Issuu on Google+

Ajassa

Energiansäästö

Hekasta asiaa

Hekan huudit

Ota haravanvarresta kiinni, s. 4 Mistä pääomavuokra muodostuu? s. 16 H E K A N l eh t i a s u kka i l l e  3 / 2 0 1 2

Yötyöläinen muutti omaan kotiin s. 10

Ensi kerran omillaan

Villasukat karkottavat kylmän, s. 7

Myllypuro uudistuu puutaloin, s. 14


2 

Hima  3 | 2012

4 Ajassa

Syksyllä on aika haravoida, käydä sienessä ja kerätä puolukoita.

Päätoimittajalta

6 Himassa

Säilytysratkaisut takaavat koko perheen työpisteen toimivuuden.

7 Energiansäästö

Villasukat jalassa tarkenee kotona, vaikka lämpötilaa laskisikin.

8 Homma hanskassa

Heka-Myllypuron Ninni Liljeblad palvelee asiakkaita hymyssä suin.

Mirka Saarholma

Muuttoja ja muutoksia

9 Taitava talous

Hajulukkojen puhdistus on inhottava, mutta nopea siivousurakka.

10 Mun muutto

Yötyöläinen nauttii oman tupansa rauhasta sohvalla loikoillen.

13 Uutta & vanhaa

k

ädessäsi on nyt sekä ulkoisesti että juttujen kannalta freesaantunut Hima-lehti. Lehtiuudistus on tehty asukas edellä: toivomme, että lehdestä on entistä enemmän iloa ja hyötyä mahdollisimman monelle. Lehden perusasiat ovat samat kuin ennenkin: nimi on entinen, hyväksi todettu, ilmestymistahti entisellään (neljä kertaa vuodessa) – ja jokainen juttu on tehty asukkaalle kiinnostavaa näkökulmaa etsien. Odotamme toimituksen kanssa innolla mielipiteitänne uudistuneesta lehdestä. Vastaamalla lukijakyselyyn (s. 17) voi voittaa laadukasta Helsingissä paahdettua kahvia. Jos on lehti kuin uusi, myös moni tämän numeron juttuaihe pyörii uusien asioiden ympärillä. Lehden pääjutussa voi tutustua Hekan asukkaan uuteen kotiin, joka on samalla hänen ensimmäinen oma kotinsa (s. 10–12). Ida oli haaveillut muutosta vanhempiensa luota omaan kotiin jo pitkään. Jutusta voi lukea, kuinka hienolta oman pesän rakentaminen on tuntunut. Hieno yksityiskohta tarinassa on Idan mainitsema avulias asunnon edellinen asukas, joka auttoi uutta asukasta tutustumaan asunnon lisäksi myös ympäröivään alueeseen ja sen palveluihin. Toivottavasti mahdollisimman monelle muulle Hekan asukkaalle on käynyt samoin. Asunnosta ja asuinympäristöstä saa toisen vinkkien myötä paljon irti ja ne voi tuntea omikseen. Idan lisäksi moni muu saa Hekan asunnoista uuden kodin loppu­vuoden aikana. Hekan asuntokantaan on valmistumassa vielä tänä vuonna 169 upouutta asuntoa. Asukasvalinta loppuvuoden uusiin kohteisiin on jo tehty, mutta kannattaa silti tutustua yhteen näistä uudiskohteista (s. 14–15). Puu-Myllypuron Mamsellimyllynkadulle valmistuu luonnonläheinen, Vanhaa Raumaa muistuttava alue, jolta löytyy myös erityisesti perheille hienosti soveltuvia Heka-vuokra-asuntoja pienkerrostaloissa ja paritaloissa. Vaikka julkisuudessa on muunkinlaista keskustelua viime aikoina käyty, ainakin Hekalle valmistuu nyt ja lähivuosina kelpo määrä jatkossakin kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Tämän lehden ilmestyessä rakenteilla on 911 uutta Heka-kotia. Uusien kohteiden asuntoja, kuten muitakin Hekan asuntoja, voi hakea kiinteistö­ viraston asunto-osastolta. Hakuajoista ja -tavoista ilmoitetaan

Saunottiin sitä 1970-luvullakin, mutta mikä on muuttunut 40 vuodessa?

14 Hekan huudit

Myllypuroon nousee puusta rakennettu pientaloalue

16 Hekasta asiaa

Hekan asuntojen vuokrista karkeasti puolet on pääomavuokraa.

20 Home | Hem

Briefly in English. Kort på svenska.

22 Aktiivinen asukas

Maunulan muistelukilpailun voitti 82-vuotias Raili-mummi.

Ida Sjöholm rentoutuu elokuvia katsellen.

HIMA

Toimitus

Paino

Helsingin kaupungin

MCI Press Oy

Sanomapaino

asunnot Oy:n

Mikonkatu 8 A

Painos

lehti asukkaille

00100 Helsinki

50 000 kpl

Julkaisija

puhelin (09) 25250250

Seuraava lehti

Helsingin kaupungin

faksi (09) 2525 0251

ilmestyy joulukuussa

asunnot Oy

info@mcipress.fi

2012

Päätoimittaja

www.mcipress.fi

Mirka Saarholma

Ulkoasu ja Taitto

p. 040 737 8878

MCI Press Oy

mirka.saarholma

kansiKUVA

@hekaoy.fi

Vesa Tyni


Hima  3 | 2012

lukijakilpailu

Tehdään yhdessä

Huoltomies yli kielimuurien Ovien avausta, lumitöitä, lukkojen kor­ jausta – kiinteistöhoitaja Abdullahi Abdikadar Yusufin päivät koostuvat asukkaiden auttamisesta. Yusuf aloitti Heka-Kantakaupungissa viime vuoden marraskuussa. Kiinteistönhoitajaksi etsittiin suomea, somaliaa ja englantia puhuvaa oppisopimuskoulutettavaa. Kuluneen vuoden aikana Yusufin kielitaidosta onkin ollut hyötyä, kun hän on päässyt toimimaan tulkkina. Koulussa Yusuf on opiskellut muun muassa LVI-järjestelmien ja ulkoalueiden hoitoa sekä rakennus­teknisiä korjaustöitä. – Parasta työssä ovat palkka, kaverit sekä tietysti se, että on ylipäätään työpaikka, mihin mennä, asukkaiden kehuma Yusuf kertoo työstään.

Pasila asukkaineen on tullut Abdullahi Abdikadar Yusufille tutuksi kuluneen vuoden aikana.

Mitä mieltä olet uudesta Himasta? Kerro mielipiteesi osoitteessa www. mcipress.fi/hima tai postitse Helsingin kaupungin asunnot Oy/Hima-lehti, Fabianinkatu 29 B, 00100 Helsinki. (Katso tarkemmat osallistumisohjeet sivulta 17.) Vastaajien kesken arvotaan kolme ­k ilon pussia helsinkiläisen kahvipaahtimo Kaffa Roasteryn Barista blend Tauko -kahvia. Yhden palkinnon arvo on 27,70 euroa.

15

  3 

%

helsinkiläisistä asuu Hekan vuokra-asunnossa. (Helsingin kaupungin tietokeskus (2011), Kaupungin vuokra-asunnot ja asukkaat 2011.)

kuva vesa tyni


4 

Hima  3 | 2012

Ajassa

13

%

Kävellen kauppaan

Suomalaiset

kuluttavat ruokaan keskimäärin 13 prosenttia kulutusmenoistaan. (Tilastokeskus)

Lähiöiden asukkaat pitävät tärkeimpinä lähipalveluinaan päivittäistavarakauppaa, kirjastoa ja terveyskeskusta. Kuluttajatutkimuskeskuksen mukaan kohtuullisena asiointimatkana näihin palveluihin pidetään enintään kilometrin kävelyetäisyyttä.

kuva thinkstock

Aurinkoinen ja tyyni sää ovat haravoijan kavereita.

Vaaroja haravointiin ei suuremmin liity. Orapihlajan vieressä saattaa astua pitkään, paksuun piikkiin, mutta tukevilla saappailla on turvassa. On kuitenkin yksi konkreettinen vaara, jos haravointiin ryhtyy tienpientareella: – Inhottavia koiranläjiä saattaa olla kymmenen metrin välein. Hannele Tavi

Viisi vinkkiä haravointiin 1. varusteiksi riittävät lehti­ harava, mahdollisesti kotti­kärryt, puutarhahanskat ja kumisaappaat. Haravointiin sopivat näppylä­hanskat tai nahkaiset puutarha­hanskat, muovihanskat voivat olla syksyllä kylmät tai nihkeän tuntuiset.

Pihanhoito

Haravoi myötätuuleen Yhteisen pihan talkoot, kuulas syyspäivä ja grillissä paistuva makkara. Perinteinen tapa juhlistaa syksyä on haravoida pihalle tippuneet lehdet. Lehtipuhaltimien sijaan pihaa voi ehostaa perinteisin menetelmin.

2. Kaikkia lehtiä ei tarvitse haravoida. Ainoastaan todella liiskaantuvat lehtipeitteet kannattaa kuopia pois. Tär­keää on jättää nurmikolle vähän hajoavaa lehtikariketta. Keväällä kastemadot syövät lumen alle jääneen karikkeen nopeasti pois. Lehdet ovat ilmaista lannoitetta. On nurinkurista viedä lehdet pois ja tuoda lannoitetta tilalle. 3. Vesipullo taskussa helpottaa.

Haravoidessa tulee tosi kuuma. Uudenmaan Marttojen puutarhaneuvoja

Kirsi Mäkinen suosittelee, että haravointiin ryhdytään vasta, kun suurin osa lehdistä on tippunut. Haravoinnin kanssa kannattaa odottaa tyyntä, aurinkoista säätä. – Tuulisella säällä lehdet lentävät pitkin ja poikin. Sateella lehdet ovat märkiä ja haravointimassan liikuttelu hankalaa. Jos tuulisella säällä kuitenkin joutuu haravoimaan, niin lehtiä kannattaa liikuttaa myötätuuleen. Haravointi ei ole välineurheilua, mutta erilaisilla haravoilla on omat kannattajansa.

– Lehtiharava voi olla muovinen tai sitten vanhanajan rautainen malli. Muoviharavat ovat kevyempiä, mutta jotkut vannovat rautaisten nimeen, Kirsi Mäkinen kertoo.

kompostiin tai esimerkiksi jätelavalle. – Yhden pressun päälle mahtuu ainakin pari kolme kottikärryllistä, Mäkinen vinkkaa. että julkisille paikoille kuten puistoihin tai kaupungin metsiköihin ei saa viedä haravointijätettä. Mäkinen suosittelee, että esimerkiksi isomman talon pihalle voi helposti perustaa lehti- ja risukompostin, joka tuottaa ilmaista multaa. – Mullan valmistuminen nopeutuu, kun lehtikerrosten väliin lisää kanankakkaa.

Haravoidessa kannattaa muistaa,

sen suurempia varusteita, mutta hanskat kannattaa pukea, sillä haravoidessa syntyy helposti kovettumia. Jalkoihin sopivat tukevat saappaat, mutta lenkkareillakin pärjää. Kottikärryjen sijaan suurilla asuntoosakeyhtiöillä voi olla pressuja, joiden päälle lehdet voi haravoida. Täyden pressun voi sitten raahata vaikka lehtiHaravointiin ei tarvitse

4. Vaihda asentoa: Välillä oikea

käsi yläpuolelle, välillä taas vasen. Kannattaa sitä huonompaa puoltakin käyttää. Haravoinnissa kipeytyvät helposti lavat ja hartiat. 5. Taukojumppa vetreyttää haravoidessa kipeytyneet jäsenet. Nosta harava molemmin käsin pään päälle ja tuo selän taakse. Toista muutaman kerran. Kylkiä kannattaa myös venytellä!


Hima  3 | 2012

Kruunuvuoren valot syttyvät Kruunuvuorenrannan rakentaminen Laajasalon länsirannalle alkaa ensi vuonna. Sitä ennen uuden kaupungin­ osan valaistuksesta muodostuu ympäristötaideteos, joka näkyy meren yli Helsingin kantakaupunkiin. Kruunuvuorenrannan ensimmäinen valotaideteos syttyy öljysäiliöön 10.10. klo 19. Öljysäiliö 468 -teos viittaa Kruunuvuorenrannan lähes 90 vuotta kestä-

neeseen öljysatamakauteen. Teoksen on suunnitellut valotaiteilija Tapio Rosenius Lighting Design Collectivesta. Valotaideteoksen on rakennuttanut Helsingin rakennusvirasto. Koko syksyn Helsingin rantoja valaiseva teos on osa World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmaa.

