Page 1

Homma hanskassa

Puhdas autopaikka, s. 8

Hekan huudit

Peruskorjausta 20-luvun henkeen, s. 14

H E K A N l eh t i a s u kka i l l e  4 / 2 0 1 3

Malminkartanossa yhdistyy lapsiperheen ja taiteilijan arki s. 10

Kotona hommissa

Ajassa

Pakkaspäivän lämpimät juomat, s. 5

Hekasta asiaa

Vuokra nousee maltillisesti, s. 16


2 

Hima  4 | 2013

4 Ajassa

Ennen ne talvetkin olivat kylmempiä – vai olivatko?

Päätoimittajalta

6 Himassa

Joululahjan paketoinnissa vain mielikuvitus on rajana.

7 Energiansäästö

Vuoden alusta metalli ja lasi saavat omat jäteastiat.

8 Homma hanskassa Kuka hoitaa liputuksen?

Mirka Saarholma

Kinkkinen kodin kunnossapito rään sanomalehden mielipidepalstalla kehotettiin marraskuun alussa aloittamaan jo jouluvalmis­te­ lut ­siivoamalla kaappeja tunnin pari päivittäin aina joulukuun puoliväliin asti. Näin puhteesta ei tarvitse stressata sitten joulun ollessa ovella, muiden joulu­ valmistelujen ohella. Vinkin on ehkä antanut joku, jolla on tuhottomasti kaappeja. Joku toinen on aiemmin vinkannut, että kaappien siivoukseen kannattaa panostaa, jos aikoo viettää joulunsa siellä kaapissa. Kaikki kunnia siisteille kaapeille, mutta olen samaa mieltä. Miksi kaappien pitäisi olla juuri jouluna erityisen siistit? Joulu aiheuttaa paineita kodeissa perinteisesti muillakin tavoin. Se liittynee jouluun kiinteästi kuuluvaan yhdessä­ oloon sisätiloissa. Monille muuttoa suunnitteleville ja varsinkin taloa rakentaville on tuttu lausahdus ”jou­ luksi uuteen kotiin”. Se aiheuttaa usein turhaa stressiä – miksi juuri jouluksi? Ehkä siksi, että jouluna kuuluu olla rauhassa eikä murehtia turhia. Uudessa kodissa se kenties on helpompaa kuin vanhassa. Työelämässä ja koulunkäynnissä vuoden loppu­ aika voi tuoda muassaan kovaa puurtamista. On ta­ voitteita, jotka pitää saavuttaa kyseisen vuoden aika­ na. Myöhäissyksyllä huomataan monen asian olevan tekemättä – ja ei muuta kuin vitosvaihde silmään ja tuplatehoilla aatonaattoon asti. Se johtaa usein kropan väsymiseen ja flunssaisiin hahmoihin joulupöydässä. Monet asettavat jotkut kodin kunnossapitoon tai siisteyteen liittyvät asiat toisia korkeammalle. Minulle on erityisen tärkeää, että keittiössä on siistiä. Makuu­ huoneen tasoilla tai sängynpäädyssä itseään kerryttävät vaatekasat eivät häiritse läheskään niin paljon, kuin lieden likaisuus tai keittiö­ tasojen tahma. Sitten on sellaisia asioita, joista pitäisi pitää huoli, mutta joita ei joko muista tai joista ei tiedä, että pitäisi huolehtia. Ja vielä sellaisia asioita, joiden kunnossapito kuuluu jollekin muulle kuin itse asukkaalle, eikä niistä tarvitse enempää huolehtia – riittää kun ilmoittaa asiasta huoltoon. Asunnon kunnossapidosta huolehtimisen avuksi olemme koon­ neet tämän numeron keskiaukeamalle havainnollisesti tiedot siitä, mitkä osat asunnosta pitäisi pitää itse kunnossa ja mitkä voi huoletta jättää huollon haltuun*. Toivon, että siitä on apua monelle.

9 Taitava talous

Joulu on kulutusjuhlaa, mutta vähemmälläkin pärjää.

10 Mun työ

Kun ateljee on kodin alakerrassa, ovat työajat muusta arjesta riippuvaisia.

13 Uutta & vanhaa

Yksi asia ei muutu: mäenlasku on kivaa.

14 Hekan huudit

Mäkelänkadulla uusitaan vanhaan loistoon.

16 Hekasta asiaa

Hekassa on edelleen edullista asua niin helsinkiläisittäin kuin valtakunnallisestikin.

20 Home | Hem

Briefly in English. Kort på svenska.

22 Aktiivinen asukas

Tuore VD-määrärahapäätös yhtenäistää Hekan käytäntöjä.

Joululahjan voi kääriä vaikka kankaaseen tai sanomalehteen.

HIMA

Toimitus ja taitto

kansiKUVA

Helsingin kaupungin

MCI Press Oy

Susa Junnola

asunnot Oy:n

Mikonkatu 8 A

Paino

lehti asukkaille

00100 Helsinki

Sanomapaino Painos

Julkaisija

puhelin (09) 25250250

Helsingin kaupungin

faksi (09) 2525 0251

50 000 kpl

asunnot Oy

info@mcipress.fi

Seuraava lehti

Päätoimittaja

www.mcipress.fi

ilmestyy maaliskuussa

Mirka Saarholma

ulkoasu

2014

p. 040 737 8878

Suunnittelutoimisto

*Seitsemän vastikään muuttaneen alueyhtiön alueiden asukkaat ­saavat keski­

mirka.saarholma

BOTH Oy

aukeamalla alueyhtiönsä muuttoon liittyvän lehtisen, joka kannattaa ottaa

@hekaoy.fi

talteen. Näillä ­alueilla kunnossapitoon liittyvä keskiaukeama julkaistaan ensi vuoden Hima-numeroissa. Vastuunjakoihin liittyvä juliste julkaistaan myös Hekan internet­sivuilla www.hekaoy.fi.


Hima  4 | 2013

Vastaa lukijakyselyyn s. 18

Heka suosittelee e-laskua tai suoramaksua kuukausittaiseen vuokranmaksuun. Vuokra tulee näin hoidettua ajallaan eikä unohduksista johtuvia viivästysmaksuja pääse kertymään.

sähköiset palvelut

E-laskun ABC Kotimainen suoraveloitus poistuu käytöstä tammikuun loppuun

mennessä. Heka alueyhtiöineen ottaa e-laskun käyttöönsä 1.12.2013, mistä lähtien myös Hekan asukkaat voivat valita vuokran maksamiseen e-laskun omassa verkkopankissaan. Suoraveloitus korvataan e-laskulla ja suoramaksulla. Muutos on maksajan puolelta helppo, sillä pankki ja laskuttaja huolehtivat muutoksista.

Voit voittaa Lumia 920 -puhelimen!

”Puhtaan pyykin matka oman kylpyhuoneen koneista vaatekaappiin on lyhyt. Silti voi pitää ylellisyytenä, jos pääsee käyttämään myös […] pesutupaa, sen tehokkaita koneita ja mankelia.” Päätoimittaja Asko Sirkiä, Kiinteistölehti 8/2013

E-LASKU

SUORAMAKSU

verkkopankkia käyttävälle maksajalle

maksajalle, joka ei käytä verkkopankkia

E-lasku on monipuolisempi kuin suora­ veloitus. E-laskun maksutiliä, summaa ­tai eräpäivää voi muuttaa verkkopankissa ennen laskun maksamista.

Suoramaksu vastaa maksajan näkö­ kulmasta suoraveloitusta. Suoramaksua ­ ei voi muokata ennen eräpäivää.

Maksaja tekee verkkopankissa e-laskusopimuksen

Maksaja sopii suoramaksupalvelusta pankin kanssa.

Jos Hekan asukkaalla on vuokranmaksusta suoraveloitussopimus ja hän on käyttänyt verkkopankkia vuokran maksuun viimeisen kolmen kuukauden aikana, muuttuu suora­veloitus automaattisesti e-laskuksi.

Jos Hekan asukkaalla on käytössään suora­veloitus, mutta hän ei ole käyttänyt verkkopankkia, suora­veloitus muuttuu automaattisesti suoramaksuksi.

Pankki ilmoittaa laskuttajalle e-laskun tilaamisesta

Laskuttaja lähettää e-laskun pankkiin Pankki laittaa laskun esille maksajan verkkopankkiin, ja maksaja voi halutessaan tehdä siihen muutoksia. Maksaja voi hyväksyä verkkopankissa maksut yksittäin tai valita automaattisen maksutavan. Pankki veloittaa hyväksytyn maksun eräpäivänä.

Maksaja näkee veloituksen tiliotteellaan. Laskut arkistoituvat maksajan verkkopankkiin.

  3 

Pankki ilmoittaa laskuttajalle suoramaksupalvelun valinnasta Maksajalle perustetaan pankkiin sähköinen laskujen vastaanotto-osoite.

Laskuttaja toimittaa maksajalle tiedon laskusta ja lähettää kopion e-laskuna pankkiin. Pankki maksaa suoramaksun maksajan tililtä laskun eräpäivänä.

Maksaja näkee veloituksen tiliotteellaan.

Lähde: Finanssialan keskusliitto


4 

Hima  4 | 2013

Ajassa

Joulu tulee kaupunkiin

Lämpenee, ­lämpenee?

Bockin talon sisäpihalle avataan joulukuussa Torikortteleiden Joulupiha. Tunnelmallisella pihalla on mahdollisuus pistäytyä joulusaunassa tai tehdä jouluherkkuostoksia sekä vierailla viereisessä Bockin talossa, missä voi ihailla ja hankkia jouluisia koristeita ja lahjoja. Torikortteleiden Joulupiha on avoinna 12.–15.12. ja 19.–22.12.

ilmastonmuutoksen taustalla on pääasiassa ihmis-

kunnan synnyttämien kasvihuonekaasujen määrän lisääntyminen ilmakehässä. Tästä syystä maapallon keskilämpötila voi nousta vuosisadan loppuun mennessä vajaasta kahdesta kuuteen asteeseen. Ainoa keino vaikuttaa ilmastonmuutoksen voimakkuuteen on rajoittaa kasvihuonepäästöjä.

kuva helsingin kaupungin kuva-arkisto

Vuonna 1941 talvea riitti.

Lumipeite suli Helsingissä vasta toukokuun alussa, ja uusi pysyvä lumipeite saapui jo loka­ kuun lopulla. Varhaisin ensilumi Hel­ sinkiin satoi syyskuun 29. päivä vuonna 1929. – Vuodet eivät ole veljeksiä, tuumaa Hutila. Joskus talvi ei ole meinannut alkaa ollenkaan, kuten talvella 2007–2008. Silloin Kaisaniemen keskilämpötila py­ sytteli nollan alapuolella ja lumi­peite maassa pisimmillään vain yhdeksän vuorokauden ajan. Tuon talven keski­ lämpötila oli 1,4 astetta plussan puolel­ la, ja se olikin kaikkien aikojen lämpi­ min talvemme. Kylmiä ja lumisia talvia on ollut aina, ja niitä tulee olemaan jatkossakin, mutta vähenevissä määrin. Vuosien 1961–1990 väliin lumisia päiviä mahtui keskiverto­ talveen enemmän kuin nyt ja tulevai­ suudessa. Mitä etelämmäksi mennään, sitä epävarmempaa talven saapuminen tulevaisuudessa on. Lämpötilat nouse­ vat ja sadetta tulee enemmän.

Viime vuosien runsaslumisuus on saanut epäilemään koko ilmastonmuutosta.

TalviSÄÄ

”Ennen ne talvetkin ­ olivat kylmempiä” Viime talven kinokset ja pakkaset eivät ole mitään vuoteen 1941 verrattuna. Kun kohdalle sattuu kolme perättäistä kylmää, runsaslumista talvea, voi epä­ usko ilmaston lämpenemistä kohtaan herätä. Kinoksissa kahlanneen on vai­ kea uskoa, että Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) mukaan vuosi 2012 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian yhdeksänneksi lämpimin.

Kunkin talven kylmyyteen vaikuttaa monet tekijät, joista ilmastonmuutos on vain yksi. Muutaman talven perusteella ei voi päätellä mitään pitkän aikavälin muutoksista. On paljon tyypillisempää, että Helsingissä talvea vietetään har­ maissa ja vetisissä tunnelmissa ainakin joulukuun lopulle saakka.

– Edellisinä talvina Helsinkiin on puhaltanut kylmää ilmaa etelän ja idän suunnalta. Kun meri on lähellä, sattuu tänne usein runsaita sateita. Ja kun ilma on kylmää, sateet tulevat lumena, kertoo meteorologi Asko Hutila Ilma­ tieteen laitokselta. Tilastoidusti kylmimmät talvet Hel­ singissä on koettu 1940-luvun alussa ja 1980-luvun puolivälissä. Maan ete­ lä- ja keskiosassa mitattiin vuoden 1987 tammikuussa viiden päivän ajan 34–39 asteen pakkaslukemia. Samaisena talvena paukahti lasiin myös HelsinkiVantaan mittaushistorian paukkuvin pakkaslukema: 35,9 astetta. Vaikka vii­ me vuosina talvet ovatkin olleet kylmiä, ei vastaavia lukemia ole Helsingissä hä­ tyytelty kertaakaan.

