Issuu on Google+

7/VnE

D

z 7\

YPPY ill rttl lr\t llIt\llll N ! I

99

! I ,l

ry


Tokio on mielesså koko keihåspo. rukalla. Seppo jå Ai sekå Påivianroivat jo nåyneliä Kuopiossa. Milå.

hån siellå Korjuksen papereissa ja lhalaisen nåyltöruudulla lukee,

HEITTO. JA HYPPY. UUTISET

tssN 0781-8319 SUOMEN URHEILULIITTO

Fadiokatu 20 OO24O

HELSINKI

Talvikisat ovat takana. Kenttälaiien talvi'inventaario ia välitilinpåätös on tehty. Keihäiden piirtämät jåliet kaukana Tokion Stadionin nurmessa ovat ai' noitä todellisia menestyskuvia näin talvi'invenlaarion iälkeenl!l!! Lajikohtaiset ruodinnat sisäsivuilla. Joka syksyinen aktiivisuus ia halukkuus urheilla ja tehdå tuloksia näytti io hieman laskeneen 25 % kilpailleista saavutti oman ennätyksensä.30 % leiritys'urheilijoista jåtti antamatta selvityksensä talvi' kunnostaan (osa loukkaantuneina).30 % urheilleista taantui edellisestä kaudesta ja loput saavuttivat saman tason. 100:n 7o tasoa sentåän on valmen' nustuen käyttö-halukkuus ja leiritys etenkin ulkomailla.

"Tie huipulle on pitkå..."' Testaamisesta ja testien merkityksestå puhutaan iatkuvasti. Niistå ollaan mieltä, jos toistakin jopa yleisönosastossa Pelkkå testien tekeminen auto' maationa ilman vertailua ja palauletta ei saa olla itsetarkoitus. Moniko todel_ la seuraa omaa ominaisuuskehitystä esim 12 kuukautta taaksepåin. Lrainin' ta "en muista paljonko?", kertoo myös asenteesta kehittyä. Tasapainoinen vuositasolla tapahtuva ominaisuuskehitys iohtaa huipulle

PÄÄTO IM ITTAJA

ESA PAASONEN

Hyttitie 17,

11910 Rlihimäki 914-721 880, 949-506 015

Telefax 914-721880 TOIMITUSKUNTA:

JARMO

MÄKELÄ

TAPIO RAJALA TOPI SIMONEN JUKKA HÄRKÖNEN MAURI AUVINEN

965.166 289 965.'166 313 971-650 350 918.308 122 953-29 045

Låjlkoulullåiål TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET SULTTUIJA GRAHN Puh. 30-158 2396

Tilaushinta: 150 mk/vuosi 5 numetoa ILl.llOITUSHINNAX 1/1 sivua 1500 mk 1/2 sivua 1000 mk 1/4 sivuå 800 mk 1/8 sivua 50O mk 1/16 sivua 300 mk

Takakansi ulko 2500 mk Takakansi sisä 2000 mk PANKKI: SYP.MEILAHTI 226214.926

SUUHEITTO.HYPPYUUTISET Lahdan Kidapaino ja sanodålehtl oy,

1991

"Onhan sitå seurattu..." "Leiri tai harjoitukset menivåt hyvin, testeissä tuli kovat tulokset". Nåinhän me usein toteamme. Vilkaisu tämän lehden testisivuille kertoo tosiasioita Onko harjoiteltu oikein tai onko yleensä harioiteltu, jos ryhmissämme olevat lahjakkaat 16-18 vuotiaat nuoret ovat viimeisen 12 kk:n harjoittelun iälkeen ominaisuuksissa samalla tasolla tai iopa alle. (en kirioita pelkästäån voimas' ta, vaikka...) Tällaista se testiseuranta kuitenkin paliastaa. Vaikka kilpailukausi on mielesså meidån ei tarvitse tällä kertaa sortua ioka vuotiseen irroitle luun vaan kerrankin harioitteluun sillä aika on sama syksystå halleihin kuin tåstå heikestå kesään. "Kilpailumahdollisuudet mahtavat" Toiminta kaikilla tasoilla on työtä tulevaisuuteen. Huippumme keskittyvät omine tavoitteine Tokioon ia Thessalonikiin sekå Barcelonaan. Nlaaottelut se kä aikuisissa että nuorissa mahdollistavat suuremman ioukon kansainvälisen urheilukosketuksen. Tänä vuonna aikuiset kohtaavat Ruotsin ja italian Nuc ret kohtaavat Ruotsin, Englannin, Neuvostoliiton, Saksan, ltalian, Norian' Tanskan ia Eestin. SM-kilpailut, Eliitti', Mustapörssi', kansalliset, laiikarne' vaalit sekä kaikki piirikohtaiset lajien erikoistapahlumat, ioista tässäkin nu' merossa informaaliota måhdollistavat kaikkien kenttålajien harrastaiien laaian esiintymisen kilPakentillä. Ensi syksyn ryhmävalinnoissa ei näy lama ia laskusuhdanne. Ivlukana kehi' tyksen laivassa uusiin tavoitteisiin seilaamassa ovat noususuhdanteessa etenevät. Matkustajatarkistuksia voidaan tehdå jo talvella. EP


HEITTO/HYPPYUUTISET N:O 2 / 1991

Heitto-Hyppyuutiset liedottaa .....-................ 3-7 IAAF:n raiat Tokion l/[4-kisoihin 1991 .............8 Nuo en EM-kisat ............................-.........._...._.. 11 Suomaiaistuloksia "parluroiiiin" Sevillassa __ 15 Heilloien turvajoukot asemissa jo tåhes iokaisessa piirissä Terueiset heittoien piirikierrokselta............-............................_.........

18

viitalan viikkokisal herättää Helsingin alueen heittäjåt .......-.......................................... 21 Kuulantyönnön välitodistus tatve a 1991 ......25 Nuoret pääosissa kiekon talvi-SM kisoissa

Kuopiossa ,..,,,.-....-...........-.,...,,,,............._...._......26 lloukarin talvi-S[,l [,liesten sarjassa hyvå kilpailu - nuoret pe11ymys.............._.........._.... 30 Talvimestaruudet keihäässä ratkotliin Kuopiossa ................-......,,,...................,.............32 Vaihtelevaa pituushypyssä -..........................._.. 38 Korkeuden vålitilinpäätös ........-.....-.................. 39 Kolmiloikkaajat hallikaudesta kevååseen ...... 40 Seiväshyppy Kuinka korkealle? ....................... 42 Hallioltelujen SM-kilpailut Tampereetta ......... 44 Nuorten sM-halliottelut Pirkkaha issa _.......... 47 Oulusa kilipailtiil ....................-....._....._.........._.... 49 Jarkko Finnin harjoillelu 89-90 tuloksena MIV-hopea! ........-......................... 50 Seilsemåstä seiväsveljeksestå .................,,,,.,, 56 Voiman harjoilettavuus ja pysyvyys ............... 58 Testiseuranta Hypyl ja ottelut .--..........-........... 59 Super ja NIVV heittäjien testiseuranta ...........63 NlVVlestiseurannaUhypyt ja heitot ....._.......... 64 l9.vuotiaiden Euroopan ti1aslot ............._...._.... 68 Heitto-Hyppyuutisten tilastosivut .........._......... 70

ittelut Asko Pelton iemelle uudesta hallisu omenen n åtyksestä.

Onn

llpon iisil piisil ...................................................72 Lainauksia englantilaisesta

"Throwel'.lehdestä

.._...._................_.................

7

2

f&. Onnittelut myös Ringa RopoJunnilalle uudesta halli SE:stä.

Seuraava lehti ilmestyy 25.7 91


Ihmisen puolesta

-

rutiineja vastaan.

Mistä on Canon tehty? Kopiokoneista, kameroistai telefaxeista, laskimista; kirjoituskoneista, skannereista; mikroista, kirjoittimistai video- ja stillvideokameroista; tietojärjestelmistä. . . Niistä - muun muassa - on Canon tehty, Edistyksellisistä Iaitteista, joiden avulla nautit enemmän ha[astuksestasi, Nopeista ja tehokkaista työvälineistä, jotta aikasi ei kulu rutiineihin. Voit keskittyä omiin tehtäviisi, toteuttaa ideoitasi ja kehittyä työssäsi.

Tiedämme, että se on tärkeää, sillä Canon on tehty myös ihmisistä. Osaavista, ahkerista ja oppivista canonilaisista, joiden ansiosta olemme markkinajohtaja useissa edellä luetelluissa tuoteryhmissä, Pidämmekin hyvää huolta henkilöstömme hyvinvoinnista. Mutta emme halua varmistaa vain omaa ja asiakkaittemme menestystä, Olemme aktiivisesti mukana hankkeissa, joiden tavoitteena on ihmisen elämänlaadun parantaminen. Koska eläminen on enemmän Oy Canon Äb, Koloeti[tie 3 00380 Helsinki, puh. (90) 560 6l kuin olemista hengissä.

Canon


I Kenttälajien kilpailut ja lajiohjelmat

N 1991

F 3*

9r "99S

b::

ä

Ed

18.05. Salo

26.05. 26.05. 28.05. 02.06. 02.06.

Parikkatå

Joutsa

Helsinki 'E Ählå.i viitasaari

"' " "'

02.06. Lempåålå 03.06. Helsinki 'O

04.07. Elimåki 09-07. Lappeenranla 09.07- Tu.enki 13-07- lisålmi 14.07- Eura 16.07- Oulu

16.07.lmåtra 06.06 Måntyharju 06.06. Jårvenpåå 16.07- Lappajåryi

17.07. Xrisilina 08.06. virppula 09.06. Mynåmåkl 10.06. Våhåkyrö

12.06. Mikkeli 12.06. Pori 12.06. Fiihimåki 13.06 Hamina 13.06- Nårpiö

" ""' "" " " ""' "" ""'

13.06. Nasiola 17.06 Tampere 21.06- Keuruu 21.06. Pudasjårvi 21.06. Ylöjårvi 22.06. Kuortåne 22.06. SåarijåNi 23.06. Lapinlahii

"

29.06. Vaajakoski 'HUx 30.06. Låpuå 30-06. Poryoo'PU

" " " "' "' ""' "

""' "" "' " " ""' " "' " " " "

22.07. Lohja 24,7, Klaukkala 31.07. Kauhajoki 31.07. Pihtipudas 31.07. 06.04. 07.08. 08.08.

Joensuu Lahti Borgå

Kotka

11.08. Juva 11.08. Jålasjårvi

12.0a. seinåjoki 1304. TamDere/UY.a 14.08. Vihti 14.08, Töyså 15,08. Jyvåskylå

17.08. Hyvinkåå 18,08. Laukaa 18.08. llmajoki 18.08.

Ylöjå&i

30.06. Toijåla

30.06- Kokemåki 30.06. Tornio

22.08. Leppåvirlå 24.08. Myyrmäki

I "9*

0 s I

v u T I 1{

F

0 s

02.07. Pieksåmåki

03.07 Korsnås

I

v u T


I 1{

Hei

Kevään ia kesän leirit

F

0 s

26-28.4. '17-

19.5.

4-

7.7.

I

v U

31.5-3.6.

3-

6.6.

Eerikkilä Rovaniemi Kuortane Vierumäki Alavieska Kyröskoski

Kiekkokarnevaalit

Kuulakarnevaalit Moukarikarnevaalit

Keihäskarnevaalit

Helsinki

F

Ladies Games SiPoo Lriehet keihäs valintakisoia nimetåån ilman Olympic Hopes'19v Valinta 20.5. Kuodaneen leirikilp. perusteella '19'v maaottelu Saksa-lsobr-NL-Suomi Valinta 10.6. Katsastuskilpailut 9.6. Järvenpää Pojat kuula '1.6. Lahti Poiat kiekko 2.6. Äånekoski Poial moukari 2.6. Äänekoski Pojat keihäs 1.6. 1.6. 1.6.

Tytöt kuula Tylöt kiekko Tytöt keihäs 22-23.6.

Bårcelona

Eurooppa Cup Valinta 17.6. Katsastuskilpailut 12.6. Mikkeli 12.6. Riihimåki 13.6. Hamina 17.6. Tampere

I

U

u

27.6.

19-21.7.

l\,U.Super-NMV MJ-Super-N[4V MJ-Super-NMV MJ-Super-N[4V

Kevään ia kesän katsastuskilpailut ja valinta-aiat Riika Cup 4 heittåiää nimetään ilman valintakisoja Riika Esto Cup Pienoismaaottelut 3/laii Tallinna Naiset kiekko Katsastus

1{

0 s

(Lappiadi) Yhteisleiri Super-NMV Leirikilpailut Karsinta Yhteisleiri IVJ-KVH

Pihtipudas

7-10.6. 15.6.

Super-N [,lV

N4äntyharju

T I

är

valintakokous Stul-kilpailut

M[4-Tokio Raahe Parkano

Sipoo Sipoo Sipoo

Ladies Games Ladies Games Ladies Games

Naiset kiekko Miehet kiekko Naiset keihås Naisel kuula lViehet kuula Miehet keihäs Miehet moukari 1. valinta

22.7.

Valintakokous

Lapua Katsastuskilpailut NEM sekä juniori maaoltelul NEM Thessal.

20-25.7.

Universiaadit

Sheffield

T

Ruotsi-Suomi 18v Eesti-Suomi 16v Suomi-Eesti 17v le.

Valinta 27.6. mennessä tehtyien lulosten perusteel'


Katso tulosrajat ja osanotto_oikeus toisaalta lehdestä 27

-29.7.

29.7

Kalevan kisat

Valiniekokous

.

Helsin ki

Katsastuskilpailu Tokioon, Ruotsi-Suomi maaotteluun 3 parasta sekä 21'v. ltalia-Suomi-EsPania

Ruolsi-Suomi

1{

t\,1M'Tokio

Italia-Espanja-Suomi

3-

4.8.

8-11.8.

'10-11.8

10-11.8 17.8

23.8-1.9 24-25.8. 129

Fluotsi-Suomi N/[/, T/P18 Thessaloniki Viliandi Orimattila Italia Tokio Buotsi

Espan

ja-Suomi

21v

F

0

s

Nelimaaottelu T/P 20v

Suomi-ltalia

Helsin ki

(21v)

Nelimaaottelu 20v Tukholma Kalsastuskilpailu Suomi-ltalia maaolteluun 2 parasta EM-nuoret Eesti-Suomi T/P 16 Suomi-Eesti T/P 17

Italia-

I

N/M

I H

hei

ien bonuskisal

Urheilija, joka ei nauti OK:n valmennustukea on oikeutettu 25000 mk:n bonukseen ylittäessään Tokion A rajan seuraavissa kilpailuissa 8.8. mennesså kansainväliset kilpailut - kaikki maaottelut

-

SM-kilpailut 5:n tähden kilpailut 4:n tåhden kilpailut

v u T I

il F H

*

0 s

ääiär

Kevään leirit

Nuorten yhteisleiri Kuortane 17.-19.5. (NMV/SN) Aikuisten yhteisleiri Vierumäki 24.-26.5. (l\,lJ/R94/KVH)

* -

Kevään/kesän arvoki

I

lut

TCH-POL-BUL-FlN moniottelumaaottelu

T/P 21, Praha,

1.-2.6.

Valittu: ty: Piia Peltosaari po: Sebastian Siuhonen, Juha Laasanen, Pekka Lahtinen - 3 tyttöä ja 1 poika valitaan nuorten yhteisleirin jälkeen 20.5. Riikacup:1.-2.6. - 10 urheilijaa, ei katsastuksia, halukkuutta voi itmaista LPtle/pV:lte Estocup: 4.-5.6. pienoismaaottelu Tallinnassa urheilijaa/laiir na: pituus. mi: pituus ja seiväs - 3valinta, vrt. Riikacup

-

-

v u T


-

I

ll

-

F

0 s

-

I

v U

-

T

-

I

lt F

0

s I

v u T

-

Olympic Hopes: 9.6. Varsova Thessalonikiin (NuEM) tähtäävää urheiliiaa - 4valinta nuorten yhteisleirin jålkeen 20 5 -FIN-GER-GBR-URS -maaottelu T/P 19 v, 15 6. Helsinki 10.6. - valinta påäkatsastuskilPailut: Ähtäri 2.6./Järvenpää 9.6. - mi: piluus: korkeus: Äänekoski 2.6./Kangasala 9.6. kolmil.: Lahti 1.6./Viitasaari 9.6. seiväs: Äånekoski 2.6./Vammala 9 6. na: pituus: Äånekoski 2.6./Viitasaari 9.6. korkeus: Lahti 1.6./Järvenpäå 9.6. kolmil.: SiPoo 2.6. (Ladies Games) Eurooppacuo B-ryhmå, M/N, Barcelona 22.-236. 17.6. - valinta päåkatsastuskilPailut: ulkomaiset kisat ennen 17.6. - kaikki Mikkeli 12.6./Iampere 17.6. - mi: pituus: korkeus: Vaasa 6.6.ffamPere 17.6. kolmil.: Viitasaari 9.6.Ilampere 17 6 seiväs: L€mpäålå 2.6./Viitasaari 9.6./Hyrylä 11.6. l\4ikkeli '12 6 llampere '17 6 - na: pituus: korkeus: Mikkeli 12.6 /Tampere 17.6 PM-moniottelut, nuorel, Kristiansand 29.-30.6 valinta 17.6. valintapäiväån mennessä tehtyjen tulosten perusteella -Eurooppacup moniottelut, naiset, Helmond, A-ryhmä 6 -7 7' Eurooppacup moniottetut, miehet, Stoke, B'ryhmä 6.-7.7 17.6. - valinta pääkatsastuskilpailu l.-2.6. Turku/ulkomaiset ottelukisat Universiaadit, Sneffield, 14.-25 7 ('63 tai myöhemmin syntyneet opiskeliiat) _ vatitaan 2 seiväsÅyppäåjåå ia 2 kolmiloikkaaiaa t7.6. mennesså tehtyien tutosten perusteella kolmiloikka ja seiväst 20.'21.7 Ruotsi-Suomi N/N4, Tukholma, 3.-4.8. vatinta Kalevan kisoien perusteella 29.7. Ruotsi-Suomi T/P 18, Tukholma, 3 -4 8. perusteella 21.7 - valinta T/P 18 sM-kisoien Elr-nuoret, Thessaloniki 8 -11.8. 21.7. mennessä tehtyien tulosten perusleella - valinta vrt. tulosraiat ja muu Thessalonikin intormaatio toisaalla tåsså lehdesså Eesti-Suomi, T/P 16, Viliandi, 10 -11.8. valinta 21.7. T/P 16-SM'kisojen perusteella Suomi-Eesti, T/P 17, Orimattila 10--11.8. valinta 21.7. TiP 18-SM-kisojen perusleella MM,kisat, Tokio 23.8.-1.9. perusteella 1. valinta 27.6.; 2. \alinla 29 T valintapåivämääriin mennessä tehtyien tulosten - vrt. tulosraiat ia muu Tokion informaatio toisaalla tåssä lehdessä ITA-ESP-FlN, T/P 2'1, Pisa 17.8. valinla 27.7.lP 2o-Sttl'kisojen ia Kalevan Kisojen perusteella Eesti-Ruotsi-Suomi'ottelumaaottelu, 23.-24.8. Kuressaare 29.7. T/P 2O'SM-otteluien ia Kalevan Kisoien perusteella - valinta juniori t72 tai myöhemmin synlynyt) - 45 naista/'l miestä/2 iunioria C72 tai myöhemmin syntynyt) T/P 20, Tranås. Ruotsi Netimaaoltelu, ualinla 29.7. f P 20 SM'kisojen ia Kalevan Kisojen perusteella -maaottelu, 12.9. Helsinki Suomi-ltalia valinta 5.8. Ruotsi'ottelun perusteella (2 urh./laji)

-


I Universiaadit ke Korkeus Seiväs

Pituus

3ioikka Kuula Kiekko Keihäs Moukari 10"ott.

7-ott.

N

al

Miehet

Naiset

223

185

770

640

1620

1250

1780

1650

5700 7500 6700 7500

5700 5700

F

0 s I

5500

Tulosrajat oval täytyneet saavuttaa 1.5.1990-30.6.1991

v Osallistumisoikeus Universiadeihin

u

Universiadeihin voivat osallistua kilpailijoina seuraavat normit täyttävät henkilöt: a) virallisesti kokopäiväopiskelijaksi rekisteröity yliopistossa tai vastaavassa oppilaitoksessa opiskeleva, ' Suomessa yliopisto ja korkeakouluopiskelija sekå opistotasoisessa oppilaitoksessa opiskeleva b) em. lalloksissa opiskellul, ioka on suoriltanui tutkintonsa vuonna 1990, c) edustamansa maan kansalainen, d) syntynyt'1.1.1963-3 1.12.1973 välisenå aikana, e) amatööri f) pääsääntöisesti Opiskelijoiden Liikuntaliiton jåsenjärjestön jäsen.

T I 1{

Hakeminen urheilukouluun

F

Kesälajien urheiliiat Hakemukset tulee olla Urheilukoululla 1.7. mennessä. - Valintakokeet, niihin kutsuttaville, ovat 1.-2-8. - Päätös Urheilukouluun saadaan elokuun aikana Påäesikunnasta - Palvelus Urheilukoulussahyväksytyistä (ll/91 saapumiserå) alkaa keskiviikkona 9J0. ja päättyy 2.9.1992. Lisätietoja anlavat kapt Jouni Vainio, UrhK (918) 40 811 lik Jari Utriainen, UrhK (918) 40 811 Urheilukoulun osoite: PL 6, 15701 LAHTI.

0 s I

I

K€ntläkolmion urheiliiajåseniksi on valitlu Mika Muukka ja Heikki Herva kaudeksi

90-91.

' I

v U

T


I 1{

F

0 s I

U U

T I 1{

F

0 s I

v u T

Tokio-Sappo.o matkuslug

A-rala, los lailln us.ampi osanotlaia

B.rar., los lallin on yaln yksl oaanoltaia

korkeus seiväs pituus 3.loikka kuula kiekko keihäs moukari 7-ottelu 10'oltelu ]IIID

Naiset

Miehet

Laji

AB 228 550 800

222 540

16.85

745 t6.50

63.20 80.00 74.50

19.00 60.00 73.00 70.00

'19.85

7850

to 8 pe I

AB 192 655

640

17.40 59.00 61.40

16.50 56.00 56.00

5950

5600

7600

IA F WORI D CTI^MPIOIrS'*S.

T6RYO TTP^N

2.4lcqsLl-lEEEl4EA

glj(lEllEdr

186

Rahtikuorma Låhtö I 19.20-

12.10

ma12 Lählö ll 19.20- 12.10 pe 16 Lähtö lll 19.20 - 12.10 -

17.00

20 henk

17.00

30 henk

17.00

25 henk

ke 21 Kisakylä auki Tokioon pe 23 Avaiaiset

30 henk

Tokioon Tokioon

25 henk 20 henk

la 24

Ii 27 ke 28 LEPO ma 2 Paluu kaikille 12.00-16.40


rmz al.Ijrlr]lw

@cro

I 1{

F {t,i]}ci trJ! -

0 s I

v

MM.klsåt, Toklo 24.08.-0t.09.'1991

U

Periantal 23.08.1991 Avåiaiset

T Lauantai 24.08.1991

09.30 10.30 12.00 18.20 18-40

kuula moukari moukari piluus kuula

karsinta, 2 ryhmåå karsinta, 1. ryhmä karsinta, 2. ryhmä karsinta, 2 ryhmää loppukilpailu

naiset miehet miehet naiset naiset

Rinqa Ropo

I 1{

F Sunnunlai 25.08.1991

09.00 keihäs 10.30 keihås 15.00 moukari 17.00 kolmiloikka '18.30 pituus

karsinta, 1. ryhmä miehet karsinta,2 ryhmå miehet loppukilpailu miehet karsinta, 2 ryhmää miehet loppukilpailu naiset Seppo Råty

0 s I

v

Maånantai 26.08.1991

10.00 '10.00 11.00 '11.40 16.00 16.40 18.10 19.45

T.ottelu/1oo m ai

kiekko karsinta, 1. ryhmå 7-ottelu/korkeus 2 ryhmåå kiekko karsinta,2. ryhmå 7-ottelu/kuula 2 ryhmäå

kolmiloikka

keihäs

T.ottelu/2oo m

loppukilpailu loppukilpailu

naiset miehet naiset miehet naiset miehet miehet naiset

u T Ari Paka.insn


Tiistai 27.08.1991

I

N

F

0 s I

v u T I

10.10 7-ottelu/pituus 16.00 T.ottelu/keihäs '16.40 seiväs 17.20 7-ottelu/keihäs 19.00 kiekko 20.05 7-ottelu/800 m

naiset ryhmää naiset ryhmä karsinta, 2 ryhmåä miehet naiset 2. ryhmä loppukilpailu miehet

2.

1.

naiset

Keskivllkko 28.08.1991 LEPOPÄIVÄ

Asko Peltoniemi

Torstai 29.0E.1991

karsinta,2 ryhmää naiset 10.20 korkeus miehet 10.50 1o-ottelu/pituus 2 ryhmäå '12.30 1o-ottelu/kuula 2 ryhmäå miehet

loppukilpailu 16.00 seiväs 16.10 1o.otle lu/korkeus 2 ryhmåå '16.10 pituus karsinta,2 ryhmää karsinta, 1. ryhmä 18.00 kiekko 19.30 kiekko karsinta,2. ryhmä 20.00 l0-ottelu/400 m

miehet miehet miehet naiset naiset miehet

Jani L€hlonen

Periantai 30.08,1991 miehet 09.00 10'ottelu/110 m aidat miehet 09.45 '10-ottelu/kiekko1. ryhmå 10.30 kuula karsinta,2 ryhmåä miehet

miehet ryhmä miehet ryhmää miehet ryhmä karsinta,2 ryhmåä miehet korkeus 1{ pituus loppukilpailu miehet miehet lo-ottelu/keihäs 2. ryhmä miehet 20.15 10-ottelu,l1500 m '11.00 '12.30 '16.30 16.40 17.30 18.00

1o.ottelu/kiekko 2. 1o-ottelu/seiväs 2 1o.ottelu/keihäs 1.