  5 

”Vuoden sieni punikkitatti on oivallinen ruokasieni.” Arktiset Aromit ry

kuva thinkstock

kuva Kimmo Brandt

sienikoreineen raitiovaunuun. Kolmosella pääsee Laaksoon, josta alkavat keskuspuiston laajat metsät. Myös bussilla pääsee hyvin keskuspuiston mättäille. Esimerkiksi linjalta 650 on alle kilometrin kävely Haltialaan. Bussi 66:n päätepysäkki on vehreässä Paloheinässä. Tavanomaisempien kulkuvälineiden lisäksi Helsingin metsiin pääsee vesiteitse. Kuusitoista vesireittiyhteyttä liikennöi Helsingin edustan saarille. Suurin osa reiteistä liikennöi vain kesän ajan, mutta osalle saarista pääsee marraskuuhun saakka, toisille jopa vuoden ympäri. – Vartiosaari saattaisi olla kiinnostava, en tosin ole itse siellä käynyt, Roponen pohtii. Vartiosaareen liikennöivä alus lopetti liikennöintinsä syyskuun puolessa välissä, joten sieniretki saaristoon kannattaa varata vasta ensi vuodelle. Helsingin lähimetsien lisäksi pääkaupunkiseudulta löytyy paljon laajoja metsäalueita. – Helsingin ulkopuolella hyvin joukko­liikenteellä saavutettavissa ovat tietysti kansallispuistot Nuuksio ja Sipoonkorpi. Jos metsään meno yksin tuntuu liian pelottavalta tai sienien tunnistamisessa kaipaa apua, sieniseurat ja kaupungit järjestävät myös yhteisiä retkiä. – Helsingissä toimii kaksi sieniseuraa: valtakunnallinen Suomen Sieniseura ja ruotsinkielinen Arbis mykologer. Heiltä kannattaa kysyä, mikäli sienimetsälle haluaa asiantuntevan kaverin kanssa, Roponen kertoo. Kantakaupunkilainen voi hypätä

Itä-Helsingin sienimetsiin pääsee kätevimmin metrolla – polkupyöräkin kulkee mukana maksutta.

ulkoilu

Metrolla sienimetsälle katsoa jalkoihinsa: sammaleiden välissä ja lehti­kasojen alla pilkottaa herkullisia helttoja ja lakkeja. Sienestämään ei tarvitse lähteä autoillen satojen kilometrien päähän, sillä Helsingissä metsään pääsee julkisilla liikennevälineillä. Suomen Sieniseuran hallituksen jäsen Petri Roponen on kerännyt ruoka­sieniä lapsesta asti. Roposen verkkosivuilla on esitelty kuvin ja tekstein 732 eri sienilajia. Helsingistä Roponen on löytänyt muun muassa herkkutatteja ja niittyvahakkaita. Parhaita sienipaikkoja kyseltäessä Roposen neuvo on yksinkertainen: – Mene metsään. Asut sitten missä vain, lähimetsä kannattaa tarkistaa.

Syksyn tullen kannattaa

Kun lähimetsät on koluttu, pääsee HSL:n matkakortin omistaja helposti paremmille apajille. Roposen henkilökohtaiseen neljän kärkeen kuuluu Keskuspuisto, Mustavuori, Vanhankaupunginlahti ja Östersundom. Metrolla pääsee Vuosaaren kautta kävellen Uutelaan. Mellunmäestä asemalta taas on lyhyt matka Musta­ vuoreen. Idässä kannattaa tarkastaa myös Myllypuron metsät sekä Ramsinniemi, jonne on kävelymatka Rastilan metroasemalta. Metrolla voi ajaa myös Herttoniemeen, josta pääsee sienestämään joko Viikkiin tai Laajasaloon. – Metrossa voi kuljettaa polkupyörää maksutta, Roponen vinkkaa.



Hannele Tavi

Sienestyslinkkejä: http://helsinginsienet.fi Petri Roposen sienisivustot. www.funga.fi Suomen Sieni­ seuran sivuilla kerrotaan sieniretkistä. maps.google.fi tai retkikartta.fi tarkasta lähimetsät jo etukäteen. www.reittiopas.fi kertoo, mikä liikenne­ väline valita.

Syksyn antimet

Pikainen puolukkapiiras Pohja:

2 munaa 1 dl sokeria 1 dl kermaa ½ dl margariini- tai voisulaa 2 dl mantelijauhetta 1 tl leivinjauhetta Päälle:

5 dl puolukoita ½dl margariini- tai voisulaa ½dl tummaa ruokokidesokeria 1 ½ dl kaurahiutaleita ½ tl kardemummaa Sekoita munat ja sokeri keskenään esimerkiksi puuhaarukalla. Lisää kerma ja rasvasula. Sekoita hyvin. Lisää mantelijauhe-leivin­ jauhe­seos ja sekoita vain verran, että aineet tasoittuvat. Levitä taikina voideltuun ­pii­r akka­v uokaan (halkaisija n. 25 cm). Ripottele päälle puolukat. Sekoita rasvasulan joukkoon sokeri ja kaurahiutaleet sekä kardemumma. Ripottele seos piirakan pinnalle. Paista piirakkaa 200 asteessa uunin alimmalla ritilätasolla 25– 30 minuuttia.


6 

Hima  3 | 2012

Himassa

Koti on paikka ja mielentila Tavallisissa kodeissakin on designia.

suhde kotiin ja millaisia merkityksiä meille tuttu elin­ympäristö voi saada. Samalla näyttely peilaa kotoisen ympäristön kehitystä nykyajasta aina takaisin 1800-­luvulle. Korkeavuorenkadulla sijaitsevan Designmuseon näyttely on avoinna 13.1.2012 saakka.

Designmuseon syksy on kumarrus kotien suuntaan. World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden huipentaa Designmuseon näyttely Koti – paikka ja mielentila. Näyttely tarkastelee eri näkökulmista, millainen on nykyihmisen

kuva mika lappalainen

kuva ikea

pelisäännöt 1. käyttövuoroista sopiminen

helpottaa arkea. Jaetaanko työpisteelle käyttövuoroja ajan perusteella vai määritelläänkö käyttöoikeus tarpeen mukaan, esimerkiksi työt menevät surffailun edelle?

kaupungin tilat

Oma, julkinen työhuone

2. Siivous kuuluu jokaiselle käyttäjälle, eikö niin? Kun tavaroille on osoitettu omat paikkansa, ­jokaiselta käyttäjältä voidaan edellyttää omien jälkien siivoamista.

Kun kotona ei ole tilaa tai rauhaa

työskentelyyn, kirjoja ei tarvitse heittää nurkkaan. Helsinki on täynnä julkisia tiloja, joissa saa lukea rauhassa tai tehdä töitä tietokoneella. Esimerkiksi kirjastoissa ei kannata tyytyä vain kaupunginkirjastoihin, vaan tiedonjanoiset toivotetaan tervetulleiksi myös korkeakoulujen kirjastoihin. Helsingin kaupunginkirjastoilla on kymmeniä toimipisteitä ympäri kaupunkia. Kirjastoissa on yleensä sekä nettipäätteitä että rauhallisempaan työskentelyyn varattuja tietokoneita. Vaikka nykyajan kirjastoissa saakin puhua, niin lehtilukusalit ovat yleensä varattuja hiljaiseen lukemiseen. Helsingin yliopiston uusi keskustakirjasto Kaisa-talossa on nähtävyys jo itsessään. Yliopistolla on kirjastot myös Viikissä, Kumpulassa ja Meilahdessa. Vaikka kirjastot on ensisijaisesti varattu yliopisto-opiskelijoille, ovat sen asiakkaiksi tervetulleita kaikki. Eduskunnan kirjaston ollessa remontissa se toimii väliaikaisissa tiloissa Postitalossa. Kirjasto on avoin kaikille. Lähiöiden asukastaloissa on omia läksynurkkauksia ja rauhallisia tieto­tupia. Esimerkiksi Pasilan asukas­talossa toimii vapaaehtoisten ohjaama läksykerho maahanmuuttaja­ taustaisille nuorille.

3. Tietokoneen käyttäjille kannattaa laatia omat sääntönsä: mitä saa tehdä, mitkä asetukset täytyy säilyttää, mihin omat tiedostot tallennetaan ja niin edelleen.

Hyvä valaistus takaa kodin työpisteen viihtyvyyden.

koko perheen työpiste

Säilytysratkaisut työpisteen toimivuuden takeena Tietokoneen ääressä työskentelee nykyisin koko perhe. Saman työpisteen tulisi palvella niin läksytehtäviä hoitavaa koululaista kuin etätyöpäiviä pitävää vanhempaa. Usein työpisteen tieto­ koneella vietetään myös vapaa-aikaa surffaillen ja elokuvia katsellen. Törmäsin tähän samaan haasteeseen kotitoimistoa sisustaessani viime kesänä ja lähdin etsimään vinkkejä internetistä. Kaikissa toimivissa ratkaisuissa on ainakin yksi yhdistävä tekijä: runsas säilytystila. Jotta töihin pääsee kiinni ilman ylimääräistä raivaustyötä, kannattaa työpisteen yhteyteen varata niin suljettua säilytystilaa kuin erilai-

sia lokerikkojakin. Laatikoihin tai kaapinovien taakse saa hyvin piiloon paperit ja mapit. Kynille ja muille tavaroille kannattaa olla omat lokerikkonsa – tilan salliessa jopa jokaiselle käyttäjälle omansa. Työpisteen ei tarvitse vallata kotoa isoa ja näkyvää tilaa. Verkosta löytyy monia hyviä esimerkkejä isoon komeroon, vaatehuoneeseen, parvisängyn tai vaikka rappusten alle rakennetuista työpisteistä. Ovet vain kiinni tai verho eteen, ja työt ovat poissa silmistä. Esimerkiksi komeroon rakennettu työpiste ei vaadi suuria investointeja. Pelkkä levy pöytätasoksi ja hyllyjä tai

lipastoja säilytykseen riittävät hyvin. Tuoli voi olla samassa tilassa muutoinkin käytössä oleva istuin, joka esimerkiksi pyörien ansiosta on helppo siirtää eri pisteisiin. Työpisteen kalustus on hyvä sovittaa muuhun sisustukseen. Työpiste voi olla vaikka osa kirjahyllykalustetta tai keittiön pöytätasoa. työpisteen näyttävyyteen on hankkia huomiota kiinnittävä pöytävalaisin. Valaistus on osa työergonomiaa ja samalla pisteeseen saadaan ripaus ylellisyyttä. Myös kasvit ja koriste-esineet sopivat työpisteeseen siinä missä muuhunkin kodin sisustukseen.

Helpoin tapa panostaa



Tiina Parikka

Hyviä vinkkejä toimivista työpisteistä löytyy esimerkiksi osoitteesta www. livingstonekodit.fi


Hima  3 | 2012

Energiansäästö kuva istockphoto

Ekovalinta

3

  7 

Kulutukseltaan kolme suurinta kotitalouksien laiteryhmää ovat valaistus, kylmälaitteet ja kodin elektroniikka. (Motiva)

Villasukat kunniaan

Ei kotona tarvitse olla ainainen kesä. Kukikkaan hellepaidan voi hyvin vaihtaa talvella pitkähihaiseen ja pukea vaikka villatakin ylle.

21°

23°

– Kun ennen jouduttiin näkemään vaivaa lämmittämisen eteen, elettiin viileämmässä. Lämpöä säädettiin lisäämällä vaatteita, Ilkka Alvoittu sanoo. Hän työskentelee NCC:llä ja on NCC:n Asumisen koulun rehtori. Asumisen koulussa annetaan tietoa asukkaille energiatehokkaasta asumisesta. Nykyään, kun lämpöä saa vaivattomasti termostaattia kääntämällä, tahtovat villasukat jäädä laatikkoon ja villapaidat ylähyllylle. Ja sitten, kun patterit puhisevat jo liiankin kuumina, avataan tuuletusikkunat. Harakat kiittävät lämmöstä, mutta eipä taida luonto muuten kiittää moisesta tuhlauksesta.

suosituslämpötilasta on vara pudottaa muutama aste ilman, että asumisviihtyvyys siitä oleellisesti heikkenee. – Moni esimerkiksi nukkuu paremmin vähän viileämmässä. Alvoittu kertoo tutkimuksesta, jossa 90 prosenttia ruuanlaittajista piti 18 asteen lämpötilaa miellyttävimpänä. Sen sijaan sohvalla rakkausromaania lukevat viihtyivät parhaiten 23–24 asteen lämmössä. – Kyse on siis siitä, mitä teemme ja miten pukeudumme. Sohvalla voimme heittää viltin päälle, hän muistuttaa. Ihmiset saattavat kokea samankin lämpötilan erilaisena. Esimerkiksi vanhempi väki ihmettelee vähissä vaatteissa ja paljain jaloin temmeltäviä lapsia, samalla kun omia jalkoja ikävästi paleltaa.

