jalka "kiertyy" aktiivisesti kantapää ulospäin auttaen lantion pyörimistå
8. Oikea ja vasen jalka hidastavat Iiiketlä aut-
On "vedettävä" kiekko hartioilla mahdollisimman pitkälle ja päästettävä se irti, kun pystylinja on ohitettu
9.
8. Oikea 9.
10. Loppuosassa jalkojen asento on avoin 11. Hypyn kanssa
tai ilman sitå
Olen tietenkin maininnut vain tekniikan suu_ rimmat yksityiskohdat, joista näkyy, että uusi tekniikka eroaa klassisesta silmiinpistävåsti (jol' lei periaatteellisesti). Mikä tärkeintå, se eiole niin vaikea, kuin ensi silmäyksellä saatlaa tuntua. Ryhmämme työkokemus osoittaa, että aloitteliiat oppivat uuden tekniikan ilman vaikeuksia. Esimerkiksi lrina Jefrosinina pystyivain kahden vuo' den kiekonheittoharioittelun jälkeen heittåmåån meslariluokan tuloksen ja luli kolmanneksi nuorten EM-kisoissa. Aleksandr Kondraljuk heitti NL:n A-poikien ennåtyksen 61,04 (1,5 kg:n kiekko) vaihdettuaan yhden talven aikana uu' teen tekniikkaan. Lisäksi muutama urheilijå
taen hartioiden liikkeen kiihtymistä (15-17)
Hartiat eivät saa ohittaa pystylinjaa (18), kiekko on "vedellävä' ainoaslaan käden mitan päähän (19)
10. Loppuosassa jalkoien asento on suljettu 11. Vain hypyn kanssa
on ensi kertaa saavuttanut mestariluokan tuloksen.
Kaiken tämän perusteella meidän linjaamme
voi pitää oikeana. Ymmårrämme myös, että
meillå on vielä paljon esteitä voitettavana. Vastustajamme rakentavat perustelunsa sille, että uuden tekniikan osat eivät vastaa olemassaolevan heitloleorian asellamuksia. Haluaisin vastata kuuluisan nykytiedemiehen Peter Leonidovit! Kapitsan sanoin: "Hyvä koe on se,joka eiole sopusoinnussa teorian kanssa". R. Tgaryl€v Kazahstanin sosialistisen neuvotostasavallan ansioitunut valmentaja
Uuden tekniikan reaalisuus Väittelymme muistutlaa paljolti kiistoja, ioita käytiin puolitoista vuosikymmentä sitten R Fos' buryn korkeushyppytyylistä. Meksikossa 1 968 uuden hyppytavan luoja oli sen ainoa kåvttäiä. Nykyään taas vanhan hyvän kierähdystyylin kannattaiat näyttåväl hyppypaikalla yhtä yksi' mielisiltä kuin aikoinaan Fosburyn Meksikossal Jotakin samantapaista tapahtuu myös heittola' ieissa. Riittäå, kun muistetaan väittely moukarin' heiton 4 pyörähdyksen tyylin tehokkuudesta tai kiistat kuulanlyönnön pyörähdystyylistä. Kiekonheitossa "rauhanhäiritsijöiksi" tulivat valmentaja R. Tgaryjev ja hänen oppilaansa G Savinkova. Omaksuttuaan vuonna 1978 uuden heittotyylin Savinkova paransi jatkuvasti tuloksiaan ia tekivuonna 1983 uuden maailmanennätyksen:73,26. l\,laailmanennåtys ei ole tavanomainen saavutus. Siinä kasautuvat urheilijan valtava työ, lahiakkuus ia tahto sekå valmentaiån äly ia pedagoginen taito. Meistä ei ole perustellua vrittää liittää toisiinsa Savinkovan tvvlin tehokkuus ia hånen epåonnislumisensa MM'kisoissa. Yleisurheilun historiassa on paljon tapauksia, jol' loin ME:n haltijat ovat hävinneet, mutta se tuskin voi olla heidän teknisen jälkeeniääneisvytensä arvosleluPerusteena. Lisäämme tåhän vielå: mikå tahansa iohtopää' tös Savinkovan epåonnislumisen syistä voi olla varsin kaukana todellisuudesta, kun se yritetään typiståä hånen liikkeidenså ulkonaisen muodon kielleiseksi arvosteluksi, liikkeiden, jotka eroavat kiekonheiton teknisen arsenaalin totunnaisista liakemalleista. Todellisuus taas on sellainen, että me olemme olleet todistamassa sellaisen teknii_ kan syntyä, että ainakin yksiurheiliia on seavulla saavuitanut loistavan tuloksen. Lisåksi uusi tyyli täyttää kaksi perusvaatimusta: se ei ole kiekon'12
heiton sääntöjen eikå sen biomekaanisten lainmukaisuuksien vaslainen. Kiekonheiton pääongelma: mahdollisimman suuren lähtönopeuden saavultaminen, ratkaistaan kiihdyltämällä kiekkoa käyrållå radalla heittåjån ia kiekon muodostaman elenevän kokonaisuuden ia pyörimisliikkeen aikana. Savinkovan tyylin tärkeänä erikoisuutena on se, ettå pååpaino on pyörimisliikkeellä (ks. kuvaa). Korostettu pyörimisliike yhdessä heittokäden huomattavan pystysuoran liikkeen kanssa takaa tehokkaan nopeuden kasvun aikayksikössä (ks. taulukkoa). Näin tässä on ratkaistu yksi tekninen ongelma: kuinka korvata suuremmalla kiihtyvyydellä sen matkan lyhyys, jonka aikana heittäiån voima vaikuttaa kiekkoon?Tällaisen kokonaisuuden liikeosien avaruudellisten ja ajallisten vuorovaikutusten luonne lähtökiihdytyksessä heijastaa kyseisen ongelman parasta ralkaisua eneF giatalouden kannalta. Kiekkoon kohdistuvaa loppuponnislusla edeltävälle liikekokonaisuudelle on tyypillistä se, että siinå ovat pyöråhdykseen tulosta alkaen mukana kaikki ruumiinosat. Tässä on tehtävänå antaa heittäiän ja kiekon muodostamalle kokonaisuudelle tietty liikemäärä ja kineellinen momentti (liikemääråmomenlti). Viimeksimainittu on ratkaisevan tärkeä Savinkovalle luonteenomaislen liikerakenteiden logiikassa. Myöhemmin urheilijan vartalon 0a sen osien) inertiamomentit rhuuttuvat, kun etåisyys pyörähdyskeskipisteeseen muuttuu, mikå mahdollistaa pyörimisliikkeen ohjauksen. Juuri tåstä johluvat päån ja vartalon asento pyörähdykseen tullaessa (ks. kuvasariaa), laajat ulospåinsuuntautuvat heilautusliikkeel oikealla jalalla ja vasemmalla kädellä, kiekon liikkeen såleen suureneminen pyörähdyksen ensipuoliskolla ja sisåän'