Juha Kivi

F

0 s I

Lauantal 31.08.1991

10.00 11.20 16.30 18.10 18.30

keihäs keihäs korkeus kiekko kuula

karsinta, l. ryhmä naiset karsinta, 2. ryhmä naiset loppukilpailu naiset loppukilpailu naiset loppukilpailu miehet Hell Rantånen

v u Sunnuntal 01.09.1991

T

15.00 korkeus 16.00 keihäs 19.00 Päättäiäiset 10

loppukilpailu loppukilpailu

miehet naiset Påivi Alalrantli


I Thessaloniki SUL:n a8gttamat

N

r4at

korkeus pit0us kolmiloikka seivås ku ula kiekko keihäs moukari ottelut

184

620 '12.60

15.00

48.50 51.00 5350

215 750

F

15.60 510 16.50

51.00 70.00 62.00 7000

Kimmo

I

Nuo en EM.kisat 8,8-11.8 Thessalonlkl, KJolkka

v

Torstai 8.8.1991

09.00 1o-ottelu/100 m 09.00 Kiekko 09.00 Pituus 09.15 100 m 09.30 Korkeus 09.30 Kuula 09.40 100 m 10.00 400 m aj 10.20 400 m aj '10.30 1o-ottelu/pituus

10.30 Kiekko 10.30 lvloukari 10.45 3000 m ej 12.00 N,loukari 12.00 1o-ottelu/kuula 18.00

AVAJAISET

'19.00 100

m

19.00 1o-ottelu/korkeus 19.15 100 m 19.30 400 m '19.50 400 m

20.15 1500 m 20.30 Kiekko 20.30 1500 m 20.45 100 m 21.00 100 m 21.10 5000 m kävely 21.45 10000 m 22.30 1o-ottelui400 m 22.45 5000 m

karsinta/A karsinta/A, karsinta karsinta/4, B karsinta/A, B karsinta karsinta karsinta AiB karsinta/B karsinta/A karsinta karsinta/B

miehet miehet naiset naiset miehet naiset miehet naiset miehet miehet miehet miehet miehet miehet miehet

välieråt naiset miehet välierät miehet karsinta naisel karsinta miehet karsinta naisel loppukilpailu miehet karsinta miehet loppukilpailu loppukilpailu loppukilpailu loppukilpailu

alkuerät

naisel miehet naiset naiset miehet miehet

karsinta/A karsinta karsinta/4, B karsinta/4, B alkueråt alkueråt karsinta/B

naiset naiset miehet miehet naiset miehet naisel

u Johannes Kerälä

T I 1{

F Marikå Tuliniåmi

0 s I

v

P€.tanlai 9.8.1991

08.30 Keihäs 08.45 3000 m 09.00 Seiväs 09.00 Pituus 09.15 100 m aj 09.30 110 m aj 09.30 Keihäs

0 s

u Heli Tolkkinen

T


I 1{

F

0 s I

v U

10.00 10-ottelu/110 m aj 10.45 Kolmiloikka karsinta/A, 11.00 lo-ottelu/kiekko A '12.15 1o-ottelu/kiekko 12.30 1o"ottelu/seiväs 13.45 lo-ottelu/seiväs

17.30 lvoukari 19.00 100 m aj 19.00 Pituus

'19.15 110 m aj '19.30 Korkeus 19.30 800 m 19.45 800 m 19.45 1o-ottelu/keihäs

B

B A B loppukilpailu välierät loppukilpailu vålieråt loppukilpailu alkuerät alkueråt A vålieråt vålierät välierät välierät

20.00 400 m 20.15 400 m 20.30 400 m aj 20.45 400 m aj 20.45 Kuula loppukilpailu 21.00 100 m aj loppukilpailu 21.00 1o-ottetu/keihås B 21.15 110 m aj loppukilpailu 21.30 1500 m loppukilpailu 21.45 1500 m loppukilpailu 22.00 10000 m kåvely loppukilpailu 22.45 10-ottelu/1500 m

miehet naiset miehet miehet miehet miehet miehet naiset naiset miehet miehet naiset miehet miehet naiset miehet naiset miehet naiset naiset miehet miehet naiset miehet miehet miehet

Ja.kko Heimonen

Tero Angeria

T Lauåntåi t0.8.1991

I 1{

F

0 s I

v u T

09.00 Keihäs 09.00 7-ottelu/100 09.00 Kiekko

karsinta/A

miehet naiset karsinla/A-C naiset 09.'15 200 m karsinta naisel 09.15 Kuula karsinta/A, B miehet 09.30 Kolmiloikka karsinta/4, B miehet 09.45 200 m karsinla miehet 10.15 7'ottelu/korkeus A. B naisel 10.30 Kiekko karsinta/B-C naiset '10.30 Keihäs karsinla/B miehet

19.00

m

Kolmiloikka loppukilpailu

naiset

km loppukilpailu miehet 19.15 200 m välierät naisel 19.15 Korkeus karsinta/A, B naiset 19.15 Keihäs loppukilpailu naiset 19.15 1o'ottelu/kuula A, B naisei 19.30 200 m välierät miehet 19.45 800 m välierät naisei '19.55 20 km:n maaliintulo miehet 20.15 800 m välierät miehel 20.30 400 m loppukilpailu naiset 20.45 Pituus loppukilpailu miehet 20.45 400 m loppukilpailu miehet 21.00 3000 m ei loppukilpailu miehet 21.00 Kiekko loppukilpailu naiset 21.15 10000 m loppukilpailu miehet 22.00 7-ottelu/200 m naiset 22.15 4t<1O0 m välierät naiset 22.30 4x.l.00 m välierät miehet 22.45 4x4O0 m välierät naiset 23.00 4x400 m välierät miehet '19.00 20

12

Veikkolainen


Sunnuntai 11.8.1991

10.00 7-ottelu/pituus A, 11.30 7-ottelu/keihås A 12.45 7-ottelui keihäs B

seivås 400 m aj korkeus kuula 400 m aj 19.'15 kolmiloikka 19.30 200 m 19.45 200 m 20.00 keihås 20.00 800 m 20.15 800 m 20.30 3000 m 20.45 5000 m 21.10 7-ottelu/800 m 21.30 4x 100 m 21.40 4x 100 m 21.50 4x400 m 22.OO 4\ 4OO m '17.30

19.00 19.00 19.00 19.15

22.@

B

loppukilpailu loppukilpailu loppukilpailu loppukilpailu loppukilpailu loppukilpailu loppukilpailu loppukilpailu loppukilpailu loppukilpailu loppukilpailu loppukilpailu loppukilpailu loppukilpailu loppukilpailu loppukilpailu loppukilpailu

naiset naiset naiset miehet naiset naiset miehet miehet miehet naiset miehet miehet naiset miehet naiset miehet naiset naiset miehet naisel miehet

I

il F

0 s

Mika Koskinen

I

v

PÄÄTTÄJÄISET

u T

+ +

I 1{

URHEILIJA

yhdistä opiskelu ja harjoittelu!

F

PäijäLHämeen ammattioppilaitos tarjoaa tähän mahdollisuuden yleisurheilijoille ja ma'hdollisesti myös muille yksilölajien urheilijoille, kuten suunnistajille' pyöräilijöille ja uimareille.

OPISKELU

0 s

Nastolan toimipisteessä (1116) syksyllä 1991 alkavalla

SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSLiNJAN YLEISJAKSOLLA (085) tAi YGPOHJAISELLA TIETOTEKNIIKAN MEKAANIKON oPTNTOLINJALLA (423)

HARJOITTELU

I

v

Pajulahden urheiluopiston harjoituspaikoilla valmentaiien

ohjauksessa.

U

Majoitus järjestetään oppilasasuntolassa Nastolassa. Lisåtietoja antaa apulaisrehtori Pentti Lehlinen, puh (918)662 249

T

REHTORI

13


MOTOFIOLA DYNRTRC

HUIPPU UUTUUS MAAILMAN SUURIMMALTA AUTOPUHELINVALMISTAJALTA DYNATAC NMT 9OO Morkkinoiden tehokkoin kösipuhelin o suuri io selkeö LED.nöWö . niminiuisti 99 muisliodikkoo . toksoloskuril e voroshölvlin . SIS-turvoloodi . ouheoiko: lO0 min vokiookullo 5 5 tuntio tehookullo llisövorusle) . stånd bv oiko: l4 tuniio vokiook'ullo 28 luntio iehookullo {lisövoruste)

DYNATAC

öerusvoruslus '. DYNATAC-oUhelin e lSOOmAh okku 2 kpl . onlenni . oövlöloluri

. . './kkoloir" köyröohie

7EiElf,Eru"" Puh. (90) 502 2044 Sinimäentie l0 B 02630 ESPOO


J. Mäkelä Yleisurheilun lll halli-lVM-kisat pidettiin Espanian Sevillassa maaliskuun toisessa viikonvaihteessa. Suomen kenttälaiien ioukkue koostui kolmesta hyppääjästä, joidenka meneslys jäi selvästi alle odoletun. Nöyrästi on tunnusteltava, että päävastuun Suomen yleisurheilun näkyvyydestä ko. kisoissa kantoivat naisjuoksijamme Sisko Hanhi' ioki ia Carita Sunell. Onnittelut tytöille koko "kenttäväen" puolesta. Menomatkan aikataulumme pettivät nelisen tuntia. Järiestäytyminen perillä Sevillassa oli myös vaikeaa, koska kisajär,estäjät olivat vielä päivää ennen h-hetkeä välimeren tavan mukaisesti hyvin "manjana" tunnelmissa. lnformaation säantia vaikeulti myös englanninkielen taitamat. tomuus, mikä turismiin tottumattomassa Sevillan sisämaakaupungissa oli varsin laajaa. Allekirjoittaneen påånsärkynä olleista teknisislä asioista kuitenkin selvittiin joukkueenjohiaja Seppo [,4ar tiskaisen aktiivisella avustuksella. Kilpailemiseen liittyvän informaation perässä iuosiessam. me joukkueen valmentaja Petteri Jouste hoiteli ansiokkaasti urheilijoiden verryltely' ja "baanaantutustumislarpeila. Nukkumaanrrenoaikaan kaikki asiat olivat jo kunnossa ja jäimme levollisina odottamaan kisojen alkua. Kieftävää iuoksurataa lukuunottamatla Sevillan halli ei ollut sellainen puusta rakennettu "trampoliini" kuin edellisten talvien Budapest,a Glasgow olival olleet. Vaihka urheilijatyyppeinä Ako ia Ringa (juoksevai pitkällä askeleella eikä viimeisen päälle terävällä kontaktilla) ovatkin sellaisia, jotka pystyvät hyvin hyödyntämään joustavan puuradan! ei tällä tekijällä ollut missään tapauksessa ratkaisevaa merkitystå kummankaan kesyyn esitykseen. Vaikka jälkiviisana ja maika-aikatauluklikkauksel kokeneena olen ehdottomasti sitä maeltä, että valmislaulu.nrsen kannalta olisi ollJl parempi matkuslaa Sevillaan io keskiviikkona, ei tämänkään tekijän vaikutus tuloksiimme varmasti ollut millään tavalla merkittävä, vrt. Sisko Hanhijoen erinomainen alkueräjuoksu heti perjanlaiaamupäivällä. Tuon nämä tekijät esiin sen vuoksi, että ehdistömme halusi jälleen varsin omatoimisesti arvostella sUL:oa asioiden taitamaltomasta hoidosta. Joukkueemme urheilijat ja heidän valmentajansa osaavat kyllä katsoa omankin paidan sisälle kun analysoidaan Sevillan aikaansaannoksia. Syyt urheilijoiden onnistumisiin ja epäonnistumisiin on aina syytä tarkemmin analysoida urheilijan itsensä ja hänen henkilökohlaisen valmentajansa toimesta. Usein varsinkin epåonnistu-

-

misten yhteydessä taustalla löytyy sellaisiakin seikkoja, joita ei-ole edes tarvis "repostella" julkisuudessa. Nirnpä tyydynkin analysoimaan urheiliioitamme varsin yleisellä tasolla. Yhteenvetäen voidaan todela. että klaaratessaan karsinnan ennätystään (187) sivuavalla tuloksella Katja voidaan kirjata Sevillan kävijöistå onnistuneeksi urheilijaksi. Nuorten arvokisakuviot ovat äntaneet Katjalle jo mahtavan "rutiinin", niin vaivalonta ja varmaa Kaljan kilpailukäyttäytyminen joka suhteessa oli. Ringan ja Akon kohdalla epäonnistumisla voidaan sensijaan pitää karkeana. Ringan kohdalla se oli arvokisatilanteessa ensimmäinen, eikä tämän perusteella vjelä Bingan mainetta armottoman kovana kilpailijana ole syylä edes kyseenalaistaa. Akon kohdalla trlanne alkaa kyllai olla päinvåstainen, sillä ainut arvokisa onnistuminen on Soulista (Stutlgartia ei kilpailussa loukkaantumisen vuoksi voi arv oida). Valmistaulumismalli Souliin kannatlaa varmasti vielä kaivella esjlle ja pyrkiä jatkossa psyykkautumaan aryokisaan vastaavalla tavalla, sillä normaalitilanteeseen verrattuna Soulin olosuhteet olivat kaikenlisäksi vaikeat.

-ri lr

_-.yr

t

Kuva: Katja Kilpi 15


Missä maailma makaa N4N4-hallikisoien trendi ei nuoresta historiastaan huolimatta näytä olevan nousussa. Huomattavan suuri osa yleisurheilun "megatähdistä" boikotoi tånåkin vuonna kisaa. Syitå on varmasti kaksi; M M.hallissa joutuu esiintymäån varsin vaatimatonta korvausta vastaan ia ios kåynnissäole' vassa arvokisaputkessa aikoo ioskus vetäå hen_ keå, on se syytä tehdä näin talvisaikaan. Eurooppalaisten kannalta olisi varmasti mie. lekkäåmpåä lopettaa koko kisat ia palata van' haan käytåntöön, joka talvisiin halliEM-kisoihin. Keskustellessani ulkomaisten kolleegojen kans' sa tåmå ajatus tuli esille useammassakin yhteydessä. IAAF:lle Ml\4-hallit ovat joka lapauksessa niin kova "busines'l eltå ne yksin tålläkin perus' teella såilyttävät paikkansa jatkossakin. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, eitä urheilun pr- ja nautinnollisuusarvot on maksimoitu silloin kun maailman parhaat yleisurheiliiat kilpailevat kat' somoin ympärikehityssä hallissa, missä suorituk-

Shot put women final

sia voi koko ajan analysoida paitsi "livenä", myös

videotaululta kaikisla mahdollisista ilmansuunnista kuvattuna ja hidastettuna. Tåmän mahdollisuuden puutluessa suomalaisesta yleisurheilukulttuurista puuttuu kyllä paljon. Tuloksellisesti (sekä kärjen ettå tason osalta) Sevillan kisat olivat kenttälaiien osalta astetta heikommat kuin vastaavat kisat kaksi vuotta sitten Budapestissä. Uskon, että tåtä ilmiötä selitlåä hyvin suuresti aiemminkin esillä ollut Budapestin puinen trampoliinirata, mikä nostaa tulostasoa etenkin koa keudessa ja loikassa, yksilölasolla myös pituudessa ja seipäässä. Huonoksi tai edes keskinkertaiseksi ei tosin Sevillankaan tulostasoa voi moittia. Omat epåonnensoturimme Ringa ja Ako voivat siitä huolimatta lohduttautua sillå, eltå tämän

hallikauden aiemmilla tuloksillaan kumpikin olisi Sevillassa ollut kiinni mitalikannassa. Ja lopuksi vinkki kuulavalmentajille. Kaivelkaa. pa K:neen voimaseminaarin _88 seminaariraportti esille. Siinå esitellyillä ohjeilla kuulavalmentaja Egged otti Sevillasta kaksoisvoiton - Gynthörin ja Bodenmyllerin avuslaessa.

Triple jump $,omen

Shot put men linal

linal

20.33

19.31

13.35

13.91

13.06 14,59

13.56

19,41

13.06

19,03

12.39 12.å3

16


High jump men linal

Triple jump men

linal

Pole vault

linal l?!3 BUBKÄ,

HoLLIS

1?16

coNl{ÄY,

2 ]69

PARTYKÄ,

ÄRT1JR

2.4o 2-37

3 l, soTolt YoR, JAVIER 2.31 YEMELIN,

5 r95

ZORIC,

6 ?1]

ÄUSTIN,

6 215

ItlÄTEr,

8 l{

EORSYTIiE,

9

oRTrZ, ÄRI',URO

STEVÄN

L6.14

16.62

ALEXEY

3 ?{1

93

2.3\ 2.37

CHÄRLES 2.3L SORrN

2.3!

1Ilt

2.24 2.24

2 ?9{

3

SERCEY

RY2HnTKOV,

]I2 SÄ],BERT,

2?

6 ??9

C.t

Vr(TOR 5.aO

FERENC 5.70

42N TÄR?ENNINC,

5

6.00

(ORY 5.70

FEIIRINCER, HEFJ'1ÅNN 5.70

IIIDEI]. PETER

7 % cÄRc1Ä, JÄvrtR

5.60

5

60

AXT

2INT!, BERNHÄRD 5.50

9 2!O

IiUFEXÄN,

1o165 CHIIARA,

SCOTT 5.50 MrRoslAw 5.50

10

DEL(O

5.50

JtÄN

5.40

17

IESSEV,

15,53 12113 GALETONE,

13

High jump women linal

Long jump men

linal

1 10:

SllELr slrrl

2 173

BvXOV

3.15

ASI(O 5.40

l-ong jump women

linal

2-OO

, TrrlÄrtA

t.97

t'94

4.0,1

1.93

?3 PELTONIET'{r,

a 197

E ir. volrrD

L.9L

1'9r

1.92

6 17a noDti

, rrrriÄ Dolrr

1.as

Ir3rwr, avlfr,rll

1,aa

7,53

6 235 Jlicn rCZ.

1,42

a

7-75

a

16

1,64

6.55

7.11

!rsr, onlJrr rnir^ 10 2!4 !o!n!, BrltÄ 17

1.as 1'aa

Arr' Jirr anc4

1.SA

12 221 nsCr.AnD?

srlxB

l.aa

13 244 iCrlr XovÄ,

arirr

r.65

lt

1.

193

59

xrBltlE',

'EI^

DEl r'åR 1,65

17


Ese Paasonen

Toiminnalla tåytyy olla kuningasajatus ia punainen lanka. Päåvalmentaja Paasonen ia laiipåällikkö Simonen lähtivät maakuntaan helmi' kuun alussa seuraavin aiatuksin. Heittolaieilla on takana meneslyksekäs 1980' luku sekå 1990luvun alku. t{eillå on tänäån ei valmennusryhmisså n. 100 16-30 vuotiasta heiltäjåä, joilla turvaamme lajiryhmämme menestyksen vuosille 1991-1996. MUTTA misså ovat tånåän 1997 ia siitå eteen' påin tulevat VISKARIT, HEIMOSEI RADYT JA ALAFRANTIT? vastaus siihen on seuroissa ja niiden harjoituksissa, sillå nämä nuoret ovat tänäån 8-13 vuotiaita. Heitä on maassamme 351 200. Osa heistä on harjoituksissa oppimassa aktiivisesti uuEia lajeja ja harjoitteita. osa on jossain muualla. SEURATOIMINTA, HARJOITUKSET JA SEU. RANKILPAILUT OVAT SE SYDÄN JOKA YLLÄPI. TÄÄ JA KEHITTÄÄ TOIMINTAA. Toimintamme on rakennultava nåihin asioihin ja niiden tukemiseen.

MIKÄ ON HEITTOJEN TURVAJOUKOT?

HEIT.

TOJEN TURVAJOUKKOJA OVAT KAIKKI TOIMIVAT

SEURAT,

jotka mahdollistavat

harioittelun

la

HEITTOLAJIEN

ia mahdollisimman usein. 2. Seuroien kilpailut. Antakaa nuorille mahdolli' suus kilpailla viikottain. Aikuiset jaksavat mo' tivoitua kahteen kilpailuun kesåsså, mutta dollisuus tarttua vålineisiin

''*. Ponnistuksia helllolajion oto€n ta,vltaan. Tulokssli.

ngn toininta on mielekåstå toteaa lGski.Suom€n

piiri-illassa ollut MM 3. Jartko Helmosen vålmonlaia Markku Heimonen.

kilpailemisen omalla toiminta'

alueellaan. Edellåmainituista ajatuksista rakentui heittojen piirikierrosteema. Kolmen kuukauden aikana läpikåytiin 11 piiriä ja tutkailtiin piirin ja 67:n seuran ja 147:n heittomiehen ja naisen tuntoja heittolajien eleenpäin viemiseksi. Millä tasolla on suomalainen iunioriheittäiå maailmalla tänåån? Tutustu tåssä lehdesså oleviin EM.Junioritilastoihin. Nämä tilastot rohkaisevat tekemäån töitä heittolaiien eteen. Lajiryh' mämme harteilla lepää suomalaisen yleisurhei' lun tulevaisuus. "Monimutkaisuus tuhoaa toiminnan"

Helttolajlen seura sekä Piiri' toimlnta on yksinkeilaista nyt ja tulevaisuudessa '1. Seurojen harjoitukset. Antakaa 18

nuorille mah-

Heittolallen seuraharidtukslsta ei tarvitse tehdä vaikelta. Ensisijalsesli tarvilaan heittovälineet, mitta ia pa,l nåkovää ia kl.joltustailoistå ihmlslä, evåslää lG pi Slmonen Satakuntalaista heittorräkeä


10-14-vuotias nuori haluaa kilpailla jatkuvasti. He ajattelevat vain seuraavaan kisaan saakka. Kun seuralla on kisat viikottain nämä nuoret kehittyvät ja samalla he harioittelevat koko kauden ajan.

3. Piirikieroksen konkreettista satoa ovat piirikohtaiset heittojen lajipäivät

Lrl!t--

Kymenlaaksosla alkoi heittoien lurvaioukkojen piiriki6ilos josla kuvåmme.

Ohessa näet listan piireisså iäriestettåvistä la-

iipäivistä palkintoineen. Vuosi 1991 tulee olemaan erilaisten kokeiluien aikaa, niin palkintoien

kuin aikataulujenkin suhteen. Tavoite 1992 on se että jokaisessa piirissä iäriestettåisiin heittoien lajipäivåt. Piirit määrittäisi vät hyvissä ajoin syksyllä 1991 seuraavan kevään laiipåivät, iärjestävät seurat sekä laiipäivå ajankohdat 15.5.-15.6. välillä. Sarioja olisi kaikille. Sarjoihin 14 v ia nuoremmat SUUHEITTOHYP' PYUUTISET/sponsorit kustantaisivat palkinnot. 1./sarja ilmainen osanotto heittokarnevaalikouluun. 2.-3. Iajikiria 4.-6. haitarioppaat. Tämä palkinto satsaus/piiri on 17 000 mk:n ar' voinen. Tämä toiminta olisi nähdäkseni konkreettista yhteistyötä seura-, piiri., ja liittotasolla ja jo' kainen osapuoli toimisi menestyksen eteen.

Heitloien piireissä tapahtuvat laiipäivät 1991 Kymenlaakso

Pohjois-Savo idån

Suur-Savo

Heittolajien karnevaalit kehittyvät ia kasvavat vuosi vuodelta. Suomen Urheiluliitto on lähtenyt yhdessä karnevaaliiäriestäjien kanssa kehittämäån laiikarnevaaleja niin kilpailuien, kuin val mennuksen suhteen. Oheinen laiipåivätoiminta ja sieltä karnevaaleille takaisi yli600:n nuoren heittäjån kohtaamista. Tållöin voitaisiin puhua jo "karnevaaleista l Heittäjien yksinkertainen seuratolmintamalli FJG/vetoaPu

lGrnevaalit Piirin lajlpäivät Seurankilpallut-

Seuranharjoitukset--t--+--f

--l--

Touko Keså Helnå Elo Syys

Lähtekäämme keskittymään piirikohtaisiin heittopåiviin ia menkäåmme sinne seuroittain

sankoin joukoin osoittaaksemme todeksi heittolaiien iatkuvuuden. sillä heittomiehiä ja naisia ei juosta kumoon!

heittäjåt

kuula kiekko keihäs Fohiois-Kariala keihäs idän heittäjät kuula kiekko moukari Satakunta kiekko moukari keihås kuula Versinais-Suomi kiekko kuula moukari keihäs Etelä-Karjala kuula kiekko keihås moukari Keski'Pohjanmaa kuula moukari kiekko keihäs idän

4. Heittokamevaalit

heittåjåt

kuula moukari kiekko keihås moukari kuula keihäs kiekko moukari

8.6. 8.6. 15.6. 15.6.

l4yllykoski N4yllykoski

Kouvole Kouvola Varpaisjårvi

30.5.

2.6. 8.6. 13.6.

Tervo

Keitele Juankoski Hirvensalmi Juva

1.6.

2.6. 8.6. 9.6. 26.5. 2.6.

lrikkeli va*aus Ylämylly

Joensuu 11.6. Kiihtelysvaara 13.6. Outokumpu Vampula

25.5. 1.6. 2.6. 9.6.

Pori

Harjavalta

lGnkaanpää Vahto Vahto Rusko

9.6. 9.6. 9.6. 9.6. 1.6. 1.6. 2.6. 2.6. 1.6. 1.6. 1.6. 1.6.

Rusko

Savitaipale

lmatra I%rikkala Uukuniemi Kauslinen Alavieska Alavieska Ullava

Oheisten lajipäivien 12-14 sarjojen voittajat saaval ilmaisen karnevaalikoulu osallistumisen.

2-3.

4-6.

HEITTOHYPPYUUTISTEN vuosikerran 1992

Låjin haitarioppaan 19


Låhii

kiekko 25.5. Sysmä klo 12.00 keihäs 25.5. Sysmå klo 12.00 kuula 26.5. Vääksy 12.00 moukari 26.5- Vääksy klo 12.tl0 Pohiois-Pohianmaa 29.5. Oulu klo 18.00

Heinäpäån kenttä kisassa klo 18.00 sarjat 10, 12, 14 v 26.6. Pudasjärvi klo 18.00 tytöt ja poiat 17.7. Haapavesi klo 18.00 Uusimaa ovat luvanneet järjeståå tark-

jokaisessa kaakki

heittolajil 12.6. Tyrnävä

Etelä-Pohjanmaa kaile alueen lehliä Keski-Suomi

Yllämainituissa piireisså voittajille HHU vuosikerta 1992 sekä 2-3. lajikirjat 4-6 haitarioppaat. Sarioissa 12-14.

Heittojen lurvaioukkoien hallinnassa olevat piirit 2.4.199i

Tummavåri = täysinhallinnassa laiiryhmätoiminia llxll valmis jo'rkol lyöstävät laiiryhmätoiminta Rislikko = 1991 lekeillä hyökkäyslä valmislellaan

T€hkää piirikohtaisisla heittopäivistä piirin merkittä'

vin tapahtuma ia lulkaå heittokamevaaleille sankoin joukoin. Toivottavat lsjivalmenlaial Malli Yriölä, Kari lhalainen, ilaui Auvinen ia Juha Tiainen.


Heittojen tuwaioukot vahvistwat Helsingissä

Helsinki

Helsingin alueen vastine muille on toimiva kilpailujårjestelmä. Säännöllinen kilpailumahdollisuus iuniori'iåsså ia vähän vanhempanakin on ke. hittymisen kannalta vålttämåtön. Viitalan viikkokisat ovat uusi ja ennakkoluuloton ratkaisu pååkaupunkiseudulla. Kaikki kuulas. ta, kiekosta,a moukarista kiinnostuneet heittäjåt pystyvät kilpailemaan yli 10 kilpailua päåkaupun. kiseudulla.

Viitalanviikkokilpailut

lauantai lauantai torstai torstai torstai lauanlai lauantai lorstai lauantai torstai lauantai lauantai

20.4. 27.4. 23.5. 13.6. 4.7. 17.4. 31.8. 5.9. 14.9. 19.9. 5.10.

12.10. kv-kiekkokilpailut

klo 12.00 klo'12.00 klo '18.00 klo 18.00 klo 18.00 k1o12.00

klo 12.00 klo '18.00 klo 12.00 klo 18.00 klo 12.00 klo 12.00 1'l-'12.5. 28_29.9.

Espoonlahden kenttä tulee toimimaan oheis-

ten kisojen pitopaikkana alla olevan ohielman mukaisesti.

Kilpailupåivät ovat TORSTAI sekå LAUANTAI.

sarjat:

KATKKT KÄYTÖSSÄ OLEVAT KtLPATLU'

SARJAT.

llmoittautuminen paikanpåållå. HEITTO-HYPPYUUTISET on mukana syksyllä palkilsemassa parhaat kehittyjät arvokkain pal. kinnoin.

Näin kertoo ennakkoluuloton heittojen puuhamies Viitala "Kilpailutoiminta on tärkeåä nuori e. Olen puuhaillut heittoien merkeissä jo pitempään ja olen huomannut miten vähän nuorille on tarjol-

la kisoja. Nyt lämå kilpailusaria antaa minusta erinomaisen mahdollisuuden kilpailla ja harjoitella ja kehlttyå koko kauden aian. Uskon osanotta. jamäärän kasvavan ke a kerralta ia nuorien tuo. van kaverinsa kokeilemaan myös ja joistakin heistä saattaa löytyä se nuori iota me vuonna 2000 tai myöhemmin iuhlimme aruokisamestarinå.

låud

Kosonen on Vlltalan viikkokisoien laiytöiä.


