Page 1

Ajassa

Energiansäästö

Taitava talous

Hekasta asiaa

Helsinki on kirjoissa valkea Kasvit vihreinä läpi talven

Energiakatselmuksilla kiinni kulutukseen Vuokrissa maltillisia korotuksia

HEKAN LEHTI ASUKKAILLE  4/2015

Hynttyyt yhteen

Asunnottomuuteen pureutuvan hankkeen tuloksena rakentui uusi koti itsenäistyville nuorille s. 10


2 

HIMA  4 | 2015

4 Ajassa

Matkaa puuterihangille Helsinki-kirjojen kautta.

Päätoimittajalta

6 Himassa

Sängynpohjasta syntyy kenkäteline.

7 Energiansäästö

Kulutusta seuraamalla tähdätään energiatehokkuuteen.

8 Homma hanskassa

Sinikka Viinikainen valvoo vuokria edelleen, vaikka lakisääteinen eläkeikä on jo täyttynyt.

Mirka Saarholma päätoimittaja

9 Taitava talous

Viherkasvit viihtyvät, kun niistä huolehtii vuodenajan mukaan.

Kasvun aikaa kotona räs ystäväni pohti juuri joulunviettoa: – Lapsuuteni joulut ovat piirtäneet mieleeni niin täydellisen kuvan siitä, mitä joulun pitäisi olla, että jotenkin sitä näin aikuisena aina pettyy. Syytän muu­ tosta ilmastossa, eihän jouluna enää nykyään oikein edes ole lunta. Vaikka syksy on pitkä ja pimeä, jotenkin sen joulufiiliksen kukin useimmiten onnistuu itselleen luomaan. Siinä kodin rooli on suuri. Loppuvuosi on varmaan kotoilun intensiivisintä vuodenaikaa, sään puolesta usein vähän väkisinkin. Viihtyisyyttä kotiin tuovat jokaiselle eri asiat, mutta meistä useim­ mat kokevat ainakin kasvien tuovan kodikkuutta. Juu­ ri nyt suurimpaan osaan kodeista pystytetään kuusta koristeineen. Muut kasvit ovat kodeissa ympärivuo­ tisesti, vaikka kyllä niillekin loppuvuosi on hankala. Siksi keräsimme muutamia vinkkejä kasvien ja kuu­ sen hoitamiseen kaamosaikana (s. 9). Tapasin taannoin erään ruotsalaisen vuokratalo­ yhtiön toimitusjohtajan, joka kertoi mieleenpainu­ vasti yhdestä yhtiön vuokralaisten monivuotisesta projektista. Yhteistyössä oli pesutuvan yhteyteen ra­ kennettu puolilämmin kasvihuone, jossa kaikille ta­ lon asunnoille oli varattu osa istutuslaatikosta. Hanke toimi yhteisenä nimittäjänä ja viihtyvyyden lisääjänä taloissa, joiden asukkaiden alkuperäiset taustat olivat kymmenistä eri kulttuureista. Kasvien kasvattaminen oli kaikkia yhdistävä tekijä. On tutkittu juttu, että yksi tärkeimmistä viihtyvyystekijöistä vuokra-asumisessa on vuokra-asumisen hinnan ja laadun välinen suhde. Hekalla vuokrat ovat varsin kohtuuhintaisia myös tulevana vuonna. Aiheesta voi lukea lisää tämän lehden sivuilta 16–17. Juuri nyt on oikea aika kertoa mielipiteitään asumisen viihtyvyystekijöistä muutenkin: kutsu vastata vuotuiseen asukastyytyväisyystutkimuk­ seemme on lähetetty reiluun viidesosaan Hekan asunnoista. Jos et ole saanut postia, voit vastata kyselyyn sähköisesti osoitteessa www.hekaoy.fi/asukaskysely 9. joulukuuta asti. Olet varmaan myös huomannut viimeaikaisen keskustelun tulo­ rajojen palauttamisesta ARA-vuokra-asuntoihin? Hekassa tulorajo­ jen käyttöönottoa on vastustettu, sillä koemme, että tälläkin hetkellä asunnoissa asuu juuri sellaisia asukkaita, joille ne on tarkoitettukin. Lisää tuloraja-asioista sivulla 19.

10 Mun muotoinen koti

Joukko nuoria, Nuorisoasiainkeskus ja yhteystyökumppanit muotoilivat nuorten muotoisen kodin.

13 Uutta & vanhaa

Mannerheimin hautajaissaattueen perinne elää.

14 Hekan huudit

Kierros mainettaan paremmassa Kontulassa.

16 Hekasta asiaa

Vuokrat nousevat maltillisesti.

20 Home | Hem

Briefly in English. Kort på svenska.

22 Aktiivinen asukas

Siilitien asukaskokouksessa valittiin toimihenkilöt vuodelle 2016.

Huonekasvit eivät tarvitse talvella paljoa vettä, mutta joulukuusen kanssa saa lotrata.

HIMA

TOIMITUS JA TAITTO

KANSIKUVA

Helsingin kaupungin

MCI Press Oy

Sami Tirkkonen

asunnot Oy:n

Maistraatinportti 1

PAINO

lehti asukkaille

00015 Otavamedia

Sanomapaino

JULKAISIJA

puhelin (09) 2525 0250

PAINOS

Helsingin kaupungin

info@mcipress.fi

50 000 kpl

asunnot Oy

www.mcipress.fi

SEURAAVA LEHTI

PÄÄTOIMITTAJA

ULKOASU

ilmestyy maaliskuussa

Mirka Saarholma

Suunnittelutoimisto

2016

mirka.saarholma

BOTH Oy

@hekaoy.fi


HIMA  4 | 2015

Vastaa lukijakyselyyn s. 18

ja voit voittaa Applen älykellon!

  3 

”Joulu voi olla vaatimaton tai ylenpalttinen, harras tai riehakas – pääasia on, että siitä nauttii kaikin aistein.” MARTAT.FI

KUVA VESA TYNI

TEHDÄÄN YHDESSÄ

Joulukuusi hehkuu tunnelmaa piha­ kuuset sijaitsevat korkealla ja nä­ kyvät kauas. Siksi ne olivat luonte­ va ratkaisu, kun talossa mietittiin yhteisten jouluvalojen paikkaa. Sittemmin kuuset valoineen ovat keränneet kehuja myös muilta kuin asukkailta. – Asensimme pitkät joulu­ valoketjut marraskuussa 2014. Joulun jälkeen ne jätettiin paikal­ leen odottamaan seuraavaa vuot­ ta, kertoo pihapiirissä asuva Risto Peltola. Hän vastaa valojen sytyttä­ misestä ja kunnossapidosta. – Valot eivät ole juuri vaatineet huoltoa. Ne on suunniteltu ulko­ käyttöön, ja vaikka ketjussa jokin lamppu sammuisikin, muut pala­ vat siitä huolimatta. Peltola kytkee valot päälle joulu­ kuun alussa ja ajastaa ne palamaan hämärän aikaan. Loistosta ja tun­ nelmasta voi nauttia loppiaiseen saakka: silloin valot kytketään pois päältä odottamaan taas seuraavaa joulunaikaa. PUKINMÄKELÄISEN ASTERITIE 7:N

Salla Salokanto – Asteritien jouluvalot ilahduttavat naapurustoakin, koska ne sijaitsevat korkealla mäen päällä, kertoo valot asentanut Risto Peltola.


4 

HIMA  4 | 2015

Ajassa

Eläintarhan talvi kutsuu

750 000

VAIKKA KARHULINNAN ASUKIT

BAANAA OLI POLKENUT

marraskuussa jo yli 750 000 pyöräilijää.

käyvät talviunille, on Korkeasaari avoinna myös talvisin. Valtaosa ulkotarhojen eläinlajeista on Suomen talven kestäviä. Kissapedot ovat aasian­ leijonaa lukuun ottamatta kotoisin kylmiltä seuduilta. Aavikon laivoiksi mielletyt

kaksikyttyräiset kamelit kasvattavat eläintarhan paksuimman talvikarvan, jolla selviää Helsingissä helposti verrattuna Keski-Aasian pakkasiin. Trooppisten talojen lajit eivät juuri talven tuloa havaitse, sillä talojen lämpötila pysyy silloinkin 15–20 asteessa.

KUVA ISTOCKPHOTO

Helsinkiin sijoittuvaa kirjallisuutta on olemassa moneen makuun. Kirjoja voi etsiä kirjastoista, joista saa myös li­ sää hyviä lukuvinkkejä. Tekstien kaut­ ta voi löytää omaankin joulukuuhun uusia näkökulmia, ja toisaalta kirjojen kautta voi tutustua mahdollisimman erilaisten ja eri aikoina eläneiden hel­ sinkiläisten talviseen arkeen. Hyvä kirja toimii reseptinä talven viimaa vastaan: sen kanssa on helppo käpertyä nojatuo­ lin nurkkaan ja heittäytyä toisiin maail­ moihin. Salla Salokanto

AMEELIN SUOSITUKSET TALVI-HELSINGIN TEOKSISTA Maila Talvio: Tähtien alla (1910) ja Niniven lapset (1915) ”Talvion moniulotteinen Helsinkituotanto tarjoaa kiinnostavia talvimaisemia esimerkiksi näissä romaaneissa.” HELSINKI KIRJALLISUUDESSA

Kirjoissa kylmä kotikaupunki Loskalta voi suojautua tarinoilla, joiden avulla pääsee tarkkailemaan kylmää vuodenaikaa ja Helsinkiä uusista näkökulmista. Helsingin tal­ vesta on kirjoitettu paljon. Filosofian tohtori Lieven Ameel tuntee Helsin­ kiä ja kaupunkikulttuuria käsittelevän kirjallisuuden pohjiaan myöten. Hän käsitteli väitöskirjassaan Helsinkiä suomenkielisessä kirjallisuudessa, ja tähän joukkoon kuuluu myös talvisia kuvauksia. Ameelin mukaan talvisella miljööllä voidaan korostaa ympäristön tai aihe­ piirin kylmyyttä ja kovuutta. Talvessa korostuvat yksinäisyyden ja vieraantu­ misen teemat. Kylmyys voi olla konk­ PAITSI TALVESTA YLEENSÄ,

reettista, mutta myös yhteiskunnallista tai poliittista: talven kautta on kuvattu kirjallisuudessa esimerkiksi 1900-lu­ vun alun sortovuosia tai “routavuosia” Helsingissä. hetkiä. Var­ sinkin joulusta on kirjoitettu paljon, ja jouluaiheista kirjallisuutta on usein nos­ tettu esiin myös kirjastojen suosituksissa. Talvisen juhlan kiire, tuoksut ja tunnelma ovat läsnä monissa teoksissa, ja omankin joulun tunnelmaan virittyminen voi hel­ pottua näitä kuvauksia lukemalla. TALVEEN KUULUU LÄMPIMIÄKIN

– Joulu on yhteisöllisyyden ja per­ heen sekä kiireen ja kulutuksen juhla, Ameel toteaa. TOISAALTA MONISSA ROMAANEISSA yksinäisyys

ja vieraantuminen ovat läsnä myös joulun kuvauksissa. Ameel mainitsee esimerkki­ nä Antti Tuomaisen romaanin, Parantajan, jossa päähenkilön joulua varjos­ tavat vaimon katoaminen ja viiltävä sää. Romaani sijoittuu Helsinkiin, mutta syn­ kässä tulevaisuudessa: kaupunki ja yhteis­ kunta ovat hajoamassa. Teos voitti Johto­ lanka-kirjallisuuspalkinnon vuonna 2011.

Kjell Westö: Lang (2002) “Helsinki näyttäytyy toistuvasti eräänlaisena satumaisemana tässä kiinnostavassa kolmiodraamassa. Talvi ei ole yksinäisyyden tai kylmyyden aikakausi, vaan rakkauden kultakausi, sillä Langin rakastetulle Saritalle lumi vaikuttaa lemmenlääkkeen tapaan.” Arvi Kivimaa: Epäjumala (1930) “Kiinnostava, pitkälti unohtunut Helsinki-romaani. Varsinkin kohtaus, jossa Markus kiertelee talvista Helsinkiä ulkomaalaisen vieraan kanssa, tarjoaa kiehtovan näkökulman 1920-luvun lopun talviseen Helsinkiin.” Lisää talvisia Helsinkikirjavinkkejä ja esimerkiksi lastenkirjasuosituksia voi kysyä kirjastonhoitajalta.


HIMA  4 | 2015

Ei o tou le huht peip ko ei k i ei rake olta u esä nta noht a pe uu sä.

