ja eettisiä pohdintoja. Se ruotii nykymaailman menoa ja visioi lähitulevaisuutta, jossa ihmismieltä hallitaan digiteknologian keinoilla ja välineillä. Tarina pysyy kasassa ja pitää otteessaan. Kirjailija sai teoksesta Finlandia-palkinnon 2014. Kirja palkitsee lukijan.

Arman Alizad, Kauko Röyhkä: Armanin maailma. Docendo 2014.

Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä he tekevät. Tammi 2014.

Toppaliivi tabletille Ulkoilevalla insinöörillä on usein mukanaan tietoteknisiä laitteita, jotka pitää suojata viimalta ja kolhuilta. Tyylikkään vaihtoehdon tähän tarpeeseen tarjoavat suomalaisen Mozon toppaliivit älypuhelimille ja tableteille. Lämpimän pussukan luvataan pidentävän akun toiminta-aikaa. Tablettiliivin hinta verkkokaupassa 24,90 €. www. mozoaccessories.com

”Ei ole harvinaista, että palkataan yksittäinen asiantuntija selvittämään tilannetta. Hän vakuuttaa, että ongelma on helppo ja nopea korjata. Kun tilanne ei paranekaan pintapuolisen korjauksen jälkeen, ihmisten luottamus menee ja pinna alkaa kiristyä heti prosessin alkuvaiheissa.”

Työterveyslaitoksen teemajohtaja Marjaana Lahtinen sisäilmaongelmista, Talouselämä 13.1.2015

Säveltäjä taiteen maailmassa Ateneumin Sibelius-näyttely esittelee säveltäjämestari Jean Sibeliuksen elämää taiteiden kautta. Pääosissa on musiikin sijaan kuvataiteet ja se, miten luonto, myytit, matkat sekä muut taidemuodot ja Sibeliuksen taiteilijoista koostuva lähipiiri vaikuttivat hänen omaan tuotantoonsa, ja miten mestarin musiikki inspiroi muita. Näyttelykierros kannattaa ehdottomasti tehdä luurit korvissa eli ottaa ääniopastus ja musiikki mukaan.

”Suomesta löytyy yhä useammin rikkaita, joilla on ulkonaisesti kaikki hyvin, mutta joilta kuitenkin puuttuu se kaikkein tärkein: enemmän rahaa. Jälleen yksi tällainen huono-onninen perijätär on tästä syystä pakotettu jättämään isänmaansa.”

Pakinoitsija Bisquit Ilta-Sanomat 8.1.2015 HE L I NS 1 / 201 5

–

Menneitä muistellen

Rakas pelikonsoli on museotavaraa Tietokoneet ja pelit ovat saaneet oman museonsa, kiitos Ari Tommiskan. Ari Tommiska, alias Ata, on innokas keräilijä, jota on kiittäminen yhdestä tekniikan alan erikoismuseosta. Verkkokauppa.comin tiloissa sijaitsevan Tieto- ja pelikonemuseon esineet ovat peräisin Tommiskan kokoelmasta.

Tekniikan erikoismuseoita Suomessa: Tekniikan museo, Helsinki Museokeskus Vapriikki, Tampere Ilmailumuseot, Vantaa ja Tikkakoski Museo Militaria, Hämeenlinna Suomen Rautatiemuseo, Hyvinkää Radio- ja tv-museo, Lahti

– Eräs ystäväni näki, että kämppääni oli hillottu iso määrä tavaraa, joka kiinnostaa muitakin ihmisiä. Hän sanoi, että ne pitää saada jonnekin näytille. Tommiskalla on kokoelmassaan yli 700 konetta, 6 000 peliä, 500 lisälaitetta, 800 kirjaa ja lähes sata puhelinta. Tommiska kertoo, että hänen laitteistaan peräti 95 prosenttia on toimivia. Komponentit ovat sellaisia, että hän pystyy niitä korjaamaan autotallinsa varusteilla. – Peruselektroniikkaa pystyy vaihtelemaan itse. Usein vanhassa koneessa on esimerkiksi kondensaattori rikki. Se on kuluva osa, ja pidän konsolia edelleen alkuperäisenä, vaikka vaihdan kon-

Commodoren ja Atarin pelit ja koneet olivat Ari Tommiskalle aikanaan tärkeitä. Hän halusi niistä mahdollisimman laajan läpileikkauksen museoon. 18

–

HEL I NS 1 /2 0 1 5

densaattorin. Tommiska pohtii, että jonkun mielestä konsoli vanhoilla ja alkuperäisillä osilla voi olla museoarvoltaan suurempi. Hän itse kuitenkin katsoo, että laitteiden pitää toimia. – Sen lisäksi, että sitä voi katsoa, sen voi myös käynnistää. Ajatus heräsi jo nuorena Ari Tommiska aloitti peliharrastuksensa kabinettikoneilla Linnanmäellä ja ruotsinlaivoilla 1970-luvun loppupuolella. Ensimmäinen peli taisi olla Space Invaders. Sitten tulivat television tennispelit. Pelikonsoleista ensimmäisten joukossa

Museoita joka makuun Teknillisten Tieteiden Akatemian pääsihteeri Panu Nykänen kertoo, että Suomesta löytyy museoita vähän joka lähtöön. – Niitä on tuhansia. Osa on ammatillisesti johdettuja, osa taas harrastustoiminnan pohjalta syntyneitä. Nykänen kuvailee teknillisiä museoita opetuksellisiksi instituutioiksi. Museoissa pääsee näkemään alkuperäiset laitteet ja koneet omin silmin. Kuvat ja mallinnukset eivät aja samaa asiaa. – Insinööritieteitä ei voi opettaa ilman, että oppilaat pääse-

olivat Commodoret ja Atarit. – Minulla oli tuolloin intohimo keräämiseen. Taltiointiin ei vain kerta kaikkiaan ollut varaa. Kun mikään ei sopinut yhteen keskenään ja tuli uusi ja parempi kone markkinoille, vanha oli pakko myydä, että sai toisen. Kerääminen alkoi aina alusta. Kun Tommiska siirtyi työelämään, hän alkoi keräillä vanhempia laitteita, joita oli aina halunnut. Hän sai tietoa muun muassa Bitti-lehdestä, josta hänellä on yhä tallessa kaikki numerot ensimmäisestä alkaen. Nykyisin Tommiska työskentelee eläkevakuutusyhtiö Elossa infrastruktuurija hankintavastaavana. Lahjoituksia muilta keräilijöiltä Ari Tommiska kertoo, että hän on halunnut tuoda Tieto- ja pelikonemuseossa esille läpileikkauksen vähän kaikesta. Erityisesti Commodoren ja Atarin pelit ja koneet ovat hyvin edustettuina. – Ne olivat minulle itselleni tärkeitä. Halusin niistä mahdollisimman laajan läpileikkauksen. Niistä on vähän harvinaisempiakin laitteita esillä, esimerkiksi Atarin 400 ja 800. Nintendolta ja Segalta on esillä mil-

vät leikkimään ja oppimaan teknisillä välineillä. Tämä on yksi syy, miksi museoita tarvitaan. Ammatillisesti johdettujen museoiden resurssit ovat rajalliset, minkä vuoksi yksityishenkilöillä on suuri merkitys. – Yksittäiset elektroniikkakeräilijät tekevät uskomattoman hienoa työtä tallentamalla semmoista teknillistä materiaalia, minkä ilman muuta pitäisi kuulua jonkun ammatillisesti hoidetun museon toimialaan.

tei kaikki peruslaitteet. Tommiska kertoo, että raja menee tällä hetkellä ensimmäisessä Microsoftin Xboxissa ja Sonyn Playstationissa. – Ne ovat jo retroa, vaikka niiden ilmestymisestä on niin lyhyt aika. Niiden pelit ovat myös suosituimpia keräilykohteita kahdeksanbittisen Nintendon pelien ohella. Nuorempi sukupolvi kerää niitä. Tietysti kaikki keräilevät leluja, joilla ovat itse leikkineet. Tommiska sanoo, että hän on kerännyt myös uudempia koneita ja pelejä. Ne eivät vielä ole museoiässä, mutta ei mene kauaa, että ne ovat. – Asioita pitää laittaa sivuun jo nyt. Tommiska kertoo, että hän löytää esineitä kokoelmaansa vaihtamalla ja käymällä kauppaa muiden harrastajien kanssa. Kirpputoreilta löysi aikaisemmin hyvin tavaraa, mutta ei enää. – Suomessa on hienoja ihmisiä, jotka ovat säilyttäneet vanhan rakkaan koneensa. He ennemmin lahjoittavat sen minulle kuin myyvät.