Ot

// ,a

Itleidönkin urc on alhonut kcrneuoolihoulusto

1,aa)

I .r' .,

t-

1'

-

.,

*x

II

0nko

rönö of,,Ii,,o -Akta1 Aloilo,st"":

'u'lii"'i'

'{i#Wiä"ffåå:t;"'r

vuosi Sinun

Tutustu esilteeseemme jo ilmoittoudu mukaan.


DAS ro6bl{.00

l8m perionro

luuloloulmo"ou

routoil000

luuloloulu

l9 00

lom*mlkpolur

pe,oiroi8.15

.

ArAV|!SKÄ nÄX:VXlnlU roaro 1200 t9 00 ?0 30

tuuoiollu

Drc

20m 1300

1400

t8m

r000 r2 00

931/152/9Yroo

l{.00

lorroi

lon,voolil

rorroi1700

lpo lut

17

m

l1 l8v Henkiölohlo

nen opelu5io

to{o

oh eel

Kouluc nersto lomeYoo

ikipoi!rl0l2r

Ioysiho ro (koulumoio lusi

nuo(rl0l2

Osol stumrsmoku lilpoilu hin Pdöryliput lilpoilu h n

t5 00

(oroevoolipo lo

r2m

Kamevao polernhnro vo n400 ml

tlm N

yp

py.loikkakou

boll

u

lKyrorko

n rehlor tieduste ut

Xuukasiådi

i3rl350 mll

921.841501 P5 v 9,19527 503 Peurailo

1.916 ?1072r 91d23101

NUOR| UR|{EIIIJA Olet innostunui urheilusto. Holuot ehkö mestoriksi io olympiovoifloioksi. Sinullo on siihen hyvöl mohdollisuudei. ko;kli on voin Sinusto itseslösi kiinni Sinun on lehtdvö irsestösi mohdoll,srmmon hyvo. S'nun on honl., ovo hetoto io toitoio loiistosi, ser rekniiLoslo io horioiltelusto. Sinun on otettovo selvöo, miten volmentouruminen tooohirjrL. Tosrct koileslo sool ensitunlumon osollistumollo loiikouluun io -llornevoole;hin. Jos et lostoin syystö

tulekoon mestoriksi

-

opil kuilenlin polion itsestdsi io omosto suo.itusklvystös, . sooi ioko iop;uk. poristo io Sinullo I'rlee olemoon hourloo - mieleenpornuvo lein kåsöllö

sesso hyviö ystdvrö urheilun

,91.

volmennusjohtoio

Tovotoon kornevooleillo

SUOMEN URHEILULIITTO PS. Kerro

RY

volmenioiollesi ierveisiö, ettö koikki oppivot

lisöö lo,irlo ko nevoolerllo. Srello on myos volmenrotren iorkoi oulutusto.


Uudistuvat kenttälaiien karnevaalit kuuluvat kaikille urheiliioille ja valmentaiille. Ohessa yhteystiedot ia ilmoittautimiskaavake. iolla voit ilmoittautua karnevaaleille aina 15 6 1991 saakka. SUL mäksaa xaikkien Super ia NMv ryhmålåisten osallistumisen karnevaaleille. Huolehdi ilmoitlautumisesi asianmukaisesti. KORKEUSHYPPYKOULU JA KARNEVAALI VIITASAARELLA 4._7.7' 1991 Tiedustelut: Jaakko Kaipainen 946.21072 k 946'23101 I Osanottomaksu: 400 mk SYP Viitasaari 216520-17569 llmoittautumiset: Viitasaaren Kunta Vapaa-aikatsto 44500 Viitasaari PITUUS- JA KOLMILOIKKAKOULU JA KARNEVAALI KOSKI TL 4._7.7.'199'1 Tiedustelut: Påivi Peuranto 921-841 501 t 949-527 503 t Osanottomaksu: 400 mk Kosken Kaiku yuj LSP 432525-49806 Kosken Kaiku yuj OP 517107-411053 llmoittautumiset: Kunnanvirasto vapaa'aikatsto 31500 Koski TL

SEIVÄSKOULU JA KARNEVAALI SOI,lEROLLA 4,_7.7.1991 Tiedustelul: Ari Piispanen 924.491 12641 Osanottomaksu: 400 mk SP Somero 432710'5116711 llmoittautumiset: Kunnanvirasto vapaa'aikatsto 31400 Somero KUULAKOULU JA KARNEVAALI KYRÖSKOSKELLA 4._6.7.1991 Tiedusielut: fratti Yriölä 931-715 279 k Osanottomaksu: 35O mk SP Kyröskoski 450111'42811 llmoittautumiset: Matti Yriölä 39200 Kyröskoski KIEKKOKOULU JA KARNEVAALI ALAVIESKASSA 4._7.7.1991 983'432 961 k Teiio Visuri 983-430 159

Tiedustelut:

t

Peniti Kahma 983-430 321 Osanottomaksu: 4OO mk SP Alavieska 486812'2229 OP Alavieska 50064'412386 Viri PL 20 85200 Alavieska Alavieskan llmoittautumiset:

MOUKARIKOULU JA KARNEVAALI MÄNTYHARJUSSA 4._7'7'199'1 956-23307 k Tiedustelutr Mauri Hyvåttinen 956-236 00 Osanoltomaksu 400 mk ESP 415752-25476 Moukarikarnevaalit llmoittautumiset: Mäntyharjun Kunta Liikuntatsto 52700 Mäntyhariu

t

KEIHÄSKOULU JA KARNEVAALI PIHTIPUTAALLA 4.-7.7.1991 Tiedustelut: Pentti Lähdesmåki 946'611 05 Osanottomaksu: 400 mk OP Pihtipudas 534508'4346 llmoitlautumiset: Pihtiputaan Tuisku PL 25 44081 Pihtipudas

Merkitse loji töhcin korttiin,töytö huolellisesti io pistö postiin LAJIKARNEVAALEILLE

ILMOITTAUDUN 4.-7.7.1991

kouluun -'f] tr kilboiluihin kornev. kouluun D "oit "-pi"" '-kilpoilusorioni, -__ poros lu los: kilooiluihin sekö

NIMI. OSOITE. POSTINO,

Sos.tt.

POSTITP.

PUH, Palauta ilmoituskortli 15.6. mennesså. Os. SUL/Tuija Grahn, Radiokalu 20' 00240 Helsinki 24' 24


v TT

Matti Yriölä

Tuloksellisesti tarkastellen talven kilpailut eivåt ehkä nåyttäneet totuutta. On sanottava kuulassa nuoren on talvella työnnettävä vähin_ tään sama kuin edellisenå kesänä, jos aikoo noin metrin parannukseen. Sairaat ovat luku sinänsä Halliesimerkki: Siilinjårven Juhani Nykänen työnsi todistettavasti Kuodaneen joululeirillä 17,42 m. mutta St{-halleissa ylilatautuminen pudotti tu' losta kaksi metriä. Olivatko odotuksel liian suuret.

Naisten puolella parhaat uutiset tulivat Atlantin takaa. Siellä Karoliina Leppäluoto kilpaili useasti saavuttaen parhaillaan tuloksen 16,69 m eli 1,08 m tulosparannus kesään. N4yös Katariina Sederholm on huolehtinut kunnostaan saavuttaen saman (15,62 m) tuloksen kuin edellisenä kesänä. Ehkå irtonaisemman tuloksen sai maailmaan As_ ta Ovaska tammikuun lopulla, siliä Kymeniaakso on nelikiloista poikaa rikkaampi. Onnea Astallel Kesån kuularingit odottavat.

Tyttöjen sarjalaiset Marika Tuliniemi ja lvlinna Nousiainen joutuivat hoitelemaan kotimaiset kehät. Hyvin he siitå selviytyivåt. Minna paransi ennätyståän lukemiin 15,52 m. [,4arika voitti kaksi Suomen meslaruutta ja työnsi parhaallaan 15,85 m. Marika tåhtåä nuorten Em.kisoihin, joihin tulostavoitetta riittåä. Tyttöjen sariat potevat verenvähyyttä - vasta l6.vuotiaiden otteissa on yritystå.

Miesten sarjassa lupaavat tyypit ovat olleet nä' kyvissä jo pari vuotta, mutta iäåvåtkö vain lupauksiksi? Testiarvoilla ei kuula kaukene. Pitää entistä enemmän kiinniltää huomio irtiottoon. Kaukaa-kauaksi-laaiasti. Selvåå tulosparan_ nusta oli vain Antero Paljakalla, muut taantuivat edelliseen vuoteen verraten. - llman selittelyiä. Toivottavasti testiarvoien paraneminen tuottaa siihen pitåä uskoa. lvleillä ei kesällä tulosta '1982 jälkeen ole ollut niin hyvää 20-22' vuoden vuotiaiden ryhmää kuin nyt on. Ryhtykåå työntåmäån "ukot"!!l Nuorten puolella on todeltava, ettå varsinaiset kuulantyöntåiåt jåivät vähän taka-alalle viime tal' veen verraten. 2o-sarjassa kiekkopojat hoitivat kirkkaimmat mitalit ja 1o-sariassa monitoimiheit. täjä Ville Tiisanoja oli ylivoimainen. 20-v sarjassa vain Kaipolan [,4 ika Koskinen osoitti kuulantyön_ täjålle ominaista räiähtåvyyltä. Hänestä Erno Ranla saattaa saada seuraa EI\r_nuorten kisoihin. 18-v sarjassa Arsi Harju joutui påästämään Jani Nokuan edelleen Sl!l-kisoissa. Kesällä tåmå sarja tulee olemaan mielenkiintoinen. 16_v sarjassa piileskelevät todelliset kuulalupaukset. Kårjesså lähes 2-metrinen Månlän Markku Konttinen. Kunpa kiekko ei veisi lupaavaa kuulantyöntäjäå. Jalat vain kuntoon, niin kyllä lentåå! Sanotaan, että voima ei palvele kuvia. Tähän on kyllä lisättävä, että kuulantyönnösså voiman l,luuten ei kaukene. tåytyy palvella tekniikkaa.

-

A L I

T I

L I 1{

P tt

A tt

.

Ä

T TI

0 s

;,;;

Y.iölän ilonalheet halllkaudella

t

!

1

\v

T anhuvaaran

Heitto.lnstiluulin ennåtyks€n lekijät Antero Pal.

iakka ia Minna Nousiainen. 25


vtt A L I

T

Meuri Auvinen Kiekonheittåiien talvisen tuloskunnon testaaminen suoritettiin lauantaina 9.3. perinteisen tavan mu_ kaan Kuopion kuplahallissa. Talvimestaruuskilpailut käytiin nyt ensimmåistä kerlaa kaksipäiväisinä ja kiekonheitolle omistettu lauantaipäivå tuntui onnistuneelta ratkaisulta. Tähän talviseen SM-kilpailuun oli ilmoittautunut kaikkiaan 42 heittäiåä, ioista vain muutama,2-3 poisjåäntiä todettiin kilpailupaikalla. Kilpailu alkaa saamaan sille kuuluvan arvon våhitellen heittäjien keskuudessa ja monessa sarjassa olikin valtakunnan terävin kärki paikalla Eniten kärkipään heittäjiå puuttui miesten sariasta kuten aikaisempinakin vuosina. Naisten sarjaan ei ollut edes ilmoittautunut yhtäån heittäiäå, joten näyttåå ensi kesän edustuspaikat oievan tyttöien varassa. Heittåiien lajikohtainen valmistautuminen kilpailuun vaihteli kovasti Joidenkin laiiharioittelu on ko' ko talvikauden tapahtunul pelkästäån pressua vasten, iotkut ovat päässeet tekemään muutamia kokei_ luia kuplahalleissa ja muulamat olivat io päässeet heittelemään etelän lämmössåkin. Vaikkei kilpailuien tulostaso kaikkien kohdalla kerrokaan resurssien tämän hetken mukaista tulosla, on kuitenkin kåyty kilpailu ja siinå tehty tulos paras mittari siitå mihin suuntaan olläan menossa. Tulos' tahan voi verata vaikka vuoden takaiseen samassa kilpailussa tehtyyn ia täsmälleen samoissa olosuh_ teissa.

I

Minna Kuuluvainen hallitsi T-16 safan kilpailua

L I

il P tt

A tl A T ll

0 s

Kilpailut kåynnistyivät T-16 sarian kilpailulla, iossa oli mukana 6 heittäjää. Kuuluvaisen Minna otti jo kilpailun alkuvaiheessa iohtopaikan ja olisi miltei jokaisella heitollaan voittanut kilpailun. voittotulos n. 41 m olisi voinut olla parempikin, sillä sektorin ulkopuolelle lipsahlanut heitto oli metrin verran pitempi. Rentous ia välineen hallinta ovat hyviä puolia l\,linnan heitoissa. Voimaominaisuuksiin etenkin ialkoien ja keskivartalon alueelle selvä painotlaminen antaisi varmasti heiltosuoritukseen tarvittavaa nopeutta ia tulokseen lisämetrejä. Tarvitaan vain asennemuutosta ja roh' keutta aloitlaa voimaominaisuuksia kehittåvä harjoittelu. Dianan pikkusisko Carina Back on siinymässä ikäkausisariasta tyttöien sarjaan ia ehti jo heittåä '1 kO:n painoisella viimekesåistä noteerausta pi' temmälle. Hän oli kilpailun seivå kakkonen. Tämän sarjan kilpailu oli kokonaisuutena huo' nompilasoinen ja vähävåkisempi kuin aiempina vuosina. Ivlisså ovat nuoaemmat kiekonheitosta kiinnostuneet tytöt, sen tuleva keså näyttänee pii' rien heittopåivien ia karnevaalien jålkeen. Toivottavasli tämänkin sarian tilanne nåyttäå sitten va' loisammalta.

T.18 sarian

talviSM:n uusinut

Nitta Veikkolainen vailla vastusla Kilpailuien ylivoimaisin voittaja oli Nitta omas. sa sariassaan. Voittotulos n. 47 m oli viime talvis.

26,

Talvikisoisn påäsihteeri Perlti Korhonen iaka. massa palkintoja T l8.sarjan tytöllle Nltla Velk. kolalselle, Mervi Hakkaraiselle ia Pia Siölindille.


ta vastaavaa tulosta kaksi metriä parempi. Nitan harjoittelu on kuitenkin ollut selvåsti edellisvuotista tehollisempaa ia painotus on ollut jalkoien perusvoiman kehittåmisessä. Tämä nåkyi myös heittosuorituksessa lievänå tukkoisuutena, eikå Nitan paras valtti, laiinopeus pååssyt oikeuksiinsa. Jalkojen teråvyyttä ja yleistå irtiottoa parantaval harjoitukset ovat ennenkin Nilan kohdalla keväån ja kesän aikana nostaneet tuloskuntoa huo' mattavasti. Voimaa kehittåviå harjoituksia ei kuitenkaan pidä unohtaa missään vaiheessa. On vain painotettava kulloinkin kehitettåvänä olevia lihasryhmiä toistamalla ia kuormittamalla riittävästi jakso kerrallaan. Kilpailun kakkonen Mervi Hakkarainen heilti melkein saman tuloksen kuin edellistalvena, joten töitä täytyy tehdä lujasti edessä olevat kuukaudet viime vuonna hyvånlaisen tuloskehityksen edelleen jatkamiseksi.

vlt A L I

Kati Siltovuoren kilpailu mittanauhaa vastaan

T

T-20 sariassa

I

Diana Backin päåtös jättåä tämänvuotiset talvikilpailut väliin merkitsi sitä, että Siltovuoren Katin ainoa tavoite oli heittää tulos, joka olisi ylittänyt 50 m. l\4ittanauha oli tållä kertaa kuitenkin liian kova vastus ja tavoite iäi saavuttamatta. Harjoituksellisesti onnistuneet etelåsså vietetyt viikot sekä lasainen edislyminen voimaominaisuuksien puolella antoivat perusteita odottaa Katilta muutamaa metriä parempaa tulosta. Tekninen varmuus ei kuitenkaan ole vielä tarpeeksi hyvä, koska kilpailun alussa vaivanneet sopeutumisvaikeudet heiltoalustaan heijastelivat koko kilpailun aian ja jokainen heitto oli våhän erilainen kantaen silti låhes samoille lukemille. Vaikka Katin tulos olikin pienoinen pettymys, oli se kuitenkin reilut kaksi metriä viimevuotisla talvitulosta parempi. Katin, Dianan ja Nitan kesken tullaan varmasti ke. sån aikana käymåån monta mielenkiintoista kilpailua ja heidän varassaan tulee olemaan valta. kunnan naiskiekonheittotason nostaminen.

voiltaja Kati Siltovuori keskittyneenä pohlimaan tyltöjen kiekon lilannetla, kun Nousiaisgn Mlnna nousi hopealle ilman ke$kittymistä kuulaharioltusten lomassa. Pronssia Tåriå Kuuluvaiselle. T 20.sarjan

I 1{

P IT

A tt

A

Tasolos kaksintaistelu Ville Tiisanojan ja Timo Sinervon kesken P-16 sarjassa Etelässå kaksiviikkoisen harjoitusleirin viettänyl Einari lvlarjamäen valmentama Timo Sinervo saapui Kuopioon heittohaluja uhkuen ja kilpailun avausheitto 54.52 antoikin sopivan haasteen Tii, sanojan Villen kanssa kåytävåän kaksintaisteluun. Villen alkukierroksien heitot nousivat liian jyrkässä kulmassa tavoittaen jopa kuplahallin katon, multa poika osoitti keskittymiskykynsä ia ve. tåisi kilpailun vanhetessa johtoon tuloksella 55.10, joka lopulta riitti voittoon saakka. Timon vastaus viimeisellä kierroksella putosi harmitta-

L

T tt

0 s Posiliivisemmat yllältäjåt ia tiukat taistelljat pal. kintopallllla. Moniloimimies Ville Tiisanoia voit. tajana. Hopealla Pinjan He.kkupihvillä violä illal. la palkitlu lkaalislen Timo Sine.vo, loka oli jär. iestäå yllälyksen. Pjonssiå Tomi Malilaiselle. 27


vasti sektoriviivan ulkopuolelle. Sisälle osues'

vIt A L I

saan se olisi saatlanut riittåå iopa voittoon saakka. lsänsä Kallen valmentama Ville on io lähes miesten raamit omaava heittäjälahjakkuus, iolle tuntuu myös voima tarttuvan hyvin. Nopeuden, liikkuvuuden ja tekniikan riittävå painottaminen on tållä hetkellä tärkeåå erinomaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia aiatellen. Sekå Ville ettå Timo heittivät io nyl kumpikin kaksi metriå pidemmälle kuin viime kesänä. Tämän ikåisten poikien kehitys on nopeaa, jos vain harjoittelua jatketaan kesälläkin. Sarjan kovana pidetty Johannes Kerälän SE 58.98 on poikien mahdollisuuksissa hyvissä kesåolosuhteissa. Sarjan varsinainen yllättåiå oli Joensuun Tomi [4atilainen, joka paransi ennätystään peråti yli I metriä heittäen pronssia tuloksella 50.44. Welshin Doni on löytänyt heittåiän, ioka ei pelkåä ko' vaakaan harjoittelua ja osaa myös syttyä kilpailuu n.

T I

L I 1{

P tt

A TI A T tt

0 s

Taistelupari Kosonen_Loikkanen P-18 sarjan käriessä Viime kesånä koululaisten tull\r-menestystå tuoneet Lauri Kosonen ja lvika Loikkanen kävivät myös mielenkiintoisen kilpail!n talvimestaruudesta ioka påättyi Laurin voittoon n. metrin erolla. Kummankin poian heitossa oli teknisesti liikaa hätäilyå, tulokset kuitenkin n. 1-2 metriå vaille viime kesän ennåtysten. Kunhan poiat malttavat kevåän aikana rauhoittaa välillä heittoja la keskittyä tekniikan perusasioihin, on hyvätasoisia kilpailuia odotettavissa tässäkin sarjassa. Jämsänkosken lähes kaksimelrinen Jouko Laineen val menlama Anssi Mäkinen saapui kilpailuun melko vähäinen heittoharjoittelu taustalla, sillå heittopaikan puute kotipaikkakunnalla haitlaa talvihar joittelua. Jalkojen ia keskivartalon voiman para. neminen on io nyl nähtävisså tekniikan edistymisenä. Anssi otti pronssia n. melrin viime kesåi_ sestä tuloksestaan jåäneenä. Keväån ia kesän heittoharjoittelu tuo todennåköisesli huomattavasti lisämetrejå Anssin lulokseen.

Kimmo Paganus ylilti nuorten EM.kisarajan (51.(X)) P-20 sariassa Talvimestaruuskilpailuien ehkå suurin ilonaihe kiekonheiton puolella oli Kuortaneen urheilulu. kiolaisen Kimmo Paganuksen vakuuttava voilto P-20 sarjassa hyvällä tuloksella 51.28. Viime syksynä alkanut Pasi Punkeron valmennustyö on Kimmon kohdalla tuotlanut näkyvåå tulosla. Kimmon lähtötilanne tähän harjoiluskauteen oli suu. rimpien puutleiden osalta lueteltuna huono lek2A

rt

Raamikasla porukkaa lnto Turvasen onnitellavi. ns. P lS.saJiassa käytiin kovaa kisåå voilosla. Tällä kertaa voiton vei Lauri Kogon€n, mutla ho. peapoika Mika Loikkasen llme kertoo jo revans' sln halusla. Pronssiå Anssi Mäklselle.

I

Siinä meni Nuorlen EM-raia rikki. Tulkaa pojat perässå ellei tarvitse yksin lähleä, loteåa voitla' ja Kimmo Paganus hämeen suunlaan Johannes Kerälälle ja v.P Vuorennolle.


niikka, huono liikkuvuus, huono keskivartalo. Nämä asiat tiedostamalla ja niihin harjoituksellisella panostamisella on kehitys låhtenyt selvåän nousuun. Liikkuvuuden ia lihashallinnan puolella tapahtunut kehitys on parantanut myös voiman ia tiottoa ja kimmoisuutta. Viime kesäiseen 2 kg:n kiekolla heitettyyn tulokseen tuli jo nyt yli 3 m:n parannus. Toivottavasli sama tahti jatkuu myös kesällåkin. Kilpailun kakkonen, myös EM-edustusikåinen Johannes Kerälå sai tällä kertaa tyytyå reilunpuoleiseen lappioon yli 3 metriå Kimmolle hävinneenä. Johannes on viimekesäinen nuorten MM-9:s ja tunnetaan hyvånä kilpailiiana. Polvivaivat ovat jonkin verran haitanneet lalven voimaharjoittelua, mutta kevään ylioppilaskirioitusten jälkeinen aika lehokasta voimapuolen kehittämistä Siirtånee Johanneksenkin heittovarmuuden 50 m:n paremmalle puolelle. Kevåån abilurientli on myös pronssille heittänyt V-P Vuorento. Hån on myös ikänsä puolesta El\,1-edustuskelpoinen ia tunnetaan tasaisesti kesän mittaan tulostaan parantavana heittåiänä. Muista tässå sarjassa kilpailevista jäi mieleen kiekkovalmentaia Hannu Heikkilän uusin löytd, kaksimetrinen Jouni Helppikangas, joka on aloittanul lajin vasta viime kesånå. l\4ielenkiintoista nähdä tåmän todella raamikkaan heittäjån kehittyminen ensi kesänä.

vtt A L I

T I

Miestenså4an voittaja Helkkl Holmen, Martti Halmesmäen hopeåa ja Tapanl Alenlola prons. sie keskellä.

Heikki Holmen miesten

I

N

talvimestariksi Miesten kilpailu menetti osin mielenkiinloaan suurimman osan kärkinimistå päåtettyå,ättäå tåmånvuotiset talvimestaruuskilpailut våliin. Raimo Vento on edelleen toipilas eikä ainakaan vielä heittokunnossa, Kari Pekola on syksyisen akillesjänneleikkauksen jälkeen pystynyt vasta vähän ai. kaa täysivauhtisiin heittosuorituksiin. Mika lvluukan ja Kari Nisulan suunnitelmiin eivät tåmänvuo. tiset talvikilpailut sopineet. Kilpailusta muodostui kuitenkin iännittåvä kaksinkamppailu Heikki Holmenin ja Låpuan l,lartti Halmesmåen välillä. f.'lartti on harjoitellut tiiviisti koko talvikauden ja harjoittelun vaikutus nåkyy ennestäänkin sähäkän tekniikan varmistumisena. Maksimivoiman puute lienee ainoa rajoittava tekijä tällä hetkellä pyrittäessä kansainvälisen tason tuloksiin. Näillä näkymin luulisi lVartin kulkevan kohti parasta kauttaan. Vain 28 cm erotti hånet lalvimestaruudesta. Heikki Holmen ilmestyi heittopaikalle kevytsarialaisena, sillä koville ottanut flunssa oli vienyt 7 kg painosta pois. Tätä taustaa vasten esitys oli ihan kohtuullinen ja heiton tasapainoisuus ja suoraviivaisuus on Janne Palokankaan valmen' nuksessa kehittynyt myönteiseen suunlaan. Kunhan Heikki saa voimansa takaisin ja vähån lisääkin. alkaa kiekko kaartumaan todennåköisesti 60 m:n tienoille.

t

Heittoi€n Talvimestaruuskisat

ftiekko, keihäs)

Kuopiossa 9.-10.3.91 T16, kiekko: 1. Kuuluvainen Minna Uudenkylän

2. Back Carina 3 t{åkinen Riikka 4 Jyläskoski Anu 5 Måenpää Satu 6 Raassina Minna 7 Repo Eeva T18, kiekko

1 Veikkolainen Nitta

2 3 4 5

Hakkarainen l\reryi Sjölind Pia Jaakola Hanna Strömmer Mia

lF Helsinge

Atlas

Att 40.96 38.00 34.24 30.66 27.64

A

Tuisku Alavuden Urh Haapaveden Urh T Kiihtelysvaaran Urh 27.10 !t Haapaveden lJrh 26.04 Vahdon

lmatran Urh Juuan Jänne lF Asarna Naantalin Löyly

46.98 41.54 38.66 34.50

TampereenPyrintö

34.18

T20, kiekko 1 Siltovuori Kati

Jaalan

2 Nousiainen l{inna

Tervon

3 Kuuluvainen Taria 4 [.lusi.lJitto Johanna

Salpa

P tt

Voima Urh

Uudenkylän salpa Asikkalan Raikas

47.44 42.2a 38.56 33.02

0 s


U tt

Juha Tiåinen

A L I

Miesten sa

L I 1{

pidettiin

nuoret

2.3 tuttuun tapaan Lappeenrannan Ra_ Kuudennet moukarinheiton Talvimeslaruuskilpailut erittåin hyvissä olosuhteissa. mutta tosi lalvisissa, viradalla, tållä kertaa Osanottajia oli yhteenså 25, mikä on hieman vähemmån kuin viime vuon na llahduttavaa oli kuitenkin se, ettå ensimmäistå kertaa talvikisoien historiassa oli miesten sarjassa mukana koko maan parhaimmisto Sen sijaan nuorten sarjoissa oli yllåttäväå osanottaiakatoa, sekä viime hetken poisiäämi' siä syytä ilmoittamatta. Cfämä on sääntöjenvastaista).

T I

kiloailu

Päivän taoahtumiin P.t6

Kilpailussa oli vain yksi suosikki, Tapio Kolunsarka, joka voittikin lähes'10 mrn erolla seuraavaan tuloksella 61.70. N4uut heittivåt viimekesåisten tulosten tuntumaan tai vähemmän. Tuloksel: 1. Tapio Kolunsarka Soisi 61.70 2. Jarkko Oikarinen t\4ivi 53.30 3. Tero Salmela OkuP 51.92 4. Sami Malinen OkuP 4712 5. Juho Rissanen KaaKa 45.74 45.46 6. llmari Verho LUM

P tt

A It A

Rinla.Ahon tallin Tapio Kolunsarka h€itti mesla' ruudsn 61.70:n tuloksella. Jarkko Oikarinen ja Tero Salmela saival muut mitalit.

