Issuu on Google+

'1%

m

M

IIYPPV. VJJ;HEITTOZ .-7lf t--:l I l\li l\l I

N:o

I

I

I

I

lll ll

I

II

I tt

I

I

I II\

t 1l

5 UUTISET

ryfiM

i

I

1990


lnloTurvanen on håmmentå.yl mo n a kultakeitoksia menneenä påå

HEITTO. JA HYPPY. UUTISET

tssN 0781,8319 SUOMEN UFHEILULIITTO Radiokaiu 20 OO24O HELSINKI PÅÄ_|o

I

M

ITTAJA

ESA PAASONEN

Hytiitie 17. 11910 R ihimåki 914-721 480. 949-506 015 TOIMITUSKUNTA:

JABMO

MÄKELÄ

TAPIO RAJALA TOP| STMONEN JUKKA HÄRKÖNEN MAURI AUVINEN

365,166 289

966,71329 971,650 350 918.308 122 953.29 045

Lajiko!lultåiat TILAUKSEI JA OSOITTEENMUUTOKSET SULiTUIJA GRAHN Puh. 90158 2396

Tilaushinla: 150 mk/vuosi

lLl\,lOlTUSH lN NAI 1/1 sivua 1500 mk 1/2 sivua 1000 mk 1/4 sivua 800 mk 1/8 sivuå 500 mk 1/16 sivua 300 mk Takakansi ulko 2500 mk Takakansi siså 2000 mk

PANKKI: SYP.MEILAHTI 226234-1011

SUUHEITTO.HYPPYUUTISET Lahden Xnjapa do la sa.omårehrioy,

1990

Valmennuskauden leirikierlokset ovat pyörähtäneet käyntiin. Tojminta suunnitelmia, tavoilteita ia valmennussuunnitelmia on våsåtty ia hyväksytty innolla. Viimeisimmätkin valmennusryhmävalinnat ovat tiedossa- On aika käänläå katseet tulevaan. Tuleva kausi tulee olemaan VAATIVA ja ANTOISA. Vaativa siksi ettå jo Ju. hannuksena on oltava kunnossa taistelemassa Eurooppa Cupissa ja elosyyskuun vaihteessa on löydyttävä kunlohuippu Tokiossa. Anloisa siksi että valmennustukisysteemissä on tehty selvä linjaus tulevaisuuleen TULOSHA. KUISUUS.

Huipputulokset tehtynä oikeissa kisoissa on HUIPPU.URHEILULIiTON päämäärä. Tätä päämäåråä tåytyy tukea ja kannustaa. Päätös Tokion A-rajan ylit

tämlsestä myöhemmin ilmoiletuissa kilpailuissa takaa lekiiålle joka ei kuulu OK:n valmennustuen piiriin 25000 mk:n bonuksen ja kun lisätään tähän vielä Eurooppa Cupin 1. tila 12000 mk, 2. tila 8000 mk ja 3. tila 5000 mk on tuloshakuisia tavoitteita alkukaudeksi ennen Tokiota katettu pöytään riittävästi. Nuoret tulevat käymään myös kovan kansainvälisen kilpailuohjelman. Päällimmäisenä tavoilteena EM-kisat ja menestys siellä sekå maaottelut kaikissa ikäsarjoissa 16-21-vuo11a. Jolta selvjtämme nämä kaikki kunnialla meidän täytyy rakenlaa sekä asenleellinen' etiä tyysinenkunto huippu.urheilua ja huippuiuloksja ss,Jsrvaksi niin urheilijoiden kuin valmentajien ja kouluttajien suhleen. Me tarvjtsemme ammattimaisempaa otetta ja päåtöksiä pyrkimyk' sissämme urheilun vaalivalla saralla. Leiritys ei ole ilmaista jokainen ryhmiin vallltu on liilo le låloudellinen såtsaus. Osa ei syksyn alussa tiennyt mihin en sikaudella pyrkii. Toivottavasti tavoitteet selkiytyvät seuraavaan leirikieriokseen mennessä. tJrheilija joka ei tähtää ensikaudella mihinkäån kuuluu kun to!rheiluLiiton järjestelmiin. Elämä on muutoksia. SUL sai uuden puheenjohtajan. Onnittelumme llkka Kanervalle. SUL'Sanomat lakkaa ilmestymästä. YU:n Kuvalehti tulee tilaiie. HEITTO-HYPPYUUTISET on vakiinnuttanut asemansa kenttälajien ykkösenä. josta 1200 maksan!tta lilaajaa on osoituksena. Lehti tulee jatkamaan vahyaa "lNSKl-SEDÄN" aloittamaa linjaansa uudella miehityksellä. HEITTO.HYPPYUUTISET TOIVOTTAVAT LUKIJOILLEEN RAUHAISAA JOULUA SEKÄ TULO(SELLISTA UUTTA VUOTTA KAIKILLA RINTAIVILLA

.PORKKANAT

KASVAVAT PABHAITEN TULOKSELLISESSA PENKISSA


HEITTO/HYPPYUUTISET N:O 5 t 1990

Maaioukkue-supernuorlen

Tiedotuksia ..................................-........................3 Päävalmentajan mielteet, Jarmo Måkelå......... 4

perinlsinen ioululeiri Kuortaneen Urheiluopislolla 27-30.12.1990.

Kuorieneen vöimåsominäåri

Gattaulin voimaharioittelun ohjelmointi,

K. Ni€mi-Nikko1a .............................................. 5

llmoita osallistumisestasi Jarmo Mäkelälle 965-166 289 tai Esa Paasoselle 914'721 880

Gattaulin seivåsdemonstraatio analyysi, Rauli Pudas ....................................................... 7 Kuortaneen A-låjiosen antia Huippuvieraamme Analoli Eonda zukin

l€rv6iset .,,...........,....,....,....,....,......................,,..9 Jarmo Kårnån harjoittelu, Reijo Toivonen .11 Juha lsol€hdon SE:n psrustost, Ossi Aura 14 Mika Halvari Kemislå kuntoon, Janne Palokangas ..,,...,,...,,...,,,...,,....,,...,,...,,, Juha Laukkåsen peluu ja tekemisen evåät, Tenho Raatikainen,...,,....,,...,,....,....,,, Kuukauden kuvasarja, Petri Peltoniemi ......... ldän malli, Pertti Korhonen .............................. Hyppyisn valmennusorganiseetio 1990-1991 Lajivalmentajat låhikuvassa ......................... Lajikoulr./ttajat ja leiritysryhmåt

leirityspaikoillain

18

23 24 29 30

......--.--.--..-.....31

Testitulokset 1. leirikieroks6lta .................. 36 Heittojen vålmennusorganisaatio 1990-1991 Lajivalmentajat ja leiritysryhmåt ................. 39 Lajikoulultajat iä l€irltysryhmät

leirityspaikoillain ......-.................................. 40 Hoitlopörssin Topin teffsisel ja testitulokset ................-................................... 43 llpon iisit, llpo Kaukoranta............................... 48

20.12.1990 mennesså.

TAPAHTUMA KALENTERI Helmikuu

9-10.2. SM-hallit nuoret Oulu Tampere 16-17.2. SM-hallit l\4aaliskuu 2.3. Moukari Talvi-SM Lappeenranta

9- 10.3. Keihås.Kiekko T-SM Kriopio kilpailukutsut seuraavassa numerossa Leiriaiat, ryhmät ja paikat ovat ktuitelty toisaalla lehdessä

Hyppyjen ja otteluiden hallikautta edeltävä leiritys: ;1. seipään leirikisa 27.12. klo 17.00

*

18.-20.1.-91 Seiväs, seitsen- ja kymmenottelu/Kuortane

*

25.-27 .1.-91

*

1.-3.2..91 Korkeus (kaikki ryhmåt) + pituus/supernuoret, Kuortane

*

Hallikilpailukalenteri on ilmestynyt. Se on saatavissa Nelly Loikkaselta liitosta, puh.90-158 2276

*

Terveyttä ja entistä parempaa uutta vuotta kaikille!

Kolmiloikka/Tanhuvaara

EITTO-HYPPYUUTISET N:O 6 ILMESTYY 20.2.91 H


Kaiken tuon tahtoisin asettaa teille esille... ihmeteltäväksi kirjoitti vuoden 1990 yleisufteilija vuonna 1986

How to throw a javelin? Ku I nka hei

ttää

ke i h

ästä,

niin että siihen sekoittuisi SE tunne? Syksyn, talven, kevään, kesän heittojen, vetolen, sa4oien ja toistojen tunn6. Se vuosia kytenyt odotus, outoien lupauslen, jokavuolisen toivon Ja epävamuuden tunne.

-

Rlemastuttavat hetket

la synkät monologit

I lyttää ulto-osaan. Kaiken tuon tuon tahtoisin asettaa teille esllle ihmeteltäväksi. Ei metrcisaä, eikä senteisaä vaan siinä: Ku I nka hei ttää keih$tä! Pälvi

m i nä tah toi si n s lsä sI

lhe n sekun n i n

m

-

Heltto-hyppyuutlset gnnltlelee Ja lolvoo esillepanoa ia lisää lhmeleltevää lulevaisuudessakin JoF ma Matkuksen runon kera.

Hivin lenkki keihään kultaketjuun

lhan johtoonko astl vol hWä luoia rninäkö olen se mitalin tuoja DDR:n kolmikko ei pannna yhtään niin alkaa kaikki hihasta nyhtään

Menelllään on EM-kisat Splltlssä onko porukka lhan sipissä puolen Viikkohan on lo eikä mitalia ole vielä tullut kuka siitä enää piteä huolen I askeskel e€ io u rhel I uh u I I ut

Kotiinpaluu; punalnen matto mekkinä tytön tulosta ethän matadoin lailla sille ulosta

y

Naisten karsinta o melkoista sotkua jospa siitä tulikin vaan lisää potkua SilE prctesti läpi ja vlelä tolnen ilman tulosta jatkoon ei ole ennen tapahtuma molnen Hfln lehtl kisasi käyntiin; latkoonpääsy on vatmaa sen sijaan Helin ja fiinan pälvä on hatmaa Mutta taftu lo sllhen sandvikenihln tässähän on mahdollisuus vaikka mihin Pälvl ols slellä nyl vuotossa näyttäkää, näyttäkää huudamme kuorossa Siine että alkue ä vain näyteatän tuntuu etlä vähän vää n ohielma-alkaa kefieåen Rynteän rcdiolle la sieltä saan kuulla olet siidynyt iohtoon tleto tulee Noposen suulla Uusinta nauhalta ja vähän mietteitäsl miten tässä oikein heittäsl Vauhtiin vaan ia vasenta olkaa ld kylkeä ,.-aiusti eteen

2

huia veto käyköön vaikka käteen

Vastassa äiti;

ystäyäl tutul ja Teryolan kunta

el tämä tosiaankaan ole unta Cismin sekä nuorten MM-mitalit ia sinun EMkulta vamaan kostuivat sllmät mulltakln kuln multa Näin hlenostl koldsit yleisurheilumainetta tuokoon ae sinunkin lompakkoosi painetta Nyt on juhlinnan aika niin iatkul kelhään volttoien taika


IAAF:n rajat Tokion MM-kisoihin

1991

A-raja, jos lajiin useampi osanottaja B-raja, jos lajiin on vain yksi osanottaja

Laji

Miehet

korkeus seivås pituus 3-loikka kuula kiekko keihäs moukari 4x 100 m 4x400 m 7-ottelu 1o-ottelu .10 km kä 20 m kå 50 m kä

228 550 800 16.85 19.85 63.20 80.00 74.50 7850 -1.24,00 4.05,00

Naiset

222 540

785 16.50 '19.00 60.00 73.00

192

186

655

640

17.40 59.00 61.40

40,30 3.10,00 7600

45,40

5950

3.38,00 5600

48.00

50.00

1.27,00 4.15,00

Thessaloniki SUL:n asettamat rajat

ottelut

T

P

184

215 750

620

56.00 56.00

70.00

Nuorten EM-kisat

korkeus pitu us kolmiloikka seiväs kuula kiekko keihås moukari

16.50

15.60 '15.00

510 16.50

48.50

51.00

51.00

70.00

5350

62.00 7000


Ensimmäiset leirikierrokset ovat kaikkien val. mennusryhmien osalta kåydyt ja valmentautuminen on turvallisesti taas käynnissä. Ylimenokaudet eivät leikattuia potilaita lukuunottamatta ole juud venyneet tarpeettoman pitkiksi. Näin tulee ollakin, sillä useimmat tietävät jo kokemuksestakin, etlå jo n. kuukauden "liikkumattomuus" pudottaa lähtötasoja yllättävästi. Se, ettå leikkauksia on ollut taas kymmenkunta ja lääkäriionot etenkin NMV- ja superien ryhmisså pitkät, on tietenkin huolestultavaa. Nimenomaan hyppylajien problematiikan voisi pelkiståä siten, ettå runsas ponnisteleminen vielå vajaasti harjoitetuilla ja vaiaavoimaisilla lihaksilla on kudoksistolle turmiollista. Jalkine- ia alustavalinnoisla, hyvistä tukiharjoitteista ja jopa vammoja ehkäisevästä ravinnosta me valmentajat osaamme kyllå puhua viisaasli, mutta saammeko me urheilijoila toteunamaan nåitå oppeiamme päivittäin. Vaikka vammat ja niitä seuraavat leikkaukset ovat osa "elåvåä" uahoiluvalmonnusta, on ym. asloiden huomioimisessa varmasti tehostamisen varaa tåällå valmennuksenkin puololla. Onneksi aika kirurgimme - iajahuipputaitaval parantavat vaivat lähes kaikilla on tilaisuus valmentautua iskuun jo hallikauteen mennessä. Sekä kilpailujårjestelmissä eltå valmennusmenetelmissä on menossa kansainvålisesti sellainen suuntaus, ettå etenkin yleisurheilun nopeusvoimalajeissa (pika-aitajuoksut, hypyt ia myös ottelut) hallikauden merkitys tulee nykyisestäånkin vielå korostumaan. Meidänkin kalenterimme muodostuu oivallisesti niin, että varsinaista hallikaulta on helmikuu, ja niille, jotka lähteväl Sevillan MM.halleihin, kausi jalkuu 8.-10.3. saakka. Suomen ioukkue Sevillassa tulee varmasti koostumaan päåasiassa hyppäåjistä. Vaikka iår-

jeståjien (ja samalla SUL:n) karsintaraiat

-

ovat koval, uskallan heittåä veikkauksen hyppåäiän yltämiseksi joukkueeseen. Tällä porukalla låhdetäån hakemaan yhtå milalia ja yhtä pislesiiaa. Totuuden nimessä on todeltava, että mitalitavoite on erittäin kova, mutla ei mahdoton. Syksy on taas ollut kiivasta valmentajakoulutuksen aikaa. Vaikka urheiliioita ei juuri tehdå seminaareissa istumalla, on koulutuksella hyvin tårkeä osuutensa yksin akliivisen, valmennuksellisen keskustelun ylläpitäiänä. Kuortaneen kv. voimaseminaaria seuralessa saattoi havaita muutamien meilläkin jo pitkään tiedostettuien yleisten liniojen korostuvan iälleen eri yhteyksisså. Seuraavassa muutamia ulkomaisten huippuvalmentajien teesejå, jotka olivat sangen useissa yhteyksisså esillä myös E. Maksimaisen luennossa/demossa, joidenka aikana Eikka esitteli Påivin tietä kohlia kultaa Splitissä. 2261147, 7801640, 550, 16.60

6-8-

,(

Mitå korkeammalla lasolla olet, sitä vähemmän suorituskyky voi vaihdella harjoitusvuo. den sisällå. Myös ominaisuuspohjaltaan vielä selvässä rakennusvaiheessa olevien urheilijoiden kohdalla tulee ohjelmoinnin olla riittåvån usein (harjoituskaudet 4-5 vk:n mittaisia) ärsykkeistöä (=harioitteita) radikaalisti vaihta. vaa. Tämän vuoksivalmista urheilijaa on periaatteessa selkeämpi valmentaa, koska saadakseen aikaan merkittäviå kehitysmuutoksia, ei harjoiltelussa voi samanaikaisesli korostaa

voimakkaasti montaa asiaa/ominaisuutla. Aikuisurheiluvaiheessa urheilijaa tulee harjoituttaa voimakkaasti tåmän synnynnäisen lahiakkuuden ia aiemman harioitustaustan yhteisesti mäårittämässä suunnassa. Erikoisen voimakkaasti tämä asia tuli esille Sven Nylanderin valmentajan Ulf l<arlssonin luennoissa la yhdesså Niklas Wallenlindin kanssa pitämissään demonslraatioissa. Tålle ilmiölle löytyy runsaasti sovellutusalueita myös hyppylaieista, ja jokatapauksessa se osoittaa jåll€en, että ns. lajianalyyttinen tieto on korkeinlaan "puolitotuutta", oleellisempaa on itseasiassa aina urheilijan itsensä analysoiminen kun valmennuksen ohjelmointia rakennetaan. t( Ainakin fyysisten kunto-ominaisuuksien suhteen yleisurheilu lienee kaikkein vaativin uF heilumuolo, jossa ns. tyylipisteitä ei anneta. Kukaan ei voi saavutlaa todellisla huippua ilman "raudanlulaa' fysiikkaa. l-ahlakkaimmiltakin urheilijoilta tåmä vaatii - varsinkin nykyäån noin kahden olympiadin kovan ja laiikohtaisen harjoitlelun. Näin saavutetun huippusuorituskyvyn såilyttåminen pitkäänkin on sitten enemmån urheilijan psyykkeeseen/motivaatioon siloutuva asia. ,k Kuortaneen seminaarissa esileltiin Rodion Galtaullinin,Sven Nylanderin, Päivi Alafrantin ja Monica Westenin harjoittelua. Mm. näille huippu-urheiliioille oli yhteisenä nimittåjänä se, eltå he kaikki ovat vähintäån l6:teen ikävuoteen saakka olleet moniotteliioita. Vaikka muunkin kaltaisia "reittejä'pitkin on tultu huipulle eri yu-lajeissa, on ottelutaustaa varmasti pidettävä ihanteena ainakin kenttålaieissa huipulle yrittävien kohdalla. Ehkä kaikkein tärkeintä on sekå leireillä ettå valmentajakoulutustilaisuuksissa ollut havaita, että ilmassa on lodellista tekemisen makua. Valmennusorganisaatio on selkiinnytetly, ja siihen tunnulaan luottavan, tavoitteita riittää puolivuosittain tai ainakin vuoslttain ja omat EM-kisat-94 alkavat jo nyt muodostua molivaatiolekijäksi nimenomaan meille kaikille yleisurheilutyötä te'

*

keville.