Jos ilmaston lämpenemistä aiheut­tavia päästöjä ei saada hillittyä, ennusteiden mukaan Helsingissä päästään 2060-lu­ vulla hiihtoloman aikaan laduille vain hyvällä tuurilla. Tuolloin lämpötila Sta­ dissa putoaa enää hädin tuskin pakka­ sen puolelle. Hiihtotunneleille ja Lapin hiihtokeskuksille riittänee asiakkaitta. Mutta onko talvea ollenkaan, jos ei ole lunta ja pakkasta? Meteorologi Hutila kertoo, että tal­ ven voi määritellä monella tavalla. Jos talvea ajatellaan kalenterin mukaan, talvikuukausia ovat joulu-, tammi- ja helmikuu. Tähtitieteellisesti tarkastel­ tuna talvi alkaa talvipäivän seisauksena joulun aikaan ja päättyy kevätpäivän­ tasaukseen maaliskuun lopulla. Terminen talvi tarkoittaa ajan­ kohtaa, jolloin vuorokauden keskiläm­ pötila on alle nollan. Tässä mielessä talvi on suuressa osassa maata pisin vuodenaikamme – ainakin toistaiseksi.

Minna Huuhka


Hima  4 | 2013

Mihin kuuluu kinkkurasva? Pian on taas aika ryhtyä joulukinkun paistoon. Kinkunpaistajalle muistutuksena, ettei kinkkurasva kuulu viemäriin. Viemäriin kaadettu rasva aiheuttaa paitsi hajuongelmia, voi hyytyessään muodostaa rasvatukoksen. Pahimmillaan rasvatukos aiheuttaa vesivahingon, kun se pakottaa jäteveden purkautumaan viemäristä kiinteistöjen tiloihin.

oikeaoppisesti bio- tai sekajätteisiin. Sekajätteiden joukkoon menevän rasvan voi pakata kätevästi esimerkiksi tyhjään maitotölkkiin tai kahvipakettiin, ja sulkea sen teipillä. Paistoliemestä sen sijaan saa herkullisen pohjan kastikkeelle tai keitolle. Lisätietoa www.hsy.fi > vesi > kodinvesiasiat

  5 

”Vanhan perinteen mukaan jouluna pitää mässäillä mielin määrin, jotta seuraavan vuoden sadosta tulisi runsas.” www.suomalainenjoulu.fi

Jäähtynyt kinkkurasva lajitellaan

kuva thinkstock

kuva thinkstock

suklaa­ juoma, joka haastaa perinteisen mai­ dosta ja kaakaojuomajauheesta val­ mistetun kaakaojuoman ja vie kielen mennessään. Suklaajuoma valmiste­ taan sulattamalla esimerkiksi suklaa­ konvehteja, maitosuklaata tai tummaa suklaata lämpimän maidon sekaan. Mausteisia makuvivahteita saa juo­ maan lisäämällä esimerkiksi yhden tähtianiksen tai hippusellisen karde­ mummansiemeniä. Loppusilauksena suklaajuoman päälle voi pudottaa ker­ mavaahtonokareen tai palan vanilja­ jäätelöä sekä ripotella pinnalle raastet­ tua suklaata. Superfoodeista ja kasvisperäisis­ tä aineksista koottu kaakaojuoma on toinen perinteisen kaakaon haastaja. Tässä juomassa valmiskaakaojauhe korvataan raakakaakaojauheella, joka sekoitetaan esimerkiksi soija- tai kaura­ maitoon, makeutusaineena käytetään agave-siirappia ja lisähöysteenä ma­ keaa makua tuovaa lucuma-jauhetta. Maukkauden takaavat lämmitettyyn nesteeseen lisätty vaniljatanko, kaneli­ tanko tai chili. Herkkusuille maistuu lämmin

Lämmin teehetki voi olla myös makuelämys.

lämpimät juomat

Pakkaspäivänä kupponen kuumaa Kun kylmä tuuli tunkee luihin ja ytimiin pimeinä talvipäivinä, ajatus lämpimästä juomasta pilkahtaa herkästi mieleen. Itse tehty lämmike on aina parasta. Juomanautinnosta tulee erityisen antoi­ sa, kun juoman tekoon ja tarjoamiseen käyttää omaa aikaa ja luovuutta. Kotite­ koinen lämmin juoma ei vaadi osakseen kovin haastavaa valmistusprosessia, eikä aikaakaan kulu kuin vain hetki. Ja mikäs sen mukavampaa kuin istua pehmeän tuolin uumenissa lämpimän kupin ääres­ sä viiman vinkuessa ikkunoiden raoissa? Kuumia juomavaihtoehtoja löytyy joka lähtöön. On kahvia, teetä, mar­ jamehua ja kaakaota tuhansine va­ riaatioineen. Viidakon uumenista ja lähi-idän aavikoilta tänne vilpoiseen härmälään kantautuneet eksoottiset mausteet, marjat, yrtit ja hedelmäjau­ heet tuovat uudenlaisia makuvivahteita keittiöiden keitoksiin.

Lämpimän teehetken voi tehtailla tuossa tuokiossa kuumaksi keitetystä vedes­ tä ja valmiista teepussista. Teehen saa mausteisempaa makua lisäämällä afrik­ kalaiseen tyyliin hyppysellisen kokonai­ sia neilikoita keitettävän veden sekaan. Uusia elämyksiä haluavat voivat val­ mistaa mausteista maitoteetä, kuten chai-tee lattea tai vihreää lattea (green latte). Chai latte on mustaa teetä, joka on maustettu neilikoilla, kanelitangol­ la ja kardemummansydämillä. Vihreä latte valmistetaan hienoksi jauhetusta vihreästä teestä. Suurelle porukalle voi tehtailla mahti­pontisemmat teekutsut, mikäli omistaa samovaarin. Venäläiseen ta­ paan samovaarissa valmistettu musta ja vahva tee maustetaan sokerilla ja sitruu­ nalla ja teen sekaan voi lisäksi tiputtaa hilloa tai marjoja.

mieli glögiä. Tämä perinteinen juoma lämmitti kylmissä asumuksissa asuneita ihmisiä RuotsiSuomessa jo keskiajalla. Juoman pe­ rusaineksena käytettiin laadultaan vä­ hemmän hyvää viiniä, joka maustettiin kanelilla, neilikalla, kardemummalla ja appelsiininkuorella. Glögin valmistuksessa on hyvä muis­ taa muutama perusasia: juoma tulee kuumentaa teräs- tai lasiastiassa, ja juomaa ei saa kiehauttaa. Valmis keitos tarjotaan rusinoiden ja manteleiden kanssa. Glögin kanssa maistuvat myös pienet purtavat. Punaisen glögin oheen sopivat esimerkiksi piparkakut ja pistaa­ sipähkinät. Vaalean glögin kanssa sopi­ vat vaikkapa juustot ja uunissa lämmi­ tetyt sekä sokerissa kieritellyt päärynät tai omenat.

Joulun alla tekee

Kati Jalagin

Tee itse

Chai latte (3–4 annosta) Ainekset:

5 dl vettä 3 teepussia mustaa teetä 2 kanelitankoa 2 kardemumman siementä (murskattuna) 3 kokonaista neilikkaa 1 kokonainen mustapippuri 1 tl tuoretta inkivääriä (kuorittu ja paloiteltu pieniksi paloiksi) 1 vaniljatanko (halkaistu tanko ja tangosta poistetut siemenet erikseen) 3 dl maitoa 1-2 tl sokeria Pinnalle:

1 dl maitoa jauhettua kanelia maun mukaan 1. Laita vesi, kanelitangot, murskatut kardemumman siemenet, neilikat, mustapippuri, inkiväärin palat, vaniljatanko ja vaniljan siemenet kattilaan. Keitä hiljalleen 10 minuuttia. 2. Ota kattila pois liedeltä. Lisää teepussit veteen. Hauduta kannen alla viisi minuuttia. 3. Poista teepussit kattilasta. Lisää juomaseokseen maito ja sokeri. Lämmitä juoma hitaasti liedellä. Älä keitä! 4. Vaahdota 1 dl maitoa sähkövatkaimella korkeassa ja kapeassa kannussa. 5. Siivilöi seos

ja kaada laseihin. Lusikoi juomien päälle maitovaahtoa ja ripottele pinnalle kanelia. ­Nauti heti.


6 

Hima  4 | 2013

20 %

Himassa

Asumisen osuus energian

loppu­käytöstä on keskimäärin 20 prosenttia. Lämmityskulujen osuus vuokrasta o ­ n taas lähes 10 prosenttia.

kuva thinkstock

Helppo paketointi

Onko paketin teko piinaa? Lahjan keksiminen on jokavuotinen päänvaiva, mutta vielä enemmän harmaita hiuksia tuottaa lahjan kääriminen paketinkaltaiseksi. Erityisesti monella miehellä on käsityötunneista ­v ierähtänyt vuosia, ja teipistäkin tulee mieleen vain ilmastointi. Paketoinnin ei kuitenkaan tarvitse olla taistelua papereiden ja nauhan kihartamisen kanssa. Esimerkiksi valmiista lahjapussista tai maalatusta kenkälaatikosta saa vaivattomasti katseita kestävän paketin. Monesta liikkeestä saa vanhoja laatikoita kysy­mällä, ja päälle voi liimata ­valmiin koristeruusukkeen. Todellinen en-tee-sitä-itse-tyyppi miettii pakkaustyötä jo lahjaa vali­ tessaan. Paketointia helpottaa jo ­valmiiksi kova, suorakulmion muotoinen paketoitava, kuten lautapeli tai hajuvesi. Joulun aikaan markkinoilla on monenlaisia valmiita, kauniita lahjapakkauksia, jotka voi kruunata yksinkertaisesti lahja­nauhalla ja pakettikortilla. Lahja­kortti kauniissa kirjekuoressa säästää vaivaa ja hermoja. Isot liikkeet ja kauppakeskukset tarjoavat usein paketointipalveluita, mutta niiden jonot venyvät helposti joulun lähestyessä. Paketointiapua voi kysyä myös naapurista tai sukulaislapsilta. Palkaksi voi tarjota vaikka joulutorttuja ja kaakaota.

Vähemmälläkin pärjää

peri sopii loistavasti myös lahjanarun korvikkeeksi: leikkaa vain paperista kapeita suikaleita ja liimaa ne paketin ympärille. Kiharat päät saa kätevästi kynän ympärille kierittämällä. Yksinkertaisen

paketin

kruunaavat

k­ oristeelliset yksityiskohdat. Pakkaus­ naruun voi esimerkiksi pujottaa nap­ peja tai piparin, johon on kirjoitettu lahjan saajan nimi. Luonnon materiaa­ leissa, kuten kävyissä ja puunoksissa on perinteistä joulutunnelmaa. Kankaasta saa aikaa kestävän lah­ japakkauksen. Siitä voi ommella pus­ sukan tai sen voi kääräistä lahjan ym­ pärille vaikka karkkipaperin tapaan. Tässä kannattaa käyttää esimerkiksi vanhoja jouluverhoja tai vaatteita. Lahjapaketin sisältöä voi myös hyö­ dyntää paketoinnissa. Esimerkiksi pussilakanan voi pakata tyynyliinaan tai suklaarasian keittiöpyyhkeeseen. Moneen kankaaseen soveltuu kaksi­ puolinen teippi kiinnittäjäksi, ja kää­ rön voi viimeistellä narulla. askartelu