KUVA MAURI TAHVONEN

Valot valloittavat taas LUX HELSINKI -VALOFESTIVAALI täyttää jälleen

Helsingin kadut. Tänä vuonna taideteosten reitti on muuttunut: loisteen toivossa kannattaa suunnata Ateneumilta Esplanadin, Bulevardin ja Annankadun tienoille. Taiteilijat ympäri maailmaa ovat valmistelleet tapahtumaan yli 15 taideteosta, ja lisäksi tapahtumaan liittyy paljon oheistapahtumia. Taideteokset ovat nähtävillä 6.–10.1.2016 päivittäin kello 17–22.

KUVA ISTOCKPHOTO

TEE ITSE

Näin kirjoitat runon

tetään Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia lähes joka päivä ympäri Helsinkiä. Lauluja veisataan seurakunnan omien tilojen lisäksi muun muassa asukaskahviloissa, kauppakeskuksissa ja palvelutaloissa. Pääseepä joulun tunnelmaan keskellä keskuspuistoa Maunulan majallakin. Joka vuosi tilaisuuksiin tehdään Kauneimmat joululaulut -vihkosia, joissa on laulujen sanat. Vihkoja on saatavilla myös näkövammaisten pistekirjoituksella ja saameksi. Joululauluja voi hoilata kotona omassa rauhassa Jouluradion säestyksellä. Vuodesta 2003 toiminut Jouluradio kuuluu taas ensimmäisestä adventista loppiaiseen saakka taajuudella 102,0 MHz.

1. ALOITA HETI HERÄTTYÄSI. Silloin mieli on unen jäljiltä kirkas ja hämärä kuin runo. 2. LUO ITSELLESI MUKAVAT OLOT; anna mielen olla irtonainen ja hölmö. Puhdas pöytä sopii monille. Kuppi kuumaa kahvia auttaa. Kynän kahina on hyvä, samoin näppäimistön naputus. 3. LUE RUNOJA. Runoa pitää useimmiten koossa ja liikkeessä ääni. Lukiessa ääni jää soimaan päässä. Se synnyttää kaikuja. Päänsisäinen pulina on hyvää runon materiaalia. 4. KUTEN MAALAUKSEN MATERIAALIA

Harjoituksen on tehnyt runoilija, kirjoittamisen opettaja Henriikka Tavi.

Laulamalla joulun tunnelmaan JOULUKUUSTA LOPPIAISEEN järjes-

OHJEET:

ovat värit, runo tarvitsee kieltä. Omaa kieltä (esimerkiksi mielenliikkeitä tai näkymiä) tai muiden kieltä (esimerkiksi netin keskustelupalstoilta tai tieteellisistä artikkeleista). 5. KIELI JÄRJESTETÄÄN NIIN että syntyy kielellinen eliö. Käytä järjestämisessä järkeä, tunnetta, matematiikkaa, musiikkia, halua, sattumaa, vapautta. 6. OLET RUNOSI ENSIMMÄINEN LUKIJA . Lue runoasi kuin se ei olisi sinun. Säilytä vain se, mikä on ennenkuulematonta ja kutkuttavaa. Luota itseesi. 7. JATKA KIRJOITTAMISTA. Jatka karsimista. Runossa jokainen pilkku ja rivijako merkitsee.

  5 

ENERGIANSÄÄSTÖ

Vedensäästökilpailu kaikille Hekan asukkaille HEKA JÄRJESTÄÄ VUONNA 2016 asuk-

kailleen kilpailun vedenkulutuksen vähentämisestä. Eniten vettä vuoden 2015 tasoon nähden säästäneet vuokranmääritysyksiköt (eli talot tai taloryhmät) palkitaan alueittain. 1.1.2016 alkava ja 31.12.2016 päättyvä kisa näkyy vuoden aikana myös jokaisessa Hima-lehden numerossa. Luvassa on hyviä vinkkejä vedensäästöön ja väliaikatietoja kilpailun tilanteesta. Ajantasaisin tieto toimitetaan Hekan ja Heka-alueyhtiöiden internetsivuille kvartaaleittain eli kolmen kuukauden välein.

Veden säästäminen on verrattain helppoa, sillä säästöä alkaa syntyä jo miltei pelkästään sillä, että kiinnittää huomiota vedenkäyttöönsä. Silloin ajatus on mukana aina, kun avaa hanan. Vuonna 2014 Hekalla asuva asukas kulutti vettä keskimäärin 156,3 litraa vuorokaudessa. Valtakunnallisesti vedenkulutuksen tavoitetaso on noin 100-120 litraa vuorokaudessa asukasta kohden. Lisätietoa on luvassa monipuolisesti heti vuodenvaihteessa. Seuraa siis viestintäämme monella kanavalla!

Luistele lähistöllä KAUPUNKI YLLÄPITÄÄ KYMMENIÄ

luonnonjääkenttiä, jotka jäädytetään heti sään viilettyä riittävästi. Kentät sijaitsevat ympäri kaupunkia, ja niillä luistelu on maksutonta. Lisäksi monien leikkipuistojen läheisyydessä ylläpidetään pienempiä luistelukenttiä. Osa kentistä on valaistu. Siinä tapauksessa, että pakkaset eivät saapuisikaan: Helsingissä on myös tekojääkenttiä. Näitä käyttävät urheiluseurat, joten yleisöluisteluvuorot kannattaa tarkistaa etukäteen. Tekojäälle pääsee pientä maksua vastaan. Helsingin luonnonjääkenttien sijainnit ja reaaliaikaisen jää­t ilanteen voi tarkastaa osoitteesta www.mski.fi/ helsinki.mskate/.


6 

HIMA  4 | 2015

Himassa

Himan jutut tallessa verkossa

Hima netissä

lehdestä 2/2015, tai onko tutusta talosta jokin aika sitten tehty juttu päässyt katoamaan? Himan vanhoja numeroita voi selata näköislehtinä myös verkossa. Nähtävillä on numeroita vuoden 2012 lopulta alkaen. www.hekaoy.fi/asukkaalle/asukaslehtihima

KUVA JOHANNA KARJALAINEN

JOULULAHJAT

Iloa kierrätetyistä materiaaleista JOULULAHJOJA VARTEN EI tarvitse

pakkautua täpötäysiin ostoskeskuksiin. Antajansa näköiset lahjat syntyvät kierrätysmateriaaleista askartelemalla. Ihana joululahja sisustushullulle maalaisromantiikkaa kaipaavalle on vanhaan ikkunanpokaan tai raameihin tehty peili. Kierrätyskeskus Kyläsaaressa on askartelijan aarreaitta, josta löytyy raaka-aineita laidasta laitaan. Löytönurkka-ilmaisosastolta onnekas saa materiaalit jopa kantamisen vaivalla. Tunnelmointiin sopivat erikokoiset vanhoista säilykepurkeista tehdyt lyhdyt, joita voi käyttää sekä sisällä että ulkona. Pihalle peltisistä lyhdyistä voi sommitella jopa valoköynnöksen. Helpoiten purkkeihin saa reikiä ripustusta ja valaisua varten pakastamalla ensiksi purkin vedellä täytettynä. Jäätynyt vesi pitää purkin muodon kohdallaan, kun reiät naputtelee varovaisesti vasaralla. Purkista saa persoonallisen näköisen maalaamalla sen joko askartelu- tai ulkomaalilla. Varsinkin isommat lapset voi ottaa mukaan maalaamiseen. Lahjaksi vietävän joulukukkaasetelman voi huoletta istuttaa vanhaan rukkuun, kun sen päällystää juuttinarulla. Aluksi ruukun pinta suditaan liimalla, sen jälkeen juuttilankaa kieputetaan alhaalta ylöspäin tiukasti kerien.

KAIPAATKO YRTTIPATONKIEN RESEPTIÄ

ruutuikkuna. Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat. Rautakaupoista voi myös kysyä hiottua lautaa. Hyllykkö on tehty 160 cm leveästä sälepohjasta. Valmiin hyllykön korkeus on 103 cm ja syvyys 25 cm. Laudan le­ veys on 8,5 cm ja vahvuus 2 cm. Tämä malli ei sovellu istumiseen, joten va­ hinkojen välttämiseksi hyllyköstä kan­ nattaa rakentaa suunnilleen pöydän korkuinen. Mittasuhteet voi suunnitella sellaiseksi kuin haluat. Johanna Karjalainen

NÄIN KOKOAT HYLLYKÖN SÄNGYNRUNGOSTA HYLLYISSÄ, SEINÄMISSÄ ja

Vanhan sängyn kierrättäminen ei ole ongelma, kun siitä tekee hyllyn.

PUUTYÖT

Rouheaa askartelua TEKISIKÖ MIELI RAKENTAA jotain?

Kierrät­ tää ja tehdä vanhasta uutta? Simppe­ lillä ohjeella voit rakentaa kenkähylly­ kön vaikka lahjaksi. Tämä ohje kiertää perinteiset puuliitokset eikä erikois­ työkaluja tarvita. Myös puupölyä muo­ dostuu minimaalisen vähän, joten idean voi toteuttaa kotona tai vaikkapa yhteisessä askarteluhuoneessa. Kenkähyllykön materiaalina käy­ tetään ylimääräistä sälepohjasängyn pohjalaudoitusta. Jos tällaista ei ole saatavissa, suosittelen retkeä kierrä­ tyskeskukseen, ystävien ja sukulaisten varastoihin tai bongaamaan sänkyjen myynti-ilmoituksia. Sälepohja on täy­ dellinen pieneen nikkarointiin, sillä se on hiottua, sopivaksi pätkittyä ja pinta­ käsittelemätöntä lautaa.

Pintakäsittele valmiit laudat ennen hyllykön kokoamista, etenkin, jos valit­ set läpikuultavan aineen. Näin jäljestä tulee siistimpää. Ohjeen hyllykössä on kaksi kerrosta harmaata puuvahaa. SUUNNITTELUUN KANNATTAA KÄYTTÄÄ kun­

nolla aikaa, jotta hukkapaloja jää mah­ dollisimman vähän, eivätkä laudat lopu kesken. Lautojen päissä on ruuvinkolot ja niitit, joten laudanpäät kannattaa katkaista. Mikäli haluat kansilevystä hieman syvemmän kuin seinämästä, valitse kanteen leveämpää lautaa. Tässä versi­ ossa hyllykön kansi on entistä hevosai­ tauksen lautaa. Muita materiaaleja voi­ vat olla entinen terassikalusto, puretun vajan seinälauta tai kirpparilta löytynyt

kansilevyssä on kolme lautaa vierekkäin, paitsi kahdessa alemmassa hyllyssä. Hyllyjen laudat naulataan pienillä nauloilla yläkautta rimaan (1). Seinämän laudat yhdistetään ylhäältä ja alhaalta poikkipuulla (2). Tukipuut kiinnitetään kulmaraudoilla seinämän sisäpintoihin (3 ja 4). Hyllyt kiinnitetään seinämiin (5). Tässä ohjeessa on käytetty kahta kapeaa kulmarautaa, mutta siistimmän ja tukevamman hyllykön saa käyttämällä yhtä leveää kulmarautaa. Kannen laudat kiinnitetään rimaan tai ohueen lautaan alakautta, jotta ruuvit eivät ole näkyvillä (6). Mittaa etukäteen, etteivät ruuvit tule tasosta läpi! Lopuksi kansi kiinnitetään kulmaraudoilla seinämiin (7). TARVITSET NÄMÄ

Mittanauha, vasara, saha, ruuvimeisseli tai akkuporakone ja pieni kasa ruuveja ja pieniä nauloja, 8 kulmarautaa sekä sälepohjasängyn ”säleet” ja noin 1,5 metrin pätkä rimaa (n. 25x25mm). Mahdollisesti kansilaudoitukseen pätkä leveämpää lautaa. Pintakäsittelyaine ja -tarvikkeet.


HIMA  4 | 2015

Energiansäästö

KUVA ISTOCKPHOTO

90

  7 

%

VANHOJEN KÄNNYKÖIDEN materiaa-

leista voidaan kierrättää lähes 90 prosenttia. Kuitenkin vain 1–2 käytöstä poistettua puhelinta sadasta päätyy kierrätettäväksi. Lähde: Keskisuomalaisen uutinen, 18.11.2015

ENERGIAKATSELMUKSET

Energiakatselmuksen suosituksia toimenpiteiksi eräässä talossa

Vesikalusteiden vuotoja tarkastamalla ja korjaamalla voidaan säästää jopa

1000 m

3

Vesikalusteiden vuotojen tarkastus ja korjaus. Kustannussäästö: 3 509 €/vuosi

vettä vuodessa.