Teksti ja kuvat: Antti Halonen

Tilat täynnä, kassat tyhjät Suomen museoiden rahatilanne on varsin kehno. Teknillisten Tieteiden Akatemian pääsihteeri Panu Nykänen sanoo, että lähes kaikki ammatillisesti hoidetut museot ovat suurissa talousvaikeuksissa. Rahaa on vähän, mutta lisäksi museot ovat täpötäynnä. Nykänen arvioi, että raja on tullut jo vastaan. Erityisesti toisen maailmansodan jälkeinen aika on ongelmallinen. Nykäsen mielestä museoilla pitäisi olla mahdollisuus huolehtia siitä, että teknillisen kulttuurin kaikki eri puolet tulisivat esille ainakin jossain muodossa. – Vaikuttaa siltä, ettei sitä pystytä nyt oikein tekemään. Meillä ei esimerkiksi ole kattavaa kännykkämuseota, vaikka Suomessa oli 1980- ja 90-luvuilla valtaisa elektroniikkateollisuus. Nykäsen mukaan pääosa ammatillisesti hoidettavista museoista joutuu poistamaan kokoelmistaan esineitä. Yksi ratkaisu ongelmaan voisi olla virtuaalimuseointi ja valokuvat. – Museon ja tiedekeskuksen filosofinen ero on siinä, että museoissa on enemmän alkuperäistä ja autenttista materiaalia. Tiedekeskuksessa on enemmän malleja ja kuvia. Esimerkiksi ruotsinlaivaa voi olla vaikea museoida. Se on pakko mallintaa tietokoneella tai kuvilla. HE L I NS 1 / 201 5

–

Työttömyyden ja eläkkeiden rahoitusten vaikutuksia kestävyysvajeeseen Viittasin pääkirjoituksessani 5/2014 työttömyyspäivärahan ja eläkejärjestelmän kustannusvaikutuksiin. Tässä artikkelissa avaan kyseisten järjestelmien rahoitusta ja niiden vaikutusta Suomen talouteen.

Työttömyysturva Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan rahoitus On yleinen harhaluulo, että ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan maksaja olisi kokonaisuudessaan se työttömyyskassa (insinöörien työttömyyskassana on usein IAET-kassa), jonka jäsenenä ollaan. Näin ei kuitenkaan ole. Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha koostuu seuraavista rahoitusosuuksista: n Työttömyyskassa noin 5,5 %. n Työntekijä (palkasta peritty työttömyysvakuutusmaksu) noin 7,3 %. n Työnantaja noin 48,9 %. n Valtio noin 38,3 %. Osuudet eivät ole täysin vakioita, mutta merkittäviä muutoksia niissä ei vuositasolla ole.

Muiden työttömyysturvan muotojen rahoitus Peruspäiväraha/työmarkkinatuki rahoitetaan seuraavasti: n Työntekijän osuus (palkasta peritty työttömyysvakuutusmaksu) noin 4,4 %. n Kuntien osuus noin 18,4 %. n Valtion osuus noin 77,2 %. Osuudet eivät ole täysin vakioita, mutta merkittäviä muutoksia niissä ei vuositasolla ole.

–

HEL I NS 1 /2 0 1 5

Kaikki maksettavat työttömyysturvamaksut yhteensä rahoitetaan seuraavasti: Työttömyyskassan osuus noin 3,5 %. Työntekijän osuus (palkasta peritty työttömyysvakuutusmaksu) noin 6,3 %. n Työnantajien osuus noin 32,0 %. n Kuntien osuus noin 6,4 %. n Valtion osuus noin 51,8 %. n n

Osuudet eivät ole täysin vakioita, mutta merkittäviä muutoksia niissä ei vuositasolla ole.

Suomessa maksetaan vuodesta riippuen yhteensä noin 3,5 mrd euroa työttömyysturvamaksuja tai niihin rinnastettavia maksuja. Eläkejärjestelmä Eläkejärjestelmällä tarkoitetaan tässä yhteydessä yksityisen sektorin eläkejärjestelmää ja sen rahoitusta. Helsingin Insinöörien jäsenistä noin 91 % työskentelee yksityisellä sektorilla. Julkisen sektorin eläkejärjestelmä ei ole suoraan verrannollinen tässä artikkelissa esitettyihin tietoihin. Keskimääräinen eläke Suomessa vuonna 2013 oli 1 556 €/kk, ja keskimääräinen eläkkeelle jäämisikä oli 60,3 vuotta. Eläkekassat Vuoden 2013 päättyessä yksityisen sektorin eläkekassassa oli rahaa 105,3 mrd euroa. Julkisella sektorilla vastaava luku oli 56,9 mrd euroa.

Marja Koponen, Työeläkevakuuttajat Tela, 2014.

Vuonna 2013 työeläkemaksuja kerättiin yhteensä 14,5 mrd euroa, joiden osuudet jakaantuivat seuraavasti: Työnantajat 9,2 mrd euroa. Työntekijät 2,9 mrd euroa. n Yrittäjät 1,2 mrd euroa. n Valtio 0,7 mrd euroa. n Työttömyysvakuutusrahasto 0,5 mrd euroa. n n

HE L I NS 1 / 201 5

–

Marja Koponen, Työeläkevakuuttajat Tela, 2014.

Työeläkemaksuina kerätty 14,5 mrd euroa käytettiin seuraavasti: 12,0 mrd euroa meni suoraan vuoden 2013 eläkkeiden maksuun. n Toimintakuluihin käytettiin 0,4 mrd euroa. n Eläkerahastoon siirrettiin 2,1 mrd euroa. Eläkerahasto maksoi eläkkeitä 2,7 mrd eurolla. n

Yksityisen sektorin maksetut eläkemaksut vuonna 2013 olivat siis 14,7 mrd euroa. Huomioitavaa on, että eläkerahasto sai sijoituksilleen korkoa 8,1 mrd euroa. Näin ollen yksityisen sektorin eläkerahasto kasvoi vuonna 2013 7,5 mrd euroa. Vertailun vuoksi todettakoon, että julkisen sektorin eläkerahasto teki suhteessa vielä paremman tuloksen. Eläkerahastoihin (yksityinen ja julkinen) oli 30.6.2014 mennessä kertynyt yhteensä 7,0 mrd euroa lisää rahaa verrattuna 31.12.2013 tilanteeseen. Erityisesti alkuvuoden 2014 aikana työnantajan edustajat ja poliitikot antoivat lausuntoja, joiden mukaan eläkerahastoista olisivat rahat loppumassa ja eläkeikää on siksi pakko nostaa. Tämä ei pidä paikkaansa. Työntekijöiden kannalta oli iso pettymys, että koko eläkeuudistus kulminoitui vain työnantajien haluamaan eläkeiän nostoon, eikä työelämän laatukysymyksiä käsitelty tietojeni mukaan juuri ollenkaan. On kuitenkin hyvä muistaa, että huoltosuhteemme tulee muuttumaan merkittävästi noin 30 vuoden kuluttua, ainakin joksikin aikaa. Siitä syystä eläkerahastoihin on hyvä kerätä nyt rahaa enemmän kuin siellä tarvitsisi olla nykyisten eläkemenojen kattamiseksi. Sairaanhoidon ammattilaisilta saamani tiedon mukaan elinajanodote on todellisesti kääntynyt laskuun 1990-luvulla syntyneillä. Tämä johtuu hyvinvointivaltiolle tyypillisistä riskitekijöistä, kuten ylipainosta ja sydän- ja verisuonisairauksien lisääntymisestä entisestään. Tätä tietoa julkistetut elinajanodotteen ennusteet eivät vielä toistaiseksi vahvista. 22

–

HEL I NS 1 /2 0 1 5

Työurat pidemmiksi työoloja parantamalla Insinööriliitto halusi ajaa kolmikantaneuvotteluissa työurien pidentämiseen tähtääviä ratkaisuja eikä kategorista eläkeiän nostoa, miksi? 1. Eläkeiän nosto oli suora eläkkeiden leikkaus noin 10 prosentilla, koska eläkettä maksetaan nyt kaksi vuotta vähemmän kuin entisessä järjestelmässä (20 vuoden eläkkeellä olosta kahden vuoden leikkaus tekee noin 10 %). 2. Vanhuuseläkeiän rajaa ei olisi tarvinnut nostaa saavuttaaksemme aiempien eläkesopimusten mukainen todellinen eläköitymisikä 62,4 vuotta. 3. Jos resurssit olisi suunnattu työolojen parantamiseen eläkeiästä väännön sijaan, olisivat sekä tuottavuus että

eläköitymisikä nousseet automaattisesti. 4. Työssä jaksaminen ja työhyvinvoinnin parantuminen olisivat kansantaloudelle paljon merkittävämpiä tekijöitä kuin kategorinen eläkeiän nosto. 5. Vain alle 20 % yksityisen sektorin työvoimasta on töissä 63-vuotiaana. Heidän pitäminen työelämässä 65-vuotiaaksi ei vaikuta Suomen kestävyysvajeeseen, kuten eläkeiän nostoa markkinoitiin. Laskelmien mukaan neljän kuukauden pidempi työura kaikille työntekijöille toisi saman vaikutuksen, ja kansantaloudelle vaikutus olisi vielä merkittävämpi.