T tt

Pl6, kiekko 1 Tiisanoja Ville 2 Sinervo Timo 3 Matilainen Tomi 4 Vårtiainen Janne 5 Sorri Santtu

0 s

P18, kiekko 1 Kosonen Lauri 2 Loikkanen Mika 3 Måkinen Anssi 4 Laulainen Jarno 5 Laitila Tomi 30

P20, kiekko

KU-58

5510

KU-58 Pyrintö

47.50

54 52 lkaalisten Urh Joensuun Kataja 50 44

Oulun

46.16

Espoon Tapiot 51.88 Järvenpåån Palo 50.98 Jåmsänkosken llves47.98 Pielaveden Sampo 42.08 Haapaveden Urh 36.70

Paganus Kimmo Kerälä Johannes Vuorento Ville-Fbkka Helppikangas Jouni 5 Håmäläinen Heikki 6 Ryyti Teppo 7 Våhävihu Harri 8 Såvelkoski Miikka 1 2 3 4

Miehet, kiekko 1 Hollmen Heikki 2 Halmesmäki Martti 3 Alentola Tapani 4 Taalamo Petri 5 Suomalainen Mika 6 Sairanen Vesa

Ryhti 51.26 enn. Hämeenlinnan Tarmo 47.90 Kokemäen Kova-Väki 47 02 Saarenkylän NS:n urh 44.30 Joensuun Kataia 43.88 42.90 Haapaveden Håmeenlinnan Tarmo 4146 Kurikan

Urh

Karinaisten Kunto

Oulun Pyrintö 55.62 Lapuan Virkiä 55.34 enn Vesilahden Visa 51 80 Pitåiämäen Tarmo 50.14 Lappeenrannan UM 49.24 Luumäen Pojat 46.98


P.t8

Pl8 sarjan voitti Mika Laiho, joka paransi ennätystään 4,5 m la voitti viime vuonna selvåsti edellä olleen Sami Sukoisen parilla metrillå. Janne Hartikainen olti pronssia tuloksella 54,94. Muut olivatkin harrastelijoita. Tuloksel: 1. Mika Laiho 2. Sami Sukoinen 3. Janne Hadikainen 4. Kimmo Hyyrynen 5. Matias Widjeskog

ParkU

RaisKu LUM RuskY

vtt

59.54 57.68 54.94 46.40 44.20

A

t

P.20

Osanottajia vain kolme. Tässä ikäluokassa kato on kova, koska siirrytään heittåmään miesten moukafia. Ne, jotka eiväl viitsi hankkia voimaa, putoavat automaattisesti kuvioisla lopullisesti. Kilpailun voitti Tero Tallinen ennätyksellään 60.20 (tosin viime kesänä 6.25 kq:n moukaria 68 m). Posjtiivisin yllättåiå oli kuitenkin Harri Våhävihu, joka paransi ennälystään lähes joka heitolla, lopuksi 58.06.

1. Tero Tallinen

T I Mika Laiho iäriesti hienoisen yllälyksen ja osoitti,

eltä urheilulukio ia harioitlelu luottaa tulosta

Tulokset:

2. Harri Vähävihu 3. Tero [,4åkelä

I

lnkTe HäTa

60.20 58.06

KuRy

50.14

Miehet Kilpailusta odoleltiin tasaista, eikä siinä petytty. Kilpailun merkitys heittäjille oli henkisesti eril täin suuri ja se näkyikin muutamilla hermoiluna. Ennakkoasetelmat kesåä ajatellen sekoittuivat melkoisesti, mikä on hyvä asia. Voittaia Lasse Akselin heitti ennåtyksenså 71.36 ja esiintyi muutenkin varmasti ja itseensä luottaen. Lasse otti nyt vahvan henkisen yliotteen muihin. Tokion tulosrajan 74.50 ylittyminen kesällå on hyvin todennåköistä. Toiseksi tullut Juha Paasonen taisteli ennennäkemättömällä tarmolla ja tästä palkkiona oma ennätys 70.42, ioka on yli neljå metriä enemmän kuin vuosi sitten. Ennakkosuosikki Esa Jantunen hermoili ia tulos oli sen mukainen,69.30. Se taas on neljä met. riä våhemmän kuin viime vuonna. Neljänneksi tullut Mika Laaksonen heitti jälleen tiukassa kilpailussa hyvin. Mika on Suomen seuraava 70 m:n mies, Jukka Olkkosen ja Pasi Heikkilän kaksinkamppailu ei tarjonnut mitään merkittävåå uutta. Taislo Vierimaan huippukunnon aioilus ei onnistunul, samoin lienee käynyt myös lrarko Wahlman ille. Kahdeksan miestä ylitti 67 m maaliskuun alus. sa samassa kilpailussa osoittaa sen, että tasoa löytyy.

Kuortaneella. OLISI OPIKSI JA HARKINTAAN Mo. NELLE. Sami Sukoinen sai hopeåa ia Janne Harti. kåinen pronssia,

a

L I

il P lt

A lt A

,

T IT

,.,

I

0 s

*l,h.i ;,

?

Oliko tämä lopullinen sukupolvenvaihdoskisa

nähdään kesällä. Juha Tiainen jakoi ensikorlaa talvisM palkinnot larivalmentaian roolissa Lasse Akselinillo, Juha Psasoselle la Esa Janluselle. 31


vtt A L I

T I

t I 1{

P tt

A ll A Ttt

0 s

Kari lhalainen

Naiset keihäs Naisten kisa käytiin uudella keihäsmallilla, joka tuli käyttöön sm-hallien aikaan joten tulokset olivat luonnollisesti uusia Suomen ennåtyksiä tai henkilökohtaisia ennätyksiä. Kilpailua vaikeutti muovitulpan käyttö keihään kåriesså, joka vei muulaman metrin lentopituuk_ sista. Påivi Alalrantti, edellisvuoden Euroopan mes_ tari piti pintansa myös Kuopiossa- Påivin voitto_ heiton pituus oli 58.54, uusi halli-sm:en ennätys (vanhalla mallilla edellisvuonna Påivi heitti tuloksen 59.12, ioka oli silloinen halliennätys). Tiukan kisan kakkonen USA:n Karen Smith tuloksella 58.12, joka on ilmeisesti USA:n sisåhalliennåtys tällä uudella mallilla. Heli Rantanen pommitti tasaisen varmasti 56 metrin rajaa. Pisin kantoi57.00 m, joka ei lentånyt edes kunnon asennossa vaan kynti hieman koko matkan. Hyvällä lentoradalla Heli olisi ollut sm:ssä kiinni. Jaana Paananen heitti kisan nelo_ seksi 51.56 edellisvuonna 49.20, ioten parannusta on hieman tullut. Ensi kesän koitoksiin tarvitaan lisåä 60 m:n heittäiiä Päivin, Tiinan ja Helin lisäksi, ioten likat "treenaamaån"!

Tulokset: 1. låsse Akselin 2. Juha Paasonen 3. Esa Jantunen 4. lvlika Laaksonen 5. Jukka Olkkonen

Päivi Alåfråntti luskaili aloitushoilot uudella kei håsmallilla, mutta kohluullinen ,yvä löytyi pallo. päisellä keihäällä voittoon saakla. Karin Smith sai hopoaa ja Heli Ranlanen pronssia.

6. Pasi Heikkilä

ForsSa t\4u-50 LU I\4

lnkTe

RiU

70.42 69.30 68.32 68.06

7. Taisto Vierimaa 8. Marko Wahlman 9. tutri lvtynttinen '10.

11.

Mika tuavola Harri Ojala

TP Alavvi Pori T&F LUr\.,r KarhKa VaHa

68.04 67.30 67.16

65.02 63;12

57.04

Suurin osa porukasta iåi harjolttelemaan kisakaupunkiin sunnuntalillaan saakka. Harjoiltelun ohessa tehtiin myös erilaisla testejä:

Lauanlai:

I Sunnuntåi:

moukarinheitot hypyl jal. m- pr paino 6 kg 8 kq I kg 10 kg 35-vuoveto kåk. veto luus lemp. tasal. rol50.80 10-'12 16.14 Låsse A. 100 115 160 210 250 188-107 I Lasse A. 76.90 63.20 230 196-100 | Juha P 74.90 61.80 53.70 49.90 9.80 Juha p 105 105 150 j17.5 17O 260 270 179-j02 | Esa J. 75.30 64.70 60.40 54.30 S.63 14.40 Esa J. 191-100 | Mika L. 74.20 63.50 Mrka L. lt5 150 200 Jukka O. 110 160 250 27O 180-103 | Juhka O 74.30 63.50 58.60 53.S0 58.00 10.31 15.43 Pasi H. 95 115 175 220 230 189-113 | Pasi H. 73.20 '100 5x270 -100 | Taisto V ei osallistunul (sairas) Taisto v 196-108 | MaIkoW 7O7O 62.50 10.06 14.86 l4arko W 110 150 205 Perri M. 110 140 22O 240 r81- 98 | Pelri M. 68.30 59.60 55.50 49.60 9.18 50.00 Tero T. 90 130 170 | Tero I kap.

32

temp. F


at 20 vuotta keihäs IVaailman tilaston ykkönen v.'1990 1g-vuotiaissa Jarkko Heimonen joutui tiukoille Jarkko Kokon kanssa. Jarkko Heimonen voitti 69.84. Kymmenen senttiä hävisiJarkko Kokko 69.74. Heimonen heitti liian läheltä viivaa jolloin ryhti ei såilynyt vedon aikana. Edellisellä proiektin leirillä Jarkko H. heittr kunnollisia lählönopeuksia. mutta Kuopiossa niistä ei ollut tietoakaan. Kesällä Thessalon ikissa EM'kisoissa pitää heiton kulkea, jos meinataan menestyä. Jarkko Kokko puolestaan heitti liian korkeita kaaria joka vei metrejä. Kolmanneksi heitti Patrick Ekström 63.30.

ial

18 vuotta keihäs

hän se pidetä Suomessa tällä uudellakin mallilla. Vai mitä poiat?

20 vuotla keihäs

v

otteliiatyttö Mervi väyrynen Kajaanista täräytti mukavasti keihästä 50.54, iolla heltisi mestaruus. Kesållä 90 keihäs lensi 49.90, joten kehitys on mennyt oikeaan suuntaan- lrina Heikkilä tuli toiseksi 45.44, edellisvuonna 46.14. Sanna Valkonen viskasi kolmanneksi 42.88. Päivi Flakkola neljäs 41.56, joten tuloslistaa katsellessani on menty hieman takapakkia, paitsi N4ervi Väyrynen. Kevään moltona treenialueella on "TEKNIIKKA kuntoon! Kroppa kuntoon! iei meikkaamalla) vaan kuntosaleilla käyden niin kesällä nähdään kunnon kaarial"

TT

A L I

P 18-sarjassa oli eniten heittäiiä, peräti 14. Tulostaso iäi silävastoin vähän alakanttiin, ehkä

johtuen talven voimatreeneistä, sillå tekninen osaaminen ja rentous puuttuivat. Tiukan kisan voitti Pieksänmäen pikapinkoja

lsmo Lappi, tulos 64.04 (edellisvuonna 61.48). Toiseksi ottelijanakin tunnettu Samu Laine 63.06. Kolmanneksi pinnistänyt Aki Parviainen ei löytä. nyt keihäälle kantoa, tulos 60.60 oli miehen kuntoon nåhden alakantissa. Neljännestä sijasta kymmenenteen oli tasaista taistelua. Kesä sitten näyttää tuleeko metreiä rutkasti lisää. Joten kevät.talvi treenin merkeissä nuorel miehet!

T 18 vuotta keihäs

I

Heli Tolkkisen selkä alkaa olla kunnossa, sillä keihäs lentää entiseen malliin. Uudella mallilla oma halliennätys 52.40 edellisvuonna 51.58. Taitaa Helillä olla Thessalonikin EIV'kisat mielessä ensi kesånä. Ulla Annala heitti myös paremmin hallikisoissa kuin viime kesänä ulkona. Hallissa

L I

N

Poiat 16 vuotta keihäs Kisa oli tiukka kamppailu voitosta, jossa KeskiSuomen keihäsperinteitä puolustava Toni Korilainen vei pidemmän korren, tulos 58.88. Parkanon nuori miehenalku Veli-Pekka Välisaari antoi miehen vastuksen, tulos 58.24 ja loiseksi Juha Knuu-

P TT

A tt A

tila Kosken Kaiku heitti 57.40. Osanottajia oli yllättävän niukasti joten ensi vuonna joukolla mukaan kamppailuun. Kesällä on palion puolustetlavaa, sillä 16 vuoti_ aitten maailmanennätys 83.34 Tero Angerian tekemänä iää voimaan vanhalla keihäsmallilla, eikö-

T tl

0 s Tero Angeria ia palkinnot ME:stä.

Heli Tolkkinen antoi vahvan näytön paluusta voit. tamalla T 18 sarian. ulla Annala heittioman henki. lökohtaisen ennnälyksensä ja sai hopeaa. Prcns. siå Miia Niulaselle.

I


47.50 (47.10), ioten kehitys on oikean suuntainen.

Mia Niutanen heittää ensimmäistå vuotta T 18. sarjassa. Hallitulos 45.74, kolmas. Samoin ensimmäistä vuotta T 18 -sarjassa heittävä l\4ikaela lngberg heitti 45.44, joten kyynårpåäkivut taitaa olla takanapäin.

v T!

A L I

T

16 vuotta keihäs '16-vuotiaiden saria oli ensimmåistä kerlaa tal_ vimestaruuskisoissa, joka myös iatkossakin tulee säilyttää, kunhan saadaän lisää heittäjiA mukaan. Taina Uppa joka siirtyi T 16-sariaan ottamalla heti hallimestaruuden tuloksella 43.84,joten viime kesän tulos parani useita metreiä (39.58). Toiseksi heitti Sari Jämiå 36.66. Kolmanneksi Sanna Vainio 36.10 sekå neljånneksi Saara Pietilä, joten toisesta ja kolmannesta sijasta käytiin tiukka kamppailu kolmen tytön kesken.

vuonna (79.28). Sepon ennätys edellisvuonna oli 81.48. Uudet ennåtykset heitettiin keihäillä, joissa oli muovitulppa kärjessä. jottei katto tai peräseinä puhkea. turåseinäå ahdisteli ainoastaan Seppo ja Ari. Muut heittäjät iäivåt sen ve(an kauemmaksi ettei peräseinä ollut vaarassa, mutta kyllå joku sentäån kattoon sai. Keihååstä muodostui kilpailuasetetma tdän Heittäjät vastaan muu Suomi. Muuta Suomea edusli kunniakkaasti Kimmo Solehmainen tuloksella 72.46 kolmas, sitten taas mies idästä t!4ika Parviainen 71.00 neliäs. Puolet huipuista puuttui keihäskisasta. llmeisesti vieroksuivat vauhdinot. toradan pituutta ioka on ainoastaan 22 m. Mielenkiintoinen keihäskesä on taas tulossa. Ketkä kolme Suomea edustaa TOKION lvl,4-ki. soissa? Väriä tuovat uudet liitomallit keihäässä niin silti on muisleltava se seikka, että LÄHTÖ. NOPEUTTA nekin TARVITSEVAT ei ne muuten taF peeksi pitkälle lennä.

I

L I 1{

Miehet keihäs Seppo Räty hallitsi isännän ottein keihåskisaa uudella halli Suomen ennätyksellä 82.44, ioka on myös tiettävästi sisähallien maailmanennätys uudella keihäsmallilla. Seppo ei helpolla päässyt, sillä nuori mies Pyhäselästå Ari Pakarinen vetåisi 80.06, ja iohti kisaa aina viimeiseen kierrokseen asti. Tämå heitto oli myös Arin ennåtys, edellis-

P tt Ä TT

A T tt

0 s Meinasitte pojat yllättää... ia olisihan ne muutkin mahtuneol heittämäån... kerloo Sgppo Bädyn ll' me voiltokorokkeella .hyös hyvin heittäneille Ari Pakarlselle ia Kimmo Solehmaiselle.

u

Erinomalsista iårjeslelyistä vastasi lDÄN HEITTÄ.

JÄT Perlti Koihosen iohdolla, ioka tässä hilientyy

kilpåilun lomassa uusllle keihåsmalleillo.


T16 keihäs 1. Uppa Taina

Porin Tälmo

2. Jåmiå Sari 3. Vainio Sanna 4. Pietilå Saara

Parkanon Urh Liedon Parma Pyhtään Kisa

43.84 36.66 36.10

35.84

P16 keihäs

1. Kotilainen Toni Kivijårven Kivekkäät 58.88 2. Välisaari Veli-Pekka Parkanon [Jrh 58.24 3. Knuutila Juha Kosken Kaiku 57.40

Tl8 keihäs 1. Tolkkinen Heli 2. Annala Ulla 3. Niutanen lvliia 4. lnqberg l\4 ikaela 5. lkonen Pauliina 6. Huhtaniemi Paula 7. Paija Katri 8. Hjort Lis-Mari

P18 koihäs 1. Lappi lsmo

2. Laine Samu 3. Parviainen Aki 4. Jutila Jani 5. Alm Tomi 6. Flink Janne 7. Mattila Janne 8. Vesterinen Teemu L Kainulainen Mika '10. Källi Jarkko 11. Sutinen Johan '12. Luttinen Nlarko 13. Våhäaho Onni 14. Virtanen Jere

T20 keihäs 1. Väyrynen l\4ervi

2. Heikkilå lrina 3. Valkonen Sanna 4. Rakkola Påivi 5. Parkkonen Teiia 6. Kankaanpää Erja 7. Päivåniemi Outi 8. Laakkonen Jaana Naiset keihäs 1.

Alafrantti Päivi

2. Smith Karen

3. Rantanen Heli 4. Paananen Jaana 5. Kirm Katrin 6. Kiviluoma Päivi 7. Nurmi Tiina 8. Seilo Susanna L Tulkku Heli 10. Salo Pauliina

Pudasjärven urh 52.40 Askolan Kisa-Tov 47.50 Teuvan Rivakka 45.74 Veså ls 45 4Ä Lappeenrannan Ul\4 43.10 Noormarkun Nopsa 42.30 Someron Esa 39.40 Oravais lF 38.58

Mi€hel keihäs 1. Bäty Seppo 2. Pakarinen Ari

Tohmajårven Urh Pyhäselän Urh 3. Solehmainen Kimmo Vantaan Salamat 4. Parviainen [4ika Pyhäselän Urh 5. Huotilainen Tommi Parikkalan LJrh 6. Holopainen Hannu VarislahdenVatma 7. Anttonen [.1ikko Joensuun Kataja 8. Biörkroth Peter Gamlakarleby lF 9. Suomalainen Timo YU-2000 Laukaa '10. Hartikainen Jari Lapinlahden Veto

P20 keihäs 1. Heimonen Jarkko 2. Kokko Jarkko 3. Ekström Påtrik 4. Juurakko Toni 5. Karjalainen N4ikko 6. Korhonen Mika 7. Salmela Erno 8. Nurkkala Jaakko 9. Oikarinen Juha 10. Polso Pertti

82.44 80.06 72.46 71.00

67.76 67.72 65.90 64.58 60.98

A

Urh 69.84 lF Trean 63.30 Alavuden Urh 58.64 Oulun Pyrintö 57.54 Sisu-Veikot 55.90 Lappeenrannan lJlvl 55.70 Kajaanin Kipinä 55.14 Kajaanin Kipinä 53.94 Laukaan

Tyrnäväen Tempaus 69.74

Tampereen

Pytinlö

52.22

PieksåmåenVeikot 64.04 Hollolan Urh-46 63.06

Urh Vasama llomantsin Urh Sisu'Veikot Reisjärven Pilke Pyhäselän

Vaasan

Viipu

usA

Lammin Såkiå Turun Weikot

Eesti Viipu Turun Weikot Seinäjoen Urh Pyhäjärven Pohti KU-58

L I

T I

t

60.60 59.78 59.06 58.80 58.58 58.06

I

Kannonkosken Kiho Oulokummun Partio 57.14 Soinin Sisu 56.00 Ypäiän Yllätys 55.96 Kiuruveden Jänne 50.68 49.38 Nivalan Urh Painion lJrh 48.82

Kajaanin Kipinä Naantalin Löyly Salon Viesti Hollolan Urh-46 Turun Weikol Alavuden Urh lkaalisten Urh Tewon Urh

vlt

1{

P tt

A tl A

50.54 45.44 42.44 41.56 40.84 40.44

39.98 34.54

T lt

58.54

0 s

58.12

57.00 51.56 49.98 48.10

47.24 45.20 39.14

35.70 35


Näissä kuvisså pyöriväl Lasse, Juha, Mikaia Tapio

TalviSM ennåtyksiinsä. Oheisisla kuvasarioisla voi lehdä vertailuja ja lekniikka'anålyysejä. Kuvanopeus on sama, iolen nuorempien voimal ehly' väi loppua kohti, kun Lasse ia Juha pyslyvät ftoh' tuullisesti olenemään loppuun saakka. Esa Janlusen muulamisla kuvista näkyy ylipainoi'

sen vålineen aihoultamat iännllykset.

36


37


v TT

A

t I

T I

t I 1{

P lt

A tt A T lt

0 s

Pituus Hallikausi 1991 oli suomalaisten pituushyppääjien osalta hyvin vaihteleva: kaksi Suomen ennätystå, muutamia henkilökohtaisia ennälyksiä, loukkaantumisia ja tuloskunnon heikkoutta. Rinoa Ropo-Junnilan naisten SE ja Heli Koivulan SE:n sivuaminen 16-vuotiaiden tyttöjen sarjassa olivat hallikauden parasta antia. Lisåksi Satu Ruolsalainen on oppinut pituushypyn tekniikkaa sen verran, eltå hån on jo låhellå niitå tuloksia mihin hånen ominaisuuksillaan tulisikin hypåtä. Ko. konaisuutena naisten pituushypyssä tulevaisuus nåyttää edelleen turvatulta, sillä Helin lisäksi parilla, kolmella {alle 19-v) tytöllä on ensi kesänä mahdollisuudet ylittää 620. Kaksi parasta heistä päässee eduslamaan Suomea nuorten EM-kisoihin. Kuitenkaan naisten pituus ei mennyt kuten oli suunniteltu. Sanni Suhosen loppukesån -90 heikot esitykset saivat jatkoa SM-halleissa. Jälleen

tuli todistettua, että fyysisesti (= testituloksil

taan) hyvå urheilija ei ole sama kuin laiissa menestyvä urheilija. Sannin kohdalla lajitekniikassa ja siihen liittyen lajissa tarvittavien lihasten aktivaatiomalleissa sekå psyykkisissä ominaisuirksissa on paljon kehitettävää kevään aikana. Rin. gan "räpertely MM-halleissa oli hänen ensim-

mäinen epäonnistumisensa arvokisoissa. Sen Syitä on varmaan analysoitu useasti kisan jålkeen. Mitåån yhtå selitystå ei varmasti ole olemassa. SM-kisojen aikaan alkanut flunssa vei yleiskuntoa alaspäin. Takareidessä tuntunut kiputila vaikeutti tehokkaiden viimeistelyharjoitusten tekemistä, mikä puolestaan heijastui psyykkisel. le puolelle Usko omiin kykyihin ei enäå Sevillassa ollut tåydellistå. Lisäksi myöhäinen kilpailu' paikalle saapuminen (klo 21.00 illalla, karsinta seuraavana aamuna klo 10,00) ja outo alusta vaikeuttivat oikean juoksurytmin löytymistå. Huipputuloksen tekemiseksi psykof yysisteknisen kokonaisuuden on oltava harmonisessa suhteessa. Mutta kaiken kaikkiaan uskon vakaasti, ettå hyvä huippu-urheilija larvitsee myös epäonnistumisia ollakseen vielåkin parempi. Ts. ensi kesänä Tokiossa kaikki on toisin myös Ringan kohdalla. l\4iesten pituudessa kaksi viime kesän parasta hyppäåiää oli vammojen takia poissa kisapaikoil. ta. Jarmo Kärnä säästeli selkäänsä ja tyytyi juok. semaan vain 60 m:n kisoja. Niissä hän osoitti kuuluvansa maamme nopeimpien miesten jouk. koon. Juha Kivi rikkoi kantapäänsä loikkaharjoituksissa noin kuukautta ennen Slvl-kisoja. Mieleståni osittain huolimatlomuuttaan, sillä vauhtiloi. kat ilman kunnollista kantapään suoiausla on aine riski llahduttavinta oli Mika Kahman, Jouni Huhta. lan ja [4arkku Sarpion henkilökohtaiset ennätykset SM-halleissa. Varsinkin I\rarkun ia Jounin rei38

Heikki Kyröläinen

lut halliennätystensä paranlamiset antoivat poiille rajusti ilseluotlamusta ia motivaatiota kevåän harjoitteluun. Hallikauden kolme suurinta pettymyslå sen siiaan olivat Juha Plosila, Otto Kärkija Leif Björkgren. Leifiå vaivasi myös kantapåävamma. Otlo oli kunnossa io ennen hallikisola. ei niiden aikana, mutta Plo ei ollut lajikunnossa missään vaiheessa. Jälleen lyysisyys ei välttämättä takaa huipputulosta. Esimerkiksi Plo on hypännyt 799 ominaisuuksilla, jotka olivat huomattavasti heikompia kuin nyt: syväkyykky 25 kg heikompi, vauhditon 5loikka n. 50 cm heikompi, vauhdillinen s'loikka n. 1 m heikompi, lentåvå 20 m n. 0.04 s heikompi jne. Lopuksi. Vammojen ennaltaehkäisyyn tulisi kiinnittåä entistå enemmän huomiota. Kilpailukauden harjoittelussa on vielä paljon parannettavaa: kunlo ei puhkea lepäämällä vaan silloinkin täytyy uskaltaa harioitella. Ennen kaikkea nyt (huhti-toukokurr) täytyy harjoitella, mutta mitä? Viimeisten vuosien aikana allekirjoittanutkin on voimakkaasti painottanut voimaharjoittelun tårkeyttä nopeuden perustana. Samalla laji on ollut välillä hyvinkin kaukainen asia. Nyt tilanne useim" pien maaioukkueeseen kuuluvien pituushyppää, iien osalta on se, että kohonneesta maksimivoimatasosta täytyy saada enemmän tehoja ulos. Hyppääjälle itsetarkoitus ei ole suuri maksimivoimataso vaan suuri voimantuottonopeus. Pituushyppääiät ja heidän valmentaiansa säi. lyttäkåämme yhdesså rakenlavan kritiikin kautta pituushyppy lajiryhrnämme ykköslajina!

Ringå Ropo.Junnila


vtl

Janne Avela

Keväån SM-hallikisoissa Tampereella naishyp-

pääiät osoittivat vastakkaista sukupuoltaan parempaa tuloskuntoa. Varsinkin, kun toistaiseksi ainoa pelkåstäån miehinen hyppylaji, seivåshyppy, jätetäån tåssä iutussa huomioimatta.