Heka on teettänyt syksyn aikana osaan taloistaan energiakatselmuksia. Tulosten pohjalta talojen rakenteita ja tekniikkaa voidaan kehittää energiatehokkaammiksi. ENERGIATEHOKKUUSLAIN MUKAAN SUURTEN

yritysten, jollaiseksi Hekakin lasketaan, on tehtävä omasta energiakäytöstään energiakatselmusraportti joulukuun al­ kuun mennessä. Hekan energia-asian­ tuntija Jaakko Korttilan mukaan raport­ tiin sisältyvät muun muassa 23 Hekan omistamassa asuinkiinteistössä tehtyjen kohdekatselmusten tulokset. Tavoitteena on pitää asumiskulut kohtuullisina ja asu­ misviihtyvyys hyvänä sekä hillitä kasvi­ huonepäästöjen syntymistä. Heka on sitoutunut Vuokra-asuntojen energiatehokkuussopimuksen (VAETS) ja Helsingin kaupungin maankäytön ja asu­ misen toteutusohjelman (AM-ohjelma) energiansäästötavoitteisiin. Ensiksi mai­ nitussa tavoitellaan vuosittain kahden prosentin energiasäästöä. AM-ohjelman tavoitteena on puolestaan vähentää ku­ lutusta 20 prosentilla vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Energiakatsel­ muksista saadun tiedon avulla toimenpi­ teitä on helpompi kohdentaa. – Syksyn aikana tehdyistä kohdekatsel­ muksista saadaan yksityiskohtaista tietoa rakennusten sähkön ja lämmönkulutuk­ sen rakenteesta. Niiden perusteella voi­ daan suunnitella energian käyttöä tehos­ tavia toimenpiteitä, Korttila sanoo.

7v

Epätasapainoisen lämmitysverkoston perussäätö ja termostaattiventtiilien uusiminen maksaa itsensä takaisin seitsemässä vuodessa.

Käytävätilojen lämpötilan lasku Kustannussäästö: 330 €/vuosi

Talon kulutus mittaukseen

Energiakatselmukset konkretisoivat sen, että pienilläkin muutoksilla saadaan aikaan merkittäviä kustannus- ja kulutussäästöjä.

KATSELMUKSISSA HAVAITUT PIENEMMÄT puut­ teet, kuten järjestelmien säädöt ja aika­ ohjelmien tarkastukset, voidaan tehdä pikaisellakin aikataululla. Suuremmat talojen rakenteita ja järjestelmiä koske­ vat uudistukset siirretään kuitenkin pe­ ruskorjausten yhteyteen tai toteutetaan tietyn teknisen järjestelmän elinkaaren tultua täyteen.

Korttila muistuttaa, että uudistusten myötä saatava energiansäästö tulee suh­ teuttaa aina niiden aiheuttamiin kuluihin. Esimerkiksi huippuimurien uusiminen energiatehokkaimpiin malleihin säästää 20–30 prosenttia rakennuksen sähkön­ kulutuksesta. Investoinnin kustannukset ovat kuitenkin niin suuret, että imureita ei ole taloudellisesti järkevää vaihtaa vanho­ jen laitteiden ollessa toimintakuntoisia. – Haluamme pitää asumisen taloissa edullisena. Jos pystymme vähentämään energiankäytöstä syntyviä kuluja, tarve vuokrien korotukseenkin vähenee. Suu­ remmassa mittakaavassa tavoitteenam­ me on vähentää kasvihuonepäästöjä, Korttila sanoo. mahdollisuus vaikuttaa energiankulutukseensa. Läm­ mitykseen käytettävää energiaa voidaan säästää pitämällä asuntojen lämpötila kohtuullisena ja tuulettamalla talvikau­ della ripeästi. Myös vedenkulutuksessa kannattaa olla tarkkana, sillä kaikista ta­ lon lämmityskustannuksista 35 prosenttia menee veden lämmittämiseen. Vaikka uudet sähkölaitteet ja kodin­ koneet ovat energiatehokkaita, niitä ei kannata pitää turhaan päällä. Sama pätee valaistukseen. Myös valmiustilassa olevat laitteet syövät energiaa. Korttila suosittelee sähkönkulutuksen seuraamista laskusta tai oman energia­ yhtiön nettipohjaisesta tuntiseuranta­ palvelusta. Tällainen palvelu on käytössä muun muassa Helenillä. KAIKILLA ASUKKAILLA ON

Tuomas Lehtonen


8 

HIMA  4 | 2015

Homma hanskassa

68 KUVA MIIA VÄHÄHYYPPÄ

Muuttuva työelämä

Vastapainoa työlleen Sinikka Viinikainen saa liikunnasta ja ulkoilusta.

Lähde: Koivula S. ja Suonsivu E. Työhyvinvointi työntekijöiden, yrittäjien ja yrittäjäesimiesten kokemana TOIVO-projektissa. Laureaammattikorkeakoulu 2010.

le joustavasti ikävälillä 63–68. Vanhuuseläkkeen saantiehtona on työsuhteen päättyminen. Vaikka eroamisikä on 68 vuotta, voi tämänkin jälkeen jatkaa työskentelyä palkkatyössä. Tämä on työn­ antajan ja työntekijän välinen asia.

aamuna hänestä ei ole tuntunut vaike­ alta tulla töihin. aikana Viinikai­ nen on nähnyt monenmoisia kehitys­ askelia. Alun perin vuokranmaksukui­ tit haettiin pankista ja syötettiin käsin tieto­koneelle – vaikka kuitteja olisi ollut 500 kappaletta. Nyt kaikki maksusuo­ ritukset saapuvat konekielisesti, eikä pankissa tarvitse käydä koskaan. Sitä Viinikainen harmittelee, että asiak­kaita näkee harvemmin. Asiat hoi­ detaan puhelimessa tai sähköpostitse. – Olen tullut aina asiakkaiden kans­ sa hyvin toimeen ja pyrkinyt sovittele­ maan. Ongelmatilanteet ratkeavat, kun ei itse hermostu, Viinikainen sanoo. Huumoria vuokranvalvojan työssä tarvitaan. Tiukkapipoinen ei saa olla, vaikka tulisi negatiivista palautetta. On­ neksi myös kiitoksia tulee. – Joskus joku on tullut tippa silmässä kiittämään, kun olen joustanut ja usko­ nut, että vuokravelka tulee hoidetuksi, Viinikainen kertoo. LÄHES 30 TYÖVUODEN

SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON kehitty-

nyt toisen maailmansodan jälkeen maa- ja metsätaloustuotannosta yhä teollistuvampaan ja palveluvoittoisempaan kehitys- ja teknologia­ yhteiskuntaan. Maailmansotien vaikutus työelämään näkyi uudistuksina työn, työntekijöiden ja työsuhteiden käsittelyssä. Esimerkiksi jatkosodan jälkeen työsuhteita ryhdyttiin ohjaamaan ja valvomaan kollektiivisilla neuvotteluilla ja sopimuksilla. 1960-luvulla Suomi kävi läpi rakennemuutoksen, jonka aikana työväestö siirtyi maalta kaupunkeihin sekä pientiloilta tehtaisiin ja toimistoihin. Samaan aikaan julkisen sektorin osuus lähti voimakkaaseen kasvuun, mikä johti siihen, että maan talous alkoi vähitellen vakiintua. 70-luku öljykriiseineen oli lähtölaskenta vuosien 1985–2000 toisaalta merkittäville taloudellisille nousukausille, toisaalta lamalle. Laman kenties merkittävin vaikutus työelämälle oli, että se vahvisti teknologian ja sen kehittymisen merkitystä. 2000-lukua voikin osuvasti kuvata tehokkuus- ja tulosyhteiskunnaksi: kehittyminen ja eteneminen nähdään niin yksilön kuin organisaation tasolla merkittävänä, mistä kertovat muun muassa työn vaativuuden, työolosuhteiden ja työn aseman muuttuminen laman ajoista. Tämän päivän työelämää leimaavat myös vahvat tiimi- ja verkostotyön periaatteet sekä yhteistyön arvostus.

SUOMESSA VOI SIIRTYÄ vanhuuseläkkeel-

ASUMISPALVELUT

Töissä jatkoajalla Hekalaisten vuokrat ovat pitäneet vuokravalvoja Sinikka Viinikaisen kiireisenä 80-luvulta saakka. Pari vuotta sitten hän olisi saanut jäädä eläkkeelle, mutta työelämä houkutteli enemmän kuin kotona oleskelu. vuokravalvoja Sinikka Viinikaisen tärkeimmät työ­ välineet: puhelin, tietokone ja laskin. Puhelin pirisee, kun asiakkaat haluavat jutella vuokranmaksusta. Vaikka suuri osa työstä tapahtuu yksinään tieto­ koneruudun edessä, juuri yhteys asiak­ kaisiin on pitänyt Viinikaisen kiinteistö­ yhtiön palveluksessa vuodesta 1986 lähtien. Viinikainen on vuokravalvoja ja hänen tehtävänsä on varmistaa, että Helsingin kaupungin asunnot Oy:n PÖYDÄLLE ON ASETELTU

alueyhtiö Heka-Maunulan asiakkaiden vuokrat tulevat maksetuksi. Hän lähet­ tää maksumuistutuksia, on yhteydessä käräjäoikeuteen, tekee maksusuunni­ telmia yhdessä asiakkaan kanssa ja lait­ taa toimeksi myös häätöjä. – Päivät ja viikot vilahtavat ohitse, työ on niin monipuolista, Viinikainen sanoo. Viinikainen olisi saanut jäädä ko­ tosalle viettämään eläkepäiviä jo pari vuotta sitten, mutta vielä ei tuntunut oikealta hetkeltä lopettaa. Yhtenäkään

PARAS ONNISTUMISEN KOKEMUS Viinikaisen

mielestä on, kun hän onnistuu estämään häädön eikä kukaan menetä kotiaan. Hyvää mieltä tuovat tietysti myös hyvät työkaverit. Vuodenvaihteessa Viinikainen jää eläkkeelle, ja siihen mennessä hän ei ole ollut päivääkään työttömänä. Siitä saa olla kiitollinen. Työssä Viinikainen ker­ too jaksaneensa näin pitkään liikunnan avulla. Hän harrastaa sauvakävelyä ja kuntosalia ja tykkää vaellella luonnossa. Eläkkeellä Viinikainen odottaakin, että saa lisää aikaa liikunnalle. Myös lasten­lasten hoitoon jää enemmän ai­ kaa. Mielessä on ollut myös esimerkiksi kieltenopiskelu. – Olen säännöllinen ihminen. Herään aina aikaisin ja tulen puoli kahdeksaksi töihin. Joskus viikonloppuna olenkin miettinyt, että kamalaa, eläkkeellä on sit­ ten joka päivä näin paljon aikaa. Täytyy keksiä uusi rutiini, ehkä liittyä johonkin eläkeläiskerhoon. Miia Vähähyyppä


HIMA  4 | 2015

Taitava talous

  9 

Kinkkurasvan kohtalo KINKUN TUOKSU TUO monelle joulun,

mutta vuoan pohjalle jäävää rasvaa ei saa hulauttaa viemäriin. Sen jälkeen viemäri saattaa lopettaa vetämisen kokonaan. Helpointa on antaa rasvan jähmettyä ja heittää se sitten biojätteisiin. Rasvan voi laittaa myös juoksevana tiiviissä rasiassa sekajätteisiin. KUVA ISTOCKPHOTO

1

2

3

Vaikka kastelutarve jääkin kesää vä­ häisemmäksi, toisin on sumuttamisen laita. Useimmat viherkasvit nauttivat lempeistä, ilmaa kostuttavista ja lehtiä puhdistavista sumupisaroista. Puhtaat lehdet pystyvät myös paremmin hyö­ dyntämään vähäisen auringonvalon kuin pölyviitan alla nuokkuvat. Sumuttelun lisäksi kasveja voi käyt­ tää välillä suihkussa. Tuolloin ruukku on hyvä sujauttaa vaikka muovipussiin, jolloin multa ei pääse kastumaan läpi­ kotaisin. Isot kasvit liikkuvat suihkuun kätevästi, kun niiden ruukkujen alla on pyörillä varustetut tasot. ISOLEHTISISTÄ KASVEISTA PÖLYT voi pyyhkiä

4

1. Palmuvehka menestyy vähässäkin valossa. 2. Timanttiananas tuo joulunväriä keskelle talvea. 3. Viirivehkat pärjäävät syvemmälläkin huoneessa, ei tarvitse sijoittaa ikkunan äärelle. 4. Anopinkielet ovat helppohoitoisia, niitä ei tarvitse paljoa kastella.