Työttömyysturvamaksujen ja eläkkeiden rahoitusten vaikutus Eläkeuudistusta tehtäessä puhuttiin paljon siitä, kuinka eläkeiän nosto on välttämätöntä kestävyysvajeen kannalta. Jos tähän ja valtionvarainministeriön tekemiin kestävyysvaje-ennusteisiin on uskominen, niin eläkeuudistuksia pitäisi tehdä vuosittain. Palkansaajien tutkimuslaitoksen edustajan mukaan vain harvat Suomessa osaavat laskea kestävyysvajeen oikein, kuitenkin niin monet meistä sujuvasti käyttävät tuota termiä arkikielessä. Itse tunnustan, etten osaa sitä laskea, mutta seuraavaksi kuitenkin käsityksiäni siitä, miten syksyllä tehty eläkeratkaisu vaikuttaa asiaan.

Valtiovarainministeriön tekemät kestävyysvajearviot

Lähde: Suomen vakausohjelmien päivitykset eri vuosilta (VM).

Miten eläkeratkaisu vaikuttaa kestävyysvajeeseen Työttömyysturvamaksut rahoitetaan kolmikantaisesti: n Työntekijät 9,8 % (työntekijän osuuteen sisältyy työttömyysvakuutuskassan maksut, koska jäsenet eli työntekijät maksavat sinne sieltä perittävät rahat). n Työnantajat 32,0 %. n Valtio/kunnat 58,2 % (valtio 51,8 % ja kunnat 6,4 %) työttömyysturvamaksuista.

Yksityisen sektorin eläkkeet rahoitetaan myös pääosin kolmikantaisesti: n Työntekijät noin 19,7 % ja työttömyysvakuutuskassat (työntekijöiden maksamat jäsenmaksut) noin 4,3 %. n Työnantajat noin 62,6 % ja yrittäjät noin 8,4 %. n Valtio noin 5 % eläkemaksuista. Työttömyys ja eläketurva Valtion osuus työttömyysturvamaksuista on euroissa kaksinkertainen verrattuna valtion osuuteen yksityisen sektorin eläkemenoista. Koska jo pitkään on vallinnut käytäntö, että yritykset irtisanovat suurimman osan yli 50-vuotiaista työntekijöistään (yli 80 % yli 50-vuotiaista tulee irtisanotuksi), niin nykyisellä trendillä kestävyysvaje vain kasvaa, koska ihmiset ovat työttöminä ennen eläköitymistään, ja työttömien päämaksumiehenä toimii valtio. Lisäksi työttömyys ennen eläköitymistä alentaa eläkettä, ja sitä kautta eläkeläisten ostovoimaa. Myös näillä on vaikutusta Suomen kestävyysvajeeseen yli 65-vuotiaiden määrän kivutessa ennusteiden mukaan yli 25 prosenttiin suomalaisista. Mikäli kaikki henkilöt olisivat töissä vanhuuseläkeikään asti, niin valtio saavuttaisi tehdyllä eläkeuudistuksella säästöjä ja ehkäpä ehkäisisi kestävyysvajettakin. Koska lienee utopiaa olettaa, että näin tapahtuu, ei ole mitenkään selvää, että tehdyllä eläkeratkaisulla ainakaan parannettiin Suomen kestävyysvajetta. Mikä motivoi työnantajia Mikä sitten oli työnantajan motivaattori tässä neuvottelussa? Käsitykseni mukaan lähinnä yksi asia eli raha. Työnantajien osuus työttömyysturvamaksuista on euroissa noin 12 % verrattuna vuotuisiin eläkemaksuihin. Toisin sanoen työnantajat maksavat noin kymmenkertaisesti eläkemaksuja verrattuna työttömyysturvamaksuihin vuodessa, ja näin ollen eläkeikää tulee nostaa ja sitä kautta eläkkeiden maksamisvuosia minimoida. Muistammehan, että vain alle 20 % yli 63-vuotiaista on töissä. Toiseksi kaksi vuotta vähemmän maksettavaa eläkettä vaikuttaa jollain aikavälillä myös työnantajan osuuteen eläkemaksuista. Varsinkin isot työnantajat joutuvat

myös maksamaan merkittävästi enemmän eläkemaksuja irtisanotusta henkilöstä, joka on työttömänä alle 2,5 vuotta ennen eläköitymistään. Tämä varmasti osaltaan vaikuttaa siihen, milloin vanhempia työntekijöitä irtisanotaan, jos yritys on irtisanomassa henkilöitä. Työnantajat myös tietävät tämän ja osaavat hoitaa asian niin, että henkilö on työttömänä yli 2,5 vuotta ennen mahdollista eläköitymistään. Tästä seuraa, että maksumiehinä ovat jälleen valtio ja työntekijät. Tehdyn eläkeratkaisun yhteydessä sovittiin myös, ettei eläkemaksuja koroteta aiemmin sovituista. Lisäksi suuret työnantajat saavat ”alennusta” eläkemaksuista. Ei huono ratkaisu työnantajille! Tehdyn eläkeratkaisun ja monen muun työntekijöiden sekä valtion tekemän ojennuksen myötä olisi kohtuullista odottaa työnantajilta vastapalvelukseksi esimerkiksi työllistämistä. Esimerkkeinä mainittakoon TYKA-ratkaisun supermaltilliset palkankorotukset ja valtion antamat yritysverotuksen kevennykset, joilla piti olla työllistävä vaikutus. Tätä vain ei toistaiseksi ole valitettavasti näkynyt. Työnantajillakin on ”työnantajansa” eli omistajat, jotka vaativat jatkuvaa kulukuria, jotta tuottoa syntyy sijoitetulle pääomalle. Tässä neuvottelussa kysymys oli vain vähän toisen kaliiberin rahoista kuin esimerkiksi kiinteiden kustannusten syynissä, jossa pohditaan työntekijän puhelinliittymän kuukausimaksua – voisiko sen saada 20 eurolla nykyisen 25 euron sijaan… Nähtäväksi siis jää, kuinka tehty eläkeratkaisu vaikutti kestävyysvajeeseen. Vai vaikuttiko ollenkaan, ja pystyykö sitä kukaan varmuudella edes kertomaan? Kiinnostavaa on myös nähdä, kuinka monta kestävyysvaje-ennustetta ja eläkeuudistusta saamme seuraavan kymmenen vuoden aikana. Samu Salo Puheenjohtaja Helsingin Insinöörit HI ry Lähteet: Insinööriliitto IL ry, IAET-kassa, Työeläkevakuuttajat TELA, Palkansaajien tutkimuslaitos PT, Kansaneläkelaitos KELA

HE L I NS 1 / 201 5

–

HI ry

Päivänsankari puolisoineen yhdessä HI:n onnittelijoiden kanssa: Puheenjohtaja Samu Salo (vas.), Veikko Simola, Kaarina Simola ja Pekka Laakso.

HI:n vanhin jäsen täytti 95 vuotta HI:n vanhin jäsen Veikko Simola täytti tammikuussa 95 vuotta. Simola on tehnyt elämäntyönsä opettajana, mutta hän on myös Suomen tunnetuimpia malminetsijöitä. Veikko Simola on kulkenut Espoon maita ja mantuja vuosia, etsien alueelta malmeja. Simola kertoo, että ihan hänen kotikontunsa Hannuksessa ovat hyvin malmikriittisiä alueita. – Tämä on tulevaisuuden aluetta. Tänne on valmistunut tiestöä ja rakennuksia, joten malmin etsintä ei ole ollut ihan helppoa. Kaikkien tonteilla ei saa etsiä. Simola kertoo, että malmit voisi periaatteessa louhia koska tahansa. Työ olisi parasta sijoittaa yhteistoimintaan mui24

–

HEL I NS 1 /2 0 1 5

den rakennustöiden kanssa. – Olen tutkinut ja yrittänyt löytää malmikohtia, jotka voisi yhdistää metrosuunnitelmiin. Se on arvokas työmaa. He tekevät isoja työtunneleita parasta aikaa, ne kannattaa lyödä yhteiseen lukkoon, ottaa edut ja vähentää tappioita. Veikko Simolalla on itsellään aikoinaan ollut alueella suuria valtauksia ja varauksia. Nyt hän yrittää löytää yhteistyökumppaneita.