J, Mäkelä


Kari Ni€miNikkola

Johdanto

"Haluan kiittåä voimaseminaarin iårjeståjiå saamaslamme kutsusta 9aapua Kuortaneellevieraaksemme. Yritåmme parhaamme mukaan sel vittåå teille kuulijoille minun valmennusfilosofiaani yleisesti ja Rodion Gauttaulinin harjoittelua erityisesti. Näistå asioista saatte tietoonne sekä teoGettiset periaatleet että käytännön toteuluksen demonstraalion. Toivon, ettå pystytte jokainen lunlemaan saaneenne jotakin uutta valmennukseenne osityksiemme kautta:' "Koska esitykseni erityisaihe on voimaharjoittelu osana seivåshypyn harjoittelua, haluan tässå yhteydessä korostaa, ettå seiväshypyn ehdottomasli tårkein osa-alue On kuitenkin tekniikka, muut osa-alueet ovat vain apuvålineitä tekniikan kehittåmiselle. Niin myös voimaharjoittolul' Nuoren urheiliian harjoittelusta

Aloitin Rodionin valmentajana, kun hån oti 14-vuotias. Siihen mennesså hänellä oli noin 4 vuotta harjoittelua takanaan, lo-ottelijan harjoittelua. Tietty taso ja valmius har,oitteluun oli siis jo olemassa. Aloitlaessamme oli Rodioinin seivåstulos 330 cm. Kuukauden harjoittelulla tutos kuitenkin nousi 430 cm:iin. Eli Rodionin kohdalla onnistuimme välttämåän tyypilliset seivåshyppyvalmennuksen vaikeudet, iotka ilmenevät perustekniikan opettelussa. 'los urheilijan valmiudet eivåt ole riittåvåt oikean seivästekniikan olnaksumiseksi, muokkautuu tekniikka urheilijan valmiuksien mukaiseksil' Tämä periaate ja sen seuraukset tulisi jokaisen seiväsvalmentajan pitää mielessåän. Kaikilla val mentajilla on puutteita siinä, miten seiväshyppyvalmennus tulisi aloittaa. Miten nuorelle urheili, jalle tulisi opettaa tekniikkaa niin, ettå kesken. eråisillä valmiuksilla omaksuttu tekniikka ei häi. ritse myöhemmån,'bikean" tekniikan oppimista? Esimerkiksi: Varsin yleisesti N4E-urheilijan suo. rituksia videoidaan, opetellaan ja kopioidaan aloittelijan harioitteluun. Nuoren kyvyt ja ominaisuudet eivät riitä omaksumiseen. (Joitakin asioita

voidaan siirtää 10-12 vuotiaillekin, mutta yleisesti ottaen siirto on mahdotonta.) Aloittelija op' pii valmiuksiensa mukaisen tekniikan tälläkin metodilla. Sitten hånen fyysiset valmiutensa kehittyvåt, iolloin myös tekniset valmiudet kehittyvät. Tällöin urheilija/valmentaja joutuu käytånnössä kåymään oppimisprosessin uudelleen låpi, mikä viivyttåå kehitystä. Ja lopullisen tekniikan omaksumisen jålkeenkin taustalla (väsymyksen. paineen alaisena) kummittelevat samat virheet, joita urheilija on "harjoitellut" nuorena. Tämä ongelmatiikka on sama lajista riippumatta ja valmentaian tulee tiedostaa urheiliian valmiustila (kehitys' tila) harioittelua suunnitellessaan. Voimaharioittelusla Fi. Gattaulinin fyysinen kehitys oli "valmis" 19-20 -vuotiaana. Eri ominaisuuksia oli harjoiteltu paljon, mutta harjoittelua vaihdettiin usein (ei junnausta). Voimaharjoitteet oli pyritty valitsemaan mielenkiintoisiksi, kilpailullisuus, kilpailunomaisuus oli mahdollisimman usein mukana. Ominaisuudet paraneval enemmån ja nopeammin, kun harioitr-iksissa on (leikinomainen) kilpailuhenki mukana. Kuitenkaan erityistä "voimaharjoittelua" ei ole tehty, vaan voiman harjoittaminen on tapahtunut esim. voimisteluharioittelun, (kuntopallo-, kuulan-) heittoharjoittelun ja pareittain tehtylen harioitteiden avulla. Voimataso, joka cattaulinilla on, on syntynyt näiden yhdistelmien kautta. Näitä harjoitteita tehdään 18-1g-vuoti. aaksi asti, eli kunnes elimistö on kehittynyt. Näillä harjoitteilla Rodion hyppäsi tuloksen 555 ia voitli nuorten Efr-kultaa. Vasta tämän jålkeen on aloitettu varsinainen voimaharjoittelu. (Neuvostoliittolaisten seivåsvalmentajien esityksisså tulee säånnöllisesti esiin urheilijan kehittymisen eteneminen: 1. fyysiset valmiudet saadaan "riittåviksi'l 2. Sen jälkeen painopiste siirtyy ominaisuuksista itse lajiin. (Vrt. Sergei Bubkan valmentaja Vi, taly Petrov ei vieraillessaan Suomessa v. 1987 edes ymmärtänyt kysymyslen tarkoilusta, kun haastattelussa peråttiin Bubkan viimeaikaisia tu,

I


loksia voimatesteissäl Voima ei ole seiväshyp- leiden tulee palvella samaa pååmååråå. Urheilipäåjälle itseisarvo, vaan väline). ialle ennestäån tuttua harioitetta käytetään vain Koska koko voimaharjoittelun skaalaa ei ole kahdesti neliän viikon aian vuodessa (= kuuden mahdollista käydä läpi, tuon esiin eråitä harjoitte- kuukauden välein). (!) Tällå systematiikalla on halun periaatteita: Ensinnäkin voimaharioittelussa vailtu saatavan huomaltava parannus tulostatulee aina pitäå selkeånä johtolankana ne påä- soon kolmen kuukauden sykleisså. Jokainen sykli mäåråt, ioita harioittelulla halutaan saavultaa. Eli on aloilettava korkeammalta suorituskyvyn tasolensin valmentajan tåytyy selvittäå, mitå puutteita ta kuin edellinen. Ensimmåinen 3 kk:n sykli kåyte. urheilijalla on seiväshypysså, ia sitten pohtia, täån yleensä elimistön vahvistamiseen valmistamistä puutteet johtuvat. Kun kyseesså on voiman villa harjoitteilla. Harjoitlelun yleisiä lainalaipuule tietyisså lihasryhmissä, tulee valmentajan suuksia noudatelaan syklien sisållå: hitaista nomiettiä harioitteet puutteiden koriaamiseksi seu- peisiin ja suurista kuormista pienempiin. Syklien raavan harjoituskauden aikana. Vain tåmä ajatte- välinen siirtymåvaihe ei ole urheilijalle lepovaihe. luketju lakaa tarkoituksenmukaisen voimaharjoit- Urheilijan kannalta lepovaihe ajoiltuu neljän viilelun. kon jakson päättyesså ja seuraavan alkaessa. Ky. Tekniikan ohella seivåshyppäåjän tärkeilå val- symys: Milloin urheilija on valmis kuvatun tyyppi. miuksia on nopeus. Harjoitteilla on pyrittävä ensi- seen ohielmointiin, 4-5 huipun kausiotteluun? sijaisesti koriaamaan puutteita, joita urheilijalla Miten pitkään tulee harjoilella perusominaisuukon jalkoien osalta, esim. seipåälle ponnistamisen sia? Vastaus: Urheiliiaa voidaan harjoittaa tållå tai juoksunopeuden tai -asennon yllåpitämisen metodilla nuoresta alkaen. mutta se ei ole larkoisuhteen. Ylävartalon voimaha.loittelusta voidaan tuksenomaista, koska kehitys ei nuorilla tapahdu todela, että käsistä ei ole apua, elleivåt jalal tuo käytetyn metodin ansiosta, vaan elimistön kehithyppääjää riittävän tehokkaasti kuopalle. (eli ylä- tymisen kautta. Rodionilla tulostaso ei laske koko vartalon voimaharjoittelu on tärkeysiäriestykses- vuonna alle 580 cm:n. Tiettyä ominaisuutla painosä alavadalon jålkeen). Juoksua varten tehdään tetusti harioitettaessa eivåt muut ominaisuudet erikoisharjoittelua runsaasti, samoin ponnistuk- saa laskea alle normaalitason. Valmius osallistua seen liittyviå harioittelta. Harjoitteet, ioita kåyte- kv. kilpailuihin on olemassa jatkuvasti, mutta silti täån. liittyvåt kuitenkin aina tieltyyn osaan suori- todellinen huippukunto pyritään saavuttamaan tusta ja palveleval aina suoraan lai välillisesti 2-3 ke(aa vuodessa. Esimerkkinä Rodionin suojuuri seiväshyppysuoritusta. Voimaharjoitteet ritustaso viime kaudella: painojen kanssa hidastavat suoritustempoa, jol' joulukuu -89 595 cm loin suorituks€n konlrollointi on mahdollista teh- tammikuu.90 600 cm 598 cm då paremmin. Tällöin lihakset voivat oppia uuden maaliskuu 590 cm ärsytysmallin ja harjoitteiden toistuessa liikkeis- toukokuu 595 cm tä iäå muistiiälki, joka voidaan siirtäå hyppyyn ia kesäkuu paranlaa nåin hyppääiän valmiuksia. 595 cm heinäkuu Ha.joittelun suunniltelusla Aikaisemmin Nouvostoliitossa harjoittelun ohjelmointl iaettiin kahteen kauteen (keså-ja talvi.). Viime vuosina täslä iä4estelmästä on kuitenkin alettu luopua ja olemme siirtymässå neliän, jopa kuuden huipun ohjelmointiin vuositasolla. Muutoksen alullepanijana oli Juri Sedyhin valmentaja (Bondartguk), ioka kertoi neuvostovalmentajien vuoluisessa seminaadssa omista metodeistaan la kokemuksistaan. Hänen havaintoiensa mukaan huippukunnon löytyminen ei vaadi kuuden kuukauden ohlelmointia, vaan 2-3 kuukautta riittäå hyvin. Vuodessa voidaan näinollen saavutlaa huomattavasti suurempi tuloskehitys. Esim. Juri Tammin kehittyi 69 metrin heittäiästä 82 metriin vuodessa em. lavalla. Harjoittelukauden ohjelmointi jaetaan 3 kuukauden mittaisiin sykleihin, jotka syklit edelleen jaetaan 4 viikon mittaisiin iaksoihin. Kalkki harjoltteet valhdetaan noljån viikon yäleln, vaikka har. iolttolun palnoplst€alu€gt pysyyäl ennallaan kolmen kuukaudgn syklln alan. Nåin saavutetaan a) nopeampi tuloskehitys b) rnielekkäämmät harjoituks€t O monipuolisemmat valmiudet. Tållainen ohjelmointi vaatii valmenlaialta tie' tysti mielikuvitusta, koska vaihdettavien harjoit6

elokuu 16. syyskuuta

-90

590 cm 600 cm

Kommeniitru, Mäkqlå Vaikka Valery Koganin luento käsitteli Rodion Gatlaullinin voimaharioittelua varsin yleisluontoisella tavalla, on siitä löydetlävissä muutamia hyvin arvokkaita havaintoia paitsi voimaharjoitlelun rakenlumisesta myös laiitaidon ia voiman yhtymäkohdista. ' huipputasoinen laiisuoritus (koskee soveltuvin osin varmasti kaikkia yleisurheilulaieia) on muodostettavissa ainoastaan kivikovalle f yysi. selle perustalle. Ennen ko uravaihetta ei lajitaitoa ole vielä edes mahdollista optimoida täy. delliseksi. ' Nimenomaan "perusvalmiiden" urheiliioiden kyseessåollen on yleisen voimaharjoittelun 0a harioiltelukokonaisuuden) ohielmoinnin oltava dynaamisla ia nopearytmistä (vrt. puolenkym. mentå kuntohuippua/harjoitusvuosi). ' "Rakentamisvaiheessa' olevien urheilijoidenkin kohdalla tiettyjä lihaksia/ominaisuuksia harioitettaessa kannattaa harioitteita vaihdella riittävästi (vrt. 4:n viikon kausiiaottelumalli, jossa yhtå harioitetta/lihasryhmä & ominaisuus käyletäån kahdella kaudella n. puolen vuoden välein).


Tässå demonstraatioharjoituksessa Gattaulin ja hånen valmentajansa Kogan pyrkivät tuomaan esille niitå asioita, joita he pitäväl tärkeimpinå lajitekniikan kannalta kalsottuna. Aluksi he lähtivät liikkeelle seipåån kantoasennosta. Seipään asennon kannettaessa tulisi olla mahdollisimman pysty ja helppo. Yläkåden lulisi olla låhellä vadaloa, ei vartalon takana. Lisäksi seipäån pitäisi pysyå vauhdin aikana pystyasennossa siihen saakka, kunnes kuoppaanvienti alkaa, jolloin sen saa viedä kuoppaan pudoltamalla seipään pään .las ia nostamalla kådel ylös. Näin juoksuasento on helppo säilyttää isornmilla ja raskaimmillakin seipäillå. Tämän lisäksi vauhdin tulisi olla koko ajan loppua kohden kiihtyvå. Tämån jälkeen Gattaulin 6sitti omat tuntemuksensa kuoppaanviennistä ja törmäyksestä seipåäseen perustellen niitä seuraavasti. Kuoppaanvienti tulee aloittaa mahdollisimman aikaisin, noin kaksi askella ennen ponnistusta. Kuoppaanviennin tulee olla nopea ja yhtåiaksoinen. Gattaulin pyrkii siihen, että kädet olisival ylhäällä valmiina askelta ennen ponnislusla, ioka oi kylläkään toteudu, mutta tuntemuksen pitåisi olla sellainen, että kädet ovat todella aikalsin valmiina ottamaan törmäyksen vastaan. Se minkä takia Gattaulin pyrkii saamaan kådel ylös aikaisin sekä jänniteltyä kädet etiå ylävartalon iohtuu siitå, ettå kukaan ei voi ajatella kahta asiaa yhtåaikaa. Tämä mahdollistaa sen, että kun ylåvartalo ja kä-

det ovat valmiina hån voi tåysin keskitlyä ponnis. tamaan maksimaalisesti seipåäseen. Tåtå vaihetta l. ponnisiusta sgipååsegn he pltäväl lärkelmpä. nä vaiheena koko hypyn onniatuftisen kannalta. Tämän vaiheen hiomiseen he käyttävåt paljon ai. kaa, ia harioittelevat silä suoraa seivästå ja nel jän/kuuden askeleen vauhtia käyttåen. Tätå vaihetta harioitell€ssaan he käyttävät mahdollisimman kapeaa otetta, ia pyrkivät ponnistamaan ylikorostetun kaukaa. viedessään seipåän kuoppaan hån myös siirtää alakåden lähelle yläkåttä, jolloin kåsien asento ponnistushelkellä on luonnollinen suoralla seipäällå, verraltuna taipuvaan seipåäseen. Tåstå lohtuen törmäys on vaikeampi tehdå suoralla seipäällå kuin taipuvalla. nimenomaan käsien osalta. Tåmån vaiheen Gatlaulin demonstroi ia tällöin nåhtiin kuinka kaukaa hän todella ponnisti. Gattaulin kerloi myös, ettå hän pyrkii ponnistamaan ilmaan, enn€n kuin s€ivås kolahtaa kuopan perälle.

Törmätessäån seipåäseen Gatlaulin pyrkii pitå. mään hartialinjan kohtisuoraan seipåäseen nåhden. Kun törmåys seipäågeen on tapahtunut, tulee hyppy heilahdusvaiheen jälkeen itsestäån ns. "taakse" L pystyasentoon ylösalaisin. Taaksetulovaiheessa Gattaulin pyrkii painamaan seipään suuntaan molemmin käsin, ia näin pitåmään paineel

selpäåseen.

lhantoellisimmillaan ponnlstus Rodionln tellnevolmlstoluhar. lähtee hleman iopa "yläkäden joittset olivat "niin lähellä lajia takapuolglta" ia seivås on mah. kuin mahdollista". Tässä heilah. dus teaksetuloveto rekillä. dollisimman ylhäällä.

-

I

Lailharioitt€lun perusmetodlna ympårivuoden Rodion kåyttää "aktiivlsta ponnistamista iäyk. kään seipäässgn". Kun papuå on lakana - hyppy "lcniää".


Huomaa ponnlstavan ialan .aiui llhasaktllvlsuudgi, vapaan lalan nopoa heilahdu6 (kantapää pa. ka,assa) sekå kapea ots, jolloin myös alakäsl meneg ylö6, olkä

Tåssä nåkyy pltkä, pltuushyppy.

"iarruta".

låhdukse€n.

måinen ponnistus ia törmäyksen lålkginon "selpäåssä rolk. kumlnon". Kaaroksl jännlt€tyllä va alolla on holppo latkaa hsi-

Tä9så mallal.an hypyn loppua. Ei podnleqllis€3ti vetäen ja lyönläsn, vaan låhos suoiin kå. sin työskonn€llqn-

Seuraavaksi he siirtyivåt veto./olennusvaiheessen. Siinä heidän ajatuksonaan on, enå he lekevät sen mahdolllslmman suorin käsln iajos kädet

hiernan koukistuvat he eivät anna niiden kouklstua llsää, vaan tekevät sen niistä asennoista missä ne ovat. Tät€n he pyrkivåt pitåmään paineet seipåäseen. Tämä asia ei Galtaulinin hypyssä kuilenkaan toteudu vaan hänenkin kädet koukistuvat, mlkä näkyy mm. Splitin EM-kisoien hypystä, mutta tällä aiatuksella he sen pyrklvät tekemään. Tämån he demonstroivat pistämällä seipäån alapåän kuoppaan Ja talvuttamalla soivåstå hieman ja tekomällä vetoliikkeen siihen. Tähän vaiheeseen asti he pystyvät harioittelemaan suoralla seipåällå, sillä rnaastalåhdön jälkeen he aniavat hypyn heilahtaa eteen ja tekgvät siih€n vetovaih66n pyrkien hyppååmåän "yli" kasan. Alkuun selälleen sitten kääntyen kuten hypyssåkin. Tålläisla hyppyiå he lekeväl 10-12 ennen kuin aloittavat hyppäämisen suoralla seipäällä. Tämän jälkeen Gattaulin demonstroi koko hypyn käyttåon 6 askeleen vauhtla la erittäin jäykkåä seivästä otteese€n nåhden (seivås 5,8 ote n. 4 m.) Suorlteltuaan muutaman koehypyn hän asetti kumiriman n. 450 ja menl slitä yli n. puol€n metdn raolla muutaman korran, Lopuksi Gattaulin ia valmentaiansa kortoivat, että he suorlttavat tekniikkaharioitukson aina sellaisella vauhdilla, geipåällå ja olteella kuin senhetkinen lilann€ sallii, niin ettå alna saadaan teknillisesti hyvlä hyppyjä. Lisäksi Gattaulin korosti sltå, että kun törmåysvalhe tehdään oik€in voi ponnistuspaikka vaihdella jopa 20 cm olosuhtelsta iohtuen niin silti hänen on onnistuneella hypyllå helppo hypåiä '120 cm yli otteen. Rauli Pudas 8

URHEILU

-

HANSA

TÄYDEN PALVELUN URHEI LUTAVARATALO

NIKE SKYTON, NIKE AIR MAX JA NIKE AIR STAB -huippukenkiå kaikki tyyni NIKE ERIKOISKENGÄT FKa IaJIIn suoraan hyllyslå kuulå. ja ki€kkolossut

NYT

280,-

(ovh. 380,-) NYT 395,_ NYT 376,NYT 375,-

k6lhåspiikkarit kork60spllkkarlt

punttlsållk€ngåt URHEILUASUT

.verryttely. ja tuullpuvulssa laajål valikoimat

Voil tilata tuotteet myös poslitse. Soita liikkeeseen tai iltaisin puh.921377 419/Raimo. Kysy pols myös mulsta tuottsistå,

URHEILU.HAI{SA OY 20100 Turtu

puh.921515610

art. 9-19 la 9-15


hel olivat viime TAMMIKUUSSA jo samassa kunnossa kuin koko viime kesän tai miksi moukaripojal eivåt parantaneet enåä MAALISKUUN lålkeen oleellisesti ia olipa muutama keihåsmieskin Talvi-SM-kisoissa jovuoden parhaassa kunnogsa ja HARJOITTELUA OLITAKANA 2-4 KUUKAUTTA.

Anatolln kolmo suorituslasokåyråå

Anatoll alu6taa harjoiluslnotodiika6ta.

Tuskin oli Kansainvålisen Voimaseminaarin anti sulaleltu kun yksi maailman tåmånhetken

johtavimmista valmennusguruista Neuvostoliiton ANATOLI BONDARTZUK mies joka itse on tehnyt ME-tuloksen moukarissa, voittanut Olympiakullaa ja valmentanut kaksinkertaisen Olympiavoit. tajan ja nykyisen ME-heittäjän Juri Sedyhin påås. leli ilmoille ajatuksia HUIPPU-URHEILUN perusTotUuKsista KUORTANEEN URHEILUOPISTOLLA

kuuliioisl. kuuntelee ryhdlkkåästi, osa klriaa aialuksia kuum€isgstl. Osa

Yu:n laiitulkinnon vieraana. Tinkimälön harioittelu on tulokson pe.usta Anatoli Bondartzuk tol mukanaan valmennetta. vansa Juri Tammin, loka veti tåysipainoista treeniohjelmaa koko viikon aian ja antoi samalla ERINOMAISTA ESIMERKKIÄ, mitä on tulokseen tähtäävän heittäjän harjoiltelu. JOKA AAMU klo 9.30 satoi tai paistoi ANATOLI ja JURI olivat ulkona heittämåssä, koska ohjelmaan oli nåin me.kitty, olosuhteet eivät ole este harjoittelulle. MISSÄ OVAT TEIDÄN POJAT? uteti Anatoti useasti. Nyt on jo marraskuu jaleidån pojat ei näylä vielä harioittelevan Analoli ihmetteli. lvalliael dem€ntia naurut valhtuiyat yakaviin poh. dintoihin läpi yön Kuodan€€n rasleissa Perjantai-ilta kokosi yli 50 valmentaiaa kuuntelemaan Anatolin luentoa HUIPPU-URHEILUAN VALMENNUSMETODIIKASTA. Våite kunnon ke. hittymisestä ja noususta jaksoittain kahd€n-kol. men kuukauden perioodeissa, jonka jålkeen palautus ja täysin uusi ohielma sai kuuliiat ensin huvittuneiksi, mutta yön yli nukuttua moni mietti asioita erikantilta. MONIKO TEISTÄ esiltåå minulle kuukausittaiset tai viikottaiset suoritustaso VAihtEIUt tAi NOUsUt. EI LÖYTYNYT MONTAA. KAAN. Moni mietti. Miksi suomalaiset kuulamie-

Oheinen piirros kiteyttää Anatolin sanomaa suoritustason nousuisla. Tyyppi A: Aloittaa harloittelun suoritustaso py. syy muutlumattomana, putoaa ja läh. tee nousuun saavuttaen uuden lasan. nevaiheen ja lähtee laskuun. Tyyppi B: Suoriluslaso alkaa nousta hetija nousee tasaisesti kunnes saavuttaa tasannevaiheen ja alkaa laskea. Tyyppi C: Suoritustaso alkaa pudota jyrkästi harjoittelun alettua, mutta käåntyy nopeasti nousuun ia saavutlaa tasannevaiheen ja käånlyy laskuun. LÖYDÄMMEKÖ ITSEMME OHEISISTA KÄYRISTÄ!

c


Miksile elte seuraa suorltuskykyänne ja pidä siitä ki,jaa koska huippululokssonhan lekin täht��älte! Suuriin YLLÄTYKSIIN Anatolille kuului harjoittelu seurannan puute. l\4iehet ovat Maajoukkueryhmåssä mutteivat pysty kertomaan mitä ovat tehneet. MITEN MINA PYSTYN AUTTAMAAN ja sanomaan mitään jos urheilija ei tiedä itsekäån MITÄ, MILLOIN JA PALJONKO on tehnyt ja mitå siilä on seurannut lajitulokseen. TE KÄYTÄTTE AIKAA paljon paljon ohjelmien väsäämiseen. multa vähän våhän toteutuneen seuraamiseen. TOTEUTUKSEN KIRJAAMINEN ON TULOKSEN KANNALTA IÄRKEÄMPI KUIN HYVIN VALI\4IS. TETTU TOTEUTTA

I\,I

4. Tehkää lallvallnta selväksl lo mahdollisimman

varhain Lajit poikkeavat toisistaan niin paljon, ettei huipulle päåsyyn ole muuta mahdollisuutta kuin erikoislua jo varhain ia se ei silti poista monipuolisuuden kehittämistä.

