Issuu on Google+

E[T UUTISET N:o 4 1984

'%, N

N ,u,

utrÄ rsor eoellÄ, srrÄ pre ruet prnÄssÄ


MITALIN TOINEN PUOLI L,rheilussa haasleel seuraavat loisiaan tiheään tahtiin. kun olel edelli-

Kånsi: Piirtåiån näkemy8 isä ia polkå Kinnusestå 7-vuotta sitten. Tänä sybynå Kimmo heitti P-l6 serjan lrE:ksi 82.36

sislä kilpailusta oalaulunul on edessä jo seuraava. Valmistautuminen alkaa vålittömåsli kisan pååtyltyå, eiole aikaajuhlaan menestyksen huumassa, koska muut harjoitlelevat kokoaiån påämäärånään voittaa hällitKehityksen pyörå pyörii vin hasli. Tu loksel paranevat nopeastiyhå edelleen. Tarkastelkaamme esim. SE:n kehilyslä moukårinheitossa vuonna 60: 60.88, -70: 66.62; -40: 75.95 -84: 81.52. Miten lämä on mahdollista?

HEITTOUUTISET SUOMEN URHEILULIITTO Topeliuksenkatu 4'l s oo250 HELStNKt 25 PÄÄToIMITTAJA:

INTO TURVANEN Laajaranla

44I50 AANEKOSKI 5 Puh. S4s-a833 TOIMITUSKUNTAI

Heittokolmio ia lieittojon alu€6lllset lajlpåålllköt ja lajivalmenrajåt TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET:

INTO TURVAiIEN Puh.945-8833

Tilåushinla: 40 mk/vuosi 4 numeroa ILMOITUSHINNAT: 1/1 sivu 1.000 mk, 1/2 sivLl 5OO mk. 1/4 sivu 250 mk.

Takakansi 1.50O mk/sivu PANKKI: HOP - Tåplola

Tilinumeroi 303950-54345

Kiriapaino Wiita'Of f sel Oy 445O0 Viilasaari 19A4

Se on mähdollislä vain ennakkoluulottomalla ja kehiltåvällå {iopa osin kokeilevalla harjoitussysteemillå), jossa säilyttelyllä ja samankallaisuudella vuodesla vuotesn ei ole sijaa våan nousuiohteisuus ja kovuus on ainoa johtojähli. Huippu-urheilulla ja verotuksella on yksiyhteinen nimil' täjå, milä kovemmpaan lulokseen pyrit son jyrkempi on myös harjoilus' (verolu6-) prog.essio. Syksy on suunnitelmien lekoa ja edellisen kauden analyysien aikaa. rheilu liitossa tehdåän suunn;telmia ja luodaan puitleila liitlo-, alue-, piiU ri-,seura- ia urheilijatasolla. M ielestäni olisi erittäin tärkeåtä, eltä nåiden kaikkien tasojen suunnitelmal synkronisoituisivat yhdeksi kokonaisuu' deksi. Tämå kuitenkin tuntuu yllättåvån vaikealla ja sekaannus niin kåy-

tännöllisellä kuin taloudellisellakin puolella on valmis. Parhaassa tapauksessa urheilijalle lehdään suunnitelmia 4 - 5 eri tasossa ja näin sekaannus on tåydellinen. Lienee niin, ettå uuden organisaation myötä

uodostu u valtioiia vall ioon, jolloin synkron isointi alkuaikoina håiriintyy' mutta aikaa myöten varmasti nämä pienei håiriöt poisluvat, Yksilökohtaisensuunnitelman perustana pitää olla realislinen lähtölason selvilys, jossa tarkoin iufkitaan edellinen harjoitus- ja kilpailukausi kaikkine +ja - kohtin een. {selitykset huono ista olosuht6ista, pilkien heittojen yliastumisisla, huonosla luurista jne. eiväl ole hyväksyttäviä). Analyysivaiheessa ei såa kiefiellä losiasioitä, vaän on myönnettävä heikkoudel jä elsittävä keinot heikkouksien poislamiseen. Meidän on syylä tiedostaa myös vahvuutemme ia hyödynlää ne. Olkaamme rehelli siä itsellemme ia asettakaamme tavoitt€et realisiksi ja samalla haasteelli siksi- Muislaen, eltä vanhän toisto ei kehitä ja tavoitteeseen pååståån vain kovalla suunnitelmallisella työllå. Maan ensimmäiset heiltopäivät saivat h),vån vastaanoton. Yli 7O heiltovalmentajåa mietlaVierumäellä ratkaisuja harjoiluksellisiin pulmiin ja luul€n, eltä monen asiaan rätkaisu löytyikin. Toisaalla låssä lehdesså on Mikko Vannin laatima kirjoilus heittopäivistä ia påivien osanottajalisla. Pitäkåäpä valmenlajal yhteyttå toisiinne hårioitus- ia kilpailutoimintaa kehitellessånne. HEITTOUUTISET tåyttåä vuoden: Tåmån, vuoden viimeisen numeron, mukana seuraa myös pankkisiirtokorlii, jonka maksamalla lakaat lehden saapumisen ensi vuodeksi. Lehden tilaajia on tällå helkellä noin 400, mutla ehkåalueellinen levikkikampanja noslaa tilaajaluvut reilusti yli 5O0 (poslin joukkojulkaisuraja 50O), irtonumerojakeluna on jaeltu loiset 400. Lukiia-postia emme ole saaneet iuuri lainkaan, liekö se hyvån vaiko huonon lehden merkki.Tarltukaapa rohkeasli kynään ja karjoatelkaa.Odotamme kommetlejaja toivomuksia aiheisla, ioita haluatte meidän kåsitte' levän. Pyrimme myös hankkimaan vastauksia valmennuksen erityiskysymyksiin. Pååasiassa pyrimme kuilenkin tuottamaan kiiytännön läheistä valmennustieloaLehti on tuottanulvuoden aikana,paitsi iloa jamielenkaintoisialukuhei. kiä myös våhån rahäa. Tämä ylijåämä jaetaan lehden "kummilapsalle", iotka lehden loimituskunta on valinnut. Jokainen "kummilapsi" kertoo itsestäån ja harioittelustaan meille talven aikana. Jokainen "lapsi", heitå on yhleensä seilsemän, saa lOOO mk:n valmennusapurahan. Lopuksi haiuan kiillää u rheilijoita, valm enlajia ja kaikkia heittourheilun ystäviä.. yhteislyöstä tänä heittoien menestyksen vuonna, HYVAA JOULUA is TULOKSELLISTA VUOTTA 1945 m

INSKI


HEITTOUUTISET il:o 4 1984 Kåylånnön

VOIMASEMINAARI eeRt xxt t-Är.t URH Et LUOPISTOLLA

|a.5. 1. 1985 klo 9.oo-17.(x) Ohjelma: LlHASVOllrA

- voimaharioituksen merkitys - voimaharjoillelun metodiikka VOIMAHARJOITTELUN I/lT'ODOT - yl6in€n voimaharjoitlelu - valmislava voimaharjoittelu

NAISTEN/Ii'IESTEN HARJOITTELUT{

SISALLYS. LUETTELO

EROT

Noin puolel åjssla teoriaa

ja

puolet

kåytånnÖn

harjoituksia.

Kurssin vetäjåt MatliYrjölå iå lnlo Turuanen Tiedustolut ja ilmoittautumisel 31. 12. -84

Aluaoåällikkö Lippo Juvala Kaariainen 1 E, 23800 LAITILA puh.922-5322O

HErrroPÄtvÄT oLr TÄYsosuMA JUHA TIAINEN, oLYMP|AVO|TTAJA

.....................

KIEKONHEITTO:

uusr TEKNIIKKAKO?.................... UUDEN TEKNIIKAN REAALTSUUS .......................,,,..

I 12

............,,, 14 tLpoN llstT otD ......................... 15 KErHiiÄN KUVaSABJAT ............. t 6-17

savt

KovaN TEKN KKA

KrEKoNHErrrÄJtEN

TEsrrsrö

HYPPYMATTO - HYPPY TULEVAISUUOEN VALITIENTAUTUMISEEN

1a

................

muLrraN NUoRET Hq!TTÄJ-ÄT rKÄLUOKKIENSA KARKIPAASSA

......

ANALYYSIKAAVAKKEEN KÄYTTö HARJOTTTELUSSA ......................

HEITTOUUTISTEN ''KUMMILAPSET"

6

21

23

Kuula: Katja Timo

Yri-soini Karvinon

Kiekko:

69600 KAUSTTNEN Viialankatu 7 C 33 45r 50 KOUVOLA 15

Påivi

Håmeenkoroi

Ohratie 2

Mika

Muukka

Porvoonkatu 18 D 25 OO5lO HELSINKI 51

Moukari: Lasse

Akselin

Lindvallinkatu 2 A 13

Keihå3: Jasna Suuronen Jari

92140 PATTIJOKI

Monlonen

30100 FoRssA

Våänålä 732OO VARPAISJÄRVI urheilukoulu/ Häm RJP PL 6 15701 LAHI|

HEITTOUUTISTEN TILAUS TILMN HEITTOUUIISET VUODEKSI 1985 Tilaajan nimi: .. .. Tilaajan

.

......

osoile:.........

29 Tilaajan puh.numero: Kuponki lähetetäån osoilteella: INTO TURVANEN Lssjåranta 44150 Aånekoski 5 Olen maksanul tileusmaksun 4O.- tilille: HOP - Tapiola

Heittouutiset 303950-58345 H U O M lVain uudel tilssjat täyttäväl talauskupongin. "ly'anhel" auoriltaval vain tilausmaksun.


"Wanha kuva kertoo . KuvammE nåisten heittourh€ilun voidakkaalia nousukåqdelta 1979-aO. Ssppo Simolå, monivuo. tinenkuulantyönnönlaiavalmentajåtrtöineen.vas.ullaLundholmLosanqelesinkisojenaeronen.ullaonpåänänytlopet. laa kilpa!rheilun- Beitlouurisel "pahoittelee" asiaaj mutia toivo aa ullalle hyväå jåtkoa ja kiittåå niistå monista erinomaisistå 3ååvutuksista joitå teit heittourheilun eleen. Oik. T!ula Xarppinen (Kiva), Tuula avioiroi syyst!ussa souraja Reima Karppison kanssa, onnittelut nuor€lle pårille, Såhana påivånå, ku. Tuulavihfttiin Porissa, vihittiinAnne Paavolain6n Kokkolasså. An.en uusi sukunimion Kånsåkansas Onniltelul myös Kokkolaan.

Meillä ympäri vuoden HYVÄT VALIKOIMAT: len kkikenkiä, urheiluteksti ilejä, kiekkoja, keihäitä jne. EDU LLISET

ostot ASIANTU NTIJALTA

ruLE osroKstLLE rAt flLAA!

KYSELE

verkkari-

tarjouksiamme

PALVELEVA ASIANTUNTIJA KALLIOSSA ma-fe 1(Fl7.00 9-14.00

la

tt

å t____________l

Hglslngin

q

ll--E-----ll; = .?l

"tt

i"1R3,1r",

@

Suonionkat!

|

00530 HELSINKI 53 puh. 90-766106


Heittopäivät oli täysosuma 12 - 14.10. Vietettiin historiaF

lista

viikonloppua Suomen

Urheiluopistolla Vierumåellå. 66 heittovalmentäjaa oli nimittåin kokoontunut saman katon alle kuuntelemaan ja keskustelemaan hoittolajien valmennuksesta ia aiankohtaisista asioista Heittopäiville. Heittopåivåt oli samalla laajennettu A-lajiosa, jonne tällå kertaa kaikki halukkaat valmentaiat valmentaiatasosta riippumatta. Ratkaisu osoittautui eritläin onnistuneeksi, sillä vain harvat paikalla olleista olisivat osallistuneet vanhamuotoiseen A-seminaariin. Nåin ollen voimme tyytyväisinå todeta, ettå olemme pååsseet yhdestå lynkåkurssista eroon, ja tilalle on tullut kåikille avoin vuosittain järjestettåvåt Heittopäivät. Ne,jotka ovat A-perusosan jo suoriltaneetsaavat tietyslivanhan lavan mukaan todistuksen ja A-valmentajaoikeudet. Heiltopäivåt kohdistetaan

tyksekäs. Saavutettiinhan olympiakisoissa peräti kaksi kultamitalia (Juha Tiainen ja Arto Hårkönen), yksi hopeamitali, johon Tiina Lillak ylsi loukkaantumisesta huolimatta ja lisåksi kaksi neljättä sijaa Ouula Laaksalo ja ulla Lundholm). Tämän historiallisen menestyksen johdosta on meidän kaikkien syytä nostaa hattua em. urheilijoille, heidån valmentajilleen ia luonnollisesli päävalmentajalle, joka on päåvastuussa menestyksestämme heillorintamalla. Oman kritiikkinsä esittivät rnyös alueelliset laiipåälliköt tai heidän sijaisensa, jotka toivat esiin hwiä ja huonoja puolia leiritysjärjostelmästä ja tekivåt lyhyen yhteenvedon NMv-ryhmien onnistumisesta kilpailukaudella -84. Samassa yhteydesså päävalmentaja esitteli kaudeksi 1985 valitut valtakunnalliset kehitysryhmåt kuhunkin laiiin.

myös valmentajille, iotka jo HUIPPU'URHEILIJAN JA VAL.

åiemmin ovåt A-seminaårin suorittaneel. Tåmå sen vuoksi, että uutta tietoa ja vanhån tiedon uusia sovellutusmuotoia kehitetään jatkuvasti, ja koulutettujen valmentaji€nkin on syytä pysyä ajan tasallå. Toisaallå aiemmin ei olo ollut såännöllisesti järiestettävää tilaisuutta, jossa kaikki laiista kiinnostuneet valmentajat ovat samanaikaisesti vaihtamassa mielipiteitään ja näkemyksiäån. Heittopäivien myötå päävalmenlajan ja valtakunnallisten lajivalmentaiien on nyt myös iatkuvasti kehitettävå uutta materiaalia.

RAPoRTTI MENNEESTÄ KAUOESTA

Tåmånkertaiset heittoPäivåt alkoivat håssåkållä, ioka johtui yllättåvån runsaasta osanotostostå. Suurin osa valmenlajista joutui majoittumaan Heinolaan opiston tilanpuutteen vuoksi. Tämä ei kuitenkaån tahtia haitannut; olimmehan tulloet tänne

oppimaan emmekä lomailemaan. Periantai-iltana päävaF mentaia lnto Tutuanen kertoi

oman nåkemyksenså mennees' tå kaudesta-84, joka kieltämättä oli heittojen osalta hyvin menes_

MENTAJAN YHTEtsTYö

Heti lauantaiaamuna Heittopäivillä esiintyivåt Taisto Polvi ia hänen valmennettavansa Juha Tiainen, joiden yhteistyö tuotti kultamitalin olympiakisoissa. Taisto korosti mielenkiintoisessa alustuksessaan urheilijan ja valmentajan kykyå tulla kes' kenään toimeen myös muissa kuin urheiluun liittwissä asioissa. Hänen mieleståån on pystyttåvä selviytymåån niissä olosuhteissa, iotka valllitsevat eikä voivottelemaan tilanteen heik' koutta. Juha Tiainen tekee talvi' sin heittoharioituksensa joko ulkona tai kylmässä ladossa, joten kyse on låhinnå urheilijan tahdosta yltää tavoitleisiinsa, vaikka luonnollisesti olosuhteet on optimoitava kziytettävissä olevilla resurseilla. Urheilian ja valmentajan tulee yhdessä asettaa tavoitteet, joi' hin myös molemmat uskovat. Valmentajan on tämän iälkeen toimittava kaikissa tilanleissa urheilijan tavoilteita tukien. Kun kyse on nuoresta urheiliiasta on valmentaja samalla kasvattaja, joka ohiaa urheilijaa ilsenåiseen ja jårkevään ajatteluun. Urheilijan itsenäistyessä valmentajan

toimenkuva muuttuu, ja kyse on yhå enemmän yhteistyöstå kuin ohjaamisesta. Valmentaja ei saa olla ahne tai kateellinen muita valmentajia kohtaan. Urheilijan on koettava, että valmentaja on hänelle reheF linen ja on todella valmis uhraamaan aikaansa auttaakseon urheilijaå tavoitteiden saavuttamisessa. Jokaisen valmentajan tulee kokemusten ja erehdysten kautta löytää oma linjansa, eikä missään lapauksessa alkaa matkimaan muualta saatuja harjoitusohjelmia, sillå urheilijat ovat yksilöllisiä, neuvoo Taisto Polvi syvållå rintaäänellå. Vaikka Taisto Polvi ja Juha Tiainen asuvatetäällä toisistaan, on yhteydenpito päivittåistä. Hyvånå puolena kaukovaF mennuksesta Taisto sanoo, että yhteiset valmennustilaisuudet, joita on n. ioka 3. viikko ovat iuhlavia tapahtumia, ja niitå odottaa sekä valmentaia etlä urheilija. Turhautumista ei päåse syntymään. Taisto Polven mielenkiintoisen alustuksen jålkeen oli heittopäivien osanottajilla ainutlaatuinen lilaisuus kuunnella myös mietteitä mitalin toiselta puolelta, kultamitalisti Juha Tiaiselta. Heti aluksi on todettavå, että urheilu on Juhalle kaikkikåikessa; hån nauttiisilmin nåhden harjoittelemisesla, ia on ollut valmis panostamaan suurimman osan vapaa-ajastaan moukarinheitolle. Viime kesä toi sitten sen, mistå aniharva (paitsi ehkä Juha ia Taisto) osasi vielä 10 vuotta sitten uneksiakkaan Suomessa, olympiakullan.