– Jonkin yhtiön pitäisi tunnustaa, että pinnan alla on suuria määriä malmeja. Sitten niitä voisi ruveta tutkimaan tarkemmin. Täytin 95 vuotta, en minä jaksa juosta tuolla. Siinä pitäisi olla joku toinen tutkija. Simola kertoo olevansa kiinnostunut yhtiöistä, jotka ovat malminetsintähommissa pitkällä. – Olen ollut yhteydessä ihmisiin, jotka voisivat olla avuksi.

Helsingin Insinöörit onnittelee 95-vuotiasta Veikko Simolaa!

Kiinnostus ja ymmärrys tärkeintä Veikko Simola kertoo, että malminetsintä tarvitsee erilaisia mittareita. Esimerkiksi magneettisen vaikutuksen mittareilla voi paikantaa rautamalmeja. – Jokainen tuntee kompassin. Se on magneettisuuden vaikutuksen mittari. Voi olla myös vetovoimamittareita. Malmialueella maaperä on painavampaa. Sitten otetaan näytteitä ja ne analysoidaan valtion tehtailla. Kun sopiva malmiaihe on löytynyt, aluetta on laajennettava tutkimalla ja kiertämällä mittareiden kanssa, Simola kertoo. – Jokaisella on oikeus lähteä etsimään malmeja, kunhan ei mene kielletylle alueelle tai sotkemaan toisten tonteille. Perustieto on luettavissa ihan lehdistä ja kirjoista. Simola arvioi, että Suomessa on kymmeniä tai korkeintaan satoja malminetsijöitä. Itse hän on ollut malmeista ja kivistä kiinnostunut koko ikänsä. – Otan kiven käteeni ja katson, mitä se sisältää. Koulutus, kiinnostus ja tekniikan lukeneisuus ovat tärkeintä, siis fysiikka ja kemia. Simola on itse opettanut fysiikkaa, kemiaa ja matematiikkaa silloisessa Poikain ammattikoulussa. Hän on valmistunut insinööriksi sotien jälkeen Tampereen teknillisestä opistosta. Hän on työskennellyt myös Ammattienedistämislaitoksella ja hitsausteknillisessä laboratoriossa. Veikko Simola viettää vaimonsa Kaarinan kanssa rauhallista ikäihmisten elämää Espoon Hannuksessa. Vuonna 2015 he ovat olleet naimisissa 70 vuotta.

Vamos a la Metropolia!

a certified Degree Metropolia Master’s Career! for your Professional For Business-minded Engineers Ambitious for Change Have you thought of an MBA program at some point in your career? Industrial Management Master’s program gives you MBA insight plus a Master’s degree, that provides you with EQF level 7 qualifications, the same level as MSc (DI). Industrial Management Master’s program is a path from engineering to management. Welcome to study in the professional community of company experts, lecturers and experienced peer colleagues in the Helsinki city center. For more information: www.metropolia.fi/IM-Meng Renato de Lorenzo Vice President of Engineering, RTLS, Ekahau Oy Finland "IM Master's program provides a wonderful opportunity for professional growth. It is well structured, the modules support its framework, and industry best practice develop management and business skills. I really believe the program fulfills its promise of creating better leaders and more competent managers." Miki Wiik Product Architect, Service-Flow Corp. Finland "I chose IM Master's to gain solid understanding of business theory and best practice, in a one year course while working. In addition to learning vital skills and networking, what I've found most valuable is the high level of professionalism and commitment of the lecturers and my fellow students that has inspired me to professionally push myself to new levels." Study a Master’s Degree in Metropolia!

Apply now: metropolia.fi/apply

D E S T I NA T I ON MA S T E R ’ S D E G R E E A P P L I C A T I O N P E R I O D 1 7. 0 3. - 0 9. 0 4.

Antti Halonen Kuva Olli Häkämies HE L I NS 1 / 201 5

–

Culture | Business | Health Care and Social Services | Technology

Koulutus

Näin syntyy energiapihi kampus Metropolian Myyrmäen ja Leppävaaran kampuksilla on parannettu energiatehokkuutta teknisillä ratkaisuilla ja vaikuttamalla ihmisten kulutustottumuksiin. Korkeakoulukampuksen energiankulutusta voidaan pienentää 20 prosenttia, jos Smart Campus -hankkeen osanottajia on uskominen. Smart Campus -hanke on kehittänyt vuorovaikutteisia palveluita ja teknisiä sovelluksia, jotka parantavat energiatehokkuutta. EU-hankkeeseen osallistuvat Metropolian Leppävaaran ja Myyrmäen kampusalueet, Aalto-yliopisto, Milanon polyteknillinen korkeakoulu, Lissabonin ja Luulajan teknilliset yliopistot. Lisäksi mukana on muita yhteistyökumppaneita. – Tarkoitus on, että ihmiset kiinnittäisivät huomiota energian kulutukseen ja esimerkiksi sammuttaisivat valot ja tietokoneet, kun he poistuvat luokasta, projektipäällikkö Veikko Koivumaa kertoo. Kumppaneiden maantieteellinen sijainti tuo erilaisia tarpeita energian käytölle.

– Italiassa rakennusten viilennys kesällä on suurin haaste, meillä lämmitys talvella. Hankkeen pilottikohteissa tavoitellaan 20 prosentin säästöä energiankulutuksessa. Tästä 15 prosenttia toivotaan saavutettavan käyttäjien kulutustottumuksien muutoksella. Siksi pilottiin valikoitui kohteita, joissa käyttäjät voivat toiminnallaan vaikuttaa kulutukseen. Opiskelijat miettivät säästökohteita Vuonna 2012 käynnistynyt Smart Campus -hanke päättyy huhtikuussa 2015. Valtaosa hankkeessa mukana olleista on ollut tekniikan opiskelijoita. Alussa opiskelijat miettivät työryhmissä energiansäästökohteita. Yksi ryhmä pohti parannuksia valaistukseen.

Kun Leppävaaran ja Myyrmäen kampukset rakennettiin vuonna 1988, energiatehokkuuden vaatimukset olivat aivan erilaiset kuin nykyään. Kuvassa Myyrmäen kampuksen aula. 26

–

H EL INS 1 /2 0 1 5

– Se selvitti, mitä tekniikkaa ja millaisia energiatehokkaita valaisimia tänä päivänä käytetään. He myös etsivät laitteita toimittavat yhteistyökumppanit ja organisoivat valaistuksen uudistamiseen liittyvät asennukset, Veikko Koivumaa sanoo. Toinen ryhmä pohti älykkään langattoman teknologian hyväksikäyttöä energiankulutuksen mittauksessa, kolmas ilmanvaihtoa, neljäs uusiutuvia energialähteitä. Kohteina valaistus, ilmanvaihto ja keittiöt Leppävaaran ja Myyrmäen kampukset on rakennettu vuonna 1988, ja niitä on laajennettu vuonna 2002. Molemmissa energiankulutus on suurta. – Kun kampukset on rakennettu, energiatehokkuusvaatimukset ovat olleet erilaisia, eivätkä ratkaisut enää vastaa nykypäivän tarpeita. Myyrmäen kampuksella valaistusta muutettiin kolmessa luokassa. – Esimerkiksi yhdessä luokassa valaistuksen tehoa voi säätää seinäpaneelista, mutta tilassa on myös anturit, jotka säätävät valaistusta automaattisesti. Jos ulkovaloa tulee riittävästi, se pienentää valotehoa. Luokassa on myös läsnäolotunnistimet. Jos liikettä ei ole, valot sammuvat automaattisesti. Leppävaarassa on yksi samanlaisella tekniikalla toteutettu luokka. Myyrmäessä ilmanvaihto uusittiin kahdessa luokassa. – Niissä on luokkakohtainen eli niin sanottu tarpeenmukainen ilmanvaihto. Luokissa sensorit mittaavat lämpötilaa, ilman laatua, läsnäoloa ja säätävät ilmanvaihtoa tarpeen mukaan, Koivumaa jatkaa.

Ihmisten pitäisi huomata kotonakin, jos sähköt ovat turhaan päällä, opiskelija-projektityöntekijä Aku Valmu (vas.) ja projektipäällikkö Veikko Koivumaa patistavat.