Naisten korkeushypyssä Suomen ennätys näytti olevan paperia, kun Katia Kilpi ylitti eleet. lömän varmasti Sevillan lvlM-kisaraian 187 cm. Yrityksissä uudesta ennätyksestä hyppyjen laki. korkeus jäi kuitenkin riman etupuolelle ja Ringa Ropon halliennätys 188 cm sai vielä armonaikaa. Katjan hyppyien korkeudet anloival uskoa tytön kehityksen iatkumiselle, varsinkin kun ote urhei' luun on esimerkillisen ammattimaista- Korkeushypyssä Katian takana on tällå hetkellä pitkä tyh' jiö. Anne Laapotti ja Kaisa Lehtonen hyppåsivät vakiotulokset 177 cm, alkukaudesta hyvin hypånneen Kristiina Jårvisen lievästi epåonnistuessa. Tilanne ei kuitenkaan ole jatkossa aivan näin synkkä. Kun Sari Karjalainen saadaan terveeksi ja kaikissa em. tytöissä piilevä lahiakkuus kaivettua esiin, on toiveita, että Katia saanee tulevaisuudessa seuraa myös hieman korkeammalle. Naisten kolmiloikassa tehliin ensimmäinen virallinen Suomen halliennåtys. Ragne Kytölä voitti kilpailun hyvållä tuloksella 13.09 m. Carina Kjelman jåi Ragnesta ainoastaan 6 cmriä. Nämå kak. si laiin pioneeria ovat tällå hetkellä ylivoimaisia. Nuoren lajin kehitys tulee todennäköisesti iatkossa nopeulumaan. ioten lajiin erikoistuminen on välttämätön ja Ragnella ja Carinalla on tähän hyvåt edellytykset.

Miesten korkeushyppy on kokenut rakennemuuloksen. Aikaisempiin vuosiinverratluna määrållinen tåso on laskenut, huipun lievästi noustessa. Tason kapeus oli nähtävissä myös Sl!1, hallikisoissa. Karhulan Ari Laitinen osoitti löytä, neensä vuosien takaisen kunlonsa voittotuloksella 216 cm. 220 cm ylitystå metsåståmään lähte. nyt Aki Måentakanen sai tyytyä samaan tulokseen ja toiseen sijaan. Eräs positiivisimmista yllättäjistå oli kuitenkin nuori Juha Savinainen, joka ei ujostellut aikuisten joukossa vaan sijoittr/i neljånneksi omalla ennätystuloksellaan 210 cm. Pistäkääpä nimi muistiin' Kolmanneksi siioittui vuoden takaisen tasonsa säilyttänyt Kimmo Myl läri (213 cm). Nämä olivatkin ainoat kohtuulliselle tasolle yltåneet hyppåäjåt. N4iesten korkeushypyn elinehtona on nyt ehdotloman huipun löytåminen. Korkeushyppåäjiltä voisikin perätä "ha ittua hulluutta". Hulluutta kyllå löytyy. Epäonnistumiset ja tasapaksul suoritukset jakoivat urheilijat Stul-hallikisoissa selvästi kahteen eri ryhmåän. Hyppääjiä vaivasi joko pehmeys tai tekniset puutteet. Onko niin, että hyvän harjoituskauden jälkeen odotetaan huippukunnon putkahtavan esiin pelkästään lepååmällä? Tämä tuo yleensä esiin ainoaslaan pehmeyttä. näissä niin råväkkyyttä vaativissa laieissa. Harjoituskaudella PITAA uskaltaa myös harjoitella. Osasta hyppääjistä taas nåki, että maksimivoiman merkilys on lopultakin ymmärretty, mutta on toisaalta

unohdettu sen todellinen käyttötarkoitus. Nopeusvoimaominaisuudet pitåä välillä myös optimoida suhteessa laiiin ia lajitekniikkaan.

A L I

T I

L I 1{

P tt

A tt

A T tl

0 s

39


vtt A L I

T I

L I 1{

P tl

A lt A T TT

0 s

Jukka Härkönen

Hallikausi tuskailtiin sananmukaisesti kivuli' aasti ohitse. Muutamaa påivää ennen Tampereen SM-halleja näytti siltä, ettå Suomen kolmiloikkaa' jat ovat siirtyneet joukolla sairaaloiden ensiapu_ poliklinikoille. Lähes päivittäin viimeisellå viikolla

kerrottiin puhelimessa eriasteisista loukkaantu' misista. Olen kyllå kokenut kaikenlaisia takaisku' ja valmentajaurallani, mutta en yhlä masentavaa kilpailukautta kuin mennyt hallikausi. En olisi halunnul esittää tåtä loukkaantumisten ke omusta tässå jutussa ollenkaan, mutta koska uuden Yleisurheilun kuvalehden toimittaja Saarinen oli omassa tekstissään lyötyä (laiia) lyö' nyt, ottamatta selvää urheililoiden taustoista tai tyhmyyttään, haluan läten tåmän surullisen tari' nan kertoa: Viime kesän viidestå yli '16 m loikkaaiasta terveenä ainoastaan Markku Rokala (loukkaantui sitten lievästi ilse kisassa = kramppi). Heikki Herva: erittäin hyvän syksyn jålkeen ennen ioulua välilevyn siirtymä - pååsi harioittelemaan maaliskuun alkupäivinå. Kuntoutuu kesäksi, eriltäin motivoituneena! Timo Ruuskanen: sai jännetuppitulehduksen säåreen kilpailuviikolla - kortisoonipiikin ia viikon levon avulla on tåysin lerve. Harjoittelee nousujohteisesti pitkää, mutta raskasta tietä kohti aurinkoa. Jari Ahor reisirevähdys viikkoa ennen pituuskisassa, pilasi hallikauden, olisi terveenä taistellut voitosla- Illennyt fyysisesti raiusti eteenpåin mm. vauhditon 5-1 18.37. lvlikko Levola: l\4ikko ei malttanut parantaa rasitusmurtumaansa syksyllä riittävän hyvin vamma uusiutui. Fysiikka edelleen parantunut, loppukesästä paha äiiä!! Nronet nåistä vammoista kai olisi ainakin jålki' käteen olleet våltettävissä - vai olisivatko! I\iloneslihan vammautuminen on valmennusvir_ he ia monien valmentajien mielestå hyppyryhmä1. le näitä virheitå tuli tålle hallikaudelle aivan lii-

teenkö kaikkeni ia minkä teen, teenkö sen todella huolella. Muutama ilonaihekin hallikaudelle mahtui, aloitetaan aikuisista: Jari Lämsä palasi hallimestaruuden kautta ilmeisesti nyt riittävän "mietis_ kelyn" jålkeen hätyyttelemään myös kesällä kon. kareita. Jari, kaikki on Sinusta itsestäsi kiinni!l Ensimmäistäaikuisvuotta urheileva Janne Kin_ nunen on edennyt Lahden Hennalassa hyvin ja ylitti elämåssään ensi kerran 15 m, mutta omaa edellytykset jo tällä hetkellä yli 15.50 m: Janne on nopea, ja ennenkaikkea perusvahva nuorukainen. Tekniikan puutteellisuus esti todellisen yllåtyksen hallikaudella. Jannen tavoin tekee paluuta lmatran lsmo Penttilä, joka on kårsinyt hyvien A-poika tulosten jälkeen paljon takaiskuia. Valitettavasti kaksi yli 15.30 hyppyä meni rikki (milleistä kiinni) SMhalleissa. Ehjä kevät ja paljon enemmän kisoja kuin ennen niin lsmo hyppää Jannen tavoin pitkälle. llseluottamusta iätkät ja turha kunnioitus pois näitä 30:n kerholaisia kohtaanl! Juniorisarjojen osalta nähtiin muutama todella hyvä väläytys: TUL:n Marko Leino ylitti 20 v. sariassa 15.50 ja nappasi Slvl-pronssin Tampereella. Marko on vahvajalkainen nuorukainen ja perustekniikka on hyvå. Tommi Kotanen ei onnistunut vielä talvella uu_

kaa.

Harjoiltelun maximointiin liittyy niin palion pelkän harioittelun lisäksi, ioissa meidän tulisi olla erittäin huolellisia. Kokeneillakin loikkaalillamme oli tavoitteena panostaa voimakkaasti perus_ ja maksimivoimatason lisäåmiseen syksyn peruskuntokausien aikana. Lyhyt KvK-kausi ei riittänyt herkiståmään paikkoia ja niinpä vammoia syntyi turhan palion. Huollon ia levon måårä ei ollut riit-

tävä. Patistaisin urheilijoita enlislå enemmän miettimåän lodelliSta panostuksen laatua -

l€Yolå


des6a "päälajissaan", mutta hyppåsi pituudessa 20 v. mestariksi tuloksella 7.07 m ia kirioitusten jälkeen alkaa kova loikkaharioittelu. Jani Jaatinen hyppåsi 18 v. mestariksi tuloksel la 14.58 ia Tero Saastamoinen loikki SE numeroin 14.06 16 v. ykköseksi. l\4ielenkiintoinen yksityiskohla on se, että kaikki juniorisarjojen mestaruudet menivät pääkaupungin liepeille. Kukahan herroista vahvislanee VU:n rivejä lähivuosina Kalevanmalian pistetaistoissa? Nyt olisi hyvå mahdollisuus keråtå hyvå loikkaryhmä seura- ja liittoeroista huolimatta yhteistreeneihin ja harjoituskisoihin. Tållainen menettely ainakin kisojen osalta oli Eltsussa 1970.luvun alkupuoliskolla. Ryhmän isähahmona voisi toimia M. Rokala?

3.loikan suoiituskykyvaalimuksel suomalaisi ain (15-17 v)

m m

100

11.50 s

le 20

2.10 s

lan. 0.54 s 5-1. kinkka (6-8-12 ask.) 20.00 m viim 5 m

kyykky sloikka

1.6

rinnalleveto

15.80 m 1-4

piluuskilp.

6.60 m

pitr.ius

(vapari) kuulanheitto påån yli

taakse 150 m

6.20 m '16

m (4 kg)

17.5 s

3-loikka tulos 14.60

supern. 11.20 s 2.05 s 0.52 s 22.00 m 1.8 16.60 m 1.6 7.2O m 6.80 m

aikuinen 10.80 s

'1.95-1.90 s 0.€ s 24.00 m

2.0-2.5xo.p. 18.00 m

1.8xo.p. 7.80 m

A

7.30 m

20.00 m (4 ks) 24.00 m (4 kg) 16.2 15.8-16.0 s

s 15.80

16.80-17.20

Aikuisten teslinormiston on saavuttanut suomalaisista lähes täysin Olli Pousi 16.82.80.

Kevään kuviot sairaskertomukset Mikko Levolaa lukuunottamatta ovat tållä erää ohiia harioituskuviot aikuis' ten kohdalta ovat kunnossa. Opiskeliioista ainakin L:imsä ia Ruuskanen voivat opintoviikkonsa keråtå kolmiloikan peruskursseilta siksi hyvin opinnot on suoritettu syksypuolella. Työsså kåyvien kannatlaa muistaa, että parempi tehdä yksi hyvä harioitus levänneenå kuin kiiresså ja väsyneenä kaksi huonoa. Valmennuksellisesti hallikaudella silmiinpiståväå oli vauhtiiuoksujen eli askelmerkkien epämääråisyys myös aikuisilla. Sovitaanpa, ettå tästå ei ole enäå huomautettavaa kesän ensi mittelöisså. Teemana koko loikkaryhmålle on kevään harjoitusiaksolle: muista lajisi, harioittele kolmiloikkaa etkå voimannostoa varten. Niillå perusvalmiuksil_ la ioita ryhmässä jo esiintyy pitää pystyä hyppäämäån huomattavasti pidemmälle. Vauhtia asteit' tain lisäåmällä ia tekniikan osaharjoitteita tekemällä pitäå luoda "hyppyrutiinia': Nuorilla on syytå kiinnittää huomiota edelleen pitkiin loikka. ja hyppelysarjoihin maaliskuun ja huhtikuun aikana. Vammautumisriskin voit vålt. tåå näillä matalatehoisilla hyppelyillä. Heti kun lumet sulavat hakeudu pehmeille ulkoalustoille, pienet maan epätasaisuudet eivåt haittaa. Voimaharjoittelussa pitäå liikkua pitkisså (6-8 toistoa) toistosarioissa ja vahvistaa voimakkaasti keskivartaloa, siellä piilevät ioko loikkaajan heikkoudet tai vahvuudetll Kaikille junioreille ia heidån valmentaiilleenl hankkikaa kuvasarioja eri tekniikan omaavista huippuhyppääjistä. Nåistä kuvasarioista katsele' malla oppii huomattavasti enemmån kuin mones' ta videonauhasta. Niitå on tuiioteltava viimeiseksi ennen nukkumaanmenoa ja ensimmäiseksi he_ ti herättyä. Tämå on täyttä totlall Kuvasarloien hankkimisessa kääntykåå allekirioittaneen tai herroien Raiala, Mäkelä puoleen. Tapaat minut puh. 918.503 216. TUUOTELLAAN, Härski

vtt L I

T I

Kolmiloikan kaikkien aikojen tilastot Miohet P Pousi 17.00 1968 s. .46 P Kuukasiärvi16.87 -75 '46 O pousi 16.82 -80 -59 E. Viilasalo 16.61 .88 -60 M. Rokata 16.61 -82 -60 E. Rinne 16.58 -72 -43 H. Herva 16.51 -89 -63 H. pesonen 16.42 €4 .62 K. Rahkamo 16.40 -60 .33 H. puhakka 16.35 -80 .59 Puhakkå

15.81

Fousi 15.74 T lltriainen 15.69 J. Uimså 15.55 P

T' Okkonen 15.38 E. Viilasalo 1516

J. Pellomäki P.

Suvitie

M-

J-

Rokala

Måklnen

P O

L

t.

Pousi Pousl

16.17

1613

H. Puhakka 16.06 l. Ruuskanen 16.03

J. M.

Paronen

Rokala

J.

Låmsä

J.

Niva

15.13 15.12 15.11 15.11

M.

15-83

15.72 E. Viitasalo 15.69 T. Ulriainen 15.59 15.59

Kovalainen

1{

P It

14.56

Hksimåki 14-52 Ä A. Vähåojala 14.43 lt J. Meriluolo 14.42 -90 14.40 P. Palm H. Pesonen 14.35 14.35 J. Koponen 14.31 V Tiensuu K- Kålviånen 14-29 14.33 T. Utriainen J.

Kommentteia: miesten kymmenen kärjesså keskiarvoikä - vain 24.7 vuotta, voimakas hajonta kautta.aikojen Harri Pesonen ainoa 16 v. - kymmenen ioukosta, joka on voittanut mies_ len SM; vuonna -86 tilastoihin kaivataan voimakkaasti uu- nåihin sia nimiä: viime kauden ainoa merkintå 16 v. Johan Meriluoto!! Timo Utriainen loukkaantui va_ - valitettavasti kavasti keväällå.89, muutoin hån olisi kaikissa sarjoissa edustettuina (16.29 -88 ia mt 16.54)

I

15.85

16 v.

18 v.

H.

20

A T tt

0 s


vtt

Aulis Kair6nlo

A

t

Seroei Bubkan hypyt tånå talvena ovat osoiltaneet, että seiväshypyssä ollaan vielå hyvin kauka-

I

hån osoittaa, että yhå harvemmalla urheiliialla on mahdollisuuksia aivan terävimmälle huipulle. Tä-

T I

L I

t P tt

A lt A T lt

0 s

na ihmisen suorituskyvyn maksimista. Samalla må siksi, että hyvin harva hyppåäjå pystyy huippusuorituksiin nopeudessa, voimassa, tekniikassa, rohkeudessa ia itseluottamuksessa ollen samalla antropometrisesti hyvå seiväshyppääjätvvppi. Bubkan maksimia on vaikea arvaillakaan. Se lienee jossain 625-640 vålillä. Bubkasta hyppååiä voi parantua vain olemalla l0- 15 cm pitempi, vielå ionkin verran nopeampi ja omaamalla poik' keuksellisen pitkät kädet (iolloin vipuvarret tuleval mekaniikan mukaan mahdollisimman edullisiksi). Nåillå "lisåeväillå" varustettuna Bubka ylittäisi 6,5 mrn rajan optimaali.oloissa. Sergein jålkeen 2 n:liittolaista tavoittelee vakavissaan 6:n rajaa, mutta heidån jälkeensä "maail man kärkihyppääjät" ovat jääneet paikalleen 570-580 tuntumaan. Muun maailman seiväshyppäåiåt "karkasivat" suomalaisilta 1980-luvun alkupuolella, ia olemme pysyneet kaukana huiprrsla useampia vuosia. Tällä hetkellä ero kuroutuu pienemmäksi lukuunottamatta eroa Bubkaan. Jopa kolmella suomalaisella on mahdollisul.ls nousta piakkoinkin hyvin låhelle kansainvälistä huippua 570-590, tai ainakin lähelle sitä. Resursseja on, mutta osaammeko hyödyntää ne? Rehellisellä yksilökohtaisella analyysillä on etsittävä kultakin ne ydinalueet, jotka vaativat parannusta ja harioiteltava ne tinkimättå kuntoon pitkäjänteisellä ja periksiantamattomalla sitkeydellå. Asko Peltoniemi: Asko lienee fyysisesti viiden parhaan seivåshyppåäiän joukossa koko maailmassa, iolen tältä osin edellytykset hypåtä 6 m ovat olemassa, Kesä -90 meni huonosti låhinnä pelkotiloihin pohjautuvien epävarmuustekiiöiden vuoksi. Syk. syllå Asko sai pelot haliintaansa, ja seurauksena oli suomalaisitlain erittäin hyvå hallikausi, jota himmensi ainoastaan Sevillan epäonnistuminen 540. Kokonaisuudessaan Askon sarja: 565.

-

550-570.560.540.

Syy epåonnistumiseen: virheelliseen tunte. mukseen perustuva luulo siitä, ettå kunnon terävin huippu on jo ohi. Tållöin psyykkinen epävar42

muus palasija heijastui suoritukseen väkisin yrittämisenå. Kesäå kohti menläessä Askon harjoittelun on ollava ominaisuudet säilyttåvåå ia irtiottoa lisääväå, iota kautta nopeus pitäisi lisääntyä tuonne - 1,95 lentåvä 20 m - tuntumaan nykyisestå 2.03:sta. Tällöin olisivat jo 6 m:n ylitykset mahdollisia, jos usko ja luottamus omiin kykyihin vahvistuu raudankovaksi. Nämä kaksi asiaa ovatkin Askon uran tärkeim' måt asiat - irtioton lisääminen ja itseluottamuksen lisäåminen. Asko pystyisijo nyt hyppäåmåån 6 m, jos pelkotekijöitå ei olisi olemassa. Jos kesållå -91 Asko jåå tuloksellisesti alle 575, on se selvä pettymys. Jani Lehtonen: Jani hyppäsi -90 SE-mieheksi tuloksella 571. Janin valtleia oval nopeus, voima sekä ennakkoluuloltomuus. Heikkoutena pikkunätti tekniikka, iosta puuttuu tehokkuus. Jani ei kykene hyödyntämään täysin hyvää vauhtiaan hyppyyn. Nopeudellaan Janin pitäisi pystyä hyppåämåän ainakin 20 cm korkeammalla otteella ia 5- 10 paunaa jäykemmållä seipåällå kuin .90 par. haimmjllaan. Tällöin tulos olisi jo lähellä 6 metriä. Ongelmana on energiansiirto vauhdista seipääseen ja hyppyyn. Janin täytyy paneutua kaikella tarmollaan törmåyksen ja maastalähdön kehittåmiseen. Kuoppaanvientiin väljyyttä lisäå, ajoitus aikaisemmaksi, ponnistus tehokkaammaksi ja hypyn suuntaa, minen rinta- ja katse edellä eteenpäin törmäyksesså ja heti sen jälkeen. Niinkuin jo totesin, fyysisesti Jani on erittåin hyvä, multa silti ennen kaikkea pohkeiden alueella on paljon kehittämisen varaa. Ja edelleen: li. hashuolto on Janille erittåin tårkeää. Vain pitämållä lihakset ja nivelten liikkuvuudel kunnossa pååsee Jani aikaisemmin mainitsemiini tavoitteisiin. Petri Peltoniemi on jo yli 10 vuotta ollut ikäluokkansa paras seiväshyppääiä Suomessa. V. -90 hän oli myös miesten paras (560) ennenkaikkea hyppyvarmuutensa ansiosla. Petrin vahvuulena on tasaisuus. Hän on kohtuullisen hyvä sei' väshypyn kaikilla osa-alueilla. Onneksi parantamisen varaa on silti paljon. Petri kehittyy vielä fyysisesti jonkin ve[an voima/nopeus ominaisuuksissa, mutla suurin este tiellå kohti maailman huippua on vauhtienergian siirto seipäåseen/hyppyyn (vrt. Lehtonen) ja oi-


keavan seipään energian hyväksi käyttö / riman ylitys. Petrin on pyrittävä törmäämään seipååseen tiukasti rinla ia kasvot edellä, ponnistettava ylös seipään perään lantio takana, jolloin mies liikkuu eteenpäin hetken aikaa rinta edellä pystyasennossa. Näin hyppy liikkuu tarpeeksi eteenpåin mahdollistaen enlistä korkeammat otteet ia jåykemmät seipäåt. Jäykät seipäät ovat "Petelle" elinehto, sillå hänen rimanylityksensä on heikohko eikä välttämättä kovin hyvåksi koskaan tulekaan. Jäykån seipään "heittämänä" Pete voi kompensoida riman ylityståån - vrt. Bubka. Hypyn liikkuminen ponnistuksen jälkeen hyvin eteenpäin helpottaa Peteä oikea-aikaiseen taaksetuloon, jolloin hyppy lentåå pystyyn eikä aukea eteen niinkuin tällä hetkellä tapahtuu. Asko, Jani ia Petri edustanevat kesällä.91 kolmen kärkeä. Heistä kenenkåän ei pitäisiiäädä tuloksellisesti alle 570:n. Heidän lakanaan on 7-8 miehen tasainen ryhmä pyrkimässä 550 ylityksiin. Tähän ryhmään kuuluvat hyppäåjinä jo kokeneemmat Harri Palola, Jari Holttinen, Juha Rauhaniemi sekä nuoret lupaukset Biörn Andersson, Olli.Pekka Mattila, Ossi Helander ia Markku Sipilä. Hallikausi lupaili joulukuussa heidän kohdallaan palionkin, mutta saldo oli yllåttåvån kesy. Kesåå odottelen kuitenkin hyvinkin optimistisena

U ll

A L I

T I

asko Peltoniemi

L

(N4äkolä hymyilee).

Harri hyppää 550-560, ios löytää raudanluian motivaation ja silä kautta entisen C88) vauhtinsa ja rutistuksensa. Jari yltåä yli 560 heti, kun roh' keus sen sallii. Lisäksi Jarilla on fyysisellå puolella vielå palion tehtävää voima/nopeuspuolella. Juha hyppää 550, kun saa ponnistuksensa kauemmaksi ja rutistusta vauhdin loppuun. "Nal le" paranlaa sitå mukaa, kun vauhti = vauhdin loppu paranee = nopeutuu. vahvistuu = voimaa ialkoihin. Sama koskee O.P:tä. Ossilla tulokset paranevat tekniikan varmistumisen myötä sekå ominaisuuksien lasaisen kehittåmisen kautta. Markun asia taas on parantaa ominaisuuksien irtiottoa lajiin. Olen ennustanut. etlä kesällä-91 tehdään Suo. messa uusi seiväshypyn keskiarvoennåtys {ent. -82 545,2). Helppoa se ei kuitenkaan ole, sillå

I meillä ei enää ole määrällisesti entisenlaisia resursseja - reservit puuttuvatl Jos joku kårjestå loukkaanluu tai epäonnistuu, tavoite (ennuste) on mahdoton. Siksipå lopuksi seurojen valmentaiille: Antakaa iunioreille mahdollisuus kokeilla seiväshyppyå vaikka jäykällä seipäällä. Taipuvia seipåitä ei välttämättå tarvita pitkåån aikaan alottelussa (myös "huiput" harjoittelevat paljon taipumatto' malla seipäälläl). Vain tållä tavalla toimien voimme varmistaa sen, että perinteisesti hyvä suomalaislaji - seipysyy Suomessa huippu-urheilulaväshyppy jina.

N P tt

l lt

A T tt

0 s

43


vtt

Heikki Leppänen

A L I

T I

L I 1{

P tl

A TI A T lt

0 s

Ekman lönkötellen mestariksi Otteluien hallimestaruuskilpailut jårjestettiin tänåkin vuonna monien kommelluksien jälkeen Tampereella. Kalenterin mukaan niiden olisi pitänyt olla Turussa, mutta niitä ei iostain syystä oltu huomattu kiriata Kupittaan hallin kalenteriin. Erehdys huomattiin liian myöhåän, halli oli buu' kattu muille asioille ottelujen kisa-aiankohdaksi. Turku ja Tampere ovat aina järjestäneet kisat hienosti asiantunlevan ia huumorintaiuisen toimitsijakaartin avustuksella. Tampereen Pyrintö pelasti tällå kertaa tukalan tilanteen. vaikka toimitsiiavoimat joutuivatkin urakoimaan olan takaa, kun oli nuorten ia aikuis_ ten Std-kisat, maaottelu ja ottelu-SM:t. Kaksi viimeksimainittua tilaisuutla kaiken lisäksi samana viikonloppuna. Jårjestelyisså såilyi ystävållinen ja ymmårtäväinen asenne kilpaililoita kohtaan. Pirkkahallin henkilökunnalle myös kiitokset ot' teluväen puolesta. Yleisurheilun lisåksi Jukka Tapio, Torsti Helminen ja kumppanit joutuvat muuntamaan hallia kaikenlaisia muitakin tilaisuuksia varten, Halliottelut noudaliivat entisten talvien kaavaa mitä tulee kärkimiesten osanottoon. Poissa olival toipilaat Keskitalq Broman ia Finni. Näkki olisi ollut ottelukunnossa terveytenså puolesla, mutta ei halunnut herkistellä kilpailuun kesken harioituskauden. Hån odottelee innolla toukokuun lop_ pupuolen Brescian kansainvälisiå otteluia. Måke_ lä ja Turvanen tosin olisivat mielellään nähneet kaikki kynnellekykenevät kilpailemassa myös hal likaudella. Ensi vuonna kiinnostus lisääntyy, sillå ottelut tulevat halliarvokisoien ohielmaan. Viime kesän Stvl-mitalimiehistå olivat yrittämässä meslari Kaj Ekman ia Oulun yllätysprons' simies Janne Vikevåinen. Kansainvälisyyttä edustivat Viron Tarmo Adam_ berg ja Anders Avik. Viime vuoden voittajaa Erki Noolia odoteltiin. mutta hänen sanottiin jäåneen kotiin viisumivaikeuksien vuoksi. Ekman oli selkeå ennakkosuosikki. Hyviä tulok' sia odotettiin myös edellisen vuoden hallimestarilta Jari Perålåltå ja [,{ikko Vallelta.

60 metriä voitti Ekman aialla 7,05. Reijo Bottas juoksi 7,21 ollen loiseksi nopein. Tero Heikkinen (7,27J, Janne Hellsten (7,27) ia lupaavana tulokkaana Sebastian Siukonen (7,29) sekå Perälä (7,30) suoriutuivat kunnialla pyrähdyksestä. Suosikeista Laasanen, Vikeväinen ja Valle olivat vielä hieman talviunisia. Lähettäjåtyöskentelyssä tuntui olevan pientä tarkentamisen varaa. Joitakin lii_ an epätasaisia startteia päästettiin liikkeelle. Virolaisista Adamberg iuoksi 7,22 ja Avik 7,39. Pituushyppy oli tasollaan heikohko. Parhaan tuloksen 694 hyppäsi Lempäälän Kisan entinen pituushyppääiä [4arko Alanen. Hän on kehittynyt jonkinvellan viime talvesta, mutta edelleen seivås ja aidat vaativat lehoharioittelua. Vikeväinen leiskautti 687, Heikkinen 673 ja Pe' rälä 670. Siukonen sai kohtuullisen 666, multa Laasanen ainoastaan 650 ja Vallelta oli puhti poissa,623. Ekman hyppäsi 648, mikä ei oikeastaan ollut hassumpi, kun tietää, kuinka sekaisin miehen ponnistustekniikka on viime aikoina ollui. välillä 6 metriäkin on ylittynyt vain vaivoin. Halliottelun ainoassa heittolaiissa kuulassa nähtiin vain yksi 14 m:n ylitys. Paras oli Viron Anders Avik 14.04. Turun Urheilu' liiton pitkä Hannu Fälden iäi sentin 14 m:n rajasla oli lajin loinen. Reijo Bottas yllätti Jari Perälän kolmella sentillä työntäen 13.65. Ekman työnsi ennätyksensä 13.48 ia näytti siinä vaiheessa karkaavan omille teilleen. Edellisten lisäksi yli 13 m:n

saivat Jämsänkosken llveksen Pekka Lahtinen Satu 'sulostultad gopivasli kuvallansa tätä mie. hisistä miehistä klrjoiletlua artikkelia.