JUHA TIAINEN PUHUU, JUHA TIAINEN TALAR

Juha kertoi alustuksessaan harjoittelustaan hyvin määrätietoisesti. Valtaosa Juhan harjoittelusta keskittyy tänå päivånä moukarinheiton tekniikkaan. sillä tarvittavat perusominaisuudet hän on hankkinutjo aiemmin kuten testilaulukostakin näkyy. Juhan mieleslä moukadnheilto on moukarinheiltäiälle parasta voimaharjoittelua, ja muutkin ominaisuudet tulevat heitloharjoiluksen aikana hwin hoidet-


Kuliamitalimios J!ha Tiainen ia hakavalmentaja Taisto Polvi ådjutantleinaan Harri Huhlala jå Aulis Akonniemi.

tua. "Kovan heittoharjoituksen aikana sitä tulee huomaamatta iuostua ia käveltyä 5 - G km", Juha toteaa.

Juha Tiaisen heittoharjoittelussa on mukana useita eri painoisia moukareita, ja Juhan

mielestå moukarin painon vaihlelu on tärkeää kokonaisuuden kannalta. l,4yös testejä suoritetaan usealla eri painoisella mou-

karilla. Nuorempana hän heitti paljon enemmån ala- kuin ylipainoista vålinettå, mutta nykyåän, kun perusnopeus on jo hankittu on pääpaino normaalipainoisen lisäksi ylipainoisessa moukarissa- Kilpailukaudellakin Juha heittää runsaasti I kg:n moukaria Määrällisesii eniten heittoia oli olympiakesää edeltäneenä talvena joulu-, tammi- ja maaliskuussa, jolloin heittoja kertyi yli l ooo kuukautta kohti.

Lähes puolet heitoista hän

tekee läpi lalven ulkona lämpömittariin katsomatta. Ulkohar joittelun ideana on oman kunnon tiedostaminen tammikuusta

lähtien; Juhan mielestä heittoien pituudet eivät saa laskea kovin palioa millään harjoituskaudella. Lisäksi jatkuva sisållä heittäminen voi aiheuttaa virheitä tekniikaan, ja vastaavasti kilpailukaudella havaattua virhettä mennään latoon korjaamaan helteelläkin, Juha kertoo. i,4iltanauha on mukåna useim-

missa harjoituksissa, ja Juha sanookin noudattavansa tinkimättömän lestauksen linjaa, ioka eijätå harhakuvitelmia senhetkisestå kunnosta. Oman kunnon tiedostamisesta Juha kertoo esimerkkinä San Josessa viime keväänä tehdyn 4 tunnin mitlaisen harjoituksen, ioka sisålsi 75 täysipainoisla heittoa. Viimeisenkin heiton kannettua vielä 76 metriä Juha tiesi kuntonsa olevan kohdallaan. Juha on pystynyt ylläpitämään kovia voima-arvoiaan vuoden 1978 tasossa ja jopa parantamaan niitä 2 krt viikossa tehdyllä voimaharjoittelulla. Påäliikkeistå Juha viettää eniten aikaa

jalkakyykyn parissa, pääoså voimaharioittelusta on kuitenkin lajivoimaa erilaisine kiertoljikkeineen. Juha totesi osuvasti, ettå vahvin heittäjä on se, joka heittää pisimmålle eikä se, joka noslaa eniten rautaa, Kesällå levytanko kolisee talvea useammin, mutta kertakuormitusmääråt ovat vähåisempiå. Hyppylä Juhalla on ohielmassa tammitoukokuun vålisenä aikana, Kesållä hypyt on jätetty pois jänteiden lumiutumisen takia. Eriltåin tårkeinä Juha pitää penkkiym. nilkan ja pohkeen alueelle kohdistuvia hyppelyjä, ioita tehdåän vålillä suuriakin määriä. Kova harjoittelu vaatii myös lihashuoltoa. Venyttelyn lisäksi Juha käy vähintäån kerran viikossa kovassa hieronnassa. Palautumisen nopeuttamisessa hän on hyödyntänyt myös B- ja E-vitamiineja, loiden käytöstä

Juhalla

on

kokemuksia.

pelkästään hwiå

Juha Tiainen harjoittelee kovalla jaksolla viilenä päivänä


viikossa 2 harjoitusta päivässä kovalla intensiteetillä, kuudes päivä on esimerkiksi tennistå ja seitsemäs täysi lepo. Joka neliäs viikko on selvästi muita kevyemoi (1 lisälepopåivå ia alhaisempi teho), ia joka kahdeksas viikko on melkein pelkkåå lepoa.

Näin harjoittelee olympiavoittaia, jonka nimi jää ikuisesti historian kirioihin. Nuo(en heittäjien on syytä muistaa Taisto Polven sanat, joilla hän korosti urheiliioiden yksilöllisyyttå ja matkimisessa piileviå vaaroja. HWiä vinkkejä saa itse kukin Juhan ja Taiston ansiokkaasta esityksestä roppakaupalla. Ehkå

päällimmåisenå

iäi

mieleen

Taisto Polven legendaarinen

lausei "Samankaltaisella harjoit'

telulla voi saavuttaa vain samånkaltaisia tuloksia", missä riittäå meille kaikille miettimistä.

a;Laltosa VAt HEtTTo. PAIVAT

Lauantai-iltapäivästå lähtien Heittopäivien osanottajajoukko jakaantui lajiryhmiin, joissa syvennyttiin kunkin lajin tekniikkaan ja harjoitteluun. Tämå loppuosa olikin samalla A-lajiosa sillä poikkeuksella, että tållå ker-

taa kuuntelemassa oli ainakin

kolminkertainen määrä valmentajia normaaliin verrattuna. Koskusteluakin syntyi, ia kaikkien mieli jäi varmasti paremmaksi kuin vanhamuotoisen Aiajiosan aikaan. Eiköhän olisi syytä vastedeskin pitåå vuosittain Heittopäivåt, jonne jokåinen Suomen heittovalmentaja tietää olevansa tervetullut. Kiitos päåvalmenlaialle rohkeudesta ottaa ohjat omiin käsiinsä ja hypätä byrokratian rattaiden ylåpuolelle. Heittopäivät ovat tulleet jäädäkseen, vai milä?

Mytu kovyot hyppolyt kuolov.l 03ån. hariolttsloun.


JUHA TIATSEN HElT1ONAARÄT HARJOITUSKAUDELLA

I93I/34

LOITA IANRAS JOULU TAMMI HELMI lAALIs

HUIITI TOU(O KESI 8EINÄ ELO SYYS

5

5

YHT.

5

3t

15

35

39' 335 65

155

195

25

165

65

3t

255

1125

35

675

\55

w6m 1939 å1lpalrcrsci

1530 (22

25ao 117 23?0 (rrl

65. r2

{) llf! $)

15

i

.5

*)

75.44 72.39

75.63

3r.30

33.50

76

J5 306 .:15

9rl

7-5 32.

97,5

985

lr5

316

tr9

13

325

996

r3t

137

-5

155 255

r35 265

175

275

95

Juha Tiainen, Olympiavoittaja Laji: moukari Seura: Lappeenrannan Urheilu-Miehet (LUM) s. 5.12.1955 Valmentaja: Taisto Polvi (vuodesta '1975)

Kauanko olet hafiastanut lajiasi? Aloitin moukarinheiton 14-vuotiaana eli 15 vuotta sitten Mitå urheilulaieiå harrastit onnen heittouran alkua? - Kaikkia heittolajeia, seivåshyppyä, jääkiekkoa ja mäenlaskua Mikä sal sinut innoatumaan ylgisurheilusta ia moukarinheitosta? - Urheilu on ollut 8-vuotiaasta tårkeintå elä-

-

måssåni

Oletko ollut urakohitykseesi tyyttryåinen? 6

- Vijme vuosina olen ollut tyytyväinen tuloksiin, mutta en arvokisamenestykseen ennen olympiavoittoa

Minkålalset ovat harioltleluolosuhteesi? Kesållå erinomaiset, talvella harjoittetqpaikat ovat hajallaan ja sisäheittopaikka kylmå. Heitän tosin ulkonakin iatkuvasti lalven aikana. Mikä on paras muistosi urh€ilu-uralla? - Oiympiavoitto ja ensimmåinen 80 metrin ylitys Mikö on pahin petty.nyksesi urhellu-urålla?

-

- EM-Ateena 1982 Mlkå on paras ia huonoin ominaisuutosi

heittåjånå? - Paras on måårätietoisuus ja heikoimpana pitäisin liian suuria odotuksia Miten aruioisit geuraavia ominalsuuksiasi? Tekniikka?- tyydyttävä, nop€us? - hyvä, klm-


molsuus?

-

hyvä, maksi.ni-

ja plkavoirna? -

hWä, mutta yleensäkin voiman merkitystå korostetaan aivan liikaa, lallvoima? - erittäin hWå,

voimaharioitlelumme painottuval iuuri laiivoiman puolelle, liikkuvuus? - vätttävä, pitkåiånnittoisyyg? - tyydyttåvä, itseluottamus? - tyydyttävä

Miten hartolttelet talvellå? - Talvella harjoittelen kovalla jaksolla 1O - l2 krt viikossa viitenä päivänä. Kuudes påivå pyhitetåån tennikselle ja seitsemås on lepopåivä. Varsinaisina harjoituspåivinä harjoittelen yleensä aam upäivisin 1 - 1 /, tuntia ja iltapåivisin (iltaisin) 3 - 4 tuntia. Mitå loukkaantumisia olet kä.sint{ vilme vuosina? - Reiden takaosa on revåhtånyt vuonna 1979iå84. Tänå kesånä lisäksi moukari osui Paavo Nurmi-kisoisga käteen, ja se haittasi pitkän åikaa. Polvi(eiTåisto) on myös reistaillut,ja se leikåttiinkin tånå syksynä.

Milå vltamiini- ia hivenalnelisäravint€ita käy. tät harloituskaudoll6? - B-1 ja 8-6 vitamiinia, C-vitamiinia, E'vitamiinia,

lesitiiniå, vehnänalkioita ja Bio'Starttia. Täytyy sanoa, eltä olen mielesläni huomannut B_ ia Evitamiinien myönteisen vaikuluksen palautumiseen.

Mltkå oy.t mieleståsi pahimmat ongelmat helttolalien kehittymiselle Suomessa? - Yksipuolinen ja mielikuvitukseton liian kevyt harioittelu

Miton SUL voisi mielestå8i toimi9 gsian palantamiaekai?

- Nuorille on tehlävå selvåksi, mitä kova harioittelu on. Moni luulee harjoittelevansa kovaa, mutta harva tekee niin.

Kiitos Juha, ja vi€lä k€ran:

ONNEKSI

OLKOON OLYMPIAVOITOSTA - Kiilos

Heittopäivät (12-14. f 0-84) Osanottajalista: MaIi Yriötå 39200 KyröskGki ... -... Matl sairanen 20660 Liroinen

S6ppo Måntlå.i Laaksotie 33,

-.,...,,,

931-715279

46900

lnke.oinen,,,..,,,,,,......,,...,-...-..-

951-71056

H€ikkl Akselin Lindvallinkatu 2A 13.

Erkki Kostinen 39450sisånö................. 931-717763 Erkki KotiEnla Fålssintie 3, 47200 Elimåki..... 951.76573 Jouko Laine 42600Multia,.....,.,....,,.,,..,, 943-52112

30100

For8sa-..-...............................

916-224A7

Kalsvi Horppu sammåltie 19, 53S20 Låpp€snranta . . . - . . . . . . - - . . . . . . . . . . . - . . . 953-64574

VeikkoKorkeanåki 66500Våhåkyrö..-,,,..,,. 961-7a4517

AkiKorånenTakamaantiel5,o5looR6ykkå,,,. 90-2765607

Penni Kummunpåå Kairuenrie 41 o 61,

Jån-Erik Savolainen teppåtiekoulu,

16.....--..................-...- 955-367605 Kerlinen Lukkärinlie 4 519oo Juva ..-... 955.51276

50160Mikksli

Marti Kåri Mikkolå Pohjånp€llo.li€ I 2,

18000Myllyoja,,.,,,.,,..,,..,,,,,,.,,.-,...,.. 91O.aA5a9 Penhi Luhlsjåtui 36910Faulajåtoi..-.....,,..., 936-63127 Raimo Rauhåla Liodonperäntis 21450Tatuasjok|.................-...-..--....

921-767683

llkka Hanski Låhehåiånkuja 9, 21205 Kuloin€n....... -. -........

-.,,.,,,..,,.

921-7a3934

Aulis Ojålå Piili€ 3, 87200 Kajaani Eså Ulriåinen Kuusikatu 6, 39700 Kalevi Hånnin€n Marinlie 5 C 21,

Parkäno..,,,.,

........,,.,,

.

46900lnke,oinen..,,....................... -... Elis Hoikkalå Multiojånkatu

I

986_26500 933_2241

951.72742

H 85,

33a5OTanpers...-....... -.........,,...,.,,, 931-670772 Hannu Hslkkilå97330Fattosjåtui.-.......-... 991_764105 Donåld Welsh Koulukatu aO1

4I35.

l0 Joensuu,,,,.,,,.......

-.................

973-21421

Taisto Olenius lso-Kylånlie 24 B 15,

04130

Nikkitå,,....-...............-.......-,.,.

9G231477

FlEajo Pååvolain€n Talonpojankatu 2a C,

67tOO

Helsinki

968-19339

--...............-...-..--.....,-

90_611689

Kari Sinislo Suonotkonlie 7 B 69,

00630

Helsinki..-.......-.,,,.,,,..,,.,,...,..

9G1543221

Hei&ki Hinr*nen Pellolankatu 27.

55a0Olnal.a.......-.,...,,....,...-.......-...

954.31040

tsmo Joursila Håmssnlie 12 B 36,

00530Hetsinki......-......--...-........,.,..,

90-762069

Bo Grahn Myyrmåenlie 4 D 67,

ot6oov.nie........-.,....--...........-...... 90-539242 -....................... 917.120593

Tåpio Tuohi.o Tanhukatu 1 A 4, 13100 Håmeenlinnå.. -

TimoVainio-Hy.nilå66500Våhåkyrö.,,,.,.,,. 961_744710 UrhoTu.un€n Urhslluk€nnå, 1sl0o Heinola..,. 91G530o4 Bjan€ And€rsson Lill Sannäs lo3oo Kåris..,... 91 1-34236 Antti Mårinolli 9141o Ängsslevå

............

leo Plsa

Kaskihara 5 E, 02340

Esp@..,,,... 90.401 1 19a Loinåa,...,.. 923-474s8

Påsi Lahti suojåstontis 3, 32210

Hannu Jalonsn Kivikartionti€ 5 D 123,

20720 Turku . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . - . . . - . . . . . . . 92 1 -304343 Juhsni Hernunen Fantäpuistontien 6, 04500 Kellok6ki , , . , , . , , . . , , , . . , . , , , . . . , , . , , . . . 90.24404a Marti Rönkkön€n P€rllulankalu 6. O5A0O Hrrylnkåå . - - . . . . . . . . . . . . . . - . . . . . . . . . . . - . . 91 4-1 3656 Tapio Viinanen Faltakotu€nlrls 17,

Myllykoski........-...................... 951-56714 Kalls Måkelå Kåpålåmåenkalu 2 - 4 A 3, 39500 lkåarinen. . , , . . , , . , , , , . , , . , , . . . , , . . . , . . , , . , 933-6795 Pentli Ksngas 60640 lsokoskl . . . . . . - . . . . . . . . . . . 964-26526 TaoaSalento 07170 Pornain€n.-............... 915-47096 K€ijo Koskinen 07150 Lau(koski . . . . . . . . . . . . . . - 915-49194 llpo Bisler 3121O Biihiälho.. -.. - -...... - -... -.. - 916-60150 46aOO

Kokkola.........,,...,,...,,.......-...-

Miklo Vanni Laivanvarustajånket! 9 B 20, OO14O

04130 Nikkilå..,...,,..,...,,.,,...,,......... 9G2353449 vsikko Möltönen Kp 3 86400 vlhanti ........-. 9a2-a3320 Arro Lindlors Vanumamnånli€ 4 as 2, 24260Sa|o.............................-...-... 924-114a3 MartliAholå Karhunkalu 2S C, 4a6O0 Karhu|a....................-............. 952.61097 E3å Paasonen Leppåkäarleentie 41 C 11, 71a50 Leppåkaåre..,,.,,,..,..,,,..,,,..,.., 971-424917 arto Fintå-åho 63600 Töyså . . . . . . . . . . . . . . - - . . - . 965-69045 Timo Kotkonen Kivåh€rinlie 1A A 3. 00620 Helslnki.......-...-..................... 90-727517 llkkå MsaråhA6460Alpua...........--...-...-. 942-85214

c41.45113S

Atuo Kårkinen Hänkaloilontie,

35300 o.iv€si . . . , , . . , . . , , , . . , , . , , . . . , . . , , , . , , - - . . 935-2727 SeppoNisml Mi€rola, 34460 Mouhijårvi...,..,,. 932.a5118 Seppo lsohookans 63920 Juha..,...,.......,.. 96$30591 Ms!n Auvinen Låhleennolkonlie 0, 53810 Lappoenranla,.,...,,,.....,.--...-,.... 953-29045 Kai Kiviniemi Låahokätu7,

53200

Lspps€nrania....,......,...,...,,..,..,

-

953-61aa7

Erkki Kivivuori 44500 Viilasari - . . . . . . . . . . . . . . 946-29355 Hannu Siitonen 59210 M€lkoni€mi ...... -... -., 957.67105 Jorma Lahtlnen Failanåentie 7 - 11 I 00950 90-322O7a

Helsanki

....


o

MYYMME SUOMESSA: a APOttO KEIHAAT 400 8,'600 gi800 a HEID KE|HAAT..400 g/600 9i800 a SANDVIK KEIHAAT 400 9i600 8/800 g

I

I

CANTABRIAN KIEKOT, KUULAT, MOUKARIT, KAHVAT, MOUKARINVARRET ]A KÄSINEtT BERC KIEKOT, KUULAT, MOUKARIT, KAHVAT, MOUKARINVARRET JA KÄSINEET a HARRYGIT KIEKOT a OBOT KIEKOT

I

a APOTLO HALLIKEIHAÄT 4oo g/600 gi BO0 a KUMISEI HEITTOPALLOT 400 g/600 g/800

KUMIKUULAT

.