Teknisten ratkaisujen esittely tuo käyttäjille ymmärrystä, millaisiin säästöihin energiankulutuksessa voidaan päästä. Säästöistä raportoidaan käyttäjille reaaliaikaisesti kampusten aulojen info-televisioiden kautta sekä projektin nettisivuilla. Teknisten ratkaisujen lisäksi hankkeen on tarkoitus muuttaa käyttäjien energiankäyttöön liittyviä tottumuksia. Tällaisia pilottikohteita ovat kampusten keittiöt. – Niissä ei ole tehty teknisiä parannuksia vaan henkilökuntaa on opastettu, jotta esimerkiksi paljon energiaa kuluttavia laitteita ei pidetä turhaan päällä. Hankkeessa on tehty tiiviisti yhteistyötä kiinteistönhuollon ja erityisesti kiinteistöpäällikön kanssa. – Hän voi vaikuttaa moniin asioihin, kuten ottaa käyttöön projektissa hyväksi todettuja ratkaisuja ja optimoida

kiinteistön ylläpitoon liittyvien laitteiden toimintaa. Hankkeeseen kuului vuoden mittainen energiankulutuksen seurantajakso, joka päättyi marraskuun 2014 lopussa. Kansainvälistä kokemusta Smart Campus -hanke on loppusuoralla, mutta syksyllä 2014 perustettiin vielä yksi, Service Oriented Architecture -ryhmä. Tietotekniikkaa Leppävaarassa opiskeleva Aku Valmu oli siinä mukana. – Kaikilla rakennusautomaation laitetoimittajilla on omat softansa, jotka sisältävät oman käyttöliittymän. SOA-ryhmä etsi ratkaisua, jossa olisi avoin, standardin mukainen rajapinta, jonka kautta eri valmistajien laitteiden kanssa voisi kommunikoida. Valmu itse kiinnostui hankkeesta, kun hän sai tietää, mitä kaikkea hankkeesta

on mahdollista saada. – Liksan ja opintopisteiden lisäksi työskentely ryhmässä oli hyvä mahdollisuus kokeilla, mitä on oppinut tähän asti. Ja näyttää hyvältä CV:ssä, kun on ollut kansainvälisessä projektissa mukana. Olen kiinnostunut EU-projekteista, ja tässä hankkeessa näki, miten tällainen homma pyörii. Valmun työsuhde projektityöntekijänä kesti muutaman kuukauden. Opinnoista häneltä puuttuu vielä muutama opintopiste ja lopputyö. Natasha Petrell Kuvat Smart Campus -hanke ja Natasha Petrell

http://smartcampus.metropolia.fi Projektipäällikkö Veikko Koivumaa veikko.koivumaa@metropolia.fi

HE L I NS 1 / 201 5

–

HI ry

Hallitus esittäytyy – Pekka Laakso Kuinka kauan olet ollut HI:n hallituksessa? Arvioni mukaan kahdeksas vuosi alkaa. Toimin aiemmin puheenjohtajana. Hallituskokemukseni on mennyt epätavallista rataa. Normaalisti ollaan hallituksen jäsenenä ennen puheenjohtajuutta, ja puheenjohtaja harvemmin palaa hallituksen jäseneksi. Mikä on roolisi hallituksessa nyt? Edustan kokemusta ja tuon taustatietoa asioiden käsittelyyn. Olen ollut mukana Insinööriliitto-yhteisössä reilun 30 vuoden ajan. Virheitäkin on tullut tehtyä ja hyvä olisi, ettei niitä HI:ssä toistettaisi. Olen yhdistyksen strategiaryhmän ja työmarkkinajaoksen jäsen. Onko sinulla muita tehtäviä IL:n liittoyhteisössä? Olen jäsenenä Insinööriliiton hallituksen asettamassa järjestövaliokunnassa, joka käsittelee muun muassa liiton sääntömuutoksia. Olen osallistunut IL:n edustajakokouksiin. Se on liiton korkein päättävä elin, joka käsittelee vuosittain toimintasuunnitelman, talousarvion ja neljän vuoden välein valitsee IL:n puheenjohtajan ja hallituksen. HI:n kokousedustajat vaikuttavat IL:n päätöksentekoon tavoitteena muun muassa suunnata resursseja riittävästi työsuhteeseen liittyvään edunvalvontaan. Miksi lähdit HI:n hallitukseen? Hallitustyöskentely on pitkäjänteistä. Yhdistyksen tulevaisuutta tarkastelevat ja siitä vastuuta kokevat jäsenet joutuvat tekemään myös henkilöarviointeja. Ennustamattomat muutokset ovat kuitenkin aina läsnä. Täytyy muistaa, että HI:n hallituksen jäsenet ovat luottamuspohjaisia ja tekevät normaalia työpäivää. Muutokset työpaikalla voivat estää esim. ajankäyttösyystä osallistumasta esimerkiksi HI:n hallituksen työskentelyyn. Hallituksessa on tapahtumassa sukupolvenvaihdos. Halusin tulla siirtämään niin sanottua hiljaista tietoa. 28

–

HEL I NS 1 /2 0 1 5

Pekka Laakso Insinööri HI:n puheenjohtaja 2007–2011, eläkkeellä Miksi kiinnostuit ay-toiminnasta? Havaitsin, että insinöörien etuja eivät aja muut kuin insinöörit. Työnantajat ilmoittivat juhlapuheissaan kiinnittävänsä huomiota insinöörien asioihin. Arki osoittautui kuitenkin karummaksi. Suomi on sopimusyhteiskunta, jossa olemme mukana, halusimme sitä tai emme. Työsuhteen edunvalvonta perustuu työehtosopimuksiin, näin myös insinöörien kohdalla. Minkälaisia asioita haluat ajaa insinöörien puolesta? Miksi? Tärkein on insinöörien tulotaso, jonka täytyy olla oikeassa suhteessa tehtävien vaativuuteen ja saavutettuihin työtuloksiin. Kansainvälinen palkkavertailu osoittaa, että suomalaisen insinöörin hinta-laatusuhde on erittäin kilpailukykyinen. Olemme tällä hetkellä suorastaan halpoja, liian halpoja. Mikä on mielestäsi parasta, mitä ammattiliitto on saavuttanut? Olemme saavuttaneet neuvotteluoikeudet eli työehtosopimukset tärkeimmillä yksityisen sektorin aloilla. Vaikka sopi-

muksistamme puuttuu palkkaluokitukset, olemme saavuttaneet yleiskorotusten myötä saman reaaliansiokehityksen muiden henkilöstöryhmien kanssa. Insinöörien ymmärrys työehtojen ajamisesta on parantunut. Olemme rakentaneet sopimustoiminnan tueksi toimivan alakohtaisen työtaisteluvalmiuden. Työtaistelutoiminta on lähtökohtaisesti insinööreille vastenmielinen, mutta minkäs teet, kun pelisäännöt ovat mitä ovat, emmekä voi niitä yksin muuttaa. Mitä harrastat? Mökillä riittää projekteja. Talvella tulee luettua dekkareita. Mikä on lempipaikkasi, ja miksi? Mökin terassi. Luonto tulee liki ja karkottaa pahan maailman näkymättömiin. Terveisesi HIn jäsenille Kiitos, kun olette järjestäytyneet. Työnantajakin on järjestäytynyt. Järjestäytyneet voivat ajaa etujaan. Järjestäytymätön insinööri luovuttaa vaikutusmahdollisuutensa työnantajalle.

Tekla Inari

Slava! Kunnia. Oligarkkien ooppera Lauantaina 25. huhtikuuta 2015 klo 19 Suomen Kansallisteatteri Lipun jäsenhinta 26 euroa. Näytelmässä lihavat konduktöörikaksoset Obeda ja Pobeda tapaavat toisensa Venäjän tuulisella tasangolla, kun Pobeda tulee vapauttamaan markkinata louden häirinnästä vankileirille tuomitun Obedan. Veljensä opastuksella Obeda tutustuu uudenlaiseen Synnyinmaahan, missä mikään ei ole sitä miltä näyt- Kuvassa Puntti Valtonen ja Juha Muje. tää.

Ilmoittaudu HI:n tapahtumiin Ilmoittaudu osoitteessa www.helins.fi/tapahtumat, ellei toisin mainita. n Jäsennumeron löydät jäsenkortistasi. n Useimpiin tilaisuuksiin voit varata lipun myös seuralaisellesi. n Ilmoittautumiset käsitellään saapumisjärjestyksessä. n Varauksestasi lähetetään varausvahvistus tai maksutiedot sähköpostiisi tai e-laskuna. Pyydettäessä voit saada myös paperilaskun. n Liput saapuvat toimistolle noin 2–3 viikkoa ennen tapahtumaa. Kun maksusuoritus näkyy tilillämme, lähetämme liput postitse. n

Seuraa tapahtumakalenterista ja Facebookista ajankohtaisia ilmoituksia! Lisätietoja: www.helins.fi/tapahtumat toimisto@helins.fi, puh. 040 150 3878 www.facebook.com > Helsingin Insinöörit HI ry

HE L I NS 1 / 201 5

–

HI ry Kari Oikkonen

Insinöörilaulajat reippailemassa Raudaskylän laululeirillä.