Oulaisten Huiman Juha Laakkonen on vielä opittavaa - 11.77 Korkeushyppyr Ekman pääsi kovan taistelun iälkeen 196, multa hänen iälkeensä ei 190 cm:n ylittäiiå ollut kuin kaksi: Kangasniemen Tero Heikkinen ja saloisten Markku Tuomaala - molemmilla tulos 190. Ottelukilpailuun tosissaan ainoastaan korkeut_ ta hyppäämåån tullut Joulsan Tommi Heino leis' kautti väliästi 211,2'15 oli lähellå. Hån voi odotella kesää ia nuorten EM-kisoia luottavaisin mielin. Jari Perälä parantaa pikkuhiljaa aiemmin heikkoa korkeuttaan ja ylitti nyt 187 cm. Hyvän alun otellut Bottas påäsi ainoastaan 178. Mies ontui ja toisena päivånä håntä ei nåkynyt. Samaarr tulokseen jäi myös vanttera Vikevåi_ nen. Laasasen korkeushyppy - 181- oli pettymys, hän päåsi vuotta aikaisemmin 193. Siukonen ei päåssyt aivan harjoituksissa hyppäämiinså korkeuksijn, tulos kuitenkin 184. Toinen päivä aloitettiin Ekmanin johtaessa rei_

(13.29)

ia

(13.16). Siukosella

lusti. Aidoissa Liedon Parman Janne Hellsten yllåtti kuitenkin Ekmanin, joka ei päässyt oikein aitomisrytmiin mukaan. Eroa oli 8 sadasosasekuntia ja voittoaika 8,41. Adamberg iuoksi 8,54 ja Avik 8,55.

Vikeväinen ia Pekka Lahtinen iuoksivat sadasosan sisåän 8,76-8,77. Tasaisesti otellut Heikki' nen epåonnistui - 8,92. Välille 8,83-8,85 juoksi seuraavat kuusi miestä: Juha Laasanen, Harri Heikkonen, Patrik L€hto_ nen. Mikko Valle, Jari Perälå ia Hannu Fälden!!

Nool poissa, mutta Viron poiat

silti seipään pääosissa Seiväshyppy oli Noolin poissaolosta huolimat ta Viron poikien hallinnassa, sekä Adamberg että Avik ylittivät 480. Ekman epäonnistui lievåsti ylitläen ainoastaan 440 ia samat sanat voi sanoa myös furålän esityksestå. Sensiiaan, vaikka vanha seivässpesialisti Heikkinen ei päässytkäån kuin 470, on se tulkittava merkkinä hukassa olleen itseluottamuksen palautumisesta ja jatkossa hän noussee taas viiden metrin tasolle. Homma oli pitkåän aivan hukassa. Suurin ilopilkku seipåässä oli kuitenkin Sebas' tian Siukonen, joka paransi ennätystäån 30 cm hypäten hienosti440. Sebastianin puhtia olisi vielä parantanut, jos hän olisi saanut hypåtä paremmassa seiväsryhmåssä ison hallin puolella. Lohduksion sanottava, että nykyinen ennätys suo siihen toki mahdollisuuden seuraavalla kerralla. Laiiin eniten pettyneitä olivat varmasti Hell. sten, Vikeväinen, Heikkonen ja Fälden. Tulisieluinen otteluaktiivi ia -valmentaja Ari Pe. lander voisi ottaa seiväshypyn uudeksi painopistelajikseen, sillä hän ylitti tällä kertaa vain 320.

Erikoista on se, että miehen korkeus- ia seiväs. hyppytuloksen väliin jäi ainoastaan 133 cm. mieshån ylitti korkeudessa mukavasti 187!!

Siukonen vllätti positiivisesti Pååtöslajissa tuhannella metrillä nähtiin taas "Ekman-show'1 t!4ies lönkötteli alkumatkan iälkijoukoissa 700 metriin saakka ja veti sitten valtavan parin sadan metrin mittaisen spurtin ja hidas' ti taas vauhtinsa hölkäksi ennen maalia. Kailsun pisteet olivat 5280. Pelleily maksoi kisan voiton, sillå Viron Tarmo Adamberg juoksi tonnin 2.44,41 ja voitti Ekmanin 12 pisteellå.

Kolmanneksi kisassa ja hopeamitalin SNr' kisassa nappasi Kangasniemen Kalskeen Tero Heikkinen varsin mukavin pistein 5140. Päåtöslajin aika Terolla oli 2.48,74. Tero noussee selkeästi yli 7000 pisteen kesällå. Kilpailun neliås oli Viron Anders Avik pistein 5096. Slll'pronssia otti nyt Varkauden Kilpaveikkoien Jari Perålä 5064. Kisan tulokas Jyväskylän Kenttäurheilijoiden Sebaslian Siukonen ylitti komeasti viidellä pisteellä 5000 pistettä ollen SM-kisan neljås. Jåmsänkosken llveksen Pekka Lahtinen jåi 3 pistettä mainitusla haamuraiasta saaden pisteet 4997 ia iätti seuraavaa Juha Laasasta - 4888 p - yli sata pistettä. Aivan terävimmän kärien takana tuleva ottelu_ jen "kakkosketiu" teki Tampereella loppuien lopuksi varsin lupaavia tuloksia. On hyvin vaikea ennustaa Euroopan cupin ioukkuetta oikein tållä hetkellä. Uskon, etlä lerävimmån kärien takana 7300-7550 pisteen välillä on kesållä 4-5 miestä. Miesten kesäisestä paremmuusjärjestyksestä voi iokainen tehdä omia ennusteitaan jo Tampereenkin tulosten pohialta. Uskon, että edessä on poikkeuksellisen mielen' kiintoinen lo.ottelukesä.

v ll

A L I

T I

L I 1{

P

.lt

A lt A TTI

0

s

45


PETTÄMISTÄ il

DOPING ON ITSESI Dopiog tarkoitlaa sitä, että urheilijat syöväl

kiellettyjäläkeaineita tulosten parantamiseksi. Doping on kiellettyå koska:

-

se on urheilun suurin petos ! se on terveydelle vaåmllisla I

lo-ottelija Pctri "Elmo" Keskitalo on pohtinut dopingin ongelmaa ja sisältiiä. Häncllä on vastaus Sinulle ja \ratrhemmillesi huippu-urheilun puhtaasta yaihtoehdGta. Tuo $aihtoehto on olemassa, se vaatii Sinulta ahkeruutta, pitkäjåntritteisyyttå ja lahjakkuutta. Multa lahjakkaan urbeilijan kova työ tuo tulosta, josta voi trauttia ilmatr p€lon ja häpeåo tunteita. Siis Elmo:

"Urheilija joutuu mkentamaan itsensä kuin talon. Aina pitiå valaa kivijalka ensin, eikä tehdä kattoa, sen tiet:iä jokainen. Sama idea on urheilussa. Pitää luoda hyvät pohj al pitkäjänteisellä työllä, eikä pyrkiä huipulle suoraan doping-aineiden avustuksella. Mitä kestävämpiä rakennusaineila käytät ja milä huolellisempi olet, sitä kestävämpi on

talosi. Jos talo

sortuisi

lakennusmestarin osteltua halvalla viallisia rakennustarvikkeita, hän ioutuisi vastuuseen tapahtuneesta. Niin

joutuu myös urheilija, joka

on

kiFtäny'l "viallisia mkennusaineita". Tuomio tässä tapauksessa saisi olla

elinikäinen kilpailukielto eikä

24

kuukauden hengähdystauko. Hy.vän tauslao omaavat urheilijat pys!.vät huipulla kauan. Nopeasti huipulle pyrkivät ovat samassa tilanteessa kuin Pisan kalteva tomi, pysyäkö pystyssä vaiko kaatua. Huipulle ei ole oikotielä. Huipputulos muurataan kivi kivellä." (Lefs Slop DopinS -kirja)

DOPING

46

ON VAARA

TERVEATDELLESI


Tåpio Raiala

Nuoretottelijatkamppailivatsuomenmestaluuksi6taPirkkahallissahelmikuunalkUpuolella.saldo. na kisoista oli kaksi suomenennåtystä: t T16.sarlassa Heikki Hernesahon valmentama Aiia Kortesoia otleli tuloks€n 3703 Pia Poltosaari koriaili SE numeroiksi 3732 pislettä ' fle.sariassa Aale lholan valmentama Taiisoissä oti muxana xaikkiaan 87 urheitiiaa, mikå osoittaa ottelu-urheilun suosion tållä hetkellä pååsty tuloksilla so oli viimevuotista huomattavasti kovempi, sillä ainoastaan T2o.saliassa olisiv'.90 mitalikorokkeelle. våiiia tutostaso otit in hyvä, niin yllättåvån heikkoa oli lajiosaaminenltaito monella voimaa/ominaisuuksia on tehty, mutta lajitaito on unohtunut.

taistelivat Lapuan Aija Kortesoia ja Turun Katia Männistö kamppailivat T16-sarjan mestaruudesta tiukasti loppuun saakka. Aijalla oli pituuden jälkeen sen verran hyvä johto. eltå se piti Katjan loppurynnistyksen. Aija odotteli etukäteen hyvää sarjaa: "SE:n rikkominen olitavoitteeni, koska tiesin ole_ vani hyvässä kunnossa. Talven harjoitukset ovat menneet hyvin." Yksi hyvå tavoite tulevalle kesälle on varmasti Tiina Rättyän Suomenennätys (5088 p.).

Nivalan Pia Peltosaari on opiskellut syksystå saakka Oulussa Kastellin urheilulukiossa. Harjoitteluun on iåänyt aikaa ja harjoitusolosuhteet oval parantuneet roimasti. Tåmå kaikki näkyy Pian urheilussa tållå hetkellä. Kun lisåksi valmennuksesta Aale Aholan lisåksi vastaavat Eila Varliainen.[raunu ja Pasi llläenpää on tilanne to. della hyvä. T18-saria tulee olemaan kesällä tasaisen kova. Sanna Vallin, Katariina Nuutinen ia monet muut takaavat sen, että helpolla ei SM-kisoissa mitalikorokkeelle nousta.

Laasaselle T.ottelun meslaruus Lappaiärven Juha Laasanen voitti 2o'sarjan Suomenmestaruuden yli 200 pisteen erolla toi_ seksi tulleeseen Jyväskylän Sebastian Siuko' seen. Siukonen oli kuitenkin tämän hallikauden yksi kirkkaimmista yllåttåjistä. Nimittäin pari viikkoa myöhemmin miesten halliottelussa Sebastianin tulos oli jo hieman yli 5000 pistettå. Joten eteenpåin on menty, mutta töitåkin on tehty. Tornion Toni Ojanaho oli 16-sarjan "kunkku'1Toni on nopea ja kimmoisa nuorimies, jonka par_ haat laiit ovat aidat ia pituus. Nilsiän nuori KallePekka konepistooli" Tiihonen vallasi toisen si. jan. Kalle-Pekka etsii myös vielä laiiaan. Nopeutta ja kimmoisuutta löytyy. Oulun raamikas Jari Rönkkö otteli 18-sarian mestariksi. Tulos oli ihan kohtuullinen, vaikkakin

vtt Ä

L I

T I

L Heikki Hernesaho tekee vahvaå valmennuslyölä oltelijoiden kanssa. Kuvassa valmenneltavat Jalk. ko Finni ia Aija Kortesoja. Jari jäi Sakari Palomäen SE-numeroista 500 pistettä. Tässå sarjassa on kuitenkin kovaa kisaa kårkipaikoista, joka toivon mukaan myös nostaa tulostasoa kesällå. Sl\4-halliotteluien kuuden sarjan mestaruudesta viisi meni Pohianmaalle tai sitå pohjoisemmaksi. Ainoan mestaruuden Etelä-Suomeen vei Porin Tiia Hautala voittaen T2o-sarjan. Juha Laasanen arveli hyvien pohialaissaavu_ tusten taustana olevan hyvien perintötekijöiden: "Pohialaiset ovat kovarotuisia, ioilla on hyvä kokovartalotaitavuus. Meiltå sujuvat kovaa sisua ja kuntoa vaativat moniottelut hyvinl'

I 1{

P tl

A tt Ä

T tt

0 s Pia Peltosaaren oivan talvikunnon syynä on osal. taan muutto Kaslellin urheilulukioon ia Ouluhallin hårioitusmahdollisuudot.


UUTTA ENERGIAA KU ORTANEE_LTA

ttuortuneen urheiluoPisto A!( Ålt(A

l{YT

UBHE|LUN Hurprr.tE pÄÄsrÄÄN vÄN YHTÄ

TlEfÅ va.lrENrAuruMlsELt

oN K NsAlwJlLlsET vAATIMUKSET TÄYTHUIPPU.IJOI(AN }IARJOITU$' KENTTÄIA'IEN VALIIENNUSKESKUS. TÄVÄ JA TESTAUKVÄ.ITENNI,SKONSIJLTONNFSA T|ETGTAITO OLOSUHIEET, VÄIIEI{TAUTUMISEIIE. POHJAN TUKEVAN SESSA MUOOOSTAVAT

iuontmeex uRtretluoplsro

Testaus- la palveluasemarmoTEgP^tatjoaa fyydsen vaLnonnrÅsen lehostamlseksi heittäiille ia hyppääjille o.ilaisia lajipak€ttola. Tostaann€ tlm:

. eri lihasryfmisn maksird. ja .äjählåvåå voimaa - lajinomaista ponnistusvoimaa - maksiminopgrJtta - mittaarnms rrytis lajisuo.ilusta

Tssli haridtlelun a.i vaiheissa kerloral olsnnaison: ioimir{ap€rlaalis€na oo teslitulos,lon tadde tukinia niin. ottä saadaan kallava håddtuspalauto uöeil0alle ja hån€n valrne,{aialloon. Ha.ioituspalauttoon lvdla urhelllj! J! valm€r{aja pyswåt AtirK*naan harioltt8lun. Håddttoluoqoot hsit (ota€len pois,tamlseksi ja vahvu*sion vahvistamisokC, s€kå iakxa såämajlllnen seuranta antavat ha.jdtlelull€ lisåvarruutlå. TUIE SÄAMAAN LtsÄTtEToA ot MtsuuKslsrAsl, oLEMME PAIVELUKSESSASI ILOIIA JA ASIANTUNTEMUKSETI.A. ota ytiovs

:

Voima/nopeus-tes,teisså

Keslävyystesteissä

Mil*oL€volaan

96$1662'12 MattiJääskeläiseen 965-'166214

KrcFrAilEEl{lmGlrrcPrsTo

vA|.ffiShnacss.E 63170 KUORTANE PUH. 96S166111

llllllllllllllllllllllllllrlllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllllltlllllllllllllllllllllllllllllllllilllllllll


vtt

Osmo Ylltalo

A Nuorten SM-hallikilpailut kisailtiin tänä vuonna Oulussa. Kenttälaieissa ei kärkituloksissa päåsty aivan viime vuoden Tampereen tasolle, mutta hy' viä, tiukkoja taisteluja mitaleista käytiin. Sehän antaa motivaatiota harjoittelemiseen. Seuraavas' sa kisatarkkailua'puusta katsoenl

Korkeus Korkeuskilpailuia oli vaikea seurata, koska suo_ rituspaikka oli kaukana hallin vaslakkaisella puolella. Jotain kuitenkin jäi mieleen. Sellaista oli suorituksien epävarmuus. T20 kåytiin tasainen ja iånnittåvåkin kisa. lvlitalit jaettiin 171 tuloksella Anne Laapotin voittaes' sa. T18 Katja Kilveltä odoletliin jo Sevilla'näyttöä, mutta hyppy ei tullut kohdalleen koko kisassa ia tulokseksi jåi hänelle vålttävä 181. Piia Peltosaari påäsi hieman håtyyttelemäån (179). T16 Katja Månnistön voitto oli kiistaton (178), mutta uudet tulokkaat Sanna Pihlaja-aho ia Tanja Leinonen vaikuttivat lupaavilta. Varmuutta tekniikkaan valmentajien Juha Aro/Aki Mäentakanen neuvojen mukaan, niin... Poikien puolella Kimmo lVylläri (P20) voitti, mutta tulos jäi viimevuotisesta. Harjoituksen rytmittåmisessåkö vaikeuksia armeijan takia? Karstilan ja Heinon tuloskunto puhiennee kesållä pa' remmin. Juha Savinainen voitti (P18) harjoittelukauden vaikeuksista huolimatta 205 tuloksella, mikå on toiveita heråttåvåä. Tero Niemi, Jåruenpåån komeetta, voitti odotetusti P16 sarjan tuloksella 197. lkåluokan pojista löytyy monia'raakile. tyyppejål mm. Oskari Frösen, Jani Hånninen, jot' ka tulevaisuudessa näyttånevät kaapin pajkkojal

Pituus Tyttölen puolella näyttää tulevaisuus nyl tasaisen varmalta. tdoni tyttö omaa hyviä mahdollisuuksia nousta kansainväliselle tasolle muuta_ man vuoden onnistuneella työllå.

Anni Paananen uusi T20 mestaruuden nyt hei kommalla tuloksella (584) kuin viime vuonna. Anu Pirttimaan lankulletulo ja ponnistus ei vielä ole kohdallaan, mutta ominaisuuksissa löytyy! Satu Järvenpää fi18) voitti ennåtyksellåån 593 ja Virpi Tapanainenkin venytti halliparhaimpaansa 580- Heli Koivulalta odoteltiin (T16) kuudella alkavaa lulosta, mutta askelmerkin kanssa oli nyt ongelmia. Kaukaa lankun takaa 582 ei ole huonosti! Kari LähteellA (Satun ja Helin valmentaia) olikin vaikeuksia poskilihastensa kanssa, kun hymy ei hyytynyt milläån. Pelättiin io kramppia! Katja tetännistö otti hopeaa kyllåkin heikentåen tulostaan viime vuodesta. Poikien sariakärkien tulokset heikentyivåt Tampereen kisoista, osa huomattavastikin. P20 Tommi Kotanen (704 ja Janne Koponen (705) eivät varmaan olleel tuloksiinsa tyytyvåisiä. Jannella oli askelmerkkiongelmia. Askelmerkkiharjoittelu irtonaisella betonin påällå liikkuvalla matolla lienee tuonut epävarmuutta askellukseen. Jarkko Måkisen pituuslulos oli myönteistä. llkka Tamminen on aherlanut pitkään tekniikkaongelmansa kanssa. Nyt selkiintyminen on alkanut! Voittotulos (P18) 703 ei ole lähelläkåån kykyjen kattoa. Pirteå yllätys tuli Tommi Vuorisen toimesta luloksella - 6921 Samaa kehitysvauhtia vaan eteenpäinl P16 sarjassa taannuttiin viime vuodesta. Heikkilän Timo hyppåsi nyt heikommalla lankulletulolla kuin Tampereella 1990. Toni Ojanahosta varmaan kuullaan vielå!

l(olmiloikka Tähän lajiin odotellaan kykyjä, jotka nousisivat

kansainväliselle tasolle. Mitään iärisyttävää ei Oulussakaan huomattu. Hyviä tyyppejä loikkaamiseen löytyy, mutta tulosharppaukset antavat odottaa. Tyttöien kolmiloikka oli ensimmäistä kertaa la. iina. Anni Paananen (T20) 11,90, f\aroliina Hietala O18) 11,51 ia Auli Kärkkåinen (T16) 10,99 loivat pohian, iosta tulevina vuosina eteenpäin mennåän. Tyttöjen loikkatekniikkahan ei luonnollisesti vielå kovin kummoinen ole, mutta jahka... Marko Leino (P20) voilti 15,22 tuloksella. [4uut iäivät selvästi alle 15 m. Tommi llves hyppåsi myönteisesti, mutta Tommi Kotasen hyppy oli se-

a 49

L I

T I

L I 1{

P ll

A tt A T tt

0 s


Oheinen artikkeli on tehty Jarkko Finnin henkilökohtaisen valmentaian, Heikki Hernesahon tekemän, erinomaisen tarkan harjoitusanalyysin, 89-90, pohjalta. Kyseisen analyysin perusteella parivaliakon Finni-Hernesaho työskentelystä voi vetåä kaksi päåjohtopäätöstä. Jarkon valmentautumista (suunnittelu-harjoittelu-seuranta) leimaa raiu systemaatlisuus, joka ei jätä mitåän sattuman varaan ja joka jo tässä vaiheessa on muokannut urheiliialle selkeåt valmennukselliset liniaukset. Toisaalta harioittelu kattaa ympärivuotisesti lajin - kymmenottelun - keskeiset elementit (vrt. esim. lajiharjoittelun toteuttaminen). Kaikki muistamme Jarkon vakavan loukkaantumisen viikkoa Plovdivin MM-kisojen jålkeen, jolloin Jarkon akillesjänne katkesi totaalisesti P 18 Ruotsi-ottelun pika-aidoisssa. Tuosla vammasta kuntoutuminen tulee aikanaan olemaan varmasti oman analyysinsä arvoinen. Toistaiseksi Jarkon jalka on kuntoutunut ilman mitään takapakkia. Kovatehoista piikkarit ialasga työskentelyå lukuunottamatta Jarkon harjoittelu on tällä hetkellä jo hyvin tåysipainoista. Osoiluksena tästå on tammikuinen {27.1.) kuulan halliennätys 14.43 (normaaliväline). Nopeuden, iskutuksen ja hyppylajien lajiharjoittelun aika tulee kirjoitusten jålkeen, rnitå aikaa tulee tehosta-

maan n. kk:n mittainen ulkomaanleiri Ranskan Nizzassa. Erik l<aiser ja k:nit eivät lule saamaan mitäån ilmaiseksi Thessalonikissa.

kaisin. Jani Jaatinen voitti P'l8 mutta iätti ruokahalua ensi kesålle. Tero Saastamoinen (P16) oliai' noa hyppylajien SE-parantaja. Hän loikki 't4.06 ia Timo Utriaisen entinen ennåtys sai väistyå.

enemmån vipinää seivåshyppyyn jo kymppi-ikäisistä alkaen. Seuroissa olosuhteiden luomiseenl Kyllä pojat keppeilevät!

'Hvötvsuhdd on Jafton vahvuus Kuten allaolevasta teslinseurantakaaviosta voi havaita, on Jarkon fyysinen kehittyminen ollut hy. vin suoraviivaista suorituskyvyn kaikilla sektoreilla. Todella ennustearvoisen urheiliian tekee Jar.

kosta kuitenkin hänen poikkeuksellisen

hyvä

"hyötysuhteensa': Ts.7698 pistettä on tehty todel. la keskinkertaisilla voimaJnopeusvoimaominaisuuksilla 0alkojen perusvoima toki kohtalainen). Noudattamalla harjoittelussa nykyistä linjaa ia normaalia nousujohteisuutta, on varmaa, että suorituskyky ia pisteet tarttuvat molemmat Jarkkoon vielä pitkään.

-86 -87 -88 -89

-90

20 2.29 2.15 2.O5 2.03 1.98 rinnalleveto 85 102.5 115 tempaus 55 62.5 67.5 1|2-kyykky 160 22O 240 kuula taakse 4 k9 13.9015.90 16.80 17.5018.80 v:ton sJoikka -14.42 15.16 15.3415.50 lentävä

uksi Seiväs Seipäässä ollaan edelleen kärkituloksissa lamassa. P18 ja P16 sarjassa on tasaista, mikå luo jotain toiveita paremmasta. Tyyppeiå on. Pitkåjånteisellä kovalla työllä ja tiukalla paneutumisella tähän vaikeaan lajiin kyllå saavutamme entistä tasoa. Pasi Ridanpäån ehliminen hallikuntoon ni' velsidevammasla oli myönteistä. Manne Willman ja Tero Ylitalo tavoittelivat mielessåän eri lukemia, mutta hyytyivåt kuitenkin samaan Pasien kanssa. Tulokset kuitenkin kaikilla viime kesän parasta tasoa. Tekniikkaan iokaisella on tultava oleellisiin kohtiin selviå parannuksia. P16 kärki pysyi viime vuoden tasolla. Tulossa näylti olevan hyviä raameja. Sisulisäsarloihin lulisi saada 50

Oulun kisat olivat yleisurheilujuhla parhaasta päästä. Tulostason jåäminen viimevuolisesta anlaa loivon mukaan parantamisvaraa kesålle. Vii. me kaudellahan hallissa nuorel tekivät ennätyk. sellistä jälkeä, mutta kesällä ei kaikki mennytkään odotetusti. Vielåkin on näkyvissä, osalla kårkinuoristammekin, vålinpitåmåtön suhtautuminen hallikauden tårkeyteen. Ainakin kenttälaieissa hallikausi on myös lärkeå valmennuslapahtuma. Varsinkin harjoittelua oikein rytmittävä, nä keinona se kannatlaa huomioida. Käykåämme tuleviin hallikausiin entistä pontevammin! Opi. taan hyötymään niistä entistä enemmänl Mukana myös Osmo Ylitalo Kannalli olla!


vlon Pituus

241 290 302 310 985 800 835 - 4.44 5.15/ - - 'lO1/z - 10'/t - 4.92t - - 5.291 10 10,/t

272

3-tasaloikka 30 m kinkka/o. 2 ask.v. 30 m kinkka/v. 2 ask.v.

na. Perusvoiman selkeä edelleenkehittåminen se' kå painopisteen asteittainen siirlo "nopeiden rau-

toien" suuniaan on se linia, ioka tulee kehittämään miestä edelleen palion ja suoraviivaisesti.

Jarkko Finnin testituloseuranta v:sta -86 (14 v.) v:teen -90 (18 v) H. Hernesahon analyysi suoiattinsa tämänhet. kisestå tilanteesta on seuraava:

_

VAHVUUDET nopeus/vahvat jalat ' erittäin hyvä kilpailiia ' hyvä kyky arvioida itse sekä kilpailu- että harjoitusvalmiuttansa _ KEHITETTÄVÄ ENSISIJAISESTI: * ylävartalon voimaa "t lantion liikkuvuutta lajitekniikoita tårkeysjärjestyksessä: korkeus/ aidat/pituus

"

Harioituwuosi 1989-90 Ko vuonna Jarkko kåvi lukion toista luokkaa kotonaan Kauhavalla, joten viikonloppu- ja leiriti. lanteita lukuunottamatta harjoittelu toteutettiin keffan päivässå'periaatteella. Harjoituskertoia tuli 296. Oikeaoppisen voimakkaasla harioittelun rytmittämisestå kertoo lepopåivien rnäätä 122. Edellisvuonna -88-89 vastaavat luvut olivat 271l110. Suurin muutos oli se, ettå viime kesånå myös kesåkuukausien harioitusmääråt såilyivät korkeina.

'L',,..".,-,

(t..r..',') ( "-^ 2h,'b' ..''") : -^ ' <ht '' ") ",..".,-.r),'*.,";'. -,.^-,..,-.t-'"*',,.... n. ' n.,.'