I

KUNTOPALLOT

Puhr tVö 467 -196 Tapiolan Urheilu-Aitta k'otiin 801 '1198


Lega Atleticalehdestä Juha Honkonen

KIEKONHEITTO: UUSI TEKNIIKKAKO? Joudun usein kuulemaan varsin ristiriitaisia käsitvlGiä G. Savinkovan tekniikasta. Näin myös A. Ja. Sehtel panee merkille kuusi 'hänen tekniikk€nsa orikoispiirrettä", mutta on kuitenkin sitå mieltä, ettei siinä ole mitäån erikoista, se on yksinkertaisesti "hiukan muunneltua" ja "vastaa kiekonheiton biomekaanisia lainmukaisuuksia". Samassa A. Sehtel kirjoittaa, ettå "verrattaessa Savinkovan yksilöllistä tekniikkaa tieteellisesti perusteltuun nykytekniikkaan meslarimme_iää häviölle". llmeisesti tämä våite on ydinkohta Sehtelin artikkelissa, iossa Savinkovan kuvasarian selostajaa arvostellaan myös sellaislen kåsitteiden kåytöstå, jollaisia ei ole "oppikirjoissa eikä parhaissa metodisissa ohjeissa" ja iollaiset ovat "vieraita meidän teoriallemme ja menelelmillemme".Tähän haluaisin huomauttaa, eltei leoda voi olla "meidån" tai "muiden". Sitåpaitsi mieleståni käsitteistö ei mååråä tekniikkaa eikä ole dogmi. Påinvastoin, tekniikkakäsitysten muuttuminen ia uusien osien ilmaantuminen edellyttää vaståavien kåsitteiden käyltöönottoa. Haluaisin siirtyä esittelemään käsityksiäni "epätraditionaalisesta heittotavasta"! jätläen väliin muulamat epätarkkuudet, jotka Sehlel on lehnyt viitatessaan allekirioittaneen selostukseen Savinkovan kuvasarjasta. Pidån mahdollisena, että monet kohdat voivat olla kiistanalaisia, enkå väitä, että heittåå pitäå vain tållå eikä millåån muulla tavalla. Kysymykseen "Onko syytå opetella Savinkovan kiekonheitlotekniikkaa?" - voisin taas vastata: iokalsen asiantuntiian on ratkaistava tåmä ongelma luovan aktiivisuulensa ja uudesta tekniikasta saamansa käsityksen perusteella. Minuun kohdistetaan paljon huomautuksia ja arvostelua. Tämä on jatkunul jo l2 vuoden aian, siitä låhtien, kun vuonna 1971 aloin valmennusryhmässåni kokeilla uusia menetelmiä. Aluksi huomautuksia tekivät työtoverini, hutta myöhemmin myös maaioukkueen valmentajat. Yleensä arvostelun päåkohteena oli se, että olin loitonnut "tieteellisesti perustellusta kiekonheiton nykytekniikasta". Uskallan våittåå, ettei "lieteellisesti perustellua tekniikkaa" olekaan. En tiedå yhtåån tieteellistätutkimusta, joka kåsittelisi kiekonheilon tekniikkaa. Tållå hetkellå alan kiriallisuus sisältää vain asiantuntiioiden käytlöön kokemuksen yleistyksiä. V.N. Tutevitsin tunnettu kiia "Heittolajien teoria" (1969) on ainoaslaan silloisten "tekniikan peruslainmukaisuuksien toteamista eksaktien tieteiden perusteella".Siinä ei ole uusia ehdotuksia, påinvästoin, se postuloi heittäjien lunnetut asennot ia liikkeet. Sitåpaitsi minusta tuntuu, että olemme hiukan vååråsså nimittäessåmmo nykyisin kåytettävåå kiekonheitlolekniikkaa "nykyaikaiseksi". Se on muodostunut io 20luvulla eikä ole olennaisesti

siitå lähtien muuttunut. Niinpä tunnetut valmentajat O. Grigalka ja L. Hinz (DDR) ovat sitå mieltä, ettå viimeisten 50 vuoden aikana kiekonheittotekniikassa muutoksia on tapahtunut vain heittäjien yksilöllisten ominaisuuksien huomioonottamisen puitteissa. On todettava, että kaikista heittolajeista kiekonheiton tekniikka on vähiten tutkittua ja vanhoillisinta. Ennen kuin alan selostaa omia kåsityksiåni "uudesta" tekniikasta, lienee paikållaan kerrata lyhyesti kiekonheiton kehityksen historia. Menneisyys ja nykyisyys ovat erottamattomia dialektisessä yhteydesså, ja juuri siksi on taF peen suorittaa ongelman pienehkö retrospekliivinen tarkastelu. "Vuoden 1896 Olym piakisoissa kiekkoa heilettiin korokkeelta ilman pyörähdyksiä,ia heiton iälkeen urheiliian oli hypättävä korokkeelta" (K. Dogerty, 1958). Jo seuraavana vuonna 1897 pååtettiin heittåå kiekkoa seitsemånjalkaisesta (213,5 cm) ringistä. Tämä vaikutti suuresti heittotekniikkaan. Alettiin kokeilla heittoja pyörähtämällä, mutta nämä yritykset johtivat poikkeuksetta sääntörikkomuksiin. Ringin pieni koko ei sallinut voimakasta heittoa ilman yliastumista. Vuonna 1912 vähvistettiin 25O cm låpimittainen heittorinki. Kun heittäjåt saivat mahdollisuuden liikkua vapaammin, he alkoivat uudelleen kehitlää tekniikkaa. Näin sai alkunsa yksi varhaisimmista pyörähdysheittotavoista (1 91 2), ioka nimettiin "Duncanin tyyliksi". Duncan oli amedkkalainen urheilija ja ensimmäinen l\rE-mies (47,58) 25Ocm ringistä heitetäessä. Hänen tyylilleen oli ominaista heittokäden voimakas aaltoliike pyörähdyksen aikana. Hån "...kåytti yhlä pyöråhdystä, jonka aikana vähintään yksi jalkaterä oli koko ajan maassa" (K. Dogerty). Seuraavina vuosina heittäjät vakuuttuivat siitä, että heitloja voidaan pidentäå lisåämällå matkaa, jonka aikana kiekkoon kohdistuu voima. Näin syntyi kiekonheittotapa puoltatoista pyörähdystä käyttäen. Ensimmäisenå sitå sovelsi T. Leeb, joka tållä tyylillä teki ME:n 1924 (47,61). "Pyörähdysnopeuden, kiekonpitotavan ia jalkojen taivutuksen yksilölliset erot poislukien tämå heitlotapa oli låhes kalkkialla käytössä n. vuoteen 1935."(K. Dogerty). Sitten F. Fox lstanford, USA) otti käyltöön heiton 13/4 pyörähdyksellä lisåtäkseen pyörimisnopeutta. Kuitenkin hän itse totesi: "Pyörimisen nopeus ei ole tärkeäå. Teidån pilää olla hwässå heittoasennossa jo ennen kuin pystylte kunnolla heiltämään kiekon. On erittäin tärkeää päästähWåän heittoasentoon jakåyttääsamalla hWäkseen keskipakoisvoimaa". Kiintoisaa on, että juuri Fox kåytti ensimmäisenä jalkojen vaihtoa {hyppyå) heilon jälkeen. Tämä hyppy on säilyttänyt peruspiirteenså nyky-


påivään asti. Urheilija ilse sanoi siitå seuraavaa: "Minun kiekonvetoni ei ole suoraviivainen. vaan siihen kuuluu pyöriminen, mikå luonnollisesti iohtaa jalanvaihtoon. Kun pyrin hyvään pyörähdykseen, liikenopeus oliniin suuri, että ialkaniolasivat kietoutuneet toisiinsa kuin köydenpåtkåt, ellen olisi vaihtanut jalkaa. .." (K. Dogerty). Foxin tyylan hyviin ominaisuuksiin pyörähdyslen lisåyksen ohella kuului se, ettå hån korosti keskipakoisvoiman kåyttöä ja sitä seuraavaa jalanvaihtoa. [4yöhernmin Foxin tyyliä käyttivåt ME-miehet R. Fitsch ja F. Gordien, joista kumpikin järkiperäisti heittotekniikkaa. Kokonaisuutena tätä tyyliå, pieniä yksilöllisiä eroja lukuunotlamatta, käyttåvät nykyäänkin useimmat amerikkalaiset urheilijat. Tätä tekniikkaa nimiteltiin pitkään "amerikkalaiseksi heittotavaksi". Euroopassa tekniikkaa kehittivät suuresti suomalaiset heittäjät, joista voi mainita A. Taipaleen. Heittäjä heilutti kiekkoa alhaalta ylös pään yläpuolelle (seisoen sivuttain heittosuuntaan) ia vii' meisellä heilahduksella kiersi voimakkaasti va aloa oikealle, asettivasemman jalan melkein samalle suoralle oikean kanssa ja tuli asentoon, iossa selkä oli kenttään päin. Pyöråhdykseen tuloja heilon loppuosan alku suoritettian olennaisesti samalla tavalla, kuin amerikkalaisessa tyylissä, mutta viimeinen ponnistus loppuosassa tehtiin ilman aktiivista ialanvaihtoa. "Suomalaisessa tekniikassa tehokkaasti toimivat jalat ikäänkuin menevät ristiin, samalla noustaan korkealle varpaille ja siirretäån oikeaa ialkaa vasenta kohti, kun taas vartalo kååntyy vastakkaiseen suunlaan lähtöasentoon verrattuna" (D. Semenov, 1938). Tätå tapaa käyttäen Taipale voitti Tukholman olympialaisissa 1 91 2 (45,21 ) ja paransi myöhemmin tulostaan 49,90 asti. Nåin muotoutui "suomalainen heittotapa". Seuraavina vuosina monel urheiliiat käyttivät sekatapoja valiten parhaan puolen kummastakin tyylistä. Nåihin kuuluivat kaksinkertainen olympiavoittaja C. Houser (USA), NL:n ennätysmies Kutjev (Leningrad) ja ME-mies G. Hartrenft. Tässå on syytä erikseen mainita Corsonin heittotyylistä, sillä jotkut erehtyvät oltessaan sitä mieltå, että tämän 20-luvun amerikkalaisurheilijan tekniikka ja Savinkovan nykyinen tekniikka ovat samat. Haluaisin lainata D. Semenovia (1938), ioka selostaa Corsonin tyyliä näin: "Corsonin tyylin luonteenominaisena erikoisuutena on lähes puolentoislapyörähdyksen käyttöyhden sijasta, mitä varten heittäjä asettuu alkuasennossa selkä heittosuuntaan ringin takaosaan. Lisäksi heittokäsi toimii omaperäisesti. Alkuheilautukset eivät juuri eroa amerikkalaistekniikan vaslaavista. Viimeinen heilautus tapahtuu seuraavasli: samalla

10

kun vartalo kyyristyen käåntyy oikealle, kiekkokäsi viedään kauas selän laakse. Tässä asennossa kiekko on ylöskäännetyllå kåmmenellä ia ranteen selkäpuoli puolestaan noiaa heittäjän selkään. Tällainen kiekon asento helpottaa pyöråhdyksen alkuvaiheen suoritusta ja laajentaa myöhemmin pyöråhdyksessä vapauluneen heiltokäden heilahdusta." Haluaisin kiinnittää ltrki,oiden huomiota viimeiseen virkkeeseen. D.Semenov olisitå mieltä, että tållåinen heilautus "helpottaa pyöråhdyksen alkuvaiheen suoritusta" eli, nykyaikaisesti sanoltuna,'pyörähdykseen tuloa". Vielä nykyäänkin kiekonheiton tekniikan ongelmina ovat alkuheilautus ja pyörähdykseen tulo. Syynä on se, ettå nykyinen käsitys alkuheilautuksesta sisällää yhteensopirnattoimia liikkeitå.

Toisaalta kättä on heilautettava pitkälle ja rennosti, tolsaalta pyöråhdykseen tultaessa kiekkoon vietävä laajaa rataa niin,että heittokäsi on mahdollisimman pålion vartalon jäliessä. Kun otetaan huomioon kaikkien oppaiden vaatimus, etteivåt olkapååt saa tulla rinkiin ennen jalkoja, käy selväksi näiden näkemysten koko järlenvastaisuus. Kaikki tämä on mahdollista tehdå vain

yhdellä ehdolla: jos heittokåsi alkuheila!t!ksessa on "jäykkå" {ts. pidetään vartavasten takana) eikå renlo. Juuri siksi J. Corson jo 1928 väisti tåmän

ongelman omaperäisesti. ratkaistessaan pääasi-

assa vapaan" käden ja sen jälkeeniäämisen

ongelmaa pyöråhdykseen tulossa. Tästä kirjoittaå D. Semenov: "Sisäänpäin käännetyn heittokåden pyöråhtåessä se jää jälkeen hartianseudun pyörimisliikkeestä inertiansa ja rentoutensa takia, lisäksi kiekkokäsi tekee pyöråhdyksessä aaltoliikettä, ioka voimistaa sen jälkeenjääneisyyttä". Heiton loppuosasla hän kirjoittaa edelleen:" tempaisu ia heilon loppuvaihe suoritetaan samoin kuin olympialaisessa heittotavassa". Näemme, että omintakeinen Corsonilla olivain valmisteluvaihe. Näin ollen hånen mukaansa voisi nimetä ainoastaan alkuheilautuksen (ts. Corsonin alkuheilaulus). Siirrymme nyt yleisesti hyvåksytyn kiekonheiton tekniikan puutteisiin heiton loppuosassa. Havainnollistan asiaa W. Schmidtin {DDR)ja M: Wilkinsin kuvasarjoilla. Heidän teknikkansa esitellään laajasti esimerkillisenä oppikirjoissamme ja metodisissa oppaissamme. Huolellisesti tarkasteltaessa heillä molemmilla havaitaan sama virhe. Heitto tapahtuu vasemman jalan ohi {kuvat 7-8) ja loppuasento on huono. Syynä on se, että he jättävät tarkoituksellisesti vasemman jalan oikean jalan linjan taaksen kääntäen sen polven kenttään päin (kuval 4-5).


Tätä keinoa monet valmentajat opettavat oppilailleen tälläkin hetkellä. Aivan selväå on, mihin se johtaa: jalkojen leveä asento vaikeuttaa vasemmallq ialalle "osumista". Tästå syystä päätimme muuttaa kiihdytyksen suuntaå ja asettaa vasemman jalan siten, että heitto sen ohi kävi mahdottomaksi (kuvat 13-14 Savinkovan kuvasariassa). En ryhdy yksityiskohtaisesti selostamaan Savinkovan ennätysheittoa. Hänen tekniikkansa pääosat olen jo kuvitellut (ks. "Legkaja atletika" nro 1O,1982). Haluan vain lisätä, että ennätysheilon aikana Savinkovan laadulliset arvot olivat samat kuin vuotta aikaisemmin. Kehityksen mahdollisti ainoastaan heittotekniikan parannus. Galina alkoi tulla pyörähdykseen varmennin ia olkapåät alempana (kuva 5) sekä päästä "sulietumpaan" asentoon oikeaa jalkaa asetetaessa {kuva t1). Hän alkoi onnistua hyvin hartioiden kierrossa ihanteellisessa vartalon pystya-

sennossa heiton loppuosassa (18-19). Tässä kohdassa suurin osa urheilijoista tekee karkean virheen olettaessaan, että loppuosassa kiekko on vietävä mahdollisimman kauas ja päästeltävä se irti pitkällä edesså. Tållöin lopuosasta tulee "voimakas", jåykkå ja hidas, vaikkakin ulkonai' sesti pitempi. Kuinka olennaisesti sitten Savinkovan heittotekniikka eroaa ylejsesti hyvåksytystä heittotavasta? Yleisurheiluoppaiden ja metodisen kirjal' lisuuden tutkiminen sekä valmentajien työskentelyn tarkkailu johtavat vakaumukseen, ettå nykyään on muotoutunut seuraava menettelykaava krekonheiton teknrikkaa opeteltaessa ja parannettaessa (vaihtoehto A). Vertailun vuoksi esitin oikealla Savrnkovan leknrikan ominaispiir teet (vaihtoehto B) heiton päävaiheessa (sul-

A

B

keissa ovat kuvasarjan vastaavien

kuvien

numerot).

1. Laaja alkuheilautus kädellä

1. Alkuheilautus vartalolla (1)

2. Jalåt edellä pyörähdykseen

2. Hartiat edellä pyörähdykseen

3. Oikea jalka asetetaan lyhintä mahdollista

3. Oikea jalka aselelaan mahdollisrmman

tietä

4. Eteenpäin

(5-6)

laajaa rataa (6-8)

on

liikuttåva ponnistamalla

vasemmalla jalalla

4. Eteenpäin

on

liikuttava oikeaa jalkaa

heilauttamalla

5. Lantion on ohitettava heittokäsi.

5. Jalkojen on oltava "heittosåteen" olkapää - kiekko) edellä (1O-12)

6. Loppuosa alkaa lantion ja rinnan tulolla

6. Loppuosa alkaa nopealla hartioiden kjer-

Käden asennosta hartialinjaan nähden ei erikseen mainita

heittosuuntaan

7. Jaikatyöskentelyon heittokäden työskentelyn edellä koko loppuosan

(vasen

rolla

ja heittokäsi ovat jalkoja aktiivisempia aina kiekon päästöön asti (14-18)

7. Hartiat

11


jalka "kiertyy" aktiivisesti kantapää ulospäin auttaen lantion pyörimistå

8. Oikea ja vasen jalka hidastavat Iiiketlä aut-

On "vedettävä" kiekko hartioilla mahdollisimman pitkälle ja päästettävä se irti, kun pystylinja on ohitettu

9.