VIHERKASVIT

Vihreämpää seinän tällä puolella lepo­ kautta. Vähäisessä luonnonvalossa ne eivät kasva, mutta hoidettuina pysyvät kauniin vihreinä. Hoitaminen on kui­ tenkin erilaista kuin kasvuaikaan. Suurin ero on lannoittamisessa. Ra­ vinteiden saantia on alettu rajoittaa aiem­ min, ja nyt lannoitepurkit on jo suljettu muutamaksi kuukaudeksi kokonaan. Lannoitteen sijaan kasteluveteen voidaan annostella merileväuutetta. Hivenravinteita sisältävä aine hoitaa ja vahvistaa kasveja sekä parantaa niiden vastustuskykyä kasvitauteja ja -tuholai­ sia vastaan. Merilevää voi myös sumut­ VIHERKASVIT ELÄVÄT PARHAILLAAN

taa suoraan lehtiin. Se on kuitenkin hieman sotkevaa ainetta, joten kannat­ taa varoa, ettei samalla värjää vaaleaa ruukkua tai perintöliinaa. TALVELLA VIHERKASVEILLE RIITTÄÄ tavallista

vähäisempi kastelu, mutta sitä ei lope­ teta kokonaan. Monet isot viherkasvit kuluttavat kuivassa huoneilmassa yllät­ tävän paljon vettä. Tärkeää on kastella kutakin kasvia sen tarpeen mukaan. Sii­ nä pettämätön mittari on oma peukalo, jolla tunnustelemalla mullan kosteus selviää. Pintamulta saa useimmilla kas­ veilla kuivahtaa kastelujen välillä.

myös lehti kerrallaan veteen kostutetul­ la liinalla. Vanha hyvä konsti on kostut­ taa riepu lämpimään maitoon. Se pois­ taa kalkkitahrat lehtien pinnoilta ja saa ne kiiltämään. Nykyään lehtiä kiillotetaan myös lehtikiilloteaineella. Sitä suihkutetaan puhtaille, kuiville ja kovapintaisille leh­ dille. Ensin sitä kannattaa kokeilla vain yhteen lehteen, sillä aine ei välttämättä sovi kaikille lajeille. Kasvit, joilla on pehmeänukkaiset tai karvaiset lehdet, eivät välttämättä pidä kiillottamisesta saati suihkuttelusta. Ne puhdistetaan pölystä huiskimalla lehtiä varovasti vaikka pehmeällä maalipens­ selillä tai pullasudilla. kurkistella huoneisiin yhä useammin. Viimeistään maaliskuussa viherkasvit evästetään uuteen kasvukauteen vaihtamalla niil­ le mullat. Monet huonekasvit viihtyvät ilmavassa, hyvärakenteisessa kesto­ mullassa. Niille valitaan myös entistä hieman suurempi ruukku, jotta juuril­ lakin on kasvutilaa. Joillekin kasveille riittää välillä pin­ tamullan vaihtaminen. Esimerkiksi anopinkielet ja kliiviat viihtyvät pitkään samassa ruukussa. Mullanvaihdon jälkeen kasvien an­ netaan ensin juurtua rauhassa ja vasta kasvun alettua niitä ryhdytään lannoit­ tamaan. HELMIKUUSSA AURINKO ALKAA

Sari Toikkanen

Hoida joulukuusta oikein JOULUKUUSI KAIPAA HOITAMISTA

siinä missä kodin muutkin kasvit. Joulupuuviljelijät Virpi ja Kari Rossi Suonenjoelta vertaavat sen hoitamista leikkokukasta huolehtimiseen. Kuusen tyveen sahataan nimittäin uusi imupinta ja tyvi pidetään sisä­ tiloissa koko ajan vedessä. Varsinkin alussa puulle saa lisätä vettä tuon tuosta. Kuusenjalaksi Kari Rossi suositteleekin vaikka sinkki­ ämpäriä. – Jos kuusella on paksu tyvi, ämpäri on paras. Sinne voi laittaa vanhat saunakivet painoksi ja kiukaaseen uudet. Neulaset eivät varise helposti, kun puun ottaa sisälle sulan kelin aikaan, vaikka jo muutama päivä ennen aattoa. Jos kuusen joutuu tuomaan lämpimään suoraan pakkasesta, kannattaa se kiikuttaa ensin kylpyhuoneeseen, laittaa vesiämpäriin ja suihkuttaa kylmällä vedellä. Suihkuttaminen toistetaan vielä muutaman tunnin kuluttua. Näin kuusi sulaa mahdollisimman hitaasti. Tavallisen metsäkuusen sijaan viljelijä suosittelee kokeilemaan pehmeä- ja pitkäneulasista lännenpihtaa, hieman hopeanhohtoista serbiankuusta tai allergisillekin sopivaa mustakuusta. Ylipäätään Rossi puhuu kotimaassa viljeltyjen puiden puolesta. – Ne ovat ulkomaisiin verrattuna luomuja. Joulun jälkeen varisemaan alkanut kuusi on siisteintä viedä ulos leikkaamalla oksat irti rungosta ja sujauttamalla ne säkkiin. Runko kulkeekin sitten kainalossa.


Mun muotoinen koti

Omilla ehdoilla kohti itsen채isyytt채


HIMA  4 | 2015

Elisa Vuorilehto ja Juha Aarnio toivovat tulevilta kämppiksiltään rentoutta ja yhteisten sääntöjen noudattamista.

  11 

TEKSTI HANNA OJANPÄÄ KUVAT SAMI TIRKKONEN

Nuorten on vaikea löytää Helsingissä omaa paikkaansa, kun vuokra-asuntoa joutuu odottamaan ja hinnat ovat pilvissä. Helsingin kaupungin nuoriasiankeskus on lähtenyt etsimään uusia asumisen muotoja. Marraskuun alussa kahdeksan nuorta muutti oman muotoiseen kotiin Kannelmäkeen. elsingin Kannelmäessä, Kanneltie 8:ssa, ulko-ovi avautuu suoraan etei­ seen. Vastassa on kasa tennareita ja kaksi puu­ ovea: toisen takana on sauna, toisen kodinhoitohuone. Ylös johtavat rappuset vievät pitkälle käytä­ välle, missä valkoista seinää rikkoo rivi harmaita huoneenovia. Yhteensä isossa tilassa on 11 huonetta, neljä wc:tä, kaksi olohuonetta, keittiö ja ruokailutila sekä kuusi parveketta. Talosta löytyy lisäksi pyörävarasto. Nyt pitkää käytävää tukkimassa on pahvilaatikoita, mattoja, huonekaluja ja siivousvälineitä. Kaksi vuotta tyhjä­ nä ollut entinen nuorisokoti on saanut marraskuun alussa uudet asukkaat. – Kolme lyhyttä yötä on takana, vuo­ rotyötä tekevä Elisa Vuorilehto huokaa. – Minä olen kyllä nukkunut oikein hy­ vin, Juha Aarnio toteaa.

Vaikka kaikki sisustavat Kanneltie 8:ssa omat huoneensa, yhteisiä hankintoja tehdään myös.

Yhdessä kotia rakentamassa Elisa ja Juha ovat kaksi kahdeksasta 18–20-vuotiaasta nuoresta, jotka kan­ toivat tavaransa Helsingin kaupungin nuorisoasiankeskuksen Oman muo­ toinen koti -hankkeen ensimmäiseen kohteeseen. Asukkaita on myöhemmin tulossa vielä kolme lisää. – Hakemiseen riitti vapaamuotoinen hakemus ja haastattelu, Elisa muistelee. – Hakijoiden määrää meille ei ole ker­ rottu, mutta sen verran tiedän, että haki­ joita oli enemmän kuin valittuja. Virallisesti hanke käynnistyi tämän vuoden helmikuussa ja kestää kolme vuotta; rahoitusta hanke saa tammi­ kuun 2016 loppuun, eikä jatko ole vielä varmistunut. Jokainen asukas on tehnyt toistaiseksi voimassa olevan vuokraso­ pimuksen Hekan kanssa. Vielä hank­ keen päätyttyäkin asukkaalla on oikeus jäädä vuokralaiseksi.


Oman muotoinen koti -hankkeen kautta tyhjillään ollut nuorisokoti saa kaiken kaikkiaan 11 asukasta, joista kahdeksan on jo muuttanut Kannelmäkeen.

Heka-Kannelmäki Oy:n toimitusjohta­ ja Jari Joronen on ollut Oman muotoinen koti -hankkeessa mukana alusta asti. – Taloudellisesti sekä yksilön ja yh­ teiskunnan näkökulmista on järkevää, että tyhjiä tiloja voidaan hyödyntää myös näin, nuorten aikuisten yhteisö­ asumiskäyttöön. Tällainen asumismuo­ to mahdollistaa kustannusten jakami­ sen ja on yksi keino asunto-­ongelman ratkaisemiseen. Joronen toivoo, etteivät liian jäykät säännökset olisi este esimerkiksi mui­ den tämän kaltaisen tyhjien tilojen muuttamiseksi vastaavanlaiseen käyt­ töön. – Taustalla on nuorten hälyttävä asunto­tilanne pääkaupunkiseudulla. Ilman omaa kotia on tilastoista riippu­ en tuhannesta jopa kolmeen tuhanteen nuorta, projektipäällikkö Miki Mielonen tietää. Elisa ja Juha ovat tuttuja Mielosen po­ rukan kanssa: jokainen asukas on käy­ nyt Mikin haastattelussa ja osallistunut lukuisiin kokouksiin ja tapaamisiin asu­ miseen liittyen. Elisa on ollut projektissa mukana alusta lähtien kuultuaan ystä­ vältään hankkeesta. Juha puolestaan sai vinkin nuorisotalolla ja otti yhteyttä Mikiin. Tapaamisissa nuoret saivat an­ taa mielipiteitä asunnon ulkonäöstä ja sisustuksesta sekä yhdessä asumisen muodoista ja säännöistä. – Sovimme muun muassa, mistä ja miten hankimme yhteiset tavarat. Kos­

ka meitä on tulossa tänne vielä lisää asukkaita, puhuimme jo ennakkoon uusien tulokkaiden valintamenetelmis­ tä. Ennen muuttoa tutustuimme myös isännöitsijään ja Hekan työntekijöihin, ja kävimme sosiaalivirastossa juttele­ massa asumiseen liittyvistä tukiasioista, Elisa kertoo.

Haluamme tänne ainakin enemmän väriä. Nuoret iloitsevat siitä, että he saavat vaikuttaa itse asioihin myös muuton jälkeen. – Haluamme tänne ainakin enem­ män väriä. Ja mattoja lattioille. Kaikki ka­ lustavat omat huoneensa itse, mutta yh­ teiset tilat sisustamme yhdessä. Lisäksi hankintalistalta löytyy ainakin imuri, pesukone, astianpesukone ja pakastin, Elisa listaa.

Pelisäännöt etukäteen Tässä vaiheessa on vielä vaikea sanoa, minkälaiseksi porukan fiilis muotoutuu: tuleeko asukkaista tiivis yhteisö vai asuu­ ko kukin omillaan. Ensimmäisten päivien kokemuksella kommuunimainen asumi­ nen kuulostaa pöydän ääressä mukavalta ajatukselta. – Minusta olisi mukavaa, että tekisim­ me asioita yhdessä eikä tarvitsisi olla yk­ sin, Juha pohtii. – Kyllähän se olisi paljon rennompaa, jos ei tarvitsisi vieraskoreilla, Elisa jatkaa. Molemmat ymmärtävät myös sen, että tietyt säännöt on pakko olla vaikkapa kos­ kien yhteisten tilojen siivousta. Eteisaulaan on myös tulossa liitutaulu, jolla voi viestiä ajankohtaisista asioista. Nuoret ovat jo sopineet jostain pelisäännöistä, kuten siitä, että rauhoittuminen alkaa kymmeneltä ja hiljaisuus tuntia myöhemmin. Kavereita ja eläimiä saa tuoda, mutta yövieraat tulee majoittaa kunkin omassa huoneessa. – Talokokouksia aiomme pitää tar­ peen mukaan. On turha lähteä yrittä­ mään säännöllistä kokousaikaa, sillä kaikilla on niin paljon omia menoja, että siitä tulisi vain stressiä, Elisa tietää. Asukkaat ovat varautuneet siihen, että elämä ei aina tule olemaan auvoista. Konfliktitilanteita varten he ovat päättä­ neet kokoontua aina erikseen. – Olemme kuitenkin sen verran aikuisia, että emmeköhän me kykene sovittelemaan pienet riidanpoikaset­ kin, Elisa pohtii.