"a

"

".','

-- lokakuusta syyskuuhun {90-90) nostama Jarkon rauta tonneiksi muunnettuna. Oikealla pystyakse' lilla kuukausittaiset punttiharioituskerrat. Huo' maa myös suluissa vastaavat lukemat edelliseltä harjoitusvuodelta. lelu Oheisessa kuvassa on Jarkon loikka'/hyppely' harjoittelu jakautuen aitahyppelyihin, kestoloikkiin (yli kymmenloikat/lyhyemmät loikat sarioina), vauhdittomiin loikkiin ja vauhdillisiin loikkiin. Lukemat harjoiteryhmien perässä kuvaavat sum_ mattuja loikkaJponnistuskontakteja. Sulkeissa olevat luvut ovat vaslaavia arvoja edelliseltä har' ioitusvuodelta. Oikean pystyakselin ja käyrän avulla on kuvattu kuukausittaiset loikka'/hyppelyharjoituskerrat, ioita kerääntyi koko harioitus' vuonna 52 kpl. (ioko omina harioituskertoina tai yhdistelmåharjoitusten osina). l-oikkaponnistuksia tuli kaikenkaikkiaan vaiaat 6000 vastaavan luvun ollessa edellisvuonna tu_ hatta våhemmän. Nopeusvoimaharioittelu lisäån_

tyi merkittåvästi sekä aitahyppelyissä (vrt poh' Viikottajset harjoituskerrat vaihtelivat 4:stå 10:een harjoitusvuoden 1989-90 aikana.

Voimaharioittelu

keiden harjoittamisen tehostaminen myös päkiä' ponnistuksina) ettå iskunsietoa korostavissa vauhtiloikissa. Tällä seikalla ei taruitse olla mitään tekemistå Jarkon vammautumisen kanssa, sillä akillesoireita ei ollut yhtäån ennen kilpailukautta.

Allaolevassa kuvassa on eritelty Jarkon puntti-

harloittelu sekä hitaiden/raskaiden rautojen (kesto./perusrmaksimivoima) että nopeiden/ke-

veåmpien rautojen (pikaJråiähtävä voima) osalta. Kuukausittaisot punttiharjoituskerral ovat myös nähtåvisså kuvasta. Rautaa Jarkko on nostanut suunnilleen samat määråt valmistautuessaan sekä kauteen -89 eltå ,90.

Viime vuoden selvä painotusalue on ollul perusJmaksimivoima, iota Jarkko on tehnyt lähes kaksinkertaisen måårän edellisvuoteen verraltu-

./.

(r.a)


Jarkon kuukausittainen loikka- ja hyppelyharjoittelu (summattuine ponnistuskontakteineen) sekä harjoituskerrat.

itlelu Allaolevissa kuvissa nåhdåän sekä heitto- että hyppylajien lajiharjoittelukokonaisuus. Kuvista voi vetåä seuraaval - hyvin keskeisel johtopäätökset: -' laiiharjoittelua TODELLA TEHDAAN ympårivuotisesti, iolloin se taitoien oppimisen lisäksi toimii fysiikan hankkimisen välineenä, vrt. peruskunto/submaksimaalinen lajiharioit' - telu voima/heitot - råjåhtävä nopeusvoima & nopeus/hypyt ' -laiiharioittelu kattaa kaikki laiit - myös seivåshypyn, ionka har,oitlelusta suuri osa toteutet tiin seiväsleirien yhteydessavKairennon ja Putaan valvonnassa.

ilmi aerobis-anaerobisen lenkkeilyn osuutta. LenJarkon harjoitteluun etenkin peruskuntokausilla - ia muulloin vähintäänkin verryttelyharloituksina. Juoksuharjoittelusta seuraavat johtopäätök. setl ' Se on ollut hyvin nopeuspainotteista - nopeusharjoittelun iuostut metrit vain vähån nopeuskestävyyden vastaavia våhåisemmåt ' tulyös iuoksuharioittelu on ollut selkeästi rytmitettyä, sekå halliin ettå kesåän valmislauduttaessa nopeuskestävyyden kuormitushuiput ovat olleet selkeästi 6-8 vk. ennen nopeuden vastaavia. Ainakin Jarkon kohdalla tämä puri erinomaisen hwin, sillä miehen iuoksukunnon koheneminen oli kevåällralkukesästä käsittå. mältömån nopeata. ' Kesän juoksuharjoittelu hoitui paliolti runsaalla kilpailemisella 100:n,200:n ja 400:n matkoilla. Toisaalta tämä seikka saattoi yhtenä tekijånå olla tulehduttamassa akillesta. Valmennuksellisesti juoksuharjoittelussakin onnislutliin joka tapauksessa hyvin, sillä Plovdivissakaan Jarkon juoksu ei osoittanut vielä minkåånlaisia hyytymisen merkkejå.

kit eri muodoissaan kuuluvat kuitenkin

t?r,lqLt)

Lj t a - a,oa a". t',.,,'. t!.r'vJ 44<.,) 1

lnf: tttt Jarkon heitto- ja hyppylaiien kuukausittainen har' ioituskokonaisuus summattuina laiisuorituksina Suluissa vastaavat måårät edelliseltå harjoitusvuodelta.

!e. r.". ,atto- aLL.3tjl..o., .u,., pt'.' nlto- t4 tL./ r tu!.r,o'

AlctD

enr,)-

Nopeus. ja nopeuskestävyys. harioittelu Alleoleval kuvat antavat selkeän kuvan Jarkon juoksuharjoittelukokonaisuudesta. Kuvista ei käy 52

Jarkon kuukausittainen nopeus- ja nopeuskeståvyysharjoittelu juostuista vedoista summattuine metreineen ja harioituskertoineen.


r- rorr.

(aour)

hD!rtqr ruqtsl'n! rrld/,.1rlr-).u

\r-

e56lee-t,/15 .t26/96/6!^

rr16/hrr (@*rlrrrJ

a'.dtr5-9€t5/.

2'5619.-9ar/B/1?

1!e/9rr

r,r.r1 n.!.rr.r -rtiBriy! luqkt!. trt&/o-ert^rrlrt

t ldlerT/2't

t-

bFlr!.iorr.. ,d, rlua' (. rdrF.), hrr.

(6 ryört6r)

D-3.1!&h''''i[jorill^4:3r^'E't. s.tlbbrD! irtl4 h.Ids'/v!

rrri!!, turrxlt-

rt)-1r.1trr,!r/!r,!o/.tsr.b rrrd .r,io.1rlle9otlrrri

r-rr66..J/5-e! -r.!rlr.!r, _ t 26t9rrt6tn -

ir-et?o, Flb

ldNr

,,60,

ror.lr ?rld r.r[Yrv6le

Fd rud.rrrr. rrlds ' 8srreu.1 ?rd?01 i! vbn

- rr-11604

rddyrer_rrot

hdot*ryrly, 9*b/!'-9tl.-6ri (krtL !-16 f- r;u,DF!.!.rtdi!

rrr.rorr:er rciro!d. )

Juorlr- rrrhr.Morrtro-6rr/z-rjr ,r'-ny'',|d,.!t!rroiirrl.rlll4j3'o,

JFrru! 2r1!6hlr/r0 1-Glr åo+ ,-..rlr 96 rqo&r.l*.- r:r6l)-..!r/9a lorr-.11tvro.c{,A1lecr/r-)!b dd'rt-

tl!rj.! !!=1}.t!-6!?919?:241!r!i!: r!.rrdoEr 5.rh/r!rFtod ,t!!!rD4.]ryr5/r!rlj/r!-1d4!!!41{q!. Fliot ruorlqr- 2rr d/s-r6t1l10

rtttt tDrtrtt(Folrl)

rr!:Jrlrrrrrrlllt _

,,

:r?:et

-1:66/?54^r!.1v.

Iru!!r!!: -. t e/927/t/6

t\6/921h/10

&tsj'rl:l1l'1'i

.

,

__ l.Lr]ql99:t4lt!t\ _

2,thr3&t

toc,'tv

L

2t\6/92116

L,5.ftaL

I


'$r?&

, luGOSLAVlll

Arlo Rossi huollamassa Juha Laa3a6ta. Ja*ko Finnl odotlaa vuoroånse-

tusesimerkit Oheiset harjoitusesimerkit ovat voimapainotteiselta viikolta 14. (2.-9.4.), Formian lajiharioi. tuspainotteigelta leiriltå (22.4.-6.5.) sekä keskikesän harjoitusjaksolta, viikko 29. (16.-22.7., jonka jålkeen Plovdiviin aikaa kolme viikkoa). Ohjelmista voi havaita, ettå nimenomaan jalkojen harjoittamisessa painotus on voimakkaasti "teråvyyden/irtiottokyvyn" puolella. Tåstå huolimalta Jarkko ja Heikki oval savuttaneet msrkittåviä tuloksia myös esim. perusvoiman sekä perusja nopeuskeståvyyden alueilla. Kuten Jarkon lestituloksista voi havaita, ei räjåhtävå voimantuotto ole Jarkolle kovinkaan luonlainen alue. Se, että tåtä aluetta harjoiltelussa korostetaan hyvin voimakkaasti, lienee perussyy siihen, että miehen tulokset pikaiuoksuissa, hypyissä ja heitoissakin ovat fyysisiin ominai. - nimenomaan suuksiin nåhden todella eritlåin kovat.

-

54

ksi Tässä artikkelissa kuvattu harjoittelu tuotti Jarkolle Plovdivissa, nuorten lrM.kisoissa 8.-9.8.90 hopeamitalin pistemäårällä 7.698 p. Saria on Jarkon ennätys (miesten välineillä), ia se koostui seuraavista tuloksista: 10.98-717-14.83-185-

4S.89-14.78-39.78-450-62.06-4.40.92. Sen verran akilleksen katkeaminen saattaa vai. kutlaa Jarkon ensi kesäån, että heilol on ainul lajiryhmä, misså Jarkko kehitlyy merkittävåsti. Jopa niln paljon, että mahdollinen "paikallapolkeminen" muissa lajeissa kompensoituu ottelusariassa niin, että jo ennen Thessalonikia miestä larvitaan Stokessa, miesten 1o-ottelun Eurooppacupissa 6.-7.7. Artikkelin kokosi H. Hernesahon harjoilusanalyysistå J. Mäkelä.


KAIKKI KENTTALAJIEN FANAATI. KOT TUNNISTAA ENSIKESANA LA.

JIRYHMAN OMISTA ASUISTA KENTTÄLNIEN OMA COLLEGEPUKU 1991 ON VALMIINA

TILAA HETI!

vÄRMAIHTOEHDoT MUSTAPUKU KELTAVIH REÄTUNNUS

VALKEAPUKU

VAALEA/IUMMANSIN INENTU NNUS KOOT

S, M, L, XL, XXL EDULLISEEN KENTTÄLAJ

IH

INTAAN

240rTILAAN

pos'ku,ur

KPLKENTTÄLAJIEN

COLLEGEPUKUJA

KoKo

KoKo -

VÄRIvÄRr

VAPAASUORA OY VASTAUSLÄH.LUPA 52700/40 PPA

1

LAHIOSOITE POSTINO

527m MÄNTYHARJU

POSTITP

55


Veiio Vannesluoma

Maaliskuussa -90 allekirjoittanut sai haastavaksi tehtävåkseen jatkaa Kari Niemi-Nikkolan selkeästi ia tehokkaasti viitoittamaa Kuortaneen seiväsryhmän tietä taivaisiin. Kun vielå satuin tuntemaan miltei koko ryhmån entuudestaan, oli leiritystoiminnan aloittaminen kohdaltani suh' teellisen helppoa. Ryhmå paransi kesällå ennätyksiään keskimäårin yli 35 cm. Kuortaneen leiritysryhmän kokoonpano muut' tui hieman kaudelie 1990-91. Ridanpään Pasiia Ylitalon Tero siirtyivåt supernuoriin ja Siimeksen Esko puolestaan päätti loettaa seipäån avulla hyppäämisen. Tåysin uulena mukaan luli Vidain ponnistaiaihme Vesa Ranlanen. Seitsemän velieksen voimin käynnistyi talven leirikausi lokakuun lopulla -90. Testituloksista oli havailtavissa lihaskunlo.ominaisuuksien paranlunut taso edellisen kauden låhtötilanteeseen nähden, tosin parantamisen varaa oli/on edel_ leen. Jokaisen seiväsiunnun on väånneltåvå mi_ nuutissa yli 60 vatsaa (ei riitä että Heikkinen ja Hautamåki tekevåt sen), eikå etunojapunnerruksissa voi hurrata 40 toiston minuuttikeskiarvolla (Nykänen tosin 60). Hyppyvalmius ei ollut vielä ai' van kehuttava. Perusominaisuuksien kehittåmiskaudella tulisi hyppiä suhteellisen paljon löysållä seipåällä/lyhyellä vauhdilla hyppyvalmiuden ia -varmuuden lisäämiseksi.

Joulukinkkujen sulettua oli vuorossa tammi' kuun puolenvälin leiri, jolloin oli io havaittavissa tekniståkin kehittymistä. Myös 10-loikat ia 60 m olivat kehittyneet mukavasti. [raksimivoimassa on joillakin vielä puutteila, multa ensin on pistet' tåvä perusasial lihaskuntopuolella kuntoon.

vuosittainen kehitys 1988-89-90 seuraava: 360-400-450. Valmentajana entinen ottelija pohioismaiselta tagolta Raimo. Kuoppa-aho,

Leh_

timäeltä låhtöisin, nykyisin Ahtärissä kansankynttilänä toimiva harjoitusagitaattori... Petrin vahvoja puolia on nopeus {lentåvä 20 m 2.10)ja tin' kimätön asenne. Hyppytekniikassa maastalåhdössä tiettyjä puutteita, joista johtuen ei ole vielä päåssyt kunnon seipäisiin. Haluan vielä korostaa, eltå jos (kun) joku ei tiedä kuinka harioitukseen tulee suhtautua, menköön katsomaan tutkapari Nykänen/Kuoppa'ahon harjoitusta! Vuosikertaa 1974 edustaa ryhmåstä peräti viisi kaveria. Kaiaanin Petri-duosta pitää huolta rautai' sella ammattitaidolla entinen huippuotteliia Vesa Heinonen (7703174). Heikkis.Petrin'175/63 kehitys seipåån varassa on ollut selkeää 330-371-400 Kymppiloikkaan tuli runsaassa puolessa vuodes_ sa pari metriä lisäå (31.50) ia 60 m:llä tippui samassa aiassa viisi kymppää (7.29). N4uutenkin ominaisuudet ovat tarttuneel Petriin hyvin. Palloilussakin taitavan seivåstäjån heikkoja puolia on vamma.alttius, jonka osasyynä lienee heikohkosti hoidettu lihashuolto (venyttelyt, verryttelytl!) Hypyssä mukaanmeno ei vielä toimi; taaksetulossa kåsipaineita rajummin ja hadiat alas niin johan lähtee. Huovis-Petrin 183/66 kehitys on niinikåån

kulkenut tasaisesti kuin juna 320-360-400. Vaalea viikinki paransi syksyn leiristä l0loikkaa yli 1.5 m (30.20) ja 60 m:n noteerausta yli kaksi kymppåä (7.44). Vahvuutena Petellä on tinkimätön

Seitsikon tarkemoi esi Porukan "neslori" Ähtårin Petri Nykånen s. pituus/paino 177168. Kehittynyt harppauksin sekä seiväsennätyksissään että ominaisuuksissa. Äårimmåisen esimerkillinen urheilija asenteeltaan ja myöskin monipuolisuudeltaan. Harrasli nuorempana kaikkeajudon ia lentopallon våliltä, valilsi onneksi seiväshypyn omakseen. lsäJorman valinta oli aikoinaan lentopallo. Petrin 1973,

56

O elijatyllö Aija Kortesoia on kehitlynyt

Helkki Hernesahon valmennuksessa tasaisen varmasli.


asenne, heikkoutena hypyssä myöhåinen kuoppaanvienti ja siihen liittyvä altaponnistaminen, taaksetulossa samaa ongelmaa kuin Heikkisellä. lvlutta tuolla asenteella nåmä virheet tulevat kor_ jaantumaan. Peiri-duosta kuullaan vielå - kajah" takoon Kajaanistal Etelä.Pohjanmaan seiskanelosista Vaasan Timo Aila 178/68; kehitys 350-400-430 omaa arvokkaan telinevoimistelulaustan. Opettajaisä_ [rartin valmennuksessa Timo on kehittynyt omi. naisuuksiltaan hyvin. Vuodessa kymppiloikkaan lisäå yli 2.5 m (30.01), kuulanheittoon p.y.t.4 m (19.37/4 ko),60 m:n ajasla lohkesi neljå kymppää (7.23). Harjoitteluasenteessakin on tapahtunut kehittymistä, mutta vielä tiukemmin hommaan tulee suhtautua. Timon heikkoutena on matala juoksuasentq ionka korjaamiseksi on nähtävä vaivaa runsailla koordinaliivisillå harioitteilla. Hyppytekniikassa ahaa.ideaa löytyi tammikuun leirillå, eli putken mukaan menliin paremmin kuin koskaan; idean on säilyttåvå kirkkaana mielesså koko ajan. Ylistaron Marko Heiska 180/70; kehitys 340390-430 on Niemi-Nikkolan lGrin (ex-s metrin seivåstäiä) asiantuntevassa valmennuksessa. Marko on myös turhan vamma-altis (lihashuolto!?) ja taitavana palloiliiana harrastaa palion palloja loukatenkin liian usein niisså itseään. Kehittynyt vuodessa kymppiloikassa pari metriä (29.30),60 m:llä yli kolme kymppåå (7.40). Hyppy. tekniikassa alakåden toiminta aktiivisemmaksi, iolloin mennään ylös eikå pyöritå ohi seipåån. llmaioen Hannu Hautamäki 189i75; kehitys 310-370-400 on seudun seiväsprimusmotor Osmo Ylitalon tallissa. Lentopalloa 3-sariassa iskevä hyvåraaminen pika-aidatkin hallitseva on vielä seivästekniikaltaan epävarma. Jos kyseesså on pelonsuuntaisiakaan jarruttavia tekiiöitä, n iin kalse peiliin: näillä raameillå ei seipååssä läpijuok. su,a tarvitse tehdä. Hannu on saanut pitkiin raa' ioihinsa vähitellen voimaa, ioskin nopeutta ei vieläkåän liikaa ole. Kymppiloikkaan tulivuodessa lisåä yli 2.5 m (29.82). Ryhmän juniori Vidain Vesa Rantanen s. 1975 '17'1153 on ainakin tåhån saakka pitänyt påälajinaan korkeutta, iossa onkin noteerannut 15-ke. såiselle kovat 190. Kehitys seipäässå 295-340-

V. Vannesluoma ia Kuorlaneen soiväsryhmå.

Kuorlaneon olteluryhmän poiat loikkaha.joituk' sisså.

390. Tämå pomppuihme kuuluu Virtailla jo vuosia

kovettua valmennusjålkeä tehneen Pauli Ruoho. sen suojatteihin. Vesa on vielä voimaton, mutta valmentajansa johdolla ihan oikein onkin pyritty pistämäån taustat kunloon ja vasta opettelemaan oikeat punttitekniikat. Hyppytekniikassa Vesan tulisi saada kåsipaineet iopussa paremmin pjtkin putkea, jolloin painopiste nousisi suoraan ylöspäin, eikå sivuille.eteen. Kaiken kaikkiaan ryhmån leirikäyttåytyminen mitå har,oituksiin tulee on - moittee- ainakin tonta: nurisematta tehdåän mitä tehtåvä on. Kotioloissa treenaamisessa on ioillakin kuitenkin varaa parantaa asennetta ia lihashuoltoon panostamista (= omat verryttelyt ja venyttelyt ennen ja jälkeen lokaista treeniä). Suurena vahvuulena pidän sitå tosiasiaa, että poikien henkilökohtaiset valmentajal oval touhuun vakavasli suhtautuvia. Tulee muistaa, että hyväksi seivåshyppäåjäksi tullaan ennenkaikkea hyppåämällä paljon seipäällä ia hyppäåmållå seipäållä palion hyviä hyppyiä. Ominaisuuksien on oltåva kovaa tasoa, mutta niillä ei tehdä mitåån, jos ei osata hypåtä seipäållä kohdistaen näilä ominaisuuksia välineeseen. Hyppyvarmoia seivåståjiä ei suomenniemellå sitten Kalliomäen ole esiintynyt - tilaa sellaiselle olisi...

Peld Huovisen tyylinäyte soipään kannosta. 57


Don Welsh

lnlernational Journal

of

Sports Medicine,

1988:9:316-319; J. E. Graves et al; Effects of Reduced Training Frequency on Strength. Lyhen. nys.

Tutkimuksissa 24 miestä ia 26 naista osallistui. tai 18 viikon voimaharioitusohjel. maan, jonka jålkeen osallistuivat 12 viikon ohjel maan pienennetyillä harioitusmäärillä. Voima-arvojen muutoksia tutkittiin. Tutkittavat eivät olleet missåän voimaohjelmissa ainakin l vuoden ajan ennen harjoittelun alkua. Yksi ryhmå (N = 18) harioitleli jalkaoientaialihaksia 3 kertaa/viikko, toinen ryhmå (N = 23) 2 kertaa/viikko, ja kontrolliryhmä (N = 9) ei harioitellut lainkaan. Jokaisessa harjoituksessa tehtiin yksi sarja. jossa 7-10 toistoa, maksimaalisia oiennuksia. Kun osasivat yli 10 toistoa kuormitus lisåttiin 5 %. 10 tai '18 hari.viikon jälkeen våhennettiin harjoitusmååråt 12 viikon aiaksi siten, ettå kontrolliryh. må jatkoi harjoitlelemattomuutlaan. Niistå jotka olivat harjoitelleet 3 kertaa/viikko {N = 18) iaettiin niln, että I jåtkoi 2 kertaa/viikko,a 7 jatkoi yhdellå viikkoharjoituksella, kun 2 siirtyi kontrolliryh. mään, eli lopettivat harjoittelun. Niistä jotka harjoittelivat alussa 2 kertaa/viikko jaettiin niin, että 12 iatkoi yhdellä viikkoharjoituksella, 11 lopettivat harjoittelun. Jatkoharioittelijat jatkoivat yhden sarjan 7-10 maksimaalisen toiston menelel målläharjoitusvuoro. Kun testeissä tulokset näyttivåt gamanlaisilta

vat joko 10

sekå miehille ettå naisille tulokset yhdistetliin jatkokåsittelyssä. Ne jotka harjoittelivat 2 tai 3 kerlaa/viikko lisäsivåt isometriset voima-aryonsa huomaltavasti verratluna niihin, iotka eivät harjoitelleet, sekä 10 viikon ettå l8 viikon ryhmisså. Myös ne, jotka harjoittelivat 3 kertaa/viikko lisåsivät voima-arvonsa enemmän kuin ne, iotka harjoittelivat vain 2 kertaa./viikko (25,8 Vo +12,7 Voi 16,7 o/o 110,4 o/o, mutta voiman lisåys 18 viikon ohielmassa oli vain hieman suurempi kuin 10 viikon ohjelmassa. Tulokset osoittivat, etlä ryhmåt iotka våhensi' vät harioittelua joko 3:sta tai 2:sla yhteen vlikkoharioitukseen eivät menetläneet mitenkåän huomattavasti lisååntynyttä voimaa, kun sen sijaan ne, jotka lopettivat harjoittelun kokonaan 12 vii-

58

kon ajaksi menettivåt n. 68 % siitå voimanlisåystå, mitä olivat saaneet joko 10 tai 18 viikon har' ioittelulla. Tutkijat huomauttavat, että testiryhmä oli alunperin "ei urheilevia", että tutkimus koski vain 10-18 viikkoa harjoittelua yhdellå lihasryh' mållå yhdellä voimamenetelmällå multa huomauttivat kuitenkin, että yksi kova voimaharjoitus per viikko saattaa riittåä säilyttämään maksi-

mivoima-arvoja, iopa 12 viikon ajaksi. Täydellinen

voimaharjoitlelun keskeytys voi aiheuttaa huomattavia voima-arvoien pudotuksia samassa ajanjaksossa. (Paasosen teesit kilp.kauden voimaharjoittelusta saa myös tutkimuksellista pohiaa. Vrt myös kiekonheittojuttuun muualla tåsså lehdesså harjoituskauden jaksottamisesta; harkitse sitä, pitäisikö täällåkin alkaa arvostaa lalvimestaruuskisoja niin, että tehtäisi vuodesta jopa 2 harjoitus + 2 kilp.kauden syklin; mieti sitå, pitåisikö aloittaa taas talvikisoien jålkeen kuntopiirijaksolla, jonka jälkeen lyhyehkö (maks. 10 viikkoa) maksimivoi. majakso 2-3 kertaa./viikko; ja sen iälkeen yksi kova voimaharioitus/viikko koko kilp.kauden aiaksi.)


i .&Tåpio Raiala

Oheiseen testiseurantaan on keråtty tuloksel tåmån vuoden kolmelta leiriltä (loka-, tammi. ja maaliskuun leirikierros) sekå viime vuoden v. -90 maaliskuun leirikierrokselta. On ihan mielenkiintoista seurala eri ominai.

,

suuksien kehittymistä (/valitettavasti myös kehittymältömyyttä) ja niiden vastaavuutta kilpaitutulokseen. N-åytlåä tuo vanha sanonta, etlå harjoittelu (= TYOTA tuloksen eteen) tuottaa tulosta pi. tävän paikkansa.

Kuortåns

-,6

2,n 2,2! t5,m 2,25 ts,X

L 2. 3.

,y

2

2.

2850

26

Zt,t5

2!A 13,15

2.

13,50 23,40

27,06

*f

13,75 25,33 2,42 12,25 24,& 2,32 26,42 2,3013,10 26,69 2,33 12,66 25t7 2,3A 25,30 2,34 13.57 26,11

2. 3.

1.

6,25

2,37

3

ö

Reijo

Kurju 1

55 29 63 67 58 13 73

74 ZtN

2.11

Jyrk

Kurju

1.

74

27ed

2,37 13,90 13,30 23 55

2. 3.

,I

3002

51

1.

53

2tp5

2.

34 25

21

3.

MadusTolppa 1.-71

2770

2,24

3120

2.

t.

2p613,2t og

2 3

53 37

1

2,13 2,06

r4,a5 29,10

2,14

11,33

_"!

1.

2300

29.35

1

416

2610

2 3

2. 3.

2.

3

2,13 17,15 13,05 27,,t5

3000

31,50

2

2,12 13,35

3

2,r7

13,65

,2:

31,25

2,23 17,50 1575 2 3

29,75

"g

f,

2,57 12,31 12,35 26 39 25,t0

2,59

1.

2

Sai

oanblh

r. .75

2250

2

2.51

254 2451335 1327

1.

26,14 27,90 25,80

67 50 64 30

3

2,41 12,30 26,95 2,53 25,50 2,69 13,95 2565

3.

Jani Luokkanen

I

75

29{0

Mervi Väyrynen 59


.

3

=a ,ä

P-

:9

2.

o,29 13,53 2.21

3.

57 50 60 32 95

61 37

30,m

2 3

1.

apz N,12 29,55

=E

27tX

2,15

3150 35

2. 3.

1.

2420

2. 3.

1.

2,21 17,25

2,26 1{,13 1{,35 2366 3010

n76

2,25

2953

ortelui (Må6npåå xåånn em

1 75

51

2,29 15,99

3

Aila Konesoja

lJ,21

2t1)

3

1

Liikkuvuudesla se on monla kertaa kiinni. Tässä Kuljun Jyrkin (tai Reiion) mallikas venytys.

)

2500

2537

2,54

2 3

65

27fi 26,13

2.

Manne Willmån 2,.l3

13,16

,Ug

65 37

3.

2.

2.