Nykyisestä 21 asteen

18° 18°

– Lapsi ei koe samalla tavalla kylmää kuin aikuinen. Hänellä lämmöntuotto suhteessa vartalon kokoon on huomattavasti parempi kuin aikuisella. Jospa ottaisi neuvosta vaarin, ja pudot-

taisi asumislämpöä ensin vaikka asteella, myöhemmin toisella. Samalla etsisi pitkähihaiset hollille, viltit sohvien selkämystöille ja lämpöisiä mattoja lattialle. Ajatuksia lämmittää, kun tietää, että omalla päätöksellä on kansantaloudellista merkitystä. – Jos jokainen suomalainen laskee kodin lämpötilaa kaksi astetta, energiankulutus vähenee yhtä paljon kuin Vantaan kaupunki kuluttaa vuodessa, Ilkka Alvoittu laskee. Samalla hän kuitenkin korostaa, ettei se yksin riitä. – Ei pidä keskittyä vain säästämään lämpöä, vaan säästämään energiaa. Ylimääräisiä valoja kannattaa siis sammutella ja pestä täysiä koneellisia astioita. Alvoittu perehdyttää kierteeseen, joka meitä odottaa, jos emme vähennä energiankulutustamme. – Sähköä tehdään polttamalla kivihiiltä. Siitä syntyy lämpöä, joka johdetaan kaukolämpöverkkoon ja talojen lämmittämiseen. Kun talot ovat nykyään entistä tiiviimpiä ja energiatehokkaampia, kuluu lämpöä vähemmän. – Jos sähkönkulutus edelleen kasvaa, poltetaan enemmän kivihiiltä ja lämpöä syntyy enemmän. Silloin lämpöä menee harakoille.



Sari Toikkanen


8 

Hima  3 | 2012

Homma hanskassa kuva thinkstock

Näkökulma

Muuttajan muistilista Muuttaminen on ahdistavaa puuhaa. Vanhoja tavaroita pakatessa muistaa, kuinka paljon ylimääräistä roinaa on kasaantunut nurkkiin. Muuttoapua pyytäessä tulee mieleen, että olisihan tuohonkin kaveriin voinut olla yhteydessä muulloinkin kuin vain apua tarvittaessa. Muuttamista kuitenkin helpottaa, kun muistaa hoitaa byrokratian ajoissa. Tulevasta muutosta kannattaa ilmoittaa vuokranantajalle heti, kun muutto seuraavaan asuntoon on varmistunut. Tavallisesti irtisanomisaika on yksi kalenterikuukausi. Tee muuttoilmoitus viimeistään viikon kuluessa muutosta. Aikaisintaan sen voi tehdä kuukautta ennen muuttopäivää. Postin muuttoilmoituspalvelun kautta muuttoilmoitus menee myös maistraateille. Muuttoilmoitus pitää tehdä myös alueyhtiöön, koska alueyhtiö ei saa tietoja maistraatilta. Ja siitä roinasta: muutto on oiva tilaisuus käydä läpi tarpeettomaksi jääneet tavarat ja lajitella ne kierrätykseen, roskiksiin ja kirpputorille myytäväksi meneviin. Ja muuttoavuksi lupautuneet kaverit taas voi pyytää tupaantuliaisiin. Kunhan juhlista muistaa mainita myös uusille naapureille.

59 kuva Sari Alhava

Yhteisen kielen puuttuminen tai kulttuuri­erot tuovat työhön joskus lisähaasteita, mutta tilanteista selvitään yhteisellä tahdolla, tulkkaus­avulla ja elekielellä.

Hymy huulilla Heka-Myllypuron toimistossa puhelin soi ja ovi käy tiuhaan tahtiin. Kiinteistösihteeri Ninni Liljeblad hoitaa asiat nopeasti – ja aina hymyn kera. bladin mukaan ole koskaan. Hän on pitänyt töidensä ohella vuoden verran kirjanpitoa päivittäisistä työ­tehtävistään. Laskelmien mukaan toimistolla käy keskimäärin 17 asiakasta päivässä ja siihen puhelut päälle, joten säpinää riittää. – Työtehtävien kirjo on laaja: täällä käydään muun muassa hakemassa uutta asuntoa tai kertomassa halusta vaihtaa asuntoa, hakemassa avaimia, tekemässä ja irtisanomassa sauna- ja

on Hekan vuokra-­ asuntojen keskipintaala. (Helsingin kaupungin tietokeskus (2011).­ Kaupungin vuokra-­ asunnot ja asukkaat 2011.)

sielunsa silmin minut täällä töissä, hän muistelee viimeisen sysäyksen tuonutta lausahdusta. Maaliskuusta 2011 saakka asiakkaat onkin vastaanottanut työkavereiden sanoin erittäin nauravainen ja positiivinen nainen. – Tuo työ vaatii tietynlaista rempseyttä ja sanavalmiutta, jota Ninnillä riittää. Hänellä ei hymy hyydy, ja hän hallitsee tiukatkin tilanteet. Juuri sopiva henkilö asiakaspalvelutyöhön, toimisto­sihteerit Riitta Honkanen ja Ritva Hämäläinen kehuvat kilpaa. Tyypillisimmät virheoletukset liittyvät

Asiakaspalvelu

Hiljaista tai tylsää päivää ei Ninni Lilje­

m

2

autopaikkasopimuksia sekä vuokrasopimuksia. Lisäksi täältä tullaan noutamaan talonkirjaotteita, tilaamaan isännöitsijälausuntoja ja lunastamaan pantillisia pesulan lukkoja. Vastaan­ otan myös vikailmoituksia, hän listaa. Taloushallinnon merkonomiksi valmistunut Ninni huomasi viime vuoden alkupuolella alueen kiinteistöyhtiön hakevan kiinteistösihteeriä. – Mainitsin ilmoituksesta äidilleni­ kin, joka totesi, että hän niin näkee jo

muutto- ja lähtöilmoituksiin. Syntyneet vauvat saatetaan unohtaa ilmoittaa talonkirjaan, mistä voi seurata myöhemmin hämmästystä, kun lapsi ei virallisesti asukaan missään. Maistraatin kautta tieto ei monien luuloista huolimatta päivity automaattisesti talon­kirjoihin. – Samoin monesti kuvitellaan sisään muuttaessa, että muuttoilmoitus pelkästään postiin riittää, eikä muisteta tai ymmärretä tehdä sisäänmuuttoilmoitusta meille. Se aiheuttaa siinä mielessä hankaluuksia, että jos asukas on jättänyt avaimet kotiin, emme valitettavasti voi avata hänelle ovea, koska hän ei ole meidän talonkirjoissa, Ninni huomauttaa. Haasteita tuottaa toisinaan myös kieli- ja kulttuurimuuri. Mikäli ei ole yhteistä kieltä, on vaikea tietää, koskeeko asiakkaan asia vikailmoitusta, pesulavuoroa tai asunnon vaihto­ tiedustelua. Monilla on onneksi kieltä osaava tulkki mukanaan tai sitten piirretään ja elehditään vilkkaasti. Aikakäsitys neuvotteluja sopiessa voi myös poiketa suomalaisesta, mikä saattaa aiheuttaa mielipahaa molemmin puolin, jos sovittu tapaaminen peruuntuu myöhästymisen vuoksi. – Kaiken kaikkiaan olen viihtynyt työssäni todella hyvin. Asiakkaat ovat tosi mukavia, ja etenkin usein asioivia olen oppinut tuntemaan aika hyvinkin. Päivät ovat niin erilaisia, ja joka päivä oppii vieläkin jotakin uutta, Ninni iloitsee. 

Sari Alhava


Hima  3 | 2012

Taitava talous

Vuorokauden vedenkulutuksen jakaantuminen asukasta kohden ( Motiva)

Pyykki 20 litraa (13%)

Keittiö 35 litraa (22 %)

155 l / vrk

WC 40 litraa (26%)

Peseytyminen 60 litraa (39%)

kuva istockphoto

Tiskaaminen

Lattiakaivon puhdistus

Viemäristä leijuva imelä haju on merkki siitä, että hajulukko on syytä puhdistaa.

  9 

• Valuta lattiakaivoon kuumaa vettä. • Kampea lattiakaivon ritilä auki vaikkapa ruuvimeisselillä. • Pitkien hiusten irrottamiseksi ritilästä saattaa tarvita saksia. • Nosta kaikki lattiakaivosta löytyvä irtoroska ämpäriin. Tyhjennä ämpärin sisältö roskikseen. • Valuta hieman vettä , päälle reilu loraus pesuainetta. • Puhdista ritilä ja lattiakaivo kauttaaltaan tiskiharjalla. Huuhtele. • Ritilän alle voi jatkoa varten kiinnittää vaihdettavan hiussiepparin, joita saa kaupan siivous­ tarvikeosastolta ja rautakaupoista.

Koneessa vai käsin? Astioiden peseminen koneella kuluttaa vähemmän vettä kuin käsinpesu. Kone kuluttaa keskimäärin 15 litraa vettä pesukerralla, kun saman määrän käsin peseminen vie vettä 35–140 litraa, Motivasta kerrotaan. Kaikkia astioita ei kuitenkaan voi pestä astianpesukoneessa. Marttaliitto muistuttaa, että käsin kannattaa edelleen pestä - leikkuuveitset - kevyet ja ohuet kristallilasit - puiset ja valurautaiset astiat sekä - tina,- pronssi-, kupari-, mes­sinki-­­ ja alumiini-astiat, jotka eivät pidä vahvasti emäksisestä pesu­aineesta. Hopeiset aterimet tummuvat, jos ne pestään yhdessä ruostumatto­ mien teräsaterimien kanssa.

Viemärit ja hajulukot

Inhottava, mutta nopea siivousurakka vedä ja kylpyhuoneessa haiskahtaa imelälle, on syytä kurkata hajulukkoon ja lattiakaivoon. Niiden siivoaminen kuuluu asukkaan velvollisuuksiin. Hajulukkojen tehtävä on estää inhottavien viemärihöyryjen pääsy asuntoon. Samalla ne keräävät sisuksiinsa kaikenlaista roskaa, jota syystä tai toisesta huuhtoutuu lavuaarista alas. – Tukkeutuneiden lavuaarien hajulukoista löytyy yleensä hiustuppoja tai ruoantähteitä, kertoo isännöitsijä Juha Myllyniemi Heka-Pihlajistosta. Ihannetapauksessa hajulukot ja lattiakaivot puhdistetaan vähintään kuukauden välein. Silloin niihin ei ehdi kertyä liikaa tavaraa ja hajua tuottavia mikrobikasvustoja. Tukkeutunut lavuaari tai suihkun lattiakaivo ja niistä leijaileva epämiellyttävä haju ovat selviä Kun viemäri ei

merkkejä siitä, että siivousurakka on aloitettava viipymättä. Kodin putkimiehen tai muiden viemärin avaajina myytävien nesteiden hölvääminen hajulukkoon tai lattiakaivoon ei auta: tukos lähtee vain käsin poistamalla. Onneksi urakka hoituu nopeasti. Tarvitaan vain kumihanskat, ämpäri, pesuainetta, käytöstä poistettu tiskiharja ja paljon reipasta mieltä. – Jos viemäri menee jatkuvasti tukkoon puhdistamisesta huolimatta, kannattaa soittaa huoltoon. Vika voi olla syvemmällä viemärissä ja paikalle tarvitaan ammattiapua, Myllyniemi muistuttaa. Minna Huuhka Hekan asumisopas tai asukkaan käsikirja Kodin kansio Marttaliitto, www.martat.fi

hajulukon puhdistus • Aloita kaatamalla viemäriin kiehuvaa vettä, joka irrottaa tehokkaasti rasvaa. • Laita hajulukon alle ämpäri. • Irrota hajulukko varovasti ja ajatuksella. Katso tarkkaan, miten se on kasattu. • Kippaa lukosta löytyvä aines ämpäriin. • Puhdista hajulukko tiski- tai hammasharjalla ja pesu­ aineella. • Tyhjennä vesi vessanpönttöön ja kiinteä sisältö roskikseen. • Kiinnitä hajulukko huolellisesti takaisin paikalleen. • Lykkää hajulukon alle ämpäri. Valuta vettä hanasta ja katso, ettei lukko vuoda. Jos et saa lukkoa ja sen tiivisteitä kunnolla takaisin paikoilleen, soita huoltoon ja pyydä apua paikalle.