8. Oikea 9.

10. Loppuosassa jalkojen asento on avoin 11. Hypyn kanssa

tai ilman sitå

Olen tietenkin maininnut vain tekniikan suu_ rimmat yksityiskohdat, joista näkyy, että uusi tekniikka eroaa klassisesta silmiinpistävåsti (jol' lei periaatteellisesti). Mikä tärkeintå, se eiole niin vaikea, kuin ensi silmäyksellä saatlaa tuntua. Ryhmämme työkokemus osoittaa, että aloitteliiat oppivat uuden tekniikan ilman vaikeuksia. Esimerkiksi lrina Jefrosinina pystyivain kahden vuo' den kiekonheittoharioittelun jälkeen heittåmåån meslariluokan tuloksen ja luli kolmanneksi nuorten EM-kisoissa. Aleksandr Kondraljuk heitti NL:n A-poikien ennåtyksen 61,04 (1,5 kg:n kiekko) vaihdettuaan yhden talven aikana uu' teen tekniikkaan. Lisäksi muutama urheilijå

taen hartioiden liikkeen kiihtymistä (15-17)

Hartiat eivät saa ohittaa pystylinjaa (18), kiekko on "vedellävä' ainoaslaan käden mitan päähän (19)

10. Loppuosassa jalkoien asento on suljettu 11. Vain hypyn kanssa

on ensi kertaa saavuttanut mestariluokan tuloksen.

Kaiken tämän perusteella meidän linjaamme

voi pitää oikeana. Ymmårrämme myös, että

meillå on vielä paljon esteitä voitettavana. Vastustajamme rakentavat perustelunsa sille, että uuden tekniikan osat eivät vastaa olemassaolevan heitloleorian asellamuksia. Haluaisin vastata kuuluisan nykytiedemiehen Peter Leonidovit! Kapitsan sanoin: "Hyvä koe on se,joka eiole sopusoinnussa teorian kanssa". R. Tgaryl€v Kazahstanin sosialistisen neuvotostasavallan ansioitunut valmentaja

Uuden tekniikan reaalisuus Väittelymme muistutlaa paljolti kiistoja, ioita käytiin puolitoista vuosikymmentä sitten R Fos' buryn korkeushyppytyylistä. Meksikossa 1 968 uuden hyppytavan luoja oli sen ainoa kåvttäiä. Nykyään taas vanhan hyvän kierähdystyylin kannattaiat näyttåväl hyppypaikalla yhtä yksi' mielisiltä kuin aikoinaan Fosburyn Meksikossal Jotakin samantapaista tapahtuu myös heittola' ieissa. Riittäå, kun muistetaan väittely moukarin' heiton 4 pyörähdyksen tyylin tehokkuudesta tai kiistat kuulanlyönnön pyörähdystyylistä. Kiekonheitossa "rauhanhäiritsijöiksi" tulivat valmentaja R. Tgaryjev ja hänen oppilaansa G Savinkova. Omaksuttuaan vuonna 1978 uuden heittotyylin Savinkova paransi jatkuvasti tuloksiaan ia tekivuonna 1983 uuden maailmanennätyksen:73,26. l\,laailmanennåtys ei ole tavanomainen saavutus. Siinä kasautuvat urheilijan valtava työ, lahiakkuus ia tahto sekå valmentaiån äly ia pedagoginen taito. Meistä ei ole perustellua vrittää liittää toisiinsa Savinkovan tvvlin tehokkuus ia hånen epåonnislumisensa MM'kisoissa. Yleisurheilun historiassa on paljon tapauksia, jol' loin ME:n haltijat ovat hävinneet, mutta se tuskin voi olla heidän teknisen jälkeeniääneisvytensä arvosleluPerusteena. Lisäämme tåhän vielå: mikå tahansa iohtopää' tös Savinkovan epåonnislumisen syistä voi olla varsin kaukana todellisuudesta, kun se yritetään typiståä hånen liikkeidenså ulkonaisen muodon kielleiseksi arvosteluksi, liikkeiden, jotka eroavat kiekonheiton teknisen arsenaalin totunnaisista liakemalleista. Todellisuus taas on sellainen, että me olemme olleet todistamassa sellaisen teknii_ kan syntyä, että ainakin yksiurheiliia on seavulla saavuitanut loistavan tuloksen. Lisåksi uusi tyyli täyttää kaksi perusvaatimusta: se ei ole kiekon'12

heiton sääntöjen eikå sen biomekaanisten lainmukaisuuksien vaslainen. Kiekonheiton pääongelma: mahdollisimman suuren lähtönopeuden saavultaminen, ratkaistaan kiihdyltämällä kiekkoa käyrållå radalla heittåjån ia kiekon muodostaman elenevän kokonaisuuden ia pyörimisliikkeen aikana. Savinkovan tyylin tärkeänä erikoisuutena on se, ettå pååpaino on pyörimisliikkeellä (ks. kuvaa). Korostettu pyörimisliike yhdessä heittokäden huomattavan pystysuoran liikkeen kanssa takaa tehokkaan nopeuden kasvun aikayksikössä (ks. taulukkoa). Näin tässä on ratkaistu yksi tekninen ongelma: kuinka korvata suuremmalla kiihtyvyydellä sen matkan lyhyys, jonka aikana heittäiån voima vaikuttaa kiekkoon?Tällaisen kokonaisuuden liikeosien avaruudellisten ja ajallisten vuorovaikutusten luonne lähtökiihdytyksessä heijastaa kyseisen ongelman parasta ralkaisua eneF giatalouden kannalta. Kiekkoon kohdistuvaa loppuponnislusla edeltävälle liikekokonaisuudelle on tyypillistä se, että siinå ovat pyöråhdykseen tulosta alkaen mukana kaikki ruumiinosat. Tässä on tehtävänå antaa heittäiän ja kiekon muodostamalle kokonaisuudelle tietty liikemäärä ja kineellinen momentti (liikemääråmomenlti). Viimeksimainittu on ratkaisevan tärkeä Savinkovalle luonteenomaislen liikerakenteiden logiikassa. Myöhemmin urheilijan vartalon 0a sen osien) inertiamomentit rhuuttuvat, kun etåisyys pyörähdyskeskipisteeseen muuttuu, mikå mahdollistaa pyörimisliikkeen ohjauksen. Juuri tåstä johluvat päån ja vartalon asento pyörähdykseen tullaessa (ks. kuvasariaa), laajat ulospåinsuuntautuvat heilautusliikkeel oikealla jalalla ja vasemmalla kädellä, kiekon liikkeen såleen suureneminen pyörähdyksen ensipuoliskolla ja sisåän'


påin suuntautuvat liikkeet jalkojen ja käsien pyörimissåteiden pienetessåtuettoman våiheen jäF

keen oikeaa jalkaa asetettaessa. Tässå suhteessa Savinkovan tyyli on pårempi kuin perinteellinen tapa, jossa vartalo edetessäån ia pyöriessåän pysyy liukemmin koossa. Myös kulmanopeuden muuttamismahdollisuutta kåytetåän tehokkaammin hwäksi sekä tuellisessa (pyöråhdykseen tulo, loppuvelo) että tuettomassa asennossa, Uuden heittomenetelmän kåyttö antaa urheilijalle mahdollisuuden låhestyä seuraavan ongeF man ratkaisua: kuinka lisätä jatkuvasti koko heilon ajan kiekkoon vaikuttavaa voimaa niin, etlä energiahåviö liikkeen aikana on mahdollF simman pieni? Kiinnitåmme vielå kerran huomiota mahdollisuuteen kiihdyttåå ensivaiheessa huomattavasti koko heittåjån ja kiekon muodostamaa kokonaisuulta. Seuraava oikea-aikainen ja voimakas jalkoien liikkeen iarrutus kahd€lla tukijalalla oltaessa heiton loppuosassa kiihdyllää kiekkoa suuresli, mikå mahdollistikin Savinkovan huipputuloksen. Kuitenkin on sanottava, että tämå heittotyyli vaatii heittåjän pååmååränas€tlelun larkempaa suorituksellista toteuttanisla kireissä kilpailuolosuhteissa. Ts. urheilijan kilpailuvarmuudelle asetettavat våatimukset kasvavat. Urheilussa tekniikan käsite on kiinteåsså yhteydesså urh6iluteknise€n taitoon. Yleistäen sevoidaan tiivistååtehokkuudeksi (arvosteluperusteena tulokget) ia varmuudeksi (arvosteluperusteena urheilusaavutusten tasaisuus). Näin ollen varmuuden arviointiperusteena voidaan pitää tornintojen pysyvää automaatlisuutta sekå keståvyyttä ulkoisia ia sisåisiä häiriönaiheuttajia vastaan. Tässäkin tapauksessa tulosten ja hsittäiien liikkeiden nopeusominaisuuksien väliseen objektiivise€n yhteyteen viiltaa NL:n mestarin G: Muralovan ja G. Savinkovan heittojen tila-ja aika ominaisuuksien sekå kilpailutoimintojen vertailu N L:n kansojen Spartakiadilla (heidän tuloksensa olivat vastaavasli 67,82 ia 65,06) mm. parhaan heiton, keskiarvotuloksen ja käytettyien yritysten luvun suhteen, Huomiota herättåvåt esimorkiksi (ks. kuvaa) pienet erot kiekon radan projektioissa Savinkovan 73,26 ja 65,06 m:n heitoissa (lukuunottamatta kiekon laajempaa "saattoa" loppuosassa, millä sinånsä on ratkåiseva merkitys kiekon lennon pituuden kannalta). Näiden heittojen aikarakenne on kuilenkih olennaisesti erilainen. Urheilija käytti våhemmån aika ollessaan kahdellä iålallå pyörähdykseen tullessaan sekä suoritti hitaasti seuraavat vaiheet: tulo vasenmälla jalallaja hypyn, mikä iohti voimankäytön iakäutuman epåtoivottavaan muuttumiseen heiton loppuosan liikerakenteessa sekä lyhensi kiekon kulkemaa matkåå loppukiihdylyksesså. Kiekon nopeuden hetkelliset (itseis) arvot laskemalla saatiin Savinkovan heiton loppuosalle seuraava nopeusdynamiikka: 22,a - 21,5- 19,6 - 25,6 m/s. Muragovan vastaavien arvojen dynamiikka on seuraavan näköinen: 17,4 - 23,5 - 26,5 - 27,2 ml s. Nimenomaan tässä Murasova voitti kilpailijånsa. Näin ollen Savinkovan on tulevaisuudessa kåytettävä erikoisvålineitå ja -menetelmiå uuden

KIEKON HETKELLISEN NOPEUOEN (llseis) ARVO VAIHEIDEN FAJAHETKINÄ (M/S) Vaih6id€n råiåh6lket (kuv��)

irli

3-4

1-2 3,6

14,5

1

10,a

12,8

9,2

4-5

1,6 13,9

25,6

38,5.

2T,2

33,O.

Ki€kon laikeradat h€itoisså (ylhåållå nåhtynå)

65,06 73,26

MURASOVA

HEITIOJEN AIKARAKENNE:

73,26

65,06 67,a6 o,2

o,4

0,6

'|,2

kahden rukipists€n vaihe 1tåhtb) yhd€n lukip. vaihe (pyör vas. jalslla) tueron vaih€ (llmåssa olo aika) yhden tukip. vaihe (pyör. oik iålåtla) kahd€n tukip. vaihe lloppuveto)

ja pysyvää omaksumista vaden. Mitå tulee A. Sehtelin artikkelin alaotsikkona olleeseen kysymykseen, niin siihen on vastannut R. Tlaryjev. Tå mä ongelma on jokaisen valmentaian ilse ratkaistava luovan akliivisuutensa mukåi sesti. Tyylinvalintaongelmåå ei voi ratkaista mååräilemällå. On selvä" että urheilupedagogit kiinnittåvät huomiota uutuuteen ja kokeilevat sitä työskennellessään nuorten heittäjien kanssa. Mahdollista on sekin, ettåjoku kokeneistakin urheilijoistå ottaa riskin (kuten Savinkova) ia vaihtaa uutoen tyyliin parantaakseen tuloksiaan. tekniikan varmaa

l3


Mikko Vanni:

SavinkoYan

tekniikka

menestyksellisesti hyödyntåneet myös muutamat muut neuvostoliittolaisheittäjät. Ehkä merkittävin ero Savinkovan lekniikassa verratluna tavanomaiseen on ylävartalon yliaktiivinen kiertäminen, kun lavanomaisessa jälat ohjaavat kiertoliikettä, ja ylävartalo on låhinnå tasapainottajana. Heittokåden pystysuoralla liikkeellä saadaan käsi voimakkaammin jåteltyä taakse, ja sen seurauksena loppuveloon saadaan suurempi kiihtwyys, jolloin myös suurempi voima vaikultaa kiekkoon. Kaikki tämå on teoriassa täysin järjellistä aiattelua, mutta käytåntöön siirtäminen niin että heittåjä ja myös valmentaja lodellatajuaa mistä on kysymys vaatiitodella voimakasta paneutumista uudentyyppiseen tekniikkaversioon. Onko suomalaisella valmentajalla valmiuksia lähleä muuntamaan valmennettavansa tekniikkaaTgaryjevin mallin mukaiseksi. Mieleståni vain polkkeustapauksissa, iolloin ko. heittäjån kohdalla Savinkovan tekniikkamalli kiistatta soveltuu paremmin kuin tavanomainen tekniikka. Tätä on kuatenkin erittåin vaikea osoittaa. On suuri riski lähteå opettamaan ko. tekniikkaa ilman sen tåydellistä ymmårtämystä etukåteen, ja vain haF valla suomalaisvalmentajalla riittåä aikaa tähän. Suomessa ålkaa vähitellen olla valrnennustietoutta niin, että vanhamuotoisen tekniikan kaikki variaatiot olisivat hallinnassa. Olisi ehkä syytä toistaiseksi pitäytyä siinä, mikå hallitaan. En usko, ettå Savinkovan tekniikkamalli tulee koskaan olemaan se ainoa oikea, vaikka sillä onkin heitetly io maailmanennätys.

Neuvostoliiton Galina Savinkova herätti huo-

miota Helsingin MM-kisoissa omaperäisellä

tekniikan sovelluluksellaan. On nostetlava hattua R. Tsaryjeville ja Galinalle heidän panokseslaan kiekonheiton tekniikan kehitlämisessä, vaikka [,,!ful-kisoissa eitulosta tull]tkaan 7O metrin harjoitusheitoista huolimatta samalla vii-

lllr

kolla.

Valmentaja Tsaryjev perustelee oheisessa artikkelissa kieltämättä mielenkirntoista versiotaan kiekonheiton tekniikasta. Hän vertailee "normaalia" ja "u!tta" heiltotekniikka tuoden esiin niitä tekijöitä, jotka tekevät heidän tekniikkamallistaan paremman tai ainakin yhtä hyvän. Kaikesta näkee, että kaveri elää kiekonheitolle, ia hänen valmennettaviensa menestyminen on hånelletårkeintä elämässä. Näin ollen hänellä on ollut aikaa syventyä kehittämään Savinkovalle paremmin soveltuvaa tekniikkaa, jota tosin ovat

225t RS Kuulanryöntöjalk ine. Koot: 4- 11. r2252 Kelön- ja moukåi,nheiton ^4T erlurraltrne K@r.4 tl)

Joka tapauksessa meidän kaikkien on oltava kiitollisia valmentaja R. Tgaryjeville siitä, että hån on tuonut laajasti käsiteltåviksi tulokset, jotka hän on saavuttanul etsiessään kiekonheiton tekniikan kehitlämisen uusia teitå. 2250

IGRHU

I()O

Ju. Bakarinov Biologisten tieteiden kandidaatti v. Tsobotarev SNTL:n urh€ilumestai 14

ilre

PELLO

P.llonhovi. .lak.rt. poh,

995-1 3 491

llll


ILPON IISIT (III) Nytpä ålkoi jo tulla va3tåuksla alvan satamalla, mutla olivatpa kysymyksetkln helpompia. Viimekertaiset oikeål vastauks6t: 1) Kuka heittäjåpoika "löydettiin" ldänpåån

Kummatkin liesivåt vastaajisla eniten oikein, mutta siltikaän rulos ei ylillänyl milådn lositielåmyksen rajaå.

Vast.: Kaikki Kaurialan kentän laitamillakin asuneel

t) Mikä urheiluväline maanitaan Repe Helismaan kappaleessa: "Mericon pikåiuna"? 2) Mikä urheiluväline rminikoossa) mainilaan Brita Koi. vusen laulamasså iskeimåssä "Suklaasydån"?

kenlältä?

vastasaval, eltä Ari Huumonenhan se oli.

2) Kokeneempi heiltåjåpoika on kohonnut Turun ja Porin läänin liikuntalaulakunnan puheeniohtaiaksi, kuka?

JA SITTEN UUOET VIELÄ HELPOMMAT

3)Ketkä kolme urheiliiaa mainilaan Kivikasvoien

kap_

Vast.: Sahalahdella asli muistettiin Matti Yriölä. 3) Kuka heittåiå pååsi menestyksekkäåseen finaaliin tuloksella 74.19?

paleessa "Made in Finland'? 4) N)l tarkkana: Kenen heitläiåtytÖn 0uniorin)sukunimi

monet €oäilivål Kimmon isåå.