ATO N OHJELMA.

Jurl Tamm demonsl,ol ia heltlärlemme olurivi seurua tarkkana.

A.laiiosan keihäs.moukarilinia purki ryhmålyöt Anatolin edessä Ryhmåt lähtivät tekemäån vuosiohjelmaa moukarijuniorille joka tähtää EM-kisoihin tulostavoitteena 65 m. Ryhmåt teki ansiokasla työtä, mutta Anatolin silmä oli tiukkana purkaessaan töitå. Ohessa tårkeimmåt kommentit ja muutokset töihin.

1. Paljon on puhuttanut kysymys heittomåäristä, kumpikin ryhmä tyytyi liian vähäån.400 heit. toa kuukaudessa = 5000 vuodessa on minimitaso, jonka Anatoli hyväksyi. Teillä on palion hyväå nåisså ohjelmissa, mutta kokonaiskuor.

Sinulla on tämå kohta vähän helkommin kehitty. nyt, ioien kokello niillä 5 kg:n punleilla minä otan 20 kg:n puntit,luumaa JuJl Tamm Pasl Helkkllälle.

An.tolln iäähyvåisviesti laiiryhmästä rilppumatta! Minä tulin kaukaa, minulle maksettiin etlä tulin, olin iloinen kutsusta. Olen katsellut täällä ympärillenne, en halua olla ilkeä enkä epäkohtelias ja tiedän ettå kolleegoille voi puhua suoraan. Minä näin täällå yllättävän vähän harjoittelua yleensä vaikka te tulitte lähempåå. Se harjoittelu oli lähinnå ruoansulatusla. Juri tuli yhtämatkaa minun kanssa. Hän harjoitteli palion. Minå jåin kaipaamaan ammattimaisempaa otetta sekå urheiliioilta sekå valmentajilta. Te teette juuri niitä tuloksia joihin te harjoitteletle.

mituksesta moukarinheittoa on vain 15-20 %. Meillå se taas on 50 % harjoittelun koko. naismäärästä. JOS HALUAA OLLA JUOKSIJA TÄYTYY JUOSTA, JOS HALUAA OLLA HYP. PÄÄJÄ TÄYTYY HYPÄTÄ, JOS HALUAA OLLA HEITTÄJÄ TÄYTYY HEITTÄÄ. 2. Ohielmiin oli kasattu liikaa tekemistä, ios kyse olisi ollut nuorista aloittelijoisla ne olisivat hyvä|, multa kyllå tåmän tason kaverin harjoittelu voi olla selvåsti pelkistetympåä ja kovempaa. Harjoittelua jossa lajin vaateet tulevat vahvasli esille. 3. Lajinomaisten apuliikkeiden (lajivoima) vähyys sekå suorittaminen liian keveillä välineillä. Painonheitot voivat olla jo 10-20 kg:n välillä, sekå välinekin, riippuen varren pituudesta iopa 10-12 k9. 10

Solnl.Töysä akselilta kuuluu ensikesänä koyia luloksia nlln kertoyat Tapio Kolunsajan ia Arlo Rinla.ahon ilmeet.


Jarmo Mäkelä:

Tämä a.tikkeli on tiivistelmå Reiio Toivosen ja Jarmo Kärnän yhteisestå luennosta kenttålaiien lajitutkinnon 3. jaksolla Kuortaneella 18.11.-90. Jarmo on harioitellut erittåin kovaa tai kovaa io noin vuosikymmenen ajan. 80-luvun ekapuoliskon hän työskenteli Joensuussa sillolsen valmentaiansa Jorma Gröhnin kanssa. Tåtä aikakautla leimasierittåin kova harjoittelu, johon J. Gröhn otti sovellutuksia neuvostoliittolaisesta hyppyvallåmennuksesta, mihin koulukuntaan SUL:lla yhteyk. A. Pasasen ansiosta oli tuolloin hinnå siä.

-

tåmå on ns. normaalin harjoitusviikon raken. ne

+ 0 tarkoittaa tilannetta, iossa leiri_ tai muus_ sa yhteydessä lisätään päivåän vielå toinen harioitus kevyellä viikolla tehdään n. puolet kaikista - ns. normaaliviikon harioituksista viikkorytmitys on 3:'1 peruskuntokausilla, 2:1 - kilpailuunvalmistavilla kausilla ja l: 1 kilpailu. kausilla Harjoitteet ja harjoitusmetodit on karsitlu vain oleellisimpiin ia Jarmon mieleslä parhaan harjoi' tusvaikutuksen luottaviin. Oheinen luettelo sisål tää kaiken sen, mistä J. Kårnån harjoittelu koos'

Tuonaikaisesla tekemisestään Jarmo antoi m.. seuraavia esimerkkejå: yhdessä punttiharioituk' sessa rautaa nousi yli 30 tonnia, normaalin loikkaharjoituksen (ei kestoloikkina) ponnistuskerrat nousivat 600leen ja pudotuksia yhdelle ialalle saatettiin tehdä 60 cm:n korkeudelta 75 kpl ialka. Parhaimmillaan Joensuun harjoittelu tuotti luloksen 790, mutta yleisestiottaen Jarmo piti harjoitteluansa Joensuussa liian kovana. mistä osoituksena suorituskyky putosi heikoimpina kausina 750:n tasolle. Toisaalta noista vuosisla on peråisin "raaka harjoituspohja", jota Jarmo on yhdessä nykyisen valmentajansa R. Toivosen kanssa päåssyt hyödyntåmåän muutettuaan Nastolaan syksyllå 1985.

60-80 m vuoroloikat maksimivoi. lyhytvauhii- vastusluok-

Yksinkertalsuudesaa aen salaisuus

ylinopeus juoksuloikat

tu u:

Nopeus:

Nopeus. Voima:

voima 10-50 m piluuden viisåslsl n

kinkal

(3-6 km)

vL

rna/liikkeet

rytm.vaihd-'syvåkyykky

300/ma. rimån

yll

Erik..

harj:€el: perusvolma osaharioir' lelinevoiteet mist.

100-200 vuorololkåi rålåht.voi'

60-150

Tekniikka:

såt sul råysvauhti. painoliivi sel

kuormitus

v€nyllely

-llz-kyykky

pX/

-pohkeet

-vinovauhtl -reldenkohx _PenkkiPUnn

Viime vuosina Jarmo on osallistunut itse hyvin

aktiivisesti valmennusohielmiensa suunnitleluun. Yhteistyö R. Toivosen kanssa on kuitenkin sangen tiivistä. Kaikkien kausion ohielmointi lyödäån aina lukkoon vasta yhteisten "tutoskeskustelujen" iälkeen. Sen lisåksi parivaljakko tekee yhteisiä konlrolliharjoituksia Paiulahdessa tai Vierumåellå viikoittain lai våhintäänkin parin vii. kon välein. Ulkomaan leireillå Retsion viime vuosina ollut mukana 1-2 krt./v. Harjoittelun perusohjelmointi on viime vuodet noudattanut samaa kaavaa, johon on opittu luottamaan. Harioitteita ja niiden keskinåistå painotlamista vaihdellaan loki raiustikin uusien kehitysärsykkeiden aikaansaamiseksi. Harjoitusviikko rakentuu ympårivuotis€sli seuraavan perusmallin mukaisesti: lvlA: Nopeus + 0 TI: Voima + 0 KE: Nopeusvoima + Nopeus TO: Hieronta PE: Nopeusvoima + Nopeus (sama kuin ke) LA: Voima + vauhtileikittely (saunalenkki) SU: Nopeusvoima + 0

laiiponnis koAeuska.

Nopeus'/juoksuharioittelu noudattaa sekä syksystä hallikauteen että hallista kesään seuraavaa systematiikkaa: Loka: vedot 300-200 - vastusjuoksula 8 harjoitusta tvlarras: vedot 150- 100 - lentävä 20 ia 2 x 4 x 60 testinä (kerran kk:ssa läpi vuoden) Joulu: vedot 80-60 : vastusjuoksuja 6 harjoitusta Tammi: vedot 40-20 - lentävån 20:n ja 60:n testit vastusjuoksuja 4 harjoitusta Helmi: kilpailut/ylinopeus pitkistä juoksuista puolet tehdåån rytmin- vaihdoksina 20:n taso ei lokamarraskuussakaan - lentåvän saa laskea alle 1.95 rakenne on seu' - vastusjuoksuharioituksen l) raava, esim. tammikuu: 11


-

4x3x30

m: sarjan eka veto iuoksuloikkana/vaslus sarian toka veto normaalina vastusjuoksuna sarjan kolmas veto vapaana juoksuna

Nopeusharjoittelu rakentuu seuraavasti: Jokai. sessa viikon kolmesta nv. harjoituksessa tehdåän vauhditon 5loikka, kolmen vauhtikinkal, ai. tahypp€lyt ia lajiponnistukset korkeuskasaan. Ainoaslaan kerran viikossa tehdäån edellisten lisåksi erlttäln rajusti iskuttavat riman yli ponni9. tukset (sekå vino vauhli/saksilla ettå puoralla vauhdllla./laJlnomaisemmin). Tekniikkaharjoitte. lun yht€ydessä Jarmo toi esille sen, etlä hän ei pidä hiekkakasaan hyppåämisestä vaan tekee valtaosan laiinomaisista ponnislukslsta todella korkeushyppykasaan.

J. Kårnän lesiitulokset Kuten oheisista Jarmon testi6nnätyksistä voi havaita, voldaan Jarmoa taatusti pitåä ainakin Suomen "fyysisimpånå" nopeusvoimaiaiin urheilijana: nopeustestlt on iuostu hallissa, lentåvå 20 on såhköaika, muut ajat oval R. Toivosen aurinkoakin larkemman käden tuotteita: lentåvå 1.85 30 m paikalta: 3.49

-

-

20:

- 40m-"-: - 60m-"-:

-

4.3S

6.29 - 100m-"-: 10.28 -peruspunttiliikkeigsä Jarmon ennäiykset

Vuoden hyppååiå Jamo Kå]nä,

oval seuraavat: raaka rinnallevelo: 160 kg

- syväkyykky: 220 kg - penkki: 140 kg Rinnallovetoa Jarmo 6i ol€ enåä muulamaan vuoteen tehnyt ollenkaan, eikå perusvoimaa muidenkaan liikkeiden osalta ole tarkoitus enäå lisåtä. nopeusvoimaa kuvaslavlssa loikkalesteissä tulokset ovat seuraavat: v:ton Svuorololkka: 10.62 v:ton 3-tassu: 10.70 v:ton $vuoroloikka: sisållä i8,35/ulkona 19.07r v:ton 5-kinkka/ponn.i.: 18.20 v:ton plluus: 336 vlon korkeus: 170 pituus/12 ask.: 750 pltuuvlo ask.: 783 råiähtävää voimaa Jarmo mittaa./harjoittaa kuulanhellolla päån yli taakse: kh. p.y.t./4 kg: 25.80 " /7.25 kg: 19.55 '5loikan 19.07 on hypätty Pajulahd€n kentällå påiväå ennen Splitiin lähtöä ia Jarmon mukaan "normaalelsse tuuliololssa".

huhlikuu'90:

ma:N r.vastusvedol3

x

-

- - -

Harjoitlelun analysolnnlsta Reijo kåvi yksityiskohtaisesti läpl kaksi 6si' merkkiviikkoa Jarmon viim€kauden harloittelus' 'ta. Ne ollval marraskuulta €9 ja huhtikuulta-90: 12

x

3

NV:

l0 x

10 aitahyppe.

-(10 + 10) 5-klnkat

li: V: : k€:

N:

x

.maks.voimal .syvåk./1/2.k.

€-8

muutå liikellå

ks. maanantai {på11

4',/a) NV: k€, msånantal

+

x

5 lallponn./3'/6'

-3

x4

10

x(5O50/50)

ks. iiistai

-4x3x(40/40/40), ryrm.v./3'/6?80-95 %

0l.t€ngås,

no'm.jl., no'm.j.) -3 x 100 m rsnnosti

-

-

100 m

. {10 + 10)

x

-

10

-

tl2.kyykkyt 6

x

5-klnkaa

5lolkkaa

x 4-2 x

(160-220) - 6-E muula liikettå

-3

x

(€0/100/120),€0-80

YrB'B'

. zo poonislusta dman yll - låjlponnlsruksia 6 x 5 - altahyppslyl 10 x 5 2x4

x

60 (iasilnomalsesli)

-

ajåt 6.46-6.70

,

30'kåv./juoksenlelu/volmlsr.

- puol€i tllstain voimasla

. ålls 4lolkkla/'klnkkoja + tekniikkaoså: 30 hyppyå: . 7-16 ask.lla 6.40-7.401

x 10 allahypp€Kuitenkin vllkon kulultua: '2 x 5 x 40m juok. . tlolkl€r 17.92 .10 lvi

-

-

m: kork

4.39 185/suorå v. 3.6 kg p.y.t.: 26.77 40


Yhteenvedettynä koko marraskuu -89 ia huhtikuu -90 antavat seuraavat harjoitusmäärät. huhtikuu -90

2r 10x 100 Rv1:2x12x3x120)

Nopeus: 100-200:

10-50:

2000

2t6o 60-80:

vastusl.4x8O0 3200 ylinopeus: 1x2x2x40 160 -yhleenså 7520

100-200

2500 32000 3600 4800

300 åitå: kinkat: lm loikat: 250 175 riman yli låjiponnr 50 895 kyykyi: 20000 penkki: 5600 pohjs: 4800

.10400

30400

700 300

råjiponnx: 6x 10x 5

penkki: 6x 600 pohj€: I x 600

Tekniikkevrt. lailponnx/nop.vo.

160 3500 2000 4800 10460

1200 300

300

1/3-vsunllset 1/2-va!hliset

(300)

22 2A

60

Kuten yllåesiletystå käy ilmi, ovat parivaljakko

Toivonen-Kärnä rakentaneet yhteistyönsä erittåin pelkistetyn ja tehokkaan syslematiikan pe-

rustalle. Valmennuksellinen linia on löytynyt molempien herrojen erittåin laajan kokemuksen kautta. Jatkosuunnitelmassa on jatkaa entisin perustein kuitenkin våhentåmällä voiman osuulta vielåkin ja panostamalla näin vapautuva resurssi iuoksun/tekniikan suunlaan. Itseasiassa suorituskyvyn rakentaminen Jar. mon "kivenkovalle" fysiikalle on hyvin selvåpiirteisiä, jos kyeläån säilyttåmåän miehen terveys. Kun mies on ominaisuukgiltaan kuin "ammus" ia samalla melko raskasrakenteinen (kilpailupainot 81-82), on kudoksisto alati lujilla. Viime aikoina oval selkäkivut aiheuttaneet enilen ongelmia. Tietty syy-yhleys nåihinkin vaivoi. hin löytyy notkeuden ja rentouden puutteesta, jolka Reijo mainilsi leknisten ominaisuuksien vakioimattomuuden ohella Jarmon heikkouksiksi. Jokatapauksessa parivaliakon yhteistyö jatkuu ja on hyvin mahdollista, että J. Kårnä ei ole viimeistå sanaansa pituushyppääjänå vielå sano' nut. Tulosten paranemiseen tawitaan toki terveyttä. Tähån valmennustapahtuman osa-alueeseen Jarmo on erilaisten "konsulttien" avulla paneutunut lämän syksyn aikana erilyisellä huolella-

Tånhuvaaran Urheiluopisto Kunnon kurssipaikka yleisurheiliioille Käytössäsl: . Monitoimihalli: 120 m:n juoksusuora, erillinen ylämäki-alamäki -rata, pltuus- ja 3-loikkapaikka, seiväshyppypaikkoja, korkeushyppypaikat, kaikkien heittolen harjoittelupaikat, ammunta palloilu . Palloiluhalli . ia Testausaseman palvelut . Voimistelusali . Hieroian palvelut . Kuntosali . Uimahalli porealtaineen . Urheilukenttä . Punttisali . Valaistu kuntorata . Squashalli . Nykyaikaiset AV-vållnein varuslelut luento-

tilat

. Modernit asuntolat Nuorelle urheiliialle hyvä starttipaikka! LIIKUNNANOHJAUKSEN PERUSKURSSI . tammi{oukokuu 1991 (16 opintoviikkoa) . hakemukset 2311.-90 mennessä . kurssilaisilla vapaa-aikana mahdollisuus käyttää liikuntatiloja harjoitteluun Kysy

@

lisäå! Pyydä esitteemme! TANHUVAARAN URHEILUOPI$O 57230 Savonlinna (957) 341201

13


Oasl Aura:

Juha lsolehto oli kaudella 1990 selvåsti paras mieskorkeushyppåäiä tehden juhannuksena uuden SE:n 229 cm. Juhan kilpailukausi huipentui Splitin EM-kisoissa kahteen k€rtaan hypättyyn 224 cm:iin, Tåssä harjoittelun analyysissä on lähdetty kartoittamaan kuukausikohtaisia harjoitlelun yhteenvetoja erl ominaisuusalueilta. Aineislo on esitetty erillisellå lomakkeella ja tässä jutussa edetåän kuvien myötä.

,![r

l.otclro

!.1 ooto.l.ult

1939 -

t0

t.. h.rjolr!.tcrr/tt

El[rtd!lldLrd

Harioiit6lun kokonalsuus Korkeushyppääjån harjoiltelu on kokonaisuus, jossa lehdåån lekniikkaa, nopeutta, voimaa ja erilaisia hyppelyjä. Lisäksi harjoltteluun sisältyy peruskuntoharloiltelua, joka Juhalla kaudella 1989-90 hoitui påäasiallisesti Llikunnan oppituntien muodossa. Ensimmäiseasä kuvassa larkastellaan harioituskertoja ia -tunteia sekä lepopäiviä kuukausittain. Kuvaan on olettu mukaan Liikunnan oppitunnit 50 %:sti sekå harioltuskertoihin 6ttå -tunleihin.

Kuva 2. Harioittglun iakaaniuminen kaudella 90.

E

1989-

l lyyslset osa.aluool

Tekniikkaharjoitteluun sisåltyy tåys- ia puolivauhtisia hyppyiä sekä erllalsia osaharjoitteita vauhdin, vapaan jalan toiminnan, ponnistuksen ja rimanylityksen kehittämiseksi. Kuvassa 3. esitetään tekniikkaharioittelun toteutus.

.L

,t

T.r'rrrhhll.xklqr'ok!ror

-f

':l

Kuva

l. Harioitlglun kokonalsuus Juhalla 1989-

90.

Kuvasta 1. nähdäån €ttå harjoitusmäärät eivät ole aivan suurinla mahdollista luokkaa, mutta on muisiettava, ettå ha4oitlelu Juhalla on yl€ensä kovalla teholla tapahtuvaa såhinää. Kilpallukausilla harjoitusmäåråt plenenevät "oppien" mukais€sti ja lepopäiviå on viikossa 1-2 kpl. Kuva 2. kartoittaa harloiltelun erl osa-alueiden jakaantumista harjoitusvuoden kuluossa.