Ekopaketti on kaunis ja edullinen Kauniin lahjapakkauksen salaisuus ei ole siihen uponneissa euroissa vaan per­ soonallisuudessa. Kun paketoinnissa hyödyntää kodin antimia tai kierrä­ tysmateriaaleja, luonto ja lompakko kiittävät. Itse tehty lahjan kääre tekee lahjasta kuin lahjasta erityisen ja omaperäisen. Persoonallinen paketti on paitsi edul­ linen vaihtoehto myös ympäristöteko – valmiiksi kuvioitu lahjapaperihan ei kelpaa kuin energia- tai sekajättee­ seen. Ekopaketointi ei vaadi edes tai­ toa, vähän vain luovuutta. Persoonalliseen lahjakääreeseen kannattaa hakea ideoita kodin kaa­ peista, luonnosta ja kirpputoreilta. Vain mielikuvitus rajoittaa materiaali­ en käyttöä luovassa paketoinnissa. Jos oma mielikuvitus ei riitä, voi ystävien

kanssa pitää paketointipikkujoulut. Niissä syntyy ideoita ilman hukka­ materiaaleja, kun ylijääneelle materi­ aalille löytyy käyttäjä läheltä. Keittiön kaapissa odottaa monen­ laista hyödyllistä paketointitarpeistoa. Paperipussista saa helpon ja kauniin paketin, jonka voi rullata ja nitoa kiinni. Kuivapakkaukset, kuten muro- ja kek­ silaatikot, voi avata saumoista, kääntää ympäri ja liimata uudelleen. Kun appel­ siini tai omena kuivuu korissa syömäkel­ vottomaksi, voi sen viipaloida, ja parissa päivässä renkaat kuivuvat kauniiksi so­ misteiksi ekopakettiin. Niille, jotka haluavat kääriä lahjan­ sa perinteisesti paperiin, sopii käytet­ täväksi vanhat lehdet ja kirjojen sivut. Isommille lahjoille voi tapetista tai julisteesta askarrella lahjapussin. Pa­

Perunanpuolikkaasta saa näppärästi kai­

vertamalla leimasimen, jolla trenditietoi­ nen koristelee tänä jouluna. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että uusiokäytetty pahvi ei kelpaa pahvinkeräykseen, jos se on liimassa ja askartelumaalissa uitettu. Koristelut kannattaa siis pitää helposti ir­ rotettavina, eikä esimerkiksi nitojan niitit haittaa kierrätettävyyttä. Jouluna lahjat kannattaa avata varovasti, sillä lahjapaperin voi säästää tulevia vuosia ajatellen. Laadukasta lah­ japaperia voi käyttää monta kertaa, ja revennytkin lahjapaperi sopii pakettien koristeluun ja pakettikortteihin. Selja Tiilikainen Paketointi-ideoita kierrätysmateriaaleista antoi Kädentaitopalvelu Näprän osastovastaava Marja Peltola, Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:sta Lisää ideoita ja paperipussin ohje: Oiva-askarteluoppaassa Kierrätyskeskuksen verkkosivuilla www. kierratyskeskus.fi/askarteluopas


Hima  4 | 2013

Energiansäästö

  7 

Joulu on pAITSI lahjojen, myös koti-

talouksien jätemäärien kasvun kultaaikaa. Kaukaa viisas voi vähentää jätettä antamalla läheisilleen joululahjaksi elämyksiä, palveluja, aikaa tai hyvää mieltä. Erilaisia lahjaideoita etsivien kannattaakin hakeutua Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n tarjoamalle www.annajotainmuuta.fi -sivustolle, mistä löytyy lahjavinkkejä niin turhien tavaroiden kaihtajille kuin ympäristön ystäville.

kuva sanna hyvärinen

jÄTteidenkeräys

Jätehuolto uudistuu – lisää pönttöjä katoksiin Lasin ja metallin erilliskeräys tulee pakolliseksi pääkaupunkiseudun kiinteistöissä vuoden alusta. Uudistus koskee yli 20 asunnon taloja, joista moneen on jo ehditty toimittaa tarvittavat keräysastiat. Jo jonkin aikaa yli 20 asunnon kiinteis­

töissä on pitänyt järjestää kartongin ke­ räys. Vuoden alusta voimaan astuvan uuden jätelain myötä velvoite laajenee koskemaan yli kymmenen asunnon kiinteistöjä. Vuoden alusta myös lasi ja metalli muuttuvat keräysvelvoitteen alaisiksi, ja tämän takia talokohtaisia jätteiden­ keräyspisteita saatetaan parhaillaan ajan tasalle. Suurimmassa osassa Hekan talojen jätteidenkeräyspisteitä lasi- ja metalli­ jakeiden keräysastiat on sijoitettu ole­ massa oleviin jätehuoneisiin. Osassa taloista ne on tilanpuutteen vuoksi jouduttu jättämään jätehuoneiden ­ulkopuolelle. Taloissa, joissa jätteiden keräys tapahtuu syväkeräysastioihin eli kansankielellä moolokeihin, lasi- ja metallijakeiden keräysastiat sijaitsevat yleensä niiden vieressä ulkotiloissa. Pienessä osassa taloista on syväkeräys­ astioita, joissa on omat osiot lasille ja metallille. – Myös alle 20 asunnon talot voivat halutessaan lähteä mukaan lasin ja metallin keräykseen. Tämä onnistuu vuoden vaihteen jälkeen erityisen hel­ posti niissä tapauksissa, missä talo osuu keräys­auton reitille, sanoo Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kunta­ yhtymän ympäristöasiantuntija Seppo Kajaste. Uusi jätelaki ja EU:n jätehuolto­ direktiivit pyrkivät merkittävästi vä­ hentämään kaatopaikoille päätyvän

jätteen määrää. Niihin pohjautuvan kansallisen tavoitteen mukaan vuonna 2016 yli 50 prosenttia kaikesta yhdys­ kuntajätteestä käsitellään biologisesti tai kierrätetään materiaaleina. Tällä hetkellä kyseisessä pyrkimyk­ sessä ollaan noin 35 prosentin tasolla. Vaikka suuret jätehuollon muutokset eivät välttämättä näy talojen asukkaille, on heillä merkittävä rooli ruohonjuuri­ tasolla tapahtuvassa jätteiden lajittelus­ sa. Ensi vuonna valmistuvan Vantaan jätevoimalan myötä pääkaupunki­ seudun sekajätteet päätyvät poltto­ uunien kautta sähkön ja kaukolämmön tuotantoon. Ettei polttouuneihin jou­ tuisi tarpeettomasti kierrätyskelpoista tavaraa, kannattaa asukkaiden olla la­ jittelussa entistäkin huolellisempia ja noudattaa uusissa keräysastioissa tai niiden läheisyydessä sijaitsevia ohjeita. – Jätevoimalan valmistuminen vain lisää lajittelun tarvetta. Se ei missään tapauksessa poista tai vähennä uusien velvoitteiden asettamia vaatimuksia, Kajaste vahvistaa. Uuden jätelain myötä myös ongelma­jätteistä ryhdytään puhumaan terveydelle ja ympäristölle vaarallisina jätteinä. Niiden oikea paikka on var­ ta vasten osoitetut, HSY:n alueelliset ­keräyspisteet, Sortti-asemat tai keväisin kiertävät keräysautot. Ari Rytsy


8 

Hima  4 | 2013

Homma hanskassa

441

kpl Vuoden 2013 aikana Hekalle on valmistu-

nut 441 uutta asuntoa. Alkuvuonna 2014 valmistuu lisää asuntoja Jätkäsaareen, Maununnevaan ja Myllypuroon.

kuva thinkstock

Autopaikan lumityöt kuuluvat asukkaalle

Liputuksen voi tilata myös henkilökohtaisena merkkipäivänä.

Talvi tekee tuloaan, joten autoili­

joiden kannattaa taas varautua aamuisiin lapiohommiin. Hekan Laajasalon alueen vuokra-asuntojen isännöinnistä ja huollosta vastaavan Heka-­L aajasalon työnjohtaja Pentti Rouvali muistuttaa, että auto­ paikkojen siistinä ja lumettomana pitäminen on asukkaiden vastuulla. – Auton päältä harjattavat lumet jäävät usein autopaikalle. Talven edetessä lumi kasaantuu paakuiksi ja muodostaa aikamoiset ”Äänisen aallot”, Rouvali sanoo. Kiinteistöhuolto ajaa lumet aamuisin parkkialueiden keski­­väy­ liltä. Myöhemmin päivällä tehdään tarkempaa lumenajoa; puhdistetaan pihaportaita ja polkuja sekä ajetaan kasaantuneet lumet pihojen sivustoille. Samalla lumet ajetaan myös tyhjänä olevilta autopaikoilta. Koneellinen lumenajo autopaikalta onnistuu kuitenkin vain silloin, kun vierekkäin on vähintään kaksi tyhjää paikkaa. Rouvali neuvoo luomaan pienetkin lumimassat mahdollisimman nopeasti omalta autopaikalta, jos sitä ei päästä päivisin koneellisesti puhdistamaan. Näin lumi ei ennätä tiivistymään. Työtä varten voi lainata kolan ja lapion yhtiön ulkovarastosta. Omaa lumisavottaa helpottamaan voi hankkia myös pienen, peräkonttiin mahtuvan lumilapion.

Tuomas Lehtonen

Asumispalvelut

Lippu liehumaan Suomen lippu hulmuaa saloissa virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä, mutta liputtaa ­ saa myös henkilökohtaisina juhlapäivinä. – Suomen lippu nostetaan salkoon vuo­ sittain kuutena virallisena ja 13 vakiin­ tuneena liputuspäivänä, kertoo HekaVesalan isännöitsijä Ulla Salo. Lippu nähdään salossa myös silloin, kun toi­ mitetaan valtiolliset vaalit, kunnallis­ vaalit, Euroopan parlamentin edus­ tajien vaalit tai koko maata koskeva neuvoa-antava kansanäänestys. Presi­ dentin virkaanastumispäivää juhliste­ taan niin ikään siniristilipulla. Hekan asunnoissa asuvien ei tarvitse kantaa huolta liputuksesta, sillä lipun nostaminen ja laskeminen kuuluvat kiinteistöhuollon tehtäviin. – Alueen huoltomies käy nostamassa lipun salkoon aamulla noin kahdeksal­ ta, ja päivystäjä laskee lipun auringon laskiessa. Kesällä lippu lasketaan vii­ meistään iltayhdeksältä. Itsenäisyys­ päivänä ja vaalipäivinä, jolloin äänes­ tys päättyy auringonlaskun jälkeen, lippu lasketaan kahdeksaan mennessä. Jos lippu jostain syystä ei ole liputus­ päivänä salossa, asiasta voi ilmoittaa puhelimitse asiakaspalveluumme tai päivystysnumeroomme, Salo summaa.

Juhannus muodostaa kuitenkin poikkeuksen liputussääntöön. Suo­ men lipun päivänä eli juhannusaatto­ na lippu nostetaan illalla kuudelta ja lasketaan vasta juhannuspäivänä kello 21. Lippu saa siis liehua salossa koko kesäyön. Liputus on mahdollista tilata myös henkilökohtaisina merkkipäivinä tai perheen juhlapäivänä. Salon mukaan esimerkiksi 50- ja 60-vuotispäivien kun­ niaksi toivotaan silloin tällöin liputusta. – Ei liputusta kovin usein tilata, mut­ ta joskus kuitenkin. Tilauksen voi tehdä soittamalla hyvissä ajoin alueyhtiöm­ me asiakaspalveluun tai huollon työn­ johtajille. Tällä hetkellä juhlaliputuksen maksu on 40 euroa. Presidentin julistaessa kansallisen surupäivän tai talon asukkaan meneh­ dyttyä lippu vedetään puolitankoon. Salon mukaan liputus järjestetään joko kuolinpäivänä tai sitä seuraavana päi­ vänä ilmoitusajankohdasta ja vainajan omaisten toiveesta riippuen. Myös hau­ tajaispäivänä järjestetään suruliputus.

Suomen viralliset ja vakiintuneet liputuspäivät 2014

5.2. J.L. Runebergin päivä 28.2. Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä* 19.3. Minna Canthin päivä, ­ tasa-arvon päivä 9.4. Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä 27.4. Kansallinen veteraanipäivä 1.5. Vappu, suomalaisen työn päivä* 9.5. Eurooppa-päivä 11.5. Äitienpäivä* 12.5. J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä 18.5. Kaatuneitten muistopäivä 4.6. Puolustusvoimain lippu­juhlan päivä* 21.6. Juhannus, Suomen lipun päivä* 6.7. Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä 10.10. Aleksis Kiven päivä, ­suomalaisen kirjallisuuden päivä 24.10. YK:n päivä 6.11. Ruotsalaisuuden päivä, svenska dagen 9.11. Isänpäivä 6.12. Itsenäisyyspäivä* 8.12. Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä *Virallinen liputuspäivä

Heka-Vesalan isännöimissä ja huol­ tamissa Hekan taloissa liput säilytetään huoltotuvassa, jossa ne pystytään kui­ vattamaan ja säilyttämään asianmukai­ sella tavalla. Tarvittaessa liput voidaan pestä. Käytöstä poistettu lippu hävite­ tään polttamalla. Tuomas Lehtonen


Hima  4 | 2013

Taitava talous

365 370 439 465 400 € 2008 2009 2010 2011 2012

  9 

Suomalaisten keskimääräinen kulutus joulun valmisteluihin ja lahjahankintoihin. Lähde: Suomalaisen työn liitto, joulututkimus

säästövinkit

Joulubudjetti aisoihin Jouluun liittyy paljon tunteita ja joulu­­ tohinoissa rahankäyttö voi helposti lipsahtaa liiallisuuksiin. Tunnelman voi loihtia niukemmallakin budjetilla, kun suunnittelee hieman etukäteen.

lahjojen määrä on usein tärkeintä. Siksi kan­ nattaakin satsata yhteen päälahjaan, ja paketoida kaveriksi karkkia ja pieniä arkielämän juttuja, kuten vaikka sukkia tai piirustus­tarpeita. Isompien lasten kohdalla taas voi sopia, että tarpeelliset hankinnat, kuten käyttövaatteet ja urheiluvälineet, anne­ taan joululahjana. Myös lahjakortti on helppo ja rahal­ lisesti järkevä lahja. Joulun jälkeisissä alennusmyynneissä lahjakortin arvolla voi saada paljon enemmän kuin ennen joulua, ja itse valittu lahja on takuu­ varmasti mieleinen. Lahjatoiveita toteuttaessa kannat­ taa harkita yhteislahjoja. Kun jokainen osallistuu pienellä summalla, saa yh­ dessä aikaiseksi enemmän.