Aktiivin ootentiaalin preesens, yksikön toinen per soona ja kyseessä on eläinverbi? 5) Kelkå olivat identtisel kaksoset, iolka pääsivät kei-

Tuula Hyytiåinen - Salminen, enl. Sinikka Riihelä- Virolainen, ent.Arja Mustakalllo - Karppinen, ent.Tuula Kivi

6) SeLrraavien seuroien "ykkösheittäjät", ei välttämättä

Vast.: Pauli Nevalan luvuthan ne olivat Tokiossa,

4) Seuraävien neitoten viela neidommal sukunimel? Vart.: Laine, ent. Helena Ekbom - Koskinen, ent. Anja Kesti- Virkkala, €nt. Anneli Kotilainen - Laaksalo, ent.

Ouulaan kompasluivat milteikaikki, jopa Kiven påivänä leimatul vastaukset!)- Backus, ent. Elsa Torikka. 5) Suosittu poikakirjailija ja olympiaeduslaia heitoissa,

Vast.: Jalmari Sauli, kuula, keihås ia kiriailiia. 6) Kuka heitli moukaria ensimmåisenå juniorina yli60 ja ensimmåisenå seniorina yli 70 Suomessa? Va3t.: Tämå ihmemies oli tultu monellekin yli piiri-, ouolue- ja rotu raioien, sillä HeikkiKanqas muistettiin taisilten no|ARVONNASSA 2 kg:n kuntopallon saivat PANU SILTANEN, Sahalahli JARMO MAKELA, Kuortane

voitaisiin måärilellä seuraavasli, niinkuin koulussa ikåän:

håässä pitkälle?

ajankohlaisia,Kolhon lJrheilijät,OulunkylånTähti.Tuomarniemen Metså-Pojät, Saaren Urheilijat, Reisjärven 7) Eino t{äkinen, kova nimi painonnostossa, oli myös yu-maaotlelussa, mikå laii? 8) Monipuolisuusheitläjä Kari lhalaisen lählöseura? ILPO KAUKOFANTA APOLLONV, 12

65200 VAASA

Västaukset pyydämme låhellämåän 31. 1. -85 mennessä ja jälleen oikein vastanneiden kesken arvomm€ kaksi kunlopalloa (1 kg).

Keihään heittäjien rc

muidenkin urheilijoiden suosrma GRILLI

GRILLI RIBIS TAPIOLA HEIKINTORI

15


KEIHAAN Kuvasarja: Pauli Nevala ,l

l'.

a,

"ia"l

Kuvasarja: Antero Puranen

{s&

r-;t

*.7a,Y3 .t

-.t.,--

X


KUVASARJAT

W: .w&| t.

1,,d"

j

.*n

;ti-'tl책&;. iX',' . l

17


Kiekon-

heittäjien testistö lsfio Jout8ilå: "Hurråå Hynnl,' l3mon v.h€nn€tt va 22. voorlå5 Psdti Hynnl h€ltti yhd€. vuod.n h.rjolttelun jåt. ke6. yli 54 m, Aikå kovå lulos, våi fiitå?

Viime vuosina on kiekonhoiton seksi 20 metrin paikaltaan iuok- ponnistusalustaa. Vastaavasti testipatteristo yhtenäistynyt val- sua, mutta osa leiriryhmistå kuulanheitoissa kåytettävä takunnallisesti. Tåmä on myön- tekee edelleen testinä 30 m alusla on useimmiten kuulantvteinen asia, sillå nyt voidaan eri aiempien tulosten vertailukol- öntölankku, jonka korkeus ol puolilla Suomea asuvien ja lei- poisuuden takia.20 m lentävällä melko vakio. Joissakin leiripisreilevien urheilijoiden ominai- låhdöllä on yleislynyt sähköis- teissä kuulanheitot tehdään suuksien kehittymistä vortailla ten ajanottolåilloiden ilmestymi- tosin ilman koroketta samoin ja tutkia aiempaa lark€mmin. sen myötä, ia sillå mitataan kuin loikatkin. Oleellinen eroaYleinen leireillä kåytettävå tes- enemmån maksiminopeutta vaisuus on myös kuulanheitistö kattaatällå hetkellä seuraa- kuin paikaltaan lähdössä, ioka loissa käytetlävån kuulan paino. vanlaiset testit: on samalla råjähtåvån jalkojen Tärkeää on. ettå lesti pyritåisiin - nopeus:20130 m paikalta,20 voimanluoton mittari. Paikalta tekemään kuulalla, joka palvetee m lentåen låhdöt tehdään aina omasta läh- råjähtåvån voiman testaami- kimmoisrrus: vauhditon 5- döstä. Kimmoisuus- ja kuulän- sessa, joten kuulan on oltava loikka, 3 tasaloikkåa, vauhditon heittotestit ovat låhes samoja suhteellisen kevyt. Ohjee iset joka puolella Suomea. Ainoina painot ovat: pituus - råjähtävå voimantuotto: kuu- eroina on, ettå loikkatesteissä lanheitto taakse, kuulanheitto käytetlävån korokkeen korkeus -P-14,7-14jaT-16:2.5 eteen vaihtelee ja ettå kuulanheitoissa kg - P - 16 ja T - t 9: 4.0 kg - maksimivoima: nnalleveto, vaihtelee korokkeen korkeuden tempaus, jalkakyykky ja penkki lisåksi rnyös kuulan paino. Loik- P - 18 ja P - 20:5.4 kg (4.0 on Nopeustesteissä suositellaan katesteisså suositellaan käytet- edelleen hyvä lestiväline) yhtenåisen käytännön saami- täväksi n.3 cm:n korkuista - naiset: 4.O kg

ta


-

miehei:7.2 kg (myös

k€-

vyemmåt)

Maksimivoimatestit eivåt ole

kovin suositeltavia vielå P - 1 6 ja T - 16 sarjoissa, mutta myöhem-

misså ikäluokissa on syytå jo

seurata voimatason kehittymistä; ei niinkåån sen vuoksi, ettå testeisså tulisi jo nuorella iällä lehdä kovia tuloksia, vaan lähinnå ominaisuuksien oikean suhteen tarkkailua varten. Syytå on myÖs seurata, ettei yhden vuoden aikana nosteta maksimitasoja liikaa, mikå saåttaa aiheuttaa h€ikkenemistä ainakin liikkuvuudessa. Krileerinä voi-

Å

daan pitää, etlä nostotekniikåt on syylä hallita ennen testaami-

seen ryhtymistä. Tavoilteena voisi olla åinakin pitkällä tähtäimellå, ettå kustakin testistä aaatava pistemåårå olisi jotakuinkin sarna. Poikkeuksen tekeväl kaikissa nuorten sarjoissa (paitsi ehkä P - 20 sarjassa) voimatestit, joiden taso saa olla heikompi kuin muiden ominaisuuksien, mutlä nåidenkin kohdalla kukin teslättava voimalaji tulisi olla tasapåinosså toisiinsa nähden. Låjitekniikan oppimisen kannalta katsottunå liettyvoimataso tulee olla, mutta

mikåli voimatulokset ovat suh-

teessa muita ominaisuuksia parempia, saattaa tekniikan

oppiminen vaikeutua selvästi. lJulena ia tervetulleena vastapainona perinteiseen testaukseen on päävalmentaja lnto Turväsen kehittelemå liikkuvuustestistö, jossa neljän erilajsen venytyksen avulla seurataan urheilijan liikkuvuuslason parantumista. Vaikkei liikkuvuustestejå olekaan vielä huomioitu pistoytyksesså, on niiden merkitystå syylä korostaa. Alla on kuvattuna käyttöön otetut liikkuvuustestit-

fl,fn

öyff $

Varialon eteentaivut!s - mitataan sormenpäiden etåisyys

nollapisleesla

Vartalon laaksetaivutus

sormenpäiden

kantapåistå

huom. kåntapäät

Testiseurantaan on kehitetty

leireillå jaettava analyysilomake,

jonka toisella puolella on tekniikka-analyysi ia toisella puo-

lella testiseurantataulukko. Olisi erittäin toivottavaa, että henkilökohtaiset valmentajat alkaisivat hyödynlåmäån kyseistä analyysilomaketta. Tarkoituksena on. ettå valmentaja itsenäisesti analysoi leirien vålillå urheilijan tekniikkaa, ja vertailee omia havaintojaan kouluttajan arviointiin leirillä. Vastaavasti testiseurantaa voi ja tuleekin harjoittaa useammin kuin valn leireillä, mikäli mahdollista. Sopiva testausväli olisi n. 1 krt/4 - 6 vko. Tällöin jonkin ominaisuuden kehittymällömyys tai muita nopeampi kehittyminen olisi ajoissa havaittavissa. Ne, jotka eivåt kuulu leiritykseen taieivät jostain muusta syystä ole saåneet lomaketta, voivat tilata niitä pååvalmentajalla. Yleensåkin ominaisuuksien suhdetta kannattaa tarkkailla, iottei våäristymiä pääsisi syntymään. Sen vuoksi alla onkin ohjeelliset arvot eri ominaisuuksien kehittymiselle vertailomista varten. Niiden avulla voi tarkkailla, millå tasolla kunkin ominaisuuden kohdalla liikutaan.

elaisyys Otkanive|iike -

oleleveys

poikiflaisspagaatti

-

häOytiitoksen

latliåsså huomioi hartialeveys etåisyys tatiasta

Edellå mainittujen perustestien Iisåksi suoritetaan joissakin leiriryhmissä kuntopiiri- tai cooperin testiå eli 12 minuutinjuoksua keståvyysominaisuuden testaamiseksi. tämä on tarkoituksenmukaisla silloin, kun urheiliioissa on havaittavissa selviå puutteita harjOittelukestävyydessä. Vaikka lajikohtaisten testien suorittaminen talviaikaan onkin useimmiten vaikeaa, niiden merkitys on silti tårkeä. Laiikohtaisina testeinä voidaan pitää vauhditonta ia vauhdillista heittoa alipainoisella, normaalilla ja ylipainoisella vålineellå. Näissäkin testeissä on syytä tarkkailla ominaisuuksien suhdetta. Mikäli normaalin ja alipainoisen heiton (esim. 2.O ia 1.75) ero on alle neljä metriä, on syytä kiinnittää huomiota lajinopeuden parantamiseen. Vastaavasti mikäli vauhdittoman ja vauhdillisen heiton ero on pienempi kuin 10 melriä, on kiinnitettåvå erityistå huomiota tekniikkaharjoitteluun. Monet urheilijat kokevat testaamisen vastenmielisenä ja turhana. Tästå ajattelutavasta on vähitellen päåstävä pois. Vain ominaisuuksien tason tietåmällä voidaan urheilijalle laatia oike-

antyyppinen harjoitusohjelma. Ennen kaikkea heikkoja ominaisuuksia tulisi leslata säånnöllisesti. Toinen ja osittain perusleltukin toteamus on, ettå leireillä teslataan liikaa. Totta on, että lyhyillä leireillä päåhuomio tulisi kiinnittää tekniikan paråntamiseen. Kuitenkin loiriolosuhteet mahdollistavat yhtenåiset olosuhteet teslaåmiseen, jå lisäksi niissä urheiliiat joutuvat kilpailutilanteeseen, mikå on ihan hyvä asia harjoiluskauden aikana. Näin ollen teslejä tulee edelleenkin tehdä leireillä varsinkin nuorten kohdalla; aikuisol urheiliiat kykenevåt riittävän tehokkaasti testaamaan kotipaikkakunnallakin tarvittaessa. TäF keää on, että urheilijat oppivat ymmårtämään testien merkityksen; eivät ali- eivåtkäyliarvioi niiden tärkeyttä. Oheisesta pistetaulukosta urheilija ia valmentaja voivat tarkkailla ominaisuuksien suhleiden kehiltymistä. Kunkin urheilijan kohdalla voidaan laskea kokonaispisteet ja todeta taulukon alla olevasta arvosteluasteikosta, mitä luokkaa urheilijan ominaisuudet ovätMikko Vanni 19


30 tr

Daikalta kh lååkse 5-Ioikkå 3 iåsåroikkaå 1 iasaloikla 22.4O

3.65

l-75 8.5 8.o

r0.20

r6.50

19.50

3ro 15.60 15.24

17-25

8. ?0

6,5

15

4.2d

5-5

\.25

rr.5

Ii.15

..

15.75 15. dd

100

90

13o

280

?5

I

8:20

'ra. od

11.60 13.24

3.0 q.55

65

2-10

åo

11.75 r 3.50 't3.25

265

260 250

55 50

12.75 12.50 12-25

21'

\2,5

6.80

1.5

215

11.75

1r.50

6.20

r0.50

5.80

hyeå

lyydyiLåvä

heikko

83 18 73

p nåi3€r/kritettåeå

63

P-18tk 12

56 P-2At* 78 7-19tk

50 !yydyitåvå Ir2 27

68

125

80 75

65

27.5 2t

o.5

.rvö3t.lu: !lehet/killeltåtå

95

h73 i68 h58

h

t

35 28

h

b66 t50 v5rl h48

r80 165 150 130

90

io

31.5 l5 32,5

225

r85 155

230

2-O

25A 2J0 215

to

275

3.5

2.5

165

320

r8.75

7.5

!.

125

330

1.85 3.95

teDpaus r_veto kvvk*v Penkki

9a 8o ?5

\5

65 60 55

15

Ir5

55 50

75 ?0 65

55 50 45 35

30

t-16tk 16 P-r6/k 50 b42 h30 r2\ 134 vr8 v.:6 hr3 h12

KIE(ONIIEITTIJIT TESTIVENTAILUSSA

nioi

(ruros

-s4)

5a.Jå

".,". *n r..*""

Juhani Tuolora (62. qB)yI. yI. Ter6 Lehtrö

urJU

15.25(5)

15.26

r,ört:or

15.70

3. r5(20)

l.s5( 3o)

10.13 1o.3 r

r5.90 1rr.32

15.36 r5. rr5

'r.3

niltl. sålo (51.64) {å KP-v L1r. siDorå {rr3.92) T-19 LaJy åårit ouktala(43.36)r-19 KuKu Påivl Hår.enkorlr T-19 nave ?uila lu.rcin.n({2.96)r-r9 (yxy T-19 t4uJy Påivi lloari.en l.l1 såIDl (!1.03) T-16 Joxå t 39.28) T-16 Hårå sårlä Hauhra (13.18) r-r6 savr

3.?4(3) 13.65(q) r

r6.20(3)

12.37(3)

Tshekk.22.00(?)

-

334

125

936

296

96? 316

14.58

r 3. rr8

894 775

s;,r

15.18

892

11.53

687

r2.30

rr.67 ( 30)

76t

3.l4(20)

273

215

3.39(20)

':o 268

95-

214

75 75

'1'

4"

r6.?0

ta'

97.5

180

71-5

1?0

15

r55

9t

155

112.5 125

t50

75 165

57,5 122.4

97.5 95 95 65

135 1rr5

50-52 -80

15

55

690 665

714

r5 95 125 110 r

a5 8o-

72t 11.15

r45 130

282

462

r q.33

2.;6t2a)

318

s;! 895

(30)

,..o. *""**r.."**, ".".r. "-""r.

100

3.93( 30)

(48.08) P-r6

20

2.93(20) 2.91(20)

4.17( 30)

(48.22) P-20 drka duukkå (5q.18) P-ro rra.ttifialles!åk1 P-18 saka.i xå.kura ( 48.66)P-18 v€ti- årLr r4chråIå P- 18 (11?.oo) P- 10 q3.42 Hårkå säro ( ) P-r6 Si.fan fi uhiadåki({6.22P-16 värtt.ri varo.en({8.3!P-16

yr.

o.t*. s-r"t**. : ,.".r. ,

3.2120)

l(a.i Nlsura (56.95) yr. Rårtu Y€nlo YI. Johån l*e.1und ({?.96)P-20 Perltr Jå.lenr.ustå P-20 (q8.62) antii sirvanmå('rS.36)P-20

åoo"

339

322

1

: 130 '1e2.> 199 190

r50 25h lco 262 1r0 300 1rr5 100

200 270 200


Hyppymatto - hvppv tulevai suuden valmentautumiseen Tämånvuoden uutuus kuntoilumarkkinoilla on

IJSA:sta Suomeenkin levinnyt hyppymattonimellå kul-

keva pienoistrampoliini- Hyppymaltoa on markkinoilu uomessa ainoastaan ku ntoiluvälineenä, m utla ku rkis-

S

lus Atlannin laåkse osoittäa, eltä hyppymattoa käyle-

lään runsaasti huippu-urheiliioiden harioittelussa

-

myös heitläjien. USA:ssa kehiletly "reboundology' eli lihasten elaslislen komponenttien rasittaminen joustomatolla hyp-

on kolimaassaan jo hyväksylty uudsksi lysioterapian muodoksi. Reboundology ei perustu hyppyien korkeuleen vaan niiden måäräån. Painovoiman ansiosla vetovoimapaine hypyn aikana kasvaa, minkå seurauksena iokaiselle lihassolulle kohdisluu korkeampi ulkoinen paine. Solujen on tållöin nopeudutlava painevaiht€luun, iolloin niiden toiminta kiihtyysamalla kun ilse solut vahvisiuval. Hyppelyllå on merkilystå myös energian kulutuksessa, Tutkimusten mukaan kahden minuutin hyppely vastaa kuuden minuutin pelemållä

Hyppymaton valmennuksellisesta hyödyntåmiseslä on ehkä eniten kokemusta USA|n yleisurheilun olympia. joukkueen päävalmentajalla Harry Sneiderilla, ioka on

siviiliammatikseen valmenlaja Ambassador Colle. gessa Pasadenassa Los Angelesin pohjoislaiiamilla. Kuulu isimpia

H

arry Sneide rin valm enlamia yleisu

rheili

joita oval kork6ushyppääjä Dwight Stonesja kolmiloikkaaja James Buttq jotka molemmat ovat lajissaan olympiamiialisteja. Kumpikin on harjoiltelussaan käyt. tånyl runsaasti hyppymatloharjoitleita, ja Slonesin uusiluleminen on Sneiderin mukaan pilkålli hyppymaton ansiola. Myös heitläiäl ovat käyltäneet hyppymaltoa meneslyksellisesli. Mitå hyölyå hyppymaton kåytösläon sitlen heilåjille? Tähånkin kysymykseen latvialaisssyntyinen Sneider löytää nopeasti vaslauksen- Hån luetielee seuraavan lislan heittäjän kannalta kieltämältä oleellisia perus. teita: käsipaino

harjoite

1. hötkkå

..............