Stemmaharjoituksia ja karaokea Insinöörilaulajat vietti marraskuisen viikonlopun laululeirillä Ylivieskan Raudaskylässä. Noin viidensadan kilometrin matkakaan ei haitannut, kun päätimme tarttua Raudaskylän Kristillisen Opiston pakettitarjoukseen ja osallistua laululeirille sopivana viikonloppuna. Opisto on erikoistunut musiikkileirien järjestämiseen, joten puitteet majoitustiloineen, musiikkiluokkineen ja täysihoitopaketteineen olivat kunnossa. Tämä oli huomattu myös muualla, ja saman viikonlopun omille musiikkileireilleen olivat valinneet Oulun Seura-

kuntien Soittokunta sekä paikallinen kamarikuoro Chorus Vallis. Laulamiselle oli varattu aikaa koko viikonloppu. Olimme kaukana kotoa ja keskityimme laulamiseen, eikä kenenkään tarvinnut vilkuilla kelloa. Tällainen laululeiri täydentää normaaleja lauluharjoituksia ja luo yhteishenkeä. Saatoimme keskittyä kappaleiden yksittäisiin stemmoihin tavallista perusteellisemmin, mikä puolestaan luo perustan kuoron yhteissoinnille. Ruokailujen ja kahvittelujen lomassa reippailimme pikkupakkasessa ja tutustuimme

ulkoilmanähtävyyksiin. Laulajina olimme selvittäneet myös Ylivieskan karaoketarjonnan, ja suuntasimmekin perjantaina ja lauantaina paikalliseen Jokeri-ravintolaan. Karaokessa kakkosstemmoista ei tarvitse välittää, ja soolo-osuuksien esittäminen tuo mukavaa vaihtelua kuorolaulantaan. Oli ilo nähdä, kuinka hyvätasoisia karaokeharrastajia paikalla oli, ja saimme kilvan laulaa heidän kanssaan.

Kari Oikkonen

Kuorolaulusta uusi harrastus Kuorolauluun käytetty aika antaa paljon, laulutaito ja musikaalisuus kehittyvät. Kuoroharjoitukset ovat myös mukava tapa tutustua uusiin ihmisiin ja verkostoitua. Insinöörilaulajien harjoitukset pidetään HI:n toimistolla yleensä maanantaisin klo 18–20, osoitteessa Ratavartijankatu 2. Ohjelmistossamme on hyväntuulisia ja perinteisiä suomalaisia mieskuorosovituksia, kuten Junnu Vainiota, Rauno Lehtistä, juomalauluja ja serenadeja. Esiintymisiä on vanhainko30

–

H EL INS 1 /2 0 1 5

deista ravintoloihin. Ilahdutamme kuulijoita myös yksityistilaisuuksissa, kuten merkkipäivillä. Uusia jäseniä otetaan jatkuvasti Insinöörilaulajien riveihin. Tiedustele asiaa Kimmo Heikkiseltä, puh. 0400 583 423, tai täytä yhteydenottolomake osoitteessa www.insinoorilaulajat.fi. Tule tutustumaan harjoituksiimme, ehkä löydät itsellesi uuden harrastuksen!

Ulla Vaajakallio

Pippuridino Sunnuntaina 29. maaliskuuta 2015 klo 13 ja 15 Teatteri Hevosenkenkä, Espoo Lipun jäsenhinta 5 euroa. Alle 1-vuotiaat maksutta. Kokkien arkeen tulee vipinää, kun Ruotsin hovi tilaa prinsessalle syntymäpäiväkakun. Kanan oikullinen käytös kuitenkin sotkee leipomispuuhat, ja paikalle ilmestyvää avuliasta Pippuridinoa luullaan munarosvoksi.

Pori Jazz -festivaali Pori Jazz -festivaali, 11.–19.7.2015, täyttää kesällä 50 vuotta. Lauantain pääkonsertissa esiintyy muun muassa Orquesta Buena Vista Social Club. Lähde mukaan Kirjurinluodolle 16.– 18.7. Myynnissä on avoin lippu, jolla pääsee Kirjurinluodon ulkoilmakonserttiin, oman valinnan mukaan joko torstaina, perjantaina tai lauantaina. Lipun jäsenhinta 50 euroa, mukaan yksi avec. Jazzjunalla pääsee Poriin ja takaisin Helsinkiin illalla konsertin loputtua. Koe ainutlaatuisen Pori Jazzin tunnelma!

HE L I NS 1 / 201 5

–

HI ry Risto Pulkkinen

Valon ja varjon leikkiä ruoalla.

Luovaa studiokuvausta aiheena ruoka ja herkut Helsingin Insinöörien Valokuvauskerho kokoontui marraskuussa Ravintolakoulu Perhoon kuvaamaan ruoka-annoksia. Ammattivalokuvaaja Tiina Puputti piti koulutuksen esinekuvauksesta, jonka jälkeen jokainen pääsi kokeilemaan etu-, pää- ja jälkiruoka-annosten kuvaamista. Perhon oppilaat panostivat tosissaan annosten visuaaliseen ilmeeseen. Valokuvatapahtumasta tehtiin samalla Perhon oppilaille yksi osa heidän kansanvälistä koulutustaan. Annokset olivat upeita, värikkäitä ja valokuvauksen kannalta erilaisia muun muassa pinnan kiilto-ominaisuuden suhteen. Iso kiitos Ravintolakoulu Perholle! Koulutuksessa nousi esiin kaksi pe32

–

HEL I NS 1 /2 0 1 5

rusasiaa: pimeä huonetila eli studiokuvausmetodiikka ja miljöökuvaus eli miljöökuvauksen metodiikka. Miljööku vauksessa valoa saadaan ulkoa, mikä vaikuttaa kameran asetuksiin. Pimeä huonetila -kuvauksessa kaikki valo saadaan valokuvaajalta. Perhossa meillä oli käytössä pimeähuone. Esivalmistelut Esinekuvauksessa kameran esikatselukuva kannattaa laittaa kameran lisäksi näkymään tietokoneen ruudulle mustavalkokuvana. Tämä helpottaa sommittelua ja valojen säätöä. Mustavalkokuvassa valon ja varjojen rajapinnat näkyvät paremmin, joten varjoja pehmentäviä tekniikoita on helpompi käyttää. Pehmennystä saadaan

aikaiseksi laittamalla esimerkiksi harsokangas valonlähteen eteen. Määritelmät Kuvaajan pitää ennen kuvausta määritellä, onko tavoitteena dokumentaarinen tai museonaarinen kuva vai yksityiskohtainen kuvaaminen. Dokumentaarinen on aito ja rehellinen kuva ruoka-annoksesta, museonaarinen on tunnekuvaus, ja yksityiskohtakuvaus voi olla kuva vaikka pihvistä. Esinekuvaus Esinekuvauksessa kuva yleensä nähdään kaksiulotteisesti, mutta kolmiulotteiseen kuvaan tulisi pyrkiä. Kolmiulotteinen kuva tarkoittaa, että annoksen etu-

Mika Balk

Perhon tarjoamat annokset olivat maukkaita ja näyttävästi sommiteltuja. Lauri Kauppi

Värit, pinnat ja annoksen muodot heijastavat valoa moniulotteisesti.

ja sivupuolet sekä kerrokset annoksen taakse näkyvät. Yläviistokuvaus on tässä kohdin paras vaihtoehto, mutta se riippuu siitä, mitä halutaan kuvata ja miltä herkun halutaan näyttävän.

Valokuvauskerhon kilpailun Luonnon voima -sarjassa voiton vei Hannu Tiainen kuvallaan ”Puuaidassa”. Onnea voittajalle!

Valokuvauskerho Facebookissa:

Helsingin Insinöörit HI ry/ Kamerakerho.

Sommittelu Sommittelussa on otettava huomioon esineiden riittävät välimatkat eli ei mielellään kolmea asiaa päällekkäin kuvassa. Suorat esineet ovat vertikaalilinjassa. Sommitteluun kannattaa käyttää aikaa, jotta hyvän kuvan ottaminen onnistuu.

Heijastukset ja värimaailma

Valomaailma Valomaailma on valokuvaajalle aina tärkeä. Esimerkiksi jos huoneessa on valon lähteenä halogeenilappuja, joiden kelvin on noin 2600–2800K, tulisi kameraan asettaa kelvin-luvuksi 3200K, jotta lämpimät sävyt saadaan näkymään. Pieni valo on sama kuin kova valo, eli valon ja varjon välinen ero on suuri. Auringon valo on kaikista tehokkain. Auringon valoa voi pehmentää laittamalla valon eteen esimerkiksi lakanan.

