Pltuusryhmällä on hyvä "henki" påållä, Tässä tilanteen on "laukaissut" lallkouluttala Karl Lähd6.
-
ryhmän parhailla on lavoitleena kahden vuoden aikana saavultaa ikåluokkansa kansainvälinen taso (2-3 urheiliiaa) ensi kesån tavoitteena on yhden urheiliian yltäminen EM-kisajoukkueeseen Thessalonikiin jokaisella ryhmån iäsenellå on tavoitteena tie-
tenkin menestyminen omissa SM-kisoissa ensi kesånå kaikilla tytöillä tavoitteena lisäksi vähintään naislen A-luokka ia poiilla våhintåän 7 m:n tu. los
Virpi Korkiakoski, joka aktiiviaikanaan lyönsi
åståkseen maailman huipulle on urheilijan panostettava niin voimaan kuin nopeuteen ja taltoon. Siksi urheilijan ja valmentajan on tiedettåvå miten
naisten kuulaa lähes 14 metriä, valmisielee parhail laan kuulantyönnöstä monipuolisla tutkimustyötå. Aiemmin vain Neuvostoliitossa, DDR:ssä ja Yhdysvalloissa on tehty vastaavanlainen tutkimus. Keihäånheitto on ainoa heittolaji, iota Suomessa on lutkittu aiemmin vastaavalla tavalla. Kuluvan vuoden loppuun mennessä Vilpi saa valmiiksi Kuortaneella marraskuussa tehdyn testiaineiston. Maamme kärkityöntåjistä koostuneen ryhmän lajisuorituksia mitattiin neljällä eri testilaitteolla.
harjoitella. Virpin tulkimuksen myötä voidaan varmasti sel vitlåå urheilijan sekå vahvat että kehittåvåt osaalueet.
Voim4 nopgug ja tailo ratkaiso€ Seurattuamme Kuortaneen testitilaisuutta iäämme mielenkiinnolla odottamaan niiden tuloksia ja Virpin tutkintoja niiden perusteella. Testaus vaikutti hyvin selkeältå. Urheilijat työnsivåt omilla välin€il. lään kåyttäen sekä normaalipainoisia että ali- ja ylipainoisia kuulia. N4ittausten lisåksi saatiin välitlö måsti heittoportilla tiedot lähtökulmasta, -korkeudesta ia -nopeudesta. Virpin tutkimus selviltäå rinkiin kohdistuvat voimat sekä työntäjän ja kuulan liikeradan painopisteet suorituksen aikana. Edellisten lisäksi selviåä myös urheilijan eri kehonosien liikeradat. 38
Ei ollut ennen dlgltaalimittåreita ia heittoporttga
vaikka 20
kulkua,
n yliltyi
tutkailee Mattl Yriölä tutkimukgen