Tiskikoneen tiskaus Kodinkoneiden huolto pidentää

niiden käyttöikää. Jotta astianpesukoneeseen ei kertyisi kalkkisaostumia, kannattaa kone pyörittää silloin tällöin fosfaattipitoisella pesuaineella. Aineella voi pestä myös tyhjän koneellisen. Jos kalkkisaostumat eivät tästä huolimatta poistu, voi koneen pestä edullisesti ja ekologisesti sitruuna­ hapolla, jota myydään apteekeissa. Kokeile sitruunahapolla 2–3 ruoka­lusikallisen annostusta. Sitruunahappo laitetaan pesuainelokeroon, jonka jälkeen kone pyöritetään tyhjänä 60–65 asteen pesuohjelmalla. Jos mahdollista, pesuohjelma kannattaa pysäyttää ennen kuivausvaihetta, sillä kuivaus voi kiinnittää jäljellä olevan sakan uudelleen koneeseen. Lopuksi pitää koneella pyörittää vielä ylimääräinen huuhtelu.


Mun muutto

Yötyöläisen oma lupa


Hima  3 | 2012

  11 

teksti Hanna Ojanpää  kuvat Vesa Tyni

Pesukone, uusi ruokapöytä ja DVD-teline. Siinä tavaroita, joita Ida Sjöholm aikoo seuraavaksi hankkia omaan asuntoonsa. da Sjöholm, 21, muutti Itä-Helsingissä, Vesalassa sijaitsevaan tilavaan, lähes 50 neliön, kaksioon kesäkuussa. Muutto omaan asuntoon oli ollut nuorella naisella mielessä jo pidempään, mutta hinnat avoimilla markkinoilla olivat Idalle aivan liian kalliita. Uuden kotinsa vuokratasoon Ida on tyytyväinen. Myös autopaikkavuokra on varsin kohtuullinen ja paikat aivan talon kupeesta. Lempipaikaksi kotona on muovautunut sohvannurkka. Siitä on hyvä katsoa tallennettuja TV-ohjelmia, leffoja tai vain levätä.

Nopeaa toimintaa Helsingin kaupungin vuokra-asunnoista Idan ei täytynyt kaukaa kysellä: ennen kuin äiti muutti nykyiseen omakotitaloonsa Puistolaan, perhe asui Herttoniemessä kaupungilla vuokralla. Myös veljellä on kaupungin asunto Roihu­vuoressa. – Tiesin, että tätä kautta asunnon saa kohtuuhinnalla, mutta se, että asun-

Ida Sjöholmin lempi­ paikka kotona on sohvanurkka.

non sai nopeasti, oli tosi iso yllätys. Täytin netissä hakemuksen alkukeväällä ja jo toukokuussa sain tekstiviestin, että asuntotarjous on juuri lähetetty sähköpostiisi, Ida muistelee. Asunnon näytöstä Ida sopi silloisen asukkaan kanssa. Yksi kerta riitti. Vuokran­antajalle eli kaupungille Ida toimitti vuokrasopimusta varten viimeisimmän palkkakuittinsa ja muut tarvittavat liitteet. Paperisota ei ollut kummoinen, mutta sähkösopimuksen teko yllätti Idan. – Kaikki meni hyvin, kunnes virkailija kysyi, olenko nyt kotona. Koska en ollut, en voinut tehdä sopimusta, vaan minun piti soittaa uudestaan kotoa. No, eihän se iso homma ollut, mutta vähän erikoinen. Muuttoavuksi lupautuivat isäpuoli, veli, pari kaveria ja postiluukussa vielä esiintyvä Kettunen. Homma saatiin valmiiksi yhdessä päivässä. – Apu olikin tarpeen, sillä tänne neljänteen kerrokseen oli tavaroiden kanssa kipuamista ilman hissiä, Ida muistelee.

Jääkaapin ovea piristävät pienet magneetit, jotka muistuttavat muusta maasta vierahasta.


Kaikki tavarat eivät vielä ole paikoillaan, mutta asunto alkaa tuntua jo kodilta. Syksyllä kavereille järjestetään tuparit.

Vielä vähän vaiheessa Suuri osa huonekaluista kuuluu Kettuselle, entiselle poikaystävälle – osa niistä lähtee vielä miehen mukana, osa saa jäädä Idalle. Myös entinen vuokralainen möi Idalle tavaroita, mutta hankintojakin täytyy vielä tehdä. – Äidiltä sain lakanoita ja pyyhkeitä, astioita ja keittiötarvikkeita olen kerännyt jo vuosien ajan, saanut lahjaksi tai hankkinut alennusmyynneistä. Talossa on ihan hyvä pesutupa, mutta aion kyllä ostaa oman koneen. Pyykin rahtaaminen rappuja edestakaisin ei pitkäaikaisena ratkaisuna tunnu kovin mielekkäältä. Taloyhtiön muista yhteisistä tiloista Idalta on vielä saunatilat katsastamatta (”mutta en kyllä ole saunaihmisiä”), roska- ja kierrätysastiat ovat tulleet käytännössäkin tutuiksi. – Ja olisihan tuolla ulkona oleskelutiloja, mutta oma parveke on toistaiseksi riittänyt. Aurinko paistaa siihen koko päivän, joten mikäs siinä on paistatellessa. Enkä minä täällä kotona juuri muuta tee kuin käyn nukkumassa. Salikortin olen kyllä hankkinut kuntosalilta Herttoniemestä, mutta vielä toistai-

seksi se on jäänyt vain ajatuksen tasolle, Ida naurahtaa.

Lottovoittosijainti Itä-Helsingissä suurimman osan elämästään viettänyt Ida laittoi asunnonhaussa ainoaksi kriteeriksi sijainnin. Haaveissa oli saada kaksio parvekkeella, mutta hän ei halunnut vaatimusten mennä asunnonsaannin edelle ja jätti ne mainitsematta. – Muutin tänne alun perin poikaystäväni kanssa, mutta tällä hetkellä asun täällä yksin, joten tila kyllä riittää. Ja parvekkeenkin sain, Ida iloitsee. Ida kaipasi omaan kotiin muuttoa epäsäännöllisten työaikojensakin vuoksi. Yövuorossa taksia ajavan Idan ei enää tarvitse hipsiä kotiin peläten herättävänsä muut, etenkään äidin koiraa. Nyt kotiin saa tulla rauhassa ja laittaa telkkarin päälle. Vaikka Itä-Helsinki onkin Idalle entuudestaan tuttu, Vesalan lähialueisiin hänet tutustutti edellinen, asunnossa kahdeksan vuotta asunut, vuokralainen: naapuristosta löytyy pizzeria, kauppa ja kirppari, ostari ja metroasema ovat kävelymatkan päässä.

Parasta uudessa asunnossa on, että taksivarikko sijaitsee 800 metrin päässä kotiovelta.

Vesalan lähialueisiin Idan tutustutti edellinen vuokraasukas. Yksin asuminen ei Idaa pelota eikä vastaan ole tullut sen suurempia ongelmia. – Äidin kanssa soitellaan kyllä melkein päivittäin. Kysellään kuulumisia

ja joskus tarvitsen vähän apua ruoan­ laiton kanssa. Talon järjestyssäännöissä Ida ei ole törmännyt mihinkään ihmeelliseen, ei ainakaan mihinkään sellaiseen, mitä ei pystyisi noudattamaan. Mitä tulee talosta kuuluviin ääniin, Ida toteaa olevansa niin hyväuninen, ettei vähästä hätkähdä. – Jos nyt jossain ääniä kuulee, niin parvekkeella, mutta häiriöksi asti ei sielläkään. Muutenkin liikun niin eri aikaan kuin muut, etten ole kauheasti naapureihin tutustunut. Seinä­ naapurin kanssa olen muutaman kerran jutellut ja kysynyt esimerkiksi pesutuvan käytöstä. Tupaantuliaisia Ida ei vielä ehtinyt pitää, kun viikonloput ovat menneet töissä. Vapaa viikonloppu häämöttää kuitenkin edessä, ja silloin Ida aikoo kutsua kavereita käymään. – Aion kyllä ilmoittaa naapureille etukäteen, että tulkaa sitten koputtelemaan, jos melua tulee liikaa. Vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi. Vielä joskus Ida haaveilee omasta asunnosta, mutta juuri nyt kaikki on hyvin tällaisenaan.


Hima  3 | 2012

  13 

Uutta& vanhaa

Mikään ei voita kunnon löylyjä Saunassa suomalaiset ovat karkottaneet tauteja ja synnyttäneet lapsia. Helsinkiläiset saunat ovat uudistuneet vuosien varrella, mutta löytyy saunoista paljon yhteneväisyyksiä. kuva helsingin kaupunginmuseo

ENNEN

Perinteisesti saunatilaa on sen puhtauden ja vedenlämmitysmahdollisuuden vuoksi käytetty hyvin monipuolisesti eri tehtäviin, ei ainoastaan kylpemiseen. Entisaikaan saunassa hoidettiin sairaita ja synnytettiin lapsia. Vuonna 1971 kuvatussa saunan pukuhuoneessa puukiuas on mustannut seinät, mutta muuten lattialla on puhtaat räsymatot lämmittämässä kylmää lattiaa. Naulassa roikkuvat pyyhkeet kylpijää varten.

1.

4.

kuva vesa tyni

NYT

Vuonna 2012 sauna lämpiää puiden sijaan sähköllä. Toisin kuin 40 vuotta sitten, nykyajan saunatiloihin saa aurinko paistaa ja tummuneen puun sijaan vaalea puu luo puhtauden ja valon tuntua. Tässä Hekan Antareksenkadun uudiskohteessa saunatilat ovat ylimmässä kerroksessa, joten maisematkin ovat nyt kohdallaan. Lattialle ei enää tarvita räsymattoja, koska lattialämmitys huolehtii saunojan varpaista.


14 

Hima  3 | 2012

Uudessa PuuMyllypurossa metsä alkaa takapihalta ja liikuntapaikkoihinkin on kävelymatka.


Hima  3 | 2012

Hekan huudit

  15 

teksti Vesa Tompuri kuvat Eriksson Arkkitehdit Oy © Kaupunkimittausosasto, Helsinki 107/2012

Myllypuro uudistuu puutaloin

Liikuntahenkiseksi mutta muuten tyypilliseksi 1960–70-luvun lähiöksi profiloitunut Myllypuro uudistuu tällä vuosikymmenellä. Kaupunginosaan on rakenteilla puutaloalue lähes 2­ 000 asukkaalle. Hekalle valmistuu alueelle paritaloja ja pienkerrostaloja.