2. nilkkahyppely 3. lyhyt saksihyppely 4. polvennostojuoksu 5. nilkkahyppely

0.45 0.45 0.45 o.45 0.45

kg kg

kg kg kg

Tämä harjoitus loistelaan våhinlään joka toinen påivä. Kåsipainoja tulee lisälä 0.45 kg joka toinen viikko, kunnes kilomäårå on 1.36 kg. Tärkeåå on, 6tiä harjoilus tehddän aina kierläen, ei siis kolmea sarjaa yhtä liiketlå kerrallaan, koroslaa Sneider Sneider on laatinul heittäjille myös mielenkiinloisia harioituskokonarsuuksia. iolka kehitlävät lajikohlaista vormaa. Olemme kokeilleet viikon aian hyppymattoa Helsingin nuorille kiekonheitiäiille. Toislaiseksi ei voi muuta todela, kuin että hyppymatto vaikuttaa eriltåin mielekkååltä lavasta påältåå esim. kova voimaharjoilus. Tuskin hyppymatto korvaa mitään olemassa olevsa har

1 ) vammoien €nnaltaehkäisy; hyppymatolle hyppiminen ei rasila polvia eikä jänleitä, iotka usein ovat heittåii6n riesana 2) elastisuuden ja kimmoisrruden k6hitlåminen; raskaslekoisille heittäjill€ loikkiminen jää usein liian våhåiseksi ja yksipuoliseksi, hyppymallo kohdistaa rasilusta eri lavallä kuin tavallisel loikat. 3) toipumisvaihe; vamman jålkeen hyppely matolla on lurvallinen ja tehokas tapa aloitlaa harjoittelu, ioka kohdist'ru vammautuneeseen kohtaan. 4) peruskunnon ylläpilåminen ja parantaminen; usein lenkkeily on heiltåjille vastenmielistä ja talven liukkailla jopa vaarallista; 1 5 - 20 m inuutin hyppely vastaa energiankulutuksellaan äinakin 30 - 45 minuulin

lenkkiå.

5) loppuverMtely;

loppuverrytelyn suoriltaminen

hyppymatolla on hauskempaa ia mielskkäåmpåä kuin pelkkå juoksu, ioka välitettavan usein jää l6kemätlå. 6) harjoitlelun yksinkertaisuus; hyppymatolla harjoilteleminen on helppoa, sillå matlo mahfuu vaikka sän-

gyn alle, ja 15 - 20 minuutin harjoituksen voi tehdå vaikka aamulla tai illalla ennen nukkumaan menoa.

Hyppymaton hyödymtämiseen heittåjienkin harioil-

telussa löytyy siis hyviä perusteluiia, multa mikåsilten on oikea rasiluksen määrå,ia kuinka usein harjoituson

toistetlava? Nålhin kysymyksiin löytyy vaslauksel

Harry Sneiderin laslimäsla ohiekirjasta, jossa on tarkat ohjeet hyppymattoharjoitteluslå kaikentasoisille urheiliioille useissa eri lajeissa. Sneiderin kehittämåsså harjoiltelusysteemisså nåyltelevåt tärkeåä osaa pienet käsipainol, jolka kuuluval oleellisena osana ha rjoituskokonaisuuleen. "San bag'L nimell{i kulkevat kisrpainor ovar pieniä kåteen 6opivia hlekkapussej4 joiden paino vaihtelee harjoilustasosla riippuen O.4sistä 1.36 kiloon. Niiden tehtåvänä on rylmiltää liike lajinomaisesli, jolloin myös lihaskoordinaatio kehiltyy. Sneider on laatinul mm. seuraavan

ohielman hejttäiille, joka soveltuu hyvin kaikkiin heitlolajeihin. aika

l min. 1min. l min. l min.

sarjoja lisåå 1 kpl 1 min. sarjoia kuhunkin liikkeeseen joka viikko, kunnes kokonaismäårä on

joitusmuoloa, mutta sen merkilys harjoitt€lun moni-

puolislamisessa ja vammoien ennaltaehkäisysså on ilmeinen. Kovin kalliiksikåan ei hyppeleminen Suomessa tule; maton saaomaksan.5O0 ma.kalla.Aina kun uusia laitleitaja syst€emeiä tulee, on muisteltava olla riiltävån kriittinen ja såilyteltåvå iohdonmukaisuus kokonaisuutta suunnitellassa. Kuilenkin uskon, eltå hyppymalto on kokeilemisen arvoinen väline, vaikka puheel larkamalosla lieneväl hieman liioiteltuja,

itikko Vanni 21


Heittouutiset tutustui hyppymattoon JA LMTI ARTIKKELIN OMISTA KOKEI,I U KSISTAAN JA TUTKIM USTULOKSISTA USA:STA.

NYT SMT LEHDEN LUKIJANA HYPPYMATON HINTAAN

45O mk Tutustuttuasi artikkeliin, älä jätä tilaisuutta käyttåmåttå, vaan ota teho irti harioituksesta, iäseniä rasittamatta. Tilaukset puh. 952-287361 tai tilauslomakkeella osoitteeseen Makeprint PL. 2'l 48400 Kotka

sikkipoiro

mokeprint Nimi puh. kpl. hyppymattoa Heittouutisten lukijahintaan å 450 k/kpl.

Osoite Tilaan

+ toim.kulut

-

ISKUSUOJA Onko Teillå tiloissanne laiiharjoitteluongelmia? Voiko siellå harjoitella heittolaieia, ialka- ia pesåpalloa? Nytvoitle hankkia ISKUSUOJAN, joka mahdollistaa näiden lajien harjoittelun sisätiloissa salin kalustoa vaarantamatta. ISKUSUOJA ei vie salissa paljoa tilaa johtuen sen asennusralkåisusta. Sen sijoiluspaikkana

-

oma pyswå tila näyttåmö, kåytåvä salin seinäl

ISKUSUOJAAN liittyvinä lisävarusteina toimitamme: - moukarisuojia

-

heiltoalusloja

suoiapalioja latlialle (ialkapallo)

USEITA ERI MALLEJA

-

rullattavia

-

heiltohäkkeiä

kiinteitå Olemme valmiit tekemään tiloihinne sopivan yksilöllisen lariouksen,

Jalohaukantie 6 E 21 902sO OULU Puh.981-451 131, 333 806

22


Jouko Laine:

Multian nuoret heittäjät ikäluokkiensa kärkipäässä Multialla,2.600 asukaan kunnassa on yleisurheiluå ia varsinkin heittoja ajatellen lehty aivan oikeai ratkaisut urheilupaikkojen suhteen; Kirkonkylään on €kenneltu 7,5 miljoonaa maksava Kirjagio-Kuntotalo, joka antåå yleisurheilun harraslajille hWät talviharjoittelumahdollisuudet. Ufteilukenttä on vanha 5O-luvulla tehly mulskapäällysteinen 3OO m kenttä, mutta kaikesta huolimatta, vaikk€ olosuhteet kilpailuille ovalkin heikonlaisel, ovat harjoitusolosuhteet kuitenkin vähintåän tyydytlävät. Suorituspaikoille mattoja ia heittorinkien pinta ainajoskus uusiksi niin heittoharjoilukset onnistuva loistavasti. Kilpailut sitt€n voidåånkin kåydå låhikuntien nykyaikaisilla kenlillä.

uBHEttrJorra LöYWY

voittanul useana vuonna Keski-Suomen piiinmestaruuden 1 00 mertillä. Jatkossa monipuolisesla harjoituksesta on pakko ainakin osittain luopua, sillä kovassa päämååråän tähtååvässä harjoittelusså on lajinomäisen harjoituksen määrää lisåltävä huomattavasti. Lokakuussa Pasi Rt/uska ja Kari Pekola astuvat vapaaehtoisina armeijan harmaisiin, Kari

urheilukomppaniaan Lahteen ja Pasi naapurikuntaan Keuruulle, joten harjoilusolosuhteet pitäisivåt molemmilla olla kohtalaisen hyvässä kunnossa.Toisella heiltäjållå jatkuukin harjoitukset kotoisella maaperållå. Ensi kesän arvokitpailuista onkin odotetlavissa erittäin hwiä sijoituksia - joukkueet (6 kpl) mukaanlukien ei mitaleilta pitåisi seuran ainakaan jåädå. Multialla '1.9 pidettyjen heitto 4-ottelujen tulokset: Pojat 2Ov: 1. Pasi Ruuska MultJy 2886 pist. (kuula 13.88, kiekko 41.52, moukari 47.98, keihås 53.28).2. Kyösti Nora KaKiho 2310 pist. (14.29, -31.38 -29.64 - 48.62) Poiat 18 v: 1. Yrjö Perälä MultJy 26a2 pist. (1 1.46 - 37.10 - 45.12 - 63.58) Pojat 16 v: 1. Ari Härkönen Jllves 2592 pist. ( 2.4a - 4O.Oa - 42.26 - 47.22). Naiset: 1. Tuulikki llmarinen Muluy 1828 pist. (8.98 - 31.94 - 21.56 - 20.44) T - 20 v: '1. Påivi llmarinon MultJy 2279 pist. (1O.5O - 42.00 - 20.68 - 28.92) Tytöt 16 v: l. Salla Haukkamäki l\,lJousi 1855 pist. (9.97 - 24.98 - 19.10 - 23.28). 2. Maari Mertaniemi MultJy 1786 pist. (8.2a - 2O.4O - 19.2O 30.72). 3. Ritva Perålä MultJy 1719 pist. (8.46 19.2A - 21 .22 - 25.08). 4. E lina L in na M u ltJy 'l 61 7 pist. (7.70 - 19.70 - 20.62 - 23.14) Välineinå käytettiin normaalipainoisia välineitä. Naisten mouk€rin pisteet laskettiin kiekon taulukosta. Kokeilu oli hWä. Valitettavasti såå vain pilasi hwät tuloksel.

PtENEsrÄKtN

VAESTOPOHJASTA Multian Jyske on pysynyt 10 vuotta vähintåä ensimmäisesså luokassa lähinnä heittäjien ja hyppääjien ansiosla. Näiden 10 vuoden aikana on seura saavuttanul 25 Sm-mitalia heitoista ja hypyistå. Parhaiten heittäjistä ovat viime vuosina menestyneet; Päivi llmarinen s. -65, pituus 170, paino68.parastuloskiekossa43.46.Kari Pekola -6511A7

/A6/49.72, Pasi Buuska -65/191/86/

kuula 14.76, kiekko 42.70, moukari 51.O8 ja keihäs 65 m, Yrjö Perålå -66/181/73 keihås 68.98. Yhteislä näillå neljållä heittåjällå on se, että vaikka he ovat olleet 1 O vuotiaista mukana kilpailutoiminnassa, niin siioitukset Sm-kisoissa ovat parantuneet jatkuvasti (kukaan nåistä neljästä ei ole ollut ikäkausisarioissa edes pisteillåJ.

HARJOITTELU MONIPUOLISTA Harioitusta on tähän asti leimannul monipuolisuus, esim. pojat ovat pelanneet 2 vuotta sitten sarjasga koripålloa. Monipuolisuudesta on ollut selvåsti hyötyä; Tämå on nåkynyt mm. liikkuvuusja nopeusominaisuuksissa. Esim. Kari Pekola on

PAINAMME KAIKKIA NAITA TUOTTEITA JA PALJON MUUTA ... .IABIOIO-LEHOET

. . . . . . .

.

KUTSU. JA KÄYNTIKORTII

AIKAKAUSILEHDET AMMATTILEHDET

:

HENKIIÖSTöLEHOEI JÄRJ€STöLEHDET VUOSIKEFTOMUKSEI KILPAITUXALENTEBIT XÄSIOHJ€LMAT

. PIENPAhKAUKSET KOHO. JA

LASKULOMAKKEET

. .

ffi["'$]#31'

i [J^#i.,*irlf"'*""

oirseiparno

wl lrfi -

:ifå,$LH::' OFFSET OY 8,44501 vrrASAARr, pL 35 @ gtc-zrt:+

LÄHErYsLlsTAT

KONEKORTISTOT

rEoLlrsuusrE

23


Tsekko6lov3ki3r heiltohjien |rjipå{llikkö Miroslav Vlc€k:

Imirich Bugar'in harjoittelu IMRICH BUGAR'in hyvå suoriluskyky ja saavutukset johluval suu rella osin T6hekkoslovakian u rheilu llisesta pitäaikaisesla kehittelype nt€estä. Kaikki saavutu kset tårkåstetaan ia oohditaan sekå kokemusten mukaan

hyödynnelään uusien, nuorien urheilijoiden valmennuksessa. Valmennusohielmå iBile on tehty juuri tällaisten pitkäaikaisten larkkailujen ja kokemusten perusteella. Koska ol6mme laatineet pilkåaikaisen val-

mennussuunnitelman, olemme onnistuneel siinä eliminoimaan pois monel negatiiviset vaikutukset. Tietysti läylyy korostaa, eltå saavutukaiin ei päästä ainoastaan valmenlsjan ja urh€ilijen vålisellä hyvållä yhtebtyöllå, vaån muutkin ammattimiehel, kuten lääkäri, psykologi ja hi€rojä ym. vaikuttavat merkillåvästi huippusaavutuksiin. lB on syntynyt Elelå-Slovakiassa 14.4. 1955- Peruskoulun aikana hän harrastijo u rheilua eri pallolaieissa.

vuoden kilpailu- merkitlåvimmät saavuluksel

lulos

53.88 m

52.06 m

52.70 m

57.52 m

54.82 m

1977

62.54 m 65.96 m

59.28 m 63.54 m

55.48 m 60.78 m 64.61 m

197S

1980

64.48 m 66.38 m

61.42 fi 63.66 m

62.43 m 63.32 m

19a1

67.48 m

65.16 m

65.06 m

975

't976

l97a

Seuraavasså taulukossa esittelemme lB:n kiekonheiton kehilystä vuodesta 1975 slkaen.

jenkeskiårvo

tulos 't

Kouluien vålisiin urheilukilDailuihin hän osallislui 15 vuotiaana heittåen kiekkoa paikalla, koska ei osannut silloin vielå pyöråhtåä, ja '1.5 kgin kiekko lensi '1974 31.14 m. Afimattikoulun hån kåvi såhköasentajalinjalla. Syksyllä I I74 solilaspalvelu ks€ssa alkoi varsinsisesti hänen systemaaltinen valm€nnuksensa, koska hän pååsi suorittamaan asevelvollisuuttaan sotilasurheiluioukkueessa Dukla-Praha. Ensimmåiset mitatut voima-aruol olivat: työnlö g0 kg, penkkipunnerrus 95 kg, vastaotteella rinnallevelo 110 kg, jalkakyykky 145 kg. lB naulti erikoisesli Ouklan ympäristöstäja ilmäpiiristå siellå. Hånen ilsevarmuutensa kasvoi, s€kä keskinäinen yhleisymmårrys valmentajan kanssa kehiltyi harmooniseksi ja paransi nåin hånen saavutuksiaan.

CSSR:n mestaruuskilpailuihin osallistuminen

.. .... . ....... . 6. siia ................ 3.siia ................ 1.sija EM-kisal ............................... 3. sija CSSR:n mesl.kilpåilul .................. 1. sija ................ l sija Olympiakisal ........................... 2. sija CSSR:n mesl.kilpailut . . . . . . . . . . . . . . . . Lsiia CSSR:n ennåtys . . . . . . . . . . . . . . . . . 67.48 m ME . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1. sija CSSB mest.kilpailul . ...... .. .... . . . .... L srja CSSR:n ennåtys . . . . . - . . . . . . . . . . 68.60 m MM-kisat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. Lsija .

.

1982

1983 1984

68.60 m 7o.72 m 70.26 m

66.90 m

66.29 m

.

.

.

.

.

.-

.

.

oilla

Pååtehtåvä on kehittåä fyysislå valmennusta erikoi-

sesti liikunnassa, yleensä koko organismin monipuo. linen kehittåminen, sydåmen ja verenkierron, hengityksen ja hermoslon kehiltäminen. Kehilys tapahtuu

henkilökohtaisessa ia kollektiivisessa valmennusyksikössä, Motivaalio saadaan helpommah erilaisten kilpailujen iärjestämisellå.

L€vytankoha4ollukset

- levytankoharioitukset har

joitus istuen lai seislen - ialkakyykysså varlalon kierto, levytanko hartioilla tairinnalla 24

.

.

.

.

_ hyppelyä påikalla ja orisuuntiin tewtenko hsrri-

A. YleiEvalmennuk3en pååvaåtimuks€t

vartalon kierto, l6vytan ko hartioilla lai rin nalla,

.

.

.