– Hyvää on myös se, että meiltä ei velvoiteta mitään tiettyä toimintatapaa, vaan voimme itse ratkaista myös ongel­ mamme.

Osaksi ympäristöä Elisa on kaksivuorotöissä Auroran sai­ raalassa laitoshuoltajana. Herätykset ovat haastatteluviikolla olleet ennen kuutta. – Olen kasvanut suurperheessä, joten osaan kyllä liikkua aamuisin hiljaa herättämättä muita. Juha on tällä hetkellä työtön työnha­ kija. Hän on mukana Helsingin kaupun­ gin Ohjaamo-palvelussa, jossa nuori saa yksilöllistä tukea koulutukseen, työllis­ tymiseen ja kuntoutukseen. – Vapaa-aikanani käyn Malminkarta­ non nuorisotalolla ja aina perjantaisin pelaamassa lautapelejä alakoululaisten kanssa heidän pelitunnillaan. Osana hanketta ja integroitumista uuteen asuinalueeseen nuoret ovat jo käyneet tutustumassa Kannelmäessä nuorisotaloon ja vanhusten palveluta­ loon. Myös Kannelmäki-liike on tullut esiintymään uusille asukkaille. Vasta­ vuoroisesti nuorilla on tarkoitus pitää julkiset tuparit naapurustolle ja projek­ tissa mukana olleille virkamiehille. – On mukavaa, että meille tarjotaan mahdollisuus päästä sisään alueelle. Ai­ van varmasti sitten, kun alkukiireet hel­ littää, osallistumme tavalla tai toisella yhteiseen hyvään, Elisa pohtii.


HIMA  4 | 2015

Uutta& vanhaa

Opiskelijat toistavat historiaa Ylioppilaat ovat kokoontuneet itsenäisyyspäivän soihtukulkueeseen Helsingin kaduille yli 60 vuoden ajan. Lähes muuttumattomalla perinteellä on juurensa Mannerheimin hautajaissaatossa.

ENNEN

KUVA HELSINGIN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN ARKISTO

Pääkaupunkiseudun yliopistojen ylioppilaskunnat järjestivät itsenäisyyspäivän soihtukulkueen ensimmäistä kertaa marsalkka Mannerheimin kuolinvuonna 1951. Tilaisuuden alussa laskettiin seppeleet sankarihaudoille ja Mannerheimin haudalle, minkä jälkeen ylioppilaat vaelsivat soihtukulkueena kohti Senaatintoria. Ensimmäiseen kulkueeseen osallistui noin 2 000 opiskelijaa.

NYT

KUVA HELSINGIN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN ARKISTO

Kulkueesta muodostui alueen ylioppilaiden yhteinen perinne, joka jatkuu yhä. Kulkueen reitti ja ohjelma on pysynyt samana vuodesta toiseen. Tänäkin vuonna kulkue päättyy Senaatintorille, jossa kuullaan juhlapuheita ja lauluesityksiä. Nykyään kulkue ja esitykset ovat monelle kaupunkilaiselle kiinteä osa itsenäisyyspäivän perinteitä.

  13 


14 

HIMA  4 | 2015

Hekan huudit

KO N T U L A Kontulan ostarin maamerkki.

Koti-Kontulassa viihtyy 4

Ko nt ul an ka ar i

Anna Kohosen perhe on asunut Kontulassa Hekan asunnossa 2,5 vuotta. Itä-Helsingin kaupunginosa on mainettaan viihtyisämpi ja rauhallisempi. Muutto alueelle epäilytti Annaa ja aviomies Petriä, mutta perhe juurtui tiiviiseen pihapiiriin ja tutustui naapureihin. Annan ja Petrin uusioperheeseen kuuluvat myös Atte (12), Emma (9) ja Kaapo (3). TEKSTI JA KUVAT HEIDI KÄHKÖNEN

nt Ko

M Kontulan metroasema

ul a

nti

e

6 Aarrepuiston kilpikonna.

1.KOTITALON PIHAPIIRI

PETRI: – OLEMME asuneet tässä

pihapiirissä nyt 2,5 vuotta. Alun perin meillä oli hirveät ennakkoluulot Kontulaa kohtaan, mutta käsitys alueesta on muuttunut täysin. ANNA: – KUN saimme isomman asunnon Tuukkalantieltä, tuntui viimein siltä kuin olisi tullut kotiin. Tunnemme melkein kaikki naapurit omasta rapustamme. Ihmiset juttelevat keskenään pihoilla. Perustin Facebook-ryhmän, jossa naapurit voivat pyytää apua vaikka pesukoneen asentamiseen. Pidimme keväällä yhdessä huumeidenvastaisen tempauksen lapsiperheille, ja poliisejakin pyydettiin paikalle.

3.VESALAN AARREPUISTO 2.VESALAN NUORISOTALO

PETRI: – AARREPUISTOSSA on iso, ki-

ATTE: – NUORISOTALOLLA voi pelata

futista ja säbää. Siellä on myös Nintendo Wii, PlayStation 4 ja biljardipöytä. ANNA: – NUTALLA on iltavuorot vähän vanhemmille nuorille. On kivaa, että nuorisotalo on lähellä.

Kontulan kelkkapuisto

vinen kilpikonna, jonka kaikki tunnistavat. Pää on taidettu kiinnittää lohkareeseen erikseen. Kesällä puistossa on kivaa kävellä, kun alueelle on istutettu 130 erilaista kasvilajia ja Mellunkylänpuro halkoo Aarrepuistoa. Kesällä voi olla ihmisiä kaljoittelemassa, mutta puisto on ihan rauhallinen.


HIMA  4 | 2015

1 2

7 HEKAN ATELJEE-ASUNNOT

im äe

ntie

KONTULAAN ON VALMISTUMASSA

L äns

Kohosen perhe kotipihallaan.

5

14 erityistä taiteilija-asuntoa, joihin ovat voineet hakea muun muassa ammattimaiset kuvataiteilijat, kuvanveistäjät, graafikot ja performanssitaiteilijat. Asuntoihin tuli peräti 343 hakemusta, ja uusien asukkaiden pitäisi päästä muuttamaan vuoden lopussa.

M

3

Mellunmäen metroasema

Hu

m

ik k

al

an

tie

Kontul antie

”Alun perin meillä oli hirveät ennakkoluulot alueesta.”

7.RAIJAN PIHA KAAPO: – TÄÄLLÄ me käydään joka

päivä! ANNA: – RAIJAN piha sai nimensä

siitä, että Kaapo käy pihapiirissä perhepäivähoitajalla, jonka nimi on Raija. Hoitopaikka on mukavan lähellä, ja muut pihapiirin lapset käyvät samassa paikassa. Leikkikavereita riittää.

4.KONTULAN OSTARI PETRI: – OSTARILTA löytyy terveys-

asema, kirjasto, toinen nuoriso­ talo, uimahalli ja kuntosali. Melkein kaikki divarit, kukkakaupat ja muut pienet liikkeet ovat hävinneet baarien tieltä. Kontulan ostari on Suomen suurin kattamaton ostoskeskus, ja nykyään koko alue on Museoviraston suojelema. Ostarilta löytyy laitapuolen kulkijoille myös Symppis, josta saa aterioita ja vertaistukea. Se on monelle tärkeä paikka.

5.METRO

6.PERHETALO NAAPURI Naapuri Kon­ tulan kirkon vieressä on perheille hyvä ajanviettopaikka. Siellä pi­ detään muun muassa äitijump­ paa, ja näkyy siellä välillä miehiä­ kin. ANNA: – PERHETALO

ANNA: – MELLUNMÄEN metroasema

on maailman pohjoisin metroasema! Ostarilla on Kontulan asema, joka on siistiytynyt aiemmista vuosista.

  15 


16 

HIMA  4 | 2015

Snadit

Asumisneuvontaa netissä

Neuv saa moyjöas minulta!

HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- ja terveys-

viraston asumisneuvojat ovat avanneet asumisneuvonnan verkkopalvelun osoitteeseen www.hel.fi/asumisneuvonta. Sivustoille on koottu hyödyllistä tietoa, jonka avulla voi ratkaista asumisen ongelmia itsenäisesti tai ottamalla suojattua turvapostia käyttäen yhteyttä asumis­ neuvontaan.

Hekasta asiaa Sähköinen vikailmoitus on mainio palvelu

VUOKRAT

Keskimäärin kahden prosentin korotukset Vuokrankorotukset ovat maltillisia ja kokonaisvuokrat edelleen varsin kohtuuhintaisia.

JOS HEKAN ASUKAS huomaa asunnossaan

tai asuintalossaan vian, jonka korjaa­ miseen tarvitaan kiinteistöhuoltoa, voi vikailmoituksen jättää kätevimmin alueyhtiön internetsivujen kautta. Il­ moittaja saa sähköisen vikailmoituk­ sen jätettyään sähköpostiinsa linkin, jota kautta vian korjaamisen etenemi­ sestä saa tietoa. Kun vika on korjattu, siitä ilmoitetaan vikailmoituksen jät­ täneelle. Palvelun käyttäjät ovat varsin tyytyväisiä: lähes kaikkien palautetta antaneiden vikailmoituksen jättäjien mukaan vika korjattiin sekä nopeasti että laadukkaasti. Vikailmoituksen voi jättää sähköi­ sesti alueyhtiön internetsivujen koh­ dasta Asukkaalle > Asukkaan asiointi tai suoraan etusivun ”Tee vikailmoitus” -kuvakkeen kautta. Vikailmoituksen voi tehdä halutessaan myös puhelimitse tai käymällä alueyhtiön toimistossa. KUVA ISTOCKPHOTO

Oy:n (Heka) asuntojen vuokrat ovat vuon­ na 2016 keskimäärin 11,24 euroa per neliö kuukaudessa. Keskimääräinen vuokra vuonna 2015 on ollut 11,02 euroa per neliö kuukaudessa, joten vuokrat nousevat vuodenvaihtees­ sa keskimäärin kahdella prosentilla. Euroissa vuokra nousee siis vuoden­ vaihteessa keskimäärin 0,22 euroa neliöltä kuussa. Esimerkiksi 50 neliön kaksiossa vuokra on näin ollen vuon­ na 2016 keskimäärin kymmenen eu­ roa kuukaudessa enemmän kuin tänä vuonna. HELSINGIN KAUPUNGIN ASUNNOT

Alue- ja kiinteistökohtaisesti vuok­ rankorotuksissa on eroja. Suurim­ millaan keskimääräiset alueelliset vuokrankorotukset ovat kolmen pro­ sentin luokkaa. Keskivuokraltaan kallein Hekan alue vuonna 2016 on Heka-Vallila, jossa neliökohtainen keskivuokra nousee 12,44 euroon. Matalin keskivuokra on ensi vuonna Heka-Myllypuron alueella, keskimää­ rin 9,99 euroa neliömetriltä. Hekan vuokrat ovat erittäin edul­ lisia verrattuna pääkaupunkiseudun yleiseen vuokratasoon. Hekan vuokri­ en nousu on myös ollut yleistä vuokra­

Helsingissä sijaitsevien vuokra-asuntojen keskimääräinen neliövuokra kuukaudessa 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0

2013 Vapaarahoitteiset kohteet

2014

2015

Vuokrat Helsingissä yhteensä

2016 Heka

talon nousua maltillisempaa. Kolmen edellisen vuoden ajan Hekan keski­ vuokra on noussut pyöristäen kahden prosentin verran vuosittain. Kokonaisvuokra määräytyy omakus­ tannusperiaatteella, jolloin asukkailta peritään vuokrana ne kustannukset, jotka tarvitaan kattamaan kiinteistöjen pääomakulut sekä kiinteistönpidon ja hallinnon menot. Vuokrasta karkeasti puolet on pääomavuokraa eli pääosin kiinteistöjen vanhan lainakannan kor­ koja ja lyhennyksiä sekä tontinvuokraa. Puolet muodostuu hoitovuokrasta, jonka muodostavat pääosin isännöin­ ti, huollon ja siivouksen kustannukset, hoitokorjaukset sekä lämmitys-, vesi- ja jätehuoltokulut. Hekassa pääomavuokrat tasataan koko kannassa. Tasauksen määrään vaikuttavat Helsingin sisäiset, alueiden sijaintiin vaikuttavat kalleusalueet. Ta­ saus pitää talojen suurten korjausten vaikutukset vuokriin kohtuullisina. Vuokrantarkistusilmoitukset toimi­ tetaan asukkaille lokakuun loppuun mennessä. Vuokranmaksutositteet vuodelle 2016 lähetetään viimeistään joulu­kuussa.