Jokaiseen joulupöytään kuuluu

omia erityisherkkuja, mutta itse tehtynä jou­ lun perinneruoat ovat melko edullisia. Ruokaa ostetaan kuitenkin helposti liikaa, jolloin sitä myös menee huk­ kaan. Suunnittelu on tässäkin paikal­ laan: esimerkiksi laatikot kannattaa tehdä raakoina pakkaseen, josta niitä voi paistaa tarpeen mukaan.

Jouluvalot ja joulukoristeet on parasta uusia heti joulun jälkeen. Alennusmyyn­ neistä joulutavaraa saa pilkkahintaan, ja silloin on vielä tuoreessa muistissa, mikä valo ei enää toimi, tai mitkä koristeet ovat ihastuttaneet kaupassa.

joulun sähkö­ laskun saa pidettyä kurissa. Esimerkiksi uunia ei tarvitse pitää päällä aamusta iltaan, kun laatikot kuumentaa kinkun jälkilämmöllä. Sitä vastoin jouluvalot kuluttavat säh­ köä suhteellisen vähän, ja niistä kannat­ taakin nauttia sydämen pohjasta.

Tärkeintä joulussa on

Erityisesti pienille lapsille

ympäri vuo­ den. Tällöin lahjat ovat harkitumpia, ja alennusmyynneistä voi tehdä edullisia löytöjä. Myös kustannukset jakaantuvat pitkin vuotta, eikä kaikki jouluhankin­ nat osu joulukuulle. Myös joulun budjetti kannattaa päättää etukäteen. Rahanmenoa on helpompi hahmottaa, eikä pakkotilan­ teessa tule sorruttua kauppaketjujen kalliisiin luottokortteihin.

Fiksu ostaa joululahjoja

Pienillä teoilla myös

kuitenkin tun­ nelma ja yhdessäolo. Sitä ei voi mitata rahassa.

Vinkkejä joulubudjettiin tarjosi Kuluttajaliiton johtava lakimies Tuula Sario


Mun työpaikka

Taiteilijan elämää


Hima  4 | 2013

  11 

teksti HANNA OJANPÄÄ kuvat SUSA JUNNOLA

Puustellinrinteessä Hekan kolmikerroksisessa rivitalossa kotia pitää taiteilijaisä, opiskelijaäiti ja kaksi pientä poikaa. Iltaisin isä suuntaa töihin ateljeelleen – kodin alakertaan. Työtilallisia asuntoja löytyy Hekasta vain kymmenkunta. eir Byrkjeland työntää lastenrattaita kotia kohti juuri ennen haastattelun alkua. Toimittajan on helppo tunnistaa nuori taitelija google-kuvahaun perusteella. – Veimme juuri Evindin kanssa Rurikin muutamaksi tunniksi kerhoon, Geir kertoo viitaten kolme ja puoli -vuotiaa­ seen esikoiseensa. Kuopus on veljeään kaksi vuotta nuorempi. – Puolenpäivän aikaan teemme mat­ kan toiseen suuntaan ja sitten onkin jo päiväunien aika.

Kolmen kerroksen väkeä

Geirin avovaimo ja poikien äiti, Annika Nigmann, opiskelee toimintatera­ peutiksi ja on töissä lähistöllä sijaitse­ vassa päiväkodissa. Geir itse valmistui keväällä Vapaasta taidekoulusta kuva­ taitelijaksi ja samalla aukesivat ovet Ku­ vataideakatemian viisivuotiseen mais­ terinohjelmaan.

Geir Byrkjeland kertoo, että kotona työskentelyn edut ovat sekä ajankäytöllisiä ja taloudellisia, kun lisäksi ei tarvitse vuokrata ulkopuolista ateljeeta.

Alakerran työtila on tarpeeksi suuri, mutta tarvikkeita varten lisähyllyille on tilausta.

– Siirsin aloitusta vuodella, pojat ovat niin pieniä, että haluan olla heidän kanssaan kotona vielä yhden vuoden li­ sää, Geir kuitenkin toteaa tulevaisuuden suunnitelmistaan. Byrjkeland-Nigmannin perhe on asu­ nut Malminkartanossa vasta muutaman kuukauden. Tilaa kolmessa kerroksessa on yhteensä 113 neliötä. Ja mikä parasta, koti on varta vasten suunniteltu asuk­ kaan mahdollista yritystoimintaa tai kotona työskentelyä varten: sisääntulo­ kerroksessa on olohuone ja keittiö, yl­ häällä makuuhuoneet ja alakerrassa omalla sisäänkäynnillä varustettu työs­ kentelytila. Perheen aikaisempi koti löytyi Viikistä ja Geirin työhuone Kaapelitehtaalta. – Etsimme edelleen samaa ratkai­ sua eli pienempää kotia kuin tämä ny­ kyinen, mutta isompaa kuin HOASin asunto Viikissä sekä kodin ulkopuolista työ­huonetta. Mutta kun tämä Hekan asunto löytyi, kiinnostuimme tästä heti. Hakemuksen lisäksi kirjoitin kirjeenkin, Geir naurahtaa.


Kuvataiteilijan työ vaatii aikaa ja keskittymistä, joten Geir suuntaa alakerran ateljeehensa mieluiten yksin ja iltaisin, kun pojat ovat menneet nukkumaan. Päivisin mennään Rurikin ja Evindin ehdoilla.

Muutto Malminkartanoon tapahtui kuitenkin Viron kautta; perhe asui kah­ deksan kuukautta Haapsalussa Geirin ollessa tutkimusharjoittelijana paikal­ lisessa museossa. – Työ jatkuu itse asiassa vuoden lop­ puun asti, mutta loppuvaiheen voin hoitaa täältä kotoa käsin, Geir lisää. Tällä hetkellä Geir pääsee toteut­ tamaan taiteellista puoltaan iltaisin ja viikonloppuisin, päivät hän on lasten kanssa. Alakertaan eli työhuoneelle hän suuntaa mieluiten yksin ”eikä po­ jilla täällä oikein tekemistäkään ole”. – Minun työvuoroni alkaa yleensä iltaisin klo 19 aikoihin ja kestää puo­ lelle öille. Lasten nukkumaanmeno ei myöskään ole aina taattu tiettyyn kellon­aikaan, joten voin auttaa Annikaa ja mennä vasta sitten alas työhuoneelle. Työni vaatii sen verran paljon keskitty­ mistä ja aikaa, että on lähes mahdo­ tonta tehdä sitä silloin, kun pojat ovat kanssani. En voi enkä haluakaan tulla vain sutaisemaan jotain ja jatkaa sitten palapelien kasaamista. Toisaalta, kun hommaan sitten ryhtyy, inspiraatiota on turha jäädä odottelemaan ja sutiin on tartuttava.

Iso ripaus arjen realismia Epäsuomalaisten nimien takaa löytyy Geirin puolelta norjalaista sukujuurta, Annikan suku on Saksasta. Nuoret van­ hemmat ovat kuitenkin itse syntyjään Vaasasta. Siellä asuvat edelleen myös molemmat isovanhemmat. Käytän­ nössä tämä tarkoittaa, että lastenhoito sujuu omin voimin. Arki on kuitenkin hyvin organisoitu ja kummallakin van­ hemmalla mahdollisuus toteuttaa itse­ ään. Vanhemmat haluavat, että lapset saavat kasvaa kotona. – Olemme tottuneet sopeutumaan. Se, joka ehtii, hoitaa niin lapset kuin ko­

En halua tulla vain sutaisemaan jotain ja jatkaa sitten palapelien kasaamista.

din työt. Toki tärkeätä on myös järjestää perheen yhteistä aikaa, Geir toteaa. Kotona työskentelemisen hyödyik­ si Geir mainitseekin juuri ajan­käytön sekä puhtaasti taloudelliset edut; isompikin asunto on edullisempi kuin vuokra-asunto ja kodin ulkopuolinen työhuone. Ulkopuolisen työhuoneen etuna Geir pitää taas siirtymisriittiä. Matka Viikistä Kaapelitehtaalle kesti ennen noin puolisen tuntia, ja koska Geir ei joutunut työskentelyajankohtiensa vuoksi seisomaan liikenneruuhkissa, oli matka arvokasta omaa aikaa. Mutta ehkäpä alakerran työhuoneel­ le voisi siirtyä ulkokautta? – Niin, ehkäpä. Silloin voisi tulla fii­ lis, että ihan oikeasti siirtyy työpaikalle, Geir tuumii. – Jos totta puhutaan, niin itselleni tärkein asia on kuitenkin työrauha, pai­ kalla ei ole niin suurta väliä. Uutta työtilaansa Geir kiittelee tar­ peeksi suureksi ja myös kattokorkeus on suurille töille riittävä. Geir on juuri hankkinut ateljeehensa päivänvalo­ valaisimet ja loisteputket. Edessä on myös tummennusverhojen vaihto häikäisyverhoiksi, jotta valo pääsee

läpi, sekä lisähyllytilan rakentaminen. Portaitten alta myös mukavasti säily­ tystilaa. – Ja onneksi vanhempieni luota löy­ tyy lisätilaa, Geir toteaa ja kertoo isän­ päivänviikonloppuna juuri vieneensä tauluja säilytykseen. Seuraavan kerran perhe miettinee asunnonvaihtoa sitten, kun pojat lähes­ tyvät kouluikää. Nyt alakerran työhuone sekä kävelymatkan päästä löytyvät pal­ velut ja puistot ovat ideaaliratkaisu.

TÖISSÄ KOTONA Työtilalliset asunnot ovat

Hekassa harvinaisuus: 44 000 asunnosta ainoastaan 12:sta löytyy työtilat. Ensi vuonna Maununnevalle on tulossa kolme lisää, ja niiden haku alkaa heti alkuvuonna. Asuntoa saa käyttää työn tekemiseen ilman virallistakin työtilaa, kunhan asuminen on ensisijaista. Työnteosta ei myöskään saa aiheutua haittaa naapureille.


Hima  4 | 2013

  13 

Uutta& vanhaa

Mäenlaskun riemua Helsingin Kaivopuistossa on laskettu mäkeä vuodesta toiseen, vain välineet ovat vaihtuneet. Puinen kelkka tai muovinen pulkka – väliäkö tuolla kunhan alas pääsee.

ENNEN

kuva Helsingin kaupunginmuseon arkisto

Vuosi 1938 oli keskilämpötilaltaan viime ­vuosisadan lämpimin. Silti talvella riitti ­lunta ja pakkasta mäenlaskua varten. ­Ennen vanhaan kelkat olivat puisia, tai m ­ äkeä laskettiin pohjasta jäädytetyillä viljasäkeillä, joilla saatiin hyvät liu’ut. K ­ aivopuisto on ollut suosittu paikka ­pulkkailuun jo vuosikymmenien ajan.

NYT

kuva Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston materiaalipankki/tim bird

Viime vuosina Helsingissä on saatu nauttia melko monesta runsaslumisesta ­talvesta, ja mäkeä onkin laskettu ahkerasti. Pulkkailun iloinen tunnelma on säilynyt, mutta välineet ovat matkan varrella muuttuneet: muoviseen stigaan saa nyt lämpötyynyn tai pulkkaan heijastimet, ja liukuriakin löytyy joka lähtöön.


14 

Hima  4 | 2013

Mäkelänkatu 37–43 oli 1920-luvulla ensimmäinen Helsingin rakennuttama kivitalo työväelle.