Kuvasta 2. nähdään ensinnåkin "peruskuntokausien" ia "kilpalluun valmistavlen kausien" tyypilliset erot. Erityisesti tskniikkaha4oitlelun

toteulus onnistui hyvin (ollhan J I jaloisiaan terve koko kauden). Samoin kuvasta nåhdään hyvln korkeushyppäåjån harioittelun monipuolisuus, kaikkia osa-alueita harioitetaan koko aian. 14

ldlte

A h'd

l".@r

Kuya 3. Juha lsolohdon tekomä teknllkkaha4oltte.

lu kaudella lgEE-E9. Kuvasta 3. nähdåän "påäsyy" kesän -89 onnislumiselle, keväällä toteutettu erittäin kova tekniikkaharioittelu. Huhti-toukokuussa tehdyt 120-140 täysvauhllsta hyppyå olivat se pääoma, ionka hedelmiä nauliskeltiin juhannuksena ia Splitin heltoissä. Tekniikkaharioittelussa toki erilalslen osaharJoitteiden määräå voidaan nostaa reilustikin havaittujen puutteiden koriaamiseksi ia myös hypyn vahvuuksien vahvistamiseksi. Kuva 4. esittää nopeusharioittelun toleuluksen kaudella 1989-90.


x@u.brrlohr.l!. ot u r!. I

a FrN@ Kuva 4. Juha l60lehdon lekemå nopeusharioitl€lu

kaudell. 1989-90. Kuvasta 4. nähdåän loppujen lopuksi melko pienet juoksuharjoiltelun määrät viime kaudella (vrt. jutun lopussa verlailua edolliseen kauteen). Nopeudella ei hirvittävän oleellisla merkitystä ole itse laiisuorituksessa, mutta hwå iuoksuvire luo erinomaisen perustan lajissa vaadittavan iuoksun vakiinnuttamiselle ja vauhdin lopun suuren askelf rekvenssin Ctiheyden) luomiselle. Siis lisäå juoksua ja lentävä 20 m n. 1.94 sekuntiin! Hyppelyharioittelu on korkeushyppääiålle la. jinomaista voimaharjoittelua, ja sen tähden sllä tehdään melko paljon. Hyppelyharioittelu jakaantuu Iyysisestl kahleen osaan; helppoihin hyppelyihin (vauhdittomat ja aitahyppelyt), joissa hyppelykestävyys jaltai konsentrinen runtti kehiltyvät ja koviin hyppelylhln (vauhdllllsel Ja pudotushypyt), joissa kehittyy elastisuusja ns. iskunsieto ponnistukseen. Kuvassa 5. ioteutettu harioittelu on esitetty ym. tavalla jaoteltuna. nnp.lyll4ohr.lm r.kd!'

- 'ntnrdtu

Kuva E. Juha lsolehdon yoimahajiolttelun toieu. tus kaud€lla 1969-90.

pin rajut voimanpurkaukset. Kuva 6. esittelee Juhan punttiharioittelun kaudelta 1989-90. Kuvasta 6. nåhdäån harioitlelun osa.alue, josta Juhalla on vielä paljon ammennettavaa, nimittäin "bodi". Voimahan ei saa olla korkeushyppååjälle

itsetarkoitus, mutta tietty perus/maksimivoimataso sekå ialoissa, lantiossa eltä vadalossa tarvitaan lajisuorituksen, lähinnä ponnistuksen aiheultamien rasituslen keståmiseksi. Juhalla erityis€n kovalle joutuu vapaan jalan reisi/pakara vaparin viimeisen askeleen aikana, ia luonnollisesli lantio/vartalo ponnistuksen aikana. Ponnistavasta jalasta ponnistuskulmilla löytyy varmasti jo riittåvåsti voimaa, siinä mahdolllset puutteet kulminoiluvat ns. igkunsiedon heikkouteen. Jos halutaan "lukea kuvaa 6. kuin piru raamattua", voidaan sanoa, enå marras- ia maaliskuun perus/max.voiman 50 tonnia pitåisi koostua kolmesta-viidestä kovasta harioituksesta, ja

päinvastoin selkeållä maksimivoimakaudella (2-3 harj/viikko 4-6 viikon aian) tonneja kertyy n. 120-200 kuukaudessa. Mutta ei lueta luota

noin vaan edetåän asteittain ia aioittain voimaakln rajusti kohdentaen eteenpåinl Kausl€n 196E-Eg ia 1989-90 ve,tailua ia kauden 1990-91 suuntaviivoia

bqEdld

a @!rF$ a @a!nr.t Kuva 5. Juha lsol6hdon hyppelyhariolttelun tolou.

tus l9E9-90.

Kesällä 1988 Juha hyppäsi tuloksen 221 cm ja odotukset kesälle 1989 olivat varmasli kovemmat kuin mikå toteutui. Erilaiset vammautumiset ja leikkaus pudottivat kesån 1989 tulosta ia ei ole

Kuvaa 5. voidaan kommentoida varsin solkeås-

ti seuraavasti: Juha tekee harjoitlolun kovalla teholla! Nåin siksi, ettå h€lppojen "peruskuntohyppelyien" måärä on noinkin vähäinen, kun taas kovien hyppelyjon kuukausiannokset ovat kelpo luokkaa. Kuvaa arvioitaessa on kuitenkin pidettä. vä mielesså Juhan opiskelunsa yhleydesså tekemål "tuhannet" hypyt palloilun, volmlstelun, rytmlikan ja perusliikunnan tunneilla, joten todellisuud€ssa tuota peruskuntoakin on lreenaltu. Mutta kuten sanoltu kovalehoisia pomppula on tehty paljon. Erityisesti kiinnittyy huomio kuvissa 4. ia 5. huhtl-toukokuun harioitteluun, tällöin hyp. pely on ollut todella lajinomaista eli lajia. Voimaharioitt€lulla pyritåån kehittåmään lajin vaalimia perusominalsuuksia ja vahvislamaan kaikki paikat niin kestäviksi, ettå ne kestävåt flo-

SE:n lekiiåt valmontaia isä.Aalto ia poikånsa Juhå-

15


läysin varmaa, onko vertailu kahden harjoituskauden välillä tarpeellista. Oli tai ei, teen sitä joka tapauksessa. Vertailu on helppo tehdä kokonaisharjoitusmåärinå kausien välillå. Olen sisållyttänyt kuviin myös kåsitykseni seuraavan, jo meneilläån olevan kauden måärällisestå harloittelusta.

Kuya 10, Voimaharioitlolun måårät 1988-89 ja '1989-90, sekä k€hilyssuunla kaudello 1990-91. Kuvan 10 "sanomaa" spekuloitiin jo kuva 6 yhteydessä, mutta sanotaan vielä uudelleen: voimaharjoittelua Juha voi lisåtå vielä raiusti, mutta jår-

l5m

250

Kuva 7. Tekniikkaharioittelun måå,ät l9EE-89 ia 1989-90, sekä kehityssuunta kaudelle l990-91.

Kuva 7. kertoo posiliivisen trendin edellisestä kaudesta, jonka on ehdottomasti iatkuttava. Se, ettei hyppyjen/osaharjoitteiden måärä nouse tuon enempåä johtuu siitå, että teho hypyisså on pyritlävå pitåmåän mahdollisimman kovana läpi kauden. Huonosla lalvihyppääjästä ei tule hyvää kesähyppääiää!

kevästi. Kuvassa esittåmäni trendi sisältäå lisätonneja lähinnå 75-9O'/o:n kuormituksilla tehdyistå perus/max. voimaharioituksista; pika. ia räjähtåvån voimaharioittelussa ei tonneja kannata ahnehtia. Voimaharjoittelu ja sen tavoitteet on ehkå helpoiten måäritettävissä, allekirjoittaneen mieleslä kaikki on mennyl hyvin jos keväållå maalis/huhtikuun taitteessa Juha vetåä rinnalle 120 kg, syväkyykkää 150 kg ia tempaa 85 kg.

Kommentit, J. Mäkelå Urheiliiavalm€ntaiapari Juha ia Aatlo lsolehto luennoivat Splitiin tåhdänneestå yht€istyöslåån kenttälajien 3. lajitutkintoiaksolla Kuortaneella 18.1 1.

Kuva 8. Nopeusha4oitt€lun määrät 1988-89 ja '1989-90,sekä kshiiyssuunta kaud€ll€ 1990-91. Kuvaa 8. voidaan kommentoida silen, ettå tällå

Esitellessåän lajivalmentaja O. Auran Juhan harjoituspäiväkirjasta ansiokkaasti koostamaa kuukausikohtaista harj.måärien yhteenveloa he toivat esille seuraavia "todellista tilannetta" violå selventäviä seikkoja:

'

kaudella on pyrittåvä samaan kuin pååstiin vuosi sltten, kuitenkin niin että submaksimaalisen nopeusharioitlelun osuus korostuu. Osa nopeusharjolttelusta voidaan hyvin toteuttaa kaa.evalla juoksulla esim. Peurungassa tai Kuonaneella.

' lzw

L Lolkka' la hyppolyharjoiliolun mää,äi 196E-E9 ia 1969-90, sskå kohltyssuunta kaudel. le 19gO-91, Kuva

Kuvaa 9. voidaan karrikoida sanomalla sitå kv. tason hyppååjån harlolttelun toteutukseksi. Ko' vatehoisen hyppelyharlolttelun määrää ei kannata makslmoida, kaudella 1989-90 saavutettu måärä on riittävå, miehen kehittyesså voidaan te' hoa tuon 8000 ponnistuksen sisållä nostaa, ios rahkeet keståvå1. Liika ahnehtiminen kovissa hyppelyisså voi johtaa pahoihinkin rasitusvam-

moihin. 16

Voimaharjoittelun kohdalla Juha kiriaavain ns. perusliikkeel, ioita ovat jalkakyykyt, syvä saksihyppely, 1/2-kyykkyhyppelyt ia pohleliike. Erilaisia vatsa- ja selkå'sekä muutamia "voimakoneliikkeitä" toki tehdään, mutta niitå ei erikseen "ynnälä" tonneiksi. Tämån menettelytavan siirtämistå yleiseksi käylännöksi ainakin "aikuisurheilussa" kannattaa harkita. Tällöin harjoitt€lun analysointi pelkislyy ia eri lajien ja urheiliioiden vålinen vertailtavuus lisäåntyy. Juhan verryttelyt sisältåvåt myös runsaasti monen tapauksessa jo ha4oltteluksi ki4autuvaa työskentelyä, jota sitäkäån Juha ei kiriaa harj.päiväkirjansa "analyyslosaan". Tästä eslmerkkeiä ovat påivittäiset aukaisukiihdytykset/loikka- & hyppelytapajlut, lotka usein tehdään jo låhes "urku auki". Kesän lajiharioituksen alle tehtiin aina 20 kuulanh€ittoa (4 kg) tåysillå päån yli taakse ia 15 kertaa ialkojen välistä eteen. Tåmä on itseasiassa yksi räjähtävån voiman harioitus.

Nåmåkin esimerkit kuvaavat sitä,6ttä harioituspäiväkirjan tåyttöohieistoa ja lomakkeistoa täytyy parantaa - harioittelun kuvaamista ja samalla urheilijan ja valmentaian työskentelyä "pelkislävään" suuntaan. Kaikkl asiaan liittyvät vinkit kåyltäiiltä ovat tervetulleita.


KUUKAUSIYIITEENVEOOT

b|. m l@lu b"i t 21 2l 20 18 Tlrlirlkuiir 21 t6 1 3 t p.p{v& 12 6 9 4 Hd.tu,r t 2s 32 25 26 !.4lcn !

l.{ nsd3 tuh( r@ko k rl h.lnl .t. .yy! 1a 1f 22 a5 25 21 17 o 20 2t t 30 I o oot26 6 4 6 ? lO g 17 23 25 aO 27 2a 2t 0

r ao 21 4 3 a3 26 ! 69 2 Hr.om.ro22til31010e 30oooooo0o

221 276

00203 e050 oo3 TEKNIIXI<A b*! @loutu trnrl h.lml nEfishchrl r@lo lcl h.lr{.lo .y}a uiysuh $l rs O 50 65 70 70 1.(5 r25 70 t5 60 0 lyhyrwht. l0 70 10 20 20 50 65 105 35 70 45 0 qr!4olli..i too ao t70 1oo o 70 tso 0 60 o 0 o h.t.k rd 3 5 6 6 6 a lO !2 , f A O urkum.n

tu

o

NOPEUS trö t|4lodu Lml hCnJ .El huhtl ldko kså h.lnl.lo 3yyi $h.ru-/*m O.8 41.7 1.a 3.5 3.1 3,1 1,6 1,2 I,A O O mx*rn 0 O 0.2 0.6 O O.3 I 0 0 O 0 0 rE4k mr a 7 1 a 3 6 I 3 3 a O 0 LOIKAT rto lm loul! r. ni h.ln{ rr.8 h!h{ t@to 16l i.lnl .lo syyE v:uhdifilmr 375 rl30 175 190 90 225 90 O 50 IOO O O vdlrdilis.l o 2a0 125 t90 270 175 9o 250 t50 175 175 0 .h.hyDp.M 50 150 l5O 390 360 50O 100 15O 1O5 25O IOO O pudolushypyl O O O 120 210 75 90 1a5 15 IOO 120 O lGtolok t 1200 o 0 0 0 0 0 o o o o o hr4kdrd 6 a 5 l2 6 5 a 5 6 7 7 O VOIMA b&ä |1!E joulu r.rfr{ h.lri nE 16 hlhrr l@ko k d h.l.l .to syys p.rut@v.rtu 35 55 26 6.2 0 49 15 2 23 2 o0215 plkÅ,Hil.\rclm{i< 1.1 2.1 0 6.1 4 a.rl 12,5 2 a,5 13,5 706t ha4k Ftt I ll 9 3 I a 5 2 a 10 3069

520

23

3

.ts

1125 1380

2305 a75

tzoo 73

KOXONASHAAJOIGLU lh.dorusk nll,tktl

lo*. @loql! trn h.lhl trEll3huhtl

t6uko &GX h.lnt.lo stF 3 5 6 3 6 a10 12 7 7I O 4f4436733aO025.2 665!255{56?70?935 9 11 9 3 1 a 5 a 8 10 3 0

Yrfi 1976

276.4

KUIJK USTY t€€t{VEOOt t9at - a9

blq lmloutu n nrl h.li{ rtul3huhll ldkok.l h.lnl.lo .yF td 22 25 0 9 21 2a 2A a1 20 16 18 O L.ropllv& ! 11 31 23 1l 12 10 7 12 13 lO 30 llul.tu ir 36 a2 O ll 23 30 35 37 22 19 20 O H!4,t

rlK(a roh llmlwrq trrrd td.nl nsah{hfl r@ko tal hl.l.ro .yy! llys{hL.r r5 o o o o o l0 r2a 66 36 15 o bnlldwlt 10 o o o o 2t l2g 1Oa 29 58 60 o @lEdott.r 10 O 0 O O 166 29a 229 11 0 60 O *llp.lM3000OOOOa6OO as60 h.4rdrd 300002011

220 176

276

rEK

NoP€US bb lm l.rru Lrrd h.hl dEdii luhll l@ko k6l Llnl .lo .tt $b-trulkm 3.5 0 O a,36 14.9 13.6 10.4 a.a O O O O turdrn 0 o O O 0,s7 1.31 2,9r 3.66 1.77 o,ag 2.39 o våuMli{uoksti 0 o O O O O 0 O 0 0 o o bai-kdr.t 5 O O O 7l1 12 12 76aO tol(Al bkå |ftloql! r.rrt h.lnJ d&r{hll tdko lcrå h.i.I.lo ltry. v4hdinorot 375 240 o 29 55i 566 589 153 i7 0 o O whdlllb.i 0 .155 0 0 50 1a9 a66 a43 120 137 250 O .ryypF ! 67 463 0 0 364 2€ 4a3 360 O a9 251 O pudor!..rrrptt O 0 0 0 0 O o 20 0 O 5 o l(Gtololtrt 12OO 650 t1a t7r ga6 1tr3 O 0 o o O O hå4kdd 460196610 10660 volM^ rcq Mjod! tm h.lml rsr'5huhi iako *64 h.l^3.1o ryye D.ru3ftBrcts 25.7 t4,5 0 13.5 30.5 la.g 25.3 10.5 3,43 0.57 o 0 plk /r{.vdm 0,1? 3,53 O 6,57 9 9,57 7,a6 15.3 11,9 lo,l rO.? 0 k6l@o!r.ltol3 O 0 0 6 11 13 r O O O O O h.4k rd 7 6 o 7 9 l a 12 a 5 5 O KOKONA,SHAAJOIITELU lhånoltEk

bra M

l3 36

52

la

O

70

2545

2l3O a26O

2s 3a6,1

?2

a5

f2

rål^kl

.lo .!F 300002611 a56o 5 00 0 711 12 12 7 6 6 o ago1968lo10660to44a 7507999124s5022f,A l@lu

3,15

b^rl hci'l ,eE tuht tdko k6å h.lnl

YHI 1538

66

'17


Parivallakko Mika Halvari, Janne Palokangas ovat lehneet nousujohteista ja pitkäiänteistä työtå usemman vuoden ajan. Oheisessa rapodissa Janne Palokangas käy låvitse Mika Halvarin har. joittelun viimekaudelta sekä kertoo myös kehitys seurantaa pitemmältå äikavåliltä.

4i:B .

"1"/l- to t.14 ktLP,.;ui

/8.at

ta::Z

611

zoj raa Ja

a

Mika Halvari 130270 Tausta Lähtötaso/olosuhteet

Tyyppi

/ulospäinsuuntauluva/värikås

per-

soona motivaatio suuri tahtotila korkea Valmentaja /urheiliia suhde/nousu/lasku/normaali yhteydenpilo låhes päivittäin har,.seuranta vuoteen -88 s/vko nykyåån låhes kaikki laiih. audiovisuaalinen valmennus Harjoitusolosuhteet/kesä/talvi Tekniikan kehitys pyöråhdyslekniikkaa 85-86 talvella tekn.omaksuminen Voimaharioittelu alussa sariat 6-4 pääliikkeisså pyramidi 6-1-4 sovellettu spassov nykyäån vakiintunut systeemi -88 rytmitys/teho harj.aika våhäinen Lisåravinteet vitamiinit/aminohapot Hieronta l x vko

^,-:P:. 1/. Jr

_s;'""tl.e. "i:!

J

-t9--'

-')_

Hariolllelun seuranla 10.-86- vuosilasolla

86-87, 87-88,88-89, 89-90 Hari.pv " kerrat L4ih.+ he Voimah.

232 284

243 289

242

302

104' 132

147

127

138 146

221

+ kilp. + kilp.

155

Kaksinkertainen kausijak60 l\,1.H

89-90

vkO

PHK 1 LVK'1 KVK 1 KK.I PHK 2 LVK 2 KVK 2

40-47

48-52

1-4 5-8

9-17

18-21

KK2

25-24

KVK 3

29-31 32-36 37-39

KK3 SK

Rytmitys

3:1 2tl 2,1 1: l 3r'1 211 211 1:1 2:1 1:1

Harj.to 54 31

22 15 71

26 18 22 19 12

302 18

Mika Halvari ja Markus Koistinen (ponkkipunne.. ruksen läykislämät kädet) olival tuttu näky viime kesänä palkintopallilla.


Haai.auunniltelu ia seuranla huhti

maalis-90

kk

vko

I

2t

10

harj.k PHK 2 ryhmitys 3:1

to

su

hari.pv " kerrat " tunnit

su

516

5 7

7ls

8

8

114

14

13 lo

to su

to su

109

67

61 6 9t 8

5t Bl

4 5

1414

roh4

rol

8

150

130

SU

to su

3t7

a 6

15

to

I

su

76

16

to su

57

111

't1 12

913

116

i 5118

10 20 't

I

17

lo

su

to

614

7ls

8 lio

6 7

120

150

120

31

3'r

'11

31

3

3

2

1

1

2

2

2

1

3

3

2

2

2

1

2

1

2

2

2

1

2

1

2

2

2

1

1

1

työnnöt heitot

80 31

31

perusv.

2

maksimiv.

2

råjv.

00

90 21

2

pikav.

lajiv. hyppelyt

1/60

1n 00

1/ 100

1n 00

1/100

'1l100

kuntopallo kuulan heitot

2

kuntop.

2

2

2

1

hieronta

2

1

1

1

Mika Halvadn seurantataulukko ikåkehityksistå maailman hulppulen joukossa. Nimi

13 v,

14

18.1-110 Reijo Ståhlberg 19.1-130

15

'17 22 26 16 18 19 20 21 13,79 15,22 16,49 15,72 17,tO 17,74 18,76 19,16 20,12 19,95 20,18

14,65 15,55 18,11

r8,66 '18,25 19,35 20,42 21,26

28

20,57 21,22 2t,17 21,69 21,23

't3,20 14,93 16,84 '18,24 19,06 19,80 18.,10

195-125

27

20.u 2l,68

(16.1

19,00 20,22 21,36 21,75 22.62 22.@ 23,06

17,10 16,23

194-120 (1.11.-6 '17,12 17,50 17,92 19,81

20,72 21,52 21,82 21,60

186-115 15,11

190-lt5

15,26 16,95 't6.72 18,08 15,71

19,r-118

16,€

18,40 19,06 19,50 m,21

17,08 19,65 20,20 20,97 21,12 21,74 22,15 21,74 2t,98 21,69 21,94 22,22

(

19,58 19,92

191-120 (r.3.,59)

200- t25

20,9

m35

20,19 2t,50 21,95 22,1t6 22,91

10K

13,80 15,08 16,42 16,65 17,51 20,01 20,40 2t,25 22,22 22,47

22,U

(6.1.-61

5,4 5,4 4,2 't2.95 15_2S 15.30 17.74 i7_04 Et! sr 12,02 14,04 16,00 17,42 17,96 1E,65

,2il

13,51

14,71

15,08 14,93 '16,32 16,66 -t7,18 1T,42 17,89

1623

11 00 14 27

4,50

13,54 13,01

14,60 '15,29 16,06 16,77 16,55 18,19 20,4o 21,57 21 43 21,99

17S-100 12,50 '13,32 14,40 17,05 19,23 20,12 2t,30 2-t,79 22,06 22,O4 22,45 21,61

21,80

1AO-90

l9


I

Mika Halvarin kehitys etenee lipan oaoitlamaan sunlaan.