HIMA  4 | 2015

205

  17 

Oletko tyytyväinen asumispalveluihisi?

VUONNA 2015 HEKALLE

Kerro mielipiteesi asukaskyselyssä!

valmistui 205 uutta asuntoa.

Keskivuokrat Heka-alueilla 2014–2016 €/neliö/kuukausi 0 2 4 6 8 10 12 Vuosaari

HEKA TIEDUSTELEE JÄLLEEN asukkaiden-

sa mielipiteitä asumispalveluista ja asumisesta jokavuotisella kyselyllään. Kyselyyn voi vastata joko kotiin tulleen kutsun ja paperilomakkeen avulla, mutta myös internetissä osoitteessa www.hekaoy.fi/asukaskysely 9.12. mennessä. Vastatessaan voi osallistua arvontaan, jossa palkintona on lahjakortteja.

400-vuotiskotisäätiö lakkautetaan, asunnot Hekalle HELSINGIN KAUPUNGIN 400-VUOTISKOTISÄÄTIÖ

Vesala

lakkauttaa toimintansa ja säätiön hallinnoimat asunnot siirretään Helsingin kaupungin asunnot Oy:lle (Heka) vuodenvaihteessa 2015–2016. Säätiön palveluksessa oleva henkilökunta, viisi työntekijää, siirtyy Hekan alueyhtiöiden palvelukseen. Asiasta päätti Helsingin kaupungin­ valtuusto kokouksessaan 4.11.2015. Säätiöllä on yhteensä 520 asuntoa, kaikki pieniä yksiöitä ja kaksioita. Asunnot ovat seitsemässä talossa, jotka sijaitsevat Munkkiniemessä, Puotinharjussa, Kulosaaressa, Roihuvuoressa, Haagassa ja Maunulassa. Asuntojen vuokrasopimukset siirtyvät Hekalle. Säätiö ei enää ota vastaan asuntohakemuksia, vaan asuntoja haetaan samasta paikasta kuin Hekankin asuntoja eli Helsingin kaupungin kiinteistöviraston asuntoosaston kautta. Yli 60 vuotta toimineen säätiön tarkoituksena on ollut parantaa helsinkiläisten vanhusten asunto-oloja. Säätiön toimitusjohtaja Lea Raitala kokee asuntojen ja vuokrasopimusten siirtymisen Hekalle turvallisena jatkumona. – Talojen siirtyessä Hekalle asukkaiden asuminen on jatkossakin turvattua ja kohtuuhintaista sekä isännöinti ja huolto laadukasta. Samoilla linjoilla ollaan myös Hekan johdossa. – Heka on luonteva ja hyvä paikka niin säätiön asunnoille että asukkaillekin, Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö sanoo.

Vallila Suutarila Siilitie Roihuvuori Puotila Pikku Huopalahti Pihlajisto Myllypuro Maunula Malminkartano Malmi Laajasalo Kumpula Kontula Kantakaupunki Kansanasunnot Kannelmäki 2014 Jakomäki Haaga

2015 2016

Huopalahdentie 5 on yksi 400-vuotissäätiön taloista.


18 

HIMA  4 | 2015

Aloituspäätösten määrä

Snadit

900 800

827

Asuntoa

700 600

683

500 400 300 200

386

100 0

2015

2016

2017

Uudistuotantomäärät kasvussa TULEVINA VUOSINA HEKALLE valmistuu runsaasti uu-

sia asuntoja. Parhaillaan käynnissä on 799 asunnon rakentaminen, ja tahti näyttää kiihtyvän. Vuonna 2016 on suunniteltu tehtäväksi aloituspäätökset 683 asunnon rakentamisesta. Vuonna 2017 olisi määrä aloittaa jopa 827 asunnon rakentaminen. Kun aloituspäätös on tehty, kestää tavallisesti noin puolestatoista vuodesta kolmeen vuotta, ennen kuin talo on valmis.

KUVA SANNA LIIMATAINEN

Hekasta asiaa KUVA JANNE RIMPIOJA

Sähköistä allekirjoittamista kokeillaan KAIKISSA HEKAN ALUEYHTIÖISSÄ voi vuoden

2016 alusta lähtien allekirjoittaa asun­ non vuokrasopimuksen sähköisesti. Asukas tarvitsee sähköiseen allekir­ joittamiseen sähköpostiosoitettaan ja pankkitunnuksiaan. Hekalle kyseessä on sähköisen allekirjoittamisen kokei­ lu, jota pyritään laajentamaan myös muihin allekirjoittamista vaativiin lomakkeisiin. Valmiudet sähköiseen alle­kirjoittamiseen vaihtelevat hieman alueyhtiökohtaisesti. Neljässä alueyhtiössä on testissä myös irtisanomisilmoituksen allekir­ joitus sähköisesti. Allekirjoittamisen voi toki hoitaa myös perinteiseen tapaan eli paikan päällä alueyhtiön toimistossa. KUVA ISTOCKPHOTO

Hekalle Kontulaan taiteilijatalo OSOITTEESEEN KONTULANKAARI 13 val-

mistuu joulukuussa Hekalle 14 asunnon kolmikerroksinen talo, jonka vuokralaisiksi on syys-lokakuussa valittu ammattitaiteilijoita. Asunnot ovat Hekan uudistuotannolle tyypillisiä nykyaikaisia, pohjaratkaisultaan toimivia, parvekkeellisia kaksioita, kolmioita ja neliöitä. Erityiseksi kohteen tekee sen vieressä sijaitseva Suomen taiteilijaseuran Ateljeesäätiön omistama rakennus, jonka 14 työtilaa ovat vuokrattavissa säätiöltä. Taiteilijatalon ja työtilojen arkkitehti­ suunnittelusta on vastannut DPI-U2 Architects. Kohdetta isännöi ja huoltaa Heka-Kontula Oy.

OSALLISTU LUKIJAKILPAILUUN JA VOITA APPLEN ÄLYKELLO! 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/hima 2. Merkitse numerosarja 5643. Tämän jälkeen pääset lukija­kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2015. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 4.1.2016. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Seiniä korjataan ja ehostetaan muun muassa maalaamalla.

HEKA ILMOITTAA

Hintalappu aiheutetuille vaurioille marraskuun alussa käyttöön vahingonkorvaushinnas­ to. Sitä käytetään tilanteissa, joissa asunnossa korjataan vaurioita, jotka vuokralainen on aiheuttanut. Taval­ lisimmin tällaiset vauriot todetaan asunto­tarkastuksessa, joka tehdään ennen poismuuttoa vuokralaisen irti­ sanottua vuokrasopimuksensa. Vuokralaisen velvollisuus on hoitaa ja ylläpitää asuntoansa huolellisesti. Asunnon normaalista kulumisesta johtuvasta korjaamisesta ei kuitenkaan laskuteta asukasta. Asunnon hoitoon kuuluu myös siisteydestä huolehtimi­ nen. Siksi hinnastossa on oma koh­ tansa myös tilanteisiin, jossa muutto­ siivous on jäänyt tekemättä. Vahingonkorvaushinnaston perus­ tana on asukkaiden tasapuolinen kohtelu: vaurioista ja laiminlyönneistä HEKALLA ON OTETTU

aiheutuneista kustannuksista vastaa niiden aiheuttaja. Asukkaalla on mah­ dollisuus myös itse korjata tai korjaut­ taa aiheuttamansa vauriot asunnossa. Korvausvelvollisuus poistuu, kun He­ kan alueyhtiön edustaja on hyväksynyt tehdyt toimet. Hinnaston hinnat vastaavat keski­ määräisiä korjauskustannuksia ja si­ sältävät työn, tarvikkeet sekä voimassa olevan alv:n. Tavanomaisimpia vauriokorjauksia ovat esimerkiksi seinän maalaaminen, oven vaihto ja lavuaarin vaihto. Hinnas­ tossa on määritelty esimerkiksi yhden seinän maalaamisen kokonaishinnaksi 180 euroa. Välioven hinta on 120 euroa, lavuaarin 270 euroa. Hekalta ei voi tilata asunnon muutos­ töitä, eikä hinnastoa näin ollen voi so­ veltaa muutostöiden teettämiseen. Hinnasto löytyy Hekan alueyhtiöiden sivuilta kohdasta Asukkaalle > Asukkaan asiointi > Hinnastot.


HIMA  4 | 2015

  19 

Tulipalon välttää varovaisuudella TULIPALOJEN SYTTYMISEN KANNALTA joulukuu on talven vaarallisin

kuukausi. Joulukuussa koko maassa syttyy keskimäärin yli 30 tulipaloa päivässä. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK kuitenkin neuvoo, että jos kodeissa keittiö pidetään siistinä, sähkölaitteet huolletaan

ja niitä käytetään ohjeiden mukaan sekä elävää tulta ei jätetä palamaan yksin, ovat paloturvallisuuden perusasiat kunnossa. Palovaroittimen toimintavarmuus on myös tärkeää, sillä vain toimiva palovaroitin voi pelastaa. Huolehdithan siis, että palovaroittimesi on toimintakunnossa.

KUVA HEKA-VALLILA OY JA MINNA HUUHKA

VUOKRALAISDEMOKRATIA

Uudet pelisäännöt ENEMMÄN PORUKKAA MUKAAN päätöksiin

Heka ei asettaisi asuntoihinsa tulorajoja.

Uusi asetus palauttaisi tulorajat Hekankin asuntoihin Tulorajojen pelätään lisäävän byrokratiaa ja kustannuksia, vaikka asukasrakenne säilyisi todennäköisesti nykyisen kaltaisena. tuella raken­ nettuihin ARA-vuokra-asuntoihin tulorajat, määriteltiin keväällä anne­ tussa hallitus­ohjelmassa. Kuluneena syksynä keskustelu aiheen ympärillä on käynyt julkisuudessa kiivaana. Alan toimijat ovat saaneet kommentoida valtioneuvoston luonnosta asetuksen muutoksesta, jolla tulorajat määritet­ täisiin. Heka ja Helsingin kaupunki ovat omissa lausunnoissaan vastustaneet tulorajojen ottamista käyttöön. Samoil­ la linjoilla ovat myös muut suuret yleis­ hyödylliset vuokrataloyhtiöt. Tulorajoilla haluttaisiin parantaa ara-asuntojen päätymistä niitä eni­ ten tarvitseville. Ympäristöministe­ riön tutkimus kuitenkin osoittaa, että vaikka Helsingissä tulotaso on muuta maata korkeampi, on suurin osa alu­ een ARA-asuntojen vuokralaisista silti pienituloisia. Helsingissä 56 prosenttia vuokralaisista kuului neljään alimpaan tuloluokkaan. Ylimpään tuloluokkaan kuului vuokralaisista kolme prosent­ tia. Tutkimuksen mukaan kaupungin vuokra-asunnoissa asuvien tulot ovat HALLITUS HALUAA VALTION

noin 15 prosenttia pienemmät kuin muiden yleishyödyllisten vuokran­ antajien. KÄYTTÖÖN OTETTAVAKSI ESITETYT tulorajat

vaikuttavat sinänsä melko korkeilta. Yhden hengen ruokakunnan brutto­ kuukausitulot eivät saisi ylittää 3 540 euroa. Kahden aikuisen taloudessa tulorajaan lisättäisiin 2 480 euroa, jol­ loin tuloraja olisi yhteensä 6 020 euroa. Ensimmäisestä lapsesta tehtäisiin 650 euron lisäys tulorajaan, seuraavista lapsista 600 euroa. Asumistukea ja muita tavallisimpia tukia, kuten toimeentulotukea, opinto­ tukea tai lapsilisiä, ei luettaisi tuloiksi. Tulorajoja ei sovellettaisi koko Suomes­ sa, vaan vain Helsingin ja Tampereen seudulla. Asukkaiden valinnassa ara-vuokraasuntoihin on taannoin käytetty tulo­ rajoja, mutta ne poistettiin vuonna 2008. Selvitysten mukaan tulorajojen poistolla ei ole ollut merkittäviä vai­ kutuksia. Hekan asunnoissa näyttäisi asuvan siis jo nyt pääosin asukkaita, joiden tulot asettuisivat mahdollisten