ähes 10 000 asukkaan Myllypuro itäisessä Helsingissä uudistuu voimakkaasti tällä vuosikymmenellä. Runsaan kymmenen vuoden takainen maa­ peräremontti on taakse jäänyttä elämää. Alueen maine liikuntapainotteisena kaupunginosana vahvistuu entisestään, kun hiljattain valmistuneen Pallomylly-jalkapallohallin lisäksi Myllypuroon valmistuu liikuntapuisto. Se tulee palvelemaan sekä kaupunginosaan jo aiemmin muuttaneita että uuden Puu-Myllypuron asukkaita. – Liikuntapuisto on rakennettu Myllypuron keskuksen ja Itäkeskuksen väliin, suurin piirtein keskelle Myllypuroa. Puu-Myllypuro puolestaan rakentuu puistosta pohjoiseen ja luoteeseen, kertoo projektiinsinööri Veijo Väyrynen Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolta. Puu-Myllypuroon tulee sekä vapaarahoitteisia hitas-asuntoja, vapaarahoitteisia omakotiasuntoja että vuokra-asunto- ja asumisoikeustuotantoa. – Osa taloista toteutetaan ryhmärakentamishankkeena. Kyseisiä taloja ei toisin sanoen rakenneta rakennuttajavetoisesti, vaan työmaiden hankinnat etenevät asukkaiden yhteisellä päätöksellä – hankkeeseen palkatun konsultin kunnolla valmistelemina, Väyrynen toteaa. Puurakenteisia asuintaloja on jo valmistunut alueelle. Mamsellimyllynkadun ympäristössä on sekä omakotitalo-, vuokrapari- ja rivitaloasuntoja. Suurin rakennuttaja on Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT. Myös Helsingin kaupungin asunnot Oy:llä on alueella runsaasti asuntoja. Hekan uusiin pienkerros- ja paritaloihin Mamsellimyllynkadulle muuttaa uusia asukkaita marraskuun loppuun mennessä. – Hekalle valmistuvat vuokra-asunnot niveltyvät mainiosti kokonaisuuteen. Niiden laatutaso kestää mainiosti vertailun alueen uuden omistusasunto- ja asumisoikeusasuntotuotannon kanssa, toteaa projektipäällikkö Klaus Hamström ATT:stä. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti Puu-Myllypuron

rakentamisen mahdollistavasta kaavamuutoksesta jo

runsaat kuusi vuotta sitten. Lainvoiman uusi asemakaava sai marraskuussa 2007. Tämä oli välttämätöntä, jotta vuosia valmisteltu, arkkitehtikilpailun tuloksena suunniteltu uudisrakentaminen saattoi alkaa. – Myllypuron uudistaminen ja lisärakentaminen oli esillä jo vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Kaupunkisuunnitteluvirastossa oli tahtoa lisätä alueella pientaloja, joita siihen mennessä oli rakennettu vain länsilaidalle, kertoo arkkitehti Marja Pii­ mies Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta. Piimies kertoo valmistelleensa hanketta pitkään lähinnä kaupunkisuunnitteluviraston työpanoksen varassa. Samoihin aikoihin Puuinfo ry otti yhteyttä kaupunkisuunnitteluvirastoon ja tiedusteli puu­ rakentamisen mahdollisuuksia tulevassa Helsingin asuntorakennustuotannossa. – Puuinfo esitti kansainvälistä arkkitehtikilpailua, ja tartuimme ideaan heti. Ehdotuksia Puu-Myllypuron rakentamiseksi tuli kaikkiaan yli 120 arkkitehdilta ja arkkitehtiryhmältä, joista neljäsosa tuli Suomen ulkopuolelta. Selkeäksi voittajaksi raati valitsi Aaro Artton ideoiman vaihto­ ehdon. Siinä yhdistyi Piimiehen mukaan lähinnä Raumalta tuttu, perinteinen puurakentamisen henki modernin kaupunkiympäristön toiminnallisiin vaatimuksiin. Vuonna 2008 järjestettiin tontinluovutus­ kilpailu, jonka voitti Eriksson Arkkitehdit Oy. erinomainen sekä luonnossa liikkumisen ja luonnon havainnoinnin että joukko­liikenteen näkökulmasta. Useimmista asunnoista avautuu suora näköyhteys metsään ja toisaalta liikunta­puistoon. Joukkoliikennettä käyttävillä on kuljettavanaan alle kilometrin matka sekä Itäkeskuksen että Myllypuron metroasemille. Myllypuron vesitornin alueelle rakentuvan alueen tunnelma syntyy puisista pientaloista, kaupunkimaisista viihtyisistä katutiloista ja asukkaiden yhteisöllisyyteen houkuttelevista ratkaisuista. Yhteisöllisyyttä ja arkielämän ekotekoja suosivia ratkaisuja on paljon: yksi lähtökohdista on talojen avautuminen pihakaduille. Näin syntyy kodikas ja eloisa katumiljöö, jossa elämä ei piiloudu neljän seinän sisään vaan jatkuu luontevasti katualueella.

MYLLYPURO LYHYESTI

• Kaupunginosan rakentaminen alkoi 1960-luvulla • Oma metroasema 1986 • Runsaasti liikuntapaikkoja, muun muassa monitoimihalli Liikuntamylly, Arena Center Myllypuro ja Pallomylly sekä uusi liikuntapuisto • Hekalla uusia asuntoja 52 kpl Mamsellimyllynkatu 25:ssa • Tontti rajautuu pohjois- ja itäsivuiltaan viheralueeseen, jossa on kevyenliikenteen raitti. • Verhoilujen ja väliseinien lisäksi myös rakennusten kantavat seinärakenteet sekä välipohjat ovat pääosin puu­ rakenteisia. • Asuntoja yksiöistä yli sata­ neliöisiin asuntoihin.

Puu-Myllypuron sijainti on

Raumalta tuttu puurakentamisen henki toistuu Myllypurossa.


16 

Hima  3 | 2012

Snadit

Muist asukaaskokous!

Syksyn kokoukset Tämänvuotiset asukkaiden kokoukset on pidettävä 15.11. mennessä. Kokouksissa valitaan vuokranmääräytymisyksikköjen ehdokkaat alueyhtiön työmaa­ toimikuntaan, hallitukseen ja talouden ja hallin-

Hekasta asiaa

Asuinhuoneistoilta perittävä pääomavuokra

ASukkaan vuokra

Mistä pääomavuokra muodostuu? Hekan asuntojen vuokrista karkeasti puolet on pääomavuokraa. Sen määrittää Helsingin kaupungin asunnot Oy. kiinteistöyhtiö­ fuusion myötä pääomavuokran määrittely siirtyi Helsingin kaupungin asunnot Oy:n hoidettavaksi. Vuokran toinen puoli, hoitovuokra, määritellään edelleen alueittain alueyhtiöissä. Keskimääräiset pääomavuokrat on jo päätetty, keskimääräisistä kokonaisvuokrista päätetään Hekan hallituksen lokakuisessa kokouksessa. Vuokran­ tarkistusilmoitukset lähetetään asukkaille lokakuun loppuun mennessä. Vanhasta ja uudesta lainakannasta muodostuu pääosa pääomavuokrasta. Asuntojen vuokrissa perittävä pääomavuokra muodostuu lainojen koroista ja lyhennyksistä, tontinvuokrista ja varautumisesta tuleviin peruskorjauksiin. Lainoissa on sekä vanhoja, aikanaan uudis- ja korjausrakentamista varten otettuja lainoja, että uusia, ajankohtaisiin perus- ja hoitokorjauksiin ja uusiin kohteisiin otettuja lainoja. Vuoden 2013 pääomavuokrassa on mukana myös jonkin verran hoitovuokralla tavallisesti katettavia korjauksia, jotka joudutaan poikkeuksellisesti lainoittamaan.

Viime vuodenvaihteen

toiseksi suurin osa pääomavuokraa. Tonttien vuokrien aiemman toteutetun tapaisesta Tonttien vuokrat ovat

tasauksesta luovuttiin siirryttäessä arvoalueisiin perustuvaan pääomavuokrien tasaukseen. Tonttien vuokrien kokonaissumman arvioitu nousu viime vuoteen verrattuna on neljä prosenttia. Se johtuu uusien kohteiden vuokrasopimuksista ja vanhojen sopimusten alennusten päättymisestä. Pääomavuokriin kuuluvat myös varaukset, joilla valmistaudutaan peruskorjauksiin. Kaupungin Hekalle antaman ohjeistuksen mukaan kymmenesosa peruskorjauksiin kuluvasta summasta pitää jatkossa olla kerättynä ennen hankkeiden aloittamista. Aiemmin kerättyjä varauksia puretaan vuonna 2013 alkavia korjauksia varten ja uusia varauksia kerätään tuleviin korjauksiin. Pääoma- ja hoitovuokrien määrät eivät vuoden 2013 osalta ole verrannollisia aiempiin vuosiin nähden, sillä niiden jakautumisen laskentaperusteet ovat muuttuneet. Vuodesta 2013 lähtien korjaukset jaotellaan laajuuteensa perustuen kolmeen ryhmään, joista vain peruskorjausten kulut ovat osa pääomavuokraa. Vuokrien todellinen muutos vuoteen 2013 verrattuna voidaan todeta vasta, kun kokonaisvuokra vahvistetaan.

non valvojaksi sekä Hekan hallitukseen ja talouden ja hallinnon valvojaksi. Asialistamallin saa tarvittaessa alueyhtiön internetsivulta, lisätietoja­ alueyhtiön toimistosta ja vuokralaisdemokratia­ elimien jäseniltä.

hekan talouspäällikkö Kari Olamo

Vuokrantasauksen taustaa

163,1 miljoonaa euroa

Vuoden 2013 pääomavuokrat

on ­t asattu ensimmäistä kertaa kaupungin­l aajuisesti. Tasauksen alueelliset alkupisteytykset muodostuivat vuodelle 2012 budjetoitujen lainanhoitokulujen ja tontinvuokrien määrästä. Alkupisteytyksen määräytymisessä ei ole mukana pääomapuolella­ ­t asattuja korjauksia eikä varauksien­ keräämistä tai purkamista, koska­ niitä­oli käsitelty eri lailla yhtiöittäin. Tarkoituksena oli saada kaikille ­aluei­l­le yhdenvertainen lähtötilanne. Tasauksessa vanhan laina­ kannan ja tontinvuokrien arvioidut kulut­jaettiin peruspisteytyksen mukaan. Sitten tasaukseen merkittiin alueille kohdistettavat kulut, jotka muodostuvat peruskorjauksista ja uudistuotannosta sekä varausten muutoksista. Tämän jälkeen tasauksen pisteytyksellä tasattiin uudis­ tuotannosta ja peruskorjauksista aiheutuvia, yhdelle alueelle liian suuria vuokran­korotuksia. Tasauksen vaikutus rajattiin valtuuston taannoisten fuusioon liittyvien päätösten mukaisesti siten, että tasauksesta johtuva vuokrankorotus on enintään kymmenen senttiä neliölle vuonna 2013.

Uudistuotannon lainojen korot ja lyhennykset 3,3 milj. €

Peruskorjausten lainojen korot ja lyhennykset 1,6 milj. €

Varausten kerääminen 8,3 milj. €

Hoitokorjausten kulut 0,1 milj. €

Käytä valmista tyyliä kuvatekstille. Se löytyy object stylestyökaluvalikosta: ”Kuvatekstilaatikko”. Tontinvuokrat 25,2 milj. €

Vanha lainakanta 129,9 milj. €

Liikehuoneistoilta perittävä vuokra – 5,3 milj. €


Hima  3 | 2012

Vuokra-asunnot kartalle

Uusi asunnonvaihtopörssi käyttöön

Kiinteistöviraston asunto-­o saston välittämät Helsingin kaupungin vuokra-asunnot on koottu yhdelle kartalle. Helppokäyttöisessä, internetissä toimivassa karttapohjassa näkee vuokranmääräytymisyksiköiden ­kokonaisuuden yhdellä silmäyksellä. Kohdehakua voi rajata tietyn alueen, postinumeron, alueyhtiön tai osoitteen perusteella. Palvelu löytyy osoitteesta asuntoosasto.fi/vuokra.