Testikilpailutulostenseujanla

ikå Paras tulos Harj.tulos 4.0 kg 5.0 " 5.4 " 6.2 " 7.2 " Kuulan heitto taakse eteen Tempaus Rinnalleveto Jk takaa Jk edestå Penkkipunn. Työntö ylös 3-tasatassu 5-vuorol. Vauhd.työntö Vauhd.pituus Vauhd.7.75

83-

M. Hålvarl .70

83

84

85

'13

'14

'15

'12.95

15.29 16.00

15.30 16.38 17.57

12.95 16.00

70 100 140 105

86

17.78 17.78 19.97

a7

88

17

18

17.08 '18.36

18.79 18.95 23.00 20.75

91

92

19

20

21

22

17.96 18.10

'18.65

18.40

16.38 15.30 12.02

17.78 14.64

14.95 13.23

16.75 14.50

16.80 15.15

16.40 14.50

't7.85

90 130

105 135

115

125 160

135 165

140

200

240

140 260

302.5

+ 500ip

160 155 155

205

205

225 205

'16.39

140 130

7.85 '1'1.40

14.70

st\4

7.90 11.75 15.35 2.60

8.34

18.79 '17.62

180 155

21.10 20.40 18.87 17.96

23.60

(a.6)

21.15 20.35 18.65 18.95

15.13

'175

4.20

't2.16

15.55

t

15.65 2.72 't4.75 I

17.70

s.

lt

v

EM MM PHK 2 2.-29.4.-90 MH P 20

1Ylävartalo Penkklpunn.

lämmittely nostot

4x4x160 165 170 175 4x2x185 190 192 195

2i4x165

10 32

Käslpalnopenkki

Niskan lakåa työnlö ls' luen

5x6x40-58

5x6).80-110

170 o/o

82-95

sarjat 18 toistot 92 20

90

22.00 19.30 18.70 18.36 16.06

135

7.10

Kyllä minulla tuo pe.usvolmapuoli ia lihaksisto al kaa olla kunnosaa, rnutia laiivoimaa ia nopeutta täytyy saada llsää la se alkaa Lapin Lonnostossa holi ioulupyhien iälkoon lupa. Mlka Halvari.

30

530 vko 60/276


Tasahypyl Pohkoet H.ck.kyykky Jalkaprässl 4xGx120-160 4x4x380-400 5xGx80-100 5x6x60-100 4\.2x200-22O 4x2x500 832824530530 sarjat 26 tolstot vko 26/116 116 sivulle 3 Lajivoima Painopistekyykky 50 5x10x40-60 1-jalan kyykky 60 5x6+6x30-40 smhitissä ylöstyönlökåslpainot 60 5x6+6x30-40 toinen ylös lolnen alas vartalokierto eO 5x6+6x80-100 ääriasennotrauhallinen vinotuki kiertovatsa 50 5x6x10-20 "hyväå huomenta" liike selkäliike 30 5x6x60-80 vko 60/620 toistot 310 sarjat 30 2

Jalal

4 Kokovarlalo

5Lajitekn.

T9m.us

Tomausygtorkoholus Niskantakaa työntö

100 8x2><120125130 135 4x2x105 110 115 120 1,10 145 150 155 824816416 sariat 20 toistot 56 4x4x85

90 95

Kuntopallo/

kuulaheitot vauhti harjoitteita South-Afrika Vauhdllla erl nop. Heitot 120 vko 6 Hypyt porrashypyt penkille Kuula vauhdlton askel Osa puollpyöråhdys

60 20

jaloilla jousto

4x4x110-145 \ko

401112

3.-7.2. 2luko 4.-6.2. 3/vko

20 20

4.-6.2. 4.-7,2.

työnnöt 180 vko

15x4

h

60 96

8x(6+6) yht. 146

Suunnit6lma

Haiiollusohielma 1.5.-27.5..91, M. H. LHK 2 Nopeuavolma Plk.rrä|. volma I Tempausveto

4x2x90-100

Takakyykky 4x2x90-1Cn Apuliikkeitå 2-3rhari.

Pikarräi.Yolma 2 Penkkip. 4 x 2 x 85-95 Ylöstyöntö n. lakaa 4x2x85

%

Apulllkksitå 2-3/harl.

% % %

tempaus 4x4x90-115 kg 8 s 24 t Pudotuskyykky 6x5x180-220 kg 10 38

Käsipalnot 4x5x30-50 4x4x i10-150 kg 8 24

2 x vko Laiivoina sivut 5x5+5x20 1-ialan kyykky 5x5+5x20 saksihypyt klerläen 5x6x60 sivultaveto maaten 5x6x30 tankokierto istuen 5x5+5x20 hypyt penkille 5x5+5xomap selkälllke 5x6x20

8 s 28 t

50 50 30

30 50 50

30 290

toisto.

I 2l


4-5 vko Laiit€kniikka 20 4-7.2 kg kuulanheitot 60 4-8.5 kg kuulåntyönnöt vauhditon/osaharj/vauhdillinen eri nopeus rytmitys tärkeintä./vållneen paino/lyönnön nopeus aamupäivällå kuulan heitot/yli painoin6n väline/rauhallinen tahti iltapäivällä kuulan työnnöt/rytmitys/teho Hypyt 2 x vko Laiilekn. tai nopeusvoiman yhd. 5x2O sik-sak

juoksut lasalassu 3-tasatassu porrashypyt

Penkkip. Tempaus Ylöstyöntö niskan takaa

2x3x90-95 % 3xlx97-1cn o 2xWo

10 10

Jalkakyykky takaa Apuliikkoiiå 2-Jhari.

8x7

Suunnltolma rytmltys 2:l vko 20 kovyt

Hypyt 2 ). vko

Ha4oltusohielma 4.6.-1.7..90 KVK 2 M. H

Sik-sak 5 +5 etu- ia takaperin Tasatassu'10 tehollinen/vauhditon Porrashypyt 6 x8 Hypyt penkille 60 eri taso vaihtoehto porrash.

Plkårrä.voima

I l xvko

Ylöstyöntö niskan takaa 4x2><.85

4x4x 110-150 Jalkapråssi 2x5x300 4x3x340-380 2x2x4(n kg o/o

k9

Tasahypyt 6x5x100

kg terävästi '1-jalan kyykky 5x6+6x20 kg Vatsa./selkåliikesx 10x Pikarråi.volma

Psnkkip. Smhitlssä ed. ylös

2l

xvko

4><2x85

o/o

4x4x95-100 kg nop€asti Tempaus 4x2x90-100 kg reislstå ylös 3 x4 x90-100 kg nopea Tankokierto 5x10x60 Kyljer 6x5x20 mol. erik. M6kslmlvolma I

72

r

yko 2-päälllkotlä kerralla

Laiiteknllkka 4 x vko

2xvko 4xvko

Kuulanheilot 5,4-7,2 30 Kuulantyönnöt 5,4-7,2 50 askel vauhli/osah./vauhdillinen eri nopeus Painotus rauhallisissa työnnöissä tekniikkaa hakien kerran vllkossa 3x5 työnnön sarja teholllsesll esim. aamupäivällä kuulan h€itot ja hypyl lltapäivällå kuulan heltot ia luoksul Rytmlty3 2:l vko 25 kevyt

Hieronta

1

x vko

ilahd.kllp: 5.6. Rol '12.6. Kle

23.6. Roslock 28.6.-l-7. Kuulakalnov,


Tenho Rååtikåinen:

Tämå valm€ntaian työ on kuin tailggn iekoa, ,o5-

Tauslajoukol ovat olleet aktiivisostl mukana Juha Laukkasen hadoitus. ja kllpallutoiminnassa. Täs' sä lsä Soppo tutkll tlnanssiasiolta la Eelä Sampsa misttii onnistungita Yalmennusmetodeia l9ST Joulsassa ME.helton iälkitunnelmissa.

syntynyt 6.1.1969 hiihteli, hyppäsi pituutta ja työn. - 1o-vuotiaana si kuulaa. l€nsi "sivulailna" lisalmessa 38.76 (pe) - keihås kyynärpää rikkoutui, en kuullut hånestä 3-4 - vuoleen mitään nolna vuosina, 11-14 v, Juha oli otellut ja - hiihdellyt. Paras sil. PM-pronssi. 1983 Ylivieskassa MM-nuorlsoleiri. Kouluttaii- na mm. Korjus, Auvinen ja Pusa. Tuli katsomaan Pihtiputaan keihäskamevaa- leia Tapasin siellå toisen kerran Juhan ja koko

-

kus so klrpalsee oikein pohi.n kautta, muita ioskua 99 noslaa myös valm€ntaian mielen onnen kukkuloill€ lilosofol "kolhäsprol€ssori" Tsnho Raatikålnen uraanaa valmgnlajana.

-

-

vahvisti toista vuotta miltei yksinomaan keskivartaloa

perheen.

Yhteistyö alkoi. Paras milaltu tulos l+vuotiaana oli 57.22. 1s-vuotiaana 70.96. Saavutuksla: koul. sm ja sm.5. 1985 1&v. yksi kilpailu: 77.58. Selkä reistaili. 1986 17 -v. 74.40 (800 g) koul. MM.pronssi ia SM-hopea. Nuorten MM-kisat Ateena 1987'18-v. Nuorlen lre 79.46. Ruotsi-Suomi maaottelu 1. Sm'1. Nuorten Em 6. 1988 19-v. vammautui: selkå ja polvi.

Hulppu.urh€ilu on iatkuvaa oppimisla ia k€hitye. lä. Msnestymäån ei opila kirjekursellla vaan kan. tapåän ia moni€n vastolnkåymist€n kaulla. Kuva kertoo Juha Laukkasen mletleel 1988 MMjatkuu slYull. 26 kisols8a Sudbyryssä, 23


Kuukauden kuvasaria Petri Pelloniemi


Juha Laukkasen...

jatkoa slYulta 23

Låhtökohta syksyllå 1989

-

Heittoharioitukset Keiteleellä elokuun puoli. välin iålkeen Vammat olivat poissa! Tampereen Eliittikisat ia Jorman karjaisu Paavo Noposen vierailu. Kimmon kiskaisu ja Juhan julma kaari Päälavoite v. 1990: Cismin mestaruus 26.7.

-

1990

Tekijöitä, mitkå vaikulliyat Juhan hariolitelun auunnllleluun

-

Meni lokakuussa asevelvollisuuttaan suorittamaan Kajaaniin Kävimme Seppo-isån kanssa suunnlitelemassa siellä harjoittelupaikat ja samalla otimme yhleyden Aulis Oialaan Oli mukana 'metsåkeikoillakin' Sai kolmena päivänä viikossa ylimäåräistå harioitteluvapaata Armeijan ruoka ym.

Harrollusvuoden kausiiako

PK 1. 1.10.-31.12.1989 PK 2. 1.1.-1s.3.1990

KVK

KK

16.3.-31.5.1990 1.6. syksyyn 1990

Peruskunlokausi 1. Peruskeståvyys: 1-2 ulkolenkkiå (3-5 km) viiko9sa Lihaksiston rak€nlamlnen: 60 min kestävä hidas kuntopiiri, missä oli hyppely-, keskivanalo- ja levytankoliikkeitå 8-10 Levytankoharjoitukset: pyramidiluonteisla, 50-80 %, tolstoja 15-2 Keskivartalo: 20 min iokaisen volmaharjoituksen yhteydessä Hyppelyt: naruhyppelyä sekä moniloikat Tekniikka: yhdistetty tekniikka.nopeusthyppelyharloitus viikossa Harjoituksia oli viikossa 7-9 kertaa ja pyrimme niissä pilämään rauhallisen, rakentavan suoritustavan, iotta kevätpuolellakin olisi harjoitushaluja runsaasti iåljellå. Påätavoite oli meilläkin, niin kuin kirioissakin kauniisti sanolaan, perus-ja lihaskestävyyden rakentaminen. Rytmilys: 3:1 ia 2"1.

Poruskunlokåusl 2, 1,1.-15.3.1990

Peruskeslävyys: yksi varsinain€n peruskunlolenkki, mutta Juha alolttaa yleensä kaikki harjoituks€t 25-30 min iuoksentelulla ja voimistelulla. Jålklverryttely ei nåytå Juhallekaan olevan kovin mioluisla.

-

26

Voima: 3-4 levytankoharjoitusta viikossa, joista yksi on pelkkä pikavoimaharjoitus. Samassa harjoituksessa käytämme kahta pååliikettå, loinen alavartalolie ja toinen yläosalle. Pyramidiluonteisuus säilyy ja painot liikkuvat 60-85 % välillä. Toistoja on 12-1. - Molemmal liikkeet påätetään pikavoimasarlaan. Hvpvt: aita-, naru- ja porrashyppelyt sekä moniloikat. Tekniikka: yksi tekniikkatnopeusharjoitus viikossa. Kuntoia muidenkin pallojen heittely kuului luonnollises' ti ohielmaan samoin kuin PK-ykköselläkin.

Suoritustempo on nopeampi kuin PK-ykkösellå.

Kilpailuun valmistautumlskausl 16.3,-31.5.1990 volman maksimointi ja sen jaloslaminen Perusk€slävyy8: Yksi vaihteleva peruskuntolenkki viikossa, mihin oli sovitettu voimistelua, erilaisia hyppelyjä ja heittoja. harioituksen Juha aloittija - Jokaisen päåtti riittävään iuoksenteluun ja voimisleluun. Voima: 3 voimaharjoitusta viikossa, ioisla 1 pelkkä pikavoimaharloitus. Käytimme edelleen pyramidiharjoitusta. Painoissa menimme joskus maksimivoima-alueelle. Toistoja oli 5-1 sariassaan. Mukaan otimme myöskin pudotuskyykyt ja nostot pyriltiin suorittamaan mahdollisimman rajusti. Kuntopallon ja kuulien heitot lisäåntyivät. Teknllkka: 2 tekniikkaharjoitusla viikossa, milkå oli yl€enså yhdi9tetty nopeus- ja kimmoharjoituksiin. Hyppolyt: Hyppyjä enemmän ja ne t6hliin tehokkaammin kuin PK.2:lla. Käytimme juoksu- ja moniloikkia sekä ponnahteluja suoraan ylös käsillå tehostaen. Harjoituskertoia oli 6-10 viikossa. Harioituskerran pituus oli 1Y2-2lunlla.

-

Kilpailukausi 1.6.-syksyyn 1990 Teknilkka: Viimeinen heittoharjoilus 3-4 påivåä ennen tärkeäå kilpailua. - Alipainoiset välineet. Kllpailua edeltävånå päivänä lepo. Nop€u6: Muiden nopeusharjoitteiden llsåksi käytimme ylimakgimaallsla vetoja (myötåtuuli). Volma: 1-2 levytanloharjoitusta viikossa. Liikkeisså våhän toistoja, mutta rajuutta sitä enemmån. Kuulanheittoa ia erilaisia hyppelyjä runsaasti.

Harjoituskertola 4-6lviikko. Rytmitys: kilpailuien ym:den tilanteiden mukaan.


L€irltys 6 Clsmin leiriå (24 pv) la 2 SUL:n leiriä (4 pv). Ul komaan leirejä ei ollut. Cigmin leirelå Juha pitl hy. vinå, kun niillä sai harjoitella vapaasli, oman oh. jelman mukaisesti. SUL:n leirit olivat muulen antoisia, mutta Juha ei pidä hyvånå kilpailuluonteisia suorituksia'punttisalissa'. Vammaulumisalttius?

Juhan suorilugkykyisyys Tåmån hetken testituloksia (noin); Rinnalleveto: 140 kg Tempaus: 105 " Työntö: 125 " Etukyykky: 165 " Takakyykky: 190 " Kuulanh€itlo: pään yli taakse (5,4 kg) 18 m 17 " lalkolen vä|. el. " 1o-loikka: 32 " $loikka: 16 " Stasaloikka: 9,60 "

I

^+:41-134LL *.- I uL

u, 1/tt -*-**,4,4*&L*-rLi" Js

flj:

Zn

("

'.: Vammat oyal takanapåin ja lulosta syntyy. Kausl so on enslkesänäkln la slnno mo tähtäämme täy. sillä loteaa Juha Laukkanen.


hgikkouksia: Harjoittelussa oltava selvä rytmisyys - Palaultavan takana ohjelman on oltava riitlä- vän keveä noinviikon puolei kovan viikon harjoilteismatala paikkaansa la Lepopäivinå on pyrittävä irrottamaan ajaluk- setkin vajavuus urheilusta harjoituksella saadaan keskinJunnaavalla - kertaisia tuloksia, joten on vältettävä lasaVahvuuksla: paksua harjoittelua. On pitkäjänteinen - Suhtautuu iårjellä ja tunteella harioitteluun Tåmån kaltaisilla harioitteilla Juha pääsi viime - Käyttää luonnostaan paljon mentaalista har. kesänå pååmääräånsä: voittl Clsmln maallman- joitusta mestaruuden 27.7. Kajaani$a ennåtystuloksella On luonnostaan nopea ia kimmoisa 83.36. Toisonkin kerran hän ylitti kesän aikana 8i) - On riittävän kookas ia vahva heittäen lisalmessa tuloksen 83.04.80 metrin - Kodin vahva tuki: monipuolinen ravinto, kulje- m, rajan Juha rikkoi viime kilpailukauden aikana - tukset ym. kuudessa kilpailussa. harioittelemme: on lulossa uusi keKorkea testosteronlluolanto - Tulevaisuudesaa enemmän kovia kansainvåli- sä-ja Jälleen uudel toiveet ja uudet tavoitteet. - siä kllpailula Puuttsita ia Våhän kansainvälisiä kilpailuja Kåden liikerata liian Tukijalka hakee liian kauan Vapaan kåden teholon käyttö heitettäessä Kaariiännityksen

Tärkeitä tekijöitå valmennuksessa: Harjoitustilanne ei saa olla pelkkä muodolli-

-

SUUS

KESKI.SUOMESSA MAINIO VALMENNUS-, KOULUTUS- JA LEIRIPAIKKA! Hyvåt kuntoi lumahdollisuudet valaistu pururata vaihtelevat lenkkimaastot suunnistukseen kiintorastit tenniskentåt

Viihtyisät majoitustilat

Toimivat luento- ja ryhmätyötilat Maistuva ruoka seisomapöydåstå

Vuoden 1991 aikana valmistuu uusi päårakennus, joka tarjoaa ta. sokkaat sisåliikuntatilat ja kuntosalin sekä uudet luokka- ja kahvio-

tilat.

TÄYSHOITO ALKAEN 150 MUVrK

Piispalan kurssi- ia leirikeskus 43300 KANNONKOSKI Puh.9,14-51551 Fax 944.51512

28


Monella suulla on lausuttu, ettå todellisten huippu-urheilijoiden tuottaminen lulevaisuudes. sa riippuu siitä, miten löydetään kyvyt ia miten saadaan nuoret riittåvän ajoissa oikein harioittelemaan. ldän Heittäjät on tässäkin asiassa pannut toimeksi eikå ole iäånyt odottamaan ohieita tai virallisia linjoja. Tarkkailijat kentille Kesän kilpailuruletti tarioaa erinomaisen mahdollisuuden kåydä katsastamassa heittokykyjå kenttien laitamilla. Piidn sisulisåhuipentuma on yksi tärkeimmistå seurantalapahtumisla, koska siellå heittoihin osallistuvat ovat jo itse tehneet lajivalintansa. Kovakätiset, sutjakat ia pitkålle heittäväl 11-14-vuotiaat pääsevät lisloille ja seu' ravetäjien kanssa käytyien keskustelujen perus' teella 25-30 heittäjänalkua kutsutaan piirileiri' tykseen.

birlsystogmi Leirejå iäriestetään noin kuukauden vålein. Ensimmåinen pidetäån syksyllä iossakin luonnonläheisessä paikassa kuten esim. P-Karjalassa Kolil. la ia P-Savossa Pisan jylhissä maastoissa. Jokaisella lei.iläisellå pitåä olla mukana tukihenkilö, joka useimmiten on iså- vain harvalla urheilijanalulla on jo tuossa vaiheessa "valmentaja: Vael luksilla ja maastoharioituksilla nuorille ia ennenkaikkea heidän mukanaan oleville tukihenkilöille opetetaan kädeslä pitäen mitå on se perusharioittelu, ioista erilaisissa valmennusoppaissa kovin pyöreästi puhutaan. Mitä ovat ne harioitteet, joita voi kotona tehdå ilman hienoja laitteita ja saleja. Oikean asenteen löytyminen omaan harjoilteluun on se tårkein tavoite, ioihin pyritåän eli räåkkåykseslå nautimme, hikoilu on ilomme.