2,47 26,20 2,5212.8 26,41 2,35 13,25 2t,60 2,32 28,76 22€14.$ "{ 25

62

66 33

50 50 35

16,m 13,75

27,35

2

2,26 17,35 J1,56 23,70 5.4 50 2.

1.

17,24

2.

2.73

19.15

60

115

29,15

95

16,30

2,16 31,32 2.15 16,55 15,45 31,75 2,12 r9,50

2 3

52 17

29 65

Ja Rönkkö 1732900

2

115

2,32 1r,45 2,31

1.

17

90

30 02 31.50

Miikka Karimo "lempad' vaihloeksi pituushyppypalkalla


..i

r

i.

!=

EE E* E=g :i

=å !EA

Våråle 3,€0 .13

a$

1q95 12,19

25,20

56.(|

2.

L 2. 3.

2,31 15,25 11,36 30,33 30d0 2,30 15,32 11,91

2,33

6A 35

27,35 2. 3.

2,36 13,50 12,15

11,65 2. 3.

430 15.21 z3T 11,21

25,15

13.84

53

2,3t

41

28,92

2 3.

2,36 11,57

m 3.

2,21 t1,52 13,75 24,1t

2,n 2.

59 59 7X

2,13 15,31 11,07 2,11 2!32

15,S0

35 90

2,23 15,15 13,55

L 2. 3,

2. 3.

zm 2,16 16,12 11,4 2,18 16,51

zm 2,20 15,81 2,17

23!0 ',35

8,1t

35 00

E,to 1r,55

16,13

07 2. 3.

2,4

11,21 17,26

8,25

2,20 17,63 15,10 2,13 29,33

2,13

2,26 11,61

2,37

m

1.

31,05 60 11

2,r3

2tg)

2,13

19,09

31,93

15,05 31,28 3185

18,50

2,12 2A,U)

05

t5,21

2,25 17,96 15,95 32,m

15,4 2,2214,6 2,tJ

2. 3.

3.4,06

2,12 13,39 15,12

2. 3.

2. 3. 2,

m!5

1..72

2,23 15,50 11,90 30,03 2. 3.

51 ,tg

1785

Ep2

32,30

1.

33,99

2. 3.

2,13 13,52 15,37

2.150

"!

2,43

57 23

^r t2,74 26,6t

6,10

1.

2.

17,36

35 31,13

Mgngsiyksekkäät maaoitolllat Vlrpl Tapanainen ia Holl Koivula tyytyvåi8inä - kut€n Ekl Gröhnkin kaksolsvolttonsa lålkeen (Låppåvaara -90).

Lallkoulultara Pasi Mäenpää seuraa laJkastl olkea. oppisessa lyöas€nnossa urheiliioidon suorituk. sia. 61


:

,

:å s

er

;e

!r å ii

z, 3.

Tånhuvaårå

!;e

*y

'y

1

:.E

2. 3.

2,59 14.0J 12.2t 25,t8

e55 15,36 12,76

26,35 25,92

i3,00

26 76

2,19 16,30

55 36 2.

2. 3.

2t1 25,W 14.65 12,95 230 11,10 26,33 210 11,32 12,30 25,85 21,90 435 13,15 12,61 2121qn 26,03 2,11 16,66 15,02 29,53 30,10 z6 2,03 16,30 29,50 2,16 15,3 30,31 2,21 30,50

22611,25

,!

212 16,53 15,99

"g 2.

2,07 312A

3

219

15,05

2i917,33 15,m

x

O 52 57

53 36 5a 57 52 61 19

5,1

37 35 35 45 35

?1214,8 2,17

3i,3.1

*r

13,03 31,50

63 56 5s 56 57 51

31,18 31,73

all 17,71 14,35 21,85 41017,05 30,17 2.

5a

2.

2.

2

52 23

19 60 95

15,25

13,55 g,n

65

51

19,19

Pasi Ridanpåä

Otlo Kåikl 62

Korkeushyppääiåt Markus Torppa ja Saml Mollanen "hyppylauolla.


Topi Simonen Ohessa ominaisuustesiivertailua 12 kuukauden ajalta. Kaikkien osalta ei ole pystytty saamaan joko poissaolojen tai tekemä1tömyyden

johdosta.

Tesleissä esiintyy epämääräisyyksiä lähinnä vatsa/riipunta (kontro li tarkennus) sekä kuulanheitoissa ioissa käylettåvät kuulat vaihleleval edelleenkin. Ka kkia sovittuja testejäkään ei ole suoritettu. Lihaskunto-ominaisuudet osoitlavat jo 2-3 kk:n harjoitusvälin luoltaneen tuloksia, joista

muutamia hyviä esimerkkejä, sekä laas vuodenkaan perioodi ei tuo tippaakaan kehitystä. Tulemme syksyllä lähtemään hyväksyttävistä vakiotasoista eriominaisuuksissa, jotka saavul' tamalla urheilija osoittaa omaavansa lähtökohdat valmennukselle. o-taso ei tule riittämäån mis' sään liikkeessä missään ikävaiheessa, joten treeniä myös läpi kesän. Terveis in

Heittopörssin Topi

Juha Aaltonen

lrina Heikkilä

Tuomo Kuivala

Arsi Harlu 63


NMV-ryhmän kehitysvertailu ja testitulokset; maaliskuu .90, lokakuu -90, tammikuu -91, maaliskuu Tmo Kuusisaai 10/90

21.15 14 45 2110 17.05 29..2 15.03 24./J +1.05 +r.97 +663cm 40m

1r

Xoskin.n 10/90 1i

M ka

3/91

-

10/s0

::

:

:*

:*

_ 1*:*:" 13.30 29.70 15.10

10

:"1

:

:i

1..

!"0

_

-55 Erllura

1O€O

1

n$

13

2 413

15

-

12.95 1319

.9

_

27AO

14,00

22.11

M nna

.91

10.93

22.15 12.dJ

1950

3/91

Jäni

Månni

15 10 13 9 3191 rååkå.ln ki6lo +2 +2 1/91

+Malja

23.35 13.20

53

-

23 14

-

+21

26.m 13.25 2.55 +5 27.m 13,74 2i70 ?s-40

+2.24

t3.12 13.13 -00.1

14.74

+1.04

Paroå 380 -

+. Mårik.

1/91 0

+{ Ralarå 3e0 3 10/90 rgi 1

T€åmu V*rårnen

3€0 10/90

r€1

3SO 10/s0

r91

+. +4+22 He Torkkinen

l5

+1 2

2 a

20

13

1/91 3n90 10190

rE1

20 1. -r0 r3 +3

23.50 14.20

-;

-6

19

+2.30

_

2A

16 22

-

+5

;

23s0

+1.50

;*

25

9

9.55

n

15

x

3!

12.46

-27

12 12

-16

22.95

+6

.2

&90 10€0

+

15 -59

30 35

m 3 15 '5 1A 10 17

+4 +50 46 11.75 13.10 96 1530 13.30 35 15.30 1.00 31 .1.1 +rO5 +90 71 11.60 12,& 16.30 14m 71 n 1260 r5.m +3,00 +1.00 77

15.10 13.70 +1,20 +1'00

;*

;*

29.* t1.72

2S.m 1{..15

r3.1

2930

+02

30.40 30.55

15.20 14.AO

11.6 + 0.4


10,90 1/91 3/91

+.

r9 13 16 12 20 16 +1 +3

32

52 53

+r

15 23 4) 11 15 la 54 391 13 42 .2 + +19 +ri Marko Lurrinån 3€0 15 m 10/90

10

391

lO

.5 Mikd Kainulainon 3JSo 12 10J90 10 +.

.A

12.75 13.50

12.30 27.15 13.35 12.10 2€.10 1a.15 2931 15.13 .70 +1,S a r.53

11.@ LW 13.42 13.30 -11.36 24,60 30,12 1.1.9,3 +?,5 + r.3o +1.13 15.30 27.95 13,56 15.1a 25.$ 12.6

10€0 1A1

.12

1137

.2

2?.75

35 -3

+1

2150

13.35

1310 27,71 1a.10 2120 13,50 2210 15.60 24.66 1,1.10

16

20 23

N)

3A

111

+3 K.rio Kanrosro

20 19

ro€0 3/91

Jåni

L.inonoi

10/90 rååkå.ln

15

1/91

16

X

ki.llo r€sr€isrå

13

10

Mrl3

Nlulån€n 10J€0 3

r

7

M.,l

U6llålo

4

3a

1/91 ,l

6

3/90

a

r0l9o 1/S1

+.

22

r0

6

sånru Korvurå 3/90

Kålli

Jtrkko

6

.2

1/91

-

3/90 10/90 1,€1

.l

5€102!

12.t5 26.10 12.50 a.15 t323 -

53-75

13,70 -

1335

5a660

10,a5 21.10 14.20 2530

12.t5

32

Matllla

13.25 29,30 3010 -

2A

+1.20

.r4 29

5

59 56

-

o*lll3lunul

rEl 0

I

13 3€1 23

19

3'a1 ol bnE

voliohto^.n

3r9o

15 ,1 .11 15 n0

65 66

o

t9

13.36 14.35 1,30

1a.90 2?.zJ 13.a2 27.X 13.15 ä.00 la.tu +m + 1.24 13,10 2710 13.95 1715 2å25 14,65 19.S0 2&S 14,30

13.53

.9

1t.95 ä.80

g

13.75 29,m 16,63 30.53

62 16

1140 14.00 1,1.50

+32

11 11

I

r0E0

2350

+2

11

1O9O oi

12.h

12.t5 2a.70 12.t4 13..15 2t@ 11.85 1610 25.70 12.55

36

3A 55 22 51 3350570 .5 '3 Jånn.

13rm

1.r.26 29!7 1a35 30.30

a5

1l

1136 1d.60

1{1 6i.s.lllrlunul l.nlll. Mr.6la

rnb.rc

10/90 €t

l'|€1

o$rllslunul

PAivr Råkkola 10,ro 5 390

+KårLPåija

13 13 +3

390

0

17 13

r/r9

0

u 6

11 3 3 +1 +5 +6 kln6 Hoikkrrå 10/90 7 6 ra1 5 10/90

1/91

61

r6li 12

29 3A

+9 14

391 ei t$låjå oaml

P.urii^. rkon€n 10,90

+.

391

21.75

11.90

2,r.55

11.40

11.56 U.&

11,6

"y

a4

1010 0

+.++2

470

I

10

1/Sr

10/90

12.50

0 2 +2 +3

,l5

11

50

11ia 23.70 1084 10.s5 2r.50 11.20 2a,71 t1/1 +53 +l 11.90 26-00 12,65 1316 26.a3r 13,01 +2.37 +ao +56 11,55 2t.90 ll.!0 12,N 23.a3 11.25

I',

+65

1

+13

10.m 24.15 l1.CO '12,4J 23.U 12.51 +2.20 .31 +97 65


S€rkår, Kuul.h S.ha rllk./mrn

9

ro9o

?,/91 våmmoia

loppo

R)ti

r0r!0

12

lpunr.

25

17

- €l l6sl6ja 12 39

10

9

35

19

6

11

x

31

3€1 .ioerri.tunul

r0/s0

r.!r.jr

&91 6l

Lau Koenån 10/90

10

52

år t€3r€lå

An.. Måkinei

7

10r'90

262

52

Mrkå Loikkaidn

10

1090

391

17

-

30.2S

-

30.50

-

30,39

13.60

-

2913

1.1.65

-

29rg 0

1,110

-

23.€6

1!.73

15.91

2350

llt.45

2s3r

1.,55 1492

15.m 23.7.1 119,r 29,94 .24 30,53 1a31 -

-

3/19 ai r€rrrå

Johainos (.lårå10/90 6r oåårrråtu^or

Ma4o

Haulara

ft91 12 Z) 3!r 1O€O 0 0 l/l .l o$lllslunul

.l

3,91 Rlrkk! K.5kiåho 1090

U

i:i

:.se !'"

5

-

2aJ3

10.?6

16

-

23.S1

11.37

Gålllstunul

1

r

0 0 0

0 0 0 +.

1/91 €1Gålllsllnul 391 6l osa(l3lunur

3/90 10/90

3/91

1r 6 6 3 7 I +. 1+3.2 Iimo Sino*o 3/90 10 20 10/90 7 15 r€1 10 20 +. +-0 + .0 Jamo Lourainen 390 13 15 10€0 13 1/S1 13 16 +. +{ .1 sån

u

soiii

&€0

10/s0 1/S1

10,€0

3/91

1 1

1 3

23

9.50 2210 2r.30 -

055

s .19

.3

26 13 21

4

12.42

266 342

12.4

57

-ro

11

;

.11

.€

53055

26J6

15

ro€0 0i oelrisrunul

3 Hånna 0 0 +. +1 +.0 Riikkå Måkihen 3,€o 0 0 10/90 1 0 3/9r 0 2 ++t +2 6 J@kor. 3/90 0 3/91 1 3/91

I 3 3/91 .1 &!0

r0r90

+

0 0 2 +.O +2

13.13 1216 26.62 12.93 -14,35 '.$ 825 1311

13.25 24.55 13.tO -16,90 23.69 13.,11 13.70

,A .3

tl,t 25 26

+l

21

6

+2

26 10 12

r,l

10-56

11,30 8.71 13.U 27,03 l2.Sg 2&49 13.36 -1.15 + t2

40

23 30

ro.so

55

-2-$

-1.e6

12.36

26.60 1211 9.75 21,a6 10.51 2e06 .76 -

3.lo 495 -

20.,8

21.06 21.64 +

919 10,@ 10,31

1.21 &

23,05 22,7a 23.@

'5

10,95 10,45 10.30

.r5

2595


v.rs.r, v.$.r. s.rkår. tuur.h s . !

H€..y Oja.sivu 10/90

hårivåhåvihu lolo 3

S

Saml Sukolnån 10J90

-6

391 --

T6.å

Tallin€n l0/t0

l/gi

€a

32

5

Korun*d€ 3/90

13.40

1r.30 ra.30

13.56 14.50

l,l.m 13.70

13,50 13.23

10

1112 12.13 12,04 15,30 1,1.60 11.30 163A 15.09 r4.{a +5a +a9 + 2.64 13.54 15t5 13.96 13.11 12.€6

11

52

1Ze5

1/9r

-27

3

50

10/s

.{

2650

$.lllstunll

3 3€1 6r ollul l€klå TåDio

13t5

15 lt

11tS

25

_

6

3/91 €l l€ltiå

13.5

.35

2

rsmu vihoto, J90 rc€o

Mika

Laiho

10 n 11 I

10/90 20

'tE1

22

3/91 €l

tuukkå

5S236

Rllrun.n 1/!x) 1rg1

12

a 6

3.€1 €l

43

l€l å

56

:"

10

a5

.f3 o.90

,l 3

+2i

1*_

13.3

l.hiå 2

15 10 'tE1 12

J.akko oika nsi 3/90 10/90

+.3+9 I.ro

3rS1

5t 37

.i binå

S.lm6la 3/!0 I ro&

10 16 19

år

1,t

osllislunul

3/91 €t lålrlå

+3

11

12,00

t2t0

2A50

13ro

ä.35

13,56

ä50

1e& 4.5

15

+-

13

+1

.11


tilastot ken

l9.vuotiaiden Heitot pojal, moukari

Tytöt kuula

Keihäs

Kiekko

\L+-**,-_qi:-J+

frji-- åS+S#'.,_ l|

j:åi---+$1fl**-J3_il^! 6a

Kuula

l(eihäs

1990

Klekko

7-ottelu


1$vuotiaiden Euroopan tilastot Hvpvt Poiat korkeus

Seiväs

1o-ottelu

Pituus

3.lolkka

Tytöl korkeus

Pituus

3.loikka

69


Länsi€aksan 20 parasla alle ä vuotiasta kenttälaiien tulevaisuuden toivoa 1990 kuula 17.76 H.rtmd, I

Tlro6r.i

70 69 70

7.03 Ullri. 0,d

1662 8er sr.rfutr 16

ts

keihås

klekko 69

n 70 69

Döbrr Jdro

Poiåt moukårl

56 s.rrn'dt. Ham{inlid 69 &0 8ennioq.,. i nlotr 7l t5 Bond$h Uorb.rl C

Srphån 67,22 ri*hd, Sl.lan 51.s3 tr.!ftd. Thom6 62 23 K4n!.r,Sidr 62 03 Mirhi. uri 61 25 Spo.rc., åqands 59 5å suotlr.har*. arilm 69.11

72

16.39 l]3mhalh,cradPdår

1613

163r

w.!rna, Knmns,

cfthlopi Tioru!

65.i1

73 69 70

sbPrEr Cå'q

r6.30 Id@.J@him

73 65.22 Schnoro.i, Jss 70 651A Schmid Sbhn 70 ö4 9{ 3fl. MrhreL 69 70 73 69 69 d9

voht.(|rr kohrlx.Drn.c 1510 3d oqi 15 rå coeoq. Hsr! rs.rs rsro{, srrrrr rs.o5 xortred. M.f i rr 6s r.nrs,.r kion ri66 trMliu',nq'

r?..0

15.72

;;; il;';il, 11$

3åt

Mtn4rå

9a

63.73

70 12 70 6e 69 6e 7r 6e

52,r?

SaD'4

70

72

.5?3 xtiq.Mrdd

ii

sr.23 sd4'n s'nom 1061 z.r'r!''r' x,En .3 16 nhdn. soDt 43.s! Ka$ xarclt

o,r s"r'n,,rq,

Ssr ut!r.

s

XrDrJ

$m lhrl..Iio'nir 62M Ird Ald.ei. 62,60 Å!0n

13.50

Honnn'n

'i.io

war.'

13.33 Sp . k{in

;:::llä;;iä tj,r ;;ö .J.96 Sra,n. Johrni,shrua.

Hår.

69

52.92

i2

/r

.

59

i3

72

0i

Kopo.ihdi€r,

52.3r &e.I'tro 5?

1?

63

Hsmtlns

sr.rr€o

7r

Bå(

Nåin €nnakoi 1990 illas 1991 lSvuotialtlen juniodotlelua Espoossa

tot kesän tz

6e iÄi6 l.iiu..*r ;: äd d;li;:;;;; u.h*u nrs no". 69 si zo n""o"n, ur,. t0 ;iä; ;;i;,;;; 6e ;tö ;;ä. ;i itö 6i;. !, ;åiå lllSå1ljlf'" 1i

16

11 11

Jörs.n

56.50 c.sl. s,|r!

i*f.,T-* sO ra' t:u

1ll1

69

71

l1

" lili rftl:;l! ti lllS ä:ilii.illlr' 9l ffiå l;lllH"**' i{#'i*-i:*?i 1rä n+1,":--ir 6s ll.li rdi .{10 -" ;i lili ilå'ii,*" ',ur! rmri 69

Cr'isropr'

69

69

keihäs

11 1l li :l 9l .7.e0 wiiriElrm 19 16.10 rnM. M'th&rt 19 .6.16 s{.ber. &rid l; .:€,3 t!h4n. chti{d. frGd

5r.16

Zei!0la. 0riw,

kiakko

Tytöt kuula

53.02 s.hnot orfl8t 56.90 tu$. Horqer

0.r.25 3€.r lEns 63

Scnuno,

15.6

NL

17.35 16.73 16.39 10.39

NL

16.@

":

Ens Eng

l: NL

70.06

1l

69.70

NL

69.,1o

Suomi

47,24 60.16

!?

55.80 En9 Eng

Ens

NL NL

@.24

Eng

54.q 51.86 51,42 51.04

Ens

En9

NL

61_44

NL 58, Saksa 40, Suomi 32,

NL Saksa Eng

59.44 57.30 54.54 51.60

Suomi Ens

9.32 4.02

56.40

Englanii 16

url 17.116

$.@

'17.44

n.q

NL

16.09 16.04

NL

72.02 70.08

NL

15.71

NL

69.58 69.54

Ens

14.08 14,03

6A_70

En9

70

Sal€a

5&78

Ens

57.U 5€14

Eng

53.06

NL NL

$.04 52.S€

52.54 51.9.1

Sak6a 43, NL 32, Englanti 21, Suomi 15

NL saksa suömi Englanli

90 73

47 37

Pisi€€i laskettu 9, 7.6. 5,

4,3,2,1,


ko*eus

Seiväs

&lolkka

Pituus

16.3{ kk{ek

12

7,64'

Goidi.r.

vo[a,

69

7'fl.&r.'n.nnce.g D

6r schår.r. J@.h'm ?.ss MoMo.9idrro r! t.lT Vrsiord'i{ chidopi 7

5,10

rt

63' scislowsri,InoM

rssl ro$hd Michrr 15,50 f,urhotske, Joro 36 H2tu nod. chridli 15

15

70

chrLs

33'

70 70

70

S.iu. Vorl6r

rs3{'w.iEnn.Mådn 15.03 Leh u* 1a.9{ rnr6rruii 6.010 schildd, Jdrs 16 s.hirl.r R:Li ll.72 Molbrlrår, tlå xs 11 59 S.hw(ar. J.ns 1. 53 Z.idror. r hh ll,A 0rd0.. l&rcö r!s3 P'rh.rr Änd4 rl sa hupotrs.Jö'o

1190

12

69

r.

72

69

12

14,51

69

69 09

BrcuiinO.fiinhns

pituus

Tytöt, kodcus

K*n 70 Hriher, Miir.L 69 6,3r' S.rlrl, ci.i3riri€ 70 6.23' etnd, C m.n 73 6.21' oi€strs, Slsii. 69 617 rno€idorr, Hlk 6 11 lhuro, I{kr.hr 72 6 03 Knrl. Sifi. 72 1? 606 3!ne Anrl. 59 6 06' Neiddrr. 1I! 6 04 sbioz(. Mou 6 03 3b re.hum Krrm 7r 6 0? liaore, P4.a 6 00 Schlrcirwo. Uk'r. 7l 6 00 cånsrodh, aoEr1e 70 6 00 8urcri.rdl. xrish 5,99 Bdo Köistrm 7l s 9T wirns såbir. 69 6.15' 6,35 5.33'

12 6S

69

saneiår

&d& Hanni

Mad

70

5,96

tanre'roM

Gtbi

7l


Våsl.uksel ed€llisiultulhln: 1. Kalevalån Maljan voittaneet pååkaupunkiseuat: HKV vU, HIFK C2o ia 3o-luvullla), HPv (-30 ia 40luvuilla) ja KIF 43, jolloin ainakin Nils Nlckl€n, veikko Nyqvisi ja Yiö Nikka' nen ollvai ssuran våteisså "h€illo'ja hyppyuulislen miehi'

UUTUUDET

2. Jarkolla on våln yksi mestaruus yksin lehtynä v 88 B_ pojissa. Fari on iullut hallikisojen lisäksi joukkueissa 3. Painonheittohan on se laji, jos tulos mjiataan 1 cm:n tark_ t(uudella. Juha Tlaisella on lajin sE, mutta kvllå lajia on hsitelly jopa SM-hallltasolla. 4. Ku u lansysäys oli vanhan kansan nimi, sitten kuulåntvbnil. 5. Fuhan lsim edusli EM-kisolssa seipååsså Turkkiå tosta pieni oså on Eurcopan Puolella). O- Mahlavån uran omistava jugoslaavl Stekic alollii jo alee_ nassa -69. Kaksi hopeaa on EMlasolia. 7. Tanska on jålleen kasvailanut korkeusmiehen, nimi Mic'

1. 2. 3. 4,

Kuka olymplavolllala nåylleli elokuvasså "M usta Orleus"? Mitä erikoista on Walt Daviesin kullaluloksessa 204?

Mlhin turiuun lallln liitryy'westeln rcrl'? L€mmlnglaadit ovål Ruolsissa, mitå siellå lehdåån (påivi-

sinr?

5. Ni Tsih-Tshin ja Valeri Brumsll ovai kumplkln korksuden ME,miehiå, mutta mitå erlkolsia hslhln lllttyy? 6. Kur.a heittåjä ieki kolmissa kisolssa alna ennåtyksensåja ss iiesi aina kuliaa? 7. Kuka kuuluisa keihåsmies on ollul olymplakisojen tinaalissa lT.vuoilaana? 8, Kuks h€lttl l6.vuotiaanå 68.40, eniten mieslen vålinetlå

ha€l Mikkelssen.

8, Torsten Voss omislaa 802 tuloksen lehtynå oltelussa €4. 9- F€nk Foss ja Kozakiewicz oval ainoål seipåån olvmpia_ voittåjåt, jotka ovat vieneet mestaruuden ME_tuloksella

9. Kuka ME-mies kåvi kysymåsså luvan uudelle MEille enli' seltå ennåtysmieheltå? Hån sai luvan ja vanha €nnåtys

Foss 4Cr9 -20ja Koza 578 -80. 10. Jämes B Connolly iåå ikuissstiolympiakisojen historiaan

10. Kuka voilli l6-vuoliaana olympiakultaa?

voilettuaån kolmiloikan (13,71, sllloin ialkaå vaihtamaltå) 6.41896 Ateenassa.

luloksia ja voima.aflol

{20) Georoe Anderson Fåndy Barnes Jim Do€hrino B.ian Blllreich Jåck Trahan Lars Nllson oave Wil3on Tracie Millel

(175/95 ko!)

Te Rv Ke 67.5 87,5 102,5 130 170 205 145 185 135 175 100 140 12o 150 145 185 100 75

125 92,5 2@ 220 2\31O 2x24O '17.OO 350 265 260 220 r9o 180 2AO 165 2t325 235 '16 g0

170 120 105

i = klula

230 230

150 160

215

1r'.1,5

150(v)

yli laakse/4kg

1986 87 8a 8S 74,66 78.10 76.52 42.24

(v)

S0 89.10

19.16

9.27 19,86

3,54 (1988)

Harioill€lu: 1990 (1986 venailu suluissa)

252 ha.jolrusra, 252 hårj. påivåå, 520 hå4. runtia. (225, 225, 400) 23 kilpailua (4751 1020 (keihås)

hyppyjå levyrånkosarjoja vetoja {uoksu) 72

(4150)

2020

(10,100)

1410 150

0820) (605)

19-12

21.22 19.63

'1

17.95

107,5:17-61

Par.ak Boden, s. 1967, 187h05, valm. Raimo Plhl

Kehilys:

20,41

=

reisi våakåsuo.aan


=-RJAITIA'SPOHTI=

n=o

f

HYPPY- J A HEITTOVÄLINEIDEN YKKOSTOIMITTAJA SUOMESSA KEIHAAT:

. SANDVIK . APOLLO . RAITA.SPORT KUNTOPALLOT KUMIKUULAT HEITTOPALLOT El \r rbt

l'tlU,FtEtu lFlFrltl.serpÄÄr JA RIMAT:

. NORDIC . ALTIUS . SKY POLE

KIEKOT, KUULAT JA MOUKARIT:

. NORDIC . CANTBRIAN


URHEILUVALINEET ASIANTUNTIJALTA KENTTÄVÄUNEITÄ E$M. KEIH;iÄT NEMETH, APOLIS, SANDVIK, POLANIK, PIONEER HUOM. UUDET 600 G KEIH;IÄT V..91 SAAPUNEET

KIEKOT: CANTABRIAN, OLYMPIC

KUULAT KASPq OLYMP|C, BERG

MOUKARIT CANTABR|AN, KASPq OLYMPTC

MITAT TERÄS JA LASIKUITUMITAT 1G 100 M

HALLIVALINEITA ESIM: KU NTO PALLOI, H E|TTOPAL|_OI KEt HAAI VOr M TSTELUPALLOT

ERIKOISJALKINEET NIKE, ADIDAS

PYYDA TARJOUS!

nuqn xiheviisn POSflENNAKOLLA

ävåarai eB

URIlETLU

KONSTAAPELINKATU 1, 02600 ESPOO PUH.'FAX 90.513 335


Heitto-Hyppy-Uutiset 1991 nro 2