Asukkaiden keskinäiseen asunnon-

kuva mirka saarholma

Hekan alueyhtiöiden toimitusjoh-

PÄÄOMAVUOKRA 2013 (euroa/neliö/kuukausi)

Heka Pikku Huopalahti Oy

5,52

Heka-Haaga Oy

4,59

Heka-Jakomäki Oy

5,46

Heka-Kannelmäki Oy

5,56

Heka-Kansanasunnot Oy

4,65

Heka-Kantakaupunki Oy

5,92

Heka-Kontula Oy

4,75

Heka-Kumpula Oy

6,27

Heka-Laajasalo Oy

6,52

Heka-Malmi Oy

4,68

Heka-Malminkartano Oy

4,95

heka ilmoittaa

Toimitusjohtajuuksia yhdistelty

Keskimääräiset pääomavuokrat alueyhtiöittäin vuonna 2013 ALUEYHTiö

vaihtoon tarkoitettu asunnonvaihtopörssi on uudistunut. Pörssi löytyy osoitteesta www.stadinasunnot.fi/ vaihtoporssi. Palveluun syötetään oman asunnon osoite, lisätään vuokratiedot ja omat yhteystiedot sekä määritetään, millaista asuntoa haetaan. Palvelu näyttää vain hakijat, jotka osuvat hakuehtoihin.

tajuuksia on yhdistelty vuoden 2012 aikana. Yhdistelyt ovat tulleet ajankohtaisiksi avointen toimitusjohtajapaikkojen myötä. Tällä hetkellä Hekan 21 alueyhtiöissä on viisi toimitusjohtajaa, jotka hoitavat kahta alueyhtiötä sekä 11 toimitusjohtajaa, joilla on johdettavanaan yksi alueyhtiö. Viimeisin yhdistely tehtiin lokakuussa, kun Heka-Maunulan toimitusjohtaja Vesa Jurmu sai johdettavakseen myös Heka-Malmin. Syyskuun alussa HekaKumpulan toimitusjohtajana aloitti Heka-Kansanasuntojen toimitusjohtajana edelleen jatkava Antti Alhanko. Muut ”tuplatoimitusjohtajat” ovat Heka Pikku Huopalahden ja Heka-Kantakaupungin Päivi Jokinen, Heka-Haagan ja Heka-Malminkartanon Liisa Syrjänen sekä Heka-Jakomäen ja HekaLaajasalon Hannu Laakso. kuva thinkstock

ALUEYHTiö

PÄÄOMAVUOKRA 2013 (euroa/neliö/kuukausi)

Heka- Maunula Oy

4,33

Heka-Myllypuro Oy

4,53

Heka-Pihlajisto Oy

6,04

Heka-Puotila Oy

4,89

Heka-Roihuvuori Oy

5,07

Heka-Siilitie Oy

4,68

Heka-Suutarila Oy

5,54

Heka-Vallila Oy

5,85

Heka-Vesala Oy

3,89

Heka-Vuosaari Oy

6,25

Keskimäärin kaikissa

5,23

Vuonna 2013 keskimääräinen pääomavuokra Hekan asunnoissa on 5,23 euroa/ neliö/kuukausi.

Mikä roska menee minnekin? Heka-Vesalan ja Heka-Kontulan kuudessa vuokranmääräytymisyksikössä tarjotaan loppuvuonna helpotusta jätteiden lajitteluun. Jotta roskat päätyisivät entistä sujuvammin oikeaan roskikseen, toteuttaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY yhdessä näiden alueyhtiöiden kanssa lajitteluohjeistuk-

  17 

Muut asunnonvaihdon tavat ja hakukanavat ovat entisellään. Haettaessa vaihtoa toisen alueen asuntoon ilman tiedossa olevaa vaihtokumppania täytetään tavallinen vuokra-asuntohakemus, kuten haettaessa vastavalmistuvaa kohdetta. Alueyhtiöidenkin kautta voi hakea asunnonvaihtoa. Sen edellytyksiä ovat vuoden asumisaika ja isännöitsijän lausunto.

seen liittyvän kokeilun. Siinä panostetaan muun muassa asukkaille jaettavaan jätelajitteluinfoon ja mahdollisen helppotajuiseen, kuvalliseen opastukseen jätekatoksissa. Aiheesta järjestetään myös alueen Heka-asukkaita osallistava iltatapahtuma Kontulan asukastila Symppiksessä tiistaina 20.11. Infopaketeissa, opaskylteissä ja illassa annetun opastuksen vaikutuksista tehdään pienimuotoinen tutkimus. Helpomman jätehuollon puolesta mukana ovat Hekan ja HSY:n lisäksi Helsingin kaupungin lähiöprojekti, Suomen pakolaisapu, VVO ja HOAS. Roska-asiaa mielenkiintoisesti ja helppo­tajuisesti on luvassa kaikille Hekan asukkaille joulukuussa jaettavan jätehuoltoaiheisen Himan liitteen myötä. Lisätietoja Heka-Vesalan, Heka-Kontulan ja HSY:n internetsivuilta.

Oikaisu Himan kesäkuussa ilmestyneessä

numerossa 2/2012 kerrottiin PohjoisHaagassa sijaitsevan Näyttelijäntie 15:n vuokranmääräytymisyksikön peruskorjauksesta ja siihen liittyvästä väistömuutosta. Jutussa on ollut virhe. Peruskorjaus, josta artikkelissa kerrottiin, koskee osoitetta Näyttelijäntie 2, ei osoitetta Näyttelijäntie 15. Pahoittelemme virheestä mahdollisesti aiheutunutta haittaa. Osallistu lukijakilpailuun 1. Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/hima 2. Merkitse numerosarja 5643. Tämän jälkeen pääset lukija­ kyselyyn klikkaamalla Lähetäpainiketta. Onnea arvontaan! Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse.


18 

Hima  3 | 2012

Snadit

Uusia taloja Hekalle Hekan kiinteistökanta vahvistuu loppuvuonna kolmella vuokranmääräytymisyksiköllä. Puu-Myllypuron Mamsellimyllynkadulle muutetaan marraskuussa, Kalasataman Leonkadulle ja Arabianrannan Berliininkujalle joulukuussa. Asukasvalinnat kohteisiin on jo tehty. Mamsellimyllynkadun asukkaita palvelee HekaMyllypuro, Leonkadun asukkaita Heka-Vallila ja Berliininkujan asukkaita Heka-Kumpula.

kuva AJ SAVOLAINEN

Hekasta asiaa asuntotuotanto

ATT:lle jälleen laatupalkinto Helsingin kaupungin asuntotuotantotoi-

misto ATT:n rakennuttama, Malmilla sijaitseva Hekan vuokra-asuntotalo Ruotutorppa on saanut kansainvälisen palkinnon laadustaan. Saatu tunnustus on Europahouse Award 2012 -palkinto, joka jaettiin vuosina 2010 ja 2011 valmistuneiden, ekologisesti kestävää, laadukasta ja kohtuuhintaista asumista edistävien hankkeiden kesken. Palkintolautakunta painotti kriteereissään yleistä arkkitehtonista otetta, asuntojen muunneltavuutta sekä muita innovatiivisia asumisratkaisuja. Vuonna 2010 valmistunut Ruotutorpankujan kohde Malmilla on paikkaansa saumattomasti istuva, massaltaan kaarevalinjainen, osin puujulkisivuinen asuinkerrostalo. Viisikerroksisen, 62-asuntoisen Ruotutorpan on suunnitellut arkkitehtitoimisto Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy. Ruotutorpan isännöintiä ja huoltoa hoitaa Heka-Malmi Oy. Samassa kilpailussa annettiin myös kunniamaininta kahdelle muulle ATT:n rakennuttamalle kohteelle: hitas-kerrostalo Fenixinrinteelle ja Heka-vuokrakohde Reiherintielle. Heka-Laajasalon alueella sijaitsevan Reiherintien Heka-vuokratalot ovat esimerkki hienosti onnistuneesta täydennysrakentamishankkeesta: katolle tehtiin korjauksen yhteydessä lisäkerros. ATT on saanut viime vuosina paljon muitakin palkintoja laadustaan. Kesäkuisessa Helsinki-päivässä ATT:lle luovutettiin työmaiden siisteyspalkinto ja kunniamaininta Jätkäsaaren kahdesta Hekan vuokra-asuntojakin sisältävästä kohteesta. Alkuvuonna ATT:n toimitusjohtaja Sisko Marjamaa sai vuoden asuntovaikuttaja 2011 -palkin-

non. Palkitsemisperusteissa korostettiin, kuinka ATT:sta on tullut Marjamaan johdolla edelläkävijä koko maan asunto­tuotannossa. ATT:n todettiin toteuttavan laadukasta asuntorakentamista järkevin kustannuksin. Muita ATT:n rakennuttamille kohteille viimeisen vuoden aikana myönnettyjä palkintoja ovat Heka-Kumpulan isännöimien ja huoltamien, vuodenvaihteessa valmistuneiden Heka Arabianranta Kaanaanpihan saama Vuoden Betonijulkisivu -palkinto sekä Heka Arabianranta Lontoonkadun saama Vuoden Betonirakenne -palkinto. Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT vastaa Hekan uudis­ kohteiden rakennuttamisesta. Parhaillaan Hekalle rakennetaan yli tuhatta asuntoa. kuva mikael linden

Palkittu Ruotutorppa sijaitsee kilometrin päässä Malmin juna-asemalta. Lisätietoja: www.att.hel.fi

Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä vastaili paneelikeskustelussa visaisiin kysymyksiin. Taustalla Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö.

Vuokralaisneuvottelukunta

Historiallinen Hyyryläispäivä Finlandia-talon Helsinki-sali kuhisi Hekan asukkaita ja työntekijöitä, kun Helsingin kaupungin asunnot Oy:n vuokralaisneuvottelukunta järjesti syyskuun viimeisenä lauantaina ensimmäistä kertaa Hyyryläispäivän. Hekan asukas­aktiiveille suunnatussa tapahtumassa kysyttiin, vastattiin, kuunneltiin ja kohdattiin yhteisissä ajankohtaisissa vuokra-asumisasioissa. Päivän arvovaltaisin vieras oli asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru, jonka puheenvuoroa päivän kolmesataa osallistujaa odottivat varmasti eniten. Kohtuuhintaisen asumisen haasteita valottanut ministeri näkee pääkaupunkiseudun tiukan vuokraasuntotilanteen jo haittana kansalliselle kilpailukyvylle ja hidasteena kansantalouden kasvulle. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja on saatava seudulle lisää, joten Kiuru kutsui alan toimijat yhteisiin talkoisiin asian edistämiseksi.

Päivän vilkkaassa paneelikeskustelussa talkoiden sisältöä ja mahdollisuuksia pohdittiinkin. Asukkailta satoi tukku kysymyksiä panelisteille. Niissä tiedusteltiin muun muassa täydennysrakentamisen lisäämisen mahdollisuutta, Hekan hallinnon tehostamisen tilannetta ja asukasvalinnan taustoja. Hienosti onnistuneen tilaisuuden takana oli kahdeksanhenkinen järjestelytoimikunta, jonka vetäjänä toimi VNK:n sihteeri Anne Siivonen. – Saadusta positiivisesta palautteesta päätellen tällaiselle tilaisuudelle on tarvetta jatkossakin. Iso kiitos tilaisuuden onnistumisesta kuuluu koko järjestelytoimikunnalle, joka on hoitanut kaiken talkootyönä, totesi Anne. Hyyryläispäivän esitysten materiaali saatavilla VNK:n sivuilla osoitteessa www.hekalaiset.fi


kuva sonja salomäen kotialbumi

Hima  3 | 2012

  19 

Itä-Pasilan puuhapäällikkö Sonja Salomäki maalamassa Seinäruusua.

Sano se kukkasin Itä-Pasilan seinissä kasvaa ruusuja. Betonipuutarhurit ovat ottaneet Itä-Pasilan ehostamisen asiakseen. Sonja Salomäki joutui kolme vuotta sitten muuttamaan vehreästä Toukolasta ankeaan Itä-Pasilaan, hän oli kauhuissaan. – Kahden pienen lapsen äitinä en löytänyt alueelta pois, Salomäki kertoo rankasta tutustumisesta alueeseen. Tekstiilisuunnittelijaa Pasilan hyhmäiset betoniseinät ja loputtomat neliöt ahdistivat niin paljon, että hän päätti ruveta muuttamaan ympäristöään. ItäPasilan puuhapäälliköksi tituleerattu Salomäki työllisti itsensä Kallio­lan setlementin tuella ja ryhtyi Pasilan asukas­ talosta käsin puuhaamaan alueel­ le piristystä. Itä-Pasila iskuun -liike oli saanut alkunsa. Marraskuusta 2011 lähtien Salomäki järjesti asukkaiden toiveita kartottavia työpajoja ja pienimuotoisia työpajoja fyysisen ja sosiaalisen ympäristön parantamiseksi. Asukkaat pääsivät tekemään pieniä pesugraffitteja ja nik-

Kun taiteen maisteri

karoimaan linnunpönttöjä, jotta myös linnut uskaltaisivat alueelle. Ensimmäinen suurempi ympäristönparannushanke oli seinämaalaus Topparikujalle. Mutta alku ei ollut helppo. Vasta YLEn Sissipuutarhuritohjelman tartuttua asiaan Salomäki sai luvan seinämaalauksiin.