Yhiois6t huippul€irit Parin piirileirikierroksen jälkeen noin puolet

ldän Heiitällen lulisieluinen toiminnaniohtaja .r. tikk€lin kirjoittaja Perttl Korhonen syvenlyne€nä helttäjän voimaharjoittslun tulkimiseen.

päåsevät piirien yhteiseen huippuryhmäån ldän Heittäiien Tanhuvaaran leirille. Siellä on sitten huippukouluttaiat ja huippumeininki (ainakin ve. siliukumåessä). Ja iålleen pidetään pari piirileiriä ja sitten on toinen Tanhuvaaran leiri huhtikuussa. Sitten vielå piirileirit touko- ja kesäkuussa ia tarvittaessa vielä elokuussa. Piirileirit ovat påivän leireiä ilman yöpymistä, Tanhuvaarassa ollaan vuorokausi samoin kuin piirien avausleireillå. Omat valmgntaiautuklh€nkilöt ovat tärkeimmät Vaikka nåinkin laaialla leirityksellä saattaa olla iopa harjoituksellista vaikutusta tårkeintå on kuitenkjn se oppi, jota nuorten tukihenkilöt, valmentaiauraa aloitlelevat leireillä saavat. He joutuvat myös suunnitlelemaan ja vetåmään harjoituksia ja saamansa palautteen jålkeen pystyvät kotona jo tehokkaasti ohiaamaan iälkikasvuaan oikeille urille. Ja ennenkaikkea siinä vaiheessa, kun on aloitettava tosi harjoittelu, urheilija-valmentajapari tietää mitå tekee vaikka ei enää missäån ryh' måssä olisikaan. Kouluttaiat Piirileireillä on piirien omat lajikouluttajat, jotka ovat nuoria, vielä itse jopa aktiiveia, laiinsa hallitsevia valmentajia kuten esim. P-Savon Jaana Koivistoinen, Heikki Kilpeläinen, Jukka Pirinen ja Erkki Huuskonen. Tanhuvaarassa on sitten ldän Heittåjien konkariporukka tåydennettynä uudella moukadvalmentajalla Ari Laakkosella. Myös pii' rien lajivalmentaiat ovat siellä opissa. Ajatustenvaihtq tekeminen ia toislen seuraaminen anlaa varmasti jokaiselle evåitå eteenpäin. Kuslannuksel Mistä rahat moiseen urakkaan mahlanee moni ajatella. Vastaus on kuitenkin yksinkertainen jokainen maksaa itse. Eikä kustannukset urheilijaa kohti kovin suuria ole ja sitåpailsi yksi mah' dollisuus kustantaa leirinså on hankkia mainos ldän Heittåiät -lehteen. Raha palautetaan kokonaan leirimaksuna takaisin. Kouluttajien osalta piirien yu-jaostot kuslantavat luonnollisesti piirileirikulut ia Tanhuvaarassa koulullajat ovat opis' ton tistoilla. Päätukiiamme sYP:n ltä.Suomen piiri auttaa meitä siten, että voimme tarjota nuorille paitoja ja palkintoja. Seuroi€n perustyö kunniaan Seuroissa tehty työ on kuitenkin kaiken toiminnan perusta. Ei olisi ldän Heittäliäkään, ios ei olisi niitä toimivia ja silmåä omaavia seuravetåjiä, iotka saavat ja etsivät nuoret kentille. Mehän tavallaan tulemme io valmiille apajille, mutta tär. kein tehtåvåmme onkin toiminlamme avulla tukea iokaista heittojen eteen työtä tekevää seuravetåiää. Ehkå olemme siinä vähän onnistuneetkin. Emmekä pelkää epäonnistumistakaan.


Piluus: Heikki Kytöläin€n Heikki kåynniståä viidennen vuotensa Pituuden laii' valmentaiana. Etenkin nais_ ten pituushypyn "kåYråt" ovat raiussa nousussa ia kun miestenkin tilanne on valoisa, voidaan KYröläisen kaartilta odotlaa latkossakin menestystä. Siviilissä Heikki kouluttaa liikuntatieteiliiöitä Jyvåskylässä ja viimeistelee omaa lisensiaattitutkintoansa "inttånee" jatkossa itsensä aina tohtoriksi saak' ka-

Osmo Ylltalo

Työskenneltyåån koko 80-luvun erilaisissa tehtävissä SUL:n valmennusorganisaatioissa on Osmo kuluvana syksynå aloittanut toimintansa piluushypyn toisena laiivalmentajana. Suurimman osan Osmon våstuualueesta kattaa supernuonen orten rynma, ryhmä, jonka lonKa uraiemmilta lajikoulutheiliiat ovat Osmolle tuttuja tajavuosilta. Siviilissä Osmo huhkii koulunjohtaiana llmajoella ja leireille lulee usein mukaan oma iuniori Tero, supemuoret/seiväs. Ko*eus: Ossi Aura:

Kohtuullisista paineista työelämän puolella (LllTE:n keväällä alkanut toiminnanjohtajuus/oma yritys) huoli. matta O. Auran sydän sykkii lämpimåsti edelleen myös korkeushypylle. Lajivalmen. taiuus jatkuu jo yhdeksättä vuotta eikå loppua nåy, sillå usean apean vuoden jålkeen ovat Katjan, Juhan ia Matin viimekesäiset teot motivoineet Ossin lisåksi varmasti koko korkeushyppyväkeå. 30

Janne Avela:

Pituuden mallin mukai_ sesti on korkeushyppyryh' mien 13:a hyppääiåä "kon' sultoimassa" kaksi laiivalmentaiaa. lJutena kasvona aloitti tänä syksynä toiminlansa Janne Avala - vii' meisin meriitti uuniluore isyys. Vielä Soluvun puolivälistä Janne muistetaan 2 14:n korkeushyppäåjänä ia aikeistaan huipentaa oma uransa kymmenotteliiana. Tåmä aie kaatui polven hajoamiseen ja viime vuodel mies on opiskellut ankarasti valmennustieteitå Jyvåskylässå ja opettanut ohessa opiskeiijoita liikuntabiologian laitoksella, joten taustat ja ajankohta siirtyå laiivalmentajaksi ovat ihanteelliset. Seivås:

Aulis Kalrento Virkaiältäån Aukki on lajivalmentajien nestori, sillå käynnisså on jo kahdeskymmenes toimintavuosi. Kairennon huippuluokkaa oleva laliasiantuntemus on suureltaosin taannul sen, että paitsi kårjen, myös ta. son osalta on seivås ollut lajiryhmämme lippulaiva nuo viimeiset kaksikymmentå vuotta. Siviilielämän "pyörteet" ovat kuluvana syksynä heittåneet tåmän liikunnanlehtorin Espoosta Ouluun. Muutoksen mukanaantuomaa "virranlisåystä" Aukki voi suunnata hyvin myös ryhmänsä Ouluhallissa harjoitteleviin hyppååjiin. Raull Pudas:

Massiiviset ryhmät (yht. junioriikåluokkien osin hädänalainen lilanne aiheuttivat akuutin tarpeen kiinnittåä "Putaa" loiseksi lajivalmentajaksi. Sikålikin ralkaisu oli luonteva, että Rallen

13 hyppäåjåä) ja

henk.koht. valmennuksessa

on jo neljä seivåsryhmän


hyppääjää. Leireille irtoaminen on ainakin toistaiseksi onnislunul hyvin, sillä lajivalmentaia Pudaksen pomona toimii yksityisyrittåjä, urheiluhieroja Fauli Pudas. Kolmiloikka: Jukka Härkönen

Härski aloitti nellånnen loimintavuotensa kolmiloikan lajivalmentalana. Loikkaryhmä on kooste nuoruulta ja kokemusta sekä ankaraa uskoa uuden rnetriluvun saavuttamiseen. Tässä ominaisuusspektrilläån vaativimmassa hyppylajissa on kuitenkin oltava pitkåjänteinen ja hyvåksytlävå hetkelliset takapakit/vammautumisel. Nåkemystä ia kokemusta tåltä yleisurheilun "moniotteliial. la" ei ainakaan puutu. Sitåpaitsi maine Suomen laitavimpana promoottorina (vrl. Lahden Eliittikisal) velvoitiaa myös täällå valmennuspuolella, minkå Hårski kuitenkln tunlee omimmaksi alueekseen. Leipä Hårkösen perheeseen låhtee Päijäthämeen ammattioppilaitoksen oppilaiden liikunnanopeltamisesta.

sa pääsy Eurocupissa naislen tasolle eli

A-

ryhmåän. Ryhmässä on 7 hyvin kehityskelpoista ottelijaa, joskin "syömähampaiden" Petrin ia Jarkon pikainen paluu terveiden kirjoihin on apulaisrehtori-liikunnanopettaja Leppåsen toivelislalla kårkipään asioita.

S€itsonotlelu Ant€ro Laiho Vuonna -82 Antsa päätti toistakymmenvuotisen työruPeamansa SI.JL:ssa ja siirylåastoen rehtoriksi (koulutus liikunnanopettaja) kotikuntaansa Uuraisille. Kahdeksan vuotta ulkopuolisena tarkkailijana on takana la A. Laihon timanttinen yleisurheilun asiantuntemus on taas laiiryhmämme käytössä. R. Koskisen jåttämälle paikalle on miellyttåvä tulla, sillå seitsenottelijathan ovat todellisla yleisurheilumme "aatelia" selvånå Eurooppacupin A-ryhmån jåseninå (3. sija A-cupissa v.-89). Huipputyttömme ovat yhä nousussaja uutta verta ilmestyi nuoden tyttöjen joukosta mukavasti viime kesånå. Anterosta tarkemmin toisaalla tåssä lehdessä.

tyi

Kymmenotlalu Hoikki Leppångn

Kymmenotlelun lajival mentajana on Heikillä käynnistynyt kahdeksas toimintavuosi. Juniodmenestyslä (kulta ia hopea nuorten MM:stå) on tullut runsaasti. Tällå vuosikymmenellä sitå on haettava jo miehissäkin sopivan välitavoitteen olles-

pituus {K. Låhde, Heli Koivula Sarila Kauppinen Satu Järvenpäå Tiina Somppi Elise Nurminen Timo Heikkilä llkka Tamminen Tero Viinikka Rami Rantala

R.

Jokinen) -75 Kari tåhde -75 Matti Annala -74 Ke(i lÅhde -73 Jorma Kahma -72 Petteri Jouste -75 Väinö Heikkilä -74 Ari Pajunen -74 Arto Valkama -73 Kalervo Vainiomäki

Ka.i Lähde (Teinitie 2 A 1,26100 Rauma, puh. 934-227 982:l Kari tuli uutena miehenä mukaan organisaatioon tånå syksynä. Hän on niittänyt mainetta pituus' tyttöien henkilökohtaisena valmentajana (Heli Koivula, Satu Järven' pää...). Kari on aikaisemmin toiminut mm. piirileirityksesså pikajuoksukouluttaiana. Kotoisin Kauhajoelta. Kari opiskelee Raumalla opettaiaksi ja on poikamies!? Suorittaa tällå hetkellä yu:n lajitutkintoa.


Reijo Jokinen (Ahkiomaantie 20 8,96300 Roi, puh.960-314 324) Reijo on myös uusi kasvo NMV'kouluttajana, vaikka muuten mies on nåhty jo useamman vuoden aian erilaisissa koulutustehtävissä leireillå ja valmentaiakoulutustilai-

suuksissa. Reijo loimii tällä hetkellä Lapin piirin koulutuspäållikkönå eli tekee urheilua päätyök' seen. Ja käy aina vapaaaikoinaan opettamassa laskettelua. Koulutuksellaan Reiio on opettaja. korkeus (J. Aro, R. Jokela) Tanja Leinonen .75 Aki Måentakanen Sari Granroth -75 Aki Nieminen Karita Ristimäki .74 Matti Ristimäki lllarianne Ylinen -73 Pasi Tammi

koulultaiana. Siviilisså Reijo nauttii valtion lei. päå toimimalla TVL:lla mittausinsinöörinå. Reijo suoriltaa yu:n lajitutkintoa.

seiväs (V Vannesluoma) Vesa Rantanen -75 Hannu Hautamåki ,74 Petri Huovinen -74 Petri Heikkinen -74 -74 Timo Aila -74 l\4arko Heiska Petri Nykänen .73

Veijo Vann6sluoma (Kulmakatu 5 A 10, 60100 seinäjoki, puh. 965- 166 205 t., 964-141 441 k.)

Liikunnanopettaja Töysästå. Opettaiana Kuor. laneen Urheiluopislolla ja asuu Seinäjoella. Viimeisen päälle opettamisen taitaja ja urheilutie-

Jani Luokkanen -75 l\4arko Jårvi Jani Hänninen .75 Niilo Sliden -74 [4arkku Montell Reiio Kulju -74 l\4arkku Montell Jyrki Kulku lrarkus Torppa -74 Jukka Lehtosaari -74 Antto lsolehto Vesa Piire Sami lvloilanen .73 Jorma Tuominiemi Juha Savinainen -73 Jouni Lappalainen Jarmo

Tuohimaå -74

Pauli Ruohonen Osmo Ylitalo Vesa Heinonen Vesa Heinonen Marlti Aila Kari Niemi,Nikkola Raimo Kuoppa-aho

täjå. On

ionkinverran

myös omaa urheilulauslaa.

Eilå Vartieinen

Juha Aro

frilhitie

6, 60510

Hyllykalliq puh.

964-128 292 k.)

Juha on toiminut kor

keushypyn parissa useamman vuosikymmenen. Valmennustehtåvien lisäksi hän on osallistunut mm. EP:n piirin toiminlaan kuulumalla valmennus- ja koulutusvaliokuntaan. Siviilisså Juha on yrityselåmän puolella hyvinkin työllistetty mutta aikaa urheilulle tunt0u kaikesta huolimatta aina riiltåvån. Asuu Nurmossa. Juha suorittaa yu:n laiitutkinloa. ReUo Jokela {Vastatuulentie 6, 61900 Kauhaioki, puh. 963 12 085 k.) Reiio aloitti uutena kouluttajana tånä syksynå. Seura- ja valmennustyössä hän on ollut mukana jo useita vuosia toimien mm. Kauhaloen Kadun yu-iaoston PUheenjohtajana ja usean eri urheilijan henkilökohtaisena valmentajana. Reiio on

aikaisemmin toiminut

mm.

alueleirityksesså

otlelut (P Måenpää, O. Käenniemi) Aija Korlesoja -75 Heikki Hernesaho Katia Pettinen -74 Kari K!usela -74 Kari Kuusela Katia Liikola N4arja

Pie

lGngaspuu

Peltosaari

Jani Tikkakoski Teemu Jutila Jouni Maunuksela Riku Aakkula Olli Kajander Jari Rönkkö Janne Werner Kari Salminen

73 -73

.75 -74

.74 .74 -74 -73 -72 -72

Pasi Peura Aale Ahola Keijo Tikkakoski Tapio Jutila

Seppo Virta Perlti Aakkula Heikki Kajander Janne Vikevåinen Osmo Ylitalo Jårkko Töivonen

Pasi Måenpää (Ampuhaukantie 4 B 25, 90250 Oulu, puh.381-331 333)

Liikunnanopettaja

Tam-

pereelta/Oulusla. Aktiivi.

aikanaan

korkeushyppääjå ja moniottelija. Pasi on osallislunut varsinkin seuratyöhön aktiivi. sesti niin Tampereella kuin Oulussakin. Osaa opettamisen niksil. Suorittaa yu:n lajitutkintoa.


Olli Kåenniemi (36930 KyynäO puh,

936"6,1 046)

Hymyilevä

oltelumies Håmeestå, joka taitaa la.

jin kuin lajin. N4ukana

useassa eri valmennus' ja koulutustehtävissä pii-

rin

alueella.

Työkseen mansikoita Luopioisissa. Maaottelu. matkoilla todellinen monitoimimies hoitaen valmennustehtävien lisåksi myös hieronnal. Oman aktiiviuran jäljiltä fysiikka vielå erittåin hyvässä kunnossa,

kasvattaa

korkous O. Jylhä) Hilpi Junnila Riitta Kataiamäki Tero

Larri

Niemi Aaltonen

-73 Kari Tiilikka -72 Jouko Kilpi -75 Eila Kelo -74

Timo Jylhä (Höylääjänk. 3, 20780 Kaarina, puh.921-433 016 k.) Timo kuuluu sarjaan "vanhat konkarit': Hän on toiminul useissa eri koulutus- ia valmennuslehtävisså eri leiritysryhmissä. Harrastaa erittäin aktiivisesti edelleen kuntoilua. Siviilissä myös valtion leivissä toimien Turun seudulla poliisina. Energinen valmenlaja, iolta jutut ei. vät lopu kesken. Suorittaa yu:n laiilutkintoa. 3.lolkka (J. N4ikola) Tero Saaslamoinen Juha-Pekka Vaha Timo Jaakkola Jamo Poskela Jani Jaatinen Reima Venhe Tommi llves

-75 Esko Sohle -74 Reijo Vaha -73 RaunoMäki-&lantila -73 Jari Mutikainen -73 l\4atti Jaatinen -72 Kari Venhe -72 Timo Jylhä

Jaakko Mlkola (lntalantie 12, 31600 Jokioinen, puh. 916-83 430) KVIn käynyt pitkän linjan kouluttaia ja valmentaja, ioka saa leipänså Eerikkllån Urheiluopiston kurssi. sihteerinä. Valmentaa sekå juoksijoita että hyppåå. jiä ja osallistuu erilaisiin koulutustehtäviin. Jaska suoritlaa yu:n lajitutkintoa-

seiväs (J. Mulikainen) Ariel Mäki-Soini -75 Juha Måki-Soini Timo Koskela Jussi Autio Jarno Koivunen -75 Taisto Lehti Jani Nevantausta -74 l<auko veikkolainen -74 lsmo Koskinen Tero -73 Reiio Siitonen llkka

Kuusisto Helenius

Jari Mutlkainen (N4äyränk. 1 as 9, '18150 Heinola, puh. 918-58 906)

Uläkintäjumppari Heinolasta, joka on itsekin hypännyt geivästå. Omaa hy-

vän tekniikkasilmän.

Toi-

minut alue- ja piiritasolla koulultajana jo useamman vuoden. Jari on mukana yu:n lajituikinnolla.

oltolut (4.

Pelander, M. Aalto)

Telle Tiilikka

Annika Haapala Mia Puustinen Terhi tehtonen Sanna vallin Kalariina Nuutinen Teemu Tauriainen

Karri Kunnas Lauri Laine Samu Laine Juha Jalas Toni Måkelä

-75 -74 -74 -74 -73 -73 -74 -74 -74 -73 -73 -75

Kari Tiilikka Tuomas Raja

Esko Esko Juha Vesa

Tantarinmåki Rantala Oksanen Nuutinen

Olli Manner Olli [4anner Martti Kainulainen Kari Hippelåinen

Jari Roponen Juhani Salo 33


Arl Pelander

Mika Aalto

(Keskussairaalantie 15 B 24, 40600 Jyväskylä, puh. 941-218 640)

(Teräskatu 8 C 27, 33720 Tampere)

Opiskelija

Uudestakaupungista, jolla oma akiiiviura loppui pari vuolta sltten? Tuli vuosi sltten mukaan koulutuskuvioihin. Täydentåå hyvin ottelukouluttaiien nuorekasta, hyväkuntoisla ryhmåå. Myös Mika suorittaa yu:n lajitutkinloa.

Todellinen energiapakkaus

Jyväskylåstå, joka hoitaa henkilökohlaisen valmennuksen, koulutustehtävät eri leirityksissä, urheilu. koulun JKU:ssa... Opiskelee liikunnalla valmennuspuolella. A.i hoitaa myös omaa tysiikkaa ottelemalla ioka kesä vähintään yhden 1o-otlelun. Tulevaisuu' den ammattilaisia. Ari suorittaa yu:n laiitutkintoa.

pituus,3.lolkka (E. Gröhn) Reeta Hynninen -75 -74 Hanna Lesch Mikko-Ville Eronen -75 Kimmo Huitunen -72 Harri Låppalainen -72 Jami Hirvonen -72

Pekka Hynninen

Lauri Asikainen

Erkki Gröhn Ootkunni€mentie 24, 59800 Kesålahti, prrh. 957-371 517 k.)

Aarre Paljakka Jukka Lehtosaari Reijo Kukkonen

Erkki on pitkänlinjan valmentaia, joka iaksaa vuodesta tolseen tehdä valmennustyölä erittäin ansiokkaasti. Osaa hyppåäjien lisäksi valmentaa myös hyviä plkajuoksijolta. Erkin ammalti on opetlaia. Muodostaa kork€uskoulultaja Juha Aron kanssa luotettavan tutkaparin maaonelureissuilla. Suodtlaa yu:n lajitulkintoa.

Heitto-Hyppyuutlset on jo yli 1200 lukijan mielestå Suomen paras ja edullisin kenttälajijen ammattilehti Tule mukaan ioukkoomme ia tilaa

Tilaan Heitto-Hyppyuutiset vuodeksi 1991 hintaan 150 mk N

imi

Låh.osoite

Postinro

Fostitp 34

SUUESa Paasonen Vastausläh.lupa 00240/15

Pt

27 00003 HKI


Syksyn yhtelslei.lllå saadaan monenmoisla infoa tulevasta harjoiius. ja kllpallukaudssta. Tässä kuun. nellaan Jarmo Mäkelån sanomaa,

NMv-ryhmät kokoontuivat harioituskauden ensimmäiselle leirille jo perinteiseen tapaan Kuorlaneelle. Ryhmän koko on kokonaisuudessaan 78 urheiliiaa, joista lähes kaikki olivat paikalla. NMVryhmåt tulevat kokoontumaan harjoituskauden aikana viisi kertaa (viisi leirikierrosta) sekä vielå kesällå karnevaalien merkeisså. Leiriohjelma noudalti vanhaa tutlua ja turvallista latua. L?thtötasotestien lisäksi tietenkin harjoiteltiin voimalli. s€sti sekä kuunneltiin mitä valmennusjohtaja Turvasella sekå päävalmentaja Mäkelällå oli mielesså: tulevana kesänä on mm. maaotteluja jokaiselle ikäluokalle 16-22v Nuorten päåtavoite on EMkisat Thessalonikissa elokuun puolivålisså.