Mattapinta heijastaa valoa säännön 4545-45 asteen mukaan, eli valo heijastuu monesta eri kohdasta aina 45 asteen kulmassa. Kiiltäväpinnasta valon heijastus on aina vastakkainen puoli 45 asteen kulmassa. Näillä seikoilla on merkitystä valonlähteen sijoittamisen suhteen. Esimerkiksi jos halutaan kiiltoa kuvaan, tulisi valonlähde sijoittaa etuviistoon. Silloin valo heijastaa kameraan kiiltoa, mutta saattaa jättää pois muita asioita. Määrittele siis, mitä kuvasta halutaan näkyvän.

Klikkaa itsesi kerhon jäseneksi! Tarkempia tietoja toiminnasta: www.helins.fi/valokuvauskerho

Hyviä heijastuksia värimaailmaan saadaan aikaan peilin tai lasin avulla. Tällä tavalla kuva ei ole enää dokumentaarinen, mutta siitä saa mielenkiintoisen heijastuksien ja värien suhteen. Muoto, pintarakenne, väri Esineen, tässä yhteydessä annoksen muodolla, pinnalla ja värillä on iso merkitys. Ne vaikuttavat valon lähteen voimaan, sijaintiin ja kuvakulmaan. Lopulta kaikki päättyvät valon heijastukseen. Mika Balk

www.perho.fi

Suomen ensimmäisen ravintolakoulun opetusravintola. Koulun opiskelijat saavat ensimmäiset asiakaskokemukset työssäoppimisjaksoissa ravintolasalissa ja keittiössä. Ravintolan yhteydessä toimii Perhon pienpanimo.

HE L I NS 1 / 201 5

–

HI ry Mika Balk

Punaviini-tasting Torstaina 5. helmikuuta 2015 klo 18–21 Ratavartijankatu 2 A, Mikko-kabinetti Jäsenhinta 25 euroa, avecille 40 euroa. HI-Nuoret järjestää kaikille halukkaille HI:n jäsenille punaviini-tastingin. Viininmaistelulla on mielenkiintoinen teema: arkiviini vs. arvoviini. Iltamissa selviää, mikä punaviinissä maksaa. Onko kallein aina parasta? Tastingissa verrataan, miten hyvät käyttöviinit pärjäävät todellisille klassikoille.

Yritystoiminnan starttivaikeudet Maanantaina 9. helmikuuta 2015 klo 18 HI:n toimisto, Ratavartijankatu 2 A Aiheena on muun muassa ELY-keskuksen kanssa asiointi, rahoituspäätösten odottelu, liiketoimintasuunnitelman viimeistely sekä asiakaslaskutuksen hoito. Alustajana Sari Ignatius. Tervetuloa! Yrittäjäryhmä

–

HEL I NS 1 /2 0 1 5

Muita HI-Nuorten tapahtumia keväällä 2015 ovat muun muassa: n Pulkkamäki (mikäli on lunta) n Kevätbiljardi n Kevätkeilaus n Rommi tai Viskitasting Lue lisää tapahtumakalenterista tai liity nuorten sähköpostituslistalle lähettämällä sähköpostia osoitteeseen hinuoret@ gmail.com.

Työnhakuveturin kevään 2015 asiantuntijaluennot 11.2. Hyvä käytös avaa työpaikan ovia 11.3. Työhaastattelu 18.3. Yrittäjyys 15.4. Työllistymistarinat 6.5. Työnantajien rekrytointipaneeli Työnhakuveturin tavoitteena on tukea korkeakoulutettujen työnhakuvalmiuksia ja edistää omatoimista työllistymistä tarjoamalla asiantuntijaluentoja ja työllistymistavoitteista ryhmätoimintaa. Lisätiedot: www.tyonhakuveturi.fi

Rope Sidebras

Varaa omatoimihuvila Vådötorp käyttöösi Vådötorp on Helsingin Insinöörien kesäpaikka Vartiosaaressa, Itä-Helsingissä. Saaresta löytyy metsäkirkko ja lato tansseille, näköalapaikkoja, luontopolkuja, aurinkokallioita ja merenrantaa. Huvilan vuokrauskausi on 7.5.–11.10.2015. Huvilasta voi vuokrata yksittäisiä huoneita tai koko huvilan suuremmalle seurueelle. Huvila sopii myös työyhteisöjen tiimipalavereihin, saunailtoihin ja virkistyspäiviin. Vuokrattavana on viisi 2–4 hengen huonetta, yhteensä 16 vuodepaikkaa, sekä muutama lisävuode ja pinnasänky. Yhteiskäyttötiloja ovat keittiö, ruokasali ja takkahuone. Rannassa on puulämmitteinen sauna 7–8 -hengelle sekä erillinen grillikatos. Lisätiedot ja varaustilanne: www.helins.fi > Jäsenpalvelut > Edut ja palvelut > Vädötorp-huvila tai toimisto@helins.fi, puh. 040 150 3878.

HE L I NS 1 / 201 5

–

HI ry

VUODEN 2015 JÄSENMAKSUT JA ALENNUSPERUSTEET Helsingin Insinöörien (HI) jäsenmaksu on 423 euroa vuonna 2015. Tästä Insinööriliiton (IL) liittomaksuosuus on 375 euroa sisältäen IAET-työttömyyskassan jäsenmaksun 105 euroa. HI:lle jäävä osuus on 48 euroa. Työttömyyskassan jäsenmaksua on jouduttu korottamaan jäsenistön työttömyyden nopean kasvun vuoksi; muilta osin jäsenmaksu säilyy ennallaan. Jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Jäsenmaksun maksaminen Jäsenmaksun voi maksaa itse IL:n lähettämällä laskulla, e-laskulla tai pyytää työnantajaa veloittamaan suoraan palkasta. Itse maksava voi maksaa jäsenmaksunsa joko kuukausierittäin, kvartaaleittain tai kerralla, jolloin koko maksun on oltava maksettuna 28.2.2015 mennessä. Vastavalmistuneet Insinööriopiskelijaliitosta HI:n jäseneksi siirtyvä maksaa siirtymisen jälkeen 18 kuukauden ajan alennettua jäsenmaksua. Vuoden 2015 alennus on 14 euroa kuukausimaksusta. Alennukset myönnetään automaattisesti valmistumisilmoituksen (www.iol.fi/muutoslomake) saavuttua IL:lle. Eläkeläiset Pysyvästi eläkkeellä olevan jäsenmaksu on 50 euroa jäsenelle, joka on suorittanut HI:n jäsenmaksun kymmeneltä vuodelta ennen eläkkeelle siirtymistään. Alle kymmenen vuotta jäsenenä olleen pysyvästi eläkkeelle siirtyneen jäsenmaksu on 98 euroa. Eläkeläisen jäsenmaksuun ei sisälly IAET-kassan jäsenmaksua. Liittomaksusta vähennettävä työttömyyskassan maksu Jäsen, joka ei ole IL:n kautta IAET-kassan jäsen, saa liittomaksusta IAET-kassan jäsenmaksun suuruisen alennuksen. IAET -kassasta voi erota vain toimittamalla kassalle kirjallisen ilmoituksen erosta.

–

HEL I NS 1 /2 0 1 5

Jäsenmaksualennus Jäsenmaksualennus – 14 euroa kuukaudessa – voidaan hakemuksen perusteella myöntää koko jäsenmaksuvuoden jäsenenä olleelle jäsenelle. Alennus myönnetään niiltä kuukausilta, joille jäsenellä on osoittaa alennusperuste. Alennus myönnetään kerrallaan vain yhdellä alennusperusteella. Perättäisillä alennusjaksoilla voi olla eri alennusperusteet. Alennus jäsenmaksulle myönnetään, mikäli alennukseen oikeuttava kriteeri kestää yli kolmen kuukauden ajan. Alennukseen oikeuttavia syitä ovat muun muassa: n työttömyys/lomautus n varusmies-/siviilipalvelu n pitkäaikainen sairaus n perhevapaa n eläkkeelle siirtyminen n vuorotteluvapaa n ulkomailla oleskelu n päätoiminen opiskelu n erityisen alhaiset tulot, kokonaisharkinnan perusteella n muu vastaava syy. Tarkista tarkemmat jäsenmaksualennusten ohjeet IL:n sivuilta www.ilry.fi > Jäsenmaksut > Alennusohjeet.

Lisätiedot Kaikkia jäsenmaksuihin ja alennuksiin liittyviä asioita voi tiedustella IL:n asiakaspalvelusta. Jäsenmaksualennushakemus löytyy osoitteista www.helins.fi ja www.ilry.fi. Lomaketta voi myös tilata HI:n ja IL:n toimistoilta.