, gin kaup unki ku va helsin

rakenn usvalvontavi

rasto


Hima  4 | 2013

Hekan huudit

  15 

teksti HANNA RUSILA Kuvat Heka/ Sara huhtinen © Kaupunkimittausosasto, Helsinki 075/2013

Vanhat pinnat esiin Vallilan tunnetuin työläisasuintalo pääsee peruskorjauksessa takaisin oikeuksiinsa. 1920-lukua henkiviä materiaaleja on e ­ tsitty Rakennusapteekkia myöten. lähdetään ­ eruskorjaamaan, kyseessä ei ole ihan p tavallinen projekti. Ei myöskään Hekan 86 asuntoa ja neljä liiketilaa käsittäväs­ sä kohteessa, Mäkelänkatu 37–43:ssa. Kolmesta talosta koostuva, 160-­met­­riä pitkä rakennuskokonai­ suus edustaa 1920-luvun klassismia ja on luokiteltu suomalaisen asuntoarkkitehtuurin parhaimmistoon. Siksi kohteella on suojelumerkintä Sr-1, jonka mu­ kaan sen kulttuurihistoriallinen ja rakennustaiteel­ linen arvo ja tyyli on säilytettävä. Keväällä alkaneen peruskorjauksen yksityiskohdista on neuvoteltu niin museo- kuin rakennusvalvontaviranomaistenkin kanssa, kertoo hankkeen pääsuunnittelija, arkkitehti Kai Lohman. – Tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan säilyt­ tää vanhaa ja palauttaa yksityiskohtia alkuperäiseen 20-luvun asuun. Ja kyllä se niin hieno rakennus on, että työ kannattaa, Lohman tuumaa. un suojeltua asuintaloa

Mittava korjausurakka käynnistyi huhtikuun alussa, ja valmista pitäisi tulla kahdessa vuodessa. Ensimmäise­ nä huputetun keskimmäisen talon asukkaat pääsevät palaamaan koteihinsa vielä ennen vuodenvaihdetta. Heitä odottavat siellä suurennetut ja moderni­ soidut pesutilat, uusitut keittiöt ja komerot sekä vaalea värimaailma. – Sisäkalusteet ja -pinnat valittiin nykyaikaisista mallistoista, mutta yksityiskohdissa säilytetään van­ haa. Esimerkiksi alkuperäiset peiliovet kunnostetaan, samoin jalka- ja ovilistat, Lohman kertoo. Osa vanhasta aineksesta on niin huonokuntoista, että se on pakko uusia. Ajan henkeen sopivia materi­ aaleja ja osia on metsästetty muun muassa entisöintiin erikoistuneesta Rakennusapteekista. Eniten suojelun vaikutus näkyy ulkopinnoissa ja -yksityiskohdissa. Kunniakkaaseen 87 vuoden ikään ehtinyttä rakennusta on remontoitu monta kertaa, eikä vanhaa ole aina kunnioitettu niin kuin nykyisin. Esimerkiksi 1970-luvun lopulla tehtyyn peruskorjauk­ seen suojelumääräykset eivät juuri vaikuttaneet. – Nyt päällekkäisten maalikerrosten alta on raaputet­ tu esiin vanhimmat. Nämä värit palautetaan esimerkik­

si porrashuoneisiin ja ulko-oviin, Lohman mainitsee. – Tuuletusparvekkeiden 70-luvulla vaihdetut kai­ teet puolestaan korvataan alkuperäisen tyylisillä. Alkujaan Mäkelänkatu 37–43:n julkisivu oli harmaa, mutta muuttui vuosien saatossa oranssinkeltaiseksi. Uudesta väristä neuvoteltiin museoväen kanssa. Yhteistuumin päädyttiin vaalennettuun keltaiseen, sillä se sopii harmaata paremmin nykyisen kivi-Valli­ lan henkeen. – 70-luvun tummat ikkunankarmit palautetaan uu­ sien ikkunoiden myötä vihertävänharmaiksi, ja mus­ tat venttiilit häviävät. Julkisivu näyttää peruskorjauk­ sen valmistuttua vähemmän kontrastiselta, Lohman kuvaa. Vuodesta 1995 Mäkelänkadulla asunut eläkeläis­ rouva Kerttu Ruuth pitää uudesta julkisivuvärityk­ sestä, joka näkyy jo keskimmäisessä eli numeron 39 talossa. Hänen talonsa, numero 37, menee sisä­ remonttiin seuraavaksi. Edessä on vähintään puolen vuoden evakko. – Mielenkiintoista on nähdä, millaiseksi koti muuttuu. Pääsin jo hiukan kurkistamaan 39-talon puolelle, ja paljon valoisammalta asunnossa näytti, Ruuth hymyilee. Ruuth on johtanut kaksi vuotta puhetta talotoimi­ kunnassa ja päässyt muun muassa välittämään asuk­ kaiden toiveita ja havaintoja työmaalle. – Meitä on kuunneltukin. Lupasivat esimerkiksi selvittää, voitaisiinko toiseen pesu­tupaan saada ma­ tonpesupaikka, hän kertoo. Ruuthin aikana taloa ei ole remontoitu pikkukorja­ uksia enempää. Sisältä koti on vielä pitkälti 70-luvun asussa. − Nykyisin täällä asuu paljon kaltaisiani eläkeläisiä. Lapsia ei enää ole montakaan, toisin kuin talon työ­ läisaikoina. Nuoria on jonkin verran, Ruuth kertoilee. Kohteen kaikki asunnot käsittävät huoneen, ison keittiön ja pesutilan. Keskikoko on 41 neliömetriä. − Täällä minä asustelen kukkieni kanssa, kirjoitte­ len runoja ja teen käsitöitä. Juttelen näille paljon, ja si­ littelen. Ja hyvin ovat kukkineetkin, taas on uusia nup­ puja tuloillaan! Ruuth esittelee huonekasvejaan.

Luksusta työläisille • Mäkelänkatu 37–43 valmistui vuonna 1926 kaupunginarkki­ tehti Gunnar Taucherin piirustusten mukaan. Asuntopula Helsingissä oli kova ja kunnallinen asuntotuotanto vielä lapsenkengissään. • Helsinki rakennutti ensi kertaa työväelle kivisen asuintalon. ­Siihen asti kunnallisesti tuetuissa kohteissa oli käytetty puuta. • Kaikkiin 86 asuntoon rakennettiin erillinen keittiö ja vessa, mikä oli 1920-luvun työväelle harvinaista luksusta. • Linnamainen ulkoarkkitehtuuri sai vaikutteita Saksasta, asuntojen mitoitus Ruotsista. • Taloa on remontoitu vuosi­ kymmenten aikana paljon.

Alkujaan talo oli sävyltään harmaa, mutta vaalennetunkeltainen sopii paremmin kivi-Vallilan nykyhenkeen.


16 

Hima  4 | 2013

Snadit

Heka-Kansanasuntojen asunnonvälitys asunto-osastolle Helsingin Käpylän ympäristössä

toimiva Heka-Kansanasunnot on ollut Hekan ainoa alue, jonka asunnonvälitys on tehty Hekan alueyhtiössä. Käytäntö on jatkossa yhtenäinen koko Hekassa, kun Heka-Kansanasuntojen asunnonvälitys siirretään Helsingin kaupungin

kiinteistöviraston asunto-osastolle. Vuodenvaihteesta 2013–2014 lähtien siis kaikkien Hekan asuntojen asunnon­ välitys tehdään kiinteistöviraston asunto-osastolla. Asuntohakemuksen kaikkiin Hekan asuntoihin voi jättää kätevimmin inter-

Hekasta asiaa vuokranmääritys

Vuokra nousee keskimäärin 2,4% Hekan hallitus vahvisti lokakuussa kohdekohtaiset kokonaisvuokrat vuodelle 2014. Alue- ja kiinteistökohtaisesti vuokrankorotuksissa on suuriakin eroja. Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka)

asuntojen vuokrat ovat ensi vuon­ na keskimäärin 10,80 euroa per neliö kuukaudessa. Keskimääräinen vuokra vuonna 2013 on ollut 10,55 euroa per neliö kuukaudessa, joten vuokrat nou­ sevat vuodenvaihteessa keskimäärin 2,37 prosentilla. Alue- ja kiinteistökoh­ taisesti vuokrankorotuksissa on tosin suuriakin eroja. Pienin keskimääräinen vuokrankorotus on Heka-Kannelmäen alueella, 0,38 prosenttia. Keskimäärin suurin vuokrankorotus on Heka-Valli­ lan alueella, 6,23 prosenttia. Kokonaisvuokra määräytyy oma­ kustannusperiaatteella, jolloin asuk­ kailta peritään vuokrana ne kustan­ nukset, jotka tarvitaan kattamaan kiinteistöjen pääomakulut sekä kiin­ teistönpidon ja hallinnon menot. Vuok­ rasta karkeasti puolet on pääomavuok­ raa eli pääosin kiinteistöjen vanhan lainakannan korkoja ja lyhennyksiä sekä tontinvuokraa. Puolet muodostuu hoitovuokrasta, jonka muodostavat pääosin isännöinti, huollon ja siivouk­ sen kustannukset, hoitokorjaukset sekä lämmitys-, vesi- ja jätehuoltokulut. Hekan asuntojen pääomavuokria

määritettäessä käytetään kohtuullista vuokrientasausta. Tasauksen määrään vaikuttavat eniten Helsingin sisäiset, sijaintiin perustuvat kalleusalueet sekä talojen suurten korjausten kustannus­ ten pysyminen kohtuullisena kullakin alueella ja kussakin talossa. Hekan hallitus vahvisti kohdekohtaiset kokonaisvuokrat lokakuisessa kokouk­ sessaan. Asukkaat ovat osallistuneet vuokranmääritykseen vuokralaisde­ mokratian kautta. Hekalla on 448 vuok­ ranmääritysyksikköä, joista 59 yksikön talotoimikunta joko esitti muutosehdo­ tuksia esitettyihin laskelmiin tai ei hy­ väksynyt niitä. Vuokrantasauksesta an­ toi lausunnon 15 vuokralaistoimikuntaa kaikkiaan 21:sta. Kahdella näistä oli huo­ mautettavaa tasauksen toteutuksesta. Vuokrantarkistusilmoitukset on toi­ mitettu asukkaille lokakuun loppuun mennessä. Vuokranmaksutositteet vuo­ delle 2014 lähetetään viimeistään joulu­ kuussa. Heka omistaa noin 44 000 vuokraasuntoa Helsingissä. Hekan asunnoissa asuu yli 87 000 asukasta eli likimain 15 prosenttia helsinkiläisistä.

8

9

Vallila

10,77 11,24 11,94

Pikku Huopalahti

11,33 11,42 11,83

Kantakaupunki

10,96 11,48 11,81

Kansanasunnot

10,67 11,10 11,65

Vuosaari

10,43 11,37 11,44

Laajasalo

11,08 11,21 11,40

Suutarila

10,95 11,24 11,40

Kumpula

10,70 11,13 11,22

Pihlajisto

10,47 10,82 11,04

Malminkartano

10,04 10,61 10,78

Malmi

10,25 10,51 10,75

Siilitie

9,96 10,36 10,65

Haaga

9,86 10,30 10,59

Jakomäki

10,21 10,46 10,59

Kannelmäki

10,31 10,51 10,55

Kontula

9,82 10,09 10,50

Maunula

9,93 10,10 10,37

Puotila

9,63 9,93 10,21

Vesala

9,29 9,57 9,83

Roihuvuori

9,31 9,58 9,77

Myllypuro

9,17 9,66 9,71

Keskivuokra

netissä osoitteessa www.stadinasunnot.fi. Asunnonvälitykseen liittyvissä asioissa voi asioida myös puhelimitse (puh. 09 310 13030) tai Ruoholahdessa osoitteessa Itämerenkatu 3 sijaitsevassa palvelupisteessä.

10,21 10,55 10,80

10

11

12 €/m2/kk

2012 2013 2014


Hima  4 | 2013

Uusiin vuokrasopimuksiin yhtenäinen eräpäivä

Ja ei muutktou-n hommiin!

Hekassa tehtävien uusien vuokrasopimusten

eräpäivä yhtenäistetään. Jatkossa tehtävissä vuokrasopimuksissa vuokranmaksun eräpäivä on aina kuun neljäs. Aiemmin eräpäivät vaihtelivat hieman Hekan eri alueyhtiöissä. Hekan hallitus päätti eräpäivän yhtenäistämisestä marraskuun kokouksessaan. Vanhojen, jo voimassa olevien vuokrasopimusten eräpäivä ei muutu.

  17 

Uuteen kotiin? Heka Myllypuro Lallukankujan hakuaika käynnissä 2.–15.12. www.stadinasunnot.fi

Käärmetalolle hankesuunnitelma Vuokratasot kalleusalueittain Hekan ja Helsingin erot keskimäärin vuonna 2012 ero

59 %

kalleus­ alueet

Helsinki 1

Käpylässä, Mäkelänkadun varrella sijaitsevan

ero

54%

ero

26 %

Helsinki 2

Kaikki vuokrat keskimäärin alueella

Helsinki 3

ero

13 %

Helsinki 4

Hekan keskimääräiset vuokrat alueella

Asuntokunnat yhä pienempiä

Hekassa on edullista asua Hekan vuokrataso on edullinen niin helsinkiläisittäin

kuin valtakunnallisestikin. Tutkimusten mukaan asuntojen vuokrat ovat keskimääräisesti kaupungin reunaalueilla alhaisempia kuin lähellä keskustaa. Hekassa erot eivät ole kovin suuria. Pääomavuokrissa on viime vuosina tehty lievää alueellista tasausta mukaillen kalleusalueita. Keskimääräisiä vuokria tilastoidaan Helsingissä neljän kalleusalueen mukaan. Yksinkertaistettuna alue Helsinki 1 sisältää lähimpänä keskustaa olevat asuinalueet, Helsinki 4 taas reunimmaiset.