Lähtötasot pargmmat kuin vllme vuonna Låhtötasot ovat paremmat testien perusteella kuin viime syksynå vastaavana aikana. Ja niin tietysti pitää ollakin. Mutta kuitenkin vielä löytyy

paljon sellaisia urheilijoita, joilla lihaskunnossa la peruskeståvyydessä on huomattavasli parantamisen varaa. Kunnon monipuoliset hikijumpat on syytä pitäå ohjelmassa hyvän lihaskunnon yllåpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Vammoja edelleen paljon Leirin lääkäri Jussi Jouppila oli jälleon täystyöllistetty. Yllåttävån palion pientå vammaa tuntuu löytyvån. Eli edelleen on muistettava, että: riittävästä peruskestävyydestä/ - huolehditaan lihaskunnosta loikkaJhyppelyharjoitteila monlpuo- tehdäån lisesti erilaisilla alustoilla tossuilla, sukkagilla, avoialoin jne... muistetaan tehdå aina hyvät alku-ja loppu- verryttelyt/venyttelyt (OMA AKTIIVISUUS)

Päävalmentaja Mäkelän iohdolla valmistaudutaan

Pituuden laiivalmentaiaOsmo Ylitalo ja lajikoulut taia R6lio Joklnen larkkanå kirjåamassa syksyn

Coope..testiin.

låhtötasoia ylös.

lgirin viimgisggn lehokkaaaoen

purisluks€€n


Kuortane

Cooper

pltuus (K. Låhde, R. Jokinen) -75 Heli Koivula Sarita Kamppinen -75 Satu Jårvenpäå Tiina Somppi Elise Nurminen

-74 -73 -72

-75 Timo Heikkilå llkka Tamminen -74

Viinikka Rami Rantala

Tero

-74 -73

korkeus (J. Aro, R. Jokela) -75 Tania Leinonen -75 Sari Granroth Karita Rislimåki .74 -73 Marianne Ylinen

Jani Luokkanen Jani Hänninen Reijo Kulju Jyrki Kulju Markus Torppa Vesa Plira Sami Moilanen Juha Savinainen Jarmo Tuohimaa selväs (V Vannesluoma) -75 Vesa Rantanen -74 Hannu Hautamåki -74 Petri Huovinen -74 Petri Heikkinen -74 Timo Aila -74 Marko Heiska -73 Pelri Nykänen

ottolut (P Måenpäå, O Käennieni) Aila Kortesoja Katja Pettinen Katja Lllkola Marja Kangaspusu

_

20m

(3/4)

10t

2.32 2.34

ES.E

r

m.25

3

25.35

4

'ujo

ztCF 2810 2800

29.35 28.70 29.75

"* 2.59

2250 2520

2.34

2940

2.41

2850

2.35

2700 2790 2770

2.41

2000

,,,

3

2610

2.19

3010

2.40 2.27

4.82

2700 2700 2420 2750

24.&

2.29

28.65 31.50 24.92

3010

2.25

m.76

2500

2.50 2.52 2.44 2.47 2.32

26.37

2540

m40 2690 2900 3050

2.15

2.20

26.80 26.20 28.76 27.90

2.24

13.60 18.20

3080

2.20

't7.45

3220

2.32

i.45

2900 3120

213 216

20.w 16.30

30_62 31.8 t

3't20

2:1'l

m.10

31.50

41

25 43

42 5'r

64

46

10

41

30

:

69 64

30 34

3

48

6

48 60 62 53

36 36 53 49 40

48

44

;

Å

13.8" 16.0" 16.3"

47 60 54

45

14.4" 14.7"

50 50

37 43 60

57 65 46 38

42 40 37 35 40

50 54

50 56

54 54 52 58 42

50 42 47 60 46

14.2" 15.4" 16.7"

t.50

32.30 30.40

44 34

53

13.1"

25.80 26.70

2.43

etuno. jap./1'

,a

6 3

25.40

27.35 27.75 27.95 27.60 31.20 30.70

vatsal

15.0" 15.9"

2.51

2550

Jani Tikkakoski

36

Vlon

'16.3"

2700

Jouni Maunuksela Riku Aakkula Olli Kajander Jari Rönkkö Janne Werner Kari Salminen

KH.PYI.

2.29

Pia Pellogaarl Teemu Jullla

L€nt.

1

'13.5"

41

u

't3.4"

-8

I 171" I

"j' :""! _.2" .3"

13 17 13.8" 18 17 17

40


3rs Lent.

Varala

korkeus O. Jylhä) Hilpi Junnila Riitta Katajamäki

Nfi

Larri Aallonen

-74

2630 2650

3.loikka (J, Mikola) Tero Saaslamoinen Juha-Fekka Vaha

-75 -74

2810

selväs (J. Mutikainen) Ariel Måkl-Soni Jussi Autio Jarno Kolvunen Jani Nevantausta Tero Kuusisto llkka Helenlus

Vlon

(3/4)

10-t

vatsal

etunoiap.l1"

65 33

30 40

54

u

61

40

60 59

41

31.95

'i6.0" 16.0"

4.92

16.4"

60

,tro [.0"

64

14,5"

67

EEåe

-73

Tero Niemi

Timo Jaakkola Jarno Poskela Jani Jaatinen Reima Venhe Tommi llves

KH.P.YI.

-73

,:u

-72

,Åu -75 -75 -75 -71 -71

3050 2400

a*o

30.60 27.35

2.33 2.41

2.27 2.27

17.21 14.22

25.25 28.40 32.90

2.13

't7.70 18.50

a*u

,.:

2.13

,uj.

2.31

2.20 2.20 2.20

29.70

17.8" 5

16_5"

j

i i

40

i 82 66

ottelut (4. Pelander, M. Aalto) Telle Tiilikka

2450

26.72 26.70 25.32

2.40

54

23 26

55

36

51

Annika Haapala Mia Puustinen Terhi Lehtonen Sanna Vallin Katariina Nuutinen

2830 2680

Te€mu Tauriainen Karrl Kunnas

3210

2.26

17.25

28.67

15.7" 17

52

Lauri Laine Samu [aine Juha Jalas Toni Mäkelä

3120

21.9 2.10 2.17

15.65 17.05 18.55 14.60

3118

3310

19.6" 11 16.6" 14 't5.1" 25

62 50 65

"i'

2740

2.52

".--

:

2.20

30.17

9.77

.

30r0

Å 61 51

42

*c

>-: Cooper

Tanhuvaara

Lont.

KH,P.YI

Vlon

20m

(3/4)

10-t

6! I

vatsal

elunojap./1o

pltuusl3.loikka (E. Gröhn)

Reeta Hynninen Hanna Lesch

-75 -74

Mikko-Ville Eronen Kimmo Hullunen Harri Lappalalnen Jaml Hirvonen

-75

.öo

-72 3100

2.4'l

25.80 24.90

,*

30-10

2.21

30.50 32.25

2.11

5

'i3.8" 16.2" 13.5"

v 48 52 ,t5 53

! 44 35

56

37


Pltuusryhmällä on hyvä "henki" påållä, Tässä tilanteen on "laukaissut" lallkouluttala Karl Lähd6.

-

ryhmän parhailla on lavoitleena kahden vuoden aikana saavultaa ikåluokkansa kansainvälinen taso (2-3 urheiliiaa) ensi kesån tavoitteena on yhden urheiliian yltäminen EM-kisajoukkueeseen Thessalonikiin jokaisella ryhmån iäsenellå on tavoitteena tie-

tenkin menestyminen omissa SM-kisoissa ensi kesånå kaikilla tytöillä tavoitteena lisäksi vähintään naislen A-luokka ia poiilla våhintåän 7 m:n tu. los

Virpi Korkiakoski, joka aktiiviaikanaan lyönsi

åståkseen maailman huipulle on urheilijan panostettava niin voimaan kuin nopeuteen ja taltoon. Siksi urheilijan ja valmentajan on tiedettåvå miten

naisten kuulaa lähes 14 metriä, valmisielee parhail laan kuulantyönnöstä monipuolisla tutkimustyötå. Aiemmin vain Neuvostoliitossa, DDR:ssä ja Yhdysvalloissa on tehty vastaavanlainen tutkimus. Keihäånheitto on ainoa heittolaji, iota Suomessa on lutkittu aiemmin vastaavalla tavalla. Kuluvan vuoden loppuun mennessä Vilpi saa valmiiksi Kuortaneella marraskuussa tehdyn testiaineiston. Maamme kärkityöntåjistä koostuneen ryhmän lajisuorituksia mitattiin neljällä eri testilaitteolla.

harjoitella. Virpin tulkimuksen myötä voidaan varmasti sel vitlåå urheilijan sekå vahvat että kehittåvåt osaalueet.

Voim4 nopgug ja tailo ratkaiso€ Seurattuamme Kuortaneen testitilaisuutta iäämme mielenkiinnolla odottamaan niiden tuloksia ja Virpin tutkintoja niiden perusteella. Testaus vaikutti hyvin selkeältå. Urheilijat työnsivåt omilla välin€il. lään kåyttäen sekä normaalipainoisia että ali- ja ylipainoisia kuulia. N4ittausten lisåksi saatiin välitlö måsti heittoportilla tiedot lähtökulmasta, -korkeudesta ia -nopeudesta. Virpin tutkimus selviltäå rinkiin kohdistuvat voimat sekä työntäjän ja kuulan liikeradan painopisteet suorituksen aikana. Edellisten lisäksi selviåä myös urheilijan eri kehonosien liikeradat. 38

Ei ollut ennen dlgltaalimittåreita ia heittoporttga

vaikka 20

kulkua,

n yliltyi

tutkailee Mattl Yriölä tutkimukgen


Kuula Lailvalmenlaie Matti Yrjölä

Koulultåja llkkå H.nskl

Kourulh,å Måtti Yfiölå MI MJ

S

s

Klortåne

Tåmpere Tampore Paiulahli vierumåki

MJ

27-31.12.90

Mj

25-27.01.91 29-31.03.91

S

l4-21.U.91

S

24-26-05.91

Kyröskoski 4-07.07.91

s LT

Kigkko Laiivalmentaia Mauri Auvinen Koulultai. Måuri Auvlnen Leidalal 94

Diåns Back

KatiSiltovuori

MI MI MJ

s

Kuortane

27-31.12.90

Pajulahti 1-03,02.91 Pajulåhti 1-03.03.91 Kuopio T.SM 9-10.03.91 Pajulåhil 14-20.04.91

Vierunåki 24-26.05.91 Aråvieska 4-O7.O7-91

LT LT

Mouka.i Lajivalmentaja Juha Tiain€n Korrlo MJ MJ

Mj MJ

s LT

al!

Juhå Tirinån 27-31.12.90

1

03_02_91

2-03.03.91

14

20.04.91 24-26.05.91

4-07.07.91

K€ihäs Laiivalm€ntaia Kari lhalainen Leidoisie Kuorlane/proieldi

Koulult.iå Kåri lhalåinon

SsDDo Fåly Påivi Alatranfil Kimmo Kinnunen Ari Pakarinen

vahvistuu yksilöllis€sli

Pårviainen Laukkanen Marko Hyytiåinen Jarkko Kinnunen Mikå Juha

Tiina Lillåk Heli Banlansn

KVH

KvH KVH 94

Mj 94 94

94 KVH 94

Jarklo Heimonen 94 Tommi

Viska.i

94


Kiekko

Leiripisle TånhuvaaJa

Henkilökohiaisia valmennellavia: Mikko Anttonen (keihås), Heikki Hämälåi'

DONALD WEfSH

lkå:49 Si!iilisååiyr poikåmies Asuinpaikkå:Joensuu

Tehlåvå SULrssa: lajikou-

Hatråslukscr: lukeminen kunloilu/puntit ia hölkkå ldånhei åjien perustajia

M€rvi Hakkarainen S Jarno Laulainen NMV Minna Kuuluvainen NMV

K!ula

LeiJlplste Kuortane PASI PUNKERO

lkdt 27

Ahmåtti: råkennusheslåri Siviilisååty: naimisissa T€hlåvä SUL:ssa: lajikoulunaja

Henkilökohtaisia vålmenneliavia:Kimmo Pågånus, Timo Kuu Harastukset:kalastus

4-06.01.91

Heikki Håmålåinen NMv

.....Hårmån håijy...

1-03.03.91

9-10.03.91

19

21,04.91

17-19.05.91

4-07.07.91

Keihäs

Leiripiste Tånhuvaarå TENHO RAATIKAINEN

lkå:64

Ammåtli: ent. luokan op. Siviilisååty: naimisissa

Ufteilijai

Mika Koskinen S Jani Nokua NMV Ma ka Råjåra NMv

12-14.04.91

NMV NMV

4-O7.O7.91

Palola Månni Janne Alåkumpula Ann€ Aauhala Marja

Jani

11-12.01_91

8-10.03.91 17-19.05.9r

NMv NMV

Lelrlplste Kuoriane

Moukerl

Tehråvå SUL:ssa: laiiko0

Henkilökohiaisia valmen.

ARTO BINTA.AHO

lkå:31

nettavia: Jormå Shemeik. ka, Heikki Hakulinen, Jyri

Ammattl: lllkuntasihteei Siviilisååiy: naimisissa

Karhunen pikaj., Iarmo Råikkönen. Juha Henlu. nsn ja rållå herkellå Juha

Harrast!kset: erånkåynli, hÖlkkå, laulu, lausunia,

Tehlåvå SUL:sså: låjikoulutlåia Henkllökohiaisla valmennetta. via: Jarkko K€sklialo, Tapio Ko. lunsarka, Guy Kullman, Marko Kolanen ja Te.o Måk€lä ai€m.

.,.keihåånheiron dir Mus..-

Haiiastuksetr moukannheilto.

Laukkanen sekå Jaana

Aki Parviainen lsmo Lappi

lkonen Keljo Kåntosaro Marko Lutlinen Pauliina

Mika

Kainolainsn

aktv- ulkoilu, mootloripyörålly,

S S

...Lakeukslen suuri yksinåinen

NMv

4-06.01.91

NMV NMV NMV

9-10.03.91

1-03.03.91

19

21,04,91

17-19.05.91

4-07.07.91

Urheilijål

Tero Måkelå S Tapio Kolunsafia S Mika Läiho NMV

L€iriaJat

11-13.01.91

2-03.03.91

I

10.03.91

4

07.07.91

12-14,04,91 17-19.05.91

Moukali

Leirlpiste Tanhuvaara

Lelrlplste Kuorlane RAIMO AHOLA lkå: 30 ja risal

Kiekko

HEIKKI ISOPAHKAIA

Tehlåvå suL:ssa: laiikou.

Ammaiti: måanvilielijå Siviilisååty: naimisisså

Henkilökohtaisia valmen.

Asuinpaikka: Kålajoki Tohiävå SUL:ssar lajlkoulullajå Hai.astuksetr mualiman mat. kåilu ja ha(astusten kohokohia resrenpyyntl P. Kahmån kanssa

nettaviar Mika Paavola ... On lyylyvåinen kotkan poika, moukårivålmenlaja. sukL'a jo lois€ssa polves'

...on siinä lunki jåikå...

Jånne Hariikainen Tuukka Hillunen Tero Salmela Jarkko Oikarinen

NMV NMV NMV NMV

Urheililal

Tanhuvaara 4-06.01-91

L.raniaT.Stl 2-03.03-91

Tanhuvaara

Kuortane

19

21.04.91

l7-19.05.91

Månlyharju 4-07.07-91 40

s s s

11-13.01.91

9-10.03.91 12-14.04.91 17-19.05.91


Lelrlplste

Kuo.t-!

Keihäs

Kouluilåiå

Leiripisle Eerlkkllä

Moukari

HEIKKI AKSEIIN

ERKKI KIVIVUORI

lkå:48

lkå: 41

Ammatti: tiikunråsrnren Sivllllsåäty: nainisisså Asuinpaakka: Viilasååti Tehlåvå SULs: låtrk@lulräia Henkilökohlåisaa valmennetta. vlar us€ita nuona keihåånneii.

Ammattlr ammaltiopl. lehlo.i

Hårråslukser: keinåskarnevaa. lien rakaentajina ja junailijoina 20 v. ja oosioielskin runoi

-..

Tehiåvå SUL:ssa: låjikouluttajå Henkilökohtaisia vålmennellaviå: Låsse Aksslln, Harrl Vähå-

Ha(asiuksel: oheisopiskelu Hiljainen isållln€n Suven Tas-

Lelrisjat

UrhelllJat

r1-13.01.91

MJ MJ

9-10.03-91

12-

Urheilijal

14.04-91

s s

17-19.05.91

S

4-O7.O7-91 S

L0iripist0 Eerikkilä

Kuulå

Ee,ikkilå

18-20.0r.91 2-03.03.9r

Eerikkilå E€rikkilå

15-17.03.91 26-28.04.91 17-19.05.91 4-O7.07.91

Leldplsle Esrikkilä

Kelhäs

ATTI KIIIUNEN

ILKKA HANSKI lkå: 50

tkä| 28

amnatli: liikunnanohl,/

Ammatir lnslnöörikom.lapr. Siviilisååty: naimisissa

Sivllllsåålyr poikamies

Tehtåvå SUL:33a: lajikoululisjå

pl'

Tehtåvå SUL:s8ar lajlkoulutlsja Henkilökohtalsla valmennelia-

Harrasruksel: gorl, suuniisrån

Harrastukssl kaiksnlainen lii.

Henkilökohtalsla valm€nn€lla' via: Ossi Vann€, Jari Salon€n

kunta

meisåsiys, lasksfislu, kunnalllspolitiikka. Huom. misll i€kisl

-

innosiunut heimolul.

...Tyyppinå Seitsenån veljek 36n Esro tai Tunlehåtioman

vielå kullaa huuhlomaan ja surtlåamaan jos urheilullå ehti. sl. ....Håå onkii majurml€hii...

UAeilijåt

Minna Elttuls Tuomo Kulvala

S S

M-L

NMV

Tudia

Juha Aaltonen NMV Markku Kontrlnen NMv

Eerikkitå Earikkilå E€rikkllå

1E-20_01.91 15-17_03.91

26-28.04.91 17-19.05.91 4-O7.O7.91

L€iripisto Ee.ikkilå

Kiokko

I(AFI HAIMAKAINEN lkå: 29

Slvllllsååly: poikamiss Tehlåvå SUL:ssa: låjikoulultajå Henkilåkohtåisiå valmennettå. vla: Kimmo Solenmaln€n, Pau.

lllna Salo, Timo Lamppu ja

Koulutlrit MARTTI RUOTIO lkå: 45

aiemmln Påivi Kiviluoma. Harastukset: lukeminen, ulkoi.

Ammatti: hallimestari Siviilisååly: nåimi€i€sa

...Håä onkii Karjalan poikii...

Tehlåvå SUL:ssa: lajlkouluiiaja H€nkilökohlaisia valmennella. via: Oliviå Pikkåråinen Hallåstukset: malkallu. kunnål

llspolltllkka, kuntollu ,..Håå on iavallise surutoi pon

Uöeilijår

s

Eerikkitå Eerlkkilå Eerlkkllå

Urheili,a!

Mikå Löikkånen S Laurl Kosonsn S

V'P Vuorento S Miikkå Såvelkoski S Hanna Jaakkola NMV Fllkka Måkinen NMv

Eeikkilå

18-20.01.91 15-17.03.91 26-28.04.91 17-19.05.91

26-28.04.91 17-19.05.91

4-07.07S1

9-10.03.91 Eerikkitå Eerikkilå

r8-20.01.91 9-10.03.91 t5-17.03.91

lrlnå Heikkilå

4-07.07.91 11


Kiekko

Leiripiste Rovaniemi

llmanleiriryhmääolevalreseflikuulakonsullil JANNE PALOKANGAS

lkå:36 amrnattii vaunumies vFllå Siviilisååty: naimisissa

HANNU HEIKKII.A

lkå:32 Siviilisååty: naimisissa

Iehtåvå SUL:ssa: lajikouluttaja Henkilökohtaisia valmennellå via: Mika Halvari. Heikk Holl

Tehtävå SULrssa: låj kouluttaja

Henkilökohraisia valmennella-

via: l\,larto Haurala, Teppo Ryyti,

Hafiastukset: DARTS (= hie nosli sanol. enQlant. likkapeli)

Ha(astukset: melsåstys ja ka' ..., Låp n

Heikk Marjo

sissi Rattosjåryellå

Holmef, Haulara

-

lMj

l4-16.12.90

S

1-03.03.91

I

3-05.05.91

Leiripisle Rovaniemi

lkå:49

r0.03.91

17-19.05.91

4

MAUNO HELENIUS

07.07.91

Keihäs

Siviilisååty: naimisissa Koripaikka: Orimallila Tehtåvå SUL:ssa: lajikouluttaja Henkilökohtaisiå vålmennellåHarråsiukseir musiikki ja kirjar...Onnellinen mieshahmo eråås-

ANTTI MATINOLLI

lkå:51 Ammalli: måanvlljelijå Slviilisååiy: naimisissa Asuinpaikka:Tyrnåvå Tehtävå SUL:ssa: lajikoulutlaja Henkilökohlaisia valmennellå via:Jorma Mårkus. Ja.i Måtinol. li jå aiemmin Hari Huhtala,

lkå:46 siviilisååty: naimisissa Kolipaikka: Anjalankoski Tehtåeå SUL:sså: lajikoulullaja Henkilökohtaisia vålrnennella.