tulorajojen sisälle. Jos tulorajat ote­ taan käyttöön, asukas­rakenne säilyisi todennäköisesti nykyisen kaltaisena, mutta käytäntö lisäisi byrokratiaa ja sitä kautta kustannuksia. valtio­ neuvoston luonnoksen mukaisena tarkoittaisi niiden soveltamista myös asunnonvaihtotilanteissa: tulot tar­ kistettaisiin uusien asukkaiden lisäksi myös sellaisilta asuvilta asukkailta, jotka hakevat vaihtoasuntoa. Tulojen ylittäessä rajat asunnonvaihtoa ei voi­ taisi toteuttaa. Päätöstä tulorajojen käyttöönotosta ja niistä säätävän asetuksen sisällöstä ei oltu tehty ennen tämän lehden pai­ noonmenoa. Muutosten on suunni­ teltu astuvan voimaan vuodenvaih­ teessa. Tulorajoja alettaisiin soveltaa 1.4.2016 lähtien. Tulorajojen lisäksi asunnon tarve ja varallisuus säilyisivät edelleen ta­ savertaisina vertailuperusteina, eli asukkaaksi olisi edelleen valittava se, jolla on pienimmät tulot, vähiten va­ rallisuutta ja suurin asunnontarve. TULORAJOJEN KÄYTTÖÖNOTTO

ja hieman uusittu valintatapa. Hekan asukkaiden päätäntävallasta huolehtiva vuokralaisdemokratia­s ääntö uudistuu vuoden vaihteessa, mutta talojen kerhotiloissa on nuijittu ratkaisuja uuden säännön mukaan jo syksystä alkaen. Uutta sääntöä on mietitty jo Hekan perustamisesta lähtien ja kuultu muutostoiveita olennaisilta tahoilta, kuten talotoimikunnilta. Tärkeimmät muutokset ovat, että Hekan ja alueyhtiöiden hallituksiin valitaan enemmän ehdokkaita ja kaikkiin toimielimiin valitaan jäsenet etusijajärjestyksessä, eli järjestyksessä ensimmäisestä viimeiseen. – Näin esimerkiksi asukasjäsenen muuttaessa pois ei tarvitse kutsua koolle ylimääräistä asukaskokousta valitsemaan uutta jäsentä, vaan ensimmäinen varajäsen tulee poismuuttaneen tilalle automaattisesti, selvittää Risto Meriläinen, Helsingin kaupungin asunnot Oy:n johdon erityisasian­tuntija. Lisäksi talotoimikuntaan valitaan aiempaa enemmän varajäseniä ja puheenjohtajan lisäksi varapuheenjohtaja. Sääntöön kirjattiin aiemminkin käytössä ollut periaate, että alueyhtiöiden ja Hekan asukasvalvojat eivät jääviyden vuoksi voi olla jäseninä Hekan hallituksissa tai valiokunnissa. Meriläisen mukaan tavallisen asukkaan on tärkeintä tietää, että vuokralaisdemokratian kautta voi olla luomassa viihtyisää ja turvallista asuinyhteisöä. Hänen mukaansa nykyinen järjestelmä antaa asukkaille tarpeeksi vaikutusmahdollisuuksia. – Asukkaiden aktiivinen osallistuminen on tärkeintä, Meriläinen summaa.

Miia Vähähyyppä


20 

HIMA  4 | 2015

Home

Ham swe ham et !

The fate of ham fat THE SMELL OF ham brings thoughts of Christ-

mas to mind for many, but the fat left at the bottom of the tin shouldn’t be poured into the drain, as it can end up blocking the drains completely. It’s easiest to instead let the fat solidify and put it into the biowaste. Fat can also be put in a tightly sealed box and put in the mixed waste. PHOTO SANNA LIIMATAINEN

ENERGY REVIEWS

Measuring buildings’ consumption levels IN ACCORDANCE WITH the Energy Efficiency Act, large companies such as Heka must compile energy review reports of their own energy use by the beginning of December. According to Heka’s energy expert Jaakko Korttila, the report will include the results of location reviews carried out for 23 residential properties owned by Heka. The aim is to keep housing costs reasonable and maintain a good standard of comfortable living, as well as control green house gas emissions. Heka has committed to the energy saving goals of the Property and Building Sector Energy Efficiency Agreement (VAETS) and the City of Helsinki Land Use and Housing Programme (AM programme). In the former, the aim is to make annual energy savings of two per cent. The aim of the AM programme is to reduce consumption by 20 per cent from the 2005 level by 2020. Using the information gained through the energy reviews will allow measures to be allocated faster. – Through the location reviews carried out this autumn, we have gained detailed information about the structure of the electricity and heating consumption of buildings. On the basis of this information, we can plan measures to make energy use more efficient, states Korttila. Measures to rectify the small deficiencies noted in the reviews, such as adjustments to systems and inspections of timing programmes, can be carried out as part of a rapid timetable. Renovations affecting the structures and systems of the larger buildings will, however, be scheduled to coincide with basic renovation works, or carried out when certain technical systems have reached the end of their life cycles. – We want to keep the cost of living in the buildings at an affordable level. If we can reduce the costs from energy usage, the

need to increase rents will reduce. On the larger scale, our aim is to reduce greenhouse gas emissions, states Korttila. All residents have the opportunity to influence their energy consumption. Energy used for heating can be saved by keeping the temperature in apartments below 22 degrees Celsius and ventilating apartments rapidly in the winter season. Residents should also be careful about their water consumption, as 35 per cent of a building’s heating costs come from heating water. Although new electronic equipment and household appliances are energy efficient, they should not be left on unnecessarily. This also applies to lights. Even devices in standby mode consume energy. Korttila recommends monitoring electricity consumption through bills or the energy company’s online hourly monitoring service. Companies such as Helen are already using such services.

Painting is one way in which walls can be repaired and reconditioned.

HEKA NOTIFICATIONS

Price tag for damages caused AT THE BEGINNING of November Heka began using a damages price list. This is used in situations where repairs are carried out in an apartment to damage caused by the tenant. It is the tenant’s responsibility to look after their apartment and keep it in good condition. However, residents will not be billed for repairs required due to normal wear and tear. Taking care of the apartment also includes cleaning the apartment. Thus the price list also includes situations where moving cleaning has not been carried out. The principle of equal treatment of residents forms the basis of the damages price list: costs resulting from damages and neglect are the responsibility of the person who caused them. Residents will also have the option to carry out the repairs themselves, or hire someone else to carry them out on their behalf, for damages they have caused in their apartment. The remunera-

tion responsibility will be removed when a representative of Heka’s regional company has approved the measures taken. The prices on the price list correspond to the average repair costs, and include labour, tools and VAT at the current rate. Some of the most common damage repairs include painting walls, replacing doors and replacing washbasins. For example, the overall cost for painting one wall has been set in the price list at 180 euros. The price for internal doors is 120 euros, and for washbasins 270 euros. Alteration work to apartments cannot be ordered through Heka, thus the price list does not apply when having alteration work carried out. The price list can be found on the websites of Heka’s regional companies (in Finnish) by clicking the following: Asukkaalle > Asukkaan asiointi > Hinnastot


HIMA  4 | 2015

  21 

Hem Housing counselling online THE CITY OF Helsinki Department of So-

cial Services and Health Care’s housing counsellors have opened an online housing counselling service at the following address www.hel.fi/www/Helsinki/en/ socia-health/income/housing-coun-

SHORTLY

Winter at the zoo calls KORKEASAARI IS OPEN through the winter.

The majority of the species in the outdoor enclosures can endure Finnish winters. The big cats, with the exception of the Asiatic Lions, are at home in cold regions. The bactrian two-humped camels grow the thickest winter coats of any animal in the zoo, which means that they can easily cope in Helsinki, compared to the freezing temperatures of Central Asia. The species in the tropical houses don’t even notice the coming of winter, as the temperature in the houses remains at 15–20 degrees Celsius over the winter period. PHOTO MARI LEHMONEN

Electronic defect notification is an excellent service IF A HEKA resident notices a defect

which must be repaired by the property services in their apartment or residential building, a defect notification can easily be submitted through the regional company’s website. After submitting the electronic defect notification, the notifier will receive an email containing a link to a page providing details of the progress of the repair work. When the defect has been repaired, the notifier will be informed. Service users are fairly satisfied: according to almost all the feedback received from those who have submitted defect notifications, the

selling/ The page contains a range of useful information which will help you to resolve housing problems independently, or by contacting the housing guidance service by protected secure mail.

defects were repaired both quickly and to a high standard. Defect notifications may be submitted electronically through the regional company’s website (in Finnish) by clicking Asukkaalle > Asukkaan asiointi > Tee vikailmoitus, or by clicking the direct link entitled ‘Tee vikailmoitus’ on the front page. Defect notifications can also be made by telephone or by visiting the regional company’s office.

Take proper care of your Christmas tree

205

KORT PÅ SVENSKA

Boenderådgivning på internet BOENDERÅDGIVARNA VID HELSINGFORS

stads social- och hälsovårdsverk har öppnat boenderådgivningens e-tjänster på adressen www.hel.fi/asumisneuvonta. På webbplatsen har samlats nyttig information som man kan använda sig av för att på egen hand lösa olika problem kring boende. Man kan också ta kontakt med boenderådgivningen via en krypterad e-postförbindelse.

sammanlagt 205 nya bostäder.

silveraktiga serbgranen eller svartgranen som också lämpar sig för allergiska. Efter julen är det enklast att ta ut en gran som håller på att tappa sina barr genom att först såga av grenarna och lägga dem i en sopsäck.

Invånarmöte som är öppet för allmänheten I KLUBBLOKALEN PÅ Igelkottsvägen 7

PHOTO ISTOCKPHOTO

A CHRISTMAS TREE needs looking after,

just like the other plants in your home. Christmas tree growers Virpi and Kari Rossi from Suonenjoki compare caring for Christmas trees to caring for cut flowers. The tree is sawed away from its roots at the base, so the new water absorption surface and base should be kept in water all the time whilst the tree is indoors. The tree should be watered more often at the beginning of its life indoors in particular. Kari Rossi recommends that the base of the tree is placed in a zinc bucket. The needles won’t fall as easily if the tree is taken inside before the temperatures outside drop below freezing point, even if it is still several days before Christmas eve. If the tree has to be brought into the warm straight from freezing temperatures, it should first be brought into the bathroom, placed in a bucket of water, and showered with cold water. The showering should be repeated after a few hours. This will allow the tree to defrost as slowly as possible. Instead of the normal Norway spruce, the growers recommend trying the soft and long-needled alpine fir, the Serbian spruce with its slight silvery gloss, or the black spruce, which is particularly suitable for allergy sufferers. After Christmas, when the tree has started to drop its needles, the best way to take the tree out is to cut the branches from the trunk and slip them into a sack.

ÅR 2015 FICK Heka

Skötselråd för julgran JULGRANEN BEHÖVER SKÖTAS, precis som

de övriga växterna i hemmet. Julgransodlarna Virpi och Kari Rossi från Suonenjoki jämför skötseln av julgranen med skötseln av snittblommor. Man ska nämligen såga en ny snittyta i rotändan av granen och hålla den i vattnet hela tiden när granen står inomhus. I synnerhet i början får man fylla på vatten i julgransfoten alltemellanåt. Granen tappar inte så mycket barr om du tar in den när det är milt ute, gärna redan några dagar före julafton. Om du är tvungen att ta in granen direkt från vinterkylan, lönar det sig att först ställa den i en vattenhink i badrummet och duscha den med kallt vatten. Granen ska duschas på nytt om ett par timmar. På så sätt tinar granen upp så långsamt som möjligt. I stället för en vanlig skogsgran rekommenderar odlaren också berggranen med mjuka och långa barr, den lite

börjar ett invånarmöte. Ordföranden för huskommittén Raija Manninen hälsar alla välkomna. Manninen har gedigen erfarenhet av rollen som huskommitténs ordförande. Ordföranden ser till att invånarna kal�las till mötet genom meddelanden och uppmuntrar alla att delta. – Hur aktivt invånarna deltar i ett invånarmöte beror i hög grad på ordförandens egen attityd. Är man själv entusiastisk och engagerad, smittar det lätt av sig, säger Manninen. Idag ordnas det årliga stadgeenliga invånarmötet där man utser funktionärer för följande år samt informerar invånarna om aktuella frågor. Samtidigt har invånarna möjlighet att ta upp sådant som de själva grubblar över. Ett trettiotal invånare är närvarande. Invånarmöten framskrider enligt det officiella mötesprotokollet. Därmed utser man först funktionärerna för mötet och godkänner föredragningslistan. Efter öppnandet är det disponenten Anne Idmans tur att komma med hälsningar från regionbolaget och informera om aktuella frågor. Efter att de aktuella frågorna behandlats utser man funktionärer till förtroendeuppgifter vid bland annat huskommittén, regionbolaget och Heka för följande år. Om det finns flera kandidater, väljs funktionärerna genom röstning. Till slut förklarar Manninen mötet avslutat. – Tack för det aktiva deltagandet, ropar hon efter deltagarna.