­ äärmetalon peruskorjauksen pitkään valmisteltu hanK kesuunnitelma on hyväksytty. Suunnitteluvaihe on siis pääpiirteittäin saatu valmiiksi ja hankkeen valmistelua voidaan edistää. Hekan hallitus hyväksyi hankesuunnitelman marraskuisessa kokouksessaan. Historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas Käärmetalo valmistui vuonna 1951. 190 asuntoa sisältävä, käärmemaisesti polveileva talo on Olympiastadioninkin suunnitelleen arkkitehti Yrjö ­Lindegrenin käsialaa. Rakennus on suojeltu asemakaavassa niin rakennusosiensa, pihansa kuin osittain sisätilojensakin osalta. Käärmetalo oli valmistuessaan ensimmäinen Helsingin kaupungin rakennuttama aravalainoitettu vuokratalo. Hekan omistaman Käärmetalon isännöinnistä ja ­huollosta vastaa Heka-Kansanasunnot Oy.

Heka noudattaa pääomavuokrien alueellisessa tasauksessa pääsääntöisesti samaa vertailualueluokittelua kuin Helsingin kaupungin tietokeskus ja Tilastokeskus. Lähde: Tietoja Helsingin kaupungin omistamista vuokraasunnoista vuodelta 2012 (Hekan vuokrat) ja Tilastokeskus (kaikki vuokrat keskimäärin alueella)

Yksin- ja kaksin asuvien määrä on kasvanut Suomessa

vuosikymmeniä, kun taas tätä isompien asuntokuntien määrä on laskenut 2000-luvun alusta lähtien. Yksin­ asuvien määrä vuodenvaihteessa 2012–2013 oli ­1 069 933, ­­ 17 000 isompi kuin vuotta aiemmin. Asuntokunnan keskikoko Suomessa on nyt 2,06. Asuntokuntien pienenemisen suuntaus on nähtävissä myös Hekalla: asuntojen määrä kasvaa vuosittain, mutta asukkaiden määrä ei lisäänny suhteellisesti yhtä paljon. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus


18 

Hima  4 | 2013

Snadit

9%

Asumisen energiakulutus sekä nousussa ja laskussa Asumiseen käytettiin vuonna 2012 koko

Suomessa yhdeksän prosenttia enemmän energiaa kuin vuotta aiemmin. Lämmitysenergian kulutus kasvoi 11 prosenttia, mutta kotitalouslaitteiden energiankulutus laski kaksi prosenttia. Tosin vuoden 2011 talvi oli poikkeuksellisen leuto ja vuoden 2012 taas tavanomainen – lämmitysenergian tarve oli

siis vuonna 2011 merkittävästi pienempi kuin vuonna 2012. Kotitalouslaitteiden energiankulutuksen pienenemisen takana on erityisesti laite­kannan muuttuminen energiatehokkaammaksi. Hekassa lämmitysenergian kulutus vuonna 2012 oli pienentynyt edellisvuodesta 1,7 prosenttia.

kuva heidi kähkönen

Hekasta asiaa Hekalle Jätkäsaareen pitsipintainen kerrostalo Jätkäsaareen, Saukonpaadenpuiston

valmistuu alkuvuodesta 2014 Hekalle isohko kerrostalokohde, 104-asuntoinen Länsisatamankatu 23. Talo perustuu vuonna 2009 käydyn arkkitehtuurikilpailun voittaneeseen ehdotukseen. Talossa on Hekan vuok­ ra-asuntojen lisäksi hitas-omistus­ asuntoja. Valkoharmaa, osin mansardi­ kattoinen kerrostalo Länsisatamanka­ tu 23 hurmaa erityisesti pitsimäisellä julkisivullaan. Jokaisessa asunnossa on iso, huoneiston levyinen parveke, josta kelpaa ihailla niin U:n muotoisen ra­ kennuksen kaunista julkisivua kuin rakentuvaa Jätkäsaarta ja vastarannan Lauttasaarta – sekä tietty nauttia meren läheisyydestä. Aallot liplattavat aivan talon edessä. Merellistä tunnelmaa voi aistia myös kauniilla Crusellin sillalla, joka kaartuu talon kulmalta Kaapelitehtaan nurkille. Keskusta on kivenheiton päässä. Käte­ vin kulkuväline on raitiovaunu, jonka pysäkki löytyy talon kohdalta. Länsisatamankatu 23:n asukas­ valinnat on jo tehty, ja tuleville asukkail­ le on ilmoitettu tarkempia tietoja helmi­ kuisesta muutosta. Hekalle on valmistunut lähiaikoina runsaasti myös muita uudiskohteita. Mellunmäen metroaseman liepeille, Viitankruununtielle kohosi 58 kaksi­ tasoista rivitaloasuntoa syyskuussa.

kupeeseen,

Samoihin aikoihin Viikinmäkeen val­ mistui Hekalle alueen maamerkkitalo, 91-asuntoinen Harjannetie 44. Samoin syys-lokakuussa muutettiin Länsisata­ man kupeeseen, Heka-Kantakaupungin Juutinraumankadun 62 asuntoon. Mar­ raskuussa valmistu Haagan Laajasuon­ tielle 47-asuntoinen pienkerrostalokoh­ de. Kaiken kaikkiaan Hekalle on vuonna 2013 valmistunut 441 uutta asuntoa.

Länsisatamankatu 23:n on suunnitellut arkkitehtitoimisto Huttunen-LipastiPakkanen Oy.

heka ilmoittaa

Hekan alueyhtiöistä kolmasosa muuttanut

alueyhtiön toi­ misto on muuttanut marras-joulukuus­ sa uusiin toimitiloihin. Näin ollen myös näiden alueiden Heka-asukkaiden ensisijainen asiointipaikka vuokraasumiseensa liittyvissä asioissa on muuttunut. Kukin muuttanut yhtiö on tiedot­ tanut alueidensa asukkaita muutosta asuntokohtaisesti. Lisätietoa löytyy myös muuttaneiden alueyhtiöiden internetsivuilta. Alueiden Heka-asuk­ kaat25.04.2012 saavat tietoa muutosta ja muista 00210 Helsinki mail@h-l-p.fi alueensa Heka-kuulumisista myös tä­ män lehden liitteestä, joka jaetaan vain näiden seitsemän juuri muuttaneen alueyhtiön alueille. Heka-Vallilan ja Heka-Pihlajiston toimistot muuttivat saman katon alle Mäkelänkadun ja Hämeentien ris­ teykseen Mäkelänkatu 2:een. HekaKansan­ asunnot ja Heka-Kumpula ovat muuttaneet Mäkelänkadun ja Peräti seitsemän Hekan

HEKA LÄNSISATAMANKATU 23 / 00180 HELSINKI Arkkitehtitoimisto Huttunen-Lipasti-Pakkanen Oy Iso Roobertinkatu 41

Osallistu lukijakilpailuun 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/hima 2. Merkitse numerosarja 5643. Tämän jälkeen pääset lukija­kyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Onnea arvontaan!

Hekan laadustaan tunnettu asiakaspalvelu on muuttanut uusiin tiloihin seitsemän alueyhtiön osalta.

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2013. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2014. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.

Koskelantien risteykseen osoitteeseen Mäkelänkatu 91. Toimistonsa ovat yhdistäneet myös Heka-Roihuvuori, Heka-Siilitie ja Heka-Laajasalo, joiden uuden toimiston osoite on Hitsaajan­ katu 9, B-porras. Yhteistä kaikille uusille toimistoille on mainio sijainti vilkkaiden liikenne­ yhteyksien varrella. Lisäksi samoissa ti­ loissa toimivien alueyhtiöiden asiakas­ palvelupisteet ovat aiempia suurempia ja asiakkaiden asioinnin apuna on useita asiakaspalvelun ammattilaisia. Asiakaspalvelupisteistä pyritään myös tekemään asiakkaan asioinnin kannal­ ta informatiivisia ja viihtyisiä. Vuoden 2014 aikana vastaavanlai­ sia toimistojen yhdistämisiä tapahtuu muissakin Hekan alueyhtiöissä. Näin toteutetaan osaltaan tavoitetta alue­ yhtiöiden yhtenäisistä toimintatavoista ja toiminnan tehokkuudesta.


19 

kuva ikea ja thinkstock

Hima  4 | 2013

Turvallista tunnelmointia Pimeä vuodenaika ja lähestyvä joulu houkuttavat sytyttämään kynttilän jos toisenkin valoa ja iloa tuomaan. Parhaan tunnelman takaamiseksi myös turvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota. kynttiläasetel­ miin on kivaa keksiä itse tai hakea inspi­ raatiota kaupoista, internetistä ja sisus­ tuslehdistä. Kauneus ei kuitenkaan ole kynttilöissä ja jouluvaloissa välttämättä se paras vaihtoehto. Tulen kanssa toimi­ essa tulisi ennen kaikkea olla huolelli­ nen – se määrätään jo perustuslaissakin. Helsingin kaupungin pelastuslai­ toksen turvallisuuskouluttaja Stina Hällbergin mielestä niin sanottu terve talonpoikaisjärki on hyvä opas turvalli­ seen kynttilöiden käyttöön. – Elävällä liekillä palavia kynttilöitä tulee polttaa palamattomalla alustalla riittävän etäällä toisistaan, eikä niitä saa koskaan jättää lasten tai kotieläinten valvottaviksi. Kynttilät sammutetaan aina nukkumaan mentäessä, myös tuikku­kynttilät, Hällberg muistuttaa. Riittävällä etäisyydellä Hällberg tar­ koittaa viiden-kymmenen sentin tilaa kynttilän ympärillä kynttilätyypistä riippuen. Mitä suurempi kynttilä, sitä

Ideoita tunnelmallisiin

enemmän se vaatii tilaa palaakseen turvallisesti. – Kynttilöiden ympärillä ei saa olla tekstiilejä, kirjoja, vaatteita tai muita herkästi syttyviä materiaaleja. Manset­ tienkin on paras olla palamatonta ma­ teriaalia, kuten metallia tai lasia. Myöskään viattomilta vaikuttavat, omassa kupissaan myytävät tuikku­ kynttilät eivät ole aivan vaarattomia. Esimerkiksi suosittua asetelmaa, jossa tuikkukynttilät kelluvat vedessä, ei tulisi tehdä lainkaan. – Steariini ja vesi ovat vaarallinen yhdistelmä ja voivat keskenään reagoi­ dessaan aiheuttaa rasvaräjähdyksen. Yksittäinenkin tuikkukynttilä on paras asettaa astiaan, Hällberg sanoo. Joulukuusessa poltettavat elävät kyntti­

lät aiheuttavat joka vuosi jonkin asteista vahinkoa. Erityisen tarkkana kannattaa olla joulun jälkeen, kun kuusta ei enää kastella kovin ahkerasti. Kuivat neulaset

kahahtavat tuleen herkästi, jos liekki on liian lähellä niitä. Kimaltelevat ja hou­ kuttelevasti säkenöivät tähtisäde­tikut eivät kuulu kuuseen eivätkä ylipäätään sisätiloihin. – Samoilla ohjeilla pärjää hyvin myös avoimien ulkotulien kanssa, joita ei koskaan saisi polttaa parvekkeella, te­ rasseilla tai minkään muunkaan kiinte­ än rakennelman läheisyydessä. Ulkotuletkin vaativat valvontaa, ja ne pitäisi käydä sammuttamassa yöksi. ke­ hottaa lukemaan huolellisesti kynttilöi­ den ja sähkövalojen käyttöohjeet. Ellei valmisteesta sellaisia löydy tai ne ovat vieraalla kielellä, kannattaa jättää tuote kauppaan. Led- ja sähkövaloilla toimivat kynt­ tilät ja koristevalot vaativat myös oman huomionsa. Ulkovaloihin kannattaakin hankkia ajastin, jolloin niitä ei tarvitse itse sammuttaa yöksi.