Harasiukset: Kaikkea piiåå harasraa. Nyt elåkepåiville heittåytyesså ehkå lisåksi ka. laslåmisen aloittarninen.

via: Antero Paljåkka

s S

(kuula),

Kimmo Huitunen (pituus), Maa rit Noukkålå {kiekko), HeidiTaa-

....tyynen råuhallinen valmsnia.

14

Ha(astuksel: kuorolaulu, lau' 16.12.90

1-03.03.91

...Tyypillinen Tuntemåttoman

9-10.03.91 3-05.05.91 17-19.05.91 4-O7.O7.91

Johannes Ke.ålå oli yksi SE.palklntokellon saalista vuonna 1990, 42

Marika Tuliniemen valmentala Ralmo Llndholm ki.iasi tarkkåan kuulantyöntäiien testltuloksia syksyn aloitus leirillä Viorumäellä.


Heittojen/super.N MV .ryhmien lihaskuntotestit 26.-28.10.90 Vierumäen leiriltä Yleistå asiaa testeistä: Kun vertailee edelliskauden tuloksia, voi todeta, että varsin monet viime vuonna leirityksissä ol_ leista ovat kohentaneet lähtötasoaan siitä mihin keväållä päästiin. Nimenomaan se näkyy oman painon testeisså (=leuanveto ja Dippi) sekä selkå-vatsalihastesteissä. Monien uusien tulokkaiden kohdalla on heikkouksia. Tåmä todistaa sen, että näitä asioita pitää painottaa io piiri-alueleireillä ia seurantahar' joituksissa. Edellämainituissa testeissä on vaikeuksia vielå painavilla heittåiillä liikuttaa omaa painoaan. Harioillelua, harioilt0lua... Cooperin testijuoksu taitaa vielä turhaan pelot taajuosta: ioku joutuiiäämään kyllå pois lääkärin määräyksestå. Testeisså kuulanheilot suoritettiin oman sarjan kilp.välineillä/keihäs 5,0 kg sekä 2,5 kg välineillä. Parannellaanpa tuloksia ensi leireillä... Terveisin

H6ittopörssin Topi

Laiikoulullaia Raimo Ahola kuuntelee eslmlehen. sä laiivalmentaia Juha Tlalsen arvioita näkemäs. tään Vier!mä6n åloituslsirillå.

Coope. on juostu, valmentajat Säyelkoskl ia Welsh hymyilevät multa alokas Såvslkoski on hie-

man hengästynyt.

Tenho Raålikainen Tanhuvaaran keihäsiyhmänsä kanssa syksyn aloitusleirillå.

Kari Haimakaisen ja Malti Kiilusen Eo.ikkilån kei. häsryhmå.


Topl Simongn:

NMV-ryhmän heittäjien leirilestien yhteenveto

Harjoituskauden aikana saavutetut parhaat testitulokset: Laji: Kolhäs Leuanv. Dippi Ryhmå: Super max. max.

Nimi

Teemu Veslerinen

12

10

Etun. Vatsal. Vatsal. Selkå|. Kuul.h Sama Sama 10s-tsa pun. liike/mln rllpunt. liike/min. päån yli alta påån vuorot. loik. puolap. maksim. taakse eteen yll eteen 30 52 6 15.60 13.50 18.78 28.50 14.20 56

Jani

Jutila

Ei osallistunut leirille

Ville

Piippo

Ei osallistunut leirille

Aki Parviainen lsmo

Loppi

g 14

14 16

24 30

64 60

8 10

85 74

15.30 13.30 17.75 16.30 14.00 15.80

29.00 14.45 30.55 14.80

Cooper/loo m Huom. 2850

2930 27OO

Jarkko Kokko Ei osallistunut leirille

10 Mari Uusitalo 4 Heli

Tolkkinen

I 6

30 36

63 57

I 7

59 50

13.90 '12.70 13.25 26.90 12.95 13.60 1'1.40 '13.45 25.00 11.85

5 I

29 34

44 61

0 5

A2 69

13.00 12.A0 14.30 13.55 14.20 13.50

28.70 14.05 30.85 15.05

56

3

75

15.80 14.60 11.80

28.60 14.60

2600 2350

Ldi: Moukåri Ryhmä: Super

Nimi

I Harri Våhävihu I Sami Sukoinen Henry

Tero

Ojansivu

Tallinen

Tapio

2580 2650

Ei osallislunui leirille

8

7

38

3150

Kolunsarka Tero

Mäkelå

Ei osallistunut leirille

Kiekko Leuanv Dippi Etun. Vatsal. Vatsal. Selkä|. Kuut.h Sama Sama 1G s-tsa Super max. max- pun. liike/min riipunt. liike/mln. pään yli alta pään vuorol. loik. puolap. Nimi maksim. taakse eteen yli eteen Miikka I 12 25 48 3 14.18 12.95 31 30.29 14.73 Såvelkoski Laiii

Coope/100 m

Ryhmå:

Teppo

Ryyti

Vlll.-P

17

10

12

I

39

46

6!

0

3

76

6C

13.13 11.90 13'22 12 38 -

34.@

Huom. 2A20

-_"iö-lmd------_'.1 !C I

t0

1_5.9'1


Teppo Ryytl

17

12

39

,t6

0

10>

g

36

It

Låuri Koson€n

10

19

26

Anssi Mäklnen

7

11

Mika Loikkan€n

10

17

30

Ville Tiisanoja

7

12

31

Kimmo Paganus

7

m

Vlll..P

76

13-13

11.90

!

16 ' -ltu-

52

I

48

15.54

13.79

51

0

3i)

'16.42

14.52

0

83

14.54

't3.15

58

8

53

15.,t0

13.04

29.13 2919 26.96 29.98

52

7

52

5

54

0

74

16

54

4

@

13.03

10.83

24.18 23.91

I

46

55

1't.76

9.45

21.& 10.56

2nO

'1G

Cooper/100 m

30.50

o:to

12:*

15.91

,lttu

2!&

14.65

2600

1410

2350

'14.55

2750

14.U

27co

-------------"-'

Vuorento

Johannes lGrålå Ei osallistunut leirille

Mario

Hautala

Riikka

0 1

0 1

0

0

10.76

1r.87

Korkia-aho

MeNi Hakkarainen Sanna

Turkki

Ei osallistunut lelrllle

Kuula LEuanv. Dippi Etun. Super max. max. pun. Nimi makslm. Lårl: Ryhmå:

Mika Koskinen

11

Hariu Timo

6

8

17 0

13 0 8

Arsi

37

53

Sama

puolap

Selkå|. Kuul.h liike/min. päån yll taakse

12

43

12.55

13.00

28.33

'15.33

2390

27

15.50

14.30

29.42

15.08

2400

68

14.60

14.20

27.72

14.40

2300

78

't2.95

12.45

2211

10.98

Vatsal.

Vatsal.

liike/mln

rllpunt.

47

alta eteen

Sama påån yli et€on

vuorol.

$tsa loik.

El osallistunut lelrille 23

42

31

45

14

54

25

50

1

65

15.50

14.4

25.65

't2.&

2410

15

39

o

27

12.70

12.20

22.75

12.00

1950

17

39

55

12.W

11.90

.42

11.34

Kuusisaari Tuomo

Kuivala

Marika Tullnlemi

Minna Nousiainen l%ivi

Rikala

-

Ei osallistunut leldlle

Aallo Ei osallistunut 2 Mlnna Elttula 1 Vlrpi Kippola 0 Marla

19

leirille


Kuula

Lall

Ryhmä: Nimi

NMV

Leuanv.

Dippi

max.

Etun. Vatsal. Vaisal. Selkå|. Kuul.h pun. liike/min rllpunt. liiko/min. påån yli laakso makslm. PUolaP.

Nokua 13 19 41 Jani Manni Ei osallistunut leirille Jani

57

Sama

alta

Sama pään yll eteen

10.

Stsa

vuorol.

loik.

'15.20

'13.80

27.42

15.65

Cooper/1oo m

Janne Alakumpula Ei osalllstunut lelrllle

7 Marja Palola 0

Juha

Aaltonen

11 0

23

39

55

14.60

'14.10

27.20

'13.70

17

54

41

'14.10

't2.95

22.67

11.79

Selkål-

Kuul.h pään yll taakse

Sama

2370

Marika Raiala Ei osallistunut leirille

Lrji:

Kiokko Leuanv. Dlppl NMV max. max.

Ryhmå:

Nimi

Santtu Sorri

6

8

Timo Sinewo

7

15

Jarno [åulainen

13

Markku Konttinen

4

Etun. pun. maksim.

Vatsal.

Vatsal.

liike/min rllpunt.

lllke/mln.

puolap.

alta eteen

Sama påän yli eteen

10-

$tsa

vuotol.

loik.

Cooper/1oo m

42

2

65

13.20

12.40

26.62

12.98

2500

28

57

0

60

't4.44

1216

27.03

12.99

2595

13

40

53

7

67

1417

11.74

28.69

13.41

2800

4

14

0

55

13.24

1112

25.92

10.30

9.18

22.O8

'10.76

2580 2270

Marko Laaksomaa Ei osallistunut leirilie

Jaakola

1

0

26

51

0

Riikka Mäkinen

1

0

24

46

0

71

'11.80

'1

1.26

21.06

10.00

0

10

42

0

60

13.14

11_86

22.74

'10_45

Kalle Lehmusvuoril2

14

21

50

15

7'l

13.90

12.05

26.50

13.05

2750

Matias Widieskog

11

5

20

43

0

43

10.40

9.80

23.50

11.20

Låäk.kiello

11

I

28

59

2

85

13.50

'13.10

27.05

12.90

20

11

40

54

I

84

14.70

13.45

30.70

14.25

3030

15

25

45

61

3

67

15.50

13.60

30.85

15.35

2500

16

3tlCl

12.70

1't,7C -

Hannu

Minna Kuuluvainen Laii: Moukari Ryhmä: NMV Nimi

Teemu

Mika

Vihervä

Låiho

Jenne Hadikainen

J.rkko Olkrrln.n

10

r. rra 2C.30 12.00

!

2760

|

I


,,,anne

Hartikalnen

J.rkko Olk.rlnon

10

15.50

13.60

15.35

70

12.70

11.76

12.90

Selkä1.

Kuul.h

Sama

61

)-

16

37

Tuukka Hlltunen Ei osallistunut lelrllle Terho Salm6la El osalllslunut leirilie

L.ii: K.lhäs Ryhmä: NMV Nimi

Dippi max. max. Leuanv.

10 11 Jarkko Källl Markku Liikala 5 Santtu

Koivula

6 I 9

El!n,

Vatsal.

Vatsal.

pun. måkslm.

liike/mln

rllpunt. puolap.

28

48

7

29

56

4

22

54

Sama påån yli eteen

1G

$tsa

alta si€6n

vuorol.

loik.

17.€0

14.60

'18.25

29.30

13.35

2430

't4.40

13.00

27.20

13r5

2820

14-00

13.00

17.75

24.25

14.65

13.50

'12.20

13.75

29.00

15.70

13.00

14.35

30.60

12.10

29.10

liike/min. påån yll taakse

65

Cooper/1oo m

Janne Maitlla Ei osallistunul leiril16 Vell

Ohton€n '18

Sami Hautakanoas

-

46

62

1l

41

60

12

53

11

15

10 10 20

17 20 16

11

Veli-Pekka $

14.00 14.65 14.15

2909

60

-75 081 10

82

'i,r.50

13.50

48

63

2

'to'l

11.20

10.60

32

53

13.65

12.60

1518

25.50

38

60

14.40

13.00

14.45

27.20

13.80 2150 12.60 2440 13.50 22'10

44

58

29

12.20

'11.'t0

12.45

26.10

12.fi

67

13.70 12.10

10.85

24:t0 12.15

't1.20

't2.45

24.75

3000 2500

Välisaari Tapio Vuonlisvaara

Marko

Luttinen

Mika lGinulainen Keijo Kantosalo

365 a?7 10

28.60

Jani Leinonen Låäkärin kielto testeistå Miia

Niutanen 3

1

7

2300

Mikaela lnberg Ei osalllstunut lgirille Påivi

Rakkola 5

Annala 13 Katrl Paija 0 Paula Huhtanlemi 11 lrina Heikkilå 7 Pauliina lkonen 0

ljlla

I 17

11.90

25

53

8

70

11.'t0

37

6t

15

50

10.00

9.50

10.75

24.55

3

22

46

0

35

10.60

10.70

10.95

24.50

3

29

52

'i3

56

13.t0

11.90

11.90

26.00

11.40 11.20 12.65

6

14

45

7

13.50

12.50

11.55

24.90

11.90

1

14

34

11.30

10.60

10.20

24.15

11.60

60

2700 2500 2500


Vasiauksel vlime kenan kysymykslln: 1) Jai Kuoppa XaKå lmsi I indut€n luun aviollittoon Ähtärls. så oli nopoa poira jaloisiaan, jolen pi. - osanotlommsl) kåvieslissåhån se luli. Samana vuonna p 16 SM-nelonen kuulassa jä viitonen kiekossa.

2) Mlka Kahman €uvullåollaån ufieilijoitå. lså Jomå (pllu us

734-10.4-400-0964 pisr.) Vånhin veli Mårtu! neljås EM.kisoissa .E€ nykyplslein 7296. Booman olympiakisoi$å €0 seiisemås nykytaulu-

kolla 7316 (moukanakln 55.34!) runneluan on kiskon ainoa Eurcopanmestari (43) e '74 Roomassa (nåyiiååpå Boona sopivan veljesså.jalleD Ponttl Kåhma. Kiekon ohella ottelupisisei 655r kiekkoa 52.35jå 1500 n 6.02,2!), 1r,1-721-18.19 ja moukåriå Mårkusls pq€mmin 55.78. Anlll Kahma oli v€ljsssarjan moukarimles 59.60.73. 3) Juhån seuE oli Uukuniemen Urheilijal ja HariTammelan

Fyske (såma kuin Silmålån Paulan ja Ferttulån Markun) 4) Töysän iytön åvlomles John Cramer oli kovsn tason selvåsmi€s, joka kilpaili pallon myös Suom€ssa. Myöhemmin hån oli Uimaliilon koulutus. ja valmennuspäållikkö 5) Peggy (otrerijatyrtö ikåruokkånså huipurra Eurcopassa) jå Fon (pituus) oval Klåus Beein lapsiå.lsån enkla 819 €8. 6) lså.Paavo voliil korkeuskultaa KuKun våreisså sarjassa p 18 kieråhlåmållå 18a e 69. 4 l.åx kldaili "Pauli Nsvalå - Tsuvan Aivåkkål pelåtlåls' 8) Jo.ma Valkama voltti Elannon lsku lls sollssmån tå meslaruunasoluvulla,siirtyi kullsnxln m€neslysaikoi' naån SVUL:n puolelle, tauttasaarcen (-Luojan klilos) 9) Willlåm (Bill) Niederoliensimmåine.20 m:n yliltålå 20.06 -60. Haråsriennemmin nyrkkeilyå, mutå kun r {1 slirryi ammårtllålseksl ja tyrmåttlln €n3lmmålse€så ja viimelsss. så olielussaan enslmmåls€ssä (a vllmels€sså!) elåsså, niin ura loppui. ltki amalöörioikeuksia lurhaan lålåisin v

Saia: HYvrN VÄHÄN rrETÄVÄT (estm. Tapio Rajåtå, jokå muislåå piruusturoksensa 566 1.7. 1972 mlllel metrlllesn våårln

ylöspåin)

1. Missä kolmsssa- lallssa Jårmo Pöyry on voittanut SM:n? 2. Mikå seuraavista lajelsta kuulul aikanaån lcotleluun: 300 m aidal

palnl

Saiå: JONKIN

VERRAN AFVAAVAT (esih. J. Måkelå, vssais'

3. Mon€nn€rko EM-kisat klsalllaan Helsingisså 1994? 4. Kuka oli ainoa Spliiln klsol€n "ksnttåmestari'l joks uusi meståruutenså sruttgarlissa? 5. Mlsså lädesleltiin ensimmåisei EM.kisät ja koska? 6. Misså lajeissa Salml. Nsåli jå tåine ovåt måailmånhuip. Sa4a: MIESTEN SABJA (Iiåinen, Kaihlåjårui... niiF ja juniori. Vannssluomakln vol hlercå mun... mustu neitå pårlåhåi 7. Misså EM.kisoissåsama suomalaan€n seuravaln kultaaja 8. Kuka olitåmå Kal-nlmlnen herå, joka loiSuomelle kulta. piikån (liian pitkån) lauon jålkeen? 9. Kahmåt olivatjåmerå k€skipohjalainsn suku, mutta h€lllå on sukulaisenå loinen pohjalainen suku, jolla on €slitåå

olympiamen€slyslå, maåottelula la pål jon SM-meneslyslå ja paljon veljeksiä?? 10. Gunnår Bårlundin nimellå Faz€r i€eitl suklaatat "Sånokaa GeeBee, kun håluaite hyvåå.' Mitå "hyvåä' myytiin

10) Aikaansa s€uraava 0å 6dsllå ol€va) Hyppy -Unisel iistäå laajsnlaa hyppypuolen s€uraavaa tieloullal Josel Bladl (tsekk.)ylilli ensimmåisenå 100 m måkihypysså 10t 5 Plånicåsså 35 Kolimainen "Josel" oli tleikki Låhlelå, OH, joka ylltll Ru-

-

kalla lglån hyppååmållå 101 m €4.

Kuka kätkeytyi naamion taakse? Seuraavassa numerossa mm... Edes vihjaus tunnelusta PERSOONASTA ei autta-

nut puhumaltakaan ruumiinnkenteen tuntemuksesta, sillä arvailussa åäniä saivat Kalervo Af Ursin Mattl Yrjölå Janis Lusis Arto Bryggare Fetri Keskitalo

Alalrantti lnto Turvan€n Päivi

3 3

Juha Våätäisen tunnisti olkeaksi naamiohahmoksi ruumiinrakenteen la kesän menestyksen johdosta seuraavat: Tiina Riittinen Jaala Kati Siltovuori Jaala Antero Paljakka Anjalankoski Juha Paasonen Hielånen Kuva 1989 Juniori EM-Varatzin Jugoslavia

Onnittelut tietåjille paidat tulovat postitse. 48

ilmestyy 20.2.1990 Laiivalmentajan analyysi moukarin tllasta la tulevaisuudesta. Juha Tiainen Laiivalmentajan analyysi klekon tilasta ja tulevaisuudesta. Mauri Auvinen

Kentlålajien karnevaalit kasvaval uusiin haasteisiin, esittelyssä paikkakunnat ja uudet karnevaaliohjelmat. 1o-ottelliolta ia keihåånheittäiiå vertaileva analyy-

si. Heikki Kyröläinen (käännös)

EMG-akliivisuus pituushypyssä ponnisteltaessa eri korkeuksilta. Helkki Kyrölåinen (kåånnös) Leiriki6rroksen analyysit. l(auden voimaharioittelu.

Heittojen turvajoukot esitläytyvät. Tilea niin tiedät enemmån!


M.ITA.SP@F[TI=,

n=of

HYPPY- J A HEITTOVÄLINEIDEN YKKÖSTOIMITTAJA SUOMESSA reuÄÄr:

. SANDVIK . APOLLO

. RAITA.SPORT KUNTOPALLOT KUMIKUULAT HEITTOPALLOT Ft \r r-ht

l'llY'FtElrY tFtFtFtlF serpÄÄr JA RIMAT:

. NORDIC

. ALTIUS . SKY POLE KIEKOT, KUULAT JA MOUKARIT:

. NORDIC . CANTBRIAN


lnternaiionå lsi

PIIKKAREIDEN JA E,RIKOISKENKIEN WHJENNYSMYYNTI

*

* * *

* *

RIVAL,

YLETsPTKKART

INTERNAJ mnouxas YLEisPtIKKARt ZOOM LIGHT, PTKAJUoKSU PttKKARt ZOOM ULTRA, Hutppu KnLAKANTAeIIKKARI SI{OT & DISCUS, KUULA-rR rtrrroxErurn JAVELIN, HUTPPU retuÄspttrrnnt

VAIN NOPEIMMILLE 90/513 33fi SOIrA HETI! uuDEi NArsrEN xetnÄÄr SAATAVINA

H

ETI VARASTOSTA

oo

0vgdrdn

URI{EFLU

KONSTAAPELINKATU 1, 02600 ESPOO PUH.

90.

51 3

335


Heitto-Hyppy-Uutiset 1990 nro 5