muodikkaita. Kalliota piristää Kallio-liike ja Herttoniemikin on saanut omansa. Kun muissa kaupunginosissa vapaaehtoisia on lähtenyt mukaan runsaasti, on Itä-Pasila iskuun -liike henkilöitynyt Salomäkeen. – Olemme saaneet paljon Facebooktykkäyksiä ja ihailijoita, mutta varsinaisesta työstä on innostunut vain kouNyt keskellä Itä-Pasilaa, Hekan vuokratalon kivijalassa kasvaa 47-metrinen rallinen vapaaehtoisia ja suuri kiitos teos Seinäruusu. Salomäki itse on ku- heille, Salomäki lisää. Lokakuun alussa vapaaehtoivaillut teosta neliömäiseksi ruusuksi, joka on saanut innoituksensa Itä-­ set kerääntyvät kukkasipuli-istutus­ Pasilan neliömäisestä arkkitehtuurista. vastaava Heidi Jokisen johdolla istutHeka-Kantakaupunki maksoi maalit tamaan Mäkelänkadun rinteeseen teokseen ja paikalliset nuoret auttoivat kaupungin lahjoittamia kukka­sipuleita. Salomäki mainostaa, että vapaa­ sapluunojen teippaamisessa seinään. Toisin kuin Pasilan muut betoni­ ehtoisille on luvassa hyvät talkooeväät: seinät, Seinäruusu on saanut olla rau- mehua ja makkaraa. Kevään tullen multaisesta maasta on hassa töhrijöiltä. Pasilan asukastalo on sitoutunut hoitamaan maalausta myös tarkoitus puhjeta teksti ”I love Pasila”. aikaa ja kulumista vastaan.  Hannele Tavi Kaupunginosaliikkeet ovat nyt

Mukaan Itä-Pasilaa vehreyttämään Toiminnasta saa tietoa Pasilan asukastalolta, Topparikuja 2. Tulevista tapahtumista ilmoitetaan Kasöörinkadun ja Resiina­ kujan risteyksessä olevalla ilmoitustaululla. www.itapasilaiskuun org, www.facebook.com -> Itä-Pasila iskuun


20 

Hima  3 | 2012

Home

City of rental housing ging I’m sindrain! in the

There has always been a lot of rental housing in Helsinki. In the 1970s, the amount of owner-occupied housing exceeded the amount of rented housing for the first time. Now, the situation has evened out and the amount of rented and owner-occupied housing is pretty much equal.

Photography istockphoto

My first home

A taxi driver’s own place Ida Sjöholm moved into her spacious, one-bedroom flat of nearly 50m² in Vesala, eastern Helsinki, in June. She had been thinking about getting a place of her own for a while, but flat rents in the open market were far too expensive for Ida. She is happy with the price of the rent of her new home. The corner of the couch has become her favourite place at home. It is a great spot for watching recorded TV shows and films or just to relax. “I knew that you could get a rental flat at a reasonable price this way, but getting one so fast really surprised me. I filled out the online application in the early spring, and in May I received an SMS about a flat offer sent to my e-mail inbox”, Ida recalls. Ida has spent most of her life in eastern

Helsinki, and location was the only criterion she listed when applying for a flat. Her dream was to get a one-bedroom flat with a balcony, but she did not want to prioritise her demands over getting a flat, and did not record any in the application. “Initially, I moved in with my boyfriend, but I now live here alone, so there is plenty of space. And I even got a balcony”, she states contentedly. Her irregular working hours were one reason Ida wanted to get a place of her own. Ida, who drives a taxi on the night shift, no longer needs to tiptoe home, worrying about waking up others – her mother’s dog in particular. Now she can come home from work as she pleases and turn on the TV. Even though Ida was familiar with eastern Helsinki already, she was introduced to the Vesala neighbourhood by the previous tenant of the flat, who lived there for eight years. There is a pizza place, a supermarket and a second-­ hand shop nearby and the shopping

centre and metro station are both within walking distance.

A blocked drain and the unpleasant smell hovering over it are a sure sign that instant cleaning measures are needed.

Ida is not intimidated about living alone

and has not faced any real problems. “I do talk to my mother on the phone almost every day. We talk about what is going on, and sometimes I need some help with cooking.” Ida has not found anything unexpected in the rules of the building, at least nothing that she cannot live with. As for the noises coming from the building, Ida says that she is such a sound sleeper that few things disturb her. “If there is noise, it is just on the balcony, but there is really nothing disturbing there either. I come and go at times that are so different from most people’s that I have not really got to know the neighbours. I have talked to the person living next door a few times though. Ida has not had time for a housewarming party yet, as she has worked through the weekends. But now there is a weekend in sight when she will be off work and she is planning to invite some friends over. “I plan to inform the neighbours in advance and tell them to come knocking if we get too noisy.” photography vesa tyni

Handy housekeeping

A quick but unpleasant cleaning task The drain trap works to keep unpleasant drain smells out of the flat. At the same time the trap gathers all sorts of rubbish going down the sink drain. Ideally, drain traps and floor drains should be cleaned at least once a month. This keeps rubbish and odourproducing microbes from gathering into them. A blocked drain and the unpleasant smell hovering over it are a sure sign that instant cleaning measures are needed. Pouring drain declogger down the trap or drain does not help: the clog can only be removed manually. “If the drain keeps getting blocked despite cleaning, you should call the property maintenance service. There might be something wrong deeper down the pipe and a professional is needed to fix it”, explains Juha Mylly­ niemi from Heka-Pihlajisto.

Cleaning a drain trap • First, pour boiling hot water into the drain – it is an efficient grease remover. • Place a bucket under the trap. • Remove the trap gently and carefully. Observe carefully how the trap is installed. Put all parts carefully aside. • Tip all the material in the trap into the bucket. • Clean the trap with a dishwashing brush or a toothbrush and cleaning liquid. • Empty the water from the bucket into the toilet and the solid materials into the rubbish bin. • Carefully re-install the trap. • Place a bucket under the trap. Turn on the tap to ensure that there are no leaks in it. If you cannot get the trap properly back into place, call property maintenance and ask for someone to help you.


Hima  3 | 2012

Five leaf-raking tips 1. Leaf-raking does not require fancy

4. Change positions: hold the rake with

equipment. All you need is a leaf-rake, and maybe a wheelbarrow, a pair of gardening gloves and rubber boots. 2. Not all leaves need to be raked. But when there is a cover of leaves that will get squashed, raking them away is a good idea. 3. Have a bottle of water in your pocket to make the job easier.

the left hand on top, then the right, etc. 5. Take a break to exercise muscles that may be sore from the raking action.

Photography thinkstock

Shortly

Value your woollen socks! “Back in the old days, when people had

to make an effort to keep the house warm, it used to be cooler indoors. If you wanted to adjust the heat, you put more clothes on”, says Ilkka Alvoittu from NCC. Nowadays, as it is easy to heat your flat just by adjusting the thermostat, it is easy to forget your woollen socks in the back of the drawer. And when the radiator starts to heat things up a bit too much, we tend to open the ventilation window. The currently recommended indoor temperature, 21 C degrees, can be reduced a little and living does not really become any less pleasant. Many people sleep better in a cooler temperature, for example. “If everyone in Finland reduced the indoor temperature in their flats by two degrees, the total decrease in energy consumption would equal the total consumption of the city of Vantaa”, Alvoittu calculates.

What is absolute net rent made up of? About half of a Heka flat’s rent is composed of absolute net rent that is determined by the company Helsingin kaupungin asunnot Oy. After the property merger at the beginning of this year, determining the absolute net rent

Hem

Tips given by gardening adviser Kirsi Mäkinen from the Uudenmaan Martat organisation.

became one of the tasks of Helsingin kaupungin asunnot. The other half of the rent, known as the maintenance rent, is still determined for each district by the local companies. The decisions on average absolute net rents have already been made and the average total rents will be decided on at the Heka Board meeting in October. Notifications on rent reassessment will be sent out to residents by the end of October. Most of the absolute net rent is made up of the old and new loan sums of the company. The absolute net rent charged as part of the flat rents is composed of loan interest and instalments, plot rents and preparing for the upcoming renovation projects. Photography ikea

Kort på svenska

59

  21 

m

2

Hekas hyresbostäder är i genomsnitt

59 m2 stora. (Helsingfors stads faktacentral. Stadens hyresbostäder och hyresgäster 2011).

5. Pausjympa mjukar upp kroppsdelar

Vad bildas kapitalhyran av?

Grovt sett är hälften av hyrorna för Hekas bostäder kapitalhyra. Kapitalhyran fastställs av Helsingin kaupungin asunnot Oy. I och med fusionen av fastighetsbolagen som genomfördes vid årsskiftet, tog Helsingin kaupungin asunnot Oy också över uppgiften att fastställa kapitalhyran. Den andra halvan av hyran, underhållshyran, fastställs fortsättningsvis av områdesbolagen skilt för de olika områdena. Beslut om genomsnittliga kapitalhyror har redan fattats och om genomsnittliga underhållshyror beslutas vid Hekas styrelsemöte i oktober. Meddelande om ändring av hyran skickas till de boende före utgången av oktober. Det gamla och nya lånebeståndet bildar merparten av kapitalhyran. Kapitalhyran som tas ut i bostadshyrorna utgörs av räntor och amorteringar på lån, tomthyror och beredskap för kommande grundrenoveringar. bild thinkstock

som annars ömmar efter krattandet. Tips: Trädgårdsrådgivare Kirsi Mäkinen vid Nylands Marthaförbund.

bild istockphoto

21°

23°

18° 18° All ära till raggsockor! ”Förr i tiden, då man fick arbeta för att

Shared working space If the whole family shares one space for

working, drawing up a set of straightforward rules is a good idea. When everyone and all of their belongings have their own place, everyone can get to work without having to clear space for themselves. If there is no proper spot for a good desk in the home, finding working space outside the home is a good alternative.

Fem krattningstips 1. Du kan kratta utan mängder av

utrustning. Det enda du behöver är en lövkratta, eventuellt en skottkärra, trädgårdshandskar och stövlar. 2. Alla löv behöver inte krattas. Endast sådana lövsamlingar som kommer att mosas rejält behöver tas bort. 3. Arbetet blir lättare om du har en vattenflaska i fickan. 4. Byt ställning: håll växelvis höger och vänster hand uppe.

få värme i stugan, bodde man i lägre temperaturer. Värmen justerades genom att ta på sig mer kläder”, säger Ilkka Alvoittu vid NCC. Idag, när värmen kommer enkelt genom att vrida på termostaten, glömmer man ofta raggsockorna i lådan. Och sedan, när värmeelementen är glödande heta, öppnar man vädringsfönstren. Dagens rekommenderade inomhustemperatur på 21 grader kan gott och väl sänkas ytterligare ett par grader utan att boendekomforten blir lidande. Till exempel sover många bättre i ett lite kal�lare rum. ”Om alla finländare sänker temperaturen i hemmet med två grader, minskar energiförbrukningen med en lika stor mängd energi som Vanda stad förbrukar under ett år”, räknar Ilkka Alvoittu.


22 

Hima  3 1 || 2012 2012

Aktiivinen asukas kuva thinkstock

Vuokralaisdemokratiasääntöä uudistetaan Kaupungin kiinteistöyhtiöiden fuusiota

valmistellessa tehtiin päätös myös kaupungin vuokralaisdemokratiasäännön uudistustarpeiden kartoittamisesta sekä säännön ja sen soveltamista ohjaavan menettelyohjeen uudistamisesta. Työtä tekemään asetettiin vuokralaisdemokratiatyöryhmä, jossa on jäseniä kaupungin hallintokeskuksesta, Hekan henkilökunnasta, Hekan vuokralaisneuvottelukunnasta ja Korkotukiasuntojen vuokralaistoimikunnasta. Työryhmä työskentelee ahkerasti ja kokoontuu joka toinen viikko. Uudistus­toiveita kerätäkseen ryhmä pyysi aiemmin tänä vuonna lausuntoja, joiden pohjalta ehdotusta tarvittavista uudistuksista valmistellaan. Ehdotus luovutetaan vuoden 2012 loppuun mennessä.

Juokseva vesi ja muita ylellisyyksiä Vuonna 1949 säädetyt aravalait ja niihin liittyvät laatukriteerit vaikuttivat alku­aikoina radikaalisti asuntojen varustetason kehittymiseen ja nostivat monen asumisen tasoa (Jäppinen, Jere (2009), Yhdeksän pientä kotia. Helsingin kaupunginmuseo).