Turvallisuuskouluttaja Hällberg

– Niiden kanssa pärjää kun noudat­ taa käyttöohjeita. Ulkona poltettaessa led- ja sähkövalojen on oltava kosteus­ varmistettuja ja ulkokäyttöön tarkoitet­ tuja, eikä jatkojohtoja saisi vetää asun­ nosta ulos, Hällberg huomioi. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tu­ kes pyysi marraskuun alussa kuluttajia tarkistamaan aikaisemmin ostamansa jouluvalot ennen niiden käyttöönottoa. Kauppoihin jäi viime vuonna palautta­ matta lähes 1 900 jouluvaloa, jotka oli vaarallisuuden vuoksi määrätty kerää­ mään pois ostajilta. Tarja Ahokas Tukes valvoo tänäkin vuonna jouluvalojen turvallisuutta. Jatkuvasti päivitettäviä tietoja voi seurata Tukesin verkkosivuilta tai viraston twitter-tililtä www.tukes.fi www.twitter.com/­tukesinfo, #jouluvalot


20 

Hima  4 | 2013

Home

Christmas time in the city

Mer Chr ry istm as

The Tori Quarters Christmas Yard is open in

the Bock house inner yard in December. There is a Christmas sauna and a delicatessen in the idyllic inner yard, and people can also visit the nearby Bock house and its wonderful Christmas decoration and gift shops. The Tori Quarter Christmas Yard is open on 12–15 December and 19–22 December.

!

photo heidi kähkönen

about heka

Small rent increases expected average rents of apart­ ments owned by Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka) will be about EUR 10.80 per square metre per month. In 2013, the average rent was EUR 10.55 per square metre per month, which means the rents will increase by a mean of 2.37 percent. However, the rent in­ creases may vary greatly by area and property. The smallest mean increase o ­f 0.38 percent can be found in the HekaKannelmäki area. The greatest mean increase of 6.23 percent can be found in the Heka-Vallila area. The total rent amount is determined on a cost price principle, which means that the rent paid by residents covers the capital costs, property maintenance and administration fees. Around half of the rent is absolute net rent, which consists mainly of the interests and in­ stalments of the old loan portfolio, and of land leases. The other half is mainte­ nance charges, comprising the costs of building management, maintenance, cleaning, renovations, heating, water supply and waste management. Moderate rent adjustment prin­ciples are adhered to when determining the

Next year, the

a­ bsolute net rents of the apartments owned by Heka. The amount of adjust­ ment is primarily affected by the price variation among the different zones of Helsinki, and by the need to keep the costs of major renovations at an accept­ able level in all regions and houses. The Heka Board approved the house specific total rent amounts in its meeting­in October. The residents have participated in the determination of rent through resident democracy. There are 448 rent determination units in Heka, and in 59 of them, the house committee proposed amendments to the calculations, or rejected them. 15 of the 21 tenant committees commented on the rent adjustment. Two of them ex­ pressed complaints on the execution of the adjustment. The rent adjustment notifications are issued to the residents by the end of ­October. The rent receipts for 2014 will be issued in December, at the latest. There are around 44,000 rented apartments owned by Heka in Helsinki. Over 87,000 people live in Heka apart­ ments, which is around 15 percent of the population in Helsinki.

about heka

One third of the Heka regional companies have moved The offices of no fewer than seven Heka

regional companies have moved to new premises during November–Decem­ ber. This means the offices frequented by the Heka residents in these areas have also changed. Each company that has moved to new premises has notified the residents of the change. More information is also avail­ able on the web sites of the regional com­ panies. Furthermore, the Heka residents of these areas can read the regional Heka news in the appendix of this ­magazine, which is only delivered to the areas af­ fected by the seven recently relocated regional companies. The offices of Heka-Vallila and HekaPihlajisto moved under the same roof at Mäkelänkatu 2, at the intersection of Mäkelänkatu and Hämeentie. HekaKansan-asunnot and Heka-Kumpula have moved to Mäkelänkatu 91, at

the intersection of Mäkelänkatu and ­Koskelantie. Heka-Roihuvuori, Heka-­ Siilitie and Heka-Laajasalo have also combined their offices, and their new ad­ dress is Hitsaajankatu 9B. What these new offices have in com­ mon is an excellent location, serviced by good connections. Furthermore, the ­customer service points of the new re­ gional company offices are more spa­ cious than before, and there are several customer service professionals helping the customers. The aim is to make the customer service points informative and pleasant for the customers. In 2014, a similar office restructuring will take place in other Heka regional companies, as well. This promotes the aim of unifying the procedures of the ­regional companies and making their ­operations more effective.


Hima  4 | 2013

Almost everyone uses the Internet Almost everyone uses the Internet in Finland: the percentage of Internet users of all persons aged 16 to 74 increased by two percent from 2013, to 92 percent. The Internet is used most in the age group of under 55 year olds, where almost everyone uses it. 27 percent of persons aged 75 to 89 use the Internet. Their amount has increased by tens of percent each year.

In Europe, the use of the Internet is only more widespread in other Nordic countries and the Netherlands. Source: Use of information and communications technology by individuals survey 2013, Statistics Finland

Shortly

Snow removal from parking places is the resident’s responsibility

Amendments to the Waste Act in the new year

Winter is coming, which means car ­ wners should prepare to shovel o snow in the mornings. Pentti Rouvali, supervisor of the janitor services of Heka-Laajasalo Oy, reminds us that the residents are responsible for keeping parking places clear from snow. – When snow is removed from the top of a car, it is often left in the parking place. Throughout winter, more and more snow packs down, making the surface uneven, Rouvali says. The janitor services clear the snow from the central aisles of the parking places in the morning. Later in the afternoon, snow is cleared more thoroughly from stairs and pathways, and the piles of snow are moved to the outer edges of the yard. Meanwhile, snow is removed from the empty parking slots. However, snow can only be removed with the machine if there are two or more empty parking slots side by side. Everyone should clear the snow that has not been removed with machines during the day from their own parking slot, even if the amount of snow is small. This prevents the snow from packing down. There are snow pushers and shovels available in the company’s open storage areas. To make the clearing of snow run smoother, car owners can also purchase a small shovel that fits in the back of their car.

waste will become obligatory in the properties in the capital area on 1 ­January 2014. The amendment covers houses with more than 20 apartments, many of which are already equipped with the new containers. In most Heka houses, the glass and metal waste containers have been placed in the existing waste collection facilities. In some houses, they are located outside due to a lack of space. The glass and metal waste collection of houses that use deep collection containers, also known as Moloks, is usually located outside, next to the containers. A small number of the houses with deep collection containers have their own sections for glass and metal waste. The amendment to the Water Act aims to reduce the amount of waste ­ending up in landfills.

The sorting out of glass and metal

Ways of cutting down water bills An average Finn consumes 155 litres of

water every day. The consumption varies from 90 to 270 litres. Saving a few drops of water here and there can cut down the water bill. Showers should be kept as short as possible. Appliances should belong to the energy efficiency class A, and washing machines should only be operated when they are full. It is fairly easy to control water consumption by making it the goal of the whole family. When water consumption is scrutinised, it tends to decrease on its own. Warm water is three times more expensive than cold water. Thus, it is ­advisable to use cold water whenever warm water is not absolutely necessary.

  21 

Hem

2,06 Kort på svenska

Små höjningar av hyrorna utlovas Hyrorna för Helsingfors stads bostäder

Ab:s bostäder kommer nästa år att vara i genomsnitt 10,80 euro per kvadratmeter per månad. Den genomsnittliga hyran 2013 var 10,55 euro per kvadratmeter per månad, vilket innebär att hyrorna i medeltal stiger med 2,37 procent vid årsskiftet. Skillnaderna mellan hyreshöjningarna i olika områden och fastigheter är visser­ ligen stora. Den totala hyran fastställs enligt självkostnadsprincipen, vilket innebär att man av kunden tar så mycket hyra som behövs för att täcka kapitalkostnaderna för fastigheterna samt utgifter för skötsel och förvaltning. Av hyran går grovt uppskattat hälften till kapitalhyra, det vill säga huvudsakligen till räntor och amorteringar på fastigheternas gamla lånebestånd samt till hyra för tomten. Hälften utgörs av hyra för skötsel, det vill säga främst disponenttjänster, kostnader för underhåll och städning, reparationsarbeten samt kostnader för värme, vatten och avfallshantering. Vid fastställandet av kapitalhyrorna för Hekas bostäder används en rimlig hyresutjämning. Utjämningens storlek påverkas främst av områdena i inre Helsingfors som på grund av sitt läge är dyrare samt av att man håller kostnaderna för stora reparationer på husen rimliga i alla områden och hus.

En tredjedel av Hekas områdesbolag har flyttat Så många som sju av Hekas områdes-

bolagskontor flyttar under novemberdecember till nya lokaler. Kontoren för Heka-Vallgård och HekaRönninge flyttade under samma tak på Mäkelägatan 2, vid korsningen av Mäkelägatan och Tavastvägen. Heka-Folkbostäderna och Heka-Gumtäkt har flyttat till

Antalet personer som bor ensamma eller på tu man hand har redan under tiotals år ökat i Finland, medan igen antalet bostadshushåll där det bor fler personer än så har minskat sedan början av 2000-talet. Medelstorleken på ett bostadshushåll är för närvarande 2,06 i Finland.

adressen Mäkelägatan 91, vid korsningen av Mäkelägatan och Koskelavägen. Även Heka-Kasberget, Heka-Igelkottsvägen och Heka-Degerö har slagit ihop sina kontor och adressen för den nya kontoret är Svetsaregatan 9, trappuppgång B. Gemensamt för alla nya kontor är ett utmärkt läge vid livligt trafikerade gator med goda trafikförbindelser. Dessutom är de områdesbolags kundservicepunkter som verkar i samma utrymmen större än tidigare och inom kundservicen finns flera sakkunniga som hjälper klienterna med deras ärenden. Under 2014 kommer liknande sammanslagningar av kontor att ske även i andra av Hekas områdesbolag. På så sätt förverkligas å sin sida målet om att förenhetliga områdesbolagens tillvägagångssätt och effektivera verksamheten.

Snöarbete vid bilplatsen är klientens uppgift Vintern är på kommande och det är igen

dags för bilister att förbereda sig på att gripa tag i spaden om morgnarna. Det ligger på klienternas ansvar att hålla bilplatserna prydliga och snöfria. På morgnarna kör fastighetsskötarna bort snön från mittenfilen på parkeringsplatserna. Senare på dagen gör man en noggrannare snökörning, putsar gårdsportar och stigar samt skuffar snöhögar åt sidan på gårdarna. Samtidigt körs även snön bort från tomma bilplatser. För att man ska kunna köra bort snön från bilplatsen med maskin måste det emellertid finnas minst två tomma bilplatser bredvid varandra. Det är således bra att så snabbt som möjligt skyffla bort även små mängder­ snö från den egna bilplatsen om maskinen inte slipper till att putsa den under dagen. På så sätt hinner snön inte packa sig. Du kan låna en skyffel och spade ur bolagets uteförråd för att skyffla bort snön. För att underlätta det egna snöarbetet kan du även skaffa en liten snöspade som ryms i bakluckan.


22 

Hima  4 | 2013

Aktiivinen asukas kysy hekalta

Olen juuri muuttanut Hekan asuntoon. Miten pääsisin mukaan asukastoimintaan talossani? kussakin Hekan vuokranmääritysyksikössä (eli talossa tai taloryhmässä) joka syksy. ­Talotoimikunnan valitsee asukkaiden kokous, aina kahden vuoden välein. Täl­ tä syksyltä asukkaiden kokoukset on jo pidetty ja valinnat tehty, mutta kannat­ taa esimerkiksi pitää silmällä talonne ilmoitustauluja talon yhteisten tapahtu­ mien kannalta. Talkoiden, lenkkisauno­ jen ja pikkujoulujen kautta pääsee tutus­ tumaan talon muihin asukkaisiin, myös tapahtumien järjestämisessä tavallisesti mukana oleviin talotoimikuntalaisiin. Ensi syksy ja seuraava asukkaiden ko­ kous, vaikuttamisen paikka, tulee yllät­ tävän nopeasti! Vuokralaisdemokratiatoimintaan voi tutustua myös internetissä. Alueyhtiösi sivuilta löydät tietoa kohdasta Asukkaal­ le > Vuokralaisdemokratia. Paljon tietoa on myös vuokralaisneuvottelukunnan sivuilla osoitteessa www.hekalaiset.fi.