Insinöörin tärkeät osoitteet Helsingin Insinöörit HI ry toimisto@helins.fi, www.helins.fi Insinööriliitto IL ry asiakaspalvelu@ilry.fi, www.ilry.fi

Jäsenpalvelu Jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut, muutostiedot, suoramarkkinointikiellot yms. voit osoittaa joko HI:n toimistolle tai Insinööriliiton asiakaspalveluun. IL:n Asiakaspalvelukeskus palvelee arkisin klo 9–16 numerossa 0201 801 801 tai sähköpostitse asiakaspalvelu@ilry.fi. IAET Insinöörien, Arkkitehtien ja Ekonomien Työttömyyskassa www.iaet.fi

HI:n toimisto Pasilassa Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki

Palveluksessasi Toimistosihteeri Eine Sahlakoski 040 150 3878 toimisto@helins.fi

Järjestösihteeri Jaana Kälviäinen 050 403 2363 jaana.kalviainen@helins.fi

Viestintävastaava Sointu Högström 040 180 6210 sointu.hogstrom@helins.fi

AYT Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassa www.ayt.fi

Jäsentietojen päivittäminen Mikäli yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat työpaikkaa, päivitä tietosi jäsenrekisteriin Insinööriliiton jäsensivuilla www.ilry. fi > Jäsensivuille. Käytä kirjautumissivun käyttäjätunnuksena jäsenkorttisi jäsennumeroa. Muista päivittää myös sähköpostiosoitteesi yhteydenpidon vuoksi. Kotiosoitteen muuttuessa saamme tiedot suoraan Väestötietojärjestelmästä.

Seuraa myös: Facebook > Helsingin Insinöörit HI ry Twitter #Helsingin Insinöörit, #helins

HE L I NS 1 / 201 5

–

HI ry

HI Hallitus 2015 Puheenjohtaja Samu Salo 040 184 2290 samu.salo@ilry.fi

Varapuheenjohtaja Risto Heino 040 723 9885 risto.heino@ fortum.com

Tuomas Hara 050 532 5789 tuomas.hara@ gmail.com

Tommi Immonen 040 715 7785 immosentommi@ gmail.com

Kirsi Kemppinen 040 738 2585 kemppinenkirsi@ gmail.com

Pekka Laakso 0400 623 412 pekka.k.laakso@ gmail.com

Lasse Laurikainen 040 502 5205 lasse.laurikainen@ nsn.com

Marjo Lehtinen 050 527 3978 marjo.e.lehtinen@ thermofisher.com

Antti Leppänen 040 777 4531 antti.leppanen@ uio.fi

Noora Lindholm 040 529 3052 noora.lindholm@ yahoo.com

Rope Sidebras 050 355 5946 rope@iki.fi

Toiminta HI:ssä

Jäsenyhdistykset

HI:ssä on jaostoja ja työryhmiä, joiden vastuujako on alla. Mikäli olet kiinnostunut toiminnasta, ota yhteys toimistolle p. 050 403 2363 tai jaana.kalviainen@helins.fi.

Rautateiden Insinöörit VRI ry Teijo Virtanen, puheenjohtaja teijo.virtanen.ay@gmail.com, puh. 040 866 3831 jasentiedot@vri.fi Mika Paananen, varapuheenjohtaja mika.paananen@vr.fi, puh. 040 862 0257 Aki Härkönen, sihteeri aki.harkonen@liikennevirasto.fi, puh. 040 749 4934

Historia-työryhmä Rope Sidebras Huvila ja huoltoryhmä Pertti Mattila Insinööriklubityöryhmä Raimo Nummi Koulutus- ja elinkeinopoliitiikka/ Metropolia-työryhmä Samu Salo Kulttuurijaosto Tuula Alho Lasten tapahtumat Toimihenkilöt Lehden toimitusneuvosto Samu Salo Nuoret Insinöörit Tuomas Hara ja Valtteri Pakkanen 38

–

HEL I NS 1 /2 0 1 5

Nuorjäsentoiminta Marjo Lehtinen Palkitsemistyöryhmä Risto Heino Seniorit Risto Pakaste Talousvaliokunta Pekka Laakso Työmarkkinajaos Kirsi Kemppinen Valokuvauskerho Mika Balk Viestinnän kehittämisprojekti Rope Sidebras Yrittäjäryhmä Tommi Immonen

Ilmailulaitoksen Insinöörit ry Kaisa Rautavaara, puheenjohtaja, pääluottamusmies kaisa.rautavaara@finavia.fi, puh. 040 529 0314 Jukka Väänänen, varapuheenjohtaja, varaluottamusmies jukka.vaananen@finavia.fi, puh. 040 559 9442

Kolumni

HELSINGIN INSINÖÖRIEN AMMATILLISAATTEELLINEN JÄSENLEHTI

Anna palautetta Mitä pidit uudistuneesta lehdestä? Palautetta HELINS-lehdestä voi lähettää osoitteella ins@unionimedia. fi tai Unionimedia/HELINS-lehti, Mikonkatu 17 B, 00100 Helsinki.

”EI VINKUJIA PÖYDÄLLE” Tämä erään työntekijän lause jäi mieleen, kun ensimmäisiä ATK-päätteitä tarjottiin työpöydille. Sitä ennen näitä vinkujia oli ollut vain yksi yhteinen toimiston käytävällä, ja sen taakse muodostui usein jonoja. Vinkuminen tai sirinä johtui näyttöpäätteen kuvaputkesta, joka oli samanlainen kuin mustavalkoisissa televisioissa aikoinaan. Ennen pitkää näitä ATK-päätteitä oli kaikkien työpöydillä. Näppäimistön avulla niistä saattoi katsella tilausten etenemistä tai esimerkiksi varastotilannetta. Mitään tietojen syöttämistä tai tulostamista niillä ei alkuvaiheessa voinut suorittaa. Työt hoidettiin edelleen lankapuhelimilla soitellen tai erilaisia käsin kirjoitettuja kaavakkeita postitellen. Tuohon aikaan joillakin saattoi jo olla varsinaisia tietokoneita yksityiskäytössä kotona, merkeiltään sellaisia kuten Sinclair ja Commodore. Niillä lähinnä pelattiin. Joku saattoi tehdä näihin ohjelman, jolla pidettiin kirjaa vaikkapa jääkaapin sisällöstä, mutta mitään kovin järkevää käyttöä en muista näille koneille keksityn. Työpaikoilla tyhmät päätteet korvattiin pikkuhiljaa PC-tietokoneilla. Näissä koneissa oli jo muutamia ohjelmia, mutta enimmäkseen niitä käytettiin vain näyttöpäätteinä ja pasianssin pelaamiseen. Sihteerit käyttivät niitä kirjoituskoneina. Ensimmäiset sähköpostit olivat hämmästyttävä ilmiö, ja koska sähköpostin siirtyminen eri tietokoneverkkojen välillä saattoi kestää päiviä, niin mieluiten läheteltiin fakseja. Enää työtä ei voi tehdä ilman tietokoneita ja -verkkoja. Olemme niistä täysin riippuvaisia. Sähköpostitkin liikkuvat liitetiedostoineen silmänräpäyksessä. Työnteko onkin muuttunut sosiaalisesta kanssakäymisestä enempi yksin puurtamiseksi, näiden ”vinkujien” kanssa seurusteluksi. Markus Hyyppä markus.hyyppa@gmail.com Kirjoittaja on helsinkiläinen insinööri, luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu

Myös juttuvinkit ovat erittäin tervetulleita: liitäthän mukaan yhteys tietosi, jotta voimme tarvittaessa kysellä lisätietoja. Voit myös ilmoittautua mukaan HI:n jäsenlehden lukijaraatiin, jonka jäsenet saavat sähköpostiinsa lyhyitä kyselyitä pari kertaa vuodessa. Kyselyihin osallistuneiden kesken arvotaan kirja-/leffalippupalkintoja.

ENSI NUMEROSSA Seuraava HELINS-lehti ilmestyy 25.3. Kevään numerossa puhutaan 3D-mallinnuksesta ja tutustutaan pienoissähköautoihin. HE L I NS 1 / 201 5

–

Tulevia jäsenkoulutuksia Helsingin Insinöörit ja Insinööriliitto järjestävät yhteistyössä työelämään ja urahallintaan liittyviä koulutuksia keväällä 2015: 2.2. Osaaminen esille! (täynnä) 9.2. CV-työpaja (täynnä) 28.2. Neuvotteluvalmennus (täynnä) 16.3. Työelämän pelisäännöt 1 28.3. Some & LinkedIn 15.4. Työnhaun peruselementit 6.5. Hyvien tyyppien tuhoisat tavat 21.5. Osaaminen esille! 28.5. CV-työpaja Koulutukset ovat erittäin suosittuja – ilmoittaudu nopeasti! www.ilry.fi/koulutukset