-

.

penkillenousul, - jalkåkyykyssä

vuorotell6n kummallåkin jalalla hyppelyå - penkkipunnerrusta, kapea ja lsveå ote - erilaiset harjoiluksel levykiekolla

-

Hyppy- ja ponnl9tushårloltuks€t

- erilaisla hyppelyä - sarjahypyt, yksitläisel hypyt, painoliivejä Myttåen - yksiltäis€t- ia sårjaponnistukset yhdellä ja kah-

dellå ialalla - korkeus- ja pituushypyt, kolmiloikka ym.

- aitahyppely, hypyt eri korkeuksisla låhlisn, ialalla, molemmin ialoin

lllä


- dynaamisla ponnistusharjoitlelua esim. 1O0 polvonnoslojuoksua6kells, aika - isokineettisla ponnistusharjoiltelua Muul voimahårjoituk36t - harjoitlelua eri kuntovållneillå - hsrioitleluä voimisleluvålineilå kåyltåen

- harioitukset puolapualla - harjoituksel köysipainoilla - harioillelua kunlopallon

ja

muiden painoien

- pariharjoittelua loverin kanssa - harjoiltelua köysi, ianko ym. välineiden kanssa

Nopeuden kehitiåminen on årnå kylketty vormaan ja tekn iikkaan- Kiekon heiltotekn iikkaan koeletaan yhdis-

tåå nopeus, samoin rylmi ja oikea heiton suoritustapa,

-

heiton iäljittäminen (imltointD ja heiltovaiheessa

-

jatkuvaa heiltoa k€vyellä ki€kolla paikalla ia

tårkastelaan nopeus pyÖråhlåen

-

1O m juoksu, aika mitataan, eri låhtöasennot

- 20 30 m iuoksua. aika mitataan, eri lählö- juoksut eri piluiset juoksut, mäkeä ylös ja alas - dynaamista ponnistusharioitlelua - kierto- ia käännösharjoituksia maksimaalisella - koripallo, jalkapallo, tennis ja muiden pelien

käyltöå harjoillelussa

Koordinaation kehittäminen

on tärk€inlä

oikean kiekon heittolekn iikan osaam isessa, Tekniikan keh itläminen on systemaattista lyÖtä ja lässå seuralaan måäråltyjä liikkeitå 6rikoisesti heiltovaiheessa. Kehitiåmiseen kåytetåån yleisurhealua ja era pelien harjoil' telua. - kokovartalon ja raajoien harjoitukset - hilaat ja nopeat verrytlelyharjoitukset Valm€nnuksessa käytetäån "nåköhavainnointia",' silmäl auki . sokkona -, Toistuvissa heitoissa larkaste-

vartalon asennot ja niiden Mmin muutokset. Olemme lihasten kehittåmisesså käyt-

taan jalan

ja

tåneet eri painoisia kiekkoiaja näin kehiletään kiekon-

heittäjän loppuvetoa

ja

vauhlia. Kevytlå kaekkoa

käytelåän sentåhden, että se asettaa su urim mat vaal imukset kiekonheittäjålle ja erikoisesti heitlåiän lihaksiston koordinointiin. Saadaksemme tarkastuksessa tåsmållisemmåt liedot, on parasta heiltää pienellä nopeudella ja näin liikkeel on helpompi tarkastaa. Ol€mme kokeneel, eltei kiekonheitossa varsinaisesti larvita muuta kuin yleastå keslåvyytlå ja sen vlroksi ei kestävyyden harioitleluun larvitse uhrata aikaa erikoisen paljon. Erikoiskestävyyltä seurataan vain harjoitellaessa lekniikan parannusta. Joskus har joituksissa otetaan 50 heittoa tai ene rn mån, 8 - 13 sarjoja h€itelåän 4 - 6 kertaa. Heitot lehdåän nopeasti peräkkåin, jolta voidaan seurata hermoslon reagointia. Yleiskeslåvyyden harioitlamisessa kåytetäån juoksua ja erikoisesli kovan valmennuksen jälkeen kåytåmme hyvåksi erilaisia pilkakesloisia urheilupeleiå. B. Erikoisvalmennuk8en pååvåetimuks€t Erikoisvalfi ennuksessa käytetåän etupåå66{i lekniikkaharjoiltelua |a siihen liitlyy voima'. nopeus- la nåppäryys-, ponnislus- ja keståvyysharjoillelua. Kaikki nämä kuuluvat kiekonheittåiän vältlämåltömään harjoitteluun.

a. Tekniikån harjoittelua norma.lill.

kiekon-

heitolla

Tässä kåytetään anålyyltista ia synteettistä metodia, se merkilsee, että hsitlotapahtumassa tarkkaillaan hei-

lon erivaiheita. Hs4oi16llaan sris kaikk h€iton eri vai. heet erikso€n ja sitten taas yhdistelåän kokonaisheitoksi, Tarkastusmahdollisuuksina voidaan käyilää videonauhaa, kinogrammia ym. Heittoja tarkastellaan

myös erilaisissa ilmastollisissä olosuhleissa, talvella, kesällå, sateessa, tu ulessa j ne. J ärjestelåån kilpailui€n tapainen lilanne, missä heiltoien vålissii on padempi aika ja tarkastelaan heitläiän psyykkisen tilanteen mahdollinen muutos. Harjoilielussa käy'etäån eri valmistajien kiekkoja. b. Tekniikan hsrioattelua våih6harJolluk3llla - jalan asenloharjoiluksia {piruetti), tasapainon tar

kastelu kiekkokäsi lakana ååriasennossa - eri heiltoia kåvellen lai pyörähtåen, tarkasletaan vartalon, jalan ia kåden oikeat asennol ia työskenlely - kiekonheittoa ylös kohlisuoraafl. tarkaslellaan oikeaa lentorataaia kiekon oikeaa rotaatiota, tarkaste. taan jalkoien ja kåsien lyöskentely - heitetäån kiekkoa puolikåånnök6estä, låssä tå.kastetaan erikoisesti jalkoie n paikkaa ia samålla harlian ja c. Tekniikan harlollt€lua painåvimmilla vålineillå Tåssä h arjoiltelussa käyletåån painavampia vålineitå kuin normaali kilpailukiekko on. H€itoissa yritelåån lähenlyå varsinsisla kiekonheittoa. Koskå nämä heitto' vålineel oval painavsmpia, tulee liikunta hilaammaksi ja oikeiden as€ntoien tarkkaileminen kåy helpommaksa. Näillå harjoiluksilla pyritään kehiltämåån niitå lihaksia. ioita käytetåån juuri varsinaisessa kiekonheitossa, Tälå voimme sanoa myös erikoisvoimaharjoitleluksi. Käylännössä harioilellaan esimerkisi nåin:

H6lttopaino

- kåylelään 5- 15 kg:n painoa, heitetäån yhdellä, kahdella kådellä ja paino valitaan tarpeen ja harjoiluksen vaatimusten mukaan.

-

kåytelåän 2.5-5 kg:n levyä. Hyvin usein harjoilel. laan painolevyllä, koska se lähinnå m uistuttaa kiekkoa,

Heitetään paikalta ja pyörähdyksillå. seurataan lahaslen käyltöä, tarkastellaan asentoa, lasapainoaia loppu-

vaiheen käden liikkeatä. Ki€kon lehtoa voidaan tarkaslella myös visuaalis€sti,

Kuula

- käytelåån 3-5 kg:n kuulia. Valmennuksessa heite-

tään runsaasli kuulaa. Tåtå välinetlä kåytetåän myös kontrollitestin laadinnassa. Heilelään paikaltaan ia pyördhdykseslä. Koska kuula pysyy hyvin kådesså. voi-

daan heiton eri vaiheet helposli imitoida. d. Tekniikkaharjoittelu ilmen heitloiå Nåin menetelläån erikoisesti talven aikana. Jäliite-

lään eri kiekonhejton tekniikkaharjoalteila. Tarkastellaan heiton eri momentil ja sen mukaän laädilaan eri harjorlusoh,elmat. Kinogrammista käy'elään kuvi4 imi-

loidaan liikunta peilin edessä, koetetaan kehjttää lekniikkaa, mikå parhaiten vastaå biomekaniikan periaalteila,

Eri vaiheiden harjoittelun jålkeen yhdislstään ne kokonaisuudeksi ja larkastelaan suorilusrylm iä. Tähån käyletäån seuraavaa: - pyörähdyksen harjoillelLr (Mmin larkkailu, jalån ja lantion äsenlo jne-

-

pyöråhdyksel kåvellesså Ualan asento, heilto-

asento)

- heittoasentoharjoituksia (larkkaillaan lihasryhmiä)

-låhtöasennon harjoilustakiekon kanssa, imitoidaan heiton alkuvaiheel, perusasento, veloharjoituksel, jalkojen painon siirto Tekn iikkahadoittelussa kåytettå-

viå erlkoisvoimaharjoituksia Vaikka voimshar,oituksia käytetäån jo perusvalmennuksen aikana, auttavat ne myös iekniikkaharjoillelussa. Nämå harjoituksel ovat niilå, mitkå liittyvåt varsinaiseen heitlovaiheeseen. Harjoitukset vahvistavat juuri niitå lihaksaa, mitå kåytetåän heilossa. Kåytämme erilaisia harjoituksia kiekon kanssa ja larkastel6mme eri heittovaiheila.

tuimerkiksi:

- kiekon

rotaatio, istuma- ja seisonla-asennossa


- kiekon rotaatio kumarassa ja jalal "kiinniletlyinä" - kåånnöksel levytangolla, istumå- ja seisontaasennossa, ta*ästetaan jalkojen ja lanlion asennot - köysipainot ja kumiköyden kåyltö C. Tokniikån valmennuk3en €rikoisvaalimukast

Tiedämme, että lekniikkaharjoiltelu ei kilpailuvaihsissa ole ralkaisevan tårkeä, mutta kuilenkin låmå kysymys tulee lärkeåksi, ios huomaamme virheilå tai

epätäsmällisyyksiå ja nåistå tåytyy keskustella kilpailiioiden kanssa. Tässä jäljitäm me kilpailua, miss{i vaadi' laan kolmsssa ensimmäisessä heitossa hyvää suoritusla ia 3:ssa iålkimmäisesså heitossä rätkaiseva heitto. Analysoimme konkreettiset tilanteet. esim- kil. peilun alku myöhåstyy,on liian paljontailiian vähån kil-

Harjoituspåivål

Harjoitusksrral

- kpl ......

..... . .....

Voimaharjoituksol - lonnia Kiekonheitto - kpl Kiekonheitlo ....... . . .....

...

normaaliheiltoa

kevyemmillåvålineillå

,..

Selkå- ja valsalihåsten vahvistus Kilpailut - kpl Oma paino - keskrarvo

) )

)

- kpl ,..,,

,:

Kohaloikka paikalta ....................................

Penkkipunnerrus Rinnällåveio Jalkakyykky, lanko harlioilla ..... .. Kuula (5 kg) paikaltaan heilto kuten kiekko .. ... Kuula {7.25 kg) heitto påän yli laakse Kuula {4 kq) paikaltaan heilto kuten kiekko .. ........ Kuula (4 kg) pyöråhdyksellä heitlo kuten kiekonheilto Kiekonheittö .. . . -.... . .... . .. ..... .. ....

.....

IMIRICH BUGAR'IN VALT'ENI{US Koko vuoden lyösuunnitlsluun käytelään hyväksi

edellisen vuoden kokemuksia Se merkilsee. etlä larkastetaan hånen kuntonsa, terveydentilansa ia niiden mukaan laåditaän koko valmennusohjelms. Vuosioh' jelma jäelaen neljåån kauleen: 1-2 jaksoa 1, Palaulumiskausi 3 jaksoa 2. Valmennuskausi 3 iaksoa 3. Valmennuskausi ll 5 iaksoa 4. Kilpailuksusi Palaulumiskåutena harjoitellaan vain vähän, verrytt6ly tåydentää kevyltå urheiluhårioittslua. Valmennuskåuden I tehtåvåt: a) kehitelåän yleis- ja erikoisvoimaa, jotla keslävyys saadaan maksimaalisoksi b) ponnistusvoiman kehittåmistå c) oik€an tekniikan harjoiltelua

Vålmennu3kaud.n ll tehtävåt:

a) kehitetäån yleis- ia €rikoisvoimaa kilpailuja vårten b) jatketaan ponnislusharioittelua

ia lisåtåån €ri iuoksujen måäriä nopeuden saavuttsmiseksi c) intensiivinen kehitlåminen oikeaan lekniikkaan

Kilpailukåud6n t.hlävåt: a) iatkuvat parannukset täydellisen lekniikan hallitsemiseksi

26

Seurataan kilpailijoiden psyykkislä ilmai6ua. Yritetåän oltaä kontaktia ja saadå setvitte hänen titanteensa. Psyykkinen valmennus on hyvin täheltå

teknislävalmennusta. Seuralaen rationaatista åutoregulointia (jårjellistå itses{iätelyä), its6kontroltia ja ils€ärvoslusla. Yhteistyösså psykologin kanssa koetetaan kehittää kilpailijan persoonåa korkeamoraaliseksi koko valmennuksen aikana.Tämå eisåa lapahtua väki sin, eikä urheilija itse saa huomala tätå.

1976

197a

1gao

1942

l5a

213 27a

236

319

249 323

't.o29

1.503

1.861

r.490 415

2.645

2.729

1.535

1.a95

1.646 2.195 1.455

1.420

2.O37

4.470

3.240

4.210

4.400 4.260

6.270 5.715

5-790

113

26 117

120

3.10 s.20

3.10

3.00

3.O5

920

920

110 130

135 170

140 210

170 250

140 190 175

200

240

240

23-10

2406

27.OO

22.12

27.37 21.50

33.56

33.30

37.20

37.65 64.60

3.990 16 104

T€stit 20 m pystylähdöllå Tempaus

D. Pst'ykkison valmennuksen €dkoisvaatimuk3€t

147

painavammilla vålineillå

Ponnistuksen määrä

pailijoila jne. Suurissa kilpailuissa seuraämme huippukiekonheitlåjien suorituksia, tarkastetaan heidän laktisia jä psyykkisiå ominaisuuksiåan.

si.sz

ou.so

66.34

6_220

140

lao

b) kunnon huipputason ylläpilåminen

c) kilpailujen edellyltämän huippusuorituskyvyn ylläpitåminen

Tarkemmåt Belvitykset eri valmennuk3l3tå Pa la utu m lskåud6 n tarkoitu ksenå on en nen kaikkea lepo ja psyykkinen renlouluminen kilpailukauden jåF keen. Kylpyhoidoilla ja rehäbilitoinnilla y.itetåån parantaa kåikki "vsmmat". Akliivisella rentoutumis6lla

(uinti, urheilupelit, ulkoharjoitukset) kerätåän voimia

alksvaan intensiivisesn valmennukseen. Vålmennugkaud€n I älkuvaiheessa kiyletåån vain keflan påivåssä tapahluvia valmennusharjoituksia, myöhemmin sitten hsrjoituksia lisåtåån nian,eltäon 2-3 harjoituspåiväå viikossa, iolloin harjoitellaan kaksi ker laa. Yl6iskuntoharjoittelu ja voimaharjoiltelu painotlurl mäårållisestija niiden osuuson n.7O-80 % valmennusajasla, jaksot toistetaan 6-8 kertaa. Myöhemmin 1/3

voimaharjoituksisla tåhlåå laatuun ja aO-90 %:n teholla, 1 jäkso toisletaan 3-5 kerlaa. Myös muut har-

joituksetovat määrällisiä.Ainaennen valmennusla tehdåån teslit. Valmennuskautena ll laajennelaan nopeudon kehittåmislå ja käyl6tään tällöin eri iuoksuharjoitteila. Suurimmaksi osäksi erikoisvoimaharjoittelussa kåyte-

ja sourataan tekniikkaa. Valmennuksen intensiteetti on go-1oo %. Tåsså vai-

tään kiekonheiltoia


heessa on voimaharjoituksista 2/3 laadullista ia 1/3

måårällislä. Teslejå kiytetåån jatkuvasli eri vaiheissa ja kauden lopussa on yhteistesli. Tållöin on 3-5 harioi

tuspäivänå kaksi kertaa harioituksia. Kllpallukautena valmennusmäårää pienennetäån, mutlalåmå riippuu lietysti seuraavan edessäolevan kilpailun lärkeydeslå. Harioituksla on oeriaålteessa kerran påivässä. Valmennuksessa on erikoisvoimaharjoiluksia kiekkoa heittä6n ja koko a,an leknillislä suoriluskykyä tarkkåilleen. Yleiset voinaharjoitukset suoriletaan 2-3 kerlaa viikossa, mutla vain laadullisesti. VaF mennukse€n kuuluval hypyl ja erilaisel lyhyel juoksul. On yleistä, eltä on nen jokaista kilpailua voimaha rjoitu ksiin kåyteläån levytankoa,

Vålm€nnuskeuden I hårjoitusohjetmå Maanantåi f. iaho - verMtelyä 30 min - 50 ponnistusta, hyppy penkille

- lOO erilaista heiltoa kuntopallolla - köysikiipeämistå 2x 4 m - selkå- ja vatsalihasten harjoilusta 3 X 20 - rehabilitointia, vedsnalainen hioronta ja sa!na ll jakso - jumppäa ia levytankoharjoituksia 6 x 6 X 60 kg - voimaharjoituksia, nostoi 20,3 ton. - tempaus: 5 x 6 X aO kg - kyykky levlanko niskan takana: 6 X 6 x 130 kg - vaslaotleella rinnalleveioi 2 X 6X 90 kg,2 X 5X IOO kg, 2 x 3 X 110 kg,2 x 6 X 90 kg - penkkipunnsrrus, leveå ote: 2 x 6 x 90 kq. 2 x 6 x 10O kg, 2X 4 X 110 kg,2 x 6X 90 kg - vartalokäånnökset seisten: 5 X lO X 60 kg Tiistai l. jakso - verMtelyå 30 mln - 5 juoksua - 5 eri slarltia, juoksu 20 m - 30 heittoa kuulalla {4 kg) kiekonheiton lapaan - 20 hedtoa levykiekolla t5 kg) iiekonheiton lapaan - 5 X pituushyppyjå, molemmitta jaloi a - verMtelyjuoksua 2OO m K$kivllkko l. jakso - levylankoharjoituksia 25 ton. - verMtelyå lev',tangolla 6 X 6 X 60 kg 1