Asukkaiden kokous pidetään

Joulupaperit uusiokäyttöön paras paikka käytetyille joulupape-

reille on energiajäteastia. Toissijainen vaihtoehto on sekajäteastia. Vaikka kyse on paperista, ei joulupapereja voi laittaa paperinkeräykseen eikä pahvinkeräykseen paperin käsittelyjen vuoksi. Joulupaperit tapaavat olla vahvasti päällystettyjä niin värein, pinnoittein

kuin teipein ja tarroinkin, joten niiden hyödyntäminen kierrätettävänä raakaaineena on hankalaa. Parasta tietenkin on, jos joulupaperijätteen pyrkii minimoimaan. Paperin saa usein kääräistyä hyväkuntoisena lahjan päältä ja käytettyä uudelleen seuraavana jouluna.

vuokralaisdemokratia

Asunnossamme on kulutuksen mittaukseen perustuva veden laskutus. Vesilasku on ollut kasvamaan päin, miten voisimme hillitä vesi­ laskuamme? Vedenkulutuksen saa kohtuullisen hel­ posti kuriin, kun ottaa sen koko talou­ den yhteiseksi tavoitteeksi. Kun tavan­ omaisen vedenkäytön sijaan kiinnittää erityistä huomiota vedenkäyttöönsä, se usein laskee kuin itsestään. Suomalainen kuluttaa vettä kes­ kimäärin 155 litraa vuorokaudessa. Kulutus vaihtelee 90 litrasta 270 lit­ raan. Määrän saa laskuun, kun säästää hiukan vettä joka käänteessä. Suih­ kuaika kannattaa pitää mahdollisim­ man l­yhyenä. Kodinkoneet kannattaa hankkia energiatehokkuusluokassa A ja muistaa pestä vain täysiä koneellisia. Lämmin vesi on kolme kertaa kal­ liimpaa kuin kylmä. Käytä siis kylmää vettä aina, kun veden ei välttämättä tar­ vitse olla lämmintä.

Asuntoni oven sarana narisee ikävästi. Korjaako kiinteistönhoitaja sen?

Tasapuolisuutta uudella määrärahapäätöksellä Heka yhtenäistää käytännöt vuokralais­ demokratiamäärärahojen myöntämisessä. Helsingin kaupungin asunnot Oy:n halli­ tus on tehnyt päätöksen vuokralaisde­ mokratiatoimielinten määrä­rahoista. Talotoimikuntien ja vuokralaistoimi­ kuntien määrärahat ovat aiemmin vaihdelleet alueittain suurestikin, eikä yhtenäistä käytäntöä ole ollut. Ensi vuo­ den alussa voimaan astuvan päätöksen myötä kaikille toimielimille taataan sama perusmääräraha toiminnan pyö­ rittämiseen. – Alueelliset ja talotoimikunta­ kohtaiset erot esimerkiksi aktiivisuu­ dessa on kuitenkin haluttu ottaa huo­ mioon jatkossakin siten, että alueyhtiön päätettäväksi on jätetty niin sanottu harkinnanvarainen osa määrärahasta. Harkinnanvaraisenkin määrärahan ra­ jat ovat kuitenkin yhteiset ja sitä myöten tasapuoliset, Hekan lakimies Tiia Lehi­ koinen selventää. Edellytyksenä harkinnanvaraisen määrärahan saamiselle on alueyh­tiölle toimitettava toimintasuunni­t elma. Uusi määrärahapäätös pyrkii näin

myös aktivoimaan talotoimikuntia ja vuokralaistoimikuntia monipuoliseen ja vireään toimintaan. Koulutus-, juh­ la- ja kokoustilakuluja varten voi alue­ yhtiöltä hakea korvausta erikseen. Vuokralaisdemokratia perustuu lakiin

yhteishallinnosta vuokrataloissa. Lain tarkoituksena on antaa vuokra-asuk­ kaille päätösvaltaa asumiseen liittyvis­ sä asioissa, lisätä asumisviihtyvyyttä sekä edistää vuokratalojen kunnossa­ pitoa ja hoitoa. Vuokralaisdemokratia toimii kol­ mella tasolla: yksittäisen talon tai talo­ ryhmän, alueen ja koko Hekan tasolla. Vuokralaisdemokratiaan voi osallistua jokainen talon asukas, ja Lehikoinen suositteleekin lämpimästi kaikille kiin­ nostuneille vuosittaisiin asukaskoko­ uksiin osallistumista. Asukaskokouksissa valitaan ta­ lotoimikunnat, jotka puolestaan edistävät vuokralaisdemokratiaa ky­ seisessä talossa, toisin sanoen vuok­

Asunnon saranoiden ja salpojen voitelu

Heka-Kansanasunnot Oy

Heka-Kontula Oy

Heka-Malminkartano Oy

kuuluu asunnon asukkaan vastuulle. Ensin kannattaa puhdistaa sarana ja varmistua, ettei kierteiden välissä ole roskaa. Sen jälkeen saranan voi voidella tarkoitukseen sopivalla ai­ neella. Helpoiten se käy usein sellai­ sella voitelu­tuotteella, joka on pakattu spraypulloon, jonka suutin on pillin muotoinen. Sarana on hyvä muistaa puhdistaa myös voitelun jälkeen.

puh. 09 756 2180

puh. 09 342 4430

puh. 09 530 8050

Mäkelänkatu 91, 4. krs,

Kontulankaari 12, 00940 HKI

Luutnantintie 1 A, 00410 HKI

00610 HKI

Heka-Kumpula Oy

Heka-Maunula Oy

Heka-Jakomäki Oy

puh. 020 718 9770

puh. 09 272 7190

puh. 09 350 8060

Mäkelänkatu 91, 4. krs,

Metsäpurontie 25, 00630 HKI

Louhikkotie 2, 00770 HKI

00610 HKI

Heka-Myllypuro Oy

puh. 09 342 4100

Heka-Kannelmäki Oy

Heka-Laajasalo Oy

puh. 09 530 6280

puh. 0207 871 720

Alakiventie 5, 00920 HKI

Soittajankuja 3, 00420 HKI

Hitsaajankatu 9 B, 7. krs,

Heka-Pihlajisto Oy

Heka-Kantakaupunki Oy

00811 HKI

puh. 09 350 5620

puh. 09 476 6700

Heka-Malmi Oy

Mäkelänkatu 2 A, 3. krs,

Junailijankuja 3, 00520 HKI

puh. 09 350 8200

00500 HKI

Anianpellontie 1, 00700 HKI


Hima  4 | 2013

Kolumni

Nettikäyttäjiä jo melkein kaikki Melkein kaikki suomalaiset käyttävät

Euroopan maista vain muissa Pohjoismaissa sekä Alankomaissa ja Luxembourgissa internetin käyttö on ylei­sempää kuin Suomessa.

internetiä: verkossa surffaajien osuus 16–74-vuotiaista nousi vuonna 2013 kahdella prosenttiyksiköllä 92 prosenttiin. Korkeimmillaan osuus on alle 55-vuotiaissa, joista lähes kaikki käyttävät nettiä. 75–89-vuotiaista 27 prosenttia oli netin käyttäjiä. Heidän määränsä on kasvanut kymmeniä prosentteja vuosittain.

Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2013, Tilastokeskus

Vuokralaisneuvottelukunnan puheenjohtaja Erkki Heinonen

VD-määrärahat 1.1.2014 alkaen Talotoimikunta

Vuokralaistoimikunta

300 00€ + 3, vähintään

/vuosi

harkinnan­ varainen määräraha enintään

/asunto

enintään kokonaisuudessaan

  23 

1200 vähintään

1200

ranmääritysyksikössä. Talotoimikun­ tien puheenjohtajista muodostuu alueen vuokralaistoimikunta, joka vie asioita eteenpäin alueen tasolla. Jokai­ sesta vuokralaistoimikunnasta taas on kaksi edustajaa vuokralaisneuvottelu­ kunnassa, joka toimii kaikkien Hekan asukkaiden edustajana. Lehikoinen vakuuttaa, että asukas­ demokratian kautta voi vaikuttaa mo­ nella tavalla. – Talotoimikunnan tärkeitä tehtä­ viä ovat muun muassa yhteisten ker­

­harkinnan varainen määrä­r aha enintään

40

/vuokran­määritysyksikkö

hotilojen käyttämisen periaatteista päättäminen ja aloitteiden tekeminen alue­yhtiöön. Aloitteet voivat koskea esimerkiksi korjaustarpeita vuosittai­ sen korjaussuunnitelman laadinnan yhteydessä tai vaikka pihakalusteiden hankintaa. Talotoimikunnat järjestävät myös talkoot, joilla voidaan yhdessä te­ kemällä vaikuttaa talon viihtyvyyteen. Aktiivisimmat asukkaat voivat pää­ tyä vaikuttamaan aluetasolle vuokra­ laistoimikuntiin ja jopa Heka-tasolle vuokralaisneuvottelukuntaan. Sanna Andersson

Heka Pikku Huopalahti Oy

Heka-Siilitie Oy

Heka-Vuosaari Oy

puh. 09 477 8180

puh. 0207 871 720

puh. 09 341 7300

Tilkantori 4, 00300 HKI

Hitsaajankatu 9 B, 7. krs,

Kaivonkatsojantie 3

Heka-Haaga Oy

00811 HKI

00980 HKI

puh. 09 477 7400

Heka-Suutarila Oy

Kaupintie 5, 00400 HKI

puh. 09 350 7000

Heka-Puotila Oy

Kämnerinkuja 4, 00750 HKI

puh. 09 343 4030

Heka-Vallila Oy

Asiakkaankatu 4, 00930 HKI

puh. 09 350 5620

Heka-Roihuvuori Oy

Mäkelänkatu 2 A, 3. krs,

Heka

puh. 0207 871 720

00500 HKI

Helsingin kaupungin

Hitsaajankatu 9 B, 7. krs,

Heka-Vesala Oy

asunnot Oy

00811 HKI

puh. 09 340 9020

Fabianinkatu 29 B

Humikkalantie 90, 00940 HKI

00100 HKI

Päättyvän kauden ­tilinpäätös ksi toimintakausi on päättymäisillään. Vuonna 2012 aloittaneiden talo- ja vuokralaistoimikuntien sekä vuokralaisneuvottelukunnan toimintakausi on nope­ asti käpertymässä loppuaan kohti. Toivottavasti kaikis­ sa vuokranmääritysyksiköissä on ehditty jo pitää asuk­ kaiden kokoukset ja valita uudet talotoimikunnat sekä muut asukkaiden edustajaehdokkaat eri toimiin. Kuluvalle vuodelle on mahtunut eritasoisia tapahtumia ja toimin­ toja vuokralaisdemokratian tiimoilta. Sähköisten työvälineiden puo­ lella on keskusteltu ja edistetty pilvityöskentelyyn liittyvien taitojen karttumista. Vuokralaisdemokratiasääntöön liittyen on neuvottelu­ kunnan sisällä käyty vilkasta ja avointa keskustelua sekä annettu asi­ asta lausunto omistajalle. VNK on ottanut kantaa myös muihin asu­ miseemme liittyvissä asioissa vuoden aikana. Yhtenä näistä nousee mieleen kesällä lausuntokierroksella ensimmäistä kertaa ollut ARAlainsäädäntöä koskeva muutosesitysten kokonaisuus. Hyyryläispäivä järjestettiin tänä vuonna toista kertaa. Tapah­ tuman järjestävät saivat kuulla rohkaisevaa ja kiittävää palautetta palkkiona työstään. Vielä kertaalleen haluan kiittää järjestäjiä, osal­ listujia sekä tapahtuman alustajia. Kaupunkisuunnitteluun liitty­ västä puheenvuorosta pääsi huomaamaan, kuinka monelle ehkä kuivakaskin asia on mahdollista esittää varsin hauskasti. Hyyryläis­ päivä oli monella tavalla vuoden toiminnalle yksi parhaista hetkistä. Toivon, että tulevana vuonna on mahdollisuus jatkaa hyvään alkuun päässyttä toimintaa. Haastan tulevan neuvottelukunnan ottamaan kopin ja järjestämään kolmannen Hyyryläispäivän vuonna 2014! VNK:n piiriin perustettiin vuoden aikana useampia pienempiä työryhmiä, muiden muassa on hallitusten asukasjäsenten työryh­ mä. Aktiivisimmin toimi pisteytyksen ja tasauksentyöryhmä. Tätä kirjoittaessani syksyiset säät vallitsevat vaihtelevina. Odotan itse talven tuloa, lumipeitteen suomaa valoisampaa aikaa ja loppu­ vuoden muita rientoja ja tapahtumia. Vielä on aikaa valmistautua vuoden vaihteen uusiin kujeisiin ja haasteisiin. Katson tietyllä levol­ lisuudella kuluneen kauden tapahtumia, ja odotan mielenkiinnolla tulevan kauden kysymyksiä, muutoksia ja mahdollisuuksia. Toivotan omasta puolestani tässä yhteydessä Himan lukijoille rauhallista joulunaikaa sekä onnea ja menestystä vuodelle 2014!


Skidit askartele joulupakettikortteja

Leikkaa pakettikortit katkoviivoja pitkin ja liimaa puoliskot yhteen. V채liin voit laittaa kovikkeeksi pahvia.

Asukaslehti Hima, numero 4/2013  

Asukaslehti Himan vuoden 2013 viimeinen numero

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you