Helsingin kaupungin

­sosiaalinen asunto­ tuotanto käynnistyi vuonna 1905 Töölössä ja Alppilassa. Näissä asunnoissa oli harvinaisia mukavuuksia, kuten sisään asti tuleva vesijohto ja viemäri, kylmäkomero ja hellakakluuni.

kuva H. Havas / Helsingin kaupunginmuseo

yhtiöiden talosuojelun kokonaistilannetta kaluston ja valmiuksien osalta. Kartoituksen tuloksista raportoidaan vuokralaisneuvottelukunnalle loppuvuonna 2012.

Vuokralaisdemokratia-asiaa netissä

Maunulassa asui enimmillään 12 000 asukasta, nykyään asukkaita on noin 7 000. 1950-luvulla otetussa kuvassa on leikkiviä lapsia Vesakko­tiellä.

on avannut internetsivut osoitteeseen www. hekalaiset.fi. Sivuilla on monipuolista tietoa yleisesti vuokralaisdemokratiasta­ ja erityisesti vuokralaisneuvottelu­ kunnasta. Myös keskustelupalsta, ­tapahtumakalenteri ja yhteydenotto­ lomake löytyvät sivuilta.­Perus­sisältöä on voimassaoleva vuokra­lais­demokratia­ sääntö ja sen me­net­tely­tapaohje.

Vuokralaisneuvottelukunta

Sivujen kehittämisehdotuksia voi lähettää joko sivujen kautta tai osoitteeseen vnk.helsinki@gmail.com.

Neuvottelukunta tenttasi poliitikkoja kutsui syyskuun kokoukseensa Helsingin kaupunginvaltuuston poliittisten ryhmien edustajia keskustelemaan polttavista vuokra-asumisen kysymyksistä, erityisesti asumiskustannusten alentamisen mahdollisuudesta. Kaikki osallistujat kannattivat syksyllä valtuustossa hyväksytyn asumisen ja maankäytön ohjelman vuokraasumiseen liittyviä tavoitteita, muun muassa entistä runsaampaa uusien rakennettavien ARA-vuokra-asuntojen määrää. Paljon keskusteltiin myös VNK:n yhdeksi tavoitteekseen asettaman Heka-tasoisen työmaatoimikunnan tarpeellisuudesta, joka jakoi poliitikkojen mielipiteitä. Asukas­ demokratiaa pidettiin tärkeänä ja sen kehittämistä tarpeellisena. Vuokralaisneuvottelukunta

VSS-koordinaattorille väestönsuojelumitali väestönsuojelukoordinaattori Pertti Villo on saanut toiminnastaan kiitosta myös Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta. Pelastuskomentaja myönsi Villolle syyskuussa väestönsuojelumitalin. VSS-koordinaattorina Villo kehittää asukkaiden keskuudestaan valitsemien talosuojeluhenkilöiden välistä yhteistyötä ja yhteistoimintaa. Pertti Villon vahvuutena tehtävän hoitamisessa on hänen pitkäaikainen toimintansa vapaaehtoisena pelastuspalvelussa. Parhaillaan hän kartoittaa alue­

Hekan asukkaiden nimittämä

Heka-Kansanasunnot Oy

Heka-Kontula Oy

Heka-Malminkartano Oy

puh. 09 756 2180

puh. 09 342 4430

puh. 09 530 8050

Mäkelänkatu 91 A, 00610 HKI

Kontulankaari 12, 00940 HKI

Luutnantintie 1 A, 00410 HKI

Heka-Jakomäki Oy

Heka-Kumpula Oy

Heka-Maunula Oy

puh. 09 350 8060

puh. 020 718 9782

puh. 09 272 7190

Louhikkotie 2, 00770 HKI

Pariisinkatu 5, 00560 HKI

Metsäpurontie 25, 00630 HKI

Heka-Kannelmäki Oy

Heka-Laajasalo Oy

Heka-Myllypuro Oy

puh. 09 530 6280

puh. 020 787 1720

puh. 09 342 4100

Soittajankuja 3, 00420 HKI

Rudolfintie 10, 00870 HKI

Alakiventie 5, 00920 HKI

Heka-Kantakaupunki Oy

Heka-Malmi Oy

Heka-Pihlajisto Oy

puh. 09 746 6700

puh. 09 350 8200

puh. 09 350 5620

Junailijankuja 3, 00520 HKI

Anianpellontie 1, 00700 HKI

Salpausseläntie 12–16, 00710 HKI


Hima  Hima  31 | 2012

Aravia jo 62 vuotta Ensimmäinen aravavuokra­talo­ valmistui vuonna 1950. Tällä hetkellä Hekan asuntoja on suhteellisesti eniten Maunulassa, LänsiHerttoniemessä, Kontulassa ja Jakomäessä. Eniten pieniä asunto­kuntia Hekan asuntokannassa on vanhoilla pientalovaltaisilla asuinalueilla, kuten Vallilassa ja Maunulassa (lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus (2011), Kaupungin vuokra-asunnot ja asukkaat 2011).

Maunulanmäen silakat – Maunulassa ei ollut ainuttakaan kivi­

taloa, kun muutimme tänne, Muistojen Maunula -kilpailun voittaja Raili-mummi sanoo. Kilpailussa haettiin tarinoita asumisen historiastan Heka-Maunulan asunnoissa ja sen yhteydessä järjestettiin valokuvanäyttely Saunabaarin asukastilassa. – Muistan, kun Pakilasta vanha äijänkäkkyrä huusi silakkakärryjen kanssa, että tuoreita silakoita, tuoreita silakoita, Maunulanmäellä kuolleita! Sitten vähän kerrassaan noita kivitaloja rupesi tulemaan, maisemat ovat muuttuneet niin paljon, Raili muistelee.

Raili-mummin muistelut ”Olen syntyisin Viipurista. Jouduimme sodan jälkeen evakkoon koko perhe. Vanhempani asuivat Kemissä, itse en siellä viihtynyt ja tulin 17-vuotiaana Helsinkiin tädin luokse asumaan. Koko perhe sai 1947 asunnon Maunulantie 4:stä. Talot olivat puutaloja, jollaisia sodan jälkeen rakennettiin. Asuntoja oli yhteensä kahdeksan, meidän oli kaksio. Asuimme siellä minä, isä, äiti, siskoni, veljeni sekä mummoni. Myöhemmin, kun menin naimisiin vuonna 1949, muutti mieheni asumaan kanssamme. 1949 syntyi poikamme. Meitä oli kahdeksan henkeä tuossa pienessä asunnossa. Asunnossa oli WC. Saunoimme usein Saunabaarin yleisessä saunassa – olin kovan löylynottajan maineessa.

Kävimme kaupungin asuntotoimistossa hakemassa omaa asuntoa. Meille sanottiin, ettei asuntoja ole. Tiesin, että Vesakkotiellä oli vapaa asunto. töissä. Pyysin esimieheltäni vapaata, jotta voisin järjestellä asunto-asiaamme. Menin kaupunginjohtajan toimistoon Espalle. Selitin hänelle asiani. Siltä istumalta kaupunginjohtaja soitti asuntotoimiston pomolle herra Harmaselle ja järjesti asian antaen viikon aikaa. Viikon sisällä meille tuli herra Harmaselta soitto, että asunto oli meidän. Vesakkotien asunto oli yksiö, keittiö ja yksi huone. Siinä asuimme, kunnes mieheni kuoli 1970. Hän hukkui. 1970-luvulla tapasin leskeksi jäätyäni toisen mieheni. Yhdessä muutimme poikani ja miehen kanssa Metsäpurontie 29:ään. Siellä meillä oli kaksi huonetta ja keittiö. Kuuluin talotoimikuntaan, meillä oli isännöitsijä Haukorannan kanssa temperamenttisiakin yhteenottoja taloyhtiön taloudenhoidosta. Silti pidimme toisistamme. Tuossa asunnossa asuin 15 vuotta. Toinen mieheni kuoli 2010. Sain vuosi sitten esteettömän, ensimmäisen kerroksen vaihtoasunnon Kuusikkotieltä, joka on sama katu kuin Maunulantie, jossa ensimmäinen asuntomme sijaitsi. Olen 82-vuotias. Jouluna täytän 83. Kaiken kaikkiaan olen asunut Maunulassa 65 vuotta.”

Olin tuolloin Tamrossa

Heka Pikku Huopalahti Oy

Heka-Siilitie Oy

Heka-Vuosaari Oy

puh. 09 477 8180

puh. 09 755 2230

puh. 09 341 7300

Tilkantori 4, 00300 HKI

Siilitie 13, 00800 HKI

Kaivonkatsojantie 3

Heka-Haaga Oy

Heka-Suutarila Oy

00980 HKI

puh. 09 477 7400

puh. 09 350 7000

Kaupintie 5, 00400 HKI

Kämnerinkuja 4, 00750 HKI

Heka-Puotila Oy

Heka-Vallila Oy

puh. 09 343 4030

puh. 09 774 5210

Heka

Asiakkaankatu 4, 00930 HKI

Kangasalantie 13, 00550 HKI

Helsingin kaupungin

Heka-Roihuvuori Oy

Heka-Vesala Oy

asunnot Oy

puh. 09 310 8818

puh. 09 340 9020

Fabianinkatu 29 B

Petter Wetterin tie 6, 00810 HKI

Humikkalantie 90, 00940 HKI

00100 HKI

  23 

Kolumni

Vuokralaisneuvottelukunnan puheenjohtaja Erkki Heinonen

Puheenjohtajan kateederilta yksy on monesti vilkasta aikaa asukastoiminnassa. Kesän lomien jälkeen koulut ja työt – ja moni muu toiminta – alkaa taas uudestaan. Tämäkään syksy ei ole poikkeus tästä, miltei päinvastoin. Erilaisia ­tilaisuuksia ja tapahtumia löytyy monen kalenterista. Toiset verkostoituvat erilaisten yhdistysten ja muiden toimijoiden tilaisuuksissa, toisilla on mahdollisuus osallistua pihatalkoisiin ja tutustua naapureihinsa – molemmat ovat parhaimmillaan yhtä mukavia ja antoisia tilaisuuksia. Tänä syksynä on mahdollisuus myös vaikuttaa tulevaan valtuustoon. Kaupungin asukkaille ei ole yhdentekevää, ketkä valitaan päättämään yhteisistä asioistamme. Lähikoulut, terveys- ja sosiaali­ palvelut, kaavoitus – monet arkeemme vaikuttavat asiat ovat valtuuston päätäntävallassa. Vain annetut äänet vaikuttavat vaalien tulokseen. Toivotan kaikille ehdokkaille ansioittensa mukaista vaalionnea ja menestystä, ja suurinta vaalitappiota toivon nukkuvien puolueelle. Syksyyn kuuluvat myös yhteishallintolain mukaan asukkaiden kokoukset. Näissä asukkailla on tänäkin syksynä mahdollisuus nimetä haluamansa edustajaehdokkaat muun muassa Hekan hallitukseen sekä alueyhtiöiden hallituksiin. Asukkaiden kokouksissa on myös mahdollista kuulla ja keskustella muista asumisasioista, jotka askarruttavat tai ovat mielessä. Näistä voi myös jutella muulloinkin vaikkapa talotoimikuntien jäsenten kanssa. Talotoimikuntien jäsenet, kuten valtuutetut, on valittu ajamaan asukkaiden asiaa. Parhaimmillaan tämä tarkoittaa, että voimme hyvässä yhteishengessä edistää asumismukavuutta naapureittemme kanssa, sekä myös alueyhtiöiden ja hekalaisten kanssa. Meitä saa lähestyä. Uusia ideoita ja palautetta tarvitaan kaiken aikaa. Tämä on hyvä itse kunkin muistaa. Nyt ilmestynyt Hima-lehti on käynyt läpi muodonmuutoksen. Himan lisäksi vuokralaisdemokratiasääntö on käymässä läpi muutoksia. Kaupunki on asettanut asiaa valmistelevan työryhmän, jossa on virkamiehien ja Hekan edustajien lisäksi asukkaiden edustajat, olen mukana ryhmässä yhtenä neuvottelukunnan valitsemana jäsenenä. Ryhmän työskentely on alkanut positiivisissa tunnelmissa ja keskustelua suuntaan ja toiseen käymme avoimesti ja vilkkaasti. Aikaa tehtävälle on annettu vuoden loppuun. Toivotan kaikille Himan lukijoille hyvää syksyä!


Skidit RobottisokkelO: Kuka löytää

www.both.fi

aarteen? Hyppää laby­rinttiin ja selvitä tie mansikan luokse.


Asukaslehti Hima 3/12