22 

HIMA  4 | 2015

Aktiivinen asukas HYYRYLÄISPÄIVÄ

31.12.

Finlandia-talo täyt­ tyi hekalaisista, kun rakennuksessa vietettiin Hyyryläispäivää. Neljättä kertaa järjestettävään tapahtumaan kokoontui liki 400 hengen joukko talo­ toimikuntien jäseniä, asukasaktiiveja ja alue­yhtiöiden hallitusten jäseniä sekä henkilökuntaa. Hyyryläispäivän tarkoitus on tiedottaa ja keskustella hekalaisia koskettavista ajankohtaisista asioista sekä lisätä vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken. Tänä vuonna Hyyryläispäivässä kuultiin tavan mukaan mielenkiin­ toisia puheenvuoroja. Muun muassa apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki oli kertomassa hekalaisille Helsingin kaupungin asuntopolitiikan tulevaisuudennäkymistä ja Asumisen

täytymiskokouksen tarkastettu ja allekirjoitettu pöytäkirja tulee toimittaa oman alueyhtiön toimistoon viimeistään 31.12. Alueyhtiöiden postiosoitteet löytyvät sivun alalaidasta.

VUOKRALAISDEMOKRATIA

400 hyyryläistä keskustelemassa LOKAKUUN 3. PÄIVÄ

VUOKRALAISTOIMIKUNNAN järjes-

rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n joh­ tava ylitarkastaja Sami Turunen ARAasuntojen ajankohtaisista asioista. Myös Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö oli paikalla puhumassa Hekan kuu­ lumisista. Hekalaisia tiedotettiin muun muassa vireillä olevasta vesimaksujen hinnoittelun yhtenäistämisestä. Aiem­ min vesimaksujen suuruus on vaihdellut alueyhtiöittäin. Tänä vuonna Hyyryläispäivässä jär­ jestettiin ensimmäistä kertaa työpajoja, joissa halukkaat saivat osallistua kes­ kusteluun päivänpolttavista aiheista. Hekalaisia mietityttivät muun muassa vuokrankorotukset, energiankäyttö ja uudistunut vuokralaisdemokratiasääntö. Jenni Uusilehto

KUVAT TOMI AUERSALMI

Kaikille avoin asukaskokous 7:N KERHOTILASTA kuuluu hyväntuulinen puheensorina. Asukaskokouk­sen alkuun on vielä puo­ lisen tuntia, mutta moni asukkaista on tullut hyvissä ajoin paikalle vaihta­ maan kuulumisia naapurien kanssa. Talotoimikunnan puheenjohtaja Raija Manninen toivottaa tulijat iloisesti ter­ vetulleeksi. – Ottakaa sieltä kahvia ja kotona teh­ tyä pullaa, hän muistuttaa. Hyvä tarjoilut ovat kokouksen veto­ naula, Manninen tietää. Hänellä on jo yli kymmenen vuoden kokemus talo­ toimikunnan puheenjohtajana toimi­ misesta. Puheenjohtajana Manninen huolehtii asukkaiden paikalle kutsumi­ sesta ilmoituksilla ja rohkaisee ihmisiä osallistumaan. –Asukaskokouksen onnistumi­ nen on paljon kiinni puheenjohtajan omasta asenteesta. Kun on innostunut ja hengessä mukana, se tarttuu myös muihin, hän sanoo. SIILITIE

alla ole­ van Siilitie 7:n asukkaat on kutsuttu TÄNÄ VUONNA PERUSKORJAUKSEN

asukaskokoukseen jo viidesti, ja par­ haimmillaan kokouksissa on ollut liki sata henkeä keskustelemassa remontin etenemisestä. Tänään vuorossa on vuosittain jär­ jestettävä sääntömääräinen asukas­ kokous, jossa on tarkoitus valita toimi­ henkilöt ensi vuodelle sekä tiedottaa asukkaita ajankohtaisista asioista. Samalla asukkailla on tilaisuus nos­ taa esiin mieltä askarruttavia kysymyk­ siä. Paikalle on tullut kolmisenkym­ mentä talon asukasta. kuusi, Raija Manninen julistaa kokouksen alkaneeksi. Asu­ kaskokouksissa edetään virallisen ko­ kouskäytännön mukaan, joten aluksi kokoukselle valitaan toimihenkilöt ja hyväksytään asialista. Avauksen jälkeen on isännöitsijä Anne Idmanin vuoro tuoda terveisensä asukkaille alueyhti­ öltä ja tiedottaa ajankohtaisista asioista. Sitten Manninen tiedottaa tulevasta toiminnasta, kuten pian koittavista tal­ koista sekä asukkaiden järjestämästä askartelukerhosta. Kun ajankohtaiset KUN KELLO LYÖ

HEKA-KANSANASUNNOT OY

HEKA-KONTULA OY

HEKA-MALMINKARTANO OY

puh. 09 756 2180

puh. 09 7705 5000

puh. 09 7250 0400

Mäkelänkatu 91, 4. krs,

Tallinnanaukio 1 B, 4. krs,

Sentnerikuja 2, 2. krs,

00610 HKI

00930 HKI

00440 HKI

HEKA-JAKOMÄKI OY

HEKA-KUMPULA OY

HEKA-MAUNULA OY

puh. 09 350 8060

puh. 09 756 2180

puh. 09 272 7190

Malminkaari 9 B, 2. krs,

Mäkelänkatu 91, 4. krs,

Malmin kauppatie 18, 4. krs,

00700 HKI

00610 HKI

00700 HKI

HEKA-KANNELMÄKI OY

HEKA-LAAJASALO OY

HEKA-MYLLYPURO OY

puh. 09 7250 0400

puh. 020 690 151

puh. 09 7705 5000

Sentnerikuja 2, 2. krs,

Hitsaajankatu 9 B, 7. krs,

Tallinnanaukio 1 B, 4. krs,

00440 HKI

00810 HKI

00930 HKI

HEKA-KANTAKAUPUNKI OY

HEKA-MALMI OY

HEKA-PIHLAJISTO OY

puh. 09 476 6700

puh. 09 272 7190

puh. 09 350 5620

Pasilanraitio 5, 5. krs,

Malmin kauppatie 18, 4. krs,

Mäkelänkatu 2 A, 3. krs,

00240 HKI

00700 HKI

00500 HKI


HIMA  4 | 2015

Keväällä opistoon kurssille KANSALAIS- JA TYÖVÄENOPISTOJEN ke-

vään kurssit on julkaistu www.ilmonet.fisivustolla, ja opinto-ohjelma on luettavissa sähköisenä osoitteessa sto.digipap.eu/opinto-ohjelma/. Painetun opinto-oppaan voi hakea ilmaiseksi työväenopiston toimipisteestä tai kirjastosta. Kursseja on tarjolla kaikenikäisille ja kaikenlaisista asioista kiinnostuneille. Perinteisten kieli- ja kotitalouskurssien

lisäksi itseään voi käydä sivistämässä esimerkiksi senioreille suunnatuilla some-opinnoilla, opiskelemalla betonilamppujen valmistusta tai koko perheen taideluontokurssilla.

Ensimmäiset ilmoittautumiset alkavat 9.12. Helsingin kaupungin ilmonet.fi.-palvelussa.

  23 

Kolumni

Vuokralaisneuvottelukunnan puheenjohtaja Markku Saarinen

KUVA JENNI UUSILEHTO

Hyvät hyyryläiset asiat on käsitelty, valitaan toimihenkilöt seuraavalle vuodelle muun muassa talo­ toimikunnan, alueyhtiön ja Hekan luotta­ mustehtäviin. Valinnat tehdään äänestä­ mällä, jos ehdokkaita on useampia. Lopuksi Manninen julistaa kokouk­ sen päättyneeksi. – Kiitos aktiivisuudesta ja osallis­ tumisesta, hän huikkaa ihmisten pois lähtiessä.

Asukkaat Karita Jalava (vas.), Pirjo Gustafsson, Ester Vilhula, Ritva Kojo ja Raija Manninen sekä isännöitsijä Anne Idman osallistuivat Siilitie 7:n asukaskokoukseen.

Jenni Uusilehto

HEKA PIKKU HUOPALAHTI OY

HEKA-SIILITIE OY

HEKA-VUOSAARI OY

puh. 09 476 6700

puh. 020 690 151

puh. 09 341 7300

Pasilanraitio 5, 5. krs,

Hitsaajankatu 9 B, 7. krs,

Tallinnanaukio 1 A, 4. krs,

00240 HKI

00810 HKI

00930 HKI

HEKA-HAAGA OY

HEKA-SUUTARILA OY

puh. 09 7250 0400

puh. 09 3507 000

Sentnerikuja 2, 2. krs,

Malminkaari 9 B, 2. krs,

00440 HKI

00700 HKI

HEKA-PUOTILA OY

HEKA-VALLILA OY

puh. 09 343 4030

puh. 09 350 5620

Tallinnanaukio 1 A, 4. krs,

Mäkelänkatu 2 A, 3. krs,

00930 HKI

00500 HKI

HEKA

HEKA-ROIHUVUORI OY

HEKA-VESALA OY

Helsingin kaupungin

puh. 020 690 151

puh. 09 7705 5000

asunnot Oy

Hitsaajankatu 9 B, 7. krs,

Tallinnanaukio 1 B, 4. krs,

Viipurinkatu 2,

00810 HKI

00930 HKI

00510 HKI

uosi 2015 on kohta päättynyt. On aika luoda katse menneeseen vuoteen ja tehdä havainnot sen kuulu­ misista. Vuosi on ollut todellakin työntäyteinen – var­ sinkin vuoden loppupuoli. Hallituksen tekemät ehdo­ tukset asuntopolitiikkaan ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia monelle vuokralaisaktiiville, niin isoja asioita on tullut eteen. Yhtenä niistä on tämä tulorajojen käyttöönotto Hel­ singin ja Tampereen alueella, eli jos tulot ylittävät asetetut rajat, niin henkilö ei ole oikeutettu saamaan asuntoa. Tästä tulee vielä mahdollisesti suuria ongelmia, kun henkilö vaih­ taa asuntoa peruskorjauksen takia ja hänen vuokrasopimuksensa irtisanotaan ja tehdään uusi sopimus vaihtoasuntoon – varsinkin, jos Heka pitää voimassa nykyisen käytännön irtisanoa vuokrasopi­ mukset. Vuokralaisneuvottelukunta tekee työtä sen puolesta, että otettaisiin vanha käytäntö takaisin, jossa vuokrasopimuksia ei tar­ vitsisi irtisanoa. Tämänvuotinen Hyyryläispäivä on pidetty Finlandia-talolla, ja tilaisuus oli taas kertakaikkisen hyvä ja voimaannuttava. Saimme kuulla useita hyviä alustuksia koskien vuokra-asumista ja siihen liit­ tyviä tulevaisuudennäkymiä. Saadun palautteen mukaan toivottiin tilaisuuksien jatkuvan myös tulevina vuosina, tähän toivomukseen on hyvä yhtyä. Tänä vuonna asukaskokouksissa valittiin taas uudet talotoimi­ kunnat ja tehtiin ehdotukset niin oman alueyhtiön kuin koko Hekan hallituksiin valittavista asukasedustajista, eli oli erittäin tärkeää, että asukkaat osallistuivat näihin kokouksiin. Onnea kaikille valituksi tulleille asukasaktiiveille. Talvi tekee tuloaan ja taas tulevat liukkaat kelit, eli muistakaa kun­ non jalkineet kun menette ulos, jotta vältytään tapaturmilta. Toivotan kaikille asukkaille hyvää joulua ja parempaa vuotta 2016!


Skidit VÄRITÄ SIVU JOULUISEKSI,

leikkaa irti ja kääri lahjan ympärille kuusen alle. Sallittu aikuisillekin!

Asukaslehti Hima 4/2015  

Himan joulukuussa 2015 ilmestynyt numero

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you