-

-

Lauanlai l. iak3o verMlelyå 30 min sarjaharjoltus:/skiping. tasajalkahyppelyä, köysikii-

peilyå, vatsalihasten vahvistustiikkeet 30 i seF kålihsstsn vahvistusliikkeet 30 X, vartatonkiertoa lewlanko {60 ks) rinnalla 10 X/tauko 5 min/3

sarjaa

30 min peliå 20 min uintia Sunnuntai - vapaalå

Valm€nnuskauden ll harjoltusohjelmå, t€iriflå Itålla$a huhtlkuussa Måånantal L jakso

- verMtelyå 20 min - 35 h€ittos kiekOnh6ilon tekniikkaä - l€v!,tankoharioitukset 3 x: tempaus, kyykky, vartalonkierto l2 ton, - verMlelyjuoksu OOO m ll. jakso - kiekonheittoa lekniikålla 25 X '150, - levytanko: penkkipunn€rrus 5 X rinnatteveto vastaotteella 8 ton - voimislelua 15 min Tiistai l. jakso - verMtelyä jå kevyttä juoksua 15 min - 1O x kuulanheittoa (5 kg) kiekonheiton tapaan - 20 X levyki€kon heiltoa 14 ks) kiekonheiton la- 50 erilaista heiltoa heittopajnolla - 5 x 20 m iuoksu slartilla - verMtelyä ja kevyl iuoksu 1OOO m 1

Kesklvllkko l.

iako

- 50 x kiekonheittoa - veryttelyjuoksu aOO m ll. jakso - le\,rytankohartoitukset 5 x. Lisåksi: kuntovätineiden

käytlöå. Harjoilukset: tempaus - jalkakyykkX penkkipunnerrus - vartalonkierto 21 ton renlouluspeliå, potkupallo

ToGtai l. jakso - verryttelyä ja verMtelyiuoksua

X6X80kg,2x5X 90kg,2X4X 95kg, 2X2X1O0kg

-

2\

- 25 heittoa kiekonheiton lekniikkaa - 50 X heittoa kuntopallolla (15 kq) - 50 hyppelyå - verMtelyjuoksu 2OOO m

tempau6:

1

- rin nalleveto vastaolleella: 2 X 6X 90 kg,2 X 5X lOO kg, 2 X 4 X 110 kg,2 X 2 X l2O kg - penkkipunnerrus, leveå ote: 2 X 6 X 90 kg, 2 X 6 X IOO k9, 2 x 4 X 110 kg.2 x 2 \ 12O kg - jalkakyykky,levytankoniskantakana: I X6x tOOkg, 5,< 120 kg.2 x 160 kg

5x 140h9,2x

5\

150 kg,2

^

4x

- vanalokaännökstä tstuen:6 x 6 x 60 ko - 70 X huntopalloheillo - vatsa- ja selkålihaslen har,oituksia 3 x 20 - rehabilitointi, sauna Torslai l. iakso - verMtelyä 30 min - harjoituksel levykiekolla (1O kg), käsi oiennettuna -

-

slvulle, eteen; kåsi su orana ylös, atas;käden kiertoai kaikkiharjoilukset 5 X 1O rinnallev€to 5 < 10 60 ko urntia 20 min

I

Perjåntai l. jakso

20 min - verMl€lyä juoksua - 3 e.ilaista - 5 eri.starttia - 30 heiltoa kuulalla {4 kq) kiekonheiton taoaan - 20 heiltoa levykiekolla (5 kg) keikonheilon tapaan - 1O0 ponnahdusla rappuja kåytläen - vatsa- ja selkäljhaslen harjoituksia 3 x 20 ll. iåkso - voimaharjoitukset kuten maanantaina iltapäivällä - verMtelyiuoksua 10 min

30 heittoa kiekonheiton tekniikkaa

10 x kuulanheiltoa (4 kg) kiekonheiton tapaan voimistelua 20 min

ToBtåi ll. talso

Perjantai l. jakso

- verryttelyjuoksua - 40 x kiekonheiton tekniikkaa - voimaharioituksel levlangolla 6 ton - voimistelua 20 min ll. jakso - 30 heiltoa kiekonheiton tekniikkaa - voimaharjoitLrkset levytangolla, - tempaus punnerrus - vartalonkierlo 13 ton - voimistelua 30 min -

- penkki

Lauantai l. jakso verMtelyä levytangolla

erikoisvoimaharioitukset - 15 kg:n levykiekko, penkillå nostoa kädel srvullå, kyykkyhyppyä penkille levytanko ao kg, - rinnaflevero (60 kg), - vartatonkierto levytanko (60 kg) - kierloa tevykieko a (2o ks)

verryltelujuoksu lOO0 m

ll. jåk3o - verMtelyiuoksua - 30 heitloa kiekonhe;ton tekniikkaa 27


- 50 x heiltoa kuntoDallolla {15 ks) - renloulusjuoksua Sunnuntai - akliivista rentoutumlsta - ialkapalloa

Vålm6nnusohjelma ennon CSSR:n ennåtystå

t9a2

1

6. 8.

l. päivå

- verrytlelyä ia juoksua 20 min - 30 heittoa kiekonheiton tekniikkaa - 5 x 40 m polvennostoiuoksua - 5 x iuoksua, lopussa pyråhtäen - rehabilitointi, höyry ll. päivå - iumppaa ja kevyllå levylankoharioittelua - voimaharjoitusla levytangolla, 3 harjoitusta maksi'

-

maalisella teholla: penkkipunnerrus 3 x 1aO, jalka' kyykky 5 x 200, tempaus 2 x 130,5 x/l40 erikoisvoinlaharioituksel 2 harioitusta: penkillä maalen 5 x 10 x 15, kyykkyhyppyä penkille 5 X 6

x60

- verMtelyjuoksu 1OO0 m - hieronta ja sauna lll. päivä - verMlelyå iå juoksua 20 min

-

-

kiekonheiton lekniikkaa heittoa kuulalla (4 kg) kiekonheilon tapaan 60 ponnahdusta, nilkka 3 x iuoksua rentoutusiuoksua lV. pålvä

-

voimaharjoitukset levylangolla, 2 harjoitusla: vasla-

20

1O

x x

1 X5X 140, 1 lAO, kyykky,tanko niskantakana, 4 X 180, 1X3X 200

otteellarinnallevelo,

x

-

-

verMlelyjuoksu

X4X 1

X5

160, 1 X 2 1 60, I X

x

8OO m

rehabilitoanti, höyry V. päiYä 15 X kiekonheittoa, joka loinen heilto läysleholla verrytlelyvoimistelua Vl. pålvä verryttelyå 15 min 20 X heittoa kuulalla (7.25 kg)eri lyylejä käyltäen nilkkaharjoitukset 3 x 20 verrytlelyjuoksua Vll. päivå kilpailupäivä - CSSR:n ennåtys 68.60

Heittovalmennuksen perusteet heittovalOhjelmoidulla mennuksella tarkoitetaan heittäiän suorituskyvyn suunnitelmallista parantamasta käyttäen hyväksi TIETOON, KOKEIVUKSEEN, ia TIETEELLISEEN tutkimukseen perustuvaa hadoitusta,

Heittovalmennuksen tehtävånä on valmentaa heittAjät

huipputason heittosuorit!ksiin, iotka ovat riipuvaisia heittäiän suorituskyvystä, psyykkisestä

valmiudesta sekå suoritusvalmiudesta. Suorituskyky on riippuvainen fyysisestå kunnosta, teknisestä tasosta, ålystå ja heittåjän tiedoista ja kokemuksista. Suoritusvalmius riippuu heittäjän asennoitumisesta urheiluun sekä harjoittelun ia kilpailun asetlamiin vaalimuksiin. Heittovalmennuksen tårkein tehtävå kullekin heittäjän on antaa kehitys- ja harjoituskaudelle soveltuva haioitusvaikutus. Heittovalmennus voidaan jakaa eri valmennusvaiheisiin, joista ensimmäisenå on peruseli lapsi-nuodsovalmennus. 2a

Perusvalmennuksen lavoit- jon yleiskehittäviä harioitteita leena on LUODA LUJA PERUS- (mm. eri lajeja, yleistaitavuus, TA myöhemmälle valmentautu_ peruskestävyys, perusvoima, miselle. Perusvalmennukselle liikkuvuus), mutta PERUSon ominaista ilo ia virkistys sekä TEKNIIKAN luominen on tär innostuksen sytyttäminen. Peru' valmennus jaetaan kahteen toi' sistaan poikkeavaan harjoitusjaksoon: yleinen perusval' mennus eli aloitteliian val' mennus sekä laiikohtainen perusvalmennus eli pidemmälle kehittyneiden valmennus. Aloittelijan valmennuksessa on monipuolisuus (eri lajit) kai' ken A ia O. Kuitenkin samalla parannetaan fyysistä kuntoa ja etenkin motoriikkaa kehitetään. Harjoittelu on leikinomaista mutle SAANNOLLISTA. Aloittelijan valmennuksen ihanne aloitu_ sikå olisi 9 + 1 vuoden ikä ja kestäisi n.4 vuotta, jonka jålkeen alkaisi lajikohtainen perusval_ mennus.

Lajivalinta tehdåån heti laiikohtaisen perusvalmennusvaiheen alusså (erikoistuminen).

Harjoittelussa on kuitenkin pal'

kqää ja se luodaan ainoastaan SAANNOT.LISESSA heittelyllä ympäri vuoden. Lajikohtaiselle perusvalmennukselle on ominaista myös harjoitusmäårän nopea kasvu. Lajikohtaisen perusvalmennuksen ihanne aloitusikå olisi 13 + l vuoden ikä ja loppumisvaihe 17 + 1 vuoden ikå, jonka iålkeen alkaisi huippuvalmennus, Huippuvalmennuksen .tavoitteena on kehittää urheilijasta mahdollisimman korkeatasoinen huippuheittåjä. Huippuvålmennukselle on ominaista lajikohtaiset harioitteet ja måädn sekå tehon lisåäntyminen. Täytyy muistaa, että eri valmennusveiheiden aloiliaminen riippuu urheilijan iästä ja kehitysvaiheesta, harjoitteluiästä ia lajin vaatimuksisla = biologinen huippusuoritusikä, mikå heitoisså voi olla yli 30 vuotta).


viikko*im.: l5-15 yuotiai e PERIJSKUNTOKAUST h.tmi-ma.ti3

30

96

2:1

alip, 50 % norm.

30-40 30.]6 alip.50 % norm.

40 % aliA 60 96 norm.

aO-100

/

- airahyop€tt4 40-60 10-15 min.

harj.

Ti

Viikko€slm.: 1 5- 16 lkålselle PERUSKUNTOKAUST mårrås-joutu 3:t

3 4x12-ax5o-60

96

3x10

3x1O

- iuoksuå 1O-15 min Su

Mui9ta aina - jokainen harjoitus alkaa Alkuverryttsty ä. - muista lajikohtainen verryttely. - paneudu harjoitteluun.

- tekniikan opettelussa nopeuden lisåys våhitellon. - ålå unohda loppuverryttetyä ia iltsvoimlst€lua- Såiraana harjoittelu kielletty.

I. Turyanen

Analyysikaavakkeen käyttö harjoittelussa Valmennustilanteen helpottamiseksi, yhteisen tekniikkakielen löytåmiseksi javirheiden karloittamiseksi olemme laatineet oheiset lajikohtaiset analyysilomakkeet. Kåytånnössä, valmentaja arvioi lomakkeessa olevaa numeroasteikkoa käyttäen lekniikan osa-alueet sekä kokonaisuuden. Tämän analyysin perusteella laaditaan tekniikkaan kohdistLrvat harjoitteet, joko osaharjoitteina lai kokonaisharjoilteina puutteiden mukaan. Arviota voidaan ta*entaa esim. videokuvaa hyvåksi käytlåen. Myös urheilijan oma arvio suorituksestaan antaa hWän keskustelupohjan tekniikan kehittämiseksi. Valnentajakoulutuksessa lomaketta kaiytetään

"virhesilmån" koulutuksessa. Tåtä koulutusta voi jokainen tehdå myös itsekseen kilpailu-ja harjoitustilanteissa. Lomake yhdistettynä ideaatisen tekniikkamallin seuraamiseen f ilmiltä tai videotta aultaa mielikuvan luomiseen oikeasta suorituksestä. (ks. heitto uutisel no:3: Voima ja lihaksiston koordinåatiokyky urheilussa). Selvittäessäsi virhettä urheilijalle sinun on paljon helpompi tehdä se lomakkeen avulla kuin "mahtavalla" sanavarastollasi. Lomakkeen käyttö varmistaa myös sen, että urheilija ymmårtåå sen, mitå pyrit selvittåmään. Ohessa myös lestilomake, jota käytetäån kaikilla tasoi a.

29


5F&frff.

-+

trtrtrDtr trtrtr!tr

!!D!!

trtrtr-tr

tr.otr!tr-tr4 Itrt]trtr

Eööä-

nnnt-lft

trtrtr-tr

1234

srå,-'\

!tr-trtr otrtr-tr trtrc!! !nD-tr

ntrtrntr tr!tr!c otrtr-tr

!!!-D

o!tr!tr

//

tr-tr-tr

?-hY *ffi't \1 \l

Pni'1 /l\ f]

-tr-trtr -tr-trtr -tr-tr4 .Er']nn

tr!tr!tr

!tr!tr! !tr!tr!

tr-trtrtr

!trtr!tr

!!tr4tr tr-trtrD

trtr-tr-

KX

ÖL(L

otrtr-tr

t1

otrtrD! !tr-!! atr!tr8

'12

13

-trotrtr tr!tr.c -tr!trtr


.,4',ÅK_

a_å

.fuåå ,'r$

//

\\>

((

-s> -

trtrtrtrtr trtrtrtrD

trtrtrtrtr trOtrtrtr trtrtrtrtr trtrtrtrtr .trtrtrtr

DtrOtrtr trtrctrtr

4:

,/---

trtrtrtrtr trtrtrtrtr trtrtrtrn trtrtrDtr trtrtroo trtrtrtrtr

,11 2r'-\

trtrtrI]n

-g "<q\

$.åM (-..&-&

& bK

. P--&=-4=

trtrtrtrtr trtrtrtrtr ODtrtrC trDtrtrtr

.-< 1-\

n i'J \

trtrtrtrtr trtrtrtrtr ootrtrtr trtrtrtrtr trtrtrtrtr

-trotrtr -trDtrtr Dtrtrtrtr trtrtrao trtrtrDC trtrtrtro trDtrtrD

trtrtrtro trotrDo DOOOO

DtrtrDO

trtrtrtro trtrtrtrc

//å

trOODD

trtrntrD trtrntrD


lb

$

ffi*aafiul"o7o guu"%ro ?/u//a%c//a HEITTOUUTISET 32


I-,AADI]KA,S PAINOTALO. I{eskellii Stromea.

Nykyaikaista painotekniikkaa

vankkaa ammaltilaitoa.

KainuunSanoma,in Kirjapaino Oy PL 150 S7101 KAJAANI

HRIR *

ir$riil

OUEI

Rnnövö Dto,.nnn 5.ann an

b&eöto

)naoaoon h ).tchti.llc .ik,rclle nehelle Kudasten oostutuninen p elnstön tathnto t<

r<AcrlAlA[\lU @]\7 PUUTYÖTEHDAS PL 2O4 47101 KAJAANI

Puh: {946) 39751

h/ry ,orv s.. lorlsr,o*loÅ,o pmremqo

Mod.n

prctennt ovot tölosto,

tlkj.e

nönöno aninohappop Kalnesto latll

ieno maibo Föivråd/r roo 8o+,/o,nen d€r no,n lolmonnekien pro,etnintorperoon Somol/o rdtd ro/omöö/&lö tuhe td*etki vdom,tnero seld kvenndtrotnetto

.i{.i/tivd, n,rvlrt',hmtren erm^dlle v.iih'.i

llrrci OSUU5MEIJE

nT


Gtousuu t72, t72. \16. 1?9, 159.

l9l

I

I

I

I I

HEIIIOVftNEET

I

KE

I I

tf {

I

HAAT

-

i

DVIK-teräskeihäät esim. DIANA-80 naisten m aailm an e n n ätyskeihäs HELD-keihäät (Custom ll, lll) SAN

KErHÄÄNHErroN HARJotruspALLor

j

KIEKOT

_ UUTUUS!

.l l

,l

I

tl

ti

I

{

lt rao

t2l

J

ta

1!8 lzj t4 l2 !r rzt

M

UOVIRAKE NTEIN

EN

KILPAKIEKKO 1 kg ja 2 kg - Puukiekot harjoitus- ja kilpailukäyttöön KUULAT - Harjoituskuulat (siniset) - Kilpailukuulat (punaiset) - Kumikuulat sisähalleihin MOUKARIT 2,5 kg, 4 kg, 5,44 kg, 6,25 kg, 7,26 ks

Valmistamme ja toimitamme myös - Heittopaikkojen sääntöjen m u kaiset SUOJAHAKIT JA -VEBKOT - UUTUUTENA heittokehien LASIKU ITUSUOJAT

T(ARHU

Karhu-Tilan Oy, 06530 KERKKOO a: 915 28440 Teex

1726


Heittouutiset